Download pdf - Kalaallit nunaanni allattaaseqarneq · 2020. 10. 7. · Rina Møller Lorentzen Sprog, Litteratur og Medier Upernaaq 2020 3 Bachelorinngorniarluni allaaserinninneq – Kalaallit Nunaanni

Rina Møller Lorentzen

Sprog, Litteratur og Medier

Upernaaq 2020

1

Bachelorinngorniarluni allaaserinninneq – Kalaallit Nunaanni allattaaseqarneq

KALAALLIT NUNAANNI

ALLATTAASEQARNEQ


Sprog, Litteratur & Medier – Ilisimatusarfik Nuuk

Bachelorinngorniarluni allaaserinninneq

Ilitsersuisoq: Naja Trondhjem

Upernaaq 2020

Ulloq tunniussiffik: 30. Juni. 2020

20 ECTS Point

Assip aaneqarfia: https://www.uni.gl/newsletters-gl/ilisimatusarfik-newsletter-shaping-the-arctic-

maaji-2018.aspx (07.05.2020)

https://www.uni.gl/newsletters-gl/ilisimatusarfik-newsletter-shaping-the-arctic-maaji-2018.aspx

https://www.uni.gl/newsletters-gl/ilisimatusarfik-newsletter-shaping-the-arctic-maaji-2018.aspx



Upernaaq 2020

2


Imarisaasa allattorsimaffiat:

Aallaqqaasiut:....................................................................................................................................... 3

Suliassiissutip ilisaritinnera: ................................................................................................................ 4

Suliassiissutip killilernera .................................................................................................................... 4

Misissuinermi periuseq (Metode): ....................................................................................................... 5

Teorinik ilisarititsineq: ......................................................................................................................... 9

Oqaluttuarisaaneq: ............................................................................................................................. 12

Oqaatsit allanngoriartortarnerat: ........................................................................................................ 14

Allattaaseqalerneq: ............................................................................................................................. 15

Atuakkat tunumiusut avanersuarmiusullu saqqummersinneqartarsimasut: ....................................... 20

Apeqqusiat akissutisiarisimasallu: ..................................................................................................... 24

Siunissamut pilersaarutit: ................................................................................................................... 29

Naggasiineq:....................................................................................................................................... 30

Atuakkat atorsimasat najoqqutarisimasallu allattorsimaffiat: ............................................................ 32

Bilag: .................................................................................................................................................. 36

Kort resumé af min bachelor projekt: ................................................................................................ 55



Upernaaq 2020

3


Aallaqqaasiut:

Sumiluunniit oqaatsinik piujuaannartitsinissamut sakkussat annerpaartarisarpaat allattaaseqalerneq.

Tassami oqaatsit allattaaseqartinneqanngitsut oqaatsinit allanit avataaneersunit

sunnertikkiartornermikkut sukkanerusumik allanngoriartorsinnaasarmata. Kinguaariit oqaatsiminnik

ingerlatitseqqiisarnerat pitsaavallaarsimanngikkaangat, nunasiaataanerulluunniit kingunerisaanik

oqaatsinik allanik pingaarnerutitsilluni inissisimatitsisoqarneratigut ajornerpaaq

anguneqarsinnaasartoq tassaavoq: Oqaatsit atorneerullutik tammaannarsinnaasarneri. Oqaatsivut

kinaassutsitsinnut kulturitsinnullu ilisarnaatigaavut, taamaattumillu eriagisassaralugit.

Allattaaseq aaqqissugaavoq oqaatsit allaganngorlugit takuneqarsinnaanngoqqullugit (Cahill&Rice,

2014:2). Oqaatsit allanngujaallutik inissisimasut taakkuupput ukiorpassuarni

allattaaseqareersimasartut, aammalu nipisiuinikkut oqaatsillu pissusiinut tulluartumik allattaatsimik

pilersitsisimasut. Taamaattoq nunarsuarmi oqaaserpassuaqarpoq suli ulloq manna tikillugu

allattaasitaartinneqarsimanngitsunik (Cahill&Rice, 2014:73). Oqaatsit kinaassutsimut

ilaalluinnarmata inuiaat (etniskimik) pisinnaatitaaffiinut ilaapput oqaatsiminnik

allattaaseqaleriartortitsinissaminnut inerisaaqataasinnaanerat. Tassuunakkut

takussutissaqalissammat kulturiminnik piujuaannartikkusutaminnik kinguaariinnut

ingerlatitseqqinnerat, anersaakkut ineriartoqatigiinnerat, aammalu ataatsimoorussamik

kulturimikkut pisuunnguallaatigisaminnik peqalernerat (Cahill&Rice, 2014:74).

Allattaasiliornermi allattaasissap ilusissaanik ilusilersueqatigiinnermi pingaaruteqarluinnartut

ilagaat naqinnernik ilisarnaatitullu atorneqartartunik (symbolinik) aalajangersaalluarnissaq,

tassuunakkut oqaatsit atorneqartut tulluarnerpaamik allattaaseqalernissaat anguniarneqartarmat.

Taakkuinnaanngillalli. Nipisiuineq, oqaaseqatigiilerineq, oqaatsillu pissusiinik

ilisimasaqarluarnissaq pingaaruteqarluinnartarpoq, periutsillu atorneqartartut

assigiinngitsorpassuupput (Cahill&Rice, 2014:74ff).

Kalaallimmita allattaaseqaleriartorsimanerat qanoq oqaluttuassartaqarpa? Ullutsinnimita

allattaaseqarnerup tungaatigut qanoq inissisimasoqarpa?

Kalaallit Nunaat isorartoorujussuuvoq, oqaatsillu allanngoriartorsimaneri pissutaallutik

sumiorpaluutsit imak assigiinngitsigipput, allaat ilaanni kalaaleqatigiit iluminni sumiorpaluutsitik

namminneq atorlugit oqaloqatigiinniarunik tamakkiisumik paaseqatigiinngitsoortoqarsinnaasarluni.

Innuttaasummita taamatut inissisimanertik qanoq misigiffigisarpaat?



Upernaaq 2020

4


Suliassiissutip ilisaritinnera:

Uani inaarutaasumik Bachelorimut naammassissutissannik allaaserinninnissanni qulaani apeqqutit

taakkartukkakka akissutissarsiniassavakka. Tassunga tunngaviusut ilagivaat kalaallit

oqaluttuarisaanerannut tunngasunik soqutigisaqartuaannarsimanera, taamaalillunga

allattaaseqaleriartorsimanerup oqaluttuassartaanik aammalu ullutsinni sooq taamak

inissisimasoqarneranik itinerusumik paasisaqarusulersimagama. Pingaarnertut misissuiffigisassakka

pingasuupput, tassa oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartut atuakkat saqqummersinneqarsimasut

atorlugit misissuissagama aammalu avinngarusimanerusuni najugallit sumiorpaluutsitik atorlugit

pisortatigoortunik allattaaseqartinneqannginnertik qanoq misigiffigisarneraat paasiniarlugu

apersuissagama. Pingajuattut misissuineq Oqaasileriffimmut apersuiartornerussaaq, tassani

allattaaseqarnerup tungaatigut siunissamut pilersaarutit itinerusumik paasisaqarfigerusukkakkit.

Suliassiissutip killilernera

Allaaserinninnermi matumani pingaartippara atuakkat saqqummersinneqarsimasut atorlugit

allattaaseqaleriartorsimanermut tunngassuteqartunik misissuinissara aammalu

avinngarusimanerusuni najugallit allattaaseqarnerup tungaatigut qanoq misigisarnerannut

tunngasunik misissuiffiginissaat. Tassani pingaartippara misissuiffigisassama namminneerlutik

meeraanerminninngaanniit avinngarusimanerusumi inooriaaseq misigisaqarfigisimassagaat,

sumiorpaluutsitik atorlugit peroriartornerminni meeqqat atuarfianni misigisatik tunngavigalugit

ilaatigut apeqqutinik akissuteqartussaammata. Taamaammat misissuinerit immikkoortuisa aappaat

avanersuarmiuinnarnut tunumiuinnarnullu tunngasuteqartunik misissuineruvoq, taakkua

sumiorpaluutaat immikkuullarissuummata misissuiffigerusussimagakkit.



Upernaaq 2020

5


Misissuinermi periuseq (Metode):

Allattaatsinut tunngasunik misissuinissanni paasissutissat oqaluttuarisaanermut tunngassutillit

atuakkani saqqummersinneqarsimasuninngaanneernissaat pingaartippara, tassuunakkut

ilumuussuseq tunngavissaqarluartoq atorlugu qangarsuaq pisimasunut tunngasunik allannissara

qulakkeersinnaajumallugu. Tassani atuakkat assigiinngitsut paasissutissanik aallerfigeqattaakkakka

empiritut atussavakka, taakkuummata ullutsinni inissisimaffitsinnut piartornitsinni

susoqarsimaneranik oqaluttuartuusussat. Misissueriaaseq taanna aamma taaneqartarpoq Literature

review (Bryman, 2016:6). Oqaatsit allanngoriartorsimanerannut tunngasuni allaaserinnileruma

oqaatsit qangaanerusoq qanoq allanneqartarnerat allariarlugu, allannguutaasimasumut

ingerlaqqinnermi tikkuut symboliusoq una: (→) ilisarnaatitut annikitsumik atussavara, tassani

oqaatsit marluk takutinniakkama akunneranni nassuiaatinik tallisaasunik peqartikkusunnginnera

pissutigalugu, tikkuutip takussusiinnassammagit siornatigut allanneqartarsimaneraniit oqaatsip

tullianut qanoq allanngortoqarsimanersoq takussusertassammagu. Ilisarnaatinik (symbolinik)

takutitsiniaraangama ungaluuserlugit allattassavakka, tassuunakkut paatsoornannginnerusumik

ersersikkusullugu suna ilisarnaat pineqarnersoq.

Immikkoortup aappaani misissuinissanni soqutiginartissimavakka inuit avinngarusimanerusuni

najugallit namminneq misigisimasaannut tunngassutillit misissuiffiginissaat, taamaattumik

apeqqusiannut akissutigineqarsimasut tassani empiritut atussallugit.

Kalaallit Nunaanni allattaaseqarnermut tunngasumik misissuinissanni pingaartippara

avinngarusimanerusortatsinniittut avanersuarmiut tunumiullu namminneq misigisimasaat

aallaavigalugit misissuinissara. Taakkuummatami oqaatsit allanngoriartorsimaneranni

sumiorpaluutsimikkut inissisimanertik tunngavigalugu sumiorpaluutsinik allanik

ilinniaqqeqqaarlutik ilinniarnikkut ingerlaqqissinnaasartut. Tamatta Kalaallit Nunaanni

inunngorlutalu peroriartorsimasugut kalaaliuvugut, ataatsimoorussamillu allattaaseqarluta.

Taamaattoq oqaatsit allanngoriartorsimaneri peqqutaallutik sumi najugaqarneq aallaavigalugu

atugassarititaasut assigiinngitsunik inissisimapput. Allattaaserput kitaamiusoortoq tamatsinnut

naapiffiunera iluartutut oqaatigineqarsinnaagaluartoq nammineerlunga soqutiginartissimavara

avinngarusimanerusumiittut taamatut inissisimasoqarnera namminneerlutik qanoq

misigiffigisarneraat paasiniassallugu. Avinngarusimanerusortatsinniittut nammineq



Upernaaq 2020

6


tikinngisaannarsimavakka, taamaattumillu soqutiginartissimallugu oqaatsitigut inissisimanerannut

tunngasumik misissuiffigilaarnissaat.

Misissueriaaseq paasissutissanik katersinermi atorneqartartoq Qualitative researchimik

taaneqartartoq atorlugu misissuinerit ingerlatissavakka, misissueriaaseq taanna oqaatsinut

tunngassuteqartuni misissuinermi atorneqartarpoq. Innuttaasut namminneq qanoq

misigisaqarsimanerat aallaavigalugu misissuinerit ingerlakkusussimagakkit apeqqusioriarlunga

akineqarsinnaasunngorlugit siammartersimavakka (Bryman, 2016:31ff). Qualitative researchimi

inuit qanimut suleqatigalugit misissuineq ingerlanneqartarpoq, taamaattumillu aamma inuit

kinaassusaannut paasissutissat tunngassutillit paarilluarneqartussaasarput (Ethics and politics in

social research). (Bryman, 2016:121ff).

Apeqqusiarisimasakka nittartakkakkut quppernermut monkey survey.com1-imut

ikkussuuteqqaarsimavakka, inuillu attaveqatigiittarfiannut Facebook.com-imut

siammartersimallugit. Apeqqusiarisimasakka apeqqutit arfiniliupput aammalu apeqqutaapput

ammasut (open-ended questions) tassa aappimik naamimilluunniit akiinnagassaanngitsut,

nammineq misigisimasat aallaavigalugit isummersorluni akisassat (Bryman, 2016:222).

Tunumiut Avanersuarmiullu misissuiffigisassarigakkit illoqarfiisa nunaqarfiisalu ataatsimut

allagarsiiviannut siammartersimavakka, akissutinik pissarsilluarumallunga. Tassaasunut:

Allagarsiivik Qaanaami, Tasiilami paasissutissiineq – Tasiilaq info, Ittoqqortoormiini

addangarsiivi / Opslagstavlen I Ittoqqortoormii aammalu Ammassalik/Angmagssalik/Tasiilaq.

Aammattaaq mailikkut atuarfeqarfinnut assigiinngitsunut nassiussuussimavakka, kissaatigigakku

amerlanerusunik akissutisisinnaanissara. Inuit akissuteqarsimasut kikkuuneri suminngaanneernerilu

takuneqarsinnaanngillat, taamaattumik paasissutissat kinaassutsimut tunngassutillit inuisa

ernumassutigisariaqarnagit. Paasissutissat bilag 1-imi takukkit.

Apeqqusiat inuit attaveqatigiittarfiatigut Facebookikkut siammartersimasama inunnit

assigiinngitsunit namminneq quppernerminnut siammartereqqissimanerat taaneqartarpoq: Snowball

sampling (Bryman, 2016:415f). Taamaalilluni inuppassuarnit takuneqarsinnaanngorluni

siammarterneqaqattaarsimalluni. Apeqqusiat qaammat ataaseq atatinneqarput, tassa piffissami

13.Maj.2020-miit 13.Juni.2020 ilanngullugu.

1 https://da.surveymonkey.com/ (12.01.2020)

https://da.surveymonkey.com/



Upernaaq 2020

7


Akissutit pissarsiarisakka akissuteqartut namminneerlutik kiffaanngissuseqarlutik misigisimasatik

aallaavigalugit akissutigivaat, taamaammat misissuininni paaserusutannut tunngatillugu piviusunik

tunngaveqarlutik.

Misissuineq naggaserlugu siunissamut pilersaarutit paasisaqarfigilluarusullugit Oqaasileriffimmut

apersuiartorusussimavunga, siunissami avinngarusimanerusortatsinnut tunngasunik arlaatigut

suliniuteqartoqarnersoq paaserusullugu, aammalu allattaaseqarneq siunissamut ungasinnerusumut

eqqarsaraanni arlaatigut allannguutissanik takorluugaqartoqarnersoq paasisaqarfigerusullugu. Tassa

paaserusussimagakku suli pilersaarutinut ilaanersoq avinngarusimanerusortatsinniittut

allattaaseqalertinneqarnissaat, imaluunniit kalaallit ataatsimut naapiffiattut allattaaseq

ataasiinnaajuaannassanersoq paaserusussimagakku. Taannalu aamma Qualitative researchimik

tunngaveqarpoq, oqaatsit tunngavigalugit misissuineq ingerlanneqarmat aammalu Inductive

approachiulluni (Bryman, 2016:21ff).

Paasissutissanik suliareqqiinerup ingerlasimanera:

Apeqqusiannut akissutisiarisimasakka tulleriiaaqqissaarlugit atuarpakka, bilaginullu

ikkussuunnerini aaliangersimavunga apeqqummut akissutigineqarsimasut tamaasa tulleriinnilerlugit

allattarniarlugit. Tassa imaappoq apeqqummut 1-imut akissutaasimasut tamaasa normulerlugit

tulleriiaaqqissaarlugit allattarniarlugit, tassani ersarissumik allamut nooqattaarani akissutaasimasut

tulleriiaarlugit atuarneqarsinnaaqqullugit. Akissutit pissarsiarisimasakka katillugit 20-iupput,

taakkunannga 18-it Monkey survey-kkut pissarsiarisimavakka, tassanilu takusinnaavara inuit

attaveqatigiittarfiatigut Facebookkikkut iserfigineqarnermikkut akineqarsimasut. Tassuunalu

aamma takusinnaavara mailikkut nassiussuussimasanni akissutisisimananga. Saniatigulli inuit

marluk nittartakkatigut attavilunneq peqqutaalluni apeqqusiannut isersinnaasimanngitsut nammineq

Facebookimi messengerikkut saaffigisimavakka, tassa inuttaannut toqqaannaq apeqqutinik

nassiussisimavunga, taamaalillunga akissutinik marlunnik saniatigut pissarsisimallunga. Taakkua

tamarmik immikkut oqaaseqaateqalaarnikuupput, kikkuuneri nalunngilakka, ilanngutissanngilakkali

kinaassusaannut tunngassuteqartut. Taamaallaat suminngaanneerneri allassimavakka, aappaa

avanersuarmiuuvoq aappaalu tunumiuulluni.

