Lippu 03/09

JAA/EI YDINVOIMA Asiantuntijat vastaavat s. 4 POLIITTINEN MAINONTA SUOMESSA Muhkeat budjetit, europarlamentaarikon vaalikampanja maksoi keskimäärin 72 000 euroa s. 10 kUNTIEN TALOUS rAPAkOSSA s. 13 VASTUULLINEN MATkAILIJA MAAILMALLA Etiikka ja ekologia s. 16

SoSialidEMokraattiSEt nuorEt 3/2009

ra

kE

nn

uSt

yö

Ma

a, o

lkil

uo

to 3

noStin rullan MuovipuSSilta vaikuttavalta kääröltä keittiön pöydälle. toinen asukas tuijotti minua ja kysyi ”mitä ihmettä nuo on?”. aloin sitten kertomaan maailman pelastamisesta ja miten siihen voi vaikuttaa pienillä asioilla. Esittelyni jälkeen oli johtopäätös se, että joudun viemään biojätteeni itse roskiin kun kerta sellaisen systeemin olin kotiin tuonut. Hieman otti päähän, sillä osaan vältellä roskien vientiä. Eipä biojäteroskiksen tuomisesta talouteen tarvinnut keskustella toista kertaa. viemäni ensimmäisen pussin jälkeen vei toinen asukas yhtä sujuvasti molemmat pussukat roskakatokseen.

Elämme hoo-et-ämmä sukupolvea, joka matkustaa lentäen ja on tottunut kuluttamaan eri tavalla kuin omat vanhemmat. pikku hiljaa tässä sukupolvessa on kuitenkin ollut havaittavissa muutosta kulutuksen suhteen. kierrätän itselleni turhaksi jääneet esineet ja lajittelen roskat sen mukaan mitä taloyhtiön roskakatos antaa mahdollisuuksia. lamputkin ovat vaihtuneet pikkuhiljaa energiansäästö-lamppuihin ja pistorasioitakin sammuttelen jo tottuneesti. vielä on kuitenkin matkaa siihen, että lopettaisin lentomat-kustamisen tai liiallisen vaatteiden ostamisen.

Sain oSalliStua toissa vuonna tulevaisuus akatemia kou-lutukseen, joka järjestetään jälleen tulevana lukukautena. yhtenä viikonloppuna jakaannuimme kahteen ryhmään väitteiden puolesta tai vastaan. väittelimme niin asevelvol-lisuudesta, uskonnosta kuin työelämästäkin. Suurin kiistan aihe kuitenkin syntyi ikuisesta väittelyn aiheesta – ydin-voimasta. onko meillä demarinuorilla oikeasti annettavaa ympäristökeskusteluun? onko ydinvoima järkevä energia-muoto? voivatko vihreät sanoa olevansa ainoa ympäristö-puolue?

EHkä ydinvoiMakannaStani voisin olla hiljaa lehden pää-kirjoituksessa. Mitä enemmän olen ollut mukana dema-rinuorten seurassa, olen huomannut, että turhaan omia mielipiteitä kannattaa ujostella. tunnustan siis julkisesti, että kannatan ydinvoimaa. Se on mielestäni tällä hetkellä edullinen ja järkevä energiamuoto. perehdyttyäni ympä-ristöasioihin on selkiintynyt minulle kuitenkin, että odotan tulevaisuuden energiaratkaisuja. Sdp:n esittämiä näkemyk-siä viherkaulustyöpaikoista on syytä pitää realistisena, sillä meidän ja tulevien sukupolvien tehtävä on pitää maapallo hengissä. parasta demarinuorissa olemisessa on se, että aina voi muuttaa mielipiteensä asioihin. Eikä sitä hävetä sanoa ääneen.

Energiaa pimeään syksyyn!

p.s. Halusimme tehdä oman ekotekomme. lippu –lehden uusi paperimateriaali on ympäristöystävällisempää. vinkkaa ihmeessä lipun toimituksen suuntaan, että mitä tykkäät uudesta ulkoasusta.

Ydinvoimaako

pääkirjoituS

kATI kOkkONEN

päätoimittaja

JulkaisiJasosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

PäätoimittaJakati kokkonen,[email protected]

toimitussihteeriPaulus toropainen, 040 484 [email protected]

GraafiNeN suuNNitteliJaminsu kuusisto, [email protected]

avustaJat: aleksej fedotov, annika harald, mikael hiltunen, miia mannien, heta välimäki, ville tahvanainen, susanna haapalainen, hanna isbom, anssi Pirttijärvi, harri sieppi.

PaiNoPaikkakirjapaino uusimaa, Porvoo

PaPerikansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g

4 / 2009 ilmestyy Joulukuussaaineistopäivät: Jutut 11.11, ilmoitukset 11.11 ilmoitusvaraukset ja -hinnat miia manninen (09) 7745 1310,[email protected]

JAA/EIYDIN-VOIMA

onko ydinvoima paha vai hyvä asia? Mikä on demarinuorten kanta asiaan?

Ensi keväänä pidettävässä demarinuorten liittokokouksessa otamme kantaa ympäristöasioihin laajemmin, joten nyt on hyvä hetki virittää ajatusta.

Suurin osa joko vastustaa tai kannattaa ydinvoimaa. Mielipiteet perustuvat niin

faktoihin kuin tunteisiinkin. lippu –lehti päätti ottaa selvää mitä kaksi osapuolta, ydinvoimaa

omistama teollisuuden voima tvo ja ydinvoimaa vastustava Greenpeace asiasta ajattelevat. reiluuden

vuoksi – kerromme näkemykset niin kuin ne meille kerrottiin, jokainen päättäköön mielipiteensä.

LIPPU 3 / 2009 5

TEkSTI: kati kokkonen kUVAT: tvo ja Greenpeace

Alkuun on tartuttava siihen, että mitä tvo näkee ydinvoiman vahvuutena ja miksi Greenpeacen mielestä ydinvoimaa ei tulisi rakentaa lisää? tvo:n yhteiskuntasuhdepäällikkö jouni punno-

nEn valottaa ydinvoiman hyviä puolia. ”ydinvoimalla on monenlaisia vahvuuksia jotka oikeastaan pysyvät aika sa-moina sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Ensimmäisenä ehkä mainitsisin sen, että ydinsähkö on ilmastoystävällistä, sillä sen tuotannossa ei synny kasvihuonekaasupäästöjä. Sähkön käyttäjien kannalta tärkeää on ydinsähkön tuotan-non vakaus, ajamme laitoksiamme täydellä teholla kaiken aikaa, sekä sen kohtuuhintaisuus ja tuon hinnan säilyminen samalla tasolla vuosikymmeniä. ydinvoiman rakentamiseen ei myöskään tarvita yhteiskunnan taloudellista tukea.”

Greenpeacen energiavastaava lauri Myllyvirta valottaa asiaa toisesta näkökulmasta. ”ydinvoiman lisärakentami-nen Suomeen tähtää yksinomaan sähkön vientiin, jossa suomalaisille jäisivät vain riskit. kun toteutetaan Eu-tavoit-teet uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energiaa säästä-vään tekniikkaan siirtymiseksi, Suomesta tulee omavarai-nen sähköntuotannossa vuoteen 2020 mennessä, vaikka teollisuustuotanto kehittyisi hallituksen arvion mukaisesti. Metsäteollisuuden kriisin vuoksi sähköä saattaa jäädä vien-tiin ilman lisäydinvoimaakin.

ydinvoimaloiden ja uraanikaivosten jätteet aiheutta-vat ympäristön saastumista ja terveysongelmia satojen tuhansien vuosien ajan. ne ovat tuleville sukupolville aivan yhtä vakava ja todellinen uhka kuin ilmastonmuutos, ja vielä sitäkin pitkäikäisempi. lisäämällä ja markkinoimalla ydinvoimaa Suomi edistäisi myös ydinaseiden leviämistä sekä ydinvoiman rakentamista maissa, joissa laadunvalvon-ta tökkii vielä pahemmin.”

ykSi fakta HäMää pEruStEluita. Miksi ydinvoimaa pitäisi rakentaa lisää tvo:n mielestä lisää, kun sähkönkulutus pie-nenee tällä hetkellä? ”tärkeintä lienee se, että ydinvoiman lisärakentamisella voimme vähentää uusiutumattomien energialähteiden käyttöä sähköntuotannossa, lämmitykses-sä ja liikenteessä. rakentamalla lisää ydinvoimaa voimme poistaa käytöstä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. tämä on yksi merkittävimmistä toimista, joilla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitä ilmaston-muutosta. lähivuosina Suomesta on poistumassa käytöstä vanhenevaa tuotantokoneistoa ja sen mukana tuotantoa useita tuhansia megawatteja. tilalle on rakennettava uutta kapasiteettia.

toinen syy on se, että ydinvoimalla voidaan vähentää

riippuvuutta tuontisähköstä. tällä hetkellä tuontisähkön osuus on noin 15 % kulutuksestamme. tuomme sähköä lähinnä venäjältä ja ruotsista. juuri nyt sähkönkulutus laskee taantuman takia. Emme voi kuitenkaan mitoittaa tulevaisuuden sähköntuotantoa lama-ajan mukaan. koh-tuuhintainen Suomessa tuotettu sähkö luo suomalaiselle teollisuudelle kilpailun edellytyksiä, mahdollistaa työ-paikkojen säilymisen Suomessa ja luo siten hyvinvoinnin edellytykset koko yhteiskunnalle”, puolustaa näkemystään jouni punnonen.

Ilmastonmuutos vaivaa lippu –lehteäkin. Miten ilmas-tonmuutoksesta voidaan selvitä ilman ydinvoimaa Greenpeacen mielestä? ”Greenpeacen vuoden alussa julkaisema ilmastovisio

osoittaa, miten energiantarvetta vähentävät ratkaisut, metsäkadon pysäyttäminen, ilmastoystävällinen maatalous, ilmastoystävällisiin teollisuuskaasuihin siirtyminen sekä 15 eri uusiutuvan energian teknologian nopea käyttöönotto voivat vähentää ilmastopäästöjä maailmanlaajuisesti yli 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Muutoksen käynnistä-minen vaatii investointeja, mutta ratkaisut maksavat itsen-sä takaisin vuoteen 2030 mennessä. tämä on kattavampi ja tehokkaampi ratkaisu kuin mikään, mitä ydinvoimaa ajavat tahot ovat kyenneet esittämään.

Mahdollisuuksia vähentää ilmastopäästöjä ydinvoimal-la on liioiteltu rajusti ja tietoisesti. Maailmanlaajuisesti ydinvoimakapasiteetin kaksinkertaistaminen vähentäisi ilmastopäästöjä korkeintaan 4 %, ja tähänkin päästäisiin aikaisintaan vuonna 2030, kun maailman ilmastopäästöt pitää saada laskuun vuoteen 2015 mennessä. Mikään ih-meratkaisu ydinvoima ei siis ole. tätä pientä päästövähen-nystä tulee verrata uuden ydinvoimabuumin aiheuttamiin ympäristöhaittoihin: uusia uraanikaivoksia pitäisi avata kaksi kertaa niin paljon kuin niitä nyt on maailmassa, ydin-jätteen määrä kolminkertaistuisi, ydinaseiden leviämistä olisi entistä vaikeampaa hallita ja ydinonnettomuuden riski olisi erittäin todellinen, kun satoja reaktoreita rakennettai-siin maihin, joilla ei ole kokemusta ydinvoimasta. yhdistet-tynä ilmastonmuutoksen ja hupenevien luonnonvarojen aiheuttamaan epävakauteen tämä ei ole houkutteleva tulevaisuudenkuva,” linjaa lauri Myllyvirta.

HaluaMME tiEtää liSää. Miltä päästöt vaikuttavat olkiluo-dossa?

Greenpeacen lauri Myllyvirta jatkaa innostuneesti. ”Suo-messa olkiluoto 3:n piti vähentää päästöjä 7-10 miljoonalla

6 lippu 3/2009

tonnilla vuodessa, mutta todellisuudessa päästövähennyk-set jäävät murto-osaan tästä. lisäksi reaktorin myöhäs-tymisen vuoksi siitä ei ole mitään apua Suomen kioto-tavoitteen täyttämisessä, joka oli tärkeimpiä argumentteja reaktorin puolesta. uusia ydinvoimaloita ajavan Ener-giateollisuus ry:n omissa laskelmissa sähköntuotannon ilmastopäästöt ovat vuoden 1990 tason yläpuolella vielä vuonna 2030, vaikka Suomeen rakennettaisiin olkiluoto 3:n jälkeen kaksi tai kolme uutta ydinvoimalaa. vuonna 2030 päästöjen pitäisi olla 50 % vuoden 1990 tason ala-puolella!

ydinvoiman pieni merkitys ilmastopäästöjen vähentä-misessä johtuu mm. siitä, että Suomen päästöistä vain 10 % syntyy erillisessä sähköntuotannossa. Suuri osa tästä tuotannosta tarvitaan kulutuksen vaihteluihin nopeasti vastaavaksi säätövoimaksi, jota ei voi korvata ydinvoimalla. verrattuna Greenpeacen energiavisioon, jossa energian-tarvetta vähennetään fiksuilla ratkaisuilla ja uusiutuvaa energiaa lisätään monipuolisesti, ydinvoimalla ei saataisi lainkaan lisää päästövähennyksiä.”

Puhutaanpa sitten hieman konkreettisesti ydinvoi-maloista. ydinvoimaloiden turvallisuus on puhut-tanut paljon. Miten tvo kommentoi asiaa? ”ydinvoimaloiden turvallisuusratkaisut ovat huip-

puunsa viritettyjä sekä teknisesti, toimintaprosessien osalta että henkilöstön turvallisuuskulttuurin kannalta. turvalli-suus on asia, josta ydinvoimalassa ei tingitä.

ydinvoimalan turvallisuusjärjestelmät koostuvat use-asta itsenäisestä osajärjestelmästä, jotka on sijoitettu eri rakennuksiin, ja joiden toiminta on varmistettu eri toimin-taperiaatteisiin perustuvilla järjestelmillä. kutsumme tätä rinnakkaisuuden, erottelun ja erilaisuuden periaatteeksi. yhtä toimintoa varten on siis useita, toisiaan varmistavia laitteistoja ja järjestelmiä. aina on käytettävissä riittävä määrä järjestelmiä, jotka varmistavat yksikön turvallisen käytön, eikä yhden yksittäisen laitteen vikaantuminen vaaranna ydinturvallisuutta. Moninkertaisten turvallisuus-toimintojen sähkönsyöttö on myöskin varmistettu toisistaan riippumattomilla sähkönlähteillä.

yksi osa turvallisuutta on se, että tvo:lla pidetään käyn-

kataiSEn kolME ydinvoiMalaa

1 kolme ydinvoimaa omistavaa yhtiötä on

hakenut lupaa rakentaa lisäydinvoimaa.

2 vuosi sitten valtiovarainministeri jyrki

katainen ehdotti kahden lisä ydinvoima-

lan rakentamista. tänä syksynä katainen

esitti kaleva –lehdessä, että ydinvoiman

rakentamislupa pitäisi myöntää kaikille

kolmelle hakijalle.

3 Esitykselle löytyy kannattajia ja vastus-

tajia. Ensimmäisenä vastustajan listalta

löytyy vihreät. Mielenkiinnolla näemme

miten helposti nieleskellen ns. ympäristö-

puolueelle uusi ydinvoimala uppoaa. kes-

kustelussa on epäselvää, että mitä mieltä

Sdp tulee asiasta olemaan. puolueestam-

me kun tunnetusti löytyy niin vastustajat

kuin puolustajatkin asiaan.

4 Hallituksen on määrä päättää uudesta

ydinvoimaluvasta loppuvuodesta. lippu

jää seuraamaan tilannetta.

LIPPU 3/2009 7

nissä olevat laitosyksiköt aina uuden veroisina. normaalien vuosihuoltojen lisäksi toteutamme noin kerran kymmenes-sä vuodessa laajan huoltoseisokin, jonka aikana uusimme laitoksen komponentteja ja laitteistoja pitkäjänteisen suun-nitelman mukaisesti”, kertoo jouni punnonen.

Katsotaan tulevaisuuteen. Miten monta ydinvoima-laa Suomeen tarvitaan? ja ennen kaikkea mitkä ovat Greenpeacen mielestä parhaat energiaratkai-sut Suomessa?

lauri Myllyvirta kommentoi mitkä ovat parhaat energiarat-kaisut. ”rakentamalla uudet rakennukset minimiener-giataloiksi ja parantamalla vanhojen energiatehokkuutta peruskorjausten yhteydessä voidaan lämmöntarvetta alentaa kahden ydinreaktorin sähköntuotannon verran vuoteen 2030 mennessä. vähemmän polttoainetta kulut-tavat autot sekä joukko- ja kevyenliikenteen edistäminen voivat säästää yhden reaktorin sähköntuotannon verran öljyä vuoteen 2020 mennessä. Energiapihit sähkölaitteet kotitalouksissa, palveluissa ja teollisuudessa voivat säästää

yhden ydinreaktorin verran vuoteen 2020 mennessä. Met-sästä, maatalouden, kotitalouksien ja teollisuuden jätteistä sekä kesantopelloilta saatavaa bioenergiaa voidaan lisätä kolmen ydinreaktorin verran vuoteen 2020 mennessä, kun huomioidaan sähkö ja lämpö. Biolämmityksellä ja läm-pöpumpuilla voidaan korvata lähes ydinreaktorin verran sähkö- ja öljylämmitystä. tuulivoimalla voidaan tuottaa ydinreaktorin verran sähköä vuonna 2020.Sanomattakin on selvää, että nämä energiaratkaisut olisivat konepajate-ollisuuden ja muiden vientialojen, rakennussektorin sekä metsä- ja maatalouden työpaikkojen kannalta edullisem-pia kuin ydinvoima. niillä saadaan ilmastopäästöjä ja riippuvuutta tuontienergiasta vähennetyksi huomattavasti enemmän, nopeammin ja luotettavammin.”

tvo:n jouni punnonen kertoo näkemyksen ydinvoima-loiden määrästä. ”Sähköntarve kasvaa Suomessa paitsi elintason nousun takia myös siksi, että se korvaa muita energiamuotoja. kun ottaa huomioon poistuvan tuotan-non ja tuontiriippuvuuden vähentämisen uskomme, että kolmekaan lupaa ei ole liioittelua. tvo on hakenut yhtä

8 LIPPU 3 / 2009

Eduskunnassa

sanottua

kEskustElu laiksi vähittäiskaupan

aukioloajoista 9.6.2009

kauppojen sunnuntai aukiolon vapauttaminen on

vihreiden politiikan mahalasku, ja ikävää on, että se

tapahtuu uuden puheenjohtajan tarttuessa ohjaksiin.

olen pettynyt myös keskustaan. oppositiossa nykyiset

keskustaministerit olivat ryhdikkäästi kanssamme vas-

tustamassa kokoomuslähtöisiä ehdotuksia liikeaikalain

laajentamiseksi.

Päivi Räsänen, kd.

kummityttäreni sanoi kerran minulle, että susanna,

punaiset päivät ovat parhaita päiviä. kun ihmettelin,

mitä kummaa hän nyt tarkoittaa, kun hän oli vasta

hyvin pieni, niin hän marssitti minut kalenterin luokse

ja näytti: nämä punaiset päivät. ne olivat sunnuntai-

päiviä. kun kysyin, mitä tarkoitat tällä, hän sanoi, että

ne ovat parhaita päiviä siksi, että kaikki ovat silloin

kotona, kukaan ei lähde minnekään ja voimme olla

perheen kanssa kotona. Molemmat vanhemmat ovat

pienyrittäjiä.

susanna Huovinen, sd.

Yhä useampi perhe käy aBC-myymälöissä, jotka ovat

auki rajattomasti, mitään rajoituksia ei ole... ... Ehdotan,

että käytte siellä joskus sunnuntaina katsomassa, mitä

siellä tapahtuu.

TaRja CRonbeRg, viHR.

palautEkEskustElu vuodEn 2009 turvallisuus-

ja puolustuspolitiikasta 19.6.2009

kysymys on, että 2011 tulee 50 miljoonaa ja se on

pohjassa jatkuvasti. siihen ei tule aina 50:tä miljoonaa

till, vaan sitä pohjaa korotetaan kahdella prosentilla.

Ei mistään päästä 20 prosenttiin.

olli nePPonen, kok.

Ed. nepponen sanoi, että 50 miljoonaa laite-

taan kerran ja sen jälkeen ei enää tule tätä 50:tä

miljoonaa.— Eli siis joka vuosi tulee 50 miljoonaa

lisää. — jos joka vuosi tulee 50 miljoonaa lisää, niin

silloin viiden vuoden aikana tulee 250 miljoonaa

yhteensä ihan alkeellisella laskuopilla.

eeRo Heinäluoma, sd.

arvoisa herra puhemies! olen kuunnellut tätä

keskustelua pitkin iltapäivää työhuoneessani

hetkittäin. siinä on ollut pelkästään eipäs—juu-

pas—eipäs—juupasulottuvuus.

Pekka vilkuna, kesk.

koonnuT: lipun toimitus

lupaa ja se riittää meille. Meillä on valmis laitos-paikka ja kaikki tarvittavat lausunnot ja puollot, voimme ryhtyä rakentamaan uutta laitosta pikaisesti, ekologisesti ja ilman isoja kustannuksia ympäröivään infrastruktuuriin.”

Lopuksi siihen tärkeimpään eli miten organisaatiot aikovat saada omat tavoitteensa läpi? kuinka tvo saa luvan uudelle ydinvoimalle ja kuinka Green-peace estää sen rakentamista? kuinka rankkaa

on lobbaaminen? lauri Myllyvirta Greenpeacesta kertoo omasta toiminnasta seuraavaa. ”uusiutuvan energian tavoitteiden asettaminen Eu:ssa sekä työ- ja elinkeinomi-nisteriön energiatehokkuustoimikunnan suositukset olivat tärkeitä voittoja lisäydinvoiman torjumisessa. olkiluoto 3:n virheiden seuraaminen ja paljastaminen, suunnitellun ydinjätehaudan riskien pitäminen esillä sekä uraanikai-voshankkeiden vastainen työ ovat kaikki tärkeitä. Suurin osa suomalaisista vastustaa kaikkea ydinvoiman lisäraken-tamista, mutta haasteena on saada kansalaisia aktivoitua välittämään viestiä kansanedustajille. nyt eduskunnassa kuuluu lähinnä ydinvoimalobbareiden ääni, ei esim. uusiu-tuvan energian teollisuuden, joka työllistää jo kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. ”

”Meillä on takana 30 vuotta ydinvoimatuotantoa, olem-me siis se tuttu ja turvallinen suomalainen ydinsähkön tuottaja. Meillä ei ole varsinaista vaikuttamiskampanjaa meneillään vaan teemme suhdetoiminta ja -viestintätyötä kuten muinakin aikoina: tarjoamme tietoa päättäjille, toi-mittajille ja suurelle yleisölle. Meillä on vierailukeskukses-samme olkiluodossa ydinsähkön tuotannon koko elinkaar-ta demonstroiva Sähköä uraanista tiedenäyttely, joka auki joka päivä kymmenestä kahdeksaan. järjestämme myös vierailuryhmille opastettuja kierroksia laitosalueella ja voi-malaitosjätteen loppusijoitusluolaan. toivotamme kaikki tervetulleiksi katsomaan ja kuulemaan, miten tuotamme ydinsähköä. Se on meidän parasta vaikuttamistoimintaam-me,” linjaa jouni punnonen.

YDINVOIMALOIDEN JA UrAANIkAIVOSTEN

JäTTEET AIhEUTTAVAT YMPärISTöN SAASTUMISTA JA TErVEYSONgELMIA SATOJEN TUhANSIEN VUOSIEN AJAN. NE OVAT TULEVILLE SUkUPOLVILLE

AIVAN YhTä VAkAVA JA TODELLINEN UhkA kUIN ILMASTONMUUTOS

Eduskunnassa

sanottua

kEskustElu laiksi vähittäiskaupan

aukioloajoista 9.6.2009

kauppojen sunnuntai aukiolon vapauttaminen on

vihreiden politiikan mahalasku, ja ikävää on, että se

tapahtuu uuden puheenjohtajan tarttuessa ohjaksiin.

olen pettynyt myös keskustaan. oppositiossa nykyiset

keskustaministerit olivat ryhdikkäästi kanssamme vas-

tustamassa kokoomuslähtöisiä ehdotuksia liikeaikalain

laajentamiseksi.

Päivi Räsänen, kd.

kummityttäreni sanoi kerran minulle, että susanna,

punaiset päivät ovat parhaita päiviä. kun ihmettelin,

mitä kummaa hän nyt tarkoittaa, kun hän oli vasta

hyvin pieni, niin hän marssitti minut kalenterin luokse

ja näytti: nämä punaiset päivät. ne olivat sunnuntai-

päiviä. kun kysyin, mitä tarkoitat tällä, hän sanoi, että

ne ovat parhaita päiviä siksi, että kaikki ovat silloin

kotona, kukaan ei lähde minnekään ja voimme olla

perheen kanssa kotona. Molemmat vanhemmat ovat

pienyrittäjiä.

susanna Huovinen, sd.

Yhä useampi perhe käy aBC-myymälöissä, jotka ovat

auki rajattomasti, mitään rajoituksia ei ole... ... Ehdotan,

että käytte siellä joskus sunnuntaina katsomassa, mitä

siellä tapahtuu.

TaRja CRonbeRg, viHR.

palautEkEskustElu vuodEn 2009 turvallisuus-

ja puolustuspolitiikasta 19.6.2009

kysymys on, että 2011 tulee 50 miljoonaa ja se on

pohjassa jatkuvasti. siihen ei tule aina 50:tä miljoonaa

till, vaan sitä pohjaa korotetaan kahdella prosentilla.

Ei mistään päästä 20 prosenttiin.

olli nePPonen, kok.

Ed. nepponen sanoi, että 50 miljoonaa laite-

taan kerran ja sen jälkeen ei enää tule tätä 50:tä

miljoonaa.— Eli siis joka vuosi tulee 50 miljoonaa

lisää. — jos joka vuosi tulee 50 miljoonaa lisää, niin

silloin viiden vuoden aikana tulee 250 miljoonaa

yhteensä ihan alkeellisella laskuopilla.

eeRo Heinäluoma, sd.

arvoisa herra puhemies! olen kuunnellut tätä

keskustelua pitkin iltapäivää työhuoneessani

hetkittäin. siinä on ollut pelkästään eipäs—juu-

pas—eipäs—juupasulottuvuus.

Pekka vilkuna, kesk.

koonnuT: lipun toimitus

Demarinuoret uudistui!

demarinuorille on kevään ja kesän aikana luotu uusivisuaalinen ilme, jonka tarkoitus on viestiä arvojamme paremmin

ja ajankohtaisemmin. uudistus kattaa niin logon, käyntikortit, kirjekuoret, www-sivut kuin lippu-lehdenkin.

demarinuorten uusi ulkoinen ilme viestii aktiivisuutta ja yhdessä eteenpäin menemistä. Haluamme tuoda selkeämmin esille

keitä olemme ja mitä mieltä olemme, myös visuaalisuuden kautta. viestimemme, lippu-lehden ja www-sivut, haluamme kehittää

aktiivisiksi vuorovaikutuskanaviksi liiton jäsenille, ja arvojemmeviestinviejiksi demarinuorista kiinnostuneille.

uudistuksen toteuttaneessa työryhmässä mukana olivat demarinuorten puheenjohtaja Heta välimäki,

pääsihteeri Miia Manninen sekä graafinen suunnittelija / valokuvaaja Minsu kuusisto.

ps. käy katsomassa myös uudistunut nettisivu

SO

SIA

LID

EM

Ok

rA

AT

TIS

ET

NU

Or

ET

rY

/ SO

cIA

LD

EM

Ok

rA

TIS

k U

Ng

DO

M r

f / S

Oc

IAL

DE

MO

cr

AT

Ic Y

OU

Th

ww

w.d

em

arinu

ore

t.fi

10 lippu #3 2009

POLIITTINEN MAINONTA SUOMESSA

”Muhkeat budjetit, europarlamentaarikon vaalikampanja maksoi keskimäärin 72 000 euroa”, uutisoi iltalehti

11.8.2009. vaalikampanjat ovatkin nousseet suurennuslasin alle kautta koko puoluesektorin. Mihin suuntaan poliittinen

mainonta sitten on menossa?TEkSTI: Harri Sieppi kUVAT: jcdecaux

LIPPU #3 2009 11

voidaan Sanoa, että tällä hetkellä poliittista mainontaa Suomessa kuvaa kolme teemaa: konservatiivisuus, impul-siivisuus ja lyhyt kesto.

Samaan aikaan politiikka kiinnostaa yhä harvempaa äänestäjää. aktiivisuus puoluepolitiikan saralla on pitkässä laskusuhdanteessa ja melkein puolet suomalaisista todella pohtii, että viitsiikö käydä äänestyslippua palauttamassa. nuorilta toivotaan muutosta tilanteeseen. Mitä keinoja on näiden ongelmien taklaamiseksi?

ylikoroStunut konSErvatiiviSuuS ja kaavoihin kangistu-neet käytännöt ovat markkinoinnin näkökulmasta tylsintä suunniteltaessa mainontaa. Suomessa suurin osa poliitti-sista mainostajista ei uskalla haastaa kilpailijoita tai yleisöä räväköiden toteutuksien kautta. Epäonnistumisen pelko johtaa tylsään mainontaan. tylsyys korostuu yksittäisten ehdokkaiden kampanjoissa, joissa suunnitteluvastuu on usein ehdokkailla itsellään.

Ehdokkaiden kampanjoita katsellessa todella huomaa, että toteutuksissa löytyy kaikista samat tekijät: kuva, nume-

ro isolla ja pitkä oksennus vaaliteemoja. Mikään ei oikein tahdo erottua joukosta. jokaisen ehdokkaan täytyisi keksiä, että miten puhutella yleisöä heitä kiinnostavalla tavalla. Muuten mainos jää osaksi massaa.

puolueet puolestaan usein luottavat mainostoimistojen apuun ja tekevätkin välillä jopa nasevan iskeviä toteutuk-sia. viime eduskuntavaaleissa Sdp:n toteuttama ”Minä ja Me” –kampanja oli esimerkki hienosti oivalletusta ja äärimäisen lahjakkaasti kiteytetystä kampanjasta. Se täytti kaikki ne ehdot, joita menestyksekäs kampanja tarvitsee ja herätti vilkasta keskustelua mediassa. yllättävää kyllä, kampanjan viesti ymmärrettiin negatiivisena, vaikkei sen tarkoituksena ollut mollata kilpailijoita. Mitä ilmeisimmin yleisö ei ollut tottunut näkemään katukuvassa iskeviä julis-teita tai räväköitä tv-spotteja ja polemiikki levisi vellomaan koko mediakentässä.

Erilaisia ja iskeviä kampanjoita on nähty kuitenkin puoluekentän monilla eri laidoilla. Sauli niinistön työväen presidentti -kampanja, jossa leikiteltiin vanhoilla suomalai-silla luokkaeroilla ja vastakkainasettelulla, sai mainosmaail-

12 LIPPU 3 / 2009

Suomen pES mepit

massa paljon kiitosta. kiitos tuli hyvästä syystä, sillä olihan kampanja todella hyvin erilainen kuin mihin poliittisessa mainosmaailmassa oli totuttu. idea oli monisäkeinen, arvo-nimi irvaileva ja kokonaisuus herätti intohimoja jokaisessa suomalaisessa, kiinnosti politiikka tai ei. kampanja toimi, koska se jäi ihmisten mieliin. kuinka moni muistaa vielä, mikä oli tarja Halosen viesti vaikkapa ulkomainoskampan-jassa? lopulta hävisivät sekä niinistö että Sdp. äänestäjät ovat aina oikeassa.

vuoSiin Ei olE näHty Mitään suurempia muutoksia me-dianvalinnan suhteen poliittisessa mainonnassa. Median-käytöllisesti noin 70 prosenttia mediabudjeteista käytetään sanomalehtiin. Samaan aikaan lehtiä Suomessa luetaan noin 30 minuuttia päivässä, joten aamukahvin jälkeen suomalaiset saavatkin olla melko rauhassa vaalien aikaan. Hiljalleen ja vuosi vuodelta ala kuitenkin peesaa muuta suomalaista mediamarkkinaa. printin osuus pienenee parin prosentin verran jokaisessa vaalissa ja ilmeisesti myös tv-mainonnan kasvu on pysähtynyt. pirstaloitunut medi-asektori on asettanut uusia haasteita oman kohderyhmän saavuttamiseen. puoluekohtaisesti eroja medianvalinnoista kuitenkin onneksi löytyy.

keskusta on luottanut perinteisesti printtimediaan. viime vaaleissa puolue on ottanut vahvasti oppia objektii-viselta media-alan toimijalta. ”nimenomaan kunnallisvaa-leissa television ja viihdejulkaisujen hylkääminen lienee lähes riskitöntä.”, kertoo mediatalon edustaja. ”Mainonnan painottaminen hyvän journalistisen tavan suosittuihin sanoma- ja paikallislehtiin on järkevää. Myös vakiintuneil-la kaupunkilehdillä ovat vakaat lukijansa ja julkaisujen arvostus on viihdemedioita korkeampi”, keskisuomalaisen pääkirjoitus 27.5.2008. rahaa vaaleissa puolueella paloi noin kolme miljoonaa euroa, tuloksena oli kolmen prosen-tin kannatuksen lasku vuoden 2007 vaaleihin verrattuna.

kokoomus puolestaan on käyttänyt vahvasti printtimedi-aa kampanjoissaan, mutta lisännyt vuosi vuodelta myös ra-justi tv:n osuutta. tv-mainonnan kallistuessa voimakkaasti ja uusien telkkarikanavien syntyessä vanhan kohderyhmän saavuttamiseen on kuitenkin palannut vuosi vuodelta enemmän rahaa. Eurovaaleissa 2009 puolue käyttikin vaa-leissa yhtä paljon rahaa mediamainontaan kuin keskusta ja Sdp yhteensä.

Sdp on puolestaan ollut aktiivisesti tehostamassa mediabudjetin käyttöään. pakkokin siihen on ollut ryhtyä, sillä vaikka puolue onnistuisikin kenttäänsä vaalien alla ak-tivoimaan, ei se pysty todellisuudessa voittamaan Suomen suurinta porvaripuoluetta mainosbudjetin koossa. Sdp on vuosi vuodelta lisännyt hieman ulkomainonnan osuuttaan ja verkkomainonta on myös, erityisesti nuorten parissa, nostanut profiiliaan. Suurimpana häviäjänä mediabudjetin

uusjaossa on ollut lehtimainonta. Muutos kuulostaa puo-lueen kannalta järkevältä, koska äänestäjäkunta on myös nähtävästi uudistumassa. nuoret ovat lehtien pienintä lukijakuntaa, mutta saavuttavat vanhat äänestäjät. pie-nemmissä medioissa puolue pystyy puolestaan vahvasti dominoimaan tilaa.

Suurimpana edelläkävijänä ja tehokkuuden mittarina puoluekentässä toimii kuitenkin vihreä liitto. tämä pieni puolue on kuin iloinen valonvivahdus, muuten ajoittain tylsässäkin toimikentässä. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että miten puolue on pystynyt tekemään kymmenen kertaa suuria puolueita pienemmällä budjetilla huimaa tulosta. Eurovaaleissa vihreiden 143 000 euron budjetti tuotti kaksi MEp:iä. Sdp:n 800 000 euroa tuotti saman paikkamäärän ja kokoomuksen 1,5 miljoonan euron budjetti tuotti vain yhden penkin enemmän.

iMpulSiivinEn MainoStaja kuvaStaa hyvin ehdokkaana olevia suomalaisia kuntapoliitikkoja ja kansanedustajia. ostopäätökset median suhteen ovat usein täysin tunnepoh-jaisia eivätkä perustu useinkaan faktoihin. Mielestäni on hyvin yllättävää, kuinka harva kansanedustaja on esimer-kiksi valinnut mediatoimistoa kampanjaansa suunnittele-maan. useat uskovat ja haluavat toteuttaa kampanjansa kokonaisuudessaan itse. tapa on absurdi, sillä harvaa voi kutsua markkinoinnin ammattilaiseksi. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta mikäli ehdokkaalla on varaa sijoittaa 10 000 – 50 000 euroa itsensä markkinointiin, luulisi että olisi myös varaa palkata ammattilaiset kampanjaa suun-nittelemaan. tilanne on hieman sama kuin ostaisi ferrarin mutta ei omistaisi ajokorttia.

impulsiivisuus näkyy myös siinä, miten mediavalinnat ehdokkailla vaihtelevat vaaleittain. Se mikä viimeksi koet-tiin hyväksi, voidaan hylätä seuraavalla kerralla kokonaan esimerkiksi sen vuoksi, että tuttu yhteyshenkilö mediayri-tyksestä on vaihtanut uusiin tehtäviin. Mainonta poukkoilee ja liian harvoin ehdokkaat ovat edes tehneet todellista markkinointibudjettia kampanjoilleen. ilmoituksia ostetaan ns. fiilispohjalta, harmittavan usein myös tulokset ovat samaa laatua. onnistunut kampanja puolestaan kumpuaa siitä, kuinka: tunnistetaan oma potentiaalinen kohderyhmä, valitaan kohderyhmän kannalta parhaat välineet ja raken-netaan omaa kohderyhmää puhutteleva viesti. Suhteellisen yksinkertaista siis näin loogisesti ajateltuna, mutta helppoa se ei ole.

kaMpanjoidEn lyHyt MitoituS on yksi suurimmista vir-heistä, mitä poliittisessa mainonnassa jatkuvasti tehdään. rehellisesti sanottuna, kukaan ei pysty rakentamaan tunnettuutta millekään tuotteelle, ei edes omalle lärville, kahden vaaliviikon aikana. Markkinoinnin näkökulmasta kampanjoiden pitäisi olla huomattavan paljon pidempiä. Eihän kuluttajakaupassakaan toimivat brändit laske sen varaan, että tuotteesta tulee menestys kahdessa viikossa. työn täytyy olla pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Se on fakta.

politiikka on low-interest tuote. yleensä se ei kiinnosta ketään ja korkeintaan kerran vuodessa puolet suomalaisis-ta viitsivät vääntäytyä luukulla lappua tiputtamaan. low-interest tuotteita mainostetaan lähtökohtaisesti jatkuvalla näkyvyydellä. Mikäli sinua ei vaivaa jalkasilsa, et todella-kaan ole kiinnostunut lamisil-tuotteesta. Mutta sinä päi-vänä, kun se tauti sinuun iskee, huomaat varmasti pitkään nenäsi edessä olleen mainoksen joka ratkaisee ongelmasi. puolueiden tulisi myös jatkuvasti näkyä ihmisten arjessa, jotta sinä voisit löytää heidän lääkkeensä sinä hetkenä, kun tarve on suurin.

kirjoittaja työSkEntElEE MEdia-alan yritykSESSä ja poliittiSEn Mainonnan pariSSa.

poliittinen mainonta 2007, yhteensä 10,5 milj. €läHdE tnS Gallup

verkkomedia ulkomedia tv radio lehdet

2 %

2 %6 %

19 %

71 %

LIPPU 3/2009 13

Suomen pES mepit

TEkSTI: kati kokkonen

Hallituksen toimet taloudellisessa tilanteessa ovat ol-leet riittämättömiä. ruoan arvolisäveron kevennykseen käytetyille 500 miljoonalle eurolle olisi ollut parempaakin käyttöä. Elokuun budjettiriihi muuttui tappeluksi arvonlisä-veroista. Samaan aikaan liian moni nuori oli kesän työttö-mänä ja tuhansia on edelleen lomautettuna tai työttömänä. valtio ottaa lainaa kyseenalaisiin veronkevennyksiin ja kunnat ovat joutuneet miettimään säästökuureja. kuntien säästöt ovat näkyvissä henkilöstölle, koululaisille ja sairail-le. viime laman aikaan tehdyt leikkaukset mielenterveys-hoidoista näkyvät edelleen.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja tarja filatovin mukaan kuntien vastuulla olevat peruspalvelut ovat vaa-rassa ilman hallituksen lisäpanostusta: kunnat joutuvat ko-rottamaan veroja, leikkaamaan palveluja ja velkaantumaan rajusti. lama vaikuttaa kuntien talouteen ja sen lisäksi on muitakin ongelmia. Sdp on vaatinut hallitukselta toimia kuntien tilanteen parantamiseksi koko tämän vuoden.

– Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuoden takaisesta yli sadalla prosentilla. Sen lisäksi Suo-messa suurimpia kaupunkeja vertailtaessa vantaa ikääntyy kaikista nopeimmin. Muun muassa näiden tekijöiden seu-rauksena kaupungin alijäämäksi on arvioitu ensi vuodeksi yli 70 miljoonaa euroa, joka katetaan velkarahalla, kertoo vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa oleva viljami kammonen.

Eurovaaliehdokkaana olleen niko kortEEn kaupungin-valtuuston jäsenyyden lisäksi kuuluu työskentely kuopion

koulutuslautakunnassa, jonka päätökset vaikuttavat tuhan-siin perheisiin. – tänä vuonna tehdään koko kaupungin henkilöstön lailliset lomautukset kahdeksi viikoksi. Säästöä näyttäisi tulevan, mutta ei niin paljoa, kuin oli arvioitu, huomauttaa niko korte.

SääStöjä piEniStä puroiSta

– vantaalla on tehty hyvin monenlaisia säästöjä. ne on kui-tenkin kerätty pienistä puroista, joten mitään palvelutasoon dramaattisesti vaikuttavia ratkaisuja ei vielä ole tehty. kai-killa toimialoilla liikutaan kuitenkin jo niillä rajoilla, milloin sopeutustoimet alkavat vaikuttaa kuntalaisten jokapäiväi-seen elämään, kertoo puolestaan viljami kammonen.

joskus säästämisessä joudutaan menemään älyttömyyk-siin, eikä kaupungilla ole mahdollisuutta tai halua katsoa pidemmälle tulevaisuuteen kun kaikesta säästetään.

- Hauska tai sitten surullinen, esimerkki on se, että kuopion kaupunki joutuu sammuttamaan katuvaloja, koska ei ole varaa ostaa energiansäästölamppuja. Ei siis ole varaa säästämiseen, kummastelee niko korte.

laman vaikutus ei näy vielä kaikissa kunnissa, mutta sekin saattaa muuttua. – Meillä vaasassa lama ei ole näky-nyt vielä oikeastaan millään tavalla, täällä on ollut monta

vuotta hyvä taloustilanne eikä leikkauksia ole tehty. Ensi vuosi näyttää kuitenkin synkemmältä, verotulot laskevat eikä kaikkea voi velkarahalla kattaa – eli säästäjä joudutaan tekemään, kertoo vaasan kulttuurilautakunnan jäsen Sini karjalainen.

valtuustoissa ja lautakunnissa istuvat joutuvat siis melkoisen haasteen eteen syksyn aikana kun ensi vuoden taloutta lyödään lukkoon. Synkkien uhkakuvien keskeltä löytyy onneksi myös realistista maltillisuutta. – Ensi vuosi riippuu aivan työllisyyskehityksestä. Sitä ei helpota aina-kaan, että kaupungin investointi-ohjelma on vedetty ihan nolliin. kokonaisuutena kuopion tilanne ei kuitenkaan ole pahimmasta päästä, kertoo niko korte.

Elokuu ja etenkin koulujen alkaminen tarkoittavat yleensä paluuta normaaliin päivärytmiin. tänä syksynä talous kuitenkin synkentää kuntien tilannetta samaan tahtiin kuin illat pimenevät. Herääkin kysymys, että eikö viime lamasta opittu mitään?

kUNTIEN TALOUS rAPAkOSSA

ALLE 25-VUOTIAIDEN TYöTTöMYYS ON kASVANUT

VUODEN TAkAISESTA YLI SADALLA PrOSENTILLA.

14 LIPPU 3 / 2009

niin marginaalinen. Sinne voisi mahtua ehkä enemmänkin mielipiteitä ja nä-kökulmaa – mitä maanpuolustus voisi olla koko yhteiskunnan kannalta?

A: Mitkä ovat tärkeimmät teemat puolustusvaliokunnassa tällä vaalikau-della? S: yksi tärkeimmistä, mikä saatiin juuri valmiiksi, on turvallisuus- ja puolus-tuspoliittinen selonteko. toinen iso juttu on tietysti kriisinhallinta: miten me suhtaudumme siihen ja mikä on se volyymi, millä siihen lähdetään mu-kaan. lisäksi iso kysymys on tietysti se, miten me tulemme tulevaisuudes-sa organisoimaan koko armeijaa.

A: Haasteena maanpuolustukselle on varmaan se, että pitää olla jatkuvasti tehokkaampia. tanskassa palvelukset ovat kestoltaan noin kolme kuukautta. Meillä ne taas ovat lähempänä vuotta. voitaisiinko tästä kohdasta mielestäsi supistaa? S: verrattaessa ruotsin ja tanskan mal-leihin tulee katsoa keitä palvelukseen menee ja kuinka se on järjestetty eri maassa. Meillähän iso osa on palve-luksessa vain puoli vuotta eli suurella osalla aika on lyhentynyt. Mutta kysy-mykseen voiko sitä lyhentää – luulen, että se on mahdollista.

A: Entä kun samaan aikaan siviilipal-velus kestää vuoden. kohdellaanko tässä sivareita tasapuolisesti?

Istuessani pikkuparlamentin haas-tatteluhuoneessa ovesta astuu sisään pirteä, energinen sekä urheilullinen nainen – Sirpa

paatEro. kansanedustajauransa aikana hän on pysytellyt tiukasti poissa keltaisen lehdistön lööpeistä onnistuen samalla pysymään vahvasti politiikan ytimessä. Hänen luotta-mustehtävälistaltaan löytyvät mm. Suomen työväen urheiluliitto tul:n puheenjohtajuus, kotkan kaupungin-valtuutetun tehtävät ja puolustusvalio-kunnan jäsenyys.

A: kansanedustaja Sirpa paatero, kertoisitko taustasi ja miten oikein päädyit poliitikoksi? S: olin ensimmäisen kerran ehdolla kunnallisvaaleissa vuonna 2000. kun-nanvaltuutetuksi päästyäni kesti vain kaksi kuukautta, kun tuli jo ensimmäi-siä kyselyjä siitä, lähdenkö mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleihin. jäin silloin ensimmäiselle varasijalle. vuonna 2006 nousin varapaikalta eduskuntaan, kun Sinikka Mönkäre lähti ray:n palvelukseen. puolueeseen liityin kuitenkin jo 30 vuotta sitten. Ennen kunnallisvaaleja olin myös pit-kään mukana nuorissa kotkissa sekä ehdolla seurakuntavaaleissa.

A: Mitkä ovat mielestäsi tul:in suurimmat haasteet suomalaisessa urheilukentässä ja mikä on sen rooli yhteiskunnassa? S: Suurin haaste tällä hetkellä on se, että koko kansa liikkuu aivan liian vähän. tulevaisuudessa haasteena on myös se, miten kentän työnjako tul-laan järjestämään. Eu:lla on tässä yksi tärkeä rooli. 90 vuotta sitten tul:n

perustehtävänä oli tarjota liikuntaa kaikille niille, jotka eivät saaneet kuu-lua urheiluseuroihin. Sama tehtävä on tärkeä nykyäänkin, sillä moni ihmisistä jää liikuntamahdollisuuksien ulkopuo-lelle erinäisistä syistä. yksi suurimmis-ta syistä on taloudellinen, mutta syinä voivat olla myös se, missä päin sattuu asumaan ja mihin kulttuuriin kuuluu.

A: kerro yksi keino, jolla suomalaiset saisi liikkumaan? S: Helpoin tapa pistää suomalaiset liik-keelle on lisätä liikuntaa kouluissa.

A: Mutta sitähän on kyseenalaistettu, koska oppilaiden lukujärjestykset tun-tuvat olevan muutenkin ylitäysiä? S: näkemykseni tähän on, että olemme menossa enemmän kokonaiskoulu-päivää kohti. tällä hetkellä meillä on koulupäivä ja erikseen iltapäiväkerho. Entä jos meillä olisi pidempi koulupäi-vä, johon tämä harrastus sisältyisi?

A: työväen urheiluliitto (tul) ja puo-lustusvaliokunta ovat pitkälti miesten miehittämiä, miten olet pärjännyt ja ajanut naisten oikeuksia siellä? S: tul:n lisäksi olen myös olympiako-miteassa, Suomen liikunta ja urheilu Slu ry:ssä sekä kansainvälisessä työläisurheiluliikkeessä. olen itsekin yllättynyt siitä, miten miehistä tällä urheilupuolella on. En välttämättä tiedä, olenko ajanut juuri naisten asi-oita, koska se tulee mielestäni nähdä samanlaisena toimintana sukupuo-leen katsomatta. naisliikkujien määrä järjestäytyneessä liikunnassa on itse asiassa osittain suurempi kuin miesten. puolustusvoimien puolella se on vähän eri asia, koska siellä naisten osuus on

afganistan, yleisurheilun MM-kisat ja puolustusvoimien kutsunnat. nämä kolme aihetta ovat olleet viime aikoina esillä uutisotsikoissa, mutta mikä niitä oikein yhdistää? valokeilassa Sirpa paatero.TEkSTI: aleksej fedotov kUVAT: paulus toropainen

hENkILöhAASTATTELU: SIrPA PAATErO

(TUL:N) SUUrIN hAASTE TäLLä hETkELLä ON SE, ETTä kOkO kANSA LIIkkUU AIVAN

LIIAN VähäN.

Sarjassa esitellään henkilöitä ja vaikuttajia, joita koskettavat tämän hetken kuumimmat poliittiset aiheet.

LIPPU #3 2009 15

S: Mielestäni siviilipalveluksen suorit-tamiseen pitäisi luoda aivan toisen-lainen malli. Sellainen malli, joka palvelisi osaltaan siviilipalveluksen suorittavia, mutta myös niitä, jotka eivät tällä hetkellä suorita mitään palvelusta. niitä, joiden kunto ei riitä tai joilla on muita esteitä. Huomioon tulisi ottaa myös sellaiset, jotka ovat tällä hetkellä armeijassa suorittamas-sa aseellista palvelusta, mutta ovat mieleltään jotain muuta. uskon, että ratkaisuna heille kaikille voisi toi-mia uusi yhteiskunnallinen palvelus. yhteiskunnallisen palveluksen tulisi vastata myös muihin kuin aseellisiin kriiseihin. näitä ovat mm. ilmasto-, terrorismi-, pandemia-, ja luonnonka-tastrofikriisit.

A: Miten tällainen yhteiskunnallinen palvelus lyötäisiin läpi vanhahtaville ja muille nykyiseen malliin tottuneille? lisäksi millä aikataululla? S: uskon minimissään 10 vuotta olevan realistinen aika muutokseen. Mutta en minäkään ole täysin lakkaut-tamassa asepalvelusta. nythän on aja-tuksena pienentää reservissä olevien joukkojen määrää 350 000:sta 250 000 henkilöön. tietysti kun ikäluokat pienenevät niin reservin määrälle ta-pahtuu luonnollisesti samoin. Meidän aseistus on kuitenkin huomattavasti uudempiaikaista. Se on juuri asia, jolla vastataan paremmin aseelliseen uhkaan eikä sillä, että jätkät pistetään pelkästään juoksemaan pitkin metsää.

A: Miksi joutuu menemään vankilaan, jos ei halua oppia tappamaan ketään tai alistumaan järjestelmään, joka kohtelee sivareita epäoikeudenmukai-sesti? S: Mielestäni on järjetöntä, että täytyy mennä vankilaan ja käytännön ei pitäisi kuulua järjestelmään. pitää olla joku muu vaihtoehto kuin vankila ja siviilipalvelus on minun mielestäni ollut se ihan hyvä vaihtoehto. jos siviilipal-veluskaan ei sovi kaikille, niin se on hankalampi juttu.

A: uskotko ns. ”rauhanaseisiin”? S: uskon huomattavasti enemmän neuvottelutaitoihin ja yhteiskuntarau-han tekemiseen muilla keinoilla.

A: afganistan on ollut kauan puheen-aiheena. nyt jo yli 2000 rauhantur-vaajaa on kuollut - lisää päivittäin, viikoittain. Sota vai kriisihallinta – ylipäätänsä miksi? S: Suuri kysymys on tietenkin se, että jos me olemme sitoutuneet – niin me olemme siellä. Meillä ei ole mitään syytä ajatella, että me tulisimme nyt yhtäkkiä afganistanista pois. jos meidän kriisinhallinta- tai rauhantur-vaajajoukkoja menee toiseen maahan, niin siellä on selkeästi tilanne päällä. Sinne ei muuten mentäisi eli siihen on varauduttu, että levottomuuksia voi olla. Se on kauheata, mutta näin se vain on.

A: onko suomalaisten olematon läsnäolo afganistanissa lopulta vain amerikan kosiskelua? S: Siitä huolimatta, että nato on afga-nistanissa vetämässä operaatiota, niin suomalaiset ovat siellä yk:n mandaa-tilla. Minun mielestäni se on Suomelle tärkeätä ja pitää ollakin. on muistetta-va, että olemme afganistanissa koska olemme yk:n kanssa niin sopineet.

A: Mainitsit naton. kerro lehtemme lukijoille kolme tärkeintä syytä, miksi Suomen ei tule liittyä natoon? S: En halua sitoutua mihinkään sotilas-liittoon. ihan pelkästään siksi, että Suomen puolueettomuus on tärkeä asia. toinen asia on se, että siinä on omat riskinsä: se että Suomi koetaan suureksi uhkaksi muitten maitten puo-lelta. Se myös häiritsee meidän suhtei-ta esimerkiksi venäjään päin. kolmas asia on hinta. niillä tiedoilla mitä on tullut, me emme pystyisi pudottamaan meidän omien puolustusvoimien kustannuksia ja silti me joutuisimme maksamaan vielä natolle. Että mikä olisi se hyöty?

A: nuorisoliitolla on ensi vuonna liit-tokokous. Saattaisimmeko nähdä sinut siellä tervehtimässä meitä? S: jos päivämäärä sopii – niin tietenkin.

A: lopuksi, kerro syksyiset terveiset lipun lukijoille? S: Haluaisin toivottaa positiivista mieltä ja luottamusta tulevaisuuteen!”

YhTEISkUNNALLISEN PALVELUkSEN TULISI

VASTATA MYöS MUIhIN kUIN ASEELLISIIN krIISEIhIN.

NäITä OVAT MM. ILMASTO-, TErrOrISMI-, PANDEMIA-, JA LUONNONkATASTrOfIkrIISIT.

16 lippu 3/2009

TEkSTI: kati kokkonen

ilMaStonMuutoS kESkuStEluSSa yhtenä suurimpana teki-jänä pidetään matkailua. lentomatkustamisesta aiheutuu mittavia päästöjä ja turistit kuluttavat luontoa. pitäisikö siis jättää lähtemättä seuraavalle reissulleni, jonka määränpää on toinen mantere?

postiluukusta kilahti lehden kylkiäislahjana kirja, joka käsittelee vastuullista matkailua. vastuullisen matkailijan käsikirja käsittelee niin reiluja matkustusmääränpäitä, vihreitä hotelleja, luontoretkiä, kulutusta kuin vapaaehtois-turismia.

Ekologisinta on matkustaa kotimassa, julkisilla kulku-neuvoilla. Esimerkkinä pieni vertailu, että millä kannattaa matkustaa Helsingistä inariin. autolla aikaa menee vähin-tään 14 tuntia. junalla Helsingistä rovaniemelle matkan taittaminen kestää 12 tuntia yöjunalla ja viisi tuntia lisäksi bussilla joten kokonaismatka-aika 17 tuntia. lentäen olisi todellakin illalla perillä, sillä lentoaika vain puolitoista tuntia. rahallisesti kulkuneuvoissa vaihtelut ovat suuria, sillä vaikuttavia tekijöitä ovat niin opiskelija status, ajoissa liikkeellä oleminen ja matkaan lähtevien henkilöiden mää-rä. lentoja saa usein huomattavasti edullisempaan hintaan kuin junaliput, joten ei ihmekään lennon olevan suosittu matkustusmuoto.

VASTUULLINENMATkAILIJA MAAILMALLA

ulkoMailla MatkaillESSa voimme tehdä valintoja, jotka ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Hotelliksi voi valita ympäristöystävällisen vaihtoehdon ja lyhyemmät matkat voi taittaa junalla. useammat matkatessaan maail-malle maksavat omastatunnostaan, tai oikeasti huolehtiak-seen ympäristöstä, vapaaehtoisen lentoveron. lentoveron maksun määrä riippuu lennettävästä matkasta ja vaihtoeh-toja mille organisaatiolle sen maksaa löytyy useita. lento-verotuloilla järjestöt voivat kampanjoida ilmastonmuutosta vastaan.

yöpyessä ei joka päivä tarvitse uutta puhdasta pyyhet-tä, jätteet voi lajitella ja roskia ei kannata laittaa muuhun kuin roskikseen. Monilla saarilla kehotetaan olla ostamatta muovipulloja ja -pusseja, sillä muovi on yksi pahimmista haitoista. kuinka moni onkaan hotellilla laittanut useita muovipusseja roskikseen ostoksien jäljiltä ennen kotimat-kaa?

köyhimpiin maihin matkatessa joudumme pohtimaan laajemmin vastuullisuuttamme. Matkustusmukavuutesi vuoksi on saatettu hotellin tieltä kaataa metsää tai viety köyhiltä asukkailta koti. Matkailu tuo kuitenkin paljon positiivisia asioita. köyhät valtiot saavat tuloja ja moni työpaikan turismin ympäriltä. työntekijöiden palkoissa ja työoloissa on parannettavaa monessa maassa, joten tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota. keski-ikäisten kai-naloissa pyörivät parikymppiset neitoset ovat myös oma ongelmansa, kun monessa maassa tytöillä ei ole muita vaihtoehtoja elantonsa hankkimiseksi.

kirjaa lukiessa tuli tunne, että vastuullisesta matkai-lusta on syytäkin kirjoittaa. kaiken lukemani jälkeen olen huomannut kiinnittäväni jo osaan asioista huomiota. onkin siis syytä kaivaa kirja esiin ennen seuraavaa matkaani ja kerrata asioita. niin kuin vastuullisen matkailijan käsikir-jassa todetaan ”Matkailua ei siis kannata lopettaa, mutta valintoihin kannattaa kiinnittää huomiota.”

MUISTILISTA

Matkusta harvemmin ja pidemmäksi ajaksi kerral-

laan. Suosi kiireettömyyttä myös loman aikana.

Suosi lyhyillä lomilla kotimaata tai lähikohteita,

joihin pääsee junalla, esimerkiksi pietaria.

älä jätä ongelmajätteitä matkakohteeseen,

vaan kanna ne kotiin ja vie kierrätyspisteeseen.

Suosi hotelleja, joilla on ympäristösertifikaatti.

jos haluat auttaa prostituoituja, auta heitä

kohdemaan paikallisen avustusjärjestön kautta.

Boikotoi hotelleja, joiden tiedetään polkevan

työntekijöidensä oikeuksia. tietoa riistohotel-

leista saa esimerkiksi Global Hotel –Monitor

palvelusta (www.iuf.org)

Muista myös hymyillä ja kiittää, se viimeistelee

hyvän palvelun molemmin puolin!

läHdE: vaStuulliSEn Matkailijan käSikirja,

Mondo, 2009

LIPPU 3 / 2009 17

kansanedustajana vuosina 1979-2009 / kotikunta oulu, naimisissa / Suomen atlantti-seuran puheenjohtaja vuodesta -09 / Harrastaa lukemista, vaeltamista, kalastusta ja laskettelua.

valiokunta parlaMEntiSSatyöllisyys- ja sosiaalivaliokunta

tiESitkö täMän?vaalikiertueen aikana mukana seikkaili lastikka-liisa. Se tuurasi aitoa liisaa muun muassa vaalitapahtumissa Helsingissä ja vaalivalvojaisissa oulussa.

MEdiaSSa valinnan jälkEEnjaakonsaari tunnetaan nato-myönteisenä demarina. Mitä kertoo se kertoo, että demariäänestäjät antavat tukensa tällaiselle? -- kuva natosta jonkinlaisena mörkönä on häl-ventynyt. Siitäkin voi nyt puhua. Stt 7.6.2009

Erilaiset työelämän kysymykset ja työllisyyteen liittyvät asiat ovat seuraavan viiden vuoden aikana suurimpia kysymyksiä, kun työttömyys nousee rajusti, jaakonsaari perustelee valintaansa. Stt 12.7.2009

Ennakkoilmoituksen tehnyt liisa jaakonsaari (sd) katsoo, että etukäteisilmoitus tulisi säätää pakolliseksi kaikissa vaa-leissa. “Ennakkoilmoitus ei voi olla hirveän tarkka, koska menot ovat vielä epäselviä.”“Suuntaa antavan ilmoituksen antaminen on kuitenkin erittäin tarpeellista, koska silloin ihmiset tietävät, kenen tukemia ehdokkaita he äänestävät. läpinäkyvyyden kannalta tämä on tärkeä asia”, hän korostaa. kalEva 29.7.209

www.liiSajaakonSaari.fi

Helsinkiläinen ortodoksipappi ja yrittäjä / puheviestinnän opettajien yhdistyksen valitsema vuoden puhuja 2005 / oli sitoutumattomana ehdokkaana Sdp:n listalla / Harrastuksena ikonimaalaus, timpurointi ja purjehdus

valiokunta parlaMEntiSSaSisämarkkina- ja kuluttajavaliokunta

tiESitkö täMän?useammat puolueet houkuttelivat Mitroa oman puolueen ehdokkaaksi. Sdp:n ehdokkaaksi Mitro antoi suostumuksen luettuaan Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattiryh-män ohjelman.

MEdiaSSa valinnan jälkEEn”tässä ovat käyttämäni rahat: 15 000 omaa rahaa, 5 000 puolueelta sekä 500 euroa ammattijärjestöiltä. toimitan varsinaisen ilmoituksen määräaikaan mennessä. Siitä näky-vät nämä samat tiedot”, repo vakuuttaa. kalEva 29.7.2009

demareiden Mitro repo eli tiistaina vielä selvää kuher-ruskuukautta Eu:n kanssa. Mitro kertoi toimittajille, että hän haluaa tulla entistäkin paremmaksi eurooppalaiseksi. “tämä on minulle kasvun paikka”, Mitro sanoi. HElSinGin SanoMat 14.7.2009

www.MitrorEpo.fi

Uudet meppimme

LIISA JAAkONSAArI MITrO rEPO

Euroopan parlamenttiin valittiin Suomesta kaksi edustajaa, jotka uurastavat demareiden ryhmässä. lippu tulee seuraamaan parlamentaarikkojen työskentelyä seuraavien vuosien aikana.

18 LIPPU 3 / 2009

IllakSi piMEntynEEllä CHE aukiolla on kokoontunut tuhatpäinen yleisö. ilmassa on kymmenien eri lip-pujen ohella myös jotakin taianomaista. kaiuttimista alkaa kuulua italialainen vastarintaliikkeen laulu ja

kaikki hullaantuvat. ihmiset tanssivat, hyppivät, taputtavat sekä laulavat elämänsä edestä. Bella Ciao -laulun sanat soivat seuraavanakin aamulla päässä. kyse ei ole laisinkaan italialaisesta konsertista eikä kuubalaisesta vallankumouk-sesta vaan iuSy:n (international union of Socialist youth) perinteisestä kesäfestivaalista.

tällä kertaa festivaali järjestettiin 15.–21. heinäkuuta unkarin suurimman järven, Balatonin, rannalla. osanotta-jia tapahtumalla oli lähemmäs 3000 ja heitä oli saapunut ympäri maailmaa. tulijoita oli siis palestiinasta, irakista, valko-venäjältä kuin tiibetistäkin. Mikä sitten oikein sai tämän valtavan joukon nuoria poliitikkoja kerääntymään vanhaan unkarilaiseen leirikeskukseen?

Syyksi on arveltu Balatonjärven hienoja maisemia, hyvää säätä, musiikkia ja hullua juhlimista illasta aamuun. itse en usko tähän, koska nämä ovat vain lisukkeita. tämä tapahtuma ei ollut mikä tahansa musiikkifestivaali - vaan jotakin suurempaa. Halu vaikuttaa, auttaa, verkostoitua sekä muuttaa maailmaa olivat syynä ihmisten tuloon.

tällainen festivaali voi olla nuorelle paljon hätkähdyt-tävämpi kokemus kuin vierailu köyhässä afrikkalaisessa maassa. tämä iskee suoraan, kovaa ja kysymättä. itse koin, opin ja kuulin festivaalin aikana niin monta asiaa ja tarinaa, että sulattelen niitä osittain vieläkin.

fEStivaalin tEEMana oli: “development for freedom, our war on poverty” (suom. kehityksen vapaus, Meidän sotam-me köyhyyttä vastaan). tätä teemaa mukaillen ja hirmui-sen paljon laajemminkin oli laadittu kaikki kuuden päivän workshopit ja seminaarit. Mikäli laskutaitoni pitää, niitä oli peräti 60! kaikkia teemoja on turha alkaa luettelemaan, mutta tässä muutamia ohjelmalistalta poimittuja: ”feminist workshop – our history & our future, israel and palestine in our hearts, Minority rights, political work in post-war/con-flict times, Energy and securitu politics: different sources of energy, Student workshop” sekä monta muuta.

Sitten itse reissusta. Suomesta lähtenyt delegaatio muodostui Sonk:n ja demarinuorten aktiiveista. Mukana oli niin vanhoja konkareita, täysin uusia kuin rivijäseniä-kin. ihmisiä oli hyvin kattavasti ympäri Suomea, mukaan lukien myös ahvenanmaalta. ruotsalaisten sadan ihmisen delegaatioon verrattuna Suomi panosti tälläkin kertaa laatuun. pienistä passisekoiluista huolimatta joukko pääsi lähtemään aikataulun mukaisesti Helsinki-vantaalta kohti unkaria. Mielettömän hyvä yhteishenki ja kieroutunut huu-morintaju oli mukana reissussa alusta asti. kaikista pidettiin huolta eikä ketään jätetty ikinä yksin.

lentokoneemme laskeuduttua Budapestin lentokentälle huomasimme, että unkarilaistovereittemme tilaukset olivat onnistuneet. koko viikon ajalle meille oli tilattu älyttömän hyvää keliä, lukuun ottamatta yhtä myrskypäivää. Ensim-mäiset päivät menivätkin alueeseen tutustumisen, ilmas-toon totuttelun ja verkostoitumisen merkeissä. Matkalla mukana olleet kv-toiminnan veteraanit kaisa penny ja katri nokela edustivat Suomen delegaatiota eri workshopeissa puhujien roolissa.

perinteinen suomalaisdelegaationpäivä alkoi aamiai-sen jälkeen pienellä auringonpalvomisella, josta siirryttiin johonkin workshoppiin. tämän jälkeen lounastettiin/illallistettiin yleensä yhdessä. Edellisten väliin mahtui joskus pieni etelän meininkiin sopiva siesta. tämän jälkeen siirryttiin kuuntelemaan päivän esiintyjiä tai yhdelle bile-teltoista. artisteja kävi viikon aikana esiintymässä ainakin 16 kappaletta. He edustivat unkarin sekä keski-Euroopan cooleimpia bändejä. Musiikkityylit vaihtelivat artisteittain aina ska-musiikista heviin. Biletelttoja oli kolme: latino, party sekä saksalaisten ”beertent”.

viikon aikana SuoMalaiSEduStuS oli ehtinyt mm. kehit-tää loistavan talvisota-performanssin, rakentaa komean ihmispyramidin (pohjoismaiden bileissä), selvittää ”mys-teerivessan” arvoituksen, kadottaa täysin homofobiansa, boikotoida pizzeriaa sekä tutustua allekirjoittaneen joh-dolla slaavikulttuurin kulinaarisiin ihmeisiin (erikoisuutena vesimeloniruuat).

Mitä jäi reissusta oikein käteen? uskon, että kaikilla paikalle olleille selvisi varmasti kuinka laaja aatteemme liekki on. tätä yhteisöllisempää, monikulttuurisempaa tai sielun yksinäisyyttä enemmän ruokkivaa kokemusta saa etsiä toden teolla. oli ihmeellistä asua viikon oloissa, joissa ei todellakaan ollut väliä, mistä olet kotoisin, minkä värinen olet, mihin jumalaan uskot, mitä kieltä puhut tai ketä rakastat. reissulla oma maahanmuuttajaidentiteettini muuttui ja aloin toden teolla uskoa toisenlaiseen, globaaliin maailmaan. Maailmaan, jossa toisista välitetään ja ihmiset ovat ykkössijalla.

vaikka seuraavan kesän festarimatka voi mielestäsi olla kallis tai ei sovi aikatauluun – on sinun silti pakko lähteä mukaan! voit olla aktiivinen ja tiedustella toimistolta jo nyt, onko paikka ja aika tiedossa. näkemällä maailmaa, näemme paremmin itsemme ja opimme huutamaan: for – the – internationale solidarity!

p.s. Haluaisin kiittää tuhannesti festivaalin järjestäjiä sekä matkalla mukana olleita unohtumattomasta muistosta!

fOr ThE INTErNATIONALE SOLIDArITY

Matkaraportti:

ALEkSEI fEDOTOV

LIPPU 3 / 2009 19

TäTä YhTEISöLLISEMPää, MONIkULTTUUrISEMPAA

TAI SIELUN YkSINäISYYTTä ENEMMäN rUOkkIVAA

kOkEMUSTA SAA ETSIä TODEN TEOLLA.

MATkALLA kADONNEITA JA kADOTETTUJA:

lompakko, kännykkä, passi, leo??,

kunnollinen uni, kenkä kokoa 37, rahaa,

sydän, viuhka, kondomi

MATkALLA NähTYJä ELäIMIä/OLIOITA:

kettu, villisikalauma, kilpikonna,

mutanttihyönteiset, kissanpentu,

karvainen georgialainen suihkussa,

koira, mäyräkoira, ystävämme E.t.

sisilisko, joutsen, siili

lipulla on aSiaa

HEi lipun väki!

opiskelen ammatillisessa oppilaitoksessa sähköasentajaksi kolmatta vuotta. työ vaatii melkoisesti fyysistä kuntoa. olen ihmetellyt yhtä asiaa. Meidän terveydenhoitaja ei ole paikalla juuri koskaan koululla. opiskelun alussa tapasin hänet lyhyesti ja muutaman kerran, kun olen yrittänyt päästä vastaanotolle, niin terveydenhoitaja on ollut ko-kouksessa tai jonot ovat olleet tosi pitkät. kerran menin terveyskeskukseen kipeän polven takia ja käskivät mennä 150 kilometrin päähän kotikaupunkiin lääkäriin. onko terveydenhoito oikeasti näin vaikeasti saatavissa vai onko minulla vain huonoa tuuria?

villE-pEkka, 18

SUSANNA hAAPALAINEN

puheenjohtaja, Sakki ry

HEi villE-pEkka!

kuvaamasi tilanne on valitettavaa arkipäivää useilla paikka-kunnilla. terveydenhoitajalla ei ole aikaa olla oppilaitokses-sa ja amisten terveydentilan seuranta ei ole säännöllistä.

Mielestäni olisi hyvä, jos terveydenhoitaja olisi 600 opis-kelijan oppilaitoksessa kokopäiväisesti paikalla. olemme lisäksi vaatineet päättäjiltä toimia, jotta kaikille tehtäisiin terveystarkastus opintojen alussa.

Sinulla on oikeus saada terveydenhoitoa niin koti- kuin opiskelupaikkakuntasi terveyskeskuksesta. näin ollen on toimittu lain vastaisesti kun sinun on käsketty mennä koti-paikkakunnalle asti saadaksesi hoitoa.

Sinun kannattaa olla yhteydessä oman oppilaitoksesi oppilaskuntaan. voisitte olla yhteydessä tilanteesta kunnan päättäjiin ja vaatia parempaa terveydenhoitoa. kaupungin nettisivuilta löytyy terveydenhuollosta vastaavat virkamie-het sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet. tiedot-takaa ihmeessä kaikille opiskelija kavereille, että omasta terveyskeskuksesta saa hoitoa vaikka kotipaikka ei olisi-kaan sama kuin opiskelupaikkakunta.

www.opiskeluterveydenhuolto.fi -sivuilta löydätte lisätie-toa asiasta ja voit aina ottaa meihin yhteyttä, ammattiin opiskelevien edunvalvontajärjestöön.

aSiantuntijana: SuSanna HaapalainEn, puHEEnjoHtaja aMMattiin opiSkElEvat – Sakki ry

ammattiin opiskelevat - Sakki ry

ammattiin opiskelevien edunvalvontajärjestö

yli 90 000 jäsentä

ammattiin opiskelevat voivat hankkia opiskelijakortin, jolla lukuisia alennuksia.

Sakki järjestää mm. vuosittain next Step -koulutus- ja työpaikkamessut. Messut seuraavan kerran

14.-15.1.2010 Helsingin messukeskuksessa

www.sakkinet.fi

20

kohti liittokokousta

viiME vuonna pidEtty demarinuorten liittokokous päät-ti, että liiton on valmisteltava seuraavaan, vuonna 2010 pidettävään liittokokoukseen, poliittisia asiakirjoja. Samalla liittokokous päätti, että asiakirjojen valmistelun on tapah-duttava kaikille avoimissa työryhmissä. demarinuoret siis jatkaa vanhaan tapaan avointa poliittista ohjelmatyötä, johon kaikki jäsenet ovat tervetulleita mukaan. työryhmät on perustettu ympäristö-, tietoyhteiskunta- ja tasa-arvo-asiakirjojen valmistelua varten.

ympäristötyöryhmä aloitti työskentelynsä viime kevää-nä joensuussa pidetyssä miniseminaarissa. Seminaarissa kuultiin silloista europarlamentaarikkoa riitta Mylleriä ja pitkäaikaista ympäristöaktiivia ismo tuormaata. työryhmä jatkaa työskentelyä syksyllä järjestettävällä seminaarilla, jonka teemoina ovat energia ja rakennettu ympäristö. tammi-helmikuussa pidetään vielä työryhmän kokous, jos-sa alkutalven aikana tuotettu teksti muokataan lopullisesti työryhmän esitykseksi asiakirjaksi.

tasa-arvotyöryhmä ja tietoyhteiskuntatyöryhmä aloitta-vat työskentelyn syksyn aikana. tavoitteena on, että syksyn politiikkapäivien yhteydessä järjestettävässä työryhmäta-paamisessa kaikilla ryhmillä olisi jo jonkin verran valmista tekstiä käsiteltävänään. työryhmät valmistelevat asiakirjoja yhteistyössä poliittisen sihteerin kanssa. alkuvuodesta ne lähtevät kierrokselle piireihin, jonka jälkeen liittohallitus hyväksyy ne esitettäväksi liittokokoukselle. jokaisella jäse-nellä on siis mahdollisuus vaikuttaa poliittisten ohjelmien sisältöön useassa eri vaiheessa. lopulliset ohjelmalinjauk-set tapahtuvat tietenkin turun liittokokouksessa.

asiakirjojen lisäksi liittokokouksen käsittelyssä on myös piirijärjestöjen ja jäsenten tekemät lukuisat hyvät aloitteet demarinuorten politiikan ja toiminnan kehittämisestä. Ensi vuonna aloitteita voi jättää aina 10.4. asti.

vaikuttaMinEn politiikan SiSältöön on usein tehokkainta, kun vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa. Siksi kannattaa osallistua työryhmätyöskentelyyn. työryhmien tapaami - sista tiedotetaan demarinuorten viikkotiedotteessa ja nettisivuilla ja niiden sähköpostilistoille voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä toimistolle osoitteeseen [email protected]. työryhmien puheenjohtajien yhteystiedot löytyvät tämän lehden loppuosasta.

kisa liittohallituksen jäsenyydestä oli viime kerralla ko-vempi kuin aiemmin, koska liittohallituksen kokoa pienen-nettiin. Samalla osaaminen ja aktiivisuus nousivat keskiöön valintojen tekemisessä. niinpä nyt kannattaakin osoittaa ak-tiivisuutta ja sitoutumista, jos aikoo pyrkiä liittohallituksen jäseneksi. osallistumalla työryhmätyöskentelyyn sekä liiton tapahtumiin tulee tutuksi ihmisille ja voi osoittaa omaa kykyään muutoinkin kuin vain itse liittokokouksessa - ja näin pedata itselleen hyviä lähtöasemia keväiseen kisailuun paikasta auringossa.

hANNA ISbOM, hallintosihteeri, elämäntapaliittoMIIA MANNINEN, pääsihteeri, demarinuoret

demarinuorten seuraava liittokokous on 11.-13.6.2010 turussa.

liittokokouksessa päätetään liiton poliittisista ja toiminnallisista linjauksista seuraavaksi kahdeksi

vuodeksi ja valitaan puheenjohtaja sekä liittohallitus toteuttamaan sovittua linjaa.

OhJELMATYöTä TEhDääN TYörYhMISSäTULE MUkAAN

21

22

Poliittinen järjestötoiminta elää nyt laskusuhdan-teen ja epäkiinnostuksen aikoja tuoden osaltaan haasteita järjestöaktiiveille. jäsenten rekrytointi on haastavaa ja on vaikeaa keksiä uusia innova-

tiivisia keinoja uusien jäsenten hankkimiseen. jäsenrek-rytoinnin poliittisille järjestöille tekee yhä hankalammaksi kova kilpailu poliittisesti aktivoituneista nuorista, koska osa nuorista haluaa pysytellä puolueettomana. tämä on haaste myös meillä karjalan kunnailla.

pohjois-karjalan demarinuorissa toiminta on tällä hetkellä keskittynyt maakunnan pääkaupunkiin joensuu-hun. toivottavaa toki olisi, että joskus pääsisimme takaisin menneiden vuosien tilanteeseen, jolloin pienten paikka-kuntien kuten ilomantsin, outokummun ja kiteen osastoilla oli vilkasta toimintaa. tänä syksynä on kuitenkin keskityttä-vä toiminnan vilkastuttamiseen joensuussa, jossa on hyvät edellytykset nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen toiminnalle. yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja erilaisissa toisen asteen oppilaitoksissa opiskelee yhteensä lähes 15 000 ihmistä, kaupungin asukasmäärän ollessa 72 000. järjestö-kenttä on tosin melkoisen laaja, joten kilpailijoita nuorten vapaa-ajasta riittää.

töitä pohjois-karjalasta tai joensuusta ei ole kuitenkaan helppoa löytää, joten useimmat lähtevät valmistuttuaan töihin muualle, etenkin Helsinkiin. näin on tapahtunut myös lähes kaikkien pitkäaikaisten aktiiviemme kohdalla parin viimeisen vuoden aikana (olkaa hyvät koulutetuista nuorista sosialidemokraateista eteläsuomalaiset), mikä asettaa haasteita piirimme toiminnalle. kahden vuoden takaisista piirihallituksen jäsenistä meillä toimii enää pari ja järjestösihteerimmekin vaihtui kesäkuun alussa. uusia aktiiveja on toimintaan tullut mukaan, mutta lisää tarvitaan aina.

poliittinEn? En Minä, Mutta nE Muut?

kesän aikana olemme viettäneet aikaa yhdessä varsin rennoissa merkeissä. olemme mölkyttäneet ahneutta, kro-ketoineet parempaa Eurooppaa ja minigolfanneet muuten vaan. ilosaarirockiin olisimme menneet esittäytymään, mutta rockin järjestäjien politiikka tapahtumansuhteen kertoo osaltaan siitä, miksi puoluepolitiikkaan liittyvään toimintaan ei ole helppoa saada ihmisiä mukaan. järjestäjien politiikkaan kuului, ettei poliittisia toimijoita oteta alueelle, vaan ainoastaan sellaisia järjestöjä kuten reilu kauppa tai amnesty. Mitä nämä järjestöt tekevät elleivät politiikkaa?

Ero on siinä, että nämä ovat lähinnä yhden asian liikkei-tä, kun taas puolueet pyrkivät kehittämään kokonaisvaltai-sesti valtion asioita ja sosialidemokraatit koko maailman asioita parempaan suuntaan demokratian kautta. demo-kratiamme perustuu puhtaasti puoluepolitiikalle. onko siis tulkittavissa, että ilosaarirockin järjestäjät, kuten eivät monet muutkaan, halua tukea demokratiaamme? antipo-liittinen trendi on ehdottoman huolestuttavaa. Mutta se ei saa lannistaa meitä vaan päinvastoin: meidän on entistä kovemmin tehtävä työtä demokratian, erityisesti sosialide-mokratian puolesta.

jotta demokratiamme toimisi paremmin ja sosialide-mokraattisesti, keskitymme nyt täällä pohjois-karjalassa erityisesti jäsenhankintaan. ihmisiä on kuitenkin turhaa houkutella mukaan, mikäli heille ei ole tarjota mielekästä toimintaa. Syksyn myötä siirrymme hauskanpidon lisäksi asiapitoisempaan ohjelmaan järjestäen erilaisia koulutustilaisuuksia ja työpajoja, esimerkiksi uusille jäse-nille ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille päivän kestävä ”politiikkaa - siis mitä?” -työpaja. julkisuu-dessa tulemme edelleen ottamaan kantaa meille tärkeisiin asioihin parhaamme mukaan. adoptiolainsäädäntöön liittyvä kannanottomme saikin kesän alussakiitettävästi julkisuutta paikallisessa lehdistössä.

tulevan tammikuun alusta uuden itä-Suomen piirin tulevat muodostamaan pohjois-karjalan, Etelä- ja pohjois-Savon piirit yhtenä koalitiona. tämä piiriuudistus tuo omat haasteensa ja toimintaa onkin suunniteltava hyvissä ajoin, jotta uuden piirin kaikilla suurimmilla paikkakunnilla olisi toimintaa jatkossa. ja joskus tulevaisuudessa myös kiteen, Siilinjärven ja Heinäveden kaltaisilla paikkakunnilla. tähän on vielä matkaa, mutta eespäin mennään, rinta rinnan, siskot ja veljet yhdessä. puolesta ihmisoikeuksien. ja sosialidemokratian.

pohjois-karjalan demarinuorten puolesta,

ANNIkA hArALD, järjestösihteeriVILLE TAhVANAINEN, puheenjohtaja

Pohjois-karjalasta kajahtaa !

piiriEn kuuluMiSEt

Uudistuneen lipun yhtenä tavoitteena on olla entistä kantaaottavampi. Hieno uusi ulkoasu toivottavasti houkuttelee tarttumaan lehteen, ja jutut ovat ajatuksia herättäviä. Siksi ydinvoima

on sopiva valinta ensimmäiseksi pääaiheeksi.ydinvoima herättää suuria tunteita suuntaan ja toiseen.

En aina jaksa ymmärtää että miksi. itse koen, että energi-antuotannon turvaamisessa kyse on enemmänkin käytän-nön ratkaisuista kuin fiilispohjalta tehtävistä valinnoista. Silti eduskunnassa äänestettäessä ydinvoima luokitellaan omantunnonkysymykseksi, vaikka moni muu iso asia joka vaikuttaa vähintään yhtä paljon yhteiskuntaamme, menee ryhmäpäätösten mukaan. luulisi esimerkiksi verotusrat-kaisujen olevan yhtälailla omantunnon asioita, jos sille linjalle lähdetään.

Energiapäätöksiä ei voi tehdä ilman että ilmastonmuu-tos otetaan vakavasti. Meidän on pystyttävä tuottamaan energiaa mahdollisimman ympäristöystävällisellä tavalla. ratkaisevaa on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä hiilen ja öljyn käytön vähentäminen. uusiutuviin energia-muotoihin panostaminen on ensisijaisen tärkeää.

Suomen sähköverkko on osa pohjoismaista yhteiskäyt-töverkkoa jossa tuotetaan mahdollisuuksien mukaan ja ostetaan tarpeen mukaan. pohjoismainen sähköverkko on konkreettinen esimerkki hyvin toimivasta alueellisesta verkostosta, jossa hinnat pysyvät kurissa maiden hyvän yhteistyön ansiosta. Maat ovat myös sitoutuneet ilmasto-talkoisiin. pohjoismainen energiakeskustelu on tärkeä, ja sen soisi koskevan muutakin kuin ydinvoimasta luopumista tai siihen satsaamista.

ydinvoiMan liSärakEntaMiSEn kannattajat eivät yleen-sä vastusta panostuksia uudistuviin energiamuotoihin, päinvastoin. olisi hölmöä vannoa yhden energiamuodon nimiin, maailma muuttuu ja kehitys kehittyy. ydinjätteen sijoitus, uraanin louhinta ja onnettomuuden mahdollisuus ovat syitä jonka takia ydinvoimaa voi syystä pitää välikau-den ratkaisuna.

tällä hetkellä ydinvoimaa silti tarvitaan jotta pääsemme päästötavoitteisiimme, energiantuotantomme on taattu, sähkölaskut pysyvät kohtuullisina ja suomalainen teollisuus ei joudu maanpakoon. niin kauan kuin realistista korvaa-vaa vaihtoehtoa ei ole, en osaa suhtautua asiaan muuten kuin pragmaattisesti.

demarinuorilla ei ole kantaa ydinvoiman puolesta eikä sitä vastaan, eikä välttämättä tarvitse ollakaan. isoon jär-jestöön mahtuu monenlaista mielipidettä, ja se on rikkaus. Meitä yhdistää arvomaailma joka kestää myös sen, ettei joka asiasta olla samaa mieltä. keskustelua aiheesta kui-tenkin toivottavasti käydään demarinuorten ympäristötyö-ryhmässä ja ensi kesänä liittokokouksessamme.

23

hETA VäLIMäkI

puheenjohtaja

puHEEnjoHtajan koluMni

ENErgIAPääTökSIä EI VOI TEhDä ILMAN, ETTä ILMASTONMUUTOS

OTETAAN VAkAVASTI. MEIDäN ON PYSTYTTäVä TUOTTAMAAN ENErgIAA MAhDOLLISIMMAN YMPärISTöYSTäVäLLISELLä

TAVALLA.

daGSpolitikEnS Stora Bild är att den borgerliga regeringen slösar skatteinkomster genom att fördela skatteförmåner till sina egna intressegrupper. regeringen legitimerar sin skattepolitik genom att kalla det för stimulering. i brist på tillräckligt stöd från staten, tvingas kommunerna skära i välfärden. regeringen saknar en helhetsbild över stats-finansernas hållbarhet och vägrar korrigera sin kurs.nu när ekonomin djupdyker och Sdp förbereder sig inför riksdagsvalet, bör tyngdpunkten i partiets välfärdsvisi-on enligt mig ligga på att stärka den statliga ekonomins inkomstsida, och inte så mycket i nya välfärdssatsningar (undantag: bekämpning av arbetslösheten). tiden för nya expansiva reformer kommer först när staten och kommu-nerna lyckas samla in mera skatteinkomster. när oron över välfärdsstatens finansiering ligger högst på listan, blir vårt alternativ ansvarsfullt. vänsterideologin kommer med här genom att inkomstsidan stärks med hjälp av beskattning som jämnar ut inkomstklyftorna.

Ett ansvarsfullt alternativ

för stadsfinansernas del kunde Sdp föreslå bl.a. höjning av kapitalskatten, nedskärning av olika skatteavdragsrätter (inkl. hushållsavdraget) samt höjning av alkohol-, tobaks- och matmomsen. vi kunde också fundera på att frångå indexjusteringarna i inkomstskatten. det behövs mera miljöskatter, men inte så att de blir en oövervinnelig börda för låginkomsttagarna.

den kommunala ekonomin borde också stärkas, men att höja statsandelarna är i det långa loppet en ganska inef-fektiv metod. det är nämligen så att statsandelsapparaten strör de största russinen åt de små glesbebodda kommu-nerna och kommunerna med det största invånarantalet får relativt mindre stöd. kommunernas självförsörjnings-grad och därmed autonoma ställning borde nu tvärtom stärkas bl.a. genom att göra kommunalskatten progressiv och genom att rikta avfallsbeskattningen åt kommunerna. Samtidigt borde kommunreformen fås igång igen med utgångspunkt i tillväxtcentra, så att vi får en hållbarare kommunstruktur. de nya innovationerna och tillväxten skapas i stads- och landskapscentra, inte på landsbygden. kommunerna bör ha resurser och incitament att föra en aktiv näringslivspolitik och den vägen samla samfundsskat-ter till sig.

den röda tråden i det socialdemokratiska valbudskapet bör vara att ansvarsfull ekonomisk politik är en naturlig del av det socialdemokratiska tänkandet, men vi driver den politiken från våra egna utgångspunkter med målsättnin-gen att öka rättvisan.

MIkAEL hILTUNEN, antti kalliomäkis riksdagsassistent

24

ruotSinkiElinEn koluMni

ykSi varMiMMiSta SykSyn MErkEiStä on valtion talousarvi-on julkaiseminen ja siihen liittyvät viilaukset budjettiriihes-sä. talousarvioon liittyy monenlaisia odotuksia ja jänni-tysmomentteja. vuoden 2010 talousarviota odotellessa huomio kiinnittyi hallituksen veropolitiikkaan ja erityisesti ruoan arvonlisäveron alentamiseen liittyvään keskusteluun. Samalla suomalaiset odottavat toimia työttömyyden ja valtion talouden korjaamiseksi.

Matti vanhasen hallitus päätti hallitusohjelmassaan, keväällä 2007, alentaa ruoan arvonlisäveroa 12 prosenttiin. Hallitus arvioi, että päätös helpottaisi pienituloisia ja lisäisi kotimaista kysyntää. ajankohtakin oli jo päätetty. Hetken lähestyessä keskustan hallituskumppani kokoomus heräsi horroksesta ja puheenjohtaja jyrki katainen avasi sanalli-sen arkkunsa tuomalla huolen rahojen riittävyydestä alen-nukseen. lisäksi katainen, ihan oikeansuuntaisesti, kertoi ravintolapalveluiden alv:n alennustarpeesta. ravintolat joutuvat epäreiluun asemaan ja kysynnän on uhka pienetä kaupasta ostetun ruoan ollessa edullisempaa.

tämäpä ei kuitenkaan keskustalle kelvannut ja edus-kuntaryhmän puheenjohtaja timo kalli kertoi verkkoapilan haastattelussa, että kerran sovituista asioista pidetään kiinni. jännitysnäytelmän ainekset olivat siis kasassa: jyrki vaati hallitusohjelmassa sovitun alennuksen pienentämistä sekä ravintoloiden alv:n pienentämistä, samaan aikaan kun timo tyrmäsi ajatuksen.

toiMittajat pidättElivät HEnGityStään ratkaisua odotel-lessa. lopulta asia selvisi varsin sopuisasti ja helposti. aina-kin ulospäin annettiin sellainen kuva. logiikkaa päätökses-tä saakin sitten hakea. ruoan alv laskee kyllä, noustakseen taas pian. ravintolaruoan verotus laskee tulevaisuudessa elintarvikkeiden alv:n tasolle ja se onkin positiivinen asia tässä sopassa. keitosta hämmentää päätös nostaa yleistä alv-kantaa yhden prosenttiyksikön verran.

Hallitus siis päätti sekä laskea, että korottaa arvon-lisäveroa. ratkaisu on poliittisesti sinällään ihan älykäs. arvonlisäverokannan korotus sen sijaan paljastaa hallituk-sen perimmäiset arvot. talousarvion ratkaisujen ja yleisen taloustilanteen seurauksena moni kunta on joutunut nos-tamaan tuloista riippumatonta veroprosenttiaan. näyttää uhkaavasti, että olemme hyvällä matkalla kohti tasaveroa.

ruoan alv:n laskemiseen käytetyt 500 miljoonaa olisi voinut käyttää paremminkin. kumpi on siis tärkeämpää? Suomalaiset saavat pienen juustopaketin verran lisää ruo-kaa kuukaudessa vai tuhannet työttömät saisivat työpai-kan? Sitä sopiikin ihmetellä.

TEkSTI: paulus toropainen

ALAS, YLöS, ALASHallitukSEn vEropolitiikan linja

TALOUSArVION rATkAISUJEN JA YLEISEN TALOUSTILANTEEN

SEUrAUkSENA MONI kUNTA ON JOUTUNUT NOSTAMAAN TULOISTA rIIPPUMATONTA

VErOPrOSENTTIAAN. NäYTTää UhkAAVASTI, ETTäOLEMME hYVäLLä MATkALLA

kOhTI TASAVErOA.

järjEStön kulMilta

liittokokouSkauSi on yltänyt jo hieman yli puoleen väliin ja on hyvä aika arvioida liittohallituksen toimia kautensa ensimmäisen vuoden ajalta. viime liittokokoushan teki päätöksen, jolla liittohallituksen kokoa pienennettiin. Muu-tos on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi – liittohallituksen jäsenet ovat hitsautuneet paremmin yhteen heti kautensa alusta.

tämän hetkisen liittohallituksen jäsenistä lähes kaikki osallistuvat hyvin kokouksiin ja keskustelevat vilkkaasti ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. liittohallitus on ottanut aktiivisesti kantaa asioihin ja tehnyt julkisia kan-nanottaja yhdestä kahteen kappaletta kuukaudessa.

liittokokoukSEn päätökSEt ja toive hallituksen aktiivi-semmista toimista jonkin asian eteen on useiden liittohalli-tuksen kannanottojen taustalla. liittokokouksen linjaukset ovat olleet taustalla esimerkiksi tammikuun kannanotossa, jossa vaadittiin Bkt:n rinnalle hyvinvointia paremmin kuvaavaa indeksiä. Myös kesäkuinen kannanotto, jossa esi-tettiin liiton huoli nuorten ylivelkaantumisesta ja toivottiin nuorille lisää tietoa oman talouden hallinnasta, on liittoko-kousaloitteeseen perustuva.

järjestöllisesti varsin merkittävä linjaus piirien yhdis-tämisestä on edennyt hyvin. Ensimmäisenä yhdistymään ehtivät varsinais-Suomen ja Satakunnan piirit, jotka muodostavat nyt lounais-Suomen piirin. Syksyn aikana yhdistymisiä tapahtuu niin, että pirkanmaan, pohjanmaan ja keski-Suomen piirit sekä pohjois-karjalan, Etelä-Savon ja pohjois-Savon piirit yhdistyvät keskenään.

tulevan talven aikana liittohallitus tulee huolehtimaan siitä, että vielä toteutumattomat liittokokouspäätökset toteutuvat – tavalla tai toisella. useista poliittisista asioista tehdään kannanottoja ja osa tulee mukaan liittokokoukselle valmisteltaviin poliittisiin asiakirjoihin. joistakin kysymyk-sistä tehdään puoluekokousaloite tai kirje Sdp:n puoluehal-litukselle ja eduskuntaryhmälle.

MIIA MANNINEN, pääsihteeri

LIITTOhALLITUkSEN kUULUMISIA

26

Paikallistoiminnan uudistus – mitä ja miksi

demarinuorten liittokokous päätti toukokuussa 2008, että demarinuorten piirijärjestöjä tulisi yhdistää. piiriuudistuk-sen tarkoituksena on vähentää hallintobyrokratiaa ja tuoda toiminta lähemmäksi ihmisiä. lisäksi tarkoituksena on elvyttää osastotoimintaa uuteen kukoistukseen. näin ollen nykyistä suuremmalla alueella olisi työntekijä hoitamassa talous- ja hallintoasioita. työntekijän myötä piirien aktii-veilla on enemmän mahdollisuuksia keskittyä toimintaan ja tapahtumiin.

Ensimmäinen piirien yhdistyminen tapahtui 1.6.2009, jolloin Satakunnan piiri ja varsinais-Suomen piiri yhdistyi-vät lounais-Suomen piiriksi. Syksyllä 2009 piirijärjestöis-sä käydään keskusteluja yhdistymisistä ja uusien piirien rajoista parhaimman ratkaisun löytämiseksi. tarkoituksena on piirien yhdistyminen vahvuuksia yhdistämällä. aikataulu yhdistymiselle on määritelty joustavaksi ja piirien yhdis-tymisen onnistumisia seurataan ja kokemukset käytetään hyödyksi toiminnan kehittämisessä.

tarkalleen ottaen yhdistyminen tapahtuu niin, että yksi piireistä jää jäljelle ja toiset piirit tekevät päätökset pur-kautua. jäljelle jäänyt piiri hyväksyy purkautuvien piirien jäsenet itselleen ja muuttaa nimensä uutta toimialuetta vastaavaksi. Samalla piirin toiminta-alue laajenee purkau-tuneiden piirien alueille. piiriuudistuksen etenemisestä voit lukea lippu-lehden sivuilta.

olisitko sinä halukas käynnistämään demarinuorten toimintaa omassa kunnassasi tai alueellasi? jos olet tai muuten haluat lisätietoja piiriuudistuksesta, ota yhteys jär-jestösihteeri anssi pirttijärveen. yhteystiedot löydät tämän lipun sivuilta.

ANSSI PIrTTIJärVI, järjestösihteeri

järjEStön kulMilta

ESITTELYSSä TUOrE DEMArINUOrI!

puheenjohtaja Heta välimäki ja puolisonsa tage

lindberg ovat saaneet lapsen toukokuussa. Bas-

tianista odotetaan suurta tulevaisuuden nimeä

poliittiseen elämään, geeniperimä viittaa siihen

suuntaan. lippu-lehti onnittelee!

hanna Isbom Elämäntapaliittoon

demarinuorten toimistolla keväästä 2008 vaikuttanut poliittinen sihteeri Hanna isbom on siirtynyt 1.9.2009 alkaen uusiin haasteisiin. tulevaisuudessa Hanna vaikuttaa Elämäntapaliitossa hallintosihteerinä. Elämäntapaliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia päihdehaittoja ehkäisemällä. liiton toimiston väki kiittää Hannaa hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa onnea uuteen työpaikkaan.

27

Erilaisuus on rikkaus

- eriarvoisuus,

epäoikeudenmukaisuutta.

Hyvässä yhteiskunnassa

jokaisella on yhtäläinen

oikeus hyvään elämään

ja onneen.

SDP vaatii reilua ja

turvallista työelämää,

hyviä lähtökohtia

jokaiselle lapselle ja

nuorelle sekä arvokasta

vanhuutta ikäihmisille.

Maailmaei olevielä valmis

www.sdp.fi

Osuuskuntamme omistajat ovat tavallisia suomalaisia ihmisiä. Juuri he ovat innoittaneet meitä yhä parempiin palveluihin ja etuihin.

Hyviä hetkiä sinulle

ww

w.t

radeka-y

hty

ma.f

i

Liiton toimiston yhteystiedot:

saariniemenkatu 6 00530 helsinki Puh: (09) 774 5130 fax: (09) 712 752 [email protected]

PuheeNJohtaJaheta välimäki(09) 7745 1311, 050 344 9743 [email protected]

Pääsihteeri miia manninen (09) 7745 1310, 040 484 6771 [email protected]

koulutussihteeriJani ryhänen(09) 7745 1315, 050 537 2348 [email protected]

tiedotussihteeriPaulus toropainen(09) 7745 1314, 040 484 6773 [email protected]

PoliittiNeN sihteeri(09) 7745 1312

JärJestösihteerianssi Pirttijärvi(09) 7745 1316, 040 484 6772 [email protected]

Piirien yhteystiedot:

etelä-hämeeN sos. dem. Nuoret ryPuheenjohtaja: miikka lönnqvist, 050 542 0160, [email protected]

etelä-savoN PiiriN sos. dem. Nuoret ryPuheenjohtaja: teemu hirvonen, 050 372 4507, [email protected]

helsiNGiN sos. dem. NuorisoPiiri rytoimisto: kaarlenkatu 3-5, 00530 helsinki, (09) 763 990, [email protected] Puheenjohtaja: romeo Pulli, 040 838 9117, [email protected] toiminnanjohtaja: sami siltaloppi, 050 537 6446, [email protected]

keski-suomeN sos. dem. Nuoret rytoimisto: kauppakatu 30 a 7, 40100 Jyväskylä, (014) 618 522, Puheenjohtaja: leena kaskivaara, 040 829 7430, [email protected]

kymeN lääNiN sos. dem. NuorisoPiiri ryPuheenjohtaja: teppo herttuainen, 050 303 7110, [email protected]

laPiN sos. dem. NuorisoPiiri rytoimisto: rovakatu 26, 96200 rovaniemi, (016) 342 1451, 946 Puheenjohtaja: marika aalto, 040 727 5267, [email protected]

ouluN sos. dem. NuorisoPiiri rytoimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4. krs, 90100 oulu, [email protected], 050 381 2230 Puheenjohtaja: henri kylén, 040 584 4929, [email protected]

PirkaNmaaN sos. dem. Nuoret rytoimisto: hämeenpuisto 28, 33200 tampere, (03) 366 4376 Puheenjohtaja: taru tolvanen, 040 716 3669, [email protected] Järjestösihteeri: siina raskulla, 040 832 0141, [email protected]

PohJois-karJalaN demariNuoret rytoimisto: kauppakatu 32, 80100 Joensuu, (013) 221 641 Puheenjohtaja: ville tahvanainen, 050 405 0614, [email protected] Järjestösihteeri: annika harald, 040 484 6774, [email protected]

PohJois-savoN sos. dem. Nuoret ry toimisto: Puijonkatu 23, 70100 kuopio, (017) 368 8622 Puheenjohtaja: henri ruuskanen, 044 356 2339, [email protected]

sos. dem. Nuoret vaasaN Piiri rytoimisto: korsholmanpuistikko 6-8, 65100 vaasa Puheenjohtaja: sini karjalainen, 040 846 6613, [email protected]

uudeNmaaN demariNuoret rytoimisto: asematie 11 B, 01300 vantaa, faksi (09) 823 0596 Järjestösihteeri: emma kuntsi, 044 523 4937, [email protected] Puheenjohtaja: kai lepomäki, 040 867 1343, [email protected]

louNais-suomeN sos. dem. Nuoret rytoimisto: eerikinkatu 30, 20100 turku, (02) 414 5200 Järjestösihteeri: terhi salmenoja, 040 767 6698, [email protected] Puheenjohtaja: Juuso alatalo, 050 401 4662, [email protected] satakunnan alue: anni kulmala, 044 518 4684, [email protected]

fiNlaNds sveNska uNGa sos. dem. fsud rfordförande: anna Calden, 050 056 9622, [email protected]

demarinuorilla on kaksi jaostoa ja neljä työryhmää. liittohallitus on valinnut talous- ja järjestöjaoston jäsenet. Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaa, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

kaNsaiNväliNeN JaostoJaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: minna ruostesaari, 044 040 0779, [email protected]

tasa-arvotyöryhmä Puheenjohtaja: marika aalto, 040 727 5267, [email protected]

ymPäristötyöryhmäPuheenjohtaja: Jussi-Pekka rode, 044 967 9450, [email protected]

tietoyhteiskuNtatyöryhmäPuheenjohtaja: antti haapala, 050 369 3535, [email protected]

JäseNhaNkiNtatyöryhmä Puheenjohta: kai lepomäki, 040 867 1343, [email protected]

29

kansainvälinen for the internationale solidarity -leiri, unkari, kuvat venla vuohelainen.tulevaisuuden tekijät 2-tapahtuma, Eu-vaaliseminaari, kuvat paulus toropainen.

D-TOUr

työelämäaiheinen tapahtuma

& syksyn päättävä pikkujoulu

Helsingissä la 7.11.

Merkitse kalenteriin – lisätietoja ja

ilmoittautumisohjeet löydät kotisivuiltamme

www.demarinuoret.fi

lokakuu 2009

2.-4. tulevaisuuden tekijät 3,voionmaan opisto, ylöjärvi

16.-18. tulevaisuusakatemia 1työväen akatemia, kauniainen

MarraSkuu 2009

7.-8. d-tour työelämäaiheinen tapahtuma

& syksyn päättävät pikkujoulut,Helsinki

27.-29. tulevaisuusakatemia 2työväen akatemia, kauniainen

joulukuu 2009

3. Glögit,Helsinki

taMMikuu 2010

23.-24. Starttipäivät

HElMikuu 2010

26.-28. tulevaisuuden tekijät 1

liityn jäseneksi demarinuoriin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista

liityn jäseneksi demariopiskelijoihin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista

osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

nimi

osoite

postinumero ja -toimipaikka

puhelinnumero

Syntymäaika

Sähköpostiosoite

(vanha osoite)

(vanha postinumero ja -toimipaikka)

SoSialidEMokraattiSEt nuorEt ry

tunnuS 5005170

00003 vaStauSläHEtyS

demarinuoret maksaa

postimaksun

tapaHtuMat

www.demarinuoret.fi

Documents

Lippu 03/09