Calamnius Uutiset 2 2011

www.calamnius.fi

Calamnius Uutiset 2011 - 2

Taas kalenterivuosi lähestyy loppuaan, mutta niinhän se tekee joka vuosi, ainakin ennen vanhaan:-) Vuosi 2011 on ollut monessa mielessä mielenkiintoinen ja monella tavalla antoisa, olen saanut tavata taas monia uusia ihmisiä monenlaisissa yhteyksissä. Suurimmat tapahtumat ovat olleet Suomen Sukututkimusseuran valtakunnalliset sukututkimuspäivät, tällä kertaa Porissa, missä tutustuin moniin sukututkimuskentän ihmisiin. Verkostuminen on tänä päivänä tärkeää. Edellä mainittujen sukututkimuspäivien jälkeen jouduin SSS:n varapuheenjohtajana ottamaan vastaan SSS:n puheenjohtajan tehtävän, koska silloinen puheenjohtaja halusi erota tehtävästä henkilökohtaisiin syihin vedoten. Tämä on tietenkin vaikuttanut sekä positiivisesti että negatiivisesti omaan ajankäyttööni. Kesällä olen käynyt muutamissa sukutilaisuuksissa kertomassa Calamniuksista, sekä houkuttelemassa uusia jäseniä seuraamme. Aina on joku uusi tullut:-) Syksyllä päätettiin, että seuramme osallistuu Vantaalla järjestettävään "Kuulutko sukuuni" -tapahtumaan. Tapahtuma on Suomen suurin suku-tutkimusyhdistysten ja sukuseurojen tapahtuma. Tänä vuonna kävijöitä oli yli

1500 henkeä.

Tervehdys rakkaat sukulaiset

Osastomme sai monilta muilta esillä olijoilta ja kävijöiltä erinomaiset arvosanat ja kehut. Tästä voimme kiittää sihteeriämme Annelia hyvin suunnitellusta osastosta. Anneli ja Suvi hoitivat osastomme erinomaisesti, itse jouduin valtakunnallisen seuran puheenjohtajana olemaan poissa meidän omasta "standista" hoitamassa monia muita yhteyksiä näiden kahden päivän aikana. Seuramme suunnittelee nyt olevansa mukana vastaavanlaisissa tapahtumissa Suomessa lähitulevaisuudessa: Vantaalla joka vuosi ja valtakunnallisilla

sukututkimuspäivillä aina, kun ne ovat sukumme kannalta sopivalla paikkakunnalla. 2012 tapahtuma on Kuopiossa, 2013 Kokkolassa, 2015 Salossa ja 2017 Helsingissä, kun Suomen Sukututkimusseura täyttää 100v. Seuramme on SSS:n jäsen. Lopuksi pieni pyyntö, etsintäkuulutus: pieni lehtitiimimme tarvitsee kääntäjiä, niin ruotsiksi kun englanniksi. Haluamme palvella jäseniämme heidän omalla kielellään tasapuolisesti. Koska itse olen tällä hetkellä kolmen eri seuran hallituksessa ja lisäksi vielä työelämässä, oma aikani ei riitä. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Lasse

Tässä numerossa…

• Puheenjohtajan tervehdys

• Kesäretki Porvooseen

• Kuulutko sukuuni

• Jäsenasioita

• Uusia runoilevia Calamniuksia

• Kirpparikuvan arvoitus

ratkennut?

• Korpikirjailijan värikäs elämä

• Kiannon tikkuaski

• Lundahlien sukukokous

• Sihteerin palsta

• Kuulun sukuun

• I.Kiannon avoimet kirjeet • Korsuorkesteri ja vanha biblia

Wallinien sukukokous

Kesätapahtuma Pohjanmaalla

Sivu 2 Joulu 2011 ’ Vuosikerta 2 * Numero 2

Sivu 1

Kevät 2011 ’ Vuosikerta 2 * Numero 1

Jäätelö ja varjo houkuttelivat lämpimänä päivänä

Timbaalin Vihreä Sali Kävelykierros alkamassa Yhteinen päivä loppumassa

Sukuseuran kesäretki Porvooseen 30.07.2011

Kokoontuminen Raatihuoneentorilla

Kesäretkemme aamu oli kaunis ja lämmin, kun 16 sukuseuramme jäsentä kokoontui Porvoon Raatihuoneen torille klo 10:ksi Uusia jäseniä oli myös mukana. Kuulumisten jälkeen päivämme alkoi museokierroksella. Vuonna 1764 valmistuneessa Vanhassa Raatihuoneessa tutustuimme Porvoon seudun historiaan ja esinekulttuuriin, sekä jääkaudesta kertovaan osioon ja Albert Edelfeldtin teoksiin. Sitten torin toiselle laidalle, Holmin taloon. Vuonna 1763 valmistuneessa talossa tutustuimme varakkaan porvoolaisen kauppiaan kotiin ja talon elämään 1700-luvun lopulla. Museoiden jälkeen, ennen lounasta oli aikaa ostoksille ja vaikka ostettavaakaan ei löytynyt, olivat ihanat pienet putiikit ja kapeat mukulakivikadut itsessään jo tutustumisen arvoisia. Lounaan nautimme 1700-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa sijaitsevassa ravintola Timbaalissa ja sen Vihreässä salissa. Ravintola on maankuulu etanaravintola, mutta me nautimme maistuvan saaristolais-pöydän antimista.

