Perheyritys 1/2011

1

yritys1 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Jukka ja Juha Nurminen: Ympäristövastuu on rohkeutta ja markkina-talouden lainalaisuuksia

Sivut 6–7

Aho Group hyödynsi laman Sivut 24–25

Anne Berner: Perheyritysten vahvuus on tarinoissa Sivu 14

Perheyritys_1_2011_2.indd 1 7.3.2011 10.23

2

JULKAISIJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkipuhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249s-posti: [email protected]: www.perheyritystenliitto.fi

3 Pääkirjoitus.4 Itämeri on PL:n yhteiskuntavastuun teema. 6 Sydän kädessä: Juha ja Jukka Nurminen. 8 Lyhyesti. 10 Haastava työ, vauhdikas perhe: Adlercreutzien kanssa pulkkamäessä.14 Anne Berner ja viimeisen puheenjohtajavuoden haasteet.16 Bengt Westerholm kertoo luopumisesta. 20 Ilkka Herlin: Koskaan ei saa antaa periksi. 23 Tulossa.24 Aho Group osti investoinnit lamahintaan.26 Elinkeinojärjestöjen johtajatentissä Risto E.J. Penttilä.28 Krista Elo-Pärssinen: Ahneuden arvokas puoli.29 Simo Valtti: Yritysten veromatematiikkaa.30 Talviakatemiassa puhuttiin vastuun jakamisen vaikeudesta. 33 Uudet jäsenyritykset.34 Roschier: Vihreän talouden uusista apajista ja karikoista.35 Pohjola: Onko nyt oikea hetki lähteä Baltiaan?36 CapMan: Yityskauppamarkkina elpyy.37 Nitro: Helppous on uusi musta.

yritysPerhe

YhteIStYöKUmppAnIt CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Nitro Oy, Kauppalehti, Pohjola Pankki Oyj, PWC Oy, Roschier, SEK

www.perheyritystenliitto.fi1 • 2011

pÄÄtOImIttAJAEveliina TalvitietÄtÄ nUmerOA OvAt AvUStAneet:Krista Elo-Pärssinen, Anna Mäenpää, Tapio Neva, Hanna Ojanpää ja Simo Valtti.

[email protected] SEK Loyal OypAInOpAIKKA Newprint Oy, RaisioISSn-tUnnUS 1795-8075

Beweshipin Bengt Westerholmin monet roolit.

s. 16–19

s.20–22 Ilkka Herlin: Päästötalkoissa tarvitaan yrityksiä.

Perheyritys, työ ja perhe

s. 10–13

Täm

ä G

-Pri

nt-p

aper

i on

valm

iste

ttu

vast

uulli

sest

i ja

ympä

rist

ö hu

omio

iden

.


Perheyritysten parissa

osataan olla luovasti

ympäristövastuullisia.

Isä, poika ja Itämeri

> P Ä Ä K I R J O I T U S

Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Näin voi faktoihin nojaten todeta, mutta jotkut myös toimivat.

”Olisi petollista ilmoittaa, että peli on menetetty. Sellaiseen en missään tapauksessa suostu”, toteaa Itämeren puolesta

pitkään töitä tehnyt Ilkka Herlin (s. 20). Olisiko peräänantamattomuus perua perheyritystaustasta?

Aina ei ole helppoa olla hyvä. Ainakin Itämeren tapauksessa vaikuttaa siltä. Herlin muistelee Perheyritys-lehdelle

antamassaan haastattelussa, miten vaikeaa vielä 1990-luvulla oli tehdä bisnestä ympäristön tilaa parantavalla toiminnalla.

Nykyhetkestä asiaa arvioituna vastaanhangoittelu tuntuu järjettömältä. Onneksi vastalauseista on viherpesun kautta

päästy syvällisempään ajatteluun.

Perheyritysten liitto on valinnut yhteiskuntavastuu-

teemakseen Itämeren. Siksi vuoden ensimmäinen Perhe-

yritys-lehti sisältää useita näkökulmia aiheeseen.

Ylpeänä voimme todeta, että perheyritysten

parissa osataan olla luovasti ympäristövastuullisia.

John Nurmisen säätiö on yksi nimekkäimpiä toi-

mijoita. Rehevöitymisen vähentämistä ja tankkerionnettomuuksien estämistä

varten perustettu Puhdas Itämeri -hanke on lisännyt vuosi vuodelta vaikutta-

vuuttaan.

Hankkeen isä Juha Nurminen on kulkenut samoilla vesillä ja veden alla

poikansa Jukka Nurmisen kanssa. Avomerisukelluksessa ollaan yhdessä hen-

gen kaupalla, mikä on liimannut isän ja pojan yhteen entistä voimakkaammin.

Myös huoli meren tilasta yhdistää. ”Mikä on kotimme, maapallon, elinkelpoi-

suuden hinta, kysyy Jukka Nurminen sivulla 6.

Kyseinen isä-poika-kaksikko puhuu rehdisti ja arvostavasti toisistaan.

Isänmurhaa ei ole tarvittu – Jukka tosin myöntää kilpailleensa nuorem-

pana isänsä kanssa veden alla otettujen kuvien paremmuudesta.

Isää ei unohda koskaan, olivat muistot sitten millaisia tahansa.

Bengt Westerholm kertoo (s.16) avoimessa haastattelussaan,

miten isän alkoholismi vaikutti hänen lapsuuteensa – perheeseen

ja yritykseen. Vaikeatkin asiat muuttuvat vahvuudeksi, kun niitä

osaa rohkeasti käsitellä.

Westerholm rakastui Itämereen jo lapsena. Halu vaikuttaa

oman saaristomökin kalliolta näkyvään ympäristöön on

voimakas. Itämeri-asiasta haastatelluilla ihmisillä on kaikilla

sama kaunis toive. Että tulevat polvet saisivat nauttia

puhtaammasta Itämerestä.

eveliina talvitie

Täm

ä G

-Pri

nt-p

aper

i on

valm

iste

ttu

vast

uulli

sest

i ja

ympä

rist

ö hu

omio

iden

.

3


4

Itämeren tulee olla mahdollisuus myös tuleville sukupolville. Tämän varmistamiseksi tehtävää on paljon ja useita toimintatapoja on pystyttävä muuttamaan. Mitään pikarat-kaisua Itämeren pelastamiseksi ei ole tarjolla vaan haasteet ovat moniulotteisia. Ratkai-suja tarvitaan valuma-alueiden ravinteiden pienentämiseksi, meriliikenteen turvallisuu-den parantamiseksi, ympäröivien valtioiden ja yksityisten toimijoiden sitouttamiseksi jatkuvaan yhteistyöhön. Itämeriprojekti on monien tekijöiden summa.

John nurmisen Säätiön juuret ovat John Nurminen Oy -perheyhtiössä, joka

aloitti toimintansa kauppahuoneena ja varustamona Raumalla vuonna 1886. Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta yhtiöön vuosien varrella kerätyn merihistoriallisen kokoelman turvaamiseksi. Säätiöllä on kaksi toimintalinjaa, merihisto-ria ja meriympäristö.

John Nurmisen Säätiön lähtökohtana on, että ongelmat täytyy voida pilkkoa sel-laisiksi paloiksi, jotka on realistista ratkoa. Koko Itämerta ei voi pelastaa kerrallaan. Toiseksi säätiössä korostetaan, että töitä Itämeren hyväksi riittää kaikille. Siten Itämeri-toimijoiden kannattaa identifioida

Vastuuta Itämerestä


5

Perheyritysten liitto on valinnut vuoden 2011 yhteiskuntavastuuteemaksi Itämeren. Itämeren haasteet ovat moninaiset ja työ Itämeren tilan paran-tamiseksi on vasta alussa. Itämeren merkitys pohjoisen Euroopan talous-alueelle on suuri: se on kuljetusväylä, elinkeinonlähde ja myös harrastus-mahdollisuus. Monet Perheyritysten liiton jäsenyritykset ovatkin jo aktiivisia Itämeren hyväksi tehtävässä työssä.

TEKSTI: AnnA mÄenpÄÄ

projekteja, jotka eivät mene päällekkäin muiden toimijoiden projektien kanssa. Sää-tiön ympäristöhankkeita määrittää ennen kaikkea tulosvastuu. Säätiö rahoittaa vain sellaisia projekteja, joissa tulos, aikataulu ja hintalappu voidaan etukäteen määritellä ja kustannustehokkuus todentaa.

Baltic Sea Action Groupin (BSAG) takana on Elävä Itämeri -säätiö. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää luonnon ja ihmisten hyvinvointia, ja siten säilyttää ja edistää suomalaista kulttuuriperinnettä. BSAG on ottanut roolikseen koota yhteen voimia Itämeren pelastamiseksi. BSAG

yhdistää julkisen, yksityisen ja kansalais-sektorin voimavarat ja mahdollisuudet. BSAG ohjaa yksityisen sektorin osaamista ja resursseja konkreettisiin toimenpiteisiin koko Itämeren alueella. Taustalla on ajatus siitä, että on luonnollista, että ne yritykset, joiden toiminta liittyy Itämereen, osallistuvat myös sen tervehdyttämiseen. Yhteistyöstä hyötyvät sekä Itämeri että työhön mukaan lähteneet tahotkin. BSAG on kerännyt 167 sitoumusta Itämeren puolesta sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta.

pidä Saaristo Siistinä ry on valtakun-nallinen ympäristöjärjestö, joka on toiminut

puhtaamman ja viihtyisämmän vesiympäris-tön puolesta vuodesta 1969. Järjestö toimii sekä saaristo- ja rannikkoalueilla että Järvi-Suomessa. Järjestö ylläpitää veneilijöiden jätehuoltopisteitä sekä valistaa ja tiedottaa veneilijöitä ympäristöasioista. Vuonna 2010 käynnistyi Roope-satamaohjelman. Roope-satama-nimikettä saavat käyttää venesatamat, jotka on hyväksytty mukaan nimenomaan suomalaisille venesatamille suunniteltuun ympäristöohjelmaan. Jäsenten lisäksi kunnat, ympäristöministeriö ja yrityk-set rahoittavat yhdistyksen toimintaa. n


6

S Y D Ä N K Ä D E S S Ä

Millaisia ovat ensimmäiset muistosi perheyrityksestä? Juha: Muistan, kun saimme yöllä puhelinsoi-ton, jossa kerrottiin selluloosalastissa olleen Nurmisen aluksen ajaneen miinaan ja ja kap-teenin pelastaneen sen nipin napin Kielissä hiekkarannalle. Pienen pojan korvissa uutinen oli hyvin dramaattinen.

Koko miehistö saatiin pelastettua toisin kuin 1946 tapahtuneessa samantyyppisessä tapauksessa, jossa koko 20-henkinen mie-histö katosi. Onnettomuudet kertovat 1950-luvun taitteen varustamobisneksen vaaroista.

Jukka: Ensimmäinen muisto on varmasti 1980-luvun alussa sattunut John Nurmisen Snellmanninkadun pääkonttorin tulipalo. Menimme isäni kanssa katsomaan hävitys-tä. Koko toimisto oli aivan musta ja savun hajuinen. Muistona tulipalosta John Nurmisen Säätiön kokoelmissa on sulanut ja hiiltynyt pikimusta purjelaivan pienoismalli.

Mitä asioita arvostat isässäsi/pojassasi? Juha: Jukka on hyvin läheinen lapsi minulle, kuten kaikki viisi lastani. Sukellus on yhteinen harrastus, joka liimaa meidät yhteen. Siinähän ollaan hengen kaupalla yhdessä. Arvostan Jukassa hänen perusvaloisaa luonteenlaatuaan ja omaehtoista yritteliäi-syyttään. Hän ei yritä matkia tai kopioida omaa isäänsä, vaan aika lailla osaa kulkea omaa polkuaan. Jukalla on oma yritys, jossa hän on kova poika puskemaan duunia. Hän on myös hyvin päämäärätietoinen. Hän tart-tui kameraan 13-vuotiaana jo kokeillessaan ensimmäistä kertaa avomerisukeltamista Punaisella merellä ja suoritti sittemmin asevelvollisuuden raivaajasukeltajissa.

Jukka: Isäni on erittäin päämäärätietoi- nen, työtä pelkäämätön, periksi antama- ton, usein sopivan jääräpäinen ja kova- tahtoinen. Hänessä on käsittämätön määrä energiaa, jonka hän kanavoi töihinsä ja projekteihinsa.

Millaiset piirteet hänessä ovat ”haasteellisimpia”? Juha: Jukka on aika ehdoton. Bisneslinjauksis-sa ja liike-eettisissä asioissa tämä on useimmi-ten vahvuus. Toisaalta sama piirre välillämme edellyttää enemmänkin työstöä, kun kaksi ”pänkkää” kommunikoi. Aina on yhteiset rat-kaisut kuitenkin löytyneet. Jukassa on tietysti myös nuorille tyypillistä särmää, mikä yleensä on virkistävä piirre.

Juha: Isäni jääräpäisyys näkyy välillä ajatus-tenvaihdon kulmikkuutena. Keskustelut jäävät kuitenkin hautumaan ja pian niistä kypsyy uudenlaisia näkemyksiä.

Mitä arvoja olet liike-elämästä halunnut pojallesi välittää? Mitä olet oppinut tai omaksunut isäsi tavasta toimia liike-elämässä? Juha: Toivoisin toimivani samoin kuin oma isäni aikoinaan. Hän luopui paikastaan ajoissa ja antoi nuoremmille itsenäisyyttä. Perusyrittäjyys on arvo, jonka huomaan siirty-neen itsestäni Jukalle. Hän on hirveän yritte-liäs, mikä ilmenee monella tavalla. Itse tykkään yhdistää outoja asioita keskenään ja liikkua rajojen ulkopuolella. John Nurmisen Säätiö on avannut tähän uudet mahdollisuudet. Olemme tehneet yksityisenä säätiönä yhteistyötä muun muassa Pietarin kunnallisen vedenpuhdistus-laitoksen kanssa. Oppia voi saada erilaisista viitekehyksistä. Tätä uteliaisuutta ja ennakko-luulottomuutta olen pyrkinyt välittämään.

Jukka: Olen saanut hyvän esimerkin siitä, että tavoitteen saavuttaminen vaatii kovaa työtä, periksi antamattomuutta sekä pelkäämättö-myyttä. Aina et voi mennä vuoren luokse vaan joskus vuori tulee luoksesi kun tarpeeksi yrität. Jo paljon aiemmin hämmästyin, kuinka puolival-miina asioita tulee kyetä viemään maaliin. Pe-rusteellisuuteen on harvoin varaa ja on pakko kyetä tekemään päätöksiä ja toimimaan ilman, että kaikki muuttujat selvitetään ja varmistetaan juurta jaksain. Härkää sarvista kiinni ja sorvi laulamaan, on hyvä lähestymistapa.

Missä asioissa kilpailette keskenänne? Pitääkö pojan tehdä ”isänmurha”, jotta kasvaa tämän saappaisiin vai onko pa-rempi kulkea omissa saappaissa?Juha: Mitä aikaisemmin luopuu ja antaa tilaa jälkipolvelle sitä vähemmän on tarvetta keskinäiseen taisteluun. Itselleni delegointi ei ole koskaan ollut vaikeaa. Haluaisin oikeastaan vielä enemmänkin siirtää asioita nuorelle polvelle.

