Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet

Kai Laitinen toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi

Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry

22.11.2013 Turku

Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry

•  perustettu vuonna 1983 •  jäsenjärjestöt

Auta Lasta ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Lausteen perhekuntoutuskeskus ry, Nuorten Tukikodit ry, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry SOS- Lapsikylä ry

•  liittofunktio: tuoda jäsenjärjestöjen ihmisiä yhteen kehittämään lastensuojelutyötä

•  lastensuojelun jälkihuolto ja ammatillinen tukihenkilötoiminta, ls. vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sekä nuorten maahanmuuttajien tukitoiminta

•  useita projekteja •  toimistot: Helsinki, Järvenpää, Raisio, Vaasa ja Kokkola

Ajelehtimisesta sitoutumiseen –projekti vuosina 2003-2006

•  toteutettiin Vantaalla erityisen haastavien nuorten tukemiseksi

•  tiiviin tuen toimintamalli jälkihuoltoon •  mitoitus: yksi työntekijä/ kolme nuorta •  hyväksyttiin ensimmäisenä

jälkihuoltomallina THL:n (Stakesin) Finsoc:n Hyviin käytäntöihin

Jälkihuoltoseminaarit 2005- •  keväisin kaksipäiväinen seminaari, jossa

noin 45-60 ammattilaista eri puolilta maata •  yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa •  sisältöjen kehittämistyötä, verkostoitumista

ja vertaistukea Jälkihuoltotyöryhmä (2004-), joka kokoontuu neljästä viiteen kertaa vuodessa

•  keskeinen tehtävä Jälkihuoltoseminaarin suunnittelu ja järjestäminen

Sijaishuollon suhde jälkihuoltoon

•  panostus jälkihuoltoon ei ole missään suhteessa sijaishuollon resursointiin

•  sijaishuollon kokonaisprosessi on epätasapainossa resursoinnin suhteen (epälooginen ja epä-älykäs vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta)

•  tuen intensiteetti (mm. jakamaton aika) laitoshuolto/ jälkihuolto

Haasteena •  lain heikko velvoite muuhun kuin

perusasioihin (asuminen, toimeentulo ja koulutus)

•  nuoret, joilla tiiviin tuen tarve •  osalle nuorista ei riitä edes tiivis tuki •  eettinen ja moraalinen kysymys •  tulisiko Suomessa olla laitosmaisia

jälkihuoltoyksiköitä? •  Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän

(STM) loppuraportti, mm. alle 25-v. jälkihuolto-oikeus

Kuntien asettamat haasteet

•  kilpailutusten toteutustapa •  lyhyet sopimukset •  sopimukset, jotka kattavat vain asunnon

hankintaan käytettävän ajan •  monet kunnat hoitavat nuorelle tuen

järjestämisen kuitenkin paremmin kuin laki edellyttää

Jälkihuollollisen sosiaaliohjauksen järjestäminen

•  kunta, järjestö, järjestön omistama yritys, yksityinen yritys, ulkomaalaisessa omistuksessa oleva yritys

•  nuoren tulee saada tarvitsemansa tuki laadukkaana, riittävässä määrin sekä mielellään kustannustehokkaasti

•  Jouko Marttinen: ”Lastensuojelun nuorilla on oikeus samaan elintasoon kuin kenellä tahansa muulla nuorella tai mielellään vähän parempaan”

Tuen mallit (sosiaaliohjaus) •  toimistotyölähtöinen tuki, jossa tapaamiset

painottuvat toimistolle ja niitä on esimerkiksi kerran kuukaudessa

•  kenttätyön malli, jossa tapaamisten määrä keskeisenä kriteerinä ja vahvuuksina joustavuus sekä reagointikyky

•  kenttätyön malli, joka toimii tuntiperusteisesti ja jossa vahvuutena tehokkuus sekä systemaattisuus

•  laitoslähtöinen malli, jossa tuki on aina saatavilla, mutta kontrolliulottuvuus

Jälkihuoltonuorista •  heterogeeninen ryhmä yksilöitä, joita yhdistää

sijaishuoltotausta sekä taustalla olleet vaikeudet esim. vanhempien tilanne

•  nuoret tarvitsevat erilaisia palveluja niin kestoltaan kuin intensiteetiltään

•  määrä ei ole ratkaisu vaan ajoituksen, määrän ja laadun keskinäinen suhde

•  integraatiota ja vertaisuutta •  erityisyyden välttäminen, normikohtelu

Nuorten potentiaalin näkeminen ja sen sanoittaminen heille

•  miten näemme lastensuojelun nuoret ja miten muut heidät näkevät?

