Perheyritys 2/2012

1

Teknos on vuoden 2012 PerheyritysSivu 9

PL vertaili Suomen,

Viron ja Ruotsin

verotustaSivu 26

Matti Vanhanen: Omistamisessa ja sijoittamisessa on eronsaSivu 28

PerheyritysPerheyritysten liitto ry

2 • 2012

2

34

101314202426283234

Pääkirjoitus.

Perheyritystapahtuma tihkui tunnetta.

Alexander ja Magnus Bargum kertovat sukupolvenvaihdoksesta.

Uudet jäsenet.

Marva Groupissa on kohdattu turbulenssia ja työstetty avoimuutta.

Erikkilä ja sukupolvien road show.

Lyhyesti.

Näkökulma verokilpailuun - Millaista on yrittää ja omistaa Suomessa, Virossa ja Ruotsissa.

Matti Vanhanen: Valtakunnassa tarvitaan keskustelua omistajuudesta.

Yrityskasvatus on kahden kauppa.

EU:n solidaarisuusvuosi: Aina on oikea ikä.

Finlandia-talolla järjestettiin yhdeksäs

Perheyritystapahtuma.s. 4-9

Erikkilä juhlii satavuotista taivaltaan.

s. 20-23 Cronvallin naisia kolmessa polvessa.

s. 34-35

JULKAISIJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkiwww.perheyritystenliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJAEveliina Talvitie

TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEETMikko Pellinen, Tapio Neva, Krista Elo-Pärssinen ja Hanna Ojanpää

[email protected]

TAITTOEmma Hyökyvaara

PAINOPAIKKAEsa print Oy, Lahti

ISSN-TUNNUS1795-8075

Perheyritys-lehti on painettu 100% kierrätyspaperille.

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK

3

Pääkirjoitus

Lisää tilaa jatkuvuudelle

Eveliina Talvitie

Kirjailija Miika nousiainen keskittyy tuoreimmassa teoksessaan Metsäjätti-nimiseen vaneritehtaa-seen, jonka kuvaillaan olevan Törmälän kylän ”sydän, keuhkot ja peräsuoli”. Sitten tehdas myydään monikansalliselle suuryhtiölle, työntekijöitä irtisanotaan ja lopulta koko tehdas lakkautetaan. Tehtaan lakkauttamisen jälkeisiä tunnelmia kuvaillaan kirjassa seuraavasti: ”Ei näy edes vihaa. Eikä ihme. Eihän tällä tehtaalla ole kasvoja. Omistaja on floridalainen eläkeläinen, jolle eläkevakuutusyh-tiö on luvannut lokoisat eläkepäivät. Kun ihmiset eivät tiedä, minkä puolesta tai mitä vastaan tais-tella, he luovuttavat.” Perheyritykset tarjoavat ympäröivälle yritykselle, sen työntekijöille ja ympäröivälle yhteiskunnalle kasvot. Näitä kasvollisia, paikkakunnillaan usein tunnettuja henkilöitä ja sukuja voi sitten yhtäältä kiittää ja toisaalta syyttää. Tosin olisi teennäistä väittää, että perheyritysten omistajat tekevät töitä ainoastaan sen takia, että paikkakunnalla tai Suomessa tai globaalisti ihmiset saisivat töitä ja hyvinvointia. Tämä ei ole yrityk-sen omistajan perimmäisin käyttövoima. Kuten Meconetin hallituksen puheenjohtaja timo Parma-suo toteaa (s. 26): ”Ei isäni aikoinaan painanut töitä suomalaisten vaan oman perheensä eteen ja toivoi, että myös jatkaja löytyy perheestä. Itse koen samalla tavalla. Haluan kasvattaa yritystä maltil-lisesti ja luovuttaa sen lapsilleni.” Nopeaa kasvua tavoittelevien yrityksen päämääristä poiketen, pitkäjänteistä omistajuutta kehit-tävien yritysten ensisijaisena tavoitteena ei ole yrityksen myyminen. Start up-ja bisnesenkelipöhi-nässä perheyritysten profiili jää matalammaksi. Niiden pöhinä saattaa olla rauhallisempaa, mutta sellaistakin tarvitaan.

Raumalainen Länsi-Suomi yhtymä muutti nimensä Marva Groupiksi (s. 14). Omistavan suvun kas-vot tulevat selkeämmin esille, kun suvun nimi näkyy. Samassa rykäyksessä konsernia uudistettiin muutenkin.

-Nyt olemme pyrkineet muuttamaan kulttuuria siihen suuntaan, että seuraava sukupolvi voi kehittää omistusta ja liiketoimintaa, jos siihen on tarvetta, toimitusjohtaja heikki Marva kertoo.

Eri sukupolvet elävät perheyrityksissä rinta rinnan. Toisinaan rauhanomaisesti, toisinaan yhteiselo on jotain ihan muuta. Niin tai näin EU-jäsenvaltioiden teemavuosi sukupolvien välisestä solidaarisuudesta osuu hyvin perheyritysten filosofiaan. Suomessa teemavuo-den iskulauseeksi on valittu ”Aina on oikea ikä”.

-Vanhemmat kertovat omista kokemuksistaan ja toivovat, että lapset siten välttyisi-vät joiltakin esteiltä. Mutta jokaisen on kuljettava oma tiensä, siitä syntyy elämän-kokemus, pohtii Cronvallin hallituksen puheenjohtaja Leena Masalin sivulla 34.

Perheyritykset voisivat tarjota puuttuvan näkökulman kiivaana jylläävään yri-tysten kasvusta, työn tuottavuudesta ja työiästä käytävään keskusteluun. Tälle näkökulmalle pitää vain raivata lisää tilaa.

4

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄKUVA: VESA LAITINEN

PerheyritystaPahtuma 2012 - tunteita ja tosiasioita perheyritysten arjesta

Työ luo työtä -teemavuoden kunniaksi yhdeksännen Perheyritystapahtuman esitykset yhdistivät tiedon ja tunteen.”Tähtien välistä ainesta” ja kuulijoita luotsasi Arvopaperi-lehden toimituspäällikkö karo hämäläinen.

5

– Ilman yrityksiä ei ole työtä, ei hyvinvointia. Omistajan ääni tulee saada entistä vahvemmin päätök-sentekijöiden kuuluviin: mitä yrit-täjän arki on, mitkä yrityksen toi-mintaedellytykset. Meitä yrittäjiä velvoittaa aiempi menestys, mutta jatkumo on merkittävä myös koko Suomen hyvinvoinnille, totesi lii-ton puheenjohtaja Pekka Laitinen avauspuheenvuorossaan

Laitinen nosti esiin, sen miten kiinnostus perheyrittämistä kohtaan näkyy sekä lii-ton jäsenmäärän että tapahtumien osal-listujamäärien nousuna.

tunteiden tuLkintaaToimittaja, kirjailija aino suhonen hem-motteli ja hersytti kuulijat mukaan vuo-ristoradalle nimeltä inhimillisyys. Yleisön silmät kostuivat niin naurusta kuin itkus-takin.

Suhonen ilmaisi huolensa nykyihmi-

sen kiireestä. Ei ole aikaa eikä uskallusta pysähtyä saati epäonnistua. Yltäkylläisyy-den keskellä moni meistä on hukassa ja peloissaan itsensä tai toisten kohtaami-sesta. Suhola herätteli kuulijoita kysymyk-sillä kuten ”tahdotko elää niin, että joskus olet siitä valmis luopumaan?”. Ja muistutti siitä, kuinka liian moni kysyy itseltään aamuisin ”viitsinkö minä tänään nousta?”.

– Preesens on pelottava aikamuoto, parempi olla vaan menossa, vaikka sukupolvenvaihdokseen. Mutta mikä minä sitten olen, en ainakaan matkalla menestykseen, Suhonen kysyy ja vastaa. – Luopuvan yrittäjän ei tarvitse lähteä Nepaliin tai kirjastoon etsi-mään itseään. Loppujen lopuksi kaikki on lähellä, läsnäolossa ja kosketuksessa - siunoo ja silitä.

Koskisen Oy:n hallituksen puheenjohtaja eva Paksuniemi komppasi oman esi-tyksensä alkuun Suhosta kohtaamisten merkityksestä. Hänen isoisänsä ja yrityk-

sen perustaja, kalle koskinen, tapasi istua suuren puun rungolla palkollistensa kanssa jo ennen työpäivän alkua. Paksu-niemi korosti, että kasvollinen omistajuus pakottaa paikalliseen vastuuseen.

saksan MaLLiinPerhesyistä esiintymisensä perunutta Saksan entistä liittokansleria Gerhard schröderiä sijaisti ansiokkaasti Etlan uusi toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Hän antoi yleisölle kattavan katsauksen sekä Euroopan että Suomen talousnäkymistä, kehitysriihen päätöksistä ja tulonmuo-dostuksen haasteista.

– Näkymät ovat parantuneet vuo-den 2011 lopulla. USA:n tuotanto- ja työllisyyskehitys sekä luottamus ovat nousussa, millä on vaikutuk-sensa myös meidän talouteemme.

Pahin on tällä kertaa ohi, mutta ruusuista tulevaisuutta Vihriälä ei vielä luvannut.

– Eurooppa on edelleen haavoit-tuvainen globaaleille riskeille, esi-

6

merkiksi öljyn hinnalle. Kreikan tilanne ei ole vielä ratkaistu ja hälyttäviä merkkejä on näkyvissä etenkin Espanjassa.

Suomi on Vihriälän mukaan säilynyt eurokriisissä turvasatamana, mutta omia ongelmia se ei ratkaise. Edessä on väis-tämättä joko veronkiristyksiä tai meno-leikkauksia.

– Työn verotuksen kiristämien ei ole hyvä asia, se ei ole kannustava eikä työllistävä toimenpide.

Taantumassa Suomi on näillä näkymin pääsemästä irti vuonna 2013. Saksaan ja Ruotsiin verrattuna Suomessa on ongel-mallista tuontihintaa heikommin kehit-tynyt vientihinta.

– Suomi on menettänyt markki-noita erityisesti elektroniikkate-ollisuudessa, eikä uusia tuotteita ole löytynyt tilalle, Vihriälä totesi ja kutsui itseään varovaiseksi neu-vonantajaksi.

– Tosiasia on, että Suomi on edelleen Euroopan parhaimmis-toa. Meillä kyetään puuttumaan ongelmiin. Tietty varovaisuus on silti edelleen paikallaan.

uuden työn diaLoGiEllun kanojen toimitusjohtaja, yrittäjä kirsi Piha esitteli unelmia tulevaisuu-den työstä. Aalto yliopiston opiskelijoi-den ja yhdeksän yrityksen yhteistyönä syntynyt Dialogi kertoi nuoren sukupol-ven ajatuksista työstä.

– Kyllä mä uskon, että ihmiset on aina tulleet innokkaina töihin, mutta jotenkin ne onnistutaan lannistamaan muutamassa vuo-dessa, Piha lainasi kuulemaansa. – Meillä elää valitettavasti syyllis-tämisen kulttuuri. Nyt pohditaan, kuka on vastuussa Nokian tilan-teesta, kun pitäisi vain mennä eteenpäin.

Piha painotti, että nuoret suhtautuvat

luottavaisin mielin tulevaisuuteen ja tulevat väistämättä muuttamaan työn tekemisen kulttuurin.

– Nuoret haluavat luoda työllään merkitystä elämään. He haluavat myös selvästi enemmän lomaa kuin laki sallii. Liekö liian moni nähnyt, että omat vanhemmat eivät ole ihan pirtsakoimmillaan töistä tullessaan, Nykysukupolvi on myös tottunut saamaan kii-tosta, ja sitä he janoavat myös työnantajiltaan, Piha kertoi.

Suurimpana joustavuuden esteenä Dia-logi toi esille luottamuksen puutteen.

– Etätyö on hankala toteuttaa, jos esimies epäilee ja kollegat ovat kateellisia.

Y-sukupolven kunniaksi Piha nosti sen arvolähtöisyyden: omaa titteliä tärkeämpää on yrityksen arvomaailma ja sen toteuttami-nen käytännössä. Sama pätee

7

myös oman työn arvoon. – Tässä yhtälössä perheyrityksillä voisi olla paljon annettavaa.

sydäMen ja suoMen asiaLLaKokkolan Halpa-Halli Oy:n johannes ylinen vakuutti rehellisellä omaelämän-kerrallaan ja rokkarin habituksellaan.

– Epäaitous on pahinta. Kenellä on oikeus määritellä, kuka on oikea tyyppi, Ylinen heitti.

Oma tie takaisin perheyrityksen palve-lukseen on Ylisellä ollut pitkä. Syy jatkaa on sitäkin kirkkaampi.

– Esikoinen syntyy pian. Nyt tie-dän, miksi jatkan. Muille jatkajille haluan sanoa, että syke syttyy sydämeen, jos on syttyäkseen.

Myös Troll Capital Oy:n topi Paananen herätteli tapahtuman osallistujia tietoi-sesti kärjistäen.

– Politiikassa tarvitaan toimijoita, joilla on ymmärrystä yritysmaa-

ilmasta. Mutta yrittäjää ei pidä pitää ihmisenä, joka viimeiseksi tuomitaan siitä, ettei hän työllis-tänyt enempää.

Yrittäjäkollegojen jälkikasvua Paananen kehotti tuuppamaan ulkopuolisille töi-hin.

– Kun joutuu oman mukavuus-alueen ulkopuolelle, vaikuttaa se paitsi omaan ajattelutapaan, myös siihen, miten oman perhe-yrityksen näkee muiden joukossa.

Perheyrittäjyyden eduksi Paananen näkee oman vapauden. Isänmaallisuus hänelle on yrityksen kilpailukyvystä huolehtimista.

– Yrityksen pitää mennä sinne, missä se voi kannattavasti kasvaa. Mutta vaikka maailma on avoin, pääkonttorimme pysyy Suomessa.

Poliittisen kannanoton päivän tapahtu-miin antoi pääministeri jyrki katainen.

– Olemme kriisissä, koska kaikki eivät ole noudattaneet hyväk-syttyjä sääntöjä. Luottamuksen puute on johtanut siihen, että sääntöjä on jouduttu uusimaan. Kun luottamus palaa, talouskin lähtee kasvuun.

Pääministeri muistutti, että Suomessa moni asia on muuttunut perusteelli-sesti. Ikääntyminen johtaa kysymyk-seen, kuinka hyvinvointipalvelut voi-daan jatkossa toteuttaa.

– Tarvitsemme rohkeutta uudis-tua. Vaihtoehtoina veronkorotuk-set ja menoleikkaukset eivät luo mitään uutta, ne eivät ole pitkän välin oikea strateginen valinta.Kataisen mukaan Suomen tulee kilpailukykynsä säilyttääkseen ylläpitää tarinaa maasta, joka hoi-taa hommansa. – Olemme samassa veneessä ja kun siellä ollaan, toisia autetaan ja arvostetaan.

8

Vantaalaiset henri ja harri siukonen edustavat Trio-floor Oy:tä: isä on yrityksen hallituksen puheenjohtaja, poika toimitusjohtaja.

”Olemme olleet liiton jäsen nyt pari vuotta. Per-heyritystapahtuma on paras paikka verkottua ja tavata muita perheyrittäjiä.”

Oma yritys viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Siu-koset aikoivat juhlia taivaltaan jääkiekon MM-katso-mossa.

Kuopiolainen Maria Martikainen, GENELEC Oy:stä oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa.

”On hienoa, että vaikeitakin asioita nostetaan esille, mutta toisaalta olemme saaneet kuulla myös pehmeämmistä arvoista. Tulen varmasti toi-senkin kerran.”

noora aro-tuominen (Aro Yhtiöt Oy) oli sen sijaan ollut tapahtumassa jo monta vuotta peräkkäin. ”Täällä tapaa aina tuttuja. Marian kanssa tutustuimme viime vuonna strateginen johtajuus -valmennusohjelmassa ja olemme sen jälkeen pitäneet yhteyttä.”

urho Blom, Eurofacts Oy:stä allekirjoittaa Kirsi Pihan ajatukset y-sukupolven suhtautumisesta työelämään.

”Meidän sukupolvi arvostaa vapaa-aikaa, ystävien ja perheen kanssa olemista, enemmän kuin edelli-set sukupolvet. Työ itsessään ei ole toimistosidon-naista, vaan sitä voi tehdä lähes missä vaan. Itse pidän sekä että -asetelmasta: toimistolla olo tuo säännönmukaisuutta, mutta välillä on hyvä vetäy-tyä omiin oloihin.”

Eläke-Fennian työpajassa keskustelua työkyvyn stra-tegisesta johtamisesta seurannut ja siihen aktiivisesti osallistunut karl Fazer (Oy Karl Fazer Ab) toteaa, että tutkimusten anti oli tuttua.