Joulu 2011 ’ Vuosikerta 2 * Numero 2 Sivu 3

Kalakeittoa oli myös tarjolla. Kalakeitto on itse asiassa porvoolaisittain hyvin merkittävä ruokalaji, alkoihan Porvoon palo

(1760) kalakeittoa keitettäessä. Raatihuoneentorilta museon edestä aloitimme klo 14 opastetun Vanhan Porvoon kierroksen kulkien kävellen sen katuja ja kujia. Saimme ihanan oppaan avulla tutustua sekä kaupungin historiaan että nykypäivään ja kuulla tarinoita kaupungissa asuneista ja vierailleista mielenkiintoisista henkilöistä. Kävelykierroksen aikana huomasimme myös, että Porvoo on pullantuoksuinen leipomoiden kaupunki. Päivämme päättyikin kahvi-hetkeen Porvoon Paahtimossa, joka sijaitsee 1902 valmistuneessa punatiilisessä nelikerroksisessa makasiinissa. Lopuksi ryhmäkuva ja hyvän kotimatkan toivotukset.

Sydämellinen kiitos kaikille

mukana olleille, teitte päivästä ikimuistoisen

Anneli

.

Kuva: Jouko Hiltunen

Kuulutko Sukuuni 8-9.10.2011, Vantaa


Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa… Tässä olemme rakentamassa osastoa aamulla heti klo 8.

La klo 10–17 ja su 10- 16, oli osastollamme lähes tauotta asiakkaita. Molemmat koneet olivat tarpeeseen, kun tietoja etsittiin.

Osastomme sai hyvää palautetta, myös kivet ja kaislat herättivät huomiota. Järjestäjien taholta oli tiedusteltu mm. kivien tarkoitusta ja sieltä oli osattu kertoa, että merenrantaahan somisteet kuvaavat, eli Kalajokea.

Kuvassa etualalla lähdekirjallisuutta, joista Sursilliana oli selatuin teos.

Myös uusia kontakteja syntyi ja mielenkiinnolla odotamme mitä kaikkea tapahtuma vielä poikii. Osa vierailijoista yllättyi positiivisesti, kun huomasi itsekin kuuluvansa Calamniuksiin, Runsas positiivinen palaute osastoamme ja tutkimuksiamme kohtaan sai ainakin minut hämilleen. Maltoimme tuskin käydä syömässä, koska "asiakkaita" oli lähes tauotta ja jonoiksi saakka.

Ns. seinävaate ja pöytäliina ovat parivuoteen lakanoita, joihin Anneli piirsi ja tekstasi tekstiilitussilla sinetin ja tekstit. Paidat, korut, tekstiilit ja kaikki painotuotteet noudattivat samaa linjaa ja se myös huomattiin. Palaute ja kiinnostus osastoamme kohtaan oli niin upeaa, että päätimme jatkossa olla mukana vastaavissa tapahtumissa.

Anneli

Kuulutko Sukuuni -tapahtuma Vantaalla on Suomen suurin vuosittainen sukututkijoiden ja sukuasioista kiinnostuneiden tapahtuma. Tapahtumaan osallistui tänäkin vuonna yli tuhat alan harrastajaa ja sukuasioista kiinnostunutta kautta maan. Esiteltävänä oli sukuja eri puolilta Suomea, sillä tapahtumassa oli yli 80 näytteilleasettajaa. 61-vuotias Calamnius Sukuseurakin oli nyt ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa tapahtumassa. Viikonloppu oli todella antoisa. Oli aivan mahtavaa tavata niin paljon henkilöitä, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä sukututkimuksen parissa. Hyvin moni tuli osastolle kuin vanha tuttu ja ”jatkoimme” keskustelua sähköpostien pohjalta. Sunnuntaina laitoimme seinälle kuvan omista kotisivuistani. Eli tiedoksi, että täältä löytyy AK.

Uusia jäseniä 2011

Jäsen Haaratunnus Ala-Heikkilä Antti Sara D5 Ala-Heikkilä Minna Sara D5 Korkala Maija Gabriel B2 Lehtonen Jaakko Sara D1 Lehtonen Pekka Sara D1 Pisilä Jarmo Car C 1 Ryhänen Juha Gabriel B1 Stadius Ritva Gabriel B2+

Toivotamme uudet jäsenemme ilolla tervetulleeksi Calamnius-sukuseuraan!


