4
Uutiset Osallistavaa oppimista www.opike.fi 1 / 2011 Opike UUTISET 1 / 2011 Toimijuus. Pystyvyys. Resilienssi. Tässä keskeisiä ominaisuuksia, joita koulun ja päiväkodin pitäisi opettaa lapsille paljon enemmän. Varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen nostaa esiin osallis- tavan pedagogiikan, jonka avulla nämä ominaisuudet voivat muut- tua elämän mittaisiksi taidoiksi. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella työskentelevä Lipponen perustelee teesejään monilla tutkimuksilla, jotka kerto- vat korutonta sanomaa maailmasta, jossa lapset nykyisin elävät. – Alati muuttuvat toiminta- ja elinympäristöt haastavat lasten psyykkistä hyvinvointia. Yhä useammalta ja pienemmältä lapsel- ta puuttuu tunne, että hän pystyisi toiminnallaan vaikuttamaan omaan maailmaansa, Lipponen kertoo. Oppimateriaalikeskuksen Opike-päivässä esitelmöineen Lipposen mukaan lasten ongelmia ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kui- tenkin tutkimusten valossa hämmästyttävän vähäisiä tai tehotto- mia. Koulujenkaan toimintaympäristö ei välttämättä liity riittävästi lapsen arkimaailmaan, jossa opitaan entistä enemmän esimerkiksi kavereilta tai mediasta. Lipposen mielestä panostamalla esimerkiksi vuorovaikutustai- tojen opettamiseen koulu voisi olla rakentamassa lapsille enem- män osallisuuden kokemuksia. On vain nähtävä, että toimijuus voi kehittyä lapsen aloitteista tai halusta muuttaa asioita eikä vain ai- kuisen ohjeista. – Jonkin asian vastustuskin voi ilmentää toimijuutta. Mutta kes- kustelu, väittely tai perusteltu vastustus ovat ennen kaikkea toimin- nan kautta opittavia taitoja, Lipponen toteaa. Onko kuitenkaan mahdollista, että sovitaan vaikkapa luokan säännöistä ”oppilaat edellä”? Lipposen mukaan pedagogin taitoa on antaa lapsen tehdä päätöksiä sellaisista asioista, joista tämä pystyy kantamaan vastuun. Sinnikkyys esiin Lasta voi osallistaa esimerkiksi toisilta oppimalla, yhteisillä pää- töksillä ja keskustelun taitoja kehittämällä. Tällaisesta toiminnas- ta kumpuava osaaminen luo pystyvyyden tunnetta ja kokemuksen siitä, että itseä koskeviin asioihin voi vaikuttaa. Resilienssin Lip- ponen taas määrittelee sitkeydeksi tai sinnikkyydeksi, jota lapsi tarvitsee tavoittelemiensa asioiden saavuttamiseksi ajan kanssa, vaikeuksista huolimatta. – Välillä tuntuu, että koulujärjestelmältäkin puuttuu sitkeyttä muuttaa asioita. Osallistavan oppimisen ja pedagogiikan haasteet puhuttivat vilkkaasti Opike-päivien vieraita. Lipposen mukaan osallistumi- sen rakentuminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan on asteittain syventyvää. On lähdettävä sellaisten asioiden opettelusta, joihin lapset pystyvät sitoutumaan. – Olisi hienoa, että ymmärrettäisiin lapsen hyvinkin pienten ilon ja onnen hetkien merkitys toimijuuden tai sitkeyden tunteen syn- nyttäjinä. Tähän pitäisi myös tutkijoiden kiinnittää enemmän huo- miota, Lipponen sanoo. Osallistava oppiminen lähtee toiminnasta – Osallistavaan oppimiseen sisältyy tunne yhteisöön kuulumi- sesta ja sitoutumisesta, toteaa varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen. Teksti ja kuva: Sakari Kilkki Osallistavaa oppimista

Opike-uutiset 1/2011

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Opike-uutiset

Citation preview

Page 1: Opike-uutiset 1/2011

Uutiset

Osallistavaa oppimista ♦ www.opike.fi

OPPIMATERIAALIKESKUS OPIKEKehitysvammaliitto ry ♦ Viljatie 4 C, 00700 Helsinki

puh 09-3480 9350 ♦ fax 09-3480 3975 ♦ [email protected]

1 / 2011 ♦ Opike UUTISET

1 / 2011

Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi

Toimijuus. Pystyvyys. Resilienssi. Tässä keskeisiä ominaisuuksia, joita koulun ja päiväkodin pitäisi

opettaa lapsille paljon enemmän.Varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen nostaa esiin osallis-

tavan pedagogiikan, jonka avulla nämä ominaisuudet voivat muut-tua elämän mittaisiksi taidoiksi.