”Kuulemani osoitti jälleen kerran työkyvyn tärkey-den yhteiskunnassa, mutta silti härkää ei edelleen-kään osata ottaa sarvista. Näkemyksiä työkyvyn johtamisesta sen sijaan riittää. On hyvä muistaa, että loppupeleissä tärkeintä on hyvinvoiva työyh-teisö.”

tapahtuma -

G a L Lu P

9

Kaikkien aikojen 9. Perheyrityspalkinnon nappasi teknos Group oy. Valintakriteereissä painoivat yrityksen panos-tukset tutkimus- ja kehitystyöhön, kasvuun ja kansainvä-listymiseen sekä perheen merkitykseen. Palkinnon vas-taanotti 4. sukupolven edustaja, hallituksen puheenjohtaja Paula salastie.

Teknos Group Oy:n historia juontaa vuoteen 1948.– Sodan jälkeinen aika oli Suomessa ristiriitaisten tuntojen aikaa. Toisaalta aika oli valmis myös innova-tiivisuudelle. Tästä lähtökohdasta Teknos lähti kehittä-mään uutta ja onnistui siinä, Salastie kertoo. – Perheyrityspalkinto on meille tunnustus pitkäjän-teisestä ja kasvuvetoisesta liiketoiminnasta. Samalla tämä on hyvin liikuttava hetki ja kunnioitus kanssayrit-täjiltä. Teknoksen sisällä kiitos kuuluu henkilöstölle ja onnistuneelle asiakasyhteistyölle.

Teknos työllistää noin 1 000 henkilöä, joista puolet Suo-messa ja runsaat 150 tutkimus- ja tuotekehityksen parissa. Tuotantoa yrityksellä on seitsemässä maassa, Suomessa kahdella paikkakunnalla. Konsernin liikevaihto on noin 250 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 kasvuprosentti oli 15.

– Perheyrittäjyys antaa mahdollisuuden kehittää uutta

ja tehdä asioita eri tavalla. Kasvollinen omistajuus tar-koittaa myös oikeudenmukaisuutta niin asiakkaita kuin omaa henkilöstöä kohtaan.

Paula Salastien lisäksi palkintoa olivat vastaanottamassa hänen puolisonsa Veli-Matti salastie, isä Martti kiikka, äiti Pirkko kiikka, veli Petri kiikka sekä tämän puoliso johanna kiikka. Yhdessä he muodostavat perheneuvoston.

– Omistaja on aina loppupeleissä yksin, siksi perheen ja muiden yrittäjien tuki ja arvostus ovat tärkeitä, Martti Kiikka toteaa.

Paula Salastie tietää, että heillä edelläkävijyyttä toteutetaan vaikka läpi harmaan kiven. Perheen kanssa asioita käydään läpi saunanlauteilla ja kahvipöydissä.

– Perhe on myös tukiverkosto, johon voi aina luottaa. Meillä sukupolvenvaihdos käynnistyi 15 vuotta sit-ten. Veljeni kanssa kävimme keskusteluja siitä, kumpi meistä jatkaa ja minkä ratkaisun isä hyväksyy. Vetovas-tuun otin minä ja isä on siitä hyvin ylpeä. Petri toimii yrittäjänä omalla tahollaan. Jos minä olen yritykselle äiti, isä on sille isoisä. Kuten lapsista, yrityksestämme-kin haluamme kannustamalla ja kysymällä saada par-haat puolet esille.

PERHEYRITYSPALKINTO 2012:

KASVUN VÄRITTÄMÄÄ YRITYSTOIMINTAA

10

kaksinkertainen sukupolvenvaihdos

Algol Oy:n alexander Bargum (37) aloitti Perheyritysten liiton hallituksen varapuheenjohtajana ja edunvalvontatyöryhmän puheenjohtajana. Kesäkuun 1. päivänä edessä on seuraava muutos, kun hän ottaa vastaan Algol Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Molemmissa tehtävissä on toiminut myös hänen isänsä Magnus Bargum (65).

TEKSTI: MIKKO PELLINENKUVAT: OLLI URPELA

Magnus ja Alexander Bargumin mukaan luottamus lainsäätäjään on olennainen osa sukupolvenvaihdosta.

11

Ajat voisivat olla helpommatkin kas-vollisen omistajuuden ja työllistävän pääoman puolestapuhujille. Alexander Bargum otti vastaan edunvalvontatyö-ryhmän puheenjohtajuuden vain vähän ennen kuin hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään kiristää perintövero-tusta. Päätös on perheyrityksille harmil-linen, sillä moni sukupolvenvaihdok-seen valmistautuva perheyritys joutuu priorisoimaan veroa investointien ja työllistämisen kustannuksella.

Työllistävän pääoman säilyminen yrityk-sissä on yksi tärkeimmistä Perheyritys-ten liiton edunvalvonnan teemoista.

- Meidän näkökulmastamme pit-käjänteistä omistamista ei aina-kaan pitäisi rangaista. Tällä het-kellä yrityksen perustaminen ja myyminen on houkuttelevampi muoto kuin sen siirtäminen seu-raavalle sukupolvelle. Samoin sijoituksia työllistävien yritys-ten omaa pääomaa verotetaan selvästi epäedullisemmin kuin oikeastaan kaikkia muita sijoi-tusmuotoja. Tähän toivoisimme muutosta, sillä nämä sijoitukset luovat parhaiten kilpailukykyä ja kasvua.

hyVä edunVaLVonta Perustuu LuottaMukseenAlexander Bargumin mielestä edunval-vonnan keskeinen tavoite on molemmin-puolisen luottamuksen rakentaminen.

- Perheyritysten pitää voida luot-taa pitkäjänteiseen kehitykseen lainsäädännössä ja verotuksessa. Vastaavasti toivomme, että lain-säätäjä luottaa meihin pitkäjäntei-sinä paikallisina omistajina ja työl-listäjinä, Alexander Bargum kuvaa.

Luottamuksen merkitys on Bargumin mukaan keskeinen tekijä nimenomaan sukupolvenvaihdoksissa.

- Vain luottamus lainsäätäjään takaa, että seuraava polvi on valmis toteuttamaan sukupolvenvaihdok-sen eikä luopumaan yrityksestä.

ensiMMäinen kLassinen sukuPoLVenVaihdosAlgolin perusti vuonna 1894 Saksan Kie-listä kotoisin oleva albert Goldbeck-Löwe. Vähemmistöosakkaaksi tuli myös Magnus Bargumin isoisä Ludolf Bar-gum, joka oli perustajan serkku. Lapset-toman Goldbeck-Löwen kuoltua hänen sisarustensa lapset perivät perustajan osakkeet. Lisäksi osakkeita oli myyty yrityksen johdolle. Lopputuloksena yri-tyksen omistus oli verrattain hajallaan perheenjäsenten ja ulkopuolisten kes-ken. Vuosikymmenten aikana äänivaltaa yrityksessä käyttäneet Bargumit ostivat vuosien varrella suvun ulkopuolisia osak-kaita ulos yrityksestä.

Vuonna 2011 oltiin Algolin historiassa ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa Algolin osakkeet olivat kokonaan yhden perheen omistuksessa. Magnus Bargu-min mukaan nyt valmistellaankin yli satavuotisen yrityksen historian ensim-mäistä klassista sukupolvenvaihdosta, jossa yrityksen kaikki osakkeet siirretään seuraavalle polvelle. Magnus Bargumilla on kolme poikaa, joista Alexander ja johannes työskentelevät yrityksessä.

- Omistuksen sukupolvenvaihdos on yleensä pitkä prosessi, jossa omistajaperheen johtotähtenä tulee olla nimenomaan yrityksen etu. Sitä on Algolin tapauksessa noudatettu aikaisemmin ja tarkoi-tus noudattaa myös nyt, Magnus Bargum kertoo.

yritysjuristista jatkajaksi Jos tarkastellaan Algolin historiaa, Ale-xander Bargumin toimitusjohtajuus ja sen ajoitus eivät vaikuta yllätykseltä. Magnus Bargumin isä eric Bargum nimi-tettiin Algolin toimitusjohtajaksi 39-vuo-tiaana vuonna 1948. 38-vuotias Magnus Bargum otti vastuun Algolin toimitus-johtajuudesta vuonna 1985. Alexander Bargumille rooli perheyrityksen jatka-jana oli kuitenkin kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

- Työskentelin juristina Hannes Snellmanin asianajotoimistossa ja

olin tyytyväinen työhöni. Kun sain kutsun yrityksen osakkaaksi, ajat-telin että uravalinta yritysjuristina olisi aika lopullinen. Vuonna 2006 liityin Algolin hallitukseen sillä aja-tuksella, että se olisi roolini perhe-yrityksessä.

Pari vuotta tämän jälkeen Alexander kui-tenkin palasi uudelleen pohtimaan omaa rooliaan suhteessa Algoliin.

- Aloin laskea mikä olisi kohtuulli-nen eläkeikä isälleni. Lisäksi mei-dän oli perheenä otettava kantaa siihen, mitä haluamme jatkossa tehdä Algolin kanssa. Muut vaih-toehdot tuntuivat vähemmän hou-kuttelevilta, eikä esimerkiksi yri-tyksen etäomistaminen olisi ollut helppoa.

Seurauksena käynnistyi prosessi, jossa rat-kaisua sukupolvenvaihdokseen ryhdyttiin rakentamaan sekä hahmottelemaan, mil-laiseen rooliin ja millaisella aikataululla Alexander tulisi yritykseen. Lopputulok-sena päädyttiin noin 1,5 vuoden perehdy-tyskauteen ja Alexander aloitti Algolissa vuonna 2011. Magnus Bargum korostaa, miten tärkeää on saada riittävä aika tutus-tua yritykseen sisältä päin.

- Riittävän pituinen perehdytys-kausi on erittäin tärkeässä ase-massa sukupolvenvaihdoksen

12

onnistumisessa. Sen aikana kaikki osapuolet ehtivät näkemään, ovatko tehneet oikean valinnan. Tarvittaessa prosessi voidaan myös keskeyttää, jos jatkajan mielikuvat tehtävästä eivät vastaakaan todel-lisuutta, Magnus Bargum kuvaa.

LeVoLLinen LuoPuMinenMagnus Bargum on yksi Perheyritysten liiton edunvalvontatyön pioneereista ja hän on toiminut aktiivisesti perheyritys-ten hyväksi koko liiton viisitoistavuotisen historian ajan. Hän toimi liiton varapu-heenjohtajana vuosina 1999-2001, edun-valvontatyöryhmän puheenjohtajana vuosina 1998-2001 ja valtuuskunnan puheenjohtajana 2003-2005. Magnus Bargumin mukaan liitto on lyhyen histo-riansa aikana onnistunut saavuttamaan

monta niistä tavoitteista, joita liittoa perustettaessa asetettiin.

- Koulutus, edunvalvonta ja seu-raajapolven toiminta on hyvin organisoitu ja nämä toimivat hyvin. Myös jäsenkunta on kasva-nut ehkä jopa voimakkaammin, kuin mitä silloin ennakoitiin. Toisin kuin muutamassa muussa maassa, teimme Suomessa alusta lähtien periaatelinjauksen, että toiminta on avointa kaikenkokoisille yrityk-sille.

Magnus Bargum jättää tehtävänsä Algo-lin toimitusjohtajana hyvillä mielin. Algo-lin asioita hän seuraa jatkossakin, mutta eri näkökulmasta. Operatiivinen vastuu siirtyy Alexanderille yhdessä yössä.

- Jatkossa seuraan Algolia osak-keenomistajana ja hallituksen jäse-

nenä. Mutta en missään nimessä puheenjohtajana. Se olisi varmin tapa vesittää sukupolvenvaihdos, sillä silloin johtosuhteet tehtäisiin epäselväksi henkilöstölle, asiak-kaille ja sidosryhmille. En ole itse-kään koskaan raportoinut isälleni.

Magnus Bargum on vakuuttunut siitä, että poikansa johdossa Algol kehittyy ja paranee yhtiönä.

- Hänen otteensa ja määrätietoi-suutensa yrityksen kehittämiseen ovat sen kaltaisia, että olen varma hänen pystyvän tekemään asioita, joihin itse en ole pystynyt. Koko-naisuutena onkin vaikeaa ajatella onnellisempaa prosessia kuin mikä meillä on meneillään. Ei voi tuntua kuin hyvältä.

!aLGoL oy-konserni › Erikoistunut tekniseen kauppaan ja terveydenhuoltoalaan

› Toimii kymmenessä maassa pohjoisen ja koillisen Euroopan alueella.

› Konsernin liikevaihto n. 175 miljoonaa euroa.

› Noin 500 työntekijää, joista 360 Suomessa.

Viisi tytäryhtiötä: › Algol Chemicals Oy, kemiallis-ten raaka-aineiden kauppa ja palvelut

› Algol Diagnostics Oy, laborato-rio- ja terveydenhuollon diag-nostiikka ja huoltotoiminta

› Algol Pharma Oy, lääkkeiden, sairaalavalmisteiden ja itsehoito-valmisteiden tukkukauppa sekä lääkealan palvelut

› Algol Technics Oy, teollisuuden tuoteratkaisuja, nostojen, siirto-jen ja varastoinnin järjestelmä-toimitukset ja palvelut

› Algol-Trehab Oy, kuntoutus- ja apuvälineiden toimitukset ja rat-kaisut, tuotekoulutus ja huolto

Magnus Bargumin mukaan varmin tapa vesittää sukupolvenvaihdos on se, että toimitusjohtaja siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi.

13

uudet jäsenet

RAuMAn RS-RAkEnnuS OyPerustettu: 1982Toimiala: TalonrakennusLiikevaihto: 5 MeurHenkilöstö: 20Kotipaikka: Rauma InSInööRITOIMISTO ECOBIO OyPerustettu: 1989Toimiala: Ympäristön ja yritys-vastuun konsultointiLiikevaihto: 0,5 MeurHenkilöstö: 10Kotipaikka: Helsinki

TEknOVISIO OyPerustettu: 1988Toimiala: Kävijälaskenta, liike-toiminnan optimointiLiikevaihto: 1 MeurHenkilöstö: 15Kotipaikka: Parainen

TEuVAn kEITInTEhdASPerustettu: 1925Toimiala: Puolustusvälinete-ollisuusLiikevaihto: 1,4 MeurHenkilöstö: 15Kotipaikka: Euva

JII-kOO OyPerustettu: 1967Toimiala: Maahantuonti ja agentuuriLiikevaihto: 4 MeurHenkilöstö: 4Kotipaikka: Helsinki

kATTOTuTkA Oy Perustettu: 1993Toimiala: Kunnossapito vesikatoilleLiikevaihto: 9,6 MeurHenkilöstö: 100Kotipaikka: Juornaankylä TEMAL OyPerustettu: 1994Toimiala: Kylpyhuonekalus-teiden valmistajaLiikevaihto: 9 MeurHenkilöstö: 70Kotipaikka: Järvenpää

kuLJETuSRInkI Oy VEIkkO AROPerustettu: 1996Toimiala: Kuljetus ja ympä-ristöLiikevaihto: 2,3 MeurHenkilöstö: 16Kotipaikka: Helsinki ITuLA OyPerustettu: 1990Toimiala: Talotekninen tukku-kauppaLiikevaihto: 5,6 MeurHenkilöstö: 19Kotipaikka: Helsinki PIkAPAJA OyPerustettu: 1980Toimiala: Teknologiateolli-suusLiikevaihto: 1,7 MeurHenkilöstö: 19Kotipaikka: Pyhäsalmi!

14

Nimellä on väliä”Vientiasiakkaillemme nykyinen nimi on ollut hankala mieltää monella alalla toimivaksi konserniksi. Tämän lisäksi nimen muutos tuo kasvot perheomis-tajuudelle sekä selkeyttää omistajuutta ja operatiivista liiketoimintaa,” todetaan yhtiön julkistamassa tiedotteessa.

Nimenmuutos on siis paljon enemmän kuin pelkkä nimenmuutos.

-Länsi-Suomi yhtymä –nimessä korostui samannimisen sanoma-lehden ja sen ympärille raken-tuneen bisneksen merkitys ja perinteet. Edellinen sukupolvi oli sitä mieltä, että koskaan ei saa myydä mitään. Nyt olemme pyr-kineet muuttamaan kulttuuria

siihen suuntaan, että seuraava sukupolvi voi kehittää omistusta ja liiketoimintaa, jos siihen on tar-vetta, konsernin toimitusjohtaja heikki Marva pohtii.

Tällä ennakoidaan myös sitä, että neljäs sukupolvi remmiin astuessaan haluaa-kin tehdä jotain muuta. Toisin sanoen lasta ei haluta pakottaa bisnekseen, jossa ei ole tulevaisuutta. Neljättä polvea edustavat tuomas ja juho Marva kuuntelevat isänsä näke-myksiä ja nyökyttelevät. Muutoksessa on pysyttävä mukana.

-Sen tiedämme, että paikallisessa mediabisneksessä olemme myös

tulevaisuudessa, Heikki Marva kuitenkin tarkentaa. Meidän on pakko uskoa, että vaikka media-käyttäytyminen muuttuu, pape-rille painetaan jatkossakin.

