Keudan vuosikertomus 2011

Vuosikertomus 2011

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Visio 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista.

Arvot• Arvostamme ammattitaitoa• Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen• Toimimme vastuullisesti• Uudistumme yhteistyössä

Toiminta-ajatusTuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, veto-voimaisia ja työelämä-lähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

Strategiset päämäärät 2011-2015• Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun

ohjausta ja opetusta

• Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja

• Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä

• Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa

• Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa

• Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset

Missio Keuda - työelämän taitaja Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toiminta-ympäristössä.

Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 17.5.2011.

Keudan strategia

keuda vuosikertomus 20112

SisällysKuntayhtymän johtajan katsaus 4

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2011 6

Tulosalueet Keuda Järvenpää 8

Keuda Kerava 10Keuda Mäntsälä 12Keuda Nurmijärvi 14Keuda Tuusula 16Oppisopimuskeskus 18Keuda Aikuiskoulutus 20

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 22

Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase 28

Henkilöstöraportti 30 Kilpailutoiminta 34

Keudan hallinto 2009–2012 35

Ammatilliset neuvottelukunnat 36

Keudan organisaatio 31.12.2011 saakka 38

Yhteystiedot 39

keuda vuosikertomus 2011 3

Kuntayhtymän johtajan katsaus

Kuntayhtymän laaja pääosin vuonna 2010 tehty strategiatyö viimeisteltiin vuoden alkupuolella. Yhtymävaltuusto hyväksyi strategian kokoukses-saan 17.5.2011. Uusi kehittämisstrategia paneutuu

erityisesti kasvavan Keudan nuorisoasteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välisiin järjestelyihin, ammatillisen kou-lutuksen koulutuspalvelujen tuloksellisuuteen, vaikuttavuu-teen ja optimaaliseen toteuttamiseen Keski-Uudellamaalla, opiskelijahuoltoon, yhteistyön alueelliseen vahvistamiseen ja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen.

Suorana jatkona strategiatyölle alkoi kuntayhtymän organisaation uudistamisen suunnittelu. Sitä ennakoiden oli opettajajärjestön kanssa pitkään neuvoteltu aikuiskou-lutuksen opettajien siirtymisestä OVTES:n E-osioon ja kokonaispalkkaan. Tästä päästiin keväällä sopimukseen ja siirtyminen tapahtui 1.8.2011. Peruslähtökohtana uudessa organisaatiossa on se, että nuorten ammatillinen koulutus tapahtuu Keudan ammattiopistossa ja aikuisten koulutus Keudan aikuisopistossa. Vanhat paikkakuntakohtaiset ammattiopistot jäivät siten vuoden 2012 alussa historiaan. Oppisopimuskeskus siirtyi osaksi konsernipalveluita.

Johtamisjärjestelyt uudistuivat merkittävästi. Vanhan hallintosäännön tilalle hyväksyttiin uusi hallintosääntö ja hallintosäännössä aikaisemmin olleet hallituksen virkamie-hille delegoimat tehtävät ja toimenkuvat siirrettiin uuteen Keudan toimintasääntöön. Organisaation uudistus vuoden 2012 alusta mahdollisti muutoksia noin 30 henkilön työteh-täviin. Päätökset henkilöstön sisäisistä nimityksistä tehtiin marraskuun loppuun mennessä.

Kertomusvuoden kuntayhtymä toimi vielä vanhalla or-ganisaatiolla valmistautuen kuitenkin uuden tulemiseen. Opiskelijoiden opiskelun ja koulutyön kannalta muutos pyrittiin viemään läpi siten, että siitä ei aiheutunut opiskeli-joille ongelmia.

Opiskelijat

Keudan ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa en-sisijaisesti hakeneiden määrä oli 2071. Se oli korkeampi kuin koskaan ennen. Hakijamäärän nousu on kuitenkin tasaantu-nut johtuen siitäkin, että kuntayhtymän jäsenkuntien yh-teenlaskettu 16-vuotiaiden ikäluokka pieneni edellisvuodesta noin 200:lla. Keudaan oli silti 1,6 hakijaa aloituspaikkaa kohti. Mainittakoon, että saman alueen lukioihin oli yhteensä 0,9 hakijaa aloituspaikkaa kohti.

Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä oli 4 250 opiskelijaa. Oppisopimus-koulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli 1 194. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 261 opis-kelijatyövuotta. Työvoimapoliittiseen koulutukseen panos-tettiin aikaisempaa enemmän. Kansanopistokoulutus jatkui entisellään. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2011 lopussa 195 319 henkeä. 16-vuotiaiden ikäluokka alueella oli noin 2800.

Koulutusaloistamme ylivoimaisesti suurin on tekniikan ja

liikenteen ala. Seuraavaksi suurin on matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

Ammattistartti - ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on tarkoitettu niille peruskoulun päät-täneille oppilaille, jotka eivät vielä ole ratkaisseet ammatin-valintaansa tai joilla muista syistä ei ole riittäviä valmiuksia osallistua jatko-opintoihin heti peruskoulun jälkeen. Jär-jestämme myös kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja toteutamme vuosittain kaksi talouskouluryhmää. Valmistavissa koulu-tuksissa oli toimintavuonna yhteensä 125 vuosiopiskelijaa.

Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistamisprosessi on laaja kokonaisuus ja se on loppusuo-ralla. Ammattiosaamisen toimikuntamme on vuoden aikana keskittynyt käsittelemään Keudan opetussuunnitelmien osana olevia suunnitelmia ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista.

Opiskelijoistamme tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea n. 12 %. Paransimme erityisopetuksen ja ohjauksen käytän-töjä kehittämällä erityisopetuksen vastuuopettajien toimen-kuvaa ja kouluttamalla ryhmänohjaajia.

Opiskelijoidemme osallistuminen kansainväliseen vaih-toon on jatkuvasti lisääntynyt. Vuonna 2011 lähti kansainvä-liselle työssäoppimisjaksolle 176 opiskelijaa ja Keudassa oli suorittamassa vastaavaa jaksoa 76 opiskelijaa.

Keudan oppilaskunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden oppilaskuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutukses-ta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskeli-jakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevissa asioissa. Yhtymähallituksen kokouksissa on oppilaskunnan edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella. Opiskelijaintramme Keudakermit toimii erinomaisesti opiskelijoiden viestintä-kanavana. Se on wikipohjainen ja siihen pääsee vapaasti Keudan internet-sivuilta.

Menestyminen opinnoissa ja ammattitaitokilpailuissa

Olemme opetus- ja kulttuuriministeriön tulosrahoituksen mittareiden mukaan toimineet Eteläisen Suomen suurista koulutuksen järjestäjistä parhaiten. Saamamme tulosrahoi-tuksen määrä vuonna 2011 oli 1 372 000 euroa ja vuonna 2012 se on 1 645 000 euroa. Merkitsevin tekijä on koulutuksen vaikuttavuus, johon kuuluu työllistyminen, koulutuksen läpäisyaste, negatiivisten keskeyttämisten määrä ja jatko-opintoihin hakeutuneiden määrä. Myös opettajien kelpoi-suus ja henkilökunnan kehittämiseen käytetyt panokset vaikuttavat tulokseen.

Opiskelijamme menestyivät hyvin Taitaja 2011 kilpailuissa Kuopiossa ja SakuStars 2011 kilpailuissa Joensuussa. Tai-tajasemifinaaleihin osallistui 72 opiskelijaamme kun koko osallistujamäärä oli 1600. Keudasta pääsi Taitajafinaaliin


tänä vuonna 13 kilpailijaa. Keudan edustajat saavuttivat upe-asti 4 mitalia taitaja 2011 kilpailuista: kultaa Juho Ekegrenille (ravintolakokki), hopeaa Jere Liljalle (autonasennus), pronssia Susanna Laitalalle (kondiittori) ja Ismo Pusulalle (elektroniik-ka).

SakuStars kisoissa Seinäjoella oli 71 kilpailijaa Keudasta. Lisäksi opiskelijamme lähettivät runsaasti kilpailutöitä en-nakkosarjoihin. Opiskelijamme voittivat seuraavat sarjat: Jari Nupponen Digikuvataidetta päivässä, Keudattaret Lausunta – ryhmäesitykset, Ilse Tuonimaa & Tino Valo Sanaimprovi-saatio, Kirsi Lustig & Maria Ruotsalainen Tietokonegrafiikka (ennakkotyösarja),

Jalmari Lindberg Yksinlaulu – kevyt musiikki. Lisäksi saimme 6 hopeasijaa, 5 pronssisijaa ja 6 kunniamainintaa. Otimme vastaan viestikapulan omien kotikisojemme SakuS-tars 2012 kisojen järjestämiseksi Järvenpäässä. Kilpailuissa oli mukana ennätysmäärä eli noin 90 Keudan opiskelijaa. Osa heistä oli samalla hakemassa oppia omien kisojen järjestely-jä varten.

Henkilöstö ja talous

Vakinaisen henkilöstömme määrä oli vuoden lopussa 588 ja se kasvoi vuoden aikana 25 työntekijällä. Eläkkeelle siirtyi 14 henkilöä ja13 vaihtoi muulle työantajalle. Olemme panosta-neet henkilöstön kouluttamiseen ja osaamisen lisäämiseen kehittämishankkeiden avulla ja solmimalla koulutusyhteis-työsopimuksia. Keudan intrassa onkin jatkuvasti tarjolla mittava määrä henkilöstökoulutusta.

Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 53,1 miljoonaa euroa ja vuosikate 4,9 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän toimintaa on hoidettu perussopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan oman tulorahoituksen on riitettävä myös investointimenojen katteeksi ilman omistajakuntien erillistä tukea. Kiinteistöi-hin ja opetuskalustoon on voitu panostaa siten, että ne ovat kunnossa ja mahdollistavat ajanmukaisen ja laadukkaan opetuksen. Koulutustoimintamme volyymin kasvu sekä opetustoiminnan ja tietojärjestelmiemme kehittäminen on mahdollistanut sen, että käyttökustannukset opiskelijaa kohti eivät ole nousseet.

Rakennusinvestointien määrä on ollut kuntayhtymän histo-rian suurin. Tuusulan kirkkotien laajennusinvestointi valmis-tuu kevään 2012 aikana. Nurmijärven laajennusinvestointi lähihoitajakoulutusta varten pääsi hyvään vauhtiin. Järven-pään Wärtsilänkadulla aloitettiin erityisesti tekniikan koulu-tuksen tarpeisiin suuri laajennus, joka valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä.