Jukan asettuminen yhtiöömme on tapahtunut kivuttomammin kuin omassa tapauksessani. Hän on tullut puhtaana omis-tajaedustajana yhtiön hallitukseen ja lisäksi hänellä on oma yrityksensä. Itse jouduin aikoinaan kiipeämään läpi koko John Nur-misen organisaation. Se oli hankala prosessi, jossa piti koko ajan todistaa omat ansion-sa. En suosittele sellaista tapaa. Aikanaan oli tietenkin luonnollista, että yritys siirtyi sellaisenaan sukupolvelta toiselle. Itse rikoin tradition jakamalla omistusta jo oman isäni aikana. Hän hyväksyi tämän, koska ymmärsi, että ajat muuttuvat.

Jukka: Kilpailin aikoinaan 1990-luvulla leikkimielisesti isäni kanssa siitä, kumpi ottaa yhteisillä sukellusreissuillamme parempia vedenalaisvalokuvia. En koe, että olisimme muuten kilpailleet keskenämme.

Perhe- ja yrityksen johtamiskulttuuri vai-kuttavat siihen, onko isänmurha välttämätön vai vievätkö omat saappaat paremmin perille. Kaikki perheyhtiöt, kuten perheetkin ovat sukupolvenvaihdoskysymyksissä erilaisia.

Mitä Itämeri sinulle merkitsee?Juha: Itämeri on minulle rakas. Itämerellä on elämässäni valtavan iso painoarvo, johtu-en osittain siitä, että työ on tarjonnut leivän meren kautta. Tänä päivänä Itämeri on tärkeä luontoarvojensa vuoksi. Olen tehnyt 10 vuotta erittäin aktiivisesti työtä Itämeren suojelun eteen, kyseessä on henkilökohtainen huoli. Olisi valtavan tärkeää saada meri pelastettua. Suomenlahdella on jo hyviä merkkejä. Myös Pietarin kanssa tekemämme projekti rohkaisee jatkamaan. Valko-Venäjä on seuraava kohteem-

Juha ja Jukka Nurminen

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät, pojat,

isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistavat mennyttä ja visioivat tulevaa.


7

JUKKA nUrmInenSyntynyt: vuonna 1979Koulutus: Kauppatieteiden maisteri

Graafiseen suunnitteluun erikoistuneen Abyss Art Oy:n pääomistaja ja toimitusjohtaja,Nurminen Logistics Oyj:n ja John Nurminen Oy:n ja sen tytäryhtiöiden hallituksen jäsen.

Vedenalainen valokuvaaja.

KYSYJÄ: eveLIInA tALvItIe

KUVA: SUSA JUnnOLA

me. Nyt näyttää hyvältä, kunhan EU ei torju meitä.

Jukka: Itämeri on minulle tärkeä ja läheinen. Se on erittäin matala ja haavoittuva murto-vesiekosysteemi. On todella tärkeää, että sitä suojellaan. Mielestäni Suomen rannikko saaristoineen on Suomen ainutlaatuisin ja hienoin alue. Varsinkin Saaristomeri tuhansine saarineen ja luotoineen on maailman mitta-kaavassa uniikki merialue. Rannikkoalueemme on kansallisomaisuuttamme, jonka kunnosta on pidettävä huolta. Taloudellisesti ajateltuna rannikkovesiemme suojelu maksaa vähemmän kuin Itämeren tilan heikkenemisen aiheuttama kansallisvarallisuutemme lasku.

Millaisen yritysvastuun toivoisit vahvis-tuvan globaaleilla markkinoilla? Juha: Tapoja ja suuntia kantaa vastuuta on monia - sosiaalinen yritysvastuu ja vastuu kehitysmaiden tilasta ovat olennaisia. Itselleni läheisintä on kuitenkin ympäristövastuu. Eniten ärsyttää puheen määrä. Seminaareja, selityksiä ja lupauksia riittää, strategioita luodaan, mutta käytännön toteutukset, roh-keus ja johtaminen puuttuvat. Konkreettisia hankkeita on edelleen niukalti.

Toisinaan pohdin, miten yritysjohtajilta voi-daan edellyttää yritysvastuun kantamista, kun edes kaikki ympäristöhallinnon asiantuntijat, po-liitikoista puhumattakaan, eivät ymmärrä asioita ja niiden mittakaavoja. Usein ympäristönsuoje-luprojektien vaikuttavuus on vähäinen.

Jukka: Uskon, että todellinen laajempi ja radikaalimpi globaali luonnonsuojelu ei onnistu ennen kuin ympäristövastuut ovat markkinatalouden ehdoin tuotteiden ja palveluiden hinnoissa. Tämä taas vaatii sen, että kysynnän ja tarjonnan lainalaisuudet alkavat toimia ympäristövastuukysymyksis-säkin. Päästötarjontaa on, mutta ostajia ei. Mutta miten ympäristön kuormitus tulee hinnoitella? Mikä on kotimme, maapallon, elinkelpoisuuden hinta? Sehän meidän tulisi jokaisen tietää. n

merenKULKUneUvOS JUhA nUrmInenSyntynyt: vuonna 1946Koulutus: Kauppatieteiden maisteri

John Nurminen Oy:n ja John Nurmisen Säätiön hallitusten pu-heenjohtaja sekä Nurminen Logistics Oyj:n hallituksen jäsen.

Vuonna 2004 sai alkunsa Puhdas Itämeri -hanke. Juha Nurmi-nen teki John Nurmisen Säätiön kautta merkittävän kansalais-aloitteen, joka johti Puhdas Meri -rahaston perustamiseen. Varat käytetään tehokkaasti ja kohdennetusti rehevöitymisen vähentämiseen ja tankkerionnettomuuden estämiseen. Pietarin vedenpuhdistamoilla juhlitaan kesällä 2011 Itämeren suurimman ympäristöhankkeen loppuunsaattamista.

Juha ja Jukka Nurminen


8

> L Y H Y E S T I

Next sai oman logon

Perheyritysten liiton mukaan verouudistuksen on yhteisö- ja pääomaverotukseen tehtävillä rakenteellisilla uudistuksilla parannettava

yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, kannus-tettava yrityksiä työllistämiseen, kasvuun ja tuotekehitykseen sekä ohjattava pääomia yh-

teiskunnassa yritystoimintaan oman pääoman ehdoilla. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivusivuilla.

Liitto antoi lausunnon Hetemäen työryhmän loppuraportista

”Miten Next erottuu?”, oli kysymyksenä next-työryhmän jäsenillä, kun työryhmä pohti nextiläisten omaa näkyvyyttä. Heti seuraa-va kysymys olikin, ”onko meillä edes omaa logoa?” Eikä ollut. Tästä lähdettiin eteenpäin nextiläisille tyypillisellä tarmokkuudella. Muutamia työntäyteisiä viikkoja myöhemmin Nextin uusi logo oli valmis. Sen suunnittelivat ja toteuttivat liiton toimistolla harjoittelijoina työskentelevät emma hyökyvaara ja Jussi Suominen.

emma ja Jussi, miten uusi logo syntyi?Jussi: Hyvinhän tuo, ideoita palloteltiin ja se pallo, joka ei pudonnut päätyi logoksi.

Oliko työ haastavaa?emma: Logoa varten oli niin paljon ideoita, että toteutusvaiheessa meinasi enemmänkin olla valinnan vaikeutta. Logoon otettiin pala-sia useasta ideasta. Onnea kaikille nextiläisille uuden logon

julkaisusta!

Aalto-yliopisto etsii yrityksiä osaamispääoman säilyttämistä käsittelevään tutkimukseen

Eläkkeelle jäävä asiantuntija antaa yrityksille ja organisaatioil-le mahdollisuuden uudistaa osaamispääomaansa. Toisaalta eläköityvän asiantuntijan mukana saattaa kadota kriittistä tietoa ja osaamista. Aalto-yliopiston toteuttamassa ELSA-projektissa tutkitaan, kuinka yrityksissä ja organisaatioissa voidaan tunnistaa organisaatiossa oleva, säilyttämistä vaativa kokemusperäinen asiantuntijatieto ja osaaminen sekä valita tai kehittää sopivia menetelmiä asiantuntijatiedon ja osaamisen säilyttämiseksi ja jakamiseksi organisaatiossa asiantuntijoiden jäädessä eläkkeelle.

ELSA-projektissa tutkitaan vuosien 2010-2011 aikana 60 tapausta, joissa asiantuntija on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle, ja joissa organisaatio on suunnitellusti pyrkinyt säilyttämään asiantuntijan kokemusperäistä osaamista organisaatiossa.

Tutkimuksen toteuttaa Aalto-yliopiston työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä. Kaksivuotinen hanke loppuu joulukuussa 2011. Halukkaat yritykset ja organisaatiot pääsevät tutkimukseen mukaan vielä kevään ja kesän 2011 aikana.

Lisätietoja: projektipäällikkö Eerikki Mäki [email protected] / 050-301 682

PL julkaisi työelämäraportin

Perheyritysten liitto on julkaissut perheyrityksiä ja työelämää käsittelevän raportin, joka esittelee erilaisten perheyritysten käytäntöjä ja tapoja panostaa työhyvinvointiin.

Työssä jaksamisesta ja työurien pidentämisestä käydään jatkuvaa keskustelua poliittisten päättäjien ja työmarkkinajär-jestöjen kesken. Perheyritysten liitto ei ole työmarkkinajärjestö, mutta haluaa omalta osaltaan osallistua keskusteluun tuomalla esimerkkejä siitä, miten perheyritykset ovat panostaneet yritys-tasolla työelämän laatuun ja työhyvinvointiin.

Raportin esimerkit osoittavat, että yritystasolla tehdään paljon työelämän ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Nämä toimet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin politiikan parissa tehtä-vät ratkaisut työurien pidentämiseksi. Hyvien käytäntöjen ja toimintamal-lien levittäminen yritysten välillä onkin jatkossa keskeistä.

Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.perheyritystenliitto.fi/julkaisut

1

Työelämä ja perheyritykset


9

Perheyritysten liiton syyskokouksessa vapautuneesti puhunut Olli-pekka Kallasvuo korosti esityksessään kasvollisen omis-tajuuden merkitystä. Perheyrityksiin liittyvää oman pääoman ehtoista rahoitusta hän piti vielä entistäkin tärkeämpänä, mutta vältti kuitenkin johtopäätöstä, että se olisi kaikissa tapauksissa parhain mahdollinen rahoitusmuoto tai muutenkaan vertaile-masta erilaisia omistusmuotoja toisen eduksi.

– Kvartaalitalouden sykliin ja pakkoon liittyy paljon hyvää. Miellyttävä positiivinen pelko lisää läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyy-den lisääminen yrityksessä on usein tuskallinen päätös, mutta kannustaa tarpeellisiin toimenpiteisiin, Kallasvuo arvioi.

Globaalissa kansantaloudessa vallitsevaa tilannetta Kallasvuo kuvaili kohtuulliseksi.

– Kasvu on sinänsä ok, mutta ongelmallista on se, miten kas-vu jakautuu markkinoiden välille. Kehittyneet markkinat kasvavat korkeintaan kohtuullisesti. Kiina ja Intia yhdessä tulevat vuonna 2040 muodostamaan 50 % maailman bkt:stä.

Suomalaisen yrittäjyyden pragmaattista ja vastuullista toimintatapaa Kallasvuo piti hyvänä ja Suomea muutenkin po-tentiaalisena talousalueena. Hän otti kantaa myös työperäiseen maahanmuuttoon.

– Emme ole syrjässä, olemme keskellä, kun katsomme miten tasapaino maailmassa on muuttumassa. Välttämättömän työperäisen maahanmuuton hoitamiseen tarvitsemme kuitenkin aktiivisuutta.

Olli-Pekka Kallasvuo:

Läpinäkyvyys kannustaa yritystä tarpeellisiin toimenpiteisiin

Perheyritysten liiton hallitus on tehnyt pää-töksen 100-vuotiaitten jäsenyritysten ver-koston perustamisesta. Näin vahvistetaan Perheyritysten liiton toiminnalle tärkeitä jatkuvuuden ja vastuullisuuden arvoja, joita 100 vuoden ikään ehtineet perheyritykset erityisen ansiokkaasti edustavat.

– Perheyritysten ääni yhteiskunnassa saa syvempää kaikupohjaa vanhojen yritysten yhdistäessä voimiaan. Moni lyhyemmän ajan toiminut yritys saattaa verkostosta kuulles-saan asettaa tavoitteekseen 100 vuoden iän, kertoo verkoston työryhmän puheen-johtaja Janne timonen.

Verkosto tulee järjestämään vuosittain yhden maksullisen seminaarin iltatilaisuuk-sineen ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osana liiton edunvalvontaa. Verkosto on osa liiton toimintaa eikä sen jä-senyydestä koidu ylimääräisiä jäsenmaksuja. Mahdolliset seminaareista kertyneet varat käytetään perheyritysten toimintaedellytyk-siä tukeviin tutkimuksiin ja julkaisuihin.

Lisätietoa: [email protected]

Satavuotiaat perheyritykset verkostoituvat


10

Ison sopan hämmentäjät

Ia ja Anders Adlercreutz hämmentävät elämänma-kuista soppaa, jonka pääraaka-aineita ovat haastava työ ja vauhdikas perhe. Joskus soppa on ylikypsää, joskus raakaa, mutta vatsan se täyttää aina. Ja lämmittää sydämen.

Keltaisen talon ovi käy tuon tuosta ja sisään lappaa erikokoista väkeä. Viisilapsisen per-heen arki on aikatauluttamista, jotta kaikkien menot saadaan sovitettua viikko-ohjelmaan. Kaikille halutaan suoda yhtäläinen mahdol-lisuus harrastaa. Viikonloput ovat kuitenkin pyhiä – silloin ollaan vaan.

– Repertuaariin kuuluu miekkailua, ratsas-tusta, jalkapalloa ja liikuntaa yleensäkin, mutta myös musiikkia. Meillä kaikki soittavat jotain instrumenttia, Ia-äiti luettelee.

Maailmalta yhteiselle matkalleLukion ensimmäisellä luokalla Ia lähti vaihto-oppilaaksi Australiaan ja Anders Portugaliin. Maailman eri kolkissa vietetyn vuoden jälkeen nuoret tapasivat vaihto-oppilasjärjestön tilaisuudessa kotimaan kamaralla. Yhdessä on oltu siitä saakka.

– Löysin Andersista sielunkumppanini ja itse asiassa tunne on vain vahvistunut vuosien – ja lasten – myötä, Ia kertoo.

– Tulemme kumpikin yrittäjäperheestä, mikä näkyy arvomaailmoissamme ja tavas-samme elää ja olla.

Ian perhetausta johtaa turkulaiseen Tur-vanasta Oy:öön. Vaarinsa perustama ja isänsä omistama yritys on maailman suurin nastojen valmistaja. Ia itse istuu yrityksen hallituksessa.

– Veljeni toimii yrityksessä operatiivises-sa johdossa, joka ilahduttaa minua suuresti. Itselleni Turvanasta työpaikkana on prosessi, joka odottelee vielä kypsymistään. En näe mitään syytä, miksi en voisi tulevaisuudes-sa siirtyä perheyritykseemme töihin. Tällä hetkellä koen kuitenkin hedelmällisenä kerätä osaamista muualta ja antaa panokseni Turva-nastaan hallitustyöskentelyn muodossa, Ia toteaa.

Myös Anders on kasvanut yrittäjäper-heessä. 1960-luvulla perustettu arkkitehti-toimisto, A-Konsultit Oy, pyörii tällä hetkellä 17 osaajan voimin. 75-vuotias eric-isä on edelleen aktiivisesti toiminnassa mukana.

– Lähitulevaisuudessa häämöttää kuiten-kin sukupolvenvaihdos, jonka myötä minusta tulee yrityksen pääosakas yhdessä toisen arkkitehdin kanssa.