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella työskentelevä Lipponen perustelee teesejään monilla tutkimuksilla, jotka kerto-vat korutonta sanomaa maailmasta, jossa lapset nykyisin elävät.

– Alati muuttuvat toiminta- ja elinympäristöt haastavat lasten psyykkistä hyvinvointia. Yhä useammalta ja pienemmältä lapsel-ta puuttuu tunne, että hän pystyisi toiminnallaan vaikuttamaan omaan maailmaansa, Lipponen kertoo.

Oppimateriaalikeskuksen Opike-päivässä esitelmöineen Lipposen mukaan lasten ongelmia ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kui-tenkin tutkimusten valossa hämmästyttävän vähäisiä tai tehotto-mia. Koulujenkaan toimintaympäristö ei välttämättä liity riittävästi lapsen arkimaailmaan, jossa opitaan entistä enemmän esimerkiksi kavereilta tai mediasta.

Lipposen mielestä panostamalla esimerkiksi vuorovaikutustai-tojen opettamiseen koulu voisi olla rakentamassa lapsille enem-män osallisuuden kokemuksia. On vain nähtävä, että toimijuus voi kehittyä lapsen aloitteista tai halusta muuttaa asioita eikä vain ai-kuisen ohjeista.

– Jonkin asian vastustuskin voi ilmentää toimijuutta. Mutta kes-kustelu, väittely tai perusteltu vastustus ovat ennen kaikkea toimin-nan kautta opittavia taitoja, Lipponen toteaa.

Onko kuitenkaan mahdollista, että sovitaan vaikkapa luokan säännöistä ”oppilaat edellä”? Lipposen mukaan pedagogin taitoa on antaa lapsen tehdä päätöksiä sellaisista asioista, joista tämä pystyy kantamaan vastuun.

Sinnikkyys esiinLasta voi osallistaa esimerkiksi toisilta oppimalla, yhteisillä pää-

töksillä ja keskustelun taitoja kehittämällä. Tällaisesta toiminnas-ta kumpuava osaaminen luo pystyvyyden tunnetta ja kokemuksen siitä, että itseä koskeviin asioihin voi vaikuttaa. Resilienssin Lip-ponen taas määrittelee sitkeydeksi tai sinnikkyydeksi, jota lapsi tarvitsee tavoittelemiensa asioiden saavuttamiseksi ajan kanssa, vaikeuksista huolimatta.

– Välillä tuntuu, että koulujärjestelmältäkin puuttuu sitkeyttä muuttaa asioita.

Osallistavan oppimisen ja pedagogiikan haasteet puhuttivat vilkkaasti Opike-päivien vieraita. Lipposen mukaan osallistumi-sen rakentuminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan on asteittain syventyvää. On lähdettävä sellaisten asioiden opettelusta, joihin lapset pystyvät sitoutumaan.

– Olisi hienoa, että ymmärrettäisiin lapsen hyvinkin pienten ilon ja onnen hetkien merkitys toimijuuden tai sitkeyden tunteen syn-nyttäjinä. Tähän pitäisi myös tutkijoiden kiinnittää enemmän huo-miota, Lipponen sanoo.

Osallistava oppiminenlähtee toiminnasta

– Osallistavaan oppimiseen sisältyy tunne yhteisöön kuulumi-sesta ja sitoutumisesta, toteaa varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen.

Teksti ja kuva: Sakari Kilkki

Oppimateriaalikeskus Opike on palvellut kevään ajan asiakkai-taan uudistetulla verkkopalvelullaan. Nettisivustojen suun-nittelussa lähtökohtana on ollut ennen kaikkea opetusalan henkilöstön osaamisen tukeminen. Yksi osa tätä on Opikkeen tuotteiden verkkokauppa, joka ulkoasultaan muuttuneena on saanut myönteisen vastaanoton.