Keudan strategiatyö ja hallinto

Yhtymähallituksen työtä on hallinnut yh-tymästrategian valmiiksi saaminen ja hy-väksymisprosessi sekä uuden organisaati-on 2012 valmisteluun liittyvä päätöksenteko. Tietenkin mittavat rakennusinvestoinnit ovat vaatineet yhtymähallituksen pää-töksentekoa sekä osallistumista monen rakennustoimikunnan toimintaan. Päätökset seuraavan vuoden aloituspaikoista, tark-ka talousasioihin kantaa ottaminen erityisesti kasvavan aikuis-

koulutuksen vuoksi sekä rekrytoinnit ovat myös työllistäneet.Olemme tehneet Keudan omistajakuntien kanssa jatkuvaa

yhteistyötä koulutustarpeiden, koko ikäluokan kouluttamisen ja koulutuksen kehittämisen suhteen. Kuntayhtymän johtaja on osallistunut Kuuma-sivistysjohtajien kokouksiin. Alueen toisen asteen rehtorit ovat kehittäneet kokoontumisissaan yhteistyötä. Kuuman omistajapoliittisessa tilaisuudessa on käyty läpi yhteisiä asioita. Uudenmaan YES-keskuksen alueellinen toiminta alkoi Keudan hallinnoimana ja pohjaa luotiin erityisesti vuoden 2012 toiminnalle.

Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Aarno Jär-vinen Tuusulasta ja hallituksen puheenjohtajana Hans Kaner-va Mäntsälästä. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä myös opiskelijan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Yhty-mävaltuustolla ja –hallituksella on erinomaiset mahdollisuu-det toteuttaa kuntayhtymän perussopimuksessa edellytettyä tehtävää eli järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkei-noelämän kannalta tarpeellista ammatillista koulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Talous-elämän taantumassa ammatillisen koulutuksen tehtävä on entistä vastuullisempi ja kaikki osaaminen on tarpeen. Myös taloudelliset haasteet ovat tavallista suurempia.

Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 11 kokousta ja käsitteli 95 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kolme kokousta.

Kuntayhtymä on nimennyt 18 ammatillista neuvottelukun-taa, joissa on edustettuina yli 100 elinkeinoelämän edusta-jaa. Neuvottelukunnat ovat auttaneet meitä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, koulutustarpeen määrittelyssä ja koulutuksen markkinoinnissa.

Esitän parhaimmat kiitokset opiskelijoil-le, henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille rakentavasta ja tulok-sellisesta yhteistyöstä.

Hannu HeikkiläKuntayhtymän johtaja


Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2011

Kuntayhtymän mittaristo muodostuu strategia- ja tulosmittareista sekä määrämittareista. Oleellinen osa toiminnan arviointia on BSC:n pohjalta laaditut tuloskortit. Tuloskorteissa kuntayhtymän strategi-

sia päämääriä on tarkasteltu seuraavien neljän näkökulman läpi: yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus, henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous.

Talousarviossa määriteltiin Keudan mittareiden tavoite-tasot ja sallitut vaihteluvälit vuodelle 2011 seuraavasti:

Vaihteluvälin merkitys on siinä, että mikäli yksikkö asettaa tavoitteensa alle sallitun vaihteluvälin, on se siltä osin pois tulospalkkiojärjestelmästä. Mikäli yksikkö asettaa tavoit-teensa korkeammaksi kuin vaihteluväli ja ei sitä saavuta, on tulospalkkio kuitenkin mahdollinen, mikäli yksikkö kuitenkin ylittää koko Keudan tavoitearvon.

Tulospalkkiojärjestelmässä mukana olevat mittarit ovat seuraavat: työttömyysmittari (%), jatko-opiskelumittari (%), opiskelijapalautteen keskiarvo, läpäisymittari (%) ja kes-keyttämismittari (%).

Osa tuloskortilla olevista mittareista ovat samoja, joita sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen tuloksellisuusrahoitusmalliin. Valtakunnallista tulokselli-suusrahoitusmallia on vuoden 2011 alusta muutettu siten, että suurin osa tiedoista tulee suoraan tilastokeskuksen henkilöpohjaisesta aineistosta. Mittaaminen on jälkijättöis-tä, sillä esimerkiksi tulosrahoitus vuodelle 2011 määräytyi sen perusteella, mitä opiskelijajoukolle 20.9.2005 kuuluu vuoden 2008 lopussa. Tästä syystä kuntayhtymän tuloskor-tin mittaritiedot kerätään pääosin erikseen omaa seurantaa varten. Kaikki mittareista eivät kuvaa tilinpäätöshetken tilannetta, vaan ovat talousarviovuoden jonkun muun ajankohdan tilanne kuten esimerkiksi opiskelijapalaute, joka kerätään aina keväisin.

Kuntayhtymän tulospalkkiojärjestelmässä strategisten – ja tulostavoitteiden toteutuminen huomioidaan tulos- ja toimialuetasolla. Tarkemmin soveltamisen periaatteista on päätetty yhtymähallituksen joulukuun kokouksessa. Arvion mukaan vuodelta 2011 tulee tulospalkkiota maksettavaksi noin 350 000 €.

