Miekojärven Uutiset 2012

MIEKOJÄRVENuutisetPello - Ylitornio

Kalakuningas 2011Veli koivuranta

Kann

en is

o ku

va R

iku

Mar

tiska

inen

.

28.5.2011 Veli Koivuranta nappasi uistimella tämän kuhavonkaleen, pituus 73 cm ja paino 4920 g.

Vesille venheen mieli...

Miekojärven Veneseura ry:n julkaisu 2012

22. vuosikerta

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •2 Miekojärven uutiset

■ Miekojärven pitkä kevät yllätti meidät, ja vasta äitienpäivä viikolla nostimme viimeiset talviverkot ylös. Reilun viikon päästä olimme jo laittamassa joki-suussa ensimmäisiä niittyverkkoja keväthauelle.

Kevät Lapissa on aikaa, jolloin oikeasti näkee, kun lumi sulaa silmissä. Jokaisena aamuna kuovin ja joutsenien tervehtiessä saimme huomata sulan jälleen edenneen.

Olimme viiskymppissaunassa kaveriporukalla, vain rantaporeet olivat auki ja toukokuinen ilta-aurinko lämmitti rantatulilla istujia. Ahvenfileitä paistaessam-me saimme sen yllättäen huomata – jäät alkoivat vain loitontua rannasta. Joku sen sitten lohkaisi, että minne ne jäät oiken menevät ?

Kevät eteni nopeasti, 19.5. olimme jo laskemassa en-simmäisiä kuhaverkkoja sulaan veteen.

Luminen talvi on pitänyt huolen siitä, että vettä on riittänyt. Vasta toukokuun viimeisinä päivinä tulva alkoi hellittää – tulva, joka oli todella korkea sai var-masti monen mökkiläisen huomion ja taisipa jokunen rantasauna saada vettäkin.

Lapissa kaikki kukkii nopeasti. Nyt kesäkuun ensim-mäisinä päivinä, kun teeret vielä jatkavat soidintaan ja käki kukkuu, näin ensimmäiset mustikan kukat. Voi tätä nopeutta, kunpa kerkiäisi huomaamaan kaiken kauniin.

Tässä median virrassa, sähköisen sosiaalisen median maailmassa ei tunnu suvantopaikkoja löytyvän – ei edes kivenkoloja levähdyspaikkoiksi – missä virta ei veisi mukanaan.

Miekojärvi on meille tärkeä paikka, meille joilla siel-lä on juuret ja niille, jotka ovat sinne kesäpaikkan-sa rakentaneet. Miekojärvi on lappilaista erämaata, marjapaikkoja vaaramaisemissa, saaristoa taimenen ja kuhan pyytäjille, hiekkasärkkiä uimareille ja ran-tanuotan vetäjille.

Miekojärvi on hiljentymisen retriitti yöttömässä yös-sä, kuin kuikan ujellus kaikuna usvaisella järven selällä verkkomiesten nostaessa muikkusaalista ja savun noustessa kelolaavulta.

Lapin neljänneksi suurin vesistö, Suomen 79. suurin järvi on monelle vuotuisen kierron tärkeä majakka: keväisen jäähiihdon, kesän onkireissun, ruskan met-sästysretken tai jouluisen hiljentymisen paikka.

Kiitokset kaikille lehden ilmoittajille, olette mukana arvokkaassa työssä ja annatte mahdollisuuden Vene-seuran järvipelastajien vapaaehtoistyön jatkumiselle.

Kiitokset myös lehden valmistuksessa mukana olleil-le.

Toivottelen kaikille hyvää myötätuulta tuleville ret-kille, nautitaan turvallisesta veneilykesästä ja ruskan värjäämistä Lapin maisemista.

Kesä tulee... vesille venheen mieli

VeneilyterveisinJukka Sirkkala

kommodori

Kommodorin puheenvuoro

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •3Miekojärven uutiset

Alkavan kesän tervehdys Miekojärven Veneseuran järvipelastajilta.

Miekojärvi vapautui rau-hallisesti jäistä 19. touko-kuuta. Suuri lumimäärä ja lumen nopea sulaminen sai-vat aikaan tulvan, joka ko-etteli rannan rakenteita. Osa rannan asukkaista saattaa joutua aloittamaan kesänsä laiturin etsinnällä tai raken-tamisella.

Miekojärven Uutiset pyr-kii taas tänä keväänä muis-tuttamaan vesillä liikkuvia ja rannoilla aikaansa viettä-viä vesiturvallisuuden tärke-ydestä. Lehteen on kerätty turvallisuusohjeita ja vink-kejä turvallisuuden lisäämi-seksi.

Vesiturvallissuden lisää-misellä pyritään estämään havereita, joiden seuraukse-na menetetään ihmishenki. Havereihin varautumisel-

la asianmukaisin välinein ja valistuksella pyritään tavoiteltuun tulokseen. Valtakunnallisesti viime vuosi oli hukkumisonnet-tomuuksien osalta kaikkien aikojen alhaisin. Suomessa hukkui vuoden 2011 aikana 125 ihmistä. Vuonna 1950 hukkui noin 450 ihmistä. Tästä määrä on jatkuvasti laskenut. Lasku on pitkäl-ti systemaattisen valistuk-sen ansiota. On korostettu uimataidon merkitystä, pelastusliivien käyttöä ja alkoholin sopimattomuutta vesille. Nämä teemat ovat olleet myös Miekojärven Veneseuran painopisteinä jo parikymmentä vuotta.

Tarkasteltaessa lähemmin viimekesän tilastoja, näh-dään, että hukkumissyynä noin kolmasosassa oli ve-sillä liikkumiseen liittyvä syy. Toinen kolmannes huk-

kumisista aiheutui uidessa, kahlaamisessa tai muuten rannalla ollessa. Osuus tuntuu yllättävän suurelta. Olemmeko kiinnittäneet riittävästi huomiota siihen, että uimaan ei pidä mennä yksin?

Avun tarve voi olla yllät-tävän lähellä. Silloin pitäisi myös auttajan olla lähellä. Varsinkin lasten rantaleik-kejä ja uintia on valvottava.

Hukkumisista suurin osa tapahtuu tietysti kesäkuu-kaisina, jolloin vedet ovat lämpimiä ja lomakausi on meneillään. Kesän säällä on merkitystä. Kauniilla säällä ollaan enemmän vedessä ja veden äärellä kuin kolealla ja sateisella säällä. Viime vuoden heinäkuu oli läm-min. Hukkumisia oli 44.

Miekojärvellä viime ke-sä meni hyvin. Järvellä ei tapahtunut yhtään vakavaa

haveria.Miekojärven järvipelas-

tuksen runkona on pelastus-vene Tiirapaasi. Tiirapaasi on hälytysvalmiudessa koko kesän ja näkyy harjoitus-ajossa ja päivystystehtävis-sä järvellä viikolla ja vii-konloppuisin ja tapahtumi-en yhteydessä.

Pelastusveneen voi tarvittaessa hälyttää numerosta 112

Hälytyskeskus vuorostaan antaa tiedon tapahtunees-ta hälytysryhmän jäsenille, jotka ryhtyvät heti pelastus-toimiin. Tiirapaaden miehis-tön lisäksi paikalle voidaan hälyttää ryhmään kuuluvia rannan asukkaita.

Miekojärven järvipelasta-jat ja rannan asukkaat sekä viranomaiset ovat valmiita

auttamaan pulaan joutuneita.Vielä poimintoja tämän

vuoden ”Viisaasti vesillä” -teemoista:

• Järki on paras turvavä-line. Muista ihmisistä, eten-kin pienistä lapsista on syy-tä huolehtia veden äärellä.

• Pelastusliivit päälle. Ve-neen pohjalla ne eivät pelas-ta ketään.

• Uimataidon ylläpito voi pelastaa. Älä yliarvioi uima-taitoasi.

• Humala heikentää har-kinta- ja toimintakykyä. Ve-sillä vesilinjalla.

• Sää voi yllättää. Har-kitse tarkkaan kannattaako lähteä ukkosen alle soute-lemaan.

Kuten alussa sanoin,tässä

lehdessä on taas runsaas-ti kirjoituksia ja vinkkejä, joita voi käyttää hyödyksi

valmistautuessaan haverit-tomaan kesään.

Järvipelastajat toivovat lisää toimijoita joukkoon-sa, jos olet kiinnostunut.il-moittaudu mukaan ! Heinä-kuussa 20–21.7. järjestetään Miekojärvellä Vapepa -et-sintäkoulutus yhteistyössä SPR:n, järvipelastajien ja viranomaisten kanssa..

Veneseura yhteistyö-kumppaneineen järjestää vuosittain pelastustoimin-taan liittyvää koulutusta, omassa koulutuskeskukses-sa Mäntylaessa ja joihin kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Miekojärven järvipelasta-jat toivottavat kaikille tur-vallista ja virkistävää kesää!

Pysytään pinnalla!

Miekojärven Veneseura, järvipelastus

Sauli Kuoppala

Turvallista kesää vesille ja rannoille

Rek.nro: A-2366Rakennusvuosi: 1991Kotisatama: MiekojärviKoneiden yhteisteho: 147 kWKoneiden lukumäärä: 1 kpl

SuorituskykyNopeus: 25 knMaksiminopeus: 33 kn

Toiminta-aika: 4 hToimintasäde: 50 nmMiehistö: 3

MittatiedotPituus: 6.5 mLeveys: 2.2 mKorkeus: 2 mSyväys: 0.4 mPaino: 1 tn

YhteystiedotPuh Tiirapaasi: 0400-901784hätä 112

Miekojärven Järvipelastus kouluttaa – avustaa – pelastaa TULE MUKAAN!Meri- ja järvipelastuspelas-tus on sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativa har-rastus, joka edellyttää voi-makasta sitoutumista. Lä-himmäisen auttaminen on kuitenkin hyvin palkitsevaa ja tuo tekijälleen tyydytystä. Ehkä tästä syystä vapaaeh-toinen meripelastus on mo-nella aktiivijäsenellemme elämän paras harrastus.

Harrastuksen aloittami-

nen ei vaadi mitään erityis-osaamista – auttamishalu ja motivaatio ovat riittävä perusta vapaaehtoismiehis-töön pääsemiseksi.

Pelastusmiehistössä toi-miminen edellyttää 18 vuoden ikää, mutta tarjolla on myös sitä nuoremmille monenlaista tehtävää. Mu-kaan voi tulla vaikka ympäri maata järjestettävien nuori-soleirien kautta.

Uskomme, että hyvällä koulutuksella sekä asianmu-kaisella, turvallisella kalus-tolla ja varusteilla vapaaeh-toisemme jaksavat tärkeässä työssään. Uskomme myös, että saamme riveihimme uu-sia meripelastusaatteeseen sitoutuvia ihmisiä.

Tule mukaan! Voit ryhtyä vapaaehtoiseksi Järvipelas-tajaksi tai antaa osaamisesi paikallisyhdistyksen hallin-

totehtäviin. Pääset Miekojärven järvi-

pelastajiin ottamalla yhteyt-tä Veneseuran järvipelastus jaoksen pj. Sauli Kuoppa-laan tai pelastusvene Tii-rapaasin päällikköön Ilkka Koskelaan.

Seuraava Etsintä -kou-lutustapahtuma on yhteis-työssä VAPEPA:n kanssa Mäntylaessa 21.–22.7.

Tiirapaasi

Tiesitkö✒ Venemessuilta se löytyi,

puuveneen käsittelyn eri-koiskauppa pintanikkarit.fi

✒ Kalastuslain kokonais-uudistus on ollut vireillä jo kolme vuotta. Valmiiksi on saatu kalastuksen valvontaa koskevat pykälät. Uudet valvontamääräykset tulivat voimaan 1.4.2012

Mikä muuttui?

Kalastuksenvalvojien koulutusvaatimus.

Uudessa laissa valvojien tulee osallistua valvojakou-lutukseen ja suorittaa kalas-tuksenvalvoja koe. Kokeen järjestää ELY-keskus, joka myöntää oikeuden toimia kalastuksenvalvojana. ELY-keskus pitää myös rekisteriä valvojista.

Kalastuksenvalvoja saa uuden lain perusteella käyt-tää omaa järkeään ja harkin-taa toiminnassaan, jopa lain mukaan.

