Me eMMe vaikene – Me eMMe unohda s. 3 Rauhaa ja oikeudenMukaisuutta s. 7 jo Riittää vihaMielisyys s. 12 MaaRit Feldt-Ranta: MaailMa Muuttuu ja Me sen Mukana s. 16 toiMiston uudet tyypit s. 27

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 3/2011

Olli

Urp

ela

politiikan parissa on oltava tavoitteita ja unelmia. Tavoitteita, jotka siintävät jossakin tulevaisuudes-sa ja unelmia, joilla osoitetaan rohkeutta katsoa asioita uudella tavalla. Konkaritoimijat ovat usein

innoissaan meidän nuorempien näkemyksistä, sillä emme ole kuulemma vielä ”kyynistyneet” maailmaan. Omasta mielestäni kyynistyminen tai innostuksen puute ei ole suoranaisesti yhteydessä ikään. Tärkeintä on esittää omia rohkeita näkemyksiä ja ajatella asioita välillä hieman eri kantilta.

Omat poliittiset tavoitteet lähtevät useimmiten joko lähipiiristä huomatusta ongelmasta tai omaan elämään vaikuttavasta epäkohdasta. Itseäni opiskellessa otti päähän liian pieni opintotuki ja materiaalimaksut. Ammatillisessa oppilaitoksessa joutui ostamaan vuosittain sadoilla euroilla välineitä, kirjoja ja monisteita. Lukiossa kirjoista piti olla aina uusin painos. Näiden epäkohtien korjaamisesta alkoi oma poliittinen aktiivisuuteni.

ASIOILLA ON TAPANA MUUTTUA – mutta joskus se vie aikaa. Suomen uusi hallitus saatiin kasaan kesällä pitkien neuvottelujen jälkeen. Hallituksen toimintasuunnitelma neljäksi vuodeksi eli hallitusohjelma antaa meille tietoa mitkä ovat Suomen tavoitteet lähivuosina. Opiskeluistani on jo aikaa, mutta luin ilolla kun ohjelmasta löytyi teksti: ”Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien mak-sullisuus toisen asteen koulutuksessa.” Ilahduin valtavasti! Vaikka tämä mahdollisuus aitoon maksuttomaan koulutuk-seen ei enää minua koskisi, niin siitä toivon mukaan iloit-see muut tulevaisuudessa. Opintotuen osalta hallitus on tarkastelemassa koko järjestelmää ja tulee kiinnittämään huomiota erityisesti toisen asteen opiskelijoita koskeviin järjestelmän ”loukkuihin”.

Seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan haasteelli-sia. Edellinen hallitus jätti meille ennätysmäärän velkaa. Maailman taloustilanne ei ole helpottanut. Kaikki poliittiset päätökset eivät varmasti tule olemaan helppoja, kun yri-

tämme tasapainottaa taloutta. Demareiden pääsy hallituk-sen on aivan upea asia! Liikkeeseemme on luotettu etenkin haasteellisina aikoina. Voimme muuttaa Suomea aidosti hallituksesta käsin.

***

POLITIIKALLA, TAI MILLÄÄN MUULLAKAAN, ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, kun jotakin järkyttävää tapahtuu elämässä. Kesällä tämä järkytys iski Norjassa. Käsittämät-tömät tapahtumat koskettivat niin paikallisia demarinuoria, suomalaisia nuoria kuin koko Pohjoismaista hyvinvointiyh-teiskuntaa. Suru oli hetkessä koko sosialidemokraattisen liikkeen yhteinen.

Saarella leirillä olleilla oli samanlainen tunteenpalo liikettämme kohtaan kuin meilläkin. Tavoitteena oli saman-henkisten ihmisten kanssa tehdä maailmasta solidaarisem-pi ja oikeudenmukaisempi. Kauheille tapahtumille emme ehkä koskaan saa vastauksia. Meidän on mahdotonta käsit-tää miltä saarella olleista tai heidän läheisistään tuntuu. Me kuitenkin voimme tukea ja luvata toteuttaa heidän toivet-taan mennä eteenpäin.

Järkytys, suru, epäusko, suuttumus. Tunnerata on ollut valtavaa. Tärkein tuki tässä tunneradassa ovat olleet lähei-set ja etenkin te kaikki demarinuoret. Norjan suurlähetys-tön eteen Helsinkiin kerääntyi kymmenittäin Demarinuoria. Halauksia, kyyneleitä, olkapäitä.

NORJASTA PUHKUNUT ETEENPÄIN -asenne on tarttu-nut meihinkin. Piiloon ei pidä mennä. Omista unelmista ja tavoitteista puhumista ei pidä lopettaa. Jos vaikenemme – saa meistä joku muu valtansa. Vihapuheita ja –tekoja on nähty liikaa. Meidän on puututtava niihin ja uskottava vah-vemmin omiin päämääriimme solidaarisuuden puolesta.

Norjalaiset toverit ovat aina muistoissamme. !

asiat voivat Muuttua

JulkaisiJa sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

PäätoimittaJa kati kokkonen, kati.kokkonen@sieppi.fi

GraafiNeN suuNNitteliJa olli urpela / Pintaliitodesign

toimituskuNta tino aalto, Hanna isbom, timo kontio, tuulia Pitkänen, Juuso alatalo, ilmari Nalbantoglu, lauri Väänänen, anni suvisuo

PaiNoPaikka kirjapaino uusimaa, Porvoo

PaPeri kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g

4 / 2011 ilmestyy Joulukuussa aineistopäivä: 30.11.2011 ilmoitusvaraukset ja -hinnat Hanna isbom 050 413 8299, hanna.isbom@demarinuoret.fi

PÄÄKIRJOITUS LIPPU 3 / 2011 3

441 763 Painotuote

kati kokkonen

päätoimittaja

4 LIPPU 3 / 2011

ampumavälikohtaus. Kuinka olenkin voinut silloin ajatella, että kyseessä jokin ikävä sattumus, ja jatkaa illallistani. Muutamaa tuntia myöhemmin ystävieni poistuttua totuus alkoi valjeta. Istuin

myöhään yöhön tietokoneen ääressä lukemassa uutisia ja itkin. AUF:n leirillä on joku on teloittanut ainakin kymme-nen nuorta! Miten tällaista voi tapahtua? Ovatko norjalaiset toverini hengissä? Miten kollegani AUF:ssa selviävät tästä? Epätoivo ja tuska täyttivät mieleni, mutta kävin kuiten-kin sekavana nukkumaan, vain herätäkseni hirvittävään aamuun.

Kello kuusi avasin ensimmäisen kerran silmäni, ja ensimmäinen ajatukseni päässä oli AUF. Oli pakko nousta sängystä ja katsoa uutiset Norjasta. Otsikot huusivat 80 kuolonuhria! Tuska oli sanoinkuvaamaton. Monta tuntia selasin uutisia, eikä itkulle ollut loppua. Jostain päähäni tulivat kauniin norjalaisen työväenlaulun, Vapauden viestin sanat: Toverimme, toverimme! Kansanvaltainen Pohjola on! Tarmollamme rakennamme tämän maan, se on nuorison. Löysin hyllystäni Reijo Franckin levyn, jossa kappale on. Kuuntelin sitä uudelleen ja uudelleen, ja löysin sanoista lohdun. Me emme vastaa vihaan vihalla, vaan puolustam-me tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta. Me emme anna periksi ääriliikkeille.

Seuraavana päivänä Demarinuoret ja SONK järjestivät muistohetken Norjan suurlähetystön edustalla. Olimme kuunnelleet Vapauden viestiä automatkan aikana, ja saaneet siitä voimaa raskaaseen hetkeen. Ihmettelimme väenpaljoutta, sillä olimme ajatelleet, että paikalle saa-puisi lähinnä Demarinuorten väkeä, mutta vähintään 400

ihmistä oli tullut viettämään hetkeä kanssamme. Ruusujen ja kynttilöiden edessä tunsin lohtua tovereistani, ja kaikista niistä ihmisistä, jotka osoittivat myötätuntonsa. Kädet täristen laskin oman kynttiläni maahan miettien jokaista niitä toveria, jotka olivat menettäneet henkensä aatteen-sa puolesta. Siitä tosiaankin oli kyse – aatteesta. Iskusta Norjan työväenpuoluetta ja sosialidemokratiaa kohtaan. Ei mitä tahansa nuorisoleiriä, vaan sitä liikettä, jota äärioikeis-tolainen mielipuoli piti pahimpana vastustajanaan. Illalla katsoin uutisia ja näin toverini ja kollegani AUF:sta kirkon penkin eturivissä. AUF:n puheenjohtajan Eskilin surun murtamat kasvot saivat minut jälleen lohduttomiin kyyne-liin. Se taakka, jonka he ovat saaneet kannettavakseen, on sanoinkuvaamaton.

Maanantaina lähdin Itävaltaan IUSY:n kesäfestareille. Olin etukäteen pelännyt, että leiristä muodostuu viikon mit-tainen muistotilaisuus, mutta perille saavuttuani huomasin, että oli helpottavaa olla tovereiden ympäröimänä ja puhua asiasta. Suru alkoi pikkuhiljaa helpottaa. Avajaisjuhlien sijaan järjestettiin kaunis muistotilaisuus, jonka teemana oli ”Today we’re all AUF activists”. Pidettiin puheita ja laulet-tiin. Sain kunnian esiintyä yhdessä itävaltalaisen muusikon kanssa, ja lauloimme yhdessä Bella Ciaon. Edessäni seisoi yli tuhat nuorta sosialidemokraattia kädessään kynttilät, jotka valaisivat pimenevää iltaa. En voinut olla mietittämät-tä hetken vertauskuvallisuutta. Me olimme valo pimeässä. Me emme taivu pimeyden voimien tiellä, emmekä vaikene vihan ja väkivallan pelossa. Me vaadimme enemmän de-mokratiaa ja enemmän tasa-arvoa, ja ennen kaikkea – me emme vaikene. Utøya ei unohdu koskaan. lippu

Me eMMe vaikene – Me eMMe unohdateksti: Hanna Isbom, Demarinuorten pääsihteeri

Sinä perjantaina oli ystäviä kylässä. Aurinko paistoi ja istuimme iltaa par-vekkeella. Emme katsoneet uutisia, mutta huomasin, että STT:n toimittaja yritti soittaa. Soitin myöhemmin ta-kaisin ja sain kuulla toimittajalta, että Norjassa oli ammuskeltu Demarinuor-ten leirillä. Kerroin, että leirillä ei ole suomalaisia, ja että olin toki järkytty-nyt, että sisarjärjestön leirillä on ta-pahtunut ampumavälikohtaus.

noRjassa Menehtyneitä toveReita Muistaen

Olette muistoissamme ikuisesti.

”Näätkö siintävät salmet ja vuoret, viljapellot ja tehtahat nuo. Se on maamme ja voimamme nuoret. Sen kansalle vapauden luo. Sinä kuuletko laulua tuulen, joka raikkaana korvissa soi. Toverimme, toverimme, kansanvaltainen pohjola on. Tarmol-lamme rakennamme tämän maan se on nuorison.”

(laulusta Vapauden viesti)

***

Hyvä Jens,

esitän syvän osanottomme Norjan eilisten hirmutöiden uhri-en omaisille ja teille kaikille suuren menetyksenne johdosta.

Hirmutöiden suuruutta on vaikea ymmärtää. Hyökkäys nuorten kesäleirille on käsittämättömän alhainen teko. Isku hallintokortteliin on avoin hyökkäys Norjan valtiota kohtaan.

Elämme mukana tuskassanne. Väkivaltaisten ääriainesten toiminnalle on koko Euroopassa laitettava päättäväisesti piste. Olemme valmiita olemaan tukenanne ja puolustamaan avointa yhteiskuntaa rinnallanne.

