Perheyritys 2/2011

1

Mikko Siivola, Bettina Sandboge, Simon Bergholm ja mahdollisuus haastaa huippuasiantuntijoita

Sivu 7

Harvia sai Perheyritys- palkinnon Sivut 22–24

SAK:n Lauri Lyly: Palkansaajat arvostavat kasvollista omistajaa Sivut 30–31

yritys2 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Perheyritys_2_2011_2.indd 1 9.6.2011 15.48

2

JULKAISIJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkipuhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249s-posti: [email protected]: www.perheyritystenliitto.fi

3 Pääkirjoitus.4 Risto Siilasmaa puhuu kasvusta ja arvioi ilmapiiriä. 8 Sydän kädessä: Seppo ja Janne Vertanen. 10 Micce Franck ja Nina Pulkkis ovat avio- ja työpari. 14 Lyhyesti.16 Perheyritystapahtuma. 22 Perheyrityspalkinnon saanut Harvia kasvaa vahvasti.27 Uudet jäsenyritykset.29 Tulossa ja Puheenjohtajan huomio!30 Järjestöjohtajat tentissä: SAK:n Lauri Lyly.32 Krista Elo-Pärssinen: Roolipeliä perheyrityksessä.33 Matti Vanhanen: Hallitusneuvottelujen kipukohdat.35 Fennia: Vastuuriskien hallinnassa sopimukset ovat avainasemassa.36 Finnvera: Piileekö sinun perheyrityksessäsi kasvun ituja.37 SEK: Tyytyväinen asiakas on parasta markkinointia.38 PWC: Viritetty yritystarina.

yritysPerhe

YhteIStYöKUmppAnIt CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Nitro Oy, Kauppalehti, Pohjola Pankki Oyj, PWC Oy, Roschier, SEK

www.perheyritystenliitto.fi2 • 2011

pÄÄtOImIttAJAEveliina TalvitietÄtÄ nUmerOA OvAt AvUStAneet:Anna Mäenpää, Tapio Neva ja Hanna Ojanpää[email protected]

tAIttO SEK Loyal OypAInOpAIKKA Newprint Oy, RaisioISSn-tUnnUS 1795-8075

Micce Franckia ja Nina Pulkkisia yhdistää sielun-kumppanuus ja yhteinen elämäntapa.

s. 10–13

s.16–20 Perheyritystapahtuma keräsi ennätysmäärän osallistujia.

Täm

ä G

-Pri

nt-p

aper

i on

valm

iste

ttu

vast

uulli

sest

i ja

ympä

rist

ö hu

omio

iden

.

Risto Siilasmaa kohtasi perheyritysten Nextejä.

s. 4–7


Perheyritysten kasvu

on pitkäjänteisen

toimintatavan takia

luonnostaan kestävää.

pitää muistaa olla vähän parempi

> P Ä Ä K I R J O I T U S

Kasvu on nyt muotia. Tai ehkä se on vielä enemmän. Se on pakollista. Ilman kasvua ei kuulemma päästä kuiville tilantees-

ta, johon globaalisti ajauduttiin Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin seurauksena. Tämä pakollinen muoti näkyy myös

niissä lukemattomissa seminaareissa, joissa etsitään kilvan keinoja kasvun saavuttamiseen. Perheyritysten liitto on erilai-

nen elinkeinoelämän järjestö, mutta seurasi tässä valtavirtaa nostaen Perheyritystapahtuman (s. 16) teemaksi kasvun.

Vaikka teema Perheyritystapahtumassa oli turvallisen muodikas, puheenvuorot olivat persoonallisia ja esittäjiensä

näköisiä. Ponssen Juha vidgrén korosti kasvollisuuden merkitystä edesmenneen isänsä einari vidgrénin tavoin.

Ponssen kasvua siivittänee yrityksen arvoista ainakin menestyksen halu, joka on yrityksen strategiaan kirjattu muodossa:

”Meejän pittää muistoo olla aena vähän parempia.” Lappsetin Johanna Ikäheimo arvioi,

että onnistuminen tarttuu ja kehotti juhlimaan onnistumista näkyvämmin.

Kasvu edellyttää onnistumista, mutta miten onnistumiseen Suomen maassa oikein

suhtaudutaan? F-Securen perustaja risto Siilasmaa on antamassaan haastattelussa (s. 4)

sitä mieltä, että Suomessa ei ole soveliasta sen

paremmin menestyä kuin epäonnistuakaan.

Siilasmaa on puheissaan harkitun

epämuodikas. Hän haluaa muun muassa

kääntää parjatusta bonusjärjestelmästä käydyn yleisen keskustelun

tyystin toiseen asentoon. Ja mikäpäs siinä. Asioiden tarkastelu toises-

ta näkökulmasta on aina toivottavaa.

Toivoa tuo myös Perheyritysten liiton NEXT-polven aktiivisuus.

Nuoren polven porukka kohtasi Siilasmaan ensimmäisessä Round

table -tilaisuudessa, joita jatketaan syksyllä. Kansikuvassa esiinty-

vät NEXtit kertovat omia näkemyksiään kasvusta ja paljastavat

myös toiveitaan päätöksentekijöille (s. 7).

Huhtikuussa käytyjen vaalien tulos on aiheuttanut enem-

män kansalaiskeskustelua kuin ainakaan 1970-luvulla syntyneen

muistikuvien mukaan koskaan aikaisemmin. Kasvuyritysten

tulevaisuuden näkymien kannalta olennaista on ollut vaatimus

oikeudenmukaisuudesta. Toimitusjohtaja matti vanhanen esit-

tää kolumnissaan (s. 33), että parasta oikeudenmukaisuuspo-

litiikkaa on talouskasvun ja paremman työllisyyden puolesta

toimiminen.

Tekevät poliitikot sitten millaisia linjauksia tahansa, var-

maa on, että perheyritykset eivät hötkyile. Vaikka jokainen

yrittäjägeenin syntymälahjaksi saanut tietää, ettei ilman

kasvua mikään yritys pysy toimintakelpoisena, sukupol-

vien yli katsovan näkökulmasta kasvuodotukset eivät

kuitenkaan ole kärsimättömiä tai lyhytjänteisiä. Perhe-

yritysten kasvu on pitkäjänteisen toimintatavan takia

luonnostaan kestävää. Tämä filosofia auttaa perheyri-

tyksiä muistamaan, miten ja miksi olla parempia.

eveliina talvitie

3


44

Tarvitaan ideoita, yrittäjähenkeä, halua viedä asioita eteenpäin, uuden-laista kulttuuria ja osaamista.


5

Risto Siilasmaa puhuu kasvusta ja puolustaa epämuodikkaita asioita

Risto Siilasmaan mielestä Suomi on kohtuuttoman paljon jäljessä Ruotsia, mutta nuorissa on uudenlaista menestymisen janoa. Bonuskeskusteluun hän haluaa esittää toisenlaisen näkökulman.

TEKSTI eveLIInA tALvItIe

KUVAT SUSA JUnnOLA

Risto Siilasmaa noteerataan yhdeksi Suomen merkittävimmistä vallankäyttäjistä. F-Securen perustaja istuu muuan muassa Nokian ja Elisan hallituksissa. Hän ei kuitenkaan ole halukas arvioimaan itseään vallankäyttäjänä.

– En pyri käyttämään valtaa enkä osaa sanoa, käytänkö sitä. Se on asia, jota en lainkaan ajattele. Yritän keskittyä ratkaisuihin enkä ole niin kiinnostunut siitä, kuka niistä saa kunnian.

Kun Siilasmaalta toistamiseen tivaa aiheesta, hän määrittelee vallan olevan sitä, että onnistuu saamaan muut oman näkemyk-sensä taakse.

Päätösten tekemiseen liittyväksi filosofi-akseen Siilasmaa paljastaa, että on halunnut ympärilleen ennen muuta vahvoja ihmisiä.

– Esimerkiksi toimitusjohtaja-aikanani pyrin saamaan F-Securen hallitukseen niin vahvoja ihmisiä, että he eivät ole vääristä syistä kanssani samaa mieltä. Hain henkilöi-tä, jotka ovat käyneet läpi suuria taisteluita urallaan ja selviytyneet voittajina. Sellaisella, joka on saavuttanut paljon, ei ole varaa olla moraalisesti heikko.

Merkillinen öky-liiteKasvuyrittäjyydestä Siilasmaa puhuu mie-lellään. Hän ei halua mollata suomalaista yrittäjäkulttuuria, mutta kasvun mahdolli-suuksia tuntuu olevan vaikea käsitellä ilman ilmapiirikriittisyyttä.

Suomi on maa, jossa muutos on vaikeaa. Sekä epäonnistumista että onnistumista ”pidetään huonona juttuna”.

– Tasainen jatkaminen on hyväksyttävää. Pää ei saa nousta esiin väkijoukosta, Siilasmaa toteaa.

Jos hanke kaatuu konkurssiin, yrittäjä muuttuu helposti epäilyttäväksi liikemie-heksi. Onnistuminen taas synnyttää paineita. Mediassa haetaan Siilasmaan arvion mukaan onnistumisen kielteisiä seurauksia. Kysytään, kuka rikastui ja kuinka paljon.

Esimerkkinä tästä toimii öky-sanan käyttö.

– Ökyä käytetään hämmästyttävistä asioista. Sama asia on jollekin täysin hyväksyt-tävää, normaalia jopa ansaittu. Jonkun toisen henkilön yhteydessä siihen liitetään öky-sana. Maasturi on toiselle öky-maasturi ja toiselle normaali, keskihintainen auto.

Suunta on oikeaMutta takaisin kasvuyrittäjyyteen, jonka tiellä Siilasmaa ei näe mitään yksittäistä ylivoimaista estettä. Sen sijaan kasvua tyrehdyttää koko joukko markkinapuutteita, joita olisi täytet-tävä yksitellen. Haasteet liittyvät pääomaket-juun alkaen ideasta tutkimukseen, enkelisijoit-tamiseen ja kiihdyttämöihin. Toisessa päässä haasteiden listaa on listautuminen pörssiin, yritysmyynnit ja private equityyn liittyvät asiat.

Siilasmaa vertaa positiivisessa Finnkam-pen-mielessä Suomen tilannetta pääoma-ketjun osalta Ruotsiin ja päätyy siihen, että Suomessa ollaan kohtuuttoman paljon jäljessä monissa asioissa, jotka parantaisivat kasvuyri-tysten menestymisen mahdollisuuksia.

– Tarvitaan ideoita, yrittäjähenkeä, halua viedä asioita eteenpäin, uudenlaista kulttuuria ja osaamista. Ja osaamista tarvitaan paitsi yrityksen sisällä myös sen ulkopuolelta, muun muassa pääomasijoittajilta.

Ilmapiirissä on Siilasmaan mielestä ta-pahtumassa oikeansuuntainen muutos, josta ylipistouudistus on hyvä esimerkki. Vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolain mukaan-han yliopistot ovat valtiosta erillisiä itsenäisiä oikeushenkilöitä, joko julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä.

Kyseessä on eurooppalainen trendi. Val-tiot kiinnittävät entistä enemmän huomiota yliopistojensa kansainväliseen arvostukseen ja huippututkimuksen tunnistamiseen. Jatkossa suomalaiset yliopistot vastaavat itse oikeudel-lisista tai taloudellisista sitoumuksistaan.

Oleellinen uuden yliopistolain elementti on yliopistojen pääomitus. Pääomia voidaan kartuttaa lahjoitusten tai liiketoiminnan kautta.

– Yliopistoilla on nyt mahdollisuuksia si-säisesti kehittää toimintaansa, mikä aikaisem-min tapahtui opetusministeriön ohjauksessa. Tämä näkyy jo Aalto-yliopistossa. Liikutaan eteenpäin.


6

Siilasmaa hehkuttaa maaliskuussa järjestettyä tilaisuutta, jonka järjesti uuden sukupolven kasvuyrityksiä rakentava Aalto Entrepreneurship Society. Opiskelijat etsivät uuden ajan Suomea paneelissa, johon osal-listuivat Siilasmaan lisäksi Jorma Ollila ja Björn Wahlroos.

Finlandia-talolle saapui 1700 opiskelijaa ympäri Suomea. Tuhat muuta olisi halunnut päästä sisään, mutta ei mahtunut.

– Kymmenen vuotta sitten tällaisen aiheen suosio ei olisi tullut kuuloonkaan. Nyt halutaan kasvaa ja kansainvälistyä. Tämä pakostikin muuttaa menestymistä ja onnistu-mista hyväksyttävämmäksi.

Yhteiskunta ei ole ikiliikkujaNuoret yliopisto-opiskelijat ovat siis kiinnos-tuneita kasvuyrityksistä. Mutta ovatko he valmiita tekemään enemmän töitä, minkä hoetaan olevan uuden kasvun edellytys? Ai-nakaan tuoreiden tutkimusten mukaan eivät ole. Sen sijaan vapaa-aikaa toivotaan lisää. Vapaa-ajan arvostus on korostetun suurta nuoremmilla ikäryhmillä, joille työ myös mer-

kitsee kaikilla tavoilla mitattuna vähemmän kuin vanhemmalle väestönosalle.

Se, että nuoret eivät ole valmiita samalla tavalla omistautumaan työn teolle kuin aikai-semmat sukupolvet kertoo Siilasmaan mieles-tä siitä, että asiat ovat kohtuullisen hyvin. Tar-vehierarkiassa on hypätty ylemmille tasoille. Ei tarvitse enää tehdä koko ajan töitä. Ei ole samanlaista painetta kiivetä elintasotikapuita ylöspäin kuin vaikkapa Kiinassa ja Intiassa.

Mutta kyse ei ole vain nuorista. Ongelma on Suomessa Siilasmaan mielestä rakenteel-linen. Täällä on vallalla voimakas ajatus sub-jektiivisesta oikeudesta tiettyyn elintasoon riippumatta siitä, mitä tekee.

– Sellaista ikiliikkujaa ei ole olemassakaan, joka tuottaisi kaikille saman elintason, vaikka massoittain ihmiset lopettavat työn tekemi-sen, Siilasmaa muistuttaa.

– Jotkut tekevät kovasti duunia jotkut eivät. Ajaudutaan tilanteeseen, jossa yhteis-kunta ei pysty rahoittamaan samaa elintasoa kaikille. Vauraus jakaantuu epätasaisesti. Tämä aiheuttaa katkeruutta.

Siilasmaan mielestä asenneilmapiiri tulee hyvin esille keskustelussa, jossa toistellaan ”että kaikkien pitää osallistua talkoisiin ja kaikkien pitää kantaa kortensa kekoon”.

– Tällä tarkoitan esimerkiksi keskustelua sellaisista insentiiveistä, jotka kohdistuvat paremmin ansaitsevaan kansanosaan. Tämä kansanosa pyritään saamaan tekemään vielä enemmän jotain, josta olisi kaikille hyötyä. Heidän kannustamistaan vastustetaan eikä haluta ymmärtää, että se tuottaisi yhteiskun-nallista nettohyötyä verrattuna aikaisempaan.

Siilasmaan mielestä puuttuu ymmärrys sii-hen, että kyseinen kohderyhmä nykyiselläänkin, sekä suhteellisesti että absoluuttisesti laskettu-na, kustantaa hyvinvoinnista suuren osan.

Toisenlaista bonusajatteluaSiilasmaata tuntuu ärsyttävän tietynlainen lau-masieluisuus, joka ilmenee myös mediassa. Ei ole hyväksyttävää puolustaa sellaisia asioita, joita nyt on muotia kritisoida.

