Keudan vuosikertomus 2012

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

2012Vuosikertomus

Sisältö

Tervehdys . . . . . . . . . . . . . . 3

Keudan vuosi . . . . . . . . . . . . 4

Keudan strategia ja visio . . . . . . . 6

Keuda 50 v . . . . . . . . . . . . . . 7

Uusi organisaatio ja johtaminen . . . 9

Ammattiopisto . . . . . . . . . . . 12

Aikuisopisto . . . . . . . . . . . . 18

Oppisopimus . . . . . . . . . . . 23

Konsernipalvelut . . . . . . . . . 27

Yhtymäpalvelut . . . . . . . . . . 29

Henkilöstöraportti . . . . . . . . . 31

Tulosraportti . . . . . . . . . . . 37

Kartta . . . . . . . . . . . . . . . 46

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . 47

Keuda • vuosiKertomus 20122

”Organisaatiomuutoksen tarkoituksena oli parantaa toimintaamme ja tehdä Keuda opiskelijoillemme ja asiakkail-lemme entistä paremmaksi opiskelupaikaksi ja yhteistyö-kumppaniksi.”

HANNU HEIKKILÄ

eski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä uudisti organisaationsa vuoden 2012 alussa . Viisi paik- kakuntakohtaista ammattiopistoa sekä Keuda Aikuiskoulutus lakkautettiin ja tilalle tulivat Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto . Keudan uuden kehittämisstrategian mukaisesti kuntayhty-män organisaatiorakennetta kehitettiin siten, että se tukee hyvin taloudellista ja tehokasta toimintaa sekä kasvavan ai-kuiskoulutuksen huomioon ottamista toiminnassa . Keuda on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasva-nut opiskelijamäärältään ja liikevaihdoltaan kaksinkertai-seksi . Se on nyt omistajakuntiensa ainoa aikuiskoulutuk-sen järjestäjä Adultan toiminnan siirryttyä Keski-Uudella-maalla Keudan hoidettavaksi . Uudessa organisaatiossa nuorisoasteen koulutus ja ai-kuiskoulutus toimivat omina tulosalueinaan . Nuorten ja ai-kuisten koulutukseen panostetaan niiden omien erityis-piirteiden mukaan ja aikuiskoulutuksessa käytetään entis-

tä monipuolisemmin erilaisia koulutuksen rahoitusvaihto-ehtoja . Keudan konsernipalveluja sekä opetuksen tukipalvelu-ja ja yhtymäpalveluja selkeytettiin ja tehostettiin . Oppiso-pimuskeskuksen asemointi organisaatiossa muuttui siten, että se on entistä selvemmin osa konsernipalveluja, mutta toimii edelleen omana tulosalueenaan . Organisaatiomuutos ei lisännyt eikä vähentänyt työ-paikkoja Keudassa . Sen tarkoituksena oli parantaa toi-mintaamme ja tehdä Keuda opiskelijoillemme ja asiakkail-lemme entistä paremmaksi opiskelupaikaksi ja yhteistyö-kumppaniksi . Kuntayhtymä on vuonna 2012 toteuttanut taloudelli-sesti, tehokkaasti ja innovatiivisesti ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta Keski-Uudellamaalla .

HANNU HEIKKILÄKuntayhtymän johtaja

K

Uudistunut Keuda vietti 50-vuotisjuhliaan

Keuda • vuosiKertomus 2012 3

keudan Vuosi 2012

Keudan uusi organi-saatio toteutuu: Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto syntyvät.

Keudan ammattiopisto saa SAKKI ry:n myöntä-män Vuoden Amisoppi-laitos 2012 -tittelin.

Kuntayhtymä juhlii 50 vuoden taivaltaan SAKUstars-tapahtu-man merkeissä.

Keudan 50-vuotis-historiikki julkais-taan.

Keudan opiskelijat voitta-vat kultamitalin, neljä ho-peaa ja kaksi pronssia Tai-taja-kisoissa Jyväskylässä.

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

Oppilaskunta Kuoma saa uuden hallituksen.

Saku ry palkitsee Keudan Anni Suvi-suon vuoden tutor-opiskelijana.


Nurmijärven koulutus-yksikössä vietetään uusittujen ja laajennet-tujen tilojen avajaisia.

Henkilökunta juhlii työnantajan viisi-kymppisiä Keuda Gaalassa.

Tuusulan Kirkko-tiellä vietetään laajennettujen tilojen avajaisia.

EuroSkills 2012 -kilpailussa Belgian Spassa Tiina Lampinen saa hopeaa (yksi-lölaji) ja pronssia (tiimilaji) puhdis-tuspalveluissa.

Keudan Työkaluviuhka-hanke saa Opetushalli-tuksen European Label -kunniamaininnan.

Perinteinen Joulumaa Saaren kartanossa. Myöhemmin ta-pahtuma palkitaan vuoden 2012 kulttuuritekona Mäntsälässä.

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

Keuda-blogi avataan.


keudan strategia ja Visio

Visio 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien par-haimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huip-puosaamista .

MissioKeuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistuva suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälisessä toimintaympäristössä .

Toiminta-ajatusTuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja .

Keudan arvot• Arvostammeammattitaitoa• Sitoudummeasiakaslähtöisyyteen• Toimimmevastuullisesti• Uudistummeyhteistyössä

Uusi strategia ohjaa keudalaisia

strategiset päämäärät ja Vuonna 2012 painotetut toiminnalliset taVoitteet

Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta • Ennakoimmekoulutus-jatyöelämätarpeita (mm . koko ikäluokan kouluttaminen)• Vaikutammeopiskeluilmapiiriinjaopiskelijoiden osallistumiseen (läpäisyhanke KOLVI)• Kehitämmetoimintaprosessejajaasiakaslähtöisiä ohjaus- ja tukipalveluja (läpäisyhanke KOLVI)

Rakennamme vetovoimaista aikuis-koulutusta ja työelämäpalveluja• Kehitämmemarkkinointiajaasiakkuuksienhallintaa• Sisäinentyönjakojaorganisoituminen vastaavat tulevaisuuden tarpeitamme

Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä• Kehitämmeihmistenjaosaamisenjohtamista (sis . säännölliset työelämäjaksot)• Kehitämmetyöilmapiiriä,työhyvinvointia ja vastuullista toimintakulttuuria

Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa• Kehitämmesisäistäyhteistyötä (läpäisyhanke KOLVI)• Kehitämmealueellistayhteistyötäsekä ammattiosaamisen toimikunnan ja neuvottelukuntien toimintaa

Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa• Kehitämmeorganisaatiorakennetta toiminnan mukaiseksi• Selkiytämmejohtamisjärjestelmää

Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset• LisäämmeKuoman/oppilaskuntien osallisuutta (läpäisyhanke KOLVI)


uosi 2012 oli Keudalle juhlavuosi: Keski-Uu- denmaan koulutuskuntayhtymä oli aloittanut opetustoimintansa 50 vuotta aikaisemmin, vuonna 1962 . 50-vuotista toimintaa juhlistettiin huhtikuussa julkaisemalla kuntayhtymän historiateos ”Ottopojasta lem-pilapseksi . Keuda 50 vuotta” . Teoksen nimi viittaa amma-tillisen koulutuksen aseman muuttumiseen viiden vuosi-kymmenen aikana, niin Keski-Uudellamaalla kuin valta-kunnallisesti . Parin sadan sivun paksuisesta kirjasta otettiin

2 500 kappaleen painos . Teoksen perustekstit kirjoitti tietokirjailija Marja Huo-vila, mutta teokseen sisältyy monen muunkin kirjoittajan tekstejä . Kokonaisuuden toimittivat viestintäpäällikkö He-li Vastamäki sekä Keudan historiikkityöryhmä, johon kuu-luivat Huovilan ja Vastamäen lisäksi kuntayhtymän johta-ja Hannu Heikkilä, aikuisopiston rehtori Riitta Narko se-kä Keudan jo eläköityneet johtohahmot Rauno Hoikkala, Martti Laukkanen, Tapani Ranki ja Pentti Rauhala .

Ottopojasta lempilapseksi

keuda 50 Vuotta

V

Keudan historiateos julkaistiin.


Juhlavuoden kohokohta SAKUstarsErityistäpainoarvoa juhlavuodelle toiSAKUstars-tapahtu-man eli ammatillisen koulutuksen kulttuurikilpailujen jär-jestäminen Järvenpäässä 17 .–19 .4 .2012 . SAKUstars on vuo-sittain huhtikuussa järjestettävä kulttuurikilpailu, jonka tar-koitus on kannustaa ammattiin opiskelevia kulttuurihar-rastuksessa ja antaa opiskelijoille mahdollisuus tuoda esiin sellaista osaamista, joka ei oppilaitoksen arjessa välttämät-tä tule esiin . Yhteensä kilpailuihin ja ennakkotyösarjoihin osallistui 1 100 opiskelijaa . Itse tapahtumaan saapui yli 700 kilpai-levaa opiskelijaa kisahuoltajineen . Mukana on monipuoli-nen kirjo kulttuurin eri osa-alueita . SAKUstars-teemamme oli ”Rauhaa ja Rakkautta” . SAKUstars 2012 -tapahtuman suuret yhteiset tilaisuu-det pidettiin Järvenpään Rantapuistoon pystytetyllä Keu-da Areenalla . Kaikki kisatapahtumat olivat Järvenpäässä ja

kaupunki on yksi tärkeistä yhteistyökumppaneistamme . Keudan SAKUstars-tiimi valmisteli kisat innolla ja pe-rusteellisesti kisojen projektipäällikön Jussi Kaatrasalon johdolla . Kisojen järjestelyihin osallistui noin 900 Keudan opiskelijaa ja henkilöstön jäsentä . 50-vuotisjuhlien koho-kohta oli juhlavieraiden osallistuminen SAKUstarsin ava-jaisiin ja huikeiden esitysten seuraaminen . Keudan opiske-lijat menestyivät hyvin omissa kisoissamme saavuttaen 12 mitalisijaa, joista puolet oli kultaisia . Iloisia ilmeitä Keuda GaalassaHenkilökunta kokoontui vielä juhlistamaan merkkivuotta Keuda Gaalaan, joka pidettiin syyskuun alussa Keuda-ta-lossa Keravalla . Illan kulttuuriannista vastasi Riku Niemi Orchestra solisteinaan Jorma Kääriäinen ja Hanna Paka-rinen .

Malja Keudalle! Syyskuussa henkilöstö juhli 50-vuotiasta työnantajaansa Keuda Gaalassa.

Rauhaa ja rakkautta -teema näkyy tässäkin SAKUstars-seinämaalauksessa.

Keudan omaa SAKUstars-tapahtumaa ideoitaessa näki päivän-valon Keuda Sammakko, joka tässä jammaa Keuda Areenan lavalla Saku-hahmon sekä opis-kelijajuontajien kanssa.


Uudistettu organisaatio siivittää Keudan menestystä myös tulevaisuudessaKeuda astui vuoteen 2012 uudistuneena . Uuden organi-saation perimmäisenä tarkoituksena on parantaa toimintaa ja tehdä Keuda opiskelijoille ja asiakkaille entistä parem-maksi opiskelupaikaksi ja yhteistyökumppaniksi . Keudan ammattiopisto ja aikuisopisto korvasivat 1 . tammikuuta 2012 lähtien aikaisemmat viisi paikkakunta-kohtaista ammattiopistoa sekä Keuda Aikuiskoulutuksen . Uudistettu Keuda pyrkii taloudelliseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä kasvavan aikuiskoulutuksen entistä pa-rempaan huomioon ottamiseen . Organisaatiomuutos ei lisännyt eikä vähentänyt työ-paikkoja Keudassa, mutta mahdollisti jonkin verran työn-kiertoa kuntayhtymän sisällä .

Johtoryhmät tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan takeinaOrganisaatiouudistuksen jälkeen kuntayhtymän johtoryh-mää supistettiin ja Keudan ammattiopistolle ja Keudan ai-kuisopistolle perustettiin omat johtoryhmät . Näin pystyttiin keskittämään johtoryhmien ajankäyttöä kullekin kokoon-panolle keskeisiin asioihin ja tehostamaan niiden ajankäyt-töä .

Uusi uljas Keuda

organisaatio ja johtaminen

keudan organisaatio 2012

Yhtymä-valtuusto

Yhtymä-hallitus

Konsernihallinto ja konsernipalvelut

Oppisopimuskeskus

Toimialat ja ammatilliset

neuvottelukunnat

Keudan ammattiopisto

Keudan aikuisopisto

Yhtymäpalvelut

Tarkastus-lauta-kunta

Ammatti-osaamisen toimikunta


johtoryhmien kokoonpanot 2012

Kuntayhtymän johtoryhmä• HannuHeikkilä, kuntayhtymän johtaja • HannuLaurila, talous- ja hallintojohtaja • TiinaHalmevuo, arviointijohtaja • AnneliManninen, kehitysjohtaja • PekkaAittoniemi,rehtori, Keudan ammattiopisto • RiittaNarko,rehtori, Keudan aikuisopisto • AnneVuorinen,oppisopimusjohtaja, Keudan oppisopimuskeskus • TimoTervo, tietohallintopäällikkö • HeliVastamäki, viestintäpäällikkö • MaaritFlinck, asianhallintapäällikkö, johtoryhmän sihteeri

Keudan ammattiopiston johtoryhmä• PekkaAittoniemi, rehtori • KaijaArpiainen, toimialarehtori (palvelualat ja luonnonvara-ala) • MikaHagelin, toimialarehtori (tuotanto ja tekniikka) • Juha-PetriNiiranen, toimialarehtori (hyvinvointi- ja kulttuurialat) • HennaHyytiä, opetuspäällikkö • ErjaKärnä,opiskelija- asioidenpäällikkö/ Johanna Leinonen, Vs . opiskelija-asioiden päällikkö • TarjaKoskinen, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

Keudan aikuisopiston johtoryhmä• RiittaNarko,rehtori• RistoAsp,toimiala- päällikkö (tekniikan ja liikenteen ala) • AnneHosio-Paloposki, toimialapäällikkö (hyvinvointialat) • AriIkävalko, asiakkuuspäällikkö • OutiKomi,toimiala- päällikkö (palvelualat)• PaulaNiemelä,toimiala- päällikkö (luonnonvara- ja ympäristöala) • RiikkaSiitonen,toimiala- päällikkö (kulttuuri- ja media-ala) ja kehittämis- päällikkö• TarjaKoskinen, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

Keudan johtoryhmä: Maarit Flinck, Heli Vastamäki, Hannu Laurila, Tiina Halmevuo, Riitta Narko, Anneli Manninen, Anne Vuorinen, Hannu Heikkilä, Pekka Aittoniemi ja Timo Tervo.