Työtä tunteellaPäivätyökseen Ia Adlercreutz vastaa Kekkilän liiketoimintojen kehittämisestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Positio on hänelle uusi. Aikaisemmin Ian vastuulla oli yrityksen markkinointi.

– En ole koskaan tuntenut syyllisyyttä siitä, että haluan sekä uran että perheen. Myöskään työnantajani ei ole kommentoinut

valintojani. Kun siirryin Kekkilään, meillä oli jo kolme lasta. Viimeisen raskauden julkitulo ai-heutti lähinnä hyväntuulista epäuskoa. Itsekin luulimme kolmen lapsen jälkeen, että perhe olisi nyt koossa. Melkein huomaamatta ja ilman suurta suunnittelua saimme kuitenkin vielä kaksi lasta lisää, naurahtaa Ia, jolle äitiys ei ole on/off-tila.

– Vierastan vastakkainajattelua, jonka mukaan ihminen on joko hyvä vanhempi tai uraihminen. Minusta tämä on nyky-


11

TEKSTI: hAnnA OJAnpÄÄ

KUVAT: IA JA AnderS AdLercreUtz

yhteiskunnan rakentama keinotekoinen tapa lokeroida ihmisiä.

Jaettu vanhemmuusAnders on pitänyt isyysvapaata jokaisen lapsen kohdalla. Kolmannen ja neljännen lapsen kanssa hän vietti puolen vuoden hoitovapaan. Muutenkaan ei isossa perhees-sä työtä jaeta viivoittimella: se tekee, ken kykenee. Yleensä toinen vanhemmista vie

pienimmät hoitoon ja toinen hakee. Koululai-set osaavat jo itse reittinsä ja kulkevat bussilla niin kouluun kuin harrastuksiin.

– Yrittäjänä pystyn joustamaan ja suunnit-telemaan menoni Iaa helpommin. Niinä päivinä, joina ei ole sovittuja tapaamisia, voin tehdä töitä kotitoimistosta käsin, Helsingin ydinkeskustassa työskentelevä Anders toteaa ja lisää, että välillä töissä on tietysti kiireisiä ajanjaksoja.

– Onneksi meillä on hyvät taustajoukot: vanhempani asuvat naapurissa ja siskoni

kanssa hoidamme vuorotellen toistemme jälkikasvua.

Ia ja Anders puhuvat kummatkin verkostojen ja yhteisöllisyyden tärkeydestä, mutta painottavat myös lasten omatoimi-suutta ja vastuuta. Adlercreutzeilla jokaisella lapsella on tehtävälistansa. Viikkoraha napsahtaa tilille vasta, kun tarvittava määrä rukseja on kertynyt liitutaululle. Yhden rastin puuttumisen voi vielä saada anteeksi.


12

– Minusta vanhemmat tekevät suuren vir-heen, kun voitelevat lapsille välipalaleivätkin valmiiksi. Lapsille pitää antaa vastuuta, mutta ilman taakkaa. Aikuisille kuuluvia asioita lasten ei pidä joutua ratkomaan.

Rohkeus ratkaiseeNuoria naisia Ia rohkaisee lastentekoon nuorella iällä, vaikka jo opiskeluaikana.

– Tulin raskaaksi opiskeluaikana, enkä ole koskaan edennyt opinnoissani niin tehok-kaasti kuin noiden yhdeksän raskauskuukau-den aikana. Kun tietää, että aika on rajallista, työt tulee tehtyä nopeammin, Ia muistelee.

Esimiesasemassa oleva Ia uskoo, että hänellä on hyvät edellytykset tukea niin naisia kuin miehiä perheen ja työn yhteensovitta-misessa. Hän kritisoi kaiken kaikkiaan liian valmiita malleja tai liikaa systematisointia. Erikoisjärjestelyjä voi ja kannattaa tehdä silloin, kun ne aidosti edesauttavat töistä suoriutumista, eivätkä vaikeuta muiden työntekijöiden elämää.

Hyvä esimerkki Adlercreutzien asentees-ta on yksityinen päiväkoti, jonka he perustivat tuttavaperheiden kanssa, kun ensimmäinen lapsi, Axel, syntyi.

– Vuokrasimme viiden perheen kanssa vanhan autokorjaamon, jonka remontoimme päiväkodiksi ja työhuoneiksi. Yhden palkatun hoitajan lisäksi kaikki perheet osallistuivat vuorollaan lastenhoitoon. Päiväkodin puolella oli mukava käydä lounaalla tai laittamassa oma pienokainen päiväunille. Julkisuuttakin laajasti saanut hoitomalli mahdollisti opiske-lujen tai työnteon jatkamisen jo pian vauvan syntymän jälkeen. Päiväkoti pyöri noin yh-deksän vuotta, kunnes joku uusi säännös tai direktiivi teki toiminnan mahdottomaksi.

Lapsiperheitä koskeviin vaaliohjelmiin Adlercreutzit eivät ota kantaa, mutta puo-

lustavat päätöksiä, jotka edistävät vanhem-muuteen liittyvien vastuiden jakautumista tasapuolisesti miesten ja naisten kesken.

Palloja ilmassaAdlercreutzien arki on kieltämättä vauhdi-kasta, mutta vanhempien mukaan kaaos on hallittavissa ja asiat järjesteltävissä.

– Meissä molemmissa on ripaus yrittäjä-hulluutta: tartumme herkästi uusiin haastei-siin ja käännämme mielellämme uusia kort-teja, jos ne tuntuvat sisältävän kiinnostavia

mahdollisuuksia. Iso perhe on varmasti sekin seurausta lapsuudenkodin antamasta mallista: ilmassa voi olla samaan aikaan monta palloa.

Ia kertoo oppineensa hyväksymään myös sen, että työn ja perheen yhteen sovittami-nen on välillä aidosti vaikeaa. Kaikki ei siis aina mene ihan putkeen ja välillä väsyttää. Viiden lapsen äitinä pieniin arjen vastoinkäymisiin osaa kuitenkin suhtautua aika rempseästi.

Vaikka työ saneleekin pitkälti arjen muovautumista, yhteisistä lomista pyritään pitämään kiinni. Lähimuistissa ovat hienot kokemukset viimesyksyisestä New Yorkin

Vierastan vastakkainajattelua, jonka mu-kaan ihminen on joko hyvä vanhempi tai uraihminen. Minusta tämä on nyky-yhteis-kunnan rakentama keinotekoinen tapa lokeroida ihmisiä.


matkasta, jonne perheen vei Andersin saama työskentelystipendi.

– Pärjäsimme hienosti, vaikka elämä aivan Manhattanin sydämessä viiden lapsen kanssa vaatikin välillä luovuutta ja asennetta. Aivan uudenlaisessa elinympäristössä on mahdollista löytää sekä itsestä että puoli-sosta aivan uusia ulottuvuuksia vielä vuosien yhdessäolon jälkeen, Ia iloitsee.

Kahdenkeskistä aikaa vanhemmille liikenee harvoin. Tälle vuodelle on suunnit-teilla kaksi viikonloppumatkaa. Ihan ikiomasta rauhasta on mahdollista nauttia lähinnä työmatkoilla. Molemmat kertovat kaipaavan-sa mahdollisuutta viettää nykyistä enemmän aikaa yhden lapsen kanssa kerrallaan.

Kirkkonummelle, Andersin lapsuudenko-tiin, perhe muutti 11 vuotta sitten. Keittiön pöydän ääressä leikitellään joskus ajatuksella siitä, minkä roolin kukin lapsista perheyrityk-sissä ottaa. Esikoispoika Axel on jo päässyt tutustumaan isovanhempien opastuksella Turvanastan toimintaan. Jalkapallosta kiin-nostunut Alvar-poika sen sijaan haaveilee ammattilaisurasta Real Madridissa.

Kuljettaapa elämä tätä viisikkoa mihin suuntaan tahansa, todennäköistä on, että he oppivat vanhemmiltaan työn tekemisen ilon. n

perhe AdLercreUtz

Ia, 39 vuotta, taiteiden maisteri, Kekkilän liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja, turvanasta Oy:n hallituksen jäsen

Anders, 40 vuotta, arkkitehti, A-Konsultit Oy

Lapset:Axel, 13 vuottaIlon, 11 vuottaAlvar, 7 vuottaIvar, 4 vuottaArik, 1 vuottaKääpiösnautseri Ydvig, 3 vuotta

Koti Kirkkonummella

13


14

Anne Berner, sinulla on takanasi kaksi vuotta perheyritysten liiton puheen-johtajana. millainen kokemus tämä on toistaiseksi ollut?– Minulla kun ei ole aktiivista, pitkää histo-riaa edunvalvonnassa, niin liiton jäsenistön aktiivisuus ja halu osallistua ovat olleet valtava apu. He ovat olleet uskomaton resurssi. Olen saanut kannustusta, sparrausta, ideoita ja ovia on avattu. En usko, että muissa järjestöissä on samanlaista sisäistä positiivista latausta. Perhe ja yhteenkuuluvuus saavat sen aikaan.

eduskuntavaalit lähestyvät. mitä ne merkitsevät perheyritysten liiton kannalta?– Koko Suomen kannalta seuraava halli-tuskausi on tärkeä. Nyt tarvitaan viisautta nähdä pitkälle sekä rohkeita, valtiomiesmäi-siä päätöksiä. Suomessa ei ole välttämättä paljon sellaisia poliitikkoja, jotka niitä pystyvät tekemään. Niillä ei kerätä irtopisteitä, mutta ne voivat olla ratkaisevia päätöksiä, kun aja-tellaan maamme tulevaa kilpailukykyä.

– 1990-luvun lama oli kriisi, jonka kaikki tunnistivat ja ihmiset olivat valmiit toimimaan sen mukaan. Tuorein taloustaantuma ei tullut samalla tavalla reaalitalouden tasolle ja siksi

kovat, rakenteita tervehdyttävät päätökset jäivät tekemättä.

mitä jos ne jäävät jatkossakin tekemättä?– Pahimmassa tapauksessa hintana on työlli-syys. Pääoma kulkee tuoton perässä ja jos pääomat karkaavat pois Suomesta, yritykset eivät investoi Suomeen ja työpaikat vähenevät.

mitkä ovat vaalivuonna perheyritysten liiton tärkeimmät tavoitteet edunval-vonnassa?1) Verotus. Se on harvoja kansallisia toimen-

piteitä, jolla voimme vaikuttaa omaan kilpailukykyymme, nyt kun omaa valuutta-kaan ei enää ole. Pitää päästä yhdenver-taiseen ja yhdenkertaiseen verotukseen, mikä kannustaa siirtämään pääomaa pois passiivisesta omistamisesta sellaiseen omistamiseen, joka myös työllistää

2) Koulutus. Suomi menestyy koululaisten PISA-tutkimuksissa, mutta kansallisen kilpailukykymme kannalta se ei välttä-mättä mittaa oikeita asioita. Suomalaisen koulutusjärjestelmän pitäisi olla sellainen, että se kannustaa nykyistä enemmän luo-vuuteen ja rohkeuteen ottaa riskiä. Kyky

soveltaa tietoa on usein tärkeämpää kuin kuuliainen opettelu. Tähän asenneilmas-toon liitto haluaa vaikuttaa.

3) Lisää työvoimaa yksityiselle sektorille. Tarvitsemme lähitulevaisuudessa 200.000 työntekijää, jotta verotulojen kannalta riittävä kasvu voi jatkua. Lisää työvoimaa saadaan julkiselta yksityiselle puolelle, kun hyvinvointipalvelut tuotetaan tehokkaam-min. Myös työperäiseen maahanmuuttoon tulee suhtautua positiivisesti.

4) Työuria on pidennettävä. Ilmaiseksi emme saa mitään, töitä on tehtävä enemmän.

mitkä ovat liiton keinot vaikuttaa näi-hin päämääriin?– Pitää luoda verkostoja sekä kova, tietä-mykseen perustuva substanssi ja osallistua keskusteluun. Pitää puhua totta ja osata myös kuunnella. Perheyritysten vahvuus on myös tarinoissa – tätä meidän pitää osata hyödyn-tää, kun muotoilemme viestiämme eteenpäin.

– Sekin pitää muistaa, että Perheyritysten liitto on muutakin kuin edunvalvontaa – verkostoitumista, valmennusta ja tutkimusta esimerkiksi. n

”Nyt tarvitaan valtiomiesmäisiä päätöksiä”

Tulevat eduskuntavaalit ovat tärkeät myös perheyritysten kannalta, puheenjohtaja Anne Berner sanoo.

TEKSTI: tApIO nevA

KUVA: rAmI SALLe


15

Ketjumme, PwC, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia 154 maassa. Apunasi on 162 000 alansa vankkaa ammattilaista. PwC on lyhennys, joka viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää osoitteessa www.pwc.com.

www.pwc.com/fi/omistajayrittajapalvelut

Me PwC:llä ymmärrämme omistajayrittäjävetoisia yrityksiä. Tiimimme auttaa sinua ratkaisemaan kaikki sukupolvenvaihdokseen liittyvät kysymykset – niin henkilökohtaiset, lakisääteiset kuin taloudelliset.

Sukupolvelta toiselle, ei kvartaalilta seuraavalle.

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistajaCapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia pääomasijoittajia. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,5 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen neljä keskeistä sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa.

www.capman.com

Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg


16

Perheyrittäjä ja luopumisen vuosi

16


Perheyrittäjä ja luopumisen vuosiTEKSTI: eveLIInA tALvItIe

KUVAT: BeweShIp JA SAtU vUOrI/KUvASAtAmA

17

Yhtiön ja perheen tarina on kuin suoraan Suomi-filmistä. Köyhissä oloissa varttunut hilding westerholm lähetettiin Degerbyn kylästä 15-vuotiaana Helsinkiin oppipojaksi. Hil-ding asettui asumaan Bäckströmin perheeseen, jossa sai ottopojan aseman, koska pariskunnalla ei ollut omia lapsia. Hänet lähetettiin jopa Ham-puriin ja Lontooseen oppimaan huolinta-alaa. Vuonna 1957 oppi-isä Bengt Bäckström perusti oppipoikansa kanssa yrityksen.

Bäckström kuoli vuonna 1964 ja Hilding osti tämän sukulaisilta heidän perimänsä yhti-ön kaikki osakkeet. Vastaanhangoittelevia hän suostutteli kertomalla, että osakkeenomista-jalta edellytetään yhtiöön investoimista eikä osinkoja voi nostaa pitkiin aikoihin.

Hilding Westerholmin elämä päättyi vuon-na 1984 massiiviseen sydänkohtaukseen.

Poika Bengt westerholm arvioi edesmennyttä isäänsä ilman kuorru-

tuksia. Varhaisen kuoleman syyksi hän nimeää ”maanisen asenteen”.

Intohimoisesti työn tekemiseen suhtautunut mies ja otti viinaa-kin samalla tyylillä – kaksin käsin.

– Isä oli hirveän vanhanaikainen. Hän oli lähtöisin syvästi uskonnol-lisesta perheestä joten luterilaiset peruskuviot oli istutettu lapsiin. Alkoholi vapautti näistä periaatteista väliaikaisesti.

Westerholm harmittelee, ettei oikeas-taan koskaan saanut tuntea isäänsä miehenä, ainoastaan kasvattajana.

– Ehkä suhteemme olisi lähtenyt muuttu-maan. Ystävieni isäsuhteiden olen huomannut kehittyneen jopa kaverisuhteiksi.

Tullimaksukeskusteluja illallispöydässäWesterholmin vanhemmat työskentelivät yrityksessä yhdessä. christel-äiti toimi talouspäällikkönä jo 1970-luvulla, jolloin yritys kasvoi voimakkaasti. Rahavirtojen seuraami-nen ja kontrolloiminen oli haasteellista. Asiat seurasivat töistä kotiin.