Seuraavalla sivulla on esitetty Keudan tuloskortti vuodelta 2011. Ensin on esitetty omassa taulukossaan strategiset - ja tulosmittarit ja sen jälkeen samalla sivulla määrämittarit.

Keudan tulospalkkiojärjestelmään kuuluvien tavoitteiden toteutuminen on esitetty alla.

1. Työttömyysmittari kertoo valmistuneiden sijoittu-misesta työelämään. Mittari mittaa koulutuksen järjestäjän opintoalarakenteen osuvuutta työmarkki-noiden kannalta sekä valmistuneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla.

Tavoite: alle 15,2 % valmistumispäivänä työllistymättä. Toteuma: Suhdanteiden vaikutus näkyi vielä tavoite-

asettelussa. Tavoite toteutui, sillä valmistumispäivänä 13,3 % opiskelijoista ilmoitti jääneensä työllistymättä. Vuonna 2010 vastaava luku oli 13,9 %.

2. Jatko-opiskelumittari kertoo valmistuneiden haluk-kuudesta hakeutua korkea-asteen opiskeluun (amk).

Tavoite: 9,6 % opiskelijoista hakeutuu jatko-opintoihin ammattikorkeakoulujen hakutilaston mukaan.

Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijoista 17,8 % haki jatko-opintoihin.

3. Opiskelijapalautteen keskiarvo kertoo opiskelijoi-den mielipiteen koulutuksen ja koulutusjärjestelyjen onnistumisesta (mitataan asteikolla 1-5, jossa 5 on erinomainen)

Tavoite: 3,2 Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijapalautteen

keskiarvo oli 3,6.

4. Läpäisymittari kertoo tulosmittarin mukaisessa mää-räajassa (enintään 3,5 v) valmistuneiden opiskelijoiden osuuden.

Tavoite 65,7 %. Toteuma: tavoite ei toteutunut, sillä läpäisyprosen-

tiksi muodostui 63,7 %. Viime vuoteen verrattuna läpäisyaste laski, sillä vuotta aiemmin luku oli 65,1 %. Läpäisymittarin arvoissa on edelleen suuria eroja eri yksiköiden ja koulutusalojen välillä.

5. Keskeyttämismittari kertoo opiskelijan lopettaneen koulutusjärjestelmässä tutkintoa suorittamatta ja jääneen työllistymättä.

Tavoite: alle 5,6 %. Toteuma: tavoite toteutui, sillä keskeyttämisprosen-

tiksi muodostui 5,5 %.

Mittari Tavoitearvo Sallittu vaihteluväli

Läpäisymittari 64,0 % 56,0 % - 72,0 %

Keskeyttämismittari

5,6 % 3,6 % -7,6 %

Opiskelijapalautteen ka. 3,3 3,1–3,5

Työttömyysmittari 8-20 %

Opettajien kelpoisuus 81,0 % 76,0 % -86,0 %

Vetovoimamittari 1,1 0,8-1,4

Jatko-opiskelumittari 9,6 % 9,1 % -10,1 %


79

80

81

82

83

84

3,0

3,5

4,04,0

3,5

3,0

86

85

84

83

82

81

80

792003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

01234567887

6

5

4

3

2

1

02003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Keskeyttämismittari %

3

6

9

12

15

18

15

12

9

6

32003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Jatko-opiskelumittari %

60

65

70

75

8080

75

70

65

602003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Läpäisymittari %Opiskelijapalautteen keskiarvo

Opettajien kelpoisuusmittari

Kuvioissa on esitetty seuraavien mittareiden toteutuminen vuosina 2003-2011: työttömyysmittari, jatko-opiskelumittari, opiskelijapalautteen keskiarvo, läpäisymittari, keskeyttä-mismittari ja opettajien muodollinen kelpoisuus.

20

15

10

5

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Työttömyysmittari %

5

10

15

20


Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä

Keuda Järvenpää -tulosalue muodostuu kahdesta yksiköstä: Sibeliuksenväylällä annetaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta ja Wärtsilän-kadulla pääasiassa tekniikan- ja liikenteen alan

koulutusta, mutta yksikössä on myös ravitsemisalan ja kulttuurialan osastot. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulu-tuksessa on 18 eri koulutusohjelmaa. Aikuiskoulutus on ollut pääasiassa siivous-, ravitsemis- ja pesuala-alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta. Rakennus ja pintakäsittelyalalla oppisopimuskoulutuksen oppilaitosjaksot siirrettiin vuoden alussa Keuda Aikuiskoulu-tus tulosalueelle. Lisäksi on järjestetty talouskoulu keväällä ja syksyllä sekä ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta ammat-tistartti-luokalla ja ammatilliseen koulutukseen valmenta-vaa opetusta nivel-luokalla.

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet

I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusKeväällä 2011 valmistuneiden työllisyys parani erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla verrattuna edelliseen vuoteen ja marata-alan työllisyys säilyi hyvänä. Opiskelijapalaute oli hyvä molemmissa yksiköissä. Tulosalueen vetovoima oli kokonaisuudessaan hyvä, ensisijaisia hakijoita oli 1,4 kertaa aloituspaikkamäärä. Lukioyhteistyö jatkui vilkkaana pääasi-assa Järvenpään lukion kanssa, mutta useita opiskelijoita opiskeli myös Keravan ja Tuusulan lukioissa. Ylioppilastut-kinnon suoritti 18 opiskelijaa.