Viimeisimpänä palveluna portaaliin ovat tulleet koulutussivut, joiden kautta voi ilmoittautua Opikkeen koulutuksiin ja tapah-tumiin sekä Tikas-tietotekniikkakoulutuksiin.

Opike uudistui verkossa

1

Harri István MäkiRikkaatritarit

Osallistavaa oppimista

”Neitoset säikähtivät hyppyänija rääkäisivät.Syytä olikin.

Hevimies on karu näky,kun hän laittaa peruukin päähänsä

ja meikit naamaansa.Nynny katoaa ja tilalle tulee

Jumalan ruoska.”

– Nyt odotamme innolla, että opettajat ja muut kasvatusalan ammattilaiset löytävät verkkopalveluun sekä jakavat osaamistaan ja kokemuksiaan osallistumalla sivuilla käytäviin keskusteluihin, Opikkeen johtaja Leena Kokko toteaa.

Verkkopalvelua voi hyödyntää rekisteröityneenä käyttäjänä tai ilman rekisteröitymistä . Rekisteröitynyt henkilö voi lukemisen li-säksi osallistua kirjoittajana sivustolla käytäviin keskusteluihin ja kommentoida blogikirjoituksia.

www.opike.fi

Johtaja Leena Kokko esitteli Opike-päivässä Oppi-materiaalikeskuksen uutta verkkopalvelua.

www.opike.fi

Page 2: Opike-uutiset 1/2011

Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi1 / 2011 ♦ Opike UUTISET

2011 • Opike kouluttaa • Messut ja näyttelyt • Opike kouluttaa • 2011

OPIKE NÄYTTEILLEASETTAJANA

3.–4.8.2011Kasvatuksen ja opetuksen kesäkongressi, Jyväskylä

24.–25.9.2011Valtakunnalliset Lastentarhanopettajapäivät, Joensuu

7.–8.10.2011Ammatilliset erityisopettajat ry:n opintopäivät, Oulu

7.10.2011Varhaiskasvatusmessut, Helsinki

OPIKE KOULUTTAA SYKSYLLÄ 2011

Opetushallituksen rahoittamia, maksuttomiakoulutuksia mm. seuraavista teemoista:• Interaktiivinen valkotaulu erityisopetuksessa• Selkokieli TVT-opetuksessa• Tikas – Tieto- ja viestintätekniikan taitoja erilaisille oppijoille• Hyviä käytänteitä ja TVT-opetusta Englannissa, opintomatka

Tarkempia tietoja koulutuksista ja tapahtumista: www.opike.fi

Mikä on tieto- ja viestintätekniikan todellinen lisäarvo opetukses-sa? Tämä ikuisuuskysymys nousi suomalaisosallistujien huulille Lontoossa pidetyn BETT-konferenssin ja Special Needs Fringe -se-minaarin jälkitunnelmissa. Jo perinteeksi muodostuneen opinto-matkan järjestivät Opike ja Tikas.

BETT-messut on Euroopan suurin opetusteknologian vuosit-tainen tapahtuma, jossa esitellään TVT:n uusimpia innovaatioi-ta opetuksen kannalta. Tämän vuoden ”kuuminta hottia” olivat muuallakin jo kuluttajien ulottuville tulleet kosketusnäyttöön pe-rustuvat laitteet ja ohjelmistot. Applen iPad houkuttelee sovelluk-sillaan erityisopetuksen maailmaa, ja ehkä jo lähitulevaisuudessa saman tekee kolmiulotteinen oppimateriaali, josta saatiin myös esimakua Lontoossa.

Interaktiiviset valkotaulut ja digitaaliset oppimista helpottavat ratkaisut leviävät tasaista tahtia suomalaiskouluissakin, mutta jälkijunassa verrattuna esimerkiksi Britanniaan. BETT-matkalaiset saivat kuitenkin todeta, että laitteiden pedagogisessa hyödynnet-tävyydessä on saarivaltiossakin vielä kehittämisen varaa. Suoma-lainen pedagogiikka ja pitkäjänteinen TVT:n käytön suunnittelu voivat meillä palvella opetusta onnistuneesti. Opettajalta tämä edellyttää tekniikan säännöllistä käyttöä ja selkeitä tavoitteita sii-tä, mihin TVT:n avulla pyritään.

