1

VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA

2009 - 2013

- Osallisuus

- Oikeudenmukaisuus

- Oikea-aikaisuus

- Osaaminen

- Yhteistyö

2

SISÄLLYSLUETTELO

Johdanto 3

I Nykytila ja tulevan kehityksen ennakointi 6

1. Lastensuojelulain mukainen palvelujärjestelmä .................................................. 6 2. Lasten ja nuoren kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila ............................................ 10 3. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut ....................................................................................................................... 13 4. Lastensuojelun tarve kunnissa ............................................................................. 18 II Lastensuojelun strateginen suunta 19

5. Lastensuojelun arvot ja strategiset tavoitteet............................................................................19 5.1. Lastensuojelun arvot 19 5.2. Lastensuojelun strateginen suunta 20 5.3. Yhteenveto strategisesta suunnasta 23 6. Keskeiset kehittämiskohteet, päätöksenteko, toteutus ja seuranta .................. 24 6.1. Keskeiset kehittämiskohteet 24 6.2. Seurantasuunnitelma 24 6.3. Toiminnan käynnistäminen Vakka-Suomen sosiaalijaoksen tehtävänä 25

Liitteet Liite 1. Toimijaverkosto Liite 2. Viiteaineisto. Lyhennelmä Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisesta ohjelmasta, Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksestä ja Vakka-Suomen Päihdestrategiasta 2007-2010. Liite 3. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Vakka-Suomessa. Liite 4. Lastensuojeluilmoituksen malli. Liite 5. Tilastoja Vakka-Suomesta.

Kuviot Kuvio 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelukokonaisuus.

Taulukot Taulukko 1. Vakka-Suomen Hyvinvointitilinpäätökseen 2007 perustuva Vakka-Suomen sosiaalijaoksen arviointi asukkaiden hyvinvoinnin kehityksestä tilastojen ja kokemusten valossa. Taulukko 2. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 2008. Taulukko 2. Lastensuojelun asiakasstrategia. Taulukko 3. Lastensuojelun palvelustrategia. Taulukko 4. Lastensuojelun henkilöstöstrategia. Taulukko 5. Lastensuojelun talousstrategia.

3

Johdanto

Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan 1.1.2008 alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.

Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua sekä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.

Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12§:n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.

Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot:

o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. o Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. o Lastensuojelun tarve kunnassa. o Lastensuojeluun varattavat voimavarat. o Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun

palvelujärjestelmä. o Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. o Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. o Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta.

Yhteistyö on tärkeä Vakka-Suomen lastensuojelun arvo ja tavoite. Käytännössä yhteistyötä tehdään monella eri tavalla:

o Yhteistyö lapsen, nuoren ja perheen kanssa on toiminnan lähtökohtana. o Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä kehitetään edelleen laajaa alueellista ja

hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä Vakka-Suomen seutukunnassa. Vakka-Suomen Sosiaalijaos on lastensuojelun asioissa keskeinen toimija, mutta lasten ja nuorten kasvuoloja

4

ja palveluita käsitellään myös muissa jaoksissa. Yhteistyön muotoja ovat myös yhteinen kouluttautuminen, kehittäminen ja koordinaation järjestäminen,

o Kuntien sisäinen poikkihallinnollisuus ja kunnanvaltuuston vastuu ovat lasten ja nuorten elinolojen kehittämisessä ja palveluissa ja resurssien turvaamisessa keskeisessä asemassa. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on sosiaalitoimen vastuulla, mutta myös muut hallintokunnat ovat tärkeässä roolissa koko lasten ja nuorten palveluverkon kehittämisessä.

o Kuntien välinen yhteistoiminta turvaa lastensuojelulain velvoitteita niissä tilanteissa, joissa esim. lastensuojelun työntekijöitä ei ole riittävästi.

o Moniammatillisessa asiakastyössä tehtävä yhteistyö eri ammattiryhmien kesken sisältää mm. suunnittelu- ja ohjelmatyötä sekä naapurikunnista saatavaa apua lastensuojelun hätätilanteissa.

o Yhteistyötä tehdään mm. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Vakka-Suomen kunnat ovat mukana myös maakunnallisessa sijaishuoltopankkitoiminnassa.

o Toimijaverkostossa (liite 1.) ovat kunnallisten palveluiden lisäksi mukana seurakunnat, järjestöt, poliisi ja yksityiset palvelujen tuottajat. Seurakuntien ja järjestöjen tehtävässä korostuvat hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut ja toimet. Poliisi toimii oman toimivaltansa puitteissa rajojen asettajan, ennaltaehkäisijän ja puuttujan roolissa. Yksityisten palvelutuottajien tehtävissä korostuu mm. sijaishuolto.

Yksi lastensuojelun haaste Vakka-Suomessa on henkilökunnan saatavuus ja vaihtuvuus. Vakka-Suomessa löytyy kuntia, joissa ei tällä hetkellä ole yhtään pätevää sosiaalityöntekijää, joka voisi tehdä lastensuojelulaissa mainittuja viranomaistehtäviä. Jatkossa lastensuojelusuunnitelman toteuttamisen yhteydessä pitää kiinnittää huomiota myös ehkäisevien palveluiden koordinaation ja johtamisen haasteisiin. Ratkaisuja ollaan mahdollisesti lähdössä etsimään myös lastensuojeluun keskittyvän Remontti –hankkeen avulla.

Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto käsitteli lastensuojelusuunnitelman tekemistä ja päätti, että Vakka-Suomessa tehdään yhteinen lastensuojelun suunnitelma vuosille 2009-2013. Työssä käytettiin soveltaen Balanced Score Card –menetelmää. Suunnitelmaa työsti syksyn 2008 aikana ryhmä, johon kuuluivat:

o Sari Rantanen, sosiaalijaosto, ryhmän pj. Laitila (sari.rantanen@laitila.fi), o Lauri Heino, sosiaalijaosto, Pyhäranta (lauri.heino@pyharanta.fi), o Sirpa Ikala-Suomalainen, Vehmaa, kulttuurijaosto (kirjasto@vehmaa.fi), o Jonna Kari, terveyskeskus (jonna.kari@vehmassalonky.fi), o Eija Kesälahti, opetustoimi, Uusikaupunki (eija.kesalahti@uusikaupunki.fi), o Jaana Kulmala, seurakunta (jaana.kulmala@evl.fi), o Kimmo Laasonen, seurakunta (kimmo.laasonen@evl.fi), o Terhi Melos, poliisi (terhi.melos@poliisi.fi), o Tiina Ojansuu, opetusjaosto, Laitila (tiina.ojansuu@laitila.fi), o Tuija Suominen, vapaa-aikajaosto, Uusikaupunki (tuija.suominen@uusikaupunki.fi), o Katja Törrönen, vapaa-aikajaosto, Pyhäranta (katja.torronen@pyharanta.fi), o Jukka Vehmas, kulttuurijaosto, Laitila (jukka.vehmas@laitila.fi ), o Meeri Kojonkoski, Turun ammattikorkeakoulu, lastensuojelusuunnitelman kirjoittaja,

(meeri.kojonkoski@turkuamk.fi) Suunnitelman teon aikana pyrittiin saamaan mukaan kaikki lastensuojelutyötä Vakka-Suomessa tekevät henkilöt ja organisaatiot. Työryhmä käytti Balanced Score Card- menetelmää arvojen ja

strategisten tavoitteiden asettamisessa.

5

Kevättalvella 2009 lastensuojelun suunnitelma menee vahvistettavaksi kunkin Vakka-Suomen kunnan kunnanvaltuustoon. Laitila 24.3.2009 Sari Rantanen Lauri Heino Laitilan sosiaalijohtaja Pyhärannan sosiaalisihteeri

6

I Nykytila ja tulevan kehityksen ennakointi

1. Lastensuojelulain mukainen palvelujärjestelmä Yhteistyö lapsen, nuoren ja hänen perheensä kanssa on lastensuojelusuunnitelman punainen lanka. Lähtökohtana on vaikuttaa lapsen ja nuoren kasvuolosuhteisiin niin että yksilöllinen hyvä elämä ja kasvu ovat mahdollisia. Jos vanhemmat, lapsen lähellä elävät, lasten kanssa työskentelevät tai lapsi tai nuori itse kokevat huolta lapsen kasvusta tai kehityksestä, tulee antaa oikea-aikaisesti sellaista tukea ja palveluita, joiden avulla lapsi, nuori ja perhe selviävät hankalista olosuhteista ja tilanteista huolimatta. Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Palvelut toimivat etenevänä yksilökohtaisena prosessina ja toisaalta ne muodostavat yhdessä toimivan palveluverkoston, jonka avulla vastataan lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin.

Kuvio 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelukokonaisuus.

2. EHKÄISEVÄ

LASTEN-SUOJELU

Edistää ja turvaa lapsen kasvua,

kehitystä ja hyvinvointia sekä

tukee vanhemmuutta.

Erityinen tuki

sosiaalihuollossa, äitiys- ja

lastenneuvolassa, muussa

terveydenhuol-lossa,

päivähoidossa, opetuksessa,

nuorisotyössä.

3. LAPSI- JA PERHE-

KOHTAI-NEN

LASTEN-SUOJELU

Sosiaali-lautakunnan

vastuulla

SIJAIS-HUOLTO

LAPSEN KIIREEL-LINEN SIJOITUS

LASTEN- SUOJELU-TARPEEN SELVITYS

JÄLKI-HUOLTO

HUOS-TAAN- OTTO

AVO-HUOLLON TUKI-TOIMET

1. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

JA ONGELMIEN EHKÄISEMINEN

Kuntien kaikissa hallintokunnissa, seurakunnassa,

järjestöissä, yhteisöissä ja koko alueella tehtävä työ lasten, nuorten ja perheiden hyvän

elämän edellytysten turvaamiseksi ja

ylläpitämiseksi sekä ongelmien

ehkäisemiseksi.

L A S T E N S U O J E L U

7

1. Hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen

Kuntien tehtävänä on Kuntalain mukaan turvata väestölleen hyvän elämän edellytyksiä. Vakka-suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma kuvaa tätä tehtävää, jossa työ ja toimeentulo, terveys, rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen, koulutus, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen on otettu hyvinvointia luoviksi tavoitteellisiksi kehittämiskohteiksi. (Tarkemmin liite 2. Viiteaineisto.)

Myös seurakunnan, yhteisöjen ja järjestöjen keskeisenä tehtävänä on järjestää mielekästä toimintaa ja lisätä väestön hyvinvointia.

2. Ehkäisevä lastensuojelu

Kunnat järjestävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta silloin kun lapsi ei vielä ole lastensuojelun asiakas.

Ehkäisevä lastensuojelutyö on mm. lapsille ja nuorille järjestettävää informaatiota, neuvontaa, perhepalveluja, perhetyötä, vertaistukea, yhteisön tukea, oppilashuoltoa, tehostettua tukea päivähoidossa ja neuvolassa (liite 3.). Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tästä kerrotaan lisää kappaleessa 3.

3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Usein lastensuojelun asiakkuus alkaa (1.) lastensuojeluilmoituksella (liite 4.) ja sen jälkeen tehtävällä lastensuojelutarpeen arvioinnilla tai kiireellisellä lastensuojelutoimella. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, myös nimettömänä, mutta monilla virnaomaisilla on siihen myös salassapitosäännöksistä riippumaton velvollisuus. Lastensuojeluviranomaisen on ilmoitettava myös poliisille, mikäli on syytä epäillä rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädettyä vakavaa tekoa. Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa myös (2.) vanhempien aloitteesta tai (3.) työntekijöiden huolen perusteella.

Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään viivytyksettä ja siinä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikana lastensuojelun työntekijä tapaa lasta ja perhettä ja lastensuojeluselvitys on saatava valmiiksi kolmen kuukauden kuluessa.(Lastensuojelulaki 2007/ 417 27 §.)

Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia lastensuojelun toimenpiteitä ja niiden on oltava lapsen edun mukaisia, huolenpidon toteuttamisen kannalta riittäviä, sopivia ja mahdollisia. Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä, jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon järjestämisestä vastaa lapsen kotikunta ja siellä vastuullinen sosiaalihuollon toimielin. Avohuollon tukitoimia voivat olla mm. toimeentulon ja asumisen turvaaminen, tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseksi, tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankkimisessa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa tai läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä,

8

tukihenkilötoimintaa, kuntoutumista tukevaa hoitoa ja terapiaa, perhetyötä, koko perheen sijoitusta perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoimintaa, loma- ja virkistystoimintaa tai lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena. (Lastensuojelulaki 2007/ 417 34§-37§.)

Lapsen kiireellinen sijoitus tehdään jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa. Kiireellinen sijoitus lakkaa kun peruste siihen poistuu tai kun siitä tehdään uusi lastensuojelun päätös (sijoituksen lopettaminen, jatkaminen tai huostaanotto).

Huostaanotto on tehtävä jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla vastaavalla käytöksellä. Alle 18 -vuotias lapsi otetaan hallinto-oikeuden päätöksellä sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon. (Lastensuojelulaki 2007/417 40 – 44§.)

Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on yhteydessä sijaishuoltoon sijoitettuun lapseen, hänen vanhempiinsa ja huoltajaansa sekä sijaishuoltopaikan edustajaan lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi. (Lastensuojelulaki 2007/417, luku 10.)

Jälkihuoltoa on järjestettävä lapselle tai nuorelle jonka sijaishuolto on päättynyt. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava että lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelama. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen lakkaa viiden vuoden kuluttua sijoituksen päättymisestä. Jälkihuollossa tuetaan lasta, nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan pääsääntöisesti samoilla keinoilla kuin avohuollon tukitoimissa. (Lastensuojelulaki 2007/417, luku 12.)

Yhteenveto palvelujärjestelmästä Niin lasten ja nuorten hyvinvointia edistävissä ja ongelmia ehkäisevissä toimissa ja palveluissa, kuin lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussakin painopiste on ehkäisevissä palveluissa ja tukitoimissa sekä varhaisessa ja kuitenkin oikea-aikaisessa puuttumisessa. Lisäksi korostuvat seuraavat periaatteet:

• Perheiden ensisijainen kasvatusvastuu. • Lapsen, nuoren ja perheen osallisuuden ja kuulemisen korostaminen. • Riittävä ja oikea-aikainen ohjaus, tuki ja puuttuminen. • Eri tahojen sujuva yhteistyö sekä verkostomaisesti toimivat palvelukokonaisuudet ja

yksilölliset asiakasprosessit. • Yhteistyössä järjestettävät ja koordinoidut ehkäisevät toimet, peruspalvelut, perheiden

kasvatustyön varhainen tuki ja lastensuojelupalvelut. • Hyvinvoiva, riittävä ja osaava henkilöstö. • Palvelujen saatavuuden ja resurssien turvaaminen. • Palvelujen vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden seuraaminen.