Nimi Pvm Haaratunnus Ikä

Antikainen Synnöve 02.10. Gabriel B1 70 Asplund Roger 23.07. Gabriel B1+ 75 Bonekamp Gunnevi 20.04. Gabriel B1 80 Idman Edvard 24.03. Gabriel B1+ 75 Kaasila Annikki 02.04. Susanna A1 80 Kajava Anna-Kaisa 24.02. Susanna A1 80 Kalajoki Hannu 06.07. Gabriel B1+ 70 Kianto Ursula 05.10. Gabriel B1+ 70 Küttner Peter 22.11. Gabriel B2+ 80 Lehto Marja 20.02. Gabriel B2+ 90 Lehtonen Pekka 08.06. Sara D1 75 Rajaniemi Arvo 27.07. Carl C1 85

Onnittelemme seuraavia tiedossamme olevia merkkipäivän viettäjiä vuonna 2012

Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 350 v Petter Gabrielinpoika Calamniuksen syntymästä. Hän syntyi Riikassa, Latviassa v. 1662. Petter Calamniuksesta on tiedossamme seuraavaa:

Petter Calamnius oli ylioppilas Turun Akatemiassa 1680. Hän toimi apulaispappina 1689 Lohtajalla, vuonna 1690 hänet valittiin Kalajoen kappalaiseksi ja 1716 hänet nimitettiin Kalajoen kirkkoherraksi. Lisäksi hänellä mainitaan olleen hyviä ominaisuuksia, nimittäin ”koeteltu, hyvä oppi, kauniit lahjat ja arvokas käytös”.

Pohjan sodan käännyttyä tappiolliseksi ja vihollisen miehitettyä maan joutuivat mm. Kalajokilaakson asukkaat pakoilemaan ja piileskelemään riehuvia ja ryöstäviä vihollisjoukkoja. Vaikka Turun hiippakunnasta pakeni silloin Ruotsiin 168 kirkkoherraa ja kappalaista, Petter Calamnius jäi hoitamaan seurakuntaansa. Tämän ratkaisun katsotaan edellyttäneen sekä selkeää isänmaallista vakaumusta että kylmää päättäväisyyttä. (Ylioppilasmatrikkelin mukaan hän olisi paennut sotaa Ruotsiin v. 1715)

Petter Calamnius on Calamniusten Vaasan haaran kantaisä. Uuden haarakoodituksen mukaan hän on kaikkien

Gabriel B2:n esi-isä. Kuvassa Riian kaupunki mereltä nähtynä joskus 1600-luvulla

Poisnukkuneet jäsenet 2011

Nimi Kuollut Heino Rajaniemi 06.03.2011 Pentti Rahkola 15.04.2011

Anni Kivimaa (os. Rajaniemi) 25.05.2011

Muistoa kunnioittaen Calamnius Sukuseura ry.

Jäsenasioita


Mikko Kalajoki helmikuun 16. 2011

Sukututkija

Sukututkija tutkii sukua, suvun keskuudesta etsii johtolankoja, sivuvävyjä ja appiukkoja, isoäitejä ja pikkuserkkuja, esivanhempiaan kauan sitten kadonneita maasta karkoitettuja tai puusta pudonneita anoppeja, enoja ja myöskin miniöitä tutkii tutkija valvoessaan pitkin öitä tarkkaan kaivellessaan sukupuiden juuria toivoo löytävänsä suvustansa suuria kuninkaita, kreivejä tai edes paroneita vallankumouksen juonittelut varoneita. Sukututkija tutkii sukua, unissaankin näkee joskus sukulaisia edesmenneitä — siis vainajaisia.

Mikon sisko Saara kommentoi: Sukututkija etsii rillejä ruotii jälleen suursillejä, setvii verkkoja, heittää täkyjä, alkaa nähdä sukunäkyjä: isän nenä, tädin suu, pikkuserkun poskiluu!

Mikko Mikko kirjoitti... Hi hii! Runoblogeliinin eka kommentti palkitaan sukunäköisyys-maininnalla ja kummiakirjalla!

Seurasi Mikolta uusi runo

Paljon hälyä kälystä Voi voi sitä hälyä kun etsitään kälyä koko suvun voimin täysin töin ja toimin eikä kukaan älyä että turha on kälyä huudellen etsiä pitkin metsiä sillä eihän se enää siellä pälyä.

Siihen Saara vastasi: Katosiko natosi? Hylkäsikö ylkäsi? Synkäksi käy sävy kun häviää myös vävy. Ei niistä pidä lukua, katoavaa sukua.

Ja tähän puolestaan Matleena, toinen sisko Lontoosta vastasi, aivan mahtavia! nyt on oma kieli kankeassa yltiöanglovaikutteisessa jamassa, ei suju runoilu enää siskoltanne, jatkakaa te sanojen kiskontaanne....uuh! t. sisko, täti, käly, nato, jolla paha lorukato!

Uusia runoilevia Calamniuksia

Sydämelliset kiitokseni muistamisesta täyttäessäni 95 vuotta

Solveig Kiannon 95v syntymä-päiväjuhlia vietettiin 15-16.10.2011 Kerimäellä perhepiirissä.

”Lämpöisessä juhlassa kuuntelimme kitaransoittoa, muuta musiikkia, runonlausuntaa, sukuhistoriaa ja yhdessä lauloimme ja nauroimme. Syntyessään v. 1916 Tervolassa oli aurinko paistanut; siitä oli saanut nimen Solveig. IHME! sunnuntaina 16.10.2011 AURINKO PAISTOI!” (Kimmo Kianto)

Sukuseuran onnittelukortti ilahdutti Solveigia ja hän pitää kaikkein kauneinta korttia aitiopaikalla.

.