– Suomalaisissa lehdissä on paljon ivallisempi sävy kuin esimerkiksi Financial Timesissa. FT:ssä tehdään tosi kovaa tutkivaa journalismia, mutta asioista kirjoitetaan neutraalisti.

Siilasmaa ryhtyy epämuodikkaaksi ja valitsee aihepiiriksi yritysjohdolle maksettavat muuttuvat palkanosat eli bonukset. Vääristy-nyttä hänen mielestään on se, että johdolle maksettavaa kokonaispalkkaa ei kritisoida vaan sitä, kuinka suuri osa maksetaan muuttuneena.

Päivittelyssä ei Siilasmaaan mielestä ”ole mitään järkeä”.

– On osakkeenomistajan etu, että koko palkka ei ole kiinteä. Kiinteän palkan tapa-uksessa koko palkka tulee samansuuruisena riippumatta siitä, miten yhtiö menestyy.

Siilasmaa ehdottaa, että bonusjärjestel-mää tarkasteltaisiin toisin päin. Puhuttaisiin siitä, että johtajan tavoitepalkka on ollut esimerkiksi puoli miljoonaa, mutta johtohen-kilölle on maksettu vain 150 000. Muuttuva palkanosa onkin näin tarkasteltuna negatiivi-nen ja normaalipalkka maksimi, joten se voi tulla siitä alas.

– Tämä näkökulma pakottaisi katsomaan, mikä on kokonaispalkkatavoite, joka on mark-kinaohjautuva eikä summamutikassa päätetty pärstäkertoimen perusteella.

Enkelisijoittajan ideologiasta Siilasmaa puhuu innostuneesti yrityksistä, joissa toimii bisnesenkelinä. Niitä on haastat-teluhetkellä yli 20 ja kaikkia yhdistää se, että yritysten tuotteet ja palvelut ovat kukin omal-la tavallaan globaalisti uniikkeja ja omaavat selkeän kansainvälisen kasvun potentiaalin.

Siilasmaa saa päivittäin yhteydenottoja yrityksistä, jotka etsivät pääomasijoittajaa. Lähteäkseen mukaan Siilasmaan on täytynyt tulla vakuuttuneeksi yrittäjäporukan osaa-misesta ja energiatasosta sekä tietenkin itse ideasta.

Siilasmaan porfolioon päätyneistä yri-tyksistä yksikään ei ole päätynyt konkurssiin tai lopettanut toimintaansa. Todellisuutta kuitenkin on, että suurin osa uusista yri-tyksistä kuolee. Siilasmaa pitääkin tärkeänä liiketoimintamallien testaamista.

– Yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää no-peasti ratkaista, onko yhtiö tuleva menestyjä vai onko eksperimentti parasta lopettaa.

Siilasmaalla on enkelitoiminnassaan ”suomalaiskansallinen ideologia”. Hän ei ole lähtenyt sijoittajaksi ulkomaisiin yhtiöihin. Itsestäänselvänä onnistumisen mittapuuna on sijoittajan näkökulmasta riittävä tuotto. Jos si-joituksen saa takaisin kymmenkertaisena, voi kokea onnistuneensa. Päämäärä on kuitenkin aina kauempana.

– Kun yrityksen liikevaihto on merkittä-vällä tasolla, se työllistää merkittävän määrän ihmisiä ja sillä on vakaat näkymät vuosiksi eteenpäin – silloin on luotu jotain pysyvää ja pitkäaikaista.

– Maailman mittakaavan tavoittelua täytyy tietenkin jatkaa siitä eteenpäinkin, Siilasmaa jatkaa. n


7

RT, Siilasmaa ja NEXTPerheyritysten liiton Next-työryhmä kutsui Risto Siilasmaan vieraakseen ensimmäiseen Round Table -tilaisuuteen, joiden järjestämistä jatketaan syksyllä. Kyseessä on kansainvälinen konsepti, joka kopioitiin Nextin toi-mintaan sen saaman suuren suosion innoittamana. Tilaisuus on luonteel-taan luottamuksellinen, mikä tarkoittaa sitä, että osallistujat ja asiantuntija voivat kertoa asioita luottaen siihen, etteivät ne leviä ulkopuolisille.

Round table -illassa nuoren polven on tarkoitus haastaa kokenut asiantuntija.

– Siilasmaan tapauksessa toteutui niin sanottu balance of power. Kysees-sä on niin arvostettu ja menestynyt henkilö, että osallistujat tyytyivät lähinnä kuuntelemaan ja kysymään tarkentavia lisäkysymyksiä. Jatkossa voisimme haastaa rohkeammin, arvioi tilaisuuden puuhamies Jussi Suominen.

Next-työryhmän puheenjohtaja Annika Sucksdorff kertoo, että Siilasmaan asenne teki häneen vaikutuksen.

– Siilasmaalla on jalat maassa. Hän on kokenut ja hänellä on paljon näkemystä. Hän on myös säilyttänyt nöyrän asenteen ja on henkeen ja vereen yrittäjä. Hienoa oli myös kuulla, miten paljon häntä kiinnostaa auttaa nuoria, uusia yrittäjiä.

Siilasmaan näkemysten innoittamana Sucksdorff nostaa kasvun edelly-tyksistä tärkeimmäksi verotuksen.

– Pitää olla taloudellisen onnistumisen, eli vaurastumisen, mahdolli-suus jotta yrittäjyys, riskinotto ja sitä kautta kasvu kiinnostaisi suomalaisia. ”Lihava kissa ei metsästä”. Jos porkkanat eivät ole kohdillaan, hevonen ei lähde laukkaamaan.

Tilaisuuteen niin ikään osallistunut Simon Bergholm piti hänkin Siilasmaan asenteesta.

– Menestys ei ollut noussut nuppiin, mikä on hyvä homma. Hän oli myös aidosti kiinnostunut Suomen kehittämisestä sekä neuvojen ja omien kokemuksien jakamisesta.

Bergholmin mielestä kasvua saadaan aikaiseksi ”tekemällä sellaisia poliittisia päätöksiä että kovaa työtä tekemällä voi menestyä”.

– Pitää tukea niitä, jotka uskaltavat perustaa ja jatkaa yrityksiä menes-tyksekkäästi.

Bettina Sandbogen mielestä ”Risto henkii suomalaista henkeä parhaimmillaan”. Tämä on rauhallinen ja rehellinen. Lisänä on korkea työ-moraali ja pilkettä silmäkulmassa.

– Vaikutti siltä, että hän ottaa työnsä hyvällä tavalla erittäin vakavasti.Siilasmaan mukaan perheyritysten nuori polvi antoi itsestään fiksun

ja aktiivisen vaikutelman. Kiinnostus suuntautui hänen mielestään lisäksi oikeisiin asioihin.

Perheyrityksille tyypillinen pitkäjänteiseen toimintatapaan liittyvä asenne tuli Siilasmaan mielestä läpi osallistujien mielipiteistä ja kysymyksistä.

– Heillä on selvästi vastuuta sekä edellisille että tuleville sukupolville. Mutta oli siellä myös positiivista ambitiota kasvuun.

– Kun yritys on kypsempi ja sillä on enemmän työntekijöitä ja riittävä liikevaihto, asiakaskuntaa, vastuullisuus nousee tärkeämpään rooliin. Riskin-otto peilautuu vastuullisuutta vasten, Siilasmaa arvioi.

– Puhutaan erilaisista elinkaaren vaiheista. Toki kasvun tavoittelemi-nen myös vanhoissa perheyhtiöissä pitäisi olla yhteiskunnan kannalta yksi keskeisimmistä tavoitteista.


8

Michael Franck ja Nina Pulkkis ovat antaneet sydämensä paitsi toisilleen myös tekemälleen työlle. Perhe ja yritys, vapaa-aika ja työ nivoutuvat yhteen luovuuden ehdoilla.

Runsaat sata vuotta sitten Gabriel Wil-helm Sohlberg rakensi Korkeavuoren-kadulle korttelin kokoisen tehdas- ja asuin- kokonaisuuden. Tämän seurauksena Etelä-Helsingin ainoan ruukin ympärille kasvoi tiivis pienyrittäjien ryhmittymä. Yhä edelleen samaisen kadun varsi täyttyy kahviloista, kä-dentaitajista ja – perheyrityksistä. michael - micce - Franckin ja hänen vaimonsa nina pulkkiksen koti, työpaikka ja usein myös lounasravintola löytyvät vain puolen kilo-metrin säteellä toisistaan.

– Tämä sopii meidän elämäntilanteeseen ja aikatauluihin, Nina Pulkkis toteaa. – En voisi kuvitellakaan käyttäväni aikaani siirtymisiin. Sen liikenevän ajan käytän mieluummin lap-sen kanssa touhuten.

Sukupolvien kohtaaminenMicce ja Nina jakavat elämänsä aviopuolisoi-na, mutta myös työparina. Ero työn ja vapaa-ajan välillä on häilyvä: työtunteja ei lasketa ja projektien suunnittelu jatkuu usein ruokapöy-dän ääressä pitkälle iltaan. Monesti seuraan liittyy samassa talossa asuva Micen Edvin-poika tyttöystävänsä Jessican kanssa. Vaikka keskustelua ohjaavatkin työasiat, koossa on näinä hetkinä ensisijaisesti perhe. Työroolit jäävät odottamaan seuraavaa päivää.

– Rakastan työtäni ja sitä, että voin tehdä sitä perheeni kanssa. Toki varjopuolena on, että yhdessä myös kannamme taakkaa. Onneksi me Micen kanssa ymmärrämme toi-siamme niin hyvin, että rajan tullessa vastaan, toinen saa olla rauhassa. Felixin syntymän jälkeen olen hellittänyt itse sen verran, että enää en kanna konetta kotiin. Mieluummin teen pitkän päivän työpaikalla, Nina sanoo.

Micce ja Nina menivät naimisiin vuonna 2009. Heidän tapaamisensa oli puhdasta sattumaa: Micce oli mukana suunnittelemas-

sa G18- kulttuuritalon toimintaa ja harkitsi myös yrityksensä siirtämistä tiloihin, Nina puolestaan pyöritti samaisessa paikassa omaa taidekoulua ja tapahtumayritystään.

– Yhteinen tuttavamme – edesmenneen kummisetäni naapuri ja Ninan liikekumppani – esitteli meidät toisillemme. Sittemmin Nina haki itselleen lisätöitä ja palkkasin hänet meil-le freelance-pohjalta. Nina oli tehnyt standu-pia esittävän Komiikkatehdas-tv-sarjaamme lehtimainoksen ja olin siitä(kin) vaikuttunut, Micce muistelee.

Pian Franck Media osti Ninan bisneksen ja Nina siirtyi vakituiseksi. Toimitusjohtaja hänestä tuli vuoden 2008 alussa.

Kun työtoveruus myöhemmin muuttui parisuhteeksi, ikäero ei noussut keskustelun aiheeksi. Sen sijaan naimisiin menon kynnyk-sellä heistä kumpikin mietti tahollaan, mitä yli 20 vuoden ikäero tarkoittaa käytännössä.

– Rationaalisesti ajatellen tässä ei varmaan olisi järkeä, mutta parisuhteessa harvoin järkisyyt painavat vaakakupissa, Micce naurahtaa. – Minä taas olen huomannut, että vasta nyt, vaimona, saan selitellä ja ottaa vastaan epäilyksiä, jopa tarkoitusperistäni, Nina huokaa, mutta jatkaa pilke silmäkul-massa. – Tosiasia on, että meitä yhdistää yhteinen elämäntapa ja sielunkumppanuus. Rakastamme kumpikin myös sitä, mitä teemme. Eikä tämä työ edes olisi mahdollista sellaisen ihmisen kanssa, joka ei jakaisi tätä samaa intohimoa, mehän olemme naimisissa myös työmme kanssa. Työn ulkopuolelta olisi siis jo ajankäytännöllisesti ollut vaikea löytää itselleen kumppania.

Vapaa miesVastauksena skeptikoille Micce kertoo avoimesti oman tarinansa: 1970-luvun loppu-puolella nuorisopolitiikasta YLEn leipiin ja

toimittajaksi siirtynyt kahden pienen pojan isä pääsi toteuttamaan itseään ajankohtais-toimittajana ja ajan mittaan myös dokument-tiohjelmien parissa. Mielenkiintoiset tehtävät niin Suomessa kuin myöhemmin Lähi-Idässä (”minun New Yorkini on Teheran”, kuten Micce lohkaisee) antoivat uskoa oman tuo-tantoyhtiön perustamiselle.

– Iranin islamilaisen vallankumouksen esil-le luoma uudenlainen paine pohjoisen ja ete-län välisille jännitteille alkoi kiinnostaa. Niinpä

TEKSTI: hAnnA OJAnpÄÄ

KUVAT: rAmI SALLe


9

Yhdessä yli esteiden

ryhdyin kirjeenvaihtajatyön sivussa tekemään dokumentteja nousevasta islamista.

Dokumenttituotannon rahoitus vaati kuitenkin eri julkisia tukipäätöksiä, joten Franck Films päätti lähteä Hollywoodiin täh-täimessään animaatioelokuvan teettäminen parhaiden osaajien kanssa.

– Hankkeessa oli mukana yksityisiä sijoit-tajia ja muun muassa STS-Pankki, mutta lama vei kaikelta pohjan. Sindbad-animaatio oli valtavan työn ja sijoitusten tuotos, johon me

vuosien uurastusten jälkeen lopulta kaaduim-me. Hankkeen vetäjänä olin taannut inves-tointeja myös henkilökohtaisilla takauksilla, joten loppupeleissä myös maksaja olin minä. Vasta vuosi sitten, lähes kahden vuosikym-menen velkataakan jälkeen, olen velkajärjes-telyistä vapaa. Franck Media siis perustettiin aikoinaan ylivelkaantuneen yrittäjän harteille. Ninaa on siis päinvastoin kiittäminen siitä, että hän uskalsi hypätä minun kelkkaani.

Micce Franck palasi Suomeen ja lastensa

luokse 1990-luvun puolessavälissä. Ja aloitti alusta.

– Vanhempien poikieni äidin isoäiti, Maire Gullichsen, oli jo 1980-luvun alussa ehdotta-nut minulle, että tekisin dokumentin hänen isoisänsä perustamasta Ahlströmin yhtiöstä ja perheestä. Vielä silloin epäilin, että tällaisia yrittäjä- ja perheyritystarinoita voisi esittää Suomen televisiossa. Mutta kun 1990-luvulla tein dokumentin Suomen työväenliikkeen suurmiehestä Väinö Tannerista, löysin mielen-


kiintoisen tannerilaisen lausuman: vastuullinen suomalainen valtiomies pitää päivittäistä yh-teyttä elinkeinoelämään. Jos työväenliikkeen johtomies sanoo näin, jonkun tulee kertoa se Suomen kansalle. Siinä vaiheessa muistin Mairen ehdotuksen ja sain hänen poikiensa lisäksi yhtiön silloisen toimitusjohtajan Juha Rantasen innostumaan ajatuksesta.

Myös MTV3:n johto innostui ajatuksesta. Syntyi Suvussa on yritystä -sarja, joka palkit-tiin parhaana kotimaisena asiaohjelmana heti ensimmäisenä esitysvuonna 2004.

Nyt, kymmenen vuoden jälkeen, Franck Median tuottamia dokumentaarisia elinkeino-tarinoita on yhteensä 70. Suurin osa niistä on esitetty televisiossa.