Palvelujärjestelmän tarkoituksena on tukea lasta ja nuorta sekä lapsiperheitä niin, että perhe sekä lapsi ja nuori itse ovat ensisijaisia toimijoita kaikissa tilanteissa. Hyvinvoinnin edistäminen ja

9

ongelmien ehkäiseminen ovat koko kunnan sekä alueen muiden toimijoiden vastuulla. Vasta kun tämä ei onnistu, tulevat mukaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun keinot. Oikea-aikainen puuttuminen on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tae silloin kun on selvästi nähtävissä että lapsen tai nuoren elämässä tai käytöksessä ei kaikki ole hyvin. Puheeksi ottaminen ja vaikeammassa tapauksessa lastensuojeluilmoituksen teko (liite 4. Lastensuojeluilmoituksen malli). ovat keinoja tuoda ongelmat pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Vakka-Suomen alueella monia palveluja hoidetaan yhteistyössä. Yhdessä järjestetään ja tehdään mm. perheneuvola- ja perhetyöpalveluita, päihdepalveluita, sosiaalipäivystys (yhteistyö Merikratoksen kanssa) ja strategista suunnittelua. Palvelujen yhteisessä järjestämisessä on vielä paljon kehitettävää ja kukin kunta on viimekädessä itse vastuussa lastensuojelulain velvoitteiden toteutumisesta omalla alueellaan.

10

2. Lasten ja nuorten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila

Suurin osa vakkasuomalaisista lapsiperheistä voi hyvin (Vakka-Suomen lapsiperhebarometri), ja kun perhe voi hyvin se edistää myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Tämä on lähtökohtana hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien ehkäisyn toimissa. Lapsille ja nuorille järjestetään turvalliset kasvuolot, jossa kasvu ja kehitys etenevät hyvään suuntaan.

Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman tavoitteissa 2005-2015 korostetaan hyvää kasvuympäristöä ja arjen sujumista. Lastensuojeluun soveltaen hyvinvointipoliittista ohjelmaa voidaan kuvata seuraavasti:

Vakka-Suomi on viihtyisä ja turvallinen seutukunta. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta ensisijaisesti itsenäiseen suoriutumiseen eri elämäntilanteissa. Vakka-Suomen seutukunta hyödyntää vetovoimatekijöitään turvaamaan kaikkien kuntalaisten oikein kohdennetut ja riittävät palvelut eri ikäkausina. Lasten ja perheiden arki Vakka-Suomessa on viihtyisää ja turvallista. Perheiden itsenäistä suoriutumista ja arkielämän sujumista edistetään vaikuttamalla lasten ja nuorten kasvuolosuhteisiin, tukemalla vanhemmuutta sekä järjestämällä osallistavia, riittäviä ja oikea-aikaisia palveluita.

Vakka-Suomen alueella kouluterveyskysely ja hyvinvointibarometri tukevat näitä ajatuksia. Niiden avulla voidaan myös seurata lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteita ja riskejä. Vakkasuomalaisten nuorten kokemuksia vakkasuomalaisen nuoren elämästä koottiin 13-15 –vuotiaiden tyttöjen ja poikien ryhmähaastatteluilla Ihoden nuorisotalolla joulukuussa 2008. Haastattelun teemoja olivat vakkasuomalaisuus (tyytyväisyys asuinseutuun ja sen tarjoamiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja kouluun), osallisuus ja tuki (voiko vaikuttaa nuoria koskeviin päätöksiin, saavatko nuoret tukea ongelmiinsa) ja tiedonsaanti (saavatko nuoret tietoa siitä, mitä kautta tieto tulisi parhaiten perille). Nuoret mielsivät Vakka-Suomen hyväksi ja rauhalliseksi asuinpaikaksi. Rauhallisuus ja mielekäs vapaa-aika koettiin positiivisena ja harrastuksia oli riittävästä, jos oli valmis käymään myös toisella paikkakunnalla. Urheilu, nuorisotalo, jalkapallo, jääkiekko, motocross, VPK -toiminta ja nyrkkeily olivat mieluisia. Rahan vähyyden koettiin rajoittavan joidenkin lajien harrastamista, mutta mielekästä vapaa-ajan toimintaa oli kuitenkin riittävästi. Nuoret kokivat voivansa vaikuttaa kotona tehtäviin päätöksiin ja usein myös päätöksiin vapaa-ajan harrasteistaan. Kaverit ovat tärkeitä ja tytöt kokivat saavansa heiltä tarvittavaa tukea. Myös lähisukulaisilta kuten sisaruksilta, vanhemmilta ja isovanhemmilta sai tarvittaessa tukea. Nuoret kokivat saavansa pienellä paikkakunnalla väkisinkin tietoa jos jotakin tapahtuu. Sana kulkee parhaiten kavereiden keskuudessa suusta suuhun ja jos nuoret kaipasivat joistakin tapahtumista, harrasteista tai aiheista enemmän tietoa, he etsivät sitä internetistä tai ilmoitustauluilta. Vakka-Suomen lasten ja nuorten parissa työtä tekevät henkilöt kokevat, että vakkasuomalaisille lapsille ja nuorille on onnistuttu järjestämään turvallinen ja virikkeinen kasvuympäristö, jossa on kattavat monipuoliset harrastemahdollisuudet. Kulttuuri-, nuoriso- ja

11

liikuntapalveluiden järjestäjät toimivat yhteistyössä alueen lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Muita aktiivisia toimijoita ovat mm. seurakunnat ja järjestöt. Kouluilla on myös tärkeä merkitys lasten ja nuorten arkipäivien sujumisessa. Harrastemahdollisuuksia ovat mm. tyttö- ja poikakerhot, iltapäiväkerhot, perhekerhot, nuorten leirit, ja illat, partio sekä päivähoidon ja koulun kautta tuleva harrastustoiminta. Suurella osalla lapsista on myös rahaa käytössä. Aktiivisilla lapsilla ja nuorilla on paljon mahdollisuuksia, mutta asian kääntöpuolena on että passiivisuus ja harrastamattomuus tuntuvat myös kasaantuvan tietyille lapsille ja nuorille. Tätä pyritään ehkäisemään korostamalla lapsen ja nuoren osallisuuden, kuulemisen ja päätöksentekoon osallistumisen tärkeyttä. Toisena ongelmana harrastamismahdollisuuksissa ja virikkeisyydessä ovat paikoin pitkät välimatkat. Nuoren pariin jalkautuminen ja etsivä nuorisotyö ovat keinoja löytää juuri niitä nuoria jotka tarvitsevat tukea.

Vanhemmuuden ongelmat, yhdessä vietetyn ajan ja yhteisöllisyyden merkitys sekä päihteet nousivat selvästi esille yhteistyöryhmän kommenteissa.

Vanhemmuuden ongelmat johtavat usein lastensuojelun tarpeeseen. Jos perheet ja vanhemmat voivat huonosti se heijastuu myös lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ongelmia ovat mm. vanhempien väsymys, keskinäiset ristiriidat, kypsymättömyys ja elämäntapa. Perheen rikkonaisuus ei tue tasapainoista kehitystä. Osalla vanhemmista on vaikeuksia tukea lasta tai asettaa rajoja ja päihteet kuuluvat kiinteästi joidenkin vanhempien vapaa-aikaan. Ongelmat kasautuvat helposti tietyille perheille ja yksilöille.

Ongelmana voi olla myös yhteisöllisyyden heikkous, yksinäisyys ja aikuisuuden puute lasten ja nuorten elämässä. Netistä voi tulla liian keskeinen tai velttoon elämäntapaan houkutteleva vapaa-ajanviettotapa, jos lapsen ja nuoren elämästä puuttuvat oikeat läsnä olevat kaverit ja perheen yhteistä virikkeinen vapaa-aika. Koulukiusaaminen on ongelma johon on puututtava. Ryhmään kuuluminen on lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen kannalta tärkeää, ja ne jotka eivät jostain syystä löydä vertaisryhmää, voivat syrjäytyvät nopeasti ja valitettavan syvälle.

Nuorten päihdemyönteisyys, liiallinen alkoholin käyttö ja huumekokeilut tulevat esille keskeisenä nuorten kanssa työskentelevien huolena. Myös huomattavan paljon rikoksista kuten näpistykset ja rattijuopumus liittyy päihteiden käyttöön. Päihteet ovat jollakin tavalla mukana lähes kaikissa lastensuojelun asiakkuuksissa. (Liite 2.)

Lapsiin, etenkin tyttöihin kohdistuva hyväksikäyttö ja siihen liittyvä alaikäisten tyttöjen harrastama seksin myynti on räikeä ongelma. Siihen tulee puuttua tekemällä lastensuojeluilmoitus aina kun sitä havaitaan. Yhteiskunnan kilpailu, lasten liian aikainen aikuistuminen, näköalattomuus ja kovat arvot ovat muutenkin osa arkea johon nuoret törmäävät.

Riittävän ajoissa tapahtuva syrjäytymisvaaran tunnistaminen sekä syrjäytymisvaarassa olevan lapsen ja nuoren tavoittaminen on tärkeää. Varhainen ja oikea-aikainen puuttuminen on siksi oltava kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien lähtökohtana. Tähän tarvitaan resursseja ja yhteistyöosaamista. Monen lasten ja nuorten kanssa peruspalveluissa työtä tekevän kokemuksena on että nuoret hakevat herkästi apua, etenkin tytöt ja siihen pitäisi osata myös vastata. Toisaalta

12

avun tarve, varsinkin psyykkiset ongelmat, voivat joskus jäädä tunnistamatta ja aina ei tavoiteta niitä jotka tarvitsevat apua, jos lapsi, nuori tai perhe ei itse ole aktiivinen. Usein ne jotka tarvitsevat apua eniten eivät sitä välttämättä hae ja siksi kodilla, päivähoidolle, kouluterveydenhuollolla ja etsivällä nuorisotyöllä on tärkeä tehtävä ongelmatilanteiden tunnistamisessa.

Nuoren elämän keskeisinä kehitystehtävinä ovat itsenäistyminen, ammatin saaminen ja työelämään siirtyminen. Jos tämä ei onnistu, vaan nuori keskeyttää opintonsa, jää kotiin eikä pääse työmarkkinoille, tarvitaan tähän yhteistyössä annettavaa tukea.

MYÖNTEISIÄ MUUTOKSIA KIELTEISIÄ MUUTOKSIA Myönteistä kehitystä on Vakka-Suomen

asukkaiden koulutustason parantuminen ja

laitoshoitopäivien vähenemisen esimerkiksi

psykiatrisessa laitoshoidossa.

17–74-vuotiaiden hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa ovat vähentyneet v. 2006–2007 (9 398 � 7 604). Seutukunnassa on panostettu ennaltaehkäiseviin avopalveluihin. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä on kääntynyt selvään nousuun. Muutoksen syitä analysoitiin monipuolisesti. Nämä palvelut ovat muuttuneet raskaspainotteisemmiksi, sillä erikoissairaanhoito on siirtänyt osan asiakkaistaan avohuollon palvelujen piiriin. Toisaalta jaostossa pohdittiin, että taustalla saattaa olla kuntien strategiset valinnat keskittyä ennalta ehkäisevämpään näkökulmaan. Siten tämä muutos koettiin kaiken kaikkiaan myönteisenä. Koulutustason parantuminen näkyy sekä keski- että korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuden kasvuna.

Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset ovat pääosin vähentyneet koko väestön osalta, samoin alle 18-vuotiaiden tekemät varkausrikokset.

Haasteita ovat

(1.) nuorten ns. väliinputoajien joukko, joilla on useita

kasautuvia ja monimutkaisia ongelmia, jotka voivat

käynnistää syrjäytymiskehityksen,

(2.) päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja

(3.) yleinen talouden laskusuhdanne, joka vaikuttaa

negatiivisesti seutukunnan kehitykseen ja sitä kautta

asukkaiden hyvinvointitilanteeseen.

Nuorten väliin putoajien tilanne. Huoli näkyy esim. ehkäisyneuvolakäynneillä. Nuorilla tytöillä on epäsosiaalista käytöstä (esim. välinpitämättömyyttä itsestä) ja päihteiden riskikäyttöä. Nuorilla pojilla on päihteiden riskikäyttöä. Mielenterveyspalvelujen käyntimäärät ovat lisääntyneet avopalveluissa 2006–2007 (7 776 � 8 560). Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy työttömyyden kasvuna. Työttömyysaste on noussut Vakka-Suomessa v. 2007–2008 (6,9 % � 7,3 %). Nuorisotyöttömiä oli 2008 seutukunnassa 116 henkilöä ja 2007 luku oli 94. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vielä toistaiseksi laskussa. Huoltosuhteen nousu on maakunnan ja koko Suomen lukuja korkeampi. Huolen vyöhykkeet -mittarin tuloksen. Vuoden 2008 kevään tilanteessa päivähoidon piirissä olevat 0–6-vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Asiantuntija-arvioiden mukaan n. 69 % päivähoidon piirissä olevaista lapsista, N=753, ei ole huolta. Toisaalta päivähoidon asiantuntijat ovat arvioineet, että 30 % lapsilla (N=327) on joko pieni huoli tai he ovat ns. huolen harmaalla vyöhykkeellä.

Taulukko 1. Vakka-Suomen Hyvinvointitilinpäätökseen 2007 perustuva Vakka-Suomen sosiaalijaoksen 1) arviointi asukkaiden hyvinvoinnin kehityksestä tilastojen ja kokemusten valossa. 1) Vakka-Suomen sosiaalijaokseen kuuluvat Vakka-Suomen kaikkien kuntien sosiaalijohtajat.

13

3. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut

Keskeistä hyvinvoinnin edistämisessä, kasvun ja kehityksen turvaamisessa sekä vanhemmuuden tukemisessa on hyvän elämän edellytysten turvaaminen ja ongelmien ehkäiseminen, joka tehdään yhteistyössä eri toimijatahojen kesken. Erityistä tukea voidaan antaa mm. sosiaalihuollossa, äitiys- ja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä tehdään ja nuorten asioita hoidetaan usein poikkihallinnollisena ja moniammatillisena toimintana ja yhteistyö on silloin tärkeää. Yhteistyötä tehdään käytännössä erityisesti koulujen, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, kulttuuri-toimen, seurakunnan sekä nuoriso- ja raittiusjärjestöjä ja urheiluseurojen kanssa. Kaikkien lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien pitää tunnistaa lapsen ja nuoren hyvän kasvun ja kehityksen tekijät ja siihen liittyvät ongelmat sekä osata puuttua niihin oikealla tavalla. Toiminnan ja yhteistyön tavoitteita ja toteutumista kuvataan mm. Vakka-Suomen Hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa 2007 -2015 sekä Hyvinvointitilinpäätöksessä. Lisäksi eri tahot tekevät alueellisia ja kunnallisia suunnitelmia ja hankkeita, jotka ohjaavat osaltaan myös yhteistä työtä (mm. Lapsipoliittiset ohjelmat, terveydenhuollon, vapaa-aikapalvelujen ja koulutoimen kuntakohtaiset ja alueelliset strategiat). Näitä dokumentteja sekä kuntien ja terveyskeskusten www-sivuja ja kommentointia on käytetty lähteinä suunnitelmaa työstettäessä.