Kalastajille selkeimpiä määräyksiä ovat mm. kaikki seisovat pyydykset eli ver-kot ja katiskat tulee merkitä.

Uusien määräyksien mu-kaan pyydyksissä tulee olla

näkyvillä kalastajan nimi ja yhteystiedot. Nimet pyydys-merkeissä helpottavat val-vontaa ja nopeuttavat asioi-den selvittämistä.

Uuteen lakiin on kirjoi-tettu määräys, joka varmasti jakaa kalastajien mielipiteet varmasti.

Merialueilta on kopioitu määräys, jonka mukaan ala-

mittaisia kaloja ei saa olla mukana lainkaan. Alamittai-set kalat tulee aina palauttaa veteen olipa ne eläviä tai kuolleita. Jaa`a...

Ainakin Lapissa on to-tuttu siihen, että kuollut tai haavoittunut kala otetaan mielummin ruokakalaksi kuin heitetään lokkien ruu-aksi.

Jos olet kiinnostunut veneilystä järvipelastuksesta – terve-tuloa mukaan Veneseuran toimintaan!

Ota yhteys: Ilkka 0400-393 215, Sauli 0400-290 852

www.miekojarvi.fi


Pohjois-Euroopan suurim-milla venemessuilla Hel-singissä oli koolla koko lailla kattava kirjo kaikkia veneilyyn liittyvää jollista miljoonajahteihin, laitureis-ta ja pelastuspuvuista aina urheilukalastusvälineiden myyjiin.

Nähtävää riittää, ja ve-nemessuilla kannattaakin varata mieluummin kaksi päivää kuin yksi, sillä niin paljon on yhtä aikaa nähtä-villä. Se on alan harrastajille hurmiollinen matka kesään keskellä helmikuuta.

Opittavaa löytyy uusista navigointivälineistä puuve-neen käsittelyaineisiin.

Suomenlahden uistelijoi-den osastolla Kalakortti.co-mista sai hankittua valtion kalastuskortin ja Meripelas-tusseuran osastolla oli uu-sinta pelastuskalustoa esillä ja nähtävillä.

Tutut merkit uudistuvat ja uusia tulee rinnalle

Pienten ja keskisuurten ve-neiden osastolla mielestäni huomion arvoista oli se, että lähes kaikki venemerkit tun-tuvat tuovan oman alumiini-version.

Tänä päivänä legendaa-risten Busterin, Silverin ja Fasterin rinnalle on tullut iso määrä vaihtoehtoisia alumiiniveneitä. Keskoma-rinerin viime kaudella lan-

seeraaman Yamarin Cross- alumiininen tuoteperhe on saanut suosiota ja niinpä täl-le kaudelle esiteltiin jälleen kaksi uutta Cross-mallia.

Kotimainen Yamarin suo-malaisen muotoilun taidon-näyte on saanut veneilijät ihastumaan mm hiljaisuu-teen. Suomalaisen laadun ja alkuperän merkiksi Yamarin Cross on saanut avainlip-putunnuksen. Kesän uutuus Cross 53 BR on myös Kip-pari-lehden testivoittaja.

Suomalaisten suosikki Fiskarisin Buster on edel-

leen markkinajohtaja Suo-messa, Ruotsissa ja Norjas-sa. Tänä vuonna 35 vuotta täyttävä Buster ei ole tur-haan Euroopan suurin alu-miiniveneiden valmistaja sillä tehdas on myös edel-läkävijä alumiiniveneiden kierrätyskampanjallaan.

Vaikka Buster on tuotta-nut yhä enemmän edusta-via viimeisteltyjä huvi-ja matka-ajoon tarkoitettuja veneitä, se ei ole unohtanut perusveneiden kehittämistä.

Busterin erikoisuus on myös mahdollisuus rakentaa

oman näköinen Buster-vene verkossa. Palvelussa voit rakentaa mieleisesi Buster-mallin ja moottorin itselle sopivalla varustepaketilla ja lisävarusteilla oman tarpee-si mukaan. Palvelu näyttää veneen ja varusteiden suo-situshinnat, joista voit sitten tietenkin neuvotella oman alueen Buster-kauppiaan kanssa. Palvelun löydät www.buster.fi .

Buster on tullut tunnetuk-si myös ammattilaisten ve-neenä, esimerkkinä ammat-tikäyttöön suunniteltu Lx

Ole mies ja ilmoittaudu mukaan! Ilmoittautumismaksu 20€ sisältää virallisen kisapaidan jakisapassin, joka oikeuttaa nestetasapainosta huolehtivaantarjoiluun kisamatkan aikana.

Ennakkoilmoittautumiset pe 3.8. klo 16. mennessä:- Uitto Pub, Korkalonkatu 25- Zoomit, Korkalonkatu 29- Oluthuone, Koskikatu 20

Kisapassien jakoJälki-ilmoittautumiset ja kisapassien jako alkaa la 3.8.klo 10 Lordin aukiolla. Esitä virallinen kisapaita passialunastaessa. Passi on voimassa tapahtumapäivänä klo15. startin jälkeen.

Arvonnan päävoittonaunelmien matkapalkinto!Kaikkien kisaan osallistuvien miesten kesken arvotaanlukuisia palkintoja, päävoittona kahden hengen matkaNÄRPIÖN TOMAATTIFESTIVAALEILLE!

Lisäksi kilpailijoille ja kannustusjoukoille on luvassahyviä tarjouksia Oluthuoneelta, Hotel Santa Clausinravintoloista ja Lapinmaan (Rosso, Coffee House,Uitto Pub) terasseilta.

Miesten Satasen aikataulu10.00 Kisapassien jako alkaa Lordin aukiolla14.00 Alkulämmittely15.00 Miesten Satasen startti15.09.58 - 24.00 Maaliintulo

MUSIIKKIA

KOKO ILLAN!

Suuren suosion saavuttanut ja perinteeksi muodostunut Miesten Satanen juostaan jälleen

Rovaniemellä elokuun ensimmäisenä lauantaina.

Lajitesteissä

SUMOPAINIA

ym. miehekästä!Vetreäturheilijat ovatSILMÄNILOANAISILLE!

HUIKEATPALKINNOT!

Tiesitkö

✒ Vapaehtoiset Meri- ja jär-vipelastajat hälytettiin viime vuonna pelastus-ja avunan-totehtäviin 1356 kertaa.

Apua vesillä sai yhteensä 2868 ihmistä ja 1132 alusta.

Todennäköiseltä meneh-tymiseltä pelastettiin 27 ih-mistä.

✒ Vapaaehtoiset Meri- ja järvipelastajat suorittivat etsintä- ja ensihoitotehtä-viä sekä palosammutuksia maissa yhteensä 120.

Heinäkuussa 2012 va-paaehtoiset ja Miekojärven järvipelastajat ovat mukana isossa VAPEPAn etsintähar-joituksessa yhteistyössä pe-lastus-ja poliisiviranomais-ten kanssa.

Harjoituksessa on mukana mm. venepoliisi.

✒ Voit tutustua Miekojär-veen myös netin kautta:

veneseuran kotisivut www.miekojarvi.fi, Metsähalli-tuksen sivut www.luon-toon.fi, tai vaikkapa karttaan viastar.fi.

✒ Jos olet lähdössä pati-koimaan Miekojärven ym-päristöön löydät palvelut RETKIKARTTA.FI, josta voit hakea Metsähallituksen metsästys- ja kalastuskoh-teita.

Voit etsiä myös retkeilyyn sopivia kohteita ja palvelui-ta.

✒ Miekojärven rannalta, Pessalompolosta löytyy Ju-pon Erän Eräpalvelu- ja am-pumaurheilukeskus.

Keskuksessa järjestetään Metsästysammunan SM-kisa heinäkuussa 2013.

Pessalompolon väki Rai-mo Yrjänheikin johdolla odottaa jopa 10 000 kisa-vierasta.

Vesille venheen mieli….

Buster Lx:n yhdessäoloon suunnitellut tilat, varustelumahdollisuudet ja 60 hv:n moottoriteho tekevät siitä ihanteellisen ja turvallisen harrastus- ja retkeilyveneen.

Venemessuilla alumiiniveneiden iso esiintulo


Pro. Joka on täysalumiini-nen yhteysvene kalastuksen, tavaroiden ja matkustajien kuljettamiseen. Veneessä on mm. paksumpi 4 mm merialumiinista valmistettu pohja.

Turvallisuutta lisää ve-neen korkea laita, keki-pulpettia ympäröi hapon-kestävällä ruostumattomasta teräksestä valmistettu targa-kaari ja tukevat kaiteet hel-pottavat kulkemista, kuten laaja keulakansi.

Nelitahtisten perämoottoreiden tarjonta lisääntyy

Venemessuilla oli mielen-kiintoista huomata, että

perinteisten perämoottori-merkkien rinnalle on ran-tautumassa hintaluokaltaan joukko nelitahtisia ehkä tuntemattomampia, mutta edullisia vaihtoehtoja tässä esimerkki ks. taulukko.

Veeneen hankkijan abc...

Kaiken kaikkiaan venemes-sut oli jälleen silmiä avaa-va, ja vaikka alumiiniveneet ovat suomalaisten kestosuo-

sikkeja, veneenhankkijan pohdittavaksi jää millai-seen käyttöön hän veneen todella haluaa. Tekes on tutkinut Vene-ohjelmassa mm. muuttuvia trendejä ja arvoja.

Veneily kiinnostaa yhä useimpia ikä- ja väestöryh-miä. Veneilyssä luonnolli-nen ekologisuus, mukavuus ja turvallisuus merkitsevät veneen ostajalle jatkossakin

enemmän (vtt/Markku Hen-tinen).

Tärkeää on tiedostaa myös se, millaiseen veteen on venettä hankkimassa – järvelle vaiko merelle. Pohdittava on myös, missä venettä säilyttää, onko sata-maa ja talvehtimispaikkaa.

Ei tässä vielä kaikki. Pitää miettiä, tuleeko vene per-heen käyttöön, onko se avo- tai pulpettivene vai HT.

Meillä Lapissa niitä hel-teisiä lämpimiä aurinkoisia päiviä ei välttämättä ole lii-kaa, mutta nautitaan niistä ja veden valloittavasta tun-nelmasta.

Jukka Sirkkala

Tiesitkö

✒ Puolet suomalaisista liik-kuu vuosittain tavalla tai toi-sella veneellä

✒ Suomessa rekisteröitiin v. 2011 yli 4000 venettä, ja kun mukaan lasketaa veneet, joita ei tarvitse rekisteröidä sekä käytetyt veneet, myy-tiin maassamme edellisellä kaudella 15000 venettä.

✒ Venevakuutuksen tarvit-set jos: veneesi joutuu mur-ron, ilkivallan ja myrskyn rikkomaksi.

Venevakuutus korvaa myös ne päivät, jolloin ve-nettäsi korjataan vahingon takia. Kattava venevakuutus korvaa sinulle myös veneel-lä aiheuttamasi vahingot ul-kopuolisille.

✒ Nyt voit kierrättää van-han alumiiniveneesi. Toimi-ta veneesi Kuusankoskelle 30.6.2012 mennessä.

Kuusankoski vastaanottaa yli 3 m pitkät alumiinive-neet. Nouto on maksuton Manner-Suomesta autotien päästä.

Saat 800–2500 € arvose-telin uuden Buster venepa-ketin hankintaan. Tilaa mak-suton nouto p. 0800 30880 www.kuusankoski.fi.

✒ Miekojärven veneilykar-tan 482 saat hankittua vaik-ka netistä.

Varuste.net, hinta 18 €+toimituskulut.

Veneilykartan voit hank-kia karttakeskukselta tai hy-vin varustetuista kirjakau-poista.

✒ Moottoriveneessä pakol-lisia varusteita ovat: hyväk-sytyt pelastusliivit/takki.

Veneessä pitää olla airot, mela, ankkuri köysineen se-kä tyhjennysväline.

Pakollisiin varusteisiin kuuluu myös sammutin.

✒ Veneessä oleva sammu-tin pitää huoltaa vuosittain.

✒ Vain päällä oleva pelas-tusliivi voi pelastaa.

Vesille venheen mieli….

