Perheyritys 4/2010

1

yritysyritys4 • 2010 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Jenni Raitavuo: Perheyrityksessä nuoren polven näkökulma pääsee esille

Katri Antell Oy täyttää 130 vuotta Sivut 4–7

Sivut 8–9

EFB-GEEF vahvistaa asemiaan Euroopassa Sivut 12–14

PL_jasenlehti_4_2010.indd 1 20.12.2010 14.10

2

JULKAISIJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkipuhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249s-posti: [email protected]: www.perheyritystenliitto.fi

4 Annukka ja Tomi Lantto: Laatua ei voi kopioida8 Sydän kädessä: Marjo Miettinen ja Jenni Raitavuo 10 Lyhyesti12 EFB-GEEFin syysseminaarissa kuultiin muun muassa EU:n entistä yritystoiminnan komissaari Günter Verheugenia.15 Perheyritysasiantuntijat kokoontuivat Chicagoon.17 Puheenjohtajan Huomio! 18 Perhepäivä Huimalassa: Verkostoitua voi myös leikin avulla.20 Lenita Airisto: Riskinotto opitaan perheessä. 24 Matti Vanhanen ja Jussi Järventaus paiskasivat kättä yhteistyön merkeissä.26 Krista Elo-Pärssinen: Serkkuja ja herkkuja27 Simo Valtti: Perintö- ja lahjavero28 Anna Miettinen kirjoittaa tasa-arvosta ja sukupolvenvaihdoksista.31 Uudet jäsenet.32 PL:n yhteiskunnalliset tavoitteet saatiin yksien kansien väliin.34 Finnvera: Uusia markkinoita Venäjältä35 PriceWaterhouseCoopers: Haaste on heitetty35 SEK: Kehitä, jämähdä tai kuole36 Fennia: Autoile turvallisesti talvikeleillä

yritysyritysPerhe

YhteIStYöKUmppAnIt CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Hansaprint Oy, Kauppalehti, Pohjola Pankki Oyj, PricewaterhouseCoopers Oy, Roschier, SEK

www.perheyritystenliitto.fi4 • 2010

Lenita Airisto hiillosti seuraajapolvea.

s. 20–22

s.24–25 Vanhanen ja Järventaus: Kotimaisen omistajuuden vahvistaminen on yhtei-nen tavoite.

s. 32–33 PL julkisti yhteiskunnalli-sen ohjelmansa.

Täm

ä G

-Pri

nt-p

aper

i on

valm

iste

ttu

vast

uulli

sest

i ja

ympä

rist

ö hu

omio

iden

.

pÄÄtOImIttAJAEveliina TalvitietÄtÄ nUmerOA OvAt AvUStAneet:Krista Elo-Pärssinen, Anna Mäenpää, Tapio Neva, Hanna Ojanpää ja Simo Valtti.tOImItUSneUvOStOPerheyritysten liiton viestintätyöryhmä

[email protected] SEK Loyal OypAInOpAIKKA Newprint Oy, RaisioISSn-tUnnUS 1795-8075

1

Suomen elinvoiman

eväät 2011– 2015 Perheyritykset, työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi

yhteiskunnallinen ohjelma.indd 1

10.11.2010 8.54


Perheyritysten liiton

vahvuutena on kykymme

katsoa asioita aidosti tule-

vaisuuden näkökulmasta.

Uusia mahdollisuuksia ja kiinnostavia, kovaäänisiä perheitä

> P Ä Ä K I R J O I T U S

Media rakastaa ristiriitoja ja vastakkainasetteluja. Elinkeinoelämän järjestöjen takkuava yhteistyö voisi olla yksi tällai-

nen aihe. Emme hae esteitä vaan yhteisiä tavoitteita, korjaa kuitenkin Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järven-

taus (s. 24) turhan kielteisesti aseteltua kysymystäni yhteistyön ”haasteista”. Järventauksen sanoissa saattaa hyvinkin

olla viisauden ydin. Jos keskittyy vaikeuksiin, kohdistaa energiaansa väärään suuntaan.

Perheyritysten liitto on elinkeinoelämän järjestöistä persoonallisin, totesi puolestaan erään maakuntalehden

toimittaja minulle elokuun alussa. Hän viittasi perhenäkökulman mukanaan tuomaan inhimilliseen puoleen, joka tekee

liitostamme erityisellä tavalla kiinnostavan. Perheen kurssi on muutenkin nousussa. Sen

huomaa muun muassa Wall Street -elokuvan painotuksista. Vuonna 1987 ensi-iltansa

saaneen Wall Street ykkösen maailmaan mahtui ainoastaan moraalitonta oman edun

tavoittelua. Kakkosen ydinteemaksi nousee yllät-

tävän maalauksellisesti perhe, ja loppukohtaus

nostaa keskiöön sukupolvien jatkuvuuden.

Perheyritysten liitolla on mahdolli-

suus katsoa asioita aidosti tulevaisuu-

den näkökulmasta, mikä on jäsen-

yritysten seuraajapolven ansiota. Liiton syyskokouksessa

seniorin elämänkokemus kävi dialogia juniorien kanssa, kun

Lenita Airisto kohtasi neljä nextiläistä (s. 22). Airisto totesi

paneelin jälkeen perheyritysten nuoren polven tehneen

häneen suuren vaikutuksen.

Sydän kädessä -palstalla (s. 8) kaksi sukupolvea arvioi yri-

tystä ja samalla hiukan toisiaankin. EM Groupin toimitusjoh-

taja Marjo Miettisen mukaan sekä yrityksen nykyisillä että

tulevilla omistajilla pitää olla sielujen silmää ja ymmärrystä.

On osattava kasvaa kestävästi ja samalla säilytettävä

hyvä meininki. Edellisen tytär Jenni Raitavuo pohtii

paitsi omaa kiinnittymistään perheyritykseen myös

sitä, miten äidillä ja tyttärellä voi olla niin kova ääni.

Perheyritykseen sitoudutaan henkilökohtaisella

panoksella ja riski on sen mukainen. – Tämä kasvaa

kehittyy tai kuolee sen mukaan, miten tulemme

keskenämme toimeen, toteavat sisarukset Annukka ja

Tomi Lantto Katri Antell Oy:stä sivulla 4.

Perhe on tärkeä. Yritysten menestys on tärkeää.

Perheyritysten liitolla on arvokas missio. Järventaus

tunnusti jo aiemmin mainitun haastattelun yhteydessä

pilke silmäkulmassa SY:n olevan ”oikeastaan hiukan

mustasukkainen” siitä, että PL on ottanut ”tämän

sympaattisen perhekäsitteen myös järjestön nimeen”.

Yhteistyölle on selvästi uudenlainen mahdollisuus.

eveliina talvitie

Täm

ä G

-Pri

nt-p

aper

i on

valm

iste

ttu

vast

uulli

sest

i ja

ympä

rist

ö hu

omio

iden

.

3


4

Ant

ell-

Lei

pom

o 1

927

Ant

ell-

Lei

pom

o 1

964

Ant

ell-

Lei

pom

o 1

965


5

Helsingin kauppakorkeakoulun jälkeen Annukka ja Tomi Lanton piti lähteä tekemään uraa maailmalle. He palasivat kuitenkin kotikaupunkiinsa Ouluun ja työskentelevät 130 vuotta täyttävässä Katri Antell Oy:ssä. Miksi?

Kun Annukka ja tomi Lantto olivat 1990-luvulla nuoria aikuisia, oli heillä molemmilla selvä visio tulevaisuudesta: maailma kutsuu.

Oulusta kotoisin olevat sisarukset opiskelivat Helsingin kauppakorkeakou-lussa, mutta olivat molemmat jo asuneet ulkomailla, Annukka Australiassa ja Tomi Kanadassa, kahteenkin otteeseen.

1990-luvun lopussa he huomasivat kuitenkin molemmat asuvansa Oulussa. Miten siinä niin pääsi käymään?

– Kun valmistuin Kauppiksesta 1998, minulla oli armeija vielä käymättä. Olin laivastossa ja yhtenä kesäaamuna Turun saariston kauniissa maisemissa tuli sellai-nen olo, että haluanko oikeasti viettää elämääni jossain Frankfurtin lentoasemal-la, kun ei tämä Suomikaan nyt ihan huono paikka ole, RUK:n ja raivaajasukeltaja-kurssi 73:n käynyt Tomi naurahtaa.

Armeijan jälkeen hänelle järjestyi töitä perheen omistamasta Katri Antell Oy:stä. Pian sen jälkeen Lanton perheessä käytiin ensimmäiset keskustelut sukupolven-vaihdoksesta.

– Kun perheyritykseen tulee, niin sieltä ei lähdetä. Sillä mielellä tulin, Tomi muistelee.

Hän työskenteli ensin leipomopuolella eri tehtävissä, kunnes siirtyi vuonna 2000 catering-puolelle. Catering-puolen toimi-tusjohtaja hänestä tuli vuonna 2003.

– Sitä ennen minulla oli kolme vuotta catering-puolen linjavastuu. Se oli tärkeä

kokemus, jota ilman olisi vaikea toimia toimitusjohtajana.

Seitsemän vuoden harkinta Annukka oli muuttamassa Ranskaan töihin huhtikuussa 1993.

– Ajatus oli, että asetun sinne pysyvästi.Sitten isä-Ilkalta tuli soitto, että

Annukkaa tarvittaisiin perheyrityksessä. Kyseessä oli muutaman kuukauden kestävä myyntitoiminnan kehitysprojekti leipomopuolella.

– Tulin Ouluun ja ajattelin lähteväni Ranskaan projektin jälkeen. No, sitten perheyritykseen haettiin myyntipäällikköä. Se oli jatkoa projektissa aloittamalleni työlle, joten päätin hakea paikkaa ja sain sen. Olen muutaman vuoden ja sitten lähden maailmalle, ajattelin.

Vuonna 2000 perheessä aloitettiin sukupolvenvaihdoksen käytännön toteutus. Silloin äiti-pipu sanoi, että nyt pitää tehdä päätös – jääkö Annukka Ouluun vai ei.

Annukan vastaus oli myöntävä.– Mielenkiintoiset työt olivat vieneet

mennessään.Vielä oli kuitenkin yksi mutta. Annu-

kan opiskelut olivat jääneet kesken.– Isä sanoi, että tätä yritystä ei ole

ennenkään kauppatieteiden ylioppilaat johtaneet. Hän käytti vähän keppi-pork-kana-metodia ja niin suoritin puuttuneet 55 opintoviikkoa nopeassa tahdissa, Annukka muistelee.

Sukupolvenvaihdoksen yksityiskohdat hiottiin loppuun vuoden 2001 aikana ja Annukka aloitti Antell-Leipomoiden toimitusjohtajana vuonna 2002.

Kaksi yritystä, yhteinen brändiLantot toteuttivat sukupolvenvaihdoksen kauppana.

– Se oli kallis ratkaisu, jota maksamme vieläkin. Vuodessa minulle jää 2000 euroa osinkoja, loput menevät isälle. Ja niistä rahoista maksamme sitten aikanaan verot toiseen kertaan, perintöverona, Tomi toteaa hieman lakonisesti.

– 2000 euroa on aika vähän siitä, että kantaa yrittäjäriskiä, Annukka lisää.

TEKSTI: tApIO nevA

KUVAT: AnteLLIn ArKIStO

Perheyritys voitti kaukokaipuun


Sinänsä sukupolvenvaihdos on mennyt hyvin.

– Antell siirtyi perheemme omistuk-seen vuonna 1968 ja yksi sukupolven-vaihdos oli perheessämme tehty jo tätä ennen viljo-ukin ja isän kesken. Siitä oli apua, Tomi arvioi.

Nyt tilanne on se, että molemmilla si-saruksilla on tavallaan oma yritys – Tomilla catering ja Annukalla leipomo – mutta silti ne muodostavat yhteisen brändin, jolla on samat laatu- ja henkilöstöstrategia sekä arvot.

– Tämä kasvaa, kehittyy tai kuolee sen mukaan, miten me tulemme keskenämme toimeen.

– Meillä on molemmilla kaksi hattua: omistajan ja toimitusjohtajan. Oleellista on tietää, kumpi hattu missäkin tilanteessa on päässä. Omistaminen ja johtaminen eivät saa sekoittua, Tomi painottaa.

Markkinat pienenevät, Antell-Catering kasvaa Viime vuodet ovat olleet Katri Antell Oy:lle voimakasta kasvun aikaa. Kasvu on perustunut erityisesti catering-puolen ke-hitykseen – se kasvoi vuosina 2005–2010

noin 70 prosenttia. Tämä on orgaaniseksi kasvuksi kova luku, etenkin kun ajan-jaksoon mahtuu lama. Yhtenäkään vuonna tulos ei ollut miinusmerkkinen.

– Olemme kaventaneet segmenttiä ja keskittyneet entistä tiukemmin henkilöstö- ravintoloihin. Siellä kilpailuvalttimme on laatu. Se näkyy ruoassa, viihtyvyydessä ja siinä, miten asiakas kohdataan. Teemme yksilöllisiä ravintoloita ja tarjoamme vaihto-ehdon konseptoiduille malleille.

– Laatu on yrityskulttuuriasia, eikä se ole kopioitavissa, Tomi sanoo.

Henkilöstöravintolamarkkinat piene-nevät Suomessa, kun isot työnantajat vä-henevät. Antell-Catering aikoo kuitenkin kasvaa jatkossakin.

– Tavoitteemme on jatkaa kymmenen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia. Vuon-na 2020 meillä voisi olla 250 henkilöstö-ravintolaa, Tomi uskoo.

– Tulevaisuuden työelämässä taistel-laan työntekijöistä. Työpaikat kilpailevat keskenään ihmisistä ja iso kilpailuvaltti on työnantajan tarjoamat edut. Monet eduista liittyvät ihmisen hyvinvointiin, kuten esimerkiksi päivittäiseen ruokaan. Laadulle on kysyntää, Tomi uskoo.

Hän kertoo esimerkin yhdestä mies-valtaisesta asiakasyrityksestä.

– Siellä asiakas syö lounaalla keskimää-rin 300 grammaa salaattia. Meillä menee enemmän rahaa salaatteihin, vihanneksiin ja juureksiin kuin lihaan. Kyllä suomalainen on ruokaympyrän tärkeyden jo oivaltanut.

Kuluttajien hyvinvointi- ja ympäristötietoisuus kasvaaAntell-Leipomot on mennyt eri suun-taan kuin catering-puoli. Parhaimmillaan Antell-leipää ja muita tuotteita valmistet-tiin neljässä leipomossa. Nyt toiminnot on voitu keskittää yhteen paikkaan, kun Poratielle on valmistunut Antell-konser-nin historian suurin investointi, Poratien leipomon peruskorjaus ja laajennus. Samalla konsernin pääkonttori muutti Poratielle.

– Keskittämispäätökseen ovat vaikut-taneet energian hinta sekä teknologian vaatimukset, robotit ja muut.