II Prosessit ja rakenteetLäpäisy oli 66,6 %, joka on sama kuin viime vuonna. Marata alalla jäätiin tavoitteesta, läpäisy oli 57 %, mutta tekniikan alalla JäWässä läpäisy oli erittäin hyvä, 74%. Keskeyttä-misprosentti alle viisi on samaa luokkaa kuin edellisenä

Keuda Järvenpää

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Työttömyysmittari % 13,8 9,7

Opiskelijapalautteen ka. 3,2 3,2

Jatko-opiskelumittari % 7,1 14,2

B. Prosessit ja rakenteet

Läpäisymittari % 66,0 66,6

Keskeyttämismittari % 5,5 4,9

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot 254 281

Ammattitutkinnot 30 21

Erikoisammattitutkinnot 15 7

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo * *

HOJKS-läpäisymittari % 59,4 61,3

C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi

Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö 84,4 91,0

D. Resurssit ja talous

Talousarvion toteutuminen % 100,0 108,4

*) Mitataan seuraavan kerran v. 2012

Keuda Järvenpään tuloskortti 2011

Talousarvio Toteuma


vuonna. Suoritettujen perustutkintojen määrä oli 247 opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja 34 näyt-tötutkintona. 28 opiskelijaa suoritti ammatti tai erikoisam-mattitutkinnon marata-alalla.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiTulosalueen opettajien muodollinen kelpoisuus on erittäin hyvä 91 %. Henkilöstöpalautteen luku 3,5 on myös hyvä.

IV Resurssit ja talousYksikköhintaisten opiskelijoiden määrä oli keskimäärin 1017 opiskelijaa, kasvua edellisestä vuodesta oli 35 opiskelijaa ja talousarvio ylittyi 29 opiskelijalla. Kasvu johtuu koko-naan marata opiskelijoiden määrän voimakkaasta kasvusta JäSissä, sillä JäWässä jäätiin 21 opiskelijaa alle arvioidun. Tulosalueen toimintakatetavoite saavutettiin, vaikka kaikis-ta opiskelijoista ei saatu yksikköhintaa. Poistosuunnitelman muutos aiheutti tulosalueella yli 300 000 €:n kertapois-tot. Keskimääräinen ryhmäkoko vaihteli koulutusaloittain 15,4:stä 17,3:een. Vuosi oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä, sillä kaikki asetetut keskeiset tulostavoitteet saavutettiin.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset

Peltola rakennuksen saneeratut tilat saatiin käyttöön lä-hinnä aikuiskoulutukselle. 3300 neliömetrin laajennusosan rakentaminen aloitettiin Wärtsilänkatu 7:ssä.















Kelpoisuusmittari %





Tekniikan ja liikenteen ala 593

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 330

Kulttuuriala 53

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

9keuda vuosikertomus 2011

logistiikassa erityisesti työnjohtokoulutuskokeilu joka alkoi kokeiluna 2009.


I. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusValmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen parani edel-lisestä vuodesta edelleen. Talousarvion mukainen työllis-tymisaste ylittyi selvästi. Työttömien määrä jäi 10,8 %:iin tavoitteen ollessa 17,3 %.

Jatko-opintoihin hakeutui valmistuneista selvästi arvioitua enemmän, yhteensä 18,1 %. Erityisen paljon jatko-opintoihin hakeneita oli Keskikadulla, mutta myös Sarviniitynkadulta haki jatko-opintoihin yli kaksi kertaa arvioitua enemmän.

Valmistuneiden opiskelijoiden antama palaute oli edelleen hyvää. Tavoitearvo ylittyi kaikissa yksiköissä keskiarvon ollessa yli 3,5.

II. Prosessit ja rakenteetLäpäisyasteessa päästiin koko tulosalueen osalta tavoittee-seen Keuda Keravan läpäisyasteen ollessa 63 %. Tulosyksi-

Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä

Keuda Keravan tehtävänä on tarjota alueen nuorille ja aikuisille työelämälähtöistä koulutusta, sekä elinkeinoelämälle koulutus- ja kehittämispalvelui-ta. Oppilaitoksen päätehtävä on nuorten toisen as-

teen ammatillisen koulutuksen järjestäminen liiketalouden ja tietojenkäsittelyn, tekniikan ja liikenteen sekä matkailu- ravitsemis- ja talousaloilla.