Uusi opetusteknologia kuitenkin innostaa ennen kaikkea op-pimisen yhteisöllisyyden kehittämisen näkökulmasta. BETTin mielenkiintoisimpia ideoita olivat digitaalisen tarinankerronnan menetelmät sekä interaktiiviset TVT-seinät. Viime mainitut mah-dollistavat oppimisen erilaisissa ryhmissä helposti liikuteltavien ja yhdisteltävien laitteiden avulla.

Ensi tammikuussa järjestettävästä seuraavasta BETT-opintomat-kasta lisää tietoa osoitteessa www.opike.fi/koulutus.

Oikeusvaltio Suomi Mats Österback

Yhteiskunta-kirjasarjan toinen osa kertoo Suomessa asuvan henkilön oikeuksista ja vel-vollisuuksista. Selkokielinen Oikeusvaltio Suomi rakentuu peruskoulun yhteiskuntaopin opetussuunnitelman sisällöille, mutta kirja soveltuu myös ammatilliseen erityisopetuk-seen sekä maahanmuuttajien koulutukseen. Jokaisen viiden luvun lopussa on kertaavia ja keskustelua herättäviä tehtäviä.

Oikeusvaltio Suomi esittelee oikeuksia ja velvollisuuksia muun muassa eri-ikäisen hen-kilön kannalta. Kirjassa käydään myös läpi, mitä lait ovat, ja minkälaisia seurauksia voi tul-la niiden rikkomisesta. Keskeiset käsitteet selitetään huolellisesti. Kahdessa viimeisessä luvussa käsitellään lisäksi liikenteen sääntöjä sekä sitä, millaisia maamme puolustami-seen liittyviä velvollisuuksia suomalaisella on.

Yhteiskunta-sarjassa jo ilmestynyt: Perhe ja hyvinvointiSeuraavat osat: Raha ja talous • Valta ja vaikuttaminen • Työelämän aakkoset

Kosketusnäyttö tulee opetukseen

OPIKKEEN TUOTE-ESITTELYJÄ• Varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen materiaalit • Peili-materiaalit • Kadonnut avain-materiaali

Yhteiskunta

Mats Österback

2

OikeusvaltioSuomi

Jokainen päivä koulussa vaatii sataprosenttista läsnäoloa. Eri-tyisopettajan työ on luovaa ja mielenkiintoista itsensä kehittä-mistä, jossa oppilas opettaa yhtä lailla opettajaa kuin toisin päinVantaalaisen Paula Prylin 28 vuotta kestänyt opettajanura an-taa perspektiiviä sille, mikä auttaa jaksamaan erityisopetukses-sa. Jotta päivästä toiseen voi antaa muuttuvissa tilanteissa, on myös saatava jotain.

– Kollegat ja koulutuksista saatava uusi tieto antavat voimaa ja innostusta, Pryl sanoo.

Myyrmäkeläisessä Uomarinteen koulussa harjaantumisluokan opettajana toimiva Pryl on vuosien aikana kehittänyt ammatti-taitoaan muun muassa Oppimateriaalikeskus Opikkeen järjes-tämissä koulutustilaisuuksissa. Siirryttyään päiväkodin puolelta peruskouluun Pryl kävi esimerkiksi lukemisvalmiuksien harjaan-nuttamiseen tähtäävän PREP-ohjelman koulutuksen sekä Salai-sen aapisen erityisopetusmateriaalien käyttöön perehdyttäviä koulutuksia.

Myös Opikkeen oppimateriaaleista on ollut hyötyä vaativassa työssä. Uomarinteen 600 oppilaan koulussa järjestetään erityis-opetusta niin harjaantumisluokissa, autismin kirjon oppilaille kuin toiminta-alueittain opiskeleville lapsille.

– Olen löytänyt paljon oppilailleni sopivaa materiaalia esi-merkiksi äidinkieleen ja luonnontietoon. Myös englannin kielen opiskelua tukevat lotto-, bingo- ja muistipelikortit sekä erilaiset kommunikaatiomateriaalit ovat tulleet tarpeeseen, Pryl kertoo.

Toiveiden listalle Paula Pryl haluaisi laittaa esimerkiksi sellai-sia äidinkielen oppimateriaaleja, jotka sopisivat alakoulun isom-mille oppilaille.

