Julius Järvilinna

ALANKOMAAT

Valtiotyö

Perniön yhteiskoulu

http://www.football90.net/data/media/157/netherland-flag.jpg

Alankomaiden lippu

2

Sisällysluettelo 1. Sijainti ........................................................................................................................................... 3

2. Pinnanmuodot ............................................................................................................................. 5

3. Vesistöt ja vesivarat ................................................................................................................... 9

4. Ilmasto ......................................................................................................................................... 11

5. Kasvillisuus ja eläimet .............................................................................................................. 12

6. Väestö .......................................................................................................................................... 15

7. Asutus .......................................................................................................................................... 17

8. Itsearvionti ................................................................................................................................. 18

9. Lähteet ......................................................................................................................................... 19

3

1. Sijainti

Alankomaat sijaitsevat Länsi-Euroopassa Pohjanmeren rannalla. Merirajaa Alankomailla on 451km.

Alankomaat kuuluu Euroopan pienimpiin valtioihin, mutta myös tiheimmin asuttuihin.

Alankomaiden naapurimaita ovat Belgia ja Saksa. Alankomaiden kehyskoordinaatit, eli

koordinaatit joiden välissä Alankomaat sijaitsevat, ovat 51⁰-54⁰N, 4⁰-7⁰E. Alankomaat sijaitsevat

myös Euraasian mannerlaatalla, melko kaukana kaikista mannerlaattojen saumakohdista. Tästä

johtuen Alankomaissa ei ole tulivuoria, eikä maanjäristyksiä. Alankomaat ovat hyvin tasaista

aluetta, eikä alankomaissa ole lähes lainkaan vuoristoja. Tästä voi päätellä, etteivät alankomaat ole

sijainneet miljooniin vuosiin mannerlaattojen saumakohdissa.

mannerlaatta: Maan pinta koostuu mannerlaatoista, jotka kelluvat magman päällä. Mannerlaatat

eivät noudata mantereiden rajoja.

tulivuori: Tulivuoret sijaitsevat aina mannerlaattojen saumakohdissa ja ne ovat muodostuneet

mantereiden alta purkautuneesta laavasta

maanjäristys: Maanjäristys saattaa syntyä mannerlaattojen saumakohdissa kun mannerlaatat

liikkuvat toistensa suhteen. Maanjäristyksessä maa alkaa värähdellä ja se saattaa romahduttaa mm.

rakennuksia

4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:EU-Netherlands.svg

Alankomaiden sijainti Euroopassa. Alankomaat on merkitty kuvaa tummanvihreällä ja EU-maat

vaaleanvihreällä.

5

2. Pinnanmuodot

Alankomaat sijaitsevat suurimmaksi osaksi alangolla, eli alle 200 mmpy (metriä merenpinnan

yläpuolella). Ainoastaan Alankomaiden aivan kaakkoisimmassa pisteessä esiintyy hivenen ylänköä,

eli maata joka on yli 200mmpy. Ardennien vuoristo ulottuu kaakossa myös hieman alankomaiden

puolelle. Alankomaiden korkein kohta on juuri kyseisellä vuoristolla 323m korkeudessa

Vaalserberg nimisellä vuorella, Vaalsin kaupungissa. Kuitenkin Alankomaiden maapinta-alasta

noin puolet sijaitsee vain enintään metrin merenpinnan yläpuolella. Syvänköä Alankomaissa

esiintyy myös runsaasti pohjoisessa ja etelässä. Syvänkö on maa-alue, joka sijaitsee merenpinnan

alapuolella. Syvängöt ovat harvinaisia, sillä ne täyttyvät useimmiten merillä tai järvillä. Myös

alankomaiden syvängöt täyttyisivät merivedellä, ellei alankomaiden rannoille olisi rakennettu

valtavan kokoisia patoja. Poldereihin tihkuva vesi pumpataan pois kuivatusojia ja kanavia pitkin.