Yhtymäpalveluiden johtoryhmä• HannuLaurila, talous- ja hallintojohtaja• IirisKauneela, ruokapalvelupäällikkö• VesaTakko, kiinteistöpäällikkö• TimoTervo, tietohallintopäällikkö• JaanaVainio, siivouspäällikkö


Yhtymävaltuusto ja -hallitus kehittämisen keskiössäKeudan yhtymähallituksen työtä on hallinnut uuden orga-nisaation käyttöönottoon, mittaviin rakennusinvestointei-hin sekä koulutustarjonnan suunnitteluun liittyvä päätök-senteko . Olemme tehneet Keudan omistajakuntien kans-sa jatkuvaa yhteistyötä koulutustarpeiden, koko ikäluokan kouluttamisen ja koulutuksen kehittämisen suhteen . Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Aarno

Järvinen Tuusulasta ja hallituksen puheenjohtajana Hans Kanerva Mäntsälästä . Yhtymävaltuustolla ja -hallituksel-la on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa kuntayhtymän perussopimuksessa edellytettyä tehtävää eli järjestää jä-senkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tar-peellista ammatillista koulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä .

Yhtymähallitus 2009–2012 alhaalta ylös, vasemmalta oikealle: Jari Flinck (valtuuston I varapj.), Kari Kinnunen (valtuuston II varapj.), Hans Kanerva (pj.), Aarno Järvinen (valtuuston pj.), Antton Hägglund, Pertti Enovaara (varapj.), Pekka Kauhanen, Anna Melgin, Eija Heikkilä (Keudan pääluottamusmies), Kaija Tuuri, Maija-Liisa Pyykkönen, Soile Haukkaluoma, Hannu Laurila (Keudan talous- ja hallintojohtaja), Hannu Heikkilä (kuntayhtymän johtaja), Eira Storm (Keudan luottamusmies) ja Maarit Koivulammi (Keudan luottamusmies). Kuvasta puuttuu Petri Graeffe.


eudan ammattiopistossa järjestettiin toimintavuonna 2012 koulutusta kaikilla koulutusaloil- la yhteensä 27 perustutkintoon ja 40 eri ammattiin . Lisäksi järjestettiin nivelvaiheen kou- lutuksena ammattistarttia, kotitalousopetus-ta, valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta se-kä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmis-tavaa koulutusta . Painotetun keskiarvon mukainen kou-lutukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä oli 3 519, mikä on 229 vähemmän kuin talousarviossa arvioitu opis-kelijamäärä . Ammattiopisto toimi kuudella paikkakunnalla kymme-nessä eri yksikössä ja koulutus oli organisoitu kolmeksi eri toimialaksi: tuotannon ja tekniikan, palveluja luonnonva-ra-alan sekä hyvinvointialan toimialoiksi . Ohjaavat koulu-tukset kuuluivat hyvinvointialaan . Useimmissa yksiköissä toteutettiin useamman toimialan koulutusta ja kukin yk-

sikkö toimi talousarviossa määriteltyjen suunnitelmien ja tutkintorakenteen mukaisesti . Aikuisopisto toimi pääosin yhteisissä rakennuksissa ja opiskeluympäristöissä ammat-tiopiston kanssa .

Vetovoimainen ammattiopisto

ammattiopisto

”Uuden organisaation keskei-simpiä tavoitteita oli yhden-mukaistaa eri toimipisteiden toimintatapoja. Toimiala-kohtainen organisaatio on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.”

PEKKA AITTONIEMI, rehtori

40eri ammattiin.

Vuonna 2012 koulutusta annettiinK


eudan ammattiopiston ammatilliseen perus- koulutukseen yhteishaussa ensisijaisesti hake- neiden määrä oli 2 050. Ensisijaisia hakijoita oli 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ha-kijoita oli silti 1,48 aloituspaikkaa kohti. Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulu-tuksen opiskelijamäärä oli 4 234. Keski-Uudenmaan koulu-tuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2012 oli 4 160 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräinen vuo-tuinen opiskelijamäärä oli 1 165. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 302 opiskelijatyövuotta. Työvoimapoliittiseen koulutukseen pa-nostettiin aikaisempaa enemmän. Kansanopistokoulutus jatkui entisellään. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2012 lopussa 197 186 henkeä. 16-vuotiaiden ikä-

Keuda on suosittu oppilaitosK luokka alueella oli noin 2 700. Järjestämme myös kuntout-tavaa ja valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmis-tavaa koulutusta ja toteutamme vuosittain kaksi talouskou-luryhmää. Valmistavissa koulutuksissa oli toimintavuonna yhteensä 125 vuosiopiskelijaa. Opiskelijoistamme tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea n. 12,5 %. Keudan oppilaskunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää Keu-dan toimipisteiden oppilaskuntien yhteistyötä ja toimia nii-den edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutuk-sesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiske-lijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä teh-dä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevissa asioissa. Yhtymähallituksen kokouksissa on oppilaskunnan edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella.

toiminnan painopistealueet

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusSaadun opiskelijapalautteen perusteella opiskelijat oli-vat uudessa organisaatiossa yhtä tyytyväisiä opiskeluunsa kuin vanhassakin . Opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,5 asteikolla 1–5 . Valmistuneiden opiskelijoiden palautteen keskiarvo oli 2,74, mutta se ei ole edellisen kanssa vertai-lukelpoinen, koska asteikko oli 1–4 . Opiskelijoiden työllisyys toteutui ennakoitua parem-min työttömyysasteen ollessa 11,9 % valmistuneista (tavoi-

te 13,0 %) . Jatko-opintoihin haki 12,8 % opiskelijoista, mi-käon1,6%ylimittaritavoitteen.Ensisijaistenhakijoidenmäärä aloituspaikkaa kohden oli 1,48 opiskelijaa, mikä ylittää tavoitearvon lähes kolmella kymmenyksellä . Yhteis-kunnallista ja asiakasvaikuttavuutta kuvaavat mittarit to-teutuivat kaikilta muilta osin paitsi valmistuneiden opiske-lijoiden antama palaute, mikä oli kerätty muusta arvioin-nista poikkeavasti 1–4 asteikolla . Opiskelijoiden työttömyysasteessa ei ollut suuria ala-

Keuda on tarjonnut ammatillista koulutusta Sipoossa kymmenen vuoden ajan. Tässä opis-kelijat nauttivat mehua ja kakkua sen kunniaksi.


SAKKI ry antoi Keudan ammatti-opistolle arvonimen ”Vuoden Amis-oppilaitos 2012”.

kohtaisia eroja . Parasta työllistyminen oli liikealoilla, työt-tömyysaste 10,4 % . Jatko opintoihin hakeutuneiden koh-dalla erot alojen välillä olivat sen sijaan suuret. Enitenjatko-opintoihin hakijoita oli hyvinvointialalla (21,6 %) . Opiskelijapalautteen keskiarvojen vaihteluväli yksiköiden kesken oli 3,3–3,8 .

Prosessit ja rakenteetArvioitaessa opetusprosessia (toiminnan pääprosessi) on läpäisyaste kaikkein merkittävin toiminnan onnistumista kuvaava mittari . Ammattiopiston toteutunut läpäisyasteen mittariarvo oli 64,4 %, tavoitteen oltua 63,8 % . Arvo siis ylittyi 0,6 kymmenystä . Alakohtaisessa vertailussa parhaan tuloksen saavutti luonnonvara-ala (72,6 %) . Tähän arvoon kaikkien muidenkin alojen pitäisi jatkossa pyrkiä . Keskeyt-tämismittarissa, joka on tavallaan läpäisymittarin vastapuo-li, tavoiteltiin 5,7 % ns . negatiivisia keskeyttäneitä . Mitta-rin arvoksi muodostui 4,6 % . Keskeyttäneitä oli täten arvi-oitua vähemmän . Vähiten keskeyttäneitä oli hyvinvoinnin ja kulttuurin toimialalla (2,6 %) . Toimintavuonna suoritet-tujen perustutkintojen määrä oli 1 014, mikä on 98 arvioi-tua enemmän . Keudan ammattiopistossa on toteutettu mm . laajamit-tainen pedagogien toiminnan kehittämisohjelma, jossa mukana on ollut kolme valmentajaa Haaga-Helian opet-tajakorkeakoulusta . Ohjelman yhteydessä on myös päivi-tetty ammattiopiston pedagoginen ohjelma vuosille 2013–2015 . Ohjelma hyväksyttiin ja vahvistettiin yhtymähallituk-sen kokouksessa 14 .2 .2013 . Opiskelija-arviointia ja todistusten laatimista varten on laadittu yksiköiden kaikille prosessiin osallistuville henki-

löryhmille ja johdolle selkeät ohjeet ja aikataulu, joista on pidettävä kiinni . Kuraattoreiden ja opinto-ohjaajien toimintasuunnitel-mat valmistuivat elokuussa 2012 . Niiden mukaista toimin-taa johtaa opiskelija-asiain päällikkö . Toimintasuunnitel-mat tukevat ja edistävät merkittävästi ohjauksen toteutta-mista yhteisten periaatteiden mukaisesti .

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiHenkilöstön osaamista arvioidaan ammattiopistossa ope-tushenkilöstön kelpoisuusasteella, joka oli verrattain kor-kea . Opetushenkilöstöstä 86,8 %:lla oli tehtävän edellyt-tämä kelpoisuus, kelpoisuustavoite oli 80,1 % . Työhyvin-vointia mitattiin joka toinen vuosi toteutettavalla henki-löstökyselyllä, josta saadun palautteen keskiarvo oli sama kuin talousarvioon määritelty tavoite (3,4) . Palautteen kes-kiarvo kuitenkin putosi edelliseen kyselyyn verrattuna 0,2 kymmenystä . Opetushenkilöstön osalta kerättiin tietoa myös opettajien osallistumisesta työelämäjaksoille ja työs-kentelystä omassa yrityksessä . Vuoden aikana työelämä-jaksolle osallistui viisi opettajaa ja kuusi toimi opetustyön ohella omassa yrityksessä .

Resurssit ja talousResursseja ja taloutta seurattiin opiskelijapaikkojen käyt-töasteella, keskimääräisellä ryhmäkoolla ja talousarvion toteutumisella . Vuoden opiskelijapaikkojen käyttöaste oli 100,4 tavoitteen oltua 103,4 . Keskimääräinen ryhmäkoko oli 18,5 eli 0,7 kymmenystä yli tavoitteen . Talousarviotulos ylittyi 15,7 %, eli tulos oli erinomainen .


piskelijamme menestyivät hyvin Tai- taja 2012 -kilpailuissa Jyväskylässä. Keudasta pääsi Taitaja-finaaliin 20 kilpailijaa. Keudan edustajat saavut-tivat upeasti seitsemän mitalia: kultaa Niko Etula (kondiittori), hopeaa Susanna Laitala (kondiittori), Patrick Nordström (asiakaspalvelu), Viljo Lehtovä-re (levy ja hitsaus) ja Paul Kylliäinen (elektroniik-ka), pronssia Iivo Rantahila (tietokoneet ja verkot) ja Heli Haapatalo (kukkasidonta). Keudalla oli vahva edustus myös Belgian Spa-Francorchampsissa järjestetyissä EuroSkills 2012 -kil-pailuissa lokakuussa. Lähihoitajalajissa kilpaili Heli Petersohn, Tiina Lampinen mitteli puhdistuspalve-lulajissa, Heli Haapatalo kilpaili lajinaan floristiikka ja muuraustaidoissa mitteli Toni Kettunen. Parhai-ten heistä pärjäsi Tiina Lampinen, joka toi mukanaan hopeaa yksilölajista ja pronssia ryhmälajista. Keudalla oli EuroSkillsissä myös kolme ekspert-tiä, jotka toimivat kilpailussa asiantuntijoina sekä tuomareina. Floristiikka-lajin ekspertti oli koulutta-ja Leila Alamiekkaoja Saaren kartanosta. Puhdistus-palvelun eksperttimme oli puolestaan lehtori Tiina Joensuu Järvenpään Sibeliuksenväylän koulutusyk-siköstä. Muuraus-lajin eksperttinä toimi lehtori Rai-mo Aatsinki Mäntsälän Lukkarinpolun koulutusyk-siköstä. Kaikilla kolmella on pitkä kokemus kansalli-sista ja kansainvälisistä ammattitaitokisoista.