Yhtiön kirjapaino Westpoint on uinut markkinoilla vastavirtaan ja lisännyt kapasiteettiaan painotöissä. Erikoisuuk-siin kuuluu kirjojen, luetteloiden ja leh-tien painaminen päällystämättömälle paperille. Kuuluisimpia painotuotteita lienee sarjakuvalehti Tex Willer.

tytöt on tyttöjä ja Pojat PoikiaMarva Group on vahvasti perheomistei-nen yhtiö, josta Marvan perhe omistaa

Perheyhtiö Länsi-Suomi Yhtymä Oy muutti nimensä Marva Groupiksi. Nimen mukana yrityskulttuuri tuulettui muutenkin.

TEKSTI: EVELIINA TALVITIEKUVAT: PEKKA LEHMUSKALLIO

15

70 prosenttia. Kolmas sukupolvenvaih-dos tehtiin 10 vuotta sitten. Vaihdos toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensin vaihtoivat osakkeet omistajaa ilman että vastuu siirtyi. Sitten luovutettiin vastuuta. Nyt on päästy pisteeseen, jossa edellinen sukupolvi on luopunut omistajuudesta. Samalla on alkanut uudenlainen omista-juuden opettelu kolmannen sukupolven sisarusten kesken. Sisarukset istuivat yrityksen asioissa saman pöydän äärellä viimeksi 1970-luvulla. Vuonna 2005 keräännyttiin pöydän ääreen uudestaan. Oli kuin vanha c-kasetti olisi pyöräytetty käyntiin. Vaikka oli tullut napit kauluksiin, tilanteessa kohtasivat pikkuveljet ja iso-siskot.

-Alkuaikoina emme juurikaan toi-siamme kuunnelleet. Puhuimme toistemme päälle. Mielessä oli päällimmäisenä, että miten noista pääsisi eroon. Ei ollut helppoa, Heikki summaa.

Oman paikan hakeminen ja löytäminen

vei aikansa itse kullakin. Piti selvittää peli-säännöt ja kokoontumistavat. Oli pääs-tävä yksimielisyyteen siitä, kuka päättää. Kun asemoiduttiin uudella tavalla, piti käydä läpi tietyt edellisen sukupolven arvostukset. Lapsuudenkodissa pojat kasvatettiin eri tavalla kuin tytöt jo senkin takia, että tytöt olivat selvästi vanhempia, pojat pahnan pohjimmaisia. Isän filoso-fiana oli, että ”tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia”.

Käytännön tasolla tämä tarkoitti sitä, että pojat perivät a-osakkeita ja tytöt b-osak-keita. Toisin sanoen, kun tulee päätök-senteon paikka, poikien sana ratkaisee.

-Tuntuuhan se nyky-yhteiskun-nassa oudolta ratkaisulta. Minua ja veljeäni on syytetty siitä, että ollaan poikia, Eihän se ole meidän vika, Heikki naurahtaa. -Tulihan siitä mielenkiintoista kes-kustelua, iiro Marva muistelee.

Mielenkiintoisen keskustelun lopputu-

loksena kyseenalaistettiin muutenkin Näin on aina tehty –kulttuuria.

-Energiaa on vapautunut. Tämä liittyy nimenmuutokseen, joka oli pitkä prosessi.

Marva Groupissa tavoitellaan nyt dynaa-mista ja nuorekasta otetta omistamiseen ja omistajanohjaukseen. Uudistunut asenne näkyy sekä yksittäisissä asioissa että laajassa kuvassa. Sairauspoissaoloi-hin on laadittu uudenlainen käytäntö. Johdon raportointiin on tehty muutoksia. Ylipäätään konsernin ja suvun holding -yhtiön strategisia tavoitteita on kirjattu ja kirkastettu. Tämä on selkeyttänyt asioita.

- Olemme opetelleet omista-jien kesken aivan uudenlaista avoimuutta. Ne, jotka eivät ole mukana operatiivisessa toimin-nassa, haluavat tietoa myös päi-vittäisistä asioista, jotka meille yhtiössä työskenteleville ovat itses-täänselvyyksiä, kertoo Kirjapaino Westpointin toimitusjohtajana työskentelevä Iiro.

Valokuvassa takarivissä vasemmalta: Tuomas Marva, Juho Marva, Topias Marva, Iiro Marva ja heikki Marva.Eturivissä vasemmalta: Anna-Amanda Marva, Ida Wibom ja Riikka Selin.

16

sukuPoLVien VäListä diaLoGia Voimakkaasta muutoksen tuulesta ker-too myös se, että holding-yhtiölle mää-riteltiin arvot uudestaan. Tämäkään pro-sessi ei ollut ihan suoraviivainen.

-Olimme omasta mielestämme viisaita. Laadimme listan yleismaa-ilmallisista rehellisyyden, yhteisöl-lisyyden arvoista, Heikki palauttaa mieleen.

Neljännen sukupolven edustajilta pyy-dettiin palautetta, joka olikin hyvin suoraa. Iiro ja Heikki saivat kuulla kuu-lostavansa arvopuheissaan ala-asteen opettajilta. Varjellaan, säädellään ja pide-tään valta omissa käsissä. Luopuminen ja jatkuvuus ei ollut mielessä.

- Emme odota mitään hassunhaus-kaa. Tarvitsemme faktoja. Kysyim-mekin, haluaako kolmas polvi olla opettajia vai bisneksen omistajia, Tuomas kertoo.-Laatimamme arvot taisivat olla kaunista sanahelinää, Iiro myön-tää. - Ehkä ne olisivat sopineet parem-min sukuyhteisölle. Sukuun synny-

tään, mutta kaikista ei tule omista-jia. Omistamisella täytyy olla omat arvot, Heikki arvioi.

oMistajan oMinaisuudetTuomas kertoo, että perheyhtiön ole-massaolon syvempi merkitys alkoi avau-tua hänelle lukiossa. -Oikeastaan lukion viimeisellä luokalla asia alkoi kiinnostaa ja perheyritystä alkoi ajatella tulevaisuuden näkökulmasta. Aiemmin se oli vain kesätyöpaikka. Kun on sukunimeltään Marva tällä paikka-kunnalla, muita kesätyöpaikkoja oli vai-kea saadakaan, Tuomas hymähtää.

Heikki kertoo, että poika oli yhtenä kesänä lähtenyt Amerikkaan juuri tästä syystä. Rapakon takaa oli helpompi saada kesäksi työtä kuin ”omalta kylältä.” Konsernin johtaja linjaa Marva Groupin olevan sen kokoinen yritys, että omista-jat eivät voi olla pelkkiä omistajia. Väli-matka operatiiviseen johtamiseen ei saa olla liian pitkä.

- Jos olisi ollut, koko rypäs olisi jo

moneen kertaan myyty. Aina löy-tyy joku asiantuntija, jonka graa-fien mukaan järkevintä on myydä.- Kristallinkirkasta on, että omista-jan täytyy Marva Groupissa osallis-tua ja olla aktiivinen tekijä, vaikka ei johtaja olisikaan, Iiro lisää.

Juho Marva on työskennellyt vuoden verran yhtiön asiakasvastaavana ja myöntää, että omistajasuvun edusta-jalla on työyhteisössä ihan omanlaisiaan haasteita.

- Esimiehet eivät välttämättä sano suoraan, jos teen jotain väärin. Haluan kuitenkin oppia myös vir-heistäni. Minulla ei ole työkoke-musta kuin perheyrityksestä.

Omat näkemyksensä Juho kertoo ilmaise-vansa avoimesti.

- Toinen asia sitten on, kuinka paljon niitä kuunnellaan, hän hymähtää.

Heikki muistuttaa, ettei ole oman poi-kansa suora esimies ja myöntää, ettei uskaltaisi antaa jälkipolvelleen niin pal-jon vastuuta kuin heille on annettu.

!MarVa GrouP oy › Seitsemän liiketoimin-tayksikköä:

› Sanomalehti Länsi-Suomi (perustettu vuonna 1905)

› Kaupunkilehti Uusi Rauma

› Paikallisradio Ramona › Viihde- ja uutisportaali Raumalainen.fi

› Suoramainonnan jakeluyritys Rauman Suorajakelu

› Kirjapaino Westpoint › Pakkaustalo Satatuote › Konsernin liikevaihto 18 Meur

› Henkilöstömäärä noin180

Veljekset Iiro ja heikki Marva kertovat, että päätöksenteko on heillä helppoa.

17

Juho arvioi pyydettäessä, että jos oma isä olisi esimies, saattaisi tulla tilanteita joissa hän yksinkertaisesti kieltäytyisi ”tottelemasta”. ennen on ennen ja nyt on nyt Heikki ja Iiro muistelevat nuoruuttaan naurua silmäkulmassa. Isä pelotteli joulupukin sijaan verottajalla. Hänen autoaan ei esimerkiksi saanut lainaksi. Samalla oltiin tarkkoja siitä, että ei ulkoi-sesti erotuta muista perheistä. Heikki toteaa, että ”ilmatilaa” ei paljon annettu. Pojille osoitettiin opintojen jäl-keen työpaikka omasta perheyrityksestä. Toisaalta elettiin 1990-luvun lamaa, joten töitä ei liiemmin olisi ollut tarjollakaan.

-Pääsimme kiinni reaalimaail-maan ja opimme, että elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, Iiro toteaa.

1990 –luvun alussa hallitukseen nimi-tettiin uudet ulkopuoliset jäsenet. He auttoivat omistajia tekemään vaikeita

saneerauspäätöksiä. Heidän avullaan firman toimintatapoja uudistettiin reip-paasti.

-Isäni oli voimakastahtoinen yrit-täjäpersoona, Normaalitilanteessa hän ei olisi antanut tuumaakaan periksi. Nyt ulkopuoliset voimat pääsivät jylläämään hallituksessa ja isän oli pakko joustaa. Myös me veljekset saimme tehdä omia hommiamme rauhassa ja kantaa vastuuta.

Tuomas kertoo, että isoisän persoona ja yrityksen historia nousevat esille aina välillä.

-Luin juuri isoisän elämäkertaa. Siinä kerrottiin isoista päätöksistä, joita hän on aikanaan tehnyt. Pupu ei mennyt pöksyyn.

Heikki analysoi, että riskejä otettiin tuo-hon aikaan eri tavalla.

- Kasvu, kehittäminen, uuden luo-minen ja pontevat investoinnit oli-vat tärkeintä. Tulos oli oikeastaan toissijaista.

Kiihkeänä käyvä kasvukeskustelu herät-tää perheyhtiöissä ristiriitaisia ajatuksia. Rahoittajat vaativat vakavaraisuutta ja likviditeettiä, joita perheyrityksissä perinteisesti on. Toisaalta fakta on, että kasvua ei synny ilman riskiä. Ja riskiä ote-taan perheyhtiössä sitä vähemmän mitä suurempi joukko omistajia on.

- Sormia heristäviä fiksuja omista-jia on aina. Tämä on alitajunnassa. Kolmannen polven yrittäjällä säi-lyttämisen kulttuuri tulee edelli-siltä sukupolvilta.- Toisinaan mietin, että jos tämä olisi yksinomaan minun bisnek-seni, tekisinkö jotain toisin.

Tunne jatkuvuuden merkityksestä on kui-tenkin kantanut. Iso asia on ollut se, että vaikka yrityksen puolella on ollut turbu-lenssia, perheen jäsenet ovat tavanneet suvun juhlissa hyvässä hengessä.

-Vaatii taitoa säilyttää yhteys ja hyvät välit perheyrityksessä. Muu-tama sana voi katkaista välit lopul-lisesti. Meillä yhteys on säilynyt.

!

18

nxGsummit2012

Nextien kansainvälinen päätapahtuma jär-

jestettiin huhti-toukokuun vaihteessa Mün-

chenissä. Mukana oli 220 nextiä 23 maasta.

Puheenvuoroja kuultiin mm. Audin pääjohtaja

rupert stadlerillta ja Deutsche Bankin uudelta

toimitusjohtajalta jürgen Fitscheniltä.tulossa

nextien raPujuhLat

30.8.12

19

Asiantuntijapalveluita –luotettavasti ja vankalla kokemuksella

Meiltä löydät kaikki yrityksesi ta-louteen liittyvät palvelut luotet-tavasti ja mutkattomasti. Olemme mukana huolehtimas-sa lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja tarjoamme sen rinnalle liiketoimintaa ja hallin-toa tukevia palveluita.

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Helsinki | Lappeenranta | Tampere | Turku | Oulu | Tallinnawww.tuokko.fi

tilintarkastus

VALVONTA

sisäinen tarkastus

yritysjärjestelyt

SUUNNITTELU

CFO-palvelut

veropalvelut

IFRS palkkahallinto

TOTEUTUS taloushallinto taloudenohjausratkaisut

20

nostoVäLineidenmassaräätäli

21

Mikko erikkilä oli 6-vuotias, kun hänen vanhempansa erosivat vuonna 1989. Mikko ja pikkuveli Matti jäivät asumaan isä-juhan kanssa. Isä oli kiireinen yrit-täjä, mutta kolmen miehen taloudessa edettiin silti perheen ehdoilla.

– Isä tuli yleensä töistä jo viideltä ja illat oltiin yhdessä. Kesälo-mat ja -viikonloput kuluivat aina merellä, Mikko muistelee.

Sitten Mikko ja Matti aikuistuivat, siir-tyivät työelämään ja perustivat omat perheet.

Nyt ollaan kuitenkin tavallaan taas läh-töpisteessä: Juha, Mikko ja Matti jakavat yhteisen arjen, tällä kertaa työelämässä.

Yhdistävä tekijä on Erikkila Oy, tänä vuonna 100 vuotta täyttävä perheyri-tys. Juha on hallituksen puheenjohtaja, Mikko toimitusjohtaja ja Matti markki-nointipäällikkö.

Asiat olisivat voineet mennä toisin-kin. Mikko loi kahdeksan vuotta uraa muualla – tietohallinnon parissa - data-

nomina Matti taas teki viisi vuotta töitä aikakauslehtimaailmassa.

Veri veti kuitenkin perheyritykseen. Mikko tuli taloon 2007, Matti 2008.

– Vuonna 2009 sanoin, etten jaksa enää yhtään lamaa. Pian sen jäl-keen aloitimme sukupolvenvaih-doksen, Juha muistelee.

Mikko aloitti toimitusjohtajana vuonna 2010. Nyt Juha omistaa Erikkilä Oy:stä 40 prosenttia, molemmilla pojilla on kymmenen prosentin osuus. Loppuo-mistus jakautuu varatoimitusjohtaja-kaksikko Juhani Koskelle ja Petteri Lem-piäiselle.

koVa kasVuVauhti Erikkila Oy:n erikoisalaa on piennostu-rijärjestelmät. Niitä yhtiö suunnittelee, valmistaa, huoltaa, asentaa ja markkinoi maailmanmarkkinoille.

– Meillä on Euroopassa 115 jäl-leenmyyjää, 21 eri maassa. 75 pro-senttia tuotteistamme menee jäl-leenmyyjien kautta. Niin sanottu kotimarkkinamme on Itämeren

alueella olevat rantavaltiot.– Suomen-kaupan osuus liike-vaihdostamme on noin puo-let, mutta se ei juurikaan kasva. Kasvu tulee Itämeren rannoilta ja muualta Euroopasta, Juha Erikkilä sanoo.

Kasvuvauhti on kova.– Tavoite on, että liikevaihtomme kasvaa 15 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä eli kak-sinkertaiseksi nykyiseen verrat-tuna. Siihen on olemassa realisti-set perusteet: tuotekehitys sekä hallin laajennus ja sitä kautta tuo-tannon kasvu.

Tuotekehitys tarkoittaa käytännössä sitä, että Erikkila Oy tavoite on kulkea koko ajan alan kehityksen kärjessä. Innovaatiot suojataan patentein, nytkin on useampi patentti voimassa.

– Tämä on kallis tie, mutta meillä ei ole varaa tehdä standardia. Kopiointimalli vasta kalliiksi voi käydäkin, Nokia on tästä yksi esi-merkki.

TEKSTI: TAPIO NEVAKUVAT: VESA LAITINEN

100 vuotta täyttävä Erikkila Oy on panostanut tuotekehitykseen ja kovaan jalkatyöhön. Se on kannattanut.

22

– Tavoite on, että meillä on neljän vuoden etumatka kilpailijoihin, Juha linjaa.

PuLa haLLityöntekijöistäJatkuva tuotekehitys vaatii insinööri-osaamista. Eikö innovatiivisten vippä-räpäiden löytäminen ole vaikeaa näin pitkälle erikoistuneella alalla?

– Itse asiassa villeimmät ideat tulevat yleensä ihmisiltä, jotka työskentelevät asiakaspinnassa. Kun ei osaa lujuuslaskentaa, ei ymmärrä tekniikan rajoitteita. Myyjä tietää, mitä asiakkaat tar-vitsevat, insinöörien tehtävä on toteuttaa tarpeet, Juha kärjistää.