Yamarin 53 Center Console – kompaktia ketteryyttä kalavesille. Kauden 2012 toinen uutuus Yamarin alumiiniveneperheeseen, joka toimii sekä kalastusveneenä että yhteyskäytössä. Hinta 14 490,-, pakettihinta esim. Yamaha F50 moottorilla 21290 €.

Moottorimalli hinta takuu paino

Yamaha F15 3150 € 2+1 v 52 kgHonda BF 3480 € 5 v 46.5 kgSeaKing 2150 € 3 v 49 kgParsun F15 1899 € 2 v 51 kg

Parsun F15 on 4-tahtisista 15 v:n perämoottoreista hintaluokaltaanhalvimmasta päästä.


Metsähallitus on toiminut yhteistyössä Miekojärvellä osakaskuntien, seurojen ja kuntien kanssa ja kehittänyt Miekojärveä mm. kalastuk-sen moninaiskäytölle.

Miekojärveen laskeviin jokiin on tehty taimenen mäti-istutuksia ajatuksena saada luonnonkierron kautta lisäystä järven taimenkan-taan. Tarkoituksena on tu-levana kesänä tehdä sähkö-kalastuksia istutusjoissa ja pyrkiä selvittämään ovatko istutukset onnistuneet. Istu-tuksissa on käytetty myös kolmikesäisiä taimenia, jot-ka on istutettu järveen. Runsas muikkukanta on antanut myös mahdollisuu-den tehdä petokalaistutuksia kuhan poikasilla ja samalla pyrkiä kotiuttamaan kuha takaisin ja lisääntymään luontaisesti. Niinpä istuk-kaat onkin värimerkattu jo istutusvaiheessa, jotta istuk-kaat voidaan erottaa mah-dollisista luontaisesti lisään-tyneistä poikasista.

Kalastajilta toivotaankin jatkossa muutaman vuoden päästä kuhista päitä näyt-teiksi, joista voidaan todeta onko luontaista lisääntymis-tä tapahtunut. Istutusmää-rät vuositasolla ovat olleet 20000–30000 kpl 1-kesäisiä poikasia. Istutuksia jatke-taan edelleen.

Istutuksien myötä Mieko-

järvestä on tullut todellinen kala-aitta, sillä niin verkko- kuin vapakalastajatkin ovat saaneet hyviä kuhasaaliita. Voimakas nuottakalastus on myös edesauttanut muikun kasvua ja muikkuakin on voinut pyytää jo verkollakin.

Metsähallitus tukemassa ansio - ja ammattikalastusta

Miekojärvi on ollut merkit-tävä nuottakalastuskohde sekä ammattimaiseen että kotitarvekalastukseen. Jär-

veen on myyty vuosittain 30–40 nuottalupaa. Kesällä 2011 Miekojärven ranta-nuotta-apajat kunnostettiin.

Apajapaikat käytiin läpi raivausnuotalla ja ranta-alueet raivattiin, samalla merkittiin apajapaikkojen

reuna-alueet merkkipaalu-tuksilla. Raivaus ja korjuu-työt tehtiin Miekojärvellä pääosin jo aiemmin merkat-tuille nuotta-apajapaikkoil-le, mutta uusiakin kohteita raivattiin. Apajapaikoille pyritään myös laittamaan

infotaulut, joissa kerrotaan nuottakalastuksesta.

Miekojärvelle uistelemaan yhdellä luvalla

Napapiirillä sijaitseva Mie-kojärvi on suosittu vetouis-teluvesi. Järvialueelle myy-dään Miekojärven virkis-tyskalastuslupaa, joka käy-tännössä kattaa lähes koko järven noin 5000 hehtaaria.

Veneluiskat löydät joko Sirkkakosken tai Pessa-lompolon kalasatamista tai Karhumaan kaava-alueen venesatamasta. Saaristosta löydät kuntien ylläpitämät rantautumislaiturit Metsä-hallituksen luontopalvelui-den ylläpitämillä suosituilla kelolaavuilla, joista löydät tulentekopaikat puuhuollon ja puuseet.

Miekojärven virkistys-kalastusluvan voit hankkia Metsähallitusen/Villi Pohjo-lan sivuilta ja luvan voit os-taa paikanpäältäkin Sirkka-koskelta. Miekojärven kaik-ki veneilyyn ja kalastukseen sekä retkeilyyn liittyvät palvelut löydät Miekojärven veneilykartasta.

Kalaterveisin Tapani Partanen

erä[email protected]

0400-183493

Miekojärvi, veneilyn, retkeilyn ja kalastuksen monikäyttökohde

Nuottausporukka kesällä 2011. Kuva Riku Martiskainen.

Miekojärvi on merkittävän virkistyskalastusarvonsa ohella myös elinkeinokala-talouden kannalta Länsi-La-pin merkittävin järvi. Järvi on paikallisesti merkittävä muikun, kuhan, ahvenen ja hauen pyyntialue.

Alueen ansiokalastajat mahdollistavat Miekojärven korkealaatuisen ja terveelli-sen kalan saatavuuden myös silloin, kun kalaonni ei ole myötä, kalalle ei itse ehdi tai kalastus ei kuulu harras-tuksiin.

Touko-joulukuussa 2012 toteutettavassa Länsi-Lapin ansiokalastuksen kehittä-mishankkeessa selvitetään mm. Miekojärven ansioka-lastuksen nykytilaa ja kehit-tämismahdollisuuksia.

Taustana hankkeelle on mm. se, että alueen ravin-tolasektorille tehdyissä ky-selyissä on toistuvasti tul-lut esille kiinnostus lisätä lähiruuan käyttöä; toisaalta selvityksissä on tullut esil-le paikallisen kalan heikko saatavuus.

Myös mm. Lapin liiton Maa ponteva – Lapin maa-seutuohjelmassa todetaan, että ”Lappilainen kala on lähiruokaa, jonka käyttöä ravintoloissa tulee edistää”.

Hankkeessa tehdään alu-

eelle konkreettinen kehit-tämisohjelma, jonka perus-teella kehitetään ansiokalas-tajien toimintaympäristöä (mm. kalan käsittely- ja ja-lostustilat) ja yhteistyöver-kostoja mm. Lapin muiden ammatti/ansiokalastajien ja asiakkaiden (mm. ravitse-misliikkeet, kalanvälittäjät ja jatkojalostajat) kanssa – asiakkaalle tämä tarkoittaa tulevaisuudessa

Miekojärven kalan ja siitä tehtyjen jalosteiden aiem-paa parempaa saatavuutta. Hankkeella pyritään myös turvaamaan taloudellisesti kannattavan ansiokalastuk-sen säilyminen alueella mm. koko ajan tiukentuvien ka-lankäsittelyn hygieniavaati-musten paineessa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen ansiokalastajien tai ansiokalastuksen aloitta-mista harkitsevien tahojen ohella pienimuotoista ka-lanjalostusta harjoittavat ta-hot sekä sidosryhmistä mm. ravintolasektori.

Myös vesialueiden omis-tajat ovat ammattikalastus-lupien myöntäjinä hankkeen merkittävä sidosryhmä.

Hankkeen päärahoitus saadaan Lapin ELY-keskuk-sesta elinkeinokalataloutta tukevasta EU:n EKTR-

rahastosta, jonka lisäksi mukana rahoituksessa ovat Pellon ja Muonion kunnat sekä hankkeeseen osallistu-vat ansiokalastajat ja osa-kaskunnat.

Hankkeen toteuttajana toimii ProAgria Lappi/La-pin kalatalouskeskus yhteis-työssä Tunturi-Lapin Kehi-tyksen kanssa.

Mikäli olet ansiokalasta-

ja (myyt kalaa) tai harkitset ansiokalastuksen aloittamis-ta Ylitornio–Pello–Kola-ri–Muonio-alueella tai olet muuten kiinnostunut hank-keesta, ota reilusti yhteyttä!

Lisätietoja hankkeesta antaa Petri Muje (s-posti [email protected], puh. 040-7165 346).

Miekojärven ansiokalastusta kehitetään

Ansiokalastushankkeen vetäjä Petri Muje ja Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy:n yritysneuvoja Toni Kraatari tutustuivat Miekojärven ammatti- ja ansiokalastajien arkeen kesäkuussa. Yhteisenä tavoitteena on kehittää mm. Sirkkakosken kalasataman jalostustiloja tämän päivän vaatimusten mukaisesti ja samalla tarjota parempia palveluja myös veneilijöille ja vapaa-ajan kalastajille.


Kuntien tekniset toimistot palvelevat rakentajia ja veneilijöitäVenepaikkamaksut/ varaukset 2012Pellon Kunta (9.7.-29.7. kiinni)Sirkkakosken vene- ja kalasatamatelaranta/ kelluvavenepaikka 57,66 € / vKarhumaan venesatamatelaranta / kelluvavenepaikka 52,42 €/ vkalankäsittelyhalli 255.72 €/ v (sis alv)

Vapaita venepaikkoja molemmista satamista löytyy!!Omatarvekalastaja, vapaa-ajankalastaja Sirkkakosken kalankäsittely-hallista mahdollisuus ostaa jäähilettä 10 €/ 20 litr. maksu käteinen.VarauksetTekninen toimisto, kunnan ins. Ari Risto 040-834 6875, rak.mest./ rak. tark. Pekka Tuomas 040 721 9496, rak.tark. Esa Kassinen 0400 358 584.

Ylitornion Kunta (9.-20.7. kiinni)Pessalompolon vene-ja kalasatamakelluvavenepaikka 58.90 €telaranta 25,25 €kalankäsittelyhalli 176.60 €/ vuosi (amm.kalastajille -20%)VarauksetTekninen toimisto 0400-220 340 tai rak. tark. Heikki Oja 0400 408 317Kunnanviraston ollessa suljettuna 9.7. – 29.7. 2012 teknisen toimiston hen-kilöstöä tavoittaa yllä ilmoitetuista puhelinnumeroista.

Miekojärven pitkässä siimassa...

Miekojärven veneseura yl-läpitää tilastoa Miekojärven suurkaloista. Veneseura re-kisteröi kaikki 17 eri kala-lajia. pyyntitapa on vapaa.

Jos arvelet saaneesi suu-ren kalan ota siitä kuva, pai-no, pituus, ympäryysmitta, saantipaikka ja päivä,, pyy-dys ja tietenkin kalastajien nimet.

Voit laittaa sen tulemaan tekstiviestillä Seppo Joonal-le 0400 179 024 tai [email protected].

Veneseuran kotisivuilta voit käydä tarkistamassa suurimpien kalojen painoja ja kuvia.

Miekojärven kesäkala-kisaan 2012 voit ilmoittaa saaliisi em. tiedoilla ja va-lokuvalla.

Saaliskalaksi hyväksy-tään kuha, hauki, ahven ja taimen. Kisaan hyväksy-tään urheilukalastusvälinein pyydetyt kalat, mutta muil-lakin välineillä pyydetyt ka-lat pääsevät esille.

Pisteet lasketaan kertoi-mien kautta ja jokaiselta ka-lastajalta hyväksytään yksi (suurin) kala/kalalaji.

Kesän kalakuningas 2012 selviää ja kruunataan syys-kuun Uistelutreffien päät-teeksi

Miekojärven Kuhakunkku on mukana uuden vetouiste-lu Cup-kilpailun (LP-Cup) osakilpailuna.

Etelä-Portimon uistelukil-pailut uisteltiin 27.5. ja siel-lä voiton otti Iltanen Risto ja Mauri Kålhman.

Seuraava Cup-kisa käy-dään Karunkijärven veto-uistelukisa 10.6.

Miekojärven kuhakunkku on vuorossa heinäkuussa 7.7.

Viimeinen LP-Cupin osa-kilpailu Kemin Veto käy-dään merellä 12.8.

Cup-järjestäjien tähtäi-messä on saada vuodeksi 2013 Cupille SM-kisaman-daatti, joka tarkoittaa, että jatkossa Cupin parhaimmisto saisi oikeuden osallistua Ve-touistelun SM-kilpailuihin.

Miekojärvihän isännöi vetouistelun SM-kilpailuja v. 1996. Lisätietoja ja tu-loksia ja cup-tilanteesta löy-dät Veneseuran kotisivuilta www.miekojarvi.fi.

Suurkalat Kuhakunkku


Mäntylaen koulutuskeskus palvelee niin jäsenistöä kuin muitakin vieraita koulutus-virkistäytymis- tai hengen-luontitilaisuuksissa.