Padot ovat alankomaille suuri kustannus, sillä niitä on kunnostettava jatkuvasti meriveden

syövyttävän vaikutuksen ja ilmastonmuutoksesta johtuvan meriveden nousun vuoksi. Myös

suhteellisen korkealla sijainneet suoalueet ihminen on kuivattanut pelloiksi, jolloin maanpinta on

laskenut. Padotut syvänköalueet, eli polderit on kuitenkin erinomaista viljelysmaata, sillä kaikki

kasteluvesi saadaan ympäröivistä meristä ja maaperä sopii hyvin viljelyyn. Tämän vuoksi padoilla

muodostetut polderit ovat kuitenkin kannattavia ja poldereilla asuu paljon ihmisiä. Myös

Alankomaiden pääkaupunki Amsterdam sijaitsee syvängöllä. Alankomaiden luoteisosassa

sijaitsevat Länsi-friisein saaret. Ne ovat muodostuneet noin.3000 vuotta sitten tuulen kuljettamista

hiekkamassoista. Hienojakoinen hiekka on kasautunut pikkuhiljaa Alankomaiden rannikoille

merivirtojen ja tuulien mukana muodostaen hiekkarantoja ja saaria. Tällaisia hiekkakasaumia

kutsutaan dyyneiksi.

6

Liite 1

7

8

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/70/NederlandvolgensNAP.PNG

Ilman patoja Alankomaat saattaisivat näyttää samalta kuin yllä olevassa kuvassa, mikäli kaikki

syvängöt täyttyisivät vedellä ja vedet tulvisivat yli rajojensa.

9

3. Vesistöt ja vesivarat

Alankomaiden Länsi- ja Eteläpuolta rajaa Pohjanmeri. Alankomaiden läpi virtaa paljon jokia, jotka

laskevat pohjanmereen. Näistä isoimmat ovat Alpeilta alkava Rein-joki ja Ardenniineilta lähtevä

Maas joki. Molemmat joet laskevat kaakosta Pohjanmereen ja koko Alankomaiden kaakkoisosa

onkin oikeastaan yhtä suurta suistoaluetta. Suisto on joen ja meren kohtauspaikkaan syntynyt alue

joka on muodostunut kun jokien kuljettamat maa-ainekset ovat virtauksen hidastuessa painuneet

pohjaan muodostaen uusia maa-alueita. Näin joki joutuu haarautumaan ja haarautuneet joenpätkät

joutuvat ajan kuluessa haarautumaan uudestaan. Joen tuoma maa-aines myös siirtää suistoalueen

rantaviivaa kauemmas. Alankomaissa on järviä melko paljon johtuen tasaisesta maastosta. Eniten

järviä on lännessä ja pohjoisessa merten lähellä. Alankomaiden suurin järvi IJsselmeer sijaitsee

luoteessa Pohjanmeren rannalla. Se on tehty erottamalla suuri merensalmi merestä jättimäisellä

padolla. Järvi on muuttunut pikkuhiljaa suolaisesta makeaksi kun sinne ei enää ole päässyt

suolaista Pohjanmeren vettä, vaan tilalle on tullut joista ja sadevedestä makeaa vettä. Myöhemmin

osasta järveä on tehty poldereita kuivattamalla ja patoamalla vesialueita. Nykyään IJsselmeeristä

kuivatetuilla alueilla asuu yli 300000 ihmistä. Suurista syvänköalueista ja suurista Alankomaiden

joista johtuen Alankomaat ovat melko alttiita suurille tulville. Nykyään padot ovat kuitenkin hyvin

suunniteltuja ja niitä kunnostetaan kokoajan, joten meret tuskin pääsevät tulimaan Alankomaihin.

Suuret joet saattavat kuitenkin tulvia pitkien sateiden jälkeen. Tulvissa sadevesiviemärit täyttyvät ja

vedet tulvivat kaduille ja asuntoihin. Kaupunkien asfaltit eivät ime vettä joten vesi jää vain

lillumaan kaduille. Veteen saattaa sekoittua myös viemärijätettä, maatalouden lannoitteita ja

hajonneiden talojen jäänteitä. Valitettavasti Amsterdamin joet ovat myös melko saastuneita.

Amsterdamissa on paljon tehomaataloutta, eli suurimittaista maataloutta, jossa käytetään paljon

lannoitteita. Runsaat lannoitteet valuvat järviin ja saastuttavat niitä. Myös Saksan suuri teollisuus

saattaa saastuttaa esimerkiksi Rein ja Maas-jokia.