Erikkila Oy on vienyt tietotekniikan hyö-dyntämisen pitkälle myyntityössään.

– Myyntiohjelmamme ovat yksi menestyksen saloista. Kun tuot-teidemme keskihinta on vain muutama tuhat euroa, niin meillä

ei ole varaa monivaiheisiin myyn-titapahtumiin, Juha sanoo.

Työvoimasta puhuttaessa Mikko Erikkilä ei ole huolissaan insinööriosaamisesta.

– Enemmänkin koen nuorena yrittäjänä, että uhkakuvat liittyvät hallissa tehtävään työhön. Meillä on kovat asennevaatimukset työntekijöillemme, pitää olla oma halu kehittyä ja ottaa vastuuta työstä. Monille nuorille vapaa-aika merkitsee paljon, työ ei niin-kään. Konepaja-ala ei ole seksikäs ala, löytyykö tälle alalle motivoi-tunutta ainesta tulevaisuudessa, Mikko kysyy.

Pitkälle erikoistunut yhtiö ei voi luottaa pelkästään lähioppilaitoksiin, vaan yri-tyksen on koulutettava itse oma hen-kilökuntansa. Siihen liittyy omat vaike-utensa.

– Näiden seinien sisältä pitää

löytyä pedagogista osaamista ja se on kustannuskysymys, Mikko tietää.

road show sukuPoLVeLta toiseLLeErikkila Oy:ssä on kansainvälinen mei-ninki. Kirkkonummella sijaitsevalla tuo-tantolaitoksella on suomalaisten lisäksi työvoimaa Virosta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Tuotantolaitos on myös Virossa sekä myyntiyksiköt Saksassa ja Venäjällä.

Kirkkonummella Erikkila Oy työllistää 34 ihmistä. Virossa työntekijöitä on 24, venäjällä kuusi.

Vaikka Erikkila-yhtiö on sata vuotta vanha, on sen kehitys keskittynyt pit-kälti viimeisen 36 vuoden ajalle. Siihen asti Erikkila oli lähinnä yhden miehen tuonti- ja vientiagentuuri.

Rekka-autolla on Erikkilän tarinassa aivan erityinen rooli.

23

Vuonna 1976 kolmas sukupolvi eli Juha Erikkilä otti vastuun perheyrityksestä. Hänen johdollaan Erikkila Oy on eri-koistunut ja siitä onkin kehittynyt yksi Euroopan suurimmista työpistenos-tureiden valmistajista. Se on vaatinut paitsi osaamista ja uskallusta myös kovaa yrittäjäasennetta.

Yksi esimerkki tästä on Juha Erikkilän road show’t: johtaja rakensi vuonna 2003 rekka-auton takakonttiin liikkuvan messuosaston ja kiersi ympäri Euroop-paa esittelemässä yhtiön tuotteita ja osaamista.

– Se oli raakaa jalkatyötä. Par-haimmillaan, tai pahimmillaan, kiersin kahden viikon aikana yhdeksässä eri paikassa. Päivät kuluivat maantiellä ja kun pääsin perille, laitoin haalarit päälle, pys-tytin osaston ja esittelin nostu-reitamme ja komponenttejamme asiantuntijoille. Illalla matka jat-

kui. Usein nukuin yöni hotellissa, mutta toisinaan myös auton hytissä.– Tätä kautta teimme läpimur-tomme Euroopassa, näin voi sanoa. Saimme laajan jälleenmyy-jäverkoston.

Road show on tuttu myös neljännelle sukupolvelle. Mikko Erikkilä on tehnyt vastaavia kiertueita Brittein saarilla.

– Aluksi meillä oli Fiat Ducato -merkkinen kuorma-auto, mutta sen ajoimme loppuun. Nyt meillä on Volvo. Kaikkiaan olemme kier-täneet rekalla Eurooppaan aina-kin 250 000 kilometriä, Juha las-keskelee.

järjestötoiMinnan MerkitysLäpimurtoon Euroopassa on vaikutta-nut myös Juhan aktiivinen toiminta alan järjestöissä. Hän on ollut muun muassa

Teknologiateollisuus Nosto- ja siirtolai-tejaoksen puheenjohtaja (2002–2010) sekä Suomen edustajana alan euroop-palaisessa kattojärjestössä FEM:ssä (2006–2008).

Luottamustoimet ovat olleet osoitus luottamuksesta ja asiantuntemuksesta, samalla ne ovat auttaneet yrittäjää ver-kottumisessa. Järjellä ajatellen niistä olisi silti ollut helppo kieltäytyäkin.

– Luottamustoimista koituvat matkakustannukset maksetaan omista rahoista, niihin käytet-tävä aika on pois oman yrityksen myyntikentällä toimimisesta ja järjestössä sitä tekee tavallaan työtä myös kilpailijoiden hyväksi. Lisäksi jos epäonnistuu, niin saa syyt niskoilleen, Juha nauraa, muttei kadu yhtään tähän työhön uhrattuja panostuksia.– Ne ovat olleet kaiken sen arvoista.

!erikkiLa oy › Perustettu 1912, perustaja Toivo Erikkilä. Vienti- ja tuontiagentuuri, toimipaikkoi-naan ensin Viipuri, sitten Raahe ja pian Hampuri. Edusti aluksi juusto- ja metalli-tuotevalmistajia, terva-, turkis- ja nahka-tuottajia sekä sahoja/tehtaita.

› Erikkila Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Mikko Erikkilä edustaa perheyhtiössä neljättä sukupolvea.

› Piennosturijärjestelmien, siltanosturien ja nostovälineiden sekä siltanostureiden ja robottinostureiden valmistaja. Lisäksi yhtiö välittää monia omaa tuotantoa täydentäviä nosto- ja siirtolaitteita.

› Liikevaihto 7,9 miljoonaa euroa. Liikevaih-dosta noin puolet tulee Suomesta.

› Tuotantolaitokset Suomessa (Kirkko-nummi) ja Virossa.

› Myyntikonttorit lisäksi Saksassa ja Venä-jällä.

› Työllistää yli 60 henkilöä. › Yhtiö viettää 100-vuotisjuhlia 7. kesäkuuta.

24

aPua PerheNeuvostoN PerustamiseeN

PerheyritysteN Liitosta oN vaLmisteiLLa tariNaLLiNeN dokumeNtti

PL seLvittää aktiiviseN omistajuudeN merkitystä Pörssiyhtiöissä

• LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI •


”Perheneuvosto – perheen ja yrityksen hyväksi” -julkaisun tarkoituksena on herät-tää perheessä keskustelua perheen organisoinnista, roolista ja tehtävistä perhe-yrityksen omistajaperheenä. Tavoitteena on, että perhe tuo lisäarvoa yritykselle ja yritys perheelle.

Julkaisu on työkirjamainen ja siinä on paljon kysymyksiä, jotka auttavat omista-japerhettä hahmottamaan perheneuvoston toimintaa ja perheen käsikirjan sisäl-töä. Yhdessä keskustellen vastaukset löytyvät parhaiten ja samalla perheenjäsenet sitoutuvat yhteisiin päätöksiin.

FBN Perheyrityspalvelut Oy tuottaa tänä vuonna julkaisut myös perheyrityksen hallitustyöstä ja sukupolvenvaihdoksesta.

Lisätietoja ja julkaisun tilaukset (10 € + alv. 9 %): [email protected] tai puh. 0400 254 004

Perheyritysten liitto on käynnistänyt hankkeen aktiivisen omista-juuden merkityksestä listatuissa yhtiöissä. Selvityksen ovat haas-tattelujen avulla laatineet annukka Mickelsson (KTM) ja Professori iiro jussila. Selvityksessä käsitellään paitsi aktiivisen omistajuuden vahvuuksia myös sen kääntöpuolta. - Haastattelujen keskeisenä motiivina on ollut löytää tavat, joilla omistajat rajaavat sisäpiirin ja hallitsevat sisäpiiritiedon julkitule-mista. Tiedon hallinta ja organisoituminen riippuu omistajaperheen omasta tavasta toimia. Perheille itselleen keskeistä on keskinäisen luottamuksen ylläpito, Michelsson kertoo. Selvityksen tulokset julkistetaan syksyllä 2012. Samassa yhteydessä julkaistaan aihetta monipuolisesti käsittelevä artikkelikokoelma.

Perheomistuksessa oleva dokumenttituotantoyhtiö Franck Media tuottaa 15 minuutin dokumentin Perheyritysten liitosta. Dokumentissa kerrotaan yrityksen omistamisen, työn ja työllistämisen merkityksestä. Perheyritysten kyky ammentaa histori-asta ja katsoa tulevaan sekoittuvat tarinan edetessä. Äänessä on niin liiton johtoa kuin jäsenyritysten edustajiakin.

Franck Media Yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana tuottanut yli 50 elinkeinoelämästä ja Suomen historiasta kertovaa doku-menttia. Yhtiö on nykyisessä muodossaan toiminut vuoden 2000 alusta. Yrityksen perustaja, kansainvälisesti palkittu ohjaaja-tuottaja Michael Franck, on työskennellyt elokuva- ja TV-tuotantojen parissa jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Yhtiön osakkaita ovat myös TV-toimittaja Peter nyman, sisältöjohtaja nina Pulkkis, hallitus sekä perustajan pojat arthur ja edvin Franck, jotka molemmat osallistuvat yhtiön toimintaan. Perheyritysten liitosta kertova dokumentti julkistetaan syksyllä 2012.

Sveitsiläisen CEAMS-konsulttiyhtiön selvityksen mukaan perheomisteiset tai muutaman vahvan omistajan hallussa olevat pörssiyhtiöt käyttävät sijoittamansa pääoman tehokkaimmin. CEAMS rankkasi 1700 eurooppalaisesta yrityksestä sata parasta. Ylivoimainen enemmistö kymmenen parhaan joukkoon päässeistä pörssiyhtiöistä on joko yhden perheen tai yhden suuromistajan hal-lussa. Konsulttiyhtiön tulkinnan mukaan tällainen omistusrakenne tukee parhaiten sekä kestävää että kannattavaa liiketoimintaa.

sveitsiLäiNeN seLvitys: seLkeä omistus tuottaa tuLosta

25

Perheyritykset Pärjäsivät maiNevertaiLussa

PL Lausui kaNtaNsa korkoväheNNyssuuNNiteLmista



Suomalaisen viestintäyhtiö T-Median ja kansainvälisen Reputation Instituten tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen suurimpien ja tunnetuimpien yritysten mainetta. Maineik-kaimmaksi nousi perinteisenä sukuyhtiönä tunnettu lei-pomo- ja makeisyritys Fazer. Toiseksi listalla sijoittui kulutta-jatuotteita valmistava Fiskars. Kolmas ja neljäs sija menivät niin ikään perheomisteisille yrityksille. Kolmantena listalla komeilee kahviyhtiö Paulig ja neljäntenä hissiyhtiö Kone.

Viime vuoden tuloksiin verrattuna hyvän hallintotavan mer-kitys on selvästi korostunut ja noussut tuotteiden ja palvelui-den jälkeen toiseksi tärkeimmäksi maineen ulottuvuudeksi.

- Maineella on suora yhteys ihmisten toimintaan. Hyvä maine vaikuttaa esimerkiksi siihen, suosittelevatko asiak-kaat tuotteita, miten yrityksen tekemiä virheitä siedetään, miten media yrityksestä kirjoittaa tai onko se haluttu työ-paikka. Hyvä maine vaikuttaa suoraan yrityksen menes-tykseen, Reputation Instituten Suomen edustaja riku ruokolahti sanoo.

Tutkimukseen vastasi 2561 suomalaista, jotka antoivat yli 9000 arviota suomalaisyrityksistä. Kysymykset kartoittivat vastaajien tunteita, arvostusta, ihailua ja luottamusta yri-tystä kohtaan. Tutkimus toteutettiin keväällä 2012.

Perheyritysten liitto antoi valtiovarainministeriölle lausunnon val-misteilla olevista yritysten korkovähennysten rajoituksista. Lau-sunnossa todetaan liiton pitävän ehdottoman tärkeänä, etteivät mahdolliset korkovähennysrajoitukset heikennä suomalaisen yri-tystoiminnan toimintaedellytyksiä. Mikäli korkovähennysrajoituksia Suomen verolainsäädäntöön otetaan, niistä on Perheyritysten liiton näkemyksen mukaan teh-tävä tarkoin rajattuja ja yksinomaan veronvälttämistarkoituksessa tehtyjen järjestelyjen torjumiseen soveltuvia. Korkovähennysrajoi-tukset pitäisi suunnata mahdollisimman tarkasti sellaisiin rahoi-tusjärjestelyihin, jotka ovat keinotekoisia, vailla todellisia liiketa-loudellisia syitä ja johtavat korkotulon jäämiseen verottamatta tai verottamiseen hyvin matalalla verokannalla. Tällainen lainsäädäntö ei kuitenkaan saa haitata Suomessa har-joitettavaa yritystoimintaa eikä vaikeuttaa sen rahoitusta enti-sestään, mihin valtiovarainministeriön nyt ehdottama malli PL:n lausunnon mukaan johtaisi. Liitto esittääkin lausunnossa oman rajoituksia koskevan ehdotuksensa, joka on luettavissa kokonai-suudessaan liiton verkkosivuilta www.perheyritystenliitto.fi

Vallila Interiorin halli-tuksen puheenjohtaja anne Berner on valittu European Family Busi-nesses – GEEFin halli-tuksen jäseneksi. Järjes-tön puheenjohtajana neljä vuotta toiminut Philip aminoff jättää tehtävänsä. Hänen tilalleen valittiin roger Pedder (UK).

EFB – GEEF on perheyritysten eurooppalainen edunvalvontaorganisaatio, jonka jäseninä ovat Euroopan unionin jäsenmaiden kansalliset perhe-yritysten edunvalvontajärjestöt.

Lue lisää www.efb-geef.eu

aNNe BerNer vaLittiiN eFB - GeeFiN haLLitukseeN

26?jäsenkyseLy › Perheyritys-ten liitto teetti jäsenkunnassaan kyselyn, jossa sel-vitettiin perheyri-tysten kiinnos-tusta Viroon.

› Todennäköisyys käynnistää toi-mintaa tai laajen-taa sitä Virossa on kasvanut selvästi viiden vuoden takaisesta.

› Kyselyn mukaan 61 prosenttia vastanneista pitää nyt todennäköi-senä, että yritys käynnistää tai laajentaa toimin-taansa Virossa seuraavien viiden vuoden aikana.

› Samoista vas-taajista vain 30 prosentilla on viimeisen viiden vuoden aikana ollut toimintaa Virossa.

› 77 % ilmoitti, että Viron matala yritysverotus hou-kuttelee liiketoi-minnan aloittami-seen Virossa.

VEROKILPAILU on todellisuutta

TEKSTI: EVELIINA TALVITIE

Yritysten kiinnostus Viroon on herännyt. timo

Parmasuon yritys Meconet heräsi jo viitisentoista

vuotta sitten.

Meconet perusti tytäryhtiön Viroon vuonna 1997. Päätöksen taustalla oli halpa työvoima. Hyvin nopeasti yri-tyksessä tiedostettiin kuitenkin myös toimintaympäristön muut edut. Koko jakamatta jätetty voitto voidaan Virossa käyttää yrityksen kehittämiseen.

-Laitteisiin ja ihmisiin investoiville tuotannollisille yrityksille tämä on ensiarvoisen tärkeää. Viron valtio on ymmärtänyt, että investoivat yritykset tuottavat myös lisää työpaikkoja, toteaa Meconetin hallituksen puheenjohtaja timo Parmasuo.

Parmasuon mielestä tämänhetkisessä yritysten kasvua käsittelevästä yhteis-kunnallisesta keskustelusta ja päätök-senteosta puuttuu ymmärrys taustoista ja konkreettisista yritysesimerkeistä. Eri-tyisesti ymmärtämättömyys tulee esille sukupolvenvaihdoksista puhuttaessa.

-Sukupolvenvaihdoksissa pitää laskea veroa veron päälle. Päät-täjät eivät ymmärrä, että tilanne on joissakin tapauksissa täysin mahdoton. En ihan hyväksy seli-tykseksi kateutta, jota usein seli-tykseksi tarjotaan. Kyse on tiedon puutteesta.

Suomessa sukupolvenvaihdos aiheut-taa uusille omistajille merkittävät lah-javeroseuraamukset. Listaamattoman yrityksen osakkeet ovat epälikvidiä omaisuutta, jolla ei voi maksaa sukupol-venvaihdoksesta aiheutuvaa lahjaveroa. Varat omistajien lahjaveron maksa-miseen on siksi irrotettava yritystoi-minnasta. Jopa lähes puolet yrityksen omasta pääomasta voidaan joutua jakamaan omistajille vain verojen mak-samista varten.

27

soLidaarisuus ja PeriMMäinen syySukupolvenvaihdoksiin hupenevat varat ovat poissa yrityksen kasvusta. Se on erityisen ongelmallista kansantaloudelli-sessa tilanteessa, jossa kasvua tarvitaan kipeästi. Verotukseen liittyviä korotuksia on hanakasti perusteltu viime aikoina solidaarisuuteen vetoamalla.