– Vaikka oppilaiden taitotasot vaihtelevat, saisi erityisoppilaan kirja kuitenkin olla aihepiiriltään lapsen ikätasolle sopiva.

Mamu-opetukseen apuvälineitäLisääntyvä maahanmuuttajaoppilaiden määrä näkyy kuten muu-alla myös Uomarinteen koulun harjaantumisopetuksessa. Eri kult-tuureista tulevien lasten erityisopetuksen haasteet luovat Prylin mukaan tarpeita materiaaleihin ja koulutukseen.

– Olisi tervetullutta, jos opettajat saisivat apuvälineitä maahan-muuttajataustaisten vammaisten oppilaiden huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Monikulttuurisuuden lisäksi oppilaiden tasa-arvoa ajava inkluu-sio koulussa on Prylille arkipäivää. Hän näkee inkluusion peri-aatteissa ja käytännöissä paljon hyvää, mutta pienin varauksin.

– Koulun kaikkien aikuisten pitää ymmärtää, että integroidulle oppilaalle päivittäisten arkitaitojen opettelu on yhtä tärkeää kuin tietopohjainen oppiminen. Voi olla uhkana, että oppilaan oikeus saada yhteiskunnassa selviytymisen taitoja eivät toteudu, mikäli integroidaan vain tasa-arvon nimissä ilman tarkkaa suunnittelua.

Paulan Prylin mielestä osalle oppilaista käy yhä parhaiten eri-tyisluokkamuotoinen opetus, jossa tämä saa omien taitojensa mukaista ammattitaitoista tukea. (SK)

Erityisope voimaantuukollegoista ja koulutuksesta

TULOSSA

Kehittämispäällikkö Petri Ilmonen kertoi Tikas-koulutusmallista kosketusnäyttötaulun avulla BETT-messuilla.

Moniammatillisuus on Paula Prylin mukaan toimivan erityisopetuksen edellytys.

Sormitietokoneella toimiva maalausohjelma ja mikroskooppikamera edustavat opetustekno-logian uusia ulottuvuuksia.

Page 3: Opike-uutiset 1/2011

Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi1 / 2011 ♦ Opike UUTISET

2011 • Opike kouluttaa • Messut ja näyttelyt • Opike kouluttaa • 2011

OPIKE NÄYTTEILLEASETTAJANA

3.–4.8.2011Kasvatuksen ja opetuksen kesäkongressi, Jyväskylä

24.–25.9.2011Valtakunnalliset Lastentarhanopettajapäivät, Joensuu

7.–8.10.2011Ammatilliset erityisopettajat ry:n opintopäivät, Oulu

7.10.2011Varhaiskasvatusmessut, Helsinki

OPIKE KOULUTTAA SYKSYLLÄ 2011

Opetushallituksen rahoittamia, maksuttomiakoulutuksia mm. seuraavista teemoista:• Interaktiivinen valkotaulu erityisopetuksessa• Selkokieli TVT-opetuksessa• Tikas – Tieto- ja viestintätekniikan taitoja erilaisille oppijoille• Hyviä käytänteitä ja TVT-opetusta Englannissa, opintomatka

Tarkempia tietoja koulutuksista ja tapahtumista: www.opike.fi

Mikä on tieto- ja viestintätekniikan todellinen lisäarvo opetukses-sa? Tämä ikuisuuskysymys nousi suomalaisosallistujien huulille Lontoossa pidetyn BETT-konferenssin ja Special Needs Fringe -se-minaarin jälkitunnelmissa. Jo perinteeksi muodostuneen opinto-matkan järjestivät Opike ja Tikas.

BETT-messut on Euroopan suurin opetusteknologian vuosit-tainen tapahtuma, jossa esitellään TVT:n uusimpia innovaatioi-ta opetuksen kannalta. Tämän vuoden ”kuuminta hottia” olivat muuallakin jo kuluttajien ulottuville tulleet kosketusnäyttöön pe-rustuvat laitteet ja ohjelmistot. Applen iPad houkuttelee sovelluk-sillaan erityisopetuksen maailmaa, ja ehkä jo lähitulevaisuudessa saman tekee kolmiulotteinen oppimateriaali, josta saatiin myös esimakua Lontoossa.