Menestystä ammattitaitokisoista

Otoimintaympäristön keskeiset muutokset

Keudan organisaatiouudistus tuli voimaan vuoden 2012 alusta . Toimintavuosi oli uuden organisaation sisäänajon vuosi . Toimintasääntöä oli työstetty pitkään ja se vaikutti perusteelliselta ja selkeältä . Käytännön toiminta osoitti kui-tenkin, että monet asiat oli keskustelun kautta selvennettä-vä yksityiskohtia myöten . Vastuut ja tehtävänkuvat ammat-tiopiston hallinnossa kirkastuivat vähitellen kevään 2012 aikana . Toiminnan käynnistymistä hidasti hieman se, et-tä uusien esimiesten rekrytointi tapahtui vähitellen tammi-helmikuun aikana . Uuden organisaation keskeisimpiä tavoitteita oli yh-denmukaistaa eri toimipisteiden toimintatapoja . Toimiala-kohtainen organisaatio on osoittautunut hyväksi ratkaisuk-si haettaessa yhteisiä toimintalinjoja ja -tapoja . Koulutus-alojen opetushenkilöstön erilaiset virkaehdot aiheuttavat jatkuvasti tulkintavaikeuksia sopimusten soveltamisessa . Eriyksiköissäeiuudestaorganisaatiostahuolimattapysty-tä toimimaan täysin samalla tavalla . Keudan rakennuskantaa on viime vuosina uudistettu monessa eri kohteessa . Opetustilamme ja -laitteemme ovat ajanmukaiset ja erinomaisessa kunnossa . Viimeisimpinä laajennuskohteina valmistuivat toimintavuonna lisätilat Tuusulassa Kirkkotielle, Nurmijärvellä Lopentielle, Järven-päässä Wärtsilänkadulle, Keravalla Keskikadulle ja Mäntsä-lään Saaren kartanoon . Tilatarvetta ovat viime vuosina li-sänneet lähinnä sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen määrän lisäys sekä aikuisopiston toimintojen uudelleenor-ganisointi .

Kultamitalisti Niko Etulan tarkkaa suoritusta Taitaja-kisoista.

64,4%Ammattiopiston toteutunut läpäisyaste oli vuonna 2012


Näkökulma

Yhteiskun-nallinen ja asiakas-vaikuttavuus

Prosessit ja rakenteet

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Resurssit ja talous

strategia- ja tulosmittaritKriittiset menestystekijät

Tyytyväinen opiskelija

Asiakastyytyväisyys

Koulutustarjonnan vetovoima

Opetusprosessin sujuvuus

Kustannustehokkaat tukiprosessit

Pätevä, osaava ja uudistus-haluinen henkilöstö

Resurssien tehokas käyttö

Arviointikriteeri

Nopea työelämään sijoittuminen

Jatko-opintoihin sijoittuminen

Opiskelijapalaute

Valmistuneet opiskelijat -kysely

Työnantajapalaute

Koulutustarjonnan vetovoima

Monipuoliset koulutuksentotuttamistavat

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat

Opiskelijahuollon toimivuus

Sisäisen asiakkuuden huomioiminen

Osaamisen uudistaminen

Suunnitelmallisuus

No

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

Mittari

Työttömyysmittari %

Jatko-opiskelumittari %

Opiskelijapalautteen ka.

Kyselyn keskiarvo

Kyselyn keskiarvo

Vetovoimamittari

Läpäisymittari, %

HOJKS-läpäisymittari %

Keskeyttämismittari, %

Suoritetut tutkinnot, lkmPerustutkinnot, ops-perust.

Yhtymäpalvelujen asiakas-kyselyn keskiarvo

Kelpoisuusmittari, %Opetushenkilöstö

Talousarvion toteutuminen

Tot-12

11,9

12,8

3,5

2,7 *)

-

1,4

64,4

54,7

4,6

1014

3,3

86,8

115,2

Ta-12

13,0

10,2

3,2

3,2

-

1,2

63,8

63,0

5,7

916

3,3

80,1

100,0

*) Mitattu asteikolla 1–4


Näkökulma



Resurssit ja talous

määrämittaritKriittiset menestystekijät

Tyytyväinen opiskelija

Kuntien toisen asteen koulutustarpeeseen vastaaminen

Motivoitunut henkilöstö

Henkilöstön osaaminen

Järjestämislupapaikkojen riittävyys

Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko

Vakaa talous

Arviointikriteeri

Opintojen valintamahdollisuus

Koulutustarjonnan kattavuus

Aloituspaikkojen täyttöaste

Koulutustarjonnan monipuolisuus

Kansainvälinen yhteistyö

Sitoutuneisuus

Työelämäyhteydet

Opiskelijapaikat

Investointikyky

No

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

Mittari

Suoritetun kurssivaihdon määrä yht.

Keudan opiskelijoiden suorittamat lukiokurssit

Lukio-opiskelijoiden suorit-tamat kurssit Keudassa

Yo-tutkinnon suorittaneet %

Aloituspaikat suhteessa ikä-luokkaan

Aloittaneet opiskelijat 20.9/aloituspaikat %

Opiskelijamäärämittari:Ammatillinen peruskoul. yht.

Opetussuunnitelmaperust.

josta erityisopiskelijat

Ei tutkintoon johtava koulutus:

Ohjaava ja valmentava koul.

Valmentava ja kuntouttava koulutus

Talouskoulu

Maahanmuuttajat

Kansainvälisyysmittari:

Lähtevät opiskelijat, %

Tulevat opiskelijat, lkm

Lähtevät opettajat, %

Tulevat opettajat, lkm

Henkilöstöpalaute

Työelämäjaksolle osallistuneet opettajat %,(väh. 2vk jaksot)

Omassa yrityksessä toimivat %

Käyttöaste, %

Keskimääräinen ryhmäkoko

Investointien tulorahoitus, %

Tot-12

1651

1591

60

3,3

50,9

101,7

3645

3519

479

78

11

22

15

3,8

35

10,9

18

3,4

5,1

5,8

100,4

18,5

59,4

Ta-12

1885

1688

197

5,5

47,0

102,3

3748

3630

443

72

17

14

15

4,0

53

14,0

24

3,4

4,9

5,3

103,4

17,8

50,5


eudan aikuisopisto on toteuttanut tutkintoon johtavaa koulutusta näyttötutkintoperusteisena hyödyntäen eri koulutus- ja rahoitusmuotoja . Aikuisopistolla on järjestämislupa n . 70 eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon . Li-säksi aikuisopisto on toteuttanut työelämälle kysyntäläh-töisesti täydennyskoulutusta sekä erilaisia räätälöityjä kou-lutuksia ja toteuttanut muita työelämän kehittämis- ja pal-ve lutehtäviä . Käyttöön otettu CRM-järjestelmä tukee tätä toi mintaa . Asiakaspalautteen perusteella aikuisopisto on pys tynyt hyvin toteuttamaan Keudan visiota, jonka mukai-sesti tavoitteena on kuulua aikuiskouluttajien parhaimmis-toon .

HyvinvointialatOpiskelijamäärä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli lä-hes 400 . Heistä suurin osa, lähes 90 %, kouluttautui lähi-hoitajan ammattiin . Päätoimisia kouluttajia oli toimintakau-den päättyessä 16 .

Kulttuuri- ja media-alaAlalla on ollut opiskelijoita yli 300 . Päätoimisia kouluttajia oli yksitoista ja sivutoimisia kouluttajia kymmeniä .

Luonnonvara- ja ympäristöalaTutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä oli noin 280 opiskelijaa . Opetushenkilökunnan määrä oli 15 . Lisäksi opetusmaatilan ja -puutarhan ohjaushenkilöstö on toimi-nut myös aikuisopetuksen tukena .

PalvelualatOpiskelijamäärä oli yli 400 opiskelijaa . Henkilökunnan määrä oli 11 .

Tekniikan ja liikenteen alaOpiskelijamäärä oli tutkintotavoitteisessa koulutuksessa yli 300 opiskelijaa . Päätoimisen opetushenkilöstön määrä oli 18 .

Aikuiskouluttajien parhaimmistoa

aikuisopisto

”Keudan aikuisopiston ensim-mäisen toimintavuoden tulos oli erinomainen. Uusi organisaa-tiorakenne on mahdollistanut aikuiskoulutuksen kehittämisen kokonaisuutena ja jo nyt on nähtävissä, että ratkaisu on ollut onnistunut.”

RIITTA NARKO, rehtori

K


Keudan aikuisopisto järjesti ensimmäiset yhteiset valmistujaiset joulukuussa 2012.


Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusAikuisopiskelijoiden määrä, erityisesti oppisopimusopis-kelijoiden, on kasvanut merkittävästi kuluneen vuoden ai-kana . Tutkintoja (esim . pelialan koulutus) ja koulutuksia on kehitetty yhdessä työelämän kanssa . Työvoimatarpee-seen on pyritty vastaamaan lisäämällä ja kohdentamalla koulutustarjontaa esim . hyvinvointialoilla (vanhustyön eri-koisammattitutkinto) ja tekniikan ja liikenteen alalla (kul-jettajakoulutus) . Opiskelijapalaute ylitti kaikilla toimialoilla asetetut tavoitteet . Ohjaustoimintaan on kiinnitetty erityistä huomiota ja läpäisyssä asetetut tavoitteet ylitettiin ammat-ti- ja erikoisammattitukinnoissa . Perustutkintojen läpäisys-sä toimialakohtaiset erot ovat suuret ja niihin on jatkossa kiinnitettävä huomiota . Opiskelijoiden työllistyminen on ollut hyvää . Osaava Uusimaa -hanke (yritysyhteistyö pk-sektorin kanssa) ja asiakkuuksienhallintajärjestelmän käyt-töönotto ovat edesauttaneet yritysyhteistyötä .

Prosessit ja rakenteetKeudan organisaatio muuttui 1 .1 .2012 . Aikuisopiston or-ganisaatio on erittäin matala, mikä on tehnyt toiminnas-ta joustavaa . Organisaatiorakenne on todettu toimivaksi ja toimenkuvat selkeiksi . Kuluneen vuoden aikana on jatket-tu aikuisopiston toimintaprosessien kuvaamista IMS-jär-jestelmään . Aikuisopiston prosesseja kehitettiin erityises-ti vertaisarvioinnin avulla . Aikuisopistossa toteutettiin ver-taisarviointia kansainvälisellä tasolla (EuroPeerGuid-pro-jekti, ammatillisen aikuisohjauksen arviointi), kansallisella tasolla (OPH:n rahoittama lisäkoulutuksen laadun kehit-tämishanke, kohteena vaikuttavuus sekä laadunhallinta ja arviointi) sekä sisäisenä arviointina toimialojen kesken (kohteena tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilö-

kohtaistaminen) . Prosessien ja rakenteiden toimivuutta on mitattu suoritettujen tutkintojen määrällä, sekä läpäisy- ja keskeyttämisprosenteilla . Suoritettujen tutkintojen määräs-sä ei päästy asetettuihin tavoitteisiin . Tutkintotilaisuuksien toteutumisen ja tutkintotoimikunnan työskentelyn aikatau-lut ovat olleet vaikeasti ennakoitavissa . Keskeyttämisessä asetettu tavoite saavutettiin ja negatiivisten keskeyttäjien osuutta 5,63 % voidaan pitää erittäin hyvänä . Ohjauspal-veluihin on kiinnitetty erityistä huomiota . Ohjauspalveluita ovat toteuttaneet opinto-ohjaajat, erityisopettajat sekä suo-mi toisena kielenä -kouluttaja . Kuraattoripalveluita on ollut tarvittaessa käytettävissä .

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiHenkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen on ollut yksi Keudan strategisista päämääristä . Aikuisopis-to on panostanut edelleen koko opetushenkilöstön yhtei-siin tilaisuuksiin, joita järjestettiin lukuvuoden aikana kol-me . Keskeisinä teemoina ovat olleet verkko-oppimiseen liittyvät kysymykset sekä prosessien kehittäminen . Aikuis-opiston henkilöstön määrä suhteessa työn määrään on ol-lut haasteellinen ja jatkossa on tarvetta lisätä kouluttajien määrää sekä tarkastella työnjakoa eri toimijoiden välillä . Suurimmalla osalla kouluttajista on pedagoginen pätevyys sekä näyttötutkintomestarin tutkinto . Ne, joilta nämä päte-vyydet puuttuvat, on ohjattu koulutukseen . Kolme koulut-tajaa on osallistunut kuluneen vuoden aikana työelämäjak-solle . Ajantasainen työelämäosaaminen on välttämätöntä aikuiskouluttajina toimiville ja osittain sitä myös ylläpide-tään oman yritystoiminnan kautta . Kouluttajien osallistu-minen omaa ammattitaitoa lisääviin koulutuksiin on ol-


lut aktiivista ja kaikkiaan aikuisopiston opetushenkilöstöl-le kertyi 320 koulutuspäivää kuluneen toimintavuoden ai-kana . Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on nostettu käyty-jen kehityskeskustelun pohjalta yhdeksi tärkeäksi toimin-nalliseksi tavoitteeksi aikuisopistossa . Kukin toimiala on työstänyt oman suunnitelmansa työhyvinvoinnin edistämi-seksi ko . toimialalla . Tekniikan ja liikenteen toimialalla on tehty yhdessä toimipisteessä työpaikkaselvitys riskikartoi-tuksineen . Työpaikkaselvityksen pohjalta on jatkettu yh-teistyötä työterveyshuollon kanssa, jolloin tavoitteena on ollut tarkastella tehtyjen muutosten vaikutusta työympäris-töön sekä työhyvinvointiin .