10

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/49/Zuider1.jpeg

Ilmakuva Alankomaiden suurimmasta järvestä IJsselmeeristä. Valkoisella rajatut alueet ovat järvestä

kuivatettuja polderialueita. Kuvasta voi hyvin huomata, että poldereilla asuu paljon tiiviimmin asukkaita

verrattuna ympäröiviin seutuihin, johtuen poldereiden hyvästä soveltuvuudesta maanviljelyyn.

11

4. Ilmasto

Alankomaiden ilmasto on meri-ilmastoa, koska Alankomaiden pohjois- ja itäpuolella on

Pohjanmeri. Meri-ilmastosta johtuen Alankomaiden talvet ovat leutoja ja kesät viileitä

johtuen meren hitaasti lämpenevästä ja hitaasti kylmenevästä, Alankomaita lähellä olevasta,

suuresta massasta. Alankomaat sijaitsevat lauhkealla lämpövyöhykkeellä, meren vieressä

ja suurimmaksi osaksi alangolla, joten kesäisin alankomaissa on kuumimmillaan +20 astetta,

kun taas talvella alankomaissa on enimmillään muutama ase pakkasta. Lämpötiloihin

vaikuttaa nostavasti golf-virta, eli lämmin merivirta, joka tuo mukanaan lämmintä ilmaa

etelästä, lämpimiltä alueilta. Alankomaat ovat pinta-alaltaan pieni maa ja pinnanmuodotkin

ovat melko samanlaisia, joten ilmasto on melko samanlaista koko maassa.

Ilmastonmuutos uhkaa myös alankomaita. Ilmastonmuutokseksi kutsutaan ihmisen

aiheuttamaa, liiallisista kasvihuonekaasuista johtuvaa ilmaston poikkeuksellisen nopeaa

lämpenemistä. Ilmastonmuutoksen seurauksena korkeampi lämpötila sulattaa jäätiköitä,

minkä seurauksena meriveden pinta nousee. Tämän vuoksi Alankomaiden patorakennelmia

pitää korottaa ja kunnostaa, jotteivät syvänköalueet hukkuisi meriveteen. Meriveden pintaa

nostaa myös lämpölaajeneminen, eli meriveden laajeneminen lämpötilan noustessa. Maan

keskilämpötila on viimeisen 100 vuoden aikana noussut 0.7 astetta. Lämpötila nousee

enemmän kylmillä alueilla kuin kuumilla, johtuen siitä, etteivät jäätiköt ja lumi heijasta enää

auringon säteilyä takaisin avaruuteen, vaan lumeton maa ja jäätiköistä sulanut vesi imevät

auringon säteilyä ja nostavat näin lämpötilaa entisestään. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen

voi vaikuttaa mm. käyttämällä julkisia kulkuvälineitä ja välttämällä turhaa sähkönkäyttöä.

Maailmanlaajuisesti pitäisi ryhtyä käyttämään enemmän uusiutuvia luonnonvaroja ja

sademetsien laittomat hakkuut olisi saatava loppumaan. Sademetsät hidastavat

ilmastonmuutosta, koska metsien puut ja kasvit käyttävät yhteyttämiseen hiilidioksidia,

jolloin sen määrä vähenee. Hiilidioksidi on kaikista vaikuttavin kasvihuonekaasu.

12

5. Kasvillisuus ja eläimet

Alankomaat sijaitsevat lehtimetsävyöhykkeellä, eli Alankomaissa kasvaa lehtipuita kuten

Tammia ja pyökkejä. Alankomaihin on istutettu kuitenkin runsaasti myös havupuita ja niitä

on jopa enemmän kuin lehtipuita. Myös lähes kaikki Alankomaiden lehtimetsät ovat

istutettuja. Luonnonvaraiset metsät on lähes kokonaan hakattu pois asutuksen ja peltojen

tieltä. Siitä johtuen monet paikalliset eläimet ovat vaarassa kadota maasta. Maassa on

kuitenkin 20 kansallispuistoa, joiden avulla maan paikallista eläimistöä on pyritty

säilyttämään. Kansallispuistoissa elää muun muassa villisikoja, metsäkauriita ja mufloneita.

