1Audiatoruutiset

Audiator-yhtiöiden uutislehti sidosryhmille

2/2011

Kuntien valtionosuuksien leik-kaus ei tullut Kuntaliitolle yllätykse-nä. Sen sijaan valtionosuuksien suu-ruus ja leikkaustapa tulivat.

– Näyttää siltä, että 631 miljoo-nan euron suuruinen leikkaus teh-dään kuntien valtionosuuksista vuon-na 2012 etupainotteisesti kertaleik-kauksena, mikä kumuloi tulojen vä-hennyksen nelivuotiskaudella 2,6 miljardiin euroon, Timo Kietäväinen harmittelee.

Kuntaliitto on nostanut keskus-teluun kunnille armollisempia leik-kausvaihtoehtoja. Vähiten leikkaus kouraisisi kuntia, jos se suoritettai-siin hallituskauden lopulla yhdessä erässä. Tulojen menetykset jäisivät 631 miljoonaan euroon.

– Jos leikkaus tehdään, olemme esittäneet leikkausten jaksottamis-

ta myös koko hallituskauden ajak-si. Tällainen kuntaministeri Henna Virkkusen julkisuuteen tuoma esitys leikkaisi kuntien tuloja hallituskau-den aikana noin 1,5 miljardia euroa. Kunnille se olisi olennaisesti VM:n esitystä parempi.

Sen sijaan 2,6 miljardin euron leikkaus hallituskaudella painaa Kie-täväisen mukaan kunnat kumaraan. Edessä on palvelujen karsintaa ja ve-ronkorotuksia. Kunnat ja kuntalaiset-kin eriarvoistuvat entisestään.

Ikääntyvän väestön kuntia kohdellaan kovimminLeikkauksissa ahtaimmalle joutuvat syrjäalueiden ja muut alhaisen ve-rotulotason kunnat, joiden rahoi-tuspohjassa valtionosuuksilla on iso

painoarvo. Usein juuri nämä kunnat painivat ikääntyvän väestön palve-luiden parissa, eikä kuntaliitoksista löydy huojennusta pitkien etäisyyk-sien takia.

– Näkyvissä on merkittävä kun-nallisveroerojen kasvu, kun korkean veroasteen kunnat joutuvat korotta-maan veroprosenttiaan selvästi muita enemmän. Valtaosaa näistä kunnista kurittaa lisäksi myös kiinteistöveron irrottaminen verotulotasauksesta, Timo Kietäväinen sanoo.

Varatoimitusjohtaja painottaa, et-tä kansalaisten peruspalveluiden ra-hoitusta ei voida jättää yksipuolisesti kuntien verotulojen varaan.

Julkisen talouden kestävyysvaje on ollut kestopuheenaihe viimeisen parin vuoden ajan. Kestävyysvajeen taittamiseen joutuvat osallistumaan myös kunnat.

Syksyllä 2010 valtiovarainministe-riö julkisti kaksi raporttia julkisen ta-louden näkymistä, joista Finanssipoli-tiikan linja – Kuntatalouden vakaus ja kestävyys osoitti karulla tavalla kun-tien haasteet lähimmän vuosikym-menen aikana, jolloin väestö ikään-tyy, kuntapalveluiden kysyntä kasvaa, menot laukkaavat yläviistoon, mutta verotulojen kasvu hidastuu.

VM:n laskelmien mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on viitisen prosenttia bruttokansantuotteesta. Puhumme jokseenkin 10 miljardin euron vajeesta keskipitkällä aikavä-lillä. Kuntatalouden vahvistamisella ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuol-topalvelujen tuottavuuden kohotta-misella on kestävyysvajeen umpeen kuromisessa merkittävä rooli.

Ylijohtaja Tuomas Sukselainen muistuttaa, että lähivuosien laskel-mat päivittyvät lokakuun alkupäivi-nä, kun valtioneuvosto julkistaa ta-lousarvioesityksensä vuodelle 2012 ja valtiontalouden kehyspäätöksensä vuosille 2013–2015. Julkisen talouden kestävyyttä hallitus edellyttää tarkas-teltavan toimikaudellaan vuosittain.

– Maailma on muuttunut viime kuukausien aikana epävarmemmak-si. Talouskasvu näyttää aiempaa hei-kommalta ja euroalueen velkakriisi tuottaa päänvaivaa päättäjille. Kun-tien kannalta ei ole kuitenkaan odo-tettavissa mitään sellaista, joka lie-ventäisi kuntien keskeisiä haasteita.

Sukselainen tiedostaa, että VM:n esittämät kuntien valtionosuusleikka-ukset närästävät kuntia. Kun jaetaan niukkuutta, tiukka linja kohdentuu myös kuntiin. – Kuntatalous on jul-

kisen talouden kokonaisuudessa pai-noarvoltaan valtiontaloutta suurempi osa ja on luonnollista, että julkisen talouden säästöt kohdentuvat myös kuntatalouteen.

VM esittää, että 631 miljoonan euron leikkaus kohdentuu jo vuoteen 2012. Leikkauksien jälkeinen taso jää voimaan hallituskaudeksi.

– On hyvä muistaa, että kuntien kustannusten jaon tarkistukset on sisällytetty VM:n talousarvioesityk-seen, kunnille valtion toimista johtu-vat verotulomenetykset kompensoi-daan ja yhteisöveron kuntien jako-osuutta korotetaan viidellä prosen-tilla määräaikaisesti. Näiden toimen-piteiden jälkeen kokonaisvaikutukset kunnille ovat aivan toisennäköiset, kuin julkisuudessa on annettu ym-märtää.

VM:n ylijohtaja Tuomas Sukselainen: Kuntien rakenneuudistuksilla kiire

Nykyisillä kuntarakenteilla ei kyetä vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin. Ellei rakenteita uudisteta, kuntien rahat eivät riitä, sanoo val-tiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Tuomas Sukselainen. Jatkuu sivulla 2 >>

Ylijohtaja Tuomas Sukselaisen mukaan kunnilla ei ole varaa epäonnistua kunta-rakenneuudistuksessa. – Haasteet edes-sä ovat sitä suuruusluokkaa.

Edessä on palveluiden karsintaa ja veronkoro-tuksia. Kunnat joutuvat tekemään vaikeimman työn tasapainotettaessa valtiontaloutta ja mak-sumiehiksi päätyvät kansalaiset. Näin arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväi-nen valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista kuntatalouteen.

Kuntaliiton Timo Kietäväinen valtionosuusleikkauksista:

Kunnat eriarvoistuvat, kansalaiset maksumiehiä

Jatkuu sivulla 2 >>

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

VM

/Aur

ora

Rei

nhar

d

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

Kuntien rakenne- uudistuksilla kiire Sivu 1

Kunnat eriarvoistuvat, kansalaiset maksu- miehiä Sivu 1

Luvassa kiristyvää Sivu 3

Ensi vuodeksi 18 miljoonan euron säästöpaineet Sivu 4

Vasta kriisi laukaisee talouden tasapainot- tamistarpeen? Sivu 5

Kuntakonserni haastaa valvonnan Sivu 6

2 Audiatoruutiset

– Myös valtiolla on vastuu. Kun ns. likainen työ valtiontalouden tasa-painottamiseksi jää kuntien vastuulle valtionosuuksien leikkausten osalta, kansalaisten on vaikea nähdä tämän yhtälön taakse. Kunta näyttää kun-talaisten kurittajalta, vaikka kunnat ovat pakkoraossa valtion linjausten takia. Ja samanaikaisesti valtio näyt-tää vielä lisäävään kuntien tehtäviä. Tällainen yhtälö on mahdoton.

Kietäväisen mukaan hallitusohjel-masta löytyy toki myös vähän valoa.

– Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus vii-dellä prosentilla helpottaa jonkin verran erityisesti yhteisöverotuo-toista riippuvaisten kuntien tilannet-ta. Hyvää on myös se, että kustan-nusten jaon tarkistukset on huomi-oitu budjettiesityksessä ja että kus-tannusten jaon tarkistus ja indeksi-tarkistus maksetaan valtionosuuksiin.

Timo Kietäväinen muistuttaa hal-litusohjelman maininnasta, jonka mu-kaan valtionosuusleikkaukset ovat ti-lapäisiä.

– Toivottavasti tämä muistetaan myös valtiovarainministeriössä. *Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance.

Hallitusohjelman linjaukset puhuttavat tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon kansalaisia. Silmiinpistävää on myös lehtien otsikoissa käytetty terminologia ja henki kuntataloudesta puhuttaessa. Parantamisen varaa on aina ja kaikkialla, mutta esimerkiksi ”Kunnat joutuvat matokuurille” -otsikot ja nykyisten kuntajohtajien joh-tamistaitojen kyseenalaistaminen eivät aina anna oikeaa kuvaa nykytilasta. Historia osoittaa kiistatta, että jot-kut kunnat menestyvät paremmin kuin toiset, ja joku menestyy hyvin jollakin jaksolla ja joku toinen jollakin toisella jaksolla.

Kunnat toteuttavat lakisääteisiä tehtäviään, jolloin on ensiarvoisen tärkeää kyetä rajaamaan, mitä tehdään ja mitä ei. Matokuureihin viittaaminen muodostaa hel-posti mielikuvan tuhlailevasta taloudenpidosta, vaikka tiedämme, että kunnat ovat jo pitkään taituroineet me-nojen ja tulojen tasapainottamisessa. Taloutta ei saada kuntoon juustohöylätekniikalla vaan toimintoja uudel-leen järjestelemällä ja keskittymällä ydintehtäviin. Näil-lä keinoilla on mahdollista vastata jatkuvasti kiristyviin taloudellisiin realiteetteihin ja toimintaympäristöstä tu-leviin muutoksiin.

Entäpä sitten itse kuntajohtaminen. Suomessa on pal-jon kuntia, joissa johtaminen on tuottanut innovatiivisia uusia ratkaisuja, on syntynyt uusia työpaikkoja ja elin-voima on kunnossa. Väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan supistuminen ovat kuitenkin tosiasioita, joita ei voi ohittaa ja joihin kuntajohto ei voi vaikuttaa. Ylei-nen tuottavuuden kasvuvaatimus on perusteltu, eten-kin kun tiedetään, että kunnissa työskentelee 75 pro-senttia julkisen sektorin työvoimasta. Tuottavuuden parantaminen hyödyttää kaikkia, myös niitä joilla jo nyt menee hyvin. Talouden hallinta − menojen pitäminen tulojen tasalla − on kaiken johtamisen perusta. Hyvään talouden hallintaan kuuluu myös toiminnan tuottojen ja kulujen läpinäkyväisyys − ilman sitä ei tiedetä, missä ollaan menossa. Kriisien kautta monesti löytyy uusia hyviä ratkaisuja ja toimintamalleja. Uskomme näin ta-pahtuvan tälläkin kertaa.

Toivotan kaikille lukijoillemme aurinkoista ja värikästä syksyä sekä avartavia lukukokemuksia lehtemme parissa.

Velkaantuminen viestii talouden epätasapainostaTuomas Sukselaisen mukaan hallitus-ohjelmassa keskeiseen asemaan nos-tettu kunta- ja palvelurakenneuudis-tus on kuntien haasteista kiireellisin. Uudistuksen toteutuminen on julki-sen talouden kestävyyden kannalta ykkösasia.

– Käynnistynyt nelivuotiskausi kuntien pitää käyttää rakenteidensa oikaisemiseen. Kunnissa on viimein saatava päätöksiä aikaan. Olemme jo pahasti myöhässä rakenneuudis-tuksien kanssa. Nykyrakentein kun-nilla ei ole menemistä ensi vuosikym-menelle, jolloin väestömme ikään-tyy ennätystahtia Euroopan maista. Kunta- ja palvelurakennekartan täy-tyy olla ensi vuosikymmenellä toisen näköinen.

Paljon puhuttu tuottavuuden nos-taminen ei voi ylijohtajan mukaan jää-dä pelkäksi mantraksi, jota vaaditaan vain juhlapuheissa.

– Kunnissa työskentelee 75 pro-senttia julkisen sektorin työvoimas-ta. Työvoiman tarjonnan supistues-sa tehoja pitää hakea tuottavuuden kasvattamisen kautta. Nykyisenlaiset kunta- ja palvelurakenteet ylläpitävät tehottomuutta.

Sukselainen myöntää seuraavansa kuntien velkaantumis- ja menokehi-tystä huolestuneena.

– Viime maaliskuun arvioissam-me kuntien ja kuntayhtymien vel-kaantuminen liikkui lähivuosina kuu-den prosentin tienoilla bruttokan-santuotteesta. Lainakanta lähente-lisi tällä tahdilla 13 miljardia euroa vuonna 2015. Tähän ei voi suhtautua kevyesti. Velkaantumiskäyrä laukkaa ylöspäin. Se on selkeä indikaattori tulojen ja menojen pysyvästä epäta-sapainosta.

Tulisiko kunnille sitten asettaa jonkinlainen velka-, meno- tai vero-katto?

– Voi olla vaikeaa asettaa kunnal-liselle itsehallinnolle menokattoja tai kieltää kuntia korottamasta tulove-roprosenttiaan. Kuntien tilanteet vaihtelevat. Mutta kehysmenettelyä olisi syytä harkita myös kuntasekto-rille samaan tapaan kuin kehys toimii valtiontaloudessa. Sitovalle kehyksel-le olisi tarvetta sekä koko kuntata-loudessa että myös kuntakohtaisesti, Tuomas Sukselainen toteaa.

Kovien päätösten kausiVM:n kansantalousosastolla on kai-ken aikaa oltu tietoisia kuntatalou-den alijäämäisestä kehityksestä.

– Seuraamme kansantalouden ti-linpitoa, johon kuntatalouskin sisäl-tyy. Tilinpidon mukaan kuntatalous on ollut viime vuodet alijäämäinen. Alijäämä on ollut muutaman prosen-tin kymmenyksen luokkaa brutto-kansantuotteesta. Pinnan alla olevat tasapainottomuudet ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat. Kansan-talousosastolla ei ole missään vai-heessa ollut harhakuvia ylijäämäises-tä kuntataloudesta ja olemme esit-täneet huolenaiheemme toistuvasti, Tuomas Sukselainen sanoo.

Kansantalouden kokonaisuuden näkökulmasta nykyinen kuntaraken-ne on pitkällä aikavälillä kestämätön.

– Ne menopaineet, jotka kunnil-la on edessään, edellyttävät kestäviä kunta- ja palvelurakenteita. Jos jatke-taan ennallaan, julkinen talous ei pysy hallinnassa, ylijohtaja väittää.

Kuntapäättäjät joutuvat tällä hal-lituskaudella kovien päätösten eteen

– Mutta jos päätöksiä ei kyetä te-kemään, edessä on vielä kovemmat ajat. Mietintäaikaa ei enää ole tavat-tomasti. Nyt pitäisi päästä tekoihin, Sukselainen arvioi. * Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance.

Kunnan talous kuntoon toimintoja järkeistämällä

PÄÄKIRJOITUS

>> Kuntien rakenneuudistuksilla kiire

Terttu Heikkonen, toimitusjohtaja,Oy Audiator Ab

>> Kunnat eriarvoistuvat, kansalaiset maksumiehiä

VaratoimitusjohtajaTimo Kietäväisen mukaan valtionosuusleikkaukset kohdentuvat vakavimmin ikääntyvän väestön kun-tiin. Eriarvoisuus kasvaa.

3Audiatoruutiset

Matti Väistö Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja

– Kiristyvää on luvassa. Epävarmuus lisääntyy. Tämä voi heijastua yksityi-senkin sektorin investointihalukkuu-teen ja samalla työllisyyteen, muut-toliikkeeseen ja kuntatalouteen. Vaa-rana on, että kuntien ja alueiden eri-arvoistuminen voimistuu.

– Valtionosuuksien leikkaus ja muut valtiovallan toimet merkitse-vät jo noin yhden veroprosentin ko-rotustarvetta. Talouden tasapainotus vaatii tiukan menokurin jatkamista,

kenties joidenkin investointien siir-tämistä ja lisälainan ottamista. Ve-roprosenttia korotimme valtuusto-kauden alussa 19,50:een. Se on noin puoli prosenttiyksikköä korkeam-pi kuin kaupunkimaisissa kunnissa keskimäärin.

– Nykyistä vahvempien perus-kuntien muodostaminen on eri syis-tä koettu tarpeelliseksi. Uusien lin-jausten toteutuksen tulisi kuitenkin perustua kuntien tahtoon. Pakottei-den sijaan jatkossakin tarvitaan kan-nustimia.

Päivi SöderströmLempäälän kunnanhallituksen puheenjohtaja

– Kuntatalous joutuu tiukalle kulu-kuurille valtionapuleikkausten joh-dosta, joilla hallitus laittaa ilmeises-ti vauhtia mittavaan kuntauudistuk-seen. Kuntien menoja leikataan, teh-täviä lisätään ja uusiin velvoitteisiin luvataan lisärahoitusta alimitoitetus-ti. Yhtälö tulee olemaan todella haas-tava kunnille.

– Lempäälässä on pystytty melko hyvin ennakoimaan tulevat haasteet, eikä tilanne 2012 talousarvion laadin-taa peilaten ole ylivoimaisen vaikea. Veroprosentin nostoon ei mielestäni ole tarvetta. Mittavat investointitar-peet voimakkaasti kasvavassa kun-nassamme ovat selkeästi tavoitetasoa korkeammat, mikä valitettavasti lisää velan kasvua.

– Hallitus aikoo pudottaa rajus-ti kuntien määrää, mutta lopullinen malli tälle karsinnalle on vielä rat-kaisematta. Asukasmäärävelvoitteet tuntuvat heilahtelevan ylöspäin joka hallituskaudella. Tässä prosessissa ei saisi unohtaa kuntien maantieteellisiä ja alueellisia eroavaisuuksia, identi-teettikysymyksiä ja kulttuuri- ja kou-lutuspoliittisia kysymyksiä. Pakkolii-toksia en kannata missään muodos-sa. Jos kositaan, täytyy olla mielen-

kiintoa ja vapaus sitoutua sekä hyvät myötäjäiset.

Juha Pikkarainen Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja– Kuntien valtionapujen leikkaami-nen 631 miljoonalla, mikäli se vielä tehdään etupainotteisesti kuten VM vaatii, vaikuttaa Kemijärven valtion-apujen määrään alentavasti. Se sopii erityisen huonosti tänne, jossa on viimeiset kymmenen vuotta mene-tetty työpaikkoja ja väestöä. Miksi lyötyä pitää vielä lyödä?

– Vuoden 2012 talousarvion laa-dinnassa joudutaan väkisin kiristä-mään ruuvia, koska velkaantuminen on kasvanut tuntuvasti. Veroprosent-tia ja kiinteistöveroa nostettiin juuri, mutta pelkillä leikkauksilla ei selvitä. Tulojakin pitää saada. Kaupungin vä-estörakenne on niin vinoutunut, että tarvitaan uutta ajattelua.

– Itä-Lapissa on selvitelty myös kuntien yhdistämistä, mutta keskus-telu ei ole johtanut tuloksiin. Maan-tiede asettaa omat rajoituksensa eli kuntakeskusten etäisyys toisistaan on liian suuri. Kemijärveltä Sallaan 66 km, Pelkosenniemelle 56 km ja Savu-koskelle 93 km. Uusien työpaikkojen luominen seutukuntaan on avain mo-neen asiaan. Toivon uudelta hallituk-selta ymmärrystä syrjäisten alueiden ihmisille. *

Luvassa kiristyvääMiltä näyttävät hallitusohjelman linjaukset kunnista katsottuna? Joudutaanko syksyllä talouden tasapainottamistalkoisiin? Entä millaisia mietteitä herättää kuntauudistus? Audiator-uutiset kysyi tuntoja Joensuun, Lempäälän ja Kemijärven luottamusjohtajilta.

Kirjallisuutta

Heikki Niskakangas, Pasi Pönkä, Pentti Hakulinen, Ville Pönkä

Kuntayhtiöt Kunnan omistaman o§akeyhtiön hallinto

Omistajan ja päättäjän käsikirja

Ilkka Vohlonen, Jan Klavus, Veli Koistinen, Tuula Talvinko ja Martti Virtanen

Terveydenhuollon rahoituksen optimaalinen väestön koko

Voit tilata kirjoja osoitteesta: julkaisumyynti@kuntaliitto.fi

H e i k k i N i s k a k a N g a s Pa s i P ö N k äP e N t t i H a k u l i N e N V i l l e P ö N k ä

K L - K U S T A N N U S O Y

Kunnan omistaman o akeyhtiön hallinto

Omistajan ja päättäjän käsikirja

Kuntayhtiötss

kolmas

täyd

ennet

ty p

ainos

Suomen Kuntaliitto

Toinen linja 14 Puhelin 09 7711 Helsinki 2011

00530 Helsinki Faksi 09 771 2291 ISBN 978-952-213-727-2

PL 200, 00101 Helsinki www.kunnat.net Tilausnumero 509340

TER

VEY

DEN

HU

OLLO

N R

AH

OIT

UK

SEN

OP

TIM

AA

LINEN

VÄ

ESTÖ

N K

OK

O

AC

TA 2

25

Terveydenhuollon rahoituksen optimaalinen väestön koko

Acta nro 225

Ilkka Vohlonen, Jan Klavus, Veli Koistinen, Tuula Talvinko ja Martti Virtanen

ACTA on Suomen Kuntaliiton tutkimustoiminnan julkaisusarja. Sarja on tar koi tetttu

Sinulle, joka haluat perehtyä ilmiöiden taustoihin ja muodostaa itsenäisen käsityksesi

asioista.

Tutkimus oli rahoituspoliittinen arvio siitä, kuinka hyvin suomalainen nykyiseen

kuntarahoitukseen perustuva rahoitusmalli mahdollistaa väestön odotettavissa olevaan

sairastamiseen perustuvan rahoituksen suunnittelun. Samalla VAKKA-hanke antoi tietoja

muiden terveydenhuollon rahoitusmallien arviointia varten. Erityisesti tarkasteltiin

erikoissairaanhoidon osalta sitä, mikä olisi vakuutusmatemaattisesti laskettuna kunnan

väestön optimikoko, jos lähtökohtana on kunnan väestön sairastumisen ja siihen liittyvien

sairaanhoidon kustannusten ennustettavuus mahdollisimman tarkasti.

Hankkeessa käytettiin perusaineistona valtakunnallisia kuntakohtaisia poistoilmoitustietoja

(HILMO) edellisen kymmenen (2000–2009) vuoden ajalta, jotka luokiteltiin DRG-ryhmiin

(Diagnosis Related Grouping) kustannusten laskemiseksi. Hanke toteutettiin Suomen

Kuntaliiton johdolla verkostohankkeena, jossa oli mukana kuusi sairaanhoitopiiriä. Hankkeen

toteuttamisesta vastasi Oy Audiapro Ab yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tämän

rahoituspoliittisen tutkimuksen tulokset osoittavat yksiselitteisesti sen, alle 20 000 asukkaan

kunnissa on sairastamisen ja vastaavien kustannusten ennustaminen lähes mahdotonta.

Tutkimus myös osoitti toisaalta myös sen, että ei ole perusteita kansallisen tason

rahoituspoliittiselle vaihtoehdolle.

Tutkimuksesta on vastannut Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen

tutkijaryhmä yhdessä maan johtavien alan asiantuntijoiden kanssa.

4 Audiatoruutiset

Tasapainota kuntasi talous − Hyödynnä Audiapron osaaminen

Audiator-yhtiöt on johtava kuntatalouden osaaja. Asiantuntijamme ovat olleet laatimassa yli 250 kuntatalouden analyysiä

ja liki 30 tasapainottamisohjelmaa. Vahvistetuissa tasapainottamisohjelmissa palvelurakennetta on sopeutettu keskimäärin 350 euroa/asukas. Mahdollinen

tarvittava tulonlisä on haettu verotuksen, maksujen ja taksojen avulla.

Asiantuntijamme ovat käytettävissä, kun tarvitsette tukea vaativiin talousselvityksiin. Ota rohkeasti yhteyttä, niin katsomme yhdessä, miten voimme olla parhaiten avuksi.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Juha Koskinen, puh. 050 511 2391, juha.koskinen@audiapro.fiTutustu myös kotisivuihimme: www.audiator.fi

Salon seudun kymmenen kun-nan kuntaliitos astui voimaan vuoden 2009 alussa finanssikriisin rantautu-essa samanaikaisesti Eurooppaan. Jos Salossa oli ajateltu, että kunta-liitoksen sisäänajoon saadaan pien-tä väljyyttä ennen kuin ikääntymisen ja kuntatalouden pahimmat haasteet syöksyvät kuntien syliin, haasteet tu-livatkin jo välittömästi liitoksen käyn-nistyessä ”iholle”.

Nokia-vetoiseen Saloon taantu-ma iski ensi aallossa. Vienti hyytyi, yhteisöverotuotot olivat uhattuina. Valtion päätös korottaa määräai-kaisesti kuntien yhteisöveron jako-osuutta kymmenellä prosentilla pe-lasti kaupungin pahimmalta. Talouden sopeuttamistoimet ovat olleet kui-tenkin työn alla kaiken aikaa.

– Ensi vuoden talousarvio on par-haillaan valmistelussa. Vuoden 2012

kehykset rakennettiin vuoden 2011 tasolle. Toimialojen perinteiseen tyy-liin esittämä kasvu on leikattava pois. Kun veroprosenttia korotetaan se-kä maksuja ja taksoja tarkistetaan, karsittavaa jää 18 miljoonaa euroa. Näiden toimien jälkeen kirjaamme aikanaan 2012 tilinpäätökseen nega-tiivisen vuosikatteen. Se on tässä ti-lanteessa täysin tietoineen ratkaisu, talousjohtaja Seppo Juntti luettelee.

Vuodelle 2013 Salossa oli ehdit-ty laskeskella pientä kohenemista ja plusmerkkistä vuosikatetta.

– Nyt näyttää siltä, että vuodesta 2013 tulee vieläkin vaikeampi meistä riippumattomista syistä. Näköpiirissä ovat kuntien valtionosuusleikkauk-set, talouskasvu laahaa, ict-ala ei ole lähtenyt vetämään.

Veroprosentti nouseeJos kaavaillut 631 miljoonan euron kuntien valtionosuusleikkaukset pää-dytään tekemään etupainotteisesti, Salon talouteen syntyy pahimmil-laan 6 miljoonan euron vuosittainen aukko.

– Yhden veroprosenttiyksikön ko-rotuksella saamme kassaan 8 miljoo-naa euroa. Mutta tuloveroprosentin korotuksellakin on rajansa. Kaupunki-laisten kukkarolla ei voi laukata kaiken aikaa, Seppo Juntti muistuttaa.

Tänä vuonna Salon tuloveropro-sentti on 18,75. Korotuspaineet ovat ilmeiset. Ensi vuodeksi tuloveropro-sentti asettunee 19–19,5 prosentin haarukkaan.

Viime vuonna Salon kassaan ker-tyi yhteisöverotuottoja 59 miljoonaa

euroa, tälle vuodelle arvio on 36 mil-joonaa euroa.

– Kun tähän isoon kuvaan liitetään vielä valtionosuusleikkaukset ja euro-alueen epävarmuus, aikamoista ha-puilua talouden tasapainottamisesta on tullut kunnille. Jos jotakin kaipai-sin, niin ennustettavuutta kuntatalou-teen. Että tietäisimme, millaisen las-kukaavan mukaan seuraavat vuodet edetään. Tosin tämä tieto ei taida olla tällä hetkellä kenenkään hallussa. So-peuttamistakin sietää, jos vaatimuk-set eivät tule toistuen nurkan takaa.

Oman haasteensa Salolle heittää jälkijättöinen verotulotasausmeka-nismi. Salo tasaa vuoden 2010 hyviä yhteisöverotuottoja vuonna 2012. Ajankohta tasaukselle on mahdolli-simman heikko.

– Yhteisövero on siitä huolimatta olennainen osa kuntien rahoituspoh-jaa. Suhdanteet vaihtelevat. On elet-ty nousuja ja laskuja. Yhdysvaltojen ja euroalueenkin talousvaikeudet ovat aikaisemmin olleet kaukaista kumua. Nykyään on päivittäin tarkkailtava maailman talouden tilaa ja sen vai-kutusta kunnallistalouteen, Seppo Juntti miettii.

Sopeuttaminen ei kuntaliitoksen syytäSalon kaupungintalolla tiedostetaan, että kaupunkilaisten ja myös medi-an silmissä talouden kovat sopeut-tamistoimet näyttävät kuntaliitoksen aiheuttamilta.

– Pohjatyö kuntaliitoksellemme oli erinomaisen perusteellinen, sa-moin tulevaisuuden suunnitelmat. Tiesimme, mihin ryhdyimme. Mutta maailma ei edennyt siten, kuin täällä Suomessa oletimme. Olisiko tilanne Salon seudun kunnissa tänään sitten parempi, jos liitosta ei olisi tehty ja kymmenen kuntaa jatkaisivat eril-lään? Enpä usko.

Juntin mielestä kuntaliitoksiin liit-tyvä ilmeinen ongelma on, että liitok-sen tapahduttua kaikki vaikeudet sy-sätään kuntaliitoksen piikkiin analy-soimatta syitä sen tarkemmin.

– Kuntaliitoksen toteuttaminen vaatii aikaa. Liitoksen kustannukset tulevat näkyviin heti ensi vaiheessa, mutta hyödyt vasta pitkällä viiveellä. On harmillista, jos julkisen talou-den säästöpaineet katsotaan liitos-kunnissa kuntaliitoksen syyksi. Ris-ki on, että tarpeelliset ja kiireelliset rakenneuudistukset hyytyvät kunta-kentällä, jos keskustelu vinoutuu tä-hän suuntaan. *

Kirjoittaja on taloustoimittaja, freelance.

Salossa urakoidaan taloutta tasapainoon:

Ensi vuodeksi 18 miljoonan euron säästöpaineet

Sopeutumista ja sopeuttamista jatkuvan epävarmuuden edessä. Siitä kuntataloudessa on tänään kysymys, sanoo Salon kaupungin talousjohtaja Seppo Juntti.

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen

Kun veroprosenttia korotetaan sekä maksuja ja taksoja tarkistetaan, karsittavaa jää 18 miljoonaa euroa.

Talousjohtaja Seppo Juntti luonnehtii Salon talousyhtälöä hankalaksi. Vuodesta 2013 tulee vielä vuotta 2012 vaikeampi.

5Audiatoruutiset

Taloutta on helpompi ohjata, kun tietää mihin ollaan menossa Uhkaava talouskriisi kiristää entises-tään julkisen talouden tasapainovaa-teita. Hiipuva talouskasvu ja valtion-talouden tasapainottaminen syövät kuntatalouden tulopohjaa samalla, kun menot jatkavat nousuaan. Vaa-timukset taitavalle taloudenpidolle ja talouden sopeuttamiselle kasvavat entisestään. Kustannusten nousun on hidastuttava ja/tai tulopohjaa on kasvatettava.

Kunnissa arvioidaan hyvin oman talouden kehittymistä ja seurataan talouteen vaikuttavia muutospainei-ta, etenkin nyt. Vaikka kuntatalou-den yleinen kehitys on kunnissa pää-osin samansuuntainen, löytyy myös yksilöllisiä piirteitä, joiden vaikutus on hyvä ymmärtää. Talouskehitystä voivat selittää ulkoisten paineiden li-säksi erilaiset paikalliset tekijät, jotka saattavat laukaista tarpeen talouden tarkemmalle analysoinnille ja tasapai-nottamiselle. Talouden perustan voi nopeasti romuttaa merkittävä teol-lisuuden alasajo tai pelastaa voima-laitosinvestointi.

Tutumpaa on kuitenkin hiljalleen kehittyvä tulojen ja menojen epätasa-paino, kun palvelurakennetta ei jatku-vasti sopeuteta optimaalisesti palvelu-tarpeen ja resurssien mukaan. Talou-den perusta rapautuu huomaamatta.

Juuri nyt on ajankohtaista arvioi-da hallitusohjelman vaikutusta oman kunnan talouteen. Monet ovat jo tot-tuneet käyttämään oman näkemyksen tukena myös ulkopuolisen asiantun-tijan laatimaa analyysiä, kun talous-tilannetta on tarve kuvata seikkape-räisemmin.

Luotettava analyysi pohjana onnistuneelle talouden tasapainot-tamiselle Huolella laadittu talousanalyysi pal-jastaa, että usealta kunnalta vaadi-taan kykyä tasapainottaa omaa ta-louttaan, jotta tuleviin haasteisiin pystytään vastaamaan. ”Talousarvi-on yhteydessä tehtävä karsinta” tus-kin riittää kaikille – usealla kunnal-la on edessä koko palvelurakenteen uudelleenmuokkaaminen tarkoituk-senmukaiseksi vastaamaan paremmin nykyistä palvelutarvetta.

Kun vaikeassa taloustilanteessa joudutaan tasapainottamaan, palve-lut tuodaan yhä enemmän lakisäätei-sen rajalle ja karsitaan ei-lakisääteisiä palveluita. Onnistunut tasapainotta-minen edellyttää kaikilta osapuolil-ta sitoutumista tavoitteen saavutta-miseksi eli toimimista kokonaisedun mukaisesti. Prosessin aikana koko pal-veluorganisaatio tulee käydä lävitse ja kaikki mahdolliset tasapainottamistoi-met kartoittaa. Keinoista rakenne-taan riittävä kokonaispaketti halutun tasapainon saavuttamiseksi.

Kyseessä on vaativa prosessi, joka vaatii jämäkkyyttä kunnan operatiivi-silta ja poliittisilta päätöksentekijöiltä. On kyettävä näkemään koko kunnan etu ja huolehtimaan, että tarpeelliset – ne ikävätkin – päätökset tehdään ja toteutetaan.

Ulkopuolisen asiantuntijan tuki voi olla tasapainottamisprosessissa hyö-dyllistä. Parhaimmillaan hän toimii eri intressiryhmien tasapainottavana voi-mana ja huolehtii prosessin läpivien-nistä sovitulla tavalla. *Kirjoittaja on Oy Audiapro Ab:n toimitusjohtaja

Teksti: Juha Koskinen

Vasta kriisi laukaisee talouden tasapainottamistarpeen?

Kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat synkät. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja hoivapalveluiden voimakas kysynnän kasvu tuovat jo painetta julkiseen talouteen. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on huolestuttavan suuri.

Audiatorin aluejohtajat palvelevat ympäri Suomea

Audiatorin JHTT-auktorisoidut aluejohtajat palvelevat asiakkaitamme

alueellisesti ympäri Suomea.

Sähköposti: etunimi.sukunimi@audiator.fi.

Ota yhteyttä!

Etelä-Suomi: Hanna Hurmola-Remmi, puh. 050 383 4189

Itä-Suomi: Esko Kekäläinen, puh. 050 325 0273

Lounais-Suomi: Hannu Laurila, puh. 050 348 6217

Keski-Suomi ja Länsi-Suomi: Erkka Ollila, puh. 040 571 3246

Pohjois-Suomi: Tuula Roininen, puh. 040 755 1041

Pirkanmaa ja Kanta-Häme: Sami Salonen, puh. 050 570 9497

www.audiator.fi

6 Audiatoruutiset

Audiator-yhtiöt Audiator uutiset sidosryhmille 2/2011

Julkaisija:Audiator-yhtiöt Toinen linja 14, 00530 HelsinkiPuh. (09) 7711www.audiator.fi

Toimitus:Päätoimittaja:Terttu HeikkonenToimitussihteeri:Pire Brave

Ulkoasu ja taitto:Mainostoimisto Up-to-Point Oy

Painopaikka: Printservice Oy

Terttu Heikkonen Toimitusjohtaja, KTM, VTM Oy Audiator Ab (09) 771 2300terttu.heikkonen@audiator.fi

Kirsi MononenHallintojohtaja, VTOy Audiator Ab(09) 771 2383kirsi.mononen@audiator.fi

Ulla-Maija Lakonen Toimitusjohtaja, KHT, JHTTOy Audiarev Ab,Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab 050 582 2955 ulla-maija.lakonen@audiator.fi

Juha Koskinen Toimitusjohtaja, KTM Oy Audiapro Ab 050 511 2391juha.koskinen@audiapro.fi

Konsernikysymykset ovat väistämättä monessa kunnassa tuo-neet uusia näkökulmia ja haasteita sekä kunnan ulkoiseen että sisäiseen valvontaan.

Kunta tytäryhteisöineen muodos-taa kuntakonsernin. Kunnan tytäryh-teisöllä tarkoitetaan niitä yhteisöjä, joissa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräysvalta.

Konsernivalvonta tulee järjestää asianmukaisestiKuntalain mukaan tilintarkastajien tulee tarkastaa konsernivalvonnan järjestämisen asianmukaisuutta. Ti-lintarkastajan ja konsernijohdon roo-lit ovat selvät; tilintarkastajan tehtä-viin ei kuulu konsernivalvonnan suo-rittaminen, vaan sen järjestämisen arviointi. Konsernijohto vastaa kon-sernivalvonnasta.

Konsernivalvonnalla tarkoitetaan hallituksen ja muun konsernijohdon toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Konsernijohdon lisäksi konserniyhteisöjen hallituk-set vastaavat yhdessä toimitusjoh-tajan kanssa riskienhallinnasta sekä riskienhallintaprosessin systemaat-tisuudesta. Konserniyhteisöjen tu-leekin omassa riskienhallinnassaan ottaa huomioon omistajapoliittiset tavoitteet, konserniohje ja emokun-nan määrittelemä riskienhallintapoli-tiikka. Kunnanhallitus antaa toiminta-

kertomuksessa selonteon konserni-valvonnan järjestämisestä ja mahdol-lisista havaituista valvonnan puutteis-ta tilikaudella. Selonteossa annetaan myös selvitys, miten tytäryhteisöjen ohjaus on konserniohjeessa tai muus-sa säännössä vastuutettu konserni-johdolle.

Tarkastuslautakunta seuraa myös konserni-valvontaa Tarkastuslautakunnan rooli ja teh-tävät kuntakonsernin ulkoisen val-vonnan toisena toteuttajana perus-tuvat kuntalakiin ja esimerkiksi kun-nan omiin omistajapoliittisiin linja-uksiin, kuntastrategiaan, johtosään-töön ja konserniohjeisiin. Tarkastus-lautakunnan rooli kuntakonsernissa liittyy kiinteästi konsernivalvontaan sen arvioidessa valtuuston asettami-en tavoitteiden toteutumista. Käy-tännössä tämä tarkoittaa konserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan tu-loksellisuuden ja taloudellisen ase-man seurantaa. Tarkastuslautakunta raportoi valtuustolle näkemyksensä valtuuston konserniyhteisöille aset-tamien tavoitteiden toteutumisesta. Raportoinnin kohteena voi myös olla esimerkiksi konserniohjeen noudat-taminen keskitetysti hoidetuissa kon-sernitoiminnoissa.

Konsernilaskentaa on kehitettävä kunnissaToiminnasta ja taloudesta saadun in-formaation laajuus, ajantasaisuus ja

luotettavuus ovat sekä konsernioh-jauksen että sen valvonnan kannal-ta välttämättömiä. Vaikka nykyinen konsernitilinpäätös antaa entistä pa-remman kuvan kuntakonsernin ta-loudellisesta asemasta, on tarkempi yhteisökohtainen informaatio edel-leen usein puutteellista johtuen ha-jautuneesta konsernilaskennasta. Kuntakonsernien ja yrityskonserni-en yksi suurimmista eroista lieneekin se, että kuntakonsernien kirjanpito ja taloudenhallinta on usein hajautettu lukuisille toimijoille, kun taas yritys-konsernien laskenta on usein tark-kaan yhdenmukaistettu ja keskitetty. Monissa kunnissa myös konserniyh-teisöjen antamia talouden ja toimin-nan tietoja analysoidaan ja hyväksi-käytetään hyvin vähän. Esimerkiksi kuukausi- tai osavuosiraportoinnis-sa kunnanhallitukselle tulisi aina olla myös konsernia koskeva osuus. *

Kirjoittaja on Oy Audiator Ab:nJHTT-tilintarkastaja

Teksti: Minna Ainasvuori

Kuntakonserni haastaa valvonnan

Kuntien organisaatioiden monimutkaistuneet rakenteet ovat korostaneet konserniohjauksen ja omistajapoliittisten linjausten merkitystä. Konserni-valvonta osana kuntakonsernin sisäistä valvontaa on saanut yhä tärkeäm-män painoarvon.

Tilintarkastaja tilanteessa:

UUTUUS! Tarkastuslautakunta

osana kunnan valvonta- ja arviointijärjestelmää

Minna Ainasvuori, Olli Ainasvuori,

Hanna Hurmola-Remmi,

Mikko Kenni, Markus Kiviaho,

Kari Mäntyharju, Erkka Ollila,

Lasse Oulasvirta

tehtävät muuttuvassa kuntaympäristössä

Tarkastuslautakunta osana kunnan valvonta- ja arviointijärjestelmää

Odotukset ja vaatimukset kuntaorganisaation valvontajärjestelmää kohtaan ovat kasvaneet vauhdilla. Muuttuvat rakenteet ja toiminta-mallit sekä entistä suurempi ristiriita resurssien ja tarpeiden välillä edellyttävät toimivaa, asiantuntevaa ja riittävän kattavaa arviointia ja valvontaa. Tarkastuslautakunnilla on tärkeä tehtävä osana kuntaorganisaation ulkoista valvontaa, ja tarkastuslautakuntien arviointityötä on kehitetty jo yli 10 vuoden ajan. Viime vuosien ja erityisesti tulevaisuuden muu-tosten johdosta osa entisistä arviointimenetelmistä joudutaan hylkää-mään ja uusia lähestymistapoja tulee kehittää nopeasti. Esimerkiksi vauhdilla lisääntyneet yhteistoiminta-alueet ja monimutkaistuneet kuntakonsernit edellyttävät uusia vaatimuksia niiden arviointiin. Pelkkä tavoitteiden toteutumisen tai toteutumattomuuden totea-minen ei vastaa nykyaikaisen arvioinnin tavoitetta vaan arvioinnin on oltava analyyttisempaa ja tuloksellisuuden eri osa-alueet huomioon ottavaa. Tämän julkaisun tavoitteena on auttaa tarkastuslautakuntien jäseniä ja valmistelutyöhön osallistuvia viranhaltijoita onnistumaan vaativassa tehtävässä. Tämän kirjan kirjoittajat ovat tilintarkastuksen ja arvioinnin asian tuntijoita niin teorian kuin käytännönkin kautta. Tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab on kustantanut tämän kirjan, joka on erinomainen tietolähde kaikille, jotka haluavat tietoa kuntien, kunta konsernien sekä kuntayhtymien arvioinnista ja sen haasteista. Kirjaa seuraa eri asiakokonaisuuksia syventävien artikkeleiden sarja.

ISBN 978-952-99931-1-6

Tarkastuslautakunta osana kunnan valvonta- ja arviointijärjestelmää – tehtävät m

uuttuvassa kuntaympäristössä

Kuntien toimintaympäristö on muuttunut yhä mo-nimutkaisemmaksi, mikä vaikuttaa myös tarkastus-lautakuntien työhön. Toimintaympäristön muuttu-essa on aiheellista keskustella tarkastuslautakun-tien toiminnan kehittämisestä sekä roolista kun-taorganisaatiossa.

Julkaisun tavoitteena on auttaa tarkastuslauta-kuntien jäseniä ja valmistelutyöhön osallistuvia vi-ranhaltijoita onnistumaan vaativassa tehtävässä. Kirjoittajat ovat tilintarkastuksen ja arvioinnin asi-antuntijoita niin teorian kuin käytännönkin kautta.

Voit tilata julkaisua osoitteista:audiator@audiator.fi tai

julkaisumyynti@kuntaliitto.fi

Lisätietoa julkaisuistamme: www.audiator.fi