Jaetut hetketNinalle ja Micelle Franck Media on kuin laa-jennettu perhe. Henkilökuntaa on vaihteleva määrä johtuen osittain ulkoistetuista työteh-tävistä, säännöllisesti palkanmaksu lähtee noin 25 henkilölle. Edvinin lisäksi ydinperheestä yrityksessä työskentelee Ninan Yvonne-äiti. Myös Micen vanhin poika, Arthur, on monta vuotta ollut mukana isänsä firmassa. Viime vuosina hän on kuitenkin keskittynyt pääosin omiin projekteihinsa.

Nina kertoo, kuinka hän taantuman aika-na sai kokea yrittämisen rankimpia puolia.

– Olimme todella kovissa vaikeuksissa. Jouduimme viime vuonna lomauttamaan henkilöstöämme pariin otteseen eikä tule-vaisuudesta ollut takeita. Muistan, kuinka imetin yhtä aikaa, kun kävin yt-neuvotteluita. Näin jälkikäteen voin jo vitsailla siitä, että milloinkahan jään äitiyslomalle. Felixin kanssa mammaloma jäi pitämättä, kun töihin oli pakko palata.

Micen keskimmäisen pojan edvinin tulo Franck Median kehitysjohtajaksi marraskuussa 2010 on ollut myös Ninalle iso asia.

– On hienoa, että voin jakaa Edvinin kanssa vastuuta ja että voin tehdä sen henki-lön kanssa, joka on jo sinut meidän bisneksen kanssa.

Mainosalalta dokumentti- ja televisiotuo-tannon pariin tullut Edvin itse suhtautuu uu-teen tilanteeseen rauhallisesti, mutta valmiina ottamaan haasteita vastaan.

– Onhan tilanne myös hieman kum-mallinen, isän uusi vaimo on esimieheni ja isä kollega. Ninan kanssa en ole kokenut asetelmaa vaikeaksi. Vaikka olemmekin Ninan kanssa melkein samanikäisiä, meidän roolitus on täysin selvä. Bisnes ja yritys sen sijaan ovat

minulle tuttuja ennestään. Henkisesti olen ollut mukana jo vuosia, osallistunut hallituk-sen kokouksiin ja sparrannut Ninaa ja Miccea vapaa-ajalla. Itselleni on tärkeää, että olen kerännyt työkokemusta myös muualta. Nyky-tilanteen taustalla oli kuitenkin aito kiinnostus Franck Mediaa kohtaan. Ja tämä kiinnostus tulee kaukaa: jo pikkupoikana olin ylpeä isän tekemästä työstä.

Perheyrittäjien tahtotilaOmistuksellinen sukupolvenvaihdos Franck Mediassa odottaa vielä omaa aikaansa, mutta henkisesti ja toiminnallisesti murrosvaihe on ollut jo muutaman vuoden käynnissä.

– Käytännössä tämä on tarkoittanut tehtävien kierrättämistä, mutta muutosta on tapahtunut myös ajatuksen tasolla. Kun Nina otti toimitusjohtajan vastuun, minulla on jäänyt enemmän aikaa perehtyä uusien projektien synnyttämiseen ja itse tuotantoon. Edvin taas vastaa toistaiseksi projektihankin-nasta ja liiketoiminnan kehittämisestä. Tämä uusi järjestely mahdollistaa myös sen, että me pystymme jatkossa Ninan kanssa kahdestaan toteuttamaan projekteja, joko Suomessa tai ulkomailla, Micce listaa.

Sukupolvien välinen ero työn tekemisessä näkyy Edvinin mukaan yrittämisen asenteessa.

– Micce ja Nina tekee kaiken koko ajan täysillä. Itse ajattelen, että elämää on myös työn ulkopuolella. Voihan toki olla, että vuoden päästä minulla ei ole enää yhtään ystävää, kun aika ei heille riitä. Mutta teen kyllä kaikkeni, että näin ei käy, naurahtaa Edvin.

Micce ja Nina eivät voi tarpeeksi kiittää myöskään niitä tahoja – lähinnä muita perheyrityksiä – jotka auttoivat heitä uuteen kasvuun niin taloudellisesti kuin henkisesti.

– Tarvitsimme esimerkiksi uutta laitteis-toa, mihin emme saaneet julkista rahoitusta. Toimintamme tulevaisuus sinetöityi toisen perheyrityksen lainana. Samaisen yhtiön toimitusjohtaja on sittemmin toiminut men-torinani. En usko, että tällaista suhdetta voisi syntyä ilman samankaltaista omistusraken-netta, Nina sanoo.

Pohdintoja yrittämisestä Micce, Nina ja yhä enenevissä määrin myös Edvin käyvät jakamassa Perheyritysten liiton tapahtumissa. Micce toimii aktiivisesti yhteiskuntapoliittises-sa toimikunnassa, Edvin tutustuu parhaillaan Nextin toimintaan.

– Viime syksynä olin nextiläisenä Chi-cagossa FBN:n maailmankokouksessa isän

kanssa, mutta siinä vaiheessa edustamassa äidin puolelta Ahlströmin sukua kuudennessa sukupolvessa. Asetelma oli mielenkiintoinen – ja välillä myös kaksijakoinen: Ahlströmissä yrittämisen aika on ohi ja omistus pirstaloi-tunut suuren suvun kesken; Franck Mediassa puolestaan yrittämistä tehdään tässä ja nyt.

Setiä ja isiäSamalla kun liiketoiminnan vetovastuu asteit-tain siirtyy Edvinille, uusi sukupolvi kasvaa Franckin suvussa monessa perheessä: Ninan ja Micen pian parivuotias Felix – syntynyt Ranskan vallankumouksen päivänä, Micce täs-mentää – tuli keväällä toisen kerran sedäksi, kun pikkupojan kanssa samanikäinen toinen veljenpoika sai Arthurin perheessä seuraa.

– Vietämme Micen vanhempien poikien kanssa niin paljon aikaa, että minusta on mahtavaa, että olen heidän kanssaan samaa ikäluokkaa, Nina iloitsee.

Nuori äitipuoli on hoitanut osuutensa hyvin. Hyvältä tilanne näyttää myös tulevaa kesää silmällä pitäen: Franck-Pulkkis-perhees-sä on kaikki syyt uskoa, että tänä vuonna hei-näkuu vietetään kunnon kesäloman parissa.

– Yrittäjällä ei ole varaa olla negatiivinen vaan aina pitäisi jaksaa uskoa aurinkoisiin päiviin. Itse tietenkin iloitsen, että oman toimintamme osalta tulevaisuus nyt näyttää paremmalta. Myös perheen näkökulmasta, Nina sanoo. n

perhe FrAnCK

michael Franck, dokumenttielokuvaohjaaja ja -tuottaja, Franck Median perustaja

nina pulkkisMicen vaimo, Franck Median toimitusjohtaja

Felixuusperheen puolitoistavuotias esikoinen

edvin Micen toiseksi vanhin poika, Franck Median kehitysjohtaja

ArthurMicen vanhin poika, tekee uraa dokumenttiohjaajana ja TV-tuottajana

10


11

Yrittäjällä ei ole varaa olla negatiivinen vaan aina pitäisi jaksaa uskoa aurinkoisiin päiviin.


12

S Y D Ä N K Ä D E S S Ä

Millaisia ovat ensimmäiset muistosi perheyrityksestä? Seppo: Kaunis ilta huhtikuussa 1987. Esitin suunnitelmani tulevasta perheyrityksestä puolisolleni Lailalle ja sisarelleni Arja Man-nerheimolle. Keskustelimme yhtiön nimestä. Esitin luettelon vaihtoehtoisista yritysnimistä. Yhteisesti hyväksyttiin nimi Verman, jonka alkuosa tuli nimestä Vertanen ja loppuosa nimestä Mannerheimo. Pitkään kestänyt unelmointi, säästäminen ja suunnittelu reali-soituivat yritykseksi juuri tuona iltana.

Janne: Silloin kun isä siirtyi muiden palve-luksesta yrittäjäksi, muutos oli minulle suuri. Koulusta tultuani kävin moikkaamassa isää toimistolla, joka sijaitsi perheemme auto-tallirakennuksessa. Mielessä on myös kaikki ne talkootyöt, joita iltaisin kotona tehtiin, esimerkkinä asiakaspostitusten valmistelut. Ennen omaa yritystä Seppo oli koko ajan matkoilla, ja työpaikan ollessa kauempana kotoa emme paljoakaan kerinneet näkemään. Vaikka Sepon työkuorma ei varmasti helpot-tunut yrittäjän roolissa, niin silti perheelle jäi enemmän aikaa kuin aiemmin.

Mitä asioita arvostat pojassasi/isässäsi?Seppo: Janne on ainoa lapsemme. Toi-sin kuin odotimme, hän on hyvin nuorena ottanut ohjat käsiinsä, mukaan lukien oman taloutensa. Arvostan hänessä pitkäjännittei-syyttä, sitkeyttä ja vaatimattomuutta. Näiden ominaisuuksien summana näyttää syntyvän harkitseva johtajuus. Ominaisuudet ovat perintöä äiti-Lailalta.

Janne: Olen aina ihaillut Sepon rohkeutta, itsekuria ja periksiantamattomuutta. Uskon, että nämä ominaisuudet vaikuttivat siihen, että aloittava yritys selvisi 1990-luvun alun laman läpi ja kehittyi kannattavaksi kasvu-yritykseksi. Rohkeata oli aloittaa kaksi eri yritystä samanaikaisesti. Biolac AB aloitti toi-

mintansa Ruotsissa samaan aikaan Vermanin perustamisen kanssa.

Millaiset piirteet hänessä ovat ”haasteel-lisempia”?Seppo: Haasteellisinta on joskus toistuvalta tuntuva ”EI”. Haasteellinen on myös se pitkä huolellinen perustelu tälle näkemyksestäni poikkeavalle kannanotolle. Tuollaisen perus-telun jälkeen tunnen suorastaan kiitollisuut-ta kuullessani ”ehdottamasi toimintamalli on varmaan täyttänyt tehtävänsä joissain olosuhteissa, mutta tässä tilanteessa se tuskin toimii”.

Janne: Joskus Seppo kaivelee jotain vanhaa epäonnistumista, vaikka asia olisikin jo korjat-tu. Muistan Sepon aina puhuneen, että hän jää tito-kerhoon (tiistai-torstai töissä) kunhan täyttää 63. Silti meni pitkään muistutellessa, että tänäänhän on maanantai ja olet toimis-tolla. Mitenkäs on sen tito-kerhon laita? Työstä luopuminen tai työmäärien vähentä-minen lienee yleinen haaste perheyritysten senioreille. Siksi häntä täytyy jollain lailla koettaa ymmärtää tässä asiassa.

Millaista on työskennellä samassa yrityk-sessä pojan/isän kanssa?Seppo: Janne siirtyi apteekkityöstä lääke-esittelijäksi 15 vuotta sitten. Sen jälkeen hän on edennyt urallaan tuotepäälliköksi ja edelleen markkinointipäälliköksi. Toimitusjoh-tajuuden hän otti vastaan 11 vuoden kuluttua yhtiön palkkalistalle tulon jälkeen. Näin ollen hänellä on kanssani samankaltaiset edelly-tykset uinahduttavaan urautumiseen. Hyvä ulkoisia asiantuntijavoimia sisältävä hallitus ja vahvoista vastuualuejohtajista koostuva johtoryhmä vähentävät hallituksen puheen-johtaja/toimitusjohtaja-asetelman suhteellista merkitystä päätöksenteossa ja samalla tuo-hon asetelmaan sisältyviä jännityksiä. Samaan suuntaan tuntuu vaikuttavan meidän mo-

lempien jäsenyys ruotsalaisyhtiö Biolac AB:n hallituksessa, jossa toimin puheenjohtajana.

Janne: Yrityksen kehittäminen yhdessä on ollut parasta mitä toivoa voi. Töissä emme niinkään ajattele isä/poika-asetelmaa. Mielipi-teet kerrotaan suoraan ja joskus näkemykset ei ihan kohtaa. Nykyään yrityksen kasvun myötä operatiivisista asioista keskusteltaessa yhä useammin keskusteluun osallistuu joko hallituksen ja/tai johtoryhmän jäseniä.

Mitä arvoja olet liike-elämästä halunnut pojallesi välittää?/ Mitä olet oppinut tai omaksunut isäsi tavasta toimia liike-elämässä?Seppo: Kasvoin lapsuuteni pienellä maatilalla Pohjanmaalla. Lukioaikanani olin Schauman-Yhtymän Pietarsaaren tehtailla mäntyöljyn keittäjänä. Varusmiesajan jälkeen jatkoin aktiiviupseerin uralle. Kylmän sodan vaikeim-pien hetkien aikana vannotussa upseerin virkavalassa määritellyt arvot ja sitoutuminen seuraavat minua ikuisen hiljaisuuden alkuun saakka. Arvojen toteutustavat ovat muotou-tuneet jo 33 vuotta jatkuneessa yhtäjaksoi-sessa yritysjohtajuudessa kotimaassa ja ulkomailla. Olen halunnut välittää Jannelle sitoutumisen ja hyväksynnän lainkuuliaisuu-teen, ihmisten ominaisuuksien arvostamiseen ja hyvien tapojen noudattamiseen.

Janne: Sen, että perheyrittäjällä on aina oma nimi ja kasvot pelissä. Velvoitteet tulee siis hoitaa hyvin. Myös pitkät työpäivät saattavat olla isältä opittuja. Varmasti on paljon myös sellaista, jota en edes tiedosta.

Missä asioissa kilpailette keskenänne? Pitääkö pojan tehdä ”isänmurha”, jotta kasvaa tämän saappaisiin vai onko pa-rempi kulkea omissa saappaissaan?Seppo: Olen jo hävinnyt kilpailun tärkeim-mässä eli lääke- ja ravitsemusalan markki-

KYSYJÄ: eveLIInA tALvItIe

KUVA: SUSA JUnnOLA

Seppo ja Janne Vertanen

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät, pojat,

isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistavat mennyttä ja visioivat tulevaa.


1313

noitten motoriikan ymmärtämisessä. Näin näyttää käyvän osaamisalueella toisensa jäl-keen. Etumatkani on nopeasti kaventumassa vieraitten kielten ja kulttuurien osaamisessa, mitä olen pitänyt viimeisimpänä tukikohtana-ni. Näin minulla onkin aihetta juhlia kaiken aikaa lisääntyvää vapaa-aikaani. Olen vielä omissa saappaissani ja Janne näyttää kulkevan omissaan.Janne: En näe minkäänlaista kilpailuasetel-maa olevan välillämme. Alkuun stressasin sitä, miten pystyn täyttämään isän saappaat. Sittemmin tajusin, että parhaiten pärjään olemalla aivan oma itseni. Olen kiitollinen Sepolle siitä, että hän antoi minulle vastuuta

ja vapautta toimia yrityksessä jo nuorella iällä. Firman kehittäminen on aina ollut yhteinen asiamme.

Mitä menestyminen ja yrityksen kasvu sinulle merkitsevät?Seppo: Yrityksen kasvu ja hyvän kannatta-vuuden ylläpitäminen merkitsevät jatkuvaa tilanneseurantaa, toteutusten käynnistämisiä ja valvontaa. Perustana on rohkeus kilvoitella parhaasta tarjolla olevasta työvoimasta.