– Luulin varmaan lapsena, että jokaisessa perheessä puhutaan tullimaksuista keittiön pöydän ääressä. Illalliset olivat yhteenvetoja siitä, paljonko rahaa on saatu kassaan. Tullilas-kuista huolehtiminen oli ikuisuuskeskustelu.

Westerholm kertoo edelleen itsekin yrityksen omistaja-johtajana seuraavansa ”fa-naattisesti” laskutusta ja toimeksiantoja, joista laskua ei ole vielä ehtinyt lähteä.

– Pystyn sormituntumalla arvioimaan paljonko tilillä pitää rahaa olla, jotta orkesteri pyörii.

Erityisen tärkeää tämä on ollut laman aikana, jota ennen terminaaleihin ja kiinteis-töihin tehtyjä investointeja on nyt pitänyt rahoittaa.

– Johdon on osattava arvioida yhtiön ris-kiä kokoa ajan. Huonoja aikoja tulee ja siihen pitää jollain tapaa varautua.

Telefunken ja tsuppari

Westerholm palaa 1970-luvulle. Hän halusi tuolloin Telefunken-kasettisoittimen, joka kui-tenkin isän mielestä oli liian arvokas joululah-jaksi. Niinpä isä totesi, että 10-vuotiaan pojan pitää tulla töihin perheyritykseen. Motivaa-tiona toimi visiitti isän ystävän Kalevankadulla sijaitsevaan radioliikkeeseen, jossa Telefunken oli myynnissä 365 markalla.

Westerholm tarttui isän tarjoukseen. Kun koulukaverit hihkuivat koulun jälkeen menevänsä leikkimään sotaleikkejä, Bengt ai-heutti ihmetystä muutamana päivänä viikossa ilmoittaessaan, että lähtee töihin. Tsupparina hän kuljetti papereita pankkeihin ja sataman eri pisteisiin.

– Välillä olin ihan soosissa, kun ruotsinkie-lisenä en ymmärtänyt papereista mitään.

15-vuotiaana hän pääsi ensimmäiseksi kesäksi sisähommiin ja alkoi hahmottaa, mistä paperit tulevat ja miksi tsupparit vievät niitä eri puolille. Armeijan jälkeen hän työskenteli huolinnan tulliselvityksien parissa. Myöhemmin ajoi jopa rekkaa kolme kuukautta.

– Olen saanut yrityksessä perusteelli-sen koulutuksen. Ei tule oikeastaan eteen sellaista, josta en olisi tietoinen. Tässä on huonotkin puolensa. Menen helposti liikaa yksityiskohtiin. Ihmiset miettivät, että pitääkö sen tähänkin puuttua. Toisaalta haluan antaa täydet valtuudet työntekijöille, toisaalta arvioin usein, että olisin tehnyt homman eri tavalla. Oma tapahan on tunnetusti aina se fiksuin tapa, Westerholm naurahtaa.

Bengt westerholm oli 10-vuotias stadilaispoika, kun joulupukilta kasettisoitinta pyytäessään sai passituksen töihin perheyritykseen. Nyt Westerholm on päättänyt luopua toimitusjohtajuudesta ja keskittyä muihin ”hat-tuihin”. Vuoteen mahtuu myös muuta luopumista.


18

Benalle potkut ja muita luopumisia

Keväällä 2011 Beweshipillä viimeis-tellään sukupolvenvaihdosta. Myös muita isoja muutoksia on tulossa. Westerholm kertoo antaneensa itselleen potkut kaksi viikkoa ennen haastattelun tekemistä.

– Olen tehnyt 10-vuotiaasta töitä firmassa. Viimeiset kahdeksan vuotta olen ollut toimitusjohtajana ja saman verran varatoimitusjohtajana. Nyt kun yhtiö halutaan nostaa uudelle tasolle, tarvitaan lisää resursseja ja uusia ajatuksia.

Westerholm palkkasi uudistuksen sparraajaksi neuvonantajan. Neuvonan-tajan ehdotuksesta Beweshipissä käynnistettiin prosessi, jossa ensin nimettiin yhtiön sisältä työryhmien vetäjät. Nämä saivat puolestaan vapauden nimetä ryhmän muut jäsenet. Kolmen viikon kuluttua ryhmät presentoivat uudistuseh-dotuksensa.

– Tuloksena oli kovaa tekstiä, jossa kritisoitiin myös omaa työtä. Tulosten avulla voidaan toteuttaa muutoksia ja perustella ne sillä, että ehdotukset ovat tulleet työntekijöiltä itseltään. Tämä on loistava työkalu johdolle, Westerholm summaa.

Westerholm kertoo asettaneensa neuvonantajalle vaatimuksen, että haluaa kuulla itseään koskevat epäkohdat kovaa ja suoraan.

– Hän kiinnitti huomioni siihen, että käytän neljää hattua: omistajan, toimitusjohtajan, puheenjohtajan ja myyntijohtajan. Sitten hän totesi, että on mahdottomuus pitää hallinnassa kaikkea tätä. On luovuttava jostain.

Westerholm päätyi tästä inspiroituneena luopumaan toimitusjohtajuudesta. – Eikä tässä nyt ole tarkoitus vetää itseään ihan piippuun ja kuolla. Tuotan

enemmän lisäarvoa yritykselle, kun keskityn joihinkin asioihin kunnolla. Saan sitä enemmän mitä enemmän luovun.

Westerholm nimeää takana olevan vuoden luopumisen vuodeksi. Liki 20 vuotta kestänyt avioliitto on päättynyt eroon. Hän muistuttaa, että avioerossa on emotionaalisen puolensa lisäksi juridinen, yritykseen liittyvä vaikutus.

– Olen saanut muilta perheyrittäjiltä neuvoja, joiden mukaan rahasta ei saa lähteä neuvottelemaan. On tehtävä se, mikä on oikein.

Westerholm myöntää, että asian pyörittämiseen menee energiaa, joka on pois bisneksestä. Hän myöntää kokevansa eron epäonnistumisena.

– Mietin, että kun tämäkin epäonnistui, epäonnistunko myös yrityksen johtamisessa.

Entä jos isä ei palaaWesterholm toteaa jakavansa sen saman viisauden, joka on kuultu monen per-heyrittäjän suusta. Jälkipolvea ei saa painostaa mukaan yritykseen. Haaveena kuitenkin on, että omat lapset paitsi innostuisivat työskentelemään Beweshipis-sä, olisivat myös päteviä hommassa.

Westerholm kertoo törmänneensä perheyrittäjien parissa moniin, joiden asenne on vaikuttanut hänen mielestään väärältä.

– Olen itse asiassa sanonutkin joillekin valittajille, että mielestäni sinun pitäisi olla töissä ihan jossain muualla kuin perheyrityksessäsi. On turha vatvoa huonoja aikoja. Kaikilla on ongelmia. Työn tekemisessä pitää olla intohimoa.

Westerholm kertoo luopumisten vuotensa päätteeksi päättäneensä kirjoittaa testamentin, jonka liitteeksi hän aikoo kirjoittaa lapsilleen vuosittain päivitettävän kirjeen.

– Reissaan paljon. Voi olla, että joltain reissulta en palaa. Haluan, että lapse-ni voivat kirjeestä lukea, mikä minulle on ollut tärkeää ja mitä olen itse oppinut.

Beweshipin kuorma-autokalustoa 1960-luvulla.

Beweshipin kuorma-auto purjevenelastissa 1960-luvulla.

hilding westerholm perheensä kanssa degerbyn kylässä Inkoossa. hilding kuvassa oikealla.


19

Itämeri on pyhä juttuWesterholmin rakkaus saaristoon on syventynyt elämän eri vaiheissa. Hän on käynyt meripartiota, kalastanut, sukeltanut, kilpapurjehtinut ja suorittanut armei-jan merivoimissa.

Perhe vietti kaikki kesät saarella, jonka Hilding Westerholm osti vuonna 1964 Turun ulkosaaristosta.

– Edelleen Lususkär on paikka, jossa saan mielenrauhan. Siellä voi istahtaa kalliolle ja katsella maisemaa, joka on pysynyt samanlaisena 45 vuotta.

Jotain on kuitenkin muuttunut. – Olen seurannut esimerkiksi, miten rakkolevä on hävinnyt täysin. Se ei vaadi

täysin puhdasta mutta kirkasta vettä voidakseen kasvaa. Myös kalakannat ovat muuttuneet. Turskaa ei saa enää ollenkaan.

Rakkolevän hävittäneeseen rehevöitymiseen löytyy osasyitä häkellyttävän läheltä. Westerholm kauhistelee muistoja siitä, miten 1970-luvulla roskia heitettiin suoraan mereen. Saaristossa vietetyn viikonlopun päätteeksi tyhjät pullot ja tölkit tungettiin muovipusseihin, pohjalle laitettiin kiviä ja koko paketti heitettiin mereen.

Itämerestä on aikaa myöten tullut Westerholmille pyhä juttu. 1990-luvun alkupuolella hän heitti viimeisen pullonkorkin veteen. Sitten käyttöön tulivat uudet säännöt.

– Mitään ei lähde saaresta tai veneestä mereen, Westerholm summaa. Kymmenisen vuotta Westerholm päätti useiden good will -kohteiden sijaan

valita Beweshipille yhden sponsoroitavan tahon. Kohteeksi valikoitui Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys. Veneeseen näkyvälle paikalle liimattava Roope-tarra on tuttu lapsuusajoilta. Aktiiviseksi vaikuttajaksi ja hallituksen jäseneksi siirtyminen on tarjonnut mahdollisuuden olla mukana tekemässä asioita vielä paremmin.

– On ollut mahtavaa huomata, miten ihmisillä on yhdistyksen toiminnassa sielu mukana. n

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ. LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinoinnin yhtiöryhmä. www.sek.fi


20

Koneen pekka herlinistä kertovassa kirjassa lukija pääsee mukaan perheen pur-jehdusreissuille, mikä sitoo tämän nelilapsisen perheen keskimmäisen pojan merelliseen ympäristöön jo polvenkorkuisesta.

KOM-teatterissa pyörineessä Kone-näytelmässä Ilkka Herlinin hahmo nousee esiin Itämeren suojelusta monologia pitävänä hahmona. On kiinnostavaa, että materialis-min vastareaktiona syntynyt ympäristöhuoli kuullaan juuri KOM-teatterin näytelmässä valistuneen kapitalistin suusta.

Koneesta lohkaistun, noin 10 000 hen-kilöä työllistävän Cargotecin hallituksen pu-heenjohtajana toimiva Ilkka Herlin summaa, että hänen elämässään oikeastaan kaikki liittyy Itämereen.

– Opin uimaan 3–4-vuotiaana Itämeres-sä, kun lutrasimme Espoonlahdessa sisa-rusten kanssa. Itämeressä opin soutamaan, kalastamaan ja purjehtimaan. Harrastuksista myös metsästäminen liittyy mereen, koska metsästän rannikolla.

Kirkkokonummen Thorsvikissa varttunut Herlin kertoo oivaltaneensa jo lapsena, että ympäristössä on tapahtumassa asioita, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. 1970-luvulla käytiin keskustelua järvien rehevöitymisestä. Samalla vuosikymmenellä iskenyt energiakriisi syvensi tietoisuutta.

– Omalle ikäpolvelleni valkeni, että elämme rajallisten resurssin maailmassa, joka tulee muuttumaan. Maapallon kestokykyä arvioineen Rooman klubin ennustukset ovat käyneet toteen.

Laivastossa asevelvollisuutta suoritta-essaan Herlin koki lopullisen ”herätyksen” lukiessaan upseerioppilaskaverinsa Itämeren ekologista tilaa käsittelevän kirjoituksen kurssijulkaisusta. Aktiiviseksi suojelukohteeksi Itämeri muuttui vuonna 1993, jolloin Herlin sai valmiiksi äitinsä isää Kustaa Vilkunaa käsit-televän väitöskirjansa.

– Aikaa irtosi aikaisempaa enemmän ja halusin käyttää sen johonkin yhteiskun-nallisesti merkittävään asiaan. Arvioin, että Itämeren tilaan yksittäinen ihminenkin voi vaikuttaa.

Huuhaa ja muut järjettömyydetAsenneilmapiiri ympäristönsuojelua kohtaan on muuttunut kuluneiden vuosikymmenten aikana Herliniin mukaan valtavasti.

– 1990-luvulla näitä hommia pidettiin erityisesti liikemaailmassa huuhaana.

Asenneilmapiiriä myrkytti Herlinin mu-kaan nykyhetkestä tarkasteltuna järjettömältä vaikuttava asia. Ympäristöä parantamalla ei saanut tehdä bisnestä.

– Teollisuus torpattiin ulos päästötalkoista. Järjettömäksi tämän Herlinin mukaan

tekee se, että juuri yrityksissä on tarvittavaa potentiaalia: tuotekehitysvoimavaroja, joiden avulla meren tilaa voidaan parantaa.

Herlin perusti silloisen ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen kanssa Ympäristö ja talous -yhdistyksen. Bisnesihmisiä oli vaikea saada mukaan. Yhden innostus oli kuitenkin laadul-taan syvää. Merenkulkuun ja metsäteollisuu-teen perehtynyt L.J. ”mylle” Jouhki halusi panostaa vesien suojeluun.

– Mylle herätteli konservatiivisena jarruna aiemmin toimineen puunjalostusteollisuuden piirissä uudenalaista keskustelua.

Viherpesusta strategiaan2000-luvulla on päästy uudelle tasolle. Pinnallisesta, pelkkään mainonnan tasoon ulottuneesta ”viherpesusta” on edetty kohti strategista tasoa.

– Viherpesuvaihekin tarvittiin, mutta nyt on päästy siihen, että ympäristön huomioi-minen voi olla hyvää bisnestä. Ympäristö on yhä useammin olennainen elementti yritysten strategiaa.

Yksityisille ihmisille kertyneitä pääomia alettiin käyttää ympäristönsuojeluhankkeisiin. Esimerkkinä tästä toimii John Nurmisen

Ilkka Herlin: Itämeren suojeluun on hankittu oikeutus kovalla työllä TEKSTI: eveLIInA tALvItIe

KUVA: JOrmA KOmULAInen

Ilkka herlinistä tulee mieleen monia asioita. Kone- konserni ja Cargotec. Kustaa Vilkuna. Purjehtiminen. Ja Itämeri.


21

Ilkka Herlin: Itämeren suojeluun on hankittu oikeutus kovalla työllä TEKSTI: eveLIInA tALvItIe

KUVA: JOrmA KOmULAInen

ILKKA herLInSyntynyt vuonna 1959 Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtajaFilosofian tohtoriKolmen lapsen isä

Baltic Sea Action Groupin (BSAG) perustajajäsen. BSAG:n taustalla on Elävä Itämeri -säätiö, jonka nimi on virallisesti käännetty kaikille Itämeren valuma-alueen 14 kielelle.

Helmikuussa 2010 toimi Baltic Sea Action Summit (BSAS) – huippukokouksen isäntänä yhdessä Tasavallan presidentin ja pääministerin kanssa. Prosessin päämääränä on yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat Itämeren hyväksi.


22

säätiön työ Pietarin jätevedenpuhdistamo-hankkeen parissa. Suomessa herännyt innostus Kemiran kehittämää fosforin kemiallista poistomenetelmää kohtaan toi kokonaisuu-teen puuttuvan palasen. Herlin toimi hank-keessa aktiivisesti kolmen vuoden ajan.