Tulosalue koostuu kolmesta oppilaitosyksiköstä. Keravalla Sarviniitynkadun yksikössä järjestetään tekniikan ja liiken-teen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta ja Keskikadulla liiketalouden ja hallinnon sekä luonnon-tieteiden koulusta. Sipoon yksikössä, jossa sijaitsee myös Sipoon suomenkielinen lukio, järjestetään liiketalouden ja hallinnon, luonnontieteiden ja tekniikan alalla sähköalan koulutusta. Päätehtävänä on nuorten perustutkintoon täh-täävä koulutus. Aikuiskoulutusta järjestää Yritys- ja koulu-tuspalvelut yksikkö eri aloilla sekä tutkintoon johtavana että täydennyskoulutuksena. Painopistealueita aikuiskoulutuk-sessa ovat kirjastoala, kemiantekniikka sekä logistiikka ja

Keuda Kerava















Kelpoisuusmittari %





Keuda Keravan tuloskortti 2011

Talousarvio Toteuma


köistä kuitenkin vain Sipoon Enter ja Yritys ja koulutuspal-velut -yksikkö ylsi läpäisytavoitteisiinsa. Keskeyttämisen ennaltaehkäisyn eteen on tehty määrätietoista työtä, mutta siitä huolimatta läpäisyaste oli 1,5 prosenttiyksikköä edel-lisvuotta heikompi. Suoritettuja tutkintojen määrä oli 330 tavoitteen ollessa 327.

III. Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiOpetushenkilöstön kelpoisuusaste parani edellisvuoteen verrattuna hieman ja ylitti tavoitearvon 4,4 % -yksiköllä. Parannusta näkyi olevan selvimmin Keskikadulla ja Sipoon Enterissä. Parhaimmat opettajien kelpoisuusasteet olivat marata-alan ja tekniikan ja liikenteen opettajilla. Henkilös-töpalautteiden keskiarvot ovat viime vuosina olleet korkeita. Niinpä palautteen tavoitearvokin oli asetettu korkealle ja se myös (tavoite 3,5, toteutuma 3,5). Erityisen hyvää palautet-ta antoi Sarviniitynkadun henkilöstö (3,8).

IV. Resurssit ja talousVuoden talousarvion tavoitteet toteutuivat erinomaisesti kaikissa yksiköissä. Tulosalueen talousarvion nettotulos ylittyi lähes puoli miljoonaa. Hyvän tuloksen takasi arvioi-dun opiskelijamäärien hienoinen ylitys ja maltillinen varojen käyttö.















Kelpoisuusmittari %






Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 423


Luonnontieteiden ala 223



Luonnonvara-alalta valmistuneiden työttömyys oli aiempaa korkeampi 17,1 %. Osasyynä siihen oli kyselyyn ja sen tilas-tointiin liittyvä epätarkkuus. Eläintenhoitajien työllistyminen pieneläinten hoitoalalle oli haasteellista. Tuotantoeläinten hoitoalalla työpaikkoja on hyvin. Jatko-opiskeluun lähtenei-den määrä nousi merkittävästi 15,5 %. Maarakennusalalta valmistuivat ensimmäiset opiskelijat. Heidän työllistymisen-sä ja jatko-opiskeluun hakeutuminen olivat yllättävän hyviä.

II Prosessit ja rakenteetLäpäisymittari parani molemmissa toimipaikoissa erilaisten tukitoimien kautta. Keskeyttäminen sen sijaan lisääntyi muutamalla prosentilla (9,6 %). Opiskelijan keskeyttämi-sen jälkeistä toimintaa ei seurattu riittävän tarkasti, jotta tilastoinnista olisi saanut erilleen negatiiviset keskeyttäjät eli työttömäksi jäävät.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiLukkarinpolulla opettajien kelpoisuus pieneni 9 % -yksiköl-lä. Tähän vaikutti henkilövaihdokset eläkkeellesiirtymisen ja vuorotteluvapaan takia. Saaren toimipaikassa opettajien kelpoisuus parani.

Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä

Keuda Mäntsälän tulosalue sijaitsee kahdessa toimipaikassa Lukkarinpolulla ja Saaren kartanos-sa. Lukkarinpolun toimipaikan koulutusalat ovat tekniikka, matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä

ammattistartti. Peruskoulutuksessa oli nuorisoasteen opis-kelijoita 246 ja valmentavassa koulutuksessa 15 eli yhteensä 261 opiskelijaa.

Saaren kartanon koulutusaloina ovat luonnonvara- ja ympäristöala sekä tekniikka. Opiskelijamäärä oli peruskou-lutuksessa 438 ja lisäkoulutuksessa 65,4 vuosiopiskelijaa.

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet 2011

I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusLukkarinpolulla jäi työttömäksi valmistumisen jälkeen 6,7 % eli tilanne parani edellisestä vuodesta (10,2 %). Jatko-opintoihin hakeutui hieman vähemmän valmistuneita (8,3 %) kuin edellisenä vuonna (10,2 %).

Keuda Mäntsälä















Kelpoisuusmittari %





Keuda Mäntsälän tuloskortti 2011

Talousarvio Toteuma


IV Resurssit ja talousMäntsälän tulosalueella ja Saaren toimipaikassa talous-arvion tavoite saavutettiin. Lukkarinpolulla talousarvio ei toteutunut. Syynä oli järjestämislupapaikkojen niukkuus (opiskelijoita jäi ilman rahoitusta) sekä poistojärjestelmän muutos.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2011-2013 Lukkarinpolun toimipaikassa asfaltoitiin pysäköintialueita. Saarella aloitettiin yksikön eläintilojen laajennus sekä asun-toloiden peruskorjauksen hankesuunnittelu.