• Päivähoito ja esiopetus koskettavat hyvin suurta osaa lapsista ja lapsiperheistä ja siksi se on myös oleellinen välinen lasten ja perheiden tukemisessa. Päivähoitoa järjestetään perhepäivähoidossa, päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoitona. Onnistunut päivähoito on kokonaisvaltaista varhaiskasvatusta joka sisältä pedagogisen tehtävän, mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun sekä tukee heitä kotien kasvatustehtävässä. Päivähoidolla on myös ehkäisevä tehtävä lastensuojelutyössä. Päivähoidossa toteutuvat lapsen hoidolliset, kasvatukselliset ja esiopetukselliset näkökulmat. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset saa tarvitsemaansa tukea mm. integroiduissa pienryhmissä ja erityislastentarhanopettajan palveluista. Päivähoidossa tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma sekä yksilölliset suunnitelmat lasten tavoitteellisen kasvun ja kehittymisen tueksi.

• Koulu on kaikkien lasten ja nuorten toimintaympäristö ja opiskelupaikka. Koululla on opetus- ja kasvatustehtävä ja koulu antaa nuorelle tarpeellisia tietoja ja taitoja elämää varten. Perusopetuksesta saa päättötodistuksen ja sen myötä jatko-opintokelpoisuuden. Koulussa toimitaan ryhmässä, harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja kartutetaan voimavaroja ja mahdollisuuksiaan turvallisessa ja tukevassa ympäristössä. Koulu tukee siis omalta osaltaan nuorten kasvua yhteiskunnan jäseniksi. Työtä tehdään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Koulu tekee yhteistyötä huoltajien ja vanhempien kanssa sekä tarvittaessa verkostotyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Jos lapsi tai nuori ei jostain syystä mene kouluun tai pääse jatko-opintoihin, se tarkoittaa riskiä, joka pitää tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Siinä koulun toiminta ja vastuu on tärkeää. Jos lapsi tai nuori ei käy koulua, se ei vielä sinänsä ole huostaanoton peruste.

14

Koululaisille on taattava opetuksen lisäksi turvallinen oppimisympäristö ja oppilashuollon palvelut (esim. kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa mainittu kasvatuksen tukeminen). Koulu tarjoaa oppilaille yleistä, erityistä tai tehostettua tukea ja tätä koskeva lakiuudistus tulee voimaan 2010. Yleinen tuki koskee mm. tukiopetusta, kiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista sekä kriisiapua. Erityinen tuki on erityisoppilaita koskevaa tukea, josta tehdään erillinen viranhaltijapäätös. Tehostetussa tuessa otetaan käyttöön astetta pidemmälle viedyt toimet, kuten yksilökohtaiset pedagogiset suunnitelmat tai mahdolliset koululykkäykset. Vakka-Suomessa on kuvattu yhdessä oppilashuollon arvot ja strategia ja täällä on meneillään alueellisia kehittämishankkeita, joissa haetaan yhteisiä toimintaohjeita alueen oppilashuoltotyöhön. Koulut ovat voimavarojensa puitteissa mukana myös muissa kunnan ja seutukunnan lapsiin ja nuoriin liittyvissä hankkeissa.

• Lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sekä sosiaalityö voivat auttaa lasta ja perhettä

haastavien elämäntilanteiden yli. Lapsiperheille suunnatun kotipalvelun merkitys on nostettu uudelleen esille valtakunnallisissa tavoitteissa (esim. STM Hyvinvointi 2015 –ohjelma.). Oikea-aikainen kotipalvelu ja perhetyö ovat keinoja auttaa perhettä konkreettisissa arjen asioissa riittävän ajoissa. Lapsiperheille suunnattujen palvelujen, niin myös lastensuojelun ja sosiaalityön kehittäminen, on tiiviisti yhteydessä kansalliseen ohjaukseen (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (2008-2011). Ohjauksessa korostetaan mm. lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuksien kehittämistä ja yhteen nivomista yli sektorirajojen.

Vakka-Suomessa kehittämistyötä on tehty mm. hankkeiden avulla. Esimerkkejä tästä ovat:

o Verkostoyhteistyön, koulutusyhteistyön, tilastoinnin ja lapsiperheiden kuulemisen kehittäminen (Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalipalvelujen kehittämishanke VASOKE 2005-2007)

o Lastensuojeluosaamisen kehittäminen ja apu pienille kunnille. Julkaisu Arjen tuella ja työvälineillä laatua lastensuojeluun. Lastensuojeluosaamisen kehittäminen Varsinais-Suomen kunnissa -hanke 2006 - 2008. Ritva Alkio. Julkaisuja 2/2008 löytyy osoitteestawww.vasso.fi / julkaisut ja raportit.

o VAKASSO 2005 o Erityissosiaalityöntekijöiden ja poliisin yhteistyön kehittäminen (ESSO) o Menetelmällisen ammatillisen osaamisen kehittäminen (esim. MLL:n vauvaperhehanke

ja VARVAS –hanke).

Vakka-Suomen kunnat osallistuvat myös Remontti – lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-suomessa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnan kunnissa 2008-2013 –hankkeeseen, jonka lähtökohtana on lapsilähtöinen verkostoyhteistyön malli. Siinä tavoitellaan palvelurakenteen uudistamista ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamiseksi, työkäytäntöjen ja menetelmien kehittämistä sekä hyvinvointitiedon keräämistä ja yhteisten mittareiden käyttöönottoa.

• Äitiys- ja lastenneuvola sekä muu terveydenhuolto ovat tiiviisti mukana lapsiperheen elämässä. Äitiysneuvolassa tuetaan äidin, vauvan ja koko perheen hyvinvointia sekä vanhemmuuteen valmistautumista säännöllisin terveystarkastuksin ja perhevalmennuksen keinoin. Sekä terveydenhoitajien että lääkärin vastaanotolla voi keskustella kaikista

15

raskauteen liittyvistä asioista, myös masennuksesta, perhe- ja parisuhdeongelmista, päihteistä, peloista sekä mukavista asioista.

Lastenneuvolassa tuetaan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään. Tavoitteena on turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys ennaltaehkäisemällä sairauksia terveysneuvonnan ja rokotuksien keinoin sekä havaitsemalla poikkeavuudet terveydentilassa ja kehityksessä riittävän ajoissa. Jos lapsi tarvitsee erityistä tukea, hänet ohjataan kyseisten palvelujen piiriin (esim. fysioterapia, toimintaterapia, psykologipalvelut), hänelle tehdään kuntoutussuunnitelma ja annetaan suunnitelman mukaista palvelua.

Lastenneuvolassa ohjataan perhettä yksilöllisesti erilaisissa kasvatukseen ja hoitoon liittyvissä tilanteissa. Lapsen sairastuessa tai perhekriisin kohdatessa voi ottaa yhteyttä omaan terveydenhoitajaan ja keskustella luottamuksellisesti kaikista perheeseen liittyvistä asioista. Neuvolan tulee myös huomata riittävän ajoissa poikkeamat lapsen, nuoren ja perheen elämässä. Koko perheen ja vanhempien hyvinvointi erityisesti voimavaroja vaativissa tilanteissa on neuvolan perustehtäviä.

• Kouluterveydenhuolto työskentelee kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämiseksi sekä terveen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi yhteistyössä oppilaiden, opettajien, oppilashuollon, vanhempien ja muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuolto antaa apua erityistukea tarvitsevien koululaisten tunnistamiseen, mielenterveysongelmien ja kiusaamisen havaitsemiseen ja hoitamiseen sekä painonhallintaan.

• Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten

aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu nuorisotyöstä. Nuorisotyön eri menetelmin tuotetaan palveluja, jotka edesauttavat nuorten elämänhallintaa ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nuorisotyö tukee kotien ja vanhempien kasvatustehtävää; rohkaisee vanhemmuutta ja luo mahdollisuuksia vanhempien ja lasten rakentavaan yhdessäoloon ja hyvään elämään.

Perusnuorisotyön tavoitteena on vaikuttaa vahvasti nuorten elämänhallintaan siten, että jokainen nuori löytää oman paikkansa yhteiskunnassa. Elämänhallinnan tukeminen on myös ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Perusnuorisotyöhön tarvitaan riittävästi nuorisotiloja ja motivoituneita, tukevia, koordinoivia ja huolehtivia nuorisotyöntekijöitä. Nuorten on saava myös tietoa päätöksenteosta, vaikuttamisen tavoista, meneillään olevista projekteista, harrasteista ja tapahtumista ja heillä pitää olla vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorten osallistuminen yhteisönsä päätöksiin on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteista. Kunnallisdemokratia, nuorisodemokratia ja kouludemokratia toimivat hyvinä lähidemokratian oppimismuotoina.

Erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta toimivat yhteistyössä koulujen, kotien, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin sekä seurakunnan kanssa. Erityisnuorisotyön kohdejoukko on usein saavutettavissa koulujen kautta ja tavoitteena on löytää jokaiselle nuorelle oma juttunsa esimerkiksi nuoriso-, liikunta- tai kulttuuripalvelujen kautta, nuorten osallisuushankkeista tai työpajatoiminnan avulla.

• Liikuntatoimi tuottaa liikuntapalveluja – myös terveysliikuntapalveluja – rakentamalla

uimahalleja ja muita liikuntapaikkoja, vaikuttamalla ulkoilu- ja virkistyspalvelujen ja

16

kevyen liikenteen väylien syntymiseen ja järjestämällä ohjattua liikuntaa sekä tekemällä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa terveysliikunnan edistämiseksi sekä arki- ja lähiliikuntamahdollisuuksien luomiseksi.

Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnalle edistämällä liikunta-alan paikallista ja alueellista yhteistyötä, tukemalla liikunnan kansalaistoimintaa ja tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä tarvittaessa itse järjestämällä liikuntatoimintaa ottaen huomioon myös liikunnan erityisryhmien tarpeet.

Osa vapaa-aikapalveluista tuotetaan seutuyhteistyönä. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden leiritoimintaa järjestetään kuntakohtaisesti ja leirejä organisoidaan seutukunnallisessa yhteistyössä (Vakka-Suomen Suurleiri, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten liikuntaleiri).

• Kulttuuritoimi vahvistaa myös lasten ja nuorten identiteettiä. Se luo myös edellytyksiä

kulttuuriharrastuksiin järjestämällä mahdollisimman monipuolisia ja vaihtoehtoisia kulttuuripalveluja ja mahdollisuuksia niiden käyttämiseen.

• Seurakuntien tarjoama lapsi-, nuoriso- ja perhetyö tarjoaa osalle nuorista yhteisöllisyyttä ja

mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Seurakuntien diakoniatyöllä on myös oma tehtävänsä lapsiperheiden köyhyyden poistamisessa.

• Poliisin huomioi lapset ja nuoret työssään esimerkiksi kotikäyntien yhteydessä ja

koulupoliisitoiminnassa. Poliisin näkyminen ja jalkautuminen nuorten joukkoon luo turvallisuutta ja opettaa lapsille ja nuorille käyttäytymisen ja laillisuuden rajoja. Poliisin ja lastensuojelun yhteistyö liittyy myös alaikäisistä rikoksentekijöistä tehtäviin ilmoituksiin lastensuojelulle.

• Järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamat palvelut tukevat omalta osaltaan

lasten, nuorten ja perheiden arjen sujumista.

Yhteenveto lasten ja nuorten ongelmia ehkäisevistä toimista Hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut ovat Vakka-Suomessa pääsääntöisesti kunnossa, mutta palvelujen järjestämisessä ja toimivuudessa on kuntakohtaisia eroja (Liite 3). Jatkossa ehkäisevien palveluiden koordinointi ja vastuiden selkeyttäminen koko Vakka-Suomen alueella on tärkeä edistysaskel ehkäisevien palveluiden kohdalla. Joissakin kunnissa ei ole tarjolla riittävästi kouluterveydenhuoltoa, kuraattoripalveluita tai terapeuttisia palveluita. Vastaavasti voidaan kertoa esimerkkejä myös siitä että päivähoito ja neuvolapalvelut toimivat joka kunnassa hyvin ja puuttuvia palveluita on paikoin saatu kehitettyä ja lisättyä. Lapsiperheiden perhetyön ja kotipalveluiden saatavuutta pitää parantaa. Kotikäyntejä pitää lisätä, jotta perheiden todellinen tilanne saadaan selvitettyä. Henkilöstön saatavuus on paikoin ongelma, joka vaikuttaa mm. perheneuvolan haavoittuvuuteen, psykologityön vähyyteen ja sosiaalityön saatavuuteen. Palvelujen saatavuutta voi vaikeuttaa tarjonnan keskittyminen ja syrjäkyliltä tulevien pitkät välimatkat. Tavoitteena on turvata toimiva palveluverkko kaikille vakkasuomalaisille.