Oletukseni on, että Carl peri äitinsä jälkeen valokuvia, jotka kulkeutuivat hänen Espanjan kotiinsa. Näin selittyisi sekin, että joukossa oli Wasenius-merkittyjä ja ainakin pääpiirteissään ratkeaisi arvoitus, miten kuvat päätyivät tänne. Carl on jo poistunut joukostamme ja sen takia taisi Hildankin kuva muiden mukana joutua ´kiertoon´. ….jatkuu seuraavassa numerossa

Kirpparikuvan arvoitus ratkennut 2. osa


1

Reni Hildeen selvitti kuva-arvoituksen

Jokunen lukija saattaa muistaa tässä lehdessä lukeneensa kirpparifanin impulssiostoksesta, joka oli vanha valokuva vuodelta 1897. Kuvassa vanha nainen istuu kukkien keskellä.

Teksti: Reni Hildeen

Kuvan takana lukee ”Överstinna Hilda Tawaststjerna, f. Tawaststjerna, 1817-1901, på sin 80-års dag” Joukossa oli muitakin kuvia, mutta niissä luki ´Wasenius´. Tietääkseni meidän suvussamme ei Tawaststjernoja ole, mutta luonteen-heikkouteni sai minut kuitenkin ostamaan tuiki tarpeettoman esineen.

Lisää tekstiä löytyy Kun puhdistelin kuvan lasia ja pyörit-telin kuvan taustapahvia käsissäni, oli erottavinani hyvin heikkoa kirjoitusta. Suurennuslasin kanssa erotin tekstiä, joka oli aiemmin pyyhitty, mutta kynän painallus näkyi vielä. Tulkitsin kirjoituksen ”Min m…… mor på 80-års dag”. Molempien kirjoitusten käsiala muistutti toisiaan.

Kuka olikaan Hilda? Hilda Maria Tawaststjerna syntyi 1817 Tukholmassa. Hänen isänsä oli Ruotsin armeijan majuri Jakob Johan Tawaststjerna, joka oli syntynyt Maaningalla ja äiti Magdalena os. Cairenius Maskusta. Hilda Marian mies oli hänen serkkunsa, Venäjän armeijan eversti Carl Johan Tawaststjerna, joka oli syntynyt Leppävirralla. Tämä selittää tekstin ”f.(ödd) Tawaststjerna”. Pariskunta asui Suomessa ja Venäjällä ja Hildan mies oli Helsingin poliisipäällikkönä ja 1864 Valtiopäivillä valtiopäivämiehenä. Hilda kuoli Helsingissä 1901.

Lapsiakin tuli Kaikkiaan Hilda synnytti kahdeksan lasta, joista aikuisikään pääsi kuusi. Jo aiemmin seurasin Julia-tyttären tytärlinjaa ja päädyin Märta Tikkaseen. Koska joku on kirjoittanut kuvan taakse ´min m(akes?) mor…´niin tämä linja ei kuitenkaan näyttänyt oikealta. Piti löytää joku pojista, jonka vaimo olisi ollut tekstin kirjoittaja. Poikia oli kaikkiaan 3, joista yksi kuoli 9-kuukautisena.

Hilda M. Tawastsjernan esi-isäpolku:

Petrus Michaelis Arctophilacius

Margaretha Arctophilacius Beata Pictorius

Jakob Pontus Tawaststjerna Erik Wilhelm Tawaststjerna Jakob Pontus Tawaststjerna Jakob Johan Tawaststjerna Hilda Maria Tawaststjerna

Calamnius sukuseuran haaratunnus on

Margareta D3

Onni Rikard Mauritz näyttää Anneli Kotisaaren tietojen mukaan eläneen ja kuolleen Voronezissa venäjällä. Jäljelle jäi nuorin, Henrik Johan August, joka syntyi 1856 Helsingissä ja kuoli siellä 1935.

Jäljitetään Henrik avioitui norjattaren Ingeborg Elise, os. Christensen kanssa. Heillä oli 3 lasta, 2 tytärtä ja poika. Tyttäristä kokeillaan Tromsössä 1903 syntynyttä Ingeborg Maria Theresia nimistä. Hän näyttää tulleen isiensä maahan ja nai vuonna 1924 Leppävirralla 1898 syntyneen ins. Kenneth Alexander Wreden. He erosivat vuonna 1942, mutta ehtivät saada kaksi poikaa, Carl Henrik

Kennethin ja Casper Gustaf Kennethin.

Wasenius tulee kuvaan Muistettaneen, että Hildan kuvan vierellä oli muutama muukin vanha valokuva. Niiden takana luki ”Wasenius”, mikä ei sanonut minulle mitään eikä näyttänyt liittyvän Hildaan. Mutta sen jälkeen, kun Ingeborg Wrede, os. Tawaststjerna, oli miehestään eronnut, hän avioitui 1954 Helsingissä Adolf Ferdinand Wasenius – nimisen miehen kanssa. Siitä liitosta ei luonnollisista syistä enää lapsia tullut, mutta antaa kuitenkin mahdollisuuden selittää ne muut kuvat, joissa luki Wasenius. Ingeborg säilytti Hildan kuvan ja toisen miehensäkin perheen kuvia lapsilleen. Kuka ne sai Ingeborgin kuoltua?

