Kalaallit oqaasiinik atuartitsinermi ilikkagassatut ... · kutut atorneqartarput atorneqarnermikkullu ineriartortinneqartuarlutik. Meeqqat oqaaseqareerlu-tik atualertarput oqaatsitillu

Kalaallit oqaasiinik atuartitsinermi ilikkagassatut pilersaarutit

***********

A: Siunertaq paasissutissallu

Kalaallisut - decembari 2004 A2


Kalaallisut atuartitsinerup siunertaa (Atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriarfiit siunertaat aamma atuar-titsissutit siunertaat kiisalu ilikkagassatut anguniagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartus-sat nalunaarutaanni § 5 tunngavigalugu.)

Atuartitsinerup siunertaraa atuartut kalaallisut oqaatsinik allatanillu qularnaatsumik allanngorar-tumillu paasisinnaanngorlutik aamma erseqqissumik allanngorartumillu oqalussinnaanngorlutik allassinnaanngorlutillu ilisimasaqalissasut piginnaasaqalissasullu. Atuartitsinerup qulakkiissavaa atuartut sutigut tamatigut ilikkagassatigut tamatigoortumillu ilikkarniarnerminni qularnaatsumik oqaatsitigut oqariartaatsitigullu toqqammavissaminnik pigiliussaqassasut. Atuartitsinerup aam-mattaaq peqataaffigissavaa atuartut maluginiakkatik aallaavigalugit oqalunnikkut oqaaserta-qanngitsunillu attaveqaqatigiittarnernut malussarissusertik ineriartortissagaat. Atuartut kalaallit oqaasiisa ilusii aamma atuuffii ilisimasaqarfigilissavaat ilisimaarinninnertillu ineriartortissallugu. Imm. 2. Atuartitsinerup nukittorsaaqataaffigissavaa atuartut kinaassusiat inuttullu imminnut na-leqartinnerat. Atuartitsinerup atuartut siuarsassavai misigisaqarnermut, naliliinermut, isumaliute-qarnermut isummerfiginninnermullu kiisalu misigissutsiminnik, misilittakkaminnik, ilisimasa-minnik isummaminnillu oqaatiginninnermut piumassusiat piginnaasaallu. Atuartut ineriartortis-savaat oqaatsitigut ineriartornerminnik ilisimaarinninnertik aamma atuartitsinerup atuartut pigin-naasaqalersissavai namminneq ilikkariartornerminnut akissussaaqataasinnaanermut. Imm. 3. Atuartitsinerup kingunerisa ilagissavaat atuartut ilisimasanik misilittakkanillu ingerla-titseqqinnerni, suleqatigiinnerni inuillu akornanni iliuuseqaqatigiinnerni oqaatsit sakkutut atorne-risa pingaassusiannik misigisaqarnissaat. Atuartitsinerup atuartut kaammattussavai oqaatsit sak-kutut atoqqullugit namminneq inuillu allat atugaannik ilisimannilernissamut. Imm. 4. Atuartut oqaatsit kulturillu ataqatigiinnerisa pingaarutaat ilisimasaqarfigilissavaat oqaatsit allakkiallu misiginerisigut paasinerisigullu. Atuartut atuartinneqarnerisigut kalaallit kul-turiannik kulturinillu allanik ataqateqarnerannik paasinninnerat ineriartortinneqassaaq. Atuartit-sinerup atuartut tapersersussavai inuiaqatigiinni oqartussaaffeqaqatigiiffiusumi eqii-ngasutut so-qutiginnittutullu inooqataanissamut ineriartornerini.


Siunertaq pillugu oqaaseqaatit Atuartitsissutip siunertaa sisamanut pingaaqatigiinnut immikkoortitigaavoq. Kalaallisut atuarti-taanermi nalunngisassatut pisinnaasassatullu pissarsiariniagassat tunngaviusut imm. 1-imi pine-qarput, imm. 2-mi inuttut kinaassuseqarnerup imminullu naleqartinnerup nukittorsarneqarnerat aammalu oqaatsit pillugit piginnaasatigut nammineq ineriartornermik misigisimasaqarnerit pine-qarput, imm. 3-mi inuit akornanni oqaatsit sakkutut atorneqartarneri pineqarput kiisalu imm. 4-mi kultureqaqatigiinnerup oqaaseqaqatigiinnerullu pingaarutai pineqarlutik. Atuartitsissutip atuarfimmi inissisimanera Kalaallisut atuartitsineq alloriarfinni ukioqatigiiaanilu tamani atuartitsissutaavoq. Atuartunut amerlanernut kalaallit oqaasii ilitsoqqussaralugit oqaasiussapput taamaattuuner-mikkullu atuartup paasisimasaqassutsimigut nalunngisaqassutsimigullu ineriartorneranut qitiu-sussaallutik. Ilitsoqqussaralugit allatut oqaasillit kalaallit oqaasiinik ilinniartinneqarnissaat pingaartillugu, kalaallisut allamiut oqaasiisut atuartitsineq pillugu immikkut tapiliussaqarpoq (takuuk Tapilius-saq C2). Oqaatsit kulturimut tarraapput kinaassutsimillu ineriartortitseqataasarlutik kinaassuseqarne-rullu inuiaqatigiinnik allanik paasinnissinnaalerneq tunngavilersortarpaa. Oqaatsit inunnit namminerisatut pigineqartut inunnut allanut attaveqaqateqarniarnermi sak-kutut atorneqartarput atorneqarnermikkullu ineriartortinneqartuarlutik. Meeqqat oqaaseqareerlu-tik atualertarput oqaatsitillu peqateqarnerminni ineriartortittuartarpaat, taamatullu ineriartornermi atuartitaaneq pingaaruteqartorujussuuvoq. Oqaatsit periutsit assigiinngitsorpassuit aqqutigalugit saqqummiuttarput, atuarfimmilu atuar-titsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni tamani tamatigoortumik atorneqarnissaannut periar-fissiisoqartariaqarpoq. Oqaatsit ilinniartitsissutigineqarnerini atuakkiat, atuarneq kiisalu allanneq misigisassarsiorner-mut, oqaasertusarnermut, oqaatsinik atuinermut ilisimasassanullu ineriartortitsinermut sakkussat-sialaapput. Oqaloqatigiinnikkut allaqatigiinnikkullu atuartut isummersorsinnaalissapput isuma-qalissallutillu taakkuninngalu oqaatiginnissinnaalissapput. Allannerup atuartoq nammineq isummersorsinnaalernissamut, ilikkakkaminillu takutitsisinnaalernissamut taamatuttaarlu allan-nikkut inoqatiminik attaveqaqatiginnittarnissamut periarfississavaa. Ilikkagaqarniarnermi isiginnittaatsit suleriaatsillu Atuartut ilikkarniarnerminnut akisussaaqataassappata atuartitsinermi anguniakkat erseqqissuullu-tillu nalorninaatsuusariaqarput. Ilikkagassatut anguniagassat atuartup piginnaasai pisariaqartitaa-lu aallaavigalugit atuartitsinermi aaqqissuussinissamut ingerlatsinissamullu taamaalillutik qitiup-put. Anguniagassat anguniarneqarnerini atuartoq ilinniartitsisorlu akisussaaffeqaqatigiipput, taa-maakkaluartoq atuartup ilikkarniarnerata pitsaanerpaamik tapersersorneqarnissaa siunertaralugu periutsinik assigiinngitsunik periuseqarluni atuartitsinerup aaqqissorneqarnissaa ilinniartitsisup akisussaaffigaa. Atuartitsineq aaqqissorneqartariaqarpoq atuartoq atuartitsissutigineqartorlu aallaavigalugit, taamaaliornikkummi atuartup inuttut inerikkiartornermini, atuartitsissutissanullu inuillu akor-nanni pissutsinut tunngasutigut piginnaasassaminik, tamakkiisunik pissarsinissaa tapersersorne-qassammat.


Inuit assigiinngitsunik ilikkariartaaseqarput. Taammattumik pisariaqarpoq atuartitsinermi sule-riaatsit atuartitseriaatsillu assigiinngisitaartut nikerartullu inuup maluginiutaanik misigisaanillu tamaginnik aallaavillit atorneqartarnissaat atuartut ataasiakkaat atuartinneqarnerminni annertu-nerpaamik angusaqarsinnaaniassammata. Assigiinngisitaartunik periuseqarluni atuartitsinermi, inip atuartitsiviusup assigiinngisitaartumik nikerartitsiviusinnaasumillu aaqqissorneqarnissaa, piumasaqaatinut ilaatinneqartariaqarpoq taamaaliornermimi atuartut kaammattorneqarlutillu isumassarsisinneqarsinnaasassammata. Oqaloqatigiinnermi oqaatiginneriaatsit assigiinngitsorpassuupput pingaaruteqarporlu meeq-qap oqaasii atuartup oqaatsitigut ineriartornermini killiffianiit inerikkiartortinneqarnissaat. Pi-ngaaruteqarpoq atuartut ilinniartitsisuminnit pitsaasumik nalunaarfigineqartarnissaat taamaalior-nermi atuartut oqaaseqarnerminni tusarnaarneqartutut malugisimasassammata, pingaaruteqarpor-lu oqaatiginiagaannik itisilerilluni paasiniaasarnissaq. Atuartunut oqaaseqatigiinnik ilivitsunik atuinikkut oqaluttarnissaq kaammattuutigineqassaaq, atuartullu taamaaliortarnissaat aamma kaammattuutigineqartariaqartassaaq. Atuakkersornermi atuakkap imaa pillugu oqalliseqarnissaq isummersornissarlu atuartullu taamaaliortarnerminni ilikkakkaminnik pisutigut allatigut atuisarsinnaanissaat periarfississallugu pingaaruteqarpoq. Atuagaq ilinniartitsisup atugassatut toqqagaa atuartunut siumungaaq ilisima-titsissutigineqartariaqarpoq nassuiaatigineqartariaqarlunilu sooq atuagaq taannarpiaq atuassallu-gu pingaaruteqartuunersoq. Atuartut aamma ilisimatinneqareertariaqarput allariaatsit assigiinngitsut sooq atorneqartar-nersut. Tunngaviusumik allanneq ineriartortitsilluni allannertut atuarfimmi ingerlanneqartaria-qarpoq angerlarsimaffimmi suliassiissutigineqarani. Suleriaatsini assigiinngitsuni – oqaloqatigiinnerni, atuarnerni, allannerni aalajangersimasu-milluunniit anguniagaqarluni suliaqarnerni - atuartut sulinerminnut atatillugu tapersersoqatigiit-tarnissaat siunnersoqatigiittarnissaallu ilikkartinniarneqartariaqarpoq, taamatullu pingaaruteqar-poq atuartut ilinniartitsisullu tapersersoqatigiittarnissaat suleqatigiittarnissaallu. Ussat: “Tusakkat puiorneqartarput, takusat eqqaamaneqartarput, misigisat paasineqartarput.” nassuiaataalu: “Atuartut tigussaasunik suliaqartinneqaraangamik atuartitsinermilu pilersitsiortor-sinnaanermut eqqumiitsuliornermullu tunngassuteqartut ilanngussorneqaraangata atuartut ilik-karluarnerusarput,” atuartitsinermi eqqaamassallugit pingaaruteqarput. Pilersaarusiortarnerni aammattaaq eqqaamaneqartariaqartassaaq atuartut kajuminnerat soqutiginninnerallu atuartitsi-nermik ingerlatsineq aqqutigalugu pilersinneqartarmat taamatullu ataavartinneqartarluni.

Atuartup ilinniarnera

Atuarneq

Allanneq

Oqaasilerineq

Inuttut inerikkiartorneq

Oqalunneq


Oqalunneq aamma tusarnaarneq Atuartut oqalussinnaanermut piginnaasaqareerlutik atualertarput. Oqaatsinut alapernaannerat paasinnikkusunnerallu ingerlaavartumik kaammattorneqartuassaaq: Atuartut oqaatsinik tusar-naartassapput, atuakkianik atuartassapput, tusaasatik atuakkatillu atortassavaat kiisalu oqaluuse-risarlugillu allattassavaat. Taamaaliortarnermikkut oqaatsit isummamikkut allanngorartuarnerat aaqqissugaanerallu eqqarsaasersorfigisassavaat. Tusarnaaqqissaarneq atuartunit ilisimaneqartariaqartoq oqaloqatigiinnissamut isummersoqatigiit-tarnissamullu tunngaviusarpoq. Taamatut tusarnaartarneq oqaloqatigiittarnerlu ullut tamaasa atu-artunit sungiusarneqartariaqarput taamaaliortarnerlu atuartut ataasiakkaat misigisagaat aqqusaar-tagaallu pillugit oqaloqatiginerini ingerlanneqartariaqarluni. Atuarneq Atuarnerup siunertaraa misigisaqarnissaq ilikkagaqarnissarlu. Atuartut atuarnialeqqaarnerminniit atuarnermikkut pissarsisinnaanerminnik misigitinneqartarnissaat pingaaruteqarpoq, taamaattu-millu atuarneqarsinnaasunik assigiinngitsunik atuarnissamut periarfissinneqartariaqarput, soorlu atuakkanik, naqitaaqqianik, allagartalianik, nammineq allaaserisanik oqaatsinillu ataasiakkaanik il.il. Taamatullu pingaaruteqarpoq atuartut atuariaatsinik assigiinngitsunik pigiliussitinniarneqar-nissaat. Atuarnermik ilinniarnialeqqaarnermi nipituumik atuarneq ingerlanneqartassaaq atuffarissiar-tornerallu ilutigalugu nipeqanngitsumik atuartarneq pingaartinneqariartuaarneqartussaalluni. Atuarnialeqqaarnermi ilinniartitsisup atuartut ataasiakkaat killiffii malinnaaffigilluinnartariaqar-pai atuartunut ilinniartitsisumullu anguniagassaliortarnerni ingerlariaqqiffissat nalorninaanne-roqqullugit. Atuartut ullut tamaasa atuarnissaminnut periarfissinneqartassapput, atuarnerlu ilin-niartitsisup ingerlataanik imaluunniit aqutarinngisaanik, soorlu eqimattani ikittunnguanik inutta-linni ingerlanneqartarsinnaavoq, taamaaliornermi atuartut ataasiakkaat atuarsinnaanermikkut ine-riartornerat ilinniartitsisumit malinnaaffigineqarsinnaanerussammat. Atuartut oqaatsimikkut ineriartornerat atuarsinnaassusiisalu pitsanngoriartornerat ilutigalugu atuartut atuakkaminnik paasinnissinnaanissaminnut sakkussaminnik kiisalu atuakkanik atortus-saminnik qinerlersinnaalernissaminnut tamakkuninngalu immikkoortiterisinnaalernissaminnut periutsinik tunngaviusumik pigiliussitinneqarnissaat pisariaqarpoq. Allanneq Pingaaruteqarpoq oqaloqatigiinnerup, atuarnerup allannerullu imminnut ataqatigiinnerisa ikorfar-toqatigiissinnaanerisalu pingaaruteqassusiannik atuartut misigitinneqarnissaat, kiisalu pingaaru-teqarpoq allannerup periarfissarititarpassuinik atuartut paasitinneqarnissaat. Atuartut atuarnialeq-qaarnerminniilli allannikkut nalunaarsinnaanerup nuannissusianik pingaaruteqassusianillu misi-gitinneqartariaqarput allannikkullu nalunaarsinnaanerminnik ineriartortitsinissaminnut periarfis-sinneqartariaqarlutik. Ilinniartitsisup allanneq pillugu isumai tamannalu pillugu qanoq atuartitsi-nera atuartup allannermik nuannarinnilernissaanut ineriartortitsineranullu pingaaruteqartupilus-suupput. Atuartut ullut tamaasa atuartitsissutissamik atuartitsinermi atuartitsissutissallu angunia-gassartaannik allanik atuartitsinermi atuartitsissutinilu allani imminnut qanitariissuni allannermik sungiusarnissaminnut periarfissaqartinneqartariaqarput taamaattumillu aallaqqaataaniit allanner-mut periaatsinik pitsaasunik ineriartortitsinissaminnut tapersersorneqartariaqarput ilaatigut ineri-artortitsilluni allannermik periaaseq (processkrivning) atorlugu: Ineriartortitsilluni allanneq • Isumassarsiorneq: eqqaaqqaakkanik allattuineq, katiterineq, paasiniaaneq, tunaartaliorneq • Allaqqaarneq – siunnersuut siulleq • Allaqqaakkap imaata misissortinneqarnera


• Aaqqissuineq kiisalu allaqqiineq – suli siunnersuutitut • Allaqqitap kukkunersiorneqarnera – pingaartumik naqinnerit killiffilersuutillu isigalugit • Inaarsaaneq, ilaatigut assitalersuineq • Saqqummiineq • Naliliineq Isumassarsiorneq: Isumassarsiornermi periutsit assigiinngitsut atorneqarsinnaapput, eqqaama-sassarlu pingaarneq tassaavoq atuartup ilinniartitsisullu suleqatigiilluinnarnerisigut ingerlanne-qassammat. Allaqqaarneq, siunnersuut siulleq: Allanneq aallartinneqassaaq isumassarsiornermi eqqartorne-qartut tunngavigalugit. Allaqqaakkap imaata misissortinneqarnera: Allaqqaakkap imarisaa misissoqqaarneqassaaq taa-maalioreernermi aatsaat allannermi kukkunerit allagaqaammillu ilusilersuisimaneq aaqqissuun-neqassapput. Allatap imarisaa pillugu oqaaseqaateqarnermi allattup imarititaa allariaasialu ataq-qineqassapput taamaattumillu allannguutissatut naliliinerit pitsanngoriaatissatut siunnersuutaan-naassallutik. Aaqqissuineq, allaqqiineq inaarsaanerlu: Atuartut allattariarsorluni suliat tunniutinnginneranni tamatigut misissorneqartarnissaat sungiutissavaat, taamaaliortoqareerpat ilinniartitsisup atuartul-lu iluarsisassat pisariaqartut oqaloqatigiissutigissavaat allatamilu aaqqissugassat iluarsartuutas-sallu piareersarlugillu iluarsartuutissallugit (imarisaa ilusiliisimanerlu eqqarsaatigalugit) - atuar-tup nammineq allariaasia ataqqiuarlugu. Saqqummiineq: Allattariarsorluni suliat saqqummiussat tamarmik siunertaqartarput periaatsillu assigiinngissitaartut atorlugit saqqummiunneqarsinnaallutik. Inaarutaasumik naliliineq: Ilinniartitsisoq atuartorlu naggataasumik nalileeqatigiissapput, misi-littagarilikkamillu siunissami atorneqarsinnaanissaat anguniarlugu suliap pitsanngoriaatigisin-naasai oqallisigalugit. Sulianik allattaaviit Atuartitsinermi sulianik allattaaviit pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Allattaaviit assigiinngitsut kusanarsaakkanik ungalulersorneqartariaqarput aammalu allatat titartakkallu tamarmik ulluler-sorneqartariaqarlutik. Allattaaviit Atuartut atuartitsinermi atortussatut tapertassanik allattaaveqartinneqarnissaat kaammattuutigisa-riaqarpoq. Atuartut ilisimatinneqassapput qaquguluunniit taakkua piumasaminnik allattuiffigisin-naassagaat. Allattaaviit oqaatsinik ataasiakkaanik, oqaatsinik ilisimasariaqakkanik, oqaaseqati-giinnik, oqaluttuaaqqanik oqaluttualiaaqqanillu, tissisaarutinik, nalorsitsaarutinik, eqqarsaater-suutinik, titartakkanik, ilisimalikkanik allatassanilluunniit annertunerusunik il.il. allattuiffiusin-naassapput. Allattaaveqarnerup pappiaqqat maangaannartitat ataasiakkaat atuartup sukuluitsuuniarneranut pikallersaataasarnerat pinngitsoortittarpaa. Pisunik allattaaviit (logbog) Ullormiit ullormut imaluunniit sapaatip-akunnikkaartumik eqqaamasassanik ullormullu sulerisi-manernik naatsunnguamik allataqartarnissamut atugassiaapput. Logbogini allanneq sungiunne-qarserlugu atuartut ilinniartitsisoq peqatigalugu allatsinneqartassapput kingornalu ilinniartitsisoq minnerpaamik sapaatip-akunneranut marloriarluni allaqataasassaaq. Pisunik allattaaviit kukku-nersiorneqartassanngillat. Allattaaviit inissilluarneqartarnissaat pisariaqarpoq atuartut namminneq qupperartagassarimma-tigik.