Resurssit ja talousKeudan aikuisopiston taloudellinen tulos kuluneelta vuo-delta oli erinomainen ja talousarvion tulostavoite ylittyi huomattavasti . Valtionosuusrahoitteisesta koulutuksesta

tulleen perusrahoituksen lisäksi sekä oppisopimus- että työvoimapoliittisen koulutuksen osuus on noussut . Työ-voimakoulutuksen laajan kilpailutuskierroksen tulokse-na, aikuisopisto sai hankintasopimuksia 1,9 miljoonan eu-ron arvosta vuosille 2013–2014, mikä on yli 80 % hae-tusta määrästä . Aikuisopistossa on pystytty hyvin toteutta-maan strategista päämäärää ja käyttämään tehokkaasti eri koulutus- ja rahoitusmuotoja . Hanketoiminnan taloudelli-suuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja aikuisopistossa on päättynyt kuluneena vuotena useita hankkeita, joille ei ole haettu jatkorahoitusta . Henkilöstön saatavuus on ollut haasteellista erityisesti tekniikan ja liikenteen sekä liiketa-louden alalla . Opinto-ohjaukseen on lisätty resursseja rek-rytoimalla yksi kokoaikainen monialainen opinto-ohjaaja sekä lisäämällä ohjausresursseja hyvinvointialoilla . Uusien toimitilojen käyttöönottoa Järvenpäässä Wärtsilänkadulla on valmisteltu sekä samalla valmisteltu luopumista Wärtsi-länkatu 61 sijaitsevista vuokratiloista .

toimintaympäristön keskeiset muutokset

Valtiontalouden mittavat säästöohjelmat vuosille 2013–2015 ovat jo vaikuttaneet aikuiskoulutuksen toimintaedel-lytyksiin ja erityisesti toiminnan ennustettavuuteen . Minis-teriön linjauksia koulutustarjonnan kohdentamisesta on jo huomioitu esim . vähentämällä kulttuurialan koulutusta . Organisaatiomuutos on tuonut toimintaan selkeyttä ja on

hyvä perusta aikuiskoulutuksen kehittämiselle jatkossakin . Yhtenäisten toimintaperiaatteiden määrittäminen on vie-nyt odotettua enemmän aikaa . Uudet toimitilat Tuusulassa ja Wärtsilänkadulla ovat lisänneet toimintaympäristön toi-mivuutta ja työviihtyisyyttä .

Keuda oli näkyvästi esillä Elinikäisen oppi-misen viikon päätapah-tumassa Vanhalla ylioppilastalolla.


strategia- ja tulosmittarit

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Opiskelijapalaute

1 AIPAL-palaute 1)

2 OPAL-palaute 2)


Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot

3 Perustutkinnot Koko tutkinnot

Osatutkinnot

4 Ammattitutkinnot Koko tutkinnot

Osatutkinnot

5 Erikoisammatti- Koko tutkinnot

Osatutkinnot

Läpäisy

6 Perustutkinnot (2-2,5 v)

7 Ammattitutkinnot (1-2 v)

8 Erikoisammattitutkinnot (1,5-2,5 v)

Opiskelun keskeyttäneet/purkaneet (negatiiviset keskeyttäjät)

9 Yksikköhint. Koulutuksessa (pt, at, eat)

10 Oppisopimuskoulutuksessa

11 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa

Yhteensä

Keskeyttämis % (neg. keskeyttäjät)


Henkilöstön osaaminen

12 Päätoimiset kouluttajat (E-liite), lkm 31.12.

13 Kouluttajat 31.12., joilla ped.gog.pät.

14 Kouluttajat 31.12., joilla NTM

Resurssit ja talous

15 Talousarvion toteutuminen

tutkinnot

Ta 2012

3,2

3,4

403

136

267

94

58

8

84 %

80 %

80 %

72

30

14

116

63

52

50

100 %

Tp 2012

3,96

3,98

363

103

175

69

31

7

71 %

85 %

80 %

73

28

10

111

5,63 %

66

51

56

155,2 %

1) Keudan kysymysten yleisarvosana2) Yleisarvosana koulutuksesta3) Vuoden aikana kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä


Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Opiskelijamäärät

16 Perustutkinnot (näyttöperusteiset)

yksikköhintaiset (painotettu keskiarvo)

oppisopimusopiskelijat, Keuda 3)

oppisopimusopiskelijat, muut 3)

työvoimapoliittiset 3)

17 Ammattitutkinnot

yksikköhintaiset 3)



työvoimapoliittiset 3)

18 Erikoisammattitutkinnot

yksikköhintaiset 3)



Yhteensä

19 Lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet

20 Kansainvälisyysmittari (väh. 5 pv:n jaksot)

Lähtevät kouluttajat (lkm)

Lähtevät opiskelijat (lkm)


Henkilöstöpalaute aloittain

Työelämäjaksolle osallistuneet kouluttajat(vähintään 2 viikon jakso, lkm)

Omassa yrityksessä toimivat kouluttajat (lkm)

määrämittaritTa 2012

610

202

56

161

289

99

70

6

53

42

18

1606

310

7

11

3,2

6

4

Tp 2012

591

246

60

140

383

142

75

0

85

45

161783

302,82

12

28

3,5

3

3

1) Keudan kysymysten yleisarvosana2) Yleisarvosana koulutuksesta3) Vuoden aikana kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä


ppisopimuskeskuksen tehtävänä oli tarjota pääasiassa aikuisille työelämälähtöistä yhtymästrategian mukaista oppisopimus- koulutusta . Oppisopimusten tilastopäivien opiskelija-keskiarvo oli 1 174,5 . Perustutkintojen suorittajia oli 313 ja lisäkoulutuksen suorittajia 861,5, joista ammattitutkin-toja suoritti 367,5 ja erikoisammattitutkintoja 348 . Tutkin-toon johtamatonta lisäkoulutusta suoritti 146 opiskelijaa . Virtauma oli 1 753 opiskelijaa, joista naisia oli 57 % ja mie-hiä 43 % . Opiskelijoiden keski-ikä oli 38 vuotta . Perustut-kinnon suorittavista 15 % toimi julkisella sektorilla ja 85 % yksityisellä sektorilla . Yrittäjiä opiskelijoista oli 12,4 % eli 217 . Perustutkintojen näyttötutkinnon suoritti 83 opiskeli-jaa, ammattitutkinnon 116 ja erikoisammattitutkinnon 152 opiskelijaa . Osa näytöistä raportoidaan vuoden 2013 puo-lella . Perustutkinnoista suosituimmat olivat sosiaali- ja ter-

veysalan, liiketalouden sekä logistiikan ja talotekniikan perustutkinnot . Lisäkoulutuksessa suosituimpia olivat joh-tamisen erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikois-ammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän am-mattitutkinto . Tietopuolista koulutusta hankittiin 85 eri op-pilaitoksesta .

Osaava verkostoituja

oppisopimuskeskus

”Koulutuksen järjestäjänä lupaam-me asiakkaillemme laadukasta ja luotettavaa osaamisen kehittämis-tä yrityslähtöisesti ja yksilöllisesti, tavoitteena menestyä työelä-mässä. Yhdessä.”

ANNE VUORINEN, oppisopimusjohtaja

351opiskelijaa

Vuonna 2012 tutkinnon suoritti oppisopimuksellaO


Keudan oppisopimus-keskuksen vihreä ”oppikoppi” Keravan MetropoliJuna-tapahtu-massa syyskuussa 2012.


Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusOppisopimuskeskuksessa on keskitytty oman palveluteh-tävän ja roolin kirkastamiseen sekä asiakaslähtöisten, laa-dukkaiden toimintakäytänteiden synnyttämiseen . Priima-hankkeessa tehdyt itsearvioinnit sekä kollegatoimistojen asiantuntijoiden tekemä vertaisarviointi, ovat auttaneet tunnistamaan omia vahvuuksia sekä kehittämiskohteita . Oppisopimuskeskuksessa vahvistettiin sidosryhmäyh-teistyötä verkottumalla säännöllisesti mm . omistajakuntien HR-henkilöiden, Suomen Yrittäjien ja alueellisten yrittä-jäjärjestöjen sekä Keuken ja elinkeino- ja työvoimaviran-omaisten kanssa . Oppisopimustoimintaa esiteltiin lukuisil-le yhteistyökumppaneille, jalkauduttiin kauppakeskuksiin sekä messuille, oppilaitoksiin sekä järjestettiin säännölli-sesti infoja samoin kuin yrittäjäbrunsseja. Erityistä tukeatarvitsevien asiakkaiden palvelun tehostaminen (HOJKS-opiskelijat oppisopimuksessa) sekä 2+1-toimintamallin luominen yhdessä Keudan ammattiopiston vastuuhenki-löiden kanssa ovat käynnistyneet vuoden 2012 aikana . Keudan aikuisopiston kanssa konkretisoitiin koulutusala-kohtaisesti yhteistyötä . Arjen toimintakäytänteitä asiakas-palvelun kehittämiseksi on hiottu koko vuoden ajan . Metropolialueen oppisopimustoimijoiden yhteistyö tii-vistyi käytännölliselle tasolle . Priima-vertaisarviointihanke edesauttoi yhteisten käytänteiden kehitystyötä . Yhteinen työpaikkakouluttajavalmennusten tarjotin avattiin sekä käynnistettiin metropolialueen yrityskumppanuutta tukeva Broker-ohjelma, johon on osallistunut kaksi koulutustar-kastajaasuorittaensamallayritysneuvojanEAT:nopintoja.Oppisopimusjohtaja on osallistunut em . hankkeen suun-nittelu- ja ohjausryhmätyöskentelyyn . Ohjausryhmän pu-

heenjohtajana on toiminut Suomen Yrittäjien puheenjoh-taja Mikko Simolinna . Hankehakemuksia tehtiin yhteistyössä muiden oppi-sopimustoimijoiden kanssa niin vertaisarvioinnin, nuoria työllistävien yritysten kartoittamisen, yrittäjien mentoripan-kin synnyttämisen kuin myös oppisopimusopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisäämisen osalta . Vertaisar-viointihankkeesta saatiin myönteinen jatkorahoituspäätös vuodelle 2013 . Tuettua oppisopimusta sekä nuorten ai-kuisten osaamisohjelmaa koskevat hankehakemukset jä-tettiin OKM:lle loppuvuodesta 2012 . Tutkimus- ja kehit-tämistoiminta on käynnistynyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa; tutkijaryhmässä on myös Keudan op-pisopimuskeskuksen edustus mukana . OKM:n rahoitta-ma Tuettu oppisopimus -hanke päättyi ja lopputulokse-na syntyi, prosessina kuvattu, maahanmuuttajan koulutus- ja työllistymispolku . Prosessi soveltuu lähes sellaisenaan myös nuorisotakuun toteuttamiseen . Toimintavuoden ai-kana osallistuttiin tekniikan alan työnjohtokoulutuskokei-luun . Oppisopimusjohtaja nimettiin valtakunnallisen Osaaja-lehden printti- sekä verkkolehden päätoimittajaksi . Lehteä jaettiin sidosryhmille sekä messuvieraille .

Prosessit ja rakenteetTyöelämän kehitys- ja palvelutehtävä ohjasi toimintaa . Oppisopimuskeskuksen jaetun johtajuuden malli, kou-lutusalakohtainen työparityöskentely sekä kehittävä työ-ote edesauttoivat tuloksellisen toiminnan aikaansaamis-ta . Jokaisen oppisopimuskeskuksessa työskentelevän toi-mintaa ohjaa asiakkaiden tarpeista lähtevä ”Miten voim-


Oppisopimuskeskus näkyy ja kuuluu eri tapahtumissa.

me palvella”-ajattelu sekä sisäinen palvelulupauksemme: ”Olemme luotettava, osaava, nopeasti reagoiva koulutuk-sen ammattilaisista koostuva verkostoyhteistyön osaajatii-mi, joka räätälöi kulloiseenkin asiakastarpeeseen parhaan mahdollisen oppisopimuksen yhdessä kumppanien kans-sa; aina asiakkaan lähtökohdat ja tarpeet huomioiden” . Priima-vertaisarviointihankkeen aikana tarkennettiin ko-konaisvaltaisesti laadukkaan oppisopimuksen prosessi ja samalla vahvistettiin kaikkien oppisopimustoimijoiden vi-ranomaistehtävän mukaista osaamista . Oppisopimuskes-kuksen prosessit mallinnettiin IMS-järjestelmään . Tutkintojen kokonaisläpäisy toteutui talousarvioon asetettuja tulostavoitteita paremmin ja taantumasta huoli-matta ns . negatiiviset keskeytykset eivät lisääntyneet . Op-pisopimusten purkautuminen koeajan jälkeen oli arvioi-tua vähäisempää niin perustutkintojen kuin lisäkoulutuk-senkin osalta . Oppisopimuksen huolellisella edellytysten kartoittamisella ja pedagogisella ohjaustoiminnalla pyrit-tiin vähentämään oppisopimusten purkautumisia . Hakeu-tumisvaiheen henkilökohtaistamiseen kiinnitettiin erityis-huomiota ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettiin . Opiskelijoiden, työpaikkakouluttajien, yrittäjäopiskelijoi-den sekä mentoriensa antama palaute oli likimain tulosta-voitteiden mukainen . Henkilöstöpalaute oli selvästi asetet-tua tulostavoitetta parempi .

Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointiTyöparimallin mukaisesti tarkennettiin työnkuvia . Kaksi koulutussuunnittelijaa vakinaistettiin ja oppisopimusopis-kelija valmistui merkonomiksi . Kaksi koulutustarkastajaa suoritti opettajan pedagogiset opinnot . Kehityskeskustelut ovat antaneet erinomaista tietoa henkilöiden osaamistar-peista ja koulutustoiveista . Keudan sisäisiin koulutus- ja virkistystapahtumiin, Op-so-seminaareihin sekä OKM:n ja OPH:n kutsuseminaarei-hin samoin kuin useisiin oppisopimuksen kehittämisver-kostoihin osallistuttiin aktiivisesti . Teemoitettuja oppisopi-muskeskuksen kehittämisaamupäiviä järjestettiin Keudan eri toimipisteissä . Oppisopimuskeskuksen kehittämispäi-vät järjestettiin Vierumäellä kesällä 2012 . Oppisopimuskes-kuksessa havaittiin remontin jälkeen vesivahinko, mutta työhyvinvointia kuitenkin edistävät muuten viihtyisät toi-mivat työtilat sekä nykyaikaiset neuvottelutilat .