17

4. Lastensuojelun tarve kunnissa Keväällä 2008 on mitattu päivähoidon henkilökunnan kokemaa huolta päivähoidossa olevien lasten tilanteesta koko Vakka-Suomessa. Päivähoidon piirissä olevat 0–6-vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Päivähoidon piirissä olevaista lapsista n. 69% kohdalla (N=753) ei koettu huolta. Toisaalta päivähoidon asiantuntijat arvioivat, että 30 % lapsen kohdalla (N=327) on joko pieni huoli tai he ovat ns. huolen harmaalla vyöhykkeellä. Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden käyttö eri kunnissa tilastoidaan tarkasti. Se ei kuitenkaan kerro suoraan palvelujen tarpeesta, vaan pikemminkin palvelujen tarjonnasta ja sitä myötäilevästä käytöstä. Ongelmana onkin joissakin kunnissa kasvatus- ja perheneuvolan puuttuminen ja neuvolan perhetyön / muun perhetyön puuttuminen. Kunnat eroavat todella paljon alle18 –vuotiaiden kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrissä. Kun Uudessakaupungissa ja Laitilassa oli 2007 yli 90 asiakasta / 1000 asukasta, niin Pyhärannassa heitä oli 0 / 1000 asukasta. Keskimäärin kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18 vuotiaita asiakkaita Vakka-Suomessa oli noin 77 asiakasta / 1000 asukasta, Varsinais-Suomessa 69 / 1000 asukasta ja koko Suomessa 68 / 1000 asukasta. Lastensuojelun avohuollossa olleita 0-17 -vuotiaita lapsia oli vuoden aikana 5,5 % Vakka-Suomen vastaavan ikäisestä väestöstä. Kunnista Uudessakaupungissa luku oli suurin (7,4%) ja Vehmaalla pienin (3%). Myös tämä luku kertoo sekä avohuollon palvelujen käytöstä että palvelujen tarjonnasta eri kunnissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia 2007 oli suhteellisesti eniten Vehmaalla ja lukumääräisesti eniten Uudessakaupungissa. Ei yhtään sijoitettua oli Kustavissa ja alle 5 sijoitettua oli Pyhärannassa ja Taivassalossa. Yhteensä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Vakka-Suomessa 2007 54 lasta. Tarkempia tilastotietoja löytyy liitteestä (liite 5.). Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa

Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö 14 45 10 42 186 25

perhetyö: lapset (/ perheet) 3 51 (/17) 9/5 4 82/37 10/6

lapsiperheiden toimeentulotuki 9 25 3 4 103 24

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki)

6 45 22 9 216 13

lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset 5 2 2 3

12 5

lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 10 45 22/14 8 238/159 26/18

sijaishuolto - 13 3 4 26 5

jälkihuolto - 2 1 0 16 2

ensi- ja turvakoti - 3 0

2 2

Taulukko 2. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 2008.

18

II Lastensuojelun strateginen suunta

5. Lastensuojelun arvot ja strategiset tavoitteet 5.1. Lastensuojelun arvot Lastensuojelusuunnitelman tekeminen lähti liikkeelle nykytilan kuvaamisesta, jota on tehty työn alkuosassa sekä arvojen pohdinnasta. Vakka-Suomen lastensuojelutyön arvoja ovat:

Osallisuus: • Lapsen ja nuoren osallisuus. • Perheen osallisuus ja ensisijainen kasvatusvastuu. • Yksilön kunnioittaminen: Kuuleminen, aito välittäminen, lapsilähtöisyys,

asiakaslähtöisyys ja oppilaslähtöisyys. • Terve elämäntapa ja elämän sisältö, harrastusmahdollisuudet ja harrastaminen,

ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä elämän säilyminen. • Kasvatuksen sääntöjen ja rajojen esillä pitäminen ja toteuttaminen. Tieto (ymmärrys)

siitä miten kasvatamme. Oikeudenmukaisuus:

• Yhdenvertaisuus vakkasuomalaisena ja palvelujen käyttäjänä, tasa-arvoisten ja oikeudenmukaisten periaatteiden noudattaminen, mahdollisuuksien tasa-arvo kasvuolojen ja yksilöllisen kasvun turvaamisessa sekä ja positiivinen diskriminaatio syrjäytymisvaaran uhatessa ja lastensuojelupalveluja resursoitaessa ja käytettäessä.

• Turvallisuus: Oikeudenmukaiseksi koettu yhteiskunta tuottaa turvallisuutta kasvuolosuhteisiin ja asenteisiin.

Oikea-aikaisuus:

• Ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja palvelujen oikea-aikaisuus. • Tulevaisuuteen suuntautuminen ja muutosvalmius. • Vastuullisuus, systemaattisuus, suunnitelmallisuus, luotettavuus ja luottamus.

Osaaminen:

• Olemassa olevan hyvän ammatillinen vahvistaminen. • Osaaminen ja jatkuva koulutus. • Ammatillinen osaaminen sisältää yhteistyöosaamisen (yksittäiset työntekijät,

organisaatiot, moniammatillisuus). Yhteistyö:

• Lähtökohtana on lapsen, nuoren ja perheen ensisijainen toiminta (subjektius) ja osallisuus (yksilöllisyys, yhteisöllisyys, kunnioitus, joustavuus ja yhteisvastuu).

• Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä tarvitaan ja kehitetään laajaa alueellista ja hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä:

o Kunnan sisäinen poikkihallinnollisuus, o julkisen, yksityisen ja järjestötoiminnan yhteistyö ja o seutukuntaa koskeva ja alueellinen yhteistyö.

19

5.2. Lastensuojelun strateginen suunta Lastensuojelun suunnitelman ytimen muodostaa strateginen kartta, jossa kuvataan asiakkuuden, palveluiden henkilöstön ja talouden näkökulmista arvoja, tavoitteita, kriittisiä menestystekijöitä sekä mittareita ja resursseja. Työssä siis käytettiin soveltaen Balanced Score Card –menetelmää.

ASIAKKUUDET Strateginen päämäärä: Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli

keinot Mittarit / resurssit

Vanhemmuuden vahvistaminen.

Vanhemmuuden tukeminen painottuu ehkäiseviin palveluihin.

Varhaisen puuttumisen palvelut ovat käytettävissä ja ne on oikein resursoitu.

Lasten ja nuorten terveellisen ja vastuullisen elämäntavan edistäminen.

Turvallisten ja ohjattujen vapaa-ajanviettomahdollisuuksien turvaaminen eri ikäisille lapsille, nuorille ja perheille. Välitön puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön siellä missä se havaitaan. Kodin, vapa-ajan, koulun ja päivähoidon yhteinen kasvatusvastuu ja kasvatustavoitteet. Otetaan käyttöön verkostot, suku, naapurit ja ystävät yhteisöllisyyden ylläpitämiseen.

Harrastustoiminnan määrä ja laatu. Kirjataan hyvän elämän kasvatustavoitteet ja päihteiden käyttöön puuttumisen säännöt kouluikäisille ja nuorille. Yhteisöllisyyden kokemusta mitataan kysymällä sitä lapsilta ja nuorilta.

Lasten, nuoren ja perheiden ongelmiin puututaan oikea-aikaisesti.

Kehitetään vakkasuomalaisessa yhteistyössä toimintatapoja, joilla tunnistetaan lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen riskit ja voidaan ehkäistä niitä. Lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuus katkaistaan. Aito välittäminen lapsesta ja nuoresta. Rohkea ongelmakäytökseen puuttuminen siellä missä se havaitaan, etenkin palveluiden rajapinnoilla. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tarvittaessa. Lastensuojelupalveluiden oikea-aikainen kohdentaminen, myös oikea-aikainen huostaanotto.

Toimintatapa kuvataan vuoden 2010 loppuun mennessä. Sen resursointi tarkennetaan vuoden 2011 alkuun mennessä. Lastensuojeluilmoitusten määrä. Oikea-aikaisuuden arviointi.

20

Riskiäitien seulonta neuvolassa ja seurantamittareiden käyttäminen. Tehdään vakkasuomalainen malli koulunsa keskeyttäneiden ohjaamiseen Kehitetään vakkasuomessa etsivää nuorisotyötä Vertaistuen ja yhteisöllistä tukea antavien verkostojen toiminta turvataan. Turvataan suositusten mukaiset peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö).

Käytetään masennusseulaa ja päihde-äitien seulontaa tarpeen mukaan. Koulunsa keskeyttäneiden tukemisen ja etsivän nuorisotyön malli on valmis vuoden 2010 loppuun. mennessä. Ehkäisevän työn ja vertaistuen koordinointi on käynnistynyt. Taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit.

Lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta parannetaan.

Nuorisofoorumin käyttöönotto. Tiedottamisen parantaminen. Osallisuuden vahvistaminen Lasta tavataan henkilökohtaisesti kun hänen asioitaan päätetään

Vakka-Suomen nuorisofoorumi alkaa 2009. Verkkopalvelu aloitetaan 2009 Lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Osallistumisaktiivisuus.

Taulukko 3. Lastensuojelun asiakasstrategia. PALVELUT Strateginen päämäärä: Palvelut järjestetään yhteistyössä Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli keinot Mittarit / resurssit Turvataan peruspalvelut: a) Peruspalvelut ovat laadukkaita ja asiakasprosessit toimivat sujuvasti.

Kuvataan lastensuojelun asiakasprosessit, tavoitteet ja suunnitelmapohjat. Kuvataan neuvolan, oppilashuollon ja nuorisotyön asiakasprosessit verkostomaisena kokonaisuutena lastensuojeluprosessien kanssa. Tehdään kuntakohtainen realistinen palvelutarpeen ja palvelun saatavuuden arviointi.

a) Onko kuvattu vuoteen 2011 mennessä? Tehdään palveluiden arviointi 2011 mennessä. Tehdään asiakaskohtainen vaikuttavuuden arviointi joka toinen vuosi.

21

b) Peruspalvelujen resurssit ovat riittäviä. c) Peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla.

Lastensuojelun vaikuttavuutta arvioidaan vähintään joka toinen vuosi vuodessa. Turvataan resurssit. Kuntakohtaista yhteistyötä tehostetaan. Vakkasuomalainen verkostomainen palvelumalli on kuvattu ja sitä koordinoidaan.

b) Lastensuojeluun käytetyt resurssit tilastoidaan. c) Peruspalvelujen käyttäjien arvio.

Lastensuojelun erityispalveluiden turvaaminen

Seudullinen ja maakunnallinen yhteistyö. Ostopalvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta.

Sovitaan vastuista. Tilastoidaan käyttö.

Taulukko 4. Lastensuojelun palvelustrategia.

HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä: Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli keinot Mittarit / resurssit Henkilöstön mitoitus on riittävä.

Oikea rekrytointi ja hyvä johtaminen.

Rekrytointimalli on kuvattu Riittävä henkilöstömäärä on arvioitu.

Henkilöstön tehtävärakenne vastaa palvelutarpeeseen

Kehitetään tarkoituksenmukaista lastensuojelun työnjakoa ja hyödynnetään ammattiryhmien erityisosaamista. Kehitetään lasten ja nuorten ohjauksen käytäntöjä.

Sovitaan vastuista STM:n tehtävärakennesuosituksen mukaisesti.

Vältetään määräaikaisia työsuhteita.

Vakinaistetaan työsuhteita. Määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä.

Tunnistetaan ehkäisevän työn ja lastensuojelun ydinosaamisen alueet.

Otetaan käyttöön osaamisen johtamisen malli ja määritellään ehkäisevän työn ja lastensuojelun ydinosaaminen. Henkilöstön osaaminen vastaa ydinosaamista ja osaamisen vajeet on tunnistettu. Kehitetään erityisesti nuorten yksilökohtaisen tukemisen ja aktivoinnin menetelmiä ja palveluohjauksen seudullista mallia.

Ydinosaamisen alueet on määritelty. Osaamisvajeet on tunnistettu. Koulutussuunnitelma on tehty ja siihen on varattu riittävät resurssit. Kehittämiskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa.

22

Olemassa olevien hyvien käytäntöjen siirto. Hankkeiden hyödyntäminen.

Henkilöstö voi hyvin ja on motivoitunut työhönsä.

Hyvinvoinnista huolehtiminen .

Hyvinvoinnin kartoituskysely kerran vuodessa.

Taulukko 5. Lastensuojelun henkilöstöstrategia. TALOUS Strateginen päämäärä: Kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa ennaltaehkäisy painottuu ja johon luottamusmiehet ovat sitoutuneet. Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli keinot Mittarit / resurssit Kehitetään ehkäisevän työn koordinointia. Kehitetään viranomais- ja järjestöyhteistyötä verkostomaisesti toimivaksi palvelurakenteeksi.

Lasten ja nuorten kasvuoloja tukevaa toimintaa sekä ehkäisevää lastensuojelua koordinoidaan ja johdetaan Vakka-Suomen alueella ja koordinointiin on suunnattu taloudellinen panostus. Ehkäisevän työn merkityksen korostaminen. Ehkäisevän työn koordinoinnin parantaminen.

Lasten ja nuorten kasvua tukevien toimien ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun yhteiset tavoitteet arvioidaan ja tarkistetaan aluksi kaksi kertaa vuodessa. Toiminnan koordinointiin on saatu resurssi.

Kustannustehok-kuuden ja vaikuttavuuden parantaminen.

Kehitetään kustannusten ja vaikuttavuuden seurantatapa.

Lastensuojelun resurssien laskentatapa on suunniteltu. Asiakaskohtaisen vaikuttavuuden mittaamistapa otetaan käyttöön.

Luottamushenkilöi-den ja keskusjohdon sitoutuminen resurssien turvaamiseen.

Luottamushenkilöille ja keskusjohdolle tiedotetaan säännöllisesti lastensuojelun tilanteesta. Rahoitusta on lakisääteisten palveluiden lisäksi riittävästi myös ehkäiseviin palveluihin, niiden seudulliseen suunnitteluun, koordinointiin ja johtamiseen

Lastensuojelun suunnitelman seuranta käsitellään säännöllisesti sosiaalilautakunnassa. Kuvataan rahoituksen määrä.

Taulukko 6. Lastensuojelun talousstrategia.

23

5.3. Yhteenveto strategisesta suunnasta

Strategisissa tavoitteissa painotetaan seuraavia asioita:

o Painotetaan yhteistyössä järjestettäviä koordinoituja, johdettuja ja resursoituja ehkäiseviä palveluita: Johtaminen ja koordinointi ovat välttämättömiä ehtoja sille että ehkäisevien palveluiden laatua ja vaikuttavuutta voidaan parantaa.

o Turvataan suositusten mukaiset peruspalvelut ja ehkäisevä lastensuojelutyö

(neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, lapsiperheiden kotipalvelut ja perhetyö sekä järjestöjen ja seurakuntien tarjoamat palvelut) ja toimivat asiakasprosessit: Kehitetään peruspalvelujen laatua, asiakasprosesseja, tilastointia ja asiakaspalautetta ja turvataan peruspalveluiden resurssit ja oikea-aikaisuus.

o Parannetaan myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun laatua,

kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tähän päästään mm. asiakasprosessien, osaamisen ja mittaamisen kehittämisellä.

o Kartoitetaan erityispalveluiden käyttöä ja saatavuutta.

o Hyödynnetään kuntakohtaista yhteistyötä ja kehitetään verkostomaista

palvelumallia. Palvelujen rajapintojen kehittäminen asiakkaan kannalta toimivaksi jatkumoksi on usein ratkaiseva asia palveluprosessien toimivuudessa.

o Erityistä huolta kunnissa kannetaan nuorten selviytymisestä. Siihen pitäisi

kiinnittää huomioita, tehdä enemmän yhteistyötä ja saada sosiaalitoimeen nuorisotyöhön erikoitunut henkilö, joka on nuorten tukena ja lähihenkilönä sosiaalityöntekijän lisäksi.

o Toisena huolena kunnissa on sosiaalitoimen asiakkuuksien jatkuminen

sukupolvilta toiselle ja tämä olisi saatava katkeaman.

o Turvataan riittävä, motivoitunut ja asiansa osaava henkilöstö, tunnistetaan osaamisen vajeet ja järjestetään yhteistyössä tarvittavaa koulutusta.

o Tiedotetaan lastensuojelusta luottamushenkilöille ja keskusjohdolle pyritään myös

tällä tavalla turvaamaan lastensuojelun resurssit.