•  miten ja mitä puhumme lastensuojelun nuorista tai heidän vanhemmistaan

•  tunnistammeko kaiken sen potentiaalin, joka nuoriimme sisältyy

•  osaammeko sanoittaa sen heille

Optimaalinen ja riittävä tuki •  nuoria voi tukea liian paljon tai liian vähän (esim. kaikki eivät hyödy tiiviistä tuesta)

•  nuoria voi tukea ”väärään” aikaan (esim. työn rajaaminen)

•  nuoria voi tukea ”väärällä” tavalla (esim. puolesta tekeminen tai puolesta tekemisestä kieltäytyminen)

•  keskeistä ammatillisuus

Huomioita jälkihuollosta

•  tavoitteiden asettaminen •  millaista tukea, mitä nuori tarvitsee… •  kenen ehdoilla jälkihuoltoa toteutetaan? •  taipuuko järjestelmä nuoren tarpeeseen

saada tukea? •  näkökulma: järjestelmälähtöisestä mallista

nuorilähtöiseen malliin •  yksi mittari: saako nuori tukea esimerkiksi

”virka-ajan” ulkopuolella?

Huomioita 2

•  loppupelissä kunnat ostavat nuorille luotettavan, kannustavan ja nuoreen sitoutuneen aikuisen aikaa (A. Kananoja)

•  nuoren perustehtävä on itsenäistyminen, aikuisen keskeinen tehtävä on olla olemassa, olla tarvittaessa käytettävissä ja toimia keskustelukumppanina, kuuntelijana ja kannustajana

Huomioita 3

•  keskeisintä on ihmissuhteen luominen •  yhteinen tekeminen ja yhteiset

kokemukset tärkeässä roolissa •  työntekijöiden rooli

transferenssiprosesseissa •  siirtyminen tarvittaessa työntekijän

mukavuusalueen ulkopuolelle

Huomioita 4

•  pahoinvoinnin ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat eri prosesseja (M. Rimpelä)

•  olemassa oleva kulttuuri: tehdään mitä laki edellyttää, mutta ei välttämättä sitä mikä olisi parasta nuorelle (Kananoja)

Kasvatus ja tukityö 1

•  yhteyden rakentamisen merkitys •  kasvattaja rehellisenä peilinä •  aikuisen malli •  kasvattajan keskeiset haasteet

Kasvatus ja tukityö 2 •  kasvatus ja nuorten tukeminen ei ole ensisijaisesti

tekninen prosessi, jollaisena sitä usein arvioidaan (onnistumisiin perustuva tai suoriteperusteinen)

•  tukisuhde on yhteinen matka, jonka arvo perustuu nuoren ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen ja mahdollisesti muodostuvaan ”kiintymyssuhteeseen”

•  vuorovaikutussuhteessa voi tapahtua todellista kasvamista kohti vastuullista aikuisuutta

•  tukisuhteessa tulee olla myös toissijaisia, teknisiä, onnistumisiin perustuvia tavoitteita

•  ko. priorisointi on tärkeä, koska muuten tukityön luonne voi alkaa vääristyä

Tukea itsenäistymiseen –projekti vuosina 2012-2015

•  pääkaupunkiseudulla toteutettava hanke, jossa rekrytoidaan, koulutetaan ja tuetaan tukihenkilöitä lastensuojelulaitoksissa asuville 16-17-vuotiaille nuorille

•  huolella valikoituja ja hyvin koulutettuja tukihenkilöitä, joiden tukisuhde nuoreen tulee ajoittumaan laitosvaiheen ja jälkihuollon nivelkohtaan, kriittiseen siirtymävaiheeseen

Luottamuksesta

•  luottamuksen kohteella tulee olla hyvät aikeet (empatia, myönteinen tahtotila auttaa)

•  luottamuksen kohteen pitää tietää ja osata (riittävä kompetenssi)

•  luottamuksen kohteella tulee olla halu hoitaa asioita (asenne ja kyky tarttua asioihin)

Kiitoksia!

www.ehja.fi Kadonnutta vanhempaa etsimässä

-seminaari Raision kaupungintalolla tiistaina 3.12.2013 klo 13-15.45

Ilmoittautumiset: petra.kohonen@ehja.fi 045-1329321