Parmasuon mielestä solidaarisuus ei ole voima, joka kannustaa yrityksen omista-jaa yritystään kehittämään ja kasvatta-maan. Syy löytyy lähempää. Parmasuon isä perusti Teräsjousi-yhtiön vuonna 1941. Vuonna 1946 hän mat-kusti kielitaidottomana Saksaan, koska oli kuullut Stuttgartin lähellä toimivasta jousia valmistavasta tehtaasta. Paikan päälle saavuttuaan hän näki edessään tehtaan, joka oli täysin rauniona. Pommi-

tusten jäljiltä siitä muun muassa puuttui katto kokonaan. Työskentely tehtaalla kuitenkin jatkui ja tekniikka oli monin verroin Suomessa käytettävissä olevaa kehittyneempää. Isä päätyi ostamaan tehtaalta koneita summalla, joka oli hänen yrityksensä liikevaihtoon verrat-tuna 2,5-kertainen. Suomeen saavuttuaan oli mentävä pankkiin lainaa pyytämään. Isä teki yri-tyksessään töitä 30 vuotta ja koko perhe oli mukana.

-Ei hän painanut töitä suomalais-ten vaan oman perheensä eteen ja toivoi, että myös jatkaja löytyy per-heestä. Itse koen samalla tavalla. Haluan kasvattaa yritystä maltil-lisesti ja luovuttaa sen lapsilleni. Tuntuukin kohtuuttomalta suku-polvenvaihdoksen takia saattaa lapseni 10 vuoden velkavankeu-

teen, joka samalla supistaa hen-kilökohtaisen elämän ratkaisuja. Toinen kysymys on lisäksi, miten paljon yritystä rasittaa perintöve-rojen kattamiseen tarkoitettujen osinkojen nostaminen.

Parmasuon mukaan hänen yrityksensä esimerkki osoittaa hyvin sen, miten vero-kilpailu on osa yrityksen todellisuutta ja miten kilpailu vaikuttaa yritysten kas-vuun ja menestyksen mahdollisuuksiin. Meconet suunnittelee juuri nyt laajen-tumista Venäjälle. Parhaillaan mietitään, tehdäänkö investoinnit Suomen vai Viron yhtiön kautta.

-Virossa yhtiöllä on käytettävissä 24,5 prosenttia enemmän omaa rahaa, joka taas auttaa saamaan enemmän vierasta pääomaa investoinnin rahoittamiseen.

Perheyritysten liitto julkisti keväällä vertailun, jossa käsitellään verotuksen eroja Virossa, Ruot-sissa ja Suomessa. Vertailun laati liiton vero-asiantuntija simo Valtti. Tietoisku havainnollis-taa, millaista Suomessa, Ruotsissa ja Virossa on yrittää ja omistaa. Vertailtavina ovat yrityksen perustamisen, kasvun ja sukupolvenvaihdok-sen vaiheet. Yrityksen alkuvaiheessa paras verotuksellinen toimintaympäristö sekä yrityksen että sen omis-tajan kannalta on Viro.

Virossa työn verokiila on matalampi kuin Suo-messa ja Ruotsissa ja yritysvero on 0 % niin kauan kuin yhtiö ei jaa varojaan osinkona.

Suomi ja Ruotsi ovat alkuvaiheessa melko tasa-vertaisia keskenään, mutta Suomi on hieman edellä. Työn verokiila on molemmissa maissa korkea. Suomalaisen yrityksen yritysvero on 1,5

prosenttiyksikköä alempi kuin ruotsalaisen, ja osinkoverotus on tietyissä tapauksissa kevyem-pää kuin Ruotsissa. Myös yrityksen kasvuvaiheessa verotuksen kan-nalta parhaat kasvuedellytykset yritykselle tar-joaa selvityksen mukaan Viro. Virossa yrityksen koko jakamatta jätettävä voitto on käytettävissä kasvun rahoitukseen. Suomessa ja Ruotsissa voitosta ennen veroja on sen sijaan käytettä-vissä työllistämiseen ja investointeihin vain kolme neljäsosaa. Sukupolvenvaihdoksessa verotuksen kannalta paras toimintaympäristö on Virossa ja Ruotsissa. Kummassakaan maassa ei ole perintö- eikä lah-javeroa. Yritystoiminnasta ei tarvitse irrottaa varoja sukupolvenvaihdoksen verojen maksa-mista varten, vaan kaikki varat voidaan käyttää työllistävän yritystoiminnan kasvattamiseen ja investointeihin.

1

YRITYKSEN ELINKAARI VEROKILPAILUN NÄKÖKULMASTA

SUOMI-RUOTSI-VIRO -MAAOTTELU

suoMi-ruotsi-Viro-MaaotteLu

28

kolumni: matti vanhanen

v a l t a k u n n a s s a t a r v i t a a N k e s k u s t e L u ao m i s t a j u u d e s t a

29

Vappuna puhujat olivat puolueeseen katsomatta voimalla vaatimassa kohtuullisuutta yritysjohtajien palkkoihin. Kahvipöytäkeskusteluissa perheyrittäjien kanssa olen havainnut, että omistajat eivät pääsääntöi-sesti ole ollenkaan samaa mieltä siitä, mitä palkitsemis-järjestelmistä on tullut julki. Niin ikään olen havainnut, että kiistellyt palkkioratkaisut ovat keskittyneet kasvot-tomien omistajien hallitsemiin yrityksiin – valtionyhti-öitä unohtamatta.

On päivänselvää, että omistajat päättävät omista pal-koistaan. Mielenkiintoista on pohtia, mihin perustuu ajatus rajoittaa omistajan oikeutta tuloksensa jakami-seen.

Kenelle kuuluu tulos loistavasta tuotteesta tai palve-lusta, jonka yritys onnistuu myymään ympäri maail-maa? Yritykselle ja omistajalle vai jollekin muulle, jolla ei ole ollut osaa eikä arpaa menestyksen saavuttami-seen? Nämä ulkopuoliset ovat nyt niitä, jotka käyttävät mielipidevaltaa ”solidaarisuuskeskustelussa”.

Olen vähän sarkastisella tavalla verrannut asetelmaa jääkiekon palkkoihin.

Maakuntasarjassa pelaava joukkue kykenee saamaan parhaimmillaan muutamia tuhansia ihmisiä katsomoon eikä joukkueen mainosarvokaan tuo merkittäviä tuloja. Palkkiot suhteutetaan tähän.

Etevä luistelija siirtyy Pohjois-Amerikan ammattilaissar-jaan, nousee TV:n kautta ehkä kymmenien miljoonien kuluttajien silmissä sankariksi ja ansaitsee tällä mainos-arvolla miljoonia. Onko tämä oikein. Kenelle menestys pitäisi jakaa? Kuuluisiko se pelaajan sijaan Suomessa jollekin taholle?

Kasvavat tulot syntyvät kasvavasta menestyksestä.

Ennen oli aika, jolloin yhteiskunnassa oli paljon haluja verottaa yritysten tuloista jopa 70 prosenttia muiden käyttöön. Nykyään tällainen ei ole mahdollista eikä järkevää. Suomi voi menestyä vain sillä, että menes-tys hyväksytään. Meillä on ristiriitainen ilmapiiri, jossa mielellään hyväksytään yrityksen kannattavuus ja sen luomat uudet työpaikat, mutta ei menestyksestä seu-raavaa omistajan menestystä. Karrikoidusti voi luon-nehtia, että yrityksen menestys sallitaan, mutta työajan ulkopuolelle menestys ei saisi ulottua.

Odotan, että vappupuhujat kertoisivat kenen pitää päättää yritysjohdon – pääasiassa siis omistajayrittäjien – palkoista. Ja jos tämä yrittäjä-omistajan päätösoikeus siirretään muille, mitä jää yrittäjyydestä jäljelle.

Työntekijöiden palkkoja koskevissa työehtoneuvotte-luissa sovitaan vähimmäisrajoista, mutta kukaan ei ole kiistänyt sitä, että yritys saa maksaa näitä sopimuksia enemmän.

Ymmärrän kyllä vappupuheissa ilmaistun närkästyksen julkisuudessa laajasti käsiteltyihin yksittäisiin tapauk-siin. Kyseisiä tapauksia yhdistää se, ettei niiden taus-talla ole suoraa omistajavaltaa. Olisikin syytä kysyä kriit-tisesti, kenellä valta yrityksessä on, jos omistajat eivät sitä käytä tai jos omistusosuudet ovat niin hajautuneet, että ei ole asioista vastaavaa dominoivaa omistajaa. Juuri tässä on omistamisen ja sijoittamisen välinen ero.

Ero pitäisi nähdä myös poliittisessa päätöksenteossa. Hallitusohjelmassa yrityksen ulkopuoliset sijoittajat ovat suosiossa ja ulkomaisiakin sijoituksia toivotaan. Vastaavaa innostusta ei kuitenkaan ole omistamiseen. Valtakunta tarvitsisi laajan keskustelun omistajuudesta ja omistajapolitiikasta. Se auttaisi ehkä näkemään sen, että kotimainen omapääoma ja kotimainen työ ovat toistensa liittolaisia.

30

CapMan– Muutoksen ja kasvun mahdollistaja

CapMan vie yrityksiä kohti uusia kasvunäkymiä. Rakennamme menestyviä liiketoimintoja tukien myös yhteiskunnan kestävää kehitystä. Kohdeyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja ne työllistävät lähes 40 000 ihmistä. Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva CapMan on toiminut perheyritysten luontevana kumppanina jo yli 20 vuotta.

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

www.capman.com

31

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen?Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi

1933

1973

1990

32

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄKUVAT: RAMI SALLE

Maaliskuun lopulla Suomessa käynnistyi muiden EU-jäsenvaltioiden ohella tee-mavuosi sukupolvien välisestä solidaa-risuudesta. Suomen iskulause EU:n tee-mavuotena on yksinkertaisuudessaan ”Aina on oikea ikä”. Sukupolvien välinen solidaarisuus ja vuoropuhelu on aina kaksisuuntaista.

CronVaLLissa arVostetaan historiaa ja jatkuVuutta Terästuotteita teollisuuden ja rakentami-sen tarpeisiin Suomeen jo yli sata vuotta tuoneen Cronvallin hallituksen puheen-johtaja Leena Masalin tiedostaa, että maailman muuttuessa yritysten on pys-tyttävä samaan.

– Edelliset sukupolvet ovat onnis-tuneet muokkaamaan Cronvallia kulloistenkin olosuhteiden ja asi-akkaiden tarpeiden mukaisesti. Se on myös meidän tehtävämme, Leena toteaa. – Markkinointimme uudet kana-vat, sähköinen asiakaskirje ja You-Tube ovat puhtaasti tytärtemme ansiota. Lasten osallistuminen operatiiviseen toimintaan omien osaamistensa kautta on ilahdut-tanut meitä vanhempia ja tuonut

mukanaan hyödyllisiä ideoita, walterin ja annan sekä kaksos-tytärten helenan ja kristinan äiti iloitsee.

Jälkipolvea kiinnostaa nykyisyyden ohella myös Cronvallin ja suvun historia. Anna on jopa tehnyt taidehistorian kan-din työnsä Eero Järnefeltin maalaamasta isoisoisänsä G.W. Masalinin muotoku-vasta.

– Me lapset arvostamme yrityksen historiaa ja katsomme tulevaisuu-teen jatkuvuus mielessä. Mikään ei kuitenkaan ole itsestäänselvää. Vanhemmat ovat antaneet meille mahdollisuuden kokea asioita monipuolisesti, harrastaa ja opis-kella. Mutta tiedämme myös, että tämän kaiken eteen on tehty pal-jon työtä.

VaPaa tuLeVaisuusCronvallissakin sukupolvenvaihdos on väistämättä edessä seuraavan kymme-nen vuoden sisällä. Perheen parissa ele-tään nivelvaihdetta: asioista puhutaan ja strategioita hiotaan, mutta vetovastuun siirrossa tositoimiin ei ole vielä ryhdytty. Hallituksessa lapsista istuvat varsinai-

sina jäseninä Anna ja Walter, varajäse-ninä Helena ja Kristina. Anna on äitinsä ohella käynyt Helsingin Kauppakamarin järjestämän hallitustustyö-valmennuk-sen, Walterille on kertynyt oman työnsä puolesta muualtakin hallituskokemusta. Uutta roolia varten myös Perheyritysten liiton Next-työryhmä on tullut perheen nuorisolle tutuksi.

– Perheyritys tarkoittaa aina myös velvoitteita. Äiti ja isä ovat toi-mineet nerokkaasti, kun he ovat antaneet meidän itse valita mie-lenkiinnon kohteemme, eivätkä ole automaattisesti edellyttäneet, että ryhdymme yrityksen jatka-jiksi. Nyt kun saamme vapaaehtoi-sesti antaa panoksemme yrityksen parhaaksi, se tuntuu mielekkäältä, Anna toteaa.

Leena on työskennellyt liikkeenjohdon kehittämisen parissa jo monen vuosi-kymmenen ajan. Hänen mielestään työ-elämän ja perheen kommunikoinnissa pätevät samat lainalaisuudet.

– Käskyttämällä ei ketään saa vastaanottavaiseksi. Meidän

Aina on oikea ikä

Eu nosti teemaksi sukupolvien välisen solidaarisuuden

Ikä puhuttaa, onpa sitten kyse työssä jaksamisesta, eläkkeistä, hiljaisen tiedon jakamisesta tai vanhusten kohtelusta.

Käytännön esimerkkejä sukupolvien yhteistyöstä löytyy niin yrityksistä, politiikasta kuin taiteestakin.

33

perheessä on aina ollut tärkeää arvostaa kaikkia yksilöinä ja omista lähtökohdista. Kuten isäni sanoi aikoinaan, jokainen lapsi saa peri-mässään edeltävien sukupolvien ainutlaatuisen geenicocktailin. Vanhemmat kertovat omista koke-muksistaan ja toivovat, että lapset siten välttyisivät joiltakin esteiltä. Mutta jokaisen on kuljettava oma tiensä, siitä syntyy elämänkoke-mus, Leena miettii.

Perheenä Masalinit ovat aina tehneet pal-jon asioita yhdessä.

– Yhdessä tekeminen antaa lap-selle esimerkin arvoista ja toimin-tamalleista. Omilla valinnoilla voi ehkä välttää myöhemmin joitakin kompastuksia.

neVer GiVe uPLeena pohtii, että lapset ja nuoret ovat aina yhteiskunnan tulevaisuuden toivo.

– Mielestäni avain ihmiskunnan edistykselle on se, että nuoret saisi-vat edellisiä sukupolvia paremmat eväät.

Perheen tyttäret tuumaavat saaneensa verenperintönä aimo annoksen periksi-antamattomuutta.

– Se, minkä aloittaa, pitää saada kunnialla päätökseen. Paljon voi saavuttaa, jos oikein haluaa ja tekee tosissaan. Päättäväinen sel-vittää esteet, Helena ja Kristiina luonnehtivat asenteitaan työnte-koon ja elämään yleensä.

Leena muistelee, kuinka hänen anop-pinsa, Maija Masalin kertoi oman appensa Georgen sanoneen: ”Jos sinulta joskus rahat loppuvat, helistä vaikka nappeja taskussasi. Tunne niistä kolikoina auttaa sinua ajattelemaan, että varattomuus on vain tilapäinen olotila.”

– Tällainen ajatusmaailma - kos-kaan ei saa antaa periksi - auttoi myös Jussin äitiä, kun hän jäi nuo-rena leskeksi ja joutui ottamaan Cronvallin tulevaisuuden omiin käsiinsä.

Terveellä itsetunnolla varustetut Masali-nin nuoret naiset eivät isoäitinsä tavoin pelkää kokeilla rajojaan. Anna on ollut

töissä Suomen kulttuuri-instituutissa New Yorkissa, Helena asunut ja tehnyt töitä vuoden verran Australiassa. Kristina puolestaan palasi juuri Lontoosta eletty-ään siellä kolme vuotta, joista yhden hän opiskeli ja kaksi työskenteli musiikkibis-neksessä. Yhteydenpito on välimatkoista huolimatta aina säilynyt tiiviinä. Äiti seu-raa tytärten maailmanvalloitusta ilolla, mutta tyynen rauhallisena.

– Jussi on meidän perheemme tukipilari. Hän on aina kannus-tanut niin lapsia kuin minuakin kokeilemaan uusia asioita ja anta-nut meille siihen mahdollisuuden. – Eikä maailma vastoinkäymisiin kaadu, vaikka kaikki ei aina mene-kään suunnitelmien mukaan, Kris-tina lohduttaa.– Isän tehtävä on muistuttaa tyttä-riään heidän viehättävyydestään, äidin kehua poikansa komeutta. Vanhemmat eivät voi koskaan liikaa rohkaista ja kannustaa lap-siaan. Siitä hyvästä syntyy var-muus omasta olemisestaan, Leena hymyilee.