Janne: Yrityksen kehittäminen ja kasvu ovat tärkein motivaation lähteeni yrittämiseen. Kaiken aikaa täytyy olla meneillään pro-

jekteja, joilla tähdätään uuteen kasvuun ja hyvän kannattavuuden ylläpitämiseen. Toki elämänsä voisi tehdä helpommaksi tyytymällä voiton maksimointiin ja lyhyisiin työpäiviin. Sellainen kävisi kuitenkin luonnon päälle. Eiväthän ammattiurheilijatkaan jatka uraansa, jos motivaatio menee. n

Verman Oy voitti Entrepreneur of the Year 2010 -kilpailun kaupan sarjan. Kuvassa Seppo ja Janne

poseeraavat Farmasian päivien näyttelyssä.

Seppo ja Janne Vertanen

SeppO vertAnenSyntymäaika: Syntynyt 1945Koulutus: AktiiviupseeriAsema yrityksessä: Oy Verman Ab:n hallituksen puheenjohtaja

JAnne vertAnenSyntymäaika: 1972Koulutus: Yo-markkinointimerkonomiAsema yrityksessä: Oy Verman Ab:n Toimitusjohtaja


14

> L Y H Y E S T I

Taloustutkimus selvitti Perheyritysten liiton jäsenten keskuudes-sa ensimmäisen kerran, miten vuoden 2005 verouudistus on vaikuttanut pääomien ohjautumiseen yritystoimintaan.

Tulokset vastaavat jäseniltä saatuja mielipiteitä. Niissä yrityksissä, jotka ovat kasvunsa alussa ja liikevaihto vielä alle 50 miljoonaa euroa kiinnostus sijoittaa pääomaa omaan yrityk-seen on kasvanut. Suuremmissa 50–250 miljoonan liikevaihdon yrityksissä kiinnostus vastaavasti aleni selvästi. Kaikkein suurim-missa ja kaikkein pienimmissä yrityksissä muutokset olivat melko neutraaleja.

Kun omaan yritykseen sijoittaminen ei ole kiinnostanut, kiinnostuksen kohteena ovat olleet erityisesti kiinteistöt, pörssi-osakkeet ja sijoitusrahastot.

Erityisen dramaattisia pääomien ohjautumisen näkökul-masta vastaukset olivat: Vaikuttaisiko osinkoverotuksen yhden-mukaistaminen pääomaveroon nähden yrityksenne omistajien kiinnostuksen sijoittaa pääomia yritystoimintaan? Suurissa yrityksissä kiinnostus sijoittaa omaan yritykseen kasvaisi merkit-tävästi (73–80 % vastaajista).

Tutkimus kertoo nyt ensimmäistä kertaa hyvin havainnol-lisesti sen, että osinkoverotuksen rakenteella on merkittävä vaikutus siihen, saavatko yritykset omaa pääomaa kasvunsa rahoittamiseen. Tällä hetkellä on olemassa selvä negatiivinen kasvukynnys.

Taloustutkimus:

Osinkoverotuksen rakenteella on merkittävä vaikutus omalla pääomalla rahoitettavaan kasvuun

Satavuotiaat perheyritykset verkostoituivat

Satavuotiaitten perheyritysten verkoston perustamiskokous pidettiin 7.6. Turun kaupungintalon valtuustosalissa. Seminaariosuudessa puhuivat TS-yhtymän hallituksen jäsen timo Ketonen, verkoston työryhmän puheenjohtaja, Machineryn konsernijohtaja Janne timonen ja Helsingin yliopiston dosentti niklas Jenssen-eriksen. Illallista syötiin Turun linnassa.

Verkosto tulee jatkossa järjestämään vuosittain seminaarin ilta- juhlineen ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osana liiton edunvalvontaa. Mahdolliset seminaareista kertyneet varat käytetään perheyritysten toimintaedellytyksiä tukeviin tutkimuksiin ja julkaisuihin.

Työryhmän jäseninä ovat toimineet Walter Ahlstrom Antti Ahlström Perilliset, Alexander Bargum Algol Oy, Joachim Fazer Oy Karl Fazer Ab, petri heino TukkuHeino Oy, Kristina pentti-von Walzel Lemminkäinen Oyj, max rautiainen Lindström Oy, tomas von rettig Rettig Capital Oy Ab ja peter therman Hartwall Capital.

EVAn tutkimuksessa selvitettiin asenteita yrittäjyyteen ja omistajuuteen

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuoreimman arvoja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset antavat vahvan peri-aatteellisen tukensa yrittäjyydelle. Periaatteellinen tuki yrittä-jyydelle ja sen edistämiselle on korkeista lukemistaan huolimat-ta pikku hiljaa hiipunut ja on nyt matalimmillaan kysymyksen neljännesvuosisadan mittaisessa historiassa. Yleisesti ajatellaan, että yrittäjyyttä on syytä kannustaa myös verotuksellisin keinoin. Esiin tulee myös kantoja, joiden mukaan yrittäjien osin palkansaajia kevyempi verotus on epäoikeudenmukaista.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovat yrittäjien menestyvän, mutta vastaukset eivät ole varauksettoman positiivisia. Kolmannes vastaajista torjuu väitteen, jonka mukaan yrittäjien vaurastuminen on vain hyvä asia, sillä samalla nousee muidenkin elintaso.

EVA on selvittänyt myös suomalaisten asennetta omistajuuteen. Joka toinen vastanneista yhtyy näkemykseen, että omistajuutta pitäisi arvostaa nykyistä enemmän, koska omistajat ovat yritysten tarjoamien työpaikkojen takana. Viidenneksen mielestä omistajien arvostuksessa ei ole puut-teita tai sitten kytkös omistajuuden ja työpaikkojen välillä nähdään hämärässä tai peräti kielteisessä valossa.


FM, KTM tanja Kontisen yrittäjyyden väitöskirjassa “Internationalization Path-ways of Family SMEs” (”Pk-perheyritysten kansainvälistymispolkuja”) selvitetään kah-deksan suomalaisen pienen ja keskisuuren perheyrityksen kansainvälistymispolkuja.

Kontinen tarkasteli erityisesti per-heyritysten kansainvälistymistä Ranskan markkinoille. Tyypillisimmät vaiheet tietylle markkinalle kohdistuvassa kansainvälistymi-sessä ovat kansainvälisen verkostosuhteen löytäminen, luottamussuhteen muodosta-minen, kansainvälisen näkökulman muo-dostaminen ja uusien verkostosuhteiden luominen. Suurin osa yrittäjistä löysi alussa yhteistyökumppanin kansainvälisiltä messuil-ta tai sai tilauksen ulkomailta.

Kansainvälisen näkökulman muodostami-sen vaiheen haasteet liittyivät perheyritysten halukkuuteen pitää kontrolli omissa käsissään ja katsoa asioita omasta, kotimaisesta näkö-kulmasta. Tämä ei edistänyt ulkomaankaup-paa, sillä tytäryhtiöt turhautuivat, kun yritys ei pystynyt luomaan kansainvälistä toimin-tastrategiaa, jossa heidän näkemyksensä olisi otettu huomioon.

Uusien verkostosuhteiden luominen on suuri haaste monelle kansainvälisillä mark-kinoilla toimivalle pk-perheyritykselle: ne toimivat intensiivisesti pääyhteistyökumppa-nin kanssa, mutteivät luo uusia verkostoja tulevaisuuden varalle. Esimerkiksi amerikka-laiset yritykset toimivat tässä asiassa täysin eri tavalla.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 100, 98 (243) s., Jyväskylä 2011, ISSN: ISSN 1457-1986, ISBN 978-951-39-4244-1. Sitä saa Jy-väskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, [email protected].

Väitös:

Omistus ja verkostot keskeisiä perheyritysten kansainvälistymisessä

15

Teijo Sormunen pestattiin Perheyritysten liiton jäsenhankintakoordinaattoriksi Perheyritysten liitto vahvistaa jäsenhankintaansa ja on pestannut jäsenhankintakoordi-naattoriksi teijo Sormusen (s. 1953).

Sormusella on 30 vuoden kokemus yrittäjyydestä. Hän aloitti itsenäisenä kopiokone-yrittäjänä ja siirtyi sitten matkapuhelinalalle. Sormunen oli kantava voima kommunikaatio-ratkaisujen tuottamiseen perustuvan Viestituote-yritysten ketjun perustamisessa. Hän on ollut osakkaana useissa franchising-ketjuissa, sekä toiminut konsulttina ja kouluttajana.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja matti vanhanen kertoo, että jäsenhankintaa tehostamalla pyritään entisestään vahvistamaan perheyritysten asemaa.

– PL on tehnyt 14 vuotta aktiivisesti työtä perheyritysten toimintaedellytysten paran-tamiseksi. Järjestömme merkitys ja vaikuttavuus kasvavat. On tärkeää yhä tehokkaammin tavoittaa kaikki ne perheyritykset, joiden asiaa liitto ajaa. Sormunen kohtaa potentiaalista jäsenistöä henkilökohtaisesti ja kertoo liiton pitkäjänteisestä ja kasvollisen omistajuuden merkitystä vahvistavasta toiminnasta, Vanhanen toteaa.

EFB-GEEF konsultoi Euroopan komissiotaEuroopan komissio julkaisi huhtikuussa vihreän kirjan koskien hyvien hallintotapojen uudistamista Euroopassa. Komission ehdo-tukset käsittelevät muun muassa hallituksen kokoonpanoa, roolia ja toimintaa. Suurin osa ehdotuksista koskee myös sijoittajien osallistumisen vahvistamista sekä vähemmistöosakkaan suojaa.

Kyseiset ehdotukset koskevat listattuja yhtiöitä, mutta ko-missio haluaa herättää keskustelua siitä, tulisiko listaamattomia yhtiöitä koskea osittain samantyyppiset hyvän hallintotavan sää-

dökset kuin listattuja yhtiöitä. Vihreästä kirjasta on nyt käynnissä konsultaatio. EFB-GEEF suhtautuu mahdollisiin listaamattomia yhtiöitä koskeviin säädöksiin kielteisesti ja korostaa pikemminkin sitä, että EU:n ja sen komission tehtävänä pitää olla hallinnollisen taakan eli byrokratian karsiminen yrityksiltä.

Lue lisää http://ec.europa.eu/internal_market/company/docs/modern/com2011-164_en.pdf


16

Perheyritystapahtuma 2011: Kasvua, riskinottokykyä, pokasahaa, iloa ja osallistumisastetta

Anne Berner osallistui puheenjohtajan ominaisuudessa viimeistä kertaa perheyritystapahtumaan. -hyvä tapahtuma, kiinnostavia, innostavia puheenvuoroja, Berner hehkutti.

ponssen Juha vidgrén korosti, että yritys pysyy perheomisteisena.

Avaruustähtitieteen professori esko valtaoja hurmasi yleisönsä herättävällä esityksellään.-Ihmiskunta Ab on mahtava kasvutarina, valtaoja summasi.

TEKSTI AnnA mÄenpÄÄ

KUVAT SUSA JUnnOLA

Maaliskuun lopulla järjestetty Perheyritystapahtuma järjestettiin perinteiseen tapaan Finlandia-talolla. Teemaksi oli nostettu kestävä kasvu ja Suomen menestys. Avainsanoiksi nousivat kansainvälistyminen, tuottavuus, tulevaisuus ja Einari.

Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner avasi tapahtuman painottaen, että enemmän kuin koskaan aikaisemmin Euroopassa tarvitaan kasvua, jolla hyvinvointi turvataan.

– Kasvu on pitkälti yritysten varassa ja monet perheyritykset ovat valmiita kasvuun.

Berner totesi, että jatkuvuus on kriittinen kysymys yhteiskunnassamme.

– Ensimmäisen polven yrittäjiä pitäisi saa-da jatkamaan toisen polven yrittäjiksi. ETLAn tutkimuksen mukaan toisen polven ja sitä vanhemmat yritykset vakauttavat työllisyyttä.

Ensimmäisen sukupolven perheyrityksissä sen sijaan kasvuyritysten osuus on ollut suuri, kertoi Berner.

Tulevaisuus on jotain muutaAvaruustähtitieteen professori esko valtaoja loi yleisöön kehitysuskoa painottamalla tulevai-suuden kehitysmahdollisuuksia. Valtaoja ilmoitti seminaarin osallistujille olevansa optimisti.

Professori oli huolissaan siitä, että aika-kautemme on tuonut esille tuomiopäivän profeettoja, jotka manaavat maailman loppua.


17

Perheyritystapahtuma 2011: Kasvua, riskinottokykyä, pokasahaa, iloa ja osallistumisastetta

– Historiamme on osoitus siitä, miten paljon on saatu aikaiseksi lyhyessä ajassa. Ihmiskunta Ab on mahtava kasvutarina!

Kehityksen pohjalla on Valtaojan mukaan se, että bruttokansantuote henkeä kohti on kasvanut 2000 vuoden aikana valtavasti.

– Vauraudella saa onnea, koska se tuo kaikkea mitä tarvitaan onnelliseen elämään eli ruokaa, sosiaaliturvaa, terveyttä, rauhaa, koulutusta jne.

Valtaojan mukaan me aliarvioimme tu-levaisuuden. Tieteen ja teknologian kehitys-mahdollisuudet ovat vielä edessä.

– Tieteen ja teknologian avulla voimme kehittää esimerkiksi ratkaisuja, jotka käyttävät luonnonvaroja tehokkaasti.

Valtaoja painotti, että punainen tupa -ajattelussa etsitään vastauksia menneisyyden ongelmiin, ei tulevaisuuden haasteisiin. Tämä on vaarallista.

– Menneisyys on pahempi kuin tiedät-kään. Nykyisyys on parempi kuin luuletkaan.

Tulevaisuus on jotain aivan muuta kuin kuvit-telet, Valtaoja tiivisti.

Alussa oli savotta, pokasaha ja EinariPonsse Oyj:n menestystarinan seminaari- yleisölle kertoi toista polvea edustava Juha vidgrén. Ponsse on suomalainen metsä-koneita valmistava yritys, jonka tarina alkoi 60-luvun lopulta Vieremäen kylältä Savosta. Kansainvälistyminen on ollut haaste pie-nelle yritykselle, mutta Savosta maailmalle ponnistaneen yrityksen koneita on päätynyt aina Chileen asti. Kiinassa Ponsse on tehnyt edelläkävijän työtä viemällä metsäkoneita ja kouluttamalla henkilöitä koneiden käyttämi-seen.

Ponssen tie ei kuitenkaan ole ollut pelkästään helppo. Vuonna 2010 lokakuussa Einari Vidgrén menehtyi ja sukupolvenvaihdos toteutettiin lennossa.

– Keskeistä meille on joka hetkessä ollut jatkuvuus. Neljä veljestä on yrityksessä töissä ja 60 prosenttia yrityksestä on perheen omis-tuksessa, kertoi Juha Vidgrén.

Vidgrén toimii tällä hetkellä isänsä seuraa-jana Ponssen hallituksen puheenjohtajana.

Ponsse on kertaalleen myyty myös per-heen ulkopuolelle.

– Kansainvälistymään olisi pitänyt lähteä 1980-luvun lopussa, mutta vaadittavia pääomia tähän ei ollut. SKOP osti Ponssen, mutta meni kuitenkin pian nurin. Einari ja sijoittajaryhmä ostivat sitten Ponssen takaisin.

Juha Vidgrénin mukaan kasvollinen omis-tajuus on ollut Ponsselle keskeinen menestyk-sen tekijä.

– Kasvu lähti kasvollisuudesta syntyvästä luottamuksesta liikkeelle. Asiakas tiesi keneen olla yhteydessä, jos joku meni vikaan, Vidgren summasi.