Kesän tärkein koulu-tustapahtuma Mäntylaes-sa on 21.7. järjestettävä VAPEPA:n koulutus- ja et-sintäharjoitus yhteistyössä Järvipelastuksen, SPR:n, pe-lastus- ja poliisiviranomais-ten kanssa.

Tähän koulutukseen ovat uudetkin vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta ja järvi-pelastustoiminnasta kiinnos-tuneet tervetulleita.

Mäntylaesta löytyy 22 pe-

tipaikkaa, sähköt, jääkaappi ja hella, iso pirtti koulutus- ja palaveripitopaikaksi.

Rantasaunasta löytyy yksi petipaikka lisää, aurinkote-ranssi ja ulkogrillauspaikka. Jäsenille käyttöoikeus tulee avainpantin kautta, joka on 25 €.

Omaan käyttöön Mänty-laen voi vuokrata 80–100 € vuorokausihintaan.

Jos olet kiinnostunut vuokrauksesta, voit tarkis-taa Mäntylaen varaustilan-teen Veneseuran kotisivuilta www.miekojarvi.fi ja tehdä varauksen sihteeri Seppo Joonalta p. 0400-179 024.

Rantasauna "kylpee" ilta-auringossa.

Rannan nuotiopaikalla lätyt paistuu ja maistuu...

Kesäjuhlat tai synttärit ne onnistuvatMäntylaessa

Hätäilmoitus112

1. SOITA HÄTÄPUHELU ITSE, JOS VOITTärkeää olisi, että hätäpuhelun soittaisi hän, jota asia koskee. Hänellä on sellaisia tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään mitä apua hän paikalle lähettää. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

2. KERRO, MITÄ ON TAPAHTUNUTHätäkeskuspäivystäjä kysyy sinulta tietoja tapahtuneesta.

3. KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTAHätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

4. VASTAA SINULLE ESITETTYIHIN KYSYMYKSIINPäivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viiväs-tytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

5. TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAISESTIPäivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa an-nettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

6. LOPETA PUHELU VASTA SAATUASI SIIHEN LUVANLiian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.Opasta auttajat paikalle.Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu.Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa.Hätäpuhelun voi soittaa myös matkapuhelimesta, jossa ei ole SIM-korttia

Hälytä ajoissa. Älä arkaile hälytyksen tekoa!

Pelastusvene Tiirapaasiavustaa ongelmatilanteissa, esim. hinaukset!

Hätätapauksessa soita aina 112

P. 0400-901 784

✒ Miekojärven suosittu näköalapaikka Pieskänju-pukka on saanut uudet pit-kospuut.

✒ Metsähallituksen toimes-ta Miekojärvellä puhdistet-tiin ja raivattiin ranta-apajat kesällä 2011. Samalla apa-jien laitareunat merkittiin valkoisin poolin. Työpo-rukan vetäjänä toimi Jouni Lehtola.

Vapaa-aikaan• virkistysuimahalli kylpylävarustein

• liikunta- ja jäähallit• monipuolisia valaistuja murtomaahiihtolatuja lumetusladuin

• valaistuja murtomaahiihtolatuja lumetusladuin • maisemapolkuja Aavasaksalla ja Ainiovaaralla

• moottorikelkka-, vaellus- ja kanoottireittejä• kansainvälisiä lintuvesiä ja hyviä kalavesiä

• lomakeskuksia, hotelleja ja lomatontteja• laskettelukeskuksia ja hotelleja

• erinomaiset kauppapalvelut erikoisliikkeineen

Ylitorniolla on hyvät palvelutYlitorniolla on hyvät palvelutYLITORNIO - RAJAN RIKKAUTTA

Asumiseen• vuokra-asuntoja eri puolilla kuntaa

• omakotitontteja hyvä valikoima läheltä palveluja

Yrittämiseen• teollisuus- ja yritystontteja

• teollisuus- ja palvelutiloja keskustasta• teollisuushalleja lunastusperiaatteella

• yritysneuvontaa

Opiskeluun• Lukio• Luovi

• Ylitornion kr. opisto

www.ylitornio.fi

Ylitornion kunta toivottaa Teidät tervetulleeksi


www.bolist.se/otajarn

Lisätietoja:

Ruohomatot kasvaa täyttä häkää

ruohonleikkurit löydät meiltä

Tuoretta Miekojärven

kalaaArctic circle

Suoraan kalastajiltaSirkkakosken kalasatama

Erkki Sirkkala 040-532 1965

Jukka Sirkkala0400-228 590

Tengeliönjoen vesistön kunnostustoimenpiteitä selvitetään

Kokonaisena, fileenä tai savustettuna

Kuha, muikku, ahven, hauki

SIRKKAKOSKI – Lapin ELY-keskus piti viikoilla 17 ja 18 tiedotus- ja keskuste-lutilaisuuksia Tengeliönjo-en vesistöalueella. Alueen asukkaita käytiin kuulemas-sa Tengeliössä, Lohijärvel-lä, Raanujärvellä sekä Sirk-kakoskella.

Säännöstelyn kehittämis-hanke on lakiin kirjattu, mutta vapaaehtoisuuteen perustuva menettely, joka voidaan käynnistää esimer-kiksi kunnan aloitteesta. Tengeliönjoen osalta aloit-teen teki vuonna 2010 Yli-tornion kunta.

– Säännöstelyn kehittä-misellä pyritään saamaan aikaan toimenpiteitä, joilla säännöstelykäytäntöä paran-netaan niin, että se vastaisi taloudellisesti ja ekologi-sesti paremmin nykypäivän tarpeita, kertoi Lapin ELY-keskuksen vesistöpäällikkö Jari Pasanen.

– Päämääränä on eri käyt-täjäryhmien tavoitteiden yh-teensovittaminen.

Käytännössä hankkeessa tarkastellaan muun muas-sa kunnostustoimenpiteitä, kalastusta ja säännöstelyn vaikutuksia vesistön tilaan.

Kolme voimalaitosta

Tengeliönjoen vesistössä toimii kolme voimalaitosta, Kaaranneskosken, Jolman-kosken ja Portimokosken laitokset.

Kaaranneskosken voima-laitoksella säännöstellään Vietosta ja säännöstelyväli on vuositasolla kolme met-riä. Jolmankosken laitoksel-la puolestaan säännöstellään Raanujärveä kahden metrin ja Portimokoskella Portimo-järveä yhden metrin sään-nöstelyvälillä.

Vanhassa jokiuomassa on käytöstä poistettu Haapa-kosken voimalaitos ja Por-timojärven säännöstelypato.

Tavoitteiksi Tengeliönjo-ella on asetettu tarkastella järvien säännöstelykäytän-töjä muuttuneiden olosuh-teiden valossa, selvittää vaelluskalan nousumahdol-lisuudet, parantaa vesilii-kennemahdollisuuksia, kun-nostaa Portimojärvi ja estää järven yläpuoliset hyydetul-vat sekä arvioida koskien kunnostustoimet.

Tiktaalit veneilijöiden ja kalastajien harmina Miekojärvellä

Väkimäärä kyläkierroksen tilaisuuksissa vaihteli. Par-haimmillaan paikalla oli kolmisenkymmentä hen-keä. Eri paikoissa nousivat tietenkin esille hieman eri asiat.

Sirkkakosken Sisun talol-la oli neljä miestä, mutta to-dennäköisesti laatu korvasi

määrän.Erkki Sirkkala sanoi, että

Miekojärvi on luonnontilas-sa, joten sitä ei tarvitse sen enempää tutkia. Ongelmana ovat uittoyhdistyksen aika-naan järven pohjaan upotta-mat tiktaalit, joihin ankku-roitiin tukkilauttoja vetävät hinaajat.

– Nyt ensimäiset tiktaa-lit on nousseet näkyhviin ja aiheuttavat vaaraa moottori-venheile.

Matti Piittisjärvi kertoi menettäneensä jo arvokkaan verkon sellaisen vuoksi.

Ongelmana on, että tik-taalit aikanaan laittanut uit-toyhdistys on lopetettu, eikä kukaan halua ottaa vastuuta niiden poistamisesta.

Jari Pasanen lupasi, että asia huomioidaan, vaikka se ei varsinaiseen säännöste-lyyn kuulukaan.

Kalastus tärkeää

Erkki Sirkkala muisteli myös, kuinka Miekojärven rannan asukkaat vuonna 1978 torjuivat järven sään-nöstelyn muun muassa kan-salaisadressin avulla.

Matti Piittisjärvi oli sitä mieltä, että Miekojärvi on käytännössä säännöstelty, sillä kun Kaaranneskosken voimalaitos suljetaan ke-säksi, vesi putoaa Pessakos-kesta niin alas kuin pääsee, mutta nousee hurjasti syk-syllä kun voimalaitos käyn-nistetään.

– Se on kokohnaan päin-vastanen tapahtuma ko luo-nontilassa, hän sanoi.

Erkki Sirkkala on kalasta-nut vuodesta 1954 ja kalas-taa edelleen. Hänen mieles-tään siltäkin osin tilanne on hyvä: kalaa riittää eivätkä verkot limoitu.

Myös pikku joet tutkitaan

Insinööri Aapo Honka esit-teli Tengeliönjoen vesistö-aluetta tarkemmin kertoen myös hieman historiaa.

– Haapakosken voimalai-tos valmistui vuonna 1923, ja ainakin siitä lähtien on kalankulku Tengeliönjokeen estynyt.

Honka totesi, että Haapa-kosken tulva-aukon jäljellä olevat pohjarakenteet pois-tetaan ja koskea muotoil-laan uudelleen. Kun myös Portimokoskea muotoillaan ja tehdään ohitus, saadaan virtaamaksi kaksi kuutiota sekunnissa, joka mahdollis-taa kalojen nousun.

Honka vahvisti Matti Piittisjärven epäilyn, että Miekojärvikään ei ole täy-sin säännöstelemätön, koska puolet valuma-alueesta on

säännöstelyn piirissä.– Tänä kesänä on tarkoi-

tus käydä läpi Miekojärveen laskevia jokia tarkoituksena niiden kalataloudellinen kunnostus, Honka sanoi.

– Ne ovat Aalisjoki, Konttajoki, Luomalanjoki, Koutusjoki ja Alposjoki.

Hän kertoi myös velvoit-teista, joiden perusteella Tengeliönjoen vesistöön on istutettu tai istutetaan muun muassa järvitaimenta, har-justa ja siikaa.

Erkki Sirkkala muistutti, että taloudellisesti arvok-kain kala on tällä hetkellä kuha. Hän oli sitä mieltä, että kuhan istuttaminen oli-si paljon järkevämpää kuin siian.

Nyt tehdyn kyläkier-roksen jälkeen hankkeelle perustetaan ohjausryhmä. Maastotarkastukset tehdään tulevan kesän aikana. Kun selvitys on valmis, tehdään suositukset siitä, mitä toi-menpiteitä lähdetään vie-mään eteenpäin. Tämän pi-täisi tapahtua vuoden 2013 loppuun mennessä.

Kunnanhallitus valitsi Tengeliönjoen säännöste-lyhankkeen ohjausryhmään Ilkka Koskeln ja varalle On-ni Juuson (Meän Tornion-laakso 31.5.).

Kari KaulanenMeän

Tornionlaakso 10.5.

Jussi Konttaniemi (vasemmalla), Matti Piittisjärvi, Erkki Sirkkala ja Raimo Sirkka osasivat kertoa, missä niitä tiktaaleja on ja myös paljon muuta.


P. 512 003 [email protected].� www.askopello.�Ma–Pe 10–17, La 10–14

MEILTÄ MYÖS

PÖLYPUSSIT

MEILTÄ MYÖS

MÖKILLE RUNKOPATJAT PUUVILLAMATOT

��

Miekojärven alueella.

VARATTUOlemme mukana tukemassa

järvipelastusta!

unnelmiaT

Laiturin kunnostuspuuhissa v 2011. Poikkeuksellinen tulva tänä keväänä aiheutti sen, että odotettavissa on sama työ tälle kesälle. Kuva Sauli Kuoppala.

Lanko-Pekan vihtakoulussa opittiin vihtan tekemisen salat. Kuva Hannu Voutilainen.