24

6. Keskeiset kehittämiskohteet, päätöksenteko, toteutus ja seuranta 6.1. Keskeiset kehittämiskohteet Vakka-Suomen keskeiset strategiset päämäärät 2009-2013 ovat:

• Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen • Palveluiden järjestäminen yhteistyössä • Hyvinvoiva henkilöstö • Kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa

ennaltaehkäisy painottuu ja johon luottamusmiehet ovat sitoutuneet.

Päämäärät, keinot ja mittarit on tarkennettu luvussa viisi. Päämäärien toteutumiseksi voidaan asettaa erillisiä kehittämishankkeita, joille nimetään vetäjä ja jäsenet sekä määritellään aikataulu ja rahoitus. Keskeisiä osahankkeita strategin toteuttamiseksi voivat olla esimerkiksi:

• Ehkäisevän työn koordinointi Vakka-Suomessa • Hyvän elämän lähtökohdat ja varhaisen puuttumisen säännöt lapsille ja nuorille • Syrjäytymisen riskien tunnistaminen, koulunsa keskeyttäneiden tukimalli ja etsivän

nuorisotyön malli • Asiakasprosessien ja asiakassuunnitelmien kehittäminen • Lastensuojelun osaamisen johtaminen ja rekrytointimalli • Lastensuojelun kustannusten kirjaaminen ja mittarien kehittäminen • Asiakasvaikuttavuuden mittaaminen • Seutukunnallinen palvelujen yhteissuunnittelu ja palveluvalikon kehittäminen.

Seurannan mahdollistamiseksi kunnat ja muut mukana olevat toimijat seuraavat tavoitteiden saavuttamista ja keräävät niistä sovittuja toteutumista kuvaavia tilastotietoja.

6.2. Seurantasuunnitelma Lastensuojelun seurantasuunnitelman runko:

1. Asiakkaiden määrät kunnittain a. Asiakaslasten määrä / sosiaalityöntekijä b. Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä c. Avopalvelujen asiakkaat d. Uudet sijoitukset / vuosi e. Sijaishuoltoasiakkaat f. Jälkihuoltoasiakkaat g. Päättyneet lastensuojeluasiakkuudet kunnittain.

2. Lastensuojelutyön tukijärjestelmät kunnittain

a. Työnohjauksen järjestäminen b. Lastensuojelun ydinosaaminen, osaamisen vajeet, täydennyskoulutussuunnitelma ja

täydennyskoulutuksen toteutuminen c. Lastensuojelun työparit ja työparien käyttö d. Konsultaation käyttö

25

3. Asiakkuuden tarvetekijät, asiakasprosessien toimivuus ja vaikuttavuus kunnittain

a. Riskiolojen kehitys – lastensuojelun tarvetta aiheuttavat tekijät b. Yhteistyön kehittyminen toimijoiden välillä c. Asiakassuunnitelmien ajantasaisuus ja arviointi d. Lastensuojeluprosessien toimivuus e. Asiakkaiden kokema vaikuttavuus (muutokset lasten kehityksessä, elämäntavoissa ja

terveydessä, työntekijän arvio) f. Asiakkaiden kokema hyöty ja asiakaspalautteen koonta (asiakkaan arvio) g. Lastensuojelun jonot ja lastensuojeluasioiden käsittelyajat.

4. Lastensuojelun eri toimintamuotojen kustannukset ja lastensuojelun kokonaiskustannukset

a. Hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien ehkäisemisen koordinoinnin kustannukset b. Ehkäisevän lastensuojelutyön kustannukset c. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset

i. Lastensuojelutarpeen selvitykset ii. Avohuollon tukitoimet

iii. Lapsen kiireelliset huostaanotot / huostaanotot iv. Sijaishuolto v. Jälkihuolto

Näiden asioiden seuraamisessa käytetään hyväksi hyvinvointitilinpäätöksen tietoja. Tietoa lastensuojelun tilanteesta käsitellään kerran vuodessa kuntien sosiaalilautakunnissa. Kerran valtuustokaudessa (joka 4. vuosi) tehdään tarkempi seuranta, johon kootaan yllämainitut tiedot ja se käsitellään myös kuntien valtuustoissa. Tarkemmista kunnittain seurattavista tiedoista sekä tarkemmasta seurannan toteuttamistavasta sovitaan sosiaali- ja terveysjaoksessa.

6.3. Toiminnan käynnistäminen Vakka-Suomen sosiaalijaoksen tehtävänä

Lastensuojelusuunnitelman ja sen seurannan tehtävänä on suunnata ja käynnistää lastensuojelutyön kehittämistä. Lastensuojelusuunnitelman viimeisellä kommenttikierroksella saatiin monta hyvää vinkkiä tulevan työn varalle. Suuri osa vinkeistä liittyi siihen, miten kuvatut tavoitteet jatkossa pitää viedä konkretisoida ja miten tavoitteiden mukinen toiminta pitää vastuuttaa jonkun henkilön tai ryhmän tekemiseksi. Keskeisinä toimijoina työn käynnistämisessä ja vastuun jakamisessa ovat Vakka-Suomen sosiaalijaos sekä kuntien johto ja luottamusmiehet.

Lastensuojelusuunnitelma käsitellään Vakka-Suomen sosiaalijaoksessa ja kaikkien Vakka-Suomen kuntien sosiaalilautakunnissa. Sieltä se menee tiedoksi kunnanhallituksille ja vahvistettavaksi kunnanvaltuustoille. Viimekädessä vastuu lastensuojelulain noudattamisesta ja lastensuojelusuunnitelman toteutumisesta on kuntien sosiaalilautakunnilla ja valtuustoilla. Lastensuojelusuunnitelman kehittämishankkeiden käynnistymisestä ja päämäärien toteutumista seuraa Vakka-Suomen sosiaalijaos. Se valmistelee ja linjaa seudullista lastensuojelutyötä.

26

Lastensuojelulain 14 § mukaan kuntien lastensuojelutyön tueksi asetetaan moniammatillinen lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä. Se toimii kunnittain ja siihen kuuluvat kyseisen kunnan yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelutyössä mukana olevat henkilöt tarpeen mukaan.

Käytännön seuranta- ja kehittämistyötä tekee myös sosiaalijaoksen asettama työryhmä (Vakka-Suomen lapsiasiainneuvosto), jonka toimikausi on 2009 – 2013. Ryhmään kuuluvat seudulliset edustajat ainakin sosiaalitoimesta, terveystoimesta, koulutoimesta, vapaa-aikatoimesta ja kulttuuritoimesta sekä muista lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen työtä tekevistä tahoista (mm. seurakunta, poliisi, järjestöt). Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoonkutsujana toimii sosiaalijaoksen valitsema henkilö. Ryhmän tehtävänä on seurata strategisten päämäärien toteutumista, tiedottaa lastensuojelun tilanteesta vuosittain ja koota seurantatiedosta raportti, jossa esitetään myös uudet tavoitteet. Perusteellisempi seuranta tehdään seuraavaksi 2012. Keskeisenä asiana on kuntakohtaisen ja seutukuntakohtaisen toteuttamissuunnitelman tekeminen. Sen tekemisestä vastaa Vakka-Suomen sosiaalisjaos. Toimintasuunnitelmassa priorisoidaan ja aikataulutetaan strategiassa kuvatut tehtävät ja otetaan kuntakohtaisesti kantaa yksittäisiin kehittämiskohteisiin, uudistuksiin ja resursseihin.

27

Liite 1. Toimijaverkosto. Vakka-Suomen lastensuojelun verkosto ja sen tarjoamat palvelut

Lastensuojelusuunnitelman yhdyshenkilöt, joilta saa lisätietoja: Sosiaalitoimi: Sari Rantanen Sari.Rantanen@laitila.fi ja Lauri Heino Lauri.Heino@pyharanta.fi Kulttuuri: Sirpa.Ikala-Suomalainen kirjasto@vehmaa.fi Jukka.Vehmas@laitila.fi Nuoriso ja liikunta: Tuija.Suominen@uusikaupunki.fi Katja.Torronen@pyharanta.fi Seurakunnat: Kimmo.Laasonen@evl.fi, Jaana.Kulmala@evl.fi, Poliisi: Terhi.Melos@poliisi.fi Koulut: Eija.Kesalahti@uusikaupunki.fi , Tiina.Ojansuu@laitila.fi Kunnissa toimivat lastensuojelutyöryhmät. Lastensuojelu, sosiaalitoimi, perheneuvolat ja terveyskeskukset kunnittain: UUSIKAUPUNKI Sosiaali- ja terveysjohtaja Helvi Heiniö Sosiaalitoimisto (etunimi.sukunimi@uusikaupunki.fi) va. johtava sosiaalityöntekijä Maria Silver Sosiaalityöntekijät Lastensuojelu: Ulla Wuotila, Heli Salvi (vs. Heikki Manninen), Sanna-Kaisa Lehto-Mäkelä, Marjatta Rantala, Pentti Lönnroth (lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä) Aikuissosiaalityö: Irja Arola, Tapio Nummela Perhetyön ohjaaja Leena Laaksonen (PL 20/Välskärintie) Perhetyöntekijät: Tuula Peltonen, Seija Yli-Pentti, Meri Halonen Kuntoutuksen esimies: Sisko Korpi sosiaalipalveluohjaaja Lea Myllymäki - vaikeasti työllistyvät, aktivointisuunnitelmat ja kuty päätökset (40 % Pajalan toimintakeskuksen johtaja) Uudenkaupungin perheneuvola sosiaalityöntekijä Leila Myllyoja ja psykologi (avoin virka) Koulukuraattorit, terveydenhoitajat ja neuvoloiden työntekijät LAITILA Sosiaalijohtaja Sari Rantanen Sosiaalityöntekijät: Kati Askola, kati.askola@laitila.fi, Sami Allén sami.allen@laitila.fi Perhetyöntekijät: Sirpa Männistö, perhetyo@laitila.fi, Raija Jakonen, perhetyo@laitila.fi Laitilan- Pyhärannan terveyskeskuksen mielenterveysyksikkö / pereneuvola Yksikön johtaja Tita Koski-Stenholm (mielenterveysyksikön johtaja) (aikuiset) tita.koski@tk.laitila.fi

28

Laitilan - Pyhärannan terveyskeskus: Lapset: Eija Reivolahti (erityisopettaja), eija.reivolahti@laitila.fi Pauliina Pohjolainen (psykologi), pauliina.pohjolainen@tk.laitila.fi

koulukuraattori: Tiina Ojansuu, tiina.ojansuu@laitila.fi

kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Helenius, marja-liisa.helenius@tk.laitila.fi

kouluterveydenhoitaja Sari Hyytiä, sari.hyytia@tk.laitila.fi

kouluterveydenhoitaja Meri Mannervesi, meri.mannervesi@tk.laitila.fi

Sekä muutamassa koulussa:

terveydenhoitaja Sari Seikola, sari.seikola@tk.laitila.fi

terveydenhoitaja Arja Varjonen, arja.varjonen@tk.laitila.fi

Neuvola:

terveydenhoitaja Ulla-Maija Koivusalo, ulla-maija.koivusalo@tk.laitila.fi

terveydenhoitaja Monica Mäenpää, monica.maenpaa@tk.laitila.fi

VEHMAA Sosiaalijohtaja Outi Salmela outi.salmela@vehmaa.fi Sosiaalityön palveluohjaaja Sanna Lindroos Sanna.Lindroos@vehmaa.fi Perhetyöntekijä Marjut Nieminen Marjut.Nieminen@vehmaa.fi Vehmassalon ky. Psykologin virka auki. PYHÄRANTA Sosiaalisihteeri Lauri Heino, Lauri.Heino@pyharanta.fi Sosiaalityöntekijä Titta Peräkallio Kotihoidon ohjaaja Kaisa Kurtakko-Hattula, Nuoriso-ja liikuntasihteeri KatjaTörrönen Katja.Torronen@pyharanta.fi Laitilan - Pyhärannan terveyskeskus: Lapset: Eija Reivolahti (erityisopettaja), eija.reivolahti@laitila.fi Pauliina Pohjolainen (psykologi), pauliina.pohjolainen@tk.laitila.fi

koulukuraattori: Tiina Ojansuu, tiina.ojansuu@laitila.fi

29

kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Helenius, marja-liisa.helenius@tk.laitila.fi

kouluterveydenhoitaja Sari Hyytiä, sari.hyytia@tk.laitila.fi

kouluterveydenhoitaja Meri Mannervesi, meri.mannervesi@tk.laitila.fi

Sekä muutamassa koulussa:

terveydenhoitaja Sari Seikola, sari.seikola@tk.laitila.fi

terveydenhoitaja Arja Varjonen, arja.varjonen@tk.laitila.fi

Neuvola:

terveydenhoitaja Ulla-Maija Koivusalo, ulla-maija.koivusalo@tk.laitila.fi

terveydenhoitaja Monica Mäenpää, monica.maenpaa@tk.laitila.fi

TAIVASSALO Peruspalvelujohtaja Eija Sjöblom, eija.sjoblom@taivassalo.fi Lastensuojelun sosiaalityöntekijä (ja Vanhustyön johtaja) marika.lehtinen@taivassalo.fi Perhetyöntekijä Jaanan Palmroos, jaana.palmroos@uusikaupunki.fi. Osoite: Pappilantie 16, 23310 Taivassalo. Vehmassalon ky. Psykologin virka auki.

KUSTAVI Sosiaalisihteeri 30.7.2009 asti Marjo Sarametsä, marjo.sarametsa@kustavi.fi ja 1.8.2009 alkaen Marika Lehtinen, marika.lehtinen@kusvavi.fi. Vastaava hoitaja avopalvelun ohjaaja Erja Hautala (toimipaikka: Kustavin palvelukeskus)

erja.hautala@kustavi.fi Perhetyötä tekee Eija Laihonen-Aalto. Vehmassalon ky. Psykologin virka auki.

30

Liite 2. Viiteaineisto A. Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma 2007 – 2015 (Lyhennelmä / Lapsiin ja nuoriin liittyvät tavoitteet)

Seudullinen hyvinvointipoliittinen ohjelma perustuu Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelmaan. Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma on tarkoitettu ensisijassa poliittisille päättäjille ja viranhaltijoille, kun suunnitellaan ja päätetään toimenpiteistä, joilla edistetään seutukunnan asukkaiden hyvinvointia. Seutukunnallinen hyvinvointipoliittinen ohjelma toimii kunnissa tehtävien, hyvinvointia edistävien, ohjelmien sateenvarjona antaen suuntaviivat suunnittelulle ja kehittämistyölle. Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon samalla toiminnan realistiset puitteet ja muodostaa kokonaiskuvaa hyvinvoinnin tilasta seutukunnassa, määritellä hyvinvointi vakkasuomalaisittain ja analysoida seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on valita strategia ja sen mukaiset toimenpidelinjaukset seutukunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Seutukunnan vahvuudet, heikkoudet mahdollisuudet ja uhat hyvinvoinnin näkökulmasta:

Vahvuudet (Strengths):

Hyvät peruspalvelut, koulutettu henkilöstö

Heikkoudet (Weaknesses)

Erityispalveluiden järjestäminen, todellisen yhteistyön puute, yhteistyötä koskevan päätöksenteon viiveet,

väestön ikärakenne ja väheneminen

Mahdollisuudet (Opportunities)

Alueellinen yhteistyö (PARAS -hanke) ja kolmannen sektorin hyödyntäminen

Uhat (Threats)

Osaavan henkilöstön puute, kuntatalouden kiristyminen, lisääntyvät perheongelmat ja PARAS -hanke

Alueellinen ja seudullinen yhteistyö ovat voimavaroja, kun päästään suunnitelmista todellisiin käytäntöihin. Palveluiden järjestämisessä tarvitaan seudullista yhteistyötä, joka takaa kaikille kuntalaisille tasavertaiset palvelut. Yhteistyön lisääminen on välttämätön edellytys talouden, väestökehityksen ja henkilöstön saatavuuden kannalta. Kolmatta sektoria pitää hyödyntää nykyistä enemmän. Seutukunnallisina uhkia ovat osaavan henkilöstön puute, kuntatalouden kiristyminen ja lisääntyvät perheongelmat. PARAS -hankkeen mukanaan tuomat mahdolliset kuntaliitokset ja kuntien yhteistoiminta nähdään mahdollisuutena ja myös uhkana (toimivan tai suunnitellun kuntien välisen yhteistyön sekoittajana). Hyvinvoinnin tilaa mitataan indikaattoreilla. Vuosittain tehtävä Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätös koostuu tilastollisessa hyvinvointikatsauksesta ja sosiaalijaoksen arviosta asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Hyvinvointia tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: (1.) Työ ja toimeentulo, (2.) Terveys, (3.) Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen, (4.) Koulutus, (5.) Asuminen, (6.) Sosiaaliset suhteet ja (7.) Itsensä toteuttaminen.

Työ ja toimeentulo

Turvattu toimeentulo on pohja hyvinvoinnille ja elämänhallinnalle. Yhteiskunta huolehtii tukitoimin asukkaidensa sosiaalisesta turvallisuudesta, jos he eivät jossain elämäntilanteessa pysty

31

itse hankkimaan toimeentuloaan. Toimeentulo on vakaampaa, kun kuntalaisten omat voimavarat ovat käytössä ja jokaiselle vajaakuntoisellekin löytyy mielekästä tekemistä ja työtä niin, että hän tulee toimeen työstä palkallaan tai eläkkeellä. Seutukunnan, kunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa kunnan vakaa talous ja verotulojen kasvu.

Visio: Asukkaiden toimeentulo on turvattu Tavoitteet: Lapsiperheiden vanhempien joustavan työssäkäynnin mahdollistaminen ja nuorten työttömyyden poistaminen

Toimenpiteet: Lasten neuvolatoiminnan, päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun lasten terveyttä edistävää roolia kehitetään yhteistyössä vanhempien kanssa, koulujen/oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistoiminta koulutuksellisen syrjäytymisen ja huonon terveyden vähentämiseksi. Elämänhallinta- ja terveystietouden lisääminen ja vaikuttaminen liikuntatottumuksiin, yhteistyötä tehostetaan alkoholin ja huumekokeilujen vähentämiseksi, lasten ja nuorten huolenpidon korostaminen ja heidän kunnioittamisensa yhteisön tasavertaisina jäseninä. Terveys Suomalaisten pienten lasten terveydentila on kansainvälisissä vertailuissa käytetyn mittarin, imeväiskuolleisuuden, perusteella erittäin hyvä. Väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kuitenkin kehittyä jo lapsuudessa, koska osa lapsista joutuu kehittymään huonommissa elinolosuhteissa ja kasvuympäristössä. Päivähoidon ja koulun merkitys lapsen kehitykselle on erittäin suuri.

Lasten terveyden uhkina ovat turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Sosiaalisen ympäristön suuret muutokset, tiedotusvälineiden vaikutus ja yhteiskunnassa korostuva kilpailu vaikuttavat lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. Myös lasten ja nuorten arkiympäristöt rakentuvat ja toimivat talouselämän ja aikuisten ehdoilla. Terveyden osa-alueen tavoitteet ja toimenpiteet Vakka-Suomessa tulevat kansallisen terveydenhuollon ohjelman toteuttamisen kautta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset keskeiset tavoitteet lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi vuoteen 2015 ovat:

1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18 vuotiaista alle 15 % tupakoi, nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 –luvun alussa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta.

Vakka-Suomen kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kehitetään perheiden tukemiseksi sekä perheiden ja työelämän tarpeiden yhteensovittamiseksi. Lasten syrjäytymisvaaraan puututaan ennaltaehkäisevästi riittävillä resursseilla.

Vapaa-aikatoimen yhtenä tehtävänä kunnassa on liikunnan ja muun terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden edistäminen. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet liikuntapalveluja – myös terveysliikuntapalveluja – rakentamalla uimahalleja ja muita liikuntapaikkoja, vaikuttamalla ulkoilu- ja virkistyspalvelujen ja kevyen liikenteen väylien syntymiseen ja järjestämällä ohjattua liikuntaa. Viime vuosina toiminnan painopistealueina ovat olleet yhteistyö eri viranomaisten kanssa terveysliikunnan edistämiseksi sekä arki- ja lähiliikuntamahdollisuuksien luominen kuntalaisille.

32

Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen

Asuin- ja elinympäristön toimivuus on ihmisen hyvinvoinnin ja selviytymisen edellytys. Erityisesti asuinalueen toimivuuden merkitys korostuu lasten, vanhusten ja eri tavalla toimintarajoitteisten ihmisten kohdalla. Edellytyksiä arjen sujumiselle luo asukkaita aktivoiva ja tukeva elinympäristö, jossa asuu eri-ikäisiä ihmisiä, ja jossa yhdistyvät asumisen ja palvelujen verkosto sekä mahdollisuus luonnon kokemiseen. Monipuolisen asukasrakenteen turvaamisella tähdätään sosiaalisesti turvalliseen asuinalueeseen, joka tukee nuorten ja lasten kasvua. Kaavoittamisella voidaan vaikuttaa omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen sijoittumiseen, jossa "slummiutumisen" estäminen pitäisi olla tavoitteena. Asukaslähtöisen kaavoituksen avulla tuetaan esteettisyyttä, viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Asuminen hyvinvoinnin osatekijänä sisältää asumisen saatavuuden, vakauden, laadukkuuden ja kustannusten kohtuullisuuden. Päämääränä on oikean tasoinen asuminen kussakin elämänvaiheessa. Visio: Asuminen tarpeen mukaisena kussakin elämänkaaren vaiheessa monimuotoisessa asumisympäristössä Tavoitteet: Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus sekä esteetön liikkuminen ja palvelujen saatavuus (esim. päivähoito) lähialueelta Toimenpiteet: Mahdollisuus kokoontua asuinalueen yhteisiin tiloihin ja harrastuksiin, turvataan lapsiperheiden asumisen jatkuvuus.

Koulutus

Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen pohjautuu lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Koulutus lisää taloudellista hyvinvointia ja on myös tärkeä sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kannalta.

Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on alueen imagoa nostava vahva vetovoimatekijä. Korkeatasoiset koulutuspalvelut muodostavat vankan pohjan sivistykselle ja osaamiselle sekä menestyvälle yritystoiminnalle. Toisaalta viime vuosina myös koulutus on ollut muutosten keskellä ja toiminnan sopeuttaminen talouden tiukkeneviin voimavaroihin on tuntunut ongelmalliselta. Tavoitteet: Laadukas ja korkeatasoinen peruskoulutusjärjestelmä Toimenpiteet: Oppilashuollon ja erityisopetuksen kehittäminen, alueellisen yhteistyön lisääminen, toisen asteen oppilaitosten, yritysten, muiden yhteisöjen ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden edistäminen Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti, sosiaaliset suhteet Sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä asemassa ihmisen kasvussa ja kehityksessä. Lapsen kasvu perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa; Koti ja vanhemmat ovat erityisen tärkeässä roolissa. Myös työikäisen väestön kannalta sosiaaliset suhteet ja niiden toimivuus ovat merkittäviä hyvinvoinnin tekijöitä. Tukiverkostojen puute lisää syrjäytymisriskiä. Työelämässä sosiaaliset suhteet vaikuttavat työhyvinvointiin.

33

Visio: Kaikilla asukkailla on sosiaalinen turvaverkko Tavoitteet: Perheillä on sosiaalisia verkostoja, laadukas päivähoito, monipuoliset lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet, perheiden sosiaalisia suhteita, vanhemmuutta ja varhaista puuttumista tukevien työmenetelmien lisääminen ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen. Toimenpiteet: Perheiden sosiaalisten verkostojen tukeminen (ohjaus ja neuvonta), neuvolatoiminnan ja päivähoidon hyvä yhteistyö vanhemmuuden tukemisessa, perhetyön lisääminen perheisiin, lasten harrastusmahdollisuuksien järjestäminen ja tukeminen, eri viranomaistahojen hyvä ja monipuolinen yhteistyö (lasten-suojelu, vammaispalvelut ja päivähoito) ja seutukunnallinen lapsipoliittinen ohjelma.

Itsensä toteuttaminen

Itsensä toteuttaminen on ihmisten tarpeista ylin tarve, jonka täyttyminen edellyttää mm. fyysisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvoinnin osatekijöistä itsensä toteuttamisen mahdollistajia ja toimintakenttinä ovat toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet, työ, luonto, asuminen sekä turvallinen, viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö. Itsensä toteuttamisen osa-alue käsittää henkilökohtaisen elämän hallinnan, vaikuttamismahdollisuudet ja kulttuurin itsensä toteuttamisen yhtenä mahdollistajana. Itsensä toteuttamiseen on kiinnitettävä huomiota työelämässä, perheiden kohdalla, koulussa ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksissa.

Visio: Asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin Tavoitteet: Osallisuuden kasvattaminen, Lapsen ja nuoren kuuleminen, Lapsuuden säilyttäminen, Nuorten työllistymisen tukeminen. Toimenpiteet: Osallistavien menetelmien kehittäminen päivähoidossa ja koulussa, kuulemismenettelyn kehittäminen päivähoidossa ja koulussa, lapsen/nuoren ja heidän perheidensä kulttuurin huomioiminen palveluissa, lapsuuden tukeminen ja mahdollistaminen vanhemmuuden tuen kautta, alueellinen nuorisoverstas, pajakoulut, nuorisovaltuustojen perustaminen kuntiin. Lasten ja nuorten itsensä toteuttamisen pääareenoita ovat koti, päivähoito ja harrastukset. Itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, terveys, turvalliset ja toimivat sosiaaliset suhteet, turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä aikuiset lapsen lähellä; vanhemmat, opettajat, hoitajat jne. YK:n lasten perusoikeuksissa kulmakivi on osallisuus. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen luo sosiaalisia valmiuksia. Uudessakaupungissa toimii Nuorisovaltuusto, joka edistää nuorten osallistumista ja kuulemista Uudessakaupungissa sekä seutukunnassa. Nuorille on varattu mahdollisuus osallistua paikallista ja seutukunnallista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Vapaa-aikatoimi kirjaa nuorten osallistumis- ja kuulemisasiat. Nuorilla on edustus koulutus-, kulttuuri-, vapaa-aika-, sosiaali- ja terveys-, ympäristö- ja lupa- sekä teknisessä että maaseutulautakunnassa ja Novidan johtokunnassa. Aikuisten itsensä toteuttaminen on riippuvainen pitkälti työn ja vapaa-ajan suhteesta. Työ, vapaa-aika ja perhe ovat niitä toiminta-areenoita, joilla voi ilmaista itseään. Työikäisten itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat mm. toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet.

34

Viiteaineisto B Vakka-Suomen päihdestrategia 2007-2010 (Lyhennelmä /Lasten ja nuorten osa) Lapset Vanhempien alkoholin liikakäyttö on vakavin yksittäinen lapsen pahoinvointia aiheuttava tekijä. (Aula ym. 2007.) Lapsien ei tule joutua kokemaan tilanteita, joissa aikuisten alkoholinkäyttö aiheuttaa heille haittoja. Vanhempien alkoholinkäyttö on lasten mielestä lähes aina häiritsevää ja sillä on vaikutuksia heidän kehitykseensä. Vanhempia tulee ohjeistaa neuvoloissa miettimään omaa alkoholinkäyttöään ja sitä, millä tavalla heidän lapsensa saattavat sen kokea. Lapset, joiden vanhemmat käyttävät liikaa alkoholia, tulee tunnistaa niin että kaikki lapsien kanssa toimivat tahot ottavat työssään huomioon vanhempien päihteidenkäytön mahdollisuuden ja puuttuvat siihen empimättä. Näitä tahoja ovat mm. poliisi, terveydenhuolto, päihdehuolto, sosiaalitoimi, koulut, lastenpäivähoito, ym. (kuva1.). Lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuessa tulee asiasta ilmoittaa lastensuojeluun. Alkoholiongelma on usein vaikea hoitaa ja asiat alkoholiongelmaisen osalta muuttuvat yleensä hitaasti. Tällöin on autettava erityisesti ja ensisijaisesti lapsia. Vaikka alkoholiongelmainen ei sitoutuisi hoitoon niin muuta perhettä voidaan tukea. Kaverista huoli hankkeessa (2006-2007) esitetyn alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemisen malli saatetaan lapsien parissa työskentelevien tahojen tietouteen. Malli auttaa työntekijöitä ymmärtämään roolinsa alkoholin haitoista kärsivien perheiden havaitsemisessa ja ohjaa tukitoimenpiteitä suunnittelevia tahoja näkemään lapsen ensisijaisen ja erityisen tuen tarpeen. Strategian ehdottamien toimenpiteiden arvioinnissa käytetään hyväksi terveydenhoitajien arviointia toteutetun alkoholiohjauksen määrästä ja laadusta: onko ohjaus systemaattista ja onko heillä mielestään riittävästi koulutusta tämän tyyppisten asioiden kohtaamiseen? Alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemismallin toimivuus: Onko tukimalli ohjannut toimintaa? Sosiaalityöntekijöiden arvio lastensuojeluilmoitusten määrästä ja siitä, millaisista tilanteista ja kuinka matalalla kynnyksellä ilmoitukset on tehty saadaan välillistä tietoa lasten kokemien alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen varhaisesta havainnoinnista.