Kahdeksannen kerran järjestetty perheyritystapahtuma keräsi helsinkiin kaikkien aikojen suurimman osallistujamäärän. paikalla oli 320 perheyrityksistä ja kasvusta kiinnostunutta.


18

Ilpo Kokkila avasi yleisölle Srv:n menetyksen reseptiä. hän muistutti myös terävästi siitä, että verotuksen tulee olla omistamista ja yrittäjyyttä kannustavaa.

SRV suuntaa itäänSRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila painotti, että suomalaista yhteiskuntaa on soudettava yhdessä tai muuten se ei liiku.

– Hyvät yritykset selviävät aina ja ne voivat siirtää toimin-taansa sinne, missä se tuottaa. Samoin koulutetut nuoret löytä-vät paikkansa maailmalta. Mutta suomalaista yhteiskuntaa ei voi siirtää.

SRV listautui vuonna 2007 Helsingin pörssiin. Yhtiön tavoit-teena on voimakas laajentuminen Venäjälle. Kokkilan mukaan menestyksen perusedellytys on, että yritys ja sen toimintaympä-ristö ovat kilpailukykyisessä kunnossa.

– Tärkeintä on kuitenkin toiminnan suuntaaminen. Suomessa kasvu on useimmilla toimialoilla hidasta. Kasvu on siten haettava muualta, totesi Kokkila.

Kokkilan mukaan verotuksen merkitys yhteiskunnan talou-dellisena ohjausvälineenä on keskeinen.

– Verotuksen on kannustettava työntekoon, yrittämiseen, kasvuun, investointeihin ja suomalaiseen omistajuuteen.

Onnistuminen tarttuuJohanna Ikäheimo kertoi kuulijoille Lappsetin tarinan. Yritys on yksi maailman johtavista leikkipaikkavälinevalmistajista. Yrityk-sen tarina alkoi Suomen Lapista yli 40 vuotta sitten, kun Antero Ikäheimo halusi tarjota lapsille puisia leikkivälineitä. Lappset on ollut edelläkävijäyritys kiinnittämällä huomiota ensimmäisenä alalla materiaalien kierrättämiseen ja ympäristövaikutuksiin.

2000-luvulla Lappset on kasvanut huimasti. – Kasvu on intohimomme. Onnistuminen tarttuu ja sen on

oltava kuin virus täälläkin perheyritysten keskuudessa. Onnistu-misten takana on se, että uskalletaan epäonnistua ja ottaa riskiä, totesi Ikäheimo.

Kasvun aikana yrityksessä on myös toteutettu sukupolven-vaihdos. Ikäheimo muistutti myös siitä, että onnistumisista on osattava iloita.

– Erityisesti finanssikriisin aikana piti juhlia pienistäkin onnis-tumisista.

Kasvu on omissa käsissämmeRuotsin valtion Konjunktur-institutin johtaja Juhana varti-aisen mukaan Perheyritystapahtumassakin peräänkuulutettu kasvu syntyy ainoastaan työtä tekemällä.

– Mitään muuta keinoa ei ole. Suomessa pitää joko saada lisää työtunteja tai tuottavuuden on kasvettava. Tämä on edel-lytys kansantalouden kasvulle. Jos haluamme Suomeen pitkällä aikavälillä kasvua ja sitä kautta hyvinvointia, avainmuuttujia ovat keskityöaika ja osallistumisaste, totesi Vartiainen tapahtuman kuulijoille.

Vartiaisen mukaan Suomi liikkuu äkkijyrkästi kohti ikäraken-teen muutosta. Seurauksena tulee olemaan rahoitusvaje.

– Hyvinvointivaltion rahoitus on ongelmissa. Talous- ja vero-politiikka tulisi suunnitella niin, että työvoiman osallistuminen työmarkkinoille kasvaa. Ruotsissa hallituksen strategiana on ollut nimenomaan työmarkkinoille osallistumisen nostaminen ja se onkin onnistunut toteuttamaan oikeita toimenpiteitä tavoitteen edistämiseksi. n

Lappsetin Johanna Ikäheimo toi mukaan pohjoista ulottuvuutta ja kehotti onnistumisen hetkillä poksauttelemaan samppanjapullon korkkeja useammin.

ruotsin taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana vartiainen korosti kasvun eväänä osallistumisastetta ja innosti yleisön raikuviin aplodeihin.


19

ruotsin taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana vartiainen korosti kasvun eväänä osallistumisastetta ja innosti yleisön raikuviin aplodeihin.

vaalipaneeliin osallistuneet paula Lehtomäki, Sari Sarkomaa ja mikael Jungner eksyivät välillä keskinäiseen kinasteluun. tenttaajina olivat matti vanhanen ja Annika Sucksdorff.


2020

Perheyritystapahtumaan osallistui myös suuri joukko seu-raajapolven edustajia. He hakivat tapahtumasta kokemus-ten vaihtoa, oppia ja tietoa erilaisista perheyrityksistä.

Nextit Perheyritystapahtumassa

JOOnAS KeSKInen rAvIntOLAtOImenJOhtAJA LASIpALAtSI, rAvIntOLA-KOLmIO-rYhmÄ

Perheyritystapahtuma oli hyvä kokonaisuus ja workshop-työskentely toi lisäarvoa. Osallistuin SEKin sosiaalista mediaa käsitte-levään workshopiin, joka tarjosi mielenkiin-toisia näkökulmia. Yrityscaset ovat hyödylli-siä, koska niistä voi oppia tulevaa varten.

BettInA SAndBOGe OY KArL FAzer AB

Työpajat olivat ehdoton mielenkiinnon kohde. Kävin kuuntelemassa SEKin sosiaa-lisen median työpajaa. Oli erittäin innosta-vaa kuulla, miten yritysten pitäisi ja miten ne voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa, unohtamatta kuitenkaan siihen liittyviä rajoituksia.

JAnne nUrmIneneCOrUm OY

Olen perheyritystapahtumassa ensimmäistä kertaa. Tulin tänne ammentamaan tietoa ja tapaamaan muita perheyrittäjiä. Ilmapiiri on mukavan rento ja täällä pystyy helposti tutustumaan uusiin ihmisiin ja perheyritys-ten toimintaan.

▲ ▲ ▲


21

Helsinki | Tampere | Turku | Oulu | Jyväskylä | Lappeenranta

www.tuokko.fi

Taloushallinnon asiantuntijapalveluita jo toisessa polvessa

Tuokko on vuonna 1971 perustettu asiantuntijaorganisaatio ja alallaan suurin suomalainen perheyritys. Palveluvalikoimaamme kuuluvat lakisääteiset tarkastukset, kirjanpito, veroneuvonta, yritysjärjestelyt sekä liikkeenjohdon neuvontapalvelut.

Yrittäjätaustamme ja pitkäaikainen kokemuksemme takaavat palvelujemme laadun. Olemme mukana yrityksesi eri vaiheissa - myös muutoksissa ja haasteissa.

VALVONTA

tilintarkastus

sisäinen tarkastus

erityistilintarkastus

SUUNNITTELU

yritysjärjestelyt

CFO-palvelut

veropalvelut

TOTEUTUS

IFRS

taloushallinto

palkkahallinto

taloudenohjausratkaisut

Jäse

netu

Jäsenyritykset voivat nyt ostaa ilmoitustilaa

puolen sivun ilmoitus 750 euroa (+ alv)Koko sivun ilmoitus 1500 euroa (+ alv)

Lisätietoja: [email protected]

1-1

yritysyritys4 • 2008 • Perheyritysten liitto ryPerhe

Myllykoski Oyj:n Charlotta ja Barbara:

Ennenkin on selvittySivut 4–7

Ulla ja Juha Valkamo

jatkavat Primulan

sadan vuoden tarinaa.

Sivut 8-10

Anne Berner on liiton

uusi puheenjohtaja

Sivu 12

1

yritysyritys2 • 2009 • Perheyritysten liitto ryPerhe

Berner, Ikäheimo ja Bargum:

Perheyritys on

osa identiteettiä

Maija-Riitta Ollila

uskoo perheyritysten

etiikkaan Sivut 14–17

Sivut 4–7

Paulig on vuoden

perheyritys Sivut 18–211

yritysyritys4 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Johanna Hamro-Drotz etsi Sinituotteelle projektin Tansaniasta

Thierry Lombard pitää tärkeänä taloutta, pla-neettaa ja ihmisyyttä Sivut 16–21

Sivut 4–8

Kuntaministeri Kiviniemi: Poliittinen populismiruokkii kateutta Sivut 12–14

1

yritysyritys2 • 2010 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Kiilto Familyn Ville ja Eeva Solja: Perhe tuo yritykseen inhimillisyyttä

Philip Aminoff: Kasvu lähtee terveestä liiketoiminnasta Sivut 26–27

Sivu 10

Jorma Ollila puhui Perheyritys-tapahtumassa Sivut 4–9

1

yritys1 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Jukka ja Juha Nurminen: Ympäristövastuu on

rohkeutta ja markkina-talouden lainalaisuuksia

Sivut 6–7

Aho Group hyödynsi laman

Sivut 24–25

Anne Berner: Perheyritysten

vahvuus on tarinoissa Sivu 14

Perheyritys_1_2011_2.indd 1

7.3.2011 10.23


Harvia Oy:n toimistotilojen seinällä olevat lukuisat ilmakuvat kertovat sen, minkä voi lukea yrityksen vuosikatsauksistakin: kasvu on ollut vahvaa.

Vuonna 1950 perustettu yritys siirtyi nykyiselle asemapaikalleen teollisuusalueelle Muurameen vuonna 1972. Sen jälkeen tiloja on pitänyt laajentaa kolmetoista kertaa. Tuorein laajennus valmistui tänä vuonna. Nyt kattopinta-alaa on yhteensä 30 000 neliömetriä.

Eikä kasvun ole tarkoitus loppua.– Nyt olemme ostaneet maa-alueita

tuolta, toimitusjohtaja risto harvia sanoo ja osoittaa sormellaan rakentamatonta maa-kaistaletta uusimmasta ilmakuvasta.

15 prosenttia tai enemmän. Se on ollut Harvia Oy:n vuotuinen kasvuvauhti 1970-luvulta lähtien. Kasvu ei ole perustunut yritysostoihin, vaan omaan tekemiseen.

– Panostamme innovatiivisuuteen, tuotekehitysosastollamme työskentelee

Perheyrityspalkinnon voittanut Harvia on globaali ja lokaali

Harvia panostaa tuotekehitykseen ja valmistautuu kolmanteen sukupolven-vaihdokseen.

> F A K T A

HARVIA OY • Toimii Muuramessa.• Perustettu 1950.• Harvia-yhtiöt työllistävät noin 300 henkilöä.• Liikevaihto 50 miljoonaa euroa (2010). • Vie tuotteitaan 65 maahan.• Harvia-kiukaita valmistuu vuodessa yli 150 000.• Moneen kertaan palkittu yritys, mm. Vuoden perheyritys 2010 ja valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2000. Dun & Bradstreet Finlandin luottoluokituksessa Harvia Oy kuuluu korkeimpaan eli AAA-ryhmään• Omistus: Sisarukset Risto, Pertti ja Kullervo Harvia sekä Sari Harvia-Jyllinmaa omistavat kukin 25 prosenttia.

22

TEKSTI tApIO nevA

KUVAT SUSA JUnnOLA JA hArvIAn ArKIStO

Sari harvia-Jyllinmaa toimii yrityksen talousjohtajana. Kuvassa taustalla tekninen johtaja pertti harvia ja vasemmalla myyntijohtaja Kullervo harvia.


23

toistakymmentä henkeä. Olimme aikoinaan ensimmäinen alan yritys, joka otti robotit käyttöön hitsauksissa.

Vaikka sähkökiukaan voisi luulla olevan valmiiksi kehitetty, näin ei ole. Vaativat ku-luttajat haluavat nyt designia ja digiä, ja ovat valmiit maksamaan siitä noin kaksinkertaisen hinnan perusmalliin verrattuna.

Komponenttitoimittajasta koko-naisratkaisujen toimittajaksiVielä 1970-luvulla Suomessa oli kymmeniä kiuasvalmistajia, ja Harvia oli siinä joukossa haastaja. 1980-luvun loppuun mennessä Harvia oli noussut jo Suomen suurimmaksi puulämmitteisten kiukaiden valmistajaksi. Sen jälkeen kasvua lähdettiin hakemaan ulkomailta.

– Ongelma oli se, että valmistimme vain puulämmitteisiä kiukaita. Päätimme silloin panostaa tuotekehitykseen ja saimme oman sähkökiuasmalliston. Se avasi vientimarkki-nat ja pelasti meidät myös Suomen lamalta. Silloin kotimaan myyntimme notkahti, mutta ulkomaankauppa kompensoi sen ja kasvu jatkui, Risto Harvia muistelee.

Seuraava askel oli kokonaisten saunahuo-neiden valmistamiseen siirtyminen.

– Siirryimme komponenttien toimitta-jasta kokonaisvaltaisten saunaratkaisujen toi-mittajaksi. Jälkiasennettavat elementtisaunat olivat viennin kannalta tärkeä edistysaskel, sillä ulkomailla asuntojen tilaratkaisuissa ei ole huomioitu saunan paikkaa.

Nykyään Harvia Oy valmistaa kaikkia sauna-alan tuotteita pyyhkeistä valmiisiin saunoihin.

Lokalisaatio ja globalisaatioKuusi vuotta sitten oli vuorossa tuotanto-laitoksen perustaminen Kiinaan. Nyt siellä työskentelee 130 ihmistä.

– Olimme aloittaneet viennin Kiinaan 1990-luvun lopussa, mutta emme pystyneet viemään tuotteitamme tullimuurien yli jär-kevästi. Lisäksi tuotteitamme kopioitiin siellä ihan systemaattisesti.Kun menimme Kiinaan itse, kopiointi väheni.

– Pk-yritykselle ei ole ihan niks-naks-juttu perustaa tuotantolaitosta Aasiaan, mutta meidän tapauksessamme uhraukset kan-nattivat. Nykytilanteessa myös riskimme on jakautunut, kun Suomen tuotanto on sidottu euroon ja Kiinan tuotanto dollariin.

Risto Harvia muistuttaa, ettei Harvia Oy ole siirtänyt tuotantoaan Kiinaan. Tuotanto Suomessa ei ole samaan aikaan vähentynyt, vaan lisääntynyt.

Kiinan-tehdas ei kuulu Harvia Oy:öön, vaan on Risto Harvian ja hänen kolmen sisa-ruksensa Pertin, Kullervon ja Sarin erillinen yritys.

Sisarukset omistavat neljästään myös Harvia Oy:n, tasaosuuksin.

– Kenelläkään ei ole määräysvaltaa. Mei-dän tapauksessamme se on toiminut, koska työskentelemme kaikki yrityksen palveluk-sessa. Jos näin ei olisi, ongelmia olisi saattanut tulla.

Harvia Oy:n palveluksessa Muuramessa on töissä 170 ihmistä. Heistä yhdeksän suku-nimi on Harvia.

– Me neljä olemme toista sukupolvea ja kolmas on jo tulossa. Kohti sukupolven-vaihdosta tässä mennään, 63-vuotias Risto Harvia vahvistaa.

Sauna on osa wellness-bisnestäKaikista maailmalla myytävistä kiukaista valmistetaan Suomessa 30–40 prosenttia. Ala on silti tukevasti suomalaisten hallussa. Harvian lisäksi alan toinen johtava yritys on Saunatec Groupin omistama Helo. Iso osa sen tuotannosta on ulkomailla.