Tässäkö selitys Ingeborgilla ja Kenneth Wredella oli siis kaksi poikaa, Carl ja Casper. Katsotaanpa mitä Anneli Kotisaaren tietolaari heistä sanoo. Casperista sanotaan, että hänestä tuli muun muassa elokuvaohjaaja, jonka elokuvassa on ainakin Sean Connery näytellyt. Carl ensimmäisestä todetaan, että hän oli ”Flygkapten”, eli lentokapteeni. Siispä kyselemään Aurinko-laivueen kavereilta kuka tunsi miehen. Sellaisiakin löytyi, eläkkeellä jo olevia Aero/Finnair kapteeneja. Olipa eräs, joka kertoi Carl ”Kallen” olleen naapurinsa täällä Fuengirolassa

Eero Marttisen kirjoittama Ilmari Kianto – Korpikirjailijan elämä (Ajatus Kirjat), kokoaa yhteen rakastetun ja vihatun kulttuuripersoonan pitkän elämän vaiheet. Kianto kirjoitti elämänsä aikana lähes 70 teosta ja useita julkaisemattomia käsikirjoituksia. Marttisen teoksessa näyttäytyy kirjailija, jonka tavoitteli tinkimättömästi rehellisyyttä ja kohtasi avoimesti elämänsä ristiriidat. Kirja on myynnissä ainakin Akateemisessa Kirjakaupassa ja Suomalaisessa Kirjakaupassa. ISBN 978-951-20-7868-4

Ilmari Kiantohan asui 1912 – 1939 Suomussalmen korvessa järven rannalla tiettömien taipaleiden takana, kirkonkylään pääsi kesäaikana metsäpolkua, talvella piti hiihtää tai matkata porolla jäitä pitkin n. 10 km taival. Jos tulitikut sattuivat loppumaan, piti uunilämmitteisestä ja kynttilöiden ja öljylamppujen valaisemasta talosta lähteä kirkonkylään tikkujen hakuun. Joskus oli laskettava tikut ja päivät, että osasi säännöstellä niitä seuraavan kyläreissuun asti. Askissa luki ” Keskisisältö 45 kpl”. Kävi kuitenkin usein niin, että askissa oli ilmoitettua vähemmän tikkuja ja sattui, että iltamyöhällä joutui lähtemään hiihtämällä pimeään lumituiskuun tikkujen hakuun. Tästä suutahtaneena piippua ja sikareita poltteleva Kianto kirjoitti tulitikkutehtaalle valituksen selittäen mihin hankaluuksiin oli joutunut kun tikkujen lukumäärä ei täsmännyt, vaan aina oli vähemmän kuin keskimäärä. Yllätyksekseen hän sai joulun alla 1936 tikkutehtaalta paketin, jossa oli 1000 tikkuaskia, joita peitti hänen omalla nimellään oleva etiketti. Lahja ja anteeksipyyntö tikkutehtaan johtajalta!


Kiannon tikkuaski

Joululahjavinkki! Korpikirjailijan värikäs elämä yksissä kansissa

Iloissaan Kianto jakeli tikkuaskeja tuttavilleen. Näitä askeja on vieläkin joillakin keräilijöillä, niitä oli sekä vihreä että punainen versio. Mutta kohta askit loppuivat, ja viimeisiä varjellessaan Kianto kirjoitti yhteen askiin tekstin ”Sain kerran joku vuosi sitten ennen sotiamme omituisella tavalla joululahjaksi 1000 kappaletta tällaisia laatikoita ja jakelin niitä ympäri Suomea saaden vastalahjoja varsinkin liikemiehiltä. Nyt Turjanlinnan tuhon jälkeen nämä ovat ani harvinaisia, ainutlaatuisia muistoja. Tätähän en lahjoita enkä myö pienellä rahalla! Turjanraunioilla 1942. Ilmari Kianto” Kiannon Turjanlinna Oy ja Ilmari Kianto – seura ry. ovat sittemmin teettäneet samalla etiketillä varustettuja tikkuaskeja Kianto-faneja ja keräilijöitä varten. Tällä hetkellä askia on ostettavissa Kiannon Turjanlinna Oy:ltä/ Raija-Liisa Kiannolta; [email protected] puh. 040 732 0637, takkatikkukoossa hintaan 3 euroa aski.

Raija-Liisa Kianto

mailto:[email protected]

Jaana Laasonen ja Tapio Kallio

Jotaarkka Pennanen


Lundahl-sukuseura – Släktföreningen Lundahl piti kesäkokouksen 18.6.2011. Tilaisuus alkoi Turussa suvun jäsenen, Belgiassa asuvan Nadine Lundahlin taidenäyttelyllä. Sitten seurasi yhteinen lounas vasta avatussa tunnelmallisessa Hus Lindman – ravintolassa. Virallinen vuosikokous pidettiin samaisessa ravintolassa. Sukuneuvosto sai muutaman uuden jäsenen väistyvien tilalle. Lopuksi siirryttiin Kaarinaan, Waarniemen kartanoon Lars ja Carita Tiusasen vieraiksi.

Lundahlien sukukokous 18.06.2011 Turku

Siellä ohjelmassa oli iltapäivä-kahvin lisäksi sellisti Timo Hanhisen sellonsoittoa, teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen esitys mm. isoisästään Aarne Orjatsalosta sekä musiikinopettajienTapio Kallion ja vaimonsa Jaana Laasosen musiikkiesitys. Mukana oli hiukan alle 40 Lundahlia, jotka siis ovat kaikki myös Calamniuksia.

Suvi Kauhanen

Joululahjavinkki Myös tänä vuonna ilmestyy jokavuotinen Ilmari Kianto Seura ry:n julkaisema Kianto –seinäkalenteri. Tänä vuonna seinäkalenterin aiheena ovat Kiannon tilapäisrunot. Kalenteria voi tilata Raija-Liisa Kiannolta. Sähköpostitse: [email protected] tai puh. 040 732 0637


Vuotuinen jäsenmaksu kaudelle 2011 – 2015 on 10 €

Seuran pankkitili on: NORDEA IBAN: FI5121422000160623 BIC: NDEAFIHH Seuran kotisivut: www.calamnius.fi

Puheenjohtajan email: lhsoft [at] gmail.com

Sihteerin email: ea.kotisaari [at] gmail.com puh. 050-5202787

Rahastonhoitajan email: suvi.kauhanen [at] gmail.com Ilmoittakaa sähköposti-osoitteenne meille, jotta voimme lähettää tulevat tiedotteet sähköisesti, mikä vähentää monistus- ja postikuluja. Ilmaisen sähköposti-osoitteen saa alla olevasta nettiosoitteesta:

www.gmail.com

Jäsenlehti: Calamnius Uutiset

Calamnius Uutiset ilmestyy 2 kertaa vuodessa; joulukuussa ja toukokuussa ja se jaetaan ilmaiseksi kaikille sukuseuran jäsenille. Toivomme, että mahdollisimman moni tekisi juttuja tai toimittaisi aiheita ja kuvamateriaalia julkaistavaksi. Materiaalin voi lähettää joko sähköpostilla tai kirjeitse jollekin lehden toimituskunnan jäsenelle. Alkuperäiset kuvat palautetaan takaisin. Aineisto lehteen tulee toimittaa viimeistään kuukausi ennen lehden ilmestymistä, jotta se ehditään myös kääntää ruotsiksi ja englanniksi. Käännösapua tarvitaan, ilmoittaudu mukaan lehtitiimiimme Annelille.

Jäseneksi liittyminen

Vuoden aikana on sukuseuraan liittynyt taas muutama uusi jäsen, tällä hetkellä jäsenmäärä on 140. Jos tiedät sukulaisia, jotka voisivat haluta jäseneksi, niin ilmoitathan heille seuran yhteystiedot. Sukuseuran sääntöjen mukaan varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on isän tai äidin puolelta Petrus Michaelis Arctophilaciuksen (1762-1831) jälkeläinen.

Sukuseuran säännöissä, pykälässä 3 mainitaan mm.:

Yhdistys pyrkii toteuttamaan tarkoitusperiään – järjestämällä kokouksia, joissa jäsenet voivat tutustua toisiinsa – kokoamalla, luetteloimalla ja tarpeen mukaan yhtenä kokonaisuutena säilyttämällä suvun vaiheita koskevia asiakirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, kuvia, valokuvia, leikekokoelmia ja muita painotuotteita – kokoamalla, luetteloimalla ja omissa tai julkisissa kokoelmissa säilyttämällä sukuun kuuluvia muistoesineitä – selvittämällä suvun vaiheita sekä saattamalla tutkimustyön tulokset jäsenten tietoon – jatkuvasti luetteloimalla suvun jäsenet, nekin, jotka eivät ole liittyneet yhdistykseen

Siksi on tärkeää ilmoittaa:

Yhteystiedot

Sukuseuran toiminnan varmistamiseksi jäseniä pyydetään ilmoittamaan yhteystietojen muutoksista (sähköposti tai osoite) sihteerille..

Perhetapahtumat

Sukuseuralaisten ja sukulaisten toivotaan ilmoittavan meille syntymistä, häistä ja muista tapahtumista Calamnius-sukuseuran matrikkelin ajan tasalla pitämiseksi. Tietoja kerää Anneli Kotisaari. Hänelle voi ilmoittaa tietoja, tarkistaa tietoja tai pyytää korjaamaan tai poistamaan niitä. Ilmoituksen hänelle voi tehdä jokainen parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta mieluiten sähköpostina tai muutoin kirjallisessa muodossa, jotta tiedot tulevat varmemmin oikein. Kirjepostia voi laittaa osoitteella: Nuottakuninkaantie 6 B 14, 02230 Espoo

Sihteerin palsta

Vanha digitoinnilla pelastettu kuva vuodelta 1898. Kuvassa: Joulun viettoa Suomussalmen pappilassa


§ §§

http://www.calamnius.fi/




http://www.gmail.com/

Joululahjavinkki!