Misissuinermi kingullermi Oqaasileriffimmut apersuiartorsimanera aamma kinaassutsimut

tunngassuteqartunik ilanngussiffiussanngilaq, taamaattoq oqaloqatigiissimaneq transkribereqqalluni

bilaginut ilanngunneqassaaq. Oqaloqatigiissimaneq maliinnarlugu oqaatigineqartut tamaasa



Upernaaq 2020

8


allattassavakka, apersuilluni misissuisimagaanni transkriberiinermi periuseq taamak ittoq

atorneqartarmat. Misissuinerlu taamak ittoq aamma Qualitative researchiuvoq, Inductive

approachiulluni (Bryman, 2016:21ff).

Matumani inaarutaasumik allaaserinninninni kalaallisut allannissara siunniussimavara, tassani

tunngavigivara kalaallit innuttaasut misissuiffigigakkit, kalaallisut nammineq oqaatsikka atorlugit

allakkusussimagama. Taamaakkaluartoq teorini termit assigisaallu atuakkani tuluttut

saqqummersinneqarsimasuninngaanneersut allaqqaneri malillugit allattassavakka, kalaallisulli

nassuiaasersorneri allattassallugit. Tassani tunngaviuvoq allassimasut tamaasa kalaallisut

nutseraluarukkit atukkama ilaat paatsoornartunngortittoorsinnaaneri pinaveersaartikkusukkakkit,

aammali kalaallisut nutsersimasakka assersuutitut “inuiaat” allakkakku saniatigut qallunaatut

(etniskimik) allappara, paasiuminarsarniarlugu sunarpiaq sammisami pineqarnersoq. Taamaammat

allaaserinninninni kalaallisut allakkaluarlunga ilaanni tuluttut qallunaatullu termit nassuiaatillu

ilanngutillattaasassallugit.

Suminngaanniit paasissutissanik aallersimanikka nalunaaqutserniaraangakkit periutsit

assigiinngitsut marluk atorlugit allattassavakka. Siulleq tassaavoq paasissutissat

atuakkaninngaanniit pissarsiarisimasakka atuakkiortup/atuakkiortut kinguliaat allariarlugit atuakkap

ukioq saqqummerfia aammalu quppernermi sumi allassimanersut ungaluuserlugit

nalunaaqutsertassagakkit. Aappaattut nittartakkatigut paasissutissat pissarsiarisimasakka

kisitsiseeqqanik nalunaaqutsertassavakka, taakkualu quppernerup naqqani

takuneqarsinnaasassapput, nittartakkatigut quppernerup allassimasortaa toorneqariaannanngorlugu

ikkuteriarlugu, ullormi sumi aallerfigineqarsimanera takuneqarsinnaanngorlugu

allaqqasarumaarluni.



Upernaaq 2020

9


Teorinik ilisarititsineq:

Oqaatsit allanngoriartortarnerinut tunngasut Jones & Singh (2005) atuakkiaanni Exploring

Language Changemeersut aallarniutigissavakka. Mari C. Jones (1967-)2 franskit oqaasiinut

oqaatsillu allanngoriartortarnerannut tunngassutilinnut professoriuvoq, Ishtla Singhilu3 tuluit

oqaasiinut oqaasilerinermullu tunngasunik immikkut ilisimasaliulluni.

Siulleq tassaavoq Internally motivated change (Jones&Singh, 2005:1ff). Tassa namminneq

oqaatsiminnik oqaaseqartuusut iluminni oqaatsiminnik allanngoriartortitsisarnerat.

Assersuutaasinnaapput ukiut ingerlaneranni oqqarliortarnerit assigisaalluunniit

oqariartaasiliortarnerit oqaatsinut “nipputsiinnarneqarsinnaasarneri”, taamaalillutik oqaatsinut

allanngoriartortitseqataalersarneri.

Aappaa tassaavoq Externally motivated change (Jones&Singh, 2005:29ff). Tassani pineqarpoq

oqaatsit avataaninngaanniit oqaatsinit allanit sunnertittarneranni oqaatsit

allanngoriartulertarnerannut tunngasoq. Assersuutigisinnaavara kalaallit qallunaaninngaanniit

tikinneqartalernermik kingorna oqaatsitsigut sunnertikkiartorsimanerat, assersuutitut qallunaat

oqartarmata: “Jeg tager bus kl….”, kalaallit ullutsinni amerlasuut oqartalernikuupput:

“Nalunaaqutaq imaalippat bussit tigussavakka”. Uffalu bussit tigunagit ilaaffigineqartartut. Tassa

avataaninngaanniit oqaatsinit allanit sunnersimaneqarnerup kingunerisaanik oqaatsinik

allanngoriartortitsisarneq.

Teorit atugassama aappaat oqaasilerinermi attaveqariaatsinullu tunngasunik professorip Jean

Aitchisonip (1938-)4 teoriliai atuakkami Teach yourself Linguisticsimeersut atussavakka.

Dialect tassaavoq nunagisap/illoqarfigisap inissisimaffia aallaavigalugu sumiorpaluuteqarnermut

tunngasoq. Tassungalu assingungajattoq immikkoortinniarneranni paatsuungatitsisinnaasartoq

tassaalluni Accent (Aitchison, 1992:104). Accent tassaavoq inuup oqalunnermini nipimik

atueriaasia. Paasiuminarsarlugit Kalaallit Nunaanni sumiiffinnik assersuuteqalaassaanga:

Assersuutigisinnaavakka Disko Bugtimi illoqarfiit, tassaasut: Aasiaat, Qeqertarsuaq, Qasigiannguit

Ilulissallu. Taakkua sumiorpaluutsimikkut Dialectimikkut assigiipput, tassa morfologiskimik

2 https://www.mmll.cam.ac.uk/mcj11 & https://prabook.com/web/mari_catrin.jones/3706084 (23.05.2020) 3 https://books.google.gl/books/about/Exploring_Language_Change.html?id=TbV7rglgk1YC&redir_esc=y (23.05.2020) 4 https://alchetron.com/Jean-Aitchison (23.05.2020)

https://www.mmll.cam.ac.uk/mcj11

https://prabook.com/web/mari_catrin.jones/3706084

https://books.google.gl/books/about/Exploring_Language_Change.html?id=TbV7rglgk1YC&redir_esc=y

https://alchetron.com/Jean-Aitchison



Upernaaq 2020

10


syntaktiskimillu oqaaseqatigiilioriaatsimikkut assigiikkamik. Kisianni oqalukkaangamik nipimik

atueriaatsiminnik Accentiminnik tamarmik assigiinnatik.

Angajoqqaat ilaanni nuannarivallaartanngisaannik meeqqat atuarfimmi oqaatsinik

sumiorpaluutsinillu allanik ilikkagaqarsinnaasarput. Aammami sumiluunniit takornartaavoq inuit

qummut isigisatik kammalaatitilluunniit assigerusuttaraat, taamaalilluni aamma oqariartaatsit

sumiorpaluutsillu “issuarneqarlutik” pigiliunneqarsinnaasarlutik, oqaatsinik

allanngoriartortitseqataasinnaasunik. From above change (Aitchison, 1992:137f).

Oqaatsinik, oqaluttuarisaanermut, sociolingvistikkimullu tunngasunik ilisimasallip Suzanne

Romainip (1951-)5 atuakkiaaneersumik teorimik ataatsimik ilanngussinikuuvunga.

Bilingualism tassaavoq marluinnik arlariinnilluunniit oqaatsinik atuisinnaanermut tunngasoq. Uani

assersuutigineqarput nunap inuii nunasiaataanermi oqaatsiminnik nunasiaateqartullu oqaasiinik

atuisinnaasariaqartarnerat. ‘Native-like control of two languages’ as the criterion for bilingualism

(Romaine, 1998:11ff). Soorlu uagut kalaallit nunasiaataasimanerup kingorna suli

namminersulivissimannginnatta oqaatsinik arlariinnik atuisinnaasariaqartutut inissisimasugut.

Pissutigalugu ilinniarfeqarfinni ingammik qaffasinnerusuni ilinniarfinni atuakkat ilinniusiat

amerlanerpaat qallunaatuujullutillu tuluttuujummata. Tassa arlariinnik oqaatsinik

atuisinnaasariaqarpugut ilinniagaqarluarluta naammassissagutta.

Teorit allattaatsimut tunngassuteqartut atuakkamit Developing Orthographies for Unwritten

Languagesiminngaanneersut atussavakka. Oqaasilerinermi Professorit, allattaasiliornermullu

tunngasunik Ph.D-liorsimasut marluk, tassa Michael Cahillip (19-) aammalu Keren Ricep (1949-)6

atuakkiaraat.7 Nunat pisortatigoortumik allattaasiliuunneqarnialeraangata sumiorpaluut

pingaarnertut isigineqartoq, immaqalu nunami atugaanerpaasoq pisortatigoortumik allattaatsimi

atorneqassasoq aalajangiunneqarsinnaasarpoq. Tassa sumiorpaluuterpassuit akornanni sumiorpaluut

5 https://www.carnevalemanfredonia.it/reference/words-language-and-grammar/104350-bilingualism-(language-in-society-no13)-suzanne-romaine-download-epub.html (23.05.2020) 6 https://prabook.com/web/keren.rice/2132264 (05.06.2020) 7 https://www.sil.org/resources/publications/entry/56046 (05.06.2020)

https://www.carnevalemanfredonia.it/reference/words-language-and-grammar/104350-bilingualism-(language-in-society-no13)-suzanne-romaine-download-epub.html


https://prabook.com/web/keren.rice/2132264

https://www.sil.org/resources/publications/entry/56046



Upernaaq 2020

11


ataaseq naapiffittut atuuttussanngortinneqarluni, sumiorpaluutsillu allat

maleruuttussanngortinneqarlutik, nunami pisortatigoortumik ataasiinnarmik allattaaseqarnissaq

aalajangiunneqarsimatillugu. Taannalu taasarpaat unilectal approach (Cahill&Rice, 2014:12f).

Taassumap illuatungerivaa nunami amerlanerusunik assigiinngitsunik allattaaseqartiterneq,

sumiorpaluutsit assigiinngitsut atorlugit. Taannalu taaneqartarpoq multilectal approach

(Cahill&Rice, 2014:12f).

Approve new orthographies tassaavoq allattaatsip nutaap akuerisaalluni atuutsilerneqartarneranut

tunngasoq (Cahill&Rice, 2014:11).

Allattaaserpassuaqarpoq naqinnerit assigiinngitsunik ilisarnaaserlugit nipinik allanik malitseqarneri

naqissuserlugit nalunaaqutsiiffiusartunik. Allattaaserlu taamaattoq Tone orthographymik

taaneqartarpoq (Cahill&Rice, 2014:54). Allattaatsit taamaattut ilisarnaataasa ilagivaat accent

tegninik atuisarneq, taannalu kalaallit allattaasitoqaanni atorneqarsimavoq.

Ersiutit aappersarissamut tullerisaminnut “sivitsuummik” ersersitsisut atorneqartarsimasut

makkuupput: á, é, í, ú, taakkualu taaneqartarput acute accent (Cahill&Rice, 2014:54ff).

Aappaattut atorneqartartunut ilaasimapput ersiutit sivitsorneqartarnerannut naqissusiisut,

tassaasut: â, ê, î, û, taakkualu taaneqartarput circumflex (ibid.). Kingullerlu ersiummut

aappersarissamullu tullermut ataatsikkut sivitsuusiinermut naqissutitut atorneqartartoq ilisarnaat

tassaasoq: (~), assersuutitut a-p qulaanut inissillugu: (ã), taannalu taaneqartarpoq tilde

(Cahill&Rice, 2014:55).

Maximum representation of speech tassaavoq allattaaseq ukiorpassuarni atuutsinneqarsimasoq

oqaatsit allanngoriartorsimanerisa kingunerisaannik innuttaasut naliminni oqaasiinut

tulluukkunnaarsimasoq. Tassa imaappoq: innuttaasut ulluinnarni oqaatsiminnik atuisut

nipisiuinerup tungaatigut allatut oqaloriaaseqalereersimasut, siulimik nipisiueriaasiat malillugu

allattaaseqartut. Taamaattumik ilaatigut allanniarnermikkut nalorsaateqartalersimasut, oqaloriaaseq

allattaaserlu imminnut ataqatigiikkunnaarsimammata (Cahill&Rice, 2014:145).

Planning for adequate diffusion and testing tassaavoq allattaatsip atuutsilerneqannginnerani

pilersaarutinik sulissutiginnilluarnermi piffissaq atorneqartartoq, tassani assigiinngitsunik

nalilersueqattaarnernik ingerlatsisoqartarpoq, aammalu allattaasissanut siunnersuutigineqartut

innuttaasunut misiliutigineqaqattaartarlutik (Cahill&Rice, 2014:112f).



Upernaaq 2020

12


Oqaatsit allanngoriartorneri ilutigalugit oqaatsit allattaaserlu pigineqartoq imminnut

suleqatigiikkunnaariartorsinnaasarput. Taassumallu kingunerisinnaasarpaa allattaatsip

nutartertariaqalertarnera, oqaatsinullu tulluartumik aaqqissuussaasumillu piffissamut tassunga

tulluartumik allattaatsimik nutarterisoqartariaqalertarnera Orthography change (Cahill&Rice,

2014:186f).

Oqaluttuarisaaneq:

Ullutsinni Kalaallit Nunaanni oqaatsitigut allattaaseqarnerullu tungaatigut inissisimanerput

paasisinnaalluassagaanni pingaaruteqarpoq oqaluttuarisaanerup qanoq ingerlasimaneranik

ilisimasaqarnissaq. Taamaattumik allattaatsimut tunngasumik sammisaqarnissara siunniukkakku

takorluugarisimavara qangarsuaq pisimasuniit ulloq manna tikillugu susoqarsimaneranut

tunngasunik misissueqqaarnissara. Taakkuummata tamakkiisumik ersarinnerulersitsisussat

takutitsisussallu sooq ullutsinni taamatut inissisimasoqarneranik.

Oqaatigineqartarpoq kalaallit oqaasii Eskimo-Aleutininngaanneersuusut, taakkuuppullu nunani

avannarlerni issittumi naggueqativullu oqaatsitta pinngorfianninngaanneersut (Dorais, 2010:9).

Oqaatsit sannaat oqaaseqatigiilioriaaserlu Polysyntheticinik taaneqartarput (ibid).

Tassa oqaatsit (lexemet) oqaaseqatigiillu pilersinneqartarmata nagguiit uiguusersornerisigut

(affixes) aammalu naanilersuisarnikkut (endings). Oqaatsit killeqanngiusattumik

uiguusersorneqarsinnaasarput talligaluttuinnartinneqarlutik, taamaalilluni oqaaseq ataaseq

isumarpassuarnik assigiinngitsunik imaqarsinnaasarluni. Taamaammallu

computerikkut/elektroniskimik nutserusiortarnerni nunat issittut inuisa oqaasiisa

ilanngunniarneqartarneri ajornartorsiutigineqartarput, uiguuterpassuit ikkussuunneqartartut

assigiinngitsunik atuuffeqarlutillu isumaqarsinnaasarmata (Dorais 2010:9f).

Ilimagineqarpoq ukiut 4000-it matuma siornali Eskimot Aleutillu avissaareersimanissaat,

issittumilu inuit (Eskimot) piniagassat malillugit inuusaaseqarnertik pillugu nunanut/piffinut

assigiinngitsunut siammarteriartuaarsimanerat taamanerninngaanniit pilersimasoq

assigiinngitsutigut takussutissaqartiterluni (Dorais, 2010:95). Kalaallit siuaasavut Canadap

nunavittaaniit Kalaallit Nunaannut nunasisimassangatinneqarput 1000-1200-kkut nalaani, piffissami



Upernaaq 2020

13


(Kristusip inunngornerata kingornani). Taakkua nunasisut siulliit Kalaallit Nunaata sineriaanut

siammariartorsimapput, immikkoortunut marlunnut avillutik. Tassa ilaat Qaanaap sineriaaniit

Kalaallit Nunaata kitaani kujavarterujoorsimallutik, aappaallu Kalaallit Nunaata kangianut Tunumut

ingerlasimallutik. Aammali Tunumi nunasereersimagaluit ilaat Kalaallit Nunaata

avannaarsuatigoorlutik kitaanut uteqqissimapput, Upernaviullu eqqaani nunasisimallutik (Dorais,

2010:46ff).

Ilimagineqarportaaq Europameersut soorlu qallunaatsiaat (nordboer) ukiorpaalunni Kalaallit

Nunaanni najugaqarsimasut, taakkuali 1400-kkut nalaanni peerutereersimasorineqarput (ibid).

Kingusissukkut aatsaat Polareskimot Canadaminngaanniit Kalaallit Nunaannut

nunasiartorsimassangatinneqarput, ilimagineqarlunilu 1700-kkut aatsaat aallartisimalerneranni

Thulemut pisimassasut. Tassunga pissutaavoq Avanersuarmiut sumiorpaluutaat naggueqatitta

Canadap kitaaneersut sumiorpaluutaat assigeqqissaangajammatikkit, kalaallit kitaamiut

sumiorpaluutaannut sanilliullugit (Fortescue, 1991:7f). Taakkua eqqaassanngikkaanni

kalaallit qallunaanit ajoqersuiartortunit 1721-mi tikinneqarnissartik tikillugu allanit avataaneersunit

tikinneqaqqippallaarsimanngillat (Dorais, 2010:46).