Kansainväliset saunamarkkinat ovat pirstaleiset.

– Pirstaleisuudessa on se hyvä puoli, että monikansalliset kodinkonevalmistajat ja muut isot toimijat eivät ole tunteneet mielenkiintoa saunamarkkinoille.

Perheyrityspalkinnon voittanut Harvia on globaali ja lokaali

Harvia ja kestävä kehitysVastuu ympäristöstä on yksi Harvia Oy:n neljästä arvosta. Miten se näkyy käytän-nössä?

– Tehtaassa lajitellaan ja kierrätetään kaikki mahdollinen ylijäämäpuu hakete-taan ja poltetaan. Se näkyy myös tuotesuunnittelussa, mietimme kiukaan elinkaa-ren loppuun asti. Sama ajattelu ulottuu myös logistiikkaan. Tuotannossa suosimme energiaa säästäviä menetelmiä ja käytämme vihreää sähköä.

– Meillä on myös ISO 14001 -standardiin perustuva ympäristökäsikirja, jonka mukaan johdamme ja kehitämme Harvian toimintaa ympäristöasiat huomioiden, toimitusjohtaja Risto Harvia sanoo.


24

toimitusjohtaja risto harvia kertoi yrityksen panostavan erityisesti tuotekehitykseen.

1994 20111978

Saunakulttuurin levittäminen on hidasta työtä.

– Neuvostoliiton hajoaminen laajensi markkinoita, sillä siellä sauna tunnetaan. Entisistä IVY-maista tuli uusi markkina-alue, ja lisäksi maailmalle muuttaneet venäläiset levittävät saunakulttuuria.

Etenkin arabimaissa suomalaisen saunan kilpailijoita ovat infra- ja höyryhuoneet.

– Me olemme mukana niilläkin markki-noilla, ne muodostavat noin 15 prosenttia liikevaihdostamme. Haluamme, että meillä on tarjota maahantuojille koko paketti.

Yhdysvaltojen isoille markkinoille sauna on juurtunut huonosti.

– Siellä uima-altailla ja poreammeilla on vahva asema. Sauna kilpailee samassa wellness-sektorissa, Harvia tietää.

Saunakulttuuria on yritetty levittää mo-nin tavoin. Toistaiseksi tehokkain keino on ollut ulkomaalaisten toimittajien tutustutta-minen saunaan. Saunatietoisuutta levittävät myös korkeatasoiset hotellit. Jokaiseen viiden tähden hotelliin tehdään kaikkialla maailmassa sekä miesten että naisten sauna. Saunamarkkinoiden avautumisesta voidaan

Risto Harvian mukaan kuitenkin puhua vasta sitten, kun ihmiset alkavat rakentaa saunoja omiin koteihinsa. Suomen ulkopuo-lella kerrostalosauna on varsin tuntematon asia.

– Olemme yrittäneet saada saunaa tavalla tai toisella mukaan johonkin kansainväliseen tv-sarjaan, mutta siinä emme ole toistaiseksi onnistuneet, Risto Harvia kertoo. n


Tiedätkö, kenen kaikkien kanssa olet tekemisissä? Kiinassa sopimuksen solmiminen onnistuu yleensä vasta, kun saat vakuutettua neuvottelukumppanisi sopimuksen hyödystä

koko yhteisölle – perheelle, suvulle tai yritykselle.

On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat päätöksiin milläkin markkinoilla vaikuttavat. Paikallisten kumppaniemme ansiosta meillä on tämä ymmärrys. Niinpä fi nanssi- asioiden hoito sujuu avullamme mutkattomasti maassa kuin maassa. pohjola.fi

Nitro on “The Uusmediatoimisto”. Valitsimme tiemme kymmenen vuotta sitten, ja sillä olemme ylpeästi pysyneet. Samaan suuntaan kulkevat tänään muutkin: asiakkaamme, mediat ja kuluttajat. Työmme on liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista, siis modernia markkinointia parhaimmillaan.


26

Ketjumme, PwC, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia 154 maassa. Apunasi on 162 000 alansa vankkaa ammattilaista. PwC on lyhennys, joka viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää osoitteessa www.pwc.com.

www.pwc.com/fi/omistajayrittajapalvelut

Me PwC:llä ymmärrämme omistajayrittäjävetoisia yrityksiä. Tiimimme auttaa sinua ratkaisemaan kaikki sukupolvenvaihdokseen liittyvät kysymykset – niin henkilökohtaiset, lakisääteiset kuin taloudelliset.

Sukupolvelta toiselle, ei kvartaalilta seuraavalle.

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistajaCapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia pääomasijoittajia. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,5 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen neljä keskeistä sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa.

www.capman.com

Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg


27

OY GeISterzÄhmer ABperustettu: 2010toimiala: SijoittaminenLiikevaihto: 0henkilöstö: 5Omistajasuku: PenttinenKotipaikka: Helsinki

hArvIA OYperustettu: 1950toimiala: TeknologiateollisuusLiikevaihto: 40 Meurhenkilöstö: 125Omistajasuku: HarviaKotipaikka: Muurame

hOFLer OY perustettu: 1992 / 1962 toimiala: Tukkukauppa Liikevaihto: 3 Me henkilöstö: 3 Omistajasuku: Lyytinen Kotipaikka: Oulu

K&h AnnALA OYperustettu: 1917toimiala: HuonekalukangaskutomoLiikevaihto: 1,8 Meurhenkilöstö: 10Omistajasuku: Annala ja KortesojaKotipaikka: Lapua KUKKOLA-YhtIöt OYperustettu: 1986toimiala: RakennuttaminenLiikevaihto: 8 Meurhenkilöstö: 15–20Omistajasuku: KukkolaKotipaikka Rovaniemi

KULJetUSLIIKe tYvI OYperustettu: TavaraliikenneLiikevaihto: 5,5 Meurhenkilöstö: 32Omistajasuku: Pirkanmaan Kaukokiito Oy, jonka omistavat Tyvit ja Leena Miekan perikuntaKotipaikka: Lempäälä

LeASe deAL OYJperustettu: 2006Liikevaihto: 70 Meurhenkilöstö: 800Omistajasuku: NieminenKotipaikka: Helsinki

mASInO trAdInG OYperustettu: 1958toimiala: Tekninen tukkukauppa ja metallituotteiden valmistusLiikevaihto: 26,5 Meurhenkilöstö: 109Omistajasuku: PietarinenKotipaikka: Vantaa

nOvUm OYperustettu: 1998toimiala: Finanssiala mn Liikevaihto: 1 Meurhenkilöstö: 11Omistajasuku: Dunder Kotipaikka: Oulu

rAKennUttAJAtOImIStO prImApLAn OYperustettu: 2006toimiala: RakennuttajapalvelutLiikevaihto: alle 0,5 Meurhenkilöstö: 6Omistajasuku: SaukkonenKotipaikka: Helsinki

pr Logisticar Oyperustettu: 1995toimiala: Koulutus, konsultointi ja atkLiikevaihto: 1,5 Meurhenkilöstö: 9Omistajasuku: RäisänenKotipaikka: Vantaa

SAtAKertA OYperustettu: 1987toimiala: TilitoimistoLiikevaihto: 1 Meurhenkilöstö: 17Omistajasuku: Jalojärvi, SinkkonenKotipaikka: Helsinki

SCAndInAvIAn mArKetInG GAIner OYperustettu: 1984toimiala: Markkinoinnin palvelut liike-elämälle, ContactCenter-palvelut ja sähköiset ratkaisutLiikevaihto: 3,1 Meurhenkilöstö: 160Omistajasuku: Laukkanen ja HannonenKotipaikka: Helsinki

SCh-YhtIöt OYperustettu: 1929toimiala: Puutarha-alan tukkuliikeLiikevaihto: 48,3 Meurhenkilöstö: 316Omistajasuku: KausteKotipaikka: Vantaa

tAItOmYLLY OYperustettu: 1996toimiala: ViestintätoimistoLiikevaihto: 1,2 Meurhenkilöstö: 17Omistajasuku: PaloheimoKotipaikka: Henkilöstö

vAhterUS OYperustettu: 1990toimiala: MetalliteollisuusLiikevaihto: 18 Meurhenkilöstö: 148Omistajasuku: KontuKotipaikka: Kalanti

> U U S I A J Ä S E N Y R I T Y K S I Ä


28

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ. LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinoinnin yhtiöryhmä. www.sek.fi


29

> T U L O S S A

Perheyritysten liitto on aktiivisesti mukana Maikkarin koordinoimalla SuomiAreena-viikolla. Keskiviikkona 13. 7. klo 10.30 Suomalaisen klubin pihalla teemana on: Voiko bisnes pelastaa maailman? Kauppalehden uutispäätoimittaja Arno Ahosniemen johdolla aiheesta keskustelevat Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner, Trainers Housen valmentaja Jari Sarasvuo, Vihreiden kansanedustaja ville niinistö ja Verso Globen toimitusjohtaja Jussi Korpikoski.

Kello 12 samana päivänä 13.7. kokoonnutaan Lenita Airiston johdolla Porin teatteriin pohtimaan Yrittäjyyttä puimureista Kiukkulintuihin. Yritysten kansallisista ja globaaleista haasteista keskustelevat Perheyri-tysten liiton toimitusjohtaja matti vanhanen, Rovion toimitusjohtaja peter vesterbacka, Beauty Hair Sirpa Mansnerin toimitusjohtaja Sirpa mansner, Sampo Rosenlewin toimitusjohtaja Jali prihti ja Kaipaus Oy:n toimitusjohtaja tuula Antola.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tervetuloa!

perheyritysten liitto SuomiAreenassa

13.7.2011

Esko Valtaoja piti Perheyritystapahtumassa herättä-vän puheen. Kasvun rajat ovat loputtomat. Voimme valloittaa maailmankaikkeuden. Voimme luoda pa-remman tulevaisuuden edistämällä kasvua, ja samalla muistaa eettisyyden, tunteiden ja yhteisöllisyyden merkityksen. Aikaa meillä on 15 miljoona vuotta eteenpäin. Kehityksen tiellä on ainoastaan oma heik-koutemme – halumme katsoa taaksepäin ja haikailla menneisyyteen.

Pääomasijoittajien omistajuus perustuu ”buy-to-sell” -mentaliteettiin, kun taas perheyritykset omistavat yrityksiään ”with no-intent-to-sell” -peri-aatteella – tämä ei voi olla vaikuttamatta johtajuuteen, päätöksentekoon, strategian muodostumiseen ja tapaan suhtautua yhteiskuntaan.

Perheyritysten pitäisi tutkijoiden mukaan oppia arvioimaan yrityksiään tiukemmin sekä muistamaan, miksi yritystä omistetaan. Pääomasijoittajia tutkijat kehottavat oppimaan perheyrityksiltä kykyä osata oma business sekä hallita oma toimintaympäristö. Eri omistajamuodoilla on siis toisilleen annettavaa.

Finanssikriisin juuret ovat omistajissa, jotka etään-tyivät omistamistaan liiketoiminnoista ja kadottivat vastuunsa sekä osaamisensa omistajina. Perheyrityksi-nä ja omistajayrittäjinä me tiedämme ja tunnistamme riskin, joka sisältyy etääntymiseen. Olemme valmiita kantamaan vastuuta yrityksistämme, sidosryhmis-tämme ja yhteiskunnasta, joka toimii yritystemme kotipaikkana. Kysymme, mitä omistajuus voi tehdä yhteiskunnan hyväksi.

Perheyrityksinä muodostamme tahtotilamme Perheyritysten liitossa. Liiton hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että liitto valvoo perheyritysten etuja yhteiskunnassa ja vaikuttaa pitkäjänteisesti rakenteisiin, joilla varmistamme parhaan mahdollisen toimintaym-päristön yritystemme seuraavalle sukupolvelle. Perhe-yrityksemme menestyvät menestyvässä Suomessa.

It is time to engage – perheyritykset ovat valmiita sitoutumaan ja osallistumaan. Toivomme viestimme saavuttavan yhteiskuntamme päättäjät. Omistajan äänen on aika kuulua yhteiskunnallisessa päätöksen-teossa.

Anne Berner

Katse eteenpäin

Perinteeksi muodostunut yhteistyöyritysten seminaari tarjoaa tällä kertaa asiantuntijoiden puheenvuoroja ympäristövastuusta yrityksen menestystekijänä. Tilaisuus on lounasseminaari ja järjestetään Helsingin Pörssitalolla. Tarkempi ohjelma julkistetaan elokuussa.

Merkkaathan päivän kalenteriisi !

15.9.2011

Yhteistyöyritysten syysseminaari

Nextit pääsevät Fregatti oy:n järjestämälle siirtopurjehdukselle Helsin-gistä Kotkan meripäiville Matkan aikana opetellaan raakapurjehtimista. Aluksena toimii Suomen suurin raakapurjelaiva Gerda. Mukana on raaka-purjehduksen ammattilaisia.

Hinta 200 euroa+alv.

Ilmoittauduthan 17.7. mennessä: [email protected]

neXt-purjehdus 27.7.–28.7.2011

Perinteisiä Nextin rapujuhlia vietetään Tiilihovissa. Samana päivänä on mahdollisuus päästä tutustumaan Primulan leipomon toimintaan. Op-paana on toimitusjohtaja Juha valkamo, joka kertoo Primulan uudesta hiilivapaasta tehtaasta.

Hinta 100 euroa + alv.

Ilmoittauduthan 19.8. mennessä: [email protected]

8.9.2011 neXt-rapujuhlat


30

> F A K T A

PERHEYRITYSTEN LIITON JA SAK:N VUOROPUHELU• Järjestöt käynnistivät vuoropuhelun vuonna 2002• Vuonna 2004 SAK ja PL lausuivat yhteisessä kannanotossaan, että sukupolvenvaihdosten onnistuminen on yhteinen haaste.• Vuonna 2008 PL ja palkansaajajärjestöt SAK, STTK sekä Akava sopivat yhteistyöfoorumista tavoitteena suomalaisen työn ja omistajuuden kilpailukyvyn vahvistaminen.• Palkansaajajärjestöjen ja PL:n yhteisessä kannanotossa vuonna 2009 järjestöt korostivat osaamisen ja omistajuuden hallitun sukupolvenvaihdoksen merkitystä Suomen menestyksen edellytyksenä. • PL:n ja SAK:n kannanotossa vuonna 2011 kannetaan huolta talouskasvusta.

Lauri Lylyn mielestä kasvollisen omistajuuden merkitys on talouskriisin jälkeen entistä suurempi.

30


31

Lauri Lyly: Hyvinvointi rakentuu työnteosta TEKSTI: AnnA mÄenpÄÄ

KUVAT: SAK:n ArKIStO

Suomeen tarvitaan kipeästi lisää työpaikkoja, jotta hyvinvointi pystytään turvaamaan tulevaisuudessakin, toteaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Lylyn mukaan työnteko on se, mistä hyvinvointi viime kädessä rakentuu.

SAK haluaa Suomeen 100 000 uutta työpaik-kaa.

– Työpaikkojen luominen on erittäin keskeistä. Tähän tarvittaisiin jonkuntyyppistä työmarkkinoiden ja talouden yhteistä koor-dinaatiota, mitä tällä hetkellä ei ole, toteaa puheenjohtaja Lyly.

Lylyn mukaan tämän hetkinen sopimus-malli, jossa neuvotteluita on melkein koko ajan käynnissä jollain alalla, ei ole tehokasta ottaen huomioon nykyisen verkottuneen toimintakulttuurin.

– Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen jälkeen ei ole löydetty uutta tapaa sopia asioista. Hallituskaan ei ole ollut asiassa yhtä aktiivinen kuin aikaisemmin. Suomalaiselle työllisyydelle koordinaatio olisi kuitenkin eduksi.

Työelämään tarvitaan joustoaPerheyritysten liitto ja SAK ovat käyneet vuo-ropuhelua ja toteavat järjestöjen hyväksymäs-sä asiakirjassa, että Suomi tarvitsee vähintään 2,5–3 prosentin talouskasvua ja sen tuomaa työllisyyttä selvitäkseen talouskriisin vaiku-tuksista. Järjestöjen mukaan suomalainen hyvinvointi rakentuu tulevaisuudessakin työn, yritystoiminnan ja kestävän talouskasvun varaan.

Lyly pitää keskeisenä kasvun kannalta oikeanlaista innovaatiopolitiikkaa, infrastruk-tuurin kunnossapitoa, osaamisesta huoleh-timista ja erityisesti elinikäistä oppimista. Työurien pidentämisen suhteen Lylyn mukaan on keskityttävä siihen, että työelämä joustaa ihmisten mukaan.

– Työ- ja perhe-elämää on sovitettava paremmin yhteen. Lisäksi koulunpenkiltä on päästävä nopeammin työelämään.

Kasvollisuus on työntekijälle arvoJärjestöjen hyväksymässä asiakirjassa sano-taan, että kansainvälisessä talouskriisissä oli kyseessä myös omistajuuden kriisistä: kasvoton omistus ja pikavoittojen tavoittelu hinnalla millä hyvänsä johti järjestelmän krii-siin. Lylyn mukaan kotimaiselle ja kasvolliselle omistajuudelle annetaan palkansaajapuolella entistä suurempi arvo globaalissa maailmassa.

– Meidän kannalta on tärkeää, että Suo-messa on kasvollista ja vastuullista omista-juutta. Helpompi on keskustella kasvollisten omistajien kanssa verrattuna esimerkiksi kan-sainvälisten sijoittajien omistamiin yrityksiin.

Lylyn mukaan ero perheyritysten ja globaalien pörssiyritysten välillä on toiminnan aikajänne.

– Kun kansainvälisesti omistetun pörssi-yrityksen toimintaa leimaa hektisyys, perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta. Tämä heijas-tuu perheyrityksen toimintaan, toteaa Lyly.

Vuoropuhelu jatkuuJärjestöjen kannanotossa todetaan, että hyvä ja toimiva työelämä sekä osaava henkilöstö ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn selkäranka. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy erityisesti niissä yrityk-sissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Lylyn mukaan perheyrittäjät voisivat olla hyvä malliesimerkki siitä, miten hyvän työpaikan kriteerit rakentuvat.

Järjestöt toteavat myös kannanotossaan, että Perheyritysten liitto ja SAK jatkavat edel-leen vuoropuhelua tulevalla hallituskaudella ja kannustavat myös jäseniään käymään tätä yrityksissä.

– Parhaimmillaan tämä yrityksissä tarkoit-taa sitä, että henkilöstö on tietoinen yrityksen suunnitelmista ja tietää mitä siellä tehdään tulevaisuudessa. Aito vuoropuhelu yrityksen sisällä niin hyvistä kuin huonoistakin asioista on keskeistä. Parhaiden käytäntöjen levittä-minen on tässäkin asiassa tärkeää. Yrittäjähän kuuntelee toista yrittäjää, toteaa Lyly. n


Jalkapalloilun kesäkausi ulkokentällä aloitettiin meidän perheessä huhtikuussa Tallinnan lähistöllä kymmenvuotiaiden poikien turnauksessa. Mukana oli kovaa peliä pelaavia virolaisia ja hieman kohte-liaampia suomalaisia joukkueita. Vanhempien jän-nitys kentän laidalla oli käsin kosketeltava, vaikka voittoa tärkeämpi oli tietysti reilu peli. Oli hienoa katsella poikien innokkuutta ja taidokkuutta, kun peli kulki valmentajan ohjeiden mukaisesti: jokaisel-la oli oma rooli ja tehtävä kentällä. Kaikki pelasivat

joukkueen parhaaksi.Myös perheyritysten omistaminen

on joukkuepeliä. Perheyrityksen omis-tajissa on passiivisia ja aktiivisia omis-tajia, joilla kaikilla on oma roolinsa ja tehtävänsä. Perheyritys menestyy, kun jokainen tietää paikkansa ja toimenku-vansa perheyrityssysteemissä. Jokaisel-le omistajalle pitäisi löytyä paikka, jossa hän voi hyödyntää omia kykyjään ja kokemustaan. Omistajien tulee täyden-tää toisiaan erilaisilla vahvuuksilla.

Jokaisen perheyrityksen pitää löytää oma pelitapansa pelata yhdessä

yrityksen menestyksen eteen. Avoin keskustelu omistajastrategiasta auttaa löytämään oikean pelin ja pelitavan. Omistajastrategiassa on vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä omistamme?• Miksi omistamme?• Miten omistamme?• Kuka saa omistaa?

Tärkeää on myös miettiä säännöt, miten peli vihelletään poikki ja mitä tapahtuu, jos joku ei enää halua pelata yhteistä peliä. Omistaminen ei saa muodostua riippakiveksi tai vankilaksi, johon on tuomittu elinkautiseen.

Sekaannusta perheyrityksen roolipeliin tuo se, että joskus henkilöillä on montakin roolia. Eri roolit tuovat mukanaan erilaisia odotuksia, joista syntyy roolikonflikteja. Eräässä perheyrityksessä hallituk-sen puheenjohtaja joutui irtisanomaan toimitus-johtajan, joka oli hänen poikansa. Miten isän ja esi-miehen roolit ovat tässä tilanteessa yhdistettävissä?

Henkilöstö ja asiakkaatkaan eivät aina välttä-mättä pysy perässä, missä roolissa perheyrittäjä milloinkin on. Heidän mielikuvissaan perheyrityk-sessä työskentelevällä päällikkö-omistajalla on aina kaksi hattua, vaikka hatun omistaja mielestään osaisikin valita hatun tilanteen mukaan.

Ajan kuluessa roolit muuttuvat ja vaihtuvat. Vanhempi-lapsi-roolitus ei enää pelitä, jos lapsi on yli nelikymppinen. Kummankin osapuolen pitäisi tiedostaa rooliodotusten muuttumiset ja toimia aikuinen-aikuinen-rooleissa.

Roolien ja hattujen oikeat valinnat vaativat tilanneherkkyyttä ja pelisilmää. Avoin ja rehellinen keskustelu auttavat usein näissä valinnoissa ja lisää-vät ymmärrystä toimintojen motiiveista.

Poikani jalkapalloturnauksessa valinnat olivat osuneet oikeaan, koska toimiva roolipeli voitti kovat otteet ja rohkeat yksilösuoritukset.

Roolipeliä perheyrityksessä

Krista elo-pärssinenperheyritysten

liiton asiantuntija

32


33

Kirjoitan tätä kolumnia 12.5. hallitusneuvottelujen alkaessa seuraavalla viikolla. Kirjoitus toimiikin par-haimmillaan dokumenttina siitä, miltä vaalituloksen jälkeen hallitusohjelma-asetelma toukokuun puolessa välissä 2011 näytti Perheyritysten liiton sisältä.

Lähtöasetelma tuntuu ristiriitaiselta. Vaalikes-kusteluissa kaikki korostivat kasvun ja työpaikkojen tärkeyttä. Toimenpide-esitykset kulkivat kuitenkin eri suuntaan.

Perheyritysten liiton huoli on se, että kansainväli-set toimet finanssikriisin jälkeen rahoitusalalla tulevat kaatamaan laskua kohoavien marginaalien muodossa yrityslainojen ottajien päälle. Tämän lisäksi eilen tuli tieto, että tulevan hallituksen kaksi puoluetta ovat sopineet sijoittajavastuun toteuttamiseksi pankki-veron käyttöönottamisesta Suomessa. Sekin nostaa rahan hintaa.

Kun vieraan pääoman ehtoja kiristetään, olisi loogista, että sen vastineeksi luodaan aikaisempaa paremmat edellytykset omalle pääomalle. Tässä vaa-lilupaukset menivät päinvastaiseen suuntaan. Kaikki puolueet ajoivat pääomaveron kiristämistä. Osalle se merkinnee lupausta sekä pääomaveron kiristämisestä että osinkoveron kiristämisestä. Lisäksi on luvattu, että pääomatulojen verottamiseen luodaan jokin progressiivinen malli. Eli parhaiten onnistuvien yritys-ten omistajilta otetaan sitä enemmän mitä parempaan juoksuun he ovat yrityksensä saaneet. Tällainen kannustaminen on takaperoista eikä toimi millään elämänaloilla. Ei taloudessakaan, jossa pääomat käyt-täytyvät oman logiikkansa perusteella.

Perheyritysten liitolla on ollut elinkeinoelämän järjestöjen kanssa tiivis työyhteys viime viikkojen aikana. Tunnelma on se, että nyt torjutaan pahim-pia heikennyksiä. Yhteisöveroon uskotaan saatavan jonkinlainen kevennys, mutta se ei talouskasvua juuri auta, jos samalla yrittäjyyden ja omistajuuden kannus-teita heikennetään.

Osinkoverotuksessa liitto pitää äärimmäisen tärkeänä, että riskilisän sisältämää 9 prosentin tuot-totasoa ei heikennetä. Samoin vastustamme pääoma-verotuksen muuttamista yläpäästä progressiiviseksi.

Olemme esittäneet hallitusneuvottelijoille, että hallitus asettaisi yhdeksi prioriteetikseen pääoma-kysymyksiin liittyvän tavoitteen. Rahoitusmarkkinoi-den ehdot ovat muuttumassa ja tarve oman pääoman ehtoisen rahoituksen houkuttelevuuden kasvatta-miseksi on välttämätön. Myös laajemmin Suomessa pitää tuntea kasvavaa huolta pääomamarkkinoiden toimivuudesta.

Olemme esittäneet, että Suomessa otettaisiin käyttöön Ruotsin malli, jossa perintövero on korvat-tu luovutusvoiton verottamisella. Tämä toisi valtiolle verotulot, mutta ei rasittaisi yrityksen jatku-vuutta. Samalla luovutusvoittojen verotus saattaisi avata jonkin uuden tien hakea peräänkuulutettuun oikeudenmukaisuu-den ongelmaan ratkaisua.

Vaalikeskustelussa tulonjakoon liittyvät oikeudenmukaisuuskysymykset nousivat voimakkaasti esiin. Yritysten kannalta on hankalaa, jos näitä oikeuden-mukaisuuskysymyksiä yritetään ratkoa veroratkaisuilla, jotka vaikuttavat kieltei-sesti pääoman ohjautumiseen yrityksiin. Parasta oikeudenmukaisuuspolitiikkaa olisi toimia talouskasvun ja paremman työllisyyden puolesta, jolloin oikeudenmu-kaisuutta tulisi sekä työpaikkojen muodossa että kasvavana verotulona ja yhteiskunnan mahdolli-suuksina tulonsiirtojen ja palvelujen kautta vastata yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tämän sijasta tunnelma on kuitenkin sellainen, että oikeudenmukaisuuteen haetaan oikopolkua syömällä talouskasvun ja työlli-syyden eväitä.

Hallitusneuvottelujen kipukohdat

matti vanhanenperheyritysten liiton toimitus-johtaja


Fin

nvere

ra34 Fe

nn

iaSopiminen on aina parempi vaihtoehto kuin sopimatta jättäminen. Sopimuksen laatimista kirjallisena ei tule nähdä epäluottamuslauseena, vaan sujuvan yhteistyön ja liikesuhteen säilymisen takaajana.

Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus, ja suullinen sopimus on pätevä siinä missä kirjallinenkin. Muissa kuin kirjallisissa sopimuksissa ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, miten näyttää riitatilanteessa sopimuksen sisältö toteen.

Pitkäänkään yhteistyösuhteeseen ei enää ongelmien syntyessä voi luottaa – alun perin sovittua ei enää muisteta tai haluta muistaa. Suul-lisesti sovittaessa sopimuksen sisältö jää usein myös hyvin suppeaksi.

Vaikeneminen jostain asiasta, kuten viivästyksen tai virheen seu-raamuksista, ei tarkoita sitä, ettei vastuuta syntyisi. Tällöin vain vasta-usta riitatilanteessa joudutaan sopimuksen sijasta etsimään muualta ja täydentämään sopimusta irtaimen kauppaa koskevilla säännöksillä tai sopimusoikeuden yleisillä periaatteilla. Lopputulos voi yllättää molem-mat osapuolet, ja etenkin sopimusta rikkoneelle osapuolelle yllätys on yleensä ikävä ja kallis.

Sopiminen kannattaa ainaYritysten välisissä suhteissa lähtökohtana on laaja sopimusvapaus, ja tätä lainsäädännön suomaa vapautta kannattaa ehdottomasti hyödyn-tää. Jos näin ei tehdä, voi sopimusriski toteutuessaan vaarantaa yri-tyksen olemassaolon, sillä lähtökohtana sopimusoikeudessa on täyden korvauksen periaate. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sopimusta rikkoneen on korvattava toiselle osapuolelle kaikki sopimusrikkomuk-sesta aiheutuneet vahingot. Riidan selvittely voi kestää useita vuosia ja korvausmäärät voivat olla huomattavia.

Kansainväliset sopimukset ovat yhä enenevässä määrin arkipäivää myös pienemmille yrityksille, jolloin ensimmäinen ongelma riitatilan-teessa syntyy jo sovellettavasta laista, jos asiasta ei ole sopimuksessa sovittu. Tällöin sovellettava laki joudutaan ensin ratkaisemaan kansain-välisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaan, minkä tulos voi yllättää.

Jos asioista ei ole selvästi sovittu, sopimuksen ennustettavuus heikkenee ja riski yllättävistä taloudellisista seurauksista kasvaa. Erittäin tärkeää on rajata vastuut tarkoituksen sopiviksi ja riskinkanto-kyvyn mukaiseksi. Esimerkiksi viivästyksen ainoaksi seuraamukseksi voidaan sopia pelkkä viivästyssakko tai vastuu välillisistä vahingoista voidaan rajata kokonaan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle.

Kun osapuolten oikeudet, velvollisuudet ja sopimusrikkomusten seuraukset ovat etukäteen selvästi määritelty ja molemmat osapuolet ovat pelisäännöistä yhtä mieltä, vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja turhilta riidoilta. Tällöin resurssit voidaan tehokkaammin suunnata ydinliike-toiminnan harjoittamiseen.

Yleiset sopimusehdot helpottavat arkeaOnneksi pyörää ei tarvitse aina keksiä uudelleen, vaan eri aloilla on toimialajärjestöjen laatimia yleisiä sopimusehtoja helpottamassa sopimustoiminnan haasteita. Koska ehdoissa on eroja, ne on syytä lukea tarkkaan läpi ja miettiä soveltuvatko kyseiset ehdot sellaisenaan yrityksen liiketoimintaan.

Useat yritykset ovat laatineet myös omia yleisiä sopimusehtojaan. Tällaiset kannattaa lukea tarkkaan ennen allekirjoittamista, sillä varsin usein niissä korostuvat laatijan intressit. Toimialajärjestöjen laatimat yleiset sopimusehdot ovat syntyneet eri intressipiirien neuvottelujen tuloksena ja huomioivat yleensä paremmin kummankin osapuolen int-ressit. Mitkään sopimusehdot eivät tule sopimuksen osaksi itsestään, vaan asiakkaalla on oltava mahdollisuus tutustua ehtoihin etukäteen ennen sopimukseen sitoutumista.