Sukuseuralla on muutama kappale hopeista kaulakorua, jota voi käyttää myös rintaneulana. Hinta 95 € Tilaukset: Lasse: lhsoft(at)gmail.com tai Anneli: ea.kotisaari(at)gmail.com

Seuralla on muutamia sukutuotteita myytävänä vain jäsenille

DVD Tallenne juhlista

Calamnius

Ikipostimerkki

Koruja; pinssi,

solmioneula, bola,

rintakoru, kaulakoru

Suku-CD

Kuva-CD I

Kuva-CD II

T-paita

Postikortti

Calamnius sormus on suunnittelussa Lisätietoja seuran kotisivuilla:

www.calamnius.fi

Sukuseuramme on jatkanut sukututkimuksia monella rintamalla. Kun tammikuussa 2006 Anneli Kotisaari sai Calamnius tiedoston, oli Calamnius – jälkeläisiä 3348 henkilöä. Kesällä 2010 viettäessämme seuran 60 v. juhlia, oli jälkeläisten määrä noussut jo reiluun 39.000. Nyt Calamnius jälkeläisiä on jo yli 44.000. Ilman ulkopuolista apua, ei tällainen kehitys olisi ollut mahdollista. Kiitos kaikille tähän astisesta yhteistyöstä. Tätä työtä myös jatkamme edelleen hyvin innokkaasti. Samoin jatkamme vanhojen sukua ja sukutapaamisia koskevien kuvien, kirjeiden ja muiden dokumenttien tallennusta digitaaliseen muotoon. Kesällä 2011 on digitoitu Hannu Kalajoen ja Ulla Bomanin aineistoa.


Edellä mainittuun 3. pykälään viitaten

Toivomme teiltä aktiivisuutta, jotta saisimme koottua aineistoa suvun vaiheista talteen tuleville sukupolville. Voitte lähettää tallennettavat materiaalit: Anneli Kotisaarelle sähköpostilla (ea.kotisaari(at)gmail.com) tai osoitteella: Nuottakuninkaantie 6 B 14, 02230 ESPOO Valokuvat ja mahdollinen muu materiaali palautetaan välittömästi skannauksen jälkeen ilmoitettuun osoitteeseen.

http://www.calamnius.fi/

Leena Viitala


Kainuun tunnetun korpikirjailija Ilmari Kiannon (s.1874) viimeiset vuosikymmenet eivät olleet vain rauhallista vanhuuden viettoa, vaan tapahtumia riittää kerrottavaksi niin Helsingin Mariankadulta, missä hän vietti talvet, kuin kotiseudulta Suomussalmelta. Hänen luonaan käy lukuisia vieraita, tunnettuja taiteilijoita, naapureita, kyläläisiä, vanhoja hyviä ystäviä ja ei-toivottuja tuntemattomia. On esiintymismatkoja, linnan kutsuja, kirjailijapäiviä, iloisia illanviettoja, matkoja ja sukukokouksia, ja niiden vastapainoksi kesien luontotunnelmia Turjanlinnan rauniomökeissä. Menetysten surulta ja epätoivoltakaan hän ei säästy. Hän muistelee teksteissään seikkaperäisesti myös entisajan tapahtumia, ottaa kantaa moniin asioihin ja arvostelee milloin ankarasti, milloin ylistäen aikakauden kirjailijoiden teoksia.

Ilmari Kiannon Avoimet kirjeet Kalevan lukijoille Joululahjavinkki

Nämä Avoimet kirjeet, suurin osa Oulun Kaleva-lehdessä julkaistuja, ovat kirjailijan aitoa päiväkirjantapaista kerrontaa omasta elämästään vuosina 1946–1965. Ilmari Kianto kuoli Auroran sairaalassa Helsingissä 23.4.1970 lähes 96 vuoden ikäisenä. Kirjan on toimittanut Raija-Liisa Kianto v. 2011

Uutuuskirja ilmestynyt viikolla 46. Näillä näkymillä kirja tulee olemaan myynnissä ainakin Suomussalmen kirjakaupassa, mutta kirjaa voi tilata Raija-Liisa Kiannolta. Sähköpostitse: [email protected] tai puh. 040 732 0637

Jokainenhan kuuluu sukuun eikö vain. Milloin olet viimeksi pitänyt yhteyttä sukulaisiisi? Aika on muuttunut niin, ettei enää piipahdeta sukulaisilla kylässä. Sukulaisia tavataan lähinnä häissä tai hautajaisissa. Uusi kanava on tietokoneen välityksellä käytävä facebook keskustelu, mutta se ei ole välttämättä pelkästään sukulaisten välistä. On silti hyvä tietää juurensa ja kuuluvansa johonkin sekä siirtää perinteitä nuorille sukulaisille. Sukuseuran toiminta on erinomainen tapa kohdata sukulaisia ihan paikan päällä. Sinäkin olet halunnut kuulua sukuun ja olet ilmoittautunut yhteen Suomen suurimpaan sukuseuraan Calamnius-sukuseuraan.

Kuulun sukuun

Eikö olisi mukava jos myös muut lähisukulaisesi kuuluisivat meihin? Ota yhteyttä, käy kylässä tai kirjoita facebookin kautta sukulaisellesi ja pyydä liittymään Calamnius-sukuseuraan. Seuran toiminnan kautta saa uusia tuttavuuksia, verestää entisiä ja tuntea kuuluvansa sukuun. Innosta sukulaistasi ottamaan yhteyttä Calamnius-sukuseuran puheenjohtajaan tai sihteeriin postitse, kotisivujen kautta tai sähköpostilla suoraan. Suku on Paras!