– Mutta muutamassa vuodessa tätä ei tehty: vaadittiin 15 vuoden taustatyö, jotta Pietarin puhdistuspotentiaalista saatiin irti täysi teho. Tarvittiin valtava määrä lobbaamista, ympäristöministeriön työtä, yksityisen sektorin mukaantuloa ja poliittista yhteistyötä. Näin on saatu oikeutus Itämeren suojeluun.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön mallia halutaan käyttää ratkaisuna myös muissa Itämeren ongelmissa. Tätä ajatusta edistämään tarvittiin uusi säätiö, jonka Herlin perusti kahden kollegansa kanssa. Säätiö ope-roi nimellä BSAG – Baltic Sea Action Group. Sen toimintamalli levitettiin kaikkiin Itämeri-maihin säätiön, presidentin ja pääministerin yhdessä isännöimässä uudenlaisessa huippu-kokouksessa helmikuussa 2010.

MaatalousbyrokratiaaMaatalouden osuutta Herlin pitää edelleen erittäin vaikeana kysymyksenä Itämeren tilaa

tarkasteltaessa. Suomi on herännyt esimer-kiksi Ruotsia huomattavasti myöhemmin. Suomen brändityöryhmä on esittänyt, että Suomen maataloustuotannosta vähintään puolet tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä. Herlin pitää ajatusta oikeansuun-taisena, vaikka se ei yksistään ongelmaa ratkaisekaan.

– Olennaista on sisäistää se ajattelutapa, että ravinteita voidaan kierrättää eikä niitä saa päästää jätteiksi.

Herlin muistuttaa, että käytännössä Suomen maatalouden päästöjen vähentämi-nen alkoi maamme liityttyä EU:hun. Ympä-ristötuen saaminen edellytti vähennyksiä. Maaperä oin kuitenkin ollut niin vahvasti lannoitettua, että tulokset alkavat näkyvä vasta nyt.

EU:n maatalouspolitiikkaa Herlin kritisoi voimakkaasti. Kyseessä on budjetti, joka on noin puolet koko EU:n budjetista.

– Yhteistyö Venäjän kanssa on huomat-tavasti helpompaa kuin EU:n maatalouspoli-tiikkaan liittyvän byrokratian vähentäminen, Herlin naurahtaa.

– Maatalouden lobbausjärjestöt Euroo-passa ovat valtavia ja laivan kääntäminen todella vaikeaa.

Periksi ei annetaItämeren suojelu istuu Herlinin mukaan hyvin yrittäjämäisen asenteen kanssa.

– Yrittäjämaailmassa ymmärretään, että koskaan ei saa antaa periksi.

Tutkimuksen avulla on selvitetty muun muassa sisäisen kuormituksen vaikutus sini-leväkukintojen syntymiseen. Herlin myöntää, että kaiken kaikkiaan Itämeren kohtalo on silti suuri ja tuntematon asia.

– Ei voida faktisesti sanoa, vähentyykö rehevöityminen nyt käytössä olevien toimen-piteiden ansiosta.

Skeptikkojen heitot siitä, että Itämerta ei enää voi pelastaa, Herlin kuitenkin kuittaa tylysti.

– Olisi moraalisesti petollista ilmoittaa, että peli on menetetty. Sellaiseen en missään tapauksessa suostu. Muutoksia on nähtävissä. Vesi on silmin nähden kirkastunut, mikä lisää motivaatiota. Varmaa on, että jos lakkaamme yrittämästä, meri kuolee.

Herlin toivoo jälkipolvien nauttivan Itä-merestä, jonka ekosysteemi toimii ja kehittyy parempaan suuntaan.

– En usko, että Itämeri ehtii palautua en-nalleen minun tai edes lasteni aikana. Suunta on kuitenkin selvä. n

Varmaa on, että jos lakkaamme yrittämästä, meri kuolee.


23

> T U L O S S A

Perinteinen Perheyritystapahtuma järjes-tetään jälleen Finlandia-talolla. Puhujina nähdään muun muassa talouskomissaari Olli rehn ja avaruustähtitieteilijä esko valta-oja sekä useita merkittäviä perheyrittäjiä. Tarkka ohjelma ja ilmoittautumiset osoit-teessa: www.perheyritystapahtuma.fi.

perheyritystapahtuma

21.3.2011

Suositut perheyritysillat jatkuvat liiton toi-mistolla Museokadulla jokaisen kuukauden kolmantena tiistaina. Tarkkaile sähköpos-tiasi ja liiton verkkosivuja. Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan muita perheyrittäjiä ja kuulemaan asiantuntijoiden alustuksia. Tarjolla on viiniä ja iltapalaa.

perheyritysillat

Kevät 2011

Sääntömääräinen kevätkokous seminaa-reineen järjestetään kulttuuripääkaupunki Turussa. Ohjelma julkistetaan myöhemmin keväällä. Merkkaathan päivän kalenteriisi.

8.–9.6.2011 Kevätkokous ja -seminaari


24

Nostokurjet ovat kuuluneet Rukan hiihto-keskuksen maisemaan viimeiset seitsemän vuotta, mutta nyt se on ohi. Rukan kävelykylä on valmis. Investointeihin on uponnut noin 85 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan Kuusamon kaupungin panostus Rukan kylän parkkihalliin.

Myös Pyhätunturilla on tehty historian suurimmat investoinnit. Hissejä on uudis-tettu sekä rinteitä laajennettu ja pidennetty yhteensä kahdeksalla miljoonalla eurolla. Tavoitteena on kaksinkertaista asiakasmää-rät vuoteen 2015 mennessä ja nostaa Pyhä Suomen viiden suosituimman hiihtokeskuk-sen joukkoon.

– Taantuman ansiosta saimme neuvo-teltua Pyhän hiihtohissit, maaurakoinnit, hissihallit ja yläasemat hyvään hintaan. Kun investoinnit ajoittaa taantuma-aikaan, niin kaikki on valmiina nousukauden alkaessa, Rukakeskus Oy / Pyhätunturi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Jussi Aho sanoo.

– Jos olisimme tehneet nämä investoin-nit esimerkiksi kolme vuotta myöhemmin, asetelmat olisivat olleet täysin toisenlaiset. Nyt myös Pelkosenniemen kunta hyötyi tilantees-ta ja pystyi käyttämään hyväkseen Itä-Lapin rakennerahastoja infrastruktuuri-hankkeissaan, Aho jatkaa.

Jatkossa lisää huomiota sisältöön

Ahon perheelle Rukan ja Pyhän maisemat ovat enemmän kuin pelkkä työmaa. Koillismaan rinteet yhdistävät koko perheen historian ja tulevaisuuden. Perheen isä, helsinkiläinen lääkäri Juhani Aho, teki 1970-luvulta lähtien huimat investoinnit ja loi alueelle matkailukeskuksen, jonka valossa kylpee nyt koko Kuusamon seutu. Ahon perheen viidestä lapsesta kolme on löytä-nyt paikkansa hiihtokeskusten palveluksessa.

Rukakeskus Oy / Pyhätunturi Oy:n toi-mitusjohtaja on miia porkkala (o.s. Aho). Hänellä on selvä näkemys Rukan ja Pyhän kehitysketjun tärkeimmistä vaiheista.

– 70-luvun alussa Ruka oli paikallinen hiihtokeskus, joka kehitettiin ensin kansallisek-si ja sitten kansainväliseksi matkailukohteeksi. Kansainvälistäminen jatkuu, mutta seuraava uusi haaste on se, että siitä saadaan ympä-rivuotinen matkailukohde. Pyhä kulkee nyt samaa polkua perässä.

– Rukalla, Pyhällä ja ylipäätään koko toimi-alalla on nyt paljon isoja investointeja takana. Jatkossa pitää keskittyä entistä enemmän sisältöön.

Porkkalan mukaan lumettoman ajan matkailun kasvattaminen on kaikkien Lapin hiihtokeskusten yhteinen ponnistus.

– Kotimaan matkailussa kisaaminen on nollasummapeliä. Lapin-matkailun kasvu tulee pääosin ulkomailta, ja kansainvälisillä markkinoilla Ruka, Levi ja muut ovat yksi Lapin matkailukoko-naisuus, johon on yhdessä panostettava.

– Kun joku meistä Lapin hiihtokeskuksista onnistuu tuotteistamaan ja myymään lumet-toman ajan, muut tulevat vanavedessä.

– Tällä logiikalla asiat ovat edenneet Thaimaassa, Espanjan Aurinkorannikolla ja kaikkialla muuallakin, sillä kansainväliset mat-kanjärjestäjät haluavat kasvattaa liiketoimin-taansa kysynnän mukaan.

Läpilyönti tulee liittymään luontoon– Talvella vahvuutemme ulkomaisiin hiihto-keskuksiin verrattuna on pohjoisen luonnon eksotiikka sekä toimivat ja monipuoliset matkailupalvelut. Jotain samaa pitää löytää myös lumettomaan aikaan. Kansallispuistot erinomaisine reitistöineen, pohjoisen värit, vaellus, maastopyöräily, Porkkala maalailee.

Avainsanat: ekologisuus, keskittäminen ja ”kuuma peti”Pyhä seuraa Rukaa myös siinä, että sen suunnittelussa on käytetty kanadalaista

Pyhä hyödynsi laman Mittavat rinneinvestoinnit saatiin lamahintaan. Tavoite on, että Pyhä nousee lähitulevaisuudessa Suomen viiden suosituimman hiihtokeskuksen joukkoon.

TEKSTI: tApIO nevA


25

Ecosign Mountain Planners Ltd:tä. – Jälkikäteen ajatelleen tämä yhteistyö on

ollut kuin taivaan lahja. He saivat meidät ym-märtämään kansainvälisen vetovoiman kas-vun mahdollisuutemme, Porkkala muistelee.

– 30 vuotta maailmalla eri maanosissa ja matkailukeskuksissa toiminut taho pystyi kiteyttämään reseptin, jonka avulla ensin kaavoitus ja sitten toteutus pystyttiin raken-tamaan kestävälle pohjalle sekä asiakkaiden, bisneksen että ympäristön kannalta.

Ekologinen ajattelu olikin vahvasti mukana Rukan kehittämistyössä jo silloin, kun se ei vielä ollut niin sanotusti muotia.

– Kun majoitus ja palvelut keskitetään, kaikki hyötyvät. Kalliit infrainvestoinnit (vesi, sähkö, liikenne) pystytään keskittämään, matkailija ei tarvitse omaa autoa ja yrittäjät hyötyvät, kun palvelut ovat tarjolla kylämäi-sessä tiiviissä yhteisössä.

– Kehittämisen pohjana on selvitys ja laskelmat siitä, millaisia massoja alueet kes-tävät. Kun tämä ajattelu on siirretty asema-kaavoihin, niin alueen rakentamisesta ei ole tullut hinta- vaan kauneuskilpailu.

Sekä Rukan että Pyhän hiihtokylien majoitusfilosofia perustuu ”kuuma peti” -ajat-teluun eli uudet hotellit on myyty huoneisto kerrallaan ja ostajat sitoutuvat vuokraamaan

niitä ympäri vuoden silloin kun eivät ole itse paikalla. Pelkästään oman perheen käyttöön tarkoitettuja ja suurimman osan vuotta tyhjil-lään olevia vuodepaikkoja ei kylissä ole, vaan niitä löytyy kylän ulkopuolelle perinteisesti rakennetuilta mökkialueilta.

”MEK:n alasajo myrkkyä”Taantuma puraisi Lapin-matkailua tuntuvasti.

– 2007 Rukalla kävi 40.000 brittituristia, nyt ehkä 10.000. Venäläiset ovat onneksi paikanneet tätä vajetta.

Kuluva sesonki on alkanut tyydyttävästi, mutta kevätkaudelle odotetaan jo reipasta kasvua molempiin keskuksiin.

– Joulunajan pyhät osuivat viikonloppuun, mikä näkyi asiakasmäärissä negatiivisesti, samoin etelän mieletön talvi. Etelän kaksi peräkkäistä hyvää talvea sataa silti pitkässä juoksussa pohjoisen matkailuyrittäjien laariin. Nyt etelässäkin on taas innostuttu talviurhei-lulajeista.

Neljä vuotta sitten matkailu kirjattiin en-simmäistä kertaa mukaan hallitusohjelmaan. Se ilahdutti alan yrittäjiä, mutta sen jälkeen on takaiskujakin tullut.

– MEK:n (Matkailun edistämiskeskus) määrärahojen alasajo on ollut myrkkyä. Juuri

kun verkostoja oli saatu kasvatettua ja kan-sainvälistyminen oli kunnolla alkamassa, niin organisaatiota on alettu ajaa alas.

– Nyt vahvasti keskustelussa ollut ar-vonlisäveron nosto on toinen vahingollinen asia. Suomi koetaan kalliiksi matkailumaaksi ja tämä ei ainakaan helpottaisi tilannetta. n

Suunnittelutoimisto ecosignin toimitusjohtaja paul mathews

(vasemmalla) ja perheyritysten liiton toimitusjohtaja matti

vanhanen olivat viettämässä joulukuussa pyhän avajaisia yhdessä

Kari Jussi Ahon, ville Ahon, Juhani Ahon ja miia porkkalan kanssa.

Uuden pyhäexpress-hissin maksimikapasiteetti on 3000

henkeä tunnissa.

> F A K T A

Rukakeskus Oy on vastannut Rukan hiihto-keskuksen rinnepalveluista vuodesta 1973 ja Pyhän rinnepalveluista vuodesta 1987 lähtien. Se harjoittaa rinnepalveluiden lisäksi majoitus-, rinneravintola-, vuokraamo- ja myymälätoimintaa. Rukakeskus Oy:n liikevaihto on noin 24 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 200 henkilöä. Rukakeskus-konserni on Suomen johta-via matkailuyrityksiä ja hiihtokeskustoimi-alan markkinajohtaja 20 prosentin osuudella hissilippujen myynnistä. Rukakeskus Oy on osa Aho Group Oy:tä. Ahon perheen omistamaan yhtiöryhmään kuuluu myös Lääkäri-keskus-yhtymä.

TEKSTI: tApIO nevA


26

Risto E.J. Penttilä on kiertänyt kenttää ja kuvailee tunnelmia lähtökohtaisesti positii-viseksi ja fiilistä hyväksi. Huomionarvoista Penttilän mukaan on lisäksi se, että mitä kauemmas Helsingistä mennään, sitä parempia uutiset ovat.

– Esimerkiksi Lappi ja Pohjois-Karjala näkevät tulevaisuuden positiivisena. Sama pätee myös Pohjanmaalla, missä finanssikriisi ei paljoa tuntunut vaikuttavan.

Keskuskauppakamarin uuden toimitus-johtajan mukaan Suomessa on edessä niin sanotun kolmannen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. – Jos ensimmäinen perustui metsän ja metallin varaan, toinen Nokiaan, niin tämä kolmas hyvinvointiyhteiskunta rakenne-taan koko suomalaisen yrityskentän varaan.

Penttilä toteaakin, että nyt on rohkeasti luotava hyvät toimintaedellytykset kaikille yrityksille. Tämä tulisi hänen mukaansa olla ohjenuorana kaikelle, mitä tehdään.

– Kunnilta ja valtioilta on rahat loppu. Nyt jos koskaan Suomen menestys perustuu kannattaviin ja työllistäviin yrityksiin. Penttilän mukaan yritysten toimintaedellytysten paran-tamisessa tarvitaankin tasohyppäys. Yksittäiset verontason viilailut eivät siis riitä, vaan tarvi-taan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä yritysten toimintaympäristön parantamiseksi.