Interaktiiviset valkotaulut ja digitaaliset oppimista helpottavat ratkaisut leviävät tasaista tahtia suomalaiskouluissakin, mutta jälkijunassa verrattuna esimerkiksi Britanniaan. BETT-matkalaiset saivat kuitenkin todeta, että laitteiden pedagogisessa hyödynnet-tävyydessä on saarivaltiossakin vielä kehittämisen varaa. Suoma-lainen pedagogiikka ja pitkäjänteinen TVT:n käytön suunnittelu voivat meillä palvella opetusta onnistuneesti. Opettajalta tämä edellyttää tekniikan säännöllistä käyttöä ja selkeitä tavoitteita sii-tä, mihin TVT:n avulla pyritään.

Uusi opetusteknologia kuitenkin innostaa ennen kaikkea op-pimisen yhteisöllisyyden kehittämisen näkökulmasta. BETTin mielenkiintoisimpia ideoita olivat digitaalisen tarinankerronnan menetelmät sekä interaktiiviset TVT-seinät. Viime mainitut mah-dollistavat oppimisen erilaisissa ryhmissä helposti liikuteltavien ja yhdisteltävien laitteiden avulla.

Ensi tammikuussa järjestettävästä seuraavasta BETT-opintomat-kasta lisää tietoa osoitteessa www.opike.fi/koulutus.

Oikeusvaltio Suomi Mats Österback

Yhteiskunta-kirjasarjan toinen osa kertoo Suomessa asuvan henkilön oikeuksista ja vel-vollisuuksista. Selkokielinen Oikeusvaltio Suomi rakentuu peruskoulun yhteiskuntaopin opetussuunnitelman sisällöille, mutta kirja soveltuu myös ammatilliseen erityisopetuk-seen sekä maahanmuuttajien koulutukseen. Jokaisen viiden luvun lopussa on kertaavia ja keskustelua herättäviä tehtäviä.

Oikeusvaltio Suomi esittelee oikeuksia ja velvollisuuksia muun muassa eri-ikäisen hen-kilön kannalta. Kirjassa käydään myös läpi, mitä lait ovat, ja minkälaisia seurauksia voi tul-la niiden rikkomisesta. Keskeiset käsitteet selitetään huolellisesti. Kahdessa viimeisessä luvussa käsitellään lisäksi liikenteen sääntöjä sekä sitä, millaisia maamme puolustami-seen liittyviä velvollisuuksia suomalaisella on.

Yhteiskunta-sarjassa jo ilmestynyt: Perhe ja hyvinvointiSeuraavat osat: Raha ja talous • Valta ja vaikuttaminen • Työelämän aakkoset

Kosketusnäyttö tulee opetukseen

OPIKKEEN TUOTE-ESITTELYJÄ• Varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen materiaalit • Peili-materiaalit • Kadonnut avain-materiaali

Yhteiskunta

Mats Österback

2

OikeusvaltioSuomi

Jokainen päivä koulussa vaatii sataprosenttista läsnäoloa. Eri-tyisopettajan työ on luovaa ja mielenkiintoista itsensä kehittä-mistä, jossa oppilas opettaa yhtä lailla opettajaa kuin toisin päinVantaalaisen Paula Prylin 28 vuotta kestänyt opettajanura an-taa perspektiiviä sille, mikä auttaa jaksamaan erityisopetukses-sa. Jotta päivästä toiseen voi antaa muuttuvissa tilanteissa, on myös saatava jotain.

– Kollegat ja koulutuksista saatava uusi tieto antavat voimaa ja innostusta, Pryl sanoo.

Myyrmäkeläisessä Uomarinteen koulussa harjaantumisluokan opettajana toimiva Pryl on vuosien aikana kehittänyt ammatti-taitoaan muun muassa Oppimateriaalikeskus Opikkeen järjes-tämissä koulutustilaisuuksissa. Siirryttyään päiväkodin puolelta peruskouluun Pryl kävi esimerkiksi lukemisvalmiuksien harjaan-nuttamiseen tähtäävän PREP-ohjelman koulutuksen sekä Salai-sen aapisen erityisopetusmateriaalien käyttöön perehdyttäviä koulutuksia.

Myös Opikkeen oppimateriaaleista on ollut hyötyä vaativassa työssä. Uomarinteen 600 oppilaan koulussa järjestetään erityis-opetusta niin harjaantumisluokissa, autismin kirjon oppilaille kuin toiminta-alueittain opiskeleville lapsille.