Resurssit ja talousMäärälliset tavoitteet perus- ja lisäkoulutuksen osalta saa-vutettiin talousarvioon kirjattuja tavoitteita jonkin verran alhaisempina . Viranomaistehtävän laadukas hoitaminen edellyttää hakeutumisvaiheeseen panostamisesta, samoin kuin toteuttamisvaiheen systemaattisesta laadun arviointia ja proaktiivista poikkeamiin puuttumista . Taloudellinen tu-lostavoite saavutettiin .

toimintaympäristön keskeiset muutokset

Valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus voi tuoda muu-toksia myös koulutuspalvelujen järjestämiseen . Työllisyys- ja talouskehitys näkyy välittömästi oppisopimustoiminnas-sa . Hallitusohjelman yksi kärkihanke on nuorten aikuisten osaamisohjelma . Sen toteuttaminen edellyttää moniamma-

tillista yhteistyötä, uudenlaista työkulttuuria sekä opinto-polkujen joustavoittamista . OKM:n lisäkoulutuksen paik-kapäätös vähensi Keudan oppisopimuskeskuksen lisäkou-lutuksen resurssia yli 200 paikalla, mikä vaikeuttaa erityi-sesti aikuisväestön koulutustarpeisiin vastaamisessa .


Näkökulma



Resurssit ja talous

strategia- ja tulosmittarit

Sijoittuminen työelämään

Työttömyysmittari %, Peruskoulutus

Työttömyysmittari %, Lisäkoulutus

Opiskelijapalautteen keskiarvo

Tutkintojen läpäisykerroin %

Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. aikuiset

Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. alle 25 v

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk.aikuiset

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk. alle 25 v

Keskeyttämisaste (ns.negatiiviset kesk.)

Peruskoulutus %

Lisäkoulutus %

Purkautuneet sopimukset (koeajan jälkeen)

Peruskoulutus %

Lisäkoulutus %

Talousarvion toteutuminen %

Ta-12

6,3

1,0

3,3

40

35

64

52

2,1

0,8

6,9

7,8

100

Tot-12

8,5

0,7

3,2

48,8

45,35

62,4

45,65

1,4

0,4

5,6

4,1

110,2

Näkökulma



Resurssit ja talous

määrämittarit

Opiskelijamäärämittari, lkm

peruskoulutus

lisäkoulutus

Suoritemittarit

Peruskoulutus 2012

Aloittaneet opiskelijat, lkm

Koulutukseen osallistuneet =virtauma

Koulutuksen keskeyttäneet =purkautuneet ko. vuoden aikana

Koko tutkinnon suorittaneet =ko.kalenterivuoden aikana

Ammattioasaamisen näyttöjen lukumäärä

Lisäkoulutus 2012

Aloittaneet opiskelijat, lkm

Koulutukseen osallistuneet, lkm

Koulutuksen keskeyttäneet, lkm

Koko tutkinnon suorittaneet, lkm

Henkilöstöpalaute

Käyttöaste % *)

Ta-12

1150

350

800

235

475

25

71

10

600

1265

90

195

3,8

155

Tot-12

1174,5

313

861,5

195

442

59

85

29

588

1310

79

270

4,2

167,3

*) verrattuna järjestämisluvan vähimmäismäärään


onsernipalvelujen menoihin sisältyvät luotta- mushenkilöhallinnon menot (yhtymävaltuus- to, yhtymähallitus, tilintarkastus ja ammattiosaamisen toimikunta) sekä varsinaisten konsernipalvelujen menot . Konsernipalvelui-hin kuuluvat mm . hallinto-, talous-, henkilöstö- ja viestintä-palvelut, kuntayhtymän kehittämis- ja hanketoiminta (mm . ennakointi, arviointi ja hanketoiminta), yhtymäpalvelujen yhteiset (ruoka-, kiinteistö- ja tietohallintopalvelut), Kera-va-sali ja muut yhteiset eli työsuojelutoimikunta, henkilö-kuntaneuvosto ja ammatilliset neuvottelukunnat . Konsernipalvelujen nettomenot vuoden 2012 tilinpää-töksessä ovat yhteensä 3 724 665 €, mikä on noin 310 311 € suurempi kuin talousarviossa ennakoitiin . Yhtymävaltuus-ton vuodelle 2012 asettama tilikauden tulostavoitetta ei saavutettu ja se alittui 159 658 €:lla . Vuoteen 2011 verrat-tuna nettomenot kasvoivat lähes 1,0 milj .€ . Tulosalueelle on viime vuosina keskitetty kuntayhtymän yhteisiä meno-ja, jotka eivät varsinaisesti ole hallintoa . Suuri osa menojen kasvusta selittyy näillä rakenteellisilla muutoksilla . Vuoden 2012 osalta menojen kasvua selittää myös kun-tayhtymän juhlavuosi . Kuntayhtymä järjesti SAKUstars 2012 -kilpailut (ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut) osa-na Keudan 50-vuotisjuhlaviikkoa . SAKUstars-tapahtuman kustannusvaikutus vuoden 2012 tilinpäätöksessä on noin 188 000 € ja yhteensä tapahtuman nettokustannukset oli-vat noin 230 000 € . Tämän lisäksi julkaistiin kuntayhtymän historiikki sekä järjestettiin mm . juhlagaala henkilöstölle . Kuntayhtymässä aloitti vuoden 2012 alussa ½-päiväi-nen turvallisuuspäällikkö, toimen sijoituspaikkana on kon-sernipalvelujen tulosalue . Toiminnan nettomenot vuoden 2012 tilinpäätöksessä ovat noin 60 000 € . Kehittäminen, hankkeet, laatu ja ennakointiKeudan kehittämistoiminnan koordinointi hoidetaan Kon-sernipalvelujen tulosalueella . Se sisältää laadunhallinnan

kokonaisuuden ja kehittämishankkeiden kokonaishallin-noinnin . Varsinaisia hankkeita hallinnoidaan myös muilla tulosalueilla (mm . Keudan aikuisopisto) . Keudan kehittä-mis- ja hanketoiminnan nettomenot Konsernipalvelujen tu-losalueella olivat noin 430 000 €, joka on noin 200 000 € enemmän kuin vuonna 2011 . Hankerahoitustaonsaatuusealtaeritaholta(mm.EU-rakennerahastot, opetus- ja kulttuuriministeriö, Aluehallin-tovirasto, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön kes-kus CIMO) . Suurimmat hankkeet vuonna 2012 ovat liit-tyneet opiskelijoiden ohjaukseen, keskeyttämisen vähen-tämiseen ja läpäisyn edistämiseen, opetushenkilöstön työelämäjaksoihin sekä laadunhallinnan kehittämiseen . Keudan laadunhallinnan osalta vuoden 2012 tavoitteis-sa edettiin suunnitellusti . Sähköisen toimintajärjestelmän (IMS) prosesseja päivitettiin uuden organisaation toimin-nan mukaisiksi . Toimintajärjestelmän käyttöönotto etenee HR-työpöydän ja wiki-intran käyttöönottojen rinnalla . Laa-dunhallinnan kehittämissuunnitelma kaudelle 2013–2015 laadittiin osana LARK-hanketta . Suunnitelma sisältää toi-minnan arviointi- ja palautesuunnitelman koko strategia-kaudelle . Vuoden 2012 kärkihankkeena oli ammatillisen kou-lutuksen läpäisyn edistämishanke KOLVI OY yhteistyössä Omnian, Luksian ja Varian kanssa . Hankkeessa kehitettiin nivelvaiheen yhteistyötä, tuettiin aloittavien ryhmien ryh-mänohjausta ja opiskelijahuoltotyötä sekä edistettiin opis-kelijahallintojärjestelmän (Winha) työkalujen käyttöä oh-jauksessa . Keuda toimi myös kaikkien läpäisyhankkeiden kansallisena koordinaattorina . Valtakunnalliseen Osaava-ohjelmaan liittyen jatkettiin henkilöstön osaamisen kehittämistä Uusi Osaaja 2 -hank-keessa . Lisäksi järjestettiin yhteistyössä Pohjola Terveys Oy:n kanssa Keudan esimiesvalmennusohjelma, jonka tar-koituksena oli tukea ja edistää hyvää johtamista sekä työ-hyvinvointia . Se edisti osaltaan uuden organisaation mu-

Vaikuttavaa kehitystä

konsernipalVelut

K


kaista toiminnan johtamista . Keuda hallinnoi UudenmaanYES-keskusta. YES Uu-simaa järjestää opettajille yrityskasvatukseen liittyviä kou-lutuksia ja tapahtumia Keski- ja Itä-Uudellamaalla . Lisäksi Uudenmaan liiton Maakunnan kehittämisraha -hankkeen (Makera) tavoitteena on perustaa kymmenen yrittäjyyskas-vatustyöryhmää Uudellemaalle sekä järjestää ope-yrittäjä-treffejä vuosien 2012–2013 aikana . Vuonna 2012 perustet-tiin yrittäjyyskasvatustyöryhmät Järvenpäähän, Pornaisiin ja Hyvinkäälle . Vuoden 2013 ensimmäinen ryhmä perus-tettiin Porvooseen ja toinen Tuusulaan . KeudahallinnoimyösYESgoestolukio-hanketta.Ta-voitteena on tukea lukion yrittäjyyden ja työelämätietou-den syventämistä sekä yritysyhteistyötä . Käynnistymisvai-heessa oleva hanke toteutetaan vuosina 2012–2013 yhteis-työssä 11 lukion verkoston ja sidosryhmien kanssa . Pää-kohderyhmänä ovat lukioiden opettajat . Työvälineitä ennakointiinEnnakointitoiminta onpainottunut vuoden aikana enna-kointijärjestelmän ja yhteistyöverkoston luomiseen . Kun-tayhtymän neuvottelukuntarakennetta on uudistettu enem-män klusteripohjaiseksi . Klusterineuvottelukunnassa lähei-set yhteistyöalat toimivat yhdessä . Aiemmista 17 neuvot-telukunnasta on muodostettu seitsemän klusteripohjaista neuvottelukuntaa . Neuvottelukuntatoiminnan piiriin kuu-luu sekä nuorten että aikuisten koulutus .

Tilikauden aikana Keuda pyrki ja hyväksyttiin Helsin-ginseudunEnnakointikamarinjäseneksi. Syksyllä käynnistyi Työvälineitä ennakointiin -hanke . Kerava-sali ja kilpailutoimintaKonsernipalvelujen menoihin sisältyvät Kerava-salin me-not ja tulot . Lähtökohta Kerava-salin taloudelle on, että se tulee ns . omillaan toimeen . Tilinpäätöksessä 2011 Kerava-salin nettovaikutus yleishallinnon menoihin on -19 184 €, jonka lisäksi tulevat kiinteistöstä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot . Kuntayhtymä on solminut Keravan kau-pungin kanssa Kerava-salin käyttösopimuksen vuosiksi 2012–2021 . Sopimuksen mukaan Keravan kaupunki mak-saaKeudalleylläpito-jakäyttövastiketta(1300€/kk)jans.tekniikkavastiketta(4900€/kk),jotavastaanKeudamm.toteutti vuonna 2012 näyttämötekniikan perusparannuk-sen ja kunnostuksen, minkä myötä sali soveltuu paremmin myös teatterikäyttöön . Keudan kilpailutoiminnan koordinointi on vuodes-ta 2009 alkaen kuulunut Konsernipalvelujen tulosalueel-le . Yhteisestä budjetista katetaan osallistumismaksut semi-finaaleihin ja finaaleihin sekä majoitus- ja matkakulut fi-naaleihin . Vuoden 2012 kilpailutoiminnan em . menot oli-vat yhteensä 79 161 € (vuotta aiemmin 98 595 €) . Vuoden 2013 talousarviossa kilpailutoiminnan menot lukuun otta-matta SAKUstars-kilpailuja on budjetoitu Keudan ammatti-opiston ja Keudan aikuisopiston tulosalueille .

Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä avaa

organisaatiouudistusta konsernipalveluiden henkilöstölle.Keuda-talon Kerava-sali on tässä täyttymässä keudalaisista 50-vuotisjuhlagaalassa.


Yhtymäpalvelut sisältää kuntayhtymän toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen toiminnot.

htymäpalvelujen perustehtävänä on tarjota koulutuskuntayhtymän eri yksiköille niiden tarvitsemat tukipalvelut laadukkaasti, talou- dellisesti ja tehokkaasti . Yhtymäpalvelut si- sältää toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiin-teistöpalvelujen menot . Tavoitteena on, että yhtymäpalvelut tarjoaa palvelu-henkistä ja joustavaa asiakaspalvelua tehokkaasti . Yhtymä-palvelujen toiminnan yhteisiä tavoitteita ovat asiakastyyty-väisyys, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja työhyvin-vointi .

Laadukkaat toimintaedellytykset

yhtymäpalVelut

”Toimivat tukipalvelut ovat oleellinen osa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Yhtymä-palveluilla on myös tärkeä rooli kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteuttamisessa.”