Tulevaisuuden haasteena toimitusjohtaja Penttilä näkee Suomessa koko kansakuntaa koskettavan sukupolvenvaihdoksen.

– Suomessa on tapahtumassa siirtyminen suurten ikäluokkien Suomesta pienten ikäluok-kien aikaan. Tämä tarkoittaa muun muassa siirtymistä työnantajien markkinoilta työnte-kijöiden markkinoille. Jos tähän yhteiskunnalli-seen sukupolvenvaihdokseen liittyy voimakas halu mennä eteenpäin, silloin Suomi tulee pärjäämään. Onnistuminen edellyttää kuitenkin johtamista, kuuntelua ja valmennusta.

Suomessa omistaminen houkuttelevaksiKeskuskauppakamari on viime syksynä liitty-nyt Suomalaisen omistajuuden neuvottelu-kuntaan (SONK). SONK on elinkeinoelämän yhteistyöjärjestö, jonka muita jäseniä ovat PL, EK, SY ja Pellervo-seura. Penttilän mukaan järjestön nimi voisi olla Suomessa omistami-sen neuvottelukunta.

– Suomen pitää olla houkutteleva maa myös ulkomaiselle pääomalle. Vastakkain-asettelu ulkomaisen ja suomalaisen pääoman välillä ei ole tarpeen.

Vaalien lähestyessä jokainen järjestö on valmistellut omalta osaltaan teesejä Suomen menestyksen tieksi. Keskuskauppakamarilla on kolme tavoitetta hallitusohjelmaan: fiksu verotus, vetävät väylät ja kuntareformi. Fiksun verotuksen tulisi tehdä yrittäminen ja investoinnit kannattavaksi. Toimivat kuljetus- ja liikenneväylät ovat Keskuskaup-

pakamarin näkemyksen mukaan tärkeintä aluepolitiikkaa.

Elinkeinoelämän järjestöiltä on toivot-tu myös yhteistä kantaa koskien keskeisiä verotuksen uudistukseen liittyviä kysymyksiä. Penttilä pitääkin tärkeänä, että tietyt yhteiset suuntaviivat ja painopisteet pystytään sopi-maan järjestöjen kesken.

– Ihannetilanne olisi, että saataisiin yksi yhteinen paperi. Mutta pidän riittävänä, että pystymme sopimaan jonkinlaisen listan asioista, vaikka se ei olisi täysin kattava.

Itsenäisille järjestöille tilaustaJulkisessa keskustelussa on silloin tällöin herännyt kysymyksiä elinkeinoelämän järjestöjen yhdistymisestä ja usean järjestön tarpeellisuudesta. Tämän keskustelun sijaan Penttilä pitää keskeisenä, että elinkeinoelä-män järjestöt voivat selkeyttää roolijakoaan niin, että turhia päällekkäisyyksiä ei olisi. Tällä hetkellä tilausta on Penttilän mielestä kaikille järjestöille.

– Järjestöt ovat olemassa jäseniään varten. SY:ssä on vahva yrittäjäomistajanäkemys ja sen jäsenyritys on keskimäärin kooltaan pieni. Kauppakamarit ovat tärkein aluetoimija. Onkin tärkeää, että alueiden ääni kuuluu elinkeino-elämän yhteistyössä. Perheyritysten liitolla on oma omistamiseen rajattu agenda. EK taas on elinkeinoelämän täyden palvelun tavaratalo. n

Yritysten toimintaympäristön parantaminen vaatii tasohyppäyksen


KUVA: KeSKUSKAUppAKAmArI

Vaikka Euroopassa finanssikriisin aiheuttaa edelleen epävarmuutta yritysten toimintaympäristöön, risto e.J. penttilällä on hyviä uutisia. Kaikki alueelli-set kauppakamarit raportoivat hyvistä tulevaisuuden näkymistä.


27

Yritysten toimintaympäristön parantaminen vaatii tasohyppäyksen


KUVA: KeSKUSKAUppAKAmArI

Jos ensimmäinen perustui metsän ja metallin varaan, toinen Nokiaan niin tämä kolmas hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan koko suomalaisen yritys-kentän varaan.


Äitinä olo on mukavaa, paitsi silloin kun pitäisi saada pojat illalla nukkumaan tai aamulla heräämään. Iltaisin he haluavat jatkaa television katselua tai pe-laamista ja aamulla taas lämmin sänky houkuttelee jatkamaan unia. Yritykset ovat vähän kuin lapseni – haluavat jatkaa sitä tekemistä, mitä milloinkin ovat tekemässä.

Toimintaympäristön muuttuessa yritystenkin on muututtava ja tehtävä asioita toisin. Yritysten on ol-tava hereillä ja kyseenalaistettava oma tekemisensä aika ajoin. Julkisen ja yksityisen sektorin toiminnan muutoksessa oleva raja antaa yrityksille mahdolli-suuden katsoa markkinoita uudesta näkökulmasta.

Aikaisemmin vain julkisen sektorin tuotta-mat palvelut ovat avautuneet yksityisille yrityksille.

Samaan aikaan vallalla on ajatus yrityksistä ahneina rahantekokoneina, jotka eivät voiton tavoittelun huumassa välitä henkilöstönsä hyvinvoinnista tai ympäristölle aiheuttamastaan kuormi-tuksesta. Voiko näille ahneille yrityksille antaa tehtäväksi yleisen hyvän tuotta-misen? Onko mahdollista yhdistää tuot-toisa yritystoiminta ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen?

michael porterin ja mark Kram-erin mielestä on. Harvard Business

Review’n artikkelissaan he puhuvat jaetusta arvosta (shared value) uuden kasvun lähteenä. Jaetun arvon näkökulma yhdistää yrityksen menestyksen ja yhteiskunnallisen kehityksen. Tämä ei ole nollasum-mapeliä, vaan tässä yhtälössä kummatkin voittavat.

Yritykset luovat jaettua arvoa määrittämällä uudelleen tuotteet ja markkinat sekä arvoketjun tuottavuuden. Lisäksi jaettua arvoa syntyy luomalla yrityksen toimintaa tukevia klustereita yrityksen paikkakunnalla.

Suomalaisista perheyrityksistä Smartum on luonut jaettua arvoa innovoimalla kohdennettuja maksuvälineitä: liikunta-, kulttuuri- ja palvelusetelit. Smartum tarjoaa yrityksille mahdollisuuden huoleh-

tia kohdennettujen maksuvälineiden avulla henkilös-tönsä työhyvinvoinnista, mikä osaltaan pidentää työuria. Palveluseteli on esimerkki yksityi-sen ja julkisen sektorin yhteistyöstä, joka kehittää julkisia palveluita ja niiden tuottavuutta.

Perheyritys John Nurminen Oy:n perustama John Nurmisen Säätiö on toiminut puhtaamman Itämeren puolesta vuodesta 2004. Puhdas Itämeri -hankkeet keskittyvät rehevöitymisen torjuntaan fosforipäästöjä vähentämällä sekä Suomenlahtea uhkaavan öljykatastrofin estämiseen kehittämällä ennakoivan alusliikenteen ohjausjärjestelmän merenkulun avaintoimijoiden kanssa.

John Nurmisen Säätiö toimii yritystoiminnan periaattein. Toiminta kohdistuu sinne, missä yhdellä eurolla on aikaansaatavissa suurin positiivinen ympäristövaikutus. Säätiön toimintaperiaate on olla katalyyttinä yhteiskunnan eri sektorien ja Itämeren rantavaltioiden välillä ja kiirehtiä Itämeren tilan kannalta kriittisten toimien toteuttamista.

Lehtosen Konepaja lahjoitti SATAEDU:n am-mattiopiston metalliopiskelijoiden käyttöön avarrus-koneen ja nosturin. Yritys halusi vahvistaa opiskeli-joiden valmiutta toimia työelämässä. Lahjoituksen myötä opiskelijat tottuvat käyttämään yrityksessä käytettäviä koneita. Opiskelusta tulee siten mielen-kiintoisempaa ja tuottavampaa. Lehtosen Konepajan työntekijät kuljettivat ja kasasivat koneen koulun tiloihin. Toimitusjohtaja erkki Lehtonen tiivistää intressinsä konelahjoitukseen hyvin: koneita saa rahalla, ammattitaitoa ei.

Porterin ja Kramerin mukaan jaetun arvon mukainen käyttäytyminen muokkaa kapitalismia uudelleen ja sen suhdetta yhteiskuntaan. Uudessa kapitalismissa yritystoiminnan tarkoituksena ei ole vain voiton tavoittelu sinänsä. Tästä ajattelutavas-ta syntyy innovaatioiden uusi aalto, joka parantaa tuottavuutta arvoketjun kaikilla tasoilla.

Miten oma yrityksesi ratsastaa innovaatioiden uudella aallolla vai jäätkö mieluummin nukkumaan lasteni tavoin?

Ahneuden arvokas puoli

Krista elo-pärssinenperheyritysten

liiton asiantuntija

28


29

Vaalitaistelu tiivistyy ja maailmantalouden kehitys on pikemminkin suuri kysymysmerkki kuin poliittisen päätöksenteon selkänoja. Niinpä valtiontalouden 8 mrd euron alijäämälle (vuoden 2011 budjetti) haetaan vaali-keskusteluissa säännönmukaisesti ratkaisua verotulojen kasvuhaaveista. Tutkaillaanpa hieman tätä veromatema-tiikkaa yritysten näkökulmasta pienen laskuharjoituk-sen kautta.

1. miten yritystoiminta vaikuttaa verotuloihin?Yhteisövero kertyy yritysten kerryttämästä tulok-sesta. Ansiotuloverot ja sosiaaliturvamaksut kertyvät yritysten maksamista palkoista. Toki julkinen sekto-rikin maksaa merkittäviä palkkasummia, mutta niiden rahoitus tulee lähes yksinomaan verovaroista. Arvon-lisäverot ja muut välilliset verot kertyvät kulutuksesta, jonka rahoittamiseen tarvitaan työtä ja sitä tarjoavia yrityksiä. Energiaverot kertyvät samoin kulutuksesta mutta merkittävältä osin myös suoraan yrityksiltä. Pää-omatuloverot kertyvät yritysten maksamista osingoista sekä muusta työn ja yritystoiminnan kerryttämän va-rallisuuden tuotosta. Perintö- ja lahjavero kertyy edellä mainitun varallisuuden siirtymisestä jälkipolville.

Listaa voisi jatkaa, mutta matematiikka on päivän-selvää ilmankin: valtion ja kuntien verotulot riippuvat erottamattomasti Suomessa harjoitetun yritystoimin-nan kunnosta, määrästä ja toimintaedellytyksistä.

2. miten verotus vaikuttaa yritystoimintaan?Ensimmäinen taso: yritys. Kun yritys suunnittelee investoinnin tekemistä Suomeen tai johonkin muualle, se laskee investoinnin ja investoinnin toivottavasti tuot-taman tuloksen verokustannuksen. Yrityksen voitosta menee yhteisövero. Verotus on yhdenkertaista.

Toinen taso: omistaja. Kun omistaja suunnittelee yrityksen perustamista tai lisäpääoman sijoittamista yritykseen, hän vertaa yritykseen sijoitettavan pää-oman tuoton verokustannusta jonkin vaihtoehtoisen, useimmiten passiivisen sijoituksen tuoton verokus-tannukseen. Yrityksen maksamasta osingosta menee osinkovero. Osinkona jakamastaan voitosta yritys on maksanut yhteisöveron. Verotus on kahdenkertaista.

Kolmas taso: perhe. Kun omistaja siirtää yrityksen seuraavan sukupolven hoidettavaksi, sukupolvenvaih-doksesta menee perintö- tai lahjavero. Perintö- tai lahjaveron maksamiseksi jatkaja nostaa yrityksestä osinkoa, josta menee osinkovero. Osinkona jakamas-taan voitosta yritys on maksanut yhteisöveron.

Kolme tasoa. Kolminkertainen verotus. Yksinker-taista veromatematiikkaa.

3. mistä valtio saa lisää verotuloja?Hesarin jokavuotiset havainnolliset valtiontalouden tulo- ja menopallukat (HS 6.1.2011) kertovat, mistä valtion rahat tulevat ja mihin ne menevät. Jotta 8 mrd euron budjettivaje saataisiin paikattua, yhteisövero pitäisi kolminkertaistaa tai vaihtoehtoisesti tuplata sekä ansiotulovero, pääomatulovero että perintö- ja lahjavero. Nämä nume-rot ovat paitsi epärealistisia myös täysin fiktiivisiä. Kyse on sellaisista veroista, jotka ovat alttiita käyttäytymismuutoksille: jos veroaste nousee, niin veropohja kapenee eli työllistäminen ja investoinnit vähenevät, työntekohalukkuus pienenee ja pääomatu-loja ei realisoida Suomessa yhtä paljon kuin aiemmin. Vaikka veroprosenttia nostettai-siin, se ei johtaisi vastaavaan verotulojen nousuun. Yhtälö on mahdoton.

Veromatemaattisen laskuharjoituksen 1 + 2 + 3 lopputulos: kun poliitikot kirjoittavat veroratkaisuja tulevaan hallitusohjelmaan ja tekevät päätöksiä seuraavalla vaalikaudella, ainoa tapa saada julkisen talouden veroyhtälö toimimaan on tehdä ve-rojärjestelmästä niin voimakkaasti yritystoimintaan, työntekoon ja omistamiseen kannustava, että se edesauttaa Suomen talouskasvua ja sen myötä vah-vistaa veropohjaa. Verotulot lisääntyvät talouskasvun kautta. Matematiikan termein on ensin oltava olemassa summa, jotta siitä voidaan jotakin jakaa.

Perheyritysten liiton ehdotuksen verojärjestelmän kehittä-miseksi (14.4.2010) ja sukupolvenvaihdoksen verotuksen uudistamiseksi (18.10.2010) löydät liiton Internet-sivuilta.

Yritysten veromatematiikkaa

Simo valttiperheyritysten liiton veroasian-tuntija


30

Harva seminaari alkaa räpäten kuten Perhe-yritysten liiton Talviakatemia. Nanson neljättä polvea edustava mikko Kivekäs sai koko seminaariyleisön liikkeelle ja räppäämään ennen seminaarin alustuksia. Ainakin ”dekki, trippi ja trukit” jäi talviakatemialaisten mie-leen soimaan Rukan matkan ajaksi.

Linda Langh kertoi omasta roolistaan perheyritys Langh Shipissä ja sai seminaa-rilaiset pohtimaan vanhempien saappaiden täyttämistä. Keskustelussa päädyttiin siihen, että kaikkea ei voi osata heti ja vastuun jakaminen on tärkeä taito. Kaikilla jatkajilla on omat vahvuutensa ja vanhempien saappaita ei edes tarvitse täyttää – jokainen luokoon omat saappaansa.

Stefanie Brandt pohti alustuksessaan sukupolvenvaihdoksen haasteita. Perhe ja yritys ovat heidän tapauksessaan olleet aina erillisiä yksiköitä. – Yritys menee meillä per-heen edelle, jos tilanne vaatii, totesi Stefanie.

Innostusta ja verkostoitumistaTalviakatemian tavoitteena on yhdistää seminaarityöskentelyä, kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista.18-vuotias milla Lappalai-nen oli ensimmäistä kertaa mukana talviaka-

temiassa. Milla edustaa kolmatta polvea Aho Groupissa. – Mielestäni talviakatemiassa oli erityisen hyödyllistä kuulla muiden ihmisten kokemuk-sia ja huomata, kuinka monella voi olla sama asetelma ja samankaltaisia haasteita. Muiden esimerkkien kautta on mielenkiintoista huo-mata, että perheyrityksessä voi olla mukana monella tavalla, eikä kaikkien tarvitse olla operatiivisesti mukana. On siis monta tapaa kantaa kortensa kekoon.

Milla kertoo, että talviakatemiassa oli hyvä henki ja uudet osallistujat otettiin hyvin mukaan.

– Nextiläisiä on eri-ikäisiä, mikä toi lisää mielenkiintoa tapahtumaan.

Myös tomi ruuskanen osallistui talviakatemiaan ensimmäistä kertaa. Tomin mukaan akatemian koulutuksellinen anti oli mielenkiintoinen.

– Eri alojen osaajien puheenvuorot antoi-vat paljon vastauksia ja pohdittavaa. Välitön ja luottamuksellinen ilmapiiri loi muihin perhe-yrittäjiin tutustumiselle hyvät lähtökohdat.

Tomille Talviakatemian suurin anti oli ver-kostoitumisen mahdollisuus sekä eri toimialo-jen perheyrittäjien kokemusten kuuleminen sekä konkreettiset esimerkit muun muassa

sukupolvenvaihdokseen liittyvistä mahdolli-suuksista ja haasteista. Tomi edustaa toista polvea L.R.International Oy:ssä.

Sari hyökyvaara on osallistunut talviakatemiaan jo useamman kerran, mutta edelleen seminaari herätti uusia ajatuksia.

– Oli huikeaa taas huomata se innostus, joka nuorilla perheyrittäjillä on tehdä töitä perheyrityksen eteen ja jatkaa perheyritystä. Lisäksi on aina yhtä mielenkiintoista kuulla perheyrittäjien valloittavia tarinoita itsestään, valinnoistaan, perheistään ja kyvystä yhdistää perhe, omistajuus ja yritys. Koskaan ei ole yhtä samanlaista tarinaa. Sukupolvenvaihdos tuo usein monenlaisia haasteita, mutta toi-saalta mielettömiä mahdollisuuksia, summaa Sari, joka edustaa toista polvea Smartum Oy:ssä. n

Rukan hangilla rokattiin ja räpättiin

TEKSTI: AnnA mÄenpÄÄ JA KrIStA eLO-pÄrSSInen

KUVAT: eevA AnUndI

Perheyritysten liiton talviakatemia keräsi iloisen joukon nextiläisiä kolmeksi päiväksi Rukalle. Seminaarissa kes-kusteltiin muun muassa isän suurista saappaista ja vallan- vaihdon haasteista. Osallistujat pääsivät myös räppää-mään ja nauttimaan Rukan upeista maisemista.


31

Rukan hangilla rokattiin ja räpättiin


32

Tiedätkö, kenen kaikkien kanssa olet tekemisissä? Kiinassa sopimuksen solmiminen onnistuu yleensä vasta, kun saat vakuutettua neuvottelukumppanisi sopimuksen hyödystä

koko yhteisölle – perheelle, suvulle tai yritykselle.

On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat päätöksiin milläkin markkinoilla vaikuttavat. Paikallisten kumppaniemme ansiosta meillä on tämä ymmärrys. Niinpä fi nanssi- asioiden hoito sujuu avullamme mutkattomasti maassa kuin maassa. pohjola.fi

Nitro on "The Uusmediatoimisto". Valitsimme tiemmekymmenen vuotta sitten, ja sillä olemme ylpeästi pysyneet. Samaan suuntaan kulkevat tänään muutkin: asiakkaamme, mediat ja kuluttajat. Työmme on liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista,siis modernia markkinointia parhaimmillaan.


33

OpteAm YhtIöt OYperustettu: v. 1999toimiala: Henkilöstöpalvelu / työnvälitysLiikevaihto: 21,7 Meurhenkilöstö: 60Omistajasuku: EskolaKotipaikka: Helsinki

AtL-rAKennUShUOLtO OYperustettu: 17.3.1993toimiala: RakennusliikeLiikevaihto: 7 Meurhenkilöstö: 70Omistajasuku: LaamanenKotipaikka: Helsinki

KAJAvALtA KApItAL OYperustettu: v. 2004toimiala: Kiinteistöjen rakentaminen, vuokraaminen ja hallinnointiLiikevaihto: 460000henkilöstö: 4Omistajasuku: KajavaltaKotipaikka: Kaarina deLInGUA OYperustettu: v. 2005toimiala: KielipalvelutLiikevaihto: 1,5 Meurhenkilöstö: 8Omistajasuku: Virtanen, HeikkiläKotipaikka: Helsinki

pOmArfIn OYperustettu: v. 1960toimiala: KenkäteollisuusLiikevaihto: 6 Meurhenkilöstö 12 Suomi, 111 koko konserniOmistajasuku: Fonsén, Haapala, LeppänenKotipaikka: Pomarkku

AKOYA OYperustettu: 16.9.1997toimiala: Kellojen ja korujen tukkukauppaLiikevaihto: 200.000+henkilöstö: 4Omistajasuku: SoratieKotipaikka: Espoo

SpectrA YhtIöt OYperustettu: 1999toimiala: Kaupan palvelutLiikevaihto: 5,7 Meurhenkilöstö: n. 220Omistajasuku: PlakettiKotipaikka: Lohja

teKnOpOwer OYperustettu: v. 2005toimiala: SähköteollisuusLiikevaihto: 35 Meurhenkilöstö: 230Omistajasuku: Arvonen, Kotro, MattilaKotipaikka: Turku

OY dUrOY ABperustettu: 1974toimiala: KauneudenhoitoalaLiikevaihto: n. 1 Meurhenkilöstö: 6Omistajasuku: RäsänenKotipaikka: Helsinki UnIOn mArKetInG OYperustettu: 2005toimiala: Liiketoiminnan, markkinoinnin ja viestinnän konsultointiLiikevaihto: 4,2 Meurhenkilöstö: 45Omistajasuku: Enholm, MulariKotipaikka: Helsinki SABOrA phArmA OYperustettu: 1996toimiala: Lääkkeiden, ravintolisien ja lääketieteellisten laitteiden maahantuontiLiikevaihto: N. 6 Meurhenkilöstö: 23Omistajasuku: Jokinen, Hänninen Kotipaikka: Karkkila mtB-SIIvOUSpALveLU OYperustettu: 1987toimiala: Siivous ja kierrätysLiikevaihto: 2 Meurhenkilöstö: 30Omistajasuku: BackströmKotipaikka: Helsinki

v. hUKKAnen OYperustettu: 1975toimiala: Kalatukkukauppa ja jalostusLiikevaihto: 39 Meurhenkilöstö: 63Omistajasuku: HukkanenKotipaikka: Sastamala

OY GUSt. rAnIn / LIGneLL & pIISpAnenperustettu: 1852toimiala: ElintarviketeollisuusLiikevaihto: 8.439.054henkilöstö: 25Omistajasuku: NylundKotipaikka: Kuopio

dOcrAteS OYperustettu: 2006toimiala: Terveydenhuollon yksityiset palvelutLiikevaihto: 7 Meurhenkilöstö: 37Omistajasuku: Juhani AhoKotipaikka: Helsinki

SOLteq OYJperustettu: 1982toimiala: IT-palvelutLiikevaihto: 28,5 Meurhenkilöstö: 240Omistajasuku: SaadetdinKotipaikka: Tampere

BBtechnIcS OYperustettu: 2008toimiala: Maahantuonti ja vientiLiikevaihto: 1,5 Meurhenkilöstö: 5Omistajasuku: KevinKotipaikka: Espoo

KeeLe OYperustettu: 1990toimiala: SijoitustoimintaLiikevaihto: 945 MeurOmistaja: AnttonenKotipaikka: Helsinki

> U U S I A J Ä S E N Y R I T Y K S I Ä


Po

hjo

la34 Ro

sch

ierTänä päivänä tiedostetaan yleisesti, että maapallon luonnonvarat

ovat rajalliset. Jos niiden kulutus ylittää uusiutumiskyvyn, tulee jossain vaiheessa seinä vastaan. Talouden on sopeuduttava tähän tosiasiaan. Puhutaan kestävästä taloudesta tai vihreästä taloudesta.

Erilaisista nimikkeistä ja iskulauseista voidaan olla montaa mieltä. Minusta mielenkiintoista onkin se, onko korulauseiden takana mitään sisältöä. Panelisti yhdessä seminaarissa totesi kerran, että yksinkertai-sista realiteeteista johtuen meitä odottaa kulman takana uusi teollinen vallankumous. Mutta, edellisistä mullistuksista poiketen tiedämme tällä kertaa vallankumouksen olevan tulossa. Sen on nimittäin yksinkertai-sesti pakko tulla.

Lähdetään liikkeelle yhdestä esimerkistä. Puhdas vesi on varmasti lähellä kaikkien sydäntä. Se on elinehto niin kotitalouksille, teollisuu-delle, kuin maataloudellekin.

Vettähän maapallolla on sinänsä yllin kyllin, mutta tästä määrästä puhdasta makeaa vettä on vain murto-osa. Maapallon vesivarannoista alle prosentti on pinta- tai pohjavettä. Pilattu vesi puhdistuu harvemmin itsestään käyttökelpoiseksi, ainakaan kovin nopealla aikataululla. Tämä sopii huonosti yhtälöön, jossa puhtaan veden kulutus kasvaa jatkuvasti. Mitä niukemmat vesivarat, sitä vaikeammaksi muodostuu väittely oikeu-desta puhtaaseen veteen eri käyttäjien kesken.

Olemme ongelmien kanssa samassa veneessäPuhdas vesi on vain yksi maapallon lukuisista rajallisista luonnonvarois-ta. Talouden globalisoitumisen myötä olemme kuitenkin tulleet uu-denlaiseen tilanteeseen. Tuotantoketjut alihankkijoineen voivat ulottaa lonkeronsa aina vain kaukaisempiin maailman kolkkiin. Tuotteet itses-sään kulkevat markkinoiden perässä maailman äärestä toiseen. Jossain kaukaisessa maassa luonnonvaran niukkuudesta johtuva häiriö tavaroi-den ja komponenttien valmistuksessa tai raaka-aineiden tuotannossa onkin yhtäkkiä kotimaisen yrityksen ongelma.

Vaikka ongelmiin etsitään kuumeisesti lievitystä ympäristöoikeu-den piirissä, ei yhtä tosiasiaa voida häivyttää. Yritykset tulevat jatkossa entistä voimakkaammin törmäämään siihen, että pitäisi tuottaa yhä enemmän aina vaan vähemmällä. Tästä pitävät tosiasiat ja lainsäätäjä huolen. Innovaatiot mainitun pulman ratkaisemiseksi ovat siis kultaakin kalliimpia. Joku tulee tämän innovaatiotarpeen täyttämään ja siksi vihreä talous tulee.

Metsä on syytä nähdä puiltaVihreän talouden suuntaa ohjaavat toisaalta yritysten oma innovatii-visuus luoda uusia tuotteita ja toimintamalleja, ja toisaalta poliittinen päätöksenteko luodessaan ohjauskeinoja (keppejä ja porkkanoita) erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Muutosten keskellä kaikkien tulee olla hereillä, sillä tässä voidaan tehdä kalliiksi käyviä harha-askelia.

Uudet toimintamallit ja ohjauskeinot voivat törmätä voimak-kaaseen hylkimisreaktioon oikeusjärjestelmässä. Helposti nimittäin unohdetaan, että innovaatiot ja uudistukset tulee istuttaa voimassa olevan lainsäädännön kokonaisuuteen. Uraauurtavaksi kaavailtu hanke meneekin mönkään, kun kaikkia liikkuvia osia ei otettu huomioon.

Tässä nykypäivän juristi onkin aivan uuden kokoluokan haasteen edessä. Hänen pitäisi jotenkin pystyä pitämään langat käsissä alati muuttuvassa maailmassa. Kansallisten ja kansainvälisten lainsäätäjien oikkujen perässä tulisi pysyä. Samalla kokonaiskuvaa lainsäädännöstä ei saisi kadottaa. Eri innovaatioiden kytkennät oikeuden eri ulottu-vuuksiin täytyisi ymmärtää ja tiedostaa.

Jäykkä lainsäädäntö on helppo syntipukki, kun asiat eivät men-neetkään suunnitellusti. Mutta, tällöin herää väkisinkin kysymys siitä, oliko suunnitteluun paneuduttu riittävästi. Juristin vaatimattomana tehtävänä näillä osin kartoittamattomilla vesillä onkin havaita pykälä-karikot mahdollisimman hyvin etukäteen.

Ainoa pysyvä on muutosMaailma on muuttunut ja se tulee jatkossakin muuttumaan. Kymme-nen vuoden päästä olemme viisaampia sen suhteen, pitivätkö ennus-tukset vihreän talouden tulemisesta paikkansa. Mutta, jos pitivät, niin on turha väittää, että tämä tuli yllätyksenä.

Roschier on Pohjois-Euroopan johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto on osa integroitunutta yhteistyöverkostoa, johon kuuluu kaiken kaikkiaan 250 juristia ja joka tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluja myös Virossa, Latviassa ja Liet-tuassa. Roschier avustaa yrityksiä monimutkaisissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

Vihreän talouden uusista apajista ja karikoista

Robert UtterLakimies (OTT)Roschier Asianajotoimisto OyGreen Economy & Energy -ryhmä


35Po

hjo

la

35

Pohjola on suomalainen pörssinoteerattu finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenki-löille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan.

Onko nyt oikea hetki lähteä Baltiaan?Kansainvälinen rahoituskriisi iski kaikkein kovimmin juuri Baltian talouksiin kansantuotteen laskiessa vuosina 2008–2009 jopa yli 15 prosenttia. Latviassa velkakuplan puhkeaminen sattui kipeimmin laskien kansantuotetta 18 prosenttia vuoden aikana. Ahdin-koa kesti Baltian maissa noin kahden vuoden ajan, mutta nyt maat ovat Viro etunenässä palaamassa kasvu-uralle. Liettuan perheyritysvetoinen talous on pääsemässä hiljalleen raiteilleen ja Latvia hakee omaa tietänsä kohti kasvua.

Laman seurauksena tehdyn sisäisen devalvaation myötä kustannus-ten taso laski Baltian maissa. Hintojen ja palkkojen laskeminen lisäsi kilpailukykyä ja vienti alkoi hiljalleen taas vetää. Tosin kotimainen kulutus on nyt maltillisempaa palkkojen leikkaamisen ja korkean työt-tömyyden jäljiltä. Maksuvaikeuksien määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun kahden vaikean vuoden jälkeen ja yritysten investoinnit ovat lähteneet jälleen käyntiin. Ainakin Liettuassa useat laman ajaksi jäähyl-le joutuneet investointiprojektit ovat lähteneet taas liikkeelle. Pankit ovat silti varovaisia rahoittaessaan paikallisia yrityksiä, mikä toisaalta hidastaa yritysten toipumista.

Yhteinen valuutta luo lisää mahdollisuuksiaSuomi on ollut Virolle läheisten taloudellisten ja kulttuuristen suhteiden kautta ensiarvoisen tärkeä maa. 1.1.2011 alkaen euro toi suhteisiin erityisen lisän, ja Viro tuo nyt itseään entistä lähemmäksi Suomea ja muita Pohjoismaita.

Euro valaa virolaisiin luottamusta kasvun jatkumisesta. Viro on lähes velaton maa ja yksi euroalueen parhaiten budjettikurin pitäviä maita. Ulkopuolisten sijoittajien riskit vähenevät valuuttamuutok-sen johdosta, mikä tekee maasta houkuttelevamman yritysten ja sijoittajien kannalta. Työttömyysprosentti on edelleen korkea, tällä hetkellä noin 15 prosentin paikkeilla. Talouskasvu lisää tarvetta eri ammattiryhmien osaajille, joten työttömyyden odotetaan laskevan suhteellisen nopeasti jääden kuitenkin noin 10 prosenttiin.