– Olen löytänyt paljon oppilailleni sopivaa materiaalia esi-merkiksi äidinkieleen ja luonnontietoon. Myös englannin kielen opiskelua tukevat lotto-, bingo- ja muistipelikortit sekä erilaiset kommunikaatiomateriaalit ovat tulleet tarpeeseen, Pryl kertoo.

Toiveiden listalle Paula Pryl haluaisi laittaa esimerkiksi sellai-sia äidinkielen oppimateriaaleja, jotka sopisivat alakoulun isom-mille oppilaille.

– Vaikka oppilaiden taitotasot vaihtelevat, saisi erityisoppilaan kirja kuitenkin olla aihepiiriltään lapsen ikätasolle sopiva.

Mamu-opetukseen apuvälineitäLisääntyvä maahanmuuttajaoppilaiden määrä näkyy kuten muu-alla myös Uomarinteen koulun harjaantumisopetuksessa. Eri kult-tuureista tulevien lasten erityisopetuksen haasteet luovat Prylin mukaan tarpeita materiaaleihin ja koulutukseen.

– Olisi tervetullutta, jos opettajat saisivat apuvälineitä maahan-muuttajataustaisten vammaisten oppilaiden huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Monikulttuurisuuden lisäksi oppilaiden tasa-arvoa ajava inkluu-sio koulussa on Prylille arkipäivää. Hän näkee inkluusion peri-aatteissa ja käytännöissä paljon hyvää, mutta pienin varauksin.

– Koulun kaikkien aikuisten pitää ymmärtää, että integroidulle oppilaalle päivittäisten arkitaitojen opettelu on yhtä tärkeää kuin tietopohjainen oppiminen. Voi olla uhkana, että oppilaan oikeus saada yhteiskunnassa selviytymisen taitoja eivät toteudu, mikäli integroidaan vain tasa-arvon nimissä ilman tarkkaa suunnittelua.

Paulan Prylin mielestä osalle oppilaista käy yhä parhaiten eri-tyisluokkamuotoinen opetus, jossa tämä saa omien taitojensa mukaista ammattitaitoista tukea. (SK)

Erityisope voimaantuukollegoista ja koulutuksesta

TULOSSA

Kehittämispäällikkö Petri Ilmonen kertoi Tikas-koulutusmallista kosketusnäyttötaulun avulla BETT-messuilla.

Moniammatillisuus on Paula Prylin mukaan toimivan erityisopetuksen edellytys.

Sormitietokoneella toimiva maalausohjelma ja mikroskooppikamera edustavat opetustekno-logian uusia ulottuvuuksia.

Page 4: Opike-uutiset 1/2011

Uutiset

Osallistavaa oppimista ♦ www.opike.fi

OPPIMATERIAALIKESKUS OPIKEKehitysvammaliitto ry ♦ Viljatie 4 C, 00700 Helsinki

puh 09-3480 9350 ♦ fax 09-3480 3975 ♦ [email protected]

1 / 2011 ♦ Opike UUTISET

1 / 2011

Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi

Toimijuus. Pystyvyys. Resilienssi. Tässä keskeisiä ominaisuuksia, joita koulun ja päiväkodin pitäisi

opettaa lapsille paljon enemmän.Varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen nostaa esiin osallis-

tavan pedagogiikan, jonka avulla nämä ominaisuudet voivat muut-tua elämän mittaisiksi taidoiksi.

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella työskentelevä Lipponen perustelee teesejään monilla tutkimuksilla, jotka kerto-vat korutonta sanomaa maailmasta, jossa lapset nykyisin elävät.

– Alati muuttuvat toiminta- ja elinympäristöt haastavat lasten psyykkistä hyvinvointia. Yhä useammalta ja pienemmältä lapsel-ta puuttuu tunne, että hän pystyisi toiminnallaan vaikuttamaan omaan maailmaansa, Lipponen kertoo.

Oppimateriaalikeskuksen Opike-päivässä esitelmöineen Lipposen mukaan lasten ongelmia ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kui-tenkin tutkimusten valossa hämmästyttävän vähäisiä tai tehotto-mia. Koulujenkaan toimintaympäristö ei välttämättä liity riittävästi lapsen arkimaailmaan, jossa opitaan entistä enemmän esimerkiksi kavereilta tai mediasta.