HANNU LAURILA, talous- ja hallintojohtaja

52henkilöä suoritti työpaikkaohjaajan koulutuksen

Y



Prosessit ja rakenteetYhtymäpalvelujen tuottamista opetuksen tukipalveluis-ta on sovittu yhdessä tilaajan kanssa palvelusopimuksis-sa . Palvelusopimusten päivittäminen uuden organisaation mukaisiksi aloitettiin vuoden 2012 aikana . Yhtymäpalveluissa tehdään sisäinen asiakastyytyväi-syyskysely joka toinen vuosi . Kysely toteutettiin marras-kuussa 2012 ja kokonaisarvioksi tuli 3,3 (asteikolla 1–5) . Kehittämiskohteiksi nousivat tiedottaminen ja asiakaspal-velun parantaminen . Keuda on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimuk-seen (KETS) maaliskuussa 2011. Energiatehokkuussopi-muksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansääs-tö verrattuna vuonna 2010 kulutettuun energiamäärään . Energiansäästönkokonaistavoiteonkiinteä1,977GWh:nenergiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä . Konkreettisina toimenpiteinä vuonna 2012 jatkettiin mm . yksikkökohtaisten energiatehokkuus-katselmusten tekemistä: Energiakatselmukset tehtiin seu-raaviin Keudan yksiköihin: Wärtsilänkatu 7, Keskikatu 3, Lopentie 20 ja Lukkarinpolku 2 . Siivouspalveluissa on karsittu ja yhtenäistetty työväli-nevalikoimaa . Kertakäyttöisen materiaalin käyttöä (esim . kertakäyttökäsineet) on vähennetty . Perussiivouksien tar-vetta kartoitetaan aikaisempaa tarkemmin . Ruokapalve-luissa kestävän kehityksen mukainen toiminta näkyi mm . raaka-aineostoissa . Lisäksi vuonna 2012 pidettiin yhteis-työssä opetuksen kanssa lautasbiojätekampanja, joka vä-hensi biojätteen määrää . Ruokapalveluilla oli keskeinen rooli SAKUstars-tapah-tuman tukipalvelujen toteuttamisessa . Saadun palautteen

perusteella siinä onnistuttiin hyvin . Tapahtuma lisäsi ruo-kapalvelujen myyntiä noin 40 000 € . Tietohallinto on ottanut käyttöön tietokoneiden käyt-töasteen seurantaraportoinnin ja saanut pohjatiedot lop-puvuoden 2012 koneiden käytöstä . Raportointia hyödyn-netään vielä vuonna 2013 . Kertomusvuonna yhtymähalli-tus hyväksyi Keudan tietohallintolinjaukset ja suunnitel-man vuosiksi 2013–2015 . Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusi tilikartta ja kirjanpito-ohjelmisto (Raindance) . Lisäksi vuoden aikana otettiin käyttöön uusi budjetointijärjestelmä (Budnetti) se-kä matkojen hallintajärjestelmä (Populus) ja ns . HR-työ-pöytä . HR-sovellusten käyttöönotto jatkuu edelleen vuon-na 2013 .

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiYhtymäpalveluissa tehtiin merkittävä panostus henkilös-tön ohjaamistaitojen lisäämiseksi . Urakka-projektin puit-teissa tarjottiin koko yhtymäpalvelujen henkilöstölle mah-dollisuus suorittaa työpaikkaohjaajan koulutus . Koulutuk-sen suoritti lähes puolet eli yhteensä 52 henkilöä, joista toimistosta oli 4, tietohallinnosta 9, ruokapalveluista 20, kiinteistö- ja siivouspalveluista 19 .

Resurssit ja talousYhtymäpalvelujen nettomenot ovat yhteensä n . 8,85 milj . €, mikä on noin 134 000 € enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin . Vuoteen 2011 verrattuna nettomenojen kasvu oli 580 000 € eli 7,1 % . Menojen kasvua selittää lähes yk-sinomaan ylläpidettävien kiinteistöjen ja tilojen lisäys .

Toimivat ruokapalvelut parantavat opiskelu- ja työtyytyväisyyttä. Kuva on Keudan Ateria-keitaasta Järvenpään Sibeliuksenväylältä.


eudan koko henkilöstön määrä 31 .12 .2012 oli 598 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 391 . Koko henkilöstöstä naisten osuus oli 357 hen- kilöä ja miehiä oli 241 henkilöä . Henkilöstön kokonaismäärä oli lisääntynyt 10 henkilöllä vuodesta 2011 opetushenkilöstön määrän pysyessä ennal-laan .

Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilös-töstä vuonna 2012 oli 83 %, kun se vuonna 2011 oli 79 % . Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti henki-löstö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhtei-siin . Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa . Määräaikaisuuden pe-rusteena voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoitamaansa tehtävään (esim . opetustehtävässä toimivalta henkilöltä puuttuu pedagoginen pätevyys) . Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli vuonna 2012 Keu-dan henkilöstöstä 57 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyö-kyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset) . Henkilöstön keski-ikä on koko Keudassa 48,5 vuotta, kun se oli 48,2 vuotta vuonna 2011 . Henkilöstön keski-ikä vaihtelee tulosalueiden sisällä . On muistettava, että yksi-kön henkilöstö voi muodostua henkilöistä, jotka ovat iäl-tään noin 30 vuotta ja henkilöistä, jotka ovat iältään noin 60 vuotta. Eri-ikäiset henkilöt ovat erilaisissa elämänvai-heissa ja niiden huomioiminen työyhteisön toiminnassa on tärkeää .

”Keudassa on hyvä olla töissä”

henkilöstöraportti

Vakituiset Määräaikaiset NaisetMiehet

lkm

500

400

300

200

100

0

2010

2011

2012

työntekijöistä oli 2012 vakinaisessa työsuhteessa

Keudan henkilöstömäärä tulosalueittain. Vuonna 2010 Keudan henkilöstömäärä oli 563

ja vuonna 2011 henkilöstömäärä oli 588.

Ammatti-opisto

358Aikuis-opisto

76

Oppi-sopimus-keskus 11

Konserni-palvelut 40

Yhtymä-palvelut

113

83%Keudalaisten palvelussuhteen luonne

K


Naisten keski-ikä koko Keudassa oli 47,8 vuotta vuon-na 2012 ja miesten 49,5 vuotta . Keudan henkilöstöstä oli 55-vuotiaita tai vanhempia 175 henkilöä eli 29 % koko henkilöstöstä . Henkilöstös-tä tulee vaihtumaan eläkkeelle jäämisen kautta seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kolmasosa . Tämä asettaa erityisen haasteen osaamisen siirtämiselle työyhteisöissä sekä rekrytoinnille ja perehdyttämiselle . Vuoden 2012 aikana Keudasta lähti vanhuuseläkkeel-le (ml . varhennettu vanhuuseläke) yhteensä 11 henkilöä . Vanhuuseläkkeelle jää neiden keski-ikä oli 64 vuotta 11 kk vuonna 2012 vuotta, kun se oli 64 vuotta 2 kk vuon-na 2011 . Kaikkien eläkkeelle lähteneiden keski-ikä oli 63 vuotta 11 kk . Kuntien eläkevakuutuksen tilasto jen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät van huuseläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 63 vuoden 8 kk iässä. Ennusteen mukaanvanhuuseläkkeelle lähtevien määrä tulee kasvamaan vuo-teen 2016 saakka .

untien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät van- huuseläkkeelle vuonna 2011 keski- määrin 63 vuoden ja 8 kuukauden iäs-sä. Keudasta vanhuseläkkeelle jäävät ovat keskimää-rin lähes 65-vuotiaita. Keudan tekniikan ja liikenteen alan kansainvä-lisyyskoordinaattori Kristina Tuori-Nymanilla olisi jo muutaman vuoden ajan ollut mahdollisuus vetäy-tyä kutomaan sukkaa kiikkustuoliin. Se ei sovi tä-män sosiaalisen ja kansainvälisistä verkostoista naut-tivan naisen pirtaan.– Koen olevani etuoikeutettu, sillä tehtävässäni yh-distyvät työ ja harrastus. Keuda on loistava työnanta-ja. Olen saanut vapauden toteuttaa lukuisia ideoita-ni, Kristina kehuu. Kristina aloitti silloisessa kotitalousopettajaopis-tossa Järvenpäässä kieltenopettajana vuonna 91 ja oli alusta asti mukana oppilaitoksen ”transnationaa-lisessa” toiminnassa. Hän siirtyi kokonaan kv-tehtä-viin 2000-luvun alussa. – Ilmapiiri täällä Keudan hallinnossa on ihana ja so-pii tällaiselle työteliäälle ihmiselle, jolla on rohkeutta tarttua haasteisiin.

Keudalaiset viihtyvät työssään pitkään

K

83%:lla

Keudan työntekijöistä on pätevyys työtehtäväänsä.

vanhuuseläkkeet

työkyvyttömyyseläke

tapaturmaeläke

varhennettuvanhuuseläke

Keudasta eläkkeelle jääneiden määrä 2009–2012 sekä ennuste 2013–2017

lkm

20

15

10

5

02009 2010 2011 2012 2013

ennu

ste

ennu

ste

ennu

ste

ennu

ste

ennu

ste

2014 2015 2016 2017


Keudassa on otettu käyttöön varhaisen tuen toiminta-malli vuonna 2012 . Varhaisen tuen toimintamallin mukai-silla toimenpiteillä pyritään reagoimaan ennakoivasti hen-kilön työkykyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin . Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle lähteneiden määrä ei ole suuri, halutaan silti vaikuttaa ennakoivasti henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen vanhuuseläkeikään saakka . Osa-aikaeläkeläisten määrä Keudassa oli 21 henki-löä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli seitsemän henkilöä . Määräaikaisella kuntoutustuella oli vuonna 2012 kaksi henkilöä . Keudan palvelukseen tuli (vakinaiset palvelussuhteet) 31 henkilöä vuonna 2012 ja palveluksesta lähti viisi henki-löä (muut kuin eläkkeelle lähteneet) . Täten tulovaihtuvuus oli 5,2 %, kun se vuonna 2011 oli 5,4 % . Lähtövaihtuvuus vuonna 2012 oli 0,8 %, kun se vuonna 2011 oli 2,2 % .

Henkilöstön rekrytointiKeudassa oli avoinna vuonna 2012 yhteensä 95 työpaik-kaa sisältäen määräaikaiset työ- ja virkasuhteet), joista 81 oli opetushenkilöstön paikkoja . Avoinna olleisiin paikkoi-hin (kaikki) saatiin yhteensä 1318 hakemusta eli 13,9 ha-kemusta työpaikkaa kohti . Yhtä avoinna ollutta opetus-henkilöstön paikkaa kohti oli 11 hakijaa . Avoinna ollut-ta muun henkilöstön paikkaa kohti oli 30 hakijaa . Keu-dassa avoinna olleita paikkoja hakeneista oli naisia 75 % ja miehiä 25 % . Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminenKeudan koko henkilökunnasta ylemmän korkeakouluas-teen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on suo-rittanut 30 % henkilöstöstä . Opetushenkilöstöstä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tut-

48,5

lkm

12

10

8

6

4

2

0

Koulutuspäivät/henkilö

Ammatti-opisto

Aikuis-opisto

Oppi-sopimus-

keskus

Konserni- ja yhtymä-

palvelut

4,7Keudalaisella oli keskimäärin

koulutuspäivää vuonna 2012

20-24

lkm

120

90

60

30

0

2010

2011

2012

25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-

Keudan henkilökunnan ikäjakauma

Keudalaisten keski-ikävuonna 2012 oli

33Keuda • vuosiKertomus 2012

kinnon on suorittanut 40 % . Keudan ammattiopiston henkilöstöstä 87 %:lla ja Keu-dan aikuisopiston henkilöstöstä 79 %:lla on viran edellyt-tämä pätevyys . Keudassa käydään kehityskeskustelut koko henkilös-tön kanssa . Kehityskeskustelun osana on henkilökohtai-sen osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen . Vuon-na 2012 otettiin käyttöön ryhmän tavoitekeskustelu, jos-sa yhdessä määritetään tiimin tavoitteet tulevalle kaudelle . Ryhmän tavoitekeskustelu toimii henkilökohtaisen kehi-tyskeskustelun tukena . Ryhmän tavoitekeskustelu voi ol-la vaihtoehto henkilökohtaiselle keskustelulle esimiehen ja työntekijän niin sopiessa . Kaikille on kuitenkin tarjotta-va mahdollisuutta henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun, ja se on käytävä vähintään joka toinen vuosi . Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta . Opetushenkilöstön täydennyskou-lutuksen osalta tehtiin yhteistyötä mm . HAMK Ammatilli-sen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatil-lisen opettajakorkeakoulun kanssa . Vuonna 2011 alkanut Keudan esimiesvalmennus jatkui vuonna 2012 . Valmennuksen tavoitteena oli luoda yhtei-nen toimintamalli esimiestyölle Keudassa ja antaa esimie-

eudan työhyvinvointiryhmän tehtävänä

on varmistaa Keudan työhyvinvointia ja

työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden to-

teutuminen, niiden vaikuttavuuden arvi-

ointi, työterveyshuollon seuranta sekä kehittämiseh-

dotusten käsitteleminen.

Työhyvinvointiryhmän määritelmä työhyvinvoin-

nille kuuluu yksinkertaisesti ”Keudassa on hyvä olla

töissä”.

Ryhmän jäsenet kuvassa ovat takaa ja vasemmal-

ta lueteltuina Juha-Petri Niiranen, Hannu Lauri-

la, Riikka Siitonen, Antero Velling, Maria Nissén-

Feldt, Heli Vastamäki, Iiris Kauneela, Päivi Koski ja

Maarit Viitamäki.

Työhyvinvointia keudalaisille

K

Keudalaisten koulutusaste

Opetushenkilöstö Muu henkilöstö

korkea-aste

keskiaste

perusaste

lkm

400

300

200

100

0

91,8 %:lla

opetushenkilöstöstä on korkea-asteen tutkinto.