Kalaallit sumiorpaluutaat immikkoortunut pingasunut avinneqarsimapput, tassa: Thule

(avanersuarmiusut), West Greenlandic (kitaamiusut) aammalu East Greenlandic (tunumiusut)

(Dorais, 2010:47). Taamaakkaluartoq oqaatigerusuppara sumiorpaluutsini immikkuullarissutsit

oqaatsillu pissusaasa assigiinngitsuuneri malillugit taamannak pingasunut

immikkoorinneqarsimaneri erseqqissarusukkakkit. Tassami Kalaallit Nunaat isorartoorujussuummat

illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut avinngarusimasumik inissisimarrammata, sumiiffinni tamani

sumiorpaluutsit assigiinngimmata. Immikkoorutit sumiorpaluutsillu assigiinngissusaat

immikkoortunut pingasunut avinneqaannarsimammata.



Upernaaq 2020

14


Oqaatsit allanngoriartortarnerat:

Nunarsuaq inoqarallartillugu oqaatsit piujuassapput, taamaattoq oqaatsit tamarmik piffissap

ingerlanerani allanngoriartortuaannarsimapput (Fromkin, 2007:28f).

Oqaatsilli Polysyntheticiusut killeqanngiusattumik talligaluttuinnartinneqarsinnaasartut

taakkuukkajuttarsimapput ukiorpassuit ingerlaneranni oqaatsinut allanut sanilliullugit

allanngoriartornerusarsimasut.8 Tassani eqqaaneqarsinnaapput ersiutit aappersarissallu

assimilerertarneri, aappersarissat oqaatsit iluanni atorneqartartut ilaasa “tammartarneri” aammalu

morfologiskimik oqaatsit ilaasa allanngoriartortarnerat, soorlu (geminerertarnerat).

Kalaallit oqaasiisa allanngoriartorsimaneri isigissagutsigit ersarippoq kalaallit iluminni namminneq

oqaatsiminnik allanngortitsiartortarsimanerat. Tassani takussutissaammat nunami isorartoorsuarmi

illoqarfinni nunaqarfinnilu najugaqartut tamarmik assigiinngitsunik sumiorpaluuteqarnerisigut.

Internally motivated change (Jones&Singh, 2005:1ff).

Taamaattorli aamma isiginiarneqanngitsoorsinnaanngitsunut ilaavoq nunasiaataasimanerup

kingunerisaanik kalaallisut oqaatsit avataaneersunit sunnertikkiartorsimanerat, ingammik qallunaat

oqaasiininngaanniit. Ulluinnarnimi oqaatsitsinnut sunniuteqarnikooqaat, oqaatsillu arlalissuit

oqaasersiat kalaallit oqaasiinut ikkutivissimapput. Oqaasersiat allanneqartarnermikkut

immikkoortunut pingasunut immikkoortinneqarsimapput. Siulliit tassaapput oqaasersiat

qanganisaanerpaat, kalaallisuik allanneqartarsimasut. Soorlu: “blæk” pilikki, “knægt” kinitsi.

Aappaattut oqaasersiat nutaajunerit, allamiut oqaasiininngaanneersut allassimaneri allanngortinnagit

allanneqartalersimasut, taamaallaat ilaatigut oqaaseq aappersarissamik naaneqarsimappat i-mik

naanilerneqartartut. Soorlu: Video (ersiummik naaneqarami nikisinneqanngitsoq), biblioteki

(aappersarissamik naaneqarmat i-mik naanilerneqarnikoq). Kingulleq tassaavoq eqqaaneqareersunut

akunnermiliuttutut taaneqarsinnaasoq, oqaasersiat annerusumik minnerusumilluunniit kalaallit

oqaasiinut naleqqussarneqarsimasut, soorlu: petruuliu aammalu motoori. (Berthelsen, 1997:20ff).

Oqaatsit taamannak oqaatsinit avataaninngaanneersunit sunnertittarnerat Externally motivated

changemik taaneqartarpoq, oqaatsillu allanngoriartornerannut sunniuteqarujussuarsinnaasarlutik.

Externally motivated change (Jones&Singh, 2005:29ff).

2010-mi UNESCO-p oqaatsit nungutitaanissamut ulorianartorsiortinneqartut allattorsimaffiannut

8 http://denstoredanske.dk/Sprog,_religion_og_filosofi/Sprog/Sproghistorie_og_-typologi/polysyntetiske_sprog (13.05.2020)

http://denstoredanske.dk/Sprog,_religion_og_filosofi/Sprog/Sproghistorie_og_-typologi/polysyntetiske_sprog



Upernaaq 2020

15


kalaallit oqaasii ilanngunneqarsimapput. Kitaamiut oqaasii ulorianartorsiortinneqartutut

nalilersimavaat, taavalu tunumiut avanersuarmiullu oqaasii ulorianartorsiorluinnartutut

allanneqarsimallutik (Kommuneqarfik Sermersooq, 2010:15f).

Allattaaseqalerneq:

Ajoqersuiartortut 1721-mi tikinnermik kingorna kissaatigiuaannarsimavaat kalaallit namminneq

oqaatsitik atorlugit Biibili atuarsinnaalissagaat. Taamaattumik tikittut siulliit Kalaallit

Nunaanniinnerminni pingaarnertut anguniagaasa ilagisimavaat allattaatsimik pilersitsinissartik.

Taamani kitaani sumiorpaluutit kalaallit inuisa 90%-iisa sumiorpaluutsimittut atormatikkit

pissusissamisoorsorineqarsimavoq ataatsimoorussamik allattaaseqalissappata sumiorpaluut taanna

atorneqassasoq (Petersen, 1980:2).

Kalaallit oqaasiinut tunngasut ordbogit saqqummersimasut siulliit, atuakkiortut namminneq

nipisiueriaasertik malillugu allassimasaat makkuupput:

“Det gamle Grønlands nye Perlustration” Hans Egedemit 1726-mi allanneqarsimasoq, kingornalu

ernerata Poul Egedep saqqummersissimavai: “Dictionarium Grønlandicum Danico-Latinum”

1750-imi aammalu Grammatica Grønlandica Danico-Latina 1760-imi.

Kingornatigut Otto Fabriciusip atuakkiarisimavai: “Forsøg til en forbedret Grønlandsk

Grammatica” (1791) aammalu ordbogeq ”Den Grønlandske Ordbog, forbedret og forøget” 1804-

mi saqqummersimasoq.

Samuel Kleinschmidtip saqqummerseqqaarsimavaa atuagaq ateqartoq: ”Grammatik der

grönländichen Sprache mit theilweisem Einschluss des Labradordialect” (1851) aammalu ”Den

grønlandske ordbog” 1871-imi saqqummertoq. Ordbogerlu 1871-imi saqqummersissimasaa

malillugu kalaallit siullerpaamik pisortatigoortumik allattaasitaartinneqarput. (Petersen, 1975:64f).

Nutaamillu allattaasitaartinneqarneq akuersissutigineqarluni atuutsinneqaleraangat taaneqartarpoq:

approve new orthographies (Cahill&Rice, 2014:11).

Kalaallit assigiinngitsorpassuarnik sumiorpaluuteqaraluartut sumiorpaluut atugaanerpaasoq

aallaavigalugu pisortatigoortumik ataatsimoorussamik allattaasitaartinneqarsimapput, taannalu

taaneqartarpoq: unilectal approach (Cahill&Rice, 2014:12f).

Samuel Kleinschmidtip allattaasiliorami Poul Egedep aammalu Otto Fabriciusip ordbogiliarisimasai



Upernaaq 2020

16


aallaavigisimavai, nutarterlugilli allaatsimik pilersitsisimalluni. Allattaasinngortitamigut

takutikkusussimavai oqaatsit nagguii ataqatigiissut, qanorlu pilersimaneri. Pileqqaataanilli

ajornartorsiutaasimavoq allannerit (a b c il.il latinske alfabetinik taaneqartartut) Europamiut

allattaasiinut tamanut tunngasut kalaallit oqaasiinut naammanngimmata. Tamatumunngali

Kleinschmidt pisuunngilaq, taamaattorli ordbogini siuliini k aammalu κ (ullutsinni k, q-lu)

immikkoortinneqarsimanngitsut immikkuulersissimavai, siuliini k-innarmik

allanneqartarsimagaluartut. Kalaallimmi tamarmik tusaasinnaavaat nipit taakkua pineqartut marluk

nipitigut immikkooruteqarluinnartuusut (Atuagagdliutit Nr4, 1930:1).

Allattaaserlu taanna suliarisimasaa Tone orthographyuvoq (Cahill&Rice, 2014:54). Tassa

naqinnerit nipinik/naqinnernik allanik malitseqarneri nalunaaqutserlugit allanneqartarsimammata,

taakkualu accentsinik taaneqartarput (Cahill&Rice, 2014:54f).

Robert Petersenip oqaatigisimavaa kalaallisut oqaatsit pillugit atuakkiarineqarsimasut takutikkaat

naliminni oqaatsit qanoq nipeqarsimaneri takussutissaqartinneqalersimasut, aammalu ukiut

ingerlanerini oqaatsit allanngoriartorsimanerinut tunngasunik takussutissanik ersersitsisimasut.

Kisianni aamma erseqqissaatigivaa soorunami peqqutaaqataasimasinnaasut ilagigaat avataaniit

tikittut kalaallisut oqaaseqavinngitsut suliarimmatikkit nipisiuinerit ilaat ”qallunarnittumik”

suliaasimasinnaaneri (Petersen, 1975:59).

1900-kkulli ingerlasimatsiartut malunnarsiartulersimavoq kalaallit oqaasiisa

allanngoriartulersimaneri, tassa oqaatsit ulluinnarni atorneqartut Samuel Kleinschmidtillu

allattaasiliaa imminnut ataqatigiikkunnaariartuinnarsimasut (Petersen, 1975:57). Pissutsit

taamannak inissisimatillugit politikikkut nalilersueqqittoqartariaqalertarpoq, suulluunniit

piffissamut killiffigisamut tulluukkunnaarlutik qanganitsertut nutartigassanngortarmata.

Allattaaseqarnerullu tungaatigut taamannak inissisimaneq taaneqartarpoq: Maximum

representation of speech (Cahill&Rice, 2014:145).

Fonetiskimik tassa nipisiuinermi allannguutaasimasut eqqaaneqarsinnaasut makkuupput:

Aappersarissat marluk assigiinngitsut sanileriit assimilerersimanerat, tassa assigiilersimanerat.

Assersuut: Tugtungniarusuppunga → Tuttunniarusuppunga (Petersen, 1975:58).

Diftongit tassa ersiutit assigiinngitsut marluk taanermi ataatsimiittut assigiilertitersimaneri, au-t ai-

llu aa-nngortitersimapput. Assersuut: Audlarsimagunartoq → Aallarsimagunartoq. Tassani

takuneqarsinnaavoq ersiutit aappersarissallu assimilerersimaneri.

Taamatuttaaq naqinnerit sisamat frikativeusut allanngorsimapput, taakkua aappersarissanik allanik



Upernaaq 2020

17


malitseqarnertik pissutigalugu allanngoriartornerat pisimammat. Taakkualu tassaapput: gC, lC, rC,

aammalu vC. Allannguutaasimasut imak isikkoqalersimapput: (g → gg), (l → ll), (r → rr), (v → ff

imaluunniit rl aamma rf) (Petersen, 1975:58). Ajornartorsiutigineqartunuttaaq ilaasarsimapput

accenttegnit, tassa allattaasitoqqami naqinnernik sivitsuilluni nalunaarsuutitut atorneqartarsimasut

pingasuusut. Accenttegneq kalaallisut sivitsuummik taaneqartartoq tassaasoq: (^), naqinnerit

sivitsorneqartarnerannut ilisarnaatitut atorneqartarsimasoq, teoretiskimik circumfleximik

taaneqartarpoq (Cahill&Rice, 2014:54f). Naqinnerit marluk ataatsikkut sivitsuuserneqaraangata

atorneqartarsimasoq, sukassutaasamillu kalaallisut taaneqartartoq tassaavoq: (~), tassa ersiutip

aammalu naqinnerup tulliata aappersariaasup ataatsikkut sivitsuuserneqartarnerannut

nalunaarsuutitut atorneqartarsimasoq. Taannalu teoretiskimik taaneqartarpoq: Tilde (Cahill&Rice,

2014:54f). Kingullerlu sukassummik taaneqartartoq una: (´), aappersarissat

sivitsuuserneqassatillugit atorneqartarsimavoq, teoretiskimillu taaneqartarluni: acute accent (ibid.).

Allannguutaasimasorpassuit nalorsaatigineqartartullu peqqutaallutik kalaallit amerlanerpaat

ajornartorsiutigilersimavaat kukkuneqanngitsumik allassinnaaneq. Oqaloriaatsimikkummi

naqinnerit assimilerertitersimanerisa kingunerisimavaat allakkaangamik allattaaseq malillugu

allanniartillutik naqinnernik ilaatigut allataminnik eqqoriaaginnartariaqartarnerat,

amerlanerpaatigullu tamanna kukkunermik kinguneqaannartarsimavoq (Petersen, 1975:59).

Taamaammallu aamma allattaasitoqqap meeqqanut ilinniartitsissutiginiarneqartarsimanera

ajornakusooraluttuinnarsimalluni.

Saniatigut ajornartorsiutigineqartut ilagisimavaat telegrammit nassiunneqartartut accenttegnit

græskillu kappategniat (κ) pissutaallutik nassiussat kukkuneqanngitsumik

allanneqarsinnaasarsimannginneri.

Nalornissutigineqartartut ilagisimavaat naqinnerit pingasut tulleriissillugit allanneqartartut

tassaasut: tdl, gdl, vdl aammalu rdl. Taakkua kalaalerpassuit nipitigut immikkoorutaat

tusaasinnaasarsimanngilaat, taamaalillutik allanniarnermikkut ajornartorsiutigisartagaannut

kukkunerpaasartagaannullu ilaasimallutik (Atuagagdliutit Nr 4, 1930:1).

Taamaattumik 1950-ikkut ingerlaneranni allattaaseq oqallisigineqangaatsiareersorlu kalaallit

landsrådiisa aalajangiiffigivaat allattaaseq nutarterneqartariaqalersoq, taamaattumillu allattaatsimut

nutarterinissamut tunngatillugu suleqatigiissitanik pilersitsisoqarluni. Suleqatigiissitat

taaguuteqartinneqarput: Sprog- og retskrivningsudvalg. Kalaallisut: Oqaatsinut allattaatsimullu



Upernaaq 2020

18


suleqatigiissitat (Petersen, 1975:60). Ataatsimiittarnerpassuit tusarniaasarnerillu 1950-60-70-

ikkunni pisarsimapput, allattaatsimullu nutarterinissamut siunnersuutit assigiinngitsut 1960-ikkut

qiteqqunneranniit meeqqat atuarfianni atuartunut misiliutigineqartarsimallutik Planning for

adequate diffusion and testing (Cahill&Rice, 2014:112f).

Allattaatsimmi pilersinneqariartuaartarneri peqqissaarussassaapput, taamaattumillu ukiorpassuit

ingerlaneranni pilersikkiartorneqartarlutik. Isumaqatigiissutit politikkikkullu aalajangersaanerit

tamatigut ingerlanneqaqqaartarmata (Cahill&Rice, 2014:12f). Innuttaasut ilitsoqqussaralugu

oqaaseqartuusut tusarniaavigineqartarnerat avaqqunneqarsinnaanngilaq, taakkuummata

allattaatsimik atuisuusussat pingaarnerit. Ilaanni aporaannerit pisinnaasarput, inuimmi

assigiinngitsorpassuarnik isummersorsinnaasarmata, aammalu ilitsoqqussaralugu oqaatsiminnik

atuisut nipisiuineq malillugu oqaatsit allattaaserlu imminnut ataqatigiippianngitsillugit oqaatsitik

ulorianartorsiortinneqartutut misigiffigisinnaasarmatikkit. Pingaarnerpaarli tassaasarpoq

oqallinnerpassuarni suleqatigiilluarnernilu allattaatsip oqaatsinut tulluarnerpaamik

naammassineqarsinnaasarnera (Cahill&Rice, 2014:140ff).

Allattaasissamik sulissutigininneq peqqissaartumik suleriuseqarluni ineriartortitsineruvoq,

taamaattumik aaqqissuussaalluanngitsumik tuaviuussaasumillu suliassaanani (Cahill&Rice,

2014:109). Suleqatigiissitat ukiorpassuarni sulisimapput, innuttaasullu tusarniaavigineqartarneri

misilittaaffigineqartarnerilu pereersut allattaasitaaq maj 1973-imi landsrådinit akuerisaalluni

atuutsinneqalerpoq orthography change (Cahill&Rice, 2014:186f), allattaaserlu taanna ulloq

manna tikillugu atorneqarluni. Allannguutaasimasullu makkuupput: Accenttegnit tamarmik

atorunnaarsinneqarput, siuliini eqqaarikkattut tassaasut: sivitsuut, sukassut aammalu sukassutaasaq.

Taakkununngalu taarsiullugit naqinnerit sivitsuutinik nalunaaqutserneqartarsimagaluartut

naqinnertut nalinginnaasutut allanneqartalerput. Soorlu siullermik ng-ip siornatigut ersiut

sukassummik ilisarnaasertarneratigut ng-iinnarmik allattoqartaraluartoq, sukassut atorunnaarlugu

nng-imik allattoqarsinnaalerpoq. Aappersarissat siornatigut pingasut sanileriisillugit

allanneqartartut: tdl, gdl, vdl, rdl il.il. allanngortinneqarput, ll-iinnarmik allanneqartalerlutik.