Portfolio (sulianik katersuiffik) Atuartup sulineranik malittarinninnissamut sakkussaq. Tulluartuussaaq atuartup suliaanut „inger-laartunut“ kiisalu atuartup suliaminut saqqummiukkumasaminut katersuivissaminik peqartinne-qarnissaa. Portfolio iluaqutigalugu atuartup nammineq, ilinniartitsisoq imaluunniit angajoqqaat peqati-galugit, makkua malinnaaffigisinnaavai: - pilersaarutit, anguniakkat - ingerlatat/suliaqarnerit - nammineq suliassanik naliliinerit assigiinngitsut - sulianik inaarsaanerit - sulianik nalilersuinerit - oqaaseqaatit - anguniagassat nutaat Ilanngullugu takuuk: ”Portfolio Kalaallit Nunaanni – kopigassartalik (Portfolio i Grønland – kopieringsbog)”, Ilinniusiorfik 2002, af Heidi Cortzen, Pierre André Krogh, Oluf Ostermann, Beate Thunberg. Pilersaarusiorneq Ukiup atuarfiusussap pilersaarusiorneqarnerani ilikkagassatut anguniagassat taakkununngalu ata-tillugit atuartitseriaatsit atuartitsinernilu nalileeriaatsit sorliit siunertamut tulluunnerunersut ilin-niartitsisup ilinniartitsinermini tunngavissani eqqarsaatigilluartariaqarpai. Piffissap aalajangersimasup iluani pisussanut piareersarnermi makkua eqqarsaatigisariaqar-put: 1. makkunuunatigut atuartut suut angussavaat:

- ilikkagaqarniarnermi, - isummersorniarnermi, - sulerusussutsimi, - inooqatigiinnikkut ataqatigiinnermi kiisalu - suleriaatsini,

2. ilinniartitsisut allat tapersersuisinnaaneri aammalu ilinniartitsisoqatit allat qanoq suleqatigi-niarneqarsinnaaneri,

3. anguniakkat anguneqarsimanersut qanoq iliornikkut nalilersorneqarsinnaaneri. Qulequttamik aalajangersimasumik sammisaqarneq Qulequttanik assigiinngitsunik sammisaqartilluni atortussat allatat allataanngitsullu atortorine-qartarput, soorlu: atuakkat, videut (filmit, nipilersortunik takutitassiat, titartakkanik filmiliat il.il.), assilissat, ilisarnaatit, ussassaarutit, taalliat, eqqumiitsuliat, radiukkut tusarnaagassiat il.il., qulequttamillu aalajangersimasumik sammisaqartilluni makkua suliarineqartussatut ilanngunne-qartariaqarput: - imarisaasumik paasinninneq - piffissamut sunullu pisunut sanilliussineq - nassuiaaneq - oqaatsinik nassuiaaneq - oqaasilerineq/grammatik - ilikkariikkanik ilanngussineq/sanilliussineq - allaatigisap suunera (aalajangersimasunik allaatiginneriaaseq) - allaatigisap suuneranit (allaatiginneriaatsimut) allamut allaqqiineq.


Atuartitsissutinik akimuilluni atuartitsinerit Piffissat ilaanni atuartitsissutissanik akimuilluni atuartitsissutissat taakkua allat ilikkagassatut anguniagassartaat taputartuullugit atuartitsinermik ingerlatsisarnissaq kaammattuutigineqarpoq. Atuartitsissutissatut siunnersuut uunga ilikkagassatut pilersaarummut tapiliussaavoq (Tapiliussaq C3). Naliliisarneq Atuartut sulinerat periutsit assigiinngitsut atorlugit ingerlaavartumik sulinerup ingerlanerani aammalu ingerlatsinerit/qulequttat/piffissalluunniit aalajangeriikkat naammassinerini nalilersor-tariaqarput. Suliassaq aallartitsinnagu anguniagassat suunersut taamatullu kingusinnerusukkut sutigut nalilerneqassanerlutik atuartut paasereersimasariaqarpaat. Atuartuni nukarlerni ullormut suliassariuakkat, sammisat aammalu anguniagassaagallartut al-lattarfissuarmut allattorneqartarsinnaapput piffissallu aalajangiussap naammassinerani angusat atuartunut eqqartortinneqassapput: Suna anguarput? Qanoq iliorluta ilikkagaqarpugut? Suut i-ngerlateqqissavagut? Akullerni angajullernilu piffissami aalajangeriikkami ilikkartitassatut siunniussaagallartut, sulerinissamut suliassanullu pilersaarutit allaganngorlugit nivinngarneqarsinnaapput nalilersor-neqarlutillu, assersuutigalugu piffissarititaasup qiteqqunnerani ingerlatsinerullu naammassinera-ni. Makkua apersuutigeqqunarput: Suut iluatsippat? Qanoq ingerlariaqqissaagut? Inaarutaasumik naliliissagaanni sammisap aallartinnginnerani atuartut suliassat imassaanik tunaartassanillu allattuiseqqaartariaqarput. Allatukkat suleriaatsinik suleqatigiinnermillu nalilii-nermut peqataatillugit nalilersuinermut tunngaviusinnaapput. Atuartitsinermut atatillugu atuartut suliaat saqqummersinneqartariaqarput. Taamaattumik ini-mi atuartitsiviusumi – atuartitsinermi atortut nalinginnaasut saniatigut – qiuutit, nipinneqqutit, kartonit, qalipaatit il.il. tigussaajuartariaqarput. Suliat saqqummersitat sapinngisamik qimerlooruminartuulluinnartariaqarput, taamaattumillu nivinngakkat allallu aserfallassimasut piaartumik iluarsineqartariaqarput peerneqarlutilluunniit. Ilikkagassatut pilersaarutit atorneqarnissaannut ilitsersuut Ilikkagassatut pilersaarutit ataani takuneqarsinnaasutut ammukaartunut sisamanut inissitsiterne-qarput.

Ilikkagassatut angunia-gassat

Atuartitsinissamut siun-nersuutit

Naliliinissamut siun-nersuutit

Atortussatut siunner-suutit

Immikkoortut 1-imiit 4-mut Immikkoortut 1-imiit 4-mut Ammukaartumi uaniip-put pinngitsoorani atuar-titsissutissami ilikkagas-satut anguniagassat im-mikkoortunut sisamanut immikkoortitikkat: • Attaveqaqatigiittarneq • Paasissutissarsiorneq • Kulturi aamma inuuni-

arnikkut atugassarititaa-sut

• Aaqqissuussamik o-qaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussini-arneq

Ammukaartumi uaniip-put atuartitsinermi sulia-rineqarsinnaasut, atuartit-sissutit atuartitseriaatsillu ilikkagassatut angunia-gassanut ataasiakkaanut arlalinnulluunniit tun-ngassuteqartut. Ilikkagassatut angunia-gassat ataasiakkaat qanoq sammineqarsinnaanerinut siunnersuutit malerua-gassiatut siunnersuutaan-naapput.

o o

o o

Ammukaartumi uaniip-put ammukaartumi siul-lermi ilikkagassatut a-nguniagassat nalunaar-sorneqarsimasut tunnga-vigalugit naliliinissamut siunnersuutit. Ilikkagassatut angunia-gassat ataasiakkaat tun-ngavigalugit qanoq nali-liinissamik ingerlatsiso-qarsinnaaneranik siun-nersuutit maleruagassia-tut siunnersuutaannaap-put.

Ammukaartumi uaniip-put atuartitsinermi ator-tussatut siunnersuutit – tamatumani eqqarsaati-gineqarput atortussat a-tuartunit atorneqarsin-naasut ilinniartitsisumil-lu atorneqarsinnaasutut siunnersuutit. Siunner-suutit, atortussat sorliit sulinermi atorneqarsin-naanerinik maleruagas-siatut siunnersuutaan-naapput.


Ilikkagassatut anguniagassat Ilikkagassatut anguniagassat, atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriar-fiit siunertaat aamma atuartitsissutit siunertaat kiisalu ilikkagassatut anguniagassat pillugit Nam-minersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni allaqqapput. Taamaalillutik ilikkagassatut angu-niagassat, soorlu alloriarfiit atuartitsissutissallu siunertaat aamma taamaattut, naalakkersuisunit aalajangersagaapput atuartitsisarnissap imarisaanik pinngitsoorani malitassatut nunalu tamakker-lugu atuuttussatut aalajangiussaallutik. Ilikkagassatut anguniagassat atuartitsinerup imassaanik aalajangiussiniarnermi aallaaviussap-put, taamatullu atuartitsinermi atuartut pissarsiarisartagaasa nalilersorneqartarnerinut aallaavius-sallutik. Ilikkagassatut anguniagassat alloriarfiit pineqartut naammassinerini angusassatut nalunaarne-qarput oqaaseqatigiinnullu imatut aallaqqaasiutilinnut inaarutaallutik: ”Angajulliit atuarfianni atuartitaareernerminni naatsorsuutigineqarpoq atuartut…”. Alloriarfinni tamani ilikkagassatut anguniagassat sisamanngorlugit immikkoortiterneqarput: - Attaveqaqatigiittarneq - Paasissutissarsiorneq - Kulturi aamma inuuniarnikkut atugassarititaasut - Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq. Immikkoortut immikkuullarilluinnartuunngillat, atuartitsissutissalli pineqarnerani imarisaasa ta-marmiusut assigiinngitsunit aallaaveqarluni qimerloorneqarsinnaaneranik imaqarsinnaaneranillu paasinnittariaqarnertut isigisariaqarlutik. Taamaattumik immikkoortut taamatut tulleriiaarneqar-simanerisa ersersinngilaat tulleriiaarineq tamanna atuartitsissummut pingaarnersiuinerusoq ima-luunniit atuartitsissutissap ingerlanneqarnissaanik tulleriiaarinerusoq; ilikkagassatut anguniagas-sat tulluuttut immikkoortunit arlariinneersut tunngavigalugit ataatsimut isiginnilluni atuartitsineq ingerlaavartumik ingerlanneqartuassaaq. Aammattaaq immikkoortut iluanni ilikkagassatut anguniagassat taamatut tulleriiaarneqarnerini ersersinniarneqanngilaq tulleriiaarineq taamaattoq atuartitsissummut pingaarnersiuinerusoq ima-luunniit atuartitsissutissami ajornarsiartuaartitsinissamik tulleriiaarinerusoq. Ilinniartitsisup pif-fissami ingerlatsiviusumi atuartut pisariaqartitaat soqutigisaallu aallaavigalugit oqimaaqatigiis-saarineq tulleriiaarinerlu nammineq qinigassaraa. Attaveqaqatigiittarneq Oqaatsinik atuartitsinermi atuartunik oqaloqateqartarnissaq atuartut oqaasiinik ineriartortitsiniar-nermi pingaaruteqarpoq. Atuartut oqaasertusarneruniarlugit aamma oqaatsinik pigiliussiartortu-arnerat siuarsartuarniarlugu oqaloqatigiinneq – oqaatsinik paasinninneq, tusarnaarneq, atuarneq allannerlu eqqarsaatigalugit – oqaatsinik ineriartortitsinermi sakkuussapput. Atuartut atualeq-qaarnerminni atuartinneqarsinnaanngoreersimasarput, atuartitsinerlu aaqqissorneqassaaq atuartut oqaatsitigut piginnaasaat tunngavigalugit kiisalu periaatsit atuartitsinermilu periutsit assigiinngit-sut atorlugit. Paasissutissarsiorneq Atuartut namminersuutigalugu paasissutissanik pissarsiorsinnaalernissaat anguniarneqarpoq. Ukiuni makkunani paasissutissarpassuit aviisitigut, fjernsynikkut, internetikkut, piseqqusaarutiti-gut, videukkut, dvd-tigut allatigullu takkussuuttuarput, paasissutissiiffiillu tamakkua atuartut a-torsinnaallugillu qinerlerfigisinnaasariaqarpaat.


Kulturi aamma inuuniarnikkut atugassarititaasut Nammineq kulturikkut tunulequttat tunngavigisallu paasinissaat pingaaruteqarpoq. Inuiaqatigiit tamarmik sumiiffiillu ataasiakkaat kulturikkut pisuussutaat uummaarissut tunngaviusumik aal-laavigalugit sulisoqassaaq. Atuartitsinermi oqaluttuatoqqat oqalualaallu, sumiorpaluutit allallu paasinninnissamut pingaaruteqartut ilanngussorneqassapput. Nammineq kulturerisamik ilisima-saqarneq tunngaviliissaaq kulturinik allanik paasinnissinnaanissamut tamakkualu pillugit isum-mersorsinnaanissamut. Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq Atuartitsissutissanik ingerlaavartumik ineriartortitsisoqartuarpoq atuartitsinerup ingerlarngani ta-mani atortussanik; atortullu tamakkua imaqarput oqaatsinik pinnguaatiniit oqaatsit sannaat pillu-git atortussianik. Tunngaviusumik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussineq atuartut oqa-lunnermikkut, atuarsinnaanermikkut allassinnaanermikkullu oqallorissartuarnissaannut aallaaviu-sutut sulinermi sakkussaapput. Atuartut oqaatsitigut killiffii aallaavigalugit tamatigut sulisoqarta-riaqarpoq. Atuartitsinissamut siunnersuutit Atuartitsinissamut siunnersuutit imaraat atuartitsinermi periusaasinnaasut sammineqarsinnaasul-lu assigiinngitsut ilaatigullu aamma atuartitsinermik ingerlataqarnissat tamarmiusut ilikkagassa-tut anguniagassat anguniarneqarnerini atorneqarsinnaasut. Ilikkagassatut anguniagassat atuartitsinermilu periusissatut siunnersuutit tamatigut illugiissi-taanngillat. Ilikkagassatut anguniagassat ilaannut atuartitsinissamut siunnersuutit arlaqarput, ilaa-tigullu atuartitsinissamik siunnersuutit ataasiakkaat ilikkagassatut anguniagassanut arlaqartunut tunngatinneqarlutik. Atuartitsinissamut siunnersuutaasut tamakkiisuunngillat, paasisariaqarlutilli atuartitsinerup qanoq aaqqissorneqarsinnaaneranik assersuutitut isumassarsiorfiusinnaasutullu. Siuliani oqaatigineqareersutut ilikkagassatut anguniagassani nalunaarutigineqarpoq atuartut alloriarfinnik naammassinninnerminni sunik ilisimasassanik piginnaasassanillu pigiliussereersi-manissaat. Atuartitsinissamik siunnersuutit ilusilersugaanermikkut alloriarfinni ataasiakkaani ukioqatigiinnut naapertuuttumik killilimmik nikerartinneqarput. Tamanna isumaqarpoq atuarfiit ilinniartitsisullu ataasiakkaat alloriarfinni assigiinngitsuni atuartitsinermut namminneq pilersaa-rusiortassasut atuartitsinerup ingerlarnga atuartut ukiuinut piginnaasaannullu naapertuuttunngor-lugu. Erseqqissaatigineqassaaq siunnersuutit ilitsersuutaannaammata, taamaattumillu ilinniartit-sisup nammineerluinnarluni misilittakkani nalilersuutinilu tunngavigalugit nammineq suleriaa-sissani aalajangissammagu suleriaasissatut siunnersuutigineqartut malillugit, tigulaariffigalugit, naleqqussarlugit, ilaartorlugit imaluunniit allarluinnarnik taarserlugit.

Naliliinissamut siunnersuutit Naliliinissamut siunnersuutini atuartitsinissamut siunnersuutinitulli ilikkagassatut anguniagassat ilaannut naliliinissamut siunnersuutit arlaqarput, ilaatigullu naliliinissamut siunnersuutit ataasi-akkaat ilikkagassatut anguniagassanut arlaqartunut tunngatinneqarlutik ilusilersugaapput. Tul-luuttuussaaq immikkoortuni tamani atuartitsinissamut siunnersuutit naliliinissamullu siunnersuu-tit tamaasa ilisimasaqarfigileraanni taakkualu suliassatut ataatsimoortutut isigigaanni. Naliliinissamut siunnersuutit ataatsimut isiginninnertut ilaatigut ilusilerneqarsimasinnaapput imaluunniit atuartitsinissamut siunnersuummut/siunnersuutinut pinqartumut/pineqartunut tun-ngatinneqarsinnaallutik. Tamatigulli ilikkagassatut anguniagassanut attuumassuteqarput.