359 henkilöä

80 henkilöä

29 henkilöä

3 hlöä

105 henkilöä

22 henkilöä


hille työkaluja esimiestyöhön . Valmennukseen kuuluivat osallistujien 360 asteen arvioinnit ja niihin kuuluvat kehit-tämisprojektit . Arvioinnit tehtiin syksyn 2011 aikana . 360 asteen arvioinnit tullaan tekemään säännöllisesti esimiehil-le 2–3 vuoden välein . Keudan ammattiopiston osastonjohtajille tai vastaavas-sa tehtävässä toimiville oli vuoden 2012 aikana kolme val-mennusta, joiden aikana käsiteltiin osastonjohtajan tehtä-viä ja työnkuvaa esimiehenä . Keudan johtoryhmille oli valmennuspäivä keväällä 2012 . Valmennuspäivän tavoitteena oli kirkastaa johtoryh-mien tehtävänkuvaa sekä käydä läpi johtoryhmätyösken-telyn käytänteitä . Keudassa aloitettiin vuonna 2012 sähköisen HR-järjes-telmän käyttöönotto . Vuonna 2012 otettiin käyttöön säh-köiset matkasuunnitelmat ja matkalaskut . Käyttöönotto jat-kuu vuonna 2013, jolloin otetaan käyttöön sähköiset virka-vapauslomakkeet, työsuhteen elinkaareen liittyvät lomak-keet sekä osaamisen johtamisen ja kehittämisen osio . Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointiSairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2012 henkilöä kohti 10,5 päivää, kun niitä oli 11,2 päivää vuonna 2011 henki-löä kohti . Keudan yksiköiden välillä keskimääräinen saira-uspoissaolojen määrä per henkilö vaihtelee alle kahdesta yli kahteenkymmeneen sairauspoissaolopäivään . Keudas-sa on 231 henkilöä, jolla ei ollut yhtään sairauspoissaolo-päivää vuonna 2012 . Työtapaturmista johtuneita palkallisia sairauspoissa-olopäiviä oli 0,4 päivää henkilöä kohti vuonna 2012, kun vuonna 2011 niitä oli 0,6 päivää henkilöä kohti . Keudan varhaisen tuen toimintamalli otettiin käyttöön keväällä 2012 . Toimintamallin tavoitteena on sairauspois-saolojen osalta vähentää niiden määrää mahdollisimman aikaisella reagoinnilla henkilön tai työyhteisön työkyvyn

heikkenemiseen . Malli koulutettiin kaikille esimiehille ke-sällä 2012 . Toimintamallin käytöstä ei ole kerätty tietoa . Mallin käytön tukeminen mm . tietoiskuilla jatkuu vuonna 2013 . Keudan työterveyshuollon palveluntuottaja kilpailutet-tiin syksyllä 2012 . Työterveyshuollon palveluille haluttiin yksi tuottaja koko Keudalle . Tavoitteena on luoda työter-veyshuoltoyhteistyön toimintamalli, jossa on tiivis yhteis-työ henkilöstön, työnantajan, työterveyshuollon, työsuoje-lun ja esimiesten kesken . Yhteistyöllä turvataan henkilös-tön hyvä työkyky ja mahdollisimman oikea aikainen puut-tumien työkykyä mahdollisesti uhkaaviin asioihin sekä oikea-aikaisen työhön paluun tukeminen sairastumistapa-uksissa . Uusi työterveyshuollon palveluntuottaja Attendo terveyspalvelut aloitti 1 .1 .2013 väliaikaisella sopimuksella . Keudan työhyvinvointiryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2012 . Työhyvinvointiryhmä on mm . viimeistellyt varhaisen tuen toimintamallin ja käsitellyt työterveyshuol-toon liittyviä asioita . Työhyvinvointi oli Keudan sidosryh-mälehden teemana syksyllä 2012 . Työhyvinvoinnin toi-mintasuunnitelmaa kehitettiin mm . Kevan Työhyvinvointia strategisesti valmennuksessa . Vuonna 2012 Keudassa oli yksi kuntoremonttiryhmä, jonka teemana oli 50 + Hyvä Ikä . Tasa-arvotilanne Keudassa on ollut voimassa vuodesta 2005 alkaen hen-kilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvosuunnitelma . Opiskelijoita koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunni-telma on hyväksytty vuonna 2010 . Keudan tilinpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasa-arvotilanteesta . Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunnitelman toteutumista . Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasa-arvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhty-

pv

12

10

8

6

4

2

0

Keudalaisten sairauspoissaolopäivät/henkilö

Sairaus-loma

Äitiys-vapaa

Vanhem-painvap.

Hoito-vapaa

Palkallin.virkavap.

Palkatonvirkavap.

Kuntou-tus

10,5Keudalainen oli vuonna 2012

päivää sairaana

Opinto-vapaa

Vuorotte-luvapaa

2010

2011

2012


mässä . Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydenti-lan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn pe-rusteella . Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6 §:ään . Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä ta-sa-arvosta(609/1986)velvoittaatyönantajaaestämäänsu-kupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa paran-tamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä .

Hallintoelinten kokoonpanoYhtymävaltuustossa on yhteensä yhdeksän naisvaltuutet-tua eli 42,9 % jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 12 eli 57,1 % . Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 5 eli 55,6 % ja naisia 4 eli 44,4 % . Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 1 ja miehiä 2 .

Opiskelemaan pyrkineet, hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneetVuonna 2012 yhteisvalinnassa Keudan ammattiopistoon haki opiskelemaan yhteensä 8 183 henkilöä, joista naisia oli 47,3 % ja miehiä 52,7 % . Vuotta aiemmin vastaavat lu-vut olivat 8 229 hakijaa, joista oli 45,7 % naisia ja 54,3 % miehiä . Vuoden 2012 aikana Keudan oppilaitoksissa am-matillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1014 opiskeli-jaa, kun vuonna 2011 ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 071 opiskelijaa . Vuonna 2012 Keudan aikuisopistoon haki opiskele-maan yhteensä 1 235 henkilöä, joista naisia oli 55 % ja miehiä 45 % . Opiskelijatiedot eivät kata kaikkia toimialoja ja koulutuksia, koska osaan koulutuksista on jatkuva ha-ku . Tällöin hakijatietoja ei ole dokumentoitu . Vuonna 2012 Keudan aikuisopistossa suoritettiin 363 perustutkintoa, 175 ammattitutkintoa ja 31 erikoisammattitutkintoa . Lisäksi to-distuksia tutkinnon osan/osien suorittamisesta annettiinperustutkinnoista 103, ammattitutkinnoista 69 ja erikois-ammattitutkinnoista 7 . Perhepoliittisia oikeuksia käyttäneetÄitiysvapaita oli vuonna 2012 yhteensä 686 päivää . Van-hempain- tai isyysvapaata käytettiin yhteensä 889 päivää . Yhteensä vanhempainvapaita oli 1 575 päivää, josta nais-ten osuus oli 83 % . Hoitovapaata, osittaista hoitovapaa-ta tai tilapäisiä hoitovapaita käytettiin 2 386 päivää, josta naisten osuus oli 84 % .

Keudassa on ollut voimassa vuodesta 2005 alkaen henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvosuunnitelma. Opiskelijoita koskeva tasa-arvo- ja yhden-vertaisuussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2010.

Vanhempainvapaita käyttäneiden keudalaisten sukupuolijakauma

83%naisia

17%miehiä


Tilikauden tuloksen muodostuminenKuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannal-ta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti . Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta . Talousarviossa ns . yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 4 367, painotetun keskiarvon mukai-nen toteuma oli 113 opiskelijaa vähemmän eli 4 234 . Vuo-den 2012 opiskelijamäärä ylitti kuntayhtymän järjestämis-luvan (4 160) 74 opiskelijalla . Järjestämisluvan ylittäminen tarkoittaa sitä, että yli menevistä opiskelijoista ei saa ra-hoitusta . Opetus- ja kulttuuriministeriö teki vuoden aikana päätöksen, jolla kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin yhteensä 160 opiskelijalla . Lisäksi ministeriö teki loppu-vuodesta päätöksen, jossa kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin tilapäisesti 56 opiskelijalla . Tämän ansiosta lo-pulliseksi ylitykseksi jäi vain 18 opiskelijaa . Keudan järjes-tämislupaa on vuosina 2007–2012 korotettu yhteensä 960 paikalla, vuodelle 2013 järjestämislupa on 4 240 paikalle .

Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna ainoastaan Lukkarin-polun ja Nurmijärven yksiköissä saavutettiin talousarviossa tavoitteeksi asetettu opiskelijamäärä . Suhteellisesti eniten (33) alle talousarviotavoitteen jäätiin Pekka Halosen akate-miassa . Huomattavaa on, että ensimmäisen kerran kymme-neen vuoteen opiskelijamäärä oli pienempi (16 opiskeli-jaa) kuin vuotta aiemmin . Tilikautta edeltäneiden kolmen vuoden aikana opiskelijamäärä kuitenkin kasvoi poikke-uksellisen paljon . Vuosien 2009–2011 kasvu oli lähes 16,0 % eli 584 opiskelijaa . Peruskoulutuksen osalta oppisopimuksen opiskelija-määrätavoite alittui selvästi, opiskelijoita oli 313 eli 37 vä-hemmän kuin talousarviossa ennakoitiin . Lisäkoulutukses-sa määrällinen tavoite saavutettiin, opiskelijoita oli 861,5 eli 61,5 enemmän kuin talousarviotavoite. Ei-tutkintoonjohtavan koulutuksen määrä oli edelleen suhteellisen suu-ri eli 146, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 143,5 hen-

Numerot kohdillaan

kuntayhtymän tulos 2012

2009 2010 2011 20122001 2002 2003 2004 2005

lkm

4000

3500

3000

2500

20002006 2007 2008

Opiskelijamäärän kehitys

Vuonna 2012 Keudassa opiskeli

4234opiskelijaa


Opiskelijamäärän kehitys koulutusaloittain

Luonnonvara- ja ympäristöala

Tekniikan ja liikenteen ala

Liiketalouden ja hallinnon ala

Luonnontietieteiden ala

Matkailu-, ravitsemis- ja

talousala

Sosiaali- ja terveysala

Kulttuuriala

Humanistinen- ja kasv.a

la

Valmistava ja ohjaava koulutus

Oppisopimuskoulutus

2 000

1 5000

1 000

500

0

2008

2009

2010

2011

2012

kilöä . Vuoteen 2011 verrattuna peruskoulutuksen opiske-lijamäärä kasvoi 14 ja lisäkoulutuksen väheni 34 opiskeli-jalla . Ministeriön säästötavoitteiden mukaisesti Keudan op-pisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiötä leikattiin voimakkaasti vuodelle 2013, tällä hetkellä kiintiö on 678 (644+34) opiskelijaa . OKM:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppi-laitosmuotoisen lisäkoulutuksen vähimmäismäärä on 270 otv . Vuonna 2012 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä 303 (otv), vuonna 2011 vastaava luku oli 261 (otv) . Opiskelijatyövuositoteu-ma alitti talousarviotavoitteen seitsemällä opiskelijalla . Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2012 tilinpäätök-

sessä ovat 57,6 milj . € ja toimintakulut 51,2 milj . € . Vuo-teen 2011 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 4,5 milj . € eli 8,4 % ja toimintakulut 2,9 milj . € eli 6,1 % . Vuoden 2012 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n . 3,2 milj . € enemmän kuin ennakoitiin . Tulojen kasvua selittää en-nakoitua parempi yksikköhinta sekä erityisesti kuntayhty-män saama tulosrahoitus (1,6 milj . €) . Toimintamenot ylit-tivät talousarvion 0,9 milj .€ . Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi . Se on vuoden 2012 tilinpäätöksessä 6,43 milj . € eli noin 2,3 milj . € parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa enna-koitiin . Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 112,6

Kuntayhtymän kokonaiskulut

2009 2010 2011 20122003 2004 2005 2006 2007 2008

milj.€

60

50

40

30

20

10

0

Ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen opiskelijamäärä oli pienempi kuin vuotta aiemmin.

Kokonaiskuluja kasvattivat muun muassa merkittävät rakennushankkeet.


%, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 110,1 % . Suh-deluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot . Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli mää-ritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos . Vuoden aika-na talousarvion käyttötalousosaan tehtiin kaksi muutosta . Toinen koski kansanopistokoulutuksen siirtämistä aikuis-opiston tulosalueelta ammattiopiston tulosalueelle ja toi-nen Keudan oppisopimuskeskuksen tulostavoitteen muut-tamista . Oppisopimuskeskuksen tulostavoitetta pienennet-tiin 600 000 €:lla . Samalla summalla pienennettiin myös kuntayhtymän vuosikate- ja tulostavoitetta . Kansanopisto-koulutuksen siirron tulosvaikutus oli ammattiopiston ja ai-kuisopiston tulos-aleiden välillä 2 043 € . Tulosalueista Keudan ammattiopisto, Keudan aikuis-opisto ja Keudan oppisopimuskeskus saavuttivat yhtymä-valtuuston asettaman tulostavoitteen . Sen sijaan Konserni-palvelujen ja Yhtymäpalvelujen tulosalueet jäivät alle ta-voitteen . Konsernipalvelut jäi tavoitteesta 159 658 € ja Yh-tymäpalvelut 179 506 € . Konsernipalvelujen jäämistä alle tavoitteen selittää erityisesti palvelujen ostojen kasvu sekä kuntayhtymän juhlavuoden ennakoitua hieman suurem-mat menot . Yhtymäpalvelujen osalta ylitys johtuu kiinteis-töpalvelujen menojen kasvusta . Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikat-teeksi muodostui 6,4 milj . € . Vuosikate oli hyvä ja selvästi parempi kuin vuotta aiemmin, vuosikatteen muutos edel-liseen vuoteen verrattuna oli lähes 1,5 milj . € . Pitkällä ai-kavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen . Talousarvioon verrattuna toteu-tunut vuosikate oli noin 2,39 milj . € parempi kuin enna-koitiin . Vuosikate on 187,3 prosenttia poistoista, vuonna 2011 vastaava tunnusluku oli 121,4 % . Viime vuosina kun-

tayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja tämä on omal-ta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää . Poistojen määrää lisää myös vuonna 2011 tehty poistosuunnitelman muutos . Vuoden 2012 tilinpäätökses-sä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 3,44 milj . €, verrattaessa sitä edellisen vuoden poistoihin on huomat-tava, että vuoden 2011 poistojen määrässä (4,1 milj . €) nä-kyy poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutunut kerta-poisto . Tilikauden tulokseksi muodostuu 3 002 847 €, mikä on noin 2,1 milj . € parempi kuin vuonna 2011 .

Toiminnan rahoitus ja investoinnitVuoden 2012 nettoinvestoinnit olivat n . 10,8 milj . €, mi-kä oli noin 2,2 milj . € enemmän kuin vuotta aiemmin . Kuntayhtymän investoinnit ovat vuosina 2006–2012 olleet poikkeuksellisen suuret . Kovasta investointitahdista kertoo myös se, että vuosien 2006–2012 investoinnit ovat yhteen-sä n . 50,5 milj . € . Investointitaso alenee jo vuodelle 2013 ja vuosina 2014 ja 2015 se on jo selvästi alempi . Kertomusvuonna valmistui mm. seuraavat kolme merkittävää laajennus- ja saneeraushanketta: • Kirkkotie31:nlaajennuksellatoteutettiintilatkauneu-

denhoitoalan opetukselle ja tehtiin lisää kaksi tervey-denhoitoluokkaa, lisäksi tehtiin mm . hallinto- ja kir-jastotiloihin liittyviä tilajärjestelyjä . Samassa yhteydes-sä toteutettiin myös rakennuksen julkisivuremontti . Laajennuksessa toteutettiin uutta kerrosalaa yhteensä n . 1 670 m2 . Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muo-dostui noin 4,4 milj . €, mikä alitti budjetin noin 700 000 €:lla . Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Siistonen Oy .

• Nurmijärvenyksikönlaajennuksessatehtiintilojasyk-syllä 2010 aloitetulle lähihoitajakoulutukselle sekä

Kuntayhtymän tulot 2012

Yksikköhinnat 84 %

Muut myynti-tulot 6 %

Tuet ja avustukset 3 %

Vuokratulot 1 %

Muut tulot 6 %

Kuntayhtymän menot 2012

Henkilöstö-menot 54 %

Investoinnit 17 %

Muut kulut 4 %

Palvelut 14 %

Tarvikkeet 11 %

Keudan ammatti-opisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimus-keskus saavuttivat yhtymävaltuuston asettaman tulos-tavoitteen.


teorialuokkatiloja . Laajennus toteutettiin osittain ruo-kasalin päälle ja sen bruttoala on 1114 m2 (huoneis-toala 892 m2), saneerattavien tilojen huoneistoala on 1255 m2 ja liikuntasalin kattoremontin pinta-ala 735 m2 . Hankeen kokonaiskustannusarvio oli 2 900 000 € ja se toteutettiin vuosina 2011–2012 . Pääurakoitsijan vaihtumisesta huolimatta hanke valmistui kesän 2012 aikana . Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodos-tui noin 3,0 milj . €, mikä alitti muutetun budjetin noin 500 000 €:lla . Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vas-tasi P&R Arkkitehdit Oy .

• Wärtsilänkatu7:nalueelletoteutettiintilojasekänuor-ten että aikuisten koulutukselle . Laajennuksella toteu-tettiin tiloja mm . verhoilu- ja sisustusalan koulutuksel-le, joka aiemmin toimi tilapäisissä vuokratiloissa . Li-säksi rakennettiin tilat pintakäsittelyalan koulutukselle ja metallialan koulutukselle . Hanke vastaanotettiin jou-lukuussa 2012, vuodelle 2013 on budjetoitu vielä vii-meiset urakkaerät . Hankkeen kokonaispinta-ala on n . 3000 m2 ja kustannusarvio 6 050 000 € . Hankkeen ark-kitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy .

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli -4 436 190,86 € eli tulorahoitus (=vuosikate) ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja . Investointien tulorahoitus-prosentiksi muodostuu 59,3 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 57,6 % . Vuoden aikana kassavarat vähe-nivät lähes 3,0 milj . € ja ne olivat vuoden lopussa n . 424 000 € . Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vah-va, vaikkakin maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettiin ly-hytaikaista rahoitusta (kuntatodistus) . Tämä näkyy myös kassanriittävyystunnusluvussa, joka heikkeni merkittävästi . Kassan riittävyys oli keskimäärin 2,4 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 29,5 päivää . Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että vuosien 2006–2011 isot investoinnit pystyttiin kokonaisuudessaan toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kas-savaroilla . Vuonna 2012 investointien rahoittamiseksi jou-duttiin myös turvautumaan lainaottoon . Talousarviossa lai-naottoon oli budjetoitu 6,0 milj . €, parantunut tulorahoitus kuitenkin mahdollisti sen, että lainatarve jäi puoleen tästä . Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuntayhtymän lyhytaikais-ten lainojen määrä oli 3,0 milj . € .

Rahoitusasema ja sen muutoksetTaseen loppusumma oli 61,8 milj . €, jossa vuoteen 2011 verrattunaonkasvua6,55milj. €.Erityisestikasvoikun-tayhtymän pysyvien vastaavien määrä (+12,3 milj . €), ra-kennusten tasearvo on vuoden 2012 tilinpäätöksessä yh-teensä 49,2 milj . € . Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan . Kuntayh-tymän omavaraisuusaste laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen 82,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 87,0 % . Vuoden 2012 tuloksesta tehtiin vielä 2 000 000 €:n inves-tointivaraus Wärtsilänkatu 7:n hankkeeseen .

Henkilöstö-kulut

Palvelujen ostot

Muut kulut

Aineet, tarvikkeet ja

tavarat

milj. €

30

20

10

0

ta 2012

tp 2012

Toimintamenojen toteutuminen

82,6%Keudan omavaraisuusaste oli vuonna 2012

51,2Keudan toimintakulut olivat

miljoonaa euroa


Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kaikki tehdyt investoin-tivaraukset purettiin ja niiden määrä taseessa on nyt nolla . Kaikkiin viimevuosien isoihin investointeihin on kyetty te-kemään täysimääräinen investointivaraus (lukuun ottamat-ta vuonna 2012 valmistunutta Wärtsilänkatu 7:n hanketta) . Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2012 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 30,8 milj . € . Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaan-tuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 18,6 %, vuot-ta aiemmin se oli 13,5 % ja vuoden 2009 tilinpäätöksessä vastaava tunnusluku oli 12,5 % . Tunnusluku kertoo, kuin-

ka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun . Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla . Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takai-sinmaksusta tulorahoituksella . Omavaraisuusasteen heik-kenemiseen ja suhteellisen velkaantuneisuuden kasvuun vaikuttaa luonnollisesti se, että investointien rahoittamisek-si yhteen hankkeeseen on otettu lyhytaikaista lainaa . Sen määrä vuoden 2012 tilinpäätöksessä on 3,0 milj . € . Vuoden 2012 lopussa kuntayhtymällä ei ollut pitkäaikaista lainaa .

Kuntayhtymän investoinnit ovat vuosina 2006–2012 olleet poikkeuk-sellisen suuret.

TP01

Nettoinvestoinnit

Vuosikate

TP02 TP03 TP04 TP05 TP06 TP07 TP08 TP09 TP10 TP11 TP12

milj. €11

10987654321

0

Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin 2001–2012


tuloslaskelma

2012 2011 1000 € 1000 €Toimintatuotot Myyntituotot 54 519 50 821 Maksutuotot 299 348 Tuet ja avustukset 1 744 1 346 Muut tuotot 682 656 Valmistevarastojen muutos 362 -34 Toimintatuotot yhteensä 57 606 53 138 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -26 746 -25 724 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 157 -4 857 Muut henkilösivukulut -1 650 -1 210 Palvelujen ostot -8 696 -8 313 Aineet, tarvikk. ja tavarat -6 722 -6 247 Avustukset -84 -66 Muut toimintakulut -2 126 -1 833 Toimintakulut yhteensä -51 181 -48 250 Toimintakate 6 425 4 888 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) 12 68 Muut rahoitustuotot (+) 20 20 Korkokulut (-) -4 0 Muut rahoituskulut (-) -9 -27Vuosikate 6 444 4 949 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 441 -4 077 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut tilikauden tulos 3 003 872 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -10 843 -1 632Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 9 765 1 835Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 15 8 tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 1 939 1 082 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 112,6 % 110,1 %Vuosikate/Poistot % 187,3 % 121,4 %Vuosikate, €/opiskelija 1 191 909Opiskelijamäärä 5 410 5 445


rahoituslaskelma

2012 2011 1000 € 1000 €

Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 444 4 949 Tulorahoituksen korjauserät -19 3 6 425 4 952 Investointien rahavirta Investointimenot -10 874 -8 618 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 28 32 -10 846 -8 586 toiminnan ja investointien rahavirta -4 421 -3 634 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -75 -13 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 -75 -13

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -373 30 Saamisten muutos -1 293 2 987 Korottomien velkojen muutos 547 812

Muut maksuvalmiuden muutokset -1 119 3 829 rahoituksen rahavirta 1 806 3 816 rahavarojen muutos -2 615 182

Kassavarojen muutos -2 615 182 Kassavarat 31.12. 424 3 039 Kassavarat 1.1. 3 039 2 857 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus % 59,4 % 57,6 % Pääomamenojen tulorahoitus % 59,0 % 57,6 % Kassan riittävyys pv 2,4 19,5 Kassasta maksut, milj. € 64 57 Opiskelijamäärä 5410 5445


tase

2012 2011VastaaVaa 1000 € 1000 € PYSYVÄT VASTAAVAT 56 761 49 262 Aineettomat hyödykkeet 239 75 Aineettomat oikeudet 239 50 Muut pitkävaikutteiset menot 0 25 Aineelliset hyödykkeet 55 796 48 535 Maa- ja vesialueet 330 300 Rakennukset 49 196 36 838 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 186 1 256 Koneet ja kalusto 4 460 4 465 Muut aineelliset hyödykkeet 66 43 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 558 5 633 Sijoitukset 726 652 Osakkeet ja osuudet 467 467 Muut saamiset 260 185 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 10 9 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 10 9 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 011 5 960 Vaihto-omaisuus 866 494 Aineet ja tarvikkeet 68 57 Keskeneräiset tuotteet 799 437 Saamiset 3 720 2 427 Pitkäaikaiset saamiset 483 619 Muut saamiset 483 619 Lyhytaikaiset saamiset 3 237 1 807 Myyntisaamiset 480 374 Muut saamiset 2 402 694 Siirtosaamiset 354 740 Rahoitusarvopaperit 54 59 Osakkeet ja osuudet 54 59 Rahat ja pankkisaamiset 370 2 980 VastaaVaa yhteensä 61 781 55 231


2012 2011VastattaVaa 1000 € 1000 € OMA PÄÄOMA 20 191 18 267 Peruspääoma 8 966 8 966 Muut omat rahastot 284 299 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 003 7 921 Tilikauden yli-/alijäämä 1 939 1 082 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 30 848 29 770 Poistoero 30 848 20 005 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 0 9 765 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 10 9 Lahjoitusrahastojen pääomat 10 9 VIERAS PÄÄOMA 10 732 7 185 Pitkäaikainen 20 20 Muut velat 20 20 Lyhytaikainen 10 712 7 165 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 000 0 Ostovelat 2 473 1 860 Muut velat 639 1 099 Siirtovelat 4 600 4 206

VastattaVaa yhteensä 61 781 55 231 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % 82,61 86,97 Suhteellinen velkaantuneisuus % 18,63 13,52 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € 10,94 9,00 Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija 2022,52 1653,35 Opiskelijamäärä 5410 5445


4

3

3

1

7

7

4

Nurmijärvi

Mäntsälä

Järvenpää

Pornainen

Kerava

Sipoo

Tuusula

Helsinki

E18 E18 E18

E75

E75

E12

E12

E75

E18


www.keuda.fiblogi.keuda.fiFacebook: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskusTwitter: @Keuda_AmmattiinPuh. 09 273 81 Sähköposti: [email protected] Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä• Sibeliuksenväylä55A,04400Järvenpää Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto • Uutiskatu2,00240Helsinki• Sibeliuksenväylä55AjaB, 04400 Järvenpää • Wärtsilänkatu7,04410Järvenpää• Wärtsilänkatu63,04440Järvenpää• Keskikatu3a,04200Kerava• Sarviniitynkatu9,04200Kerava• Lukkarinpolku2,04600Mäntsälä• Lopentie20,01860Perttula• Paroninkuja20,04920Saarentaus• IsoKylätie14,04130Sipoo• Kansanopistontie60,04380Tuusula• Kirkkotie31,04310Tuusula Keudan oppisopimuskeskus • Kultasepänkatu5,04250Kerava

Seuraa Keudaa ja ota yhteyttä!

Keudan omaan blogiin kirjoittavat sekä opiskelijat että työntekijät. Blogista saat esimakua siitä, millaista keudalaisten arki oikein on.

Kurkkaa kulissien taakse osoitteessablogi.keuda.fi

Millaista siellä oikeasti on?

Kirjoittajaksi Keuda-blogiin? Ota yhteyttä [email protected].


Documents

Keudan vuosikertomus 2012