Naqinnerit assimilerertitersimasut nipaat malillugit allanneqartalerput, soorlu siornatigut diftongit

au-t ai-llu assimilerernermik kingorna allattaasitaami aa-nngorlugit allanneqartalerlutik.

Allattaasitoqqami oqaatsit naanerini e aammalu o-t atorneqartaraluartut nalinginnaasumik nipaat

malillugit i-nik u-nillu allanneqartalerput, kingullerlu Græskit kappategniat (κ) q-mik

taarserneqarluni (Petersen, 1975:61ff).



Upernaaq 2020

19


Namminersornerulernerup 1979-imi eqqunneqarnerata nalaani kalaallit inuiaassutsiminnik

pingaartitsinerulernerat malunnartorujussuanngorsimavoq. Tamatumap nassatarisaanik kommunit

pilersinneqarnerisa kingorna sumiorpaluutsinik oqaatsinullu tunngasunik pingaartitsinerulerneq

pisimavoq. 1980-imi Ammassalimmi Sprogudvalgimik taasamik tallimanik

ilaasortaqartinneqartumik pilersitsisoqarsimavoq, taakkualu suliniutaasa annerit ilagisimavaat

tunumiusut allattaasiliornissaq. Ataatsimiittarnerpassuit pisarsimapput, 1981-imilu

Ilisimatusarfimmiut Roberth Petersen aammalu Carl Chr. Olsen attavigineqartarsimallutik

isumasiorneqartarsimallutillu allattaasissap qanoq iluseqarsinnaanera pillugu. Ataatsimiititaliami

ilaasortat ilaat aammalu Kulusummi ajoqi Jakob Maqe tunumiut oqaluttuaatitoqaannik

qangarnitsanik allatsinneqartarsimapput. Ataatsimiititaliami ilaasortat siulianilu aqqit taaneqartut

tamarmik allattaasissamut siunnersuuteqarsimapput, kingorna ataatsimiinnermi siunnersuutaat

nalilersorneqarsimallutik. Jakob Maqep Roberth Petersenillu allagaat

iluarinartinneqarnerusimapput, Carl Chr. Olsenillu allagai kitaamiorpaluppallaartutut

nalilerneqarsimallutik (Nielsen, 1995:387). Oqaatsinik atuisut amerlanerussutilittut

inissisimatinnagit, sumiorpaluutsilluunniit innuttaasunit ikinnerussutilinnit atorneqartillugit

allattaaseqalertinniarneqarneri ajornakusoornerusinnaasarput, aammalu amerlasuutigut

allattaasitaartitsiniarneq piviusunngunngitsoorsinnaasarluni (Cahill&Rice, 2014:108).

Tunumiut allattaaseqalernissaannut suliniutit isumaliutersuutillu ingerlanneqarluarsimasut

takussutissaqaraluarput, allaqqanngilarli ukiumi sumerpiaq suliniutit unitsiinnarneqarsimanersut,

ingerlateqqinneqarsimanngillalli, naak aallarnisarluarneqareersimagaluartut (Nielsen, 1995:388ff).

Taamaakkaluartoq tunumiusut allanniartarneq unitsinneqavissimanngilaq, aalajangersimasunik

malittarisassaqanngikkaluartoq inuisa namminneq nipisiueriaasertik malillugu oqaatsitik atorlugit

allassinnaasarmata (ibid.).



Upernaaq 2020

20


Atuakkat tunumiusut avanersuarmiusullu saqqummersinneqartarsimasut:

Ilisimatuut Frankrigimeersut Pierre Robbe aammalu Louis-Jacques Dorais 1980-ikkunnili tunumi

oqaatsit ilisimatusarfigisimavaat, allaaserisarpassuarnik atuakkanillu kingorna

saqqummersitsisimallutik. Taakkununnga ilaavoq tunumiut oqaasiinik ordbogiliaat: Tunumiit

oraasiat 1986-imi saqqummersinneqarsimasoq. Ordbogimi tunumiut oqaasii qallunaatut, tuluttut,

franskisullu nutserneqarsimapput, aallaqqaasiulli kitaamiusut allanneqarsimalluni (Kommuneqarfik

Sermersooq, 2010:6).

Atuakkami eqqaaneqarpoq Pierre Robbep 1958-imiilli tunumi oqaatsinik misissuisarnermini

paasissutissat ukiorpassuarni katersortarsimagai, atuagaq tamakkiissuunngikkaluartoq oqaatsit

atorneqarnerusartut naliminni qanoq nipeqarsimaneri takuneqarsinnaaqqullugit suliaasimasoq.

Tamannami sioqqullugu tunumiut sumiorpaluutaannut tunngasunik annerusumik

allaatigisaqanngilaq (Robbe&Dorais, 1986:xi).

Eqqaaneqartunut ilaapput oqaatsit allanngoriartorsimaneri, tunumiusut oqaatsit kitaamiut

sumiorpaluutaannut qanittumik attuumasimanerminni nipitigut pissusii oqaatsinillu atueriartarnerat

kiminneqaraluttuinnarsimasoq. Tassami kitaamiut sumiorpaluutaat sumiluunniit tusagassiutini

atuarfeqarfinnilu ilinniartitsisarnerni atorneqartuaannarnerisa kingunerisimavaa tunumiut oqaatsit

allanngoraataasa ilaanni nalornisoortalernerat. Allaammi imak sunnertissimatigipput: Inoqutigiit

iluanni assigiinngisitaartunik ersiutinik atuisoqartalersimalluni. Atuakkami

assersuutigineqartorpassuit takutippaat tunumiut oqaasiini oqaatsit tunngaviusut allanngorartuusut,

imaannarlu sungiukkuminaallutik. Oqaatigineqarporlu allaat ajornakusuussannguatsiartoq

siumussallugit inuit marluk ersiutit oqimaaqatigiissaartarneranni malittarisanik assigiilluinnartunik

atuisunik. Tassa imaappoq kiminneqarpallaarsimanerup kingunerisaanik innuttaasut iluminni

assigiinngisitaartunik allaat oqaloriaaseqalersimanerat erseqqissaatigineqartariaqarsimasoq

(Robbe&Dorais, 1986:xii). Oqaatsit avataaninngaanniit sunnerneqarsimatillutik

allanngoriartortarnerat taaneqartarpoq: Externally motivated change (Jones&Singh, 2005:29ff).

Tunumiulli oqaasiisa allanngoriartorsimanerinut tunngassuteqartoq

eqqaanngitsoorneqarsinnaanngitsut ilaat tassaavoq: Inooqatigiinnermi kulturimik tunuliaqutaqarluni

oqaatsit ilaat atornaveersaarneqartarneri pissutigalugit oqaatsit ilaannik

allanngortitsisariaqartarsimaneq. Tamanna upperisamik tunngaveqarpoq, tassa toqoreersimasut

aqqisa taanaveersaartarnerisigut taaguutit ilaat allanngortinneqarsimammata, ullorlu manna tikillugu



Upernaaq 2020

21


oqaatsit allanngortinneqarsimasut suli atorneqarlutik (Robbe&Dorais, 1986:xiv). Innuttaasullu

namminneq oqaatsiminnik allanngortitsisarnerat teoretiskimik taaneqartarpoq: Internally motivated

change (Jones&Singh, 2005:1ff).

Sumiorpaluutsini pisortatigoortunik allattaaseqartinneqanngitsuni, aalajangersimasunillu allaatsip

tungaatigut sinaakkusersugaanngitsuni atuakkiortut saqqummersitsissagaangamik

tunngavissaminnik namminneq aalajangiisarput. Uani atuakkami eqqaaneqarpoq kitaamiut

allattaasiat tunngavigalugu allattoqarsimasoq, nipitigullu immikkoorutit takutikkumallugit e o-lu

ersersitsiniutitut atorneqartarsimasut. Taamaattumillu erseqqissaatigineqarsimavoq tunumiut

sumiorpaluutaannik pisortatigoortumik allattaaseqartinneqannginnerup kingunerisaanik

allaatiginnissimasuni allani atorneqartunit periuseq allaanerusoq atorlugu oqaatsit

allanneqarsimasinnaaneri erseqqissarlugit (Robbe&Dorais, 1986:xiii). Ilisimatuussutsikkut

misissuisimanerni atuakkat arlaqartut saqqummersinneqarsimagaluartut atuagassiat tunumiut

oqaasii atorlugit inuppalaartumik atuakkiat amerlagisassaanngillat. Tassa tunumiut

pisortatigoortumik allattaaseqartinneqanngikkaluartut sumiorpaluutaat malillugu atuakkat

saqqummersinneqarsimasut. 1994-imi tunumiut oqaasii atorlugit siullerpaamik atuakkiortoqarpoq,

tassani oqaluttuaatitoqqanik tammatsaaliuinissaq siunertarineqarluni. Elisa Maqep atuakkiaraa

atuagaq ateqartoq: “Tunumiit mersertini oqalittuaat”. Saqqummersinneqarnialermat allaaseq

tunumiusut atorneqartoq pillugu aaqqiagiinnginneq peqqaarsimavoq, tassani peqqutaavoq

tunumiusut pisortatigoortumik allattaaseqartinneqannginnerup kingunerisaanik allaaseq

atorusunneqartoq pisortatigoortumik allattaatsimut atorneqartumut sanilliullugu

allaaneruallaarsimammat. Kingornali kitaamiut allattaasiannut tulluarsarneqareermat

saqqummersinneqarsimalluni (Kommuneqarfik Sermersooq, 2010:17f). Atuagaq tunumiusut,

kitaamiusut, qallunaatut tuluttullu allanneqarsimavoq, atuartussanut avataaneersunullu

amerlasuunut paasineqarsinnaasunngorlugu suliaalluni. Tassani erseqqissaatigineqarpoq

pissusissamisoortutut isigineqarsimasoq tunumiut pisortatigoortumik

allattaaseqartinneqanngimmata, tunumiut oqaasii pillugit ilitsersuutinik assigiinngitsunik atuakkap

naanerani ilanngussisoqalaartariaqarsimanera (Maqe, 1994:4). Naggasiummi ilanngunneqartut

ilagivaat tunumiut sumiorpaluutertik atorlugu allallutillu atuagassaminnik siunissami suli

annertunerusumik sammisaqarumajartornerat. Tunumi sumiorpaluutit tunngavigalugit

minnerusumik annerusumilluunniit allaatsinik assigiinngiiaarpallaanik atuisoqassanngippat



Upernaaq 2020

22


allaatsimik aalajangersimasumik allaaseqartariaqarsorinerat. Meeqqat minnerusut atuarfimmi

ilinniartinneqartarnerat eqqarsaatigalugu kitaamiut allaasiat qimappallaarnagu periutsilluunniit

assingusut atorlugit tunumiut sinaakkutitut atorsinnaasaannik allattaatsimik

pilersitsisoqarsinnaanera kissaatigineqarpoq. Tassami meeqqat tunumiusut kitaamiusullu allaatsinik

atuisussat allaatsit taakkua marluk akornini aporaattunik atugaqarlutik paatsiveerutinnginnissaat

siunertaralugu (Maqe, 1994:74).

Avanersuarmiut tunumiusulli inissisimapput. Sumiorpaluutaat immikkooruteqarpoq, eqqaariikkattut

kitaamiut sumiorpaluutaannut sanilliullugit naggueqatitta sumiorpaluutaannut qaninnerugamik.

Tunumiut oqaasiinut tunngasumik ordbogiliortoqarnikuunera assigalugu avanersuarmiut Michael

Fortescuep 1991-imi ordbogiliuussimavai, atuagarlu ateqarpoq: Inuktun An Introduction to the

language of Qaanaaq, Thule. En introduction til Thulesproget. Ordbogimi avanersuarmiut oqaasii

qallunaatut tuluttullu nutserneqarsimapput, aallaqqaasiutinilu oqaluttuarisaanermut oqaatsillu

pissusiinut tunngasunik nassuiaasersuisoqarsimalluni. Avanersuarmiut sumiorpaluutaat

ukiorpassuarni allanngujaassimapput, avataaninngaanniit sunnerneqarpallaarsimanatik. Kisianni

namminerisaminnik allattaaseqartinneqannginnerat pisuulluni ukiuni kingulliunerusuni ilimagisamit

sukkanerujussuarmik sumiorpaluutaat allanngoriartulersimapput. Tassami nalunngisatsitut

sumiluunniit kitaamiut sumiorpaluutaat pisortatigoortumik atorneqarmat (Fortescue, 1991:7).

Fortescuep eqqaasimasaanut ilaavoq atuakkap saqqummersinneqarneranut pissutaasut ilagigaat

avanersuarmiut sumiorpaluutaannut tammatsaaliuinissamut sakkussatut atorneqarsinnaanera,

aammalu kinguaassaminnut ingerlatsitseqqiissutitut sakkussamittut atorsinnaajumaaraat

siunertarisimagini. Atuakkap ilusilersorneqarnera tulleriissaarneqarneralu eqqarsaatigalugit

eqqaavaa tunumiunut Pierre Robbekkut Louis-Jacques Doraisillu ordbogiliarisimasaat

isumassarsiorfigisimallugu (Fortescue, 1991:8). Fortescuep eqqaavaa avanersuarmiut

oqaloriaasiannut immikoorutit ilagigaat kitaamiusut naqinnerup s-ip atuuffii avanersuarmi h-tut

nipeqarneri. Assersuutitut oqaaseq “portusooq” avanersuarmiut taasarpaat: “Puqtuhuuq”. Ersiutinik

atueriaasiat eqqaassagaanni diftongit au-t ai-llu suli assimilerersimanngillat, kitaani

assimilerertitersimanerisa kingunerisaanik allattaasitaami au-t ai-llu aa-nngornikuuneri

eqqarsaatigalugit uani ilannguppakka. Assersuutitut oqaaseq “asaasoq” allassimasut malillugit

allaqqavoq: “Ahaihuq” (Fortescue, 1991:9).

Uanili atuakkami Fortescuep erseqqissarpaa allattaaseq avanersuarmiut oqaasiinut



Upernaaq 2020

23


allariaaserisimasani kitaamiut allattaasiannik atuisunut eqqumiiginarsinnaasoq, tassami nammineq

nipisiueriaatsini “canadarmiorpaluttoq” atorlugu allassimagami. Aammalu erseqqissaatigivaa

avanersuarmiut siunissami allattaasitaassappata allaaseq atukkani innersuussutitut

atorsimanngikkini, nunaqavissummigooq tamakkununnga tunngasut namminneq

aalajangigassarimmatikkit. Oqaatsilli sukkasuumik allanngoriartornerisa kingunerisaanik

ordbogimik taamak ittumik saqqummersitsisariaqartutut misigilersissimavaa, oqaatsit naliminni

qanoq nipeqarneri takuneqarsinnaajuaannarnissai kissaatigigamigit (Fortescue, 1991:11). Piffissami

taamanikkut 1991-imi avanersuarmi oqaatsit pillugit suliniaqatigiivisa (lokale sprogkomitép) suli

aalajangiutivissimanngilaat ilumut sumiorpaluutsitik malillugit pisortatigoortumik

allattaasitaarusunnerlutik, taamaattorli tamarmik nalusimanngilaat sumiorpaluutsiminnut

tunngatillugu allattaasitaap “pisariaqartitatik” tamaasa matussusersinnaanngikkaat. Tassami oqaatsit

pissusaat kitaamiut sumiorpaluutaannut sanilliullugit allaanerummata (Fortescue, 1991:11).

Atuagaq alla avanersuarmiusut oqaatsit atorlugit 2007-mi saqqummersinneqarsimasoq tassaavoq:

Min grønlandske familie – My Greenlandic Family - Ilaquttakka inugguit. Atuakkiortoq Camilla

Stephan assiliisartuuvoq, avanersuarmiumillu qallunaat nunaannut nuunnerusimasumik

aanagigaluaqarluni. Atuagaq assilisarpassuarnik imaqarpoq, assilisallu avanersuarmiusut,

qallunaatut, tuluttullu allagartalersugaallutik. Avanersuarmiusuunngortitsisuusimavorlu:

Tukummeq Qaavigaq. Assilissat allagartalersorneqarneri atuaruminartuupput paasiuminarlutillu,

taakkualu aamma takutippaat oqaatsit naliminni 2007-mi qanoq nipeqarsimaneri. Aappersarissat

ersiutillu suli kitaamiusulli assimilerertitersimanngillat.

Atuakkiat saqqummersinneqarsimasut atuarlugit avanersuarmiusut tunumiusullu allaqqasut

ilimagisanninngaanniit paasiuminarnerusutut isigivakka. Tassani peqqutaavoq oqaloriaatsiminni

accentiat kitaamiunut sanilliullugu allaanerunerat peqqutaalluni oqalunnerat paasiuminaannerusutut

ikkami. Taamaattorli oqaatsivut amerlanerit nagguimmikkut assigiimmata allassimasut atuarneranni

oqaatsit nagguimmikkut suli ilisarnarmata sumiorpaluutaat malillugu dialectiannik allatat

paasinarnerusutut illutik accent & dialect (Aitchison, 1992:104).



Upernaaq 2020

24


Apeqqusiat akissutisiarisimasallu:

Allattaatsimut tunngassuteqartunik misissuininni iserfigissallugit soqutiginartissimavakka

innuttaasut avanersuarmiut tunumiullu namminneerlutik inissisimanertik qanoq misigiffigisarneraat

paasiniaaffigissallugu.