– Liikevaihtomme on pienentynyt hieman. Nyt on alkamassa kuitenkin valta-kunnallistumisen vaihe. Sen mahdollistaa uusi leivontateknologia, jonka myötä tuot-

6

tomi ja Annukka Lantto uskovat 130-vuotiaan perheyrityksensä tarinan voimaan.


7

teet säilyvät hieman aiempaa pidempään. Myymme valtakunnallisesti myös pakastei-ta, Annukka kertoo.

Antell-Leipomon tuotteita saa jo muun muassa Stockmanneilta.

– Tulevaisuudessa kuluttajien hyvin-vointi- ja ympäristötietoisuus kasvaa ja esi-merkiksi tuotteen hiilijalanjäljen koko tulee olemaan ostopäätöksiin vaikuttava tekijä. Se takaa leipomoalalle valoisat näkymät. Kotimaisen leivän hiilijalanjälki on pieni.

Ekologisuuden lisäksi myös tuotteen valmistajan yrityskuva korostuu tulevai-suudessa. Antell-Leipomoilla on tämä puoli kunnossa: 130 vuotta vanhan, yhden naisen leipomona aloittaneen perhe-yrityksen tarina on kutsuva.

– Nyt on menossa jonkinlainen perin- nebuumi ja meidän imagoomme liittyy varmasti myös nostalgiaa. Tämä on myös niitä harvoja aloja, missä kisälliperinne on yhä voimissaan, Annukka tietää. n

> F A K T A

KAtrI AnteLL OY Katri Antell Oy on oululainen perhe-yritys, joka aloitti vuonna 1880 yhden naisen leipomona. Nykyään Katri Antell -konserniin kuuluvat Antell-Leipomot Oy ja Antell-Catering Oy. Antell-Leipomot Oy on Suomen toi-seksi vanhin ja yksi Suomen 15 suurim-masta leipomoyrityksestä. Antell-Leipo-mot Oy:n liikevaihto on 11,5 miljoonaa euroa ja yritys työllistää 204 henkilöä, joka on 123 vuosityösuhdetta. Antell-Catering Oy:llä on 108 henki-löstöravintolaa ympäri Suomea ja niissä ruokailee päivässä noin 14000 asiakasta. Vuonna 2009 Antell-Catering Oy:n lii-kevaihto oli noin 29,3 miljoonaa euroa ja yritys työllisti 546 henkilöä, joka on 371 vuosityösuhdetta. Antell-Catering Oy:n markkinaosuus on noin kolme prosenttia.Katri Antell -konsernin liikevaihto on 40,2 miljoonaa euroa. Antell-Leipomot Oy:n toimitusjohtaja on Annukka Lantto ja Antell-Catering Oy:n toimitusjohtaja Tomi Lantto. He ovat perheyrityksen omistajia kolman-nessa polvessa. Heidän vanhempansa Ilkka ja Pipu istuvat perheyrityksen johtokunnassa, Ilkka puheenjohtajana, Pipu jäsenenä. Katri Antell Oy siirtyi Lanton perheen omistukseen vuonna 1968.

Kem

iran

hen

kilö

stö

ravi

nto

la

Kir

kko

katu

16,

Ant

ellin

kah

vihu

one

Kat

ri


8

> S Y D Ä N K Ä D E S S Ä

» millaisia ovat ensimmäiset muistosi perheyrityksestä? marjo: Perheyritys on ollut aina yhtä kuin perhe. Asuntom-mekin rakennettiin aikoinaan ottaen huomioon yrityksen asiakkaat. Isä neuvotteli, äiti kokkasi ja me lapset elimme siinä mukana. Ensimmäinen työpaikkani yhtiössä oli kitkeä pihalla olleita ruusupensaita. Palkkaa sain 5 markkaa tunnilta.

Jenni: Olin päiväkoti-ikäinen, kun äitini siirtyi perheyrityk-sen palvelukseen. Muutimme silloin Helsingistä Porvooseen. Muistan, miten isoisäni vei minua serkkujeni kanssa kierroksel-le tehtaille. Hän kertoi tuotannossa olevista tuotteista, ja siitä, miten kaikki toimii.

» mitä perheyritys sinulle merkitsee? marjo: Perheyritys on suvun yhteinen juttu. Sen ympärille on helppo kerääntyä ja aina riittää keskusteltavaa. Tänä päivänä se antaa toki myös toimeentulon ja sitä kautta on helpompi katsoa tulevaisuuteen.

Jenni: Perheyritys muistuttaa suvun historiasta ja näyttää tulevaisuuden mahdollisuudet. Olen ollut muuallakin töissä, mikä tuo perspektiiviä. Perheyrityksessä saa konkreettisesti nautintoa ja iloa siitä, että tekee työtä muunkin kuin palkan vuoksi.

» mitä asioita arvostat äidissäsi/tyttäressäsi? marjo: Jenni on aivan uskomaton organisoimaan. Hänen kanssaan on muun muassa ihana matkustaa kun kaikki hoituu. Ei tarvitse itse tehdä mitään. Voi seurata vaan mukana. Jenni rakastaa myös ihmisten kanssa olemista, mikä on erityisen tärkeätä verkostojen rakentamisen kannalta. Jenni uskaltaa myös rohkeasti kysyä jos ei tiedä, se auttaa uusien asioiden opettelussa. Jennin paikka on siellä, missä tapahtuu. Erityisen hyvin hän soveltuisi projektityöhön ja mielellään johonkin kansainväliseen projektiin.

Jenni: Äiti on oman tiensä kulkija. Arvostan hänessä monia asioita – muun muassa monipuolisuutta ja loogista ajattelua. Marjo on hyvä äiti ja samaan aikaan tosi menestyvä liikenai-nen, mikä osoittaa, ettei ihmisen tarvitse keskittyä vai yhteen asiaan. Äiti saa pidettyä kaikki yhdessä – ihmiset ja asiat. Vaikeissakin tilanteissa hän saa suvun yhtenäiseksi. Häntä ei hetkauta mikään pieni asia. Äiti pystyy ajattelemaan asioita muiden näkökulmasta, hän osaa lukea ihmisiä.

» millaiset piirteet hänessä ovat ”haasteellisempia”? marjo: Nyt se gradu pitäisi saada tehtyä. Joskus ehkä voisi olla hyvä kuunnella enemmän ja olla taustalla, mutta nuoruu-den innolla varmaankin mennään.

KYSYJÄ: eveLIInA tALvItIe

KUVA: mArceL BAKKer

Jenni: Olemme aika samanlaisia, siksi ehkä otamme välillä yhteen – ja meillä on molemmilla erittäin kova ääni. Toisinaan äiti on minua kohtaan hyvin kriittinen, mutta niin olen minä itsekin. Olen oppinut, että kriittisyys vahvistaa itsetuntoa.

» Onko veri vettä sakeampaa eli mitä lisäarvoa vallan ja omistuksen siirtyminen sukupolvelta toiselle mieles-tänne yritykseen tuo? marjo: Tässä kohtaa täytyy toivoa, että omat kasvatusperiaat-teet ovat olleet oikeita. Vastuu usean ihmisen toimeentulosta on valtava. Toivon hartaasti, että seuraava sukupolvi on kiinnostunut kehittämään liiketoimintaa edelleen, koska vain taivas on kattona. Täytyy itsekin ryhtyä pikku hiljaa miettimään syrjään siirtymistä. Siitä se lähtee.

Jenni: Kun yritys siirtyy sukupolvelta toiselle, mukaan tulee pitkä-jänteisyyttä. Pitkäjänteisyys puolestaan auttaa yritystä lukemaan strategisesti tulevaisuutta, mikä yritysmaailmassa on vahvuus. Kaiken kaikkiaan perheyrityksessä nuoremman polven näkökulma pääsee esille.

» mihin suuntaan haluat yrityksen kehittyvän? marjo: Toivoisin, että nykyisillä ja tulevilla omistajilla olisi yhtiön perustajan tapaan seuraavia ominaisuuksia: näkemystä millaista liiketoimintaa tulevaisuudessa tarvitaan, riskinottokykyä tehdä uusiakin avauksia ja ”sielujen silmää” ymmärtää omia ja muiden ajattelua. Pitäisi osata kasvaa mutta kannattavasti ja samalla huo-lehtia siitä, että hyvä meininki yhtiössä säilyy.

Jenni: Minulle on tärkeää, että yrityksemme jatkuu sukuyritykse-nä. Itse haluan siirtää sen paremmassa kunnossa eteenpäin kuin millaisena sen itse olen saanut. Haluan kehittää yritystämme yhtä paljon kuin aikaisemmat omistajat ovat kehittäneet, olla mukana muun muassa jatkamassa kansainvälistymisen prosessia.

» Onko perhe paras vai pahin? marjo: Perhe on aina molempia. Pitää olla ylämäkiä ja alamäkiä. Tasaisuus ei tuo tullessaan mitään uutta. Alamäki panee mietti-mään uusia luovia ratkaisuja ja ylämäki antaa onnistumisen tunteita.

Jenni: Perheemme jäsenet ovat hyvin läheisiä toisilleen. Tämä on sekä parasta että pahinta. Voi luottaa siihen, että perhe on tukena ja heiltä oppii aina uutta. Toisaalta hyvin läheisten ihmisten kanssa uskaltaa ehkä tosinaan sanoa asiat liiankin suoraan.

Marjo Miettinen ja Jenni Raitavuo


9

Sydän kädessä – sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret,

isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistavat mennyttä

ja visioivat tulevaa.

KYSYJÄ: eveLIInA tALvItIe

KUVA: mArceL BAKKer

9

mArJO mIettInen

EM Groupin toimitusjohtaja

Syntynyt: 14.5.1957

Koulutus: Kasvatustieteen maisteri

JennI rAItAvUO

EM Groupin perheneuvoston puheenjohtaja

Syntynyt: 24.10.1984

Koulutus: Bachelor of Business Administration and Economics


1010

> L Y H Y E S T I

Perheyrittäjät kisasivat golfissa

Tutkimus: Sukupolvenvaihdoksien suunnittelemattomuus on riski kansantaloudelle

Yli kolmannes perheyrityksistä vaihtaa omistajaa seuraavan viiden vuoden aikana, mutta suurimmalta osalta puuttuu suunni-telma toiminnan jatkuvuuden varmistami-seksi. Muun muassa tämä selviää suoma-laisista perheyrityksistä PwC:n tekemässä kansainvälisessä perheyritystutkimuksessa.

Perheyritystutkimukseen haastateltiin 1 600 yritystä 35 maassa Suomi mukaan lukien.

Useampi kuin kolmannes tutkimukses-sa mukana olleista suomalaisista perheyri-tyksistä vaihtaa omistajaa seuraavien vii-den vuoden aikana, ja lähes 80 prosentissa näistä yrityksistä omistuksen odotetaan säilyvän perheessä. Kuitenkaan lähes kah-della kolmasosalla näistä yrityksistä ei ole suunnitelmaa vallanvaihdon varalle. Lisäksi

vain alle puolet niistä, joilla suunnitelma on laadittu, on valinnut tietyn henkilön jatkamaan tehtäviä.

Yksi suurimmista perheyritysten kohtaamista riskeistä liittyy sukupolven-vaihdokseen ja toiminnan jatkumiseen häiriöttömästi.

Perheyritysten liiton toimitusjohta-jan matti vanhasen mielestä PwC:n tutkimuksen tulokset vahvistavat liiton näkemyksiä tulevasta sukupolvenvaih-dosaallosta.

– Sukupolvenvaihdos koskettaa seuraavan viiden vuoden aikana noin 40 000 yritystä. Jos sukupolvenvaihdosta ei suunnitella riittävän hyvin näissä yrityk-sissä, seuraukset ovat merkittäviä koko kansantaloudelle: suunnittelemattomuus

näkyy yritystoiminnan varovaisuutena, mikä hidastaa kansantaloutemme kasvua, Vanhanen sanoo.

PwC Suomen markku tynjälän mukaan sukupolvenvaihdosprosessi voi kestää useita vuosia, minkä takia se vaatii usein erityisen pitkäjänteistä suunnittelua. Yritykset, joilla on selkeä suunnitelma omistajanvaihdoksen etenemiselle, onnis-tuvat siinä parhaiten.

Tutkimuksen mukaan alle puolet omis-tajista (44 %) on tietoisia yrityksiinsä liit-tyvän luovutusvoiton veroseuraamuksista. Hieman yli puolet (58 %) on täysin selvillä perillistensä perintöveroseuraamuksista.

Tutkimusraportti on luettavissa osoit-teessa www.perheyritystenliitto.fi

EOY 2010 -kilpailukausi päättyi 4.–5.11.2010 järjestettyyn loppukilpailuun. Tuomaristo tapasi finalistit henkilökoh-taisissa haastatteluissa, joiden perusteella tehtiin päätökset sarjavoittajista (kauppa, tuotanto ja palvelut), Young Entrepreneur of the Year 2010 -voittajasta sekä Suomen Entrepreneur of the Year 2010 -voittajasta.

Parhaaksi kasvuyrittäjäksi valittiin Management Events Oy:n hallituksen

puheenjohtaja Olli muurainen. Hän edustaa Suomea kansainvälisessä kasvu-yrittäjäkilpailussa Monte Carlossa ensi kesänä.

Kilpailukauden voittajat palkittiin 5.11.2010 järjestetyssä vuosittaisessa juhlagaalassa, jossa annetaan tunnustusta kasvuhakuiselle yrittäjyydelle.

Entrepreneur of the Year on Olli Muurainen

Perheyritysgolf järjestettiin muuta-man vuoden tauon jälkeen syyskuussa Turun Aura Golfin Ruissalon kentällä. Perheyrittäjät pelasivat sitkeästi sade-säästä huolimatta. Kilpailun pelimuoto oli neljän hengen pistebogey-tiimikisa,

jonka paras tulos oli 110 pistettä. Voit-tajajoukkueeseen kuului mika Alanko, niklas Kumlin, Jussi merikoski ja Jouko virranniemi. Kisan parhaan scrach-tuloksen pelasi Mika Alanko.


11

Perheyritysten liiton tuoreen barometrin tuloksien mukaan perheyritykset katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen. Yli 70 % vastanneista uskoo yrityksensä liikevaih-don kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. 56 % uskoo kansainvälisen liiketoi-minnan kasvavan.

Henkilöstön määrä lisääntyy noin 40 %:ssa yrityksistä. Verotuksen nähdään

edelleen hankaloittavan eniten perheyrit-täjyyttä. Vastaajien mielestä perintö- ja lahjaverotusta tulisi kehittää niin, että perintö- ja lahjavero poistettaisiin rinta-perillisiltä.

Perheyritysbarometriin vastasi 88 jäsentä, joista 74 % edusti pk-yrityksiä.

Barometriraportti on kokonaisuudes-saan luettavissa liiton verkkosivuilla.