Harmillista on, että usein juristit kutsutaan mukaan vasta sammut-tamaan tulipaloa, vaikka pääsääntöisesti halvemmaksi tulisi konsultoida sopimusasiantuntijaa etukäteen. Sopimuksia ei tulisi nähdä välttä-mättömänä pahana, vaan investointina kilpailukykyyn. Usein vastuu-vakuutusten rooli ymmärretään väärin – niillä voidaan kattaa vain osa sopimuksiin liittyvistä riskeistä; huomattavasti tärkeämmässä roolissa yritysten välisissä suhteissa riskienhallinnan keinona ovat sopimukset.

Fennia-ryhmä on vakuutuspalveluiden erikoisasiantuntija, johon kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö Eläke-Fennia ja henkivakuutusyhtiö Henki-Fennia. Meiltä asiakas saa monipuolista asiantuntija-apua vakuutusasioiden suunnittelussa, riskienhallinnassa, säästämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä.

Vastuuriskien hallinnassa sopimukset ovat avainasemassa

Fennian riskipäällikkö Virva Ojala


35Fin

nvere

raKasvuhaluiset ja kansainvälistyvät suomalaiset pk-yritykset ovat Finn-veran unelma-asiakkaita. Asiakasyritysten kirjo vaihtelee muutaman hengen start-up-yrityksistä satoja henkiä työllistäviin, pitkät perinteet omaaviin yhtiöihin. Joukkoon mahtuu suku- ja perheyhtiöitä, opis-kelukavereiden perustamia yrityksiä, pääomasijoittajien omistamia yrityksiä ja yrityksiä, jotka ovat syntyneet toimivan johdon siirtyessä omistajayrittäjiksi MBO-kaupan myötä.

Kaikille näille yrityksille on yhteistä se, että omistajuus on kasvol-lista. Rahoittajana tiedämme, kenen kanssa keskustelemme yrityksen strategiasta, investoinneista, kehittämissuunnitelmista ja vaikkapa yrittäjäpolvenvaihdoksen tarpeista.

Kasvollinen omistajuus on valtava voimavara myös pohtiessam-me, mistä saamme Suomeen lisää kasvuyrityksiä. Pk-yrityksillä on omistajat, jotka voivat yhdessä määrittää tavoitteet ja sitoutua niihin. Heillä on lisäksi mahdollisuus valvoa, että strategiaa toteutetaan mää-rätietoisesti ja johdonmukaisesti. Mikäli sovituista suunnitelmista ja tavoitteista on poikettu, korjaavat toimenpiteet hoituvat tarvittaessa nopeastikin.

Omistajien on tietenkin löydettävä yrityksen kehittämiseen ja kasvattamiseen yhteinen sävel, johon kaikki aidosti sitoutuvat. On selvää, että omistajilla on erilaisia riskiprofiileita, kiinnostuksen koh-teita ja motivaatioita. Vastuulliset omistajat sovittavat nämä joskus ristiriitaisetkin tavoitteet yhteen siten, että yhtiölle löydetään sen omistajien tahtotilaa heijasteleva kehityspolku. Joskus tämä tarkoittaa myös sitä, että omistusrakenteeseen on välttämätöntä tehdä muutok-sia, jotta yrityksen kehitystä estävät ristiriitatilanteet ratkaistaan.

Uskon, että hyvin johdetuissa suomalaisissa perheyrityksissä on runsaasti liiketoiminnan kasvupotentiaalia sekä mahdollisuuksia uusiin avauksiin ja kasvuun vakiintuneiden liiketoiminta-alueiden ulkopuolella. Useat sukuyhtiöt ovat jo nyt aktiivisia pääomasijoittajia ja etsivät tätä kautta uusia, synergisiä kasvualueita omalle liiketoiminnalleen. Tämä on erinomainen asia.

Suomessa on paljon aloittavaa, energistä yrittäjyyttä. Julkinen sektori on investoinut runsaasti siihen, että maassamme olisi myös toimiva rahoitusjärjestelmä näille aloittaville kasvuyrityksille. Tekesin, Finnveran pääomasijoitustoiminnan ja yrittäjien omin panoksin on perustettu iso joukko kunnianhimoisia start-up-yrityksiä. Niiden menestyminen edellyttää verkottumista, strategisten kumppanuuk-sien löytymistä ja markkinoille menon väylien rakentamista. Tässä kaikessa kokenut perheyritys voisi toimia startupeille erinomaisena tukena. Tällainen kumppanuus ja yhteistyö tarjoaisi väyliä myös vakiintuneempaa liiketoimintaa harjoittavan yrityksen kasvulle.

Ennen kuin seuraavan kerran pohditte oman perheyrityksenne kasvustrategiaa, määritätte sen ”must-win battleja” ja mietitte keinoja niiden voittamiseen, käykää ihmeessä kuuntelemassa uusia liikeideoita start-up-yritysten pitching-illassa. (Osallistuminen edellyttää rekiste-röitymistä bisnesenkeliverkoston potentiaaliseksi sijoittajaksi osoit-teessa www.finnvera.fi/paaomasijoitukset.) Kuka tietää, löytyykö sieltä yrityksellenne uusi avaus tai mahdollisuus kumppanuuteen, jonka avulla otetaan seuraava kasvuaskel.

35

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailu-kykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Piileekö sinun perheyrityksessäsi kasvun ituja?

Annamarja Paloheimoliiketoimintajohtaja, kasvu- ja kansain- välistymisrahoitus,Finnvera Oyj

Kokenut perheyritys voisi toimia start-upeille

erinomaisena tukena.


36 Pw

C

SEK

Huono asiakaskokemus on kuin ärhäkkä virus, joka leviää hetkessä ympäri verkkomaailmaa ja muuttaa markkinoinnin lupaukset sanahelinäksi. SEK kokosi yhteen joukon tutkijoita, strategia- ja digitaitureita sekä lojaalisuuden rakentajia, jotka hakevat uudenlaisia menetelmiä kehittää asiakkuuksien hoitoa.

Tutkimusta pukkaa, konsepteja kehitellään, henkilöstöä innostetaan ja johtamistaitoja parannetaan. Samaan aikaan sosiaalisessa mediassa saa huutia yksi jos toinenkin palveluntarjoaja, puhelimessa jonotetaan ja ravintolassa huidotaan tarjoilijaa.

Syitä asiakkaan odotukset alittaviin suorituksiin on satoja. Isoissa organisaatioissa ongelma lähtee jo siiloista, joissa kussakin kehitellään omaa palaa, eikä uskalleta astua toisen tontille, vaikka asiakkaan etu sitä vaatisi. Syitä on haettu myös esimiesten kehnoista ihmisjohtamis-taidoista ja onnettomista perehdyttämisohjelmista; nyt moititaan jo y-sukupolvea kyvyttömyydestä sitoutua työpaikkaansa. Ja kun rahaa ropisee vielä tänään kassaan, johto ei hermostu, vaikka perälauta vähän vuotaa ja asiakastyytyväisyyden trenditieto viipottaa alaspäin.

Lojaalin yrityksen asiakkaat ovat anteliaitaKun yrityksessä halutaan luoda uudenlaisia palvelukokemuksia tai ke-hittää vanhoja, peruskaavaa ei kannata muuttaa: analysointi, suunnit-telu, teot ja seuranta. Sen sijaan kunnianhimon rimaa on korotettava reippaasti ja vanhat konstit heitettävä romukoppaan.

Tällaista ajattelua ja toteutusta varten SEK kokosi poikkitieteel-listä osaamista edustavan tiimin; tutkijat, strategia- ja digiosaajat sekä lojaalisuuden rakentajat suunnittelevat yhdessä uutta yrityksille, jotka haluavat kehittää ja kehittyä.

– Autamme tuottamaan palveluista tehokkaampia ja asiakkaista niin tyytyväisiä, että he vyöryttävät hyvää viestiä eteenpäin. Kun yritys on lojaali asiakkaitaan kohtaan, asiakkaat palkitsevat sen anteliaisuu-della, sekä yritystä että muita asiakkaita kohtaan, kertoo SEKin Minna Lenander.

Koko tiimi mukana tiedonkeruussaSEK-tiimi hyödyntää uusia menetelmiä, joiden avulla tutkimusta vie-dään aiempaa leveämmälle ja syvemmälle. Lenanderin mukaan koko tiimi osallistuu tiedonhankintaan, muun muassa sosiaalisen median kautta.

– Meidän pitää ymmärtää toimialan ja palvelun merkitys asiak-kaalle suhteessa kaikkeen muuhun. Pitää seurata kilpailijoita, trendejä ja vähän muitakin toimialoja. Pitää kuunnella ja katsella asiakasta, kun hän käyttää palvelua. Pitää kuunnella henkilöstöä: mitkä asiat heidän mielestään vauhdittavat tai estävät asiakaslupausten lunastamista.

SEK-tiimi pyrkii löytämään ne tärkeät ulottavuudet, joiden mukaan asiakkaita voidaan lähestyä rationaalisin ja emotionaalisin perustein. Suunnittelua ja tekemistä helpottaa myös se, että rikkinäiset puheli-met jäävät pois, kun sama porukka on koko ajan mukana.

– Rakennamme seurantaan ketterän kuvion, jotta kurssia voidaan tarvittaessa muuttaa hyvinkin nopeasti. Tänä päivänä ei pärjää, jos sormi ei ole pulssilla koko ajan.

Tervetuloa aamukahville tapaamaan SEK-tiimiä. Varaa aika Minna Lenanderilta ([email protected]), Sami Lanulta ([email protected]) tai Eija Swanljungilta ([email protected]).

SEK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuottavaa asiakkuusmarkkinointia sekä maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. SEK kuuluu Salomaa-yhtiöryhmään, joka on Pohjoismaiden suurin perheomis-teinen markkinoinnin yhtiöryhmä.

Tyytyväinen asiakas on parasta markkinointia

Eija Swanljung, Sami Lanu, Minna Lenander, SEK


37Pw

C

PwC tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 20 paikkakunnalla. PwC on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskente-leviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

Viritetty yritystarina”No, me ollaan tällainen yritysmaailman ferrari.” Tätä lausetta ei voi välttää liike-elämässä, vaikka kuinka yrittäisi. Vuodesta toiseen suomalaisissa yritys-esittelyissä tarjoillaan koko luksusautojen kielikuvas-kaala mersusta maseratiin. Pahimmassa tapauksessa kielikuva viestii paikalleen jämähtäneestä yrityskulttuu-rista, parhaassa tapauksessa se muistuttaa pitkäjäntei-sestä työstä, joka tuottaa lisäarvoa niin sijoittajille kuin sidosryhmillekin.

Autometafora herättää useita kysymyksiä. Ensin on selvitettävä, onko kyseessä todellakin yritysmaailman ferrari. Lisäksi on kysyttävä, onko yritys myös työntekijöidensä tai kilpailijoidensa mielestä ansainnut tämän tittelin. Ennen kaikkea olisi syytä pohtia, haluaako yritys olla yritysmaailman ferrari ja miksi. Mitä se kertoo yrityksestä?

Onko niin, että yritysjohtaja toistaa itseään vuosi vuoden jälkeen, vaikka maailma hänen ympärillään on muuttunut? Suomessa autopu-heiden perinnettä on jatkettu peräänkuuluttamalla lisää innovaatioita ja seuraavaa nokiaa. Onko niin, että innovaatiot jäävät huomaamatta, kun organisaatiota ohjataan naama irvessä kohti ferrareita ja paratiisi-saaria? Esimerkkejä riittää.

PwC Global CEO Survey -selvityksen mukaan vain 14 prosenttia suomalaisista toimitusjohtajista uskoo käyttäjälähtöisen tuote- ja pal-velukehityksen yleistymiseen - maailmanlaajuisesti käyttäjien kykyihin luottaa johtajien selvä enemmistö, 65 prosenttia. Onko mahdollista, että olemme jääneet hokemaan merkityksettömiä lauseita ja pudon-neet kehityksen kyydistä?

Toisaalta yritysferraristit saattavat olla oikeassa. Ehkä kielikuva viestii kaikesta siitä, mitä muuttuva maailma yritysjohtajalta edellyttää. Loistokas automerkki palauttaa mieleen kestävän yritystoiminnan kannalta olennaisia seikkoja – laadun, tehokkuuden sekä pitkäjänteisen työn kautta viimeistä yksityiskohtaa myöten hiotun kokonaisuuden.

Samat arvot toistuvat monien perheyritysten toiminnassa. Tut-kimusten perusteella perheyritykset ovat muutenkin varsin hyvissä asemissa kestävän kasvun kilpa-ajossa. PwC:n Perheyritysraportin mukaan tyypillisiin listayhtiöihin verrattuna perheyrityksillä on parem-mat mahdollisuudet huomioida pidemmän aikavälin tavoitteet, sillä niihin kohdistuu pienempi paine esittää hyviä osavuosituloksia ja jakaa osinkoa.

Lisäksi perheyritykset ovat varovaisempia toimimaan pelkkien kaupallisten arvojen nimissä ja kokevat yritysvastuun vaikutuksen

liiketoimintaan positiiviseksi. Yhdeksällä kymmenestä suomalaisesta perheyrityksestä on strateginen liiketoimintasuunnitelma, ja suurin osa uskoo yrityksensä olevan valmiina hyödyntämään uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia.

Perheyrityksiä yhdistää positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja pitkän aikavälin tavoitteellisuus. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan niitä saattaa myös yhdistää haluttomuus ottaa riskejä, vaikka ne edistäisivät liiketoimintaa.

Perinteistä ja jatkuvuudesta on syytä kantaa huolta jatkossakin, mutta kestävän kasvun kannalta on korkea aika irtautua kaavamai-suudesta. Perheyrityksillä on pitkä historia ja mielenkiintoinen tarina kerrottavana. Nyt on aika varmistaa, että oma tarina on muistettu saattaa ajan tasalle.

Jussi Nokkala. PwC


38

Finnveranrahoituksella

eteenpäin!

Finnvera tarjoaakasvaville ja kansain-välistyville yrityksille

lainoja, takauksiaja vientitakuita.

Lisätietojawww.fi nnvera.fi

ja puhelin-palvelustamme

020 690 782.

Tavoitteenakansainvälinen läpimurto?

38


39

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

PERHEYRITYSTEN LIITTO – järjestää seminaareja ja valmennusta – valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä – ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin – edistää jäsentensä vuorovaikutusta – edistää perheyritystutkimusta

PERHEYRITYSTEN LIITON ARVOT

LUOTTAMUS : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUS : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

PERHEKESKE ISY YS : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

JATKUVUUS : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 350 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä.

YRITYKSESI ON PERHEYRITYS, JOS – sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

1

2

3

4

> T I E T O A P E R H E Y R I T Y S T E N L I I T O S T A

W W W. P E R H E Y R I T Y S T E N L I I T T O . F I


Itämeri on Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2011. Itämeren merkitys pohjoisen

Euroopan talousalueelle on suuri. Itämerellä on monta roolia: se on kuljetusväylä, elinkeinonlähde, harrastus-mahdollisuus. Itämeren pitää olla mahdollisuus myös

tuleville sukupolville. Vastuu on meidän kaikkien.

Vastuullista omistajuutta


Documents

Perheyritys 2/2011