Apeqqutit arfiniliusut nittartakkamut www.monkeysurvey.com-imut ikkunnikuusimavakka,

apeqqutit sioqqullugit nassuiaammik aallaqqaasiuteqarlunga, paatsoortoqannginnissaa anguniarlugu

sumut tunngassuteqarneranik ersersitsisumik. Innuttaasummi namminneerlutik misigisimasatik

aallaavigalugit apeqqusiat akissuteqarfigisinnaaniassammatikkit. Apeqqusiakka piffissami

13.05.2020-minngaanniit 13.06.2020 ilanngullugu akineqarsinnaanikuupput. (Takuuk bilag 1)

Apeqqusiat nassuiaaserneqarneri qanorlu isikkoqarsimaneri (bilag 1.1)-imi takuneqarsinnaapput.

Inuit attaveqatigiittarfiat Facebook siammarteriffittut atorsimavara, avanersuarmiut tunumiullu

allagarsiiviannut siammarteqattaarsimavara, akissutinik amerlanerusunik perusullunga. Taakkua

saniatigut inuit assigiinngitsut namminneq facebookkimi quppernerminnut

siammarteqattaarsimavaat, akissutinik piniarninni tapersersuillutik siammartereqataasimallutik.

Qupperneq apeqqusiannik akissuteqarfissaq 23-eriarluni inuit attaveqatigiittarfiisa iluanni

siammarterneqaqattaarsimavoq, taannalu bilag 4-mi takuneqarsinnaavoq. Taassumap saniatigut

emailikkut atuarfeqarfinnut nassiussuinikuuvunga, tassanili akissutinik pissarsisimananga.

Akissutisiarisimasakka amerlasoorsuunngikkaluartut imarisamikkut assigiinngitsorpassuupput,

inuimmi nunaqqatigiikkaluarlutik assigiinngitsunik misigisaqarsimasinnaasarmata. Akissutit

amerlanerit pisortatigoortumik allattaaserput malillugu allataapput, aammali ilaqarput namminneq

sumiorpaluutsitik atorlugit inuup nammineq allariaatsini nipisiuinerusoq atorlugu

akissuteqarsimasunik. Akissuteqarsimasoq ataaseq facebookimi messengerikkut

pissarsiffigisimasara qallunaatut apeqqutinik akiortuisimavoq. Tassani tunngaviunerarpaa

sivisuumik kitaamiusut allassimannginnami eqarilersimallugit, naak atuaraangamigit

paasilluarsinnaagaluarlugit. Namminerli ajornannginnerutissimavaa qallunaatut oqaatsit atorlugit

akiguni. (Takuuk bilag 3.1). Akissutisiarisimasakka atuaqqissaarnikuuakka, apeqqummullu

akissutaasimasut sukumiisumik misissorlugit allaaserissavakka.

Apeqqut siulleq imak allassimavoq: “1. Illit avinngarusimasuminngaanneertutit taamannak

inissisimanersi qanoq misigiffigisarpiuk?”.

Tassunga akissutigineqarsimasut ilaanni allassimavoq oqaatsit assigiinngitsut tammariartortutut

http://www.monkeysurvey.com-imut/



Upernaaq 2020

25


misinnartorujussuusut, aammali namminneq nipisiueriaasertik malillugu allassinnaasaramik

ajorinagu taamatut inissisimanertik.

Ataaseq akisimavoq kukkusumik allassorisarluni, uffalu nalunagu aalajangersimasunik

malittarisassaqaratik qanoq allannissaannut sinaakkutissatut atorsinnaasaminnik. (Takuuk bilag 1-

imi 1.12).

Aammali ilaqarput ajorinngikkaat sungiusimagaallu taamatut inissisimanertik,

kalaaleqatiminnummi attaveqarniartarnerminni paatsooqatigiinnerit paaseqatigiissinnaannginnerillu

amerlanerusassagaluarmata kitaamiusut ilinniarsimanngikkunik, naak ilaanni

kissaatiginartaraluartoq namminerisaminnik allattaaseqarnissartik.

Apeqqutit aappaat: 2. Taamaattussaannartut isigiviuk?

Tassungalu akissutigineqarsimasut affaasa taamaattussaannartut isigivaat, affaasalu

taamaattussaannartut isiginagu.

Nassuiaatit ilaanni allattoqarsimavoq atuartitaaneq taamaattussaannartut isigalugu,

allattaaseqartinneqannginnertilli uggorisarlugu, oqaatsitimmigooq allanngoriartorneri ilutigalugit

ilai “kutattorsuanngoriartormata”. Assersuutigisimavaa oqaaseq allassaguniuk “Taimaaqattartoq”

ilaasa ullutsinni allattalersimammassuk imak: “Taimaarattartoq”. (Takuuk bilag 2-mi 2.6).

Tassuunakkut takutinneqarpoq avinngarusimanerusortatsinniittut sumiorpaluutsitik atorlugit

aalajangersimasunik allaatsinik sinaakkuteqartinneqannginnerminni allanniartarnermikkut

nalornisoortarnerat peqqutaalluni sumiorpaluutaasa allanngoriartulersimaneri, taakkualu

oqaatsitigut iluminni aammalu avataaninngaanniit sunnerneqarsimanerminngaanneersinnaallutik

Internally motivated change (Jones&Singh, 2005:1ff) aammalu Externally motivated change

(Jones&Singh, 2005:29ff). Aammali meeqqat atuarfimmi ilinniartinneqartarnerminni kitaamiusut

sumiorpaluutsit ilinniartarnerini sumiorpaluutaannut allanngortitsiartortoqanngitsoorsimajunnarani.

Ulluinnarnimi tusagassiutitigut sumiorpaluutsit taakkua atorlugit tusagassiisoqartarpoq, meeqqallu

nuannaartorisaqarsimagunik imaassinnaasoq aamma sumiorpaluutsinik atuineri nuannaralugit

ilaarniarsarisaraat, taamaalillutik ulluinnarni sumiorpaluutaannut

allanngoriartortitseqataalernerannik kinguneqartunik From above change (Aitchison, 1992:137f).

Avanersuarmiuaqqat tunumiuaqqallu meeqqat atuarfianni atualeraangamik kitaamiusut oqaatsinik

ilinniarlutik aallartittarput, tassa imaappoq siunissami ilinniaqqissagunik minnerpaamik kitaamiut

sumiorpaluutaannik atuisinnaasariaqartarput. Saniatigut qallunaatut tuluttullu oqaatsit aamma



Upernaaq 2020

26


ilinniartariaqartarpaat, sumiluunniimmi Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni piumasaqaataavoq

oqaatsit taakkua ilinniarneqassasut. Nunasiaataasimanerup namminersulivissimannginnerullu

kingunerisaanik qallunaat oqaasii suli ullumikkumut nunatsinni aammalu ilinniartitaanerup iluani

initoorujussuupput, taamaattumik kalaallit marluinnik amerlanerusunilluunniit oqaatsinik

atuisinnaasariaqartutut inissisimallutik Bilingualism (Romaine, 1998:11ff). Tamakkuuppullu

sumiorpaluutsit allanngoriartortarnerannut peqqutaaqataasorpassuit.

Akissutit ilaanni allattoqarsimavoq imak: Naamik, allannguiffigineqarnissaanut

neriuuteqartaqaanga. Aamma pisinnaatitaaffittut isigisarpara uagut nammineq oqaatsigut

atornissaat. (Bilag 2-mi 2.8). Tassunga tunngatillugu atuakkami eqqaaneqarsimasoq uani

tulluartutut isigivara, eqqaaneqarmat inuiaat (etniskimik) pisinnaatitaaffiinut ilaasoq oqaatsiminnik

allattaaseqaleriartortitsinissaminnut inerisaaqataasinnaanerat. Tamakkuali anguneqassappata

sulissutigineqarluartariaqartartut (Cahill&Rice, 2014:74).

Apeqqutit pingajuat: 3. Imaluunniit kissaatigisaraluarpiuk namminerisassinnik

allattaaseqartinneqassagaluarnersi?

Akissuteqarsimasut amerlanerpaartaasa kissaatigivaat namminerisaminnik allattaaseqalernissartik.

Uani pinerullugu oqaatsimik tammaannannginnissaat angorusullugu, aammalu sukkasuumik

kitaamiut sumiorpaluutaannut sunnertikkiartorneri allanngoriartorpallaarunnaaminissaallu pillugit.

Kissaatigineqarsimasut ilagivaat meeqqat atuarfianni kitaamiut aamma tunumiusut

ilinniartinneqalaartassagaluarneri, tassuunakkut angorusunneqarluni kitaamiuaqqat kalaaleqatimik

sumiorpaluutaasa oqaasiisalu pissussaat qanoq ittuunersut

paasisimasaqarfiginerulaalissagaluarmatikkit. (Takuuk bilag 2-mi 3.15). Tunumiut

allattaasitaarnissartik kissaatigivaat, allattaasitaassappata allattaaseq atorneqartoq

ataasiinnaajunnaasooq unilectal approach (Cahill&Rice, 2014:12f). Tassa Kalaallit Nunaanni

sumiorpaluutsit malillugit amerlanerusunik pisortatigoortunik allattaaseqalerutta multilectal

approachinngussagatta (Cahill&Rice, 2014:12f).

Apeqqutit sisamaat: 4. Meeqqat atuarfianni kitaamiusut ilinnialeqqaaravit qanoq misigisarpit?

Amerlanerpaat taamaattussaannartut isigivaat, aammali ilaqarput nalorsaatiginneqqaarsimasunik,

kisiannili siunissami ilinniaqqissagunik atorfissaqartillugit nalunnginnamikkit ilikkarusussimasunik.

Ataaseq allassimavoq paqumisuttarsimalluni/kanngusulluni, kitaamiusut oqalunnissaq

kanngugalugu. Tassani takuneqarsinnaavoq avinngarusimanerusortatsinniittut ilaannut kitaamiut



Upernaaq 2020

27


oqaasii aamma nalorsaatigineqartarsimasut. (Takukkit bilag 2-mi: 4.15, 4.17 aammalu 4.18).

Aammalu ilaanni immaqa immikkooruteqartutut inissisimasutut misigititsisinnaasarpoq, akissutit

ilaanni allattoqarsimammat kalaaliunngitsutut misigisarsimalluni, ilinniartitsisoq oqartarsimammat

kitaamiut sumiorpaluutaat ilinniartitsissutiginialeraangamigit: ”kalaallisut timeqaleratta”.

Tassuunakkut takuneqarsinnaavoq oqaatsit allattaaserlu qanoq inuup kinaassusaanut

isumaqartiginersut, soorlu atuakkami nassuiarneqartoq oqaatsit kinaassutsimut ilaalluinnarmata

inuiaat pisinnaatitaaffiinut ilaasut allattaaseqaleriartornissaminnut inerisaaqataasinnaanerat

(Cahill&Rice, 2014:74).

Apeqqutit tallimaat: 5. Utoqqartaqarpisi kitaamiusoorsinnaanngitsunik? (Peqarussi

tusagassiutitigut qanoq malinnaatinneqartarpat kitaamiusoorsinnaanngitsortasi? Ilaqutaasunit

nutserunneqartarpat?)

Akissutini tamani ersersinneqarpoq avinngarusimanerusortatsinniittut tamarmik kitaamiusut

paasisinnaasut. Oqalunniarnermikkulli ajornartorsiutigisinnaasarpaat, naak tamakkiisumik

paasisinnaagaluarlutik.

Apeqqummi kingullermi tikikkusussimavara namminneq siunissamut pitsanngorsagassat pillugit

isummersornissaat, suut pingaarnertut aaqqiivigerusunneraat paasisaqarfigerusussimagakku.

Apeqqutit arfernat: 6. Siunissami suut pitsanngortikkusutattut takorloorsinnaavigit? Suut

allanngortikkusussagaluarpigit taamannak inissisimasoqarnera pillugu? Imaluunniit ajorinngiliuk

taamannak inissisimasoqarnera? (Nammineq isummersorit).

Tassani apeqqummut akissutigineqarsimasut amerlanerpaartaat ulluinnarni inooriaatsimi

atugassarititaasunut tunngassuteqarnerupput, aammalu immikkooruteqartutut

inissisimatinneqartutut misigiunnaarlutik sinerissami illoqarfinni allanitulli atugassarititaasut

assingannik inooriaatsikkut pitsanngorsaavigineqarnissartik kissaatigerrassimallugu.

Kissaatigineqartut ilagivaat oqaatsimik/sumiorpaluutsimik tammaannannginnissaat, arlaatigut

tammatsaaliorneqarlutik pigiuaannarneqarnissaat qulakkeerusunneqarluni. Atuartitaanerup

ingerlaasia ajunngitsumik ingerlasutut nalilerneqarpoq, qulakkeerusunneqarlunili sumiorpaluutsit

tammariartuinnaratik tammatsaaliorneqarnissaat anguneqassasoq.

Bilag 2-mi 6.17-imi akissuteqarsimasup allassimasaa iserfigilaarusuppara. Tassani eqqaavaa

oqaatsitik pigiuaannarusullugit digitalimut nuunneqarnissai takorluugarisarlugu, taamaalillutik



Upernaaq 2020

28


aamma tunumiut sumiorpaluutaannik ilinniarusuttut ajornannginnerusumik

ammaassinnaassagaluaramikkit.

Uanga isumaqarpunga tamanna aamma isumassarsiatsialaasoq, pisortatigoortunik

allattaaseqalertinneqassanngippata periarfissat assigiinngitsut atorlugit

tammatsaaliuisoqarsinnaammat, aammalu ullutsinni elektroniskikkut siuariartuinnaavinnerup

kingunerisaanik ajornannginnerusumik oqaatsit/sumiorpaluutsit tammatsaaliorlugillu

ajornannginnerusumik ilinniarneqarsinnaanngussagaluarmata.

Oqaatsivut sumiorpaluutsivullu tamatta kinaassutsitsinnut ilisarnaatigaavut,

allanngoriartorpallaartikkusunnartanngeqaallu. Soorlu Jonathan Petersen oqarnikuusimasoq:

”Inuiaqatigiissuserput eqqarsaatigalugu minnerunngitsumik oqaatsivut pingaartuutissavavut.

Oqaatsimmi tassaapput uummatitta anersaattalu puilasuilusooq piginnaataasut inuiaat qarnini

uumallutik nipeqartut. Taakkunaniippoq piginnaaneq inuiaqatigiit ataqatigiissutigiuagaat.

Taakkunaniippoq >anaanap nipaa meerannguup qiimmattaataa qeersuunullu nalunaarutaasoq<.

Siulitta anersaavanni qarninilu attanneqarsimallutik pinngoriartuinnarsimanngillat, aammali

maanna ukiuni 200-linni allanneqartalerlutik atuakkatigut piginnaanerat alliartortitaasimavoq.

Taamaakkamik oqaatsivut erlinnarsiartorput asanarsiartorsimallutillu” (Atuagagdliutit Nr9,

1930:1). Tassuunakkut takutinneqarpoq oqaatsivut allaganngorlugit takusinnaalernerisigut

innuttaasunut qanoq misigisimatitsisinnaasarneri, allaat misiginarsimasoq oqaatsivut

erlinnarsiartorlutillu asanarsiartorsimasut.



Upernaaq 2020

29


Siunissamut pilersaarutit:

Kommuneqarfik Sermersuup saqqummiussimasaani 2010-meersumi Tunumiut kulturiannik

saqqumilersaaneq-mi allassimavoq Pierre Robbep tunumiut oqaasii pillugit ordbogiliarisimasartik

nutarterlugu suliarigaa, aningaasaqarniarnerli pissutigalugu suli saqqummersinneqarsimanngitsoq

(Kommuneqarfik Sermersooq, 2010:16). Suliat tamakkua sumut killissimanersut paaserusullugit,

saniatigullu allanik pilersaaruteqartoqarnersoq paasisaqarusullunga Oqaasileriffimmut

apersuiartorsimavunga, oqaloqatigiinnerpullu transkribererlugu bilaginut ilanngunnikuuara.

(Takuuk bilag 5).

Apersuiartorninni paasivara massakkumuugallartoq sumiorpaluutsinik allanik

allattaasiliortoqarneranik tusagaqarsimanngitsut, suleqatigiissitanik arlaatigulluunniit

allattaasissanut suliniuteqartoqarneranik tusagaqarsimanngitsut. Aammali allattaasiliortoqassappat

avanersuarmiut imaluunniit tunumiut namminneerlutik suliat naqqaninngaanniit

aallarnisartariaqaraat, suleqatigiissitanik pilersitseriarlutik. Tassa kalaallit pisortatigoortumik

ataasiinnarmik allattaaseqarnissaat piffissami tulliuttumi taamaaginnarallassasoq paasivara,

soorunami siunissami ungasinnerusumi suliniuteqartoqassappat allanngortoqarsinnaavoq unilectal

approach (Cahill&Rice, 2014:12f).

Paasisama ilagivaat tunumi ordbogiliortuninngaanniit Oqaasileriffimmiut assigiinngitsutigut

saaffigineqartarsimasut, suliamulli toqqaannaq Oqaasileriffimmiut ilaanngillat. Ordbogimi

saqqummersussatut suliarineqartumi tunumiut oqaasii qallunaatuumut, tuluttuumut, franskisuumut

aammalu kitaamiusuumut nutserneqarput, sulili saqqummersinneqarsimanngitsoq paasivara.