Perheyritysbarometri 2010:

Perheyritykset luottavat edelleen tulevaisuuteen

Verouudistuksessa Perheyritysten liitolle tärkeintä on saada eri pääomien tuotto-jen verotus riskinottoon kannustavaksi ja keskenään yhdenvertaiseksi. Se ohjaisi pääomia yritysten kasvua ja työllisyyttä palvelevaksi. Tämän rinnalla tarvitaan sukupolvenvaihdosten edistämistä, mikä voidaan liiton arvion mukaan tulevaisuu-dessa toteuttaa valtion kannalta lähes kustannusneutraalisti.

Perintö- ja lahjaverotuksen uudistami-sessa PL korostaa yritysten jatkuvuuden turvaamista ja edessä olevan sukupolven-vaihdosruuhkan helpottamista. Jotta sukupolvenvaihdoksen verotusta voi-

daan kehittää yritystoimintaa paremmin tukevaksi, perintö- ja lahjavero on liiton mukaan pidemmällä aikavälillä poistettava.

Uudessa mallissa verotuksen paino-piste siirtyisi omaisuuden myyntivaiheeseen. Yrityksen tai sen osuuden arvonnousuun kohdistuva vero määrättäisiin vasta, kun perinnön- tai lahjan saaja myy yrityksen tai osuuden siitä. Myyjälle useimmiten kertyy käteistä myyntituloa, josta on helppo maksaa ero. Perintö- tai lahjatilanteessa vaikeasti realisoitavasta omaisuudesta – kuten listaa-mattomasta yrityksestä tai lesken perimästä omasta kodista – on usein mahdotonta irrottaa varoja veron maksamiseen.

Uudistus koskisi yhdenvertaisuuden nimissä kaikkia perintöjä ja lahjoja. Tämän lisäksi PL esittää, että lyhyellä aikavälillä perintö- ja lahjaveroa maksaville yritys-toiminnan jatkajille annetaan aina viiden vuoden maksuaika niissäkin tapauksissa, joissa siihen ei nyt ole mahdollisuutta.

Perintö- ja lahjaverotus voidaan uudistaa PL:n esittämällä tavalla pääosin säilyttäen valtion verotulot, koska uudistus pienentäisi luovutusvoittoveroa määrät-täessä käytettävää hankintamenoa. Tämä nostaisi useissa tapauksissa valtion vero-tuloja omaisuuden myyntivaiheessa.

PL esittää omistajuuden verotuksen rakenteellista uudistamista

Liitto sai uuden sihteerin

Liisa Forsgren (s.1956) on valittu Perheyritysten liiton sihteeriksi. Hän aloitti työt 8. marraskuuta.Forsgren on aikaisemmin työsken-nellyt muun muassa johdon sihtee-rinä Apteekkariliitossa. Koulutuksel-taan Forsgren on HSO-sihteeri.

Tasavallan presidentti on myöntänyt teollisuusneuvoksen arvonimen Teknos Group Oy:n martti Kiikalle (s.1949).

Kiikka tuli perheensä omistaman yrityksen palvelukseen vuonna 1976 ja yrityksen toimitusjohtajaksi vuonna 1982. Sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 1986, jolloin yrityksen koko osakekanta siirtyi hänen omistukseensa. Nyt omistajina mukana on jo kolmas sukupolvi. Vuodesta 2007 Kiikka on toiminut konsernin hallituksen puheen-johtajana. Hän on toiminut myös mo-nissa merkittävissä luottamustehtävissä sekä yhdistyksissä ja hyväntekeväisyys-järjestöissä.

Martti Kiikasta teollisuusneuvos


12

Perheyritykset vahvistavat asemiaan BrysselissäEurooppalainen perheyritysten edunvalvontajärjestö European Family Businesses - GEEFin syyskokous järjestettiin marraskuussa Brysselissä. Tahtotila on vahva – tuloksiin päästään pitkäjänteisyydellä.

EFB-GEEF on vakiinnuttanut asemiaan syksyn aikana, kun Jesús casado aloitti järjestön pysyvänä pääsihteerinä Brysselis-sä. Casado painotti järjestön vuosikokouk-sen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa pitämässään puheenvuorossa perheyritys-ten yhteistä arvopohjaa.

– Perheyritys voi olla pieni leipomo, ravintola tai Peugeotin kaltainen yritys, mutta kaikkia perheyrityksiä yhdistää pyrkimys pitkäjänteiseen yrittäjyyteen. Perheyritykset ovat edellytys työllisyydelle ja kestävälle kasvulle, totesi Casado.

Yhdeksi tärkeimmistä päämääristä Casado mainitsikin perheyrityksen nosta-misen pk-yrityskäsitteen rinnalle tunnuste-tuksi kategoriaksi.

– Perheyritysten menestymisen kan-nalta olennaista ei ole niiden koko vaan muut erityispiirteet. Tätä varten perhe-yritykset pitää saada tilastoitua.

Hän myös iloitsi Unkarin päätöksestä liittyä järjestön 12:ksi jäseneksi.

– Olemme Euroopan perheyritysten yhteinen ääni. Edustamme niitä kaikkia, Casado julisti ylpeyttä äänessään.

Raportit nostavat näkyvyyttäJärjestön puheenjohtajana jatkava philip Aminoff totesi, että perheyritykset pit-käjänteisen omistajuuden puolestapuhuji-na ovat tulleet eurooppalaisten päättäjien tietoisuuteen.

– Komission vuonna 2009 julkaisema asiantuntijaraportti käsittelee perheyrityk-siä ja niiden toimintaympäristöön liittyviä haasteita laajasti. Raportti käsittää myös perheyritysmääritelmän. Tämän lisäksi myös Small Business Act puhuu perhe-yrityksistä, kertoi Aminoff.

Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act on aloite, jonka kautta Euroopan komissio otti vuonna 2008 selvästi aiempaa konkreettisemmin kantaa siihen, millaisia pk-yrityksiin liittyviä ratkai-suja jäsenmaiden olisi viisasta tehdä.

Komission lähtökohtana oli laatia mahdollisimman neutraali kokonaisuus, jonka sisältöä ei jaeta erityyppisiin yri-tyksiin. Perheyritysteema tulikin mukaan vasta myöhäisessä valmisteluvaiheessa. Sen sisällyttämistä pakettiin auttoi muun muassa se, että tuolloisessa GEEFin vuosi-kokouksessa vieraillut Euroopan komission

puheenjohtaja José manuel Barroso vakuuttui asiasta. GEEF sai tuolloin mah-dollisuuden vaikuttaa Small Business Actin sisältöön, joka muuten olisi keskittynyt toimintaansa aloittaviin yrityksiin.

Nyt on Aminoffin mukaan tärkeintä varmistaa, että vuonna 2009 julkaistu ko-mission raportti ei jää kuolleiksi sanoiksi, vaan sitä viedään aktiivisesti eteenpäin EU-instituutioissa.

– Keskeistä on viedä päättäjien tietoi-suuteen niitä asioita, joilla voidaan kehittää toimintaympäristöä, joka tukee pitkäjän-teistä omistajuutta ja yrittäjyyttä.

Verheugen: perheyritykset ovat Euroopan voimavaraEU:n entinen yritystoiminnan komissaari Günter verheugen totesi Byrysselissä, että perheyritykset ovat taloudellisen kehityksen moottoreita. Ex-komissaarin mukaan perheyritykset erottuvat juuri pitkäjänteisyydellään: Perheyritykset ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen kestävään kasvuun. Tämä on täysin eri asia kun lyhyt-jänteinen toiminta.

eU:n entinen yritystoiminnan komissaari Günter verheugenin mukaan perhe-yritykset ovat euroopan keskeinen voimavara.

Jesús casado työskentelee liiton pysyvänä pääsihteerinä Brysselissä.


13

Perheyritykset vahvistavat asemiaan Brysselissä

TEKSTI: AnnA mÄenpÄÄ JA eveLIInA tALvItIe

Verheugenin mukaan Barroson ensim-mäisen komission aikana tapahtui selvä muutos ilmapiirissä ja yksityisyrittäjyyden merkitys talouskasvulle tunnustettiin.

– EFB-GEEFin kannattaa jatkaa aktii-vista edunvalvontatyötä hakemalla uusia liittolaisia niin, että perheyritysnäkökulma huomioidaan päätöksenteossa.

Verheugenin mukaan finanssikriisi osoitti, että perheyritykset ovat keskeinen voimavara Euroopalle. Tämän johdosta on yhteinen intressi edistää perheyrittäjyyttä Euroopassa.

Paneeliin osallistunut toimitusjohtaja matti vanhanen painotti, että Euroo-pan on vahvasti keskityttävä kasvuun, mikä ei onnistu ilman perheyrityksiä.

– Yritysten on jatkossa yhä vaikeampi saada rahoitusta, tästä syystä yritysten vahvat taseet ovat keskeinen asia kasvun kannalta. Kasvun tulee olla omaan pää-omaan perustuvaa, ei ainoastaan lainaan pohjautuvaa.

Vanhanen tituleerasi itseään satavuo-tisten perheyritysten edustajien joukossa ensimmäisen sukupolven pääministeriksi ja kertoi eurooppalaiselle yleisölle, miten oli

aikaisemmassa asemassaan kutsunut per-heyrittäjät usean tunnin kävelylle metsään.

– Tuolloin minulla oli mahdollisuus kuulla rauhassa perheyritysten omistajien näkemyksiä ja kokemuksia. Sain erittäin paljon hyödyllistä tietoa, jonka avulla sisäis-tin perheyritysideologian.

Sitoutumista ja haasteitaPerheyritysten haasteet ovat Euroopan laajuisesti hyvin samankaltaisia, vaikka jä-senvaltiot eroavatkin toimintaympäristönä toisistaan. Perheyrittäjien puheenvuorois-ta viestittyi sitoutuminen pitkäjänteiseen yritystoimintaan.

Unkarilaisen Kurt Corp Infromation Managementin hallituksen puheenjohta-ja tamas Kurti totesi kuitenkin, että hänen kotimaassaan on hankalaa esiintyä pelkkänä omistajana.

– Ihmiset ajattelevat, että sinun on joh-dettava yritystä. Pelkkä omistaminen ei riitä. Itselleni perheyrittäjyys merkitsee myös sitä, että antaa yhteiskunnalle jotain takaisin.

Belgialaisen Dekuyper Royl Destillers Bob de Kuyper kertoi traagisen tarinan

sukunsa historiasta. Hänen isoisänsä kidna-pattiin ja murhattiin.

– Pitkä historia ja kokemukset ovat tuoneet pohjaa sosiaaliselle omistajuudel-le. Isovanhempani kokivat teollistumisen vaiheen. Oma sukupolveni kantaa huolta ympäristön saastumisesta.

> F A K T A

eFB-GeeF European Family Businesses-GEEF on vuonna 1997 perustettu perheyritysten eurooppalainen edunvalvontajärjestö. Järjestön tavoitteena on edistää per-heyritystietoisuutta Euroopan unionin instituutioissa.

Järjestöllä on 12 jäsentä. Viimeisenä liittyi Unkarin perheyritysjärjestö.EFB-GEEFin pääsihteerinä toimii Jesús Casado.

Järjestöllä on toimisto Brysselissä.

toista kauttaan eFB-GeeFin puheenjohta-jana toimiva philip Aminoff haluaa aktiivisia toimenpiteitä hyvin laadittujen aloitteiden jatkoksi.

eFB-GeeFin seminaarin paneelissa kuultiin edunvalvonnan viestien pohjaksi tositarinoita eurooppalaisista perheyrityksistä.


14

EFB-GEEFin tavoitteena on verojärjestelmä, joka koh-telee perheyritysten omistajia yhdenvertaisesti muiden omistajien kanssa.

Perheyrityksille verotuksella on kolme ulottuvuut-ta: yritys, omistaja ja perhe. Tällä hetkellä useimmissa Euroopan maissa oman pääoman tuotto on osittaisen tai täyden kahdenkertaisen verotuksen kohteena – ensin yrityksen tasolla ja toiseksi omistajan tasolla. Kolmanneksi, kun yritys siirtyy sukupolvelta toiselle, yritysvarallisuutta verotetaan yleensä vielä kertaalleen. Kahden- tai jopa kolminkertainen verotus on merkittävä perheyrityksiin kohdistuva taakka, joka ei koske suurin-ta osaa muista yrityksistä.

Taloudellisessa laskusuhdanteessa vahvan taseen ja oman pääoman merkitys korostuu. Kuitenkin useim-

missa maissa vieras pääoma on verotuksessa omaan pääomaan nähden edullisemmassa asemassa. Vieraasta pääomasta yritys saa korkovähennyksen, mutta omalle pääomalle maksettua osinkoa yrityksellä ei ole oikeutta vähentää verotuksessa. Kuitenkin omistajalla osinko on useimmiten ainakin osittain veronalaista tuloa, minkä vuoksi seurauksena on kahdenkertainen verotus.

EFB-GEEFin mukaan verojärjestelmän on kohdeltava kaikkia pääomia neutraalisti, on kyse sitten omasta tai vieraasta pääomasta, yritysvarallisuudesta tai spekulatii-visista sijoituksista taikka pitkän tähtäimen omistuksesta tai lyhyen aikavälin kaupankäynnistä. Sen on luotava yhdenvertainen pelikenttä kaikille omistuksille ja kaikille omistajille. n

EFB-GEEF tavoittelee yhdenvertaista verotusta

TEKSTI: SImO vALttI


15

Konferenssissa esiintynyt New Yorkin yliopiston politiikan professori Bruce Bueno de mesquita haluaa haastaa perheyritykset uudistamaan ajattelu-tapojaan. De Mesquita kuvailee yritys-perheitä monarkeiksi, joilla on taipumusta tehdä päätökset pienessä piirissä. Tällöin näkökulma jää yleensä kapeaksi.

– Nykymaailmassa muutokset ovat huomattavasti vaikeammin ennakoitavissa. Näkökulmia tarvitaan useita.

De Mesquita kehottaa perheyritys-ten omistajia esimerkiksi miettimään, onko yritysten hallituksissa edustettuina tarpeeksi monta näkökulmaa ja innostaa uusia sellaisia päätöksentekoon etsimään.

Vaikka kaikki elämässä ei ole ennakoi-tavissa, hänen mielestään useat neuvot-telutilanteet ovat. Ennakoinnissa pitää ymmärtää vaihtoehdot, mahdollisuudet, arvot ja uskomukset.

– Jos pystyt ennakoimaan lopputulok-sen, voit ohjata päätöksentekoprosessia siten, että se johtaa parempaan tulokseen, de Mesquita neuvoo.

Yritteliäisyys kasvattaa bisnestäPerheyritysten parissa toimivia asiantun-tijoita tutkijat kannustavat edistämään yritysperheen yritteliäisyyttä sekä kasvua tavoitteena.

Babson Collegen STEP-projektin tut-kijat rob nason, mattias nordqvist ja tom Zellweger toteavat perheyri-tyksistä löytyvän yli sukupolvien ulottuvaa yritteliäisyyttä.

– Perheyrityksen liiketoiminta voi jatkua ilman yritteliäisyyttäkin, mutta vain yritteliäisyys kasvattaa bisnestä, he painottavat.

Family Firm Instituten konferenssiin Chicagoon kerääntyi lokakuussa yli neljä sataa perheyritys-asiantuntijaa. Maailmaa muuttuu – muuttuvatko perheyritykset, konferenssissa kysyttiin.

TEKSTI: KrIStA eLO-pÄrSSInen

Perheyritys – Monarkiaa vai yli sukupolvien siirtyvää yrittäjyyttä?

> F A K T A

• Family Firm Institute (FFI) on vuonna 1986 perustettu voittoa tavoittele-maton perheyritysasiantuntijoiden ja -tutkijoiden verkosto.

• Verkostoon kuuluu yli 1500 jäsentä, joista 65 % on yhdysvaltalaisia ja muut ympäri maailmaa.

• Jäsenistä 75 % on perheyritysasian-tuntijoita, 21 % tutkijoita ja 4 % opiskelijoita.

• FFI järjestää vuosittain maailman-konferenssin ja koordinoi alueellisia tapaamisia.

• FFI julkaisee Family Business Review -tiedejulkaisua.

• FFI myöntää Family Business Advising ja Family Wealth Advising -sertifikaat-teja.


16

Chicagossa kokoontui lokakuussa 670 perheyritysten omis-tajaa eri puolilta maailmaa FBN Internationalin Summitiin. Suomesta oli mukana lähes 30 perheyritystemme edustajaa – tämä on hieno saavutus. Ensimmäisenä aamuna saimme ylpeinä kuunnella 102-vuotispäiväänsä viettäneen Primulan tarinan.

chris Galvin avasi konferenssin uskomattoman vah-valla esiintymisellään. Hän kertoi valloittavan avoimesti tari-nan siitä, miten Motorola syntyi, aina siihen asti, kun perhe menetti yhtiön hallinnan vuonna 2003. Dynaaminen perhe lähti puhtaalta pöydältä ja perusti uusia bisneksiä. Johtoaja-tuksena oli: ”Business is about serving the world – it is not about making money – it is about changing the world”.

Selkeistä arvoista ja kovista tavoitteista antoi esimerkin vuoden perheyritykseksi valittu brasilialainen Odebrechtin perhe. Yhtiö on valtavasta koostaan huolimatta säilyttänyt arvopohjanaan luottamuksen ihmiseen, yrittäjyyteen ja palveluun. Perheen jäsenet kertoivat uskovansa voimakkaa-seen kasvuun, joka seuraa selkeästä johtamisjärjestelmästä.

Järjestelmä on varmistanut sen, että perhettä edustaa yhtiössä kerrallaan vain yksi perheenjäsen.

Suoraan sydämestä puhui legendaarisen Gianni Agnellin 34-vuotias tyttärenpoika John elkann. Autoalan vaikeat vuodet ja uusi orastava kasvu saivat tämän Fiatin hallituksen nuoren puheenjohtajan puhumaan lämpimästi perheen tärkeydestä: ”Family and business have to function – they have to function together”. Isoisältä saatu tärkein oppi oli rohkeus kysyä ja kohdata asioita sekä reagoida.

Pienen perheyrityksen edustajana Chicagossa tunsin olevani etuoikeutettu saadessani kuunnella uskomattomien ihmisten tarinoita itsestään, yrityksistään, onnistumisistaan, virheistään, perheistään ja ennen kaikkea kyvystä yhdistää perhe, omistajuus ja yritys.

Omistajuudella on merkitystä.

Anne Berner

Perheyritys muuttaa maailmaa

– FFI:n visiona on kuulua maailman viiden arvostetuimman asiantuntijajärjestön joukkoon, paljastaa FFI :n toimitusjoh-taja Judy Green.

Family Firm Instituten (FFI) strategisena tavoitteena on olla luotettu palvelujen ja tiedon tarjoaja sekä arvos-tettu järjestö jäsentensä keskuudessa. Järjestön missiona puolestaan on edistää perheyritysten toimintaa tarjoamal-la asiantuntijoille ja tutkijoille kansainvälinen foorumi, jossa he saavat alan uutta tietoa ja mahdollisuuden luoda uusia kontakteja.

– Tämä toteutui hyvin Chicagossa, Green summaa.Konferenssissa jaetaan myös Family Business Advising

ja Family Wealth Advising -sertifikaatteja, jonka tämä vuonna sai Jyväskylän yliopiston yliassistentti Sofia Kauko-valli. Sertifikaatin tavoitteena on lisätä asian- tuntijoiden ymmärrystä perheyrityksistä ja perheyritys-systeemissä toimivien eri rooleista. Se myös kannustaa eri alojen asiantuntijoita toimimaan yhdessä.

Porissa järjestetään perheyritysasiantuntija- ja tutkijatapaaminen 10.-11.2.2011.

Vieraile asiantuntijaverkoston sivuilla osoitteessa www.perheyritysasiantuntijat.fi n


Ketjumme, PwC, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia 154 maassa. Apunasi on 162 000 alansa vankkaa ammattilaista. PwC on lyhennys, joka viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää osoitteessa www.pwc.com.

www.pwc.com/fi/omistajayrittajapalvelut

Me PwC:llä ymmärrämme omistajayrittäjävetoisia yrityksiä. Tiimimme auttaa sinua ratkaisemaan kaikki sukupolvenvaihdokseen liittyvät kysymykset – niin henkilökohtaiset, lakisääteiset kuin taloudelliset.

Sukupolvelta toiselle, ei kvartaalilta seuraavalle.

17

With global Cash Management services, Pohjola Bank is the ideal partner to help you manage and optimize your cash flows and working capital, providing you with the time and means to concentrate on other areas of your business.Offered services:• Cash Pooling solutions• Payment Factory• SEPA compliant• SWIFT Score -services• Tailor-made solutionsFor more information, contact Your relationship manager at Pohjola Bank.

Global Cash Management through Pohjola


Polvenkorkuiset verkostoituvat lihapullien voimalla

Voiko riemulla olla rajoja? Ei, mikäli on uskominen Perhepäivään osallistuneita junioreita. Uusi sukupolvi voi ja kasvaa hyvin.

Huimalassa vietetty reippailutempaus järjestettiin nyt toisen kerran. Next-työryhmän puheenjohtaja Annika Sucksdorff oli mukana järjestämässä ja paikanpäällä myös viime vuonna.

– Olisin itse lapsena kaivannut vastaavanlaisia tilaisuuksia. Tiesin kyllä, että Victor Ekin muuttoautot liittyivät jotenkin meidän perheeseen, mutta siihen se jäikin.

Annika kertoo, että Next-työryhmällä on paljon toimintaa 20–30-vuotiaille jäsenille. Lapset ja teinit ovat jääneet niiden ulkopuolelle. Nyt Perheyritysten liitto panostaa myös heihin.

– Minusta on tärkeää, että nuoremmatkin pääse-vät osalliseksi aktiviteeteistamme. Toivon, että näistä jää jotain muistoja, mistä ammentaa myöhemmässä vaiheessa.

Annika edusti Huimalassa yhdessä miehensä sekä tämän 3,5-vuotiaan ella-tyttären kanssa. Hengessä mukana oli myös parin, vielä vatsassa kasvava, esikoinen, jonka syntymäpäiväksi on laskettu jouluaatto.

Leikki on hyvä alkuremin (7v.) ja celinen (10v.) äiti mia cederberg-Skvorc tuli Huimalaan lastensa serkkutyttöjen kera. Illan teemaa hän piti hyvänä.

– Lapsille tulee leikin kautta yhteys liittoon ja toisiin lapsiin. Jostain tämä pitää kuitenkin aloittaa.

Sveitsistä asti olivat tulleet risto väyrynen lastensa Lilan (5 v.) ja nooan (1,5 v.) kanssa. Perhe-yrityskysymyksen lapset kuittaisivat hiljaisuudella, johon isä vastasi, että heillä näistä asioista ei ole vielä paljoa puhuttu. Huimalan hauskuudestakaan ei vielä ollut paljon sanottavaa, sillä ilta oli heillä vasta aluillaan. Pientä apetta poskeen ja sinne hävisivät nekin lapset.

Ruokailun jälkeen oransseihin liiton t-paitoihin pu-keutuneet lapset valtasivat leikkiareenan. Illan edetessä punaiset posket kertoivat enemmän kuin tuhat kysy-mystä. Polvenkorkeudelta verkostoituminen sujuu ihan luonnostaan. n

TEKSTI: hAnnA OJAnpÄÄ

KUVAT: rAmI SALLe

HUIMALA-GALLUP

18

Mitä nämä Suomen tulevaisuuden toivot ajattelevat isien ja äitien työpaikoista? Sitä kysyimme heiltä leikin ja lihapullien lomassa. Koska leikki on lasten työtä, kysymyspatteristo keskittyy myös illan tärkeimpään antiin eli hauskanpitoon.

1. Mikä on perheyritys?2. Mikä Huimalassa oli hauskinta?

VIIVI PORKKALA, 8 V.1. Se on semmonen…, mä luulen, että mä tiedän, mutta se on vaikea selittää. Se on kun sukupolvi jatkaa toisen sukupolven jälkeen siinä yrityksessä.2. Kaikki on tosi kivaa!

VIIVIN SERKKU, ANNI LAPPALAINEN, 9 V.1. Meidän äiti on lääkäri ja se auttaa perheitä. Miia-täti on töissä Rukalla ja sielläkin on paljon perheitä. Perheyritys auttaa toisia perheitä.2. Hyppiä trampoliinissa ja kaikki muukin on hauskaa. Pienten puolella legot on ainoa mukava juttu.

REMI SKVORC, 7 V.1. Että kaikki perheet on yhdessä.2. Leikkiminen ja lihapullat (jälkimmäisestä on kuvatodisteita).

CELINE SKVORC, 10 V.1. Että perhe tekee yhdessä asioita. Ja se yritys tarkoittaa siinä sitä, että perhe tekee siinä yrityksessä töitä.2. Pomppiminen ja leikkiminen.

REMIN JA CELINEN SERKKUTYTöT TARA (13 V.) JA ALExANDRA (10 V.) CEDERBERG1. Yritys eri perheistä.2. Kun voi tehdä kaikkia kivoja juttuja.

1. Monet perheet yrittävät.2. Kiva, kun on erilaisia labyrintteja.


19

TEKSTI: hAnnA OJAnpÄÄ

KUVAT: rAmI SALLe


20

Lenita Airiston mielestä työ on ihmisen elämälle hyvä sisältö. Perheyrityksiä hän pitää erinomaisen tärkeinä.

TEKSTI: eveLIInA tALvItIe

KUVAT: rAmI SALLe

Lenita Airisto: Yrittäjällä ei ole ikärajaa

– Perhe on se paikka, jossa opitaan riskin-ottoa ja yrittäjyyttä. Ja ilman niitä ei synny menestystä tai kasvua. Siksi perheyritykset ovat erityisen tärkeitä Suomen kannalta, Lenita Airisto totesi jo viime kesänä Porin SuomiAreenassa vetämässään tilaisuudessa.

Airisto on edelleen täysin samaa miel-tä. Siksi hän innostui ajatuksesta moderoi-da myös Perheyritysten liiton seuraajapol-ven edustajista koostuvaa paneelia.

– Olen hyvin utelias kuulemaan, mitä mieltä tämä nuori polvi on globaaleista talouden haasteista, tasa-arvosta ja tie-tenkin siitä, millaisia arvoja ja asenteita he ovat perheestään omaksuneet.

Junioreita ja senioreitaVäestö vanhenee, mutta seniorit ovat hyväkuntoisia. Kohtaavatko seniorien vankka kokemus ja juniorien uudet näke-mykset perheyrityksessä? Mikä on suurin muutos sukupolvien työtavoissa? Mikä on perheyrityksen kulttuuriarvojen merkitys

toiminnoissa? Kysymykset sisältävät asioita, joita Airisto haluaa perheyritysten tulevai-suuden toivoilta selvittää.

Työssä jaksamisesta tai ikärasismista Airisto sen sijaan ei ole halukas keskuste-lemaan. Hän katsoo asiaa toisenlaisesta tulokulmasta.

–Henkisesti ja fyysisesti huippukuntoi-set 60+-seniorit ovat uusi ilmiö ihmiskun-nan historiassa. Jo vuonna 2009 Suomessa oli yli 65-vuotiaita enemmän kuin alle 15-vuotiaita, ja määrä vain kasvaa.

Airiston arvion mukaan kuusikymppi-set myös vanhenevat eri tavalla kuin hei-dän vanhempansa. He eivät halua vaihtaa ”aktivoivaa työyhteisöä eläkeläiskerhoon, jossa keskustelunaiheet ajautuvat helposti golfiin ja kolotuksiin”.

Peukalot korviinAiristo on vaikuttanut bisneksessä vuosi-kymmeniä. Häntä pidetään myös eräänä maamme ensimmäisistä tv-persoonista.

Airisto on aina hämmentänyt, ärsyttä-nyt, ihastuttanut ja puhuttanut. Sydämel-tään hän on yrittäjä, joka on kiinnostunut jatkuvasta kehittymisestä.

– Yrittäjällä ei ole mitään ikärajaa. Täs-sä asiassa hän on täysin suojatulla alueella.

Airisto ei usko, että olisi omassa elämässään voinut toimia muuna kuin itsenäisenä yrittäjänä.

– Monissa työpaikoissa en aikoinaan olisi päätynyt kuin korkeintaan nuolemaan postimerkkejä. Sen, mitä olen saanut aikaiseksi, olen saanut aikaiseksi yrittäjänä. Niiden varalta, jotka ovat yrittäneet minua mitätöidä, olen työntänyt peukalot korviin.

Airiston mukaan pärjätäkseen yri-tyksen on seurattava, mitä maailmalla tapahtuu. On seurattava mediaa, myös kansainvälistä. On matkustettava. Seeing is believing. Airiston kanssa ei voi keskustella ilman viittauksia siihen, miten yritykset maailman kasvualueilla toimivat.

– Aasiassa käydessään näkee sen valtavan nälän tehdä työtä. Ymmärrys ja


21

oppiminen seuraavat vasta kun on käynyt paikan päällä.

Luovaa älykkyyttäNo Pain, No Gain. No Guts, No Glory. Miten toteutuu perheyrityksen tyttärien ja poikien välinen tasa-arvo ja kuka on kovin riskinottaja? Onko lasikatto vastassa tytöillä myös perheyrityksessä? Voiko veli olla sisarensa alainen? Mitä uutta ja mer-kittävää perheen tyttäret tuovat yrityksen johtoon? Airiston kysymykset nousevat niistä aihealueista, jotka häntä itseään liikuttavat.