Orhinselän laavu ja kota odottavat sinua retkeilemään ja nauttimaan. Pienet kuvat Jouko Sirkkala.

unnelmiaT


0400 697 876www.lohiniva.�

Tilausajot

YLIRANTA

Tervetuloa!

Pellontie 131, 95700 Pello p. 512 341

Avoinna:ma-la 8-21su 11-21

[email protected]

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN www.k-market.com

SEO PELLO ja YLITORNIO palvelevat matkallanne-pikaruoka- ravintola

hotellitason huoneita motellihintaan

PellossaMOTELLI JÄTKÄNKOLO

www.seomaki.fi

myös vakuutus-yhtiöiden sijaisautot

-autovuokraus

SEO YLITORNIO, 040 558 8867, [email protected] PELLO, 016 513131, [email protected]

www.htpaja.fi, [email protected] 5, 96300 Rovaniemi

Puh. 016-318201 Fax 016-313833

Rakentamisen perustusosat• Uusilla tekniikoilla ja perinteisellä kokemuk-sellaKonepaja-, karkaisu- ja juotostekniikka• Autonjousipajasta huippulujiin uusiin ratkai-suihinHydrauliset laitteet, huolto ja korjaus• 60-luvulta 2000-luvun ohjaus- ja radio-huipputekniikkaan

unnelmiaKuva Riku Martiskainen.

Kuva Riku Martiskainen.

Orhinselän laavu ja kota odottavat sinua retkeilemään ja nauttimaan. Pienet kuvat Jouko Sirkkala.

unnelmiaunnelmiaT

www.miekojarvi.fi


MSC-tapahtuman lähtö-paikka sijaitsee noin 200 kilometriä napapiirin poh-joispuolella. Tänä vuonna lähtöpäivä on sunnuntaina 1.7. Muoniosta. Retki kes-tää seitsemän päivää ja me-lottavana on 295 kilometriä.

Päätösjuhla vietetään Tor-niossa lauantaina 7.7. Ta-pahtuma tarjoaa vaihtelevia melontavesiä Muonion- ja Tornionjoissa, eli kahdessa Euroopan harvoista vielä vapaista joista. Sen lisäksi on tarjolla keskiyön aurin-koa sekä kaunista napapiirin luontoa ja monikulttuurista ympäristöä.

MSC on kokonaan uusi konsepti. Se on kehitetty jo ennestään kansainvälisel-lä tasolla tunnetun ja noin 15 kertaa järjestetyn Arctic Canoe Race -tapahtuman pohjalta.

Päiväetappien pituus on noin 35–40 km. Lyhin on 20 km ja pisin 70 km. Näin ollen jää runsaasti aikaa nauttia jokilaakson vaihtele-vasta ja kauniista luonnosta, seudun kaksikielisestä kult-tuurista sekä Ruotsissa että Suomessa sijaitsevien etap-pikohteiden ohjelmasta.

Osallistujien kesken arvomme kaksi kajakkia

Muoniosta Tornioon melo-jien kesken arvomme kaksi kajakkia. Yhteistyökumppa-nimme Eräkettu Oy Tampe-reelta ja Kajaktiv Ab Ruot-sista luovuttavat kajakin, jotka arvotaan päätösjuhlas-sa osallistujien kesken.

Kajakit melotaan Muoni-

osta Tornioon ja niihin voi tutustua matkan varrella. Osallistujilla on mahdolli-suus myös testata kajakki.

Pikkulahden Palvelut Raahesta on mukana myös rannoilla, jolloin voi tutus-tua tai ostaa melontaan liit-tyviä varusteita.

Vaikka et osallistuisikaan melontaan, voit tulla osta-maan varusteita, vaatteita yms tai tutustumaan kajak-kiin, jos vaikka mietit kaja-kin ostoa.

MSC 2011 kenraali-harjoitus antoi lisäintoa vuodelle 2012

Arctic Canoe Race -veteraa-ni (13 kisaa!) Risto Laine Kemijärveltä on yksi niis-tä, jotka kesällä 2011 ovat koemeloneet ja testanneet Midnight Sun Canoeing -tapahtuman. Kokeneena ja taitavana pitkänmatkan melojana hänellä on paljon, mihin verrata.

– Huippuhieno kanoot-tikokemus. Vesi oli melko korkealla koko ajan ja heti lähdöstä alkaen meillä oli hyvä vauhti Muonionjoessa. Ensimmäinen mainitsemi-sen arvoinen koski oli vas-ta toisen päivän lopussa, ts. Lappeankoski.

Suurimmat kosket ovat kaukana Tornionjokilaak-son alaosassa. Täällä napa-piirillähän on parhaimmat ajateltavissa olevat vedet kanootilla melomiseen ai-nutlaatuisine luontoineen pitkin koko Ruotsin ja Suo-men rajaa, Risto kertoo ja jatkaa:

– Lisää vielä, että meillä oli loistava sää koko ajan ja seurue oli mukava, joten MSC-tapahtumalla on lois-tava tulevaisuus. Aion olla mukana myös ensi vuonna ja luultavasti saan mukaan myös muutaman kaverin.

Kerää ystävistäsi viesti-porukka, melo koko matka

tai muutama etappi, laske lautalla isot kosket

Tavoitteena on meloa ko-ko matka alusta loppuun, mutta vaihtoehtojakin on.

– MSC tarjoaa mahdol-lisuuden osallistua myös viestijoukkueena. Ryhmä voi jakaa 7 etappia keske-nään, samoin osallistumis-

maksun.Kohderyhmänä ovat yri-

tyksen työntekijät, ystävä-porukat, yhdistykset jne. Mutta myös yksinään voi meloa yhden tai useamman päiväetapin.

– Naisten osuus melon-nanharrastajien parissa on huomattavasti lisääntynyt ja

mukaan toivotaankin nais-porukoita: Miehet kalaan – naiset melomaan!

Reitillä on muutamia han-kalia koskia Tornionjoen alaosassa. Nyt saavat haluk-kaat melojat mahdollisuu-den laskea kosket lautalla, – sekin itsessään varmasti kokemus sinänsä…!

Tämä mahdollisuus sisäl-tyy osallistumismaksuun, 290 €/ koko matka.

Turvallisuus ennen kaikkea

– Melontaseurat huolehtivat vesiosuuksista ja turvalli-suudesta. Kumivene seuraa melojia koko matkan ajan. Kynnys lähtöön ei ole suuri. Matkaa voi taittaa niin mo-nella tavalla, vaikeat osuu-det on mahdollista ylittää maitse.

– Aikaisempaa melonta-kokemusta ei välttämättä tarvitse. Hyvä on, jos on ainakin kokeillut melontaa. Hyvät oppaat matkan ai-kana huolehtivat melojista sekä opastavat melontatek-niikassa.

– Etappipaikoilla järjes-tetään pienimuotoista ohjel-maa, ruokailumahdollisuus sekä sauna.

– Matkan aikana mahdol-lisuus taukopaikkaruokai-luun, nokipannukahvit, lätyt tai vaikka makkaranpaistoa.

Muoniossa järjestetään halukkaille mahdollisuus melonnan alkeisopetukseen edellisenä päivänä ennen matkalle lähtöä.

Ilmoittautumiset www.midnightsuncanoeing.eu

Uusi melontaseikkailu Suomen ja Ruotsin rajalla, Muonion- ja Tornionjoella 1.-7.7.

Kaunista luontoa, kulttuuria ja yhdessä oloa

Miekojärven madepihvitLaita ensimmäisenä tehosekoittimen terä ja kulho jää-kaappiin viilentymään, ettei massa ala kypsymään sekoitusvaiheessa lämpimässä astiassa.

madetta filepaloina +mateen maksa 1 kgsuolaa 2 tlmustapippuria 1/2 tl• sekoitetaan tehosekoittimessa massaksikananmunia 2 kplvoisulaa (jäähdytettynä) 50gkuohukermaa 2 dl• sekoitetaan tehosekoittimessa tasaiseksilaakerinlehti 2 kpl hienonnettunaruohosipulia pikkunippu maun mukaantilliä pikkunippu maun mukaantimjamia pikkunippu (silppua pieneksi ennen kuin laitat koneeseen)sitruunaa ½ sitruunan mehu jaraasta sitruunan kuorta myös joukkoon• sekoita tehosekoittimessa massa tasaiseksi

Annetaan massan maut jonkin aikaa tasaantua sekoit-timen kulhossa jääkaapissa.

Tee massasta sopivan kokoisia pihvejä. Jos sinulla on muotti, niin sitä on kätevä käyttää.

Paista voissa kauniin ruskeiksi molemmin puolin (älä paista kypsäksi asti)

Laita valmiit pihvit uunipellille leivinpaperin päälle ja 150 asteiseen uuniin noin 10 min.

Herkuttele lämpimänä pui-kuloiden tai salaatin kanssa. Kastikkeeksi sopii esimer-kiksi smetanakastike, jossa mausteena ½ limenmehua, tilliä, suolaa ja kurkumaa.

Kylmänä pihvit ovat her-kullista evästä tai välipalaksi jääkaapissa säilytettynä. Voit myös tehdä isomman erän kerralla ja pakastaa myö-hempiin herkutteluhetkiin.

kokkina Jouko Sirkkala

Kaikkea hyvää Miekojärven kalasta, jo vain!

Tässä Jouko Sirkkala poseeraa keväällä parikiloinen kuha kädessään.


Pellon ja Ylitornion Vapaa-ehtoisen pelastuspalvelun paikallistoimikunnat järjes-tävät koulutus- ja harjoitus-tapahtuman lauantaina 21.7. Miekojärven Veneseuran koulutuskeskuksessa Män-tylaessa. Koulutustapah-tumaan ovat tervetulleita kaikki pelastuspalvelusta kiinnostuneet, toivottaa yksi tapahtuman vastuuhen-kilöistä Pentti Parkkila Yli-tornion SPR:n ja Vapepan kouluttajista ja huomauttaa, että koulutus on maksuton.

Harjoitus on osittain vi-ranomaisjohtoinen ja ennen aloitusta ylikomisario Ja-ri Seppälä esittelee MSO-etsintämenetelmää, jota to-teutetaan pilottiprojektina Lapin alueella.

Etsintää toteutetaan niin maastossa kuin myös ve-

sialueella. Harjoitukseen osallistuvat venepoliisi ja järvipelastusvene Tiirapaasi miehistöineen . Vesistöet-sintätehtävien lisäksi harjoi-tuksen osallistuvat myös su-keltajat.. Maastoetsinnässä vapaehtoisia avustaa myös koirapartio.

Koulutukseen toivotaan runsasta osanottoa ja etukä-teen ilmoittautumista mihin osioon haluaa osallistua ja tarvitseeko majoituksen. Harjoituspäivälle on varattu lämmin ruoka. Mäntylaen koulutuskeskus on varattu etsintäväelle 20.-22.7.

Lisätietoa VAPEPA kou-lutustapahtumasta sekä ennakkoilmoittautumiset [email protected] 0400 858 835 tai [email protected] 0400 393 215.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) - osaavien auttajien verkosto

Vapepa on osaavien auttaji-en verkosto, joka osallistuu vuosittain satoihin hälytys-tehtäviin ympäri maata.

Koulutetut vapaaehtoiset antavat loukkaantuneille en-siapua, järjestävät onnetto-muuksien uhreille ensihuol-toa, kuten majoitusta ja vaa-teapua, sekä henkistä tukea.

Vapepan toiminnassa on mukana noin 20 000 vapaa-

ehtoista ja noin 1200 hä-lytysryhmää. Suomen Pu-nainen Risti toimii Vapepan yhdysjärjestönä ja koordinoi toimintaa yleisen vapaaeh-toisen pelastustoiminnan osalta. Vapaaehtoista meri- ja järvipelastusta koordinoi Suomen Meripelastusseu-ra ja vapaaehtoista lentope-lastusta Suomen lentopelas-tusseura.

Tuulen suuntaTuulen suunnalla tarkoitetaan suuntaa, josta tuuli puhaltaa. Kun tuulta mitataan ja ilmoitetaan tuulen suunta, tarkoi-tetaan aina, että tuuli puhaltaa kyseisestä ilmansuunnasta havaitsijaa kohti. Niinpä etelätuuli puhaltaa etelästä ja länsituuli lännestä ja niin edelleen. Tämä näkyy tuulensuun-taruususta, jonka kuva oikella.