Suliamut toqqaannartumik suleqataanngikkaluarlutik ilisimatissimavaat ordbogiliortut

saqqummersitsilerunik allattaatsitta malittarisassatigut tunngavii inatsisitigut pituttoqqaneri

eqqumaffigissagaat, suliarlu piareerunikku oqaasiliortunut takuteqqaaqqusimavaat ilumut inatsisit

malinneqarsimanersut qulakkeerneqaqqaarniassammat. Ilisimaneqarporli pisortatigoortumik

allattaatsitta sumiorpaluutsit tamaasa matussusersinnaanngikkai, sumiorpaluutsiminnillu

namminerisaminnik allattaasitaarusuttut suliaq naqqaninngaanniit aallarnisartariaqaraat, kingorna

assigiinngitsutigut aalajangersaaffigineqarlunilu atuutsilernissaa tikillugu assigiinngitsutigut

suleqatigiittoqarneratigut piviusunngortinneqarsinnaammata.



Upernaaq 2020

30


Naggasiineq:

Uani inaarutaasumik allaaserinninninni kalaallit allattaaseqaleriartorsimanerannut tunngasut

arlaqartut atuakkat saqqummersinneqarsimasut atorlugit nassaariortorsimavakka, taamaattumillu

allaaserinnillunga aallartilerama allattaaseqaleriartorsimanermut tunngasut paaserusutakka

akissutissarsisimallugit. Tassani paasisama ilagivaat Samuel Klainschmidtip allattaasitoqaq

pilersikkamiuk Poul Egedep aammalu Otto Fabriciusip allaatsit pilersissimasaat

ineriartorteqqissimagai. Nipit assigiinngitsut marluk siornatigut immikkoortinnagit

allanneqartarsimagaluartut immikkooruteqalersillugit allanneqartalersissimagai. Taassumalu

kingorna oqaatsit allanngoriartorsimaneri ilutigalugit allattaatsit nutarterneqartariaqalersimaneranut

tunngasut akissutissarsiffigiortorsimallugit.

Misissuinerma immikkoortuisa aappaanni misissuinerup ingerlasimanera eqqarsaatigissagukku

takusinnaavara avinngarusimanerusortatsinniittut nittartakkatigut attaveqarniarnermikkut

atugassarititaat pitsaanerpaaffissaminniinngitsut. Tassani eqqaaneqarmat ataasiinnaanngitsumit

apeqqusiakka iserfigiuminaatsinneqarsimasut, nittartakkatigut attavilunneq pissutigalugu. Takuuk

(bilag 6). Tassuunakkut takusinnaavara avinngarusimanerusortatsinniittut misissuiffigissagukkit

ajunnginnerusimassagaluartoq nammineerlunga nunagisaannut ornillugit

apersuiartorsimasinnaagaluarnera, taamaalillunga akissutinik amerlanerusunik

pisimasinnaassagaluarama. Aammalu qularnanngitsumik apeqqutit taakkuinnaat akissutissarsinagit

nammineq isinnik inooriaasiat oqaatsinillu atueriaasiat qanimut takugukkit

pissarsinerujussuusimasinnaagaluarama. Taamaattoq akissutini takusinnaavara oqaatsit allattaaserlu

qanoq kinaassutsimut attuumassuteqartigineri, allaammi nunami isorartoorsuarmi assigiinngitsunik

sumiorpaluuteqartoqarneratigut ataasiinnarmillu pisortatigoortumik allattaseqartoqartillugu

kalaaleqativut avinngarusimanerusortatsinniittut immikkooruteqartutut

misigisimatissinnaasarmagit, aammalu aarleqqutigineqartartoq oqaatsit/sumiorpaluutit

tammaannarsinnaaneri pillugit. Taamaakkaluartoq aamma ilaqarput kalaallit pisortatigoortumik

ataasiinnarmik allattaaseqarnerput ajorinngikkaat, kalaallit tamarmik kitaamiusut

ilinniartariaqartarnerisa kingunerivaat kalaaleqatigiit iluminni ataatsimut naapiffigisinnaasaminnik

peqarnerat. Oqaatsimmi allattaaserlu ulluinnatsinnut ilaalluinnarmata.



Upernaaq 2020

31


Soorlumi Jonathan Petersen allassimasoq: “Oqaatsimmi tassaapput uummatitta anersaattalu

puilasuilusooq piginnaataasut inuiaat qarnini uumallutik nipeqartut”. Oqaatsittalu allaganngorlutik

takusinnaalernerisigut oqaatsivut erlinnarsiartorsimasut asanarsiartorsimasullu (Atuagagdliutit Nr9,

1930:1).

Naggataatigullu Oqaasileriffimmut persuiartorninni paasisimavara piffissami qaninnerusumi

pilersaarutaaginnarallartoq pisortatigoortumik ataasiinnarmik allattaaseqarallarnissarput,

sumiorpaluutsini assigiinngitsuni namminerisaminnik allattaaseqalerusuttuni suliassaq

naqqaninngaanniit innuttaasunit sulissutigineqartariaqartoq, siunissami namminerisaminnik

allattaaseqalernissartik angorusukkunikku.

Taamaalillunga uani inaarutaasumik allaaserinninninni misissuiffigerusutattut siunniussimasakka

akissutissarsiffigiortorsimavakka, pissanganarluinnartutullu isigivara siunissami arlaatigut

allattaaseqarnerup tungaatigut allannguisoqarsinnaajumaarnera, suulluunniimmi pilersinniakkat

naqqaninngaanniit suliareqqissaarnerisigut piviusunngortinneqarsinnaasarmata.



Upernaaq 2020

32


Atuakkat atorsimasat najoqqutarisimasallu allattorsimaffiat:

Aitchison, Jean

- 1992: Linguistics. Teach yourself. Hotter & Stoughton London Sydney Auckland.

Berthelsen, Chr, Jacobsen, Birgitte, Petersen, Robert, Kleivan, Inge, Richel, Jørgen

- 1997: Oqaatsit Kalaallisuumiit Qallunaatuumut – Grønlandsk Dansk Ordbog

Atuakkiorfik Ilinniusiorfik 1997.

Bryman, Alan:

- 2016: Social research methods, 5.th edition, Oxford University Press, New York.

Cahill, Michael. & Rice, Keren

- 2014: Developing Orthographies for Unwritten Languages. SIL International Publications.

Dorais, Louis-Jacques

- 2010: The Language of the Inuit – Syntax, Semantic and Society in the Arctic. McGill-

Queen’s Press.

Fortescue, Michael

- 1991: Inuktun. An Introduction to the Language of Qaanaaq, Thule. Institut for Eskimologi

15, Københavns Universitet.



Upernaaq 2020

33


Fromkin, Victoria & Rodman, Robert, Hyams, Nina

- 2007: An Introduction to Language. Eight Edition, Thomson Wadsworth

Jones, Mari C. & Singh, Ishtla

- 2005: Exploring Language Change. Routledge.

Maqe, Elisa & Rosing, Jens

- 1994: Tunumiit mersertini oqalittuaat. Atuakkiorfik Nuuk.

Nielsen, Helga Maqe

- 1995: Tunumi meeqqanik atuartitsinermi Kitaamiutut oqaatsit atorneqarnerat tassanilu

ajornartorsiutaasinnaasartut siunissamullu pitsanngorsaataasinnaasunik isummat.

Aaqqissuisut: Daniel Thorleifsen aamma Bula Larsen. Ilinniarfissuaq ukiuni 150-ini.

Special-Trykkeriet Viborg a-s, 1995.

Petersen, Robert

- 1975: Om grønlandsk – og om den nye grønlandske retskrivning. Særtryk af Sprog I Norden

1975. (Uni bib små 89.9821) 142076.

- 1980: Education in Greenland: Paper presented at world Assembly of First Nations.

Education Conference 1980. (Uni bib Småtryk 19943) 37.367.

- (Atuakkiorfiit saqqummersitsisuusimasut ersinngimmata bibliotekimi normui

ilannguppakka).

Robbe, Pierre & Dorais, Louis-Jacques

- 1986: Tunumiit oraasiat. Centre d'études nordiques, Université Laval.



Upernaaq 2020

34


Romaine, Suzanne

- 1998: Bilingualism. Second Edition. Blackwell Publishers.

Stephan, Camilla

- 2007: Min grønlandske familie. Milik publishing.

Atuagagdliutit/Grønlandsposten:

Atuagagdliutit, nr. 9, aprile 1930: „kalâtdlit inuit, támásava inûserput?" af Jonathan Petersen

Atuagagdliutit, nr. 4, nuvimpare 1930: „agdlauserput." af William Thalbitzer

Nalunaarusiat:

Kommuneqarfik Sermersooq: Tunumiut kulturiannik saqqumilersaaneq–Innersuussutit 23-03-2010

Nittartakkaminngaanneersut:

https://oqaasileriffik.gl/2016/05/18/allattaasitaaq-43-liivoq/ (13.05.2020) Allattaatsimut tunngasut.

http://denstoredanske.dk/Sprog,_religion_og_filosofi/Sprog/Sproghistorie_og_-

typologi/polysyntetiske_sprog (13.05.2020) Oqaatsit Polysyntheticiusut.

https://infograph.venngage.com/p/105787/oqaatsinik-ikiuutit (14.05.2020) Allattaasitoqqamiit

allattaasitaamut nuutsissut.

https://www.mmll.cam.ac.uk/mcj11 & https://prabook.com/web/mari_catrin.jones/3706084

(23.05.2020) Mari C. Jonesimut tunngasunik paasissutissanik aallerfigisakka.

https://books.google.gl/books/about/Exploring_Language_Change.html?id=TbV7rglgk1YC&redir_

esc=y (23.05.2020) Ishtla Singhimut tunngasunik paasissutissanik aallerfigisara.

https://alchetron.com/Jean-Aitchison (23.05.2020) Jean Aitchison pillugu paasissutissanik

aallerfigisara.

https://oqaasileriffik.gl/2016/05/18/allattaasitaaq-43-liivoq/



https://infograph.venngage.com/p/105787/oqaatsinik-ikiuutit

https://www.mmll.cam.ac.uk/mcj11

https://prabook.com/web/mari_catrin.jones/3706084



https://alchetron.com/Jean-Aitchison



Upernaaq 2020

35


https://www.carnevalemanfredonia.it/reference/words-language-and-grammar/104350-

bilingualism-(language-in-society-no13)-suzanne-romaine-download-epub.html (23.05.2020)

Suzanne Romaine pillugu paasissutissat.

https://www.sil.org/resources/publications/entry/56046 &

https://prabook.com/web/keren.rice/2132264 (05.06.2020) Michael Cahillimut Keren Ricemullu

tunngassuteqartunik paasissutissanik aallerfigisara.

https://da.surveymonkey.com/ (08.06.2020) Misissuininni apeqqusiannut ikkussuiffigisara,

akissutinillu piffigisara.



https://www.sil.org/resources/publications/entry/56046

https://prabook.com/web/keren.rice/2132264

https://da.surveymonkey.com/



Upernaaq 2020

36


Bilag:

Bilag 1: Apeqqusiat monkey survey.com-imi allassimanerat:



Upernaaq 2020

37


Bilag 1.1:

Nalunngisatsitut ukiorpassuit ingerlaneranni oqaatsivut allanngoriartortuarsimapput.

Allanngoriartortarsimanngippatami naggueqativullu oqaatsivut suli ullumikkumut

assigiissagaluarmata. Kalaallit Nunaat isorartoorujussuuvoq. Tamaammat ukiorpassuit

ingerlaneranni oqaatsit allanngoriartorneri pissutaallutik avinngarusimanerusortatsinniittut

Avanersuarmiut Tunumiullu nammineq sumiorpaluutsivut atorlugit oqaloqatiginiaraluarutsigit

tamakkiisumik immitsinnut paaseqatigiissinnaanata. Kalaallit ataasiinnarmik pisortatigoortumik

allattaaseqarput, tassa kitaamiut sumiorpaluutaat malillugu, (Central vest Grønlandsk). Taannalu

pisortatigoortumik atuuppoq, sumiluunniit Kalaallit Nunaanni atuarfeqarfinni

ilinniartitsissutaasarlunilu tusagassiutitigut nalunaaruteqartarnermi atorneqartarluni.

Avinngarusimanerusortatsinniittut allattaaseqartinneqannginnertik qanoq misigiffigisarpaat?

1. Illit avinngarusimanerusuminngaanneertutit taamannak inissisimanersi qanoq

misigiffigisarpiuk?

2. Taamaattussaannartut isigiviuk?

3. Imaluunniit kissaatigisaraluarpiuk namminerisassinnik allattaaseqartinneqassagaluarnersi?

4. Meeqqat atuarfianni kitaamiusut ilinnialeqqaaravit qanoq misigisarpit?

5. Utoqqartaqarpisi kitaamiusoorsinnaanngitsunik? (Peqarussi tusagassiutitigut qanoq

malinnaatinneqartarpat kitaamiusoorsinnaanngitsortasi? Ilaqutaasunit nutserunneqartarpat?)

6. Siunissami suut pitsanngortikkusutattut takorloorsinnaavigit? Suut

allanngortikkusussagaluarpigit taamannak inissisimasoqarnera pillugu? Imaluunniit

ajorinngiliuk taamannak inissisimasoqarnera? (Nammineq isummersorit).



Upernaaq 2020

38


Bilag 2: Akissutit monkey surveykkut pissarsiarisimasat:

1.Illit avinngarusimanerusuminngaanneertutit taamannak inissisimanersi qanoq misigiffigisarpiuk?

1.1: Oqaatsit assigiinngitsut tammariartortutut misinnartorujussuuvoq

1.2: Akuerisinnaanngilara kulturertik malillugi pisinnaaffeqannginnerat

1.3: Kitaamiusut paasisinnaavugut, radio aamma tv kitaamiusoormata. Soorlu qallunaat

kalaallisut oqaluukkaangatsigit.

1.4: Oraatsiu dunngaviiddungud addaddarpuud

1.5: Allaaneruneq

1.6: Avanersuarmiut allattaaseqartinneqannginnerput aallaaviulluni, oqaatsigut tusaasat

malillugit allattarpunga uanga. Taavalu allat allattaramik allatut atuarlugit

akunnattarluni, nipisiuinatik naqinnerit sorliit atorpalunneri malunginiarnagir.

1.7: Ajorinngilara, iluariinnarpara

1.8: Soorunami uggornarpoq allattaaseqannginnerput. Kisianni nammineerluta ulluinnarni

atortangatsinnik tunumiutut allattarpugut. Avingarussimasuulluni immikkooruteqarluni

tulluusimaarnartuuvoq. Arlaatigut immikkuullarissuunermik misigisitsisarnera uanga

nammineerlunga misiginikooqaara :)

1.9: Ajorinngilara

1.10: Jeg vidste ikke der var kitaa indtil jeg flyttede til Nuuk

1.11: Aliilerngusunnardarngalivarpu, ingammi kilaamiu amerdakkaajuu

paatsuungatsuliilarnernganni. Kiaatsusiu nipiu iitsarardiddivaannarpakka.

1.12: Kukkusumik allannasorisarpunga uffa malittarisassaqarnata qanoq allannissaanik

1.13: Tunumiuvunga, "kitaamiut" oqaasii ULLUINNARSIUTIT tamatigut tusartuartarpakka

ulluugaluarpat unnuugaluarpat. Avinngarusimanera ajornartorsiutiginngilara uku

eqqaasanngikkaanni ullutinni atortakkavut soorlu Internet taavalu angalaniarnissaq

eqqaangikkaanni akisoorujussuusarpoq angalaniarnissaq tunumiit. Taavalu

inuuniarnermi nerisassat akitsoriartuinnarlutit PISIFFIK-narlu pisinniarfiulluni.

1.14: Eqqarsaatgineq ajorpara!

1.15: Fred, matoqqaneruneq sunut tamanut Nuuk eqqaassagaanni sanilliullugu

matoqqaneruvugut. Akisunerujussuuvoq tunumi inuuniarneq pisiniarfinni suut



Upernaaq 2020

39


tamarmik akisunerupput.

1.16: Taamaattussaannartut isigaara qaatukkamami atuarfimmi kalaallisut allattariaatsit

atorlugit allattarluta. Ulluinnarsiutigaarpulli soorlu attaveqaqatigiittarfikkut

allaqatigiinnermi nammineq allattariaasigut atorlugit attaveqaqatigiinneq.

1.17: Oqaatsit aallaavigalugit kinaassutsip nalilerneqartarnera

avinngarusimanerusuminngaanneersuulluni takornartaanngilaq. Ukiut arlallit matuma

siorna oqaatsit nuannerpallaanngitsut tusartarnikuuakka. Soorlu kalaallisut

oqaloqqusinerit, oqaaserisat pillugit kammagisorisamiik

falsk-iuffigineqartarsimanermik anngussiffigineqarneq, nunami tassanngaanneersut

tamarmik toqoraasuusut imaluunniit ajortuunerannik oqarfigineqartarneq.

Qujanartumilli ukiut kingulliit eqqarsaatigissagaanni immaqa ilisimasaqariartuaarneq

aallaaviulluni taamaattut ikiliartuaarnikuullutik.