34

Kuvataitelija rauha Mäkilä kasvoi ja varttui taitelijoiden keskellä. Kävelemäänkin hän oppi Pariisissa nykytaiteen museon käytävillä.

– Ateljeeni oli kodin yhteydessä ja siellä Rauha usein leikki pikkusiskonsa Auran kanssa, keksi lauluja teoksistani ja tanssi. Hän on aina ollut hyvin teatraalinen, kuvataiteilija-isä jarmo Mäkilä muiste-lee.

Kummatkin ovat samaa mieltä perheessä val-linneista kasvatuksen periaatteista – tai niiden puuttumisesta. Lapset ovat saaneet vapaasti toteuttaa itseään, ilman turhia kahleita tai sääntöjä.

– Mutta tyhmä ei saa olla. Idiotismi ei kuulu meidän sana- tai käytösrepertuaa-riin, Rauha kiteyttää.

Jarmo Mäkilä oli Kuvataideakatemiaan 16-vuotiaana päästessään ja sieltä valmistues-saan oppilaitoksensa nuorin edustaja. Samai-seen akatemiaan Jarmo ”valmensi” myöhem-

min tytärtään. Rauhalta oli lukio jäänyt kesken ja isä päätti, että jotain pitää tehdä. Kuvataideakatemian pääsykokeen ensim-mäisessä vaiheessa pyritään 5–10 teoksen perusteella pääsykokeisiin. Satojen hakijoiden joukosta valitaan hakijat 10 päivää kestäviin pääskykokeisiin. Lopuksi kouluun valitaan 20–25 opiskelijaa.

– Meillä oli yhteinen strategia: puolen vuoden ajan maalasimme yhdessä joka päivä ja teimme paljon työtä. Kun Rauha sitten sai opiskelupaikan, vuoden päästä hän kirjoitti itsensä vielä ylioppilaaksikin, isä ylpeänä kertoo.

Rauha sen sijaan muistelee, kuinka hän alkuun pelkäsi saaneensa opiskelupaikan väärin perustein.

– Mielessä kävi – ja joku kysyikin – isäkö minut osti sisään.

oMa tie on PareMPi kuin koPioRauhan mielestä menestyneen isän rinnalla oman taiteellisen uran aloittaminen oli haasta-vaa: hyväksyntää piti hakea isältä ja ulkopuoli-silta, kunnes tuli irtioton aika.

– Olin vuoden verran Saksassa opiskeli-javaihdossa (Staatliche Hochschule für Bildende Künste Städelschule, Frankfurt am Main) ja sain vahvistusta omalle tai-teen esittämiselle. Omaa itseäni kävin jo etsimässä muutama vuosi aikaisemmin Intiassa, Rauha hymähtää.

Tänä päivänä he ovat kumpikin omalla saral-laan arvostettuja kuvataiteilijoita. Toistensa töi-hin ja tekemisiin he eivät puutu. ”Mitä nyt isä auttaa käytännön asioissa.”

– Historia tuntee monta esimerkkiä, kun lapsi on ryhtynyt kopioimaan vanhem-paansa – huonoin lopputuloksin. Mei-dän tapauksessa edustamme esittävän taiteen äärilaitoja, siinäkään mielessä ”vaaraa” eripurasta ei pääse syntymään, Jarmo sanoo.

Tytärtään hän kuvaa oman tiensä kulkijaksi, hyvällä tavalla itsepäiseksi kuin pässi. Itsessään hän tunnistaa samat luonteenpiirteet, lisättynä aimo annoksella itsekkyyttä.

– Tällä alalla pitääkin pitää pintansa ja uskoa omiin juttuihin. Tämä on herkkä ala, ei ole olemassa oikeata tai väärää saati ketään, jolla olisi oikeus niin väittää.

eroja ja saMuuksia Jarmo laittaa oman kännykkänsä pöydälle Rauhan puhelimen rinnalle ja nauraa.

– Tästä jos missä sukupolvien eron näkee.

Taiteen saralla jokainen sukupolvi tekee oman versionsa, näkee maailman eri tavalla. Jarmo työstää parhaillaan näyttelyä omasta sota-ajan jälkeisestä lapsuudestaan. Rauha puolestaan oli pitkään kiinnostunut oman aikansa hekti-syydestä, kunnes tuli tarve palata perusasioi-hin.

– Kaiken kiireen keskellä kaipasin van-hoja arvoja, erityisesti minua kiinnosta-vat muotokuvat ja taidehistoria laajem-minkin. Olen tajunnut sen, että historia aina on kaiken tekemisen pohja.

Perheen taiteilijat muistuttavat toisiaan monelta luonteenpiirteeltään. Työskentelyta-voiltaan he poikkeavat toisistaan täysin.

– Minä teen töitä säännönmukaisesti kahdeksasta neljään, Jarmo toteaa. Tytär myöntää tapansa olevan projekti-luonteista. – Teen töitä hulluna ilman taukoja tai lomia monia viikkoja putkeen. Viimei-nen kunnon loma on ollut vuonna 2008. Kun seuraan isän tekemisiä ja jatkuvaa uudistumiskykyä, se antaa minullekin toivoa ja jaksan taas yrittää.

Yhteisnäyttelyä Mäkilöiltä on turha odottaa, sen he ovat päättäneet ainakin toistaiseksi. Mutta se mikä pätee, on ajatusmaailma: kave-ria ei jätetä.

Itsepäisen isän omapäinen tytär

35

- Isä oli viikot poissa ja viikonloput puhujamatkoilla, joihin meidät lapset monesti otettiin mukaan. Koskaan isä ei oikein ollut ”vapaalla”. Muunlaisesta elämästähän minulla ei ole tietoa, muistelee kansanedustaja Heli Paasio lapsuutensa arkea.

Myös Helin isän Pertti Paasion isä rafael Paasio oli kansanedustaja. Pertti oli 9-vuo-tias, kun isä valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Hän tottui jo hyvin nuoresta seuraamaan maan ja maailmankin tapah-tumia sanomalehdistä ja radiosta. Äiti hoiti kotia, kun isä oli viikot Helsingissä. Pertti Paasio valittiin eduskuntaan vuonna 1975. Perheessä oli tuolloin jo kolme lasta ja Heli oli nuorin.

-Työmaani oli pääkaupungissa, vähitel-len koko maassa ja sitten maailmassa. Koti oli kuitenkin aina paikka, johon oli hyvä palata läheisimpieni pariin. En ihan ymmärtänyt, että perhe koki työni eristävän minut kotoa.

Kapinointia, ymmärrystä ja vapauttaNuoren Helin ajatuksissa oli pysyä poissa politiikasta, osittain isän antamasta esimer-kistä johtuen. Hän hankki itselleen filosofian maisterin paperit, tiedekunnan valinnassa ehkä hieman kapinoiden valtiotieteitä ja suvun perinteitä kohtaan.

– Lähtökohtana oli, etten halua saman-laista elämää omille lapsilleni. Politiik-kaan lähdettyäni olin jo oivaltanut, että minun ei tarvitse toimia niin kuin isäni. Toisaalta olen myös ajan mittaan oppinut ymmärtämään isääni ja hänen valintojaan.

Isä oli puolestaan tyy-tyväinen ja ylpeä siitä, että tytär lähti ehdok-kaaksi kunnallisvaa-leissa ja tuli valituksi hyvällä äänimäärällä.Eduskuntavaaleissa Heli meni kerralla läpi vuonna 1999.

– Aloite ja päätös lähteä mukaan oli-vat hänen omiaan. Minä en pyrkinyt ohjaamaan saati painostamaan. Olin tietoinen hänen aikaisemmasta protes-timielestään politiikkaa kohtaan, Pertti Paasio muistelee.

Perheellisenä Heli haluaa, että hänen omilla lapsillaan säilyisi valinnan ja mielenkiinnon vapaus.

–Vahvuuteni on ollut se, että tiesin, minkälaista työ itsessään olisi - ei kovin-kaan ruusuista tai pelkästään kiitollista, mutta antoisaa ja vaihtelevaa kylläkin. Taustasta on ollut sekä hyötyä että hait-taa. Erityisesti ensimmäisissä vaaleissani median mielenkiinto oli taattu. Toisaalta nimeni kautta olen ollut suurennuslasin alla.-Suorituspaineet itselläni oli kovat, kun-nes löysin oman tapani olla ja toimia. Olen tietoisesti pyrkinyt toimimaan niin, etten pilaa menneitten sukupolvien mainetta. Olen ottanut tilaa itselleni. En ole halunnut olla vain jonkinlainen isäni ja isoisäni jatke.

arki antaa VoiMaaPertti Paasio puolestaan sai usein vastata kysymykseen, kuka perheestä aikanaan seu-raisi isän ja isoisän jälkiä eduskuntaan. Yleensä vastaus oli, ettei varmaan kukaan, mutta jos

joku, se on selvästikin luonteeltaan vilkas ja puhelias Heli.

– En mieti olevani politiikassa mukana ikuisesti vain sen vuoksi, että olen aina ennenkin ollut. Elämä kuljettaa monesti omaan suuntaansa. Perhe-elämässäkin tapahtuu asioista, joita ei aina voi tai kannata laskelmoida, Heli tietää.

Isän julkinen hiillostaminen on sekin ollut ennalta-arvaamatonta ja tuntunut pahalta. Toisen kokiessa kovia on tehnyt mieli puolus-taa. Parasta tukea ovat olleet perheen yksityi-set hetket. Se tavallinen arki.

-Politiikka on perheessämme ollut aina osa elämää. En osaa eritellä isän roolia kollegana tai kasvattajana. On ollut hie-noa sparrailla.

Isä on samaa mieltä.– En ole pyrkinyt antamaan neuvoja enkä ohjaamaan. Aika muuttuu ja muuttaa maailmaa ympärillämme. Tämän tajuaminen on välttämätöntä. Varsin pitkälle jaamme Helin kanssa samankaltaiset elämänarvot, vaikka ikäero erilaisia näkökulmia tuokin. Itse olen kokenut pysyväni ajan riennossa paremmin mukana, kun vuorovaikutus on monisuuntaista.–Isän pitkä kokemus ja vankka tietä-mys tuovat oman värityksensä, Heli summaa.

Politiikkaa monessa sukupolvessa

36

Perheyritysten liiton toteuttaman kyselyn mukaan perheyritykset toimivat aktiivisesti yhteistyössä koulujen kanssa. Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja on tarjonnut 89 % liiton jäsenyrityksistä ja 70 % on kutsunut oppi-laita ja opettajia yritysvierailulle. Yhteistyön muodoissa vain mielikuvitus on rajana.

eri PeLikentät – saMat taidotComponenta Oyj:llä on ollut toistakym-mentä vuotta yhteistyötä Mäkelänrinteen urheilulukion ”Märskyn” kanssa.

- Olen itse käynyt keskikoulun Mäke-länrinteessä ja urheilu on lähellä sydäntäni. Liikunnalla on nuoriin myönteisiä vaikutuksia ja haluamme

olla tukemassa nuorten tervettä kehitystä. Siksi yhteistyö Mäkelän-rinteen kanssa oli helppo valinta, perustelee toimitusjohtaja heikki Lehtonen yhteistyötä.

Kummiyritys Componenta tukee talou-dellisesti kummikoulunsa urheilutoi-mintaa, muun muassa leirejä ja matkoja. Lisäksi Componenta palkitsee keväisin ja syksyisin ylioppilaan 500 euron suurui-sella Componenta-stipendillä.

- Palkittava valitaan yhdessä koulun kanssa. Kriteereinä ovat arvojemme – avoimuus, rehellisyys, toisten kun-nioittaminen – mukainen toiminta.

Olen itse käynyt koulun ylioppilas-juhlissa jakamassa tämän stipendin.

Yhteistyön pitää hyödyttää molem-pia osapuolia, jotta se olisi arvokasta. ”Märsky" tarjoaa oppilaidensa ja opettaja-valmentajiensa voimin liikunnanohjausta ja opastusta sekä järjestää urheilupäiviä Componentan pääkaupunkiseudulla ole-valle henkilöstölle.

- Yhteistyön myötä Käpylän hen-kilöstöllä on vapaakortti Mäkelän-rinteen uimahallille. Olemme myös kokeilleet niin sanottua personal trainer -ohjausta, jossa componen-talaisille laaditaan oma kuntosalioh-jelma, opastetaan ja ohjataan lait-teiden käytössä ja seurataan heidän kuntonsa kohenemista. Tämä on myös tärkeä osa työkyvyn ylläpitoa.

Componenta pitää yhteistyötä koulujen ja nuorten kanssa erittäin tärkeänä myös tulevaisuuden hyvän työvoiman saami-sen kannalta.

- Pelikentät Componentalla ja Märs-kyllä ovat erilaiset, mutta samoja tai-toja tarvitaan. Niin yritystoiminnassa kuten urheilussa menestyminen edellyttää kovaa työtä ja jatkuvaa parantamista. Ja ilman hyvää yhteis-työkykyä ei pärjää työelämässä eikä joukkueurheilussa.

Componentalla on menossa kolmatta kertaa kansainvälinen harjoitteluohjelma Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Tur-kissa. Yritys tarjoaa korkeakouluopiskeli-

koulut tarvitsevat yrityksiä – ja päinvastoin

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN

Yritysten ja koulujen välinen yhteistyö kannattaa. Se rikastuttaa koulutyötä ja opetusta, helpottaa nuorten ammatinvalintaa sekä yritysten mahdollisuuksia rekrytoida osaavia työntekijöitä.

kouLu-yritysyhteistyön eri Muotoja

NYT TULEVAISUUS

89 % 85 % tarjonnut harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja70 % 74 % kutsunut oppilaita/opettajia yritysvierailuille60 % 47 % ollut mukana erilaisissa tutkimushankkeissa43 % 58 % tarjonnut oppisopimuspaikkoja opiskelijoille34 % 47 % kertonut yrittäjätarinaansa kouluilla32 % 19 % tukenut taloudellisesti oppilaitoksia28 % 45 % antanut käytännön projekteja työstettäväksi25 % 36 % lisännyt kokemuksillaan ja esimerkeillään työelämätuntemusta21 % 30 % ollut mukana laatimassa paikallista/alueellista elinkeino- ja koulutusstrategiaa17 % 26 % toiminut yrityskummina15 % 28 % auttanut asiantuntijan roolissa koulun yrittäjyyskasvatuksessa13 % 32 % toiminut neuvonantajana nuorten harjoitusyrityksessä9 % 13 % osallistunut koulujen kerhotoimintaan

Lähde: PL:n jäsenkysely, 2011

37

joille kaksivuotisen harjoitteluohjelman, joka sisältää kotimaisen harjoittelun ensimmäisenä kesänä, kansainvälisen harjoittelun toisena kesänä sekä mahdol-lisuuden kirjoittaa lopputyö.

- Valitsimme kuusi korkeakoulu-opiskelijaa 600 hakijan joukosta. Olen itse mukana ohjelman alussa ja lopussa käyn osallistujien kanssa palautekeskustelun. Harjoitteluoh-jelman käyneistä 75 prosenttia jää meille töihin.

oPPisoPiMukseLLa töihinEnsimmäisen kerran Koskisella kokeiltiin oppisopimuskoulutusta 1980-luvulla, kun yritystä kohtasi työvoimapula. Koskisen Oy on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Kou-lutuskeskus Salpauksen ja Kärkölän lukion kanssa.

- Koulutusyhteistyön valmistelu alkoi meidän aloitteestamme eri toimijoi-den kesken vuonna 2005. Ensimmäi-set oppisopimukset solmittiin huhti-kuussa 2009. Ensimmäisen ryhmän opiskelijat suorittivat kesäkuussa 2011 sekä ylioppilastutkinnon että puualan perustutkinnon. Tällä het-kellä sekä puualan että prosessiteol- lisuuden perustutkintoihin koulut-tautuu seitsemän lukion opiskelijaa, kuvailee Koskisen Oy:n hallituksen puheenjohtaja eva Paksuniemi yhteistyön tuloksia.

Koskisen Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä. Puualalla kyseinen koulutus on ensimmäi-nen laatuaan.

Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen lisäksi Koskisen Oy:llä on yhteistyötä myös peruskoulun kanssa. Yritys on tukenut ykkösluokkalaisten turvallista koulutietä kustantamalla heille kirjan.

Viime vuonna Koskisen Oy halusi erottua joulukortillaan. He järjestivät piirustuskil-pailun Vuokkoharjun koulun 6-luokkalai-sille. Kilpailun kaksi parasta työtä valittiin Koskisen Oy:n sähköiseksi joulukortiksi.

- Oppilaat sekä opettaja olivat hyvin innostuneita ja ottivat tämän ilolla vastaan. Aihe herätti oppilaissa mukavaa pöhinää ja kuvaamataidon tunnit menivät rattoisasti. Piirustuk-set olivat esillä pääkonttorissa, jonka henkilöstö äänesti voittajat. Kaikki osallistuneet oppilaat saivat Koski-selta lahjaksi historiikin ja elokuvali-pun. Voittajat saivat lisäksi Piirustus-lautapelin.

kahden eri MaaiLMan kohtaaMisia Sekä Lehtonen että Paksuniemi korosta-vat, että koulu-yritysyhteistyön pitää olla mielekästä nuorille, koululle ja yritykselle.