Lipposen mielestä panostamalla esimerkiksi vuorovaikutustai-tojen opettamiseen koulu voisi olla rakentamassa lapsille enem-män osallisuuden kokemuksia. On vain nähtävä, että toimijuus voi kehittyä lapsen aloitteista tai halusta muuttaa asioita eikä vain ai-kuisen ohjeista.

– Jonkin asian vastustuskin voi ilmentää toimijuutta. Mutta kes-kustelu, väittely tai perusteltu vastustus ovat ennen kaikkea toimin-nan kautta opittavia taitoja, Lipponen toteaa.

Onko kuitenkaan mahdollista, että sovitaan vaikkapa luokan säännöistä ”oppilaat edellä”? Lipposen mukaan pedagogin taitoa on antaa lapsen tehdä päätöksiä sellaisista asioista, joista tämä pystyy kantamaan vastuun.

Sinnikkyys esiinLasta voi osallistaa esimerkiksi toisilta oppimalla, yhteisillä pää-

töksillä ja keskustelun taitoja kehittämällä. Tällaisesta toiminnas-ta kumpuava osaaminen luo pystyvyyden tunnetta ja kokemuksen siitä, että itseä koskeviin asioihin voi vaikuttaa. Resilienssin Lip-ponen taas määrittelee sitkeydeksi tai sinnikkyydeksi, jota lapsi tarvitsee tavoittelemiensa asioiden saavuttamiseksi ajan kanssa, vaikeuksista huolimatta.

– Välillä tuntuu, että koulujärjestelmältäkin puuttuu sitkeyttä muuttaa asioita.

Osallistavan oppimisen ja pedagogiikan haasteet puhuttivat vilkkaasti Opike-päivien vieraita. Lipposen mukaan osallistumi-sen rakentuminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan on asteittain syventyvää. On lähdettävä sellaisten asioiden opettelusta, joihin lapset pystyvät sitoutumaan.

– Olisi hienoa, että ymmärrettäisiin lapsen hyvinkin pienten ilon ja onnen hetkien merkitys toimijuuden tai sitkeyden tunteen syn-nyttäjinä. Tähän pitäisi myös tutkijoiden kiinnittää enemmän huo-miota, Lipponen sanoo.

Osallistava oppiminenlähtee toiminnasta

– Osallistavaan oppimiseen sisältyy tunne yhteisöön kuulumi-sesta ja sitoutumisesta, toteaa varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen.

Teksti ja kuva: Sakari Kilkki

Oppimateriaalikeskus Opike on palvellut kevään ajan asiakkai-taan uudistetulla verkkopalvelullaan. Nettisivustojen suun-nittelussa lähtökohtana on ollut ennen kaikkea opetusalan henkilöstön osaamisen tukeminen. Yksi osa tätä on Opikkeen tuotteiden verkkokauppa, joka ulkoasultaan muuttuneena on saanut myönteisen vastaanoton.

Viimeisimpänä palveluna portaaliin ovat tulleet koulutussivut, joiden kautta voi ilmoittautua Opikkeen koulutuksiin ja tapah-tumiin sekä Tikas-tietotekniikkakoulutuksiin.

Opike uudistui verkossa

1

Harri István MäkiRikkaatritarit

Osallistavaa oppimista

”Neitoset säikähtivät hyppyänija rääkäisivät.Syytä olikin.

Hevimies on karu näky,kun hän laittaa peruukin päähänsä

ja meikit naamaansa.Nynny katoaa ja tilalle tulee

Jumalan ruoska.”

– Nyt odotamme innolla, että opettajat ja muut kasvatusalan ammattilaiset löytävät verkkopalveluun sekä jakavat osaamistaan ja kokemuksiaan osallistumalla sivuilla käytäviin keskusteluihin, Opikkeen johtaja Leena Kokko toteaa.

Verkkopalvelua voi hyödyntää rekisteröityneenä käyttäjänä tai ilman rekisteröitymistä . Rekisteröitynyt henkilö voi lukemisen li-säksi osallistua kirjoittajana sivustolla käytäviin keskusteluihin ja kommentoida blogikirjoituksia.

www.opike.fi

Johtaja Leena Kokko esitteli Opike-päivässä Oppi-materiaalikeskuksen uutta verkkopalvelua.

www.opike.fi