Villisiat ovat tyyppilisiä eläimiä Euraasian lehtimetsävyöhykkeillä. Kotimainen kesy sika on

alun perin jalostettu villisiasta lihan ja nahan tuotantoa varten. Metsäkauris taas on

tavattavissa lähes koko Euroopassa ja se ei ole kovin vaativa ympäristönsä suhteen, joten

sen vai havaita Alankomaissa myös mm. pelloilla tai niityillä. Muflonit ovat lampaiden

uhanalaisia esi-isiä. Mufloni viihtyy parhaiten kallioisessa ja kumpuilevassa maastossa ja

sitä voi tavata Alankomaissa ainoastaan kansallispuistoissa. Kukkien puolesta Alankomaa

on tunnettu sen suurista tulppaaniviljelmistään.

13

http://audiopleasures.blogspot.com/2010/11/autumn-in-de-hoge-veluwe-national-park.html

Tyypillinen maisema alankomaisesta luonnonvaraisesta lehtimetsästä. Nykyisin lähes kaikki

luonnonvaraiset metsät on hakattu pois ja niitä esiintyy enää kansallispuistoissa, jollaisesta

tämäkin kuva on otettu.

14

http://th09.deviantart.net/fs71/PRE/i/2010/023/8/4/Dutch_Tulip_Fields_I_by_aidavdbrake.jp

g

Alankomaiden tulppaanit ovat kauneimmillaan maalis-huhtikuussa, niiden kukkiessa.

Alankomaat tuottavat 65 prosenttia maailman kuukasipuleista, joihin tulppaanikin kuuluu.

15

6. Väestö

Alankomaat ovat hyvin tiheään asuttu maa. Alankomaiden tiheä asutus johtuu siitä, että

lähes koko Alankomaat sopivat hyvin asumiseen. Alankomaiden tasaiseen ja matalaan

maahan on helppo rakentaa ja se soveltuu hyvin viljelyyn. Alankomaissa on myös hyvin

korkea elintaso. Alankomaiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden vuonna 2010

oli 40 500 Yhdysvaltain dollaria. Tämä kertoo, että vuonna 2010 tuotettujen palveluiden ja

tavaroiden arvo yhtä asukasta kohden oli 40 500 dollaria. Tulos on maailman kärkiluokkaa.

Lukutaidottomia Alankomaissa ei juuri ole hyvän koulutuksen vuoksi. Elintason korkeus

johtuu maataloudesta, mutta myös Alankomaiden monipuolisesta yritystoiminnasta. Myös

Euroopan suurin satama Rotterdam, sijaitsee Alankomaissa Rein-joen varrella.

Väestönkasvu on alankomaissa vähäistä, sillä syntyvyys on Alankomaissa melko alhaista.

Elinikä on kuitenkin korkea ja nousee koko ajan. Naiset elävät keskimäärin Alankomaissa

hieman pidempään kuin miehet. Eläkeikäisiä alankomaissa on paljon verrattuna syntyneiden

määrään. 65-vuotiaita on tällä hetkellä noin 230 000 kun taas 1-vuotiaita vain 180 000.

Eläkeläisten määrästä syntyy ongelmia, koska heidän terveydenhuoltoon ja huolehtimiseen

menee paljon valtion rahaa. Vielä kun työssäkäyviäkin on suhteessa eläkeläisten määrään

melko vähän, on vaikea saada palkattua mm. tarpeeksi terveydenhoitajia. Alankomaissa on

paljon elektroniikkateollisuutta. Muun muassa Shell energiayritys ja Philips

elektroniikkayritys ovat Alankomaalaisia. Alankomaissa on myös pieniä

maakaasuesiintymiä maalla ja merellä. Pohjanmereltä pumpataan maakaasun lisäksi myös

maaöljyä. Alankomaissa puhutaan yleisimmin hollantia, mutta pohjoisessa on myös

friisinkielinen vähemmistö. Alankomaissa osataan myös hyvin muita kieliä ja noin 70

prosenttia puhuu sujuvasti englantia 55 prosenttia saksaa ja 19 prosenttia ranskaa.

Uskonnoltaan alankomaalaiset ovat suurimmilta osin kristittyjä, mutta myös muslimeja on 5

%. Alankomaiden jotkin vapaa-ajan viettoon liittyvät asiat poikkeavat melko paljon muihin

Euroopan Unionin valtioihin verrattuna. Alankomaat ovat yksi harvoista EU-maista, joissa

ilotalot ovat sallittuja. Lisäksi Alankomaat ovat ainoa EU-maa jossa kannabistuotteiden

myynti on sallittua, joskin turisteille myyminen ei ole enää nykyään sallittua. Alankomaissa

laillistettiin myös ensimmäisenä maailmassa avioliitto- ja adoptio-oikeudet

seksuaalivähemmistöille.