Nuoret Vakka-Suomessa nuorten humalajuominen on tavallista yleisempää. Monille nuorista alkoholikokeilut ovat yksittäisiä, mutta osalle ne ovat säännöllisiä ja vaikuttavat väistämättä nuoren tulevaisuuteen. Nuorten humalajuominen voi johtua ongelmien pakenemisesta juomalla. Toisaalta alkoholin käyttö voi olla ajamassa nuorta kohti ongelmia. Tämän vuoksi alueellisen päihdestrategian tavoitteena onkin nuorten humalajuojien osuuden vähentäminen seutukunnassa. Nuorten humalajuomiseen on pyrittävä vaikuttamaan usealla eri tavalla:

• Kunkin toimijan, joka nuoria tapaa, tulee puuttua havaitsemaansa päihteidenkäyttöön. Puuttuminen on keskustelua nuoren (ja hänen vanhempiensa) kanssa hänen päihteidenkäytöstään tai ilmoittamista asiasta eteenpäin esim. sosiaalitoimeen. Työntekijän toiminta riippuu työntekijän ammatillisista valmiuksista.

35

• Nuorten kanssa työskentelevien tahot (koulut, nuorisotalot, terveydenhoito) laativat nuorten päihteidenkäyttöön liittyvän toimintamallin joka on työntekijöiden, nuorten ja vanhempien tiedossa. Puuttuminen nuorten päihteidenkäyttöön on asiallista ja rakentavaa (esim. motivoivan haastattelun menetelmä, nuoren päihdemittarin käyttö).

• Poliisi voi puuttua nuorten julkijuopotteluun keräämällä pois alkoholipitoiset juomat ja ilmoittamalla sosiaalitoimeen nuoren tai nuorten alkoholinkäytöstä. Vuoropuhelu poliisin ja sosiaalitoimen on tärkeää ja edesauttaa asioiden hoitoa. Sosiaalitoimi voi toimia päänavaajana ottamalla tiedustelevan työotteen poliisin suuntaan.

• Nuorten tulee saada äänensä kuuluviin ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelussa, jotta he sitoutuvat suunnitelmien tavoitteisiin. Nuoret otetaan mukaan koulun päihdetoimintamallin suunnitteluun ja järjestetään päihteetöntä toimintaa nuorten ehdoilla. Nuoret vastuutetaan tilaisuuksien ym. toiminnan järjestämiseen. Aikuinen voi toimia auttajana ja tukijana.

• Päihteidenkäyttöä voidaan ennaltaehkäistä urheiluseurojen ja järjestöjen toiminnan kautta. Urheiluseuroissa tulee kiinnittää huomiota päihteidenkäyttöön ja osoittaa, että seuran tavoitteena on päihteetön junioritoiminta. Edustuspelaajat voivat toimia junioreiden esikuvina. Esimerkillisten, päihteettömien urheilijoiden nostaminen näkyville muokkaa nuorten asenteita oikeaan suuntaan.

• Vanhempien vastuullisuutta nuorten päihteidenkäytön suhteen on lisättävä. Vanhemmilla tulee olla tietoa nuorten päihteidenkäytöstä ja kriittinen asenne nuorten päihdekokeiluihin. Vanhempien pitää ymmärtää, että alkoholin ostaminen lapsille on kiellettyä. Koulun ja paikallisten päihdetyöryhmien rooli vanhempien opastajana päihdeasioissa ja toimivan koulu-oppilas-vanhempi-ketjun rakentajana on tarpeen.

• Alkoholin saatavuustekijät vaikuttavat nopeimmin päihteidenkäyttöön. Jos alkoholin hankkimista vaikeutetaan, niin sen kulutus vähenee. Alueen yrittäjien, alkoholitarkastajan, poliisin ja sosiaalitoimen välille tulee rakentaa verkosto, jonka avulla alkoholia nuorille välittävien henkilöiden toimiin puututaan ja toisaalta lisätään myynnin ikärajavalvonnan tarkkuutta. Välittäjien nimet pitää saada poliisin tietoon jotta poliisilla on mahdollisuus keskustella asiasta alkoholia välittävän henkilön kanssa. Tällä strategialla haastetaan sosiaalitoimi ja poliisi ottamaan yhteinen vetovastuu em. verkoston rakentamisessa.

Arviointi Nuorten päihteidenkäyttöä arvioidaan mm. kouluterveystutkimusten kyselyiden avulla. Kouluterveystutkimuksesta tarkastellaan niiden oppilaiden prosentuaalista osuutta, jotka ovat vastanneet olleensa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Näin saadaan suuntaa-antava käsitys 8.- ja 9.-luokkalaisten alkoholinkäytöstä. Kouluterveystutkimuksessa on indikaattori, joka kertoo nuorten kokemasta vanhemmuuden puutteesta. Vanhemmuuden puutteella tarkoitetaan kyselyssä sitä, että vanhemmat eivät tunne oppilaan kaveripiiriä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei saa kotoa tukea kouluvaikeuksiinsa eikä oppilas pysty keskustelemaan asioistaan vanhempiensa kanssa. Nämä tekijät liittyvät usein nuoreen, joka käyttää päihteitä. Indikaattorin antama tieto toimii välillisenä tukena arvioitaessa vanhempien vastuullisuutta nuorten päihteidenkäytön suhteen. Siitä, onko toimiin alkoholin välittämisen hillitsemiseksi ryhdytty, saadaan tietoa tilastoimalla poliisille tehdyt ilmoitukset alkoholinvälittäjistä.

36

Liite 3. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Vakka-Suomessa Vaihtoehdot: 1. Palvelu puuttuu = puuttuu

2. Palvelua on tarjolla mutta ei riittävästi = ei riittävästi 3. Palvelu on kunnossa / normi on täytetty

Joidenkin ehkäisevien lastensuojelupalveluiden saatavuus

Kustavi Laitila Pyhä- ranta

Taivas- salo

Uusikau- punki

Vehmaa

LASTENNEUVOLA Enintään 340 lasta / kokopäiväinen terveydenhoitaja

ok! ok! ok! ok! ei riittä- västi

ok!

Vähintään 10 terveydenhoitajan tapaamista ennen 1 vuoden ikää

ok! ei riittä-västi

ei riittä- västi

ok! ok! ok!

Koko neuvolauran aikana vähintään 16 terveydenhoitajan tarkastusta

ok! ok! ok! ok! ok! ok!

Koko neuvolauran aikana vähintään 5 lääkärintarkastusta

ok! ok! ok! ok! ok! ok!

Neuvolan perhetyöntekijä riittävästi käytettävissä

puuttuu puuttuu puuttuu puuttuu ok! puuttuu

Tehdään äidin masennuksen seulonta luotettavalla ja pätevällä menetelmällä viimeistään lapsen ollessa 6-8 vk (ellei tehty äitiysneuvolan jälkitarkastuksessa)

ok! ok! ok! ok! ok! ok!

Äideille perheväkivallan (myös henkinen) ja lapsiin kohdistuvan väkivallan seulonta viimeistään lapsen ollessa 6kk ¹

ok! puuttuu puuttuu ok! ok! ok!

Äideille päihdekysely lapsen ollessa 6kk-1v.¹

ok! ok! ok! ok! ok! ok!

2 -vuotiaat jotka eivät vielä puhu kahden sanan lauseita ohjataan puheterapeutin konsultaatioon²

ok! puuttuu puuttuu ok! ei riittä- västi

ok!

Ainakin 4-vuotistarkastuksessa LENE (Leikki-ikäisen neurologinen arvio) käytössä²

ok! ok! ok! ok! ok! ok!

ÄITIYSNEUVOLA

Vähintään 13-17 käyntiä ensisynnyttäjillä (vähintään 9-13 käyntiä uudelleensynnyttäjät) joista 2 lääkärissä¹

ok! ok! ok! ok! ok! ok!

Päihteiden puheeksiotto ja päihdekysely ensimmäisellä käynnillä¹

ok! ok! ok! ok! ok! ok!

Jaksamisen puheeksiotto ja masen-nuskysely jälkitarkastuksessa¹

ok! ok! ok! ok! ok! ok!

37

KOULUTERVEYDENHUOLTO Kustavi Laitila Pyhä- ranta

Taivas- salo

Uusikau- punki

Vehmaa

Enintään 600 oppilasta/ kouluterveydenhoitaja (mikäli useampi koulu, oppilasmäärä pienempi)¹

ok! ok! ok! ok! ei riittä-västi

ok!

Koululääkärillä 1 työpäivä /vko/500 oppilasta¹

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

Vähintään 3 laaja-alaista (kouluterveydenhoitaja ja lääkäri) terveystarkastusta peruskoulun aikana¹

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ok! ok! ok!

Terveydenhoitajan tarkastukset vuosittain¹

ok! ok! ok! ok! ok! ok!

TERVEYDENHUOLLON ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN PALVELUT

Psykologin palveluita riittävästi saatavilla neuvolaterveydenhuollossa¹

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä- västi

ok!

Psykologin palveluita riittävästi saatavilla kouluterveydenhuollossa (600-800 oppilasta /psykologi)³

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä- västi

ok!

Toimintaterapeutin palveluita riittävästi saatavilla neuvolaterveydenhuollossa¹

ok! puuttuu puuttuu ei riittä-västi

ok! ok!

Puheterapeutin palveluita riittävästi saatavilla neuvolaterveydenhuollossa¹

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä- västi

ei riittä- västi

SOSIAALITOIMI

Kasvatus- ja perheneuvolapalveluita riittävästi saatavilla 5

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä- västi

Psykologin palveluita riittävästi saatavilla neuvolassa¹

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

puuttuu ok!

Psykologin palvelut riittävästi saatavilla kouluterveydenhuollossa (600-800 opp./psykologi)³

ok! puuttuu ei riittä-västi

ok! ei riittä-västi

ok!

Erityislastentarhanopettajan palvelut riittävästi saatavilla päivähoidossa 6

ok! ei riittä-västi

puuttuu puuttuu ok! ei riittä-västi

Lastensuojelun perhetyötä riittävästi saatavilla

ei riittä-västi

ei riittä-västi

puuttuu ei riittä-västi

ok! ei riittä-västi

Sosiaalityöntekijän palveluita riittävästi saatavilla

ok! ei riittä-västi

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

Kunnassa on vähintään yksi pätevä sosiaalityöntekijä

ok! ok! ok! ei riittä-västi

ok! puuttuu

38

KOULUTOIMEN OPPILASHUOLTOPALVELUT

Kustavi Laitila Pyhä- ranta

Taivas- salo

Uusikau- punki

Vehmaa

Koulukuraattori riittävästi saatavilla esiopetuksessa (600-800 oppilasta/kuraattori)³

puuttuu ok! puuttuu puuttuu puuttuu puuttuu

Koulukuraattori riittävästi saatavilla alakoulussa (600-800 oppilasta/kuraattori)³

puuttuu ok! puuttuu puuttuu ei riittä-västi

ei riittä-västi

Koulukuraattori riittävästi saatavilla yläkoulussa (600-800 oppilasta/kuraattori)³

ei riittä-västi

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

Koulupsykologi riittävästi saatavilla esiopetuksessa (600-800 oppilasta/psykologi)³

ok! ei riittä-västi

puuttuu ok! puuttuu puuttuu

Koulupsykologi riittävästi saatavilla alakoulussa (600-800 oppilasta/psykologi)³

ok! ei riittä-västi

puuttuu ok! ei riittä-västi

ok!

Koulupsykologi riittävästi saatavilla yläkoulussa (600-800 oppilasta/psykologi)³

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ok! ei riittä-västi

ok!

Oppilashuoltotyöryhmän toiminta Vakka-Suomen toimintaohjeiden mukainen

ok! ei riittä-västi

ok! ok! ok! ok!

Avustajaresurssit ovat riittävät

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ok!

Luokkakoot ovat sopivat

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ok! ei riittä-västi

ok!

Luokanopettajan lisäopetusresurssit ovat riittävät

ei riittä-västi

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ok! ok!

Samanaikaisopetuksen resurssit ovat riittävät

ei riittä-västi

ei riittä-västi

ok! ei riittä-västi

ei riittä-västi

ei riittä-västi

Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit ovat riittävät

ok! ei riittä-västi

ok! ok! ei riittä-västi

ok!

Integraatiomahdollisuudet erityisopetukseen ovat riittävät

ok! ok! ok! ok! ei riittä-västi

ok!

Erityisluokkaresurssit ovat riittävät

ok! ok! ok! ok! ei riittä-västi

ok!

Kaikilla erityisoppilailla on laadittu HOJKS

ok! ok! ok! ok! ok! ei riittä-västi

HOJKSit päivitetään vähintään kerran vuodessa

ok! ok! ok! ok! ok! ei riittä-västi

¹ Sosiaali- ja terveysministeriön suositus. ² Oikea-aikaisuus, pätevä ja luotettava menetelmä, sovellettu myös VSSHP:n kielihäiriö-hoitoketjua sekä 7/09 voimaan tulevaa neuvola-asetusta. 3 Stakes. 5 Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710. 6 Laki lasten päivähoidosta.

39

Liite 4. Lastensuojeluilmoituksen malli XXXXXXX

KUNTA

Sosiaalitoimisto

LASTENSUOJELUILMOITUS (LsL 25 §) Lapsen nimi

Henkilötunnus

Osoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Lapsi asuu äidin ( ) isän ( ) muun huoltajan __________________________________________________kanssa

Vanhemman nimi

Henkilötunnus

Vanhemman nimi

Henkilötunnus

Osoite

Puhelin

Osoite

Puhelin

Postinumero

Postitoimipaikka

Postinumero

Postitoimipaikka

Lastensuojeluilmoituksen sisältö (kuvaa omin sanoin)

Päiväys

Ilmoituksen tekijä

Virka-asema / ammattinimike

Ilmoitus on vastaanotettu ___ / ___ / 20___

Vastaanottaja

Virka-asema / ammattinimike

40

Liite 5. Tilastotietoja Vakka-Suomesta Väestö

Väestön määrä 31.12.

2003 2004 2005 2006 2007

Kustavi 953 941 930 912 901

Laitila 8581 8569 8569 8526 8484

Pyhäranta 2276 2251 2218 2223 2215

Taivassalo 1766 1762 1742 1748 1730

Uusikaupunki 16405 16260 16198 16059 15926

Vehmaa 2470 2448 2464 2468 2448

Vakka-Suomi 32451 32231 32121 31936 31704

Varsinais-Suomi 452444 453745 455584 457789 459235

Koko maa 5219732 5236611 5255580 5276955 5300484

0-6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä

2003 2004 2005 2006 2007 2007 lkm

Kustavi 5,1 4,8 4,4 4,3 4,1 37

Laitila 7,4 7,4 7,6 7,4 7,5 639

Pyhäranta 8,5 7,9 7,5 7,2 7,1 158

Taivassalo 4,3 4,5 4,4 5,1 5 87

Uusikaupunki 6,5 6,6 6,5 6,4 6,2 991

Vehmaa 6,9 7,0 6,7 6,9 6,5 158

Vakka-Suomi 6,8 6,8 6,7 6,6 6,5 2070

Varsinais-Suomi 7,4 7,3 7,3 7,2 7,2 32924

Koko maa 7,7 7,6 7,6 7,6 7,6 404650

7-14-vuotiaiden osuus väestöstä

2003 2004 2005 2006 2007 2007 lkm

Kustavi 7,9 7,7 7,4 7,9 8,2 74

Laitila 9,3 9,3 9,1 9,3 9,3 792

Pyhäranta 10,3 10,1 10,1 10,0 9,8 218

Taivassalo 10,6 10,3 9,6 8,6 8 139

Uusikaupunki 9,8 9,6 9,3 9,0 8,6 1377

Vehmaa 10,5 9,8 10,0 9,6 10,1 248

Vakka-Suomi 9,7 9,6 9,3 9,1 9 2848

Varsinais-Suomi 9,4 9,4 9,2 9,1 9 41253

Koko maa 10,0 9,8 9,6 9,5 9,2 489940

41

Lapsiperheiden osuus perheistä

2003 2004 2005 2006 2007 2007 lkm

Kustavi 31,6 31,0 29,0 28,6 29,4 72

Laitila 40,8 40,9 40,7 39,8 40,1 956

Pyhäranta 40,8 39,5 38,9 37,8 36,7 245

Taivassalo 36,7 36,4 36,4 36,2 34,7 174

Uusikaupunki 39,3 39,1 39,1 38,5 37,4 1698

Vehmaa 38,7 38,2 38,2 38,8 37,7 255

Vakka-Suomi 39,4 39,2 39,0 38,4 37,7 3400

Varsinais-Suomi 40,7 40,5 40,3 40,0 39,8 49844

Koko maa 42,0 41,7 41,5 41,2 40,9 587767

Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä

2003 2004 2005 2006 2007 2007 lkm

Kustavi 19,8 16,5 18,9 19,4 19,4 14

Laitila 16,6 16,5 16,9 18,1 18,4 176

Pyhäranta 11,2 13,1 13,5 11,2 10,2 25

Taivassalo 10,9 14,3 12,2 12,3 13,8 24

Uusikaupunki 19,8 19,2 20,6 20,4 21,2 360

Vehmaa 15,2 15,9 14,6 18,4 15,7 40

Vakka-Suomi 17,5 17,5 18,2 18,5 18,8 639

Varsinais-Suomi 20,4 20,4 20,6 20,3 20,4 10170

Koko maa 19,9 19,9 20,0 19,9 20 117447

Työttömyys

Työttömyysaste 31.12.

2003 2004 2005 2006 2007 2007 lkm

Kustavi 8,1 8,6 5,6 6,5 7,6 29

Laitila 9,6 11,1 8,8 6,3 6,3 233

Pyhäranta 11,2 11,5 8,7 8,0 6,8 65

Taivassalo 8,8 7,9 6,5 5,7 5,4 39

Uusikaupunki 17,3 16,4 11,2 9,9 9,2 633

Vehmaa 11,1 9,8 8,0 5,7 5,4 55

Vakka-Suomi 13,8 13,6 9,8 8,2 7,7 1054

Varsinais-Suomi 10,7 10,5 9,0 7,5 6,5 15465

Koko maa 11,9 11,9 11,1 9,5 8,4 218958

42

Nuorisotyöttömyysaste (osuus 15 – 24-vuotiaista) 31.12.

2003 2004 2005 2006 2007 2007 lkm

Kustavi 12,9 0,0 3,8 0,0 7,1 2

Laitila 14,4 15,2 8,9 4,8 6 22

Pyhäranta 24,6 16,4 17,2 16,7 4,3 2

Taivassalo 11,9 9,0 12,3 6,0 16,3 7

Uusikaupunki 21,3 19,6 10,2 11,9 9,9 58

Vehmaa 11,9 11,9 5,7 2,8 6,5 3

Vakka-Suomi 18,1 16,6 9,8 9,0 8,4 94

Varsinais-Suomi 13,3 11,8 8,5 7,7 1409

Koko maa 14,4 13,4 12,0 10,5 9,5 22478

Asunto-olot ja asunnottomuus Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista

2003 2004 2005 2006 2007 2007 lkm

Kustavi 42,0 39,2 39,7 31,9 31,9 23

Laitila 33,6 32,5 32,3 30,0 28,2 269

Pyhäranta 29,1 29,2 27,8 31,3 30,7 75

Taivassalo 26,9 29,3 28,9 29,6 28,3 49

Uusikaupunki 29,9 29,8 27,7 26,4 25,4 430

Vehmaa 36,6 35,3 36,2 35,0 36,2 92

Vakka-Suomi 31,5 31,1 29,9 28,7 27,6 938

Varsinais-Suomi 32,4 31,5 30,8 30,0 29,0 14414

Koko maa 33,4 32,5 31,5 30,6 30 175561

43

Terveystiedot

Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 18-24 –vuotiaiden määrä

2007: /1000

2003 2004 2005 2006 2007 vastaavanikäistä

Kustavi 0 0

Laitila 24 22 27 33 26 41

Pyhäranta 8 67

Taivassalo

Uusikaupunki 33 40 48 45 45 42

Vehmaa 7 8 7

Vakka-Suomi 69 68 90 91 88 42

Varsinais-Suomi 1610 1767 1917 2028 2140 54

Koko maa 16172 17984 19269 21457 23658 52

Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 –vuotiailla

2007: /1000

2003 2004 2005 2006 2007 vastaavanikäistä

Kustavi 295 83 0 0 19 151

Laitila 22 289 422 332 293 179

Pyhäranta 0 0 221 176 39 89

Taivassalo 32 37 43 41 0 0

Uusikaupunki 1102 872 1188 1284 855 299

Vehmaa 206 196 13 144 227 481

Vakka-Suomi 1657 1477 1887 1977 1433 247

Varsinais-Suomi 10012 10009 10770 10014 10245 120

Koko maa 164414 171483 180531 176312 179768 174

44

Rikollisuus

Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä

2007: / 1000 vas-

2003 2004 2005 2006 2007 taavanikäistä

Kustavi 0 1 0 0 0 0

Laitila 4 0 4 19 13 42,9

Pyhäranta 0 0 0 0 0 0

Taivassalo 0 1 0 0 2 27

Uusikaupunki 14 13 14 30 17 25,8

Vehmaa 2 2 4 1 0 0

Vakka-Suomi 20 17 22 50 32 25,9

Koko maa 3212 3201 3 341 3257

Lähde: Tilastokeskus ja Vakka-Suomen kihlakunnan poliisilaitos, vuoden 2007 osalta ei saatu koko maan tilastotietoja.

Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä

2007: / 1000 vas-

2003 2004 2005 2006 2007 taavanikäistä

Kustavi 0 0 0 0 0 0

Laitila 12 7 2 9 9 29,7

Pyhäranta 1 7 2 4 0 0

Taivassalo 3 6 0 1 1 13,5

Uusikaupunki 16 23 44 13 21 31,9

Vehmaa 1 6 0 0 2 21,3

Vakka-Suomi 33 49 48 27 32 25,9

Koko maa 11274 12159 10 974 10606 Lähde: Tilastokeskus ja Vakka-Suomen kihlakunnan poliisilaitos, vuoden 2007 osalta ei saatu koko maan osalta tilastotietoja.

45

Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo / pienituloisuus

Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 18-24 -vuotias

2003 2004 2005 2006 2007

Kustavi 3 1 0 0

Laitila 70 59 80 67 66

Pyhäranta 5 4 6 6 5

Taivassalo 7 3 4 2

Uusikaupunki 217 211 181 166 141

Vehmaa 11 15 9 7 10

Vakka-Suomi 313 293 280 248 222

Varsinais-Suomi 5384 4930 4455 3811 3476

Koko maa 63195 61189 57500 52637 49319 Lähde: Tilastokeskus ja Stakes (nyk. THL) Stakes, Toimeentulotukirekisteri (2006, 2007) Koko maa: ei tietoa iästä 2003: 11, 2004: 7, 2005: 7 Varsinais-Suomi: ei tietoa iästä 2003: 1, 2004: 2

Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä

2003 2004 2005 2006 2007 2007 lkm

Kustavi 13,6 12,7 8,1 9,7 7

Laitila 3,7 3,9 3,2 3,6 4,2 40

Pyhäranta 5,4 6,7 6,2 5,6 4,5 11

Taivassalo 2,7 3,3 3,3

Uusikaupunki 10,0 9,7 9,1 8,2 8,1 138

Vehmaa 6,8 7,0 4,2 3,4 7,1 18

Vakka-Suomi 7,4 7,4 6,6 6 6,4 218

Varsinais-Suomi 10,2 9,2 8,4 7,7 7,4 3688

Koko maa 10,3 9,6 9,0 8,5 8,1 47609

Lähde: SOTKAnet

Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus

yksinhuoltajakotitalouksista

2003 2004 2005 2006 2007 2007 lkm

Kustavi 31,3 46,2 14,3 42,8 6

Laitila 11,1 11,8 10,9 11,4 20

Pyhäranta 25,8 22,9 28,6 24 6

Taivassalo 15,0 7,7 9,1 0

Uusikaupunki 28,0 28,2 25,9 22,2 80

Vehmaa 20,0 26,8 18,4 17,5 7

Vakka-Suomi 22,7 23,1 21,0 18,6 119

Varsinais-Suomi 28,0 25,4 23,4 21,4 2174

Koko maa 28,1 26,9 25,2 23,3 27382

Lähteet: Stakes (toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus) SOTKAnet

46

Koulutus

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden määrä

2007: /1000 vas-

2003 2004 2005 2006 2007 taavanikäistä

Kustavi 8 8 8 7 7 141,9

Laitila 100 86 100 91 104 140,9

Pyhäranta 15 17 19 21 16 102,6

Taivassalo 8 9 12 8 10 84,7

Uusikaupunki 139 135 143 153 155 119,2

Vehmaa 15 15 12 18 17 101,2

Vakka-Suomi 285 270 294 298 307 122,2

Varsinais-Suomi 5475 5273 5232 5203 5257 116,2

Koko maa 62031 59419 59565 59842 61309 116,8

Lähde: SOTKAnet

Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (SOTKAnet 2008).

Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit

Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17 -vuotiaat)

määrä vuoden aikana

2007: % vastaavan-

2003 2004 2005 2006 2007 ikäisestä väestöstä

Kustavi 8 7 13 9 7 5,3

Laitila 30 48 70 62 70 4

Pyhäranta 9 16 16 13 15 3,3

Taivassalo 8 6 3 9 10 3,3

Uusikaupunki 202 232 196 185 224 7,4

Vehmaa 0 9 18 18 15 3

Vakka-Suomi 257 318 316 296 341 5,5

Varsinais-Suomi 4378 4988 3820 4024 4555 5

Koko maa 51798 55063 54553 54604 57622 5,3

Lähde: SOTKAnet

Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Em. indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana

47

luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä ja

osuus vastaavanikäisistä

2005 2005 2006 2006 2007 2007

lkm osuus lkm osuus lkm osuus

vastaavan vastaavan vastaavan

ikäisistä ikäisistä ikäisistä

Kustavi 0 0 0 0 0 0

Laitila 18 1,0 17 1 11 0,6

Pyhäranta

Taivassalo 5 1,6 5 1,6 4 1,2

Uusikaupunki 41 1,3 33 1,1 30 1,0

Vehmaa 5 1,0 6 1,2 7 1,4

Vakka-Suomi n. 69 1,1 n. 61 1 54 0,9

Varsinais-Suomi 972 1,1 977 1,1 1011 1,1

Koko maa 12443 1,1 12799 1,2 13292 1,2

0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta Lähde: SOTKAnet

Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17 -vuotiaat lapset.

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana

2007: / 1000

2003 2004 2005 2006 2007 alle 18-vuotiasta

Kustavi 1 0 4 0 4 30,1

Laitila 103 116 105 133 158 91,1

Pyhäranta 27 23 20 27 0 0

Taivassalo 0* 0* 0* 6 18 60

Uusikaupunki 173 244 215 208 287 94,8

Vehmaa 0 6 10 6 6 12

Vakka-Suomi 304 389 354 380 473 76,9

Varsinais-Suomi 4293 5941 6146 5943 6243 68,9

Koko maa 69270 71856 70627 73306 74548 68 Lähde: SOTKAnet (2003-2005Uudenkaupungin luvuista on vähennetty Vehmaan ja Kustavin luvut ja 2006 myös Taivassalon luvut), Laitila ja Pyhäranta: Laitilan-Pyhärannan ktt ky, 2006: Taivassalon kunta * Taivassalo: käyttänyt vuosina 2003-2005 nykyisen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikön palveluja, joista ei ole saatavissa tilastoja.

48

Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2007.) Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla erisuuruisia, koska STAKES päivittää lukuja kuntien ilmoittamien korjausten mukaan.

Päivähoidon piirissä olevien 0-6 vuotiaiden lasten sijoittuminen

huolen vyöhykkeille viikoilla 9-13 vuonna 2008

Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm

1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa

Kustavi 14 11 2 27

Laitila 224 46 28 2 300

Pyhäranta 69 6 5 80

Taivassalo 35 8 1 44

Uusikaupunki 349 157 36 7 549

Vehmaa 62 22 5 89

Vakka-Suomi 753 250 77 9 1089

Lähde: Vakka-Suomen kuntien sosiaalitoimet, päivähoito.

Vuoden 2008 kevään tilanteessa päivähoidon piirissä olevat 0–6-vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Asiantuntija-arvioiden mukaan n. 69 % päivähoidon piirissä olevien lapsien kohdalla ( N=753), ei koettu huolta. Toisaalta päivähoidon asiantuntijat ovat arvioineet, että 30 % lapsien kohdalla (N=327) koettiin joko pieni huoli tai he olivat ns. huolen harmaalla vyöhykkeellä.