1.18: Ajorinngilara sungiusimagatsigu taamannak inissisimanerput, soorunami

kissaatiginartaraluarpoq nammineq allattaaseqarnissarput


2.1: Naamik taamaattussaanngikkalurpoq

2.2: Naamik

2.3: Aap

2.4: Eeqqi, kisia aamma ilitsi kilaamiud addaddaaserarpusi

2.5: Naamik ajorimmgeqaara

2.6: Atuartitaaneq taamaattussaannartut isigivara, allattaaseqannginnerpulli uggorisarpara

oqaatsitta allanngoriartorneri ilutigalugit ilai kutattorsuanngoriartormata. Soorlu

allassagukku "Taimaaqattartoq" ilaasa allattalerniluugamikku kutattumik imatut

"taimaarattartoq"

2.7: Suu, Kalaallisut ilinniartitsissutit tusagassiuutillu sungiusimallugit ajorinngilara

2.8: Naamik, allannguiffigineqarnissaanut neriuuteqartaqaanga. Aamma pisinnaatitaaffittut

isigisarpara uagut nammineq oqaatsigut atornissaat.

2.9: Aap

2.10: Naamik



Upernaaq 2020

40


2.11: Iie kisia isimararpua udduddinni tsaqqimmiinnerardiilaajarardi, aamma oraatsiu

kaimiinerardili tsoruliinerardarnernganni.

2.12: Naamik

2.13: Taamaattussaannartut isigisariaqanngikkaluarpoq, kisiannimi Tunu

immikkoorlarinnera ajornartorsiutit taammaattussaannartut isigineqartarnera

malunnartorujussuusarpoq tunumiit. Soorunami taammaattussaannatut

isigisassaanngikkaluarpoq aamma immikkuullarivallaarnerput pissutigalugu*

imaasinnaasoq, ajornartorsiutit qaangiijarnissai ajornarnerutikkaat kitaaninngaanniit.

(ISUMAGA)

2.14: Aappi.

2.15: Soorunami taamaattussaannartut isigerusunngilara. Isumaqarpunga assigiimmik

inuussutissatigut akinik pineqqrtussaagaluarluta. Imatut sulinermi aningaasarsiat

tiimimut kitaa naleqqiullugu qassasinnerunngillat appasinneruppulluuniit Nuummiut

tiimimut oorisiai naleqqiullugu.

2.16: Suu.

2.17: Naamik. Takutikkusuttuaannarnikuuara avinngarusimasuminngaanneeraluarluni

aamma ajunngitsumik inuusoqarsinnaasoq aamma allaanerunngitsugut. Taavalu

oqaatsit piinnarlugit taamatut naliliisarneq isumatusaarnerunngitsuusoq.

2.18: Aap


3.1: Kissaatigiuaannarpara namminerisatsinnik allattaaseqalernissarput

3.2: Aap kissaatigisarpara

3.3: Sumiorpaluutaannaammata pisariaqarsorinngilara

3.4: Damaddaminngaanii addaddaasitsau qaneq addaaliiluutsangalivarnerpad?

3.5: Aap

3.6: Inughuit oqaatsitta tammariartunnginnerunkssaat anguniarlugu allattaaseqaleraluatutta

iluassagaluaqaaq

3.7: Ilaana, aamma malunnartorujussuugami Tunumiut oqaatsivut sukkasoorujussuarmi

Kitaamiut oqaasiinik akoorneqalersut



Upernaaq 2020

41


3.8: Kissaat annertoorujuuvoq. Aamma allaffissornikkut kinguneqarsinnaanera

eqqarsaatigisassaammat. Kisiannili eriagisassaavoq annertooq, taamaattumik aap

kissaatigisaqaara.

3.9: Naamik

3.10: jeg føler østgrønlandsk er mere korrekt end vest

3.11: Iie udduddinni merterdi uppaliinnii inusduaqqa oraatsiu addanngerdikkaajuuddungu

alingaanernganni tsoordu addaddarpuu atsertuuliiddungu: "ilivami, alivarpi,

pisiddivardila" daa damadda kiiddii makkiva alikkaajuuaa: "aluarpi, naluarnga,

pisudduardila" Amerdaraa addanngerdinnerardili addannerardardi oraasiviu.

3.12: Aap! Oqaatsit ineriartortarput allanngoriartorlutik. "Tammannginnerini"

iluassagaluaqaaq allattaaseqartinneqaraluarutta pisortatigoortumik

3.13: Imatut ajornartorsiugivallaanngittutut taasinnaavara. Pissutigalugu ulluinnarni

Oqaluffimmi, Napparsimavimmi, Atuarfimmi, Pisinniarfinni il.il. atuarsinnaasagut

paasisinnaasarpagut kitaamiusut allaqqassagunik. Unalu ulluinnarni tunumi

kinaagaluaraangat tunumiutut oqaluussinnaajuaannarpugut, paasisinnaangikkaangallu

taammaattussaannanngorlugu kitaamiutullu oqaluussinnaallugu paatsoortoq.

3.14: Allattaaseq tunumiunut iluartupilusdoovoq.

3.15: Isumaqarpunga tunumiusugut kitaamiusut folkeskole’ni ilinniartarutsigu

neriunnartaraluaqaaq kitaamiut saniatigut tunumiutut aamma ilinniartassagaluarai..

uagutsinnu kinguarsaataannartut misiginartarluni. Dansk’isut, tuluttullu taavalu

oqaatsit allat nammineq qinikkat ilinniarnissai oqinnerussagaluarpoq.

3.16: Pisariaqanngippat naamik

3.17: Eqqarsaatigivallaartanngilara taannartaa. Tamatta paasisinnaasatsinnik

allattaaseqarutta uanga naammagaara. Oqaatsit sakkussatut isigigakkit. Soorunami

oqaatsima tammannginnissaat kissaatigiuaannarpara aamma ilutsinni allaqatigiinnerit

oqaloqatigiinnerit oqaatsigut malillugit ingerlasartut naammagalugit.

3.18: Aap. malunnarami oqaatsit sukkasuumik allanngoriartortut



Upernaaq 2020

42



4.1: Taamatut peqqusaagatta arlaatigut misigisaqarfiginikuunngilara kisianni tassa

ilikkarniarsaralugit, taamaammat avinngarusimasuniilluni naapitanut kisianni

serngulluni sumiorpaluutaanut

4.2: Taamaattussaannartut isigivara ulluinnarni atugarigakkit

4.3: Taamaattussaannartut isigaara. Oqaatsit ataasiakkaat paasinngikkaangakkit

apeqqutigisarpakka.

4.4: Miginermi eqqaamanngilarnga kisia damadda qujanardaraaq kilaamiusoortsinnaauaalaa

4.5: Kalaaliunnginneq, ilinniartitsisut oqartarami kalaallisut timeqaleratta

4.6: Ajornanngitsuaraavoq. Uagut inughuit gdl akunnanngitsumik oqalulluta atortaratsigit,

ilikkapallannarput.

4.7: Uanga ajorinngilara taamani attaveqaatitigut soqarpiannginnerup naligimmagu radio

eqqaassanngikkaanni

4.8: Angerlarsimaffimmi kitaamiutut oqaluttuugama ajornartorsiutiginngilara.

4.9: Ajorinngilara sungiusimaannarakku

4.10: et sprog der ikke giver mening - da jeg flyttede til Nuuk som knægt forstod jeg slet

ikke sproget

4.11: Nalinginnaasusu iliivarnga, eqqartarniguunngilarnga dunumiisu addaddalitsaliva.

Kilaamiusu addanner ilikkaqqaarparnga addaddaqqaalerngama, dunumiisu addannitsar

tsoruliilaaniguunngilarnga.

4.12: Qanoq isumaqaramik?

4.13: Soorunami paatsoornaraluarpoq (ULLUINNARSIUTIT) eqqaassagaanni uku oqaatsit

ullutsinni atorneq ajukkagut taakku soorunami pasineq ajornangajattarmata

(ordbog)-qartinnagu.

4.14: Kitaamiut oqaasii nalunarnikuupput, ulikkavippakali!

4.15: Paqumisullunga/kanngusullunga. Kanngugalugu kitaamiusut oqalunniarnissaq.

4.16: Eqqaamanngilara meeqqat atuarfianni ilinnialeqqaarama. Meeraallungaana

illoqarfinnut allanut nooqattaarnikuusugut misigisassarsiorluta. Uannut

ajornartorsiutaasimanngillat meeraaninniit, massakkut soorlu kalaallisut allannersut

imaluunniit sumiorpaluutitik atorlugit allannersut takusinnaasarpakka.



Upernaaq 2020

43


4.17: Uannut taanna ajornartorsiutaavallaarnikuunngilaq atualeqqaaramali kitaanut ukiut

tamaasa feeriartarnikuugama kitaanilu atuartarnikuullunga. Kisianni

atuaqateqarnikuuvunga oqaatsit tungaatigut ilungersuuteqartartunik.

4.18: Nalorsaatigisarnikuuakka. Kisianni nalunnginnatsigu siunissami ilinniaqqissagutta

atorfissaqartillugit ilikkarluarusunnikuuakka. Ulluinnarni atunnginnatsigit

allanniartaleqqaarluni nalorsaatiginaraluarput



5.1: Nalunngilara utoqqartatta paasisinnaagaat tamakku pissutigalugu radio

ikumatittuaanarmassuk

5.2: Naamik

5.3: Naamik. Tamatta kitaamiusut paasisarpugut.

5.4: Alivalerngaddali kilaamiud oraasiad tsuiiddisumaniddinni kilaamiud

tunumiusoortsinnaanernganni tsuuartsimaleeruutsuarpuud

5.5: Kitaamiusoorsinnaanngittunik nalunngisaqanngilanga

5.6: Paasisinnaanngitsunik takunikuunngilanga. Oqalunniarnikkulli ajornartorsiuteqartunik

takunikuuvunga. Oqautsitik atorgdugit kitaamiutut oqalunnialoqattaramik ilai,

quiatsannartaqaaq naak taakkununnga ilungersunarunaraluartoq.

5.7: Kitaamiutoorsinnaanngitsorpassuaqarpoq oqalunnissamik, kisialli radio ullut tamaasa

aliikkutarigamikku nutseruttarialinnik tusarnikuunngilanga

5.8: Tupaallannartumik kitaamiutuullaqqittorujuupput. Tassami ulluinnarni atuarfimmilu

kitaamiutut suut tamaasa ingerlanneqarmata.

5.9: Paatsoortuunngilagut kitaamiunut atuakkatigut malinnaagatta

5.10: det ved jeg ikke

5.11: Malinginiguunngilarnga damanna. Qanermi nalinginnaasuulor kisi damaa kilaamiusu

malinnaavitsau. Qanorooq radio avis atsingisaaddi

malinnaaviinerardivaannarnernganni annerduliilumi nalertaaliiner aerpaa.

Dunumiiddula dusangatsiulikku dunumiisoordumi malinnaavitsaranngindinni.

Kilaamiusu kisi damaa nalinginnaaor daamaamma nudderngilorardimi

malinginiguunngilarnga. Hahhai.



Upernaaq 2020

44


5.12: Atuakkat qangatoortut aamma kitaamiusoorput. Amerlanerit paasisinnaapput

kitaamiusullu oqalukkumanatik

5.13: Taammaattoqarnissaa ilimaginngilara. Ulluinnarni tusarnaartakkavut Radio TV

kitaamiutut oqaluttuinnaammata.

5.14: Kitaamiut oqaasii tunumiunut assigiissupilussuummata, ajornartorsiutaanngilaq.

5.15: Tamanna nalulluinnarpara. Kisianni ilimagaara taamaattoqanngitsoq.

5.16: Suu arlaqaalupput oqalussinnaanngitsut kutallutik oqaluttartut kitaamiusut, kisianni

paasisarput. Taava kitaamioq nutserunneqartarpoq.

5.17: Uagut utoqqartagut kitaamiutut paasisinnaapput, kisianni kitaamiunut oqaatsiminnik

oqalukkusunnerusarput. Paasineqanngikkaangamilli kitaamiutut oqaatsit ataasiakkaat

paasititsissutigisinnaallugit. Kisianni oqaatsitik ataqqinerullugit.

5.18: Naamik. Utoqqartagut tamarmik kitaamiusut paasisinnaapput. Ilaasa oqalunniarnertik

ajornartorsiutigisaraluarlugu tusagassiutitigut malinnaasaramik paasisinnaasarput.

6. Siunissami suut pitsanngortikkusutattut takorloorsinnaavigit? Suut

allanngortikkusussagaluarpigit taamannak inissisimasoqarnera pillugu? Imaluunniit ajorinngiliuk

taamannak inissisimasoqarnera? (Nammineq isummersorit).

6.1: Hiorunalimi uanninng tigdargdauheqarajamahugkalaaga maani Qaanaami taijalu

ataqqineqargdunga qavanngarniharraarninng...

6.2: Neriuppunga siunissami oqaatigut tammanngisaannassasut. Neriuppungalu inuusuttatta

aamma ataqqinerulerumaaraat

6.3: Ajorinngilara.

6.4: Ajuusaarnguliisinnaavarnga kiiddiartsuid kilaamiuppalippaddaalernernga. Uangi

oqaatsiu narinninngordikkalivarpala oraatsiu dammatsaalinitsaa alaavatsangalivarpoq. ;)

6.5: Ajunnginnerutippara kitaamiutut atuartinneqartarnerput illoqarfiit allaneersut

paasisinnaalluarsinnaassaratsigu

6.6: Allattaasitaarsinnaasuugaluarutta iluassagaluarpoq oqaatsitta uterteqqinneqarnissaat,

tamariartunnginnerunissaallu pillugu. Atuartitaaneq taamaaginarpat ajorinngilara

iluatigigatsigu sineriammiunik oqaloqateqarsinnaanitsinnik.



Upernaaq 2020

45


6.7: Siunissami pitsanngorsaatissatut kissaatituaraara Tunumiuulluta aamma Kalaallit

Nunatsinni kitaamiutuulli innuttaanerput akuerineqarnissaa. Sutigut tamatigut

tunulliunneqartarnerput naammassorilerakku. Tunumiuullutami nunatta sinneranisuulli

akileraartartuuvut innuttaaqataagatta. Tamakku assut saqqummersikkusunnartarput

kingulliunneqartuartaratta aamma timmisartuussinikkut.

6.8: Soorunami piviusunngortikkusunnaqaaq nammineq allataaseqalernissaq. Atuarfinnilu

atuutilernissai. Tunumiutut avanersuarmiutullu pisortatigoortumik allattaaseqalernissaq

takorluugaq nuannerluinnartuuvoq :)

6.9: Ajorinngilara

6.10: at østgrønlandsk skal undervises i skolen da det bliver set som et sprog man gør grin

med øst grønlandsk er mere korrekt end vest

6.11: Aerngilatsaanngilar. Kisia qulaani eqqaamalamma ilaani addatsimaor oraasiu

piviusuddi addaddaasiisinnaalu, dunumiisu udduddinni malinnakkaajoruutsuarmi

addanngerngakkaajuuppu aerngalivardimi ilaa natsuiaaqqinner aermala uppaliinnii

naqqiiner aermala. Naqqiippitsakki malingatsiveralaaddua paasilitsiilarpua. Tsuli

neriunnarpor dunumiisu kiaatsusiu dammanngisaannarditsar. Annerduliilumi

dunumiisu oraasiu neriuuliivarnga addanngitsanngitsi.

6.12: Meeqqat atuarfianiik oqaluttualiat illoqarfigisamiik sammisarlugit

6.13: Avanngasissumiinnerput akisunera ukkornarpoq angalarusuttaraluarluni

akisoorujussuusarnera pissutigalugu angalaniarnissaq aatsaa

sipaarujussuaqqaartariaqartarpugut maani tunumi. Taavalu ajornartorsiutit

inuiaqatiigiinni ikiorneqarnissaanut allanngortikkusukkaluarpoq. Taakku pingaarnerit

soorlu ulluinnarsiutigisinnaasut kitaani: Ikiorneqarnissat sapernannginneruvoq,

Suliffissaq sapernannginnerupput, Inuuniarnermi nerisassat akikinnerujussuullutillu

pisinniarfiit amerlanerupput, Ornittagarisinnaasut amerlanerujussuullutillu

meeraagaluarpat utoqqaagaluarpat.

6.14: Siunissaa naluara suusoq.

6.15: Oqaatsigut eqqaassanngikkaanni aningaasatigut taavalu akitigut naleqatigiitsitsineq

tunumilu avannaanilu. Sulinermi aningaasarsiat tiimimut Nuuk naleqqiullugu tunumi

avannaanilu qaffasinnerulaanngillat arpasinnerullutilli. Oqaatsigut pigutsigi maani

Isumaqarpunga tunumiusugut oqaatsigut generation’imiit generation’imut nutaamut



Upernaaq 2020

46


allanngorartaramik “nutarterlutit” / “nutaamik oqaatsimik takkuttoqartarnera”

pissutaalluni kitaaniit ilinniarneqarsinnaassanngitsoq atuarfinni. Kisianni kitaamiutut

(kalaallisut) oqaatsigut paariinnassagutsigu Imatut oqaatsitigut ilinniarnerani

allannguinissaq pisariaqassanngitsoq. Kisianni kissaatiginartaraluaqaaq oqaatsi allat

pingaarutinnissai soorlu fransk’isut, engelsk, tysk’i oqaasiilu taakkuugami siunissami

sakkugisassagut sulilerutta ilinniariaruttaluunniit nunani allani.