16

Alankomaiden väestöpyramidista huomaa hyvin, että väestön syntyvyys on laskussa ja paljon

ihmisiä siirtyy eläkkeelle parhaillaan. Alankomaissa on kuitenkin vielä paljon 40-60-vuotiaita

työntekijöitä, mutta kun on heidän aika siirtyä eläkkeelle Alankomaat saattavat olla suurissa

vaikeuksissa, kun työntekijät eivät riitä elättämään suurta eläkeläismäärää.

17

7.Asutus

Alankomaiden pinta-ala on 41 543 km², eli maa on noin kahdeksan kertaa Suomea

pienempi. Väkiluku Alankomaissa taas on noin 16,7 miljoona, joka taas on yli kolme kertaa

enemmän kuin Suomessa. Alankomaiden väestöntiheys on 488,9 asukasta/ km², joka

ilmoittaa että Alankomaissa asuu keskimäärin 488,9 asukasta yhtä neliökilometriä kohden.

Väestöntiheys Suomessa on vain 17,7 asukasta/ km².

Vaikka lähes koko Alankomaat ovat tasaista ja matalaa maata, alankomaissa tihein asutus

esiintyy kuitenkin alankoalueilla etelässä ja lännessä, varsinkin etelän syvänköalueilla,

johtuen hyvästä soveltuvuudesta maanviljelyyn. IJsselmeerin läheisyydessä myös makeaa

vettä on helposti saatavilla. Muun muassa Alankomaiden pääkaupunki Amsterdam sijaitsee

syvängöllä maan eteläosissa IJsselmeerin rannalla.

Tiheimmin asutuilla alueilla kaupungit alkavat jo kasvaa kiinni toisiinsa. Alankomaissa 80

prosenttia ihmisistä asuu kaupungissa, eli Alankomaiden kaupungistumisaste on jopa

80 %. Suuri kaupungistumisaste johtuu siitä, ettei maalla riitä enää töitä kaikille, kun koneet

hoitavat suuria maatiloja hyvin tehokkaasti. Kaupungit tarjoavat myös enemmän palveluita

ja opiskeluun on paremmat mahdollisuudet. Suurista kaupungeista koituu kuitenkin myös

ongelmia. Esimerkiksi kaupunkien ilmanlaatu on usein melko huono johtuen suuresta

liikennemäärästä ja teollisuuden suurista tehtaista. Myös melusaaste on usein kaupunkien

ongelmana. Myös kaupunkien asvalttipinta ei ime vettä ja mikäli vettä tulee niin paljon, että

viemärit tukkeutuvat, suuretkin tulvat ovat mahdollisia.

18

8.Itsearviointi

Valitsin aiheekseni Alankomaat, koska minua kiinnosti maan syvänköalueet ja vapaa kulttuuri.

Aloitin työnteon hyvissä ajoin ja kun pääsin vauhtiin, suurin osa työstä valmistui nopeasti ja on

ollut jo pitkään valmiina. Loppuosassa tuli kuitenkin pieni kiire ja päätin jättää kaksi viimeistä

aihealuetta, eli erityispiirteet ja ajankohtaiset asiat pois. Nämä aihealueet käsittelivät myös

jonkin verran päällekkäisiä asioita kaverini kanssa esitetyn Benelux-maat matkaopastyön

kanssa. Mielestäni työ onnistui kuitenkin hyvin ja sain tehtyä Alankomaista hyvän ja kattavan

valtiotyön. Kaikista mieluisinta työssä oli Alankomaiden kartan ja poikkileikkauksen teko. Ne

myös onnistuivat mielestäni hyvin. Vaikein aihealue työssäni oli mielestäni kasvillisuus ja

eläimet, ja mielestäni se jäi muihin osa-alueisiin verrattuna vähän tönköksi. Arvosanaksi

työlleni antaisin 9,5.

19

Lähteet:

Avara Eurooppa- oppikirja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaat

http://fi.wikipedia.org/wiki/IJsselmeer

https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/nl.html

http://courses.umass.edu/latour/2010/almere/index.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaiden_maantiede

http://www.cbs.nl/en-GB/menu/themas/bevolking/cijfers/extra/piramide-fx.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mufloni