Naisten asema liikuttaa. Lenita kertoo tavanneensa Ugandassa luku- ja kirjoitus-taidottomia naisia, jotka saavat 50 dollarin mikrolainan ja nostavat koko heimonsa sillä. Lainan avulla he ovat ostaneet puhelimen ja ryhtyneet myymään puheaikaa.

– Hyvin nopeasti näillä naisilla on alihankkijoita, takseja ja lehmiä siellä täällä. Kyse on luovasta älykkyydestä.

Airisto korostaa, että työ on hänelle ollut aina elämän sisällöistä antoisin. Tätä konseptia hän suosittelee lämpimästi muil-lekin, joilla on intohimoa ja halua muuttaa maailmaa.

– Niitä, jotka vievät elämää eteen-päin, on yksi prosentti ihmisistä. Joukkoja johdetaan edestäpäin. Meitähän on joka junaan, menestyjät voivat tulla Kainuusta ja Kauniaisista. Tämä on luonnekysymys, luonne ratkaisee, Airisto lataa.

Töitä, töitä, töitäAiristo kertoo tutustuneensa omista-jayrityksiin, joiden tarinan päättymisen on nähnyt. Yhdellä tällaisella yrittäjällä oli toimipiste maaseudulla. Viikonloput hän vietti saaressa. Airiston kriittisen tulkinnan mukaan kyse on suomalaisen kulttuurin erikoispiirteistä, jotka näivettävät uudistu-mista ja kehittymistä. Lenitan mielipiteet risteävät maaseudun rauhaa ihannoivan suomalaiskansallisen näkemyksen kanssa.

– Joka viikonloppu mennään maalle. Miksi ei Wieniin, Pariisiin, Berliiniin, Tallin-naan tai Pietariin, hän ihmettelee.

– Kun tähän vielä lisätään täydellinen sulkeutuminen ulkomaailmalta niin, että ei lueta lehtiä eikä seurata uutisia, alkaa tilanne jo muistuttaa erakkoelämää. Siitä ei voi kehittyä mitään.

Menestymisen jälkeenkään ei Airiston mielestä saa jäädä paikalleen. Hän on seurannut monen yrityksen hiipumisen tilanteessa, jossa ensin on tehty valtavasti töitä, mutta menestyksen jälkeen ajatuk-set ovat eksyneet golf-kentälle, purjeve-neeseen, huvilalle. Sinänsä hyviä asioita, mutta vievät ajatukset muualle.

– Jos on iso vene, kyllä sitä putsaa mielellään työpaikallakin. Kilpailu on niin kovaa, että tällaiseen ei ole varaa. n

Lenita tapasi Klaus K -hotellin yrittäjä-omistajapariskunta mia cederberg-Skvorcin ja marc Skvorcin. Lenitan filoso-fian kanssa yhteneväisyyttä löytyi ainakin työn tekemisen määrässä. – perheyrityksessä työn ja elämäntavan raja on hyvin häilyvä. varsinkin meidän tapauksessamme, jossa on kyseessä 24h -operaatio, pariskunta nauroi.


22

Syysseminaarin päättänyt seuraajapolven paneeli kulki Lenita Airiston vetämänä globaalin talouden haasteista perheen merkitykseen. Perheyrityksen jatkamista osallis-tujat pitivät kaiken kaikkiaan enemmän mahdollisuutena kuin pakkona.

– Pitää osata innostua ja innovoida, kiteytti Keski-kuljetus Oy:n Sanna tronti.

Paikalleen jähmettymisestä nuorta polvea ei ainakaan voi syyttää.

– Jos olisi resursseja, olisin valmis perustamaan yhden yrityksen kuukaudessa, Fregatti Oy:n Jaakko Wäänä-nen paljasti.

Tronti kertoi, että hänen perheyrityksessään työnte-kijöiden keskimääräinen työsuhde on pituudeltaan 14 vuotta. Työntekijöistä pidetään huolta.

Hakaniemen metallin Lauri nurminen korosti hänkin henkilöstön merkitystä.

– Henkilöstö on todella tärkeä voimavara. Ilman erikois-osaamista ei pärjää. Tavallisia asioita ei kannata tehdä.

Airisto välitti nuorille panelisteille oman elämän-oppinsa: Epäonnistumisista oppii enemmän kuin onnistumisista.

– Finanssikriisin turbulenssi vei turhat luulot pois. Sen jälkeen olen oppinut oikeaa työn tekoa, myötäili Wäänä-nen.

Yhteiskunnan suureen sukupolvenvaihdoksiin liitty-vään haasteeseen panelistit osasivat ottaa omakohtaisesti kantaa. Trontin mielestä olennaista omistajuuden siirtä-misessä on kommunikointi.

– Vanhemman sukupolven pitää antaa mahdollisuus onnistumisiin ja epäonnistumisiin. Pitää luottaa, antaa tilaa ja vastuuta.

Nurminen myönsi, että vanhemmalla polvella saattaa olla mielessä hokema ”ennenkin on tehty niin”. – Oma isäni on vahva persoona, jonka puoleen kaikki helposti edelleen kääntyvät, Nurminen kuvaili hymynkare suu-pielessään.

Tasa-arvokysymyksiin EM Groupin Jenni raitavuon vastaus oli napakka.

– Epätasa-arvoa naisten ja miesten välillä on voinut olla aiemmin. Jos minulle asetettaisiin sukupuoleen liittyvä este, astuisin itse sen yli. n

Seniori tenttasi junioreita


23

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistajaCapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimijoita. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,5 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen kuusi sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Technology, CapMan Life Science, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Moskovassa.

www.capman.com

Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

Jäse

netu

Jäsenyritykset voivat nyt ostaa ilmoitustilaa

puolen sivun ilmoitus 750 euroa (+ alv)Koko sivun ilmoitus 1500 euroa (+ alv)

Lisätietoja: [email protected]

1-1

yritysyritys4 • 2008 • Perheyritysten liitto ryPerhe

Myllykoski Oyj:n Charlotta ja Barbara:

Ennenkin on selvittySivut 4–7

Ulla ja Juha Valkamo

jatkavat Primulan

sadan vuoden tarinaa.

Sivut 8-10

Anne Berner on liiton

uusi puheenjohtaja

Sivu 12

1

yritysyritys2 • 2009 • Perheyritysten liitto ryPerhe

Berner, Ikäheimo ja Bargum:

Perheyritys on

osa identiteettiä

Maija-Riitta Ollila

uskoo perheyritysten

etiikkaan Sivut 14–17

Sivut 4–7

Paulig on vuoden

perheyritys Sivut 18–211


Perhe

Johanna Hamro-Drotz etsi Sinituotteelle projektin Tansaniasta

Thierry Lombard pitää tärkeänä taloutta, pla-neettaa ja ihmisyyttä Sivut 16–21

Sivut 4–8

Kuntaministeri Kiviniemi: Poliittinen populismiruokkii kateutta Sivut 12–14

1


Perhe

Kiilto Familyn Ville ja Eeva Solja: Perhe tuo yritykseen inhimillisyyttä

Philip Aminoff: Kasvu lähtee terveestä liiketoiminnasta Sivut 26–27

Sivu 10

Jorma Ollila puhui Perheyritys-tapahtumassa Sivut 4–9

1


Perhe

Matti Vanhanen: Arvot ohjaavat pääoman käyttäytymistä Sivut 4–7

3_2010.indd 1

6.10.2010 9.38


24

– Emme ylipäätään hae esteitä. Järjestöillä on toki painotuseroja, mutta tämä ei estä hakemasta yhteisiä tavoitteita, joista yksi on suomalaisen omistajuuden turvaami-nen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus korjaa, kun häneltä kysytään, mitkä ovat elinkeinoelämän jär-jestöjen yhteistyön suurimmat haasteet.

Kysymyksen taustalla on Suomen Yrittäjien tuoreen puheenjohtajan mikko Simolinnan avaus, jossa hän paljasti tavoitteekseen yhdistää SY:n, EK:n ja Perheyritysten liiton. Järventauksen mukaan kyseistä tavoitetta ei järjestön papereihin ole kirjattu.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja matti vanhasen mukaan olennaista on profiilien kirkastaminen.

– Meillä ei ole yhdistymissuunnitel-mia. Tärkeintä on, että järjestöjen kesken työnjako on mahdollisimman selkeä, voi-mavaroja ei hukata päällekkäisiin toimiin ja yhteistyö toimii mahdollisimman hyvin.

Hän toivoo, että järjestöt voivat antaa toisilleen sivustatukea. Joissakin näkö-kulmissa ristiriitojakin on, mikä on hyvä ääneen tiedostaa. Yleensä ne johtuvat jäsenistön erityisintresseistä.

– Ristiriidat eivät saa kuitenkaan kas-vaa yhteistyötä tai sanomamme painoar-voa häiritseviksi.

Näkökulmien ja rakenteiden erojaMolemmat järjestöjohtajat painottavat, että työnantaja-, yrittäjä- ja omistajanä-kökulmat edunvalvontatyössä eroavat toisistaan, ja kutakin näistä näkökulmista tarvitaan.

– Perheyritysten liiton painopistees-sä ovat omistaja- ja yrittäjänäkökulmat. Ensimmäisen polven yrittäjällä yrittäjä-näkökulma on vahvimmin esillä, mutta yrityksen kasvaessa ja vanhentuessa yrityksen jatkuvuuteen liittyvät omista-juusnäkökulmat nousevat tärkeiksi. Työn-antajanäkökulma hoidetaan EK:n kautta, Vanhanen erittelee.

Järventaus toteaa järjestöjä yhdistävän omistajuuden lisäksi yrittäjyyden, mutta lähtee saman tien hieromaan nyanssieroja.

– Kaikki työnantajat eivät ole yrittäjiä eivätkä kaikki omistajat yrittäjiä. Sen sijaan yrittäjä on usein molempia, työnantaja ja omistaja. On myös hyvä tunnistaa että

palkkajohtajan ja yrittäjän tulokulmissa on eroja, Järventaus pyörittelee arvioiden, että myös EK:ssa yrittäjävaltuuskunnan merkitys on kasvanut.

Eroa järjestöjen väliltä löytyy myös jäsenistön rakenteesta. Elinkeinoelämän keskusliitto on suurten vienti- ja pörssi-yhtiöiden järjestö. Suomen Yrittäjistä yli puolet on yksinyrittäjiä.

Perheyritysten liiton jäsenyrityksistä kolmannes on suuria yrityksiä, jotka työllis-tävät yli 250 henkilöä.

Vanhanen nojaakin johtamansa järjestön edunvalvonnassa jäsenyritysten määrän sijaan siihen, että Suomi tarvitsee kasvollista omistajuutta ja kasvukykyisiä kotimaataan arvostavia yrityksiä.

– Nuoreen sukupolveen liittyvää yrittäjyyskasvatusta ja valmennusta omis-tajuuden tuomiin haasteisiin on kehitet-tävä. Edunvalvonnassa liiton vahvuus on sanomamme oikeutus.

Molemmat haastattelussa esiintyvät järjestöjohtajat palaavat mielellään omista-juuteen, jonka ympärille on perustettu Suo-malaisen omistajuuden neuvottelukunta.

– Kun puhutaan omistajuudesta, puhutaan oikeastaan niistä asioista, jotka

Sanoista kohti tekemistä – järjestöt etsivät yhteisvoimaa

SY:n ja PL:n toimitusjohtajia pyydettiin määrittelemään yhteneväisyyksiä ja eroja järjestöjensä linjoista. Tehtävä ei ollutkaan ihan yksinkertainen.

TEKSTI: eveLIInA tALvItIe

KUVA: rAmI SALLe


25

Sanoista kohti tekemistä – järjestöt etsivät yhteisvoimaa

vaikuttavat yrittäjyyteen. Jotta voi menes-tyä ja omistaa, tarvitaan hyvät olosuhteet yrittäjyydelle, Järventaus analysoi.

Lyhyitä askeleita ja yhteistä tekemistäYhteiskunnallisilta päättäjiltä kuulee toisinaan kriittisiä näkemyksiä myös siitä, että järjestöjen yhteisiä avauksia ja kantoja tarvittaisiin enemmän. Kysymykseksi nostetaan tuolloin, miten poliitikot voivat saada tolkkua asioista, joista edes järjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen.

– Lopullinen vastuu on tietysti aina poliittisilla päätöksentekijöillä, joiden viisauteen täytyy voida luottaa, Järventaus vastaa kritiikkiin.

Viime kesänä saatiin aikaiseksi elin-keinoelämän järjestöjen ensimmäinen yhteinen verokannanotto, joka tosin on luonteeltaan melko yleinen. Liudentuvatko näkemykset yhteisissä kannoissa liikaakin?

Järventauksen mielestä tämä on kes-keinen kysymys.

– Yleiselle tasolle jäävien kantojen sisällä täytyy löytää yhteistä tekemistä. Vaikuttavuutta saadaan yhteisillä kannoilla.

Kun samanlaista kantaa ei jostain asiasta löydy, se todetaan, ymmärretään ja tuo-daan omat kannat esille.

Isoon linjaan sisältyvä tarve on tunnis-tettu esimerkiksi verotuksen uudistamisen tapauksessa.

– Suunta yhteistyössä on nyt hyvä ja luottamuksen avulla päästään eteenpäin, vaikka askeleet ovatkin toisinaan lyhyitä, Järventaus sanoo.

– Samat jäsenet rahoittavat nämä järjestöt ja onnistumista mitataan yhtei-sesti saavutettavilla tuloksilla, Vanhanen muistuttaa.

HallitusohjelmasuunnitelmiaEduskuntavaalit lähestyvät ja järjestöjen edunvalvontatyö tiivistyy. Yhteinen ääni voisi kuulua kovempana. Onnistuuko?

– Lähikuukausien yhteistyössä kannattaa edunvalvonnassa keskittyä siihen, mikä on yhteinen viestimme yritystoiminnan kasvun varmistamiseksi ja Suomen kasvun eväiden vahvistamiseksi. Mitä selkeämpi on elinkeino-elämän keskuudessa määritetty suunnitelma, sitä paremmin se otetaan päätöksenteossa vastaan, Vanhanen määrittelee.

Järventauksen lista hallitusohjelman varalle on monelta osin perheyritysten näkökulman mukainen: kannustava vero-järjestelmä, tuottavuuden parantaminen, työllistämisen helpottaminen ja julkisen sektorin tehokkuuden parantaminen.

– Nämä asiat eivät ole outoja ny-kyisellekään hallitusohjelmalle. Asioiden kirjaaminen ja saattaminen ohjelmaan on sinänsä tähdellistä, mutta sitten tulee toteuttamispuoli, Järventaus muistuttaa.

Vanhanen muotoilee, että hallituksen päätavoitteiden joukkoon on asetettava yritysten kasvuedellytysten turvaaminen.

– Yksikään hallitusohjelman yksityis-kohta ei saa olla ristiriidassa tämän kanssa. Jokainen kohta on arvioitava myös siltä kannalta, miten se edistää kestävää kasvua.

Järventaus paljastaa havainneensa ilmapiirissä tiettyä väsymystä teemoihin, joita on luettu lukemattomista linjauksista ja työryhmien kannoista.

– Meillä on tulossa tosi kova hallituskausi. Teollisuuden pohja supistuu huolestuttavasti, vaikka palvelusektori kasvaa. Tarvitaan paljon paitsi päätöksiä myös uutta puhtia ja innos-tusta, jotta pohjoismainen hyvinvointimalli voidaan uudistaa ja hyvinvointi näin turvata.


Näin pimeinä iltoina mieli eksyy vääjäämättä aurinkoisiin kesäpäiviin. Erityisesti lapsuuden kesäpäivät olivat aina täynnä auringon valoa. Itse vietin lapsuuden kesät isovanhempieni mökillä Turun saaristossa. Kaikkein aurinkoi-simpia olivat serkkujen kanssa vietetyt viikon-loput. Yhteisten leikkien, pelien, uimahyppyjen ja saunahetkien jälkeen herkuteltiin grillimak-karalla.

Suvun kesämökki onkin suomalaisille luon-teva paikka rakentaa ja ylläpitää perheen ja suvun yhteisöllisyyttä, joka näin yksilöllisyyttä

arvostavana aikana tuntuu vaativan erityistä vaalimista. Perheen ja su-vun yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen on harvinaista herk-kua. Perheyrityksissä tämä herkku pitäisi olla arkipäivää, koska tutki-musten mukaan perheen yhteen-kuuluvuus vahvistaa perheyrityk-sen jatkuvuuden edellytyksiä.

Perheeseen liitetyt ominaisuu-det, kuten perinne, vakaus, lojaa-lisuus, luottamus ja riippuvuus, näkyvät myös perheyrityksessä. Perheen historia on yrityksen

historiaa. Yrityksessä voidaan esim. juhlia perustajan syntymäpäivää. Perustajan arvomaailma jää usein elämään yritykseen. Samoin kuin perheen jäsenet ovat lojaaleja toi-silleen, he ovat myös lojaaleja perheyritykselle. Omistajilla on tunnesiteet yritykseen.

Yhteisöllisyys on suvun ja perheen yh-teisen tarinan jakamista ja yhteisen suunnan vahvistamista. Se on perheyrityksen aineeton-ta pääomaa. Jokaisella perheellä ja suvulla on oma tarinansa ja oma tapansa kuljettaa tarinaa seuraavalle sukupolvelle. Tärkeintä on, että tarina jatkuu. Tarinassa jokaisella on oma roo-linsa. Jokaisen ainutlaatuisuus yhdistyy toisten ainutlaatuisuuteen muodostaen jäljittelemättö-män kokonaisuuden. Yhteisöllisyyteen kuuluu erottamattomasti erilaisuuden hyväksyminen ja yksilöllisyyden kunnioittaminen.

Tanskalainen perhetutkija Dencik ryhmit-telee postmodernin perheen yksilöllisyys- ja yhteisöllisyysasteikolla. Hän kutsuu tiimiper-heeksi perhettä, jonka jäsenet ovat vahvasti yksilöllisiä ja yhteisöllisiä. Perheessä, jossa ei ole yhteisöllisyyttä eikä yksilöllisyyttä, eletään kuin yksinäiset kalat akvaariossa tietämättä, miten perheenä oikein tulisi elää. Jääkaappi-perheessä yksilöllisyys taas korostuu ja yhtei-set kokoontumiset muistuttavat pyöröoven liikettä. Klassisen patriarkaalisessa perheessä yhteisöllisyys on korostunut ja yksilöllisyyttä ei arvosteta.

Vaikka yhteisöllisyys yleensä lisää per-heen hyvinvointia, niin liian tiivis yhteisö voi myös tukahduttaa sen jäsenen. Perheessäkin harjoitetaan vallankäyttöä ja liian usein ”mus-tat lampaat” suljetaan pois perheyhteisöstä. Toisaalta sukuun naitujen on joskus vaikea uida sisään tiiviiseen perheeseen tai sukuun, jolla on jo vakiintuneet tavat esimerkiksi viettää lomia ja juhlapyhiä.

Tunnustan, että usein oma perheeni muis-tuttaa jääkaappiperhettä. Onneksi sentään serkkuperinne jatkuu kesäisin vanhempieni mökillä, jossa nyt omat poikani innokkaasti kalastavat ja saunovat serkkujensa kanssa sekä herkuttelevat mummin letuilla.

Serkkuja ja herkkuja

Krista elo-pärssinenperheyritysten

liiton asiantuntija (valmennus ja

tutkimus)

26


27

Perintö- ja lahjavero on hyvä vero. Näin väit-tävät monet veroteoreetikot. He perustelevat väitettään yleensä kahdella tavalla. Ensinnäkin perintö- ja lahjavero on valtiolle verotulojen lähde. Veron tuotto Suomessa vuonna 2009 oli 440 miljoonaa euroa, joka on noin 1,2 % valtion verotuloista.

Toinen perintö- ja lahjaverotuksen puolesta esitetty perustelu on hyvän verojär-jestelmän ominaisuus nimeltä veronmaksuky-kyisyysperiaate. Vero määrätään silloin, kun verovelvollisella on kykyä se maksaa. Hyvä periaate, mutta täyttääkö perintö- ja lahjave-rotus sen?

Perinnön ja lahjan saaminen ajatellaan usein tilanteeksi, jossa saajalle tupsahtaa kasa rahaa, jolla veron voi helposti maksaa. Joskus näin onkin, jos perintö tai lahja koostuu esimerkiksi pankkitalletuksista tai helposti rahaksi muutet-tavasta omaisuudesta. Löydän monta tilannetta jossa näin ei ole. Otan kaksi esimerkkiä.

Kun perintö tai lahja muodostuu epä-likvideistä, usein listaamattoman yrityksen osakkeista, niiden muuttaminen rahaksi on monesti likipitäen mahdotonta ainakin nopealla aikataululla. Jos vielä käy niin, että kyse on alle 10 %:n osuudesta yrityksessä, nykyistä sukupolvenvaihdoshuojennusta ei voi verosta saada. Silloin perinnön- tai lahjansaajan pitäisi irrottaa veronmaksuun tarvittavat varat yrityksestä osinkona.

Kun perintövero on 13 % yrityksen käyvästä arvosta ja osingosta menee vielä osinkovero, ollaan helposti tilanteessa, jossa yrityksen pitäisi jakaa osinkona 20 % omasta pääomastaan, jotta vähemmistöosakas saa veronsa maksettua. Se on useimmiten käytän-nössä mahdotonta tai vähintään kestämätöntä yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Lisäksi voidaan kysyä, miksi yrityksen muut omistajat, joilla ei ole niskassaan määrättyä perintö- tai lahjaveroa, haluaisivat nostaa yrityksestä suuret osingot, jotka eivät ole pe-rusteltuja muuten kuin vähemmistöosakkaan

veronmaksun vuoksi. Alle 10 %:n omistaja ei voi yksin tällaisesta osingonjaosta päättää tai muita siihen velvoittaa.

Vaihtoehdoksi jää yrityksen osuuden myynti. Kuka ostaa tällaisessa tilanteessa alle 10 %:n osuuden listaamattomasta yrityksestä? Kukaan ulkopuolinen ei juuri milloinkaan. Muut omistajat voivat ostaa, mutta onko heillä siihen intressiä ja rahavaroja?

Toinen esimerkki: Pariskunta on asunut vuosikymmeniä yhteisessä asunnossaan, joka on ollut vain toisen puolison omistukses-sa. Tämä puoliso kuolee. Leski perii asunnon tai osan siitä. Muita merkittäviä varoja pariskunnalla ei ole. Lesken maksettavaksi tulee perintövero, mutta millä hän sen rahoittaa? Vaihtoehdoksi jää oman kodin myynti. Maksukykyisyyspe-riaatteen toteutuminen on vain kaukainen haave.

Millä perintö- ja lahjaveron sitten saisi sekä valtiolle verotuloja tuottavaksi että veronmaksukykyä vastaavaksi? Siirretään perintö- ja lahjaverotus siihen hetkeen, jolloin omaisuus myydään. Veronmaksua ei aiheuttaisi perinnön tai lahjan saaminen vaan omaisuuden myynti. Myyntihetkellä vero voitaisiin maksaa myynnistä saatavilla tuloilla. Silloin vero voisi olla vaikka vähän perintö- ja lahjaveroa korkeampi. Nykyisinkin on niin: perintö- ja lahjavero on enintään 13 % ja myyntivoittovero 28 %.

Perintö- ja lahjavero ei ole vielä hyvä vero, koska se tulee maksettavaksi väärään ai-kaan. Jos perinnön ja lahjan verotus siirretään omaisuuden myyntihetkeen, valtio saa omansa ja verovelvollisella on kykyä maksaa verot. Tällaisen järjestelmän toteuttamiseen on ole-massa malli. Siitä voit lukea lisää Perheyritys-ten liiton omistajuuden verotusta koskevista verolinjauksista, jotka julkistettiin 29.10.2010.

Perintövero- ja lahjavero – hyvä vero mutta väärään aikaan?

Simo valttiperheyritysten liiton veroasian-tuntija


28

”Ehkä mä alkuun vähän 60-luvulla ajatte-lin, että tytöt saavat lukee naistenlehtiä ja nyplätä pitsiä, mut se oli hyvin lyhyt aika se.” Perheyrittäjäisoisäni, ensio miettisen kommentti kuvastaa tapahtunutta asenne-muutosta suomalaisissa perheyrityksissä.

Perheen tyttärien kouluttautuminen ja sukupuolten valtarakenteiden muutos viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana on vaikuttanut myös jatkajaspekulointiin. Suomessa tyttäristä on tullut potentiaalisia perheyritysten jatkajia. Näin ei ole aina ol-lut eikä näin ole vielä monessakaan maassa.

Naisten rooli perheyrityksissä

Jokaisella on mielipide tasa-arvosta. Mielipiteet tasa-arvon toteutumisesta syntyvät äärimmäisistä kokemuksista, mutta luovat käsitystä todellisuudesta. Joidenkin mielestä naisia hyysätään liikaa. Toisten mielestä naiset itse ovat vallanha-luttomia, eivätkä siksi etene yritysten joh-toon. Jotkut ovat sitä mieltä, että naisten päät kolahtavat lasikattoon riippumatta heidän omasta tahtotilastaan. Suomalai-sen tasa-arvon ”yleisarvosana” sijoittuu

johonkin näiden äärimmäisten kokemus-ten välimaastoon.

Yritys kuvastaa omistajien arvomaail-maa. Erityisesti näin on perheyrityksissä. Perheyrityksen toimintatavat ohjaavat ulkopuolisten käsityksiä omistajan persoonasta. Jos perheyritys esimerkiksi toimii kovin vanhanaikaisesti, omistaja leimataan väistämättä konservatiivisek-si ajattelijaksi. Perheyrityksiä kuitenkin pidetään yleensä muita yrityksiä inhimil-lisempinä ja emotionaalisempina toimi-joina. Tunteet ja perheen keskinäinen

Tasa-arvo ja suku polvenvaihdokset Ei ole kovinkaan montaa vuosi-kymmentä siitä, kun mielikuva perheyrittäjästä ja yrityksen jatka-jasta oli miehinen. Miten sukupuolten välinen tasa-arvo tällä hetkellä toteutuu suomalaisissa perheyrityksissä? Aihetta pohtii diplomityön Aalto-Yliopiston työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmässä tehnyt Anna miettinen.

tunteet ja perheen keskinäinen sosiaalinen vuorovaikutus ovat Anna miettisen mukaan edistäneet tasa-arvon toteutumista perhe-yrityksissä.


29

sosiaalinen vuorovaikutus ovat varmasti edistäneet myös tasa-arvon toteutumista perheyrityksissä.

Naisten ja miesten väliset valtaraken-teet murtuvat hitaasti. Ei ole kovinkaan montaa vuosikymmentä siitä, kun mielikuva perheyrittäjästä ja yrityksen jatkajasta oli miehinen. Naisen rooli perheyrityksissä on ollut vahvasti sidoksissa heidän sosiaa-liseen kontekstiinsa. Naiset on usein nähty perheyrityksissä taustavaikuttajina, joiden vastuulla on ollut tukea yrittäjämiestään ja huolehtia kodista.

Koulutus ja kohti aktiivisempaa roolia

Naisten rooli perheyrityksissä alkoi muuttua, kun korkeasti kouluttautuneiden naisten määrä lähti merkittävään nousuun 1970-luvulla. Tämän seurauksena perhe-yrityksiin oli tarjolla jatkajiksi ammatillisesti pätevämpiä naisia. Tänä päivänä suoma-laiset naiset ovat aktiivisia yhteiskunnan vaikuttajia, joten he toimivat niin perhe-yritysten jatkajina, omistajina kuin yritys-maailman johtajinakin.

Nykypäivän Suomessa on enää vaikea kuvitella tilannetta, jossa perheyrityksen sukupolvenvaihdosprosessissa jatkaja tai jat-kajat valikoituisivat pelkästään sukupuolen perusteella. Meillä kaikilla on silti vieläkin jonkinlainen käsitys sukupuolten välisistä hierarkioista yhteiskunnassa. Tämä käsitys vaikuttaa väistämättä toimintaamme ja päätöksiimme myös jatkajien valinnassa.

Sukupolvenvaihdos on prosessiPerheyrityksen sukupolvenvaihdos näh-dään ulkopuolelta tarkasteltaessa usein vain omaisuuden siirtona seuraavalle sukupolvelle. Perheyrittäjät itse tietävät, että kyse on kuitenkin paljon monimuotoi-semmasta prosessista, jossa omistajuuden vaihtuminen paperilla on vain yksi vaihe. Psykologinen omistajuus vaihtuu hitaasti ja siihen kasvaminen vie jatkajalta aikaa, vaikka itse päätös perheyrityksen omista-juuden siirtämisestä tapahtuisikin lyhyen ajan sisällä.

Perheyrittäjällä on monesti vaistomai-nen tarve nähdä jotkut tai joku lapsistaan työnsä jatkajana jo näiden ollessa pieniä. Perheyrittäjällä, joka ymmärtää oman kuo-levaisuutensa eikä halua myydä yritystä, täytyy olla näkemys jatkajasta. Se voi olla julkinen tai ei, mutta se on olemassa, ainakin perheyrittäjän päässä.

Näkemys tulevasta jatkajasta ei ole kiveen hakattu, vaan se elää ajan mukana kuten myös käsityksemme sukupuoli-rooleista. Erään perheyrittäjän mukaan aika aina pakottaa johonkin ratkaisuun, joka siinä hetkessä koetaan oikeaksi. Kun perheyrittäjä on päättänyt siirtää omis-tajuuden seuraavalle sukupolvelle, voi jatkajan valinta toteutua täysin eri tavoin kuin perheessä olisi lasten nuoruudessa sen kuviteltu toteutuvan.