Työttömyyden laskiessa ja talouden toipuessa kulutus alkaa elpyä. Toipuminen lamasta ei tapahdu vain viennin vetäessä eteen-päin, vaan myös kotimarkkina piristyy.

Alhainen kustannustaso houkutteleeKustannustaso on Baltiassa edelleen edullisin kun tarkastellaan Suo-men lähialueita. Latviassa ja Liettuassa on nyt mahdollisuus hankkia kustannushyötyjä oman yrityksen toimintaan ja uusiin investointei-hin. Liettuassa on panostettu IT-alan osaamiseen ja ulkoistamiseen liittyviin palveluihin. Valtion tarjoamat tukimahdollisuudet IT-alalla on yrittäjän syytä selvittää. Erityisesti Latvian ja Liettuan pääkau-punkien ulkopuolella kiinteistöjen ja tonttien hinnat ovat edullisia laman jäljiltä. Nyt on siis monestakin syystä paras hetki etabloitua Baltiaan.

Koulutustaso on Baltian maissa korkea ja verkostoituminen on suomalaiselle yritykselle helpompaa jo olemassa olevien kontaktien kautta. Baltian maiden läheisyys tekee myös suomalaisyrityksen logistiikan ja johtamisen vaivattomammaksi. Baltiassa toimii tällä hetkellä paljon aktiivisia suomalaisia yrityksiä, joten yritystoimin-nasta Baltiassa saa helposti tietoa esimerkiksi Finprosta ja muilta suomalaisilta yrittäjiltä.

Suomalaisena pankkina Pohjola tuntee suomalaisten yritysten arvomaailman ja tarjoaa verkostonsa avulla tarvittavat palvelut, on sitten kyseessä suomalaisen yrityksen laajeneminen uusille mark-kina-alueille tai vaikka alihankintatoiminnan hoitaminen. Pohjolalla on rahoitusyhtiötoimintaa kaikissa Baltian maissa ja pyrkimyksenä on avata maihin myös yrityspankkitoiminta. Tallinnan sivukonttori avataan vuoden 2011 aikana. Oman toiminnan laajentamisen ohella Pohjola tarjoaa pankki- ja vakuutusratkaisuja kattavasti myös kan-sainvälisen kumppaniverkoston kautta.

Jorma Alanne PankinjohtajaBaltian pankkitoimintaPohjola Pankki Oyj


36 Nit

ro

Cap

Man

Yrityskauppamarkkina alkoi elpyä kesällä 2010 Suo-messakin. CapManin aktiviteetti on kohdistunut myös yhteistyöhön menestyvien perheyritysten kanssa. Perheyrittäjyys ja pääomasijoittaminen sopivat hyvin yhteen, vaikka näillä kahdella omistajuuden muodolla on erilaiset lähtökohdat. Pääomasijoittaja on jalostava ja lisäarvoa tuottava väliaikainen omistaja. Perheyritys on usein pääomasijoittajan kumppani osto- tai myynti-tilanteessa.

CapMan on yksi kokeneimmista pääomasijoitusyhtiöistä Suomessa ja Pohjoismaissa, ja olemme päässeet vuosien varrella kehittämään myös useita perheyrityksiä. Yhteys perheyrityksen ja pääomasijoittajan välille syntyy usein silloin, kun perheyritykselle etsitään jatkajaa suku-polvenvaihdoksen yhteydessä tai kun yritys on kypsynyt vaiheeseen, jossa seuraavan askeleen ottaminen vaatii uutta pääomaa ja toisenlais-ta näkökulmaa omistajuuteen. Monia esimerkkejä on myös tilanteista joissa perhe laajentaa omaa liiketoimintaansa ostamalla pääomasijoit-tajan yrityksen tai viime aikoina nähdysti palaa ”teolliseen” toimintaan puhtaasta finanssisijoittajan roolista.

Laaja kirjo perheyrityksiäCapMan on ollut mukana kehittämässä perheyrityksiä kuten Junttan, Karelia-Yhtymä, Lappset, Matkatoimisto Matka-Vekka, Royal-Ravintolat, Teknikum-Yhtiöt ja Tokmanni. Kolme viimeisintä sijoitusta Suomessa olemme tehneet juuriltaan perheyrityksiin eli Havatoriin, Eastwayhin ja Design-Taloon. Nosto- ja kuljetuspalveluita tarjoavalla Havatorilla on takanaan jo vuosikymmenten taival Hanhirovan perheen omistuksessa. Omistuksen laajentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun yhtiö etsi kumppania vahvistamaan kilpailukykyä ja markkina-asemaa Pohjoismaissa. Veljesten Juha Hytin ja Jyrki Hytin vuonna 1986 perustama perheyritys Eastway on yleisö- ja yritystapahtumien ykkösjärjestäjä Suomessa, ja myös tässä sijoituksessa on kyse yrityksen viemisestä seuraavaan kasvuvaiheeseen. Sijoitustoiminnallemme on tyypillistä, että kohdeyrityksen johto jatkaa kanssamme omistajana, näin myös tuoreimmissa sijoituskohteissamme. Uusien sijoitusten toimialakirjo kertoo siitä, että etsimme sopivia sijoi-tuskohteita kaikilta keskeisiltä toimialoilta Pohjoismaissa. Tärkeintä on yrityksen pitkän aikavälin kasvupotentiaali ja toimialan vetovoimaisuus.

Sijoitustoimintamme lähtökohtana on aina yrityksen mittava arvonnousupotentiaali. Osana sijoitusprosessia määrittelemme

yritykselle selkeän ja aikataulutetun kasvustrategian, jota yhdes-sä muiden omistajien ja johdon kanssa lähdemme toteuttamaan. Strategisen tavoitteen saavuttamiseen pyrimme käytännönläheisin keinoin ja pääasiassa hallitustyöskentelyn kautta. Sijoitusammattilai-semme ovat käytännön hallitusammattilaisia, joiden työhön kuuluu keskeisesti esimerkiksi kohdeyritysten kansainvälistymishankkeisiin ja yritysjärjestelyihin osallistuminen sekä hyvän hallintotavan vahvis-taminen. Rahoitukselliset keinot ja riittävät varat rahastoissamme kohdeyritysten kehittämiseksi tukevat aktiivista omistajuutta. Näiden osaamiskerrosten päälle olemme vuosien varrella rakentaneet monia lisäarvokomponentteja, joista tuoreimpana esimerkkinä on kohde-yritystemme ostovoiman yhdistävä hankintajärjestelmä. Merkittävien suorien säästöjen, parempien hintojen ja ostoehtojen lisäksi hankinta-järjestelmän kautta kohdeyrityksemme myös oppivat monilla alueilla uusia toimintatapoja. Kokemukset tästä lisäarvontuottamisen tavasta ovat olleet erittäin positiivisia.

Kasvua Itämeren ympärilläCapManin kotimarkkina on Pohjoismaat ja Venäjä, mikä tarjoaa kohdeyrityksillemme ainutlaatuisen kattavan kontaktiverkoston ja mahdollisuuden tutkia liiketoimintamahdollisuuksia koko laajalla maan-tieteellisellä alueella. Erityisen tärkeää on paikallinen läsnäolomme ja kykymme puhutella paikallisia yrityksiä niiden omalla kielellä. Hyvä esimerkki tästä on viimeaikainen irtautumisemme OneMedistä, joka kasvoi omistusaikanamme Itämeren alueen johtavaksi terveyden-hoitotuotteiden myyntiin, markkinointiin ja jakeluun erikoistuneeksi yritykseksi.

CapManin palveluksessa on 150 pääomasijoitusalan ammattilaista ja Perheyritysten liiton yhteistyö-kumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa omistajuuteen ja muihin liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä aiheista. Kattavat yhteystietomme löydät osoitteesta www.capman.fi.

Yrityskauppamarkkina elpyy – pääomasijoittajat ja perheyritykset dialogissa

Heikki Westerlundsenior partner, hallituksen puheenjohtaja, CapMan Oyj


37Nit

ro

Nitro on suomalainen modernin markkinoinnin edelläkävijä, joka jatkaa vakaasti valitsemallaan suunnalla. Vuonna 2000 keskelle kovinta uusmediahuumaa perustettu Nitro on edelleen sitä mitä silloinkin, uusmedia-toimisto. Oppiemme mukaan tämän päivän uusmedia on vakavasti otettavaa mutta rennossa ilmapiirissä tehtävää bisnestä, asiakkaan liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista, siis modernia markki-nointia parhaimmillaan. Oleellinen osa Nitroa ovat aina olleet vahva tekninen tuotanto sekä laadukas filmi- tuotanto. Asiakas saa meiltä siis suunnittelun ja tuotannon aina saman katon alta, joustavasti ja laadukkaasti.

Kulutuskäyttäytymiseemme eniten vaikuttava tekijä ei ole erilaisten päätelaitteiden kirjon nopea kasvu, vaan käytön helppous. Asioiden, tuotteiden ja palveluiden helppo tavoitettavuus ja käytettävyys ovat avainase-massa, kun halutaan koskettaa tämän päivän osaavaa kuluttajaa.

Verkko ja muut sähköiset kanavat ovat yhä tärkeäm-mässä asemassa markkinoinnin ja myynnin keskiössä. Joustavuus ja mitattavuus ovat avainsanojamme kaikes-sa Nitron asiakkailleen tekemässä työssä.

Laskelmoitua luovuuttaNitro jatkaa modernin markkinoinnin edelläkävijänä ja pysyy vakaasti valitsemallaan suunnalla. Vuonna 2000 keskelle kovinta uusmediahuu-maa perustettu Nitro on edelleen sitä mitä silloinkin, uusmediatoimis-to, mutta tekemiseen on tullut mukaan laskelmoitua luovuutta.

Uusmedia on nyt vihdoin totta, ja parhaita esimerkkejä siitä ovat maailman suurimmat mediat Google ja Facebook. Lisäksi lähes kaikki institutionaaliset mediat sekä kauppa ja palvelut liikkuvat tällä hetkellä voimakkaasti uusmedian suuntaan. Nitro on tunnistanut liikkeen ja määrittelee omaksi painopisteekseen digikeskeisen markkinan, jota kuvaa hyvin Nitron lanseeraama termi Digicentric Market. Tästä olemme saaneet kouriintuntuvia todisteita työskennellessämme asiakkaidemme kanssa eri toimialoilla.

Muutos on todellisuutta niin vene- kuin kodinkonekaupassakin.

Banneri on kuollut, eläköön uusmedia!Digimarkkointi ja uusmedia eivät pitkään aikaan ole olleet pelkästään bannereita ja näyttäviä nettisivuja. Muutos on johtanut siihen, että verkko ja muut sähköiset kanavat ovat yhä tärkeämmässä asemassa markkinoinnin ja myynnin keskiössä sekä asiakasdialogin hallinnassa.Nitro haluaa olla asiakkailleen kumppani, joka rakentaa systemaat-tisesti ja pitkäjänteisesti sähköisiä palveluita ja kampanjoita, mutta pitää myös ajan tasalla teknologian uusimmista mahdollisuuksista. Yhdistämme töihimme myös liikkuvan kuvan lumovoimaa. Esimerkiksi Heikki Kovalaisen palkitut seikkailut MTV3 Maxin mainonnassa ovat levinneet television ohella erityisen nopeasti sosiaalisessa mediassa. Heikin oman YouTube-kanavan seuraaminen on muuten äärimmäisen

viihdyttävää ja palkitsevaa. Kerrankin näkee suomalaisen urheilijan, joka on hauska ja ilmaisee itseään värikkäästi erinomaisella englannin-kielellä.

Bitit haastavat mediatVerkkomediat kasvoivat Suomessa jälleen merkittävästi vuoden 2010 aikana. Verkkomedioiden kasvuluvut eivät kuitenkaan kerro edes koko totuutta. Niihin kun ei huomioida mukaan lainkaan monia verk-koon kiihtyvällä tahdilla tuotettavia kaupallisia toimenpiteitä. Kampan-jasivut, sähkösuorat, suosittelut, appsit, yhteisöpalvelut, verkkovideot – pöhinää on paljon ja todennettuja tuloksia syntyy.

Useat meistä tekevät joka päivä kulutuspäätöksiä tavoilla, jotka ennen eivät olleet edes mahdollisia. Virikkeet käyttäytymiselle syntyvät myös yhä enemmän muualta kuin mediaeurojen johdosta. Käyttäytymiseemme eniten vaikuttava tekijä ei ole erilaisten pää-telaitteiden kirjon eksponentiaalinen kasvu. Asioiden, tuotteiden ja palveluiden helppo tavoitettavuus ja käytettävyys ovat avainasemassa, kun halutaan koskettaa tämän päivän osaavaa kuluttajaa.

Kosketuksesta jää aina myös jälki, joka voi olla liidi myynnille, tietoa tuotekehitykselle tai vihje markkinoinnille. Kun syntynyttä tietoa analysoidaan liiketoiminnan tavoitteiden ohjeistamalla tavalla ja visu-alisoidaan se helposti sisäistettävään muotoon, on se tämän päivän todellinen johtamisen väline. Reaaliaikainen, globaali asiakkuuskysely tuulikaapissa 24/7.

Helppous on uusi musta

Mikko GranströmMyyntijohtajaNitro Group Oy


38

Finnveranrahoituksella

eteenpäin!

Finnvera tarjoaakasvaville ja kansain-välistyville yrityksille

lainoja, takauksiaja vientitakuita.

Lisätietojawww.fi nnvera.fi

ja puhelin-palvelustamme

020 690 782.

Tavoitteenakansainvälinen läpimurto?

38


39

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

PERHEYRITYSTEN LIITTO – järjestää seminaareja ja valmennusta – valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä – ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin – edistää jäsentensä vuorovaikutusta – edistää perheyritystutkimusta

PERHEYRITYSTEN LIITON ARVOT

LUOTTAMUS : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUS : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

PERHEKESKE ISY YS : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

JATKUVUUS : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 350 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä.

YRITYKSESI ON PERHEYRITYS, JOS – sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

1

2

3

4

> T I E T O A P E R H E Y R I T Y S T E N L I I T O S T A

W W W. P E R H E Y R I T Y S T E N L I I T T O . F I


tervetuloa perheyritysten joukkoon!Tapahtuman teemana on Suomi nousuun – yritykset kestävän kasvun tekijöinä.

Yhteistyössä:

Vastuullinen järjestäjä:

perheyritysten liitto on suomalais-ten perheyritysten yhteistyö-, valmennus- ja edunvalvontajärjestö. Se edistää vastuullista, kasvollista omistajuutta ja haluaa työllistävän pääoman pysyvän Suomessa.

Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautumiset www.perheyritystapahtuma.fiOsallistumismaksu on 320 € + alv 23 %. Hinta sisältää ohjelman, lounaan ja kahvitarjoilut.

finlandia-talo 21.3.2011 klo 8.30–16.30 Perheyritystapahtumassa käsitellään tänä vuonna yritysten ja kestävän kasvun merkitystä Suomen menestyksessä. Puhujina kuullaan muun muassa seuraavia vaikuttajia: • Talouskomissaari Olli rehn• PL:n toimitusjohtaja matti vanhanen• Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo• Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha vidgrén• SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila• PL:n puheenjohtaja Anne Berner• Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori esko valtaoja

Päivän juontajana toimii Kauppalehden uutispäätoimittaja Arno Ahosniemi.

21.3.2011 FINLANDIA-TALO


Documents

Perheyritys 1/2011