Kelpoisuusmittari %







Luonnonvara- ja ympäristöala 406




I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusValmistuvien opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat val-linneesta taloustilanteesta huolimatta olleet kohtuulliset.Tilanne Keuda Nurmijärvellä heikkeni muutamalla pro-senttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna ja valmistuneista opiskelijoita kirjattiin vuonna 2011 työttömiksi edellisvuotta enemmän. Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi opiskelijoita on tuettu ja kannustettu opintojen loppuun-saattamisessa. Lisäksi aloitettiin yhteistyössä 4H-yhdistyk-sen kanssa kaikkia opiskelijoita koskeva Ajokortti työelä-mään – koulutus.

II Prosessit ja rakenteetLäpäisyasteen nostamiseen on pyritty vaikuttamaan kehit-tämällä edelleen erityisopetusta ja opiskelijahuoltoryhmän toimintaa sekä koti-koulu –yhteistyötä. Läpäisymittarilla mitaten yksikön läpäisyaste heikkeni edellisvuodesta, eli n. 58 % läpäisi opintonsa vuonna 2011.

Keskeyttämisprosentti Keuda Nurmijärvellä on suhteelli-sen alhainen (3,8%). Opiskelijaviihtyvyyteen on kiinnitetty


Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtäväKeuda Nurmijärvi tarjoaa työelämälähtöistä am-matillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Opiskelijoita valittiin vuonna 2011 yhteensä 144 en-

sisijaisen hakijan joukosta 139 opiskelijaa (miehiä 108, naisia 31). Perustutkintoihin johtavan koulutuksen lisäksi koulutus-tarjonnassa oli vuoden kestävä ohjaava ja valmistava koulu-tus, ammattistartti, johon valittiin 15 opiskelijaa (7 miestä, 8 naista). Tulosalueen koulutusaloista suurin on tekniikka ja liikenne, jolla opintonsa aloitti syksyllä 2011 yhteensä 99 opiskelijaa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle opiskele-maan tuli 20 ja kulttuurialalle 20 nuorta. Perustutkinnon ohessa on ollut mahdollista suorittaa myös ylioppilastutkin-to, joita suoritettiin 5 kappaletta. Yhteistyöoppilaitoksena on Arkadian yhteislyseo.

Keuda Nurmijärvi















Kelpoisuusmittari %





Keuda Nurmijärven tuloskortti 2011

Talousarvio Toteuma
















Kelpoisuusmittari %





huomiota asiakaspalautteen perusteella, lisäämällä yhtei-söllisyyttä vahvistavaa toimintaa ja osallistamalla opiskeli-joita tiiviimmin toiminnan kehittämiseen.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiHenkilöstön koulutustason nostamista on tuettu antamalla resursseja ja työjoustoa pätevyyttä lisääviin koulutuksiin. Osa henkilöstöstä on opiskellut sekä korkeakoulututkintoja että opettajaopintoja. Keuda Nurmijärvellä kirjattiin 222 henkilöstön koulutuspäivää vuodelle 2011. Osa koulutukses-ta on ollut Keuda Nurmijärven sisäistä, osa kuntayhtymän toteuttamaa koulutusta ja osa ulkopuolisia lyhytkoulutuk-sia. Tämän lisäksi henkilöstöä on osallistunut kiitettävästi Nurmijärven omiin ja Keudan yhteisiin työkykyä edistäviin tapahtumiin ja kuntoremontteihin.

IV Resurssit ja talousAloituspaikkojen täyttöaste vuonna 2011 oli yli 100 %. Ta-lousarvion tavoitteet toteutuivat yli budjetoidun tavoitteen ja investoinnit voitiin toteuttaa suunnitellulla tavalla.


Vuoden aikana on valmistunut uusi autotalli ja kierrätyskes-kus. Lisätilojen rakentaminen lähihoitajakoulutusta varten, opiskelijaravintolan laajennustyöt sekä liikuntatilojen uudis-taminen on käynnistetty kesäkuussa 2011. Hallinnon osalta alettiin pohjustaa organisaationmuutosta ja uuden strategi-an jalkauttamista.




Kulttuuriala 53


sesti sosiaali- ja terveysalan valinnaisten tutkinnon osien osalta on ollut tiivistä nuoriso- ja aikuiskoulutuksen kes-ken. Osallistuminen kilpailutoimintaan on ollut aktiivista ja menestyksellistä. Opiskelijoista 24 suoritti vähintään yhden työssäoppimisjakson ulkomailla.

Työttömyysmittarin osalta kehitys oli edellisvuotta selvästi negatiivisempi. Tulosalueen työttömyysmittari oli 25,6 %, joskin alakohtaiset erot olivat suuria. Valmistu-neiden siirtyminen jatko-opintoihin oli huomattavan yleis-tä mittarin ollessa 27,1 %. Myös sosiaali- ja terveysalalta siirrytään suoraan jatko-opintoihin aiempaa enemmän.

II Prosessit ja rakenteetOpetus- ja ohjausprosessin painopistealueena on ollut uudistettujen opetussuunnitelmien käyttöönotto. Samas-sa yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota opintojen keskeyttämisen vähentämiseen ja läpäisyn tukemiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin lähialueen oppilai-tosten välistä yhteistyötä Ankkuri -projektissa ja Esteetön amis -projekti käynnistyi. Hojks –prosessia tarkennettiin ja parannettiin opiskelijan tarvitseman tuen saatavuutta. Aikuiskoulutuksessa panostettiin erityisesti vertaisarvi-

Koulutusalan kuvaus

Keuda Tuusulassa järjestettiin ammatillisena perus-koulutuksena sekä lisä- ja täydennyskoulutuksena sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, humanistisen- ja kasvatusalan sekä kulttuurialan koulutusta.