Sukupolvenvaihdoksen ajankohdan lisäksi sukupolvenvaihdoksen toteutu-miseen vaikuttaa myös perhekiintymys ja perheen keskinäinen vuorovaikutus. Perhekiintymys ja lojaalius ovat usein niin vahvoja, että perheyrityksen ja perheen etu menee toisinaan yksilöiden omien etujen ja haaveiden edelle. n

Tasa-arvo ja suku polvenvaihdokset TEKSTI: AnnA mIettInen


30

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ. LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinointiviestinnän yhtiöryhmä. www.sek.fi


31

vL-AUtOmAAttI OYperustettu: (1978) 1992toimiala: tavara-automaatitLiikevaihto: 100.000 €Omistajasuku: PennalaKotipaikka: Seinäjoki

t & B cApItAL OY ABperustettu: 2007toimiala: sijoituspalveluyritysLiikevaihto: alle 200.000 €Omistajasuku: Mickelsson, LindholmKotipaikka: Helsinki

rAUtIO tOOLS OYperustettu: 1949toimiala: Tekninen tukku ja vähittäiskauppaLiikevaihto: 2,3 M€Omistajasuku: RautioKotipaikka: Kalajoki

mpS-YhtIöt OYperustettu:1975toimiala: Liikkeenjohdon konsultointiLiikevaihto: 1,9 M€Omistajasuku: HeroldKotipaikka: Helsinki

OY FIBLOn ABperustettu: 1979toimiala: tekstiiliLiikevaihto: 8 M€Omistajasuku: EkbergKotipaikka: Pori

remA pArtnerS OYperustettu: 1995toimiala: liikkeenjohdon konsultointiLiikevaihto: ei ilmoittanut hakemuksessaOmistajasuku: SopanenKotipaikka: Helsinki

terASSIKAhvILA cAFe tOrppA OYperustettu: 2004toimiala: kahvilaLiikevaihto: 0,2 MEUROmistajasuku: TurunenKotipaikka: Savonlinna

pörhön AUtOLIIKe OYperustettu: 1956toimiala: Auto-ja korjaamotoimintaLiikevaihto: 159 M€Omistajasuku: PörhöKotipaikka: Oulu

> U U S I A J Ä S E N Y R I T Y K S I Ä

Perheyritysten liitto toivottaa Hyvää Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta

2011!


32

Suomen elinvoiman eväät 2011–2015 – Perheyritykset, työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi

Poliittinen keskustelu Suomen menestyksen haasteista ja kasvun edellytyksistä saa lisää vauhtia, kun kevään 2011 eduskuntavaalit lähestyvät. Perheyritysten liiton vaikuttamistyön välineeksi on valmisteltu yhteiskunnallisen ohjelma.

Suomen elinvoiman eväät 2011–2015: Perheyritykset, työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi – tuoreen yhteiskunnallisen oh-jelman otsikko kerää yhteen olennaiset asiat pitkäjänteisen yritystoiminnan edellytysten parantamiselle. Yhteiskunnallisen ohjelman on valmistellut PL:n yhteiskuntapoliittinen työryhmä.

Tavoitteena on ollut kirjata niitä haastei-ta ja menestystekijöitä, jotka ovat olennaisia sekä perheyritysten että koko Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Ohjelmaa valmistelleen yhteiskuntapoliit-tisen työryhmän puheenjohtaja Juha valka-mo kertoo, että työryhmä otti lähtökohdak-seen perheyritysten merkityksen Suomen menestystarinan rakentamisessa.

– Pohdimme, miten perheyritykset voivat olla omalta osaltaan rakentamassa Suomen menestystarinaa tästä eteenpäin. Suomi todella tarvitsee elinvoiman eväitä sillä meitä uhkaa orastavan kasvun hidastuminen ja rakenteelliset ongelmat, kuten väestön ikääntyminen. Huoltosuhteen kehitys vaatii kasvua ja yrittäjyyttä. Tästä syystä Suomessa pitäisi olla maailman paras yritysten ja omis-tamisen toimintaympäristö.

Kasvollisia omistajia tarvitaan mukaan keskusteluunValkamo pitää tärkeänä, että Perheyritysten liitto osallistuu yhteiskunnalliseen keskus-teluun. – Hallitusohjelma rakennetaan ensi keväänä. Tämä määrittelee toimintaympä-ristön perheyrittämiselle seuraavaksi 4–5 vuodeksi.

primulan toimitusjohtaja Juha valkamo korostaa, että perheyritysten ääni on tärkeä yhteiskuntapo-liittisessa keskustelussa.– me olemme suoma-laisen omistajuuden osaajia.


3333

> F A K T A

SUOmen eLInvOImAn evÄÄt: • Perheyritysmääritelmätilastoinnin pohjaksi• Kasvollisenjavastuullisenomistajan ääni kuuluviin päätöksenteossa• Jatkuvuusluokestävääkasvua• Innovoinnillakasvuajatyöllisyyttä• Yrittäjyysjaomistajuusvahvemmin osaksi koulutusta ja tutkimusta• Kannustavaverojärjestelmäyrittä- jyyden ja työllisyyden moottorina• Hyvätyöelämäpidentäätyöuria

Suomen elinvoiman eväät 2011–2015 – Perheyritykset, työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi

TEKSTI: AnnA mÄenpÄÄ

KUVA: rAmI SALLe

1

Suomen elinvoiman eväät 2011– 2015 Perheyritykset, työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi

yhteiskunnallinen ohjelma.indd 1

10.11.2010 8.54

– Me olemme suomalaisen omistajuuden ja perheyrittämisen osaajia ja on tärkeää, että me osallistumme yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

Yhteiskuntapoliittisen työryhmän jäsen Linda Langh näkee, että suomalaisen hyvinvointiyhteis-kunnan perusta on monipuolinen osaaminen, työn tekeminen ja kannattava yritystoiminta.

– Suomalaisista yrityksistä 80 % on perhe-yrityksiä, joten perheyrityksillä on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, ennen kaikkea työllistäjänä. Ulkomaiseen konserniyhtiöön verrattaessa perheyritys tuo esille kasvollista ja vastuullista omistajuutta.

Langh pitää keskeisenä ohjelman verolinjauksia. – Verojärjestelmän tulee kannustaa yrittä-

jyyteen ja työllistämiseen sekä motivoida työn tekemiseen, palkita riskinottokykyä ja vahvistaa investoimista omaan liiketoimintaan. Perintö- ja lahjaveron poistaminen niin, että veronmaksu siirtyy myyntivaiheeseen, on minusta tärkeä asia, toteaa Langh.

Määritelmän ja tarinan tärkeysSuomen elinvoiman eväät -ohjelmassa käsitellään laajasti vastuullisen omistajuuden ja kasvun edelly-tyksiä. Valkamon mukaan keskeinen lähtökohta ohjelmalle on perheyritysmääritelmä.

– Perheyrityksen määritelmä on hyvin tärkeä, EU:ssa jo hyväksytty määritelmä on saatava Suo-meen. Ilman tätä emme ole olemassa, Valkamo korostaa.

Toisena teemana Valkamo korostaa pitkä-jänteisyyttä ja jatkuvuutta.

– Perheyrittäjät edustavat jatkuvuutta ja kykyä innovoida ja muuttaa yrityksen tarinaa sukupolvesta toiseen, tämä tuo yhteiskuntaan jatkuvuutta.

Julkaisuun voi tutustua osoitteessa: www.perheyritystenliitto.fi/julkaisut n


Pri

cew

ate

rho

ue

34 Fin

nvera

Suomalaisyritysten kiinnostus Venäjän markki-noita kohtaan on lisääntynyt rahoituskriisistä huolimatta. Näin voi perustellusti todeta, sillä parin viime vuoden aikana UM-lähialuerahaa hakeneiden ja saaneiden yritysten määrä on tuplaantunut. Tyypillinen, Venäjälle etabloitumista harkitseva suomalaisyritys on vakiinnuttanut markkina-asemansa Suomessa, ja kasvun rajat ovat tulleet täällä vastaan. Rajanaapuri Venäjä koetaan tässä tilanteessa luonnolliseksi paikaksi laajentaa liiketoimintaa. Venäjä on toisaalta eksoottinen idän ihmemaa, mutta toisaalta monilta toimintatavoiltaan yllättävän lähellä Suomea.

Tällä hetkellä kaikista kiinnostuneimpia Venäjän markkinoista ovat rakennustarvike- ja elintarviketeollisuus sekä erilaiset palve-luntarjoajat. Maassa toimii eri tietolähteiden mukaan jo noin 600 suomalaisyritystä, joista valtaosa Pietarin ja Moskovan alueilla.

Mahdollisuuksia ja haasteita riittääVenäjä tarjoaa etabloitujille kohtuuhintaiset raaka-aineet ja kasva-vat markkinat. Toisaalta infrastruktuuri on paikoin kehittymätön, ja siinä riittää rakentamista vuosikymmeniksi. Muun muassa tämä toimintojen tehottomuus tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisen osaamisen viennille itänaapuriin.

Yritysten Venäjä-kokemuksista kuulee monenlaisia tarinoita: milloin yritystä on huijattu mitä ihmeellisemmällä tavalla, milloin ovat saatavat jääneet kotiuttamatta. Usein kyse on vain siitä, että yritykseltä ovat jääneet kotiläksyt tekemättä, eli Venäjälle on lähdetty perusasioita tutkimatta.

Tyypillisiä haasteita ovat etabloitumisen alkuvaiheen byro-kratia, erilaisten yhdyskuntateknisten liittymien kalleus ja hidas toteutettavuus, yleisen infrastruktuurin kehittymättömyys ja luotettavien kontaktien tai avainhenkilöiden löytäminen. Lisäksi Venäjällä voi varautua jatkuvasti muuttuviin tullisäännöksiin ja korkeisiin tullimaksuihin.

Huolellinen ennakkoselvitys kannattaaEnnen uudelle markkina-alueelle sijoittumista kannattaa selvittää alueen erityispiirteet, toimintatavat ja mahdollisuudet. Finnveran

kautta haettava, suomalaisille pk-yrityksille tarkoitettu ulkoasi-ainministeriön lähialuehankemääräraha antaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. UM-lähialuerahaa voi käyttää etabloitumishank-keiden esiselvityksiin tai varsinaisiin hankeselvityksiin sekä muun muassa asiantuntijakuluihin, kun kohteena on Luoteis-Venäjän markkina-alue.

UM-tuen avulla yritykset voivat tehdä riittävän laajat selvi-tykset Venäjän markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista ja riskeistä, ja välttyä näin ikäviltä yllätyksiltä.

Jokaisen uusille markkinoille hakeutuvan yrityksen tarpeet ja tavoitteet ovat erilaiset. Strategiseen suunnitteluun, taustaselvi-tyksen laadintaan ja markkinoiden selvittämiseen käytetty aika ja energia eivät mene hukkaan. Ne varmentavat suunnitelmien laadun ja yrityksen kyvyn reagoida muuttuviin tilanteisiin ja olo-suhteisiin.

Finnveralta rahoitusta kansainvälistymisen eri vaiheisiinFinnveran rahoituksella voidaan täydentää suomalaisen viejän rahoitus- ja vakuustarpeita Venäjälle suuntautuvassa vientikaupas-sa, vakuuttaa vientisaatavia ja parantaa ostajan rahoitusmahdolli-suuksia.

Etabloitumisen toteutusvaiheessa Finnvera voi rahoittaa suo-malaisen yrityksen tytäryhtiön perustamista tai omistusosuuden ostamista Venäjällä toimivasta yrityksestä. Finnvera voi olla muka-na rahoittamassa kansainvälistymishankkeita, joilla arvioidaan olevan edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan.

Finnveran tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista ja ulkoasiain-ministeriön lähialuehankemäärärahasta saa tietoja Finnveran inter-net-sivustolta, aluekonttoreista tai Finnveran Pietarin edustustosta.

Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Yhtiö tarjoaa lainoja, takauksia ja vientitakuita yrityksen eri tarpeisiin ja kehitysvaiheisiin. Finnvera voi olla mukana riskinjakajana suomalaisyritysten erilaisissa rahoitusjärjestelyissä sekä kotimaassa että yritysten kansainvälistymisessä ja viennissä. www.finnvera.fi

Uusia markkinoita Venäjältä

Timo PietiläinenFinnveran Pietarin edustuston päällikkö


35Pri

cew

ate

rho

ue

35

PwC tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 20 paikka-kunnalla. PwC on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskenteleviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

Haaste on heitettyAstianpesukoneen pesuaine loppui. Lauantain kauppareissulla etsin sitä hyllystä, kun tuote-esittelijä syöksähti viereeni kertomaan, miten hyvä ja erityisen ympäristöystävällinen pesuaine hänellä oli esittelyssä. ”Mikä siitä tekee ympäris-töystävällisen?” Kysymys näytti yllättävän esitteli-jän, mutta hetken kakisteltuaan hän alkoi esitellä tuotetta todeten, ettei siinä ole samoja myrkkyjä kuin muissa vastaavissa aineissa.

”Jahas…” En itse asiassa tullut kommentista hullua hurskaammak-si, mikä varmaankin oli helppo lukea kasvoiltani. Sitten esittelijä lausui maagiset sanat: ”Tämä on myös sertifioitu.” Aloin pom-mittaa häntä kysymyksillä: mikä taho sertifioi? mikä kriteeristö käytössä? jne. Esittelijällä oli vaikeuksia, mutta hän sai kaiveltua muistin kätköistä tietoa.

Olin jo ryhtymässä syvälliseen keskusteluun sertifioinneis-ta, mutta sitten huomioni kiinnittyi hintaan: pesuaine maksoi tuplasti sen mitä kallein muista esillä olevista pesuaineista ja noin viisinkertaisesti enemmän kuin halvin. Tällaista hintapolitiikkaa en halua tukea. Halvemmistakin pesuaineista suurimmalla osalla oli joku ympäristömerkki pakkauksessaan.

Mikäli emme onnistu ratkaisemaan suuria ekologisia tai sosi-aalisia haasteita, vaarantuvat elinolomme, ja ehdottomasti samalla myös yritysten toimintaympäristö. Pienetkin kehitysaskeleet ovat hyviä, mutta tarvitaan vielä paljon enemmän panostusta kunnolli-seen lopputulokseen pääsemiseksi.