Jutta UrpilainenSDP:n puheenjohtaja

***

”Jos yksi ihminen pystyy näyttämään näin paljon vihaa, ajatelkaa kuinka paljon rakkautta me kaikki voimme näyttää yhdessä.”

Stine Renate Håheimin, Utøyan selviytyjä

***

Laitan kynttilän palamaan. Ei voi ymmärtää, käsittää. Voimia kaikille läheisensä menettäneille ja surun keskellä eläville. ♥

Sanaton.

Sytytän kotona kynttilän uhrien muistolle.

LIPPU 3 /2011 5

Ut ya

6 LIPPU 3/ 2011

tasa-aRvon, Rauhan ja vapauden vaatiMuksia ei hiljennetä väkivallan teoin

norjassa tapahtunut joukkomurha järkyttää nuoria sosialidemokraattisesti ajattelevia ihmisiä ympäri maailman. Myös meillä Suomessa ih-misten mielet täyttyvät kysymyksistä: mikä ajaa

tällaiseen mielipuoliseen väkivaltaan? Läpi ihmiskunnan historian on paremman yhteiskunnan tavoittelu yritetty hiljentää asein ja uhkailuin. Kerta toisensa jälkeen nuo on yhteisin ponnisteluin vaiennettu.

Erilaiset mielipiteet ja niiden osoittaminen avoimen, suvaitsevan keskustelun kautta ovat vuosisataisen sivistyk-sen sallimaa. Nuoria ihmisiä on tuettava heidän kasvussaan ja yhteiskuntaa kehittävässä ajattelussaan. Kriittistäkään mielipidettä ei saa hiljentää, kunhan se esitetään toista kunnioittavasti ja rauhan keinoin.

Norjan tapahtumien kaltaiset hirmuteot on tuomittava poikkeuksetta. Väkivaltaa ei pidä hyväksyä missään tilan-teessa, eikä sen uhalla taannuttaa avointa demokraattista keskustelua. lippu

Ut ya

auF

-Arbeidernes Ungdomsfylking (AUF)-Norjan demarinuorten järjestö, keskuspaikka Oslo-perustettu 1927-jäsenmäärä toistakymmentä tuhatta, Utöyan jäl-keen tullut n. 3000 uutta jäsentä-toimintaa ja työntekijöitä kaikissa Norjan 19 maa-kunnassa-puheenjohtaja Eskil Pedersen, pääsihteeri Tonje Brenna-jäsenlehti Praksis-kuuluisia entisiä AUF:laisia: Jens Stoltenberg, Gro Harlem Brundtland

Sosialidemokraatit kaikissa Poh-joismaissa ovat tehneet yhteistyötä jovuosikymmeniä. Pääosin olemme saaneet tehdä työtämme rauhallises-sa ja avoimessa ilmapiirissä. Olem-me kuitenkin myös nähneet meihin kohdistunutta silmitöntä väkivaltaa. Olof Palmen ja Anna Lindhin murhat, ja nyt myös Utöyan massamurha, koskettivat miljoonia sosialidemo-kraatteja ympäri maailman, mutteivät vähiten meitä Pohjolassa. Täällä asiat on pyritty aina hoitamaan avoimen keskustelun ja demokratian keinoin.

oikeiston ja vasemmiston merkittävin ero on siinä, että oikeisto pyrkii ajattelemaan omaa etuaan, kun vasemmisto pyrkii turvaamaan jokaiselle rauhan, koskemattomuuden ja oikeu-

den osoittaa oman mielipiteensä. Oikeistolainen valtahe-gemonia piti pitkään maanosaamme Pohjois-Eurooppaa myöten kansalaisia pihdeissään. Ahneuden ja itsekkyyden

LIPPU 3 /2011 7

hedelmiä kerätään nyt, kun talous on kuralla ja työttömyys korkealla. Äärioikeiston nousun myötä olemme nähneet pahojen voimien toimintaa monella tasolla. Suomessakin uskonnollisia ryhmiä ja seksuaalivähemmistöjä on jahdattu. Sananvapautta on vaadittu rajoitettavaksi hyväksymään vain suvaitsematonta kieltä. Valtakin oltaisiin valmis siirtä-mään kansalta sotilasjuntalle.

Hetken kerättyämme voimia oppositiossa olemme edel-leen valmiit taistelemaan rauhan, tasa-arvon ja solidaa-risuuden eteen. Demarit nousivat Pohjoismaissa valtaan tämän vuoden aikana Suomessa, Norjassa ja Tanskassa Ruotsissakin nousu on käynnissä. Sosialidemokratia on nousussa myös Baltian maissa ja jälleen Islannissa, joten yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Sosialidemo-kratia on aidosti kansainvälinen liike. Eurooppa on kasva-nut rauhanprojektina ja nyt myös talousyhteisönä. Seu-raavaksi se kaipaa lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vaikka joku haluaisi rauhan lopettaa ja yhteistyön päättää, on meidän taisteltava täysillä vastaan. Eurooppa on meidän kaikkien yhteinen. Se on sitä vahvempi, mitä rohkeammin teemme työtä yli valtioiden rajojen ja mitä äänekkäämmin vaadimme oikeuksia kansoille. lippu

yhdessä Rauhaa ja oikeudenMukaisuutta Rakennetaanteksti: Timo Kontio, Puheenjohtaja

Ut ya

vaalisäpinää

vaikka pian starttaava presidenttikisa nostattaakin varmasti paljon tunteita, jättävät vanhempien kandidaattien mittelöt ainakin yhden äänestä-järyhmän täysin kylmäksi. Euro-, eduskunta- ja

kunnallisvaaleissa saavat poliittisesti valveutunutta puo-lisoa etsiskelevät sinkut nimittäin hieroa käsiään ja lipoa huuliaan. Ovathan kadut ja tv-kanavat näiden vaalien alla täynnä hyvännäköisiä miehiä ja naisia, joiden nettisivuilta löytyvät näppärästi tiedot koulutustasosta, iästä ja tärkeim-mistä mielipiteistä. Kaikkia (puoliso)ehdokkaita voi myös käydä vaivihkaa haastattelemassa turuilla ja toreilla, ihan vain yhteiskunnallisen aktiivisuuden nimissä. Vapiskaa match.com ja deitti.fi – pian koittavan kunnallisvaalit 2012!

peRus Menoa

Perussuomalaisten kansanedustajien toimintaa on seurattu silmät tarkkoina vaalien jälkeen. Jussi Halla-Ahon puheista on erityisesti yritetty ottaa selkoa. Puolueen puheenjohtaja Soini päätti tarttua asiaan ja esitti Halla-Ahon määräai-kaista erottamista eduskuntaryhmästä. Neljästä vuodesta tuskin tulee tylsää politiikan kentällä.

hinnoittealua ála vR

VR= vähänks rajaaVR= varmasti risooVR = väärillä raiteillaVR = venaa rauhassaVR = vähän ruosteessa

Viime talvi kirvoitti ihmiset keksimään uusia nimiä VR lyhenteelle. Nyt VR on hinnoitellut lippunsa uudelleen. Ensimmäisenä päivänä uusi upea lipunmyynti verkossa kaatui, koska ruuhkaa oli liiaksi. Tätä verkkomaailman uutta ihmettä onkin sitten ihmetelty jo tovin verran, että milloinka se toimisi. Lipun toimitus ei voinut tehdä raporttia lippujen hinnoista, koska verkkopalvelut olivat alhaalla. Kaikesta ei voida kuitenkaan syyttää VR:ää, vaan tässä tapauksessa syy lienee tietotekniikasta vastaavissa yrityksissä.

so What!

Demarinuorten hittituotetta ”So what! Minä puhun vaikka Kiinan keisarille” -t-paitaa on myynnissä Demarinuorten verkkokaupassa. Osta omasi pian ja ole osa historiaa! Teh-dään t-paitojen myötä Paavo Lipposesta Tasavallan Presi-dentti. Tuotteet ovat loppuneet aiemmin kesken ja kysyntä tulee olemaan taattua laatua kampanjan edetessä.

nuoRisoasianneuvottelukunta

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) on valtio-neuvoston asettama lapsi- ja nuorisopolitiikan asiantun-tijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä. Tälle vaalikaudelle neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin SDP:n nuorin kansanedustaja Antti Lindtman ja jäseneksi Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio.

tiMo <3 elina

Facebookista vahvistetun tiedon mukaan Demarinuorten puheenjohtaja on mennyt naimisiin! Lippu onnittelee!p.s. Tähdistä ennustettuna seuraavallakin puheenjohta-jalla on hyvät mahdollisuudet päätyä naimisiin kautensa aikana... ;)

oikaisu Viime lehdessä oli Varsinais-Suomen Demarinuorten juttu. Kirjoittaja oli virheellinen. Jutun kirjoitti Tino Aalto. Lippu pahoittelee virhettä.-toimitus

8 LIPPU 3 / 2011

ajankohtaista

LIPPU 3 /2011 9

kysyMys vai ei

kysyMys?

Eduskunnan kyselytunnilla on tapana, että

ministereille esitetään kysymyksiä. Ensin

kansanedustajat pohjustavat asiaa ja lopussa

olisi tarkoitus esittää kysymys asiasta vastaavalle

ministerille. Mutta aina ei mene ihan putkeen.

Tänäkin syksynä hieman harjoitellaan ja keksitään

uusia tapoja esittää kysymys.

Case 1: kyselytunti 15.9.2011

Jouko Skinnari (sd): Nyt, kun tätä puretaan, täytyy

muistaa se peruslähtökohta, että ammattikorkeakoulu

on ollut erittäin tärkeä näitten maakuntien veturi, ja

se täytyy yhdistää niin elinkeinoelämään kuin muu-

hun opetukseen, perusopetukseen ja muihin. Tämä

olkoon nyt sitten johtotähtenä - vai mitä, ministeri

Gustafsson? (Naurua)

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja tulihan sieltä kysy-

mys.

Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies!

Kyllä huomaa, että edustaja Skinnari on edelleen

virkeä ja terävä. (Naurua)

Mutta siinä teidän puheenvuorossanne tuli ihan

pieni virhe. Ammattikorkeakouluja ei ole sillä tavalla

kaksinkertainen määrä, kuten sanoitte. Niitä on tällä

hetkellä 25, (Jouko Skinnari: Melkein!) ja niillä on kai-

killa erittäin tärkeä alueellinen koulutus-, sivistys- ja

työvoiman uusintamistehtävä.

eduskunnassa

Case 2: kyselytunti 6.9.2011

Mauri Pekkarinen (kesk): Valtiovarainministeri päi-

vällä ja äsken sitten kuntaministeri kertoi, että kunnat

saavat tämän nelivuotistarkistuksen, indeksitarkistuk-

sen. Ne kuuluvat kunnille. (Puhemies: Aika kuluu, aika

kuluu!) Sen jälkeen te leikkaatte sen 600 miljoonaa

vuodessa. (Eduskunnasta: Mikä oli kysymys?)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa

puhemies! Kysymystä ei tainnut suoraan olla, (Mauri

Pekkarinen: Siihen saa vastata!) mutta vastaanpa silti.

Sekin poliitikolta varmasti onnistuu.

Eduskunnan kyselytuntia voi seurata joka torstai

kello 16-17 televisiosta Yleltä tai www.eduskunta.fi –

sivuilla.

hän tarttuu tilaisuuteen ja kertoo kuinka omis-ti ennen maatiaiskissan ja kääpiösnautserin. Ne tulivat niin hyvin toimeen ja kissa eli ihan kolmetoistavuotiaaksi asti. Eläintenpidosta

on sittemmin pitänyt luopua, kun selkäkin on niin kipeä ja lemmikin ottaminen mukaan jokatalviselle espanjan-matkalle olisi kovin vaivalloista. Nyökyttelen ja vastailen ympäripyöreitä. Juu, voi kuinka ikävää. Aivan, on kyllä ollut ihan poikkeuksellisen lämmintä.

Muutaman minuutin jälkeen vilkaisen hieman teatraali-sesti kelloani ja totean, että taitaakin olla aika lähteä kotiin päin. Kumarrun kiinnittämään koiraani talutushihnaan, mutta rouvalla on vielä asiaa. Hän huitoo kädellään kohti kaisaniemen puistoa ja huomauttaa: noilla kulmilla pyörii-kin nykyään vaikka minkälaisia hottentotteja. Että ei kyllä kannata sinunlaisesi nuoren naisen iltamyöhällä liikkua-kaan, kun kaiken maailman väkeä on suomeen tuotu ve-telehtimään ja rikoksia tekemään. Vaikka omaakin kansaa on työttömänä! Nousen kiusaantuneena ylös niinnojoota mutisten, kuuntelen lauseen loppuun ja toivotan rouvalle nopeasti hyvät illanjatkot. Kotiin lähden ärsyyntyneenä. Mistä lähtien kiltin näköiset eläkeläisetkin ovat pursunneet me-ja-ne-muut -mentaliteettia?

Syrjintä ja rasismi ovat olleet kevään ja kesän aikana voimakkaasti tapetilla ja monet ovat kokeneet vihapuheen yleistyneen. Olemme nähneet mauttomia neekeriukko-heittoja ja maahanmuutto on edelleen hanurista -status-päivityksiä. Syrjintä sanan varsinaisessa merkityksessä on toisten asettamista huonompaan asemaan sukupuolen, iän, kielen, uskonnon, alkuperän, vakaumuksen, mieli-piteen, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Konkreettista syrjintää ovatkin siis kuulemam-me ennakkoluuloihin perustuvat yleistykset ja kaduilla kaikuvat huutelut. Sanat ovat jo itsessään tekoja, mutta aivan liian usein erilaisuutta karsastava asenne tiivistyy vielä sanojakin järkyttävämmäksi käytökseksi. Olen kuullut miten kerrostalon rappukäytävässä säilytettyihin muslimi-perheen lastenvaunuihin on laitettu koirankakkaa ja kuinka miespari jätti tänä vuonna kalajoen juhannuksen väliin viime kesänä lentäneiden oluttuoppien takia. Jopa ruotsia äidinkielenään puhuva tuttavani uhattiin eräänä kesäyönä työntää mereen, jotta tämä voisi uida vittu sinne mistä on tullutkin.

Silmiemme eteen lävähtäneet tökeröt heitot ja teot lie-nevät kuitenkin vain jäävuoren huippu. Kovimman laatuista syrjinnän muotoa on pohjustettu pinnan alla jo pidempään

10 LIPPU 3 / 2011

Mitä on syRjintä?

ja taustatyötä moisille asenteille tehdään netin keskuste-lupalstoilla edelleen. Foorumeja seurailleet ovat voineet helposti havaita kehityskulun, jossa esimerkiksi islamofo-biasta on pikkuhiljaa pannutettu mukamas järkevää ja loo-gista. Tarkoituksenhakuisten rikostilastojen ja leimaavien yksittäistapausten voimin on sittemmin syntynyt äänekäs koulukunta, joka hivuttaa näkemyksiään nyt myös perintei-siin vaikuttamiskanaviin. Niin järkyttäviä ja tuomittavia kuin saatananneekeri-huudot ovatkin, vahingoittavuudeltaan ne eivät ole mitään verrattuna suunnitelmalliseen, pitkäkestoi-seen ja näennäisesti loogiseen ihmisryhmien mustamaalaa-miseen. Esimerkiksi maahanmuuttajiin ja heidän sopeu-tumiseensa liittyy varmasti monentasoisia, vakaviakin ongelmia, joita ei pidä lakaista maton alle. Julkista keskus-telua seuratessamme meidän on kuitenkin osattava erottaa asiallinen kritiikki vain näennäisesti järkiperäisestä. Mikään ei luo edellytyksiä syrjinnälle yhtä hyvin kuin kylmän rasis-min kuorruttaminen maahanmuuttokriittisyyden poliitti-sesti korrektilla massalla ja tämän luomuksen käyttäminen järkiargumenttina argumenttien joukossa.

Syrjintäkeskustelussa keskitytään helposti tarkkailemaan tilanteen vastinpareja. Lehdet saattavat etsiä äänekkäitä kaupunginvaltuutettuja, kansanedustajia ja tavallisia tallaa-jia, jotka kertovat miksi vastustavat yhtäläisten oikeuksien sallimista myös samaa sukupuolta oleville pareille. Kertojat vaativat paradoksaalisesti suvaitsevaisuutta omaa suvait-semattomuuttaan kohtaan. Vastapuheenvuorona näemme jani toivolan loukkaantuvan julkisesti ja jonkun nimimerkin kasaavan vastaperustelujaan mielipidekirjoitussivulle. Syr-jintä ilmiönä ei kuitenkaan ole vain vähemmistöjen ja heitä vieroksuvien välinen taistelu. Suvaitsemattomuuskeskuste-lun yhteydessä on aina kiinnitettävä huomiota myös siihen valtavaan blokkiin, joka ei kuulu kumpaankaan edellä mai-nittuun ryhmään. Nämä ihmiset eivät käy syrjimään muita eivätkä liioin joudu vihapuheen kohteiksi. He saattavat olla kaltaisiani perinteisin suomalaisin nimin varustettuja terveitä heteroja maitotyttöjä, joiden kohtaama syrjintä on pahimmillaan blondivitsien luokkaa. He ovat niitä, joita ei juuri tässä maailmankolkassa tähän maailmanaikaan pidetä ongelmallisina tai epäluotettavina.

Nämä ihmiset ovat koko ilmiön keskiössä. Juuri he lopulta päättävät, saako nuivalla asenteella oikeutet-tu huono käytös pysyvää jalansijaa maassamme vai ei. Valtaosa tällaisista myyttisen normaaleista ihmisistä ottaa suvaitsemattomuutta tai rasistista käytöstä kohdatessaan hiljaisen hyväksyjän rooliin. Moinen osa lienee suomalaisel-

teksti: Tuulia Pitkänen

Vanhempi rouva nojaa Linnunlaulun koirapuiston metalliseen aitaan, joka narahtaa lämpimässä kesäillassa. Hän alkaa leperrellä aitauksen sisäpuolella häntäänsä heiluttelevalle tiibetinspanielilleni. Ai että! Niin iloinen pieni ystä-vä! Ja turkkikin on oikein tuuhea, ei varmaan palella sitten talvellakaan… Voi miten ihana veijari! Lopetan puheluni ja hymyilen lauhkeasti jälleen yhdelle ilmeisen juttuseurankipeälle töölöläistädille.

LIPPU 3 /2011 11

le kulttuurille ominainen, onhan puhelimen näprääminen vaivattomin ratkaisu tilanteessa, jossa hakaniemen alkon kanta-asiakas avautuu bussipysäkillä istuvalle somalinaisel-le afrikkalaisten älynlahjoista. Puuttumattomuutta näh-tyihin syrjintätilanteisiin perustellaan usein omalla turval-lisuudella tai sillä, ettei kukaan muukaan tehnyt mitään. Perustelut ovat tietenkin täydellisen inhimillisiä. Helpon ratkaisun olemassaolosta huolimatta meidän kaikkien tulisi muistaa, että nähtyyn syrjintään puuttumatta jättäminen on yhtä oikein kuin juuri pyörällä kaatuneen koululaisen ohi käveleminen. Voisimmekin melkein sanoa, että syrjintä on paitsi pahoja sanoja ja tekoja sekä niitä oikeuttavien rakenteiden luomista, mutta myös suvaitsemattomuuden hiljaista hyväksyntää.

Aiemmin kuvailemanani kesäisenä iltana koirapuistossa putosin hiljaisen hyväksyjän kuoppaan itsekin. Kun maa-hanmuuttajien leimaaminen rikollisiksi putkahti aiemmin niin ystävällisen mummon suusta eikä ketään suoraan lou-kattu, lähdin vain automaattisesti pois tilanteesta sen kum-memmin naisen väittämää kyseenalaistamatta. Jälkikäteen olen kuitenkin miettinyt, miten tätiä olisi voinut aiheesta näpäyttää olematta erityisen epäkohtelias. Sanoja löytyy pienelläkin pohdinnalla paljon ja solidaarisuuden nimissä olen luvannut itselleni käyttäväni niitä seuraavan tilaisuu-den koittaessa. Lupaathan sinäkin tehdä samoin? lippu

nollatoleRanssi

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman otti kantaa 22.7. Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa porissa. Backman vaatii nollatoleranssia vihapuheille ja rasismille. - Suomessakin on huolestuttavasti lisääntynyt ahdasmieli-syys ja suvaitsemattomuus, valitettavasti myös suoranainen rasismi ja äärioikeistolaisuus. Suuren, kenties liian hiljaisen enemmistön velvollisuutena on puuttua näkyvästi ja mää-rätietoisesti pienen vähemmistön vihapuheisiin ja kaikkeen sellaiseen toimintaan, joka ruokkii esimerkiksi muukalais-vihaa. Vain tällaisella nollatoleranssilla voimme katkaista huolestuttavan kehityksen ennen sen leviämistä.

Yhteiskunnassamme on levinnyt tapa, jossa nimettömänä tai nimimerkil-lä annetaan rajuakin palautetta eri henkilöille. Palautteen antaminen on sinänsä suotavaa ja positiivista, jos se perustuu rakentavaan kritiikkiin, josta jokainen voi ottaa opikseen ja kehit-tää omia toimintatapojaan. Valitetta-vasti nimimerkkejä ja nimettömyyttä hyödynnetään myös ilkeä- ja vihamie-lisissä teksteissä.

Varsinkin internetin kautta, kuten sähköpostilla, voi lähettää vaivattomasti mitä pelottavimpia viestejä. Viestit sisältävät vaaralliseksikin luokiteltavaa materiaalia, kuten henkeen ja terveyteen kohdistuvia uhkailuja. Osassa tapauksia viestien lähettäjällä ei ole tarkoitus toteuttaa uhkaustaan vaan ainoastaan saada elämäänsä sisältöä ja viihdearvoa. Osassa tapauksia viestien sisältö ja lähettäjä ovat todellinen vaara toisille ihmisille.

Lainsäädännöllä on pyritty vaikuttamaan mm. inter-net-tekstien sisältöön ja levittämiseen. Tämä on sangen perusteltua, sillä yksikin uhkaus tai vihamielinen kiihot-taminen on liikaa. Koskaan ei voi olla liian varma lähettä-jän tarkoitusperistä. Tätä internetissä nimimerkin takana tapahtuvaa mellastamista on syytä kitkeä jatkossakin.

12 LIPPU 3 / 2011

jo Riittää vihaMielisyysteksti: Juuso Alatalo

OMAN SÄVYNSÄ KESKUSTELUUN ovat tuoneet poli-tiikassa aktiivisesti toimivien henkilöiden kirjoitukset ja puheet. Jopa huomattavassa asemassa olevien poliitikkojen suusta, kynästä ja näppäimistöstä on lähtenyt mm. ”maa-hanmuuttokriittisiksi” luonnehdittuja lausuntoja. Kyseisten henkilöiden synkät lausunnot ovat kohdistuneet myös tois-ten puolueiden toimijoihin. Lausuntojen sisältöjä olemme saaneet lukea lehdistä ja internetistä sekä kuulleet myös uutisissa.

Huomattava osa näiden synkkien lausuntojen antajista on tullut vaalivoiton saaneesta perussuomalaisista. Toimit-tajien ja kansalaisten kysymykset ovat perustellusti kohdis-tuneet siihen, mikä on kyseisen puolueen puheenjohtajan vastuu puolueensa toimijoiden lausunnoista. Vastaus on ollut melko usein, ettei puheenjohtaja voi valvoa jokais-ta jäsentä ja että lausunnoista vastaa lausunnon antanut henkilö itse.

Näin saattaisi hyvin ollakin, mikäli kyse olisi hyvin pie-nestä puolueesta, jolla on harvalukuinen joukko toimijoita eikä merkittäviä valta-asemia parlamentissa. Tämä siitä syystä, että heikon ja taitamattoman puolueen puheenjoh-

tajan saattaa olla vaikea hallita pääkaupunkiseudulta käsin Lapin perämetsissä asuvan, lehtiä lukemattoman toimijan lausuntoja.

Mutta nyt onkin kyse eduskunnan suurimmasta opposi-tiopuolueesta, jolla on merkittävien valiokuntien puheen-

huoMattava osa näiden synkkien lausuntojen antajista

on tullut vaalivoiton saaneesta peRussuoMalaisista.

LIPPU 3 /2011 13

johtajuuksia ja omat ryhmäkokouksensa ja jonka toimijat tapaavat säännöllisesti – jopa päivittäin. Siinä luulisi taitamattomammankin puheenjohtajan saavan suunsa auki valistaakseen joukkojaan lainsäädännön velvoittamista

toimintatavoista sekä myös yleisesti arvostetuista käytös-tavoista.

VASTUU ON VIIMEISTÄÄN tässä kohtaa juuri puolueen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalla, mikäli toimijan oma arviointikyky ja tilannetaju eivät riitä kohtaamaan aseman-sa edellyttäviä realiteetteja.

Politiikan yhtenä tehtävänä on myös luoda turvallisuut-ta. Turvallisuutta kansalaisille, joita on suojeltava mielival-taisilta teoilta. Ei ole hyväksyttävää, että synkkien asioiden ihannointi sallitaan tai nimettömiä ja nimimerkillisiä uhkai-luja hyväksytään. Politiikan tehtävänä on luoda ennaltaeh-käiseviä keinoja, joilla pyritään kitkemään mielivaltaisuutta.

Voidaanko kuitenkin sanoa, että mainittujen asioiden kitkeminen olisi hyökkäys demokratian peruspilaria eli sananvapautta kohtaan? Varsinkin, jos vaadimme jopa kansanedustajilta lausuntojen rajoittamista?

Tuskinpa. Sananvapauden rajoittamisesta ei voi olla kyse, sillä vaikeistakin aiheista voidaan puhua objektiivi-seen ja rakentavaan sävyyn, jolloin sallitaan myös kriittiset puheenvuorot. Kyse on siitä, käyttääkö joku sananvapaut-taan väärin. Siis sisältävätkö lausunnot loukkaavia element-tejä, kuten kunniaan, yksityisyyteen tai yhteiskuntarauhaan kohdistuvia loukkauksia. Kyse on rajan ylittämisestä.

Siksi rajojen määritteleminen on elintärkeää. Yhtä tärke-ää on vaatia rajojen noudattamista. Siinä vastuu on meillä jokaisella, mutta ennen kaikkea merkittävässä asemassa olevilla ja julkisuutta nauttivilla toimijoilla. lippu

älä töni Mun kaveRia!

Demarinuoret kiersivät kesällä ympäri Suomea ”Älä töni mun kaveria” –kampanjan merkeissä. Kampanjan aikana käytiin vilkkaita keskusteluita niin rasis-mista, väkivallattomuudesta kuin seksuaalisesta tasa-arvos-ta. Kampanja jalkautui useisiin kesätapahtumiin.

Löydät kampanjan myös Facebookista: Älä töni mun kave-ria - Rör inte min kompis

Rajojen MääRitteleMinen on elintäRkeää. yhtä täRkeää

on vaatia Rajojen noudattaMista.

Kiinnostaako olla ehdokkaana

kunnallisvaaleissa?Kerro kiinnostuksestasi

meille osoitteessawww.sdp.fi/kunnallisvaalit2012

Kuntavaalit 28.10., ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

14 LIPPU 3 / 2011

epätasa-aRvon kasvaessa RasisMi lisääntyy.

soRRetut ja suvaitsevaiset? teksti: Ilmari Nalbantoglu

Kaksimetrinen mörssäri haistattelee suomileijonariipuksensa takaa afrikkalaistaustaiselle pikkulapselle metrossa. Tuntematon tulee kehottamaan ulkomaalaisen ystävän kanssa kahvilassa istuvaa suomalaisnuorta hankkimaan ”parempaa seuraa”. Töistään palaavalle lähihoitajalle huudellaan bussissa käskien palaamaan takaisin kotimaahansa eikä jäämään ”meidän elätettäväksi”. Tässä muutamia arkipäivän kokemuksia rasismista Suomessa.

norjan Utöyan traagiset tapahtumat sekä natio-nalistisen populismin nousu suomessa muun euroopan ohella ovat saaneet avoimesti ajattele-vat ihmiset kyselemään: mihin vapaamielinen

yhteiskuntamme on oikein menossa, mistä kumpuaa tämä ahdistava ilmapiiri? Viimeistään arjen kokemukset rasis-mista saavat meidät miettimään: mitä rasismille voidaan tehdä?

Rasismi yksilötasolla tarkoittaa kielteisiä asenteita ulkomaalaisia kohtaan. Tämä asenne vie toiset jupisemaan kulmakapakassa tai iltapäivälehden nettikeskustelussa, toiset suoranaisiin viharikoksiin ja väkivallantekoihin. Usein esitetty ratkaisu rasismiin onkin vaikuttaminen ihmisten asenteisiin. Asennekampanjoita on suomessakin käyty useita.

Asennekampanjoista esimerkkeinä on vaikkapa Euroo-pan neuvoston lanseeraama kaikki erilaisia – kaikki saman-arvoisia (all different – all equal) -kampanja, jota suomessa toteuttaa nuorisoyhteistyö Allianssi. Ajatus on yksinkertai-nen ja hyvä: tarkoitus on levittää etenkin nuorison keskuu-teen ideaa siitä, että vaikka jokainen ihminen on erilainen, meillä jokaisella on yhtäläinen arvo ihmisinä.

Liikunnan piirissä tehdään niin ikään paljon hyvää yh-denvertaisuustyötä. Pallolii-tolla on ollut oma ”rasisti on reppana”-kampanja, jonka tarkoituksena on tukea yhdenvertaisuustyötä kaikkien suomen jalkapalloilijoiden keskuudessa.

Liikunta on osoittautunut muutenkin hyväksi kanavaksi yhdenvertaisuustyölle. Ehkä siksi, että liikunnan ”kieli” on yhteistä eri kulttuureille. Onkin hienoa, että liikuntajärjes-töjen keskuudessa on tehty paljon yhdenvertaisuutta puo-lustavaa työtä. Monikulttuuriselle liikunnalle on myös oma

liittonsa: suomen monikulttuurinen liikuntaliitto ry eli fimu. Fimu:n suurelle yleisölle tutuinta toimintaa lienee ”näytä punainen kortti rasismille” -kampanja.

Rasisminvastaiset ja yhdenvertaisuutta puolustavat toimijat ovat alkaneet järjestäytyä myös liikuntamaailman ulkopuolella. Rasismin vastaisilla toimijoilla on rasmus-verkosto, joka on kaikille kiinnostuneille avoin, vapaamuo-toinen verkosto. Rasmus muun muassa koordinoi rasismin vastaista viikkoa, ja tiedottaa rasismin vastaisista tapahtu-mista.

Myös sosiaalidemokraattisilla opiskelija- ja nuorisoliik-keillä on korsi rasismin vastaisessa keossa. Nuoriso- ja opiskelijaliitto ovat lanseeranneet ”älä töni mun kaveria” -kampanjan. Sonk toteutti kampanjan suomessa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ja yhdessä nuorisoliiton kanssa uudelleen kesäkampanjana kesätapahtumia kierrellen tänä vuonna.

Kaikki mainitut ovat innovatiivisia ja energisesti to-teutettuja kampanjoita. Mutta: kampanjoita on käyty jo vuosikymmeniä, 2000-luvulla ehkä enemmän kuin kos-kaan ennen. Kuitenkin rasismi nostaa suomessa päätään ennennäkemättömällä tavalla. Herää kysymys: voidaanko kampanjoilla oikeasti muuttaa asenteita?

Uskon, että kampanjoiden merkitys on ollut pikemmin jo valmiiksi suvaitsevaisten ihmisten asenteen vahvistamises-sa. Tämäkin on tärkeää. Yhteiskunnassa asenteet syntyvät vuorovaikutuksessa. Jos ”uskovien uskoa vahvistaa”, se vaikuttaa myönteisesti kokonaisuuteen. Silloin suvaitsevai-set ihmiset uskaltavat puhua ja toimia arvojensa puolesta. Valitettava totuus taitaa olla, että varsinaisia rasisteja ei voi muuttaa kampanjoilla.

Keskeinen syy tälle on, että asenteet eivät pohjimmiltaan synny netin keskustelupalstoilla tai edes kesätapahtumis-sa kampanjakojulla, vaan asenteilla on juuret syvemmällä yhteiskunnan rakenteissa. Epätasa-arvon kasvaessa rasismi lisääntyy. Suvaitsevaisuus on inhimillinen resurssi, joka jakaantuu epätasaisesti epätasa-arvoistuvassa suomessa kuten monet muutkin inhimilliset resurssit, kuten terveys ja sivistys.

Tämä ei tarkoita, että kaikki köyhät ovat rasisteja tai että rikkaat ja koulutetut eivät voisi olla rasisteja. Mutta on huo-mattava, että näkökulma, josta hyvin menestyvät kohtaavat ulkomaalaiset on täysin erilainen kuin se, josta huono-osaiset kohtaavat ulkomaalaiset. Seurattuani ilmiötä muun muassa ottamalla useamman vuoden kansalaispalautetta

vastaan eduskunnassa, tunte-mukseni sanoo, että kielteiset asenteet syntyvät suomalaisten kilpailukokemuksesta ulkomaa-laisia vastaan. Huono-osaisella

tämä kokemus syntyy ymmärrettävämmin kuin hyväosai-sella.

Kovat asenteet ovat yleisempiä niiden keskuudessa, jotka kohtaavat ulkomaalaisia ”kilpailevina” asiakkaina asi-oidessaan sosiaalitoimessa tai lähiön ostarilla notkumassa toimettomina, kuin niiden, jotka kohtaavat ulkomaalaisen jännittävänä vaihto-oppilaskamuna tai tuotekehitysosaston

uutena diplomi-insinöörinä. Minusta on ymmärrettävää, että ensin mainitulle ulkomaalainen näyttäytyy pikemmin uhkana kuin mahdollisuutena, jälkimmäiselle toisin päin. Surullista on myös, että railo vain syvenee, mikäli jälkim-mäiset tulevat sanomaan ensin mainituille että ”monikult-tuurisuus on nastaa ja maahanmuutto rikastuttaa suomen kulttuuria!”. Huono-osaiset identifioivat tällöin itsensä toisiksi (ja vastakkaisiksi) paitsi suhteessa ulkomaalaisiin, myös suhteessa eliitiltä vaikuttaviin taloudellisesti ja/tai koulutuksellisesti parempiosaisiin.

Rasismiin ei ole täsmälääkettä. Paras keino on kehittää entistä tasa-arvoisempaa suomea, jossa kaikki pärjäävät paitsi taloudellisesti, myös kulttuurisesti ja sivistyksellisesti. Tottapa tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Kokemuk-set pohjoismaista kuitenkin osoittavat, että hyvinvointie-rojen tasoittaminen talous- ja sosiaalipolitiikan keinoin edistävät myös kansanterveyttä, talouden kilpailukykyä ja tietysti kokonaishyvinvointia yhteiskunnassa. Toisin sanoen, tasa-arvoon ei tarvitse pyrkiä vain rasismin kitke-miseksi vaan osana laajempaa yhteiskunnallista asialistaa.lippu

LIPPU 3 /2011 15

on kehittävä entistä tasa-aRvoiseMpaa

suoMea, jossa kaikki päRjäävät

paitsi taloudellisesti, Myös kulttuuRisesti ja

sivistyksellisesti.

Löydä oma ammattiLiittosi

www.liitot.fi

Anna hakukoneen etsiä sinulle oikea ammattiliitto ja liity jäseneksi! Jäsenenä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi, palkkaasi, työolosuhteisiisi ja turvallisuuteesi. Jäsenyys tuo monia muitakin etuja: oikeusapua, työttömyysturvaa, koulutusta, lomaetuja, alennuksia... Liity jo tänään!

SAK_liitot_180_x_121.indd 2 21.9.2011 9.55

joskus yhteiskunnallisen tunnelman muutos tapah-tuu sen verran nopeasti ja näkyvästi, että muu-toksen kykenee havaitsemaan hyvinkin helposti ja konkreettisesti. Kun kolme vuotta sitten kävin

Islannissa, kohtasi minut eurooppalaisittain ja varsinkin pohjoismaalaisittain yllättävä näky: tuhannet ihmiset kolis-telivat kattiloita Islannin parlamentin ja pankkirakennusten ulkopuolella ja vaativat hallituksen eroa. Tilanne on sittem-min rauhoittunut. Nyt, kolme vuotta myöhemmin kohtasin Reykjavikin kadulla aivan toisenlaisen mieltään osoittavan Islannin: sadat nuoret islantilaistytöt marssivat ja tanssivat pääkaupungin pääkadulla värikkäästi pukeutuneina käsis-sään kyltit, joissa luki ”Justin Bieber to Iceland”. Optimismi oli palanut kaupunkiin. Islantilaiset ovat talousahdinkonsa keskellä päättäneet jatkaa perusoptimistiseen islantilaiseen tyyliin elämäänsä. ”Olemme selvinneet näissä rankoissa olosuhteissa yli 1000 vuotta, miksi emme selviytyisi nytkin” he sanovat.

***

Joskus yhteiskunta muuttuu hetkessä. Olof Palmen murha, Anna Lindhin murha, syyskuun 11. päivän terrori-iskut ja Utoyan joukkomurha ovat pysyvällä tavalla muuttaneet yh-teiskuntia ja maailmaa. Hetkessä. Kaikkia näitä tapahtumia yhdistää paitsi järjettömyys myös se, että niiden tekijä tai tekijät ovat nostaneet itsensä muun yhteiskunnan ja demo-kratian yläpuolelle. Norjan pääministeri ja työväenpuolu-een puheenjohtaja Jens Stoltenberg on kaikissa puheissaan vahvistanut norjalaisten uskoa siihen, että avoimuuden,

16 LIPPU 3 / 2011

MaailMa Muuttuu ja Me sen Mukana

demokratian ja yhteisöllisyyden vahvistaminen ovat par-haita keinoja yrittää estää tällaisten järjettömien tekojen tapahtuminen jatkossa. Näissä tunnelmissa norjalaiset kävivät lyhyen kunnallisvaalikampanjan.

Vaalien tulos kertoo merkittävistä muutoksista norjalais-ten ajattelussa. Muukalaisvihamielinen ja kansallismielinen Fremskrittspartiet hävisi eniten. Vakauden puolesta puhu-nut Hoyre voitti eniten. Norjan työväenpuolue, sosialide-mokraatit sai parhaan kunnallisvaalituloksensa 24 vuoteen.

Norjan sosialidemokraatit ovat käyttäneet viime kuukau-det suremiseen ja surun keskellä vaalikamppailuun. Aika harva puoluesihteeri tulee puolueensa vaalivalvojaisiin suoraan sairaalasta, jossa on käynyt tervehtimässä mur-haiskusta selvinneitä puolueen nuoria, toipuvia tulevaisuu-den toivoja. Tunnelmaa on yritetty pitää korkealla. Norjan työväenpuolueen puoluesihteeri Raymond Johansen sanoi vaalivalvojaisissa kuitenkin suoraan, että järkyttävät tapah-tumat on kohdattava vielä uudelleen ja uudelleen - lähes kokonainen sukupolvi nuoria, lupaavia sosialidemokraatti-sia poliitikkoja menetettin.

Uuden, demokratiaan ja vaikuttamiseen uskovan su-kupolven kasvattaminen on jo alkanut. Työväenpuolueen nuoret menestyivät alkusyksyn kouluvaaleissa paremmin kuin mikään puolue Norjassa koskaan aiemmin. Muutaman kuukauden aikana Norjan työväenpuolueeseen on liittynyt 10 000 uutta jäsentä - 48 000 jäseniselle puolueelle se on valtava määrä. Joka viides puolueen jäsen on nyt uusi, mo-net heistä ovat nuoria. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa tulevaisuuteen. lippu

teksti: Maarit Feldt-Ranta, Kansanedustaja

koluMni

LIPPU 3 /2011 17

ksR on työväenliikkeen säätiö

itsenäisellä työväenliikkeen säätiöllä, Kansan Sivis-tysrahastolla on tärkeä ja antoisa tehtävä. Apurahoja jakamalla rahasto tukee harraste-, opinto-, kulttuuri- ja tiedehankkeita vuosittain noin 350 000 eurolla.

Tasa-arvoasiat, lasten ja nuorten kasvaminen ja yhteis-kunnallinen oikeudenmukaisuus ohjaavat apurahapää-töksiämme. Pyrimme siihen, että apurahoja jakamalla rohkaisemme ja kannustamme ihmisiä kokemaan, luomaan ja tarttumaan uusiin haasteisiin elämässään.Apurahojen tuottona parempi tulevaisuus

Vilkaisu tänä vuonna jaettuihin apurahoihin osoittaa, että rahasto tukee merkittäviä yhteiskunnallisia tutki-muksia, julkaisuja ja tapahtumia. Tänä vuonna apurahoja saaneet pro gradu –tutkimukset koskivat mm. kestävän muodin suunnittelua, lähiruokatutkimusta, väestön ikä-rakenteen haasteita, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskunnan kehitystä ja kansainvälisen rikosoikeuden mahdollisuuksia ympäristörikoksissa.

Kulttuuri- ja järjestöpuolen apurahoja jaettiin koulukiu-saamisen ehkäisyyn, Helsingin työväen historian kaupunki-kierroksen järjestämiseen, sukupolvien väliseen vuorovai-kutustyöhön, jätehuollon kehittämishankkeeseen, kuurojen kehitysyhteistyöhön, sotavankitutkimukseen, Nuorten Kotkien aatteellispoliittiseen koulutukseen, konserttei-hin, teatteriesityksiin, soittoharrastuksiin, kuvataiteeseen, musiikin sovitustyöhön, koruteoksen valmistamiseen jne. Myös Demarinuoret saivat tukea moniarvoisuuskampan-jaansa.

apuRahojen hakuaika siiRtyy – hakuaika päättyy 31.12.2011

Kansan Sivistysrahaston apurahat on haettavissa vuo-den loppuun mennessä. Hakusovellus avataan marraskuun ensimmäisenä päivänä kotisivuillamme. Rahastolla on myös kesäresidenssi kirjailijoille Savonrannassa. Ruusin-torppa on haettavissa kääntäjän tai kirjailijan kesänvietto- ja työskentelypaikaksi ajalle 11.6.2012 - 23.9.2012.

tutustu toiMintaan

Apurahalomakkeet, hakuohjeet, jaetut apurahat, KSR:n rahastot, kirjekukka- ja adressivalikoiman, Ruusintorpan esittelyn ja kaikkea muuta kiinnostavaa löydät kotisivuil-tamme. lippu

kansan sivistysRahaston apuRahojen hakuaikaa aikaistetaanhakuaika päättyy 31.12.2011

18 LIPPU 3 /2011

hallitusohjelMan täkyt

Mitä uusi hallitusohjelma tuo nuorille ja opiskelijoille? Lippu keräsi hallitusohjelmasta listan tavoitteista, jotka tulevat muuttumaan neljässä vuodessa.

nuoRten yhteiskuntatakuu

jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumi-

sesta. Työministeri on asettanut työryhmän valmistele-maan esitykset nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoden 2013 alusta.

osallisuus

Peruskoulun ja toisen asteen oppilaskunnista säädetään laki ja sitä kautta vahvistetaan nuorten osallisuutta ja aktii-viseksi kansalaiseksi kasvamista.

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa.

Kehitetään lasten ja nuorten kuulemista sekä osallistu-mismahdollisuuksia oman lähiympäristönsä suunnitteluun sekä ympäristöpolitiikan päätöksentekoon.

koulutus

Varmistetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuksen ja tukitoimenpiteiden saatavuus.

Tutkintoon johtava koulutus perusasteella, toisella as-teella ja korkea-asteella säilytetään maksuttomana. Selvi-tetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa.

Lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tut-kinnosta yli tutkintorajojen. Nuorisoikäluokan koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorit-taminen.

Moniammatillinen oppilashuolto ennaltaehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä kaikilla koulutusasteilla.

vapaa-aika

Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten ja nuorten osalta kiinnitetään erityistä huomiota.

Tehostetaan toimia koko väestön sekä erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausai-neiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta.

opintotuki

Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014. Opintotukijär-jestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista.

Osana uudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat ja tarkastellaan perheel-listen opiskelijoiden asemaa.

teRveydenhuolto

Kavennetaan kouluterveydenhuollon alueellisia eroja varmistamalla koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Erityistä huomiota kiinni-tetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspal-velujen kehittämiseen.

Varmistetaan korkeakouluopiskelijoiden tasavertainen asema terveyspalvelujen saamisessa. Kokeilua jatketaan Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluiden laajenta-miseksi ammattikorkeakouluopiskelijoille. lippu

teksti: Kati Kokkonen kuva: valtioneuvoston kanslia

LIPPU 3 /2011 19

Opetusministerin vastuulla on koulutus- ja tiedepoli-tiikka. Koulutuspolitiikan osalta sektoriin kuuluu muun muassa koulutuksen kehittäminen.

Tamperelainen 64 -vuotias Jukka on ollut kansanedus-tajana yli 20 vuotta. Jukka on ajanut etenkin työelämään liittyviä kysymyksiä.

Jukalla on kaksi aikuista lasta. Kokemusta Jukka on kerryttänyt muun muassa eduskuntaryhmän johdossa ja eduskunnan sivistysvaliokunnassa.

www.jukkagustafsson.net

Tässä kirjoitussarjassa esitellään SDP:n ministerit. Seuraa-vassa numerossa Ihalainen ja Kiuru.

"viikko alkoi avajaispuheella

tuRun yliopistossa ja päättyi kangasalan kaivannon saiRaalan

taidenäyttelyn avajaisiin.väliin oaj:n ”päivähoitolaista

vaRhaiskasvatuslakiin” -puhe ja aRabieMiRaattien opetusMinisteRin

tapaaMinen. Maassa Menossa MM. jyväskylän yliopiston

koulutusvientipRojekti. -nyt huilataan.

"

Peruspalveluministerin toimialaan kuuluvat mm. sosi-aalihuolto (lastensuojelu, vammaishuolto), ehkäisevä sosi-aalipolitiikka, terveyspalvelut, mielenterveys ja terveyden edistäminen.

Toisen kauden kansanedustaja asuu Espoossa yhdessä poikansa kanssa. Maria on perehtynyt erityisesti sosiaali- ja terveyssektoriin sekä toiminut jo vuosia kaupunginvaltuu-tettuna.

Maria toimii lisäksi muun muassa Demarinaisten pu-heenjohtajana ja SDP:n varapuheenjohtajana. Maria on toiminut työelämässä toimittajana ja ollut monen kansa-laisjärjestön toiminnassa mukana. 42-vuotias Maria on suorittanut ylioppilastutkinnon.

www.mariaguzenina.net

opetusMinisteRijukka gustaFsson

peRuspalveluMinisteRiMaRia guzenina-RiChaRdson

FACEBOOKISSA 25.8.2011

FACEBOOKISSA 10.9.

"alkoholipoliittisen keskustelun

käyMinen suoMessa on kuin heikoilla jäillä luisteleMinen. vääRinyMMäRRykset leviävät

kulovalkean lailla ja keskustelun lähtöpiste

häMäRtyy. olen Mielestäni selkeästi todennut, että on hyvä

käydä keskustelua kaikista alkoholin haittoja vähentävistä

keinoista. paniMoliitto on itse nostanut oluen laiMentaMisen

keskusteluun. Minä en ole ollut asiaa vieMässä eteenpäin, Mutta

onhan aiheesta hyvä keskustella.

"

Ku

va: J

ann

e Su

ho

nen

/val

tio

neu

vost

on

kan

slia

20 LIPPU 3 /2011

paavo lipponen vann MedleMsoMRöstningen!

paavo Lipponen samlade mest röster i med-lemsomröstningen om vem som skall bli SDP:s presidentkandidat. Lipponen fick 15569 röster vilket är 67 % av alla angivna röster.

Tuula Haatainen fick 5101 röster eller 22 % och Ilkka Kantola 2488 röster vilket var 11 % av rösterna. Samman-lagt gavs 23276 röster. Röstningsprocenten var 58,05 %.

Förra gången, 1999, då SDP ordnade medlemsomröst-ning för att nominera presidentkandidat gavs 12789 röster. Tarja Halonen fick då 57,7 % av rösterna

SDP:s partifullmäktige fastställer nomineringen officiellt på partifullmäktige 8.10.2011.

Lipponen besökte på tisdagskvällen Socialdemokratiskt Forum i Helsingfors. Läs utförligt reportaga på Arbetarbla-det.

signaleRna oM en långsaMMaRe tillväxt äR oRoande!

Den ekonomiska osäkerheten skapar lätt felaktiga hotbilder, rädsla, intolerans och ytterlighetsrörelser. Vår gemensamma uppgift och vårt gemensamma ansvar är att se till att en dylik utveckling stoppas genast från början, sa Jouni Backman i riksdagen i det socialdemokratiska gruppanförandet.

Att statsministern genast i början av höstens riksdagsar-bete ger ett meddelande är, med beaktande av den eko-nomiska situationen, på sin plats. Förhoppningsvis upphör nu de onödiga och farliga spekulationerna om vår ekono-miska utveckling. Både i och utanför riksdagen. Nu finns det ingen orsak att ändra regeringsprogrammet där den stabila, trovärdiga och ansvarsfulla ekonomiska politiken slagits fast.

Signalerna om en långsammare tillväxt, hos oss liksom i den övriga världen är oroväckande. Också av den orsaken borde vi nu undvika att ytterligare öka osäkerheten och instabiliteten med felaktiga åtgärder. Det vore obetänk-samt om man på så osäkra grunder skulle fatta förhastade beslut. Felaktiga beslut vore nu t.ex. mera nedskärningar som skulle leda till en ytterligare försämring av sysselsätt-ningen med en ökning av de ekonomiska problemen som följd.

Regeringens balanserande linje att genom satsningar på tillväxt och sysselsättning liksom på att utöka den sociala

jämlikheten får den socialdemokratiska riksdagsgruppens fulla stöd.

Att genast i början av valperioden förverkliga de sta-biliseringsåtgärder som finns i regeringsprogrammet är motiverat för att kunna stoppa skuldspiralen.

Varje enskild sparåtgärder är svår och föranleder säkert problem men med tanke på helheten är de nödvändiga.

Socialdemokratiska riksdagsgruppens viktigaste målsätt-ning är värnandet om en god sysselsättningsutveckling. Bara så kan vi på ett hållbart sätt trygga hållbarheten i vår nationalekonomi och offentliga sektor och därmed hela vårt välfärdssamhälle.

RegeRingen

Republikens president utnämnde den 22 juni 2011 det självständiga Finlands 72 regering som leds av statsminis-ter Jyrki Katainen.

Regeringen är en majoritetsregering som består av Samlingspartiet, Finlands Socialdemokratiska parti, Väns-terförbundet, Svenska folkpartiet i Finland, Gröna förbun-det och Kristdemokraterna i Finland. I regeringen ingår 19 ministrar.

Målet för Jyrki Katainens regering är ett engagerat och framgångsrikt Finland. Finlands utvecklas som nordisk välfärdsstat och som ett samhälle som bär sitt ansvar inte bara för de egna medborgarna utan också internationellt sett som en del av Norden, Europa och världen.

Det finländska samhället grundar sig på flit, respekt för arbete och företagande, jämlikhet, gemen-samt ansvar och omsorg om andra. Respekten för alla människor och öppenheten inför olikheter är finländska dygder. Tvåsprå-kigheten i Finland är en rikedom och resurs. Olika religio-ner och samfund är värdefulla med tanke på stärkandet av moralen. I Finland har alla samma värde oberoende av kön, ålder, ursprung, språk, religion, övertygelse, åsikt, häl-sotillstånd, handikapp, sexuell läggning eller någon annan omständighet som gäller en enskild person. Regeringen arbetar målmedvetet för att motarbeta rasism och diskri-minering. lippu

aktuellt i politik

Reilua kauppaa myös vuonna 2011

ww

w.t

radeka

-yhty

ma.f

i

an yhteiskuntavastuuta Osana Osuuskunna

kaupan toimintaa mm.edistämme reilun k

suus säätiön Pohjoistukemalla Solidaaris -

jely- ja käsityöläisNicaraguan pienvilj -

avaa projektia. Sen osuuskuntia avusta

istää näiden osuustarkoituksena on edi -

upan jakeluverkkoikuntien yhteyksiä kau -

uotteiden myyntikahhin ja reilun kaupan tu -

näitä osuuskuntia vavavavaanaviin sekä tukea n

ttämään tuotteita nninin iiden pyrkiessä kehit

ja reilun kaupanpppapappp reremmm in länsimaiden

. Yhteistyömme mamaamarkrkrkrkkikikikinononn ilillele sopiviksi.

kuu edelleen.alaaa kokooi i vuvuvuvuononononnnannanan 2 2009 ja jatk

OSK_Lippulehti_A4.ai 1 16.2.2011 10.28

pään sisältä.Perussuomalaisten kohdalla eduskuntavaalien ”jytky” ei

näyttäisi presidentinvaaleissa toistuvan. Timo Soini ei näillä näkymin pääsisi edes toiselle kierrokselle vaan häviäisi lipposellekin. Soinia ei ole vielä valittu puolueen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi. Haastajia tuskin kuitenkaan löytyy, vaikka ”Veltto” Virtanen vitsailikin uuden suomen haastat-telussa (30.8.2011) hänen ehdokkaaksi asettumisen tuovan ”värinää peliin”.

Pienemmistä puolueista vihreät paljasti korttinsa var-hain. He valitsivat ehdokkaakseen Pekka Haaviston. Vaikka seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovatkin olleet viime aikoina tapetilla, kyseiseen vähemmistöön kuuluminen tuskin on Haaviston valttikortti. Sen sijaan Haavistolla on paljon kokemusta kansainvälisiltä areenoilta mm. kriisin-hallintatehtävistä. Esimerkiksi vuosina 2005–2007 haavisto toimi EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa. Presi-dentiksi Haavistoa kannattavat monet julkisuuden henkilöt, mm. sarjakuvapiirtäjä Pentti Jarla, muusikot Anssi Kela ja Olavi Uusivirta, koreografi Jorma Uotinen sekä toimittaja Johanna Korhonen.

Ruotsalainen kansanpuolue järjesti myös pienen yl-lätyksen pitämällä lehdistötilaisuuden, jonne saapui itse Elisabeth Rehn. Rkp:n presidenttiehdokkaaksi asetettiin vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Biaudet on entinen kansanedustaja (1991–2006) ja Lipposen ii hallituksen peruspalveluministeri ja etyjin ihmiskaupan vastainen edustaja. Onko Evasta uudeksi Elisabeth Rehniksi, josta melkein tuli Suomen ensimmäinen naispresidentti? Se jääköön nähtäväksi.

Kristillisdemokraattien todennäköinen presidenttiehdo-kas on europarlamentaarikko Sari Essayah. Vasemmistolii-ton ehdokkaaksi on arvailtu mm. puolueen puheenjohtajaa Paavo Arhinmäkeä. Kieltäytymisestään ovat ilmoittaneet puolueen entinen kansanedustaja Outi Ojala ja eduskunta-ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie. lippu

ensiMMäinen vaali:

vaalipäivä sunnuntai 22.1.2012ennakkoäänestys kotimaassa 11.–17.1.2012ennakkoäänestys ulkomailla 11.–14.1.2012ehdokasasettelu vahvistetaan 15.12.2011ehdokashakemukset jätettävä viimeistään 7.12.2011 ennen klo 16äänioikeustiedot määräytyvät 2.12.2011 ja äänioikeusrekis-teri perustetaan 7.12.2011.Mahdollinen toinen vaali:vaalipäivä sunnuntai 5.2.2012ennakkoäänestys kotimaassa 25.–31.1.2012ennakkoäänestys ulkomailla 25.–28.1.2012

22 LIPPU 3 / 2011

pResidentinvaalit 2012 goes RetRo teksti: Lauri Väänänen

Wikipediassa todetaan, että ”retro tarkoittaa aiempien vuosikymmenten tyyliä, muotia tai muuten vanhan tuntuista ainesta, jota sovelletaan uudelleen nykyaikana”. Myös tulevissa presidentinvaaleissa on huomattavissa samanlainen ilmiö. Kolmen suuren – tai kahden suuren ja yhden entisen suuren - puolueen ehdokkaat tuovat nostalgisen tuulahduksen menneiltä vuosilta.

parhaimmat lähtökohdat tuleviin vaaleihin on ai-nakin median mukaan saanut kokoomus. Heidän monessa liemessä keitetty kehäkettunsa, Sauli Niinistö, ilmoitti kesäkuussa 2011 tavoittelevansa

puolueensa presidenttiehdokkuutta. Kokoomus päättää presidenttiehdokkaastaan virallisesti vasta loka–marras-kuussa 2011, mutta on enemmän kuin todennäköistä, ettei Sauli Niinistöä kukaan lähde kokoomuksessa haastamaan. Viimeisimpien gallup-lukujen valossa kokoomuksen tilanne on suorastaan murskaavan ylivoimainen. Niinistöä kannat-taa Helsingin Sanomien (28.8.2011) mukaan 49 prosenttia kansasta. Kannatusta on yli puoluerajojen.

Demarit päättivät kääntyä asiassa ensin kansan puoleen ja kysyä sopivaa ehdokasta mentaliteetilla ”kyllä kansa tietää”. Tilanne kuitenkin muuttui ratkaisevasti, kun Paavo Lipponen – kaiku menneisyydestä – ilmoitti elokuussa 2011 tavoittelevansa puolueensa presidenttiehdokkuutta. Lippo-sen lisäksi sosialidemokraattien ehdokkuutta tavoittelivat puolueen varapuheenjohtaja Ilkka Kantola ja mm. opetus-ministerinä toiminut Tuula Haatainen. Lipposen sai jäsen-äänestyksessä 67 % äänistä. Myös demarinuoret kannattaa lipposen valintaa. Syksyn mittaan saamme nähdä kuinka lipposen kannatus elää gallupeissa, mutta ensi vuonna annetaan oikeat äänet.

Keskustan tilanne on suorastaan katastrofaalinen. Monet puolueen suuret nimet Mauri Pekkarisesta Anneli Jäätteenmäkeen kieltäytyivät kunniasta. Ainoaksi keskus-tan ehdokkaaksi jäi Paavo Väyrynen. Väyrynen on teh-nyt omien sanojensa mukaan aktiivista kampanjaa ja on julistanut itsensä varmaksi voittajakandidaatiksi. Ilmeisesti tähän ei vaikuttaisi edes se, ettei väyrynen kerännyt viime eduskuntavaaleissa tarpeeksi ääniä päästäkseen kansan-edustajaksi. Väyrynen kuitenkin tuntuu luottavan siihen, että kannatusta löytyy – jos ei muualta, niin ainakin oman

LIPPU 3 /2011 23

Sananvapauskin tuo mukanaan vastuun. Jos on valmis asettamaan mielipiteensä julkisesti esille, on sen seurauk-set myöskin kannettava. Sananvapautta sovellettaessa on muistettava myös ihmisten muut perusoikeudet. Tuoreen gallupin mukaan äärioikeistolaista ja reaalinationalistista liikettä voisi äänestää Suomen kansalaisista noin neljä prosenttia. Se on samaa suuruusluokkaa kuin kristillisde-mokraattien ja ruotsalaisen kansanpuolueen kannatus, eli voisi hyvinkin riittää eduskuntaan asti. Fasistisen liikkeen nousu vallan foorumeille nostaa ainakin itselleni niskakar-

vat pystyyn. Edellisen kerran näin merkittävä käänne koettiin 1930-luvulla. Se johti osaltaan tilanteeseen, jossa koko Eurooppa oli pommitettu pölyksi, mil-joonat ihmiset kuolleet ja sitäkin suurempi joukko joutunut kodittomaksi. Tuon kauheuden herät-tämänä, kirkkaan järjen hetkellä, päätettiin sanoi ”ei” väkivallalle ja ”kyllä” yhteiselle rauhantielle.

Nyt tuo kirkas järki on meiltä hukkumassa, kun joku on jälleen julkisesti sanonut ”kyllä” ihmisten

sorrolle ja ”ei” yhteistyön Euroopalle.Sosialidemokraattien tehtävä on aina

ollut sama ja sellaisena se pysyy. Meidän on taisteltava sortoa, väkivaltaa ja itsek-kyyttä vastaan. Meidän viestimme ei saa

koskaan hiljetä. lippu

suomen perustuslaki takaa kansalaisille vapauden ilmaista mielipiteensä julkisesti. Sananvapaus on eräs oikeusvaltion kantavimpia perusrakenteita. Siitä on ehdottomasti pidettävä kiinni. Perustuslain

suomia muita perusoikeuksia ovat myös oikeus liittyä tai olla liittymättä aatteellisiin järjestöihin sekä oikeus kos-kemattomuuteen. Tämä koskemattomuus kuuluu kaikille riippumatta muiden muassa uskonnollisesta tai etnisestä taustasta, sukupuolesta, iästä tai seksuaalisuudesta. Käy-tännössä jokaisella meistä on siis oikeus olla juuri se, joka koemme olevamme, kunhan kunnioitamme myös tois-ten yksilöllisyyttä. Viime aikoina tätä perusoikeutta on vaadittu rajattavaksi eräiltä kansanryhmiltä.

Äärioikeiston nousun myötä on esillä ollut erittäin pelottavia äänenpainoja. Parlamentaa-risen demokratian vastustajia on noussut jopa parlamenttiimme asti. Samoin maahanmuuttaja-taustaisten, ennen kaikkea muslimien, sekä seksu-aalivähemmistöjen asemaa on tietoisesti pyritty yhteiskunnassamme heikentämään. Suomessa on jo vuosisata taisteltu sen eteen, että jo-kainen kansalainen olisi lain edessä yhden-vertainen. Siis että tuomio- ja lainsäädäntö valta eivät katsoisi ihmisen haaroväliin tai kysyisi, kenen kanssa hän elämänsä jakaa. Sellainen ei kuulu moderniin ja ihmisarvoiseen yhteiskuntaan. Kaikkea tätä kuitenkin on asetuttu vastustamaan, ennen kaikkea sananvapauden nimissä. Ja toki, onhan sananvapaus yksi perusoikeuksista, mutta perustuslakia ei pidä lukea kuin piru Raamattua.

vapaus tuo Mukanaan aina Myös vastuuntiMo kontio, puheenjohtaja

tapahtumaan mukaan ensimmäisen kerran viime vuonna ja yllätys kyllä jäin heti koukkuun. En yleensä ole mikään festari-ihminen. Vihaan äänekkäitä paikkoja, tungosta ja ulkohuusseja. Tuolla kuitenkin kaikki nuo murheet jostain kumman syystä unohtuivat. Syynä taisi olla ne ihmiset, joiden kanssa viikonloppua vietin.

Tapahtuma alkoi perjantaina 29.7. Meidän osaltamme tapahtuman alku oli aika legendaarinen. Navigaattori

24 LIPPU 3 / 2011

navigaattoRi ohjasi Meidät kolMe keRtaa pieleen, ennen kuin löysiMMe

oikean talon.

day-tapahtuMa 2011teksti: Anni Suvisuo

Kun pyydetään kirjoittamaan tapahtumasta ja siitä, mitä siellä on tapahtunut, niin voin sanoa, että se on vaikeaa. Ja jos haluaisin kertoa kaiken mitä viikonloppuna tapahtui, olisi tämä lehti ehkä 100 sivua pidempi. Mutta siis itse asiaan.

Yhdeksi kesän kohokohdaksi on kyllä muodostunut Val-keakosken musiikkijuhlat sekä DAY tapahtuma. Itse lähdin

LIPPU 3 /2011 25

ohjasi meidät kolme kertaa pieleen, ennen kuin löysimme oikean talon. Perille pääsimme kuitenkin hyvissä ajoin tai sitten muut vain olivat enemmän myöhässä. Majoituimme 8 hengen huoneisiin, söimme sekä vaihdoimme kuulumi-sia. Tämän jälkeen oli vuorossa viikonlopun ensimmäinen virallinen osuus. SAK:n tuore nuorisosihteeri Tatu Tuomela avasi tapahtuman kertomalla käytännönasioista sekä vii-konlopun aikataulusta.

Viikonlopun toinen asiallinen osuus oli se, kun tuore kansanedustaja Antti Lindtman saapui puhumaan meille ”eduskunnan salaisuuksista”. En sitten tiedä, kuinka salai-seksi tieto jäi, kun viikonlopun jälkeen Facebookista löytyi puheesta video. Antti puhui asioista, jotka olivat pinnal-la: Norjan iskuista, maailman taloudesta sekä aselaista. Keskustelu ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa kuivaa. Antin hyvät vitsit ja heitot pitivät keskustelun letkeenä. Antti puhui myös omista tuntemuksistaan, että miltä tuntuu olla kansanedustaja. Hän painotti kovasti, että kampanja oli tukijoiden tekemä ja ilman ihmisiä ei olisi saatu mitään aikaan. Hän myös kertoi salaisuutensa, miten voittaa vaalit. Mutta tätä salaisuutta en teidän kanssanne jaa.

Niin, siitä viihdepuolestakin voisi jotain höpötellä. Illat sujuivat enemmän epävirallisissa tunnelmissa. Molempina iltoina istuimme ensin alkuiltaa festarialueen vieressä ole-valla joen rannalla, jonka jälkeen siirryimme itse alueelle nauttimaan esiintyjistä sekä ihmisten seurasta. Viikonloppu sujui siis kokonaisuudessaan leppoisassa tunnelmassa. Sääkin suosi meitä hyvin.

Jos yhtään tykkäät reivata, niin suosittelen lähtemään ensi vuonna mukaan. lippu

26 LIPPU 3 / 2011

jäRjestö on sitä RikkaaMpi, Mitä eRilaiseMMista taustoista tulevia

ihMisiä se pitää sisällään.

puolet jäsenistön suoMasta vallasta käytetty teksti: Tino Aalto, liittohallituksen jäsen

Viime vuoden kesäkuussa kokoontui suuri joukko innokkaita demarinuoria Suomen vanhimpaan ja kauneimpaan kaupunkiin, Turkuun. Liittokokouksessa hyväksyttiin erilaisia poliittisia aloitteita ja ohjelmia sekä valittiin uusi puheenjohtajisto liittohallituksineen. Istuvan liittohallituksen kausi on jo vierähtänyt puoleen väliin kahden vuoden mandaatista.

Ensimmäisen vuoden ylivoimaisesti merkittävin tapah-

tuma oli keväällä järjestetyt eduskuntavaalit, johon alettiin kasata panoksia jo viime syk-synä. Demarinuorilla oli hyvä tiivistetty kampanjasisältö yh-dessä Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa. Syksyllä on tulossa vielä ylioppilaskun-tien edustajistovaalit, ja keväällä valitaan vanhentuneelle ja kansallisromanttiselle presidentti-instituutiolle uutta keulakuvaa. Demarinuorten liittohallitus päätti elokuun kokouksessaan asettua Paavo Lipposen taakse.

Syksyn pikkuvaalit käydään ylioppilaskunnissa. Toi-von Demarinuorissa toimivien henkilöiden antavan myös

oman panoksensa näissä vaaleissa yhteisen hyvän eteen. Muutenkin tulevaisuudessa olisi syytä mielestäni miettiä Demarinuorten ja Demariopiskelijoiden yhä vahvempaa ja syvempää yhteistyötä keskenään. En näe korkeakouluopis-kelijoita erillisenä linnakkeena muusta maailmasta, jotta he tarvitsisivat oman liittonsa. Päinvastoin, uskon järjestön olevan sitä rikkaampi, mitä erilaisemmista taustoista tule-via ihmisiä se pitää sisällään.

Mitä muuta tulevaisuudessa tulee tapahtumaan? Vaalit vievät monta iltaa kalentereista, mutta muutakin toimintaa on syytä kehittää. Demarinuorten liittohallituksessa on keskusteltu poliittisen ohjelman teosta seuraavaan liitto-kokoukseen. Lisäksi liittohallituksen jäsen Ari Reunanen on luvannut kasata seuraavaan liittokokoukseen kaikkien aikojen ensimmäisen Demarinuorten liikuntapoliittisen ohjelman. Eri ohjelmien valmisteluun kaivataan ihmisiä ja olet varmasti tervetullut antamaan panoksesi niihin, mikäli niikseen katsot.

Vaalit, poliittiset ohjelmat ja kannanotot. Niistä koostuu ko. luottamustoimen ydintehtävät. Seuraava liittokokous on jo kulman takana. Mikäli yllä olevista aiheista joku sai sydämesi tykyttämään, veret seisahtumaan tai sinut edes

hippasen kiinnostumaan niin kannattaa aloittaa jo nyt varo-vaiset mietinnöt halukkuudesta hoitamaan seuraavalla kaudella punaisia asioita liittohallituksesta käsin. Ja onhan liittohallitukses-

sa oleminen myös hauska tapa viettää aikaa ja tavata eri kulttuureista tulevia ihmisiä; pääset kuulemaan Oulun mur-retta, viettämään aikaa itäsuomalaisessa kalastajakylässä (Helsingissä) tai vaikkapa näkemään aitoja tamperelaisia! lippu

LIPPU 3 /2011 27

toiMiston uudet työntekijät esit-täytyvät

Demarinuorten työntekijöiden työn-kuvia uudistettiin. Liiton pitkäaikai-nen koulutussihteeri Jani Ryhänen on siirtynyt elokuussa uusiin tehtäviin PAMin järjestöasiantuntijaksi. Kou-lutussihteerin titteli vaihtui järjestö-suunnittelijaksi ja tehtävässä aloitti syyskuussa Mikko Suomalainen. Jär-jestö- ja tiedotussihteerin tehtävät yhdistettiin Anssi Pirttijärvelle. Anssin lähdettyä työharjoitteluun Euroopan parlamenttiin hänen sijaisenaan hel-mikuuhun asti toimii Elisa Selinummi. Helmikuun jälkeen Elisa jatkaa liiton projektisihteerinä vastuualueenaan liittokokous. Lippu -lehden toimitus tapasi uudet työntekijät tutustumis-haastattelun merkeissä.

Mikko suoMalainen

kuka olet?

Olen 28-vuotias restonomi, vastavalmistunut kauppatietei-den maisteri ja Demarinuorten vastavalittu järjestösuun-nittelija. Politiikan ohella harrastan kuntosalia, pesäpalloa sekä viinejä.

Millainen tausta sinulla on?

Olen kotoisin Haminasta, missä vietin aikaa 19-kesäisek-si asti. Suoritin varusmiespalvelukseni Imatralla, jonka jälkeen muutin Kuopioon suorittamaan hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon opintoja AMK:ssa. Pääsin myöhemmin myös Kuopion Yliopistoon opiskelemaan kaupallista alaa. Vuonna 2007 valmistuin AMK:sta ja viime keväänä yliopis-tosta. Opiskelun ohessa tein ravintola-alan töitä tarjoilijasta baarimikkoon, ja olen lisäksi työskennellyt Alkossa ja ta-loushallinnon hommissa. Liityin puolueeseen vuonna 2009 asuessani vielä Kuopiossa. Muutettuani Helsinkiin liityin myös Demarinuorten jäseneksi. Toimin puolueosastoni, Kontula-Mellunmäen demarien, varapuheenjohtajana.

omat mietteet aloittaessasi työssä demarinuorilla?

Lähden liikkeellä hyvällä motivaatiolla ja vahvalla ”drai-villa”, pyrkien aluksi hallitsemaan tehtäväkentän sekä kehittämään niin työnkuvaa kuin Demarinuorten tapah-tuma- ja kampanjointitoimintaa. Haaveenani olisi nähdä Demarinuoret jäsenmäärältään suurimpana puoluepoliit-tisena nuorisojärjestönä ja tämän vision eteen haluan olla mukana tekemässä hartiavoimin töitä.

Millaisena näet demarinuorten roolin tulevissa presi-dentin- ja kunnallisvaaleissa?

Presidentinvaaleissa Demarinuorten on mielestäni hyvä olla aktiivinen vaikuttaja niin pääkampanjatoiminnan avustajana kuin myös oman kampanjatoiminnan tekijänä. Nuorten näkyminen puolueen ehdokkaan takana on hyvin tärkeää jo imagollisista syistä, puhumattakaan lisäkäsi-parien tuomasta avusta itse kampanjan toteutuksessa. Kunnallisvaaleissa Demarinuorten on syytä olla aktiivisesti mukana edistämässä nuorten ehdokkaiden kampanjointia, avustaen erityisesti resurssien koordinoinnissa, viestinnäs-sä sekä yhteistyökuvioiden järjestämisessä.

***

elisa selinuMMi

kuka olet?

Olen 21-vuotias järjestö- ja tiedotussihteerin sijainen sekä vapaa-ajallani kansantaloustieteen opiskelija. Pidän elä-mästä, järjestötoiminnasta ja hyvästä ruuasta.

Millainen tausta sinulla on?

Olen kotoisin Lammilta ja liittynyt lukioaikana Etelä-Hä-meen Demarinuoriin. Aloitettuani opiskelut Helsingin yli-opistolla lähdin mukaan myös SONK:n toimintaan. Tämän vuoden loppuun olen SONK:n liittohallituksessa ja Helsin-gin opiskelijademarien puheenjohtaja.

omat mietteet aloittaessasi työssä demarinuorilla?

Piiriuudistus on onnistunut hyvin. Vaikka siinä on vielä vii-laamista, päästään keskittymään olennaiseen eli toiminnan aktivoimiseen. Liiton tehtävä on tukea ja mahdollistaa piiri-en sekä osastojen toimintaa. Tässä tärkeä rooli on molem-minpuolisella yhteydenpidolla ja toimivalla tiedotuksella.

Millaisena näet demarinuorten roolin tulevissa presi-dentin- ja kunnallisvaaleissa?

Presidentinvaaleissa meillä on mahdollisuudet tehdä hyvin omanlainen kampanja ja kokeilla uusia juttuja. Alkukevään positiivisella ja erilaisella Paavo-kampanjalla saadaan vauhtia myös kunnallisvaaleihin. Niissä meillä on mahdol-lisuudet näyttää, että nuorissa on erittäin päteviä ehdok-kaita ja tukea heidän kampanjoitaan sekä paikallisesti että valtakunnallisella yleiskampanjalla. lippu

MaailMan deMaRinuoRet antavat tukensa palestiinalaisvaltiolle

Nuorten sosialidemokraattien maailmanliitto IUSY on jo pitkään kannattanutrauhaa Lähi-idässä ja ratkaisua Israelin ja Palestiinan väliseenkonfliktiin. IUSY tukee kahden valtion ratkaisua, jossa Israel jaPalestiina elävät rinnakkain vapaina, demokraattisina, itsenäisinä jaturvallisina yhteiskuntina.

Uskomme, että palestiinalaisten syy lähestyä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokousta ja turvallisuusneuvostoa johtuu neu-vottelujen epäonnistumisesta, Israelin valtaapitävän oikeistohalli-tuksen sitoutumisen puutteesta rauhanprosessiin ja sen jatkuvasta asutusten levittämisestä. Rauha on saavutettava molempien osapuolten toiminnalla ja suoralla kansainvälisen yhteisön puuttu-misella asiaan. Kaikkia osapuolia on painostettava kunnioittamaan kansainvälistä lainsäädäntöä. Palestiinan valtion tunnustaminen on kuitenkin tärkeä askel kohti rauhaa.

IUSY kannustaa jokaista valtiota äänestämään ”kyllä” YK:n yleis-kokouksessaja turvallisuuneuvostossa äänestettäessä palestiina-laisvaltiosta.

IUSY myös vaatii Palestiinaa ja Israelia jatkamaan neuvotteluja heti näiden edustajien palattua alueelle.

deMaRinuoRet: paavo lipponen tasavallan pResidentiksi

Sosialidemokraattiset nuoret ry tukee Paavo Lipposta pyrkimyk-sissään vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Presidentin tehtävänä Suomessa on toimia arvojohtajana ja osallistua rohkeasti yhteis-kunnalliseen keskusteluun. Lipponen on ollut nuorten, naisten ja vähäosaisten esitaistelijana jo vuosikymmeniä. ”Lipposen arvot heijastavat kansan selvän enemmistön arvomaailmaa. Hänen suoraselkäisyytensä ja pelkäämättömyytensä on kunnioitettavaa. Lipposen käyttämät puheenvuorot ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan monella tavoin,” kommentoi Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio. ”Tänä keväänä Eurooppa-päivänä hän otti vahvasti kantaa äärioikeiston nousua vastaan. Tällaisia puheenvuoroja toivomme tasavallan presidentiltä.”

Suomi osana Eurooppaa on todellisuutta. Paavo Lipponen oli viemässä kansakuntaamme Euroopan unionin ytimeen. Euroop-palaisen yhteisön taloushuolien keskellä tarvitaan uskallusta ja vahvaa johtajuutta. Valtaosa suomalaisista kannattaa Euroopan unionia ja Suomea sen jäsenenä. ”Populististen ääriryhmien puheenvuorojen ei pidä antaa himmentää yhteiskunnallisen ke-hityksen isoa kuvaa,” Kontio jatkaa. ”Paavo Lipponen todellisena demokratian soturina ja tasa-arvon edelläkävijänä on oikea henkilö presidentin tehtävään.” lippu

28 LIPPU 3/ 2011

de

Ma

Rin

uo

Re

t o

tta

va

t k

an

taa

DEMARINUORET JA FATAH-NUORET IUSY:N KESÄFESTAREILLA.

Liiton toimiston yhteystiedot:

saariniemenkatu 6 00530 Helsinki fax: (09) 712 752/demarinuoret

PuHeeNJoHtaJa timo kontio 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi

PääsiHteeri Hanna isbom 050 413 8299 hanna.isbom@demarinuoret.fi

JärJestö- Ja tiedotussiHteeri elisa selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi

JärJestösuuNNitteliJa mikko suomalainen 050410 9935 mikko.suomalainen@demarinuoret.fi

Piirien yhteystiedot:

HelsiNki toimisto: kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: aleksej fedotov, 045 318 4665, aleksej@fedotov.fi toiminnanjohtaja: kati oksman 045 633 2636, helsinki@demarinuoret.fi

uusimaa: Järjestösihteeri: emma kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtaja: taina Viikari, 040 5077061, tainala@hotmail.com

louNais-suomi (VarsiNais-suomeN Ja satakuNNaN VaaliPiirit) toimisto: eerikinkatu 30, 20100 turku, 02- 414 5200 Järjestösihteeri: mari lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: tino aalto, 050 574 8713, tino.aalto@gmail.com

läNsi-suomi (PirkaNmaaN, VaasaN Ja keski-suomeN VaaliPiirit) toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 tampere, Järjestösihteeri: siina raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: matias mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com

etelä-Häme (HämeeN VaaliPiiri) Puheenjohtaja: miikka lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com

kymi Puheenjohtaja: Ninni-sisko taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi

itä-suomi (PoHJois-karJalaN, etelä-saVoN Ja PoHJois-saVoN VaaliPiirit) toimisto: kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Ville tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: ilari Nevalainen, 040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi

PoHJois-suomi (ouluN Ja laPiN VaaliPiirit) toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230. Puheenjohtaja: mirva saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com Järjestösihteeri / liiton tiedotussihteeri: Paulus toropainen 040 484 6773, paulus.toropainen@demarinuoret.fi

fsud (sVeNsksPråkiG distrikt) ordförande Nils-Johan englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi.

yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi

jaostojen ja työryhmien yhteystiedot:

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

kaNsaiNVäliNeN Jaosto Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: ossi ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi

työryHmät Poliittinen ohjelma-työryhmä valmistelee demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa. ohjelmatyö käynnistyy hiljalleen. työryhmän puheenjohtajan toimii sanna marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi.

liikuntapoliittinen työryhmä luo demarinuorten liikuntapolitiikkaa ja valmistelee demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman. työryhmää johtaa ari reunanen, 050 538 2857, aareun@utu.fi.

lisäksi demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa tino aalto, tino.aalto@gmail.com.

29

10 lokakuu 2011

7.-9..10 Tulevaisuuden tekijät 3, Ylöjärvi

11 MaRRaskuu 2011

19.-20.11 D-TOUR syysseminaari ja pikkujoulut

12 joulukuu 2011

1.12 Demarinuorten ja SONK:n glögit

1 taMMikuu 2012

Starttipäivät

2 helMikuu 2012

DAY-risteily

tykkääthän jo meistä Facebookissa?

Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Liityn jäseneksi demarinuoriin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista

Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista

Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelinnumero

Syntymäaika

Sähköpostiosoite

(Vanha osoite)

(Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY

TUNNUS 5005170

00003 VASTAUSLÄHETYS

demarinuoret maksaa

postimaksun

TULEVAT TAPAHTUMAT

● www.sivistysrahasto.�

KSR AIKAISTAA APURAHOJEN HAKUAIKAA Rahaston apurahojen

hakuaika päättyy 30.12.2011.

Hakusovellus avataan kotisivuilla 1.11.2011.

www.demarinuoret.fi