Naliliinissamut siunnersuusiat atuartup nammineq suliaminut suleqatigiillu ataatsimoorussamik suliaminnut naliliinissaannut kiisalu ilinniartitsisup atuartut ataasiakkaat atuartullu tamarmik a-ngusaannik naliliinissaanut siunnersuutitaqarput. Naliliinissamut siunnersuutit atuartitsinissamut siunnersuutitulli ilitsersuutaannaapput asser-suutitut isumassarsiorfissatullu atorneqartussat. Atortussatut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit aammattaaq siunnersuutaannartut isigineqartariaqarput. Atuartut nam-mineq atortoriumasatut siunniussaat sapinngisamik naatsorsuutigineqartariaqarput atortussanilli toqqaaneq ilinniartitsisup akisussaaffigaa ilikkagassatut anguniagassat atuartullu piginnaasaat tunngavigalugit. Atortussat tulluartut nalunaarsorneqarfinniittut atuarfinneereerput (takuuk Atu-artitsinermi atortussat allattorsimaffiat, Inerisaavik/Pilersuiffiup Ilinniusiorfimmeersunik allat-torsimaffiutaa), Pilersuiffimmi Fælleskatalog atorlugu klassesætinik atortussanillu allanik aam-ma FUI-katalogimi allaqqasut atortussat qimerloorumallugit atorniartoqarsinnaavoq, allat Atuak-kiorfikkoorlugit pisiarineqarsinnaapput sulilu allat internetikkut pissarsiarineqarsinnaallutik. Tapiliussat

Ilikkagassatut pilersaarummut makkua tapiliunneqarput: C1: Ilikkagassanut pilersaarummut tapiliussaq allaqqissaarneq pillugu C2: Ilikkagassanut pilersaarummut tapiliussaq ilitsoqqussaralugit kalaallisut oqaasiliunngitsut kalaallisut atuartinneqartarnissaat pillugu C3: Angajullerni kalaallisut atuartitsinermi atuartitsissutit akimorlugit atuartitsinermik ingerlata-qarnissamut siunnersuut.


Alloriarfinni tamani pingasuusuni kalaallisut atuartitsinermi ilikkagassatut anguniagassat Atuartut nukarlerni atuarnerminnik naammassinninneranni naatsorsuuti-gineqarpoq

Atuartut akullerni atuarnerminnik naammassinninneranni naatsorsuuti-gineqarpoq

Atuartut angajullerni atuarnerminnik naammassinninneranni naatsorsuuti-gineqarpoq

Attaveqaqatigiittarneq • oqaloqatigiinnermi, suleqatigiinnermi

saqqummiussisarnernilu oqaatiginiak-kaminnik oqaatiginnissinnaassasut oqaatsinillu atuisinnaassasut

• oqaluttuarlutik, pisuusaartitsillutik, taalliorlutik, isiginnaagassiorlutik, eri-narsorlutik nipilersuutillu atorlugit akuttoqatigiissaarillutik oqaatiginiak-kaminnik saqqummiussisinnaassasut

• oqaluttuarnerminni isiginnaartitsiner-minnilu atortunik iluaqutissanik atortu-lersorsinnaassasut

• oqaatsit ajornartorsiutinik qaangiiniar-nerni, aliikkusersoqatigiinnerni ilisima-sanillu saqqummiussiniarnerni atorsin-naassagaat

• tusarnaarluarsinnaassasut malitsigisaa-nillu apersuillutik paasiniaasinnaassa-sut, allat allataannik tusarnaarsinnaas-sasut oqaloqatigiissuteqarsinnaassasul-lu

• allakkianik oqinnerusunik atuarsin-naassasut suleqatigiinnilu minnerusuni namminneq allataminnik atuffassisin-naallutik

• atuakkamik tusakkamillu imaasa pin-gaarnersaanik oqaluttuareqqiisinnaas-sasut, allatallu tunngavigalugit isigin-naartitsisinnaassasut

• allakkiat nalunaariartaatsillu allat, soor-lu assilissat, titartakkat, videut malitta-riinnillu titartakkiat pillugit isumma-minnik oqaatiginnissinnaassasut

• misigisatik annikitsunik allaatigisin-naassagaat kiisalu takorluukkat, assilis-sanik allaatigisanillu atuarsimasamin-nik, tusarsimasaminnik takusimasa-minnillu tunngaveqarlutik allaatigin-nissinnaassasut

• piffissami tulleriinnilersukkanik oqa-luttuarpalaartunillu kiisalu pisuusaarti-tanik, soorlu oqaluttualianik oqalualaa-nillu allaatiginnissinnaassasut

• oqaloqatigiinnerni, suleqatigiinnerni, oqallinnerni, saqqummiussinerni oqaa-tiginninniarnernilu oqaatsiminnik paa-sinartumik erseqqissumillu atuisinnaas-sasut

• oqaluttuartutut, paasissutissiisutut, oqa-luttuareqqiisutut, oqaaseqaateqartutut isummanillu saqqummiussisutut oqaa-tiginnissinnaassasut

• takorluukkatik, misigissutsitik, eqqar-saatitik, misilittakkatik ilisimasatillu ataqatigiissumik oqaluinnarlutik saq-qummiussinnaassagaat

• aalajangersimasumik sammisaqarnerni naammassiniagaqarnermilu suliat saq-qummiussinnaassagaat attaveqarner-mut/saqqummiinermut iluaqutaasin-naasut, soorlu oqaatsinik ataasiakkaa-nik allattuineq nivinngagassaliornerlu, atorsinnaassagaat

• oqaatsit ajornartorsiutinik qaangiiniar-nermi, kimingiisernermi, aliikkusersui-nermi, isummanik tunngavilersuinermi, ilisimasanik ingerlatitseqqinnermi sun-niiniarnermilu atorsinnaassagaat kiisalu oqaatsit taalliortorpalaartumik atorne-qartarnerat ilisimasaqarfigissagaat

• tusarnaarluarsinnaassasut taamaalior-nermikkullu paasiniaaqqissaarlutik na-lilersuillutillu apeqquteqarsinnaassasut

• atuakkianik aliikkutassianik imalinnik aamma piviusunik nalorninatik naam-maginartumillu sukkassusilimmik atuarsinnaassasut

• atuffassisinnaassasut aamma nammin-neq allataminnik allallu allagaannik misigissuseqarpalaartumik saqqum-miussisinnaassasut

• oqaluttuareqqiisumik, nassuiaatiginnit-tumik, oqaluttuussisumik, oqaaseqarfi-ginnittumik tunngavilersukkamillu isummanik paasisitsiniaasumik allas-sinnaassasut

• oqaloqatigiinnerni, suleqatigiinnerni oqallinnernilu oqaatsinik patajaatsu-mik, allanngorarluartumik isummanillu tunngavilersuisumik oqalussinnaassa-sut

• suliat ilusii pissutsit suunerinut tulluar-tut ilisimaraalugit saqqummiussinnaas-sagaat ingerlateqqissinnaagaallu aam-ma qularnaatsumik namminersortumil-lu oqaatiginnissinnaassasut

• takorluukkaminnik, misigissutsiminnik, eqqarsaatiminnik misilittakkaminnik ilisimasaminnillu ataqatigiissumik tu-naartalerluakkamillu oqaatiginnissin-naassasut

• oqaloqatigiinnerni oqaluunnernilu allat oqaluinnarlutik saqqummiussinerini tu-sarnaarluarsinnaassasut ammasuullutik, paasiniaasuullutik nalilersuisuullutillu

• allakkianik aliikkutassianik imalinnik aamma piviusunik nalorninatik naam-maginartumillu sukkassusilimmik atuarsinnaassasut allakkiat atorlugit eqqarsarnerminnut siunertaminnullu atuarneq atorsinnaassagaat

• atuffassisinnaassasut aamma nammi-neq allallu allagaannik nassuiaarpalaar-tumik misigissuseqarpalaartumillu oqa-luttuareqqiisinnaassasut

• oqaluttuareqqiinertut, nassuiaanertut, oqaluttuarnertut, oqaaseqarfiginninner-tut, isummanik saqqummiussinertut isumaliornertullu allaatiginnissinnaas-sasut

• takorluukkat, misigissutsit, eqqarsaatit, misilittakkat ilisimasallu pillugit pisu-nut naleqqussakkanik ataqatigiissumik, nalunaatsumik allanngorarluartumillu allaatiginnissinnaassasut

• tigusisussamut aalajangersimasumut toqqaannartumik allagaqarsinnaassasut


Atuartut nukarlerni atuarnerminnik naammassinninneranni naatsorsuuti-gineqarpoq



• titartaanertigut, pisunik allattuinertigut allallutillu nalunaaruteqarnertigut ili-simatitsisinnaassasut

• qarasaasiaq atorlugu allassinnaassasut, titartaasinnaassasut nassitsisinnaassal-lutillu

• ataqatigiissumik piffissamillu tulle-riiaarinnittumik misigisaminnik, misi-littakkaminnik, takorluukkaminnik, ili-simasaminnik misigissutsiminnillu al-laatiginnissinnaassasut

• pisuusaartitanik aamma piviusunik, soorlu naalisakkanik, taallianik, isigin-naagassianik, allakkanik, naliliilluni saqqummiussanik, ullorsiutinik, nalu-naarusianik atuagassianullu ilanngutas-sianik, allassinnaassasut

• allanut atatillugu allanneq sakkutut, soorlu pisunik allattuisarnermi, allapal-lannerni nalunaarsuillunilu allattuiner-ni, ilisimallugu atorsinnaassagaat

• allat allataat pillugit siunnersuisinnaas-sasut namminerlu allatatik pillugit si-unnersortissinnaassasut.

• allannissap siunertaanut tulluarnerpaa-mik allatap suunissaanik, piviusuusaar-titamik imaluunniit piviusumik, siun-niussisinnaassasut

• allanneq iluaqutitut ilisimaarisamik isumaliornartumillu allanut atatillugu, soorlu pisunik allattuinermi sukkasuu-millu allattuinermi aamma pingaarner-siuilluni allattuinermut tunngatillugu atorsinnaassagat

• allat allataannut qisuariarlutik siunner-suisinnaassasut namminerlu allatatik pillugit siunnersuutinik tigooraasin-naassasut tassanngalu ilikkakkatik misilittakkatillu namminersorlutik suli-nerminni atorluarsinnaassagaat

• nunarsuaq tamakkerlugu e-mailinik atuisinnaassasut aamma elektroniskiu-sunik saqqummiussassaliorsinnaassal-lutik, soorlu internetikkut nittartakka-nik

Paasissutissarsiorneq • atuakkanik atorniartarfimmik atuisin-

naassasut atuakkanillu ujarlernerminni ikiortissarsiorsinnaassasut

• paasissutissanik inuit allat ilisimasaan-nik, misilittagaannik oqaluttuaannillu atuarfimmi atuarfiullu avataani kater-suisinnaassasut

• atuartitsissutinut tunngasunik qarasaa-siakkut programminik atuisinnaassasut

• Internetimi pisariunngitsunik ujarler-sinnaassasut

• atuakkanik atorniartarfik namminersor-lutik atorsinnaassagaat paasissutissanil-lu katersisinnaassallutik

• qulequtaq aalajangersimasoq pillugu paasissutissanik tulluartunik, soorlu atuakkanit, Internetimit, allani tusagas-siuutinit aamma inunnit allanit katersi-sinnaassasut, immikkoortiterisinnaas-sasut atuisinnaassasullu

• suliassanut aalajangersimasunut tunn-gasunik qarasaasiakkut programminik atuisinnaassasut

• ordboginik, ujarlerfissanik paasissutis-sanillu naleqquttunik allanik atuisin-naassasut

• paasissutissiiffinnit paasissutissanik, soorlu atuakkanik atorniartarfinni, toq-qorsivinni internetimilu kiisalu inunni allani, ujarlersinnaassasut kiisalu paasi-sat apeqquserlugit namminersuutigalu-gillu suliaqarnerminni atorsinnaassa-gaat

• ordbogit ujarlerfii imaalu atorsinnaas-sagaat





Kulturi inuuniarnikkullu atugassarititaasut • allakkiat qangarnisat ullumikkut allak-

kianit allaanerussuteqarneri ilisimasa-qarfigissagaat

• kalaallit oqalualaavinik ilisimasaqassa-sut

• kalaallit oqalualaavisa nunanilu alla-miut oqaluttualiaasa assigiinngissutaat assigiiffiilu ilisimasaqarfigissagaat

• allakkiat allatullu oqaatiginneriaatsit pillugit misigisatik paasisatillu tunnga-vigalugit oqaloqatiginnissinnaassasut

• Kalaallit Nunaanni assigiinngitsunik sumiorpaluuteqartoq taakkualu oqalut-tuarisaanikkut tunuliaqutaat ilisimassa-gaat

• atuakkiat piffissap ingerlanerani al-lanngoriartortarnerat kiisalu atuakkiap allanneqarnerata nalaani piffissami pi-sunik takutitsisarnera ilisimasaqarfigis-sagaat

• oqaluinnarluni aamma allalluni oqalut-tuarnerup immikkoorutaat, soorlu ka-laallit aamma nunat allat oqaluttualiaa-taat, oqaluttuaat oqaluttuatoqaataallu, ilisimasaqarfigissagaat

• tussiutit, erinarsuutit taalliallu nutaane-rit ilisimasaqarfigissagaat

• sumiorpaluutit allat ilisarnaataat ilisi-masaqarfigissagaat

• atuakkiat piffissani assigiinngitsuni al-lanngorartarnerat kiisalu allakkiat al-lanneqarfimminni piffissaq imarisa-mikkut ersersittaraat ilisimassagaat

• kalaallit oqaasiisa atuakkiaasalu oqalut-tuarisaanerisa taasassartaasa pingaar-nersaat ilisimasaqarfigissagaat kiisalu oqaatsit allakkiallu kulturimi inuiaqati-giinnilu pingaaruteqassusiannik paasi-simasaqassasut

• oqaluttariarsornerit allattariarsornerillu suuneri ilisimasaqarfigissagaat

• kalaallit, Inuit aamma allamiut oqalua-laavini, oqaluttualiaanni oqaluttuaa-taannilu oqaluttuariaatsit assigiinngit-sut taakkununnga ilaatillugit imarisaat, ilusii pingaarnersaallu ilisimasaqarfi-gissagaat

• kalaallit sumiorpaluutaat aamma Inuit oqaasii toqqakkat assigiinngitsut ilisi-masaqarfigissagaat.

Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq • allataminni oqaatsitik, oqaatsinik atui-

nertik oqaatsillu eqqortuunerat malugi-sinnaassagaat

• atuarnermi tunngaviusumik periaatsit assigiinngitsut atorsinnaassagaat

• allakkiat oqaatiginninniutillu allat, soorlu assilissat, videut malittariinnillu titartakkiat imaanni pingaarnersat, pif-fissat, piffiit pisullu, pillugit oqaloqa-taasinnaassasut

• oqaatsit atorneqartarnerat tunngaviu-sumik ilisimasaqarfigissagaat atorsin-naassagaallu

• oqalunnermi allannermilu oqaatsit atorneqartarnerisa assigiinngissusian-nik ilisimasaqassasut, aamma nammin-neq sumiorpaluutimik allattaatsimilu oqaatsit assigiinngissutaat malugisin-naassagaat

• oqalunnermi nipit atuuffii, soorlu nag-gateqatigiiaat taalluartaagassiallu kiisa-lu oqaatsinik pinnguaatit paasisimassa-gaat

• nipinik misississuineq katiterinerlu sungiussimassagaat

• namminneq allataminni allallu alla-taanni oqaatsinik, oqaatsinik atuiner-mik oqaatsillu eqqortuunerinik paasi-simasaqassasut

• atuarnermi periaatsit assigiinngitsut, tassaasut pingaarnersiuineq, immik-koortukkaarineq, atuapallanneq atuaq-qissaarnerlu, ilisimallugillu atorsin-naassagaat

• allatap pingaarnersaanik oqaasertaasa ataasigut titartuilluni nalunaarsuinik-kut, imaqarnersiuinikkut naalisaanik-kullu attassisinnaassasut

• imassanik katersisinnaassasut allaaseri-sassallu imassaanik najoqqutassiorsin-naassasut kiisalu isumassarsiamiit naammassisaqarluni allaaserinnissin-naassasut

• oqaatsit sakkutut pingaarutaat ilisimas-sagaat atorsinnaassagaallu

• oqaatsit oqaluinnarluni allallunilu ator-neqartut assigiinngissusaat assigiissu-saallu paasisimasaqarfigissagaat

• allat suleqatigalugit allatanik allatigullu oqaatiginneriaatsinik misissueqqissaar-sinnaassasut, imaanik paasiniaasin-naassasut, sammivissiuisinnaassasut, nassuiaasinaassasut, naliliisinnaassasut aamma tunngavilerlutik sanilliussisin-naassasut

• nammineq allallu allataanni oqalunne-rup eqqorluartuutitsinissaanut oqaatsi-nillu atuilluarnermut qularnaatsumik isummerfiginnissinnaassasut

• atuariaatsit assigiinngiiaartut, tassaasut pingaarnersiuineq, immikkoortukkaari-neq atuaqqissaarnerlu, siunertaq naa-pertorlugu atorsinnaassagaat

• allatap pingaarnersaanik iluseq naleq-qunnerusoq naapertorlugu oqaasertanik ataasigut titartuinikkut nalunaarsuillu-tik, oqaatsinik atuagassanik allattuillu-tik, imaqarnersiuillutik, oqaluttuareq-qiillutik allattuillutillu attassisinnaassa-sut

• attaveqaqatigiinnerup siunertaanik siuarsaaniarnermut paasissutissanik ka-tersisinnaassasut, ataatsimut isiginnis-sinnaassasut imarisassamullu najoqqu-tassiorsinnaassasut

• isumassarsiornermiit naammassinermut namminersorlutik allassinnaassasut

• namminersorlutik aamma allanik peqa-teqarlutik paasiniaaqqissaarnerit tunu-liaqutaralugit allatanik nalunaariaatsi-nillu nassuiaasersuisinnaassasut, nali-liisinnaassasut sanilliussisinnaassasullu





• naqinnerit nipaat, ilusii atii atuuffiilu paasisimassagaat

• oqaatsit avittarnerini periaatsit sungius-simassagaat

• allataminni oqaatsit atorneqakulanerit oqaatigineqarnerattut allassinnaassa-gaat

• naqinnerit mikisut aamma angisuut taakkualu atuuffii paasisimassagaat

• oqaatsit oqaatsinik ataasiakkaanik aamma oqaaseqatigiinnik ilusilerne-qarnerat ilisimasaqarfigissagaat, oqaat-sillu suuneri ilisimassagaat

• allat suleqatigalugit allatat oqaatiginne-riaatsillu suunerinik, pingaarnertut imaannik, attaveqaqatigiinnernik, ilu-siinik, oqaluttuartup inissisimaneranik, saqqummiunnerinik, inuttanik ilisaritit-sinerinik, misissoqqissaarnerinik, nas-suiarnerinik aamma avatangiisinik saq-qummiinerinik kiisalu sammisaannik nassuiaasinnaassasut

• piviusuusaartitat aamma piviusut suu-nerinik, soorlu atuakkiat qanganisaane-rusut nutaaliaanerusullu, oqalualaat oqaluttuatoqqallu, taalliat, piviusut, al-lakkat ilusii, ussassaarutit takoqqusaa-rutillu, ilisimasaqarfigissagaat kiisalu oqaatsit, allatat suunerisa, imaasa pis-susiisalu qanoq issusiisa ataqatigiissin-naanerinik ilisimasaqarnerminnik oqaa-tiginnissinnaassasut

• oqaatsit avinneqartarnerinut malittari-sassat ilisimallugillu atorsinnaassagaat

• killiffilersuinermut malittarisassat ili-simallugillu atorsinnaassagaat

• taggisit oqaluutillu ilisarnaataat, tassaa-sut nagguiit, uiggiutit oqaatsillu nagga-taat, oqaaseqatigiillu ilusii, ilisimasa-qarfigissagaat

• kingulleqqiutit, kinaassusersiutit, upa-ruartorniutit kisitsisillu ilisimasaqarfi-gissagaat.

• namminersorlutik aamma suleqateqar-lutik allatat nalunaariaatsillu allat suu-nerinik, attaveqarnerinik, ilusilerneri-nik, oqaluttuartuisa inissisimanerinik, saqqummeriaasiinik, sammisaannik tunngaviinillu, oqaasiinik periaasiinillu kiisalu isumaannik nassuiaatiginnissin-naassasut

• kalaallit oqaasiisa ilusilersugaanerisa pingaarnersai, taggisit, oqaluutit, ki-naassusersiutit, kingulleqqiutit, upa-ruartorniutit, oqaaseeqqat, oqaqqaar-niutit aamma taggisit oqaluutillu uig-giutaat kiisalu oqaaseqatigiit ilusilerne-ri ilisamasaqarfigissagaat

• allattaasitoqaq atorlugu allatat atuar-sinnaassagaat aamma allaattaasitoqqap aaqqissuussaanera ilisimassagaat


***********

B: Ilikkagassatut anguniagassat aamma atuartitsinissamut, naliliinissamut atuartitsinermilu atortussanut siunnersuutit

Kalaallisut – decembari 2004 B2

Attaveqaqatigiittarneq

Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • takorluukkaminnik, misi-

gissutsiminnik, eqqarsaati-minnik misilittakkaminnik ilisimasaminnillu ataqati-giissumik tunaartalerluak-kamillu oqaatiginnissin-naassasut

• oqaloqatigiinnerni, suleqa-

tigiinnerni oqallinnernilu oqaatsinik patajaatsumik, allanngorarluartumik isummanillu tunngaviler-suisumik oqalussinnaassa-sut

• oqaloqatigiinnerni oqa-

luunnernilu allat oqaluin-narlutik saqqummiussine-rini tusarnaarluarsinnaas-sasut ammasuullutik, paa-siniaasuullutik nalilersui-suullutillu

• suliat ilusii pissutsit suune-

rinut tulluartut ilisimaraa-lugit saqqummiussinnaas-sagaat ingerlateqqissinnaa-gaallu aamma qularnaat-sumik namminersortumillu oqaatiginnissinnaassasut

Atuartut sap.ak. ataasiarluni 15 minutsit missaani sivisussusilinnik oqallinnermut sungiu-sartinneqartassapput. Oqallinnermik aqutsisoqartassaaq pinerillu tamaasa oqallinneq nali-lerneqartarluni. Piumagaanni oqallisissiatut saqqummiunneqartut allattarissatigut ingerlateqqinneqarsin-naapput. • Suliamik saqqummiussineq

Atuartut tulleriiaarlutik atuarnerminni suliatik saqqummiutissavaat. Aallaqqaasiutitut saqqummiussinermi kingornalu atuaqatit sussanersut taaneqareersimassapput, soorlu paa-sinngisatik allattussaneraat, apeqquteqarsinnaanersut, akissutit erngerlutik imlt. kingusin-nerusukkut akineqarumaarnersut, isumassarsiat oqaatigineqassanersut, pitsanngorsaatis-satut siunnersuutit qanorilineqassanersut il.il.

• Isummersorneq

Atuartut eqimattakkaani aalajangersimasumik qulequttamik tunineqarlutik, soorlu nuan-naartorisat, tupigutsaassat, eqqumiigisat, maluginiaqqusat, ilikkakkat, nammineq soquti-gisat, tunngavilersukkamik oqaluuserissavaat. Atuartut eqimattakkaani aalajangersimasumik qulequttamik tunineqarlutik, soorlu nuan-naartorisat, tupigutsaassat, eqqumiigisat, maluginiaqqusat, ilikkakkat, nammineq soquti-gisat, tunngavilersukkamik oqaluuserissavaat. Saqqummiinerit naammassippata sammisat saqqummiussallu ataatsimut oqallisigineqassapput.

• Oqalugiarneq

Saqqummiukkusutaq tunngavigalugu oqalugiaatissaq minutsit 5 miss. sivisussusilimmik piareersagaq saqqummiunneqassaaq. Atuaqatit allallu tusarnaartut itisilertikkusutatik allalaartassavaat. Oqalugiarnerup kingorna itisiliissutisanik oqalugiartup akisassaanik apeqqutilliisoqarsin-naavoq. Tusarnaartut akinissaminnut periarfissinneqartassapput, akeqattaarluni uteqattaartitsinn-gitsumik.

• Apeqqarissaarneq

Atuartut sammisaq aalajangersimasoq (sapaatip-akunneranut aalajangiuteriigaq) pillugu eqimattani apeqqusiorfigeersimassavaat. Aperisussat inuttalereerlugit atuaqatigiit marluk pingasulluunniit - ilaatigullu ilinniartitsisoq ilaliutsittarlugu - aalajangersimasumut issia-vilerlugit, soorlu sassartitatut, piareersarsimanngitsut apeqqarissaarfigineqassapput pinn-gitsooratik tunngavilersuillutik sivisunaaratilli akisassaannik. Akissutissaqanngikkaanni oqallorissaarnerinnarmik akiniartoqarsinnaanersoq isumaqatigiissutigineqassaaq.


Attaveqaqatigiittarneq

Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit • Ilinniartitsisup atuaqatillu maluginiassavaat atuartut oqaatsitik naallugit aamma

oqaaseqatigiinnik naammattunik sammisamut tulluartunik tunngavilersuillutillu saqqummiussinersut imlt. akinersut, aperinersut isummernersulluunniit.

• Oqaatiginiakkat oqaatigiuminaatsinneqartillugit amigarsoritillugilluunniit ilin-

niartitsisoq atuaqatillu apereqqittarlutik itisiliititsisassapput. • Saqqummiussisarneq oqallinnerlu ilikkariartortillugit atuartut akunnerminni aqut-

seqataanermut nakkutiginninnermullu akisussaaqataatikkiartorneqassapput. Saqqummiussisoqannginnerani isumaqatigiissutigineqassaaq sunarpiaq malugi-niarneqassanersoq periuserlu suna atorneqassanersoq. B Saqqummiussineq oqallinnerlu kalaallisut oqaaseqaqatigiissupput (kalaallit

oqaasii ataatsimoorussat) atorlugu ingerlanneqassaaq. B Oqaloqatigiinnerni tamaginni ilinniartitsisoq oqaloqataaginnarluni ingerlatitse-

qataasinnaavoq. Apeqqutit tunngaviusinnaasut: suna, sumi, qanga, sooq, kina, qanoq il.il.

B Apeqqarissaarnerni apeqqutit pimoorusserpalaartuunissaat ilinniartitsisup nak-kutigissavai.

B Oqaluuserisaq kisimi allamut saannani ingerlanneqarnersoq tamanit malugi-niarneqassaaq.

B Ilinniartitsisup atuartut oqalunnermi nipip, kiinarsornani kiinnamik ileqquler-sornerup (kiinnap isikkua) ussersornerullu tulluartumik atornissaanik ilisimatit-tariaqarpai.

B Atuartut saqqummiineri videomut immiunneqarsinnaapput namminneq isigin-naarlugit - ilaatigut ilinniartitsisumik ikiortigalugu - isikkutik/pissusilersornitik ilisimaarilissammatigik.

B Atuartut ataasiakkaat pinermi ataatsimi peqataannginnersut ilinniartitsisup ma-luginiartassavai, peqataanngitsut kingorna ilanngutsinniarnissaat siunertaralugu.

Atuagassiat: - AG - Sermitsiaq - Quppersakkat assigiinngitsut - allat Fjernsynimi takussat Radiumi tusaasat Atuartut namminneq pilersitaat


Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • allakkianik aliikkutassianik

imalinnik aamma piviusu-nik nalorninatik naamma-ginartumillu sukkassusi-limmik atuarsinnaassasut

• allakkiat atorlugit eqqar-

sarnerminnut siunertamin-nullu atuarneq atorsinnaas-sagaat

• atuffassisinnaassasut aam-

ma nammineq allallu alla-gaannik nassuiaarpalaar-tumik misigissuseqarpa-laartumillu oqaluttuareq-qiisinnaassasut

Atuartut atuakkanik assigiinngitsunik imalinnik atuarusunnerat ataavartuutinniarneqassaaq, soorlu atuakkanik atorniartarfimmi sulisut suleqatigalugit, ullormiit ullormut imlt. sapaa-tip-akunneranut atuffattarfiliornikkut. Atuffannerit nipeqanngitsumik, nipilimmik; kisimiilluni, eqimattani imaluunniit ataatsimut ingerlanneqartassapput. Atuffassinermut aallaaviit: B Atuffassisup atuffassinermini atuakkaminik paasinninnini taamalu qanoq isumaliinini

ersersittarpai. Atuffassineq tunngaviulluarpoq allatamik qanoq paasinninnerit eqqartor-nissaannut.

B Atuffassineq kingunerissaartitsiffiunerusarpoq allataq ilisimalluareeraanni. Atuffassi-sussap imaa oqaatiginiagaalut nalunngeriissavai taamalu atuakkamini ersersinniarneqar-tut sumiittut qanorlu atuassanerlugit siumut piareersimaffigissallugit.

B Atuffassineq sungiusagassaavoq. Marlukkaarluni imlt. suleqatigiivaqqaniilluni atuffas-sineq sungiusarneqarsinnaavoq. Suleqatigiinni tusarnaartut pitsanngorsaatissanik siun-nersuuteqarsinnaapput pitsaaqutinillu maluginiakkaminnik taakkartuisinnaallutik.

B Misigisaqarfiusumik atuffassineq. Atuffassinermi sukkassutsip, akuttoqatigiissaarinerup taanernillu imlt. oqaatsinik ersersitsinerup nikerartissinnaaneri pissusissamisoortumik atoraanni tusarnaartunut misigisaqartitsiffiulersarpoq.

B Nipip inissisimarnerata (qataannerup/qatitunerup) nippaarissutsillu (nipip sakkortussia-ta) atuffassineq pisoqarfiulersittarpaat.

Klassip iluani atuakkat allattorsimaffiinik nivingakkamutatuartut atuakkatik nalunaarsor-tarsinnaavaat. • Atuakkat ataasiakkaat atualinnginnerini atuartut siumut nalunaartassavaat atuagaq

naammassigunikku sussanerlugu: B naalisarlugu imlt. eqikkarlugu B saqqummiussatut nalilerlugu allaaseralugu B nikuilluni isiginnaartitsisutut atuarneq B allatap suuneranut allamut nuullugu (isiginnaartitissuteeraq, tusarnaagassiaq, titartakkat

malittut, allataq il.il.) B atuakkami pisut ilaat isiginnaartitsissutigalugu B kapitalit assiliartalersorlugit B Oqaluinnarluni imaa pillugu isummersorfigalugu atuaqatit oqaaseqarfigisinnaasaannik B misissoqqissaarlugu allanullu saqqummiullugu B nangillugu imlt. allamik naanilerlugu.

• Atuartut paasissutissanik aalajangersimasunik atuakkani assigiinngitsuni ujarleriarlutik

suliareqqissavaat. Allatat assigiinngitsut qimerloornerini atuariaatsit assigiingitsut pillugit ’Iluarsartuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq’-mi takuneqarsinnaapput.


Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Ilinniartitsisup maluginiassavaa atuartut saqqummiinerminni nammineertumik al-

latap imaanut isummersornertik ersersinneraat. • Atuffassinerni allatanillu suliareqqiinermi ilinniartitsisoq atuartullu ’Atuffassi-

nermut aallaaviit’ imai tunngavigalugit qisuariaateqartassapput.

Marlukkaarluni atuarneq, kalaallisut kopimappit, Pilersuiffik 1999 Hanne Fabrin m.fl.: Læs på! Dansklæ-rerforeningen 2001 Paarisap saqqummersittagai: - INUK - Sila Atuagassiat: Atuartut aviisiat Sermitsiaq Atuagdliutit Kalaaleq Juullisiutit Interneti


Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • oqaluttuareqqiinertut, nas-

suiaanertut, oqaluttuarner-tut, oqaaseqarfiginninner-tut, isummanik saqqum-miussinertut isumaliorner-tullu allaatiginnissinnaassa-sut

• takorluukkat, misigissutsit,

eqqarsaatit, misilittakkat ilisimasallu pillugit pisunut naleqqussakkanik ataqati-giissumik, nalunaatsumik allanngorarluartumillu al-laatiginnissinnaassasut

Atuarfimmi allatat tamarmik oqaloqatigiinnermik siulequtserneqartariaqartarput atuartut sammisamut tunngatillugu piareersarlugit. • Atuartut allaatiginnissapput imaa sammisaminnut tulluarsakkanik; sammisat aalajanger-

simasut, soorlu timitaqanngitsut, soorlu asanninneq, ikinngutigiinneq, inuunermut tunn-gaviit tigussaanerusullu, soorlu angallatit, timersuut, uumasut.

• Atuartut namminneq aalajangikkaminnik piffissami isumaqatigiissutigisami aalajanger-

simasumi sulisinneqassapput. Atuartut ingerlaavartumik logbogiminni allattassapput. • Atuartut klassimi ataatsimut, eqimattani imlt. kisimiitillugit oqaloqatigiiffiusunik assi-

giinngitsunik siunertalinnik imalinnillu ujarlertinneqassapput: B Tusagassiuutini assigiinngitsuni ilanngussat B Atuartut allataat B Atuagassiani assigiinngitsuni ilanngussat B Radioaviisi B Qanorooq B Inuusuttorsiutit B Oqaluttuarpalaarutit Atuartut assersuutit allatap suunerinut, soorlu ilanngussanut, ullorsiutinut, erinarsuutinut, allakkanut allanullu immikkoortitsissavaat oqaluttuareqqiinersut, eqqartuinersut, oqalut-tuartuunersut, oqaaseqarfiginnittuunersut, tunngavilersuisuunersut imlt. eqqarsaatinik utertitisuunersut naapertorlugit.

• Atuartut marlukkaarlutik allatap suunissaa aalajangissavaat qulequtarisami namminersuu-tigalugu allaatigisassaminnik.

Atuartut ineriartorfiusumik allatsinneqassapput oqaatiginiagaq angulluaqqullugu. Atuartut namminneq aalajangissavaat suna saqqummiutissallugu. Suliaq qanoq inerne-qassanersoq siumut isumaqatigiissutigisaq, soorlu: B Taalliaq, oqalugiaat, isiginnaagassiaq, tusarnaagassiaq il.il. B 5 minutsit miss. oqalugiarneq B PowerPointimik saqqummiussaq B Plakaati saqqummiussinermi atugassaq paasissutissanik imalik B Saqqummiussap eqikkarnera atuaqatinut agguaassassaq

• Atuartut eqimattani sammisinnaavaat nunarsuatsinni ullutsinni pisartut, oqaluttuarisaa-

nermut imlt. sammisanut aalajangersimasunut tunngasunut ilisimariikkatik itisilersinnaa-vaat.



• Ilinniartitsisup maluginiassavaa atuartut mindmappimik atuinerat naapertuunner-

soq. • Mindmap: B Oqaatsit ataasiakkaat sammisami immikkoortunut tunngassapput. B Allattupallatani oqaatsit ataqatigiit immikkoortunut katiterneqassapput. B Allatassap imassaanut paasiniaaffissanik allattuisoqassaaq. B Allatassaq kimut/kikkunnut saaffiginnissutaassasoq qulakkeerneqassaaq.

• Maluginiarneqassaaq atuartut saqqummiussinissaminnik pilersaarusiornerminnut

najoqqutarineraat: B allattukkat B allattukkat naatsumik itisilerneri B ersarinnerusumik nassuiaatit B pilersaarummik allaatisaq.

• Ilinniartitsisoq atuaqatillu saqqummiinermi sammisamut imaa oqaatsillu atorne-qartut tulluarnersut qisuariarfigissavaat.

• Allaatiginninnermi ilinniartitsisup allalluni utertitsissutigissavai allatap imaa

oqaatsillu – oqaasilerineq, allanngorarneri, annertussusaa eqqortuuneri.