Lisäksi järjestettiin ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta. Tulosalueen koulutustar-jonta pysyi vakiintuneena, mutta kertomusvuoden aikana aloitettiin valmistautuminen kauneudenhoitoalan perus-tutkinnon käynnistämiseen. Opiskelijoita tulosalueella oli keskimäärin 950.


I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusUudistettujen opetussuunnitelmien käyttöönottoa on jatkettu ja opetuksen toteutusta on kehitetty systemaat-tisesti opiskelijoiden, työssäoppimisen ohjaajien sekä opetushenkilöstön palautteen pohjalta. Yhteistyö erityi-

Keuda Tuusula













HOJKS-läpäisymittari % 76,2 40


Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö 90,1 94




Keuda Tuusulan tuloskortti 2011

Talousarvio Toteuma














HOJKS-läpäisymittari % 76,2 40


Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö 90,1 94




oinnin menetelmiin kehittämisen välineenä. Negatiivisen keskeyttämisen määrä pysyi melko alhaalla ollen 3 % ja läpäisyaste oli keskitasoa 66,1 %.

III Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointiTulosalueen opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus pa-rani edelleen kertomusvuoden aikana. Opetushenkilöstöstä 94 %:lla on muodollinen kelpoisuus, eikä alakohtaisia eroja enää ole. Opettajat osallistuivat aktiivisesti sekä oman am-mattialan että pedagogisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin. Vuonna 2011 kolme opettajaa osallistui työelämäjaksoille.

IV Resurssit ja talousHyvinvointialojen opiskelijapaikat olivat käytössä 100 %:ses-ti ja kokonaistalous vakaa.


Keuda Tuusulan edustamat koulutusalat ovat kulttuurialaa lukuun ottamatta työllistäneet hyvin. Kulttuurialalta siirty-minen jatko-opintoihin on puolestaan ollut varsin yleistä. Kertomusvuoden aikana on tapahtunut käänne, jonka myö-tä myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet siirtyvät aiempaa enemmän jatko-opintoihin. Työelämän vetovoimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan entistä tiiviimpää työelämäyhteistyötä.

Muutokset palvelurakenteessa ja palveluiden tuottajissa jatkuvat edelleen. Tämä edellyttää joustavien ja valinnai-suutta sisältävien koulutuspolkujen rakentamista ja muun muassa yrittäjyyden vahvistamista koulutuksen sisällöissä.

Humanistinen- ja kasvatusala 108

Kulttuuriala 177

Sosiaali- ja terveysala 423



Keuda Oppisopimuskeskuksen tuloskortti 2011

Perustutkintojen näyttötutkinnon suoritti 108 opiskelijaa, ammattitutkinnon 151 ja erikoisammattitutkintojen suoritta-jia oli 142. Osa näytöistä raportoidaan vuoden 2012 puolella.


I. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusOppisopimuskeskuksessa keskityttiin oppisopimuksen laa-tukäytänteisiin opetus- ja kulttuuriministeriön laaturaportin mukaisesti: erityistarkastelussa oli oppisopimukseen ha-keutumisvaihe. Ns. vanhojen sopimusten tilannearviointien tekemiseen sekä valvontatehtävän hoitamiseen suunnattiin erityisesti resursseja. Keudan Aikuiskoulutuksen kanssa järjestettiin useita yhteistyö- ja koulutustilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli yhteisten käytänteiden synnyttäminen Keudan sisällä.

Oppisopimuskeskuksen sisäistä työnjakoa uudistettiin siirtymällä koulutustarkastaja-suunnittelija- työparimalliin ja samassa yhteydessä koko henkilöstön tehtäväkuvia ja työkäytänteitä tarkennettiin vastaamaan oppisopimuskou-lutuksen perustehtävää. Työelämän kehitys- ja palveluteh-


O ppisopimuskeskuksen päätehtävänä oli tarjota pääasiassa aikuisille työelämälähtöistä yhty-mästrategian mukaista oppisopimuskoulutusta.

Oppisopimusten tilastopäivien keskiarvo oli 1199,5: perus-tutkintoja 301,5, ammattitutkintoja 341, erikoisammattitut-kintoja 414 ja tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta 143; lisäkoulutuksia oli yht. 898.

Opiskelijoiden keski-ikä oli 38 vuotta. Perustutkinnon suo-rittavista 19 % toimi julkisella sektorilla ja 81 % yksityisellä sektorilla. Yrittäjiä opiskelijoista oli 10,5 % eli 194. Virtauma oli 1822, naisia opiskelijoista oli 52 % ja miehiä 48 %. Perustutkinnoista suosituin oli sosiaali- ja terveysalan pe-rustutkinto, talotekniikan perustutkinto sekä liiketalouden perustutkinto. Lisäkoulutuksessa puolestaan suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin n. 90 eri oppilaitoksesta.

Oppisopimuskeskus


Sijoittuminen työelämään

Työttömyysmittari % peruskoulutus 14,5 3,9

Työttömyysmittