Keudan vuosikertomus 2013

VUOSIKERTOMUSKESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

2013Ammatillisen koulutuksenoikea suunta

Sisältö

Kuntayhtymän johtajan katsaus 3

Keudan strategia ja visio 5

Keudan vuosi 6

Organisaatio ja johtaminen 8

Ammattiopisto 11

Läpäisyn tehostaminen Keudassa 15

Aikuisopisto 18

Oppisopimuskeskus 23

Konsernipalvelut 28

Kehittäminen ja ennakointi 30

Tietovarastoratkaisu tiedolla

johtamisen tukena 32

Yhtymäpalvelut 33

Henkilöstöraportti 35

Tulosraportti 41

Yhteystiedot 51

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 20132

esäkuussa 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö teki päätöksen, jolla Keski-Uudenmaan kou-lutuskuntayhtymän ammatillisen peruskou-lutuksen kokonaisopiskelijamääriä nostetaan 570:llä vuosien 2014–2016 aikana. Jo aikai-

semmin on opiskelijamäärää nostettu yhteiskuntatakuun puitteissa 180:llä vuosina 2012 ja 2013. Kokonaiskasvu on siis yhteensä 18 prosenttia. Myös ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopi-muskoulutuksessa oli vuonna 2013 hyvin koulutuspaikko-ja käytettävissä. Keuda tarjoaa kattavan valikoiman erilaista ammatillista koulutusta ja alueelliseen koulutuskysyntään oli nyt helpompi vastata kuin aikaisemmin. Talous- ja työl-lisyystilanne on vaikuttanut siihen, että aikuiskoulutuksen tarve ja määrä on kasvanut voimakkaasti. Oppisopimuskoulutuksessa on tehty paljon kehitys-työtä. Sen opiskelijamäärien kasvattaminen on ollut kui-tenkin vaikeaa heikossa työllisyystilanteessa, jossa uusia työpaikkoja ei synny. Kehitystyöllä on tehty kuitenkin poh-jaa tulevaisuuden parempaa työllisyystilannetta varten. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset alkoi-vat toimintavuoden aikana. Ne jatkuvat voimakkaampina vuodesta 2014 alkaen. Työllisyystilanteen johdosta erilaista hankerahoitusta on kuitenkin melko paljon. Tärkein niistä

oli nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) mukainen rahoitus. Tätä 20–29-vuotiaille ilman aikaisempaa amma-tillista peruskoulutusta vailla oleville tarkoitettua koulutus-ta kampanjoitiin alueellamme voimakkaasti. Vaikka NAO ei vuonna 2013 koskenut aikuisopistossa perustutkintoja, nousi sekä oppilaitos- että oppisopimusmuotoisen aikuis-koulutuksen perustutkinto-opiskelijoiden määrä osaltaan juuri NAO-kampanjoinnin johdosta. Alueellamme selvitetään kahdeksan kunnan kesken mahdollisuuksia Keski-Uudenmaan kaupungin perusta-miseksi. Riippumatta siitä, mikä hankkeen lopputulos on, täytyy toisen asteen koulutuksen kokonaisuutena taata kaikille nuorille opiskelupaikka ja riittävä tuki opinnoista selviämiseksi. KUUMA-kunnilla on uusi ohje omistajapoliittisen oh-jauksen menettelytavoiksi. Sen mukaan KUUMA-kuntien omistajaohjauksen ensisijaisena tavoitteena on yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat. KUUMA-omistajapolitiikan operatiivisesta toteutuksesta vastaa Keudassa sivistystoi-menjohtajien työryhmä ja sen puheenjohtaja, kun se aikai-semmin oli KUUMA-komission jäsen. Kesästä 2013 alka-en KUUMA-työryhmät ovat kuitenkin ponnistelleet Keski-Uudenmaan kaupunkiselvityksen kanssa, ja perinteinen

KMenestyksen vuosi 2013

”Kuntayhtymä on vuonna 2013 edelleen tehostanut toimintaansa ja toteuttanut taloudellisesti ja innovatiivisesti ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta Keski-Uudellamaalla ”

HANNU HEIKKILÄ

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013 3

KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS

KUUMA-omistajaohjaus ei ole toteutunut. Kun sivistys-työryhmän seuraava puheenjohtaja ei ole kuntayhtymän omistajakunnasta, ei myöskään vuonna 2014 ole edelly-tyksiä KUUMA-omistajapoliittisen ohjauksen toteutumisel-le. Toiminnan kehittäminenKeudan vuonna 2012 uudistetussa organisaatiossa nuori-soasteen koulutus ja aikuiskoulutus toimivat omina tulos-alueinaan. Nuorten ja aikuisten koulutukseen panostetaan niiden omien erityispiirteiden mukaan ja aikuiskoulutuk-sessa käytetään entistä monipuolisemmin erilaisia koulu-tuksen rahoitusvaihtoehtoja. Keudan konsernipalveluja sekä opetuksen tukipalvelu-ja ja yhtymäpalveluja selkeytettiin ja tehostettiin. Oppiso-pimuskeskuksen asemointi organisaatiossa muuttui siten, että se on entistä selvemmin osa konsernipalveluja, mutta toimii edelleen omana tulosalueenaan. Kuntayhtymä on vuonna 2013 edelleen tehostanut toi-mintaansa ja toteuttanut taloudellisesti ja innovatiivisesti ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta Keski-Uudellamaal-la. Uuden organisaation toimivuutta on parannettu. Erityi-sesti on paneuduttu koulutuksen prosessien, tiedonhallin-nan ja kokonaislaadun kehittämiseen. Koulutuksen ennakointityötä on tehty monipuolises-ti jatkuvalla yhteistyöllä kuntien elinkeinotoimen ja yritys-ten kanssa sekä järjestämällä mm. ennakointifoorumi, te-kemällä erityisselvitys alueen logistiikkaosaamisen tarpeis-ta ja osallistumalla Ennakointikamarin työhön. Uudenmaan YES-keskus on edelleen toiminut menes-tyksellisesti osana Keudan toimintaa. OpiskelijatKeudan järjestämään ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa ensisijaisesti hakeneiden määrä oli 1 992. Ensisijaisia hakijoita oli hieman vähemmän kuin vuonna 2012, mikä selittyy ikäluokan pienenemisellä. Kokonaisuu-dessaan hakijoita oli edellisvuotta enemmän: hakutoiveita sijoilla 1–5 yhteensä 7 761. Ensisijaisia hakijoita oli silti 1,5 aloituspaikkaa kohti. Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulu-tuksen opiskelijamäärä oli 4 314, jossa on 80 opiskelijan lisäys verrattuna edelliseen vuoteen. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen amma-

tillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2013 oli 4 240 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräi-nen vuotuinen opiskelijamäärä oli 999. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 302 opiskelijatyövuotta. Työvoimapoliittisen koulutuksen mää-rä nousi selvästi aikaisempaan verraten. Kansanopistokou-lutus jatkui entisellään. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2013 lopussa 198 993 henkeä. 16-vuotiaiden ikä-luokka alueella oli noin 2 700 ja alimmillaan 2000-luvulla. Järjestämme myös kuntouttavaa ja valmentavaa koulu-tusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja toteu-tamme vuosittain kaksi kotitalousopetusryhmää. Valmista-vissa koulutuksissa oli toimintavuonna yhteensä 87 vuosi-opiskelijaa. Opiskelijoistamme tarvitsee opinnoissaan eri-tyistä tukea noin 12,7 prosenttia. Henkilöstö ja talousVakinaisen henkilöstömme määrä oli vuoden lopussa 619. Eläkkeelle siirtyi 14 henkilöä. Olemme panostaneet hen-kilöstön kouluttamiseen ja osaamisen lisäämiseen kehit-tämishankkeiden avulla ja solmimalla koulutusyhteistyö-sopimuksia. Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 58,9 miljoonaa eu-roa ja vuosikate 6,5 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän toi-mintaa on hoidettu perussopimuksen mukaisesti. Sopi-muksen mukaan oman tulorahoituksen on riitettävä myös investointimenojen katteeksi ilman omistajakuntien erillis-tä tukea. Kiinteistöihin ja opetuskalustoon on voitu panos-taa siten, että ne ovat kunnossa ja mahdollistavat ajanmu-kaisen ja laadukkaan opetuksen. Vuoden suurimmat rakennusinvestointikohteet olivat Järvenpään Wärtsilänkadun tilojen autonmaalaus-, autoko-rinkorjaus- ja rakennusalan tilojen peruskorjaus sekä Kera-valla Keuda-talon laajennus.

Esitän parhaimmat kiitokset opiskelijoille, henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille rakentavasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.

HANNU HEIKKILÄKuntayhtymän johtaja


KEUDAN STRATEGIA JA VISIO

Visio 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien par-haimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huip-puosaamista.

MissioKeuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uu-distuva suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälisessä toimintaympäris-tössä.

Toiminta-ajatusTuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

Keudan arvot• Arvostamme ammattitaitoa• Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen• Toimimme vastuullisesti• Uudistumme yhteistyössä

Kohti vuoden 2020 visiota

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUONNA 2013 PAINOTETUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET

Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta • Ennakoimme koulutus- ja työelämätarpeita (mm. koko ikäluokan kouluttaminen)• Vaikutamme opiskeluilmapiiriin ja opiskelijoiden osallistumiseen (läpäisyhanke KOLVI)• Kehitämme toimintaprosesseja ja asiakaslähtöisiä ohjaus- ja tukipalveluja (läpäisyhanke KOLVI)

Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja• Kehitämme markkinointia ja asiakkuuksien hallintaa• Sisäinen työnjako ja organisoituminen vastaavat tulevaisuuden tarpeitamme

Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä• Kehitämme ihmisten ja osaamisen johtamista (sis. säännölliset työelämäjaksot)• Kehitämme työilmapiiriä, työhyvinvointia ja vastuullista toimintakulttuuria

Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa• Kehitämme sisäistä yhteistyötä (läpäisyhanke KOLVI)• Kehitämme alueellista yhteistyötä sekä ammattiosaamisen toimikunnan ja neuvottelukuntien toimintaa

Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa• Kehitämme organisaatiorakennetta toiminnan mukaiseksi• Selkiytämme johtamisjärjestelmää

Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset• Lisäämme Kuoman/oppilaskuntien osallisuutta (läpäisyhanke KOLVI)


Mäntsälän Lukkarinpolun

koulutusyksikössä vietetään

30-vuotisjuhlaa.

Keudan opiskelijoille yksi kultamitali, kaksi hopeaa ja yksi pronssi Joensuun Taitaja-kilpailuista.

Keudalla Lahden SAKUstarsissa

tapahtuman suurin joukkue ja

mitalitilaston ykkössija.

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

KEUDAN VUOSI 2013

Keuda saa tiedon ministeriön esittämistä 570 lisäpaikasta amma-tilliseen perustutkintokoulutukseen

Oppilaskunta Kuoma saa

uuden hallituksen.

Kuntayhtymä sai uuden yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen


tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

Keudan opiskelijat ylsivät 6. (Santeri

Vartia) ja 15. sijalle (Toni Kettunen) Leipzigin WorldSkills-kisoissa.

Keudan opetuspesulassa vietettiin 20-vuotisjuhlaa. Wärtsilänkatu 7:n laajennus-

osassa avajaisjuhla.

Yhteishaku uudistui

Keudan autot saivat uuden ilmeen

7KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Vuonna 2013 kuntayhtymä oli jo ajanut tehokkaasti sisään edellisenä vuonna uudistuneen organisaation ja toiminta oli vakiintunutta, joskin jatkuvan kehityksen alla. 1.1.2012 Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto korvasivat aikaisemmat viisi paikkakuntakohtaista ammattiopistoa se-kä Keuda Aikuiskoulutuksen.

Uusi Keuda toimii täysillä

ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN

KEUDAN ORGANISAATIO 2013

Yhtymä-valtuusto

Yhtymä-hallitus

Keudan oppisopimuskeskus

Keudan aikuisopisto• tekniikan ja liikenteen ala

• palvelualat • hyvinvointialat • luonnonvara- ja ympäristöala

• kulttuuri- ja media-ala

YhtymäpalvelutToimisto-, tieto-

hallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelut

Tarkastus-lauta-kunta

Ammatti-osaamisen toimikunta

Konsernipalvelut

Keudan ammattiopisto• tuotannon ja tekniikan ala

• palveluja luonnonvara-ala• hyvinvointiala ja

ohjaavat koulutukset

Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusu-la. Tulosalueita ovat Keudan ammattiopisto, Keudan ai-kuisopisto, Keudan oppisopimuskeskus, yhtymäpalvelut ja konsernipalvelut.


JOHTORYHMIEN KOKOONPANOT 2013

Kuntayhtymän johtoryhmä• Hannu Heikkilä, kuntayhtymän johtaja • Hannu Laurila, talous- ja hallintojohtaja • Tiina Halmevuo, arviointijohtaja • Anneli Manninen, kehitysjohtaja • Pekka Aittoniemi, rehtori, Keudan ammattiopisto • Riitta Narko, rehtori, Keudan aikuisopisto • Anne Vuorinen, oppisopimusjohtaja, Keudan oppisopimuskeskus • Timo Tervo, tietohallintopäällikkö • Heli Vastamäki, viestintäpäällikkö • Maarit Flinck, asianhallinta- päällikkö, johtoryhmän sihteeri

Keudan ammattiopiston johtoryhmä• Pekka Aittoniemi, rehtori • Kaija Arpiainen, toimialarehtori (palvelualat ja luonnonvara-ala) • Mika Hagelin, toimialarehtori (tuotanto ja tekniikka) • Juha-Petri Niiranen, toimialarehtori (hyvinvointiala ja ohjaavat koulutukset) • Henna Hyytiä, opetuspäällikkö • Erja Kärnä, opiskelija- asioiden päällikkö• Tarja Koskinen, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

Keudan aikuisopiston johtoryhmä• Riitta Narko, rehtori • Risto Asp, toimialapäällikkö (tekniikan ja liikenteen ala) • Anne Hosio-Paloposki, toimiala- päällikkö (hyvinvointialat) • Ari Ikävalko, asiakkuuspäällikkö • Outi Komi, toimialapäällikkö (palvelualat) • Paula Niemelä, toimialapäällikkö (luonnonvara- ja ympäristöala) • Riikka Siitonen, toimialapäällikkö (kulttuuri- ja media-ala) ja kehittämispäällikkö• Tarja Koskinen, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

Keudan johtoryhmä: takana Anneli Manninen, Maarit Flinck, Hannu Laurila, Tiina Halmevuo ja Timo Tervo Keskellä Heli Vastamäki, Pekka Aittoniemi ja Riitta Narko Etualalla Anne Vuorinen ja Hannu Heikkilä


Uusia yhtymävaltuuston ja -hallituksen jäseniä Keuda-koulutuksessa elokuussa 2013.

Uusi yhtymävaltuusto ja -hallitus aloittivat toimintansaToimintavuoden aikana vaihtuivat yhtymävaltuusto ja yh-tymähallitus. Uusi hallinto pääsi aloittamaan toimintansa toukokuussa. Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi tuli Sep-po Larmo Keravalta yhtymähallituksen puheenjohtajaksi Juha Salo Sipoosta. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeino-elämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä opiskelijan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Yhtymävaltuus-tolla ja -hallituksella on erinomaiset mahdollisuudet to-teuttaa kuntayhtymän perussopimuksessa edellytettyä teh-tävää eli järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeino-elämän kannalta tarpeellista ammatillista koulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 10 kokous-ta ja käsitteli 83 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kolme ko-kousta.

Ammattiosaamisen toimikunta ja uudistuneet neuvottelukunnatLaki ammatillisesta koulutuksesta säätää, että ammat-tiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin, johon kuu-luu koulutuksen järjestäjiä, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elin-keinoelämää edustavia jäseniä. Keudan yhtymähallitus on edelleen päättänyt, että toimielimen nimi on Ammattiosaa-misen toimikunta, ja se toimii samalla myös Sora-lainsää-dännön edellyttämänä monijäsenisenä toimielimenä (Sora-toimielin). Uuden 1.8.2013 toimikautensa aloittaneen Am-mattiosaamisen toimikunnan puheenjohtajana jatkaa joh-taja Seppo Oksa Oracle Oy:stä. Kuntayhtymällä on neuvottelukuntajärjestelmä, jo-ka uudistettiin kertomusvuoden aikana. Aikaisempien 18 ammatillisen neuvottelukunnan tilalle nimettiin 7 suurem-paa klusterityyppistä ammatillista neuvottelukuntaa. Kukin neuvottelukunta edustaa laajaa toimialaa, jonka vastuualu-eelle kuuluu monta eri ammatillista perus- ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Uusissa neuvottelukunnissa on jä-seninä 102 elinkeinoelämän edustajaa. Neuvottelukunnat ovat auttaneet meitä ammatillisen koulutuksen kehittämi-sessä, koulutustarpeen määrittelyssä ja koulutuksen mark-kinoinnissa.


eudan ammattiopistossa järjestettiin toiminta-vuonna 2013 koulutusta kaikilla koulutusaloilla 27 perustutkinnossa, 43 eri koulutusohjelmas-sa. Lisäksi järjestettiin nivelvaiheen koulutukse-na ammattistarttia, kotitalousopetusta, valmen-

tavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä maahan-muuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaa kou-lutusta. Yksikköhintaisen rahoituksen piirissä olevien opis-kelijoiden määrä oli painotettuna 3 706, mikä oli 111 al-le talousarviotavoitteen mutta kuitenkin 187 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2012. Ammattiopisto toimii kuudella paikkakunnalla kym-menessä eri yksikössä, ja koulutus on organisoitu kol-meksi eri toimialaksi: tuotannon ja tekniikan, palvelu ja luonnonvara-alan ja hyvinvointialan toimialoiksi. Ohjaa-vat koulutukset kuuluvat hyvinvointialaan. Puhtaasti yh-den toimialan yksiköitä on ammattiopistossa vain kolme.

Muut ovat monialaisia yksiköitä. Aikuisopisto toimii pää-osin yhteisissä rakennuksissa ja opiskeluympäristöissä am-mattiopiston kanssa.

Vaikuttavaa toimintaa vakiintuneessa organisaatiossa

KEUDAN AMMATTIOPISTO

”Toimintavuosi 2013 oli vuonna 2012 toteutetun uudenorganisaation toiminnanvakiinnuttamista ja hyviksihavaittujen käytäntöjenvahvistamista ”

PEKKA AITTONIEMI, rehtori

43koulutusohjelmassa

Vuonna 2013 koulutusta annettiinK


eudan oppilaskunta Kuoman toi-minta on kehittynyt ja vakiintu-nut. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden op-

pilaskuntien yhteistyötä ja toimia niiden edus-tajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta kou-lutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudas-sa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimis-sä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevis-sa asioissa. Yhtymähallituksen kokouksissa on oppilaskunnan edustajalla, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus.

Kuoma edustaa opiskelijoita

K

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusPalautteen perusteella opiskelijat olivat vuonna 2013 opin-toihinsa jopa hieman tyytyväisempiä kuin edellisenä vuon-na. Opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,65 asteikolla 1–5, kun se edellisenä vuonna oli 3,6. Puoli vuotta opiskelijoi-den valmistumisen jälkeen kerätyn palautteen keskiarvo oli 2,59 asteikolla 1–4. Palautteessa on laskua 0,15 verrat-tuna edelliseen vuoteen, mutta toisaalta vastaukset saatiin vain 137 opiskelijalta. Opiskelijoiden työllisyys toteutui hieman arvioitua hei-kommin. Työttömyysaste oli 12,98 prosenttia talousarvi-otavoitteen ollessa 12,4 prosenttia. Erotukseksi jäi täten 0,58 prosenttia. Jatko-opintoihin hakeutui 15,7 prosenttia opiskelijoista, mikä ylitti tavoitteen 3,6 prosenttiyksikköllä. Edelliseen vuoteen verrattuna nousua oli 2,9 prosenttiyk-sikköä. Ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa koh-den oli 1,5 opiskelijaa tavoitearvon ollessa 1,4. Yhteiskunnallista ja asiakasvaikuttavuutta kuvaavat ta-voitteet toteutuivat muilta paitsi työllistymisasteen osalta. Valmistuneiden opiskelijoiden antaman palautteen keski-arvo jäi talousarviotavoitteesta, mikä johtui kyselyn asteik-koerosta. Kyseisen palautteen keskiarvo asteikolla 1–5 oli-si vastannut talousarviotavoitetta 3,2. Opiskelijoiden työllistyminen oli parasta tuotannon ja

tekniikan toimialalla (työttömyysaste 9,8 %). Jatko-opin-toihin hakeutuneita oli eniten hyvinvointialalla (26,1 %) ja läpäisyaste oli paras palveluja luonnonvaran toimialalla (72,5 %). Keskeyttämisessä ja opiskelijapalautteissa ei ollut juurikaan eroa toimialojen välillä. Prosessit ja rakenteetAmmattiopiston toiminnan pääprosessi on opetusproses-si, ja sen onnistumista parhaiten kuvaava mittari on läpäi-syaste. Vuoden 2013 läpäisyn tavoiteaste oli 69,2 %, jos-ta jäätiin 2,6 prosenttiyksikköä. Tavoite oli korkea, ja sii-tä jäätiin, vaikka parannusta edellisvuoteen verrattuna oli 2,2 prosenttiyksikköä. Toimialakohtaisessa vertailussa par-haan tuloksen saavutti palveluja luonnonvara-ala (72,5 %). Toimialan sisällä läpäisyaste kuitenkin vaihteli paljon. Samoin oli tilanne tuotannon ja tekniikan alalla. Keskeyt-tämismittarin, joka on tavallaan läpäisymittarin vastapuoli, tavoitearvo oli 5,9 % ns. negatiivisia keskeyttäneitä. Mitta-rin arvoksi muodostui 3,18 %, mikä on huomattavasti ar-vioitua vähemmän ja vaikuttaa lupaavalta lähivuosien lä-päisyä ajatellen. Erot keskeyttämisessä olivat toimialakoh-taisessa vertailussa hyvin pieniä ja vähäisiä myös yksiköi-den välillä. Toimintavuonna suoritettujen perustutkintojen määrä oli 1 009, mikä on 14 arvioitua enemmän mutta viisi vähemmän kuin vuonna 2012.


Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiHenkilöstön osaamista arvioidaan opetushenkilöstön kel-poisuusasteella, joka on ammattiopistossa ollut tunnetusti korkea. Opetushenkilöstöstä 91,4 prosentilla oli tehtävän edellyttämä kelpoisuus tavoitteen ollessa 87,3 prosenttia. Kelpoisuusaste oli korkeimmillaan sen jälkeen, kun sitä alettiin mitata. Työhyvinvointia mitattiin henkilöstökyselyl-lä, jonka keskiarvon tavoite oli talousarviossa 3,3. Kyse-lyn keskiarvoksi tuli 3,6, mikä oli 0,3 yli tavoitteen. Nou-sua edellisvuodesta oli 0,2 kymmenystä. Opetushenkilös-tön osalta kerättiin tietoa myös opettajien osallistumises-ta työelämäjaksoille ja työskentelystä omassa yrityksessä. Vuoden aikana työelämäjaksolle osallistui yhdeksän opet-

VILLE LAINE Keudan ammattiopiston keskiverto-opiskelija

Opiskelee tekniikan ja liikenteen alalla

Asuu Järven-päässä

Ylpeä koulutuk-sestaan ja oppi-laitoksestaan

19-vuotias

On suorittanut 59 opintoviikkoa

Oli edellisenä kesänä kesä-töissä

Poissaolot vuoden aikana 43 tuntia

Pitää äitiä tai isää ammatillisena esikuvanaan

tajaa ja vähintään kahden viikon pituisia työskentelyjakso-ja omassa yrityksessä oli opettajilla kaikkiaan 21. Resurssit ja talousResursseja ja taloutta seurattiin opiskelijapaikkojen käyttö-asteella (opiskelijamäärä suhteessa järjestämisluvan paik-koihin), keskimääräisellä ryhmäkoolla ja talousarvoin to-teutumisella. Vuoden opiskelijapaikkojen käyttöaste oli 102,8 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijamäärä ylitti järjestämisluvan 2,8 prosentilla. Keskimääräinen ryh-mäkoko oli 18,1 eli 0,1 kymmenystä yli tavoitteen. Vuo-den 2013 tilinpäätöksessä ammattiopiston tilikauden tulos-toteutuma oli 100,2 prosenttia.


piskelijamme menestyivät hyvin

Taitaja 2013 -kilpailuissa Joensuus-

sa. Keudasta pääsi Taitaja-finaaliin

13 kilpailijaa. Keudan edustajat saa-

vuttivat neljä mitalia: kultaa Juuso Hynninen (ta-

lonrakennus, kirvestyöt), hopeaa Santeri Var-

tia (talonrakennus, muuraus ja laatoitus), hope-

aa Mikko Pynnönen (ravintolakokki) ja prons-

sia Hannu Jaakkola (verkkosivujen tuottaminen).

Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailuissa

SAKUstarsissa Lahdessa oli Keudalla mukana ta-

pahtuman suurin joukkue: 92 kilpailijaa livesar-

joissa, jonka lisäksi ennakkosarjoihin osallistui

39 opiskelijaa. Palkintoja ja menestystä tuli erit-

täin monissa lajeissa. Tärkeintä oli kuitenkin in-

nostus ja mukana olemisen riemu, joka vaikut-

taa varmasti myös opiskelumotivaatioon.

Menestystä Taitajista ja SAKUstarsista

O

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET

Toimintavuosi 2013 oli vuonna 2012 toteutetun uuden or-ganisaation toiminnan vakiinnuttamista ja hyviksi havaittu-jen käytäntöjen vahvistamista. Rakennuskantaa koskevis-ta muutoksista merkittävin oli Järvenpään Wärtsilänkadun uuden hallin valmistuminen sekä rakennus- ja auto-osas-ton tilojen saneeraus. Hankkeen kokonaislaajuus oli noin 6 500 neliömetriä, ja uudisrakennukseen valmistuivat hie-not ja ajanmukaiset tilat koneistuksen ja hitsauksen sekä sisutuksen ja pintakäsittelyn opetukselle. Ammattiopiston lähes kaiken ammatillisen koulutuk-sen kattavassa tarjonnassa ei tapahtunut juurikaan muu-toksia. Toimitilahuoltajan tutkinto vaihtui Järvenpään Sibe-liuksenväylällä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkin-toon, kotityöpalvelujen koulutusohjelmaan, josta valmistu-taan kodinhuoltajaksi. Keravan Keskikadulla järjestettävän datanomikoulutuksen uudeksi painopistealueeksi tuli syk-syllä pelituotanto, millä oli hakijamääriin heti myönteinen vaikutus. Kaikkiin tutkintoihin suunniteltiin mahdollisuus toteuttaa ne aikaisempaa työvaltaisemmin ns. 2+1-mallin mukaisesti. Työvaltaisempia tutkintoja ei vielä viime vuon-na toteutunut kovin monta, mutta mallia on tarkoitus ke-hittää ja ottaa käyttöön laajemmin lähitulevaisuudessa. Viranomaistaholla valmisteltiin monia Keudan ammat-tiopiston kannalta suuria toimintaan ja rakenteisiin vaikut-tavia päätöksiä. Valmistelussa on esimerkiksi ollut opiske-lijavalinnan ja tutkintorakenteen uudistus, joista ensimmäi-nen vaikutti jo syksyllä 2013 toteutettuun yhteishakuun.

Mikko Pynnönen nousi hienosti hopealle Taitajien ravintolakokki-lajissa. Vuonna 2014 hän edustaa Suomea EuroSkillsissä Ranskassa.

66,6%Ammattiopiston toteutunut läpäisyaste oli vuonna 2013


mmatillisen koulutuksen läpäisyn tehosta-misohjelma vuosina 2011–2014 on osa nuo-risotakuuta. Ohjelmassa on vuonna 2013 ollut mukana 23 hanketta. Opetus- ja kult-tuuriministeriö on määritellyt tavoitteet ja

painopistealueet tälle ohjelmalle. Tavoitteena on edistää koulutuksen läpäisyä ja vähentää niiden keskeyttämistä. Ohjelmaan liittyvä Keudan hanke on KOLVI OY, jota Keu-da koordinoi. Hankkeessa kumppaneina ovat Omnia, Luk-sia ja Varia. Vuosina 2013–2014 toiminnan painopiste on pedago-gisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen jous-tavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat hanke-kumppaneiden oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa suorittavat opiskelijat, erityisesti syksyllä 2011 ja myöhem-min opintonsa aloittaneet. Kohderyhminä ovat myös ryh-mänohjaajat, opinto-ohjaajat, opiskelijahuollon henkilöstö sekä opetushenkilöstön esimiehet. Välillisenä kohderyh-mänä ovat opiskelijoiden huoltajat ja muut sidosryhmät sekä yhteistyökumppanit. Hankkeen toimijat ovat organisaatioissaan järjestä-neet omien tavoitteidensa mukaista toimintaa, esimerkik-si suunnitelleet ja organisoineet yhteisiä tilaisuuksia ja se-minaareja opiskelijoille, opettajille ja oppilaitosten johdol-le. Näissä tilaisuuksissa on esitelty hankkeessa kehitettyjä hyviä käytänteitä ja jaettu mm. ryhmäohjaajakoulutukseen liittyvää materiaalia.

Useimmat keskeyttäjät vaihtavat koulutustaKeudassa on toimittu tarpeiden ja seurantatutkimuksesta saatujen tulosten mukaan. Toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti niihin opintoaloihin, joiden keskeyttämisprosen-tit ovat muita suuremmat. Keudassa 2011 tai myöhemmin aloittaneille ja myö-

hemmin opintonsa keskeyttäneille opiskelijoille on laadit-tu kysely keskeyttämiseen liittyvistä syistä. Kyselyn tu-losten mukaan useimmin opiskelija keskeyttää opintonsa siirtyäkseen muuhun koulutukseen. Opinto-ohjaajat ovat seuranneet ohjaavien ja valmistavien koulutusten vaikutta-vuutta, ja tuloksia on käsitelty ohjaavan koulutuksen hen-kilöstön tapaamisissa. Rinnakkaisopettajuutta ja ohjaajajärjestelmää on kehi-tetty mm. määrittelemällä toimenkuvat. Ohjaavalle henki-löstölle on käynnistetty säännölliset tapaamiset. Ohjaukseen ja tukeen, erityisopetukseen, yleiseen hy-vinvointiin ja tasa-arvoon liittyviä asiakirjoja on päivitet-ty. Opiskelijahuollon henkilöstöä oli kouluttajina uusien opettajien perehdyttämispäivässä, jossa käytiin läpi edellä mainittujen aihealueiden keskeisimmät sisällöt. Opintohallintojärjestelmässä (Winha) olevaa tietoa on hyödynnetty ohjauksessa ja opintojen seurannassa. Järjes-telmään liittyvä ohjeistus on tarkistettu ja päivitetty ja tie-dottamista lisätty. Opintohallintojärjestelmän työkalujen käyt töä on te-hostettu tutustuttamalla uudet opettajat keskeisiin työka-luihin perehdyttämispäivässä. Uudelle opetushenkilöstöl-le on järjestetty HOPS-info ja HOPS-työkalun esittely. Kou-lutusyksiköihin on nimetty ja koulutettu Winha-tukihenki-löt. Hankkeen aikana Keudassa koulutuksen läpäisy on te-hostunut ja keskeyttämiset ovat vähentyneet. Opetushalli-tuksen määrällisen seurannan mukaan vuoden 2012 ero-prosentti oli 7,6 ja vuonna 2013 7,0. Vuoden 2012 läpäisy oli 64,4 prosenttia ja vuoden 2013 läpäisy oli 68 prosenttia. Keudan tehtävänä on myös koko läpäisyn tehostamis-ohjelman kansallinen koordinointi. Koordinointiin kuu-luu laadullisen tutkimuksen ja määrällisen seurannan to-teuttaminen. Keuda vastaa tehostamisohjelmaan kuuluvi-en hankkeiden kansallisesta tiedottamisesta, seminaarien järjestämisestä ja Wikisivujen ylläpitämisestä(http://teholapaisy.wikispaces.com).

LÄPÄISYN TEHOSTAMINEN KEUDASSA

A

Enemmän suoritettuja tutkintoja, vähemmän keskeytyksiä


Näkökulma

Yhteiskun-nallinen ja asiakas-vaikuttavuus

Prosessit ja rakenteet

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Resurssit ja talous

STRATEGIA- JA TULOSMITTARITKriittiset menestystekijät

Tyytyväinen opiskelija

Asiakastyytyväisyys

Koulutustarjonnan vetovoima

Opetusprosessin sujuvuus

Kustannustehokkaat tukiprosessit

Pätevä, osaava ja uudistus-haluinen henkilöstö

Resurssien tehokas käyttö

Arviointikriteeri

Nopea työelämään sijoittuminen

Jatko-opintoihin sijoittuminen

Opiskelijapalaute

Valmistuneet opiskelijat -kysely

Työnantajapalaute

Koulutustarjonnan vetovoima

Monipuoliset koulutuksentotuttamistavat

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat

Opiskelijahuollon toimivuus

Sisäisen asiakkuuden huomioiminen

Osaamisen uudistaminen

Suunnitelmallisuus

No

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

Mittari

Työttömyysmittari %

Jatko-opiskelumittari %

Opiskelijapalautteen ka

Kyselyn keskiarvo

Kyselyn keskiarvo

Vetovoimamittari

Läpäisymittari, %

HOJKS-läpäisymittari %

Keskeyttämismittari, %

Suoritetut tutkinnot, lkmPerustutkinnot, ops-perust

Yhtymäpalvelujen asiakas-kyselyn keskiarvo

Kelpoisuusmittari, %Opetushenkilöstö

Talousarvion toteutuminen

Tp-13

13,0

15,7

3,7

*)

*)

1,5

66,6

66,5

3,2

1009

**)

91,4

100,2

Ta-13

12,4

12,1

3,3

3,2

3,2

1,4

69,2

50,3

5,9

995

**)

87,3

100,0

*) Ei mitattu

**) Mitataan joka toinen vuosi

KEUDAN AMMATTIOPISTO


Näkökulma



Resurssit ja talous

MÄÄRÄMITTARITKriittiset menestystekijät

Tyytyväinen opiskelija

Kuntien toisen asteen koulutustarpeeseen vastaaminen

Motivoitunut henkilöstö

Henkilöstön osaaminen

Järjestämislupapaikkojen riittävyys

Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko

Vakaa talous

Arviointikriteeri

Opintojen valintamahdollisuus

Koulutustarjonnan kattavuus

Aloituspaikkojen täyttöaste

Koulutustarjonnan monipuolisuus

Kansainvälinen yhteistyö

Sitoutuneisuus

Työelämäyhteydet

Opiskelijapaikat

Investointikyky

No

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

Mittari

Suoritetun kurssivaihdon määrä yht

Keudan opiskelijoiden suorittamat lukiokurssit

Lukio-opiskelijoiden suorittamat kurssit Keudassa

Yo-tutkinnon suorittaneet %

Aloituspaikat suhteessa ikä-luokkaan

Aloittaneet opiskelijat 20 9/aloituspaikat %

Opiskelijamäärämittari:Ammatillinen peruskoul yht

Opetussuunnitelmaperust

josta erityisopiskelijat

Ei tutkintoon johtava koulutus:

Ohjaava ja valmentava koul

Valmentava ja kuntouttava koulutus

Talouskoulu

Maahanmuuttajat

Kansainvälisyysmittari:

Lähtevät opiskelijat, %

Tulevat opiskelijat, lkm

Lähtevät opettajat, %

Tulevat opettajat, lkm

Henkilöstöpalaute

Työelämäjaksolle osallistuneet opettajat %,(väh 2vk jaksot)

Omassa yrityksessä toimivat %

Käyttöaste, %

Keskimääräinen ryhmäkoko

Investointien tulorahoitus, %

Tp-13

1774

1810

19

3,6

51,7

105,4

3706

3608

514

55

10

17

16

3,1

108

12,1

50

3,6

2,9

6,8

102,8

18,1

132,1

Ta-13

1990

1837

153

3,8

51,0

100,8

3817

3690

449

81

12

18

16

3,1

78

14,0

30

3,3

7,4

5,8

106,7

18,0

99,3


eudan aikuisopisto on toteuttanut tutkintoon johtavaa koulutusta näyttötutkintoperusteisena hyödyntäen eri koulutus- ja rahoitusmuotoja. Aikuisopistolla on järjestämislupa noin 70 eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon.

Lisäksi aikuisopisto on palvellut työelämää toteuttamalla kysyntälähtöisesti täydennyskoulutusta sekä erilaisia rää-tälöityjä koulutuksia ja muita työelämän kehittämis- ja pal-velutehtäviä. Aikuisopiston henkilöstö on tehnyt aktiivis-ta asiakas- ja työelämäyhteistyötä, jota CRM-järjestelmän käyttöönotto on tukenut. Asiakaspalautteen ja saavutetun tuloksen perusteella aikuisopisto on pystynyt hyvin toteut-tamaan Keudan visiota, jonka mukaisesti tavoitteena on kuulua aikuiskouluttajien parhaimmistoon. Hyvinvointialojen toimialalla toteutettiin sosiaali-, terve-ys- ja liikunta-alan koulutusta seuraaviin tutkintoihin: so-siaali- ja terveysalan perustutkinto, hiusalan perustutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen

ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkintoon sekä vanhustyön erikoisammattitutkintoon. Opiskelijamää-rä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli lähes 400. Heis-tä suurin osa, lähes 80 prosenttia, kouluttautui lähihoita-jan ammattiin. Päätoimisia kouluttajia oli toimintakauden päättyessä 18. Kulttuuri- ja media-alan toimialalla koulutettiin opiske-lijoita kuvallisen ilmaisun, media- ja kirjastoalan tutkintoi-hin. Määrällinen pääpaino koulutuksissa oli media-alalla, josta valmistui ammattiosaajia audiovisuaalisen alan am-matti- ja erikoisammattitutkinnoista. Perustutkintoon johta-vissa koulutuksissa opiskeltiin media-assistenteiksi tai ku-va-artesaaniksi. Kirjastoalalla suoritettiin tieto- ja kirjasto-palvelujen ammattitutkintoja. Koulutukset on suunniteltu tiiviisti työelämän tarpeiden mukaisesti, tästä esimerkkinä Ylen työntekijöille räätälöity oppisopimuskoulutus. Media-alan nopeaan kehitykseen on vastattu ottamalla käyttöön uutta laitteistoa. Alan opiskelijavirtauma kuluneena vuo-

Aikuisopiskelijoita on yhä enemmän

KEUDAN AIKUISOPISTO

”Aikuisopiskelijoiden määrän kasvu on jatkunut Ohjaukseen on kohdistettu lisää resursseja,erityisesti Nuorten aikuistenosaamisohjelman myötä ”

RIITTA NARKO, rehtori

K


uonto ja eläimet ovat aina olleet Suomenlin-nassa kasvaneelle Ainolle tärkeitä, ja perus-koulun jälkeen hän lähtikin opiskelemaan he-vostenhoitajaksi. Koulu jäi kesken, mutta talli-

töissä Aino viihtyi kymmenen vuotta.– Kyllästyin olemattomaan palkkaan, ja lähdin kokeile-maan muita töitä, kuten siivousta ja kaupan kassatyö-tä. Pian tulin siihen tulokseen, että minun on löydettä-vä työ, joka aidosti kiinnostaa, Aino kertoo. Työn ohella Aino oli alkanut raivata viljelypalstaa ja saanut jo mukavasti satoa eri hyötykasveista, kuten pinaatista, lantusta, porkkanasta ja punajuuresta. Luo-mu, biodynaaminen viljely ja ajatus omavaraisuudes-ta alkoivat kiinnostaa niin paljon, että Aino päätti teh-dä alasta itselleen ammatin. Työkokemus ja harrastu-neisuus sekä vahva motivaatio painoivat vaakakupissa niin paljon, että Aino pääsi opiskelemaan suoraan vil-jelypuutarhurin ammattitutkintoon, vaikka hänellä ei ole alan perustutkintoa.– Innostuin heti kun kuulin, että koulutus painot-tuu luonnonmukaiseen tuotantoon. Joudun tekemään opintojen eteen paljon enemmän töitä kuin perustut-kinnon suorittaneet, mutta hyvällä motivaatiolla tä-mä onnistuu ja valmistun joulukuussa. Aivan mahta-va opiskeluryhmä ja hyvät kouluttajat tsemppaavat hy-viin tuloksiin.

tena oli 526 opiskelijaa. Päätoimisia kouluttajia oli kahdeksan ja sivutoimisia kouluttajia kymmeniä. Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutustarjonta keskittyi maatalous- ja puutarha-alan koulutuksiin, ja alalta on valmistunut eläintenhoitajia, puutarhu-reita, floristeja ja puistopuutarhureita. Luonnonva-ra-alan tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä oli noin 250 opiskelijaa, ja opiskelijamäärän lasku on kohdistunut pääasiallisesti lisäkoulutuksen vähene-miseen. Kouluttajien määrä oli 16. Lisäksi opetus-maatilan ja -puutarhan ohjaushenkilöstö on toiminut myös aikuisopetuksen tukena. Palvelualoilla tarjottiin koulutusta laaja-alaises-ti palvelualan eri tehtäviin. Koulutusta toteutettiin kotityö- ja puhdistuspalvelualalla, kiinteistöpalvelu-alalla, liiketalousalalla, ravitsemispalvelualalla sekä tekstiilihuolto- ja vaatetusalalla. Palvelualojen opis-kelijamäärä nousi lähes 400 opiskelijaan. Päätoimi-sen henkilökunnan määrä oli 16, lisäksi on käytetty useita sivutoimisia kouluttajia. Tekniikan ja liikenteen ala on tarjonnut koulutus-ta kone- ja metallialan, logistiikka- ja kuljetuspalve-luiden, rakennusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan sektoreilla. Koulutusvolyymin painopiste on kuluneen vuoden aikana ollut raken-nusalan ja talotekniikan koulutuksien tarjonnan laa-jentamisessa. Korjausrakentamiseen kohdistuva Kes-ki-Uudenmaan kisällikoulu -hanke on ollut merkit-tävänä tekijänä rakennusalan koulutusten kasvussa. Lisäksi vuoden alussa käyttöönotetut uudet toimitilat ovat erityisesti näkyneet kone- ja metallialan koulu-tusten kehitystyössä. Alan opiskelijamäärä nousi tut-kintotavoitteisessa koulutuksessa noin 400 opiskeli-jaan. Päätoimisen opetushenkilöstön määrä oli 20.

Aino opiskelee viljelypuutarhuriksi Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa

L

Nuorten aikuisten

osaamisohjelma an-

toi Ainolle mahdolli-

suuden uuteen uraan.

70eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Aikuisopistolla on järjestämislupa noin



Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusAikuisopiskelijoiden määrän kasvu on jatkunut, ja erityi-sesti työvoimakoulutuksissa olevien opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut kuluneen vuoden aikana. Oppisopi-musopiskelijoiden määrä on edelleen kasvanut talouden taantumasta huolimatta. Aikuisopisto on vastannut usean tutkinnon perusteiden uudistamistyöstä ja koulutuksia on kehitetty yhdessä työelämän kanssa (esim. tuotantokoor-dinaattorikoulutus). Koulutustarjontaa on lisätty, ja uusiin tutkintoihin haettu järjestämissopimuksia esimerkiksi kiin-teistöpalvelualalla, myyntialalla, kuljetusalalla sekä tekstii-li- ja vaatetussektorilla. Opiskelijapalaute on ylittänyt edel-leen kaikilla toimialoilla asetetut tavoitteet. Ohjaustoimin-taa on kehitetty, ja ohjauksen ja tuen suunnitelma on val-mistunut kuluneen vuoden aikana. Ohjaukseen on myös kohdistettu lisää resursseja, erityisesti Nuorten aikuisten osaamisohjelman myötä. Opiskelijoiden työllistyminen eri-tyisesti hyvinvointialoilla on ollut hyvää.

Prosessit ja rakenteetAikuisopiston organisaatiorakenne on todettu toimivak-si ja toimenkuvat selkeiksi. Toiminnan volyymin kasvaes-sa organisaation mataluus on osoittautunut haasteelliseksi. Osalla toimialoista on otettu käyttöön tiimityöskentely. Ku-luneen vuoden aikana on jatkettu aikuisopiston toiminta-prosessien kehittämistä erityisesti vertaisarvioinnin avulla. Luonnonvara-alalla on erityisesti kehitetty hakeutumispro-sessia. Ammattiopiston ja aikuisopiston yhteistyömallien kehittämisessä on saavutettu hyviä tuloksia erityisesti tek-niikan ja liikenteen alalla. Keskeinen vertaisarvioinnin ja kehittämisen kohde ja sitä seuranneet kehittämistoimet liit-tyivät tutkinnon suorittamisen prosessiin. Prosessien ja ra-kenteiden toimivuutta on mitattu suoritettujen tutkintojen määrällä, sekä läpäisy- ja keskeyttämisprosenteilla. Suori-tettujen tutkintojen määrä on kasvanut edellisestä vuodes-ta, ja kuluneelle vuodelle asetetut tavoitteet ylitettiin. Kes-keyttämisessä asetettu tavoite saavutettiin, ja negatiivisten keskeyttäjien osuus 5,54 prosenttia on erittäin hyvä.

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiHenkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen on ollut yksi Keudan strategisista päämääristä. Aikuisopis-to on panostanut edelleen koko opetushenkilöstön yhtei-siin tilaisuuksiin, joita järjestettiin lukuvuoden aikana kol-me. Keskeisinä teemoina ovat olleet aikuiskoulutuksen ja

opiskelijoiden rahoitusmuodot, aikuisopiskelijoiden ohja-us, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaaminen. Aikuis-opiston henkilöstön määrää on lisätty, mutta edelleen on tarvetta rekrytoida uutta henkilöstöä koulutuksen volyy-min jatkaessa kasvuaan. Suurimmalla osalla kouluttajis-ta on pedagoginen pätevyys sekä näyttötutkintomestarin tutkinto. Ne, joilta nämä pätevyydet puuttuvat, on ohjattu koulutukseen. Kuusi kouluttajaa on osallistunut kuluneen vuoden aikana työelämäjaksolle. Ajantasainen työelämä-osaaminen on välttämätöntä aikuiskouluttajina toimivil-le ja osittain sitä myös ylläpidetään oman yritystoiminnan kautta. Kouluttajien osallistuminen omaa ammattitaitoa li-sääviin koulutuksiin on ollut aktiivista ja kaikkiaan aikuis-opiston opetushenkilöstölle kertyi 310 koulutuspäivää ku-luneen toimintavuoden aikana. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on nostettu käyty-jen kehityskeskustelun pohjalta yhdeksi tärkeäksi toimin-nalliseksi tavoitteeksi aikuisopistossa. Kukin toimiala on laatinut ja toteuttanut oman suunnitelmansa työhyvinvoin-nin edistämiseksi ko. toimialalla. Tiimityön ja perehdyttä-misen kehittäminen ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi tässä työssä. Henkilöstöpalaute parani edelliseen vuoteen nähden ja ylitti asetetun tavoitteen. Resurssit ja talousKeudan aikuisopiston taloudellinen tulos kuluneelta vuo-delta oli erinomainen ja talousarvion tulostavoite ylit-tyi merkittäväksi. Valtionosuusrahoitteisesta koulutukses-ta tulleen perusrahoituksen lisäksi sekä oppisopimus- että työvoimakoulutuksen osuus on noussut. Erityisesti työvoi-makoulutuksen lisääntyminen sekä erittäin hyvä opiske-lijatilanne näkyvät tulosalueen tuloksessa. Toiminnan te-hostaminen esimerkiksi kehittämällä koulutusten järjestä-mistä on myös vaikuttanut hyvän taloudellisen tuloksen syntymiseen. Aikuisopistossa on pystytty hyvin toteuttamaan strate-gista päämäärää ja käyttämään tehokkaasti eri koulutus- ja rahoitusmuotoja. Hanketoiminnan taloudellisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja aikuisopiston hankesalk-kua on tietoisesti supistettu. Henkilöstön saatavuus on ol-lut edelleen haasteellista erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla. Ohjausresursseja on lisätty. Uusien toimitilojen käyt-töönotto Järvenpäässä Wärtsilänkadulla on myös mahdol-listanut opiskelijoiden määrän lisäämisen erityisesti kone- ja metallialalla.



Valtiontalouden mittavat säästöohjelmat sekä rakennerat-kaisut vuosille 2013–2016 ovat jo vaikuttaneet aikuiskou-lutuksen toimintaedellytyksiin ja erityisesti toiminnan en-nustettavuuteen. Uuden organisaation toiminnan vakiin-tuminen on mahdollistanut tavoitteellisen kehittämistyön

onnistumisen. Alojen toimintojen yhtenäistäminen ja yh-teinen kehittäminen sekä toisilta oppiminen ovat autta-neet uusien avauksien toteuttamisessa (esim. luovien alo-jen työvoimakoulutus) ja antavat myös vankan pohjan tu-lossa oleville muutoksille.

MINNA LEHTO Keudan aikuisopiston keskiverto-opiskelija

Opiskelee lähihoitajaksi

Asuu Helsingissä

35-vuotias

167,5 cm pitkä

Motivoitunut ja innokas opiskelija


1) Sisältää myös työnjohtokoulutuskokeilun 2) Vuoden aikana kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Opiskelijamäärät

16 Perustutkinnot (näyttöperusteiset)

yksikköhintaiset (painotettu keskiarvo) 1) 610 609

oppisopimusopiskelijat, Keuda 2) 216 332

oppisopimusopiskelijat, muut 2) 40 47

työvoimapoliittiset 2)) 100 229

17 Ammattitutkinnot

yksikköhintaiset 2) 263 298



työvoimapoliittiset 2) 7 5

18 Erikoisammattitutkinnot

yksikköhintaiset 2) 53 112



Tutkintoon johtava koulutus yhteensä 1 456 1 887

19 Tutkintoon johtamaton koulutus 40 66

20 Täydennyskoulutus (lyhyt kurssit) 515 721

Opiskelijatyöpäivät/vuodet

21 Lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet 310,00 280,11

- joista henkilöstökoulutusta 11,00

- joista NAO-opiskelijatyövuodet 12,27

22 Lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäivät 53 580 47 775

23 Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät 21 885 28 851

24 Peruskoulutuksen opiskelijatyöpäivät 109 392 115 710

25 Täydennyskoulutusten opiskelijatyöpäivät 1 480 1 708

Koulutusten lukumäärä (lyhytkurssit) 46 121

26 Kansainvälisyysmittari

Lähtevät kouluttajat (lkm), väh 5 pv 4 2

Lähtevät opiskelijat (lkm), väh 5 pv 16 13

Lähtevät kouluttajat (lkm), alle 5 pv 6 9


27 Henkilöstöpalaute 3,20 3,70

28 Työelämäjaksolle osallistuneet kouluttajat 7 6 (vähintään 2 viikon jakso, lkm)

Omassa yrityksessä toimivat kouluttajat (lkm) 3 5

MÄÄRÄMITTARIT Ta 2013 TP 2013

1) Vuonna 2011 aloittaneista vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuneet

STRATEGIA- JA TULOSMITTARIT

tutkinnot

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Opiskelijapalaute

1 Opiskelijapalautteen ka 3,40 4,03

Sisäinen myynti

2 Keudan oppisopimusten määrä 350 336


Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot

3 Perustutkinnot Koko tutkinnot 256 288

Osatutkinnot 55 164

4 Ammattitutkinnot Koko tutkinnot 172 166

Osatutkinnot 93 88

5 Erikoisammatti- Koko tutkinnot 43 53

Osatutkinnot 11 9

Läpäisy

6 Perustutkinnot, läpäisy % 1) 73 % 72 %

7 Ammattitutkinnot, läpäisy % 1) 73 % 80 %

8 Erikoisammattitutkinnot, läpäisy % 1) 64 % 84 %

Opiskelun keskeyttäneet/purkaneet (negatiiviset keskeyttäjät)

9 Yksikköhint Koulutuksessa (pt, at, eat) 57 59

10 Oppisopimuskoulutuksessa 21 33

11 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 14 12

Yhteensä 92 104

Keskeyttämis % (neg keskeyttäjät) 8,70 % 4,68 %


Henkilöstön osaaminen

12 Päätoimiset kouluttajat, lkm 31 12 2013 67 76

13 Kouluttajat 31 12 , joilla pedagog pät 58 58

14 Kouluttajat 31 12 , joilla NTM 59 66

Resurssit ja talous

15 Talousarvion toteutuminen 100 % 143 %

Ta 2013 TP 2013

KEUDAN AIKUISOPISTO


MÄÄRÄMITTARIT

ppisopimuskeskuksen tehtävänä oli tarjota sekä nuorille että aikuisille työelämälähtöistä, yhtymästrategian mukaista oppisopimuskou-lutusta. Oppisopimusten tilastopäivien opis-kelijakeskiarvo oli 999: perustutkintoja suo-

rittajia oli 333,5 ja lisäkoulutuksen suorittajia 665,5, jois-ta ammattitutkintoja suoritti 315,5, erikoisammattitutkinto-ja 307 ja tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta suoritti 43 opiskelijaa. Virtauma oli 1 537 opiskelija, joista naisia oli 55,5 prosenttia ja miehiä 44,5 prosenttia. Opiskelijoiden keski-ikä oli 36 vuotta. Alle 30-vuotiaita oli kaikkiaan 461 (peruskoulutuksessa 280 ja lisäkoulutuksessa 181), nuo-rimmat oppisopimusopiskelijat olivat 16-vuotiaita. Perus-tutkinnon suorittavista 14,3 prosenttia työskenteli julkisel-la sektorilla, 4,3 prosenttia yhdistyksissä ja 81,4 prosenttia yksityisellä sektorilla. Yrittäjiä opiskelijoista oli 13,1 pro-senttia eli 201. Perustutkinnoista suosituimmat olivat sosiaali- ja terve-

ysalan, liiketalouden sekä logistiikan ja talotekniikan pe-rustutkinnot. Lisäkoulutuksessa suosituimpia olivat johta-misen erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitut-kinto sekä laitoshuoltajan ammattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin 85 eri oppilaitoksesta. Keudalta os-tettiin 337 tutkintoa, mikä oli lähes asetetun tulostavoit-

Katse nuoriin

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS

”Nuorisotakuun toteuttaminen on leimannut Keudan oppi-sopimuskeskuksen vuoden 2013 työskentelyä Aiemmin nuoria ei ole ollut samassa laajuudessa oppisopimuksessa ”

ANNE VUORINEN, oppisopimusjohtaja

O 334opiskelijaa

Vuonna 2013 perustutkinnon suoritti oppisopimuksella


VIIVI KORHONEN Keudan oppisopimuskeskuksen keskiverto-opiskelija

Työskentelee yksityisellä sektorilla

Harrastaa kävely-lenkkeilyä

36-vuotias

Opiskelee sosiaali- ja terveysalan perustutkin-toa, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaa (lähihoitaja)

Asuu Järvenpäässä

Kengän-numero 38

teen mukainen. Perustutkintojen näyttötutkinnon suorit-ti 85 opiskelijaa, ammattitutkinnon 154 ja erikoisammat-titutkinnon 141 opiskelijaa. Tutkinnonsuorittamisprosentti oli 60. Tutkintojen läpäisyprosentti toteutui talousarvioon asetettuja tulostavoitteita selvästi paremmin ja taantumasta huolimatta ns. negatiiviset keskeytykset vähenivät.

Opiskelijoiden ja yrittäjäopiskelijoiden antama palaute oli tulostavoitteiden mukainen, yrittäjien mentorien palau-te oli tavoitetta korkeampi, kun taas työpaikkakouluttajien palaute (3,2) oli hiukan alhaisempi kuin asetettu tavoite (3,3). Henkilöstöpalaute oli selvästi asetettua tulostavoitet-ta parempi.

Tyytyväinen oppisopi-mukseen



Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusNuorisotakuun toteuttaminen on leimannut Keudan op-pisopimuskeskuksen vuoden 2013 työskentelyä. Aiemmin nuoria ei ole ollut samassa laajuudessa oppisopimukses-sa. Oppisopimustoimijat ovat päässeet opettelemaan mo-nia uusia asioita. OKM:n ulkoinen rahoitus ohjasi toimin-taa peruskoulunsa päättäneiden sekä nuorten aikuisten (20–29-vuotiaat) kohderyhmän oppisopimustoiminnan kehittämiseen. Resursseja kohdistettiin runsaasti ns. hake-vaan toimintaan, samoin kuin opiskelijoille ja työnantajil-le suunnattuun tukeen ja ohjaukseen. Oppisopimusjohtaja oli kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa nuorten oppisopimukseen liittyvistä kysymyksistä. Oppisopimuskeskuksessa vahvistettiin sidosryhmäyh-teistyötä verkottumalla säännöllisesti mm. omistajakuntien HR-henkilöiden, alueellisten yrittäjäjärjestöjen sekä Keu-ken ja elinkeino- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Op-pisopimustoimintaa esiteltiin lukuisille yhteistyökumppa-neille. Erityistä tukea tarvitsevien oppisopimusasiakkaiden palvelua (erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitel-ma) kehitettiin. Joustavia oppimisratkaisuja, kuten 2+1-toi-mintamallia on kehitetty yhdessä Keudan ammattiopiston vastuuhenkilöiden kanssa. Metropolialueen oppisopimus-toimijoiden yhteistyö on ollut säännöllistä, toimivaa ja vai-kuttavaa. Oppisopimuskeskus valmisteli vuoden aikana useita nuorisotakuuseen liittyviä hankehakuja. Korotetun kou-lutuskorvauksen sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman sekä em. liittyvän hakevan ja tukevan toiminnan osalta saatiin positiiviset päätökset loppuvuodesta 2013. Prosessit ja rakenteetTyöelämän kehitys- ja palvelutehtävä ohjasi toimintaa. Vuoden aikana on keskitytty asiakaslähtöisten, laadukkai-den toimintakäytänteiden edelleen kehittämiseen osana työnjaon ja vastuiden selkiinnyttämistä. Metropolialueen Priima-hankkeessa tehdyt itsearvioinnit sekä kollegatoi-mistojen asiantuntijoiden tekemä vertaisarviointi ovat aut-taneet tunnistamaan omia vahvuuksia sekä kehittämiskoh-

teita. Oppisopimuksen huolellisella edellytysten varmis-tamisella ja pedagogisella ohjaustoiminnalla on pystytty ehkäisemään keskeytyksiä ja vaikuttamaan läpäisyä tehos-tavasti. Oppisopimuskeskuksen sähköisen asioinnin lisää-miseksi ja oppilaitosyhteistyön tiivistämiseksi ja helpotta-miseksi hankittiin Sopimus Pro -järjestelmään lisäominai-suuksia. Keudan aikuisopiston kanssa syvennettiin koulu-tusalakohtaista yhteistyötä. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointiKeudan sisäisiin koulutuspäiviin, valtakunnalllisiin Op-so-seminaareihin sekä OKM:n ja OPH:n kutsuseminaarei-hin samoin kuin useisiin oppisopimuksen kehittämisver-kostoihin osallistuttiin aktiivisesti. Lisäksi järjestettiin omia kehittämistilaisuuksia. Oppisopimuskeskuksen henkilöstö on kouluttautunut aktiivisesti. Oppisopimuskeskuksessa on vallinnut avoin yhteisölli-syyttä, vuorovaikutteisuutta ja osaamisen jakamista korosta-va työkulttuuri. Ulkoisen hankerahoituksen turvin palkattiin nuorisotakuun toteuttamiseen projektikoordinaattori sekä opso-opo. Opso-opon työnkuva on valtakunnallisesti uraa uurtava. Resurssit ja talousMäärällisia tavoitteita ei perus- ja lisäkoulutuksen osalta täysin saavutettu. Nuorisotakuun kohderyhmään kuuluvi-en rekrytointi ja ohjaustoiminta on vienyt huomattavasti resursseja: lisäohjauspanostusta vaativat niin nuoret opis-kelijat kuin heidän työpaikkakouluttajansakin. Taloudelli-nen tulostavoite jäi asetetusta tavoitteesta. Talousarviossa palvelujen ostoihin varattu määräraha ylittyi. Taloudelliseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä nyky-muotoisessa oppisopimuksessa ovat etenkin seuraavat: oppisopimusajat ovat huomattavasti lyhentyneet opintojen henkilökohtaistamisen myötä, oppisopimus saattaa kes-keytyä myös työnantajasta johtuvista syistä, nouseva työt-tömyyskehitys korreloi suoraan toimintaan, samoin yrityk-sissä käynnistetyt YT-neuvottelut, uusyrityshankinta vaatii jatkuvia yritysvierailuja ja oppisopimuksen markkinointia – samaan aikaan hallintovaateet ovat kasvaneet.


iko Raassina on 16-vuotias oppisopi-musopiskelija Pornaisista. Mikolle op-pisopimuksen edellyttämän työpaikan löytäminen ei ollut ongelma, sillä hän

oli juuri perustanut rakennusalan perheyrityksen yh-dessä isänsä ja kahden veljensä kanssa. Toinen Mikon veljistä on opiskellut sähköalalle, toinen maarakennusta. Oppisopimus opiskelumuoto-na on ennestään perheelle tuttu. Miko valmistuu aika-naan rakennusalan perustutkintoon, talonrakentajaksi, joten veljesten osaamisalat täydentävät loistavasti toisi-aan. Isä taas on ollut pitkään teollisuuden kunnossapi-toalalla ennen yrittäjäksi ryhtymistä.– Oppisopimus oli helppo valinta, sillä halusin heti päästä kunnolla töihin enkä kuluttaa paljon aikaa kou-lun penkillä, nuori yrittäjä toteaa. Miko käy joka toinen perjantai Keudan aikuisopis-tossa Järvenpäässä suorittamassa opintoja, jotka nekin ovat enimmäkseen hyvin käytännönläheisiä. Osaamisen edistymistä seurataan näyttötilaisuuksissa työmaalla. Oppisopimuskoulutus antaa opiskelijalle vapau-den kehittää itseään tuetusti työn kautta. Se on kuiten-kin opiskelumuoto, joka edellyttää todella paljon itse-näistä vastuun ottamista.– Koulu voi joskus alkaa vasta yhdeksältä tai kymme-neltä, mutta työmaalle mennään aina aamuseitsemäk-si, Miko muistuttaa.

Oppisopimuksella käytännön tietä ammattiin

M


Valtakunnallinen ja alueellinen työllisyys- ja talous-kehitys ovat vaikuttaneet oppisopimustoimintaan. Yt-neuvottelujen lisääntyminen vaikuttaa yritysten halukkuuteen kouluttaa henkilöstöä oppisopimuk-sella. Joillain aloilla oppisopimusteitse tehdyt uus-rekrytoinnit ovat täysin tyrehtyneet. Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digi-taalisen käytön merkitys on kasvanut tietoyhteiskun-takehityksen myötä, ja luovan talouden työllistävä vaikutus on jo lisääntynyt. Valtion linjaukset nuori-sotakuun edistämisestä sekä koulutusta ja työtä jous-tavasti yhdistävistä tutkinnon suorittamisen malleista koskevat vahvasti oppisopimustoimintaa. Moniam-matillisen verkostoyhteistyön rooli on korostunut.

Oppisopimuskoulutukseen

halutaan yhä enemmän

nuoria. Miko Raassina

tarttui haasteeseen.

55%oli naisia

Opiskelijoista

81,4%työskenteli yksityisellä sektorilla

Opiskelijoista


Näkökulma



Resurssit ja talous

STRATEGIA- JA TULOSMITTARIT

Sijoittuminen työelämään

Työttömyysmittari %, peruskoulutus

Työttömyysmittari %, lisäkoulutus

Opiskelijapalautteen keskiarvo

Tutkintojen läpäisykerroin %

Tutkintoon johtava ammatillinen perusk aikuiset

Tutkintoon johtava ammatillinen perusk alle 25 v

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk aikuiset

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk alle 25 v

Keskeyttämisaste (ns negatiiviset kesk )

Peruskoulutus %

Lisäkoulutus %

Purkautuneet sopimukset (koeajan jälkeen)

Peruskoulutus %

Lisäkoulutus %

Talousarvion toteutuminen %

Ta-13

5

2,0

3,3

56

51

64

53

2,9

0,9

5,3

4,4

100

Tp-13

6,7

0,7

3,3

70

60

84

72

1,8

0,5

6,2

3,9

69,3

Näkökulma



Resurssit ja talous

MÄÄRÄMITTARIT

Opiskelijamäärämittari, lkm

peruskoulutus

lisäkoulutus

Suoritemittarit

Peruskoulutus 2012

Aloittaneet opiskelijat, lkm

Koulutukseen osallistuneet =virtauma

Koulutuksen keskeyttäneet =purkautuneet ko vuoden aikana

Koko tutkinnon suorittaneet =ko kalenterivuoden aikana

Ammattioasaamisen näyttöjen lukumäärä

Lisäkoulutus 2012

Aloittaneet opiskelijat, lkm

Koulutukseen osallistuneet, lkm

Koulutuksen keskeyttäneet, lkm

Koko tutkinnon suorittaneet, lkm

Henkilöstöpalaute

Käyttöaste % *)

Ta-13

1 020

350

670

170

480

34

80

10

90

840

85

250

3,8

130,1

Tp-13

999

333,5

665,5

195

442

59

85

29

588

1310

79

270

4,6

129,2

*) verrattuna järjestämisluvan vähimmäismäärään

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS


onsernipalvelut tukee ja ohjaa kuntayhtymän eri tulosalueita, toimialoja ja yksiköitä kun-tayhtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Tu-loksellinen toiminta edellyttää joustavaa yh-teistyötä konsernipalvelujen ja edellä mainittu-

jen vastuualueiden välillä. Konsernipalvelut tukee keskitetysti kuntayhtymän stra-tegista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii osaltaan Keudan johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämi-sestä. Lisäksi konsernipalvelut tukee demokraattista pää-töksentekoa Konsernipalvelut tuottaa hallinto-, asianhallinta-, ta-lous-, henkilöstö-, viestintä ja markkinointi-, tietohallin-topalveluita sekä muita ennakointi-, kehittämis- ja asian-tuntijapalveluita. Konsernipalvelujen menoihin sisältyvät luottamushenkilöhallinnon menot (yhtymävaltuusto, yhty-mähallitus, tilintarkastus ja ammattiosaamisen toimikunta) sekä konsernipalvelujen menot. Konsernipalveluihin kuu-luvat mm. hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelut, kuntayh-tymän kehittämis- ja projektitoiminta (mm. kansainvälinen toiminta, ennakointi, arviointi ja hanketoiminta), yhtymä-

palvelujen yhteiset (ruoka-, kiinteistö- ja tietohallintopal-velut), Kerava-sali ja muut yhteiset eli työsuojelutoimikun-ta, henkilökuntaneuvosto ja ammatilliset neuvottelukun-nat. Konsernipalvelujen nettomenot vuoden 2013 tilinpää-töksessä ovat yhteensä 3 308 259 €, mikä on noin 176 000 € pienempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Yhtymävaltuus-ton vuodelle 2013 asettama tilikauden tulostavoite saavu-tettiin ja se ylittyi noin 270 000 €:lla. Vuoteen 2012 verrat-tuna nettomenot vähenivät yhteensä noin 400 000 €. Me-nojen vähentymistä selittää vuoden 2012 kertaluonteis-ten menojen poistuminen. Vuosi 2012 oli kuntayhtymän juhlavuosi. Kuntayhtymä järjesti SAKUstars 2012 -kilpailut (ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut) osana Keudan 50-vuotisjuhlaviikkoa. Tämän lisäksi julkaistiin kuntayhty-män historiikki sekä järjestettiin mm. juhlagaala henkilös-tölle. Nettomenojen pienentymistä selittää myös, että mer-kittävä osa kuntayhtymän kehittämis- ja projektitoiminnan henkilöstön palkkakuluista on voitu kohdistaa käynnissä oleviin projekteihin. Keudan kehittämis- ja projektitoiminnan nettomenot

Toiminnan tukea kustannustehokkaasti

KONSERNIPALVELUT

K

Keuda-taloon Kerava-salin yhteyteen saatiinkaivattua uutta tilaa Kuva Aimo-aulasta


Konsernipalvelujen tulosalueella olivat noin 490 000 €, mi-kä on noin 60 000 € enemmän kuin vuonna 2012. Vuonna 2013 uusina toimijoina kuntayhtymän kehittämisyksikössä aloittivat verkkopedagogiikan asiantuntija sekä toinen kv-koordinaattori. Konsernipalvelujen menoihin sisältyy Kerava-salin me-not ja tulot. Lähtökohta Kerava-salin taloudelle on, että se tulee ns. omillaan toimeen. Tilinpäätöksessä 2013 Kerava-salin nettovaikutus konsernipalvelujen menoihin on noin –51 000 €, jonka lisäksi tulevat kiinteistöstä tehtävät suun-nitelman mukaiset poistot. Menorasitus johtuu Kerava-sa-liin tehdyistä investoinneista ja niistä aiheutuneista suun-nitelman mukaisten poistojen määrästä. Keravan kaupun-gin kanssa on sovittu pidemmästä kuoletusajasta, kuin mi-kä on kuntayhtymän nykyinen poistosuunnitelma. Kuntayhtymä on solminut Keravan kaupungin kanssa

Kerava-salin käyttösopimuksen vuosiksi 2012–2021. Sopi-muksen mukaan Keravan kaupunki maksaa Keudalle yllä-pito- ja käyttövastiketta (1 300 €/kk) ja ns. tekniikkavasti-ketta (4 900 €/kk), jota vastaan Keuda on toteuttanut mm. vuosina 2012–2013 näyttämötekniikan perusparannuksen ja kunnostuksen, minkä myötä sali soveltuu paremmin myös teatterikäyttöön. Vuonna 2013 valmistui myös Kera-va-salin ylälämpiön laajennus ja 80-paikkainen Aimo-audi-torio. Vuonna 2013 Keudan kilpailutoiminnan koordinoinnin menot Taitaja-kilpailujen osalta siirrettiin ammattiopiston tulosalueelle ja vastaavasti kansainvälisen kilpailutoimin-nan menot siirrettiin aikuisopiston tulosalueelle. SAKU-stars-kilpailujen menot sisältyvät edelleen konsernipalve-lujen tulosalueelle. Vuonna 2013 SAKUstars-kilpailutoi-mintaan käytettiin yhteensä n. 30 000 €.

Keuda-talon uusi Aimo-aditorio lisää

toimintamahdollisuuksia Keravalla keskeisellä paikalla sijaitsevassa rakennuksessa



eudan laadunhallinnan osalta vuoden 2013 ta-voitteissa edettiin suunnitellusti. Sähköisen toi-mintajärjestelmän (IMS) prosesseja päivitettiin ja uusia kuvattiin erityisesti talouden proses-sien osalta. Laadunhallinnan kehittämissuun-

nitelman mukaisia toimenpiteitä toteutettiin suunnitellusti (toiminnan arviointi ja palautetiedon tuottaminen sekä tu-losten hyödyntäminen). Vuoden 2013 kärkihankkeena jatkui ammatillisen kou-lutuksen läpäisyn edistämishanke KOLVI OY (yhteistyössä Omnian, Luksian ja Varian kanssa). Hankkeessa kehitettiin edelleen nivelvaiheen yhteistyötä, tuettiin aloittavien ryh-mien ryhmänohjausta ja opiskelijahuoltotyötä sekä edistet-tiin opiskelijahallintojärjestelmän (Winha) työkalujen käyt-töä ohjauksessa. Keuda toimi myös kaikkien läpäisyhank-keiden kansallisena koordinaattorina. Valtakunnalliseen Osaava-ohjelmaan liittyen jatkettiin henkilöstön osaamisen kehittämistä Uusi Osaaja 3 -hank-

keessa. Hankkeessa toteutetun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamiskartoituksen pohjalta järjestetään vuonna 2014 tarvittava määrä opetushenkilöstön täyden-nyskoulutuksia. Sisäisenä kehittämishankkeena toteutettiin Keudan tie-tovaraston ensimmäinen vaihe (Keuda-DW) yhteistyössä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin asiantuntijoiden kanssa. Keudan ammattiopistolle rakennettiin viisi raporttia, joil-la pystytään opintohallintojärjestelmästä ajantasaisesti seu-raamaan toiminnan tuloksia (opiskelijamäärät, eronneet, valmistuneet, läpäisy). Tietovarastohanke jatkuu vuonna 2014, jolloin rakennetaan raportteja Keudan oppisopimus-keskuksen ja Keudan aikuisopiston tarpeisiin. Keuda on hallinnoinut Uudenmaan YES-keskusta elo-kuusta 2010 alkaen. YES Uusimaan keskeisenä tehtävänä on toimia yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä KUUMA+-alu-eella. Aluetoimintaa on toteutettu perustoiminnan lisäksi erillisten hankkeiden avulla.

Tieto näkyväksi, yhteistyö toimivaksi

KEHITTÄMINEN JA ENNAKOINTI

K

”Jokainen Keudassa työskente-levä vaikuttaa omalta osaltaan toiminnan laatuun ja tulokselli-suuteen Tavoitteena on, että Keudassa kukin tietää tehtävänsä ja on oman työnsä laatupäällikkö ”

TIINA HALMEVUO, arviointijohtaja

Edelleen jatkuvassa YES goes to lukio -hankkeessa on alueelta mukana Järvenpään, Hyvinkään Sveitsin, Mäntsä-län ja Tuusulan lukiot sekä Keravan lukio ja aikuislukio. Hanke on edistynyt suunnitelmien mukaan. Vuoden ai-kana toteutettiin puolen päivän Veso-koulutukset Hyvin-käällä ja Tuusulassa sekä yhden päivän Veso Mäntsäläs-sä. Lisäksi järjestettiin tulevaisuuden työelämään liittyvää asiantuntijakoulutusta Keravan lukio ja aikuislukiossa sekä Mäntsälän lukiossa. Keravan, Järvenpään ja Tuusulan lu-kioille järjestettiin kaksi työelämä-/yritysvierailua. Kaikille lukioille avattiin mahdollisuus osallistua Seinäjoen yrittä-jyyskasvatusseminaariin sekä Nakkilassa järjestettyyn YES goes to lukio -foorumiin. Lisäksi kaikkien lukioiden opet-tajilla ja rehtoreilla oli mahdollisuus osallistua heille räätä-löityihin TET-päiviin. Uudenmaan liiton Yrittäjyyskasvatustyöryhmät-hanke päättyi vuoden lopussa. Kaikki hankkeessa tavoitteena ol-leet ryhmät saatiin perustettua hankkeen aikana. Toimin-tavuoden aikana perustettiin uudet yrittäjyyskasvatustyö-ryhmät Porvooseen, Loviisaan, Lapinjärvelle, Tuusulaan, Vihtiin, Sipooseen ja Kirkkonummelle. Lisäksi toteutettiin yhdet ope-yrittäjätreffit, kaksi yrittäjyyskasvatuksen strate-giapäivää sekä useita työryhmien tarpeisiin ja tavoitteisiin

sopivia tapahtumia ja koulutuksia. Näitä ovat olleet mm. erilaiset NY (Nuori Yrittäjyys) -leirit, messut ja vierailut. Lisäksi opettajille on tarjottu yrittäjyyskasvatukseen liitty-vää koulutusta ja seminaareja. Yrittäjyyskasvatustyöryhmät ovat kokoontuneet alueella yhteensä 70 kertaa. Järvenpää ja Tuusula ovat myös laatineet omat yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelmansa. Keskeisenä tavoitteena on ollut toiminnan aktivointi sekä valmiuksien luominen toimin-nan jatkamiseen. Yes goes to lukio - ja Yrittäjyyskasvatustyöryhmät-hankkeiden lisäksi YES Uusimaalla on ollut muutakin aluetoimintaa esimerkiksi Nuori Yrittäjyys -messut 7.2., Yrittäjänpäivän tilaisuuksia 5.9., aluekehityspäivä 21.11. sekä opetushallituksen hanke (OPH 2) NY (Nuori Yrittä-jyys) -opinto-ohjelmien viemiseksi perusasteen kouluihin. Ennakointitoiminta on painottunut vuoden aikana ennakointijärjestelmän ja yhteistyöverkoston luomiseen. Kuntayhtymän neuvottelukuntarakennetta on uudistet-tu enemmän klusteripohjaiseksi. Klustereissa läheiset yh-teistyöalat ovat samassa neuvottelukunnassa. Aiemmista 18 neuvottelukunnasta on muodostettu seitsemän kluste-ripohjaista neuvottelukuntaa. Neuvottelukuntatoiminnan piiriin kuuluu sekä nuorten että aikuisten koulutus.

”Ammatillisen koulutuksen järjes-täjien alueellinen kehittämissuunni-telma nostaa edelleen yrittäjyyden ja ennakoinnin painoarvoa Ennakoinnin perustaa vahvistettiinkin rakenteita ja verkostoja uudistamalla sekä kehittämällä ennakoinnin työkaluja yhdessä yritysten kanssa ”

ANNELI MANNINEN, kehitysjohtaja


Tiedolla johdetaan - Keuda DWeski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä on aloitettu tietovarastoteknologiaan liittyvä ra-portoinnin kehittämishanke (Keuda DW), jon-ka tarkoituksena on tuottaa automaattisesti ha-luttuja raportteja operatiivisista järjestelmistä

tietovaraston kautta valmiiksi esitettävään muotoon. Etu-na on, että informaatiota ei enää tarvitse koota ja muo-kata erikseen, mikä vähentää käsityötä ja inhimillisiä vir-hemahdollisuuksia. Raportoitava informaatio on kaikkien saatavissa ja jokapäiväisessä käytössä. Lisäksi informaation oikeellisuus, yhteismitallisuus ja laatu paranevat. Tietova-rastoratkaisu toimii tiedolla johtamisen tukena ja edistää laatuajattelua arjen toiminnassa sekä omassa työssä. Tieto-varastoraportoinnin avulla Keuda voi tulevaisuudessa tuot-taa raportteja myös kolmansille osapuolille. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin syksyllä 2013, ja se tuotti Keudan ammattiopiston käyttöön viisi au-tomaattista raporttia, jotka muodostuvat opintohallintojär-jestelmästä (Winha) kerätyistä opiskelijatiedoista.• Läsnä olevat opiskelijat• Valmistuneet opiskelijat• Läpäisyaste• Eronneet opiskelijat• Opiskelijamäärä tilannepäivänä

Raporteilla voidaan porautua toimialoilta tutkintoihin, yk-sikköihin, opiskelijaryhmiin ja tapahtumatasolle eli yksit-täisen opiskelijan tilanteeseen. Opiskelijakuution avulla voidaan tuottaa vielä lisää tarvittavia raportteja.

Winha-järjestelmästä raportoitavan informaation oi-keellisuus on parantunut isoin harppauksin syksyn 2013 aikana, josta iso kiitos kuuluu koulutusyksiköiden opin-tosihteereille. Myös mittariselosteet ovat täsmentyneet, jol-loin raportoitavan informaation luotettavuus ja pätevyys paranevat entisestään. Raportoitavan informaation yhteis-mitallisuus paranee, kun koulutuksen myötä henkilöstöl-le luodaan yhteinen käsitys mittariselosteista ja niihin tar-vittavasta informaatiosta sekä informaation oikea-aikaisuu-den tärkeydestä.

TIETOVARASTORATKAISU TIEDOLLA JOHTAMISEN TUKENA

K


Asiakaspalvelun ammattilaiset

YHTYMÄPALVELUT

”Yhtymäpalvelujen tuottamista opetuksen tukipalveluista on sovittu yhdessä tilaajan kanssa palvelusopimuksessa Toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat asiakas-tyytyväisyys, kustannustehokkuus ja työhyvinvointi ”

HANNU LAURILA, talous- ja hallintojohtaja

YProsessit ja rakenteetYhtymäpalvelujen tuottamista opetuksen tukipalveluista on sovittu yhdessä tilaajan kanssa palvelusopimuksessa. Palvelusopimus on yhteinen sekä ammatti- että aikuisopis-tolle. Vuosittaiset palaute- ja kehittämistilaisuudet järjestet-tiin yhdessä yksikön johdon kanssa elokuussa. Tavoitteena on, että palautekierros toteutettaisiin keväisin ja että palve-lusopimusten sisältö tulisi paremmin tunnetuksi. Keuda on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimuk-

seen (KETS) maaliskuussa 2011. Energiatehokkuussopi-muksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansääs-tö verrattuna vuonna 2010 kulutettuun energiamäärään. Energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 1,977 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Konkreettisina toimenpiteinä vuonna 2013 teetettiin mm. loput yksikkökohtaiset energiatehok-kuuskatselmukset. Jokaisen raportin toimenpiteet on käy-ty toimipaikkakohteisesti läpi ja tarkoituksenmukaiset toi-


htymäpalvelujen perustehtävänä on tarjota koulutuskuntayhtymän eri yksiköille niiden tarvitsemat tukipalvelut laadukkaasti, talou-dellisesti ja tehokkaasti. Yhtymäpalvelut si-sältää toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiin-

teistöpalvelujen menot.

Tavoitteena on, että yhtymäpalvelut tarjoaa palvelu-henkistä ja joustavaa asiakaspalvelua tehokkaasti. Yhtymä-palvelujen toiminnan yhteisiä tavoitteita ovat asiakastyyty-väisyys, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja työhyvin-vointi.


menpiteet on käynnistetty. Tehtyjä toimenpiteitä seurataan ja niistä raportoidaan Motivan seurantajärjestelmään. Kiinteistöjen todellinen käyttöaste kartoitettiin viikolla 39 toteutetulla kierroksella, jolloin kaikki tilat käytiin läpi jokaisen oppitunnin osalta. Siivouspalveluiden osalta kiertävät siivousalueet ovat nyt käytössä jokaisessa toimipisteessä ja siivousvälinei-tä on päivitetty ergonomia huomioiden, mm. kaikilla lai-toshuoltajilla on nyt käytössä säätövarrelliset työvälineet. Ruokapalveluissa jatkettiin edelleen kestävän kehityk-sen mukaista toimintaa. Lounasruoat toteutetaan kiertävän sesonkiruokalistan mukaan, jossa on huomioitu laadulliset kriteerit ja kestävä kehitys. Lisäksi toteutettiin mm. lautas-biojätekampanja, jonka tavoitteena oli vähentää asiakkaan lautaselta tulevaa biojätettä. Päivittäiset mittaustulokset jä-temäärästä vaihtelivat 8–25 kg riippuen yksikön koosta. Opiskelijakyselyn palautteen keskiarvo oli erittäin hyvä eli 3,8 asteikolla 1–5, lisäksi eri yksiköiden välinen hajonta oli pienentynyt (3,6–4,4). Ruokapalvelut tarjoaa harjoittelu-paikkoja ja oppimisympäristöjä Keudan marata-alan opis-kelijoille, vuonna 2013 lisääntyivät erityisesti aikuisopiston opiskelijoiden työssäoppimisjaksot. Kuntayhtymän tietohallintolinjausten ja suunnitelman 2013–2015 mukaisesti elokuussa aloitettiin tietokoneiden käyttöasteen seuranta. Seuranta kattaa kaikki opetuskäy-tössä olevat laitteet. Tulostinlaitteiden määrälliseen vähen-tämiseen valmistauduttiin luomalla tulostuspolitiikka. Li-säksi oheistulostimia ei enää vuoden 2013 aikana hankittu.

Loppuvuodesta 2013 tehtiin päätös siirtymisestä 1.2.2014 alkaen keskitettyyn tulostuksen hallintapalveluun. Kuntayhtymän HRM-sovelluksen käyttöönottoa jatket-tiin vuonna 2013. Vuoden aikana otettiin käyttöön mm. sähköinen virkamääräys- ja työsopimuslomake sekä kehi-tyskeskusteluosio. Vuoden 2013 tavoitteena ollut luotta-mushenkilöiden verkkopalvelun eli sähköisen kokoushal-linnan käyttöönotto toteutui tammikuussa 2014.

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiHenkilöstön työhyvinvointiin on panostettu monin eri ta-voin kuten esimerkiksi henkilökohtaisilla keskusteluilla, ryhmäkeskusteluilla ja erilaisilla työaikajärjestelyillä. Hen-kilöstöbarometrissa yhtymäpalvelujen keskiarvo oli 3,8 as-teikolla 1–5. Henkilöstön osaamisen nostamisessa on esimerkik-si hyödynnetty monipuolisesti oppisopimuskoulutusta, vuonna 2013 yhtymäpalveluissa oli voimassa olevia oppi-sopimuksia yhteensä kuusi.

Resurssit ja talousYhtymäpalvelujen nettomenot ovat yhteensä n. 8,9 milj. €, mikä on noin 150 000 € vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Vuoteen 2012 verrattuna nettomenot kasvoi-vat ainoastaan n. 60 000 € eli 0,6 prosenttia. Nettomenojen pysyminen lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin on merkittävää, kun huomioidaan mm. ylläpidettävien kiin-teistöjen ja tilojen lisäys sekä kasvanut opiskelijavolyymi.

eudan lukuisat kiinteistöt ovat hyvin eri-kokoisia, -ikäisiä ja muutenkin erilaisia. Vesa Takko sekä huoltomestari Harri Huhtala kuitenkin toteavat yhden kaikkia

yhdistävän asian: ilmanvaihto kuluttaa eniten energiaa. Ilmanvaihtoa ja lämmitystä on säädelty viime vuosi-na ahkerasti ja pyritty löytämään optimitaso, joka ei ku-luta turhaan energiaa, mutta on silti kiinteistöjen käyt-täjille miellyttävä. Lisäsäästöjä haetaan myös sähkölait-teiden ajastuksella, valojen liiketunnistimilla sekä va-laistuksen siirtymisessä vähitellen led-tekniikkaan. Työsaleissa erilaisten laitteiden moottorit on käyty lä-pi ja vaihdettu tai vaihdetaan tulevaisuudessa mahdolli-suuksien mukaan vähemmän kuluttaviksi. Vettä sääste-tään vaihtamalla remonttien yhteydessä vähemmän ku-luttavat hanat vanhojen tilalle. Aikuiskoulutuksen lisääntyessä Keudassa tilat ovat tulossa koko ajan enemmän myös ilta- ja kesäkäyt -töön.

Energiansäästötalkoot tuottavat tulosta

Huoltomestari Harri Huhtala (vas ) ja kiinteistönhoita-ja Otto Kivelä Järvenpään Sibeliuksenväylän online-tie-tojen äärellä: sähkön kulutusta ja laitteiden toimintaa päästään seuraamaan ja säätämään miesten takana näkyvillä monitoreilla

K


eudan koko henkilöstön määrä 31.12.2013 oli 619 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 408 henkilöä. Vuonna 2013 henkilöstöstä oli naisia 60,3 prosenttia ja miehiä 39,7 prosenttia.Vuoteen 2012 verrattuna henkilöstömäärä on

kasvanut eniten aikuisopistossa ja oppisopimuskeskukses-

sa. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on ollut yksi Keudan strategisista päämääristä. Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilös-töstä vuonna 2013 oli 85 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 83 prosenttia. Keudassa vakinaisen henkilöstön mää-rä on kasvanut suhteessa vuoden 2012 tilanteeseen ja vas-taavasti määräaikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt. Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti henki-löstö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhtei-siin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Määräaikaisuuden pe-rusteena voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoitamaansa tehtävään (esimerkiksi opetustehtävässä toi-mivalta henkilöltä puuttuu pedagoginen pätevyys). Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli vuonna 2013 Keu-dan henkilöstöstä 68 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyö-kyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset). Työllistä-mistuella oli vuonna 2013 neljä henkilöä.

HENKILÖSTÖRAPORTTI

Keudalaisten palvelussuhteen luonne

Vakituiset Määräaikaiset NaisetMiehet

lkm

500

400

300

200

100

0

2011

2012

2013

Keudan henkilöstömäärä tulosalueittain

Ammatti-opisto 367

Aikuis-opisto

89

Oppi-sopimus-keskus 13

Konserni-palvelut 42

Yhtymä-palvelut

108

työntekijöistä oli 2013 vakinaisessa työsuhteessa

85%

K

”Keudaan on mukavaa tulla aamuisin töihin”


Vuonna 2013 Keudan henkilötyövuosien määrä vuon-na oli 603,4. Vuodelta 2012 ei ole vertailulukua käytettävis-sä.

Henkilöstön ikärakenneHenkilöstön keski-ikä on koko Keudassa 48,8 vuotta, kun se oli 48,5 vuotta vuonna 2012. Keudan henkilöstöstä on 50 vuotiaita tai vanhempia 50 prosenttia. Eläköityminen tulee koskemaan puolta Keudan henkilöstöstä tulevan 15 vuoden aikana. Kaikissa tarkastelluissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Alle 50-vuotiaiden ikä-luokassa naisten suhteellinen osuus on suurempi kuin yli 50-vuotiaiden ikäluokissa.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Keudan koko henkilökunnasta ylemmän korkeakouluas-teen tutkinto tai tutkijakoulutusasteen tutkinto on 32 pro-

90%:lla40%

Keudan ammattiopiston opettajista on viran edellyttämä pätevyys

koko Keudan opetushenkilöstöstä on suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon

vanhuuseläkkeet

työkyvyttömyyseläke

tapaturmaeläke

varhennettuvanhuuseläke

Keudasta eläkkeelle jääneiden määrä 2011–2013 sekä ennuste 2014–2018

lkm

20

15

10

5

02011 2012

ennu

ste

2014

ennu

ste

2015

ennu

ste

2016

ennu

ste

2017

sentilla henkilöstöstä. Opetushenkilöstöstä ylemmän kor-keakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkin-non on suorittanut 40 prosenttia. Keudan ammattiopiston opetushenkilöstöstä 90 %:lla on viran edellyttämä pätevyys. Keudan aikuisopiston kou-luttajista 78 prosenttia on suorittanut opettajan pedagogi-sen pätevyyden. Keudassa käydään kehityskeskustelut koko henkilös-tön kanssa. Kehityskeskustelu voidaan käydä joko yksi-lö- tai ryhmäkeskusteluna. Kaikille on kuitenkin tarjottava mahdollisuutta henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun, ja se on käytävä vähintään joka toinen vuosi. Kehityskeskus-telun osana on henkilökohtaisten ja/tai ryhmän osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen sekä osaamisen kehit-tämisen suunnitelmien laatiminen. Vuoden 2013 kehitys-keskustelukierros käynnistyi marraskuussa 2013 ja jatkui helmikuuhun 2014. Kehityskeskustelut käytiin nyt ensim-

Eläköityminen tulee koskemaan puolta Keudan henkilöstöstä tulevan 15 vuoden aikana

ennu

ste

20182013


mäistä kertaa hyödyntäen sähköistä kehityskeskustelutyö-kalua kehityskeskusteluiden dokumentoinnissa. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskou-lutuksen osalta tehtiin yhteistyötä mm. HAMK Ammatilli-sen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatil-lisen opettajakorkeakoulun kanssa. Vuoden 2013 aikana järjestettiin kaikille Keudan esi-miehille neljä yhteistä koulutuspäivää joiden aiheina oli-vat työterveyshuoltoyhteistyö, virka- ja työsuhdeasiat, hy-vä hallintotapa sekä kriisiviestintä. Syksyllä 2013 alkoi Keudan uudelle opetushenkilös-tölle suunnattu vertaisryhmämentorointi. Vertaisryhmien tapaamisia on 1–2 kuukauden välein, ja niiden tavoittee-na on tukea uusia opettajia työssään. Ryhmät käsittelevät koulutettujen mentoreiden ohjauksessa ryhmän yhdessä määrittelemiä työhön liittyviä asioita työssä jaksamisen tu-

eksi. Keudassa on tällä hetkellä viisi vertaisryhmämento-ria ja heidän ohjaamissaan ryhmissä on noin 30 opettajaa, kouluttajaa sekä uusia esimiehiä.

Terveysperusteiset poissaolot ja hyvinvointiTerveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapatur-mista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveys-perusteisten poissaolopäivien määrä per henkilö koko Keudassa oli 11,3 päivää. Terveysperusteisten poissaolo-päivien keskimääräinen lukumäärä per henkilötyövuosi oli 11,6. Työtapaturmista johtuneita palkallisia sairauspois-saolopäiviä oli 0,3 päivää henkilöä kohti vuonna 2013, kun vuonna 2012 niitä oli 0,4 päivää henkilöä kohti. Keu-dan tulosalueista oli eniten terveysperusteisia poissaolo-ja yhtymäpalveluissa (ruokapalvelut, toimistopalvelut, sii-vouspalvelut ja kiinteistöpalvelut).

48,8

lkm

120

100

80

60

40

20

0

Naiset

Miehet

alle 30 v 30-39 40-49 50-59 60-64 65-

Keudan henkilökunnan ikäjakauma

Keudalaisten keski-ikävuonna 2013 oli

37KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

Keudan varhaisen tuen toimintamalli on otettu käyt-töön vuonna 2012. Toimintamallin tavoitteena on saira-uspoissaolojen osalta vähentää niiden määrää mahdolli-simman aikaisella reagoinnilla henkilön tai työyhteisön työkyvyn heikkenemiseen. Mallin käytöstä kerätyn tiedon ja palautteen perusteella toimintamallin kehittäminen ja kouluttaminen ovat vuoden 2014 kehittämiskohteita. Keudan työterveyshuollon palvelut tuotti vuonna 2013

KAISA KEUDALAINEN Keskivertokeudalainen

Ammatti-opiston opettaja

Vakituisessa työsuhteessa

49-vuotias

Kokee sekä henki-sen että fyysisen työkykynsä hyväksi

Asuu Järvenpäässä

Pitää työstään

Korkeasti koulutettu ja pätevä työhönsä

Kannattaa elinikäis-tä oppimista, myös omalla kohdallaan

väliaikaisella sopimuksella Attendo Terveyspalvelut Oy. Eniten sairauspoissaoloja on syntynyt tuki- ja liikuntaelin-sairauksista ja mielenterveyssyistä johtuen. Toimikauden 2013 toiminnan perusteella esiin nousseita vuoden 2014 kehittämiskohteita ovat mm. esimiesten ja työterveyshuol-lon välisen yhteistyön kehittäminen henkilöstön työkyvyn tukemiseksi (mm. varhaisen tuen mallin käytön tehosta-minen) sekä työpaikkaselvitysten tulosten hyödyntäminen

Tekee tavoitteellista työtä, jonka sisältöön ja kehittämiseen pääsee itse vaikuttamaan


Keudan ja työterveyshuollon toiminnassa. Keudan työhyvinvointiryhmä kokoontui viisi kertaa vuonna 2013. Työhyvinvointiryhmä on toiminut myös-kin työterveyshuollon toiminnan seurantaryhmänä. Keu-daan on valittu syksyllä 2013 työsuojelutoimikunta kau-delle 2014–2017. Työhyvinvointiryhmän ja työsuojelutoi-mikunnan toiminnan osittaisen päällekkäisyyden vuoksi uusi työsuojelutoimikunta tulee jatkossa hoitamaan myös työhyvinvointiin liittyviä asioita. Keudassa vietiin läpi syksyllä 2013 koko organisaati-ota koskenut työpaikan riskien arviointi. Riskien arvioin-nissa nousivat koko Keudan yhteisiksi kehittämiskohteiksi mm. työsuojeluorganisaation tunnettavuuden parantami-nen, yhteinen ohjeistus ensiapuvälineitä koskien ensiapu-välineiden sijoittelua ja hankintaa, turvallisuusohjeiden nä-kyväksi tekeminen sekä oppilaitosturvallisuuteen liittyvät koulutukset ja harjoitukset. Keudan vuosittainen henkilöstökysely toteutettiin mar-raskuussa 2013. Kyselyssä oli mm. väittämä ”Minusta on mukavaa tulla aamuisin töihin”. Sen vastausten keskiarvo koko Keudassa asteikolla (5 täysin samaa mieltä ja 1 täysin eri mieltä) oli 4,1 (vuonna 2012 3,8). Kyselyyn vastasi 447 henkilöä eli vastausprosentti oli 72.

Muut poissaolotÄitiysvapaita oli vuonna 2013 yhteensä 876 päivää. Van-hempain- tai isyysvapaata käytettiin yhteensä 1 246 päi-vää. Yhteensä vanhempain vapaita oli 2 451 päivää. Hoi-tovapaata, osittaista hoitovapaata tai tilapäisiä hoitovapai-ta käytettiin 3 090 päivää. Kaikkien virkavapaiden käsittely tapahtuu vuonna 2013 käyttöön otetuissa HR-järjestelmän osioissa.

Henkilöstön vaihtuvuusVuoden 2013 aikana Keudasta lähti vanhuuseläkkeelle yh-teensä 12 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä vuonna 2013. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63 vuotta 11 kuukautta, kun se oli 64 vuotta 11 kuukautta vuonna 2012. Kevan tilastojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 63 vuoden 8 kuukauden iässä. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna 2013 62 vuotta ja 9 kuukautta. Sivun 36 ku-vassa on esitetty Keudasta eläkkeelle lähteneiden henki-löiden määrät vuosina 2011–2013 sekä ennuste vanhuus-eläkkeelle lähtevistä henkilöistä vuosina 2014–2018. En-nusteen mukaan vanhuuseläkkeelle lähtevien määrä tulee kasvamaan vuoteen 2016 saakka. Osa-aikaeläkeläisten määrä Keudassa oli 22 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli 8 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2013 kolme henkilöä. Keudan palvelukseen tuli (vakinaiset palvelussuhteet) vuonna 2013 32 henkilöä ja palveluksesta lähti 16 henki-löä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten tulovaihtuvuus oli 6,1 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 5,2 prosent-tia Lähtövaihtuvuus vuonna 2013 oli 3,1 prosenttia kun se vuonna 2012 oli 0,8 prosenttia Varhaisen tuen toimintamallin mukaisilla toimenpi-teillä pyritään reagoimaan ennakoivasti henkilön työky-kyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin. Vaikka työkyvyt-tömyyseläkkeelle lähteneiden määrä ei ole suuri, halutaan silti panostaa ennakoivasti henkilöstön työkyvyn ylläpitä-miseen ja työssä jaksamiseen vanhuuseläkeikään saakka.

pv

12

10

8

6

4

2

0

Keudalaisten poissaolopäivät/henkilö

Sairaus-loma

Äitiys-vapaa

Vanhem-pain-vapaa

Hoito-vapaa

Palkalli-nen virka-

vapaa

Palkatonvirka-vapaa

Kuntou-tus

11,3Keudalainen oli vuonna 2013

päivää sairaana

Opinto-vapaa

Vuorot-telu-vapaa

2011

2012

2013

Osa-aikainen vapaa


Henkilöstön rekrytointiKeudassa oli avoinna vuonna 2013 yhteensä 76 työpaik-kaa sisältäen määräaikaiset työ- ja virkasuhteet. Avoinna olleisiin paikkoihin saatiin yhteensä 1 303 hakemusta eli 17,1 hakemusta työpaikkaa kohti. Keudassa avoinna ollei-ta paikkoja hakeneista oli naisia 69 prosenttia ja miehiä 31 prosenttia.

Tasa-arvotilanne Keudassa on henkilöstöä ja opiskelijoita koskeva tasa-ar-vosuunnitelma. Lisäksi Keudassa on opiskelijoita koske-va tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Keudan ti-linpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasa-arvotilantees-ta. Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunni-telman toteutumista. Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasa-arvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhty-mässä. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydenti-lan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn pe-rusteella. Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6. §:ään. Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä ta-sa-arvosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään su-kupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa paran-tamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Yhtymävaltuustossa on yhteensä 8 naisvaltuutettua eli 38 prosenttia jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 13 eli 62 prosenttia. Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 4 eli 44 prosenttia ja naisia 5 eli 56 prosenttia. Tarkastuslauta-kunnan jäsenistä naisia on 2 ja miehiä 1. Vuonna 2013 Keudan ammattiopistoon haki opiskele-maan yhteensä 7 761 henkilöä, joista naisia oli 46 prosent-tia ja miehiä 54 prosenttia Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 8 183 hakijaa, joista oli 47,3 prosenttia naisia ja 52,7 prosenttia miehiä. Vuoden 2013 aikana Keudan ammatti-opistossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 009 opiskelijaa (naisia 47 % ja miehiä 53 %), kun vuonna 2012 ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 014 opiskelijaa. Vuonna 2013 Keudan aikuisopistossa suoritettiin 452 perustutkintoa, 254 ammattitutkintoa ja 62 erikoisammatti-tutkintoa eli yhteensä 768 tutkintoa. Vuonna 2012 aikuis-opistossa suoritettiin yhteensä 569 tutkintoa. Kaikista tut-kinnon suorittaneista vuonna 2013 oli naisia 64 prosenttia ja miehiä 36 prosenttia Hakijatietoja ei ole systemaattisesti dokumentoitu, koska osaan koulutuksista on jatkuva ha-ku. Vuonna 2013 Keudan oppisopimuskeskuksessa suori-tettiin 85 perustutkintoa, 154 ammattitutkintoa ja 141 eri-koisammattitutkintoa. Kaikista tutkinnon suorittaneista oli naisia 59,8 prosenttia ja miehiä 40,2 prosenttia

Keudassa on ollut voimassa vuodesta 2005 alkaen henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvosuunnitelma Opiskelijoita koskeva tasa-arvo- ja yhden-vertaisuussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2010


Tilikauden tuloksen muodostuminenKuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannal-ta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta. Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 4 427, painotetun keskiarvon mukai-nen toteuma oli 113 opiskelijaa vähemmän eli 4 314. Vuo-den 2013 opiskelijamäärä ylitti kuntayhtymän järjestämis-luvan (4 240) 74 opiskelijalla. Järjestämisluvan ylittäminen tarkoittaa sitä, että yli menevistä opiskelijoita ei saa rahoi-tusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki kuitenkin vuoden aikana päätöksen, jolla kuntayhtymän järjestämislupaa ko-rotettiin yhteensä 74 opiskelijalla eli kaikista ylimenneistä opiskelijoista saatiin rahoitus. Osana ammatillisen koulutuksen sopeuttamistoimia ja säästöjä ministeriö on tehnyt päätöksen koulutuksen jär-

jestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014–2016. Ministeriön päätöksessä koko maan tasolla vähennetään 1 941 (3151) paikkaa ja samanaikaisesti Uudellemaal-le lisätään yhteensä 3 508 (3 388) paikkaa. Tästä Keudan osuus on 570 paikkaa, joista vuodelle 2014 kohdistuu 150, vuodelle 2015 160 ja vuodelle 2016 260 paikkaa. Näin ol-len uusi järjestämislupa vuoden 2014 alusta on 4 390. Mi-nisteriö on eri päätöksillä korottanut Keudan järjestämislu-paa vuosina 2007–2012 yhteensä 960 paikalla ja kun huo-mioidaan nyt tehty päätös, on kokonaispaikkalisäys vuo-teen 2016 mennessä yhteensä 1 530. Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna ainoastaan Mäntsä-län Lukkarinpolun, Mäntsälän Saaren kartanon ja Tuusu-lan Pekka Halosen akatemian koulutusyksiköissä saavu-tettiin talousarviossa tavoitteeksi asetettu opiskelijamäärä. Eniten alle talousarviotavoitteen jäätiin Järvenpään Wärtsi-

Vahvan talouden kuntayhtymä

KUNTAYHTYMÄN TULOS 2013

2009 2010 2011 2012 20132001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

lkm

4000

3500

3000

2500

2000

Opiskelijamäärän kehitys

Vuonna 2013 Keudassa opiskeli

4 314perustutkinto-opiskelijaa


länkadun (34) ja Keravan Keskikadun (32) yksiköissä. Vuoden 2012 notkahduksen jälkeen opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 80 opiskelijaa eli 1,9 prosenttia. Kuntayhtymän opiskelija-määrän kasvu on ollut huomattava, varsinkin kun huomi-oidaan alueen nuorisoikäluokan samanaikainen pienene-minen. Vuosien 2009–2013 kasvu on ollut lähes 17,7 pro-senttia eli 648 opiskelijaa. Oppisopimuksen peruskoulutuksen osalta opiske-lijamäärätavoite alittui hieman, opiskelijoita oli yhteen-sä 333,5 eli 16,5 vähemmän kuin talousarviossa ennakoi-tiin. Lisäkoulutuksen määrällinen tavoite lähes saavutet-

tiin, opiskelijoita oli 665,5 eli vain 4,5 vähemmän kuin ta-lousarviotavoite. Vuoteen 2012 verrattuna lisäkoulutuksen opiskelijamäärän lasku oli huomattava, jolloin toteuma oli 861,5. Lisäkoulutuksen määrässä näkyy oppisopimuskou-lutuksen lisäkoulutuksen kiintiön leikkaaminen osana val-tion talouden säästöjä. Keudan kiintiötä (=opiskelijamää-rä) leikattiin voimakkaasti vuodelle 2013 ja kiintiö oli 678 (644+34) opiskelijaa. OKM:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppi-laitosmuotoisen lisäkoulutuksen vähimmäismäärä on 270 opiskelijatyövuotta. Vuonna 2013 oppilaitosmuotoisen li-säkoulutuksen opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä

Opiskelijamäärän kehitys koulutusaloittain

Luonno

nvara-

ja ym

päristö

ala

Tekniik

an ja l

iikente

en ala

Liiketa

louden

ja hal

linnon

ala

Luonno

ntietiet

eiden

ala

Matkailu

-, ravi

tsemis-

ja talo

usala

Sosiaal

i- ja ter

veysal

a

Kulttuur

iala

Humani

stinen-

ja kas

vatusa

la

Valmista

va ja o

hjaava

koulu

tus

Oppisop

imuskoul

utus

2 000

1 5000

1 000

500

0

2009

2010

2011

2012

2013Vuoden 2012 notkahduksen jälkeen opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 80 opiskelijaa eli 1,9 prosenttia

Vuosikate oli edelleen hyvä ja säilyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin Vuosi-katteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 100 000 euroa


280,1 (otv), vuonna 2012 vastaava luku oli 303 (otv). Opis-kelijatyövuositoteuma alitti talousarviotavoitteen 30 opis-kelijalla. Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2013 tilinpää-töksessä ovat 58,9 miljoonaa euroa ja toimintakulut 52,3 milj. euroa. Vuoteen 2012 verrattuna toimintatuotot kasvoi-vat 1,27 miljoonaa euroa eli 2,2 prosenttia ja toimintakulut 1,15 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia. Vuoden 2013 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi noin 2,9 miljoonaa euroa enemmän kuin ennakoi-tiin. Tulojen kasvua selittää erityisesti opiskelijavolyymin kasvu sekä kuntayhtymän saama tulosrahoitus (1,34 milj. €). Toimintamenot ylittivät talousarvion 0,9 miljoonaa eu-roa. Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmak-si. Se on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 6,54 milj. euroa eli noin 2,0 milj. euroa parempi kuin alkuperäisessä talousar-viossa ennakoitiin. Toimintatuottojen suhde toimintakului-hin oli 112,5 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 112,6 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tulois-ta jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen. Näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investoin-timenot. Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli mää-ritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana talousarvion käyttötalousosaan ei tehty muutoksia. Kaik-ki tulosalueet (Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopis-to, Konsernipalvelut ja Yhtymäpalvelut) lukuun ottamatta Keudan oppisopimuskeskusta saavuttivat yhtymävaltuus-ton asettaman tulostavoitteen. Keudan oppisopimuskeskus jäi tavoitteesta 273 517 euroa. Tätä selittää erityisesti se, et-tä menokehitys ei ollut talousarvion mukainen eikä seu-rannut volyymin (= tulorahoituksen) laskua. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosi-katteeksi muodostui 6,55 miljoonaa euroa. Vuosikate oli

edelleen hyvä ja säilyi samalla tasolla kuin vuotta aiem-min, vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 100 000 euroa. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä net-toinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Ta-lousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 2,13 milj. euroa parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 157,0 prosenttia poistoista, vuonna 2012 vastaava tunnusluku oli 187,3 prosenttia Viime vuosina kuntayhtymässä on inves-toitu voimakkaasti ja tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Poistojen määrää lisää myös vuosina 2011 ja 2013 teh-dyt poistosuunnitelman muutokset. Vuoden 2013 tilinpää-töksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 4,17 milj. euroa, verrattaessa sitä edellisen vuoden poistoihin on huomattava, että vuoden 2013 poistojen määrässä nä-kyy poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutunut kerta-poisto noin 230 000 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu 2 378 681 euroa, mi-kä on noin 624 000 euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Kuntayhtymän tulot 2013

Yksikköhinnat 88 %

Muut myynti-tulot 7 %

Tuet ja avustukset 3 %

Vuokratulot 1 %

Muut tulot 6 %

Kuntayhtymän menot 2013

Henkilöstö-menot 61 %

Inves-toinnit 9 %

Muut kulut 3 %

Palvelut 15 %

Tarvikkeet 12 %

Keudan ammatti-opisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimus-keskus saavuttivat yhtymävaltuuston asettaman tulos-tavoitteen


Toiminnan rahoitus ja investoinnitVuoden 2013 nettoinvestoinnit olivat noin 4,9 miljoonaa euroa, mikä oli noin 5,9 miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntayhtymän investoinnit olivat vuosina 2006–2012 poikkeuksellisen suuret, yhteensä ko. vuosien inves-toinnit olivat noin 50,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 in-vestoinneissa palattiin ns. normaalille tasolle, vuonna 2014 investointien taso tulee olemaan vielä hieman matalampi.

Kertomusvuonna valmistuivat seuraavat kolme merkittävää laajennus- ja saneeraushanketta: • Wärtsilänkatu 7:n alueelle toteutettiin tiloja sekä nuor-

ten että aikuisten koulutukselle. Laajennuksella toteu-tettiin tiloja mm. verhoilu- ja sisustusalan koulutuksel-le, joka aiemmin toimi tilapäisissä vuokratiloissa. Li-säksi rakennettiin tilat pintakäsittelyalan koulutuksel-le ja metallialan koulutukselle. Hanke vastaanotettiin joulukuussa 2012, vuodelle 2013 oli budjetoitu vielä viimeiset urakkaerät. Hankkeen kokonaispinta-ala on noin 3 000 m² ja kokonaiskustannukset 6,0 milj. €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi P&R Arkkitehdit Oy.

• Wärtsilänkatu 7:n saneerauksessa toteutettiin vanhan metalliosaston ja autonmaalaustilojen saneeraus. Metallialan vanhoista tiloista saatiin lisätilaa auto-maalareille, ja tiloihin siirtyi myös autokorikorjauksen koulutus Keravalta.

• Keravan salin ylälämpiön laajennus toteutettiin 2013. Samalla toteutettiin 80 paikkainen Aimo-auditorio. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 1,6 milj. €, josta vuoden 2013 osuus oli 1,37 milj. €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 1 610 526,67 euroa eli tulorahoitus (= vuosikate) riit-ti hyvin kattamaan nettoinvestoinnit. Investointien tulora-hoitusprosentiksi muodostuu 132,0 prosenttia vuotta ai-emmin vastaava tunnusluku oli 59,3 prosenttia Vuoden ai-kana kassavarat kasvoivat 1,2 miljoonaa euroa ja ne olivat vuoden lopussa n. 1,6 miljoonaa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva, ja se vahvistui vielä vuoden aikana. Tämä näkyy myös kassanriittävyystunnusluvussa, joka parani vuoteen 2012 verrattuna. Kassan riittävyys oli keskimäärin 10,4 päi-vää, kun se vuotta aiemmin oli 2,4 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että vuo-sien 2006–2011 isot investoinnit pystyttiin kokonaisuudes-saan toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksel-la eli kertyneillä kassavaroilla. Vuosina 2012 ja 2013 in-vestointien rahoittamiseksi jouduttiin myös turvautumaan lainaottoon. Rahoitustarpeen kattamiseksi ja maksuval-miuden turvaamiseksi käytettiin lyhytaikaista rahoitusta (kuntatodistus). Talousarviossa lainaottoon oli budjetoitu 600 000 euroa, parantunut tulorahoitus kuitenkin mah-dollisti sen, että pitkäaikaista lainaa ei nostettu. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kuntayhtymän lyhytaikaisten laino-jen määrä oli 1,0 miljoonaa euroa.

Kuntayhtymän inves-toinnit olivat 2006–2012 poikkeuksellisen suuret Vuonna 2013 investoinneissa palattiin ns nor-maalille tasolle

TP01

Nettoinvestoinnit

Vuosikate

TP02 TP03 TP04 TP05 TP06 TP07 TP08 TP09 TP10 TP11 TP12 TP13

milj €11109876543210

Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin 2001–2013


85,6%Keudan omavaraisuusaste oli vuonna 2013

Rahoitusasema ja sen muutoksetTaseen loppusumma oli 62,4 miljoonaa euroa, jossa vuo-teen 2012 verrattuna on kasvua 0,66 miljoonaa. Erityisesti kuntayhtymän oma pääoma vahvistui (+1,6 milj. €). Kes-keinen omaisuuserän eli rakennusten tasearvo on vuoden 2013 tilinpäätöksessä yhteensä 50,8 milj. €. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuut-ta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkäl-lä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavarai-suusaste vahvistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen 85,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 82,6 %. Vuoden 2013 tuloksesta tehtiin 2 000 000 euron investointivara-us Paatela-rakennuksen peruskorjaushankkeeseen. Kun-tayhtymän kaikkiin viime vuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään täysimääräinen investointivaraus (lu-kuun ottamatta vuonna 2012 valmistunutta Wärtsilänkatu 7:n hanketta). Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2013 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 29,6 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaan-tuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 15,3 %, vuot-ta aiemmin se oli 18,6 % ja vuoden 2011 tilinpäätöksessä vastaava tunnusluku oli 13,5 %. Tunnusluku kertoo, kuin-ka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takai-sinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusasteen para-nemiseen ja suhteellisen velkaantuneisuuden pienenemi-seen vaikuttaa luonnollisesti se, että lyhytaikaista lainaa oli vuoden 2013 lopussa enää 1,0 miljoonaa euroa, kun vuot-ta aiemmin sen määrä oli 3,0 miljoonaa. Vuoden 2013 lo-pussa kuntayhtymällä ei ollut pitkäaikaista lainaa.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestäTämän hetkisen arvion mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tullaan uudistamaan vuoden 2015 alus-ta. uudesta rahoitusjärjestelmästä ei ole tehty vielä päätök-siä, mutta esillä on ollut malli, jossa rahoitus määräytyy kolmen eri osatekijän perusteella. Näitä osatekijöitä olisi-vat perusosa, suoriteosa ja vaikuttavuusosa. Perusosa mää-räytyisi aloittaneiden opiskelijoiden perusteella, suoriteosa suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen perusteella sekä vaikuttavuusosa työllistymisen, jatko-opintojen ja opiskeli-japalauteen perusteella. Riippuen eri osatekijöiden paino-arvoista näyttää siltä, että kuntayhtymän rahoitus voi het-kellisesti hieman pienentyä. Huomattavasti suurempi mer-kitys on kutenkin sillä, jos ammatillisen koulutuksen ko-ko rahoitus vielä merkittävästi pienenee, jo nyt on päätetty leikkauksista vuodelle 2015 ( 2,7 %) ja 2016 (ei indeksitar-kistusta). Hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen oh-jelman täytäntöönpanosta on toiselle aseteelle kohdistettu yhteensä 260 milj. €:n lisäsäästöt vuoteen 2017. Tämä sääs-töpäätöstä on vielä tarkemmin kohdentamatta. Kuntalain 1.9.2013 voimaan tulleet säännökset edel-lyttävät, että kuntien on yhtiöitettävä kaikki sellainen toi-minta, joka tapahtuu markkinoilla. Kuntayhtymässä tällais-ta toimintaa ovat erilaiset korttikoulutukset sekä nykyi-sen tulkinnan mukaan myös työvoimapolittiinen koulutus. Työvoimapoliittisen koulutuksen osalta siirtymäaikaa on vuoteen 2016. Viimeistään vuoden 2015 aikana tulee rat-kaistavaksi se, mikä osa Keudan toimintaa yhtiöitetään. Tulevan kehityksen kannalta on ratkaisevaa kuntara-kenneselvitysten lopputulos sekä toisaalta mahdollisen metropolihallinnon laajuus.

Omavaraisuusaste vahvistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vaka-varaisuutta, alijäämän sieto-kykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan


TULOSLASKELMA

2013 2012 1 000 € 1 000 €Toimintatuotot Myyntituotot 56 083 54 519 Maksutuotot 295 299 Tuet ja avustukset 1 657 1 744 Muut tuotot 740 682 Valmistevarastojen muutos 101 362 Toimintatuotot yhteensä 58 876 57 606 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -28 180 -26 746 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 552 -5 157 Muut henkilösivukulut -1 341 -1 650 Palvelujen ostot -8 347 -8 696 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 994 -6 722 Avustukset -74 -84 Muut toimintakulut -1 847 -2 126 Toimintakulut yhteensä -52 335 -51 181 Toimintakate 6 541 6 425 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) 5 12 Muut rahoitustuotot (+) 13 20 Korkokulut (-) -4 -4 Muut rahoituskulut (-) -3 -9Vuosikate 6 553 6 444 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 174 -3 441 Tilikauden tulos 2 379 3 003 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 1 242 -10 843Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -2 000 9 765Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 20 15 Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 1 641 1 939 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 112,5 % 112,6 % Vuosikate/poistot % 157,0 % 187,3 % Vuosikate, €/opiskelija 1 171 1 191 Opiskelijamäärä 5 594 5 410


RAHOITUSLASKELMA

2013 2012 1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 553 6 444 Tulorahoituksen korjauserät 1 19

6 554 6 425

Investointien rahavirta Investointimenot -4 961 -10 874 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 18 28

-4 943 -10 846

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 611 -4 421 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -6 -75 Antolainasaamisten vähennykset 0 0

-6 -75Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 000 3 000 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -115 -373 Saamisten muutos 1 440 -1 293 Korottomien velkojen muutos 283 547

Muut maksuvalmiuden muutokset 1 608 -1 119 Rahoituksen rahavirta -398 1 806 Rahavarojen muutos 1 213 -2 615 Kassavarojen muutos 1 213 2 615 Kassavarat 31 12 1 637 424 Kassavarat 1 1 424 3 039 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -5 573 -7 167 Investointien tulorahoitus, % 132,0 % 59,4 % Lainanhoitokate 3,69 3,96 Kassan riittävyys, pv 10,4 2,4 Opiskelijamäärä 5 594 5 410


TASE

2013 2012VASTAAVAA 1 000 € 1 000 € PYSYVÄT VASTAAVAT 57 535 56 761 Aineettomat hyödykkeet 270 239 Aineettomat oikeudet 270 239 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Aineelliset hyödykkeet 56 533 55 796 Maa- ja vesialueet 330 330 Rakennukset 50 788 49 196 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 685 1 186 Koneet ja kalusto 3 540 4 460 Muut aineelliset hyödykkeet 66 66 Ennakkomaksut ja keskener hankinnat 124 558 Sijoitukset 732 726 Osakkeet ja osuudet 467 467 Muut saamiset 266 260 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 10 10 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 10 10 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 899 5 011 Vaihto-omaisuus 981 866 Aineet ja tarvikkeet 82 68 Keskeneräiset tuotteet 900 799 Saamiset 2 280 3 720 Pitkäaikaiset saamiset 347 483 Muut saamiset 347 483 Lyhytaikaiset saamiset 1 933 3 237 Myyntisaamiset 361 480 Muut saamiset 1 391 2 402 Siirtosaamiset 181 354 Rahoitusarvopaperit 54 54 Osakkeet ja osuudet 54 54 Rahat ja pankkisaamiset 1 584 370 VASTAAVAA YHTEENSÄ 62 444 61 781


2013 2012VASTATTAVAA 1 000 € 1 000 € OMA PÄÄOMA 21 813 20 191 Peruspääoma 8 966 8 966 Muut omat rahastot 264 284 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 10 942 9 003 Tilikauden yli-/alijäämä 1 641 1 939 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 31 606 30 848 Poistoero 29 606 30 848 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 2 000 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 10 10 Lahjoitusrahastojen pääomat 10 10 VIERAS PÄÄOMA 9 016 10 732 Pitkäaikainen 20 20 Muut velat 20 20 Lyhytaikainen 8 996 10 712 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 000 3 000 Ostovelat 1 692 2 473 Muut velat 681 639 Siirtovelat 5 623 4 600

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 62 444 61 781 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % 85,55 82,61 Suhteellinen velkaantuneisuus % 15,31 18,63 Kertynyt yli-/alijäämä, milj € 12,58 10,94 Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija 2 249,37 2 022,52 Opiskelijamäärä 5 594 5 410


Keudan omaan blogiin kirjoittavat sekä opiskelijat että työntekijät. Blogista saat esimakua siitä, mil-laista keudalaisten arki oikein on.

Kurkkaa kulissien taakse osoitteessa blogi.keuda.fi.

Millaista siellä oikeasti on?


• www.keuda.fi• blogi.keuda.fi• Facebook: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus• Twitter ja Instagram: @Keuda_Ammattiin• Puh. 09 273 81 • Sähköposti: [email protected] Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä• Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto • Uutiskatu 2, 00240 Helsinki • Sibeliuksenväylä 55 A ja B, 04400 Järvenpää• Wärtsilänkatu 7, 04400 Järvenpää • Wärtsilänkatu 63, 04440 Järvenpää • Keskikatu 3 a, 04200 Kerava • Sarviniitynkatu 9, 04200 Kerava • Lukkarinpolku 2, 04600 Mäntsälä • Lopentie 20, 01860 Perttula • Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus • Iso Kylätie 14, 04130 Sipoo • Kansanopistontie 60, 04380 Tuusula • Kirkkotie 31, 04310 Tuusula Keudan oppisopimuskeskus • Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava

Seuraa Keudaa ja ota yhteyttä!

4

3

3

1

7

7

4

Nurmijärvi

Mäntsälä

Järvenpää

Pornainen

Kerava

Sipoo

Tuusula

Helsinki

E18 E18 E18

E75

E75

E12

E12

E75

E18

Documents

Keudan vuosikertomus 2013