Lastensuojelun rajapinnat - asiakkaaksi päätymisen prosessi

18.12.2015

Lastensuojelun rajapinnat −asiakkaaksi päätymisen prosessi

LaskeTut-hanke 2013-2015Päätösseminaari 8.12.2015

Johanna Hietamäki, Veera Kuusinen ja Katarina Pursi

Johanna Hietamäki, Veera Kuusinen ja Katarina Pursi([email protected])

Johanna Hietamäki, Veera Kuusinen ja Katarina Pursi ([email protected]) 2

Tutkimuksen tausta

• Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelun asiakkaiden määrät kasvavat

jatkuvasti, mutta asiakkaaksi päätymisen prosessista tiedetään vähän

• Tutkimuskysymys: Minkälainen lastensuojeluilmoitusprosessi on eri toimijoiden

kuvaamana?

• Toteutus: 11 fokusryhmähaastattelua: äitiys- ja lastenneuvola, varhaiskasvatus,

koulu, erikoissairaanhoito (yhteensä 75 työntekijää)

• Toimijoiden kanssa on käsitelty 37 lapsen tilannetta, joissa

lastensuojeluilmoitusprosessi on koettu: a) onnistuneeksi, b) ongelmalliseksi, c)

ilmoituksen tekemistä harkitaan tai d) oli päädytty siihen, ettei

lastensuojeluilmoitusta tehdä

8.12.2015


Haasteet lastensuojeluilmoitusprosessissa

• Lastensuojeluilmoi-tukseen ei kirjata kaikkea tärkeää tietoa

• Epäselvät käytännöt• Vanhempien

reagoiminen

• Ei tehdä yhteistyötä• Ei tunneta toisten työtä• Monta ilmoitusta ilman tietoa jatkosta• Neuvottelukäytänteet eivät dialogisia• Erilaiset näkemykset ja raja-aidat

• Toimitaan vasta, kun tilanne kriisiytyy

• Työyhteisöltä ei saada tarpeeksi tukea

• Lastensuojelun konsultaatio riittämätöntä/ puutteellista

• Huolta ei tunnisteta• Huoleen ei reagoida ajoissa• Huolen epäily• Yksin jääminen huolen kanssa

Huolen herääminen Toimiminen

Lastensuo-jeluilmoituk-

sen tekeminen

Toimen-piteet

8.12.2015

Johanna Hietamäki, Veera Kuusinen ja Katarina Pursi ([email protected]) 48.12.2015

Haasteellinen lastensuojeluilmoitusprosessi (Neuvola-sarjakuva) 1/2

Minulla heräsi huoli Virtasten perheestä vuosia sitten, kun vanhemmat sisarukset kävivät luonani neuvolakäynneillä. Huolestuin tuolloin erityisesti äidin jaksamisesta sekä isän päihteiden käytöstä. En kuitenkaan ilmoittanut huolesta eteenpäin perheen muuttaessa toiselle paikkakunnalle. He muuttivat takaisin hieman myöhemmin ja jatkoivat neuvolakäyntejä luonani uuden vauvan myötä. Pian minulla heräsi huoli vauvan itkuisuudesta ja äidin hieman aggressiivisesta käyttäytymisestä. Hän saattoi suuttua, kun kyselin arjen sujumisesta ja vauvan päivittäisistä rutiineista. Joskus kuulin äidin myös huutavan vauvalle odotushuoneessa. Neuvolan lastenlääkäri teki vauvalle lähetteen keskussairaalaan itkuisuuden takia, mutta sairaalan lääkäri ei havainnut normaalista poikkeavaa. Lisäksi äiti kävi vauvan kanssa useita kertoja päivystyksessä, mutta myöskään siellä huoli ei herännyt vauvan hyvinvoinnista.

8.12.2015 Johanna Hietamäki, Veera Kuusinen ja Katarina Pursi ([email protected]) 5

Haasteellinen lastensuojeluilmoitusprosessi (Neuvola-sarjakuva) 2/2Päätin kuitenkin tarkkailla perheen tilannetta ja järjestin neuvolakäyntejä tihennetysti viikoittain. Vauvan paino alkoi pikkuhiljaa pudota, eikä äiti suostunut enää kertomaan, miten vauva syö tai nukkuu. Tässä vaiheessa otin yhteyttä lastensuojeluun ja toivoin saavani heiltä konsultaatioapua. Sosiaalityöntekijä kuitenkin vain totesi, että minun on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Seuraavalla neuvolakäynnillä otin asian puheeksi äidin kanssa ja kerroin velvollisuudestani tehdä ilmoitus. Äiti ei ymmärtänyt huoltani eikä tarvetta lastensuojeluilmoitukseen, ja yhteistyö perheen kanssa vaikeutui entisestään.