Yritykset ovat hyviä keksimään ratkaisuja. Onko niiden näytettävä tietä esimerkiksi Itämeren pelastamisessa? Pystyvätkö yritykset tähän parhaiten kääntämällä haasteet liiketoimintamah-dollisuuksiksi? Se toisi innovaatioita, jotka auttavat ratkaisemaan yhden suomalaisia suuresti huolestuttavista ympäristöongelmista. Näitä panostuksia tarvitaan totta kai niiltä yrityksiltä ja tahoilta, jotka edelleen kuormittavat Itämerta, mutta jos mukaan saadaan muidenkin yritysten hankintaketjut, laajenevat positiiviset vaiku-tukset.

Nyt heitän haasteen tuottajille ja tuotteiden valmistajille: panostakaa siihen, että ympäristöystävällisten tuotteiden tai minkä tahansa vastuullisesti tuotetun tuotteen kustannukset saadaan alemmiksi. Selvitysten mukaan kuluttajat ovat valmiita maksamaan niistä hieman enemmän, mutta tuskin tuplasti, saati viisinkertaisesti.

Pakottautukaa innovaatioihin, mutta asettakaa niille yhdeksi reunaehdoksi alhaisempi tuotteen hinta. Puristakaa kustannuksia alas käyttämällä vähemmän pakkausmateriaalia, pienentämällä hävikkiä, kuluttamalla vähemmän energiaa, järkeistämällä logistiik-kaa, mitä tahansa tämänkaltaista. Teollisuudessa on aina löydetty uusia ratkaisuja, kun on ollut pakko.

Yritys, joka ratkaisee tämän ongelman, huomaa edessään kasvavat markkinat. Selvitysten mukaan kaksi prosenttia kulut-tajista ostaa ns. vihreästi hinnasta tai muustakaan riippumatta, ja yhteensä 54 prosentille se on joko toisella tai kolmannella sijalla ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Siinä alkaisi olla jo koh-tuullisen kokoinen asiakassegmentti.

Tämä taitaa olla suora toisinto siitä puheesta, jonka ryöp-säytin esittelijäparalle ja pyysin välittämään eteenpäin. Väärä kohdehan hän oli, ja nöyrä anteeksipyyntö on paikallaan. Jollekin tämä haaste kuitenkin piti esittää. Nyt sinä kuulit sen. Haaste on heitetty.

PS Että mitäkö pesuainetta ostin? Sitä, jonka hinta oli puolet esittelijän tuotteesta ja jossa oli pohjoismainen ympäristömerkki.

Sirpa JuutinenYritysvastuupalveluiden johtajaPwC


36 SEK

Perheyhtiöillä on loistavat edellytykset kasvaa vahvaksi brändiksi. Juuri teidän yhtiöstänne voi hyvin tulla seuraava Paulig, Fazer tai Kone. Teke-sin rahoittaman BIG-tutkimuksen (Brands, Inno-vations and Globalization) tutkimusjohtaja Kirsti Lindberg-Repo on todennut, että vahva brändi syntyy kolmesta tekijästä, 1) siitä että brändi tunnetaan ja nimi tunnistetaan (recognition), 2) sitä arvostetaan (respect) ja 3) siitä pidetään (customer likeability).

Perheyhtiöillä on usein pitkä historia, liiketoiminta siirtyy sukupol-velta toiselle. Tunnettuus kasvaa vähitellen, samoin kuin maine. Perheyhtiöillä on käytössään omistajan kasvot ja kädenpuristus, jotka lisäävät luotettavuutta ja arvostusta. Perheyhtiöt ovat myös inhimillisiä ja sympaattisia, siksi niistä on helppo pitää. Suomen arvostetuimpien brändien joukossa onkin huomattavan monta perheyritystä, puhumattakaan oman paikkakunnan tai toimialan ykkösistä.

Perheyritysten vahvuus on niiden inhimillisyydessä ja samalta sektorilta löytyvät niiden suurimmat heikkoudet. Perheyrityksillä, kuten ihmisillä on vaarana jämähtää ja jäädä kehityksestä jälkeen. Sama perheyrityksen vetäjä tai hallituksen puheenjohtaja, joka oli nuoruudessaan kasvun moottori voi vanhemmiten muuttua kaiken kehityksen esteeksi. Vastaavasti sukupolven vaihdoksen jälkeen saattaa mennä pitkään ennen kuin nuori polvi saa riittä-västi itseluottamusta ja kokemusta, jotta syntyisi kunnon kasvua. Ajan myötä menneisyyden velvoitteet kasvavat ja yrityksestä voi, ellei se ole tarkkana, tulla liian varovainen menestyäkseen.

Perheyritykset ovat myös poikkeuksellisen haavoittuvaisia inhimillisille tekijöille. Avainhenkilön kuolema, avioero tai perhe-riidat voivat lamauttaa muuten erinomaisen yrityksen. Ja kun omistus ja perhesuhteet sekoittuvat, pelissä voi olla koko elämä. Perhetragedian tai riidan seuraukset voivat kestää vuosikymme-niä ja vaikuttaa kymmenien jollei satojen ihmisten elämään ja tuhansien ihmisten työpaikkoihin.

Miten jämähtämiseltä tai yrityksen kuolemalta avainhenki-lön myötä voidaan sitten suojautua? Vaativa, edistyksellinen ja perheen ulkopuolisia jäseniä sisältävä hallitus tai, jos se tuntuu liian epämukavalta, niin ainakin rehellinen advisory board, on suositeltava. Perheyhtiöt tarvitsevat myös aina kunnianhimoisen kasvustrategian ja kovat tavoitteet, mutta ne vaipuvat liian hel-posti omalle mukavuusalueelleen ja kasvu paitsi tyrehtyy kääntyy nopeasti negatiiviseksi, jonka jälkeen koko perhe onkin jakamassa samaa kurjuutta.

Ja vaikka se on sekä kiusallista että vaikeaa, perheen van-henevat päät ja muut voimahahmot pitää määrätietoisesti saattaa eläkkeelle ennen kuin heille käy niin kuin Urho Kekkoselle. Ei kukaan oikeasti halua sabotoida koko elämäntyötään viimeisillä metreillä, mutta asia on syytä ottaa esiin ennen kuin se on liian myöhäistä.

Brändinrakennuksessa ja markkinoinnissa perheyhtiöillä olisi varaa olla kilpailijoitaan innovatiivisempia ja räväkämpiä, onhan niillä pohjanaan vahva luottamuksen peruskallio. Vauhdikkaampi ote edistäisi niiden kasvua ja muutosta nopeammin ja tehok-kaammin. Kun markkinointitoimenpiteiden tehoa on tutkittu, on havaittu että parhaat 20 % kampanjoista kasvattaa myyntiä 98 % lyhyellä aikavälillä ja vielä 32 % vuoden kuluttua. Keskinkertaiset 60 % kampanjoista kasvattaa myyntiä 14 % lyhyellä aikavälillä eivätkä lainkaan pitkällä aikavälillä ja huonoimmat 20 % kampan-joista laskevat myyntiä 18 % lyhyellä aikavälillä, mutta onneksi myynti palautuu vuoden mittaan ennalleen. Perheyrityksillä ei ole varaa tehdä muuta kuin kaikkein terävintä ja kaikkein tuottavinta markkinointia.

SEK & Grey Oy on markkinointitoimisto, joka tarjoaa asiakkailleen todistetusti Suomen tuloksellisimpia markkinointitekoja. Jo 75 vuoden ajan olemme auttaneet kehittämään ja vahvistamaan maamme tunne-tuimpia brändejä – ja luotsaamaan niitä menestyksekkäästi myös maailmalle. SEK & Grey Oy kuuluu Salomaa Yhtiöihin, Pohjoismaiden merkittävimpään markkinoinnin yhtiöryhmään, jonka pääomistajana on Salomaan perhe.

Perheyritys brändinä:

Kehitä, jämähdä tai kuole

Marco MäkinenToimitusjohtajaSEK & Grey


37Fen

nia

Peräänajot ja risteysvahingot ovat tyypillisiä talvionnettomuuksia. Niitä on helppo ennaltaeh-käistä oikealla asenteella ja riittävällä turvavälillä. Fenniakasko turvaa onnettomuustilanteessa oman ajoneuvosi.

Auton talvihuoltoon kuuluu muutakin kuin renkaiden vaihto; kotipihalla kannattaa tarkastaa ajovalot, pyyhkijänsulat ja moot-toriöljy. Pissapoikaankin pitäisi muistaa laittaa pakkasen kestävää pesunestettä, ja skrapat ja harjat kannattaa palauttaa autoon hyvissä ajoin.

Onnettomuuksia sattuu paljon jäisellä, lumisella ja sohjoisella kelillä. Talvella nopeudet ovat alhaisemmat kuin kesällä: kolarit johtavat harvemmin henkilövahinkoihin, mutta pelti rytisee. Talvella auton tärkeimpiä vapaaehtoisia vakuutuksia ovat kolariva-kuutus, vuokra-autovakuutus ja lasivakuutus.

Fenniakaskon kolarivakuutus on turvana silloin, kun äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko aiheutuu omasta syystä, esimerkiksi auto liukuu jäiseltä tieltä ojaan tai edessä olevan auton perään. Pa-kollinen liikennevakuutus korvaa vain syyttömän osapuolen vahingot, mutta ei vahingon aiheuttaneen kuljettajan ajoneuvon kolhuja.

Kolarivakuutusta voi laajentaa vuokra-autovakuutuksella. Fennian vuokra-autovakuutuksella kuljettaja saa vuokra-auton käyttöön 30 päivän ajaksi, jos vakuutettu auto joutuu korjaa-molle esimerkiksi kolarin seurauksena. Vuokra-autosta ei peritä omavastuuta. Lunastustilanteessa vuokra-auton vuokrakuluja korvataan 14 päivää.

Nastat rikkovat tuulilasejaTalvirengaspakko on talvikuukausina. Nastarenkaiden käyttö on kuitenkin sallittua marraskuun alusta pääsiäispyhien jälkeiseen maanantaihin asti. Lisäksi nastarenkaita saa käyttää aina, kun keli sitä edellyttää.

Varsinkin Etelä-Suomessa tiet ovat suurimman osan talves-ta sulia tai jään peitossa, jolloin nastoja irtoaa ja jää pyörimään tielle. Auton renkaista kimpoavat nastat rikkovat talvisin valtavan määrän tuulilaseja.

Fenniakaskoa voi täydentää lasivakuutuksella, joka korvaa tuulilasin korjauksen kustannukset ilman omavastuuta. Koko lasin vaihdosta peritään asiakkaan valitsema omavastuu, joka on yleensä sata euroa. Lasivakuutuksen käyttämisestä ei menetä bonuksia, mutta jos lasi korjataan kolarivakuutuksesta, kaskon bonukset alenevat.

Urasyvyydet syynissäTyypillisiä talvionnettomuuksia ovat tieltä suistuminen ja vastaan-tulevan kaistalle liukuminen. Myös peräänajot ja risteysvahingot ovat yleisempiä talvikuukausia kuin muina vuodenaikoina. Talvike-leillä huonot renkaat ovat yleinen ajo-ominaisuusvika.

Renkaiden kulutuspinnan pääurien vähimmäissyvyys on kesä-renkailla 1,6 millimetriä ja talvirenkailla 3 millimetriä. Suositeltavat urasyvyydet ovat kaksinkertaiset minimivaatimuksiin verrattuna.

Mikäli etuja takarenkaiden välillä on selvä ero kuluneisuu-dessa, paremmassa kunnossa olevat renkaat kannattaa sijoittaa auton taka-akselille.

Renkaiden ilmanpainesuositus löytyy yleensä auton käyttö-ohjekirjasta. Väärä ilmanpaine vaikuttaa auton ajo-ominaisuuksiin sekä polttoaineen ja renkaiden kulumiseen. Pakkanen laskee renkaiden ilmanpainetta, ja rengaspaineet kannattaa tarkistaa kerran kuussa.

Fennia-ryhmä on vakuutuspalveluiden erikoisasiantuntija, johon kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö Eläke-Fennia ja henkivakuutusyhtiö Henki-Fennia. Meiltä asiakas saa monipuolista asiantuntija-apua vakuutusasioiden suunnittelussa, riskienhallinnassa, säästämi-sessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä.

Tuiskua, tuulta ja jäätä

Autoile turvallisesti talvikeleillä

Fennian korvaus- palveluiden päällikkö Antti Näreaho ja Fennian liikenne- turvallisuuspäällikkö Vesa Mustalahti

Vähemmän päästöjä, edullisempi vakuutusFennialta voit ostaa myös ekologisen vakuutustuotteen, EKO-liikennekaskon. Sen hinnoittelu perustuu henkilöauton hiilidioksipäästöihin.

Mitä alhaisemmat hiilidioksipäästöt autossa on, sitä edul-lisempi on auton vakuutusmaksu. Alimmassa päästöluokassa EKO-liikennekasko (liikennevakuutus + kasko) maksaa vain 42 euroa kuukaudessa.

EKO-liikennekaskon voi hankkia yksityiskäyttöön rekisteröidylle henkilöautolle, joka on alle 15 vuotta vanha. EKO-liikennekasko onkin suositeltava vaihtoehto uudelle ja pienipäästöiselle henkilöautolle.

EKO-liikennekaskon voi hankkia autoliikkeestä, kun ajo-neuvo rahoitetaan Norden A1-Autoluotolla. Auton haltija voi olla yksityishenkilö tai yritys.


38

Saumattomasti suunniteltuja ja toteutettuja markkinoinnin ratkaisuja kaikissa kanavissa.

Reach Your Customer.

Kysy lisää puh. 0204 6011 tai katso www.fi nnvera.fi

Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun,

kasvuun, kansain-välistymiseen ja vientiin.

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitus mahdollisuuksia lainoin, takauksin ja viennin rahoitus palveluin. Toiminnan laajentaminen, viennin aloittaminen tai uusille markkinoille suuntautuminen saattavat lisätä yritystoiminnan riskejä ja rahoituksen tarvetta. Ota yhteyttä meihin.

Tarvitseeko yrityksesi rahoitustakasvuun tai kansainvälistymiseen?


39

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteenaan yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

PERHEYRITYSTEN LIITTO – järjestää seminaareja ja valmennusta – valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä – ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin – edistää jäsentensä vuorovaikutusta – edistää perheyritystutkimusta

PERHEYRITYSTEN LIITON ARVOT

LUOTTAMUS : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUS : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

PERHEKESKE ISY YS : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

JATKUVUUS : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 350 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 36 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä.

YRITYKSESI ON PERHEYRITYS, JOS – sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

1

2

3

4

> T I E T O A P E R H E Y R I T Y S T E N L I I T O S T A

W W W. P E R H E R I T Y S T E N L I I T T O . F I


40

Itämeri on Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2011. Itämeren merkitys pohjoisen

Euroopan talousalueelle on suuri. Itämerellä on monta roolia: se on kuljetusväylä, elinkeinonlähde, harrastus-mahdollisuus. Itämeren pitää olla mahdollisuus myös

tuleville sukupolville. Vastuu on meidän kaikkien.

Vastuullista omistajuutta


Documents

Perheyritys 4/2010