Tuulen nopeusasteikotTuuliasteikko 10 minuutin keskituulen nopeuksille:0 m/s tyyntä1–3 m/s heikkoa tuulta4–7 m/s kohtalaista tuulta8–13 m/s navakkaa tuulta14–20 m/s kovaa tuulta21–32 m/s myrskyäyli 32 m/s hirmumyrskyä

lähde: Ilmatieteen laitos

Klo18 veneseuran onkimestaruuskilpailu (kalojen yhteispituus ratkaisee voittajan)• Kyllikin odotettu tuohisormuskoulu• Lätynpaistoa • Yhteislaulua • ym. mukavaa

Sauna lämpiää koko illan

Veneseuran jäsenilta Mäntylaessa la 28.7.

puh. 513 911fax 513 166

[email protected]

Majoitus-, ravintola- ja kokouspalvelut saman katon alta.

Lounas päivittäin klo 10.30-16, keittiö avoinna klo 21 asti.

Yökerho Westis avoinna lauantaisin klo 22-03.30.

Elävää musiikkia kerran kuussa.

Tule ja viihdy leppoisassa Hotelli Pellonhovissa!

Jokkisajo–viikonloppuna Paperitähdet viihdyttävät

ajokansaa.

KAIVINKONETYÖT MINIKAIVURILLA

SOITA JA KYSY LISÄÄ MONIPUOLISISTA PALVELUISTA!

040 6722 001

• pihatyöt (pihakiveykset)• ojitukset • salaojitukset

• jätevesijärjestelmät • ym...

Miekojärven pitkässä siimassa...

Miekojärveläiset veneili-jät ja kalastajat toivat esiin huolensa toukokuussa uiton tiktaaleista ELY-Keskuksen vesistöpäällikö Jari Pasasen vieraillessa Miekojärvellä ja Sirkkakoskella.

Veneilijöiden mielestä olisi syytä ryhtyä toimeen ja poistamaan veden alle upo-tettuja riippa-pollareita eli tiktaaleja.

Ympäristökeskukselle on tehty ilmoitus pintaan nous-seesta tiktaalista veneväylä ja laiturihuoltoa Miekojär-vellä tekevän Polarväylän ilmoituksella 2010.

Kaksi vuotta on mennyt joten odottelemme ja toi-vomme, että venevahinkoja ei sitä ennen synny.

Uiton Tiktaalit jälleen esillä

Tämä tiktaali löytyy Isojokisuulta veneilyreitin vierestä Miekojärven poihjoispäästä.

Lakkapään Kone ja Auto OyPello, puh. 0400 292 071

Pellopuun varastostaLiimapuupalkkeja • Pilareita • Painekyllästettyä puutavaraa

Pellopuu Oyp. 040 300 0230

Hirrenpätkiä polttopuiksi 22 €/heittokuutio

Kysy vielä tarjouksia mökin ikkunoista ja ovistaMuseotie 33, 95700 Pello

puh/fax 016 512 560, 0400 596 150• HYDRAULIIKKAPALVELU •

Vapepan koulutus- ja etsintäharjoitustapahtuma Miekojärvellä


Ra-Ni Maalaus OyPello, puh. 0400-319 788

Ins. Ilkka Koskela, FISEn A-vaativuusluokan paloturvallisuussuunnittelijaPientie 1, 95780 Sirkkakoski, puh. 0400 393 215

• Pelastussuunnitelmat• Atex -räjähdyssuojausasiakirjat• Turvallisuusselvitykset

• Uudisrakennusten palotekniset selvitykset• Palotekninen konsultointi ja koulutus

SähköasennusKYÖSTI LAITAMAA

Puh. 0400-393 097, Pello

Pellon Jätehuolto Nousiainen Oy• Jätteiden kuljetus

• Likakaivojen tyhjennys• Roskalavojen vuokraus ja kuljetus

• VaihtolavakuljetuksetTiedustelut ja tilaukset

Pentti Nousiainen Puh. 0400-396 179

HILTUSEN METALLITUOTEKaikki metallityöt sekä rakennus ja remonttityöt

RISTO HILTUNEN, 95770 LANKOJÄRVIPUH. 0400-208 502

Lumityöt • soranajo • pihaturvetukset• maanmuokkaustyöt jyrsimet

Sirkkakoski p. 040-508 9114

Kaivinkone ja maanrakennusvaihtolavat

puh. 0400 397 339

KARI ROMAKKANIEMI

PolarväyläVesirakentamista Lapin sisävesillä

vuodesta 2003.

• veneväylien tarkistustyöt• veneturvallisuuslaitteiden kunnostukset• satamien ja laitureiden huollot• sukellustyöt

Olemme mukana tukemassa järvipelastustyötä

0400 393 215 0400 228 590

SÄHKÖASENNUSKIMMO KIVILOMPOLO

Kimmo 0400-390 553Antti 050-3026 482

E-mail: [email protected]

SähköasennuksetIlmalämpöpumput

HEIKKI RAUTIO KY0400-381 323, [email protected]

Kaikki KODINKONEET

Meiltä myös Stihl moottori- ja raivaussahatsekä Husqvarna Rider ajoleikkurit EDULLISESTI!

-20%

040-587 2090

• Venetervat • Pellavaöljyt • Mäntytärpätit

Kansainväliset Erämessut järjestetään tänä kesänä jo 20. kerran. Suomen laajin eräalan messutapahtuma on kerännyt Riihimäelle vuo-sien varrella jo reilusti yli miljoona kävijää. Juhlavuo-den tapahtumassa 7.–10. kesäkuuta Lappi esittäytyy koko Erämessujen suurim-malla osastolla, jonka ve-tonauloina ovat kolme isoa kotaravintolaa.

Lappi muuttaa 7.–10.6. Riihimäen Urheilupuistoon. Tänä vuonna Lapille on varattu Erämessujen laa-jimmat näyttelyalueet. Lap-pi-kylän sydämeen nousee kolme isoa kotaravintolaa, joissa tarjolla on pohjoisen makuelämyksiä ja yhteensä 500 ravintolapaikkaa. Myös koko Erämessujen kutsuvie-rastilaisuus järjestetään ava-jaisiltana Lappi-kylässä.

Kymmenille tuhansille eräharrastajille tuotteitaan ja palvelujaan tulee esitte-lemään kattava otos lappi-

XX Kansainväliset Erämessut Erämessujen Lappi-kylässämaistuvat pohjoisen herkut

Opasteet johdattavat rennosta tunnelmastaan tunnetulle Lapin-osastolle Riihimäen Erämessuilla.

www.miekojarvi.fi


LÄNSI-LAPIN ALUEELLA henkilö-paketti-matkailuautot sekä

raskaan kaluston hinaukset.

HINAUSPALVELUA 24 H

P. 040 551 1901 Petteri Korteniemi TMI

Maalaus

-liike

ESA KAUVOSAARI

PELLO, puh. 0400-305 285

KYLMÄASENNUS HARILAKylmälaitteiden ja kodinkoneiden

• myynti • asennus • huolto

P. 040 596 3468Kenttätie 6, Pello

Tervetuloa!

Puolipyöreät ja kantikkaat Talotikkaat ym. Kattoturvatuotteet

KonesaumakatotKaiken kattavat peltityöt!

Vesikourut

Yli 35 vuoden kokemuksella

040 7090 6530400 286 971

Peltityö Koivumaat Oy

laisia yrityksiä matkailusta elintarvikkeisiin. Esimer-kiksi erästys- ja kalastus-matkailijoille terveisen-sä tuovat Esa Hautakorpi Inarin Kelomökeiltä sekä Heikki Laitila Lohijärven Eräkeskuksesta Ylitorniolta, kertoo osastoa koordinoivan Rovaniemen Kehitys Oy:n Risto Saukkoriipi.

Erityisesti Ranuan hilla ja eläinpuiston jääkarhunpoi-kanen ovat näyttävästi esil-lä Lappi-kylässä. Ranuan yrittäjien hauskat punapäät tulevat jakamaan viikon-vaihteen aikana yhteensä 4000 hillasankoa erämessu-vieraille.

– Hittituotteemme mene-vät aina kuin kuumille ki-ville. Laitamme sankkoihin myös terveiset hillapitäjä Ranualta. Kuulemma me peruukkeihin pukeutuneet punapäät erotumme eduk-semme valtavasta messutar-jonnasta, Ranuan yrittäjien puheenjohtaja Jari Kelahaa-ra kertoo.

40 vuotta ja yli miljoona kävijää

Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä jo-ka toinen vuosi eli ensim-mäisen kerran tapahtuma

järjestettiin jo 40 vuotta sitten. Tänä vuonna messu-jen teemoina ovat tuttuun tapaan metsästys, kalastus, retkeily ja luonto.

Erämessuilla on ulkoilma-tapahtuman rento meininki. Nuotiokahvin tai vaikka Lapin herkkujen äärellä on kiva vaihtaa kokemuksia muiden luontoon hurahta-neiden kanssa, messupääl-

likkö Ninni Pulli kuvailee. Erämessuilla on myös

paljon mielenkiintoista oh-jelmaa niin aikuisille kuin lapsille ja nuorillekin. Har-rastusnäytösten lisäksi kä-vijät pääsevät itse kokeile-maan välineitä ja kisaile-maan erilaisissa lajeissa.

Ohjelma-alueilla esimer-kiksi Byron Ferguson tekee jousiammuntatemppuja sekä

alan harrastajat perehdyttä-vät jigauskalastuksen saloi-hin. Retkeilijöitä kiinnostaa myös Suomen suurin teltta- ja makuupussinäyttely.

XX Kansainvälisten Erä-messujen suojelijana toimii Suomen tasavallan presi-dentti Sauli Niinistö.

Kuulin, että Miekojärven Uutisetkin on Riihimäen erämessuilla. Kuva Jouko Sirkkala.

Riihimäellä 7.-10.6.2012

Häklinkatu 1, 95420 Tornio

Teollisuustie 13, 95700 Pellowww.biologistiikka.�

• Nuohoukset• Ilmastointipuhdistukset• Tikkaat, kulkusillat• Peltikatot asennettuna Katot kotimaisesta Ruukin pellistä – takuu 50 v


MIEKOJÄRVEN MOINAMAJAT95780 SirkkakoskiPuh. 016-581 724,

0400-299 893www.moinamajat.net

[email protected]

Tuotto käytetään Miekojärven taimenen istutusprojektiin järj. Miekojärven Veneseura Trolling Team

Napapiirin Kuhakunkku Vetouistelukilpailu

Miekojärvellä 7.7. klo 14-21

Bonusturva nyt kasko- ja liikennevakuutuksissa.

Metsähallituksen Laatumaa tarjo-aa kunnalistekniikalla varustettuja lomamökkitontteja Miekojärven länsirannalta komeiden vaaramai-semien keskeltä.

– Olemme kevään 2012 aikana tehneet kaava-alueella nk. puis-tohakkuita. Tavoitteena on näillä maisemahakkuilla avata parem-min tonteilta Miekojärven jär-vimaisemaa, kertoo Ulla-Maija Kaltiokumpu Metsähallituksen Laatumaasta.

Työt on tehty metsurityönä ja puut kuljetettu ranta-aluetta sääs-täen. Ennen puistohakkuita teim-me kyselyjä alueen mökkiläisille ja saimmekin palautetta mukavasti.

Toiveet Karhumaan kaava-alu-een parantamiseksi tulivat sekä mökkiläisiltä, että aktiiviselta Pel-lon kunnalta. Karhumaa sijaitsee suositun Miekojärven länsirannal-la Sirkkakoski - Pakisjärvi met-säautotien varressa. Vaikka tontit eivät ole omarantaisia, ranta on kuitenkin lähellä ja alueen asuk-kaiden käytössä.

Karhumaan alueella on venesa-tama veneen laskua ja pitoa var-ten. Marjastus- ja metsästysmaat alkavat omalta pihalta. Sirkkakos-ken aktiivinen kylä ja kalasatama ovat 6 km päässä.

Lohia pääsee narraamaan Tor-niojoelle, jonne matkaa kertyy 28 km. Annamme lisätietoja mielel-lämme

Ulla-Maija Kaltiokumpu Myyn-tineuvottelija Lkv [email protected] gsm 040 510 3194.