- Kaikki oppisopimuskoulutuksen opiskelijat saavat meiltä kesätöitä.

Tämä on mahdollisuus tutustua puo-lin ja toisin. Valmistuneista on ollut töissä 2-3 henkilöä vakituisestikin, kertoo Paksuniemi. - On hienoa saada kontakti aikui-suuden kynnyksellä oleviin nuoriin ja samalla tunnustella, mitä ajassa liikkuu. Nuorille taas elinkeinoelämä tulee yhteistyön myötä lähemmäksi ja tutummaksi, lisää Lehtonen.

Koulu-yritysyhteistyön onnistuminen vaa-tii myönteistä suhtautumista kaikilta osa-puolilta.

- Yhteistyön pitää olla avointa ja eri osapuolten näkökulmat pitää huo-mioida, jotta yhteistyö hyödyttäisi kaikkia. Näin kaikki ovat motivoitu-neita ja sitoutuneita yhteistyöhön. Se vaatii joskus myös eri osapuolten aikataulujen yhteensovittamista ja taloudellisia resursseja, kiteyttää Eva.

Heikki toivoisi, että jokaisella koululla olisi yrityskummi tai –kummeja.

- Kannustan kaikkia yrittäjiä olemaan yhteydessä vanhaan kouluunsa ja ehdottamaan yhteistyötä. Koulut hyötyisivät myös aktiivisesta alum-nitoiminnasta. Componenta on mukana muun muassa valitsemassa ”Vuoden Märskyä”, joka on koulun jälkeen menestynyt elämässään.

Yhteistyön onnistuminen edellyttää pit-käjänteisyyttä, mikä on perheyrityksille luonteenomaista. Usein perheyrityksissä korostuu myös paikallisuus ja vastuu lähiyhteisöstä.

Koskisen Oy työllistää Kärkölän Järvelän kylässä 400 henkilöä. Tehdas on ”keskellä kylää”.

- Pienellä paikkakunnalla tunnemme vastuumme kunnan hyvinvoinnista. Yrityksellämme on suuri merkitys monen perheen elämään. Halu-amme myös olla lähellä. Yhteistyö koulujen kanssa antaa tähän hyvän mahdollisuuden, painottaa Eva.

koskisen viime vuoden joulutervehdys on konkreettinen esimerkki yhteistyöstä peruskoulun kanssa.

38Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojau-tumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA).

Tarvitseeko yrityksesi lisätietoja viennin rahoituksesta?

Kansainvälisillä vientimarkkinoilla yrityk-set kilpailevat paitsi tuotteillaan myös rahoituksella. Jos loppumetreillä on mukana kaksi tasavahvaa toimittajaa,

kaupan saa todennäköisemmin se yri-tys, jolla on tarjota ostajalle toimiva

rahoitusratkaisu.

Finnveran uusi Vientikaupan rahoitus -ohjelma on tarkoitettu suomalaiselle pk-yritykselle, joka haluaa kasvaa vientiä lisäämällä ja parantaa asiakasrahoituksen keinoin omaa kilpailukykyään vientimarkkinoilla. Ohjelmallaan Finnvera haluaa auttaa pk-yri-

tyksiä niiden vientiponnisteluissa. Ensimmäisellä hakukierroksella

tammi-helmikuussa mukaan valit-tiin 24 yritystä eri puolilta Suomea.

Ohjelma on mahdollisimman käytän-nönläheinen: keskiössä ovat yrityksen omat vientikaupat ja niiden rahoitus-mahdollisuudet. Tavoitteena on löytää rahoitukseen työkaluja, joita yritys voi jatkossa hyödyntää tehdessään tarjouk-sia ulkomaisille asiakkailleen. Finnvera toteuttaa ohjelman yhteistyössä Suo-messa toimivien pankkien kanssa, joten työkalujen etsinnässä yritystä auttaa Finnveran lisäksi yrityksen oma pankki.

Yritysten avainhenkilöille järjestetään muun muassa Vientikaupan rahoitus -päivä, jonka aikana käydään läpi yrityk-sen vientitoiminnan tarpeita sekä Finn-veran ja pankin viennin rahoituspalve-luja: Millaiset rahoitusratkaisut sopisivat yritykselle? Millainen voisi olla yrityksen luottopolitiikka viennissä?

Finnvera ja pankit ohjelmaan osallistuvien yritysten tukena Yritys saa tuekseen Finnveran asiantunti-jan sekä rahoituksen eri osaamisalueilta kootun tiimin. Finnveran asiantuntija voi erikseen sovittaessa osallistua myös vientikaupan rahoitukseen liittyviin neu-votteluihin Suomessa tai ulkomailla.

Venäjä on monelle suomalaiselle viejälle tärkeä kohdemaa. Idänkauppaan liittyen yrityksiä neuvovat Finnveran Pietarin-edustusto ja rahoitusasiantuntija Mosko-vassa. Vientikaupan rahoitus -ohjelman kohde-ryhmän muodostavat sellaiset pk-yrityk-set, jotka harjoittavat suoraa vientiä ja ovat jo tehneet ensimmäiset vientikaup-pansa. Yrityksen liiketoiminnan on lisäksi oltava kannattavaa ja terveellä pohjalla. Koska yksityisillä pankeilla on päärooli vientikauppojen rahoituksen järjestämi-sessä, on tärkeää, että yrityksellä on toi-miva pankkisuhde.

Ohjelman yhteistyökumppaneina toimi-vat myös Fintra ja Kansainvälinen kaup-pakamari ICC. Jos yritykselläsi on jo kokemusta vien-nistä, mutta vientikauppoihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet eivät ole sitä kaikkein tutuinta aluetta, Vientikaupan rahoitus -ohjelmasta voisi olla hyötyä. Kevään mittaan yrityksiltä saamamme palaute kertoo, että ohjelma tarjoaa hyvän tilaisuuden oppia uutta ja syven-tää tietämystä viennin rahoituksesta. Seuraava hakukierros järjestetään näillä näkymin ensi syyskuussa.

Erno Ihto,rahoituspäällikkö,

Finnvera

F i n n v e r a

Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma

kEnELLE?Suoraa vientiä harjoittavalle pk-yritykselle

MITä yRITykSELTä EdELLyTETään?• Liiketoiminta on kannattavaa• Ensimmäiset vientikaupat on jo tehty• Haluaa kasvaa vientiä lisäämällä

MITä OhJELMA TARJOAA?• Tietoa vientikaupan rahoituksesta• Neuvoja oman yrityksen vientikauppojen

rahoitukseen • Mahdollisuuden osallistua yhteistyökump-

paneiden järjestämään koulutukseen

Lisätietoja: www.finnvera.fi

39PwC tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja. Suomessa apunasi on yli 700 alansa vankkaa ammattilaista 20 paikkakunnalla ympäri maan. Tuemme perheyrityksiä mm. yrityksen kasvuun, toiminnan tehokkuuteen ja jatkuvuuteen sekä raportoinnin luotettavuuteen liittyen.

Pw

C

Hallituksen esitysluonnos yhteisöjen sekä henkilöyh-tiöiden korkovähennysoikeuden rajoittamista koske-vaksi lainsäädännöksi julkaistiin ja lähetettiin lausun-tokierrokselle huhtikuun puolessa välissä. Verotuksessa otettaisiin käyttöön yleinen korkomenojen vähennys-kelpoisuuden rajoitus. Uusi laki rajoittaisi siinä tarkem-min määriteltyjen rajojen täyttyessä korkomenojen vähentämistä, kun ne suoritettaisiin välittömästi tai välillisesti etuyhteydessä olevalle osapuolelle, kuten toiselle konserniyhtiölle. Rajoitusta sovellettaisiin esi-tyksen mukaan rajat ylittävien korkojen ohella myös täysin kotimaisissa tilanteissa. Säännöksiä sovellettai-siin sekä elinkeinotulolähteessä että muun toiminnan eli ns. TVL-tulolähteessä vuoden 2013 alusta lähtien.

Esitysluonnoksen mukaan tarkoituksena on turvata Suomen veropohjaa. Samassa yhteydessä todetaan, että useimmissa Suomen kilpailijamaissa on voimassa vastaavia korkovähennysoikeuden rajoituksia. Mitä ilmeisemmin säännösten ensisijaisena tarkoituksena on puuttua ulkomaisten pääomasijoittajien Suomeen tekemiin sijoituksiin, joissa kohdeyhtiön hankinta on rahoitettu pääasiassa suomalaiseen hankintayhtiöön tehdyllä velkarahoituksella. Vieraasta pääomasta mak-settu korko on verotuksessa vähennyskelpoinen, mutta oman pääoman tuottoa, kuten osinkoa, ei voida läh-tökohtaisesti vähentää verotettavasta tulosta. Silloin kun vieras pääoma painottuu yrityksen rahoitusraken-teessa, korkomeno kaventaa Suomen veropohjaa.

Tähän saakka korkovähennysoikeuksiin on Suomessa pyritty puuttumaan kansainvälisten konsernien sisäi-sissä rahoitusjärjestelyissä lähinnä siirtohinnoitteluoi-kaisun sekä veronkiertosäännöksen perusteella. Siir-tohinnoitteluoikaisu edellyttää, ettei lainasta perityn koron määrää voida pitää markkinaehtoisena. Rahoi-tusjärjestelyihin puuttumista yleisellä veronkiertonor-milla taas voidaan pitää verotuksen ennustettavuuden kannalta huonona. Hallituksen esitysluonnoksessa korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevan lain-säädännön käyttöönottoa perustellaankin nykyiseen sääntelyyn liittyvillä ongelmilla sekä Suomen veropoh-jan turvaamisella.

Korkovähennysoikeuden rajoittaminen olisi mahdol-lista toteuttaa usealla eri tavalla: kohdennetuilla kor-kovähennysoikeuden rajoituksilla, alikapitalisaatio-säännöksillä, tuloslaskelmaan perustuvilla rajoituksilla sekä yleisillä veronkiertosäännöksillä. Esitysluonnok-sessa ehdotetaan, että Suomessa otettaisiin käyttöön tuloslaskelmaan perustuva yleinen korkovähennysra-joitus, jossa nettokorkomenoja sallittaisiin vähennettä-vän 500 000 euron ylittäviltä osin vain tietty EBITDA:n ylittävä prosenttimäärä. Jos korkoja ei kuitenkaan maksettaisi lainkaan etuyhteysyrityksille, ehdotettu säännös ei lähtökohtaisesti rajoittaisi korkojen vähen-tämistä. Sääntely voisi tosin tällöinkin soveltua eräisiin välillisiin lainajärjestelyihin (mm. back-to-back järjeste-lyt ja vakuudet).

Hallituksen esitysluonnoksessa on arvioitu, että sään-telyn piiriin kuuluvien yritysten määrä vaihtelee vuo-sittain noin 280 yrityksestä 380 yritykseen. Ehdotetun säännöksen mukaisia vähennyskelvottomia korkome-noja olisi esimerkiksi vuoden 2010 luvuilla laskien ollut noin 817 miljoonaa euroa. Uusi laki aiheuttaneekin sen, että useissa konserneissa joudutaan uudelleen arvioimaan rahoituksen järjestämistapaa. Myös erilais-ten rakennejärjestelyiden tekeminen voi olla joissakin tapauksissa tarpeen korkovähennysoikeuden turvaa-miseksi.

Hallituksen esitysluonnos on siis lähetetty lausunto-kierrokselle ja mm. Perheyritysten Liitto antaa asiasta oman lausuntonsa. Lopullisen lakiesityksen yksityis-kohdat saattavat siis vielä muuttua.

Yritysten korkovähennysoikeutta aiotaan rajoittaa verotuksessa vuodesta 2013 alkaen

Kari Stenqvist,PwC

40

1. BRÄNDI KOETAAN

Brändi rakentuu yhä enemmän henkilöiden ja asiakas-kohtaamisten kautta. Jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Siksi yritysten pitäisikin miettiä tarkemmin asia-kasviestintää ja eri kohtaamispisteitä – ovat ne sitten verkossa, myymälässä tai asiakaspalvelussa.

2. ASIAKKUUS ON ASENNE

Moni kertoo olevansa asiakaskeskeinen, mutta onko se vain sanahelinää? Uudenlaisissa asiakkuusstrategioissa painottuu yhä kokonaisvaltaisempi ote; asiakkuus on asenne kaikissa tekemisissä ja kohtaamisissa. Milloin asi-akas osallistui viimeksi teidän johtoryhmäpalaveriinne?

3. ASIAKASKOKEMUS PUHUTTAA

360-ajattelusta siirrytään 365-ajatteluun; kuinka olem-me läsnä asiakkaan arjessa 365 päivänä vuodessa. Tä-män päivän tavoitettavuudella on aivan eri vaatimukset kuin ennen. Netin ja mobiililaitteiden maailmassa joku odottaa tietoa juuri nyt – onko teillä joku sitä antamassa?

4. OSALLISTAMINEN SOSIAALISESSA MEDIASSA

Sosiaalinen media mahdollistaa asiakkaiden uudenlai-sen osallistamisen: tuotekehitykseen, testaukseen, asia-kaspalveluun, suositteluun jne. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa auttaa ymmärtämään asiakkaiden sielunmai-semaa ja tarjoamaan parempia palveluja. Se voi olla myös strateginen päätös avata jatkuva ja avoin keskus-teluyhteys. Ja samalla sitouttaa asiakkaita.

5. ELINIKÄISET ASIAKKUUDET

Väitetään, että asiakkaat eivät ole enää lojaaleja. Syste-maattisella asiakkuuden elinkaaren hallinnalla voi lojaa-lisuuden kehittymiseen kuitenkin vaikuttaa proaktiivi-sesti. Suunnitelmalliseen asiakkuusohjelmaan on hyvä sisällyttää ainakin Tervetuloa-konsepti, lisä- ja ristiin-myynnin elementtejä sekä huolenpitoa ja palkitsevuutta unohtamatta Tervetuloa takaisin -konseptia.

6. KOHTAAMISONGELMA

SEK Loyalin ja Mediatoimisto Voiton tekemän kyselytut-kimuksen mukaan 58 % yrityksistä sanoo segmentoi-vansa asiakkaitaan ja personoivansa asiakkuusmarkki-noinnin toimenpiteitään, mutta vain 37 % kuluttajista tuntee kuuluvansa saamiensa viestien kohderyhmään. Suurimpana syynä se, että yritykset eivät hyödynnä asia-

kastietoa riittävästi. Kuluttaja kokee saavansa massoille tai jollekin muulle kohderyhmälle suunnattua viestin-tää, jossa ei ole huomioitu esim. hänen viimeaikaisia ostojaan tai selkeästi ilmaistuja toiveitaan. Näennäisper-sonoinnista on siirryttävä aitoon personointiin.

7. ASIAKKUUSILMASTO

Asiakkuusilmasto muodostuu asiakkaiden käsityksistä yrityksestä. Huono asiakkuusilmasto heikentää myyn-tiä ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä lojaalisuuteen. Hyvä asiakkuusilmasto syntyy aidolla kuuntelulla; antamalla asiakkaalle päätösvaltaa ja vastuuta myös omasta asi-akkuudestaan. Yrityksen vastuulle jää hyödyntää tietoa palkitsevalla tavalla.

8. KOLMANNEN OSAPUOLEN ÄÄNELLÄ

Asiakkaasi, asiantuntijat ja kumppanisi ovat parhaita kertomaan yrityksesi tarinaa. Tutkitusti on todettu, että erityisesti BtoB-markkinoinnin paras vastaanotettavuus on referensseillä ja case-kuvauksilla. Muista, että allekir-joittajana on aina yrityksesi.

9. VASTUULLISUUS NÄKYVÄKSI

Vastuullinen yritys antaa tietoa muulloinkin kuin kriisitilanteissa. Tuotteiden taustat syventävät asiakaskokemusta; olen ylpeä siitä, että “juon vastuullisesti tuotettua kahvia” tai “tiedän, missä sohvani on tehty.” Asiakasta voi myös houkutella tutustumaan taustoihin, sekä ja-kamaan vastuuta. “Rekisteröidy palveluun ja me annamme 1 sentin...” tai “äänestä, miten haluat että...”.

10. MITTARIT MUUTTUVAT

Asiakkuuteen liittyvät mittarit tulevat yrityksen tuloskortteihin. Kovien myyntimittareiden rin-nalle tulevat pehmeämmät mittarit muuttavat yritystä asiakaskeskeisemmäksi. Tällaisia mittareita ovat mm. asiakastyytyväi-syysindeksi, suositte-luindeksi, asiakkuus-markkinoinnin ROI ja asiakaskokemukseen liittyvät mittarit.

Asiakkuusmarkkinoinnin TOP10

Satu Yrjänen toimii toimitusjohtajana SEK Loyal Oy:ssä, jossa asiakkuudet ovat keskiössä. SEK Loyal kasvattaa yrityksille lojaaleja asiakkaita keskit-tymällä asiakaskokemukseen, asiakasstrategioihin, asiakastutkimuksiin ja asiakkuusmarkkinointiin. Kokonaisvaltainen ote asiakkuuksista takaa yrityksen menestyksen.

SEK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuot-tavaa asiakkuusmarkkinointia sekä maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. SEK on osa Pohjoismaiden suurinta perheomisteista markkinointi- ja konsultointipalveluja tarjoavaa Salomaa Groupia.

PL-lehti_SEK LOYAL.indd 1 4.5.2012 11.19

41SEK tarjoaa tuloksellisinta markkinointia. Saat yhdestä paikasta kaikki vaikuttamisen palvelut: markkinointi- ja brändistra-tegian, kansainvälistymisstrategian, mainonnan, digitaaliset ratkaisut, jakelutiemarkkinoinnin, asiakkuusmarkkinoinnin, viestinnän ja markkinointi PR:n, designkonseptit, pakkaussuunnittelun, tuotannon, johdon konsultoinnin ja henkilöstön valmennukset. SEK on osa Pohjoismaiden suurinta perheomisteista markkinointi- ja konsultointipalveluja tarjoavaa Salomaa Groupia.

F e n n i a

Fennia -konsernin sijoittamisesta vastaava varatoimitus-johtaja Eero Eriksson on sitä mieltä, että nykyinen meno, jossa finanssimarkkinat ohjaavat lähes täysin reaalitalo-utta, on pidemmän päälle kestämätön.

– Tällä hetkellä finanssimarkkinoiden voimakkaat hei-lahtelut vaikeuttavat yritysten ja julkisen talouden toi-mintaa ja suunnittelua merkittävällä tavalla. Ne joutu-vat jatkuvasti sopeutumaan tilanteisiin, joita niiden on mahdotonta ennakoida, sanoo Eero Eriksson.

Samaan aikaan suomalaisten yritysten omat pääomat ovat monesti suhteellisen pienet, ainakin pankkien mielestä. Tämä taas vaikeuttaa yritysten lainansaantia käyttöpääoman ja kasvun rahoittamiseen. Kun rahaa hankkeiden rahoittamiseen on vähän tai sitä ei ole, on haasteellista aikaansaada kasvua ja luoda uusia työpaik-koja, joita arvioiden mukaan tarvittaisiin 200 000 nykyi-sen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi Suomessa.

onko tiLanteeLLe tehtäVissä Mitään? – Yritysten kannalta on välttämätöntä, että ne saavat rahoitusta vaihtoehtoisista lähteistä kohtuullisin ja vakain ehdoin. Siksi yritystoimintaan tarvitaankin lisää perinteisiä rahoittajia ja ennen kaikkea riskisijoittajia. Selkeimmin tämä ongelma on näkyvissä pk-yritysten kohdalla.

Nykyinen pääomamarkkinoiden toiminta ei juuri tue tämänkaltaista sijoitustoimintaa. Siinä missä sijoituk-sia ennen suunniteltiin vuosien pituisiksi, on aikajänne kutistunut nykyään kovin lyhyeksi.

– On totta, että kasvuyrityksiin tehtävät investoinnit ovat pitkän tähtäimen projekteja, joista saatavat tuotot ovat usein kotiutettavissa vasta vuosien päästä.

Eriksson perää kuitenkin sijoittajien vastuuta ja toteaa itse pohtineensa, onko nykyisenkaltaisessa tilanteessa vastuullista sijoittaa lyhyellä tähtäimellä spekulatiivisiin sijoitusinstrumentteihin ja pyrkiä siten hyötymään pää-omamarkkinoiden epävakaudesta. Tällaisina hän mai-nitsee useimmat hedgerahastot ja johdannaistradingin.

– Toki pääomamarkkinoilla toimitaan niissä puitteissa, jotka poliittiset päätöksentekijät pitkälti rakentavat. Mainittakoon tässä yhteydessä epävarmuutta lisäävä nykyinen eurokriisi. Epävarmuus, matala talouskasvu ja korkea tuotto-odotus ovat vaikea, elleivät peräti vaaral-linen yhtälö.

stadiGhin työryhMäLLä hyViä ehdotuksiaPääomamarkkinoiden toimivuutta ja kilpailukykyä on viime aikoina ruodittu laajalti kansallista pääoma-markkinastrategiaa pohtineen työryhmän toimesta. Se ehdotti maaliskuussa julkaistussa raportissaan puheen-johtajansa kari stadighin johdolla, että esimerkiksi nykyistä hieman merkittävämpi osa eläkelaitosten sijoi-tuksista tulisi jatkossa kohdistua Suomeen.

– Minusta se on hyvä ehdotus. Tätä nykyä työeläkeyh-tiöt sijoittavat mielestäni liian vähän kasvua tukevaa riskirahaa Suomeen. Suursijoittajien lisäksi varallisuutta kerryttäneet yksityishenkilöt voisivat sijoittaa suoma-laisiin kasvuyrityksiin niitä varoja, jotka nyt makaavat pankkien tileillä. Tämänkaltaista sijoittamista vauhdit-taakseen Stadighin työryhmähän ehdotti verovapautta pienille, alle 2 500 euron osingoille.

Työryhmä suosittaa muitakin verokannustimia yritysten kasvuedellytysten, pääomamarkkinoiden toiminnan ja myönteisen työllisyyskehityksen edistämiseksi. Listalla ovat mm. verokannustin pk-yrityksiin tehtäville pää-omasijoituksille ja verohuojennus työllistäville kasvuyri-tyksille.

– Täytyy kuitenkin muis-taa, että kyse on vasta ehdotuksista. Olennaista onkin, millä aikataululla työryhmän listaamia toi-mia otetaan käyttöön. Oma toiveeni on, että mahdollisimman pikai-sesti, toteaa Fennian varatoimitusjohtaja Eero Eriksson.

Fennia-ryhmä on suomalainen, keskinäinen vakuutusyhtiöryhmä, johon kuuluvat Fennia, Eläke-Fennia, Henki-Fennia ja Fennia Varainhoito Oy. Ryhmä tarjoaa yrityksille, yrittäjille ja kotitalouksille kaikki niiden tarvitsemat vakuutus- sekä varainhoi-topalvelut. Haluamme palvella asiakkaitamme ensiluokkaisesti ja yhdessä teemme tulosta heidän parhaakseen.

Fennian varatoimitusjohtaja Eero Eriksson:

Sijoittaja, suomalainen kasvuyritys tarvitsee sinua

Eero Eriksson, varatoimitusjohtaja, Fennia

1. BRÄNDI KOETAAN

Brändi rakentuu yhä enemmän henkilöiden ja asiakas-kohtaamisten kautta. Jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Siksi yritysten pitäisikin miettiä tarkemmin asia-kasviestintää ja eri kohtaamispisteitä – ovat ne sitten verkossa, myymälässä tai asiakaspalvelussa.

2. ASIAKKUUS ON ASENNE

Moni kertoo olevansa asiakaskeskeinen, mutta onko se vain sanahelinää? Uudenlaisissa asiakkuusstrategioissa painottuu yhä kokonaisvaltaisempi ote; asiakkuus on asenne kaikissa tekemisissä ja kohtaamisissa. Milloin asi-akas osallistui viimeksi teidän johtoryhmäpalaveriinne?

3. ASIAKASKOKEMUS PUHUTTAA

360-ajattelusta siirrytään 365-ajatteluun; kuinka olem-me läsnä asiakkaan arjessa 365 päivänä vuodessa. Tä-män päivän tavoitettavuudella on aivan eri vaatimukset kuin ennen. Netin ja mobiililaitteiden maailmassa joku odottaa tietoa juuri nyt – onko teillä joku sitä antamassa?

4. OSALLISTAMINEN SOSIAALISESSA MEDIASSA

Sosiaalinen media mahdollistaa asiakkaiden uudenlai-sen osallistamisen: tuotekehitykseen, testaukseen, asia-kaspalveluun, suositteluun jne. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa auttaa ymmärtämään asiakkaiden sielunmai-semaa ja tarjoamaan parempia palveluja. Se voi olla myös strateginen päätös avata jatkuva ja avoin keskus-teluyhteys. Ja samalla sitouttaa asiakkaita.

5. ELINIKÄISET ASIAKKUUDET

Väitetään, että asiakkaat eivät ole enää lojaaleja. Syste-maattisella asiakkuuden elinkaaren hallinnalla voi lojaa-lisuuden kehittymiseen kuitenkin vaikuttaa proaktiivi-sesti. Suunnitelmalliseen asiakkuusohjelmaan on hyvä sisällyttää ainakin Tervetuloa-konsepti, lisä- ja ristiin-myynnin elementtejä sekä huolenpitoa ja palkitsevuutta unohtamatta Tervetuloa takaisin -konseptia.

6. KOHTAAMISONGELMA

SEK Loyalin ja Mediatoimisto Voiton tekemän kyselytut-kimuksen mukaan 58 % yrityksistä sanoo segmentoi-vansa asiakkaitaan ja personoivansa asiakkuusmarkki-noinnin toimenpiteitään, mutta vain 37 % kuluttajista tuntee kuuluvansa saamiensa viestien kohderyhmään. Suurimpana syynä se, että yritykset eivät hyödynnä asia-

kastietoa riittävästi. Kuluttaja kokee saavansa massoille tai jollekin muulle kohderyhmälle suunnattua viestin-tää, jossa ei ole huomioitu esim. hänen viimeaikaisia ostojaan tai selkeästi ilmaistuja toiveitaan. Näennäisper-sonoinnista on siirryttävä aitoon personointiin.

7. ASIAKKUUSILMASTO

Asiakkuusilmasto muodostuu asiakkaiden käsityksistä yrityksestä. Huono asiakkuusilmasto heikentää myyn-tiä ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä lojaalisuuteen. Hyvä asiakkuusilmasto syntyy aidolla kuuntelulla; antamalla asiakkaalle päätösvaltaa ja vastuuta myös omasta asi-akkuudestaan. Yrityksen vastuulle jää hyödyntää tietoa palkitsevalla tavalla.

8. KOLMANNEN OSAPUOLEN ÄÄNELLÄ

Asiakkaasi, asiantuntijat ja kumppanisi ovat parhaita kertomaan yrityksesi tarinaa. Tutkitusti on todettu, että erityisesti BtoB-markkinoinnin paras vastaanotettavuus on referensseillä ja case-kuvauksilla. Muista, että allekir-joittajana on aina yrityksesi.

9. VASTUULLISUUS NÄKYVÄKSI

Vastuullinen yritys antaa tietoa muulloinkin kuin kriisitilanteissa. Tuotteiden taustat syventävät asiakaskokemusta; olen ylpeä siitä, että “juon vastuullisesti tuotettua kahvia” tai “tiedän, missä sohvani on tehty.” Asiakasta voi myös houkutella tutustumaan taustoihin, sekä ja-kamaan vastuuta. “Rekisteröidy palveluun ja me annamme 1 sentin...” tai “äänestä, miten haluat että...”.

10. MITTARIT MUUTTUVAT

Asiakkuuteen liittyvät mittarit tulevat yrityksen tuloskortteihin. Kovien myyntimittareiden rin-nalle tulevat pehmeämmät mittarit muuttavat yritystä asiakaskeskeisemmäksi. Tällaisia mittareita ovat mm. asiakastyytyväi-syysindeksi, suositte-luindeksi, asiakkuus-markkinoinnin ROI ja asiakaskokemukseen liittyvät mittarit.

Asiakkuusmarkkinoinnin TOP10

Satu Yrjänen toimii toimitusjohtajana SEK Loyal Oy:ssä, jossa asiakkuudet ovat keskiössä. SEK Loyal kasvattaa yrityksille lojaaleja asiakkaita keskit-tymällä asiakaskokemukseen, asiakasstrategioihin, asiakastutkimuksiin ja asiakkuusmarkkinointiin. Kokonaisvaltainen ote asiakkuuksista takaa yrityksen menestyksen.

SEK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuot-tavaa asiakkuusmarkkinointia sekä maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. SEK on osa Pohjoismaiden suurinta perheomisteista markkinointi- ja konsultointipalveluja tarjoavaa Salomaa Groupia.

PL-lehti_SEK LOYAL.indd 1 4.5.2012 11.19

42

tulossa

Tietokirjailija Lenita Airiston tiukkaan tenttiin 18. hei-näkuuta Maikkarin SuomiAreenassa ovat uskaltautuneet professori Vesa Puttonen (Aalto-yliopisto), toimitus-johtaja Marjo Miettinen (EM Group), toimitusjohtaja Mauri Tommila (DigiEcoCity), johtaja Matti Apu-nen (Eva), vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.

Tinkimättömän puheenjohtajan johdolla vaaditaan näke-myksiä muunmuassa seuraaviin väitteisiin:

- Keskinkertaisuus ei tuo voittoa globaaleilla talous-markkinoilla.

- Uhkakuva: Yritykset pakenevat Suomesta. Työpaikat siirtyvät ulkomaille. Tulevissa vaaleissa menestyjät äänestävät jaloillaan.

- Ilman tämänpäivän teollista tuotantoa meillä ei ole huomispäivän menestystuotteita.

- Suomeen tarvitaan osaajia myös ulkomailta - Yhteistyöprojekteja pohjoiselta jäämereltä Saharan

aavikoille. - Nyt tarvitsemme vapaata ideointia, luovuutta ja

rohkeita irtiottoja!

Perheyritysten liiton, PPrizztechin ja Suomen Yrittäjänais-ten Keskusliiton yhteistyönä järjestämän paneelin armot-tomina kommentaattoreina esiintyvät toimitusjohtaja Matti Vanhanen (Perheyritysten liitto), toitusjohtaja Heli Järvinen (Suomen Yrittäjänaisten keskusliitto) ja toimitus-johtaja Jali Prihti (Sampo-Rosenlew).

Suomella pitää olla pallo hallussa.

ONKO SUOMELLAPALLO

HALLUSSA?

PERHEYRITYSTEN LIITTO

GLOBAALI NÄKÖKULMA MENESTYKSEEN, TYÖHÖN JA TALOUTEEN

SuomiAreena 18.7. klo 12.15 Porin teatterissa.

Perheyrityksen omistajuus ja hallitustyö –valmennus

1. JAKSO

oMistajastrateGia 27.-28.9.2012

2. JAKSO

haLLitustyö 21.-2.11.2012

Perheyritysten liitto järjestää yhdessä Boardmanin kanssa Perheyrityksen omistajuus ja hallitustyö -valmen-nusohjelman. Sen tavoitteena on syventää perheyritysten omistajien ja hallitusten jäsenten ymmärrystä omis-tajastrategiasta ja hallitustyöstä.

Ohjelma on räätälöity perheyritysten nykyisille ja tuleville omistajille ja hallituksen jäsenille. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja verkostoi-tua muiden perheyritysten omistajiin ja hallituksen jäseniin sekä jakaa kokemuksia saman taustan omaavien kanssa.

Valmennusohjelman tavoitteena on › auttaa muodostamaan omistajastra-tegia

› selkeyttää omistajien eri rooleja › lisätä tietoutta päätöksentekoketjun vastuista ja velvollisuuksista

› antaa eväitä hallituksen ja johdon yhteistyöhön

› syventää osaamista hallituksen ja johdon valinnasta ja palkitsemisesta

› kehittää hallituksen arviointia

Valmennusohjelmaa elävöittävät erilaiset työskentelymuodot: asiantun-tijaluentoja täydentävät keskustelut, ryhmätyöt ja perheyritys-esimerkit. Osallistujille jaetaan myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Ensimmäistä jaksoa isännöi PL:n yhteistyöyrityk-sistä PWC ja toista jaksoa Roschier Asianajotoimisto. He tuovat oman erityisosaamisensa päivän teemaan.

43

tietoa PerheyritysteN Liitosta

LUOTTAMUSLiitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUSAvoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuoro-vaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

PERHEKESKEISYYSLiitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

JATKUVUUSLiitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyy-teen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidos ryhmiin.

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyk-

siä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritys-ten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto• järjestää seminaareja ja valmennusta• valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysy-

myksissä• ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjes-

töihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin

• edistää jäsentensä vuorovaikutusta• edistää perheyritystutkimusta

Liittoon kuuluu yli 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Perheyritysten liiton arvot

44

Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2012 on työ. Omistajuudella ja työllisyydellä on kohtalonyhteys. Suomi ei selviydy ilman työllistävää pääomaa. Omistajuus on kansallinen resurssi, joka takaa Suomen selviytymisen. Huolehditaan yhdessä siitä, että Suomessa kannattaa jatkossakin tehdä työtä, työllistää ja jatkaa perheyritystoimintaa.

Työ luo TyöTä

Perheyritys_4_2012.indd 1 28.2.2012 14.04

Documents

Perheyritys 2/2012