Lähiympäristön, tulevaisuuden

ja pysyvyyden eriarvoisuus

Tommi Laitio (@tommilaitio)

Nuorisotoimenjohtaja

Lastensuojelun keskusliitto 20.2.2015

Eriarvoisuutta katsotaan usein näin.

Kokeilemme Helsingissä näkökulmaa,

joka yhdistäisi tilastot ja kokemuksen.

Päätimme paikata tiedollisia puutteita

lähtemällä haastattelemaan nuoria.

Näkökulmana mahdollisuudet: mitä nuori voi todella

tehdä ja olla?

Nuoret

viihtyvät

asuinalueillaan.

Helsinki on

erilaisia ja

eriarvoisia

todellisuuksia.

Sovittelevat

arvot ja

kilpailun tuntu.

Nuorilla kahdenlaista huolta

pärjäämisestä

1. On selvä suunnitelma, mutta virheet

pelottavat.

- stressi

- kiire

- paineet hyvistä arvosanoista

2. Pelottaa, saako mistään kiinni.

- koulupudokkuus

- maksuhäiriöt

- terveys

Tulevaisuuden

eriarvoisuus

Lähiympäristön

eriarvoisuus

Pysyvyyden

eriarvoisuus

Tulevaisuuden

eriarvoisuus

Lähiympäristön

eriarvoisuus

Pysyvyyden

eriarvoisuus

Suunta hukassa/hukattu.

Elämää suunnitellaan

lyhyissä pätkissä.

Ei esikuvia valinnoille.

Kantaa liian isoja

vastuita.

Tulevaisuuden

eriarvoisuus

Lähiympäristön

eriarvoisuus

Pysyvyyden

eriarvoisuus

Turtunut rumaan ja

huonosti toimivaan.

Vaatimattomat

vaatimukset.

Häiriöt, päihteet ja

väkivalta

lähiympäristössä

normaalia.

Tulevaisuuden

eriarvoisuus

Lähiympäristön

eriarvoisuus

Pysyvyyden

eriarvoisuus

Ei turvaverkkoja, joiden

tukemana uskaltaisi

kokeilla uutta.

Liian monta kertaa

pettynyt ihmisiin.

Ei uskalla kiinnostua,

näyttää heikkoutta tai

osoittaa intohimoa.

Eriarvoisuus ei ratkea vain auttamalla

heikkoja. Kyse myös hyvinvointivaltion

maksuvalmiudesta.

Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää

empatiaa ja kokemusta jaetuista

intresseistä.

Laitio & Mokka (2010) : Parempi diili. Demos Helsinki.

Suhteellinen universalismi = kaikille avoimia asioita, jotka

parantavat erityisesti heikoimpien asemaa.

Mitkä todelliset mahdollisuudet nuorella tulisi olla?

• Mahdollisuus muodostaa

ystävyyssuhteita

• Mahdollisuus toimia toisten

hyväksi ja vaikuttaa

ympäristöönsä

• Mahdollisuus kokea ja

toteuttaa kulttuuria

• Mahdollisuus liikuntaan

• Mahdollisuus viettää aikaa

muiden nuorten kanssa

paikoissa, joihin nuoret

ovat tervetulleita

• Mahdollisuus saada apua

ja tukea

• Mahdollisuus oppia uutta ja

vahvistaa omia taitojaan

Mahdollisuus aloittaa ilman aloittamista. Esimerkki: kaikille avoin NutaCup-jalkapalloturnaus

Mihin kaikille vetovoimaiset toiminnot sijoitetaan? Esimerkki: Pihlajamäen nuorisopuisto, Kontulan skeittihalli, Malmin ja Pasilan tanssitoiminta

Luontokokemusten tarjoaminen ilman kesämökkiä. Esimerkki: Kumpulan koulukasvitarha

Maksuttomia elämyksiä perheille. Esimerkki: Fallkullan kotieläintila

Kokemus oman näkemyksen kuulumisesta. Esimerkki: nuorisotyön osallistuva budjetointi

Tunnetaitojen oppiminen toiminnassa. Esimerkki: Bengtsårin leirisaari

Työntekijöiden dialogi arvoista. Esimerkki: Nuorisoasiainkeskuksen henkilöstöfoorumit

Roolinotto oman kokemuksen ilmaisussa. Esimerkki: Tullaamo, kesätyönä taiteen tekeminen

Päättäjien ja erilaisten nuorten ei-edustuksellinen dialogi. Esimerkki: RuutiExpo kaupungintalolla

Vaikeampien kysymysten käsittely nuorten kanssa. Esimerkki: Ruudin ydinryhmän keskustelu eriarvoisuudesta

Nuoria ei tule ajaa itsekkään yksilön rooliin. Nuorisotyön ja kansalaisuuden ytimeen kuuluu kysymys:

Tommi Laitio nuorisotoimenjohtaja

Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus

Hietaniemenkatu 9B

PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki

(09) 310 89045

tommi.laitio (a) hel.fi

tommilaitio.munstadi.fi

twitter: tommilaitio