Hans A. Lynge allallu: Allattariarsor-neq - Ilinniartitsisup mappersagaa, Atuakkiorfik Ilinniusiorfik 1997 Kopimappit Kalaallisut aamma Kalaal-lisut II Interneti Paarisap saqqummersittagai: - INUK - Sila Atuartut aviisiat Sermitsiaq Atuagdliutit Kalaaleq Juullisiutit


Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • allanneq iluaqutitut ilisi-

maarisamik isumaliornar-tumillu allanut atatillugu, soorlu pisunik allattuinermi sukkasuumillu allattuiner-mi aamma pingaarnersiuil-luni allattuinermut tun-ngatillugu atorsinnaassagat

Sukkasuumik allattuineq isumaqarpoq 5-10 minutsit missaanni eqqaasinnaasanik tamagin-nik sammisamulluunniit attuumassuteqanngikkaluanik allattupallanneq. Allattuipallanneq arlalinnik sunniuteqarpoq: B allatitsilersarneq. B isumassarsianik pilersitsineq ineriartortitsinerlu (piorsaaneq), misilittakkanik aalajangius-

sineq aamma sammisami suliamut tunngatillugu nutaanik isumassarsisinnaanermut pe-riarfissinneqarneq.

B eqqarsaatinik imaarsineq: eqqarsaatigisat suulluunniit tamaasa allattupallallugit – aamma nuanniitsut – taamaalilluni piiarlugit (eqqarsaatigiunnaarlugit).

• Ullutsinni inuiaqatigiinni sammisat KNR-mit aallakaatitani nutaarsiassat, kultureqarner-

mut tunngasut imlt. inuusuttorsiutit aallaavigalugit atuartut allattarissatigut sulisinneqas-sapput. B Aallakaatitaq immiunneqassaaq. B Klassimi aalajangiunneqassaaq aallakaatitami sorpiaq/sorpiaat atuartut maluginiassane-

raat. B Atuartut oqallisigissavaat siunnersuuteqarfigalugulu aallakaatitami immikkoortut sam-

minissaannut suut ikiuutit tulluarnerusut atussallugit. B Aallakaatitaq atuartut isiginnaassavaat. B Atuartut aallakaatitap isiginnaarnerani suliareqqiinissaminnut atuagassaminnik allat-

tuissapput. Logbog atorneqarsinnaalluarpoq. B Atuartut eqimattani mikisunnguakkuutaani allattukkatik oqallisigissavaat. Allattukkatik

imminneq tunngavilersussavaat. B Atuartut aviisini allariaaseq (genre) atugassartik aalajangiutissavaat allattukkatik, ilisi-

masatik takorluuinertillu ilanngullugit allaatiginnissutissartik. B Atuaqatigiit allannerminni isumasiorsinnaasaminnik suleqatissarsissapput. B Allaatigisaq allaqqissaarneqassaaq. B Allaatigisat tamarmik atuagaaqqatut/aviisitut katersorneqassapput. B Atuagaaqqat/aviisit atuartunit atuarneqassapput. B Atuarnerini atuartut atuaqatinut utertitsissutissanut atugassanik allattuissapput.

• Atuartut allattuarnermik ullut tamaasa tigussaasunik, namminersuutissanik imlt. angerlar-

lutik suliassaminnik suliasseerarneqarnermikkut sungiusartinneqartassapput, Ass.: B Allattukkit angajoqqaavit isumaat, una pillugu … B Unnugu Qanoruumi suut sammineqassappat? B Filmi nuannarisat eqikkaruk. B Oqaaseq kammalaatigiinneq qanoq isumaqartippiuk? B il. il.



• Ilinniartitsisup maluginiartassavaa atuartut allattarissatigut oqaluttarissatigullu

saqqummiussiffigineqarnerni isummissutigisinnaasaminnik naleqquttumik allat-tueriaaseqarnersut. B Oqalulluni saqqummiinermi suut allattorneqarpat? B Allatanik saqqummiussinermi suut allattorneqarpat? B Utertitsiffigineqarnermi suut allattorneqarpat? B Allattukkat saqqummiussamik eqqaamassassiissutaappat, eqqikaanerup-

pat/naalisaaneruppat imlt. atuartup nammineq isummersorneruai. B Pisunik allattuipallannermi suut pingaarneruppat?

Hans A. Lynge allallu: Allattariarsor-neq - Ilinniartitsisup mappersagaa, Atuakkiorfik Ilinniusiorfik 1997 Eva Tverskov: At skrive dagbog – log-bogen i undervisningen, Dansklærer-foreningen 1998


Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • tigusisussamut aalajanger-

simasumut toqqaannartu-mik allagaqarsinnaassasut

• allannissap siunertaanut

tulluarnerpaamik allatap suunissaanik, piviusuusaar-titamik imaluunniit piviu-sumik, siunniussisinnaassa-sut

• allat allataannut qisuariar-

lutik siunnersuisinnaassasut namminerlu allatatik pillu-git siunnersuutinik tigoo-raasinnaassasut tassannga-lu ilikkakkatik misilittakka-tillu namminersorlutik su-linerminni atorluarsinnaas-sagaat

Allannerup ineriartortinnera ineriartuaartineqartuassaaq klassimi ataatsimut, suleqatigiinni imaluunniit atuartut namminersortillugit periutsimi immikkoortunik/killiffinnik sungiusar-tittarlugit. • Klassimi ataatsimut allannissaq eqqartorneqassaaq – allattarfissuarmut mindmappiliorto-

qassaaq: B Allattoq/tigusisussaq B Siunertaq B Imassaa B Allatap suunissaa B Allatap ilusissaa, periuseq, nipi B Ujarlerfissat B Saqqummiussinissaq B Sulinerup piffisamut agguaannera Allaatap suunera naapertorlugu atuartut suleqatigiiliussapput. Eqimattani amerlanerpaa-mik inuit pingasuussapput. B Suleqatigiinni ataatsimut pissarsiat iluaqutigalugit immikkoortiteraluni - pisariaqassap-

pallu nammineq ilaartorlugit ilanngarterlugillu – atuartut tunaartaliussapput. B Ujarlerfissat atuartut akunnerminni agguassavaat. B Suleqatigiit suliassartik piffissalersussavaat. Ullorsiutinut allattoqartassaaq. B Isumassarsiorfissanik ujarlertoqassaaq. Nammineerluni kisimi allatassaq allaqqaarneqassaaq. Allaqqaagaq piareerpat – iluarsaasseqqinnissaq eqqarsaatigalugu sapinngisamik qarasaa-siakkut – misissuinissamut najoqqutaliussat malillugit misissorneqassaaq. Periuserineqar-sinnaasut: B Qisuariartussaq tusarnaartoq/atuartoq iluarsiissutissanik siunnersuutissanik apeqqutis-

sanillu allattuissaaq. B Apeqqutit, pitsanngorsaatissatut siunnersuutit kiisalu pitsaasortanik tikkuaanerit allat-

tumut oqaloqatiginninnikkut saqqummiunneqassapput. B Allattup/piginnittup isumassarsiani atorsinnaasani malillugit allatani iluarsaatissavaa. B Allatamik misissueqqinnermi oqaatsit ataasiakkaat oqaaseqatigiillu eqqortumik atorne-

qarneri kiisalu utertaaneq ajunnginnersoq maluginiarneqassapput.

Atuartut ilikkariartornerat malinnaaffiginiarlugu assersuutitut anguniakkat, allaatiginnittar-nermi allannguutut kiisalu ilinniagassatut sungiusagassatullu allattukkat atuartut portfolioi-nut ikineqartassapput.

• nunarsuaq tamakkerlugu e-

mailinik atuisinnaassasut aamma elektroniskiusunik saqqummiussassaliorsin-naassallutik, soorlu interne-tikkut nittartakkanik

• Nunatsinni nunaniluunniit allanit ukioqatigisaminnik atuaqatigiit allaqatissarsiortoqarsin-

naapput. • Atuarfik nittartagaqanngippat nittartagaliorteriarlugu imlt. klassimi namminneq nittarta-

galiorlutik ingerlaavartumik atuartut ilanngussisarsinnaapput: B atuarfimminni sulimik inerneri B atuartitaanerminni pilersaarutit, ingerlarnga naliliinerillu B siunissaminnut takorluukkatik, eqqarsaatersuutitik isummerssuutitillu B

Atuarfiit arlallit nunatsinni Qallunaat Nunaannilumi nittartagaqartiterput atuartut isumas-sarsiorfigineqarsinnaasaannik isumassarsiffigisinnaassaannillu.



• Ilinniartitsisoq/atuartut suleqatigiit tunaartaliat qisuariarfigisinnaavaat. Malugi-

niagassat: B Imaata annertussusaa B Imaqassusia B Tunaartap/immikkoortunut aggulunnera qulequttamuttulluarnersut B allatami ersersinniakkat/oqaatiginiakkat ersarinnersut B Najoqqutat/ujarlerfiit tulluarnersut • Ilinniartitsisup qulakkiissavaa qisuariaatini piumasaqaatit malinneqarnersut. Ilin-

niartitsisup atuartut ataasiakkaat suleqatigiilluunniit suliaat pillugit oqatigisaqat-taartuartassavai. • Ilinniartitsisoq akuttunngitsunik atuartut tusarniaaffigisassavai qanoq suliaminnut

atatillugu qisuariarfigineqartarnertik misigineraat ilinniarfigineraallu. Atuartut portfolioi aallaavigineqarsinnaapput.

• Atuaqatit marlukkaarlutik kisimiillutilluunniit atuaqammik suliaat aalajangersa-

riikkanik najoqqutalerlutik misissorsinnaavaat oqaaseqarfigalugillu: 1. Suna oqaatiginiarneqarpa?

a. Pitsaaqutai? b. Erseqqissagassaqarpa?

2. Imikkoortut tulleriinneri? a. Titarnertaaq minneq/anneq?

3. Oqaaseqatigiit naammappat? a. Paasinarpat? b. Takivallaarpat/naappallaarpat? c. Tulleriinnerisa oqaatiginiagaq ersersippaat?

4. Oqaatsit eqqortuuppat allanngorartuuppallu? 5. Killiffilersuutit iluamik atorneqarpat?

Lise Ammitzbøll: Projekt i dansk, Dansklærerforeningen 2003 Atuakkat uku: elevbog, lærervejledning Plakati: Allannerup ineriartortinnera, Pilersuiffik inniminn.nr.: 1184 Hans A. Lynge allallu: Allattariarsor-neq - Ilinniartitsisup mappersagaa, Atuakkiorfik Ilinniusiorfik 1997 Kopimappit Kalaallisut aamma Kalaal-lisut II Killiffilersuutit – Atuuttarfii nassuiaa-taat assersuutipassuillu, Oqaasiliortut & Atuakkiorfik Ilinniusiorfik 2000 Misilitsissutinik misissuisarnermi na-joqqutassat nalinginnaasut, ilusaata si-samaat, KIIIP/ Inerisaavik 1994 Minittornerit 4-8 ilinniartitsisunut ilit-sersuutit Birgitte Therkildsen & Nynne Wern-green: Fra tekst til tekst til tekst - Gen-re, sprog og skriftlighed, L&R Uddan-nelse A/S, 2004

• Naliliinissamut maluginiagassallu assigiinngitsut siumut pinermiit pinermut

atuartullu isumaqatigiissutaasut tunngavigineqassapput. Makku ilaatinneqarsin-naapput: B Nalinginnaasumik teknikkip atornissaanut ilitsersuutit. B Pileqqaarnermi ujarlerfiit maluginiagassat. B Oqaloqatigisap tunuliaqutimisut allaassutai maluginiarneqassapput piareersi-

maffigineqarlutillu (nuna alla, illoqarfik alla imlt. avatangiisit allat). B Mailitigut pissuserissaarneq. B Oqariartaatsit assigiingitsut mailitigut atorneqarsinnaasut.

ATTAT SkoleKom Interneti – google Carsten Scheuer: Aviisiliorta…, Atuak-kiorfik Ilinniusiorfik1998


Paasissutissarsiorneq

Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • paasissutissiiffinnit paasis-

sutissanik, soorlu atuakka-nik atorniartarfinni, toq-qorsivinni internetimilu kii-salu inunni allani, ujarler-sinnaassasut kiisalu paasi-sat apeqquserlugit nammi-nersuutigalugillu suliaqar-nerminni atorsinnaassagaat

Paasissutissanik ujarlernermi naatsorsuutigineqassaaq atuartut namminersuutigisinnaassa-gaat makku: B Apeqqutit akissutissarsissassat allattorlugit B Atuakkanit allanillu allataanngitsunit ujarlerneq B Internetimi killilimmik qupperaaneq B Malinnaalluni paasiniaaneq B Apeqqarissaarneq (allattuineq) B Båndimut immiussilluni suliareqqiineq, ass. apeqqarissaarinermit Oqaloqateqarnermi allatullu paasissutissanik katersinermi apersueriaatsit, oqaloqatiginne-riaatsit tusarnaariaatsillu minnerunngitsumillu paasissutissanik allattuipallariaatsit siumut aalajangiutereerlugit piareersimaffigereertassavaat. Suliap ingerlarngani logboginut allat-tuisassapput. • Atuartut suliassatik allattoreerunikkik paasissutissanik tulluartunik katersissapput. Sule-

qatigiinni/klassimi ataatsimut apeqqutit tulliuttut eqqartorneqassapput: B Suut paasiniarneqassapput? B Suna siunertaava, qanoq aamma qaqugu paasissutissat pissarsiarineqassappat? B Apersuisussat suut apeqqutigissavaat? B Paasissutissat katersat suneqassappat qanorlu suliareqqinneqassappat? Paasissutissat katersat suliaqqinnerini atuartut ilaatigut immikkoortiterinermut ikiorne-qartariaqartassapput.

• Sulinerup ingerlarngani atuartut katersaminnik atorluaanersut qisuariarfigineqartassapput. Sulinerup qeqqata missaani suleqatigiiaat sulinermik ingerlarnga killiffitsillu nalunaaruti-gissavaat. Klassimi eqqartorneqassapput: B Sulineq qanoq ingerlava? – Atuartut arlaatigut aporfeqarpat, qaangerniarlugit ikiortaria-

qarpat? B Sammisani qulequttat ilaneqarpat? – Taakku qanoq suliarineqassappat?

• Suliat inernerinik saqqummiussinermut tunngatillugu atuartut apeqqusiorlutik piareersas-

sapput, soorlu: B Paasissutissat sumit aamma qanoriliornikkut pissariaappat? B Paasissutissanik katersinermi aporfeqarpa/ajornartorsiuteqartoqarpa? B Suliami allannguuteqarpa soorlu aporfiusinnaasut pissutaallutik? Saqqummeereernermi – soorlu planchiamik, erinarsuummik, oqalugiaammik, assiliamik allanilluunniit – atuaqatit, ilinniartitsisut tusarnaartulluunniit allat apeqqusiillutik oqaase-qarfiginnillutilluunniit saqqummiussisut akisassaannik qisuariaateqassapput.

• ordbogit ujarlerfii imaalu

atorsinnaassagaat

Ilinniartitsisup allattarissatigut, soorlu kukkunaveersaartitsinerni allaaserinnitsitsinernilu, oqalunnermiluunniit sutigut tamatigut oqaatsit ataasiakkaat nalornigilersillugit ordbogi atortinniartassavaa.. • Ordbogi Oqaatsit immikkut sungiusaatigineqarsinnaavoq assersuutigalugu oqaatsit aala-

jangersimasut ujarteriarlugit allattortittarlugit: B naqinnerni siullerni tallimani uumasut ikinnerpaamik qulit nassaaritillugit B inuup timaata taaguutai ikinnerpaamik 20-t nassaaritillugit B oqaatsit marluk kittoraaserlugit ataasiinnartut allannillit ujartillugit B oqaasersiat nutaat qanganitsallu nassaaritillugit qanorlu naaneqartarnersut misissortillu-

git B oqaatsit angisuumik aallartittut ujartillugit nassaaritillugillu B uiguutit isumaat nassiuaasersortillugit B uiguutit isumaat allanngornagit allanik taarserlugit B oqaatsit uiguutikkaat oqaatsinut arlalinnut avittarlugit B oqaatsit kukkugajukkat kukkusumik allallugit ujartilugit iluarsaatsillugillu B oqaatsit nalornigisat pingasunik inernilerlugit nalorsitsaarusiaritillugit B kryds og tværsit immersorlugit B oqaatsit immersugassatut (kryds og tværsitut) suliaritillugit.

• Atuartut sulinerminni nalornigisatik allallu apeqqutigiumaakkatik allassavaat kingorna

ataatsimut oqaluuserisassanngorlugit.


Paasissutissarsiorneq

Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit • Ilinniartitsisup atuartut tamaasa suliai pillugit oqaaseqarfigissavai: B Paasissutissanik katersineq naammaginarpa? B Ujarlerfiit/najoqqutat tulluarpat eqqortumillu atorneqarpat? B Suliap inernera/saqqummeeriaaseq tulluarpa naammaginarlunilu? Atuartut suliaannik naliliinermi aamma suleriaaseq suliniuteqarnerlu qisuarfigi-neqassapput.

Atuakkanik atorniartarfik Interneti Najukkami periarfissat

• Ilinniartitsisup isumagissavaa suliassiissutit eqqortumik naammassineqarsimassa-

sut maluginiassallugulu atuartut sulinerminni ilikkariikkatik atorluarniarneraat.

OQAATSIT aamma OQAATSINUT tapiliussaq ordbogêrak, Ministeriet for Grønland 1967 ordbogit tamalaat Leksikonnit Lise Lennert Olsen og Birgitte Hert-ling: Grønlandsk tilhængsliste, Piler-suiffik 1988


Kulturi aamma inuuniarnikkut atugassarititaasut

Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • kalaallit oqaasiisa atuak-

kiaasalu oqaluttuarisaane-risa taasassartaasa pin-gaarnersaat ilisimasaqarfi-gissagaat kiisalu oqaatsit al-lakkiallu kulturimi inuiaqa-tigiinnilu pingaaruteqassu-siannik paasisimasaqassa-sut

• atuakkiat piffissani assi-

giinngitsuni allanngorar-tarnerat kiisalu allakkiat al-lanneqarfimminni piffissaq imarisamikkut ersersitta-raat ilisimassagaat

Atuakkani assigiinngissutsit ullutsinni qangalu pisunut tunngassutillit suleqatigiinni eqqar-torneqassapput klassimilu ataatsimut eqqartoqqillugit inaarneqarlutik. Ullutsinni pissutsit atuartut ilisimavaat naak ilaatigut nassuiarsinnaasanngikkaluarlugit, qanga pissutsit atuar-simasatik nassuiaasersorsimasatillu suli paasiuminaatsissinnaasarpaat. • Atuartut oqaloraatsit allanngoriartorneri paasisaqarfigisinnaassavaat allatat qangaaneersut

misissornerisigut. Assersuutigalugu ukiut untritillit siuliini allatat paasiuminaassinnaasut sammissavaat. Sooq paasiuminaappat? B inooriaaserput allanngormat? B oqaloriatsit allanngormata? B allariaaseq allanngormat? B allattaaseq allaanerummat?