Tekemääni lastensuojeluilmoitukseen kirjoitin vauvan painon kehityksestä, äidin käyttäytymisestä sekä hänen haluttomuudestaan kertoa vauvan syömisestä ja nukkumisesta.

Lastensuojeluilmoituksen jälkeen odotin sosiaalityöntekijältä yhteydenottoa, mutta turhaan. Tapasin kuitenkin perhettä edelleen viikoittain. Vauvan ollessa puolivuotias minulla heräsi jälleen huoli. Äiti ei tullut sovitulle neuvolakäynnille, enkä saanut häneen yhteyttä. Päätin soittaa lastensuojeluun, mutta sosiaalityöntekijä ei antanut tietoja heidän työskentelystään perheen kanssa. Koin puhelun erittäin turhauttavaksi ja päätin tehdä toisen lastensuojeluilmoituksen. Edelleenkään en tiedä, mitä siitä on seurannut.



Onnistuneen lastensuojeluilmoitusprosessin kulku

HUOLI Havaitaan

TOIMINTAYhdessä keskustelu (työyhteisö, vanhemmat, yhteistyötahot)Autetaan omilla resursseilla ja ohjataan tarvittaviin palveluihinLastensuojelun konsultaatiolta tukea

LASTENSUOJELUILMOITUSOikea ajoitusSisältää konkreettisia havaintoja ja kaikki huolenaiheetTyöyhteisön selkeät käytännötYhteistyö (vanhemmat, työyhteisö, yhteistyötahot)

TOIMENPITEETLastensuojelu ottaa työntekijän huolen vakavastiMonitoimijainen neuvottelu, jossa dialogista keskusteluaYhteistyöstä sopiminen ja yhteistyön jatkuminenPerheelle järjestetään heidän tarpeitaan palvelevat tukitoimet oikeaan aikaanTunnistetaan eri ammattilaisten asiantuntijuus

8.12.2015


Onnistunut lastensuojeluilmoitusprosessi(Päiväkoti-sarjakuva) 1/2Meillä heräsi päiväkodissa huoli Aatoksesta ja Aatoksen äidin jaksamisesta jo heti heidän päiväkotiuransa alkupuolella. Aatos tuli päiväkotiin milloin sattui ja äiti vaikutti aina hyvin väsyneeltä. Aatos oli todella itkuinen ja syrjäänvetäytyvä. Lisäksi Aatoksen vaatteet olivat milloin likaisia ja milloin liian pieniä tai rikkinäisiä. Epäilimme äidillä olevan mielenterveysongelmia, koska Aatos kertoi toisinaan päiväkodissa, kuinka äiti ei aina pääse koko päivänä sängystä ylös, ja kuinka äiti joskus huutaa hänelle kotona.

Äiti toi myös itse omaa jaksamistaan esille meidän hoitajien kanssa keskustellessa. Hän oli hyvin avoin kertomaan heidän tilanteestaan ja keskustelimmekin hänen kanssaan päivittäin. Huolenaiheita voitiin ottaa esille puolin ja toisin, ja äiti halusi selkeästi tehdä yhteistyötä parantaakseen perheensä tilannetta. Keskustelimme myös työyhteisön sisällä paljon perheen tilanteesta ja lastensuojelun mahdollisuuksista auttaa heitä.

Soitin melko pian myös lastensuojeluun ja sain sieltä tukea omalle päätökselle. Keskustelimme ja pohdimme yhdessä perheen tilannetta ja mahdollisia tukitoimia. Lastensuojelun työntekijä kertoi lisäksi, miten prosessi tulee ilmoituksen jälkeen etenemään, ja millaisia tukitoimia perheen olisi mahdollista saada. Tämän jälkeen otin lastensuojeluilmoituksen puheeksi myös äidin kanssa. Äiti suhtautui ilmoituksen tekemiseen varauksella, mutta myös toiveikkaana, josko he nyt saisivat tarvitsemansa avun. Teimme äidin kanssa yhdessä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioinnista lastensuojeluun. Emme ottaneet asiaa Aatoksen kanssa esille, koska halusimme suojella häntä ylimääräiseltä huolehtimiselta.