6.16: Oqaatsit ilisimaneqarnerulernissaat kalaaliusunit tamanit

6.17: Oqaatsit piinnarlugit asissuisoqartannginnissaa kissaatigaara, oqaatsit sakkussatut

paaseqatigiissutissatut atortussanngorlugit. Nunatsinni tikissimanngisatta inuit

akuuffigisimanngisatta tusagaannartigut nalilersorneqartannginnissai aammattaaq

kissaatigaara. Oqaatsigut pigiuaannarumallugit digital-imut nuunneqarnissai

takorluugarisarpara, oqaatsitsinnik ilinniarusuttut taamaasilluta aamma

ammaassinnaagaluaratsigit. Qanorluunniit oqaaseqaraluarutta naligiinnerput

inoqatinnut paasitikkusuttaqaara. Naggasiutigerusuppara uanga oqaatsikka

pisuussutigalugit tanngassimaarutigalugillu pigigakkit.

6.18: Nammineq allattaaseqalertuugutta immaqa sumiorpaluutigut

allanngoriartorpallaarunnaassagaluarput. Kisianni aappaatigut ajorinngilara imaallaat

kalaaleqatigut paaseqatigilluarsinnaasarpagut

paatsooqatigiittaqattaarnerusassagaluarpugut ataatsimoorussamik

allattaaseqaqatigiinngikkaluarutta.



Upernaaq 2020

47


Bilag 3: Akissutit Facebookkimi messengerikkut pissarsiarisimasat, apeqqusiakka internetip

arriippallaarnera pissutigalugu ammarsinnaanngimmatikkit messengerikkut nassinnikuugakkit:

3.1: Tunumiup akissutai:

Avinngarusimanerusortatsinniittut allattaaseqartinneqannginnertik qanoq misigiffigisarpaat?

Jeg har det helt fint med at anvende den central sprog på vest grønlandsk, fordi så kan vi

undgå misforstå hinanden, hvis jeg nu brug min egen dialekt på østgrønlandsk. Samtidig vil

det også være lang tid til at incoding og decoding med budskabet hvis jeg havde på min

egen dialekt skriftlig og skulle have dig til at oversæt på din dialekt. Vi sparer tid med at

bruge den central sprog på vest grønlandsk, og mindre misforståelser.

1. Illit avinngarusimanerusuminngaanneertutit taamannak inissisimanersi qanoq misigiffigisarpiuk?

Personligt vil jeg sige, at jeg har ingen imod med at ikke have min dialekt skriftlig, fordi

generelt er det nemmere at anvende den central sprog på vest grønlandsk, og hvor resten af

hele Grønland kan følge med og forstå det jeg skriver på centralt sprog. Selvfølgelig kan jeg

måske komme til at skrive på østgrønlandsk der oversættes direkte til vestgrønlandsk, som

for eksempel, du, måske vil opleve en dag, hvor sætningen giver ikke noget mening, der

direkte oversættes fra østgrønlandsk til vestgrønlandsk. Derfor synes jeg at det er bedst

anvende centralt sprog, for undgå flere misforståelser.


Ja, jeg ser sådan at vi skal anvende den central sprog, primært for at undgå misforståelser til

hinanden. Det giver alligevel mening at resten befolkning kan følge med og forstå med

centralt sprog, som alle lærer i folkeskolen og institutioner. Det vil give mere forvirrende

hvis vi skal anvende alle dialekter i hele Grønland, som fx er syd, vest, øst og nord.


Det kunne være selvfølgelig rart at have vores egen dialekter i sproget og skriftlig, men som

sagt, for at undgå misforståelser, så er det bedre at anvende den central sprog, som alle

kender og anvender.



Upernaaq 2020

48



Det var virkelig sjovt i starten, især fordi vi kun hører det i nyhederne i Qanorooq eller i

radioen, og anvender ikke udenfor skolen eller generelt i skolen. Vi anvender den central

sproget først når vi har grønlandsk fag. Men samtidig kan det være lidt udfordrende for

andre, fordi læringsprocessen kan være lidt svært fra person til person og kommer an på

hvor hurtigt personen kan lærer den central sprog. Jeg kan huske at i starten jeg havde det

lidt udfordrende med den central sprog, da jeg begyndte at lærer det. Det er fordi at fra

person til person kan der variere med hvor vidt man forstå eller misforstå teksten på centralt

sproget. Jeg er glæde for at jeg lærer det alligevel, ellers vil jeg havde det mere udfordrende

med at kommunikere med dig og resten af befolkning i Grønland, hvis vi ikke havde den

central sprog på vestgrønlandsk.



Ud fra min erfaring at være i østen i Tasiilaq område, så synes jeg, at vi har nogle der kan

ikke snakke på centralt sproget, men de kan godt forstå centralt sprog i nyhederne og i

aviser. De har eneste udfordring for dem er, at anvende centralt sproget, både på skriftlig og

mundtlig. Fx især når de skal snakke med fra vesten eller resten af befolkning i Grønland.

Her er der tale om primært ældre personer, der er vant til at snakke på deres egen dialekt til

hverdag og anvender ikke centralt sproget til daglig, og personerne fra bygder.

6. Siunissami suut pitsanngortikkusutattut takorloorsinnaavigit? Suut allanngortikkusussagaluarpigit

taamannak inissisimasoqarnera pillugu? Imaluunniit ajorinngiliuk taamannak inissisimasoqarnera?

(Nammineq isummersorit).

Fra min egen erfaring, så synes jeg at det er fint at vi anvender den centralt sprog i folkeskole og i

andre institutioner i Grønland. Det ville være mere udfordrende hvis vi nu begyndt at anvende andre

dialekter end den central sprog som vi alle kender. Det vil selvfølgelig være rart at have sin egen

dialekt at se i bøger, eller anvende på skriftlig, men for at undgå misforståelser til hinanden, så

synes jeg at have det bedre med at anvende den central sprog i resten af Grønland.



Upernaaq 2020

49


Saniatigut oqaaseqaatigisat: Atuagaruna Tunumiit Oraasiat nuannaralugu ikkunnikuugakku,

tupaallassimalluni oqaasertalersimagaa: Jeg vidste slet ikke at der eksisteret bog om min dialekt.

Lidt chokeret at se men samtidig sejt.

Avanersuarmiup akissutai:

1) Taamaattussaannartut isigaara (isigilernikuuara)

2) Avinngarusimasormiuulluni kissaatiginassaqaaq pisortatigoortumik allataaseqalertuuppat

3) Misiginikuuvunga artorsaqalunga siullermik, kisianni sungiullugu aamma ajunngilaq.

Meeraagallarama meeqqat atuarfianni siunertaanikuugunarami meeqqat atuarfiat

inaarutaasumik misilitsereeruma, pikkoriffikka najoqqutaralugit Nunatta Kitaanut

ilinniariartornissara, aamma sanngiiffikka pikkorissarniarlugit ilinniariartortalernissara.

Avanersuup Atuarfianiit.

4) Aap, utoqqartaqarpugut kitaamiusut oqalussinnaanngittunik, aappaatigulli paasisinnaasunik

5) Uanga siunissami inisseereerneq ajoraluarpunga, takorlooruminaatsitsilaarsinnaallungalu.

Neriuuteqarsinnaasarpungali, nunaqqatigiiusugut siunissami immitsinnut

paaseqatiigiittalissalluta imaluunniit Nunatta kinguaavisa siunissami

oqaaseqaqatigiinngikkaluarlutik paaseqatigiittalernissaat

3.2: Saniatigut oqaaseqaat:

Uanga meeraanerma nalaani 80-kkunni utoqqartaqarnikuuvoq Avanersuarmiutuik

oqaluttunik, soorlu assersuutit naqinnerit: Qanga oqaatsit: Ivdlit, uvdlok', Qàvnak, K'ánák'

(Qaanaaq), massakkut oqaatsit: Itdlit, utdloq, Qaanaaq. Uanga qanga, massakkullu

tusaarsartakkamma assigiinngissutaat tassa. Aamma Nunatta kitaaniit ukiiartortut

utaqqartatta iluaqutigisarpaat, ukiiartortut Avanersuarmiutut paasilertaramik.



Upernaaq 2020

50


Bilag 4:

Bilag 5: Oqaasileriffimmut apersuiartorsimanerma transkriberernera:

(Uanga):

Nalunngisatsitut kalaallit nunaanni innuttaasut nunanut allanut sanilliulluta amerlasoorsuunngilagut,

taamaattumillu immaqa pisortatigoortumik ataasiinnarmik allattaaseqarluta. Naak sumiorpaluutsit

assigiinngitsut pigigaluarigut, allaat nammineq sumiorpaluutsigut atorlugit kalaaleqatitta ilaat

oqaloqatiginiarutsigit tamakkiisumik paaseqatigiinngitsoortoqarsinnaalluni. Siunissaq

ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qanoq pilersaaruteqartoqarpa? Pisortatigoortumik allattaaserput

taannaaginnassamaarpa? Imaluunniit pilersaaruteqartoqarpa avinngarusimanerusumiittut

allattaasitaartinneqassasut?

Misissuininni takusinnaasakka malillugit oqaatsinut allattaatsinullu tunngasunik suleqatigiissitanik

avinngarusimanerusortatsinniittut 1980-kkut ingerlaneranni peqartarsimammata,

sulissutigineqartarnikuusimammallu namminerisaminnik allattaasitaartinneqarnissaat.

Ullutsinnimita qanoq inissisimasoqarpa? Arlaatigut pilersaaruteqarpa? Imaluunniit massakkutut

ataasiinnarmik allattaaseqassamaarpugut? Pisortatigoortumik.



Upernaaq 2020

51


(Apersugara):

Tassa siullermik immaqa oqaatsinut politikki saqqummermat tassani nassuiaatigineqarpoq kalaallit

oqaasii allattaaseqartut ataasiinnarmik, sumiorpaluuteqartullu annerusumik avanersuarmiut,

tunumiut, kitaamiutullu. Taavalu Oqaasileriffiup atuutilerneraniit 1999-imi allaffeqarfik ammarpoq,

tassanngaanniit inatsisitigut pisussaaffigut pituttoqqalerput, Oqaasiliortut inatsisaat tunngavigalugu

taakku tassani allassimasut malillugit maani Oqaasileriffimmi suliat ingerlanneqassasut taakku,

(teknikkikkut ajutuulaarneq, immiussara unittooraluarami 5 sek. Missaani, nangeqqinneraniit

aallarteqqippara).

Oqaasileriffimmi pilersaaruteqanngilagut allattaatsinut tunngasunik allanngortitsinissamik, kisianni

erseqqissaassutigissavara oqaasiliortut piginnaaniligaapput allattaatsitta ataatsimoorluta pigisatta

taassumap imarisai imaluunniit malittarisassai allanngortinneqassappata piginnaatitaasut.

Soorunami misissueqqaarlutik, aamma naalakkersuisunut tusarniaassutigeqqaarlugu

allanngortitsineq pisinnaavoq, massakkut pilersaaruteqartoqanngilaq nutaamik

allattaasiliortoqarnissaanik, imaluunniit nutarterinissamik allannguinissamilluunniit. Sumiorpaluutit

eqqarsaatigalugit oqaasiliortut sumiorpaluutinut tunngasunik taakkualu qanoq

inerisarneqarnissaannik imaluunniit allattaasiliuunneqarnissaannik pisussaaffeqanngillat,

taamaattorli tunuminngaanniit aammalu avanersuarminngaanniit saaffiginnittoqarnikuuvoq,

namminerisaminnik eqqarsaatersuuteqartut allattaatsimik pilersitsinissaminnik. Maanngaanniit

tapersiinnarnikuuagut oqarluta suleqatigiissitalioqqullugit, taavalu suleqatigiissitaliussagunik

soorunami Oqaasilerinerup tungaatigut arlaatigut ikorfartorneqarusukkunik siunnersuisinnaasugut,

kisianni suliat taakkunaninngaanniit nammineq aallartissasoq. Paasisimasakka naapertorlugit

massakkut suliaqartoqanngilaq, taamaakkami aamma pilersaaruteqartoqarneranik

ilisimasaqanngilanga.

(Uanga):

Tassa taanna paaserusullugu, tassami siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu takunikooriarakku

suliniuteqartoqartarsimasoq, taava tassa paaserusuinnarlugu pilersaaruteqartoqarnersoq,

tusagaqarsimanersusi arlaatigut. Ajunngilaq akissutissarsivara taanna teori atugassara multilectal

approachinngussamaanngitsugut, kisianni unilectal approachiusugut ullutsinni, taavalu aamma

piffissami qaninnerusumi. Soorunami allanngortoqarsinnaavoq siunissami, kisianni



Upernaaq 2020

52


massakkumuugallartoq inissisimaneq taanna paaserusullugu paasiniaavunga.

(Unikkallalaarneq – Apeqqutip tulliata iserfiginnginnerani).

(Uanga):

Uani misissuininni takuara tunumiut ordbogimik tunumiut oqaasiinut tunngasumik

saqqummersitsisoqarnikuusimasoq 1986-imi, taannalu inerisaqqillugu suliaqartoqartoq. Tassunga

tunngasumik arlaatigut nalunngisaqarpisi?

(Apersugara):

Ilisimavarput tunumiuniit saaffigineqartaratta ordbogilioqataasut ilaanniit saaffigineqartarnitsinniit,

ordbogiliortoqartoq tunumiut oqaasii taakku tunngavigalugit. Tunumiusuumiit qallunaatuumut,

tuluttuumut, franskisuumut aamma kisianni kitaamiusuumut. Tunumiut oqaasiisa aamma

kitaamiusuunngortinneri taakku katersorneqartut, suliarineqartut ordbogiliarineqartut. Taava

ilaatigut saaffigineqallattaasarnikuuvugut kitaamiusut taaguutit oqaatsillu pillugit, qanorlu

nassuiarneqartarnersut imaluunniit qanoq isumaqarnersut paasiniarlugit. Kisianni suliamut

toqqaannaq ilaanngilagut, taamaallaat taakku attaveqartarnerini ilisimatinnikuuagut aamma

saqqummersitsilerunik allattaatsitta tunngavii taakku malittarisassat inatsisitigut pituttoqqammata,

taakkua eqqumaffigeqqullugit, aamma piumagunik maanngaanniit qanoruna.. Maanga

oqaasiliortunut takuteqqulaaqqaaqqullugit, qulakkeerneruniassammassuk taakkua ilumut inatsisit

malinneqarsimanersut.

(Uanga):

Una pisortatigoortumik allattaaseq qimanneqarpallaarsimannginnersoq? -Tassami..

(Apersugara):

Tassami una oqaasilerineq tunngavigalugu ilaa namminerisaminnik allattaasiliorsimagunik

naqqaniit suliaralugu, taava soorunami aamma oqaasilerinermi malittarisassanik tassani

eqqumaffissanik peqarami. Taanna annerusumik itisilersinnaanngilara, qanorpiaq sumiorpaluutit

pillugit allattaaseq qanoq isikkoqassaneranik aaliangersagaqannginnami, kisianni taanna

kommuneqarfik sermersuup misissuititsineraninngaanniit ersereerami allattaatsitta sumiorpaluutsit

tamaasa matussusersinnaanngikkai, kisianni naaperiaaneqartariaqarluni. Taamatut

pisoqareernikuugami tunumiuni meeqqanut atuakkiaq tunumiit mersertini oqalittuaanut tunngasoq,

franskit taakkua nutserititsisimagamik allattaaserlu taanna namminneq allattaasiliorlutik. Kisianni



Upernaaq 2020

53


tassa taanna eqqartuussivikkoornera, atuakkiorfiguna tunniunneqaqqaarsimagunaraluartoq kisianni

taava atuakkiorfik ajugaalluni.

(Uanga):

Tassa atuagaq taanna ilanngullugu atuarnikuuara, tassani erseqqissaatigineqarpoq quppernermi

kingullermi allattaaseq atorneqartoq tunumiut oqaasii atorlugit kisianni kitaamiusut allalluni.

Tassami, kitaamiusut periutsit atorlugit allataalluni, sapinngisamik kitaamiut pisortatigoortumik

allattaatsitsinnut qanittariaqartoq, aamma eqqarsaatigalugit meeqqat meeqqat atuarfianni atuartut

eeh aporaattunik allattaatsinik ilinniannginnerussammata, periutsit taakkua atortariaqarsimasut.

(Apersugara):

Aporaaffeqarsinnaaneri, aap..

(Uanga):

Kisianni aamma tassani Sermersuup kommuneata saqqummiussimasaanni tunumiunut tunngasumi

allassimavoq aporaattoqarnikuusimasoq atuakkap taassumap saqqumminnginnerani, kisianni

imannak itisilernagu, kisianni aporaattoqaqqaarsimasoq allattaatsip atorneqartup assigiinngitsutigut

allaanerunera pissutigalugu.

Ajunngilaq tassa taakkuuinnarput paaserusutakka, siunissamut pilersaarutit paaserusussimasakka

akissutissarsivakka, taavalu aamma una suli saqqummersimanngitsoq, kisianni aamma

saaffigineqartarsimasusi suliarineqarneranut tunngatillugu.

-Qujanaq.



Upernaaq 2020

54


Bilag 6:



Upernaaq 2020

55


Kort resumé af min bachelor projekt:

I mit bachelor projekt har jeg undersøgt den historiske baggrund for tilblivelsen af en retskrivning

og hvorfor den gamle retskrivning blev nødt til at fornyet i 1973.

I denne forbindelse har jeg været i kommunikation med talere fra yderdistrikternes dialekter, for at

høre om deres synspunkter og følelser omkring pålæggelsen af en fælles retskrivning.

I forbindelse med fremtids planer om retskrivning i Grønland har jeg kontaktet Oqaasileriffik /

Sprogsekretariatet i Grønland og interview dem for at få en dybere forståelse af deres planer for

fremtiden.