• Atuakkat qanganitsat atuarnerisigut atuartut misissussavaat piffissap ingerlanerini suut al-

lanngornersut B najukkami B nunarsuarmi B oqaatsitigut B inuusaatsitigut B attaveqaqatigiinnikkut B kulturitigut Taakkartukkat ingerlannissaannut inuiaqatigiilerinermut ilinniartitsisoq suleqatiginiarne-qarsinnaavoq.

• Qangaanerusoq pisunik imallit atuarnerini imaanut (sammisamut, piffissamut, inuttaasu-

nut, allattumut allanullu) tulluartut assit Iinternetimi, atuakkani, atuakkanik atorniartar-finni, pisortaqarfinni, ilaqutat assiutaasigut allanilu nassaaralugit atuaqatigiinnut sammi-tinneqassapput: B assit pissarsiat ataatsimut qimerluualaariarlugit oqallisigilaariarlugit B assit sapiingisamik amerlasuunik apeqqusiorfigineqassapput (sooq, qanga, suna, qanori-

lilluni, il.il.) B apeqqutit ataatsimut eqqartorlugit pissutsinut tunngasunik ilaartoqqinneqarsinnaapput. Atuartut eqimattakkaarlutik assit nassarlugit inunnik assimi pissutsinik takutitsisunik ili-simasalinnik apersuisaqattaassapput paasisanillu allattuillutik. Paasisanut ilaasinnaapput piffissami tassanerpiaq inuit allariaasiat – allaaseq oqaatsinillu atuineq (assersuutit katersugaasivinni nassaarineqarsinnaassapput). Atuartut paasissutissat pissarsiatik eqikkarlugit katitissavaat. Paasissutissat piffissamut titarniliussamut ikkussuunneqassapput, kingorna assimi aala-jangersimasumi pisut atuartut isiginnaagassiaaraliarissavaat: B Assimi inuttaasut tamarmik atuartunik inuttalersorneqassapput. B Atuartut 3-5 minutsinik eqqarsarfissaminnik periarfissinneqarlutik inuttaaffitsit pillugu

apeqqarissaarfigineqassapput, kingornalu B asseq tigummiaq aallaavigalugu paasisallu pissarsiat tunngavigalugit piviusorpalaartu-

mik naatsunnguamik (sivisunerpaamik 5 min.) isiginnaartitsissutigissavaat.


Kulturi aamma inuuniarnikkut atugassarititaasut

Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit Suliap aallartinnginnerani atuartut isumaqatigineqassapput suut atuartitsissummi anguniarneqassasut. • Ilinniartitsisup maluginiassavai: B Piffissap ingerlanerani allannguutit sorliit atuartut maluginiarsimaneraat. B Pingaaruteqarpat? – sooq? B Piffissami aalajangersimasumi sammisami pisut atuartut ilisimasatik oqallisi-

gaat?

Christian Berthelsen: Kalaallit atuak-kiaat 1990 ilanngullugu, Atuakkiortik 1994 Hans Anthon Lynge: Kalaallit atuak-kiortui ukiuni 25-ni, Forlaget Atuagkat 2000 Ullorsiutit: Suluit VI qupp. 6-29 (Piler-suiffik) Ole Brandt: Taseralik Isiginnaagassiaq Suluit VI qupp. 45-66: Taseralik (Pilersuiffik) Villads Villadsen: Habakuk nulialu Ma-rie Magdaline (Pilersuiffik) Tusarnaagassiaq: Suluit VI qupp. 125-142 (Pilersuiffik) Juullisiutit Jørgen Fleischer: Seeredaaq allallu, Atuakkiorfik Tassunga suliassartat, Pilersuiffik, 1999 Mads Lidegaard: Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera 1, Pilersuiffik 1985


Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • oqaluttariarsornerit allatta-

riarsornerillu suuneri ilisi-masaqarfigissagaat

• kalaallit, Inuit aamma al-

lamiut oqalualaavini, oqa-luttualiaanni oqaluttuaa-taannilu oqaluttuariaatsit assigiinngitsut taakku-nunnga ilaatillugit imari-saat, ilusii pingaarnersaallu ilisimasaqarfigissagaat

• Ilinniartitsisup oqaluttuatoq assersuutigalugu ’Terianniamik nuliartoq’ Sangens Kraftimit

tigusaq oqaluttuarissavaa – atuffassissutiginagu oqaluttuarivilluguli. Atuartut oqaluttuatoqaq atuassavaat. Atuartut misissussavaat/oqallisigissavaat oqaloqatigiiffiit taakku marluk (allatap oqalut-tuarnerullu) assigiinngissusaat. Planchialiortoqassaaq taakku marluk assigiinngissusaannik ersersitsisunik. • Atuaqatigiit eqqartussavaat qanoq oqaluttuaq ataavartinneqarsimasoq. Atuartut oqaluttua-

liat suunerinik ilisimasaat najoqqutaralugu oqaluttuatoqqat oqaluttualiallu assigiissusaat assigiinngissusaallu oqallisigitinneqassapput. B Oqaluttuatoqqat Kalaallit Nunaanniittugut kisitta piginerpagut? – qanoq ingerlateqqin-

neqarsimappat? B Qanoq iluseqarpat? B Qanoq pinngorpat? (perorsaaneq, inuuniarnermut tunngasut) B Kikkut saaffigineqarpat? Oqaluttuaatitsinni sorliit meeqqanut sammineruppat? Ass.

Kaassassuk. Inersimasunuua kingusissukkut meeqqanut oqaluttuanngortitaq? B Oqariartuutaat suuppat? – kikkut/suut oqariartuutit ullutsinni ingerlattarpaat (ileqqoris-

saarneq [moral/etik], perorsaaneq allallu inuunermut tunngassutillit)? B Kalaallisut/inutsitut europamiusullu oqaluatoqqat oqaluttualialluakornanni sanilliussi-

nermi assigiissutsit assigiinngissutsillu takussaappat? • Naggataatigut atuartut tamarmik immikkut qinissavaat oqaluttualiassartik allassanerlugu

imlt. oqaluttuariinnassanerlugu. Oqaluttualiat saqqummiunneqassapput.

• kalaallit sumiorpaluutaat

aamma Inuit oqaasii toq-qakkat assigiinngitsut ilisi-masaqarfigissagaat

• Sumiorpaluutit assigiinngitsutigut saqqummertarneri, soorlu oqaatsit aalajangersimasut,

uiguutit oqaatsillu naanerisa aalajangersimasumik atorneri kiisalu erinnersaarnerit klas-simi ataatsimut eqqartorneqassapput.

• Atuakkani, allatani aalajangersimasuni ersarissumik sumiorpaluutilinnik sammisaqarnik-

kut inuit sammisamik sumiorpaluutillit klassip qaaqqullugit oqaluttuartissinnaavaat. Oqaluttuartitsinermi sumiorpaluutimmi assigiinngissutsit atuartunut maluginiaqquneqas-sapput. Ass.: atuartut namminneq sumiorpaluutimik ilisarnaataat aalajangersimasut allat-tussavaat sammisamilu ujarlugit sanilliuttarlugit.

• Atuartut eqimattani immiussat – tusagassiuutinit, inuit ornillugit immiussat il.il. – tusar-

naartillugit sumiorpaluutit allassavaat. Allatat oqaaseqaqatigiissutitsinnut pappialamut al-lamut nuullugit/nutserlugit allaqqinneqassapput pappialamilu allami assigiinngissutsit er-sersinneqassallutik.

• Sumiorpaluutit erinaat issuarlugit sapinngisamillu taanerit ilannguttarlugit atuartut oqa-

lutsinniarneqassapput.



• Ilinniartitsisup atuartut peqatigalugit B nalilissavaat atuartut allatani oqaluinnarlunilu oqaatsit assigiinngussusaat paasi-

simaneraat. B maluginiassavaat nalilersorlugulu oqalualaatoqqat isumaat ullutsinnut sanilliun-

neraat. B nalilissavaat qanoq atuartut inutsitut europamiullu oqaluttuaataasa sanilliunne-

qarnerminni assigiinngissusaasa/assigiissusaasa pingaarnersai immikkoortissin-naaneraat.

• Ilinniartitsisup atuartut peqatigalugit aalajangiutissavaat sumiorpaluutit sammine-

rini siunertaq aallaavigalugu suut qanorlu nalilerneqassanersut. • Pulaartoqarsimalluni suliareqqitat allaaserisimagaanni pulaartumut sapinngippat

nalilertinneqarsinnaapput.

Klaus Slavensky: Sangens Kraft, Det Danske Center for Menneskerettigheder 1994 Gert Lybert: Kalaallit Oqaluppalaavi, Kalaallit Nunaanni Naqiterisitsisarfik ISBN 87-558-0342-3 Oqalualaartussaqaraluarnerpoq …, Atuakkiorfik 1996 Taama allattunga, Aron’ bind I & II, Atuakkiorfik 1999 Aaqq. Frederik Nielsen: Unikkaartuar-toq Ungaaralak, Atuakkiorfik 1995 Nuts. Hans Anthon Lynge: Sineriam-miut oqaluttuaat, Atuakkiorfik 1999 Hans Anthon Lynge: Qujavaarsukkor-miut inuunerannik oqaluttuaq, Ilinniu-siorfik 1996 Neriusaamut pisaritittoq - Afrikamit oqaluttualiaat nalornisoornartut 50-it, Ilinniusiorfik 1996 Mads Lidegaard: Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera 3, Atuakkior-fik/Undervisning 1995 Elisa Maqe: Tunumiit mersertini oqalit-tuaat, Atuakkiorfik 1994 Ole Brandt: Qooqa Inuit, kultur og samfund – en grundbog i eskimologi, Forlaget Systime A/S 1999 Video Pilersuiffimmit atugassaq: Jeg husker ... Fortællinger fra Grønland


Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq

Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • atuariaatsit assigiinngiiaar-

tut, tassaasut pingaarner-siuineq, immikkoortukkaa-rineq atuaqqissaarnerlu, siunertaq naapertorlugu atorsinnaassagaat

• allatap pingaarnersaanik

iluseq naleqqunnerusoq naapertorlugu oqaasertanik ataasigut titartuinikkut na-lunaarsuillutik, oqaatsinik atuagassanik allattuillutik, imaqarnersiuillutik, oqalut-tuareqqiillutik allattuillutil-lu attassisinnaassasut

• Atuartut atuarlutik aallartinnginnerini atuariaatsit uteqqiiffigineqassapput: B imaata pingaarnersaa paasiniarlugu allatanik qarsupiinnangajalluni atuapallanneq –

skimning B paasissutissat aalajangersimasut ujarlerneq - skanning B susut/pisut tamaasa maluginiarlugit atuarneq - intensiv læsning B misigisaqarfiusumik takisuulianik, naatsukullalianik imlt. allatanik takinerumaanik

atuarneq; imaa ataatsimut paasillugu imaanilu pisut aalajangersimasut eqqaamasin-naanngorlugit - oplevelseslæsning.

• Atuaqatigiit sisamanut avissapput. Suleqatigiit assigiimmit atuagassianut ilanngussamik

tunineqassapput suliarisassaminnillu imatut atuariaatsit sisamaasut tunngavigalugit apeq-qusiussallutik. B Suleqatigiinni apeqqutit akineqassapput. B Atuariaatsit assigiinngitsut pitsaaqutaat akornutigisinnaasaallu oqallisigineqassapput. B Paasisat klassimi ataatsimut eqqartorneqassapput.

• Atuartut qinigartik soorlu naatsukullaliaq imlt. aalajangersimasumik sammisalik atuassa-

vaat. Ilinniartitsisoq suliakkiissaaq taakkartukkat tulliuttut ilanngussuullugit: B naalisaaneq; imaanik naatsumik susuaqqat tamaasa ilanngunnagit oqaluttuareqqiineq B eqikkaaneq; imaanik naannerpaarpaamik oqaatiginninneq B mindmap; isumassarsianik piviusunillu immikkoortiterineq B allattuineq; atuarnermi oqaatsit isumaqalersitsisut allattorneri B ataatigut titartuineq; piffiit atuartumut pingaarutillit. Atuartut suliassiissutit suliarissavaat immaqalu namminneq allatat allat taamak suliassar-talersorlugit. Eqikkaanerit naalisaanerillu oqaluttarissanut allattarissanullu avinneqarsin-naapput. Atuartitsissut naggaserneqassaaq atuartunut oqallisigitillugu atuarnermut sakkut suut qa-qugukkut atorneqarsinnaanersut.


Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Ilinniartitsisup nalilersussavaa atuartut suliassartalersuinerminni maleruagassiat

qanoq annertutigisumik malinneraat. Uteqqiisoqaqqittoqarsinnaavoq.

Hanne Fabrin m.fl.: Læs på! Dansklæ-rerforeningen 2001


Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • attaveqaqatigiinnerup siu-

nertaanik siuarsaaniarner-mut paasissutissanik kater-sisinnaassasut, ataatsimut isiginnissinnaassasut imari-sassamullu najoqqutassior-sinnaassasut

• isumassarsiornermiit

naammassinermut nammi-nersorlutik allassinnaassa-sut

Ilikkagassatut anguniagassat uku pineqartut aalajangersimasumik suleriaatsip (projektar-bejdsform) angujuminartippai. Sammisaq suugaluarpalluunniit aqqusaagassat ukuupput: B Qulequttamik aalajangiineq B Qulequtaq pingaarneq qulequtaaqqallu B Tunaartaliorneq B Paasissutissanik katersineq B Paasissutissanik pissarsianik suliareqqiineq B Saqqummiineq suliallu inernera B Sulinerup ingerlarnga naliliinerlu. • Atuartut najoqqutassaminnik allassapput malillugit uku: B Ilisimasassanut paasissutissiinermullu apeqqutit (suna, sumi, qanga/qaqugu) B Nassuiagassamut paasinninnermullu apeqqutit (sooq, qanoq) B Isummernermut naliliinermullu apeqqutit (nammineq isuma, isummersuutit assigiinn-

gitsut sanilliullugit) B Pissusilersornissamut apeqqutit (susoqarsinnaava pissutsit ilaat allanngorniarlugit)

• Atuartut aalajangersimasumik sammisaqarnerminni suleqatigiillutik kimiillutilluunniit

nalunaarusiussapput. • Atuartut suliassaminnut pilersaarusiornermi ilanngutissavaat makku: B Kisivit imlt. suleqateqarlutit sulissavit? B Suleqateqassaguit qanoq isumaqatigiinniartassavisi? B Brainstorming: suna samminiarpiuk/-siuk? B Mindmap: sammisassamut atatillugu oqaaserpassuarnik eqqaasanik allattuineq. B Immikkoortiterineq: isumassarsianik atorsinnaasunik aalajangiussineq. B Suliassamik tunaartaliineq B Qanoq sammisassaq aallutissaviuk/-siuk? B Suliat/suliarsi pillugu kia/kikkut qisuariarfigisassavaatit/si? – suut najoqqutassat tunn-

gavigalugit? B Paasissutissanik katersineq aamma najoqqutat: sumi aamma qanoq sulian-

nut/suliassinnut paasissutissat ujassavigit/-visigik? B Saaffigisassat aalajangiunneri: kina/kikkut saaffigissavigit/-sigik? B Inernerata suunera: Suliavit/-ssi inernera suussava? Atortut suut atussavigit/-visigik?

Sulinissinni atortut sumiitinneqassappat? B Qarsaasiaq imlt. ini alla atussagukku qaqugu inniminnissaviuk? Atuartut piffissap ingerlanerani naaneranilu naliliissapput.



• Ilinniartitsisup nakkutigissavai atuartut paasissutissanik suliareqqiinerminni: B paasissutissat qimerloorneraat atorsinnaanersut nalilerniarlugit. B paasissutissat atorsinnaasatik immikkoortiterneraat. B paasissutissat sulinnissaminnut apeqqusiaminnut immikkoortiterneraat. B paasissutissat suliareqqitassatik allattorneraat.

• Atuartut suliaat nalilerneqassapput suliap ingerlarnga inerneralu tunngavigalugit

kiisalu klassip atuartullu ataasiakkaat anguniakkatut siunniussaat aallaavigalugit. Tassunga tunngatillugu ingerlaavartumik ullormullu logbogini allattoqartassaaq.

• Atuartut suliaannik oqaaseqarfiginninnermut/qisuariarfiginninnermut sulinermi

siunniussat eqqarsaatigalugit suliami pitsaaqutit minnerunngitsumillu siuariaatit taaneqassapput nersualaarneqarlutillu.

• Atuartut suliaannik naliliinermi isumaliutigisanut ilaassaaq allatat/inernerit suu-

neri eqqortumik naammassineqarnersut: B naalisaaneq, imaa nammineq oqaatsinik oqaatigineqartoq B eqikkaaneq, pingaaruteqartuinnaat taaneqartut B saqqummiussamik naliliineq (anmeldelse), soorlu atuakkanut, filminut, nipiler-

suutinut allanullu saqqummersitanut nammineq isummersorneq B taalliat, assilianngortitsineq sakkugalugu misigissutsinik ersersitsineq B assiliamik allaatiginninneq (billedbeskrivelse), assiliami takutinneqartut oqaa-

sinngortillugit; assiliap suunera (genria), qalipaataa, assiliami initussuseq, pisut inuttallu ilanngunneqarsinnaapptu

B essay, nammineq ilusilikkamik aalajangersimasumik saqqummiussineq; allattup nammineq misigissutsini, isummani eqqarsaatinilu ersersissavai

B allatat tunngavilersuutinik imallit, nammineq isummanik eqqarsaatersuutinillu ersersitsisut

B allatat paasissutissiisut, ilisimasat tunaartarlu ersersinneqartut B allakkat, allakkat ilusaat saaffigisaq allattorlu malunnarluartut kiisalu nammineq

misigisanik isumaliutersuutinillu imallit B takorluukkialersaarut, oqaluttuatoqaasinnaasoq, oqaluttualiaasinnaasoq imlt.

oqaluasaarutaasinnaasoq naammassisimassaaq imaanullu tulluartumik iluseqas-salluni

• Atuartut piffissap ingerlanerani naliliinerminni akissavaat makku:

1. Pilersaarusiat atorsinnaava? 2. Piffissaq eqqorlugu suliatit naammassiniarlugit angerlarlutit suliarisariaqarpi-

git? 3. Suut naammassinissamut amigaatigaagit? 4. Suut iluatsippat? 5. Suut ingerlanerluppat? 6. Piffissap sinnerani sutigut allatut suleriaaseqarlutik sulissavit?

• Suliaminnik naammassinerminni naliliissutigissavaat makku:

1. Suleriaatsit qanoq nalilerpiuk? 2. Inerniliinerit naammagisimaarpiuk? 3. Sulininni suut iluarinarpat? 4. Sulininni suut naammagisimaarnanngillat? 5. Sulianni paasissutissiiviit assigiinngitsut atorpigit? 6. Suleqateqaruit suleqatigiinnersi qanorippa? 7. Tulliani suliaqarninni suut allatut ingerlatissavigit?

Lise Ammitzbøll: Projekt i dansk, Dansklærerforeningen 2003 Signe Holm-Larsen m.fl.: Udtryksfor-mer, Alinea 1999 Hans A Lynge m.fl.: Allattariarsorneq – Ilinniartitsisup mappersagaa, Atuakkior-fik Ilinniusiorfik 1997 Kopimappit Kalaallisut II: 10.-12. klas-sini allattariarsorneq Erik Skøtt Andersen, Claus Detlef og Jens Raahauge: Sæt ord på din verden, bind 1-3, Dansklærerforeningen 1991 Pernille Rosberg Frederiksen og Stine Kragholm Knudsen: Skriv! - Procesori-enteret skrivning i dansk som andet-sprog, Akademisk Forlag 2004 Birgitte Therkildsen og Nynne Wern-green: Fra tekst til tekst til tekst genre, sprog og skriftlighed, L&R Uddannelse A/S, København 2004


Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • namminersorlutik aamma

allanik peqateqarlutik paa-siniaaqqissaarnerit tunulia-qutaralugit allatanik nalu-naariaatsinillu nassuiaaser-suisinnaassasut, naliliisin-naassasut sanilliussisin-naassasullu

• namminersorlutik aamma

suleqateqarlutik allatat na-lunaariaatsillu allat suune-rinik, attaveqarnerinik, ilu-silernerinik, oqaluttuartui-sa inissisimanerinik, saq-qummeriaasiinik, sammi-saannik tunngaviinillu, oqaasiinik periaasiinillu kii-salu isumaannik nassuiaati-ginnissinnaassasut

Ilikkagassatut anguniagassanut ukununnga atatillugu atuartut allatamik misissueqqissaaru-tit tulliuttut suliarissavaat. Tulleriiaarneri naalagarsiorfigalugit malinneqassanngillat – nammineq allatap suunera imaalu naapertorlugit atorfissaqartitat sammineqassapput. Pisa-riaqarpoq atuartut ilikkassagaat allatanik allanillu misissueqqissaarnerni misissueriaatsip iluani immikkoortut sammisamut tulluartut kisiisa atorsinnaassallugit. Allatanik suliaqarnermi tunngaviusut: B Misissueqqissaarneq: immikkoortiterineq B Isumasiuineq: sammisat atuartup nammineq paasinninneranut nutserlugit B Naliliineq: atuartup allataq qanoq igineraa Allatamik paasinninneq/misissueqqissaarneq isumasiuinerlu B Naalisaaneq/eqikkaaneq B Allatap suunera (genre) B Sammisaq, iluseq, qulequtaq B Avatangiisit B Inuttat B Allattoq/nassitsisoq, oqariartuut, aqqut, saaffigisat Allatap ilusaa B Allatap sannaa B Allattup inissisimanera B Oqaatsit B Oqaatsit ataasiakkaat B Assilianngortitsinerit Sanilliussineq B Inuttut misilittakkat B Allatat: atuakkiortup imlt. atukkiortut allat allataanut B Allataanngitsut: videut, filmit aamma båndit/CD Nammineq isuma B Atuartup nammineq allataq pillugu isumaa.



• Ilinniartitsisup maluginiassavaa, nalilersuutigissavaa naliliissutigissallugulu atu-

artut … B Allatamut aalajangersimasumut misissueqqissaarutit tulluartut atornerai B misissueqqissaarneq isumasiuinerlu tunngavilersorneraat B misissueqqissaarnerup isumasiuinerullu ataqatigiinnerat paasisimaneraat B allatamik suliaqarnermi nammineq isumartik immikkoortinneraat.

Else Kleist: Naqitanik misissueqqis-saarneq – Ilinniartitsisup mappersagaa, Ilinniusiorfik 2001 (saqqaani allaqqa-sussaagaluarpoq: Atuartup mappersa-gaa). Hans A. Lynge & Else Kleist: Oqalutta-riarsorneq - Ilinniartitsisup mappersa-gaa, Atuakkiorfik Ilinniusiorfik 2000 Kopimappit Kalaallisut II: Atuakkanik misissueqqissaarneq Aksel Nissen: Tekst- og billedanalyse – Et redskab til den daglige undervisning i faget dansk, Forlaget Sprogbøger 1999 Birger Reker Holm: Grunddansk, For-laget Birgers Bøger 2003


Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit • nammineq allallu allataanni

oqalunnerup eqqorluartuu-titsinissaanut oqaatsinillu atuilluarnermut qularnaat-sumik isummerfiginnissin-naassasut

• kalaallit oqaasiisa ilusiler-

sugaanerisa pingaarnersai, taggisit, oqaluutit, kinaas-susersiutit, kingulleqqiutit, uparuartorniutit, oqaa-seeqqat, oqaqqaarniutit aamma taggisit oqaluutillu uiggiutaat kiisalu oqaaseqa-tigiit ilusilerneri ilisamasa-qarfigissagaat

Atuaqatigiit attaveqaqatigiinnermi pingaartumillu allannerni oqaasilerutit assigiinngitsut tamarmik eqqortumik atorneqarnissaat siunniutissavaat. Atuartut tamarmik ineriartortitsilluni allanneq ingerlassimassavaat taamalu allatamik qi-suarfiginnissinnaassallutik. • Atuakkanik atuarnermi atuakkiortut assigiinngitsut oqariartaasiini/allattariaasiini oqaase-

qatigiit assigiinngitsut sanilliuttarlugit oqaasilerutit misissuataarneqarsinnaapput. • Atuartut namminersorlutik suleqateqarlutilluunniit: B oqaaseqatigiit nalunartut/paasiuminaatsut ulluinnarpalaartunngortissavaat B allattarissatigut suliaminni oqaaseqatigiiliatik allat allataannut sanilliuttassavaat • Oqaaseqatigiit kisiisa sammigaanni oqaatiginiagaq naannerpaamik allatsinneqarsinnaa-

voq,ass. qimmeq. Tulliani oqaluutilerlugu, pingajuani allamik ilallugit il.il. B qimmeq B qimmeq nerivoq B qimmeq angisooq nerivoq B qimmeq angisooq neqimik nerivoq Oqaaseqatigiit taamaaliorlugit talliartortinneqassapput kingornalu oqatsit ilai piiarlugit isumaa nikisinnaveersaarlugu. Atuartut maluginiassavaat oqaatsit piiarnerini oqaatsit ilaasa allatut naaneqalersinnaasarneri, soorlu: ”Qimmip neqi kiivaa – neqi qimmimit kii-neqarpoq”.

• allattaasitoqaq atorlugu al-

latat atuarsinnaassagaat aamma allaattaasitoqqap aaqqissuussaanera ilisimas-sagaat

Atuartut sulinerini soorlu paasissutissanik katersinerini, atuffannerini imlt. sanilliussiniar-nerini ilinniartitsisup ikiussavai, innersuullugit kaammattorlugillu atuakkanik allaasitoq-qamik allatanik sammisamut tulluartunik atuilluaqqullugit. • Allattaatsitta allataatsitoqqaminngaanniit (Samuel Kleinscmidtip allattaasiliaanit) allaas-

sutai immikkut sammitinneqassapput. B ersiutit sivitsortartut (ai- au- sivitsuutillit â-) sukkariartartullu (agp - sukassutillit á,) B appersarissat sukkariartarnillit (-gk, -vf, -rk, -vk, -gp) B taannerit sukkariartarneri sivitsortarnerilu (sukassutaasallit ãma (aamma)) B ”SS” sukkariarnerunngitsumik ataasiinnarmik allattaasitaami allattagaq B -tdl, -rdl, -vdl, -gdl taarserneqarput ukuninnga: -ll/-rl B oqaatsit angisuumik mikisumillu allartittartut allanneqartartullu (atit, taaguutit oqaase-

qatigiillu nutaamik aallartittut) • Atuartut sungiusarlutik allattaasitoqqamik allatat naatsunnguit allattaasitaamut nuullugit

allassinnaavaat. Taakkununga ilanngullugu uiguutit assigiinngitsut qanoq isumaqarneri ilanngunneqarsinnaalluarput.



• Atuarnermi pingaartumillu allannerni oqaasilerutit assigiinngitsut tamarmik eq-

qortumik atorneqarneri eqqumaffigineqartariarqarsorinarput. • Ilinniartitsisup nalilersussavaa atuartut allatat allattaasitoqqamik allassimaneri

akornutiginagit imaali paasillugit atorneraat.

Lone Kokholm: Qanoq oqassaagut? Ilinniusiorfik 2001 Killiffilersuutit - Atuuttarfii nassuiaa-taat assersuuterpassuillu, Oqaasiliortut, Oqaasileriffik, Atukakkiorfik Ilinniu-siorfik 2000 Lise Lennert Olsen og Birgitte Hert-ling: Grønlandsk tilhængsliste, Piler-suiffik 1988 Stig Bjørnum: Grønlandsk Grammatik, Forlaget Atuagkat 2003 ordbogêrak, Ministeriet for Grønland 1967 OQAATSIT Oqaatsinut tapiliussaq, Atuakkiorfik - Ilinniusiorfik 1998



***********

C: Tapiliussat

Kalaallisut – decembari 2004 C2


Tapiliussaq C1 – Allaqqissaarnermik ilinniartitsineq (tapiliussaq maannakkut suliarineqarpoq kingusinnerusukkullu nassiunneqassalluni)



Tapiliussaq C2 – Atuartunut ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaaseqanngitsu-nut kalaallisut ilinniartitsineq (tapiliussaq maannakkut suliarineqarpoq kingusinnerusukkullu nassiunneqarumaarluni)



Tapiliussaq C3 – Angajullerni kalaallisut atuartitsinermi atuartitsissutissat akimorlugit atuartitsinermik ingerlatsinissaq Atuartitsissutissat akimorlugit atuartitsinermik ingerlataqarnissamut siunnersuusiap matumani al-laatigineqartup, atuartitsissutissamut kalaallit oqaasiinut, atuartitsissutissat atuartitsissutissallu imminnut qanitariissut makkuusut ilikkagassatut anguniagassartaasa ilaanniit tapertuisoqarsima-voq: Qallunaat tuluillu oqaasiinit Inuiaqatigiilerinermit Matematikkimit Pinngortitalerinermit Inuttut inerikkiartornermit Sumiiffinni qinigassiissutinit - atuartitsissutissaniit imminnut qanitariissunit eqqumiitsuliorner-mut tunngassuteqartunit, soorlu assassornermit ilusilersuinermillu aamma eqqumiitsuliorneq il-lussanillu titartaanermit. Qulequtaq: ”Angalaneq” Siunertat – atuartitsissutissani atuartitsissutissanilu imminnut qanitariissuni ilisimasassanik pisinnaasas-

sanillu tapertuilluni atuartut atuartinneqarnissaat, – atuartut taamatut atuartinneqarnerminni suleriaasissaminnik assigiinngitsunik pissarsisinne-

qarnissaat, – atuartut ilikkariartornertik naapertorlugu takorluukkanik pilersitsisinnaalernissaat suliakkiis-

sutinillu aalajangeriikkanik naammassinnissinnaalernissaat, – atuartut suliaminnik tamakkununngalu tunngatitanik nalilersuinerminnik saqqummiisinnaa-

lernissaat, – atuartut ingerlariaqqinnissamut siunnersuuteqarsinnaalernissaat aammalu – atuartut inaarutaasumik nalilersuisinnaalernissaat. Anguniakkat – atuartut aalajangersimasumik sammisaminnut atuakkat suliassamut tunngassuteqartut imari-

satigut nalunaarsuutitaannik, ujarliutitaannik, assiliartaannik, qulequtaannik, oqaasertalersuu-titaannillu atuisinnaassasut,

– atuartut atuakkanik atorniartarfimmi atuakkanik ujarlerfinni atuarfimmilu atuakkani aalaja-ngersimasunik sammisalinnik qulequtaq aalajangersimasoq pillugu paasissutissanik ujarler-tarnissaat,

– atuartut qulequtaq aalajangersimasoq pillugu netimi ujarliut atorlugu paasissutissanik pissar-siortarnissaat,

– atuartut webeqarfinnik, ilaatigut Lademann Online Leksikonimik, atuisarnissaat, – atuartut suliaqarnerminni paasissutissat piviusut pisimasuviunngitsullu immikkoortissinnaa-

lissagaat, – atuartut ineriartortitsilluni allaatiginneriaatsimik atuinissaat, – atuartut piffissami aalajangersariikkami suliaqartarnissaat taamaaliornerminnilu kisimiillutik,

eqimattakkaarlutik ilinniartsisisortilluunniit peqatigalugu suliassaminnik ingerlatsinissamin-nut piareersaasiortarnissaat, aammalu

– atuartut katitikkatik tunngavigalugit allatamik nalunaarusiorsinnaalernissaat.


Naammassisassat – Atuartut assaannarmik allatamik qarasaasiarluunniit atorlugu aallatamik nalunaarusiussapput

assiliartanik, allatanik assigisaanillu atuartitsissutissanut tunngasunik imalimmik. Paasissu-tissat atuakkanit aalajangersimasunik sammisalinnit internetimillu katersorneqassapput.

– Nalunaarusiap imarissavai: saqqaa, imarisaanut nalunaarsuut, nalunaarusiap mumingani alla-gaqaat, najoqqutat allassimaffiat, assitaliussat.

– Nalunaarusiaq naammassisaq atuaqatigiinni saqqummiunneqassaaq, nalilerneqarnissaalu siu-nertaralugu ilinniartitsisunut tunniunneqassalluni.

Atuartut pisinnaariigassaat Allannermi atuarnermilu atuartut piginnaasutsimikkut nammineerlutik allatat pissarsiffigisin-naassavaat kiisalu allatamik kukkuneqannginneri nalilersinnaassallugit. Atuartut: – Mikroværksted skoleaftale 10-finger 2.0 ilikkareerlugu atorsinnaassavaat, – Wordimi allatanik aaqqissuisinnaassapput, – atuarfiup qarasaasianut atassuteqarfianut isersinnaassapput kodilerisinnaassallutillu, nammi-

nerlu qarasaasiami toqqorsivimminnut allataminnik, assilissanik assigisaannillu toqqorteri-sinnaassallutik.

Piffissamik atuinissaq Qulequtaq ”Angalaneq” sapaatip-akunnerini sisamani ingerlanneqartussanngorlugu piareersar-neqassaaq atuartitsissutini: kalaallisut, qallunaatut, tuluttut, inuiaqatigiilerineq, matematikki, pinngortitalerineq, inuttut inerikkiartorneq aammalu sumiiffinni qinigassiissutit. Atuarfiup qarasaasialeriffia nalunaaquttap-akunnerini atuartitsiviusuni tulleriinni marlunni inni-minnereerneqassaaq atuartut IT-p iluani sammisassanik nutaanik ilinniartitsisunit nassuiaaffigi-neqarnissaat atuartullu tamakkuninnga misiligaanissaat piffissaqarluartinniarlugu.

Projektip ingerlanerani tamarmi atuarfiup qarasaasialeriffia ullormut nalunaaquttap-akunnerini marlunni atorneqarsinnaanngorlugu inniminneerneqassaaq taamaaliornermi atuartut piffissaqar-lutik tamanut naammaginartumik suliaminnut tunngasunik itisiliillutik, ujarlerlutik nalunaaru-siorsinnaanngorlugillu.

Atuartitsissutissat akimorlugit ingerlataqarnermi atuartitsissutit ataasiakkaat imarisaat Atuartitsissutit inuiaqatigiilerineq, pinngortitalerinerlu aamma oqaatsinik atuartitsinerit aallaa-viupput suliaqarfiillu ataqatigiissaagaallutik. Atuartitsissutit taaneqartut saniatigut matematikki, inuttut inerikkiartorneq sumiiffinnilu qinigassiissutini sammisat, soorlu eqqummiitsuliorneq il-lussanillu titartaaneq, ilanngunneqassapput. Atuartitsissutini paasinneriaatsit suleriaatsillu suliap imaasa assigiinngitsut paasineqarnissaannut ilapittuutaassapput. Suleriaatsit tamakkua, atuartut eqqarsartaatsimikkut piginnaasaat kisiisa pinnagit aammali nutaanik pilersitsinikkut, eqqumiitsu-liornikkut, inooqatigiinnikkut assassornikkullu paasinneriaatsit ilanngussorneqarnissaannut peri-arfissiipput. Ilikkagassatut anguniagassat atorneqartut: Kalaallisut atuartitsinermit: Attaveqaqatigiittarnermit: – oqaloqatigiinnerni, suleqatigiinnerni oqallinnernilu oqaatsinik patajaatsumik, allanngorar-

luartumik isummanillu tunngavilersuisumik oqalussinnaassasut, – suliat ilusii pissutsit suunerinut tulluartut ilisimaraalugit saqqummiussinnaassagaat ingerla-

teqqissinnaagaallu aamma qularnaatsumik namminersortumillu oqaatiginnissinnaassasut,


– oqaloqatigiinnerni oqaluunnernilu allat oqaluinnarlutik saqqummiussinerini, tusarnaarluar-

sinnaassasut ammasuullutik, paasiniaasuullutik nalilersuisuullutillu, – allakkianik aliikkutassianik imalinnik aamma piviusunik nalorninatik naammaginartumillu

sukkassusilimmik atuarsinnaassasut, – allakkiat atorlugit eqqarsarnerminnut siunertaminnullu atuarneq atorsinnaassagaat, – allanneq iluaqutitut ilisimaarisamik isumaliornartumillu allanut atatillugu, soorlu pisunik al-

lattuinermi sukkasuumillu allattuinermi aamma pingaarnersiuilluni allattuinermut tunngatil-lugu atorsinnaassagaat,

– nunarsuaq tamakkerlugu e-mailinik atuisinnaassasut aamma elektroniskiusunik saqqummius-sassaliorsinnaassallutik, soorlu internetikkut nittartakkanik.

Paasissutissarsiornermit: – paasissutissiiffinnit paasissutissanik, soorlu atuakkanik atorniartarfinni, toqqorsivinni inter-

netimilu kiisalu inunni allani, ujarlersinnaassasut kiisalu paasisat apeqquserlugit namminer-suutigalugillu suliaqarnerminni atorsinnaassagaat.

Aaqqissuussamik oqaatsinik suliaqarnermit oqaatsinillu pigiliussiniarnermit: – nammineq allallu allataanni oqalunnerup eqqorluartuutitsinissaanut oqaatsinillu atuilluar-

nermut qularnaatsumik isummerfiginnissinnaassasut, – allatap pingaarnersaanik iluseq naleqqunnerusoq naapertorlugu oqaasertanik ataasigut titar-

tuinikkut nalunaarsuillutik, oqaatsinik atuagassanik allattuillutik, imaqarnersiuillutik, oqalut-tuareqqiillutik allattuillutillu attassisinnaassasut,

– attaveqaqatigiinnerup siunertaanik siuarsaaniarnermut paasissutissanik katersisinnaassasut, ataatsimut isiginnissinnaassasut imarisassamullu najoqqutassiorsinnaassasut,

– namminersorlutik aamma allanik peqateqarlutik paasiniaaqqissaarnerit tunuliaqutaralugit al-latanik nalunaariaatsinillu nassuiaasersuisinnaassasut, naliliisinnaassasut sanilliussisinnaassa-sullu.

Qallunaatut atuartitsinermit: Paasissutissarsiornermiit: – najoqqutani assigiinngitsuni piviusuni, soorlu atuakkani, atuagassiani internetimilu, sammi-

saq aalajangersimasoq pillugu paasissutissat tulluartut danskisut atuartitsinermi atuartitsissu-tinilu allani atugassatik ujartorsinnaassagaat, immikkoortitersinnaassagaat atorsinnaassagaal-lu.

Tuluttut atuartitsinermit: Paasissutissarsiornermiit: – najoqqutani assigiinngitsuni piviusuni, soorlu atuakkani, atuagassiani internetimilu, sammi-

saq aalajangersimasoq pillugu paasissutissat tulluartut namminneq allanilu atuartitsissutini atugassatik ujartorsinnaassagaat, immikkoortitersinnaassagaat atorsinnaassagaallu.

Inuiaqatigiilerinermit: Silarsuarmit avatangiisitsinnit: – nunarsuup assinga ilisimallugulu qularnaatsumik sumiiffissiorfigisinnaassagaat, – nunassiortoriaatsit ineriartorneri taakkulu 1900-kkunni aamma 2000-kkunni nunarsuarmi

sumiiffinni assigiinngitsuni inuiaqatigiinnilu assigiinngitsuni tunngavii, tamatumunnga illo-qarfissuaqalernerit ilanngullugit, ilisimasaqarfigissagaat,

– inuussutissarsioriaatsit tunisassioriaatsillu, kulturit inooriaatsillu assigiinngitsut nunagisani nunarsuarmilu tamarmi pinngortitami avatangiisinut assigiinngitsutigut sunniuteqartarneri paasisimasaqarfigitsiassagaat.


Matematikkimit: Matematikkip atuuffiinit: – assigiinngitsunut tunngatillugu kisitseriaatsit arlaannik toqqaasinnaassasut, procentinik paa-

sinnittaatsit atorsinnaassagaat naleqqiussillunilu kisitseriaatsit atorsinnaassagaat, – inuiaqatigiinni ineriartornermut, soorlu aningaasaqarnermut, teknologiimut, pinngortitamut,

avatangiisinut, kulturimut, sunngiffimmut peqqinnissamullu, isummersuutinut attuumassute-qartut assersuutit ilisimasaqarfigissagaat,

– assassornermi eqqarsaatersornernilu naammassiiniarnernut matematikki iluaqutitut tamati-goortutut atorsinnaassagaat. Eqqarsaatigisarialinnik naammassiiniarnermit attaveqaqatigiinnermillu: – paasissutissat matematikkimi taaguutinik imallit paasisinnaallugillu isummerfigisinnaassa-

gaat, – misileraallutik misissuillutillu suleriaaseqarsinnaassasut ilikkagassatigullu paasisat inerneri-

nik oqaatiginnissinnaassasut.

Pinngortitalerinermit: Uumasulerinermit teknologiimillu – pinngortitami atueqatigiinnermut inuup akuliussimanerata sunniutai pillugit ilisimasaqassa-

sut. Inuttut inerikkiartornermit: Suleqatigiissinnaanermit attaveqaqatigiisinnaanermillu – attaveqaqatigiinnermut piginnaasatik, ajornartorsiutinik qaangiiniarnermut periaatsitik sule-

qateqarsinnaanermullu piginnaasatik ineriartortittuassallugit ilisimassagaat, – eqimattat peqataaffigisamik toqqissisimanissaannut akisussaaqataassasut.

Sumiiffinni qinigassiissutinit: Atuartitsissutissap siunertaaniit tigusaq: – atuartut atuartitsissutit susassaqarfii sisamat, makku: assassorneq ilusilersuinerlu, eqqumiit-

suliorneq illussanillu titartaaneq, timersorneq silamiinnerlu kiisalu nipilersorneq, erinarsor-neq, timip aalatinnera isiginnaartitsinerlu, paasisaqarfigissagaat tamatigoortumillu piginnaa-saqarfigilissaagaat.

Maskiinanut ujarliutinut webeqarfinnullu assersuutit – www.AltaVista.dk/billede – www.lademann.dk Atuartut webeqarfinnik naliliiniarnerminni sianigisassaannik aalajangersimasunik allas-simaffik – Qulequtaq erseqqissuua imarisaanik oqaatiginnittoq? – Aallaqqaateqarpa (ilitsersuummik) quppernerni tulliuttuni sunik nassaassaasunik oqaatigin-

nittumik? – Imarisaasut eqqortuunersut takusinnaaviuk? – Nittartakkani allani ujarlernissaq pisariaqarpa? – Najoqqutanik allattuiffeqarpa? – Nittartakkami atuaannagassaanngitsunik allanik suliaqartitsisoqarpa (interaktivitet)? – Webimi paasissutissat qanoq pisoqaatigippat? – Nittartagaq kimit pilersinneqarsimava? – Maluginiaruk nittartagaq ussassaarutaanersoq imlt. paasissutissiiffiunersoq.


– Nittartagaq atorsinnaaviuk? – Nittartakkami assiliartaqarpa, diagrammeqarpa allanilluunniit nalunaarsuutitaqarpa? – Paasissutissanik allanik pissarsivigisinnaasannut linksinik innersuussuteqarpa? Atuartut webeqarfinnik naliliiniarnerminni sianigisassaannut alajangersimasunik siunner-suuteqarneq pillugu pamersaaneq tunngavigalugu isummersuutit Atuartut siuliani taaneqartut webeqarfiit ujarlerfiillu paasissutissiissutaannik nalilersuisinnaanis-saat pingaartinneqassaaq. Atuartut piginnaasaat aallaavigalugit webeqarfiit taaneqartut marluin-naatinneqarput paasissutissat amerlassusaat killilersimaarniarlugit paasissutissallu ataatsimut ta-kujuminartuutinniarlugit. Atuartut ujarlerfiit atorneqartarnerinik ilinniartinneqalersinnagit, nuna sammiumasartik toqqa-reersimassavaat, atuakkanik nuna pillugu imalinnik nassaareersimassapput paasissutissanillu atuareersimassallutik. Qarasaasialeriffimmi aaqqissuussineq Qarasaasialerinermik atuartitsivimmi seqersitsissut qarasaasiat ilaannut atassuserneqarsimassaaq. Seqersitsissut ilinniartitsisut tamarmik IT-mut tunngassuteqartunik nutaanik nassuiaanermi ator-sinnaassavaat. Atuartut nammineerlutik suliassaminnik ingerlatsilinnginnerini ilinniartitsisup se-qersitsissut atorlugu ujarlerfiit pillugit saqqummiussissaaq, atuartut tamarmik erseqqissumik ma-linnaasinnaaniassammata. Immikkoortut ataasiakkaat tulleriiaarlugit ilinniartitsisup saqqummi-ussussavai kingornalu atuartut namminneq qarasaasiaminni saqqummiunneqartoq misiligarlugu sungiusassavaat. Atuartut sulinissaannik aaqqissuussineq Atuartut qarasaasiaq ataaseq marluuttassavaat qarasaasiakkut ujarlerfiit atornissaannut sungiu-sarnerminni tapersersoqatigiiniassagamik. Atuartut tamarmik immikkut pikkoriffeqarnermikkut marlukkaarluni sulineq atuartunut ataasiakkaanut ujarlerfiit atorneqarnerini paasinninnermut oqi-lisaataasussaavoq. Marlukkaarnermi atuartut sulinerminni kukkunerisatik annikillisissinnaavaat iluarsiuminarnerulersissinnaallugillu; atuartut taamatut akunnerminni oqaloqatigiinnermikkut oqalliseqarnermikkullu kukkunerit qanoq iluarsineqarsinnaaneri pilertortumik paasisinnaavaat, taamaaliornermikkullu paasissutissat nutaat pigiliutipallassinnaanngussavaat. Atuartut nalunaarusiaq kisimiillutik suliarissavaat taamaalu pisariaqanngitsumik utaqqisaqattaat-tassanatik; taamaakkaluartorli ilinniartitsisup pisinnaanngiffiani ujarlerfinnik sammisaqarnermin-ni suleqatertik isumasioqatigisinnaajuassavaat - atuaqammik aperisaqarsinnaaneq ilitsersorneqar-sinnaanerlu tamatigut atuartunit ataasiakkaanit ilisimassallugu pitsaasuummat. Ujarlernermi suliassanut assersuutit Atuartut namminersorlutik suliaqalinnginnerini qarasaasiakkut ujarlerfiit (søgeprogrammit) ilisa-ritinneqaqqaassapput webeqarfinnik naliliiniarnerinni aalajangersimasunik sianigisassaannik al-lassimaffiup nassuiaatiginissaanut. Siullermik webeqarfik oqallisigineqassaaq tulliullugulu nit-tartakkami aallaqqaasiussatut paasissutissat takuneqarsinnaasut ujarneqassapput. Kingorna atuar-tut tamarmik nunamik aalajangersimasumik ujaasitinneqassapput sianigisassallu sinneri tullerii-aarlugit eqqartorneqassapput. Webeqarfiit ilisaritinnerini nittartakkat paasissutissiineri malugiarniarlugit eqqartorneqarsin-naapput. Suliaqarneq malitseqartinneqassaaq ataatsimut eqqartuinermik, nittartakkat paasissutissanik nas-saarfigiuminarnerinik, paasissutissat qanoq allanngorartiginerinik imarisamikkullu imaasalu eq-qussusaannik.


Naggataatigut ujarlerfimmi www.AltaVista.dk.-mi assinik ujarlerneq nassuiarneqassaaq. Nuna aalajangersimasoq assersuutigineqaqqissaaq atuaqatigiinnilu oqallinneq atuartut sianigisassaan-nik aalajangersimasunik allassimaffik aallaaviussaaq. Atuartut asseq kopeerlugu Wordimi allak-kiamut ivertissavaat. Nasuiaanerit kingornatigut atuartut nunamut namminneq toqqakkaminnut tunngassuteqartunik paasissutissanik ataasiakkaanik assinillu ujarlertinneqassapput. Sulinermut unnga ujarlerfinni asiigiinngitsuni ujarlernissaminnut atuartut pisinnaasaqalereersimassapput. Maskiinat ujarliutit amerlasoorpassuupput. Ujarlerfiit pingasut atuartut ujarlerfigisinnaasaat ukuupput: www.google.com imlt. www.google.gl www.altavista.com www.kvasir.dk Naliliineq Ingerlatsinerup naammassinerani naliliinermi makkua ilanngussorneqarsinnaapput:

• Sulinerup ingerlarnga • Ilisimalikkat ilanngussuussat • Inerniliussaq • Suleqatigiinneq • Saqqummiussineq • Sulinermi anguniakkat anguneqarpat?

Atuartitsissut ”Angalaneq” Inerniliussaq: – Suliap ingerlanerani atuartut logbogileritinneqartassapput (logbogi pillugu immikkoortoq

ataaniittoq takuuk); paasissutissat suliamut attuumassuteqartut tamaasa allattortassavaat ik-kuttassallugilluunniit. Logbogit suliap naammassinerani ilinniartitsisumut tunniunneqassap-put.

– Naggasiullugu atuartut PowerPoint atorlugu atuaqatiminnut takusassiussapput. Saqqummii-neq PowerPointimik takutitsinerussaaq oqalulluni nassuiaanertalik.

Atuartut pisinnaariigassaat: Atuartitsissutissat akimorlugit atuartitsinermi matumani atuartut nunamut namminneq toqqakka-minnut takorluuillutik angalassapput. Atuartut angalanissartik pilersaarusiussavaat nunamut illo-qarfiisalu pingaarnersaannut paasissutissanik katersuissallutik. Paasisuttissat tamakku saniatigut atuartut nuna pillugu immikkut ittunik paasisutissanik namminneq soqutigisaminnik ilangussuis-sapput. Tassaasinnaapput nipilersornermut, upperisamut imaluunniiit inuiaqatigiinnikkut politik-kikkulluunniit pissutsinut tunngasut, il.il. Taamaaliornerminni atuartut nunami toqqakkaminni pissutsinik itisiliinissaminnut periarfissaqassapput. Atuartut namminneq sukassusertik naapertorlugu sulissapput. Atuartup ataatsip aangalanissani suli pilersaarusioraa allap nuna sammisani allaaserilereersinnaavaa.


Atortussat:

• Atuartut logbogissaat • Qarasaasiat internetimut atassutillit • Atlasi • Leksikonit • Nuna pillugu paasissutissat tamalaat

Atuartitsissutissap ingerlanera:

1. Ilinniartitsisup sammisassaq logbogillu suliap ingerlanerani atorneqartarnissaa nassuiaa-tigissavai (logbogi pillugu immikkoortoq ataaniittoq takuuk).

2. Atuartut tamarmik immikkut nunamik angalaffigerusutaminnik toqqaassapput. Logbogi-

mut nuna toqqagartik pillugu nalunngeriikkatik allattussavaat. Tassunga ilanngussoruma-satik tamaasa taagorsinnaavaat, soorlu nunalerinermut, aningaasaqarnermut, nunap inui-nut tunngasut il.il. Pingaaruteqarpoq atuartut ilisimariikkaminnik sapinngisartik tamaat allattuinissaat.

3. Atuartut ataasiakkaat nunap illoqarfiisa pingaarnersaannut angalanissartik maanna piler-

saarusiussavaat, tassungalu Interneti pisariaqarluinnarpoq. Sutigut angalanissat, akit assi-giinngitsut kiisalu angalanissat sivisussusii assigiinngitsut ujarneqassapput. Logbogimut allattuinissaq eqqaamaneqassaaq.

4. Maanna atuartut nunap illoqarfiisa pingaarnersaannut apuussimanertik takorluussavaat.

Nuna aamma illoqarfiisa pingaarnersaat pillugit paasissutissanik assigiinngitsunik misis-suissapput. Makkuusinnaapput:

• Nunap aammalu illoqarfiisa pingaarnersaata inuisa amerlassusii • Nunap annertussusia • Inui pillugit allaaserinninneq (ukioqatigiinnut agguaaneq, ukiut inuuffiit, upperi-

sat) • Nunap isikkui assigiinngitsut • Illoqarfimmi takorannersut • il.il.

5. Tamatuma kingorna nunami angalanissartik atuartut pilersaarusiussavaat. Nunami anga-

lanissap immikkut ittunik paasissutissanik atuartut soqutigisaannik pissarsinissaq periar-fississavaa. Assersuutigalugu USA-mi toqumut pillaasarneq isumersorfigisinnaavaat, Ki-nami inuttut pisinnaatitaaffinnut tunngasut sammisinnaavaat imaluunniit Cubami nipiler-soriaatsip Salsap pinngornera ineriartorneralu misissorsinnaallugu. Sammineqarsinnaasut periarfissat amerlaqaat atuartut namminneq aqutassaat.

6. Suliaq naggasiullugu atuartut atuaqatiminnut saqqummiussissapput ilamillu suliaat oq-

qaaseqarfigissallugit. Logbogi qanoq atorneqassava? Suliap aallartilernerani atuartut tamarmik allattaavinnik A4-sut angitigisunik logbogissaannik tu-nineqassapput. Logbogimut allattuineq atuartitsinerup ingerlaneranut pingaaruteqaqaaq, taa-maammallu atornissaa ilitsersuutigineqarluassaaq.


Atuartut logbogimut suut tamaasa suliaminnut pingaarutillit allattussavaat. Paasissutissat pingaa-rutillit, nittartakkat iluaqutaasut adressii, suliap pilersaarusiornera il.il. Logbogimut allattorneqar-sinnaapputtaaq atuartut sulinerminni aporfigisartagaat. Ilinniartitsisup piumasarippagu logbogi angalanermi ullorsiutinut immikkoortoqartinneqarsinaavoq. Atuartitsissutip naanerani logbogi PowerPointikkut saqqummiinermut tapiliussatut tunniunne-qassaaq. Ilinniartitsiup nammineq ilassutitut siunnersuutai:

Documents

Kalaallit oqaasiinik atuartitsinermi ilikkagassatut ... · kutut atorneqartarput atorneqarnermikkullu ineriartortinneqartuarlutik. Meeqqat oqaaseqareerlu-tik atualertarput oqaatsitillu