Onnistunut lastensuojeluilmoitusprosessi: (Päiväkoti-sarjakuva) 1/2

Kirjoitimme arviointipyyntöön äidin jaksamisesta ja lisäksi kirjasimme äidin toiveen siitä, että päiväkoti kutsuttaisiin mukaan mahdolliseen neuvotteluun.

Lastensuojelusta tulikin soitto hyvin nopeasti arviointipyynnön jälkeen, ja minut kutsuttiin yhteiseen aloitusneuvotteluun. Neuvottelusta jäi hyvä kokemus, tuntui että tilanteen parantaminen oli jo alusta alkaen meidän kaikkien yhteinen asia. Äitiä ja hänen huoliaan kuunneltiin ja yhteistyössä yritettiin pohtia, minkälainen tuki palvelisi juuri heidän perhettään. Neuvottelussa sovittiin yhteisesti, että lastensuojelun perhetyö alkaa käydä heidän apunaan. Lisäksi äidille järjestettiin psykiatrialle hoitokäyntejä. Pidämme edelleen yhteisiä neuvotteluja säännöllisin väliajoin lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheohjaajien sekä äidin psykiatrin kanssa. Neuvotteluissa käydään perheen sen hetkistä tilannetta läpi ja pohditaan yhdessä, kuinka tästä edetään. Nyt perheen tilanne on vakaa, äidille on löydetty sopivan lääkityksen ja hoitojen kautta tasapaino, ja hän jaksaa touhuta Aatoksen kanssa aivan eri tavalla kuin aiemmin. Perheessä käy edelleen lastensuojelun perhetyö, mutta käyntejä on harvennettu tarpeen mukaan. Perhe on löytänyt säännöllisemmän arkirytmin, mikä näkyy myös Aatoksen käyttäytymisessä. Hän on piristynyt ja alkanut hakeutua ikätovereidensa kanssa leikkimään. Tällä hetkellä tilanne näyttää heidän kannaltaan hyvältä.

Tapaus on jäänyt itselleni erityisesti mieleen onnistuneena tapauksena, koska perhe sai tarvitsemaansa apua sujuvan ja toimivan yhteistyön myötä jo aikaisessa vaiheessa, jolloin isommilta kriiseiltä vältyttiin.



Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluilmoitusvaiheessa


Kehittämistarpeita• Kehittämis- ja koulutustarve:

– Lapsen kaltoinkohtelun ja muiden huolta herättävien asioiden tunnistaminen

– Lastensuojeluilmoituksen tekeminen (samalla lastensuojelutyöstä kertominen): yhteistyökäytännöt, ilmoituksen sisältö, lasten ja vanhempien kanssa keskustelu

– Toiminta aggressiivisten asiakkaiden kanssa

• Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö– Yhteistyökäytäntöjen muodostaminen: toisen työn tunteminen,

konsultaatiokäytännöt toimiviksi– Kumppanuutta, tasa-arvoisuutta ja rohkeutta muutoksiin– Yhteistyö lasta ja vanhempia tuntevien työntekijöiden kesken!

• Yhteistyö rinnakkain vai integroidusti?– Vanhemman toive, ettei tehdä yhteistyötä ~ lapsen tarpeet

8.12.2015


Lastensuojeluilmoitus• Lapsen ja vanhempien tilanteen konkreettinen kuvaaminen• Myös myönteisiä asioita esille• Mitä ilmoittajataho on tehnyt siihen mennessä (esimerkiksi

opastanut vanhempia ja neuvonut palveluja, lähettänyt päihdepoliklinikalle, järjestänyt perhetyötä ja koulupsykologin käyntejä)

• Miten ilmoittajataho voisi olla jatkossa mukana• Yhdessä työskentely ilmoituksen jälkeen

8.12.2015


Kiitos!Seminaarin videotallenne:

http://videonet.fi/web/thl/20151208/

8.12.2015

News & Politics

Lastensuojelun rajapinnat - asiakkaaksi päätymisen prosessi