Leena Viitala


Rovasti itte sukunsa juurilla, Suomussalmen kirkon saarnapöntössä


suuntaamaan voimavaroja hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. No, minä nyt olen hiukan nostalgisissa tunnelmissa käytännöllisistäkin syistä.. Olemme sisarustemme kanssa tyhjentäneet vuoden ajan lapsuudenkotiamme, jossa isämme asui koko elämänsä ja äitimmekin 68 vuotta Siihen prosessiin sisältyy myös sisäistä matkaa, edellisiltä sukupolvilta saadun henkisen ja hengellisen perinnön ylöskirjaamista. Se tekee nöyräksi, panee kiittämään. Suurin osa siitä perinnöstä jää salatuksi. Mutta sen uskon että isäni ja äitini suvussa on sukupolvesta toiseen opetettu hyviä elämän arvoja ja välitetty kristillistä uskoa tuleville polville. Niin, että se on tavoittanut meidätkin. Oheisessa kotimme vaatimattomasta jouluseimestä otetussa kuvassa näkyy myös vanha Biblia. Se on painettu vuonna 1758. Sen ensimmäinen omistaja oli isoisäni isoisän isä Gabriel Calamnius, Pudasjärven kappalainen. Sen jälkeen se on annettu aina seuraavan sukupolven edustajalle, joista minä olen nyt vuorossa, siis numero kuusi. Meidän sukupolvemme eräs tehtävä puolestamme on jo vuosikymmeniä ollut panna hyvä kiertoon ja kertoa omille lapsillemme ja lastenlapsille, missä elämämme ja kansamme juuret ja perusta ovat.

Olin vaimoni Marjan kanssa Korsuorkesterin isänpäiväkonsertissa. Ohjelma oli monipuolinen. Sota-ajan laulut ja erityisesti Veteraanin Iltahuuto lirauttivat kyyneleen silmänurkkaan. Kuitenkin ylimääräinen kappale oli paras yllätys, Lasse Heikkilän ”Miksi Suomi olet levoton, vielä turva Jumalassa on”. Laulu on hänen Suomalaisesta messustaan, joka oli monille uusi tuttavuus. Viimeinen säkeistö kuuluu: ”Nouse salkoon, lippu valkoinen! Piirrä pilviin risti sininen! Se on kallein aarre isänmaamme, merkki kuninkaamme, liitto ikuinen. Nouse salkoon, toivo sydänten! Nouse salkoon, risti Jeesuksen!” Kuin vahvistuksena seuraavan aamun Päivän Tunnussana muistutti isien ja äitien uskollisesta työstä: ”Muistelkaa muinaisia aikoja, ajatelkaa menneiden sukupolvien päiviä. Kysykää isiltänne, niin he kertovat teille, kysykää vanhuksiltanne, niin saatte kuulla.” Jae on Viidennen Mooseksen kirjan luvusta 32. Miksi pitää aina palata muinaisiin aikoihin? Ettei vain sukuseuratoimintakin juutu pelkäksi kuolleitten luitten kaiveluksi? Sellainen vaara varmaan vaanii. Mutta toisaalta, joku viisas on lausahtanut: vasta riittävä menneisyyden tunteminen vapauttaa elämään nykyhetkessä ja

Korsuorkesteri ja vanha biblia

Silloin toteutuu yllä lainaamani Raamatun jakeen jatkoajatus, joka löytyy psalmista 78: ”Me emme salaa niitä lapsiltamme, vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta, Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt.” Tästähän itsenäisyyspäivässä ja joulussa on kysymys: ” Nouse salkoon lippu valkoinen, nouse salkoon risti Jeesuksen!” JK. Tässä lehdessä tuota sukupolvien ketjua edustaa hauskalla tavallaan aikuisten lasteni ketjuriimittelyt.

Jorma Kalajoki

Toimitus - Redaktionen: Päätoimittaja - Huvudredaktör

Lars J W Holm lhsoft(at)gmail.com

Avustajat - Medhjälpare: Anneli Kotisaari

ea.kotisaari(at)gmail.com Suvi Kauhanen Raija-Liisa Kianto

Käännökset – Översättningar: Lars J W Holm Vuosikerta – Årgång: 2 Joulukuu 2011 nro 2 December 2011 nro 2

Lue lisää ajankohtaisista sukuseuran asioista

www.calamnius.fi

Haluamme toivottaa kaikille jäsenillemme

Rauhallista Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta 2012

Jäsenmaksu vuodelle 2012 10 € Jäsenmaksu pyydetään suorittamaan 21.01.2012 mennessä. alla olevalle seuran tilille. Muista kirjoittaa tiedonantoja kohtaan ketä tai keitä jäsenmaksu koskee. Seuran pankkiyhteys on:

Nordea IBAN: FI51 2142 2000 1606 23 BIC: NDEAFIHH Huomaa että IBAN tilinumerossa kaksi ensimmäistä merkkiä ovat kirjaimet FI, kaikki muut merkit ovat numeroita.


Documents

Calamnius Uutiset 2 2011