Kalaallit nunaanni allattaaseqarneq 2020. 10. 7.¢  Rina M£¸ller Lorentzen Sprog, Litteratur og Medier

  • View
    0

  • Download
    0

Embed Size (px)

Text of Kalaallit nunaanni allattaaseqarneq 2020. 10. 7.¢  Rina M£¸ller Lorentzen...

  • Rina Møller Lorentzen

    Sprog, Litteratur og Medier

    Upernaaq 2020

    1

    Bachelorinngorniarluni allaaserinninneq – Kalaallit Nunaanni allattaaseqarneq

    KALAALLIT NUNAANNI

    ALLATTAASEQARNEQ

    Rina Møller Lorentzen

    Sprog, Litteratur & Medier – Ilisimatusarfik Nuuk

    Bachelorinngorniarluni allaaserinninneq

    Ilitsersuisoq: Naja Trondhjem

    Upernaaq 2020

    Ulloq tunniussiffik: 30. Juni. 2020

    20 ECTS Point

    Assip aaneqarfia: https://www.uni.gl/newsletters-gl/ilisimatusarfik-newsletter-shaping-the-arctic-

    maaji-2018.aspx (07.05.2020)

    https://www.uni.gl/newsletters-gl/ilisimatusarfik-newsletter-shaping-the-arctic-maaji-2018.aspx https://www.uni.gl/newsletters-gl/ilisimatusarfik-newsletter-shaping-the-arctic-maaji-2018.aspx

  • Rina Møller Lorentzen

    Sprog, Litteratur og Medier

    Upernaaq 2020

    2

    Bachelorinngorniarluni allaaserinninneq – Kalaallit Nunaanni allattaaseqarneq

    Imarisaasa allattorsimaffiat: Aallaqqaasiut:....................................................................................................................................... 3

    Suliassiissutip ilisaritinnera: ................................................................................................................ 4

    Suliassiissutip killilernera .................................................................................................................... 4

    Misissuinermi periuseq (Metode): ....................................................................................................... 5

    Teorinik ilisarititsineq: ......................................................................................................................... 9

    Oqaluttuarisaaneq: ............................................................................................................................. 12

    Oqaatsit allanngoriartortarnerat: ........................................................................................................ 14

    Allattaaseqalerneq: ............................................................................................................................. 15

    Atuakkat tunumiusut avanersuarmiusullu saqqummersinneqartarsimasut: ....................................... 20

    Apeqqusiat akissutisiarisimasallu: ..................................................................................................... 24

    Siunissamut pilersaarutit: ................................................................................................................... 29

    Naggasiineq:....................................................................................................................................... 30

    Atuakkat atorsimasat najoqqutarisimasallu allattorsimaffiat: ............................................................ 32

    Bilag: .................................................................................................................................................. 36

    Kort resumé af min bachelor projekt: ................................................................................................ 55

  • Rina Møller Lorentzen

    Sprog, Litteratur og Medier

    Upernaaq 2020

    3

    Bachelorinngorniarluni allaaserinninneq – Kalaallit Nunaanni allattaaseqarneq

    Aallaqqaasiut:

    Sumiluunniit oqaatsinik piujuaannartitsinissamut sakkussat annerpaartarisarpaat allattaaseqalerneq.

    Tassami oqaatsit allattaaseqartinneqanngitsut oqaatsinit allanit avataaneersunit

    sunnertikkiartornermikkut sukkanerusumik allanngoriartorsinnaasarmata. Kinguaariit oqaatsiminnik

    ingerlatitseqqiisarnerat pitsaavallaarsimanngikkaangat, nunasiaataanerulluunniit kingunerisaanik

    oqaatsinik allanik pingaarnerutitsilluni inissisimatitsisoqarneratigut ajornerpaaq

    anguneqarsinnaasartoq tassaavoq: Oqaatsit atorneerullutik tammaannarsinnaasarneri. Oqaatsivut

    kinaassutsitsinnut kulturitsinnullu ilisarnaatigaavut, taamaattumillu eriagisassaralugit.

    Allattaaseq aaqqissugaavoq oqaatsit allaganngorlugit takuneqarsinnaanngoqqullugit (Cahill&Rice,

    2014:2). Oqaatsit allanngujaallutik inissisimasut taakkuupput ukiorpassuarni

    allattaaseqareersimasartut, aammalu nipisiuinikkut oqaatsillu pissusiinut tulluartumik allattaatsimik

    pilersitsisimasut. Taamaattoq nunarsuarmi oqaaserpassuaqarpoq suli ulloq manna tikillugu

    allattaasitaartinneqarsimanngitsunik (Cahill&Rice, 2014:73). Oqaatsit kinaassutsimut

    ilaalluinnarmata inuiaat (etniskimik) pisinnaatitaaffiinut ilaapput oqaatsiminnik

    allattaaseqaleriartortitsinissaminnut inerisaaqataasinnaanerat. Tassuunakkut

    takussutissaqalissammat kulturiminnik piujuaannartikkusutaminnik kinguaariinnut

    ingerlatitseqqinnerat, anersaakkut ineriartoqatigiinnerat, aammalu ataatsimoorussamik

    kulturimikkut pisuunnguallaatigisaminnik peqalernerat (Cahill&Rice, 2014:74).

    Allattaasiliornermi allattaasissap ilusissaanik ilusilersueqatigiinnermi pingaaruteqarluinnartut

    ilagaat naqinnernik ilisarnaatitullu atorneqartartunik (symbolinik) aalajangersaalluarnissaq,

    tassuunakkut oqaatsit atorneqartut tulluarnerpaamik allattaaseqalernissaat anguniarneqartarmat.

    Taakkuinnaanngillalli. Nipisiuineq, oqaaseqatigiilerineq, oqaatsillu pissusiinik

    ilisimasaqarluarnissaq pingaaruteqarluinnartarpoq, periutsillu atorneqartartut

    assigiinngitsorpassuupput (Cahill&Rice, 2014:74ff).

    Kalaallimmita allattaaseqaleriartorsimanerat qanoq oqaluttuassartaqarpa? Ullutsinnimita

    allattaaseqarnerup tungaatigut qanoq inissisimasoqarpa?

    Kalaallit Nunaat isorartoorujussuuvoq, oqaatsillu allanngoriartorsimaneri pissutaallutik

    sumiorpaluutsit imak assigiinngitsigipput, allaat ilaanni kalaaleqatigiit iluminni sumiorpaluutsitik

    namminneq atorlugit oqaloqatigiinniarunik tamakkiisumik paaseqatigiinngitsoortoqarsinnaasarluni.

    Innuttaasummita taamatut inissisimanertik qanoq misigiffigisarpaat?

  • Rina Møller Lorentzen

    Sprog, Litteratur og Medier

    Upernaaq 2020

    4

    Bachelorinngorniarluni allaaserinninneq – Kalaallit Nunaanni allattaaseqarneq

    Suliassiissutip ilisaritinnera:

    Uani inaarutaasumik Bachelorimut naammassissutissannik allaaserinninnissanni qulaani apeqqutit

    taakkartukkakka akissutissarsiniassavakka. Tassunga tunngaviusut ilagivaat kalaallit

    oqaluttuarisaanerannut tunngasunik soqutigisaqartuaannarsimanera, taamaalillunga

    allattaaseqaleriartorsimanerup oqaluttuassartaanik aammalu ullutsinni sooq taamak

    inissisimasoqarneranik itinerusumik paasisaqarusulersimagama. Pingaarnertut misissuiffigisassakka

    pingasuupput, tassa oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartut atuakkat saqqummersinneqarsimasut

    atorlugit misissuissagama aammalu avinngarusimanerusuni najugallit sumiorpaluutsitik atorlugit

    pisortatigoortunik allattaaseqartinneqannginnertik qanoq misigiffigisarneraat paasiniarlugu

    apersuissagama. Pingajuattut misissuineq Oqaasileriffimmut apersuiartornerussaaq, tassani

    allattaaseqarnerup tungaatigut siunissamut pilersaarutit itinerusumik paasisaqarfigerusukkakkit.

    Suliassiissutip killilernera

    Allaaserinninnermi matumani pingaartippara atuakkat saqqummersinneqarsimasut atorlugit

    allattaaseqaleriartorsimanermut tunngassuteqartunik misissuinissara aammalu

    avinngarusimanerusuni najugallit allattaaseqarnerup tungaatigut qanoq misigisarnerannut

    tunngasunik misissuiffiginissaat. Tassani pingaartippara misissuiffigisassama namminneerlutik

    meeraanerminninngaanniit avinngarusimanerusumi inooriaaseq misigisaqarfigisimassagaat,

    sumiorpaluutsitik atorlugit peroriartornerminni meeqqat atuarfianni misigisatik tunngavigalugit

    ilaatigut apeqqutinik akissuteqartussaammata. Taamaammat misissuinerit immikkoortuisa aappaat

    avanersuarmiuinnarnut tunumiuinnarnullu tunngasuteqartunik misissuineruvoq, taakkua

    sumiorpaluutaat immikkuullarissuummata misissuiffigerusussimagakkit.

  • Rina Møller Lorentzen

    Sprog, Litteratur og Medier

    Upernaaq 2020

    5

    Bachelorinngorniarluni allaaserinninneq – Kalaallit Nunaanni allattaaseqarneq

    Misissuinermi periuseq (Metode):

    Allattaatsinut tunngasunik misissuinissanni paasissutissat oqaluttuarisaanermut tunngassutillit

    atuakkani saqqummersinneqarsimasuninngaanneernissaat pingaartippara, tassuunakkut

    ilumuussuseq tunngavissaqarluartoq atorlugu qangarsuaq pisimasunut tunngasunik allannissara

    qulakkeersinnaajumallugu. Tassani atuakkat assigiinngitsut paasissutissanik aallerfigeqattaakkakka

    empiritut atussavakka, taakkuummata ullutsinni inissisimaffitsinnut piartornitsinni

    susoqarsimaneranik oqaluttuartuusussat. Misissueriaaseq taanna aamma taaneqartarpoq Literature

    review (Bryman, 2016:6). Oqaatsit allanngoriartorsimanerannut tunngasuni allaaserinnileruma

    oqaatsit qangaanerusoq qanoq allanneqartarnerat allariarlugu, allannguutaasimasumut

    ingerlaqqinnermi tikkuut symboliusoq una: (→) ilisarnaatitut annikitsumik atussavara, tassani

    oqaatsit marluk takutinniakkama akunneranni nassuiaatinik tallisaasunik peqartikkusunnginnera

    pissutigalugu, tikkuutip takussusiinnassammagit siornatigut allanneqartarsimaneraniit oqaatsip

    tullianut qanoq allanngortoqarsimanersoq takussusertassamma