Mökkitontti Lapista kalaisan veden rannalta

Kisakeskus: Sirkkakosken vene- ja kalasatamaPalkintoina: Rahapalkinnot; 1. 30% os.maksuista, 2. 20 %, 3. 10 %, 4. 5 %, 5. 40 €.Kaikkien osalllistuneiden kesken arvotaan pihagrilli.Kilpailukaloina: ahven kerroin 10 alamitta 25 cm, hauki kerroin 1 alamitta 60, taimen kerroin 5 alamitta 40, kuha kerroin 4 alamitta 47.Ilmoittautuminen: 40 €/ venekunta 2.7. mennessäPankkiyhteys: FI85 553300 20003856Lisätietoja: Veli Koivuranta 050 3779135, Jukka Sirkkala 0400 228 590Lisät. ja säännöt: www.miekojarvi.fi

Tervetuloa Kalamarkkinoille Sirkkakosken kalasatamaan 7.7. klo14-218.7. klo 13-18.

Tarjolla tuoretta ja savustettua kalaa

LP-v

etou

iste

lucu

pin

osak

ilpai

lu.

Venekunnat, jotka luovuttavat kalansa jatkojalostetta- vaksi saavat satamasta jäät kalojen kylmäsäilytykseen.


Miekojärven virkistyskalastuslupa 2012

Napapiirin tuntumassa, kauniilla vaara- ja järviseudulla sijaitseva Miekojärvi on keskiosaltaan erämainen, suosittu veneily- ja uisteluvesi. Järvelle on rakennettu runsas palveluvarustus. Miekojärven molemmissa päissä on kalasatamat, joista voi lähteä vesille isollakin veneellä.

Vesiala: Noin 5000 ha

Kalastuskausi: Koko vuosi

Lupahinnat: 5 e/3 h, 8 e/vrk, 15 e/vko, 30 e/kausi

Yhteislupavesi, hinta voi muuttua.

Kaikki alle 18-vuotiaat saavat luvista 50% alennuksen mutta alle 15-vuotiaat voivat kalastaa huoltajansa luvalla samaan saaliskiintiöön. Perheluvan hinta on kaksinkertainen.

Luvanmyynti Miekojärvellä: Sirkkakoski Ilkka Koskela p. 0400-393215 tai Sirkkakosken vene- ja kalasatama.

Kännykkälupanumero:

Soita haluamasi lupatyypin numeroon:

- 3 tuntia 0600-820415 4,97 e + mpm (1–3 c)

- Vuorokausi 0600-820416 8,03 e + mpm (1–3 c)

- Viikko 0600-820417 15,07 e + mpm (1–3 c)

- Alle 18-v 3 tuntia 0600-820555 2,48 e + mpm (1–3 c)

- Alle 18-v vuorokausi 0600-820556 3,97 e+mpm (1–3 c)

- Alle 18-v viikko 0600-820557 6,79 e + mpm (1–3 c)

Odota 10–15 sekuntia kunnes kuulet lopputiedotteen ”kiitoksia soitostasi”, sulje puhelimesi.

Odota hetki, saat luvan tekstiviestinä puhelimeesi, säilytä viesti luvan voimassaolon ajan, olet velvollinen esittämään luvan puhelimeltasi alueen valvojalle pyydettäessä.

Puhelu veloitetaan matkapuhelinlaskullasi. Tutustu kalastussääntöihin.

Sirkan Osakaskunnan lupahinnasto 2012

Verkko osakas tai kylässä asuva 4,5 € max. 15 kpl muut kuin edellä mainitut 6,0 € max 5 kplRysät = 1,5 m x 10 2 verkkomerkkiäiso rysät 7 verkkomerkkiäRapupyydys Sirkkakosken alue 3,5 € max 15 kpl/ruo-kakunta muut kalastuskunnan vedet 1,5 € ei rajoitustaRapupyydys lupia myydään vain osakkaille ja kylässä vakituisesti asuvillePitkäsiima alle 100 koukkua 9 €/ 12 €pitkäsiima yli 100 koukkua 18 €/ 24 €

Pikkunuotta Max 3,5 m korkea/ 150 m pitkä 20 €/35 €isot nuotat 50 €/75 €

Lupia myyvät: Sirkkakoskella Erkki Sirkkala 040-532 1965, Ilkka Koskela 0400 393 215 ja Lampsijärvellä Yrjö Juuso

Miekojärven Resort Miekojärven ResortPientie 3, 95780 SIRKKAKOSKI

puh. 0400 698 102posti@miekojarvenresort.�www.miekojarvenresort.�

Keskus tarjoaa upeat lomanviettomahdollisuudet perheellesi tai yritysasiakkaillesi. Se on mainio erilaisten tilaisuuksien viettopaikka.

Järjestätkö kursseja tai kokouksia? Tuo asiakkaasi omaksumaan asioita intiimiin ja rauhalliseen ympäristöön. Kokousvieraita varten olemme varautu-neet erilaisilla kokousteknisillä laitteilla.

Kuohun alkanut vuosi on su-junut hyvin perinteisten ta-pahtumien osalta.

Kesätapahtumat alkavat perinteisillä juhannusaaton tansseilla pe 22.6. Tanssiyh-tye Seija & Miksetillä on silloin 20-vuotisjuhlakeik-ka Kuohulla. Lisäsolisteina ovat vielä Sanna Keskitalo ja Mika Jefremoff. Ulkola-valla Viihde-Huhtalat vetävät karaoken 10. kerran aattona Kuohulla.

Lasten leikkiolympialaiset

pidetään Lontoon esikilpai-luna. Nuorimmat sarjat ovat 2012 syntyneille. Leikki-olympialaiset kisaillaan kol-mannen kerran Lohijärven kentällä su 1.7. klo 13 alkaen.

Naisten jalkapalloturnaus pelataan urheilukentällä la 7.7. Voittoa puolustaa Mel-lakoski. Mukaan otetaan maksimissaan kahdeksan joukkuetta.

Kesän huipputapaus on varmaan jälleen Pohjolan yössä kerran- tanssitapah-

tuma la 7.7. klo 19–02. Il-lan aloittavat konsertti-ilta-mat klo 19. Teemana ovat 1950-luvun ikivihreät suo-sikki-iskelmät. Tanssimaan päästään heti iltamien jälkeen klo 21.

Esiintyjiä on ennätysmää-rä, Alpoksen Ilvekset -kuoro ja Rokki Mimmit mukaan laskien lähes 50.

Miesten jalkapallon kylä-turnaus pelataan la 14.7. Il-lalla juhlitaan vielä Kuohul-la lomatanssien merkeissä.

Pyöräretken ajankohta on vielä päättämättä, mutta hei-nä-elokuussa poljetaan tällä kertaa Piimätien lenkki.

Kaikki Kuohun tapahtu-mat http://marttiylavaara.suntuubi.com/ Tapahtumista ilmoitetaan myös Meän Tor-nionlaakso -lehdessä urheilu-seurat palstalla.

Mikäli kesätapahtumat onnistuvat entiseen malliin, antaa se hyvän ”potkun” Kuohun 100-juhlavuoden ta-pahtumiin ensi vuonna.

Lohijärven Kuohun kesätapahtumat 2012

Pello sijaitsee napapiirillä, Ruotsin rajan tuntumassa, Tornionjoen varrella. Ro-vaniemen lentokentältä on matkaa Pelloon noin 100 kilometriä. Myös bussit kulkevat sekä Rovaniemel-tä että Torniosta ja valtatie 21 vie Torniosta Tromssaan. Pelloon pääsee myös junal-la!

Pello on matkakohteena hieman tuntematon, mutta paikkana ihanteellinen. Pai-kallinen murre kiehtoo ja kiireetön elämä viehättää. Alueen tunnetuin pysähdys-paikka lienee Pellon Vihreä Pysäkki. Pelloon kannattaa ilman muuta poiketa, myös sen järvialueille.

Tornionjoki on valtakun-nan raja, mutta myös vapaa-na virtaava joki. Jokea voi meloa vaikkapa kanootilla jos uskallusta riittää. Joki alkaa Torniojärvestä Ruot-sissa ja se laskee Tornion ja Haaparannan rajalla Pe-rämereen. Joki tunnetaan lohistaan. Paikallisille asuk-kaille joki on Väylä, jolla on merkityksensä myös paikalliseen kulttuuriin. Ka-lastusmatkailulle se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet.

Kalastusta kannattaa ko-keilla myös Pellon järvialu-eilla. Järvistä tunnetuin on puhdasvetinen Miekojärvi. Selkävesien muikku muo-dostaa siellä kalakannan perustan. Muita lohikaloja järvessä tiedetään olevan

taimenta, siikaa, harjusta ja kuoretta. Sieltä löytyy myös Euroopan pohjoisin kuha-kanta.

Metsähallituksen kelolaa-vulla voit törmätä yhtälail-la ammattikalastajiin kuin vetouisteluporukoihin. Ka-lastaviin vieraisiin Pello on varautunut hyvin: mukavien mökkien lisäksi on tarjolla vuokraveneitä, kalastusop-paita ja erämaan rauhaa.

Tornionjokilaakson vaara-alueet ja vesistöt tarjoavat mahdollisuuden myös patik-karetkille. Varsinkin Mieko-järven alue soveltuu hyvin vesiretkeilyyn. Järvelle on mahdollista tehdä päiväret-kiä tai viettää siellä pitempiä aikoja kalastellen tai meloen yhdistäen niitä patikkaret-kiin näköalapaikoille. Mie-kojärven alueella on kolme luontopolkua sekä merkittyjä

reittejä, esimerkik-si Pieskänjupukan näköalapolku ja Vaarasaaren retkei-lypolku. Sirkkakoskelta voi tiedustella vaikka opastettua kalastusretkiä.

Miekojärvi on erinomaista seutua myös uimiseen ja ran-talomaan, sillä järvestä löy-tyy noin 30 komeaa luonnon muovaamaa hiekkarantaa. Niistä kuuluisin, Orhinse-länniemen hiekkasärkkä, on Erä-lehden (v. 2007) valit-sema Suomen kaunein luon-nonhiekkaranta.

Pellossa tapahtuu myös kylillä, moottoriurheilun harrastajille Pellon Poikki-naintiajot on jo monivuoti-nen kesän kohokohta. JM-luokan Suomen suurimpiin kisoihin lukeutuva Poikki-naintiajot järjestetään heinä-kuun puolivälissä. Tornion-joella järjestetään heinä-kuussa myös Midnight Sun Canoing melontatapahtuma.

Tervetuloa kylhään!

Pello on matkamiesten reitin varrella

Oranki Art ympäristötai-denäyttelyn töitä on esillä Orangin kylässä.

www.travelpello.fi

Juhannuspäivänä 23.6. klo 18 Venekirkko Tuomaan kappelissa Moinalahdessa

Pellon seurakunta


040 187 1557

Ma-pe klo 9-17

Viihtyisä lounasravintola Hyvää kotiruokaaarkisin klo 11- 15.30

(la klo 11 - 14, heinä- ja syyskuu)

Pitopalvelu, ruokailut ryhmille tilauksesta.

(la klo 9-15, heinä- ja syyskuu)

Elsa istui kotitalonsa keittiön pöy-dän ääressä ja kiilasi silliä. Hänen poikansa Kalevi oli hänet hakenut kirkonkylältä vanhainkodin demen-tiaosastolta käymään kotonaan Al-poslahdessa. Hänen kätensä muisti-vat yhä, miten muikku perataan. Ne olivat sen niin monta tuhatta kertaa tehneet.

Se oli viimeinen kerta, kun näin elossa Marjetan Elsan, isäni tädin ja naapurimme emännän.

Elsa oli viimeisiä todellisia van-han kansan naisia. Hänessä jatkui suomalaisten korven naisten vuosi-satainen viisaus, tyyneys ja voima.

Elsa oli Laestadiuksen uskossa jo rippikouluiästään alkaen. Se ei estänyt häntä uskomasta myös hal-tioihin, vainajien henkiin, luonnon omiin jumaluuksiin, kuten esiäitin-sä ajalta ennen kristinuskon tuloa näille kiveliöille olivat uskoneet. Ei hän näiden kahden uskonsa välillä ristiriitaa nähnyt. Ne elivät hänessä sulassa sopusoinnussa keskenään.

Elsa ei ollut koskaan ahdasmie-linen eikä tuominnut muita. Hän ymmärsi elämän ilmiöt – nekin, joi-ta jotkut synneiksi sanoisivat. Hän suhtautui niihin kuin säähän, joka ei tuomitsemalla eikä päivittelyllä kor-jaannu. Hän tahtoi kaikille hyvää.

Elsa ei koskaan puhunut kuollei-den hengistä tai haltioista pelotel-lakseen kläppejä, niin kuin kum-mitusjuttuja kerrotaan. Hän ei itse pelännyt tuon- eikä tämänpuolisia Hän puhui haltioista ja hengistä, joi-ta oli tavannut, kuin hyvistä tutuis-taan. Joskus tuntui, että hän taisi olla itsekin haltioiden sukua.

Elsa syntyi 1909. Hän oli yhden-toista, kun muutti vanhempiensa Juho ja Henrika Raution mukana Al-poslahteen. Hän kuoli 87-vuotiaana vuonna 1996.

Elsa oli alle rippikouluikäisenä Otto Kurtin piikana Ainolassa. Piiat eivät siinä talossa pysyneet. Isäntä oli häijy, mutta vielä häijympi oli kummitus. Se mellasti rakennuk-sessa, johon piiat oli majoitettu. Jo ensimmäisenä iltana, kun Elsa oli mennyt nukkumaan, alkoi kolistelu. Sitten näkymättömät kädet repivät peittoa hänen päältään. Sama toistui kolmena iltana.

Mie sanoin sille, että en mie sinua pölkää enkä lähe mihinkhään. Painu hiitheen! Niin se viimein luovutti ja anto olla rauhassa.

Elsa oli jo aikui-nen, kun hän he-räsi Alposlahden kodissaan kirk-kaana kesäyönä. Sängyn lähellä olevalla tuolilla istui tummiin vaat-teisiin pukeutu-nut vanha nainen, joka ei ollut tästä maailmasta. Elsa ei pelästynyt, vaan kysyi: ”Kukas tet olettta?”.

Se vastasi, että Muotkan Tilta, tä-män paikan suoje-lushaltia. Siinä se istui vielä vähän aikaa ja katosi sitte niin ko ei olis kos-kaan ollukhaan.

Elsa oli vasta alun toisella kym-menellä, kun hän näki unen, jossa

sota riehui Alposlahden maisemissa. Kaatuneita oli pitkin metsiä, ja hän etsi heidän joukostaan miestä.

Sillon mie päätin, etten mene kos-kaan naimissiin.

Vuodet kuluivat, uni unohtui ja Elsa löysi Isonselän toiselta puolen, Sojosen niemestä Marjetan Benja-min, ”Pennen”. He rakastuivat ja menivät naimisiin, ehtivät hankkia kuusi lasta, ennen kuin talvisota syt-tyi ja Penne komennettiin rintamalle. Uni palasi Elsan mieleen, nousi hätä ja pelko. Eräänänä yönä Elsa heräsi, kun ääni sanoi ylhäältä: ”Älä pelkää, Elsa, Penne tulee takaisin eikä saa naarmuakaan”.

Sen jälkheen mie en pöläny ollek-haan, en sen soan enkä seuraavank-haan aikana.

Elsa ja Penne saivat kolmetois-ta lasta. Nuorin heistä, Saara, kuoli suolisolmuun – niin silloin sanottiin – kun oli vasta puolentoista vuo-den ikäinen. Penne kuoli veritulppan joulun alla 1962. Siitä alkoi Elsan leskeys, jota ehti kertyä 34 vuotta. Suurimman osan siitä ajasta hän asui vanhassa kotitalossamme poikiensa Taiston ja Veikon kanssa.

Elsan elämä oli työtä, työtä ja työtä, niin kuin se suuriperheisillä maatilojen emännillä on. Koskaan hän ei valittanut, harvoin oli edes huonolla tuulella. Hänen silmänsä vetäytyivät usein naurunsikkuraan ja kasvot loistivat iloa ja rauhaa kuin Miekojärven Isoselkä helteisenä ke-säpäivänä.

Pojat varttuivat varhain riskeiksi työmiehiksi. Puuta kaatui savotoilla rytisten, pellot pitenivät Muotkahie-kan pohjukassa. Tyttäriä ruvettiin viemään miehelään. Häitä oli yhteen aikaan melkein joka kesä.

Elsa oli syntymän ja kuoleman tuttu. Hän on minutkin, kotona Al-poslahdessa syntyneen, maailmaan auttanut, kukapa muukaan. Hän oli lapsenpäästäjänä silloinkin, kun pieni mustatukkainen sisareni syn-tyi peräkamarissamme heinäkuise-na yönä – napanuoraansa, onneton, hirttyneenä.

Hän se pesi ja puki hautausvaattei-siin pienen vainajan. Hän se veisaut-ti meillä lapsilla virren ”Ystävä sä lapsien”, kun oli nostanut kauniilta nukelta näyttäneen vainajan vanhan pirtin kellarista ja asettellut arkkuun.

Hän se pani hänen rinnalleen pienen kimpun niittykukkia – taivaaseen vietäviksi.

Henrika-ämmi asui vanhuuden-päivänsä meillä, tyttärenpoikansa Toivon talossa. Olin viiden ikäinen, kun hän kuoli huhtikuisena yönä kamarissaan. Katselin vierestä, kun isäni ja Elsa laittoivat ämmivainaan hautauskuntoon, leikkasivat vaatteet pois, pesivät ruumiin, pukivat val-keisiin hautausvaatteisiin.

Ihmettelin ja ihailin heidän tyy-neyttään ja käytännöllisyyttään. Sen ansiosta en osannut pelätä itsekään. En pelännyt sittenkään, kun piti ha-kea rikkinäisten tuolien osia vanhan pirtin pimeästä puohista, jossa äm-mivainaa oli laudalla. Sekin rauhoit-ti, että ämmivainaa oli luvannut, et-tei kuolemansa jälkeen tulisi eläviä häiritsemään.

Elsa oli leivän tekijä. Alposlahden kahdella talolla oli yhteinen taikina-tiinu ja ruisleivän juuri. Niinpä tiesi aina, milloin Elsa oli leipomassa. Hän teki puhtaan ja rehellisen, hap-paman ruisleivän.

Pirtin täytti huumaava paistuvi-en ruisleipien tuoksu. Istua nökötin hyvissä ajoin penkillä lyhyitä jalko-jani heilutellen ja odotin vesi kielel-lä puolivahvojen paistumista. Elsa taittoi hyvän siivun, levitti suolaista kotivoita reilusti kuumalle leivälle ja työnsi pikkupojan ahnaaseen kä-teen. Pani vielä muutaman leivän kotiinkin vietäväksi, kun tein vih-doin lähtöä.

Elsa oli vielä hyvässä voinnissa 1980-luvun alussa, kun kortteera-sin metsästysreissullani entisessä kotitalossani. Metsän haltiat olivat suosiollisia. Kun palasin metsältä eräänä päivänä ja ripustin lintuja ja

jäniksiä roikkumaan, Elsa totesi: ”Klaase-veli se en-nen sotia toi joskus kotia nuin suuria saahliita”.

Eräänä päivänä pyysin häntä tekemään ruoaksi jäniksen. Elsa lämmitti leivinuunin, jonka isäni oli tehnyt. Ei hän tain-nut muita mausteita lait-taa kuin suolaa ja jonkun pippurin ja läskiä rasvak-si, mutta parempaa siitä tuli kuin olen koskaan onnistunut itse jäniksestä tekemään. Ehkä sen teki pelkkä hänen kädenkos-ketuksensa.

Elsaan päättyi yksi ai-kakausi. Näitä naisia ei enää ole.

Haltioiden sukua Pakina Yrjö Rautio

Katso päivitetyt Kuohun tapahtumathttp://marttiylavaara.suntuubi.com/ Esiintyjiä lähes 50!

Satoi tai paistoikesän parhaat menotLohijärven Kuohulla:Juhannusaattona 22.6. klo 21-02 * Seija & Mikset, Mika Jefremo�, Sanna Keskitalo Ulkolavalla Karaoke: Viihde-Huhtalat, Tero2Pohjolan yössä 9. kerran-tanssitapahtuma la 7.7. klo 19-02* Iltamat klo 19-21* Tanssit klo 21-02* Karaoke klo 21-02* Lomatikka 21-24

Mika Jefremo� Seija ja Sanna Keskitalo

Elsa oli niitä vanhan kansan naisia, jotka eivät osanneet olla joutilaina. Käsissä oli kudin, ellei muuta tekemistä ollut.

Ison veen isot kalat toukokuulta, haukimamma 10.1 kg ja kuha 3.3 kg.

hreä PysäkkiVipuh. 016-515 500 www.granni.�/info@granni.�

• Pitopalvelua • Lounasta päivittäin • Pizzaa • a´la cartea • kokoustilat • kahvia• suolaisia ja makeita leivonnaisia

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •20 Miekojärven uutiset

Puh 0046 927 22050

Ma-Pe 9-20 La 9-18 Su 11-18

Lohijärven Puutarha

Huhantie 18Aavasaksa

p. 045-678 4348

PANTSARIN SAHA OY

PANTSARIN SAHA OYTeollisuustie 12, 95700 Pello

puh. 016-513 921, 0400-159 275, fax 016-513 923sähköposti: [email protected]

OSTAMME PUUTA PYSTYKAUPPANA JA HANKINTANA.MYYMME SAHATTUA JA HÖYLÄTTYÄ PUUTAVARAA, MYÖS PÄÄTYPONTATTUNA.

• listaa • ulkovuorilautaa • paneelia • raakaponttia • lattialautaa • painekyllästettyä • höylähirttä • kaidepuuta

OSTAMME PUUTA PYSTYKAUPPANA JA HANKINTANA.MYYMME SAHATTUA JA HÖYLÄTTYÄ PUUTAVARAA, MYÖS PÄÄTYPONTATTUNA.

• listaa • ulkovuorilautaa • paneelia • raakaponttia • lattialautaa • painekyllästettyä • höylähirttä • kaidepuuta

KELLO- ja LAHJAPALKINEN

PELLO, Kunnantie 2 • 513 051

LahjaksiTerälehdet

Sisar

design by Terhi Koivisto

design by Marja Suna

My Saaga

Kelloseppä Maj-Lis Kvist

palveluksessanne

www.midnightsuncanoeing.eu

Suomen ja Ruotsin rajalle. Seitsemän päivää – 295 km pitkin Muonion- ja Tornionjokea!Mahdollisuus osallistua myös viestijouk-kueena tai meloa vain osan matkasta.Arvomme melojien kesken kaksi kajakkia! (Prijon Seayak 520 ja Jackson Journey)

1.–7.7. 2012

Tule mukaan melontaseikkailuun!

KALAMIESTEN TEKEMÄ LEHTI 24 VUOTTA!

vetouistelulehti.fiP. 03 - 7625 775

Neljä numeroavuodessa vain 26€!

Osta lehtipisteestä tai tilaa:

KoneyhtiöHoikkaniemi Oy

0400 399 656

MetsäkoneurakointiKaivinkonetyöt

Tiesitkö✒ Lapin ELY-keskus on tilannut Lapin vesitutkimuk-selta kalastotutkimuksen Miekojärveen laskevista Alposjoesta ja Luomalan-joesta. Sähkökalastus tehtiin elokuussa 2011.

Alposjoen yläosista löy-dettiin taimenen poikasia jonkin verran. Sen sijaan Luomalanjoen yläosilta luontaisesta lisääntymisestä peräisin olevia kesän van-hoja poikasia löytyi varsin runsaina tiheyksinä (46 kpl/ 100 M2.)

Lisäksi koealueella esiin-tyi useita taimenen ikäluok-kia. Yksin erikoisimmista löydetyistä kalalajeista oli kivisimppu.

Täyskasuinen kivisimppu on 2-3 vuoden ikäisenä täyskasvuinen ja 6-9 cm pitkä.

Viime vuoden kesätapaamisessa Lanko-Pekan vihtakoulussa opittiin vihtan tekemisen salat. Tämän kesän antina mm. Kyllikin toivottu "tuohisormuskoulu".

Kesätapaaminen Mäntylaessa

Documents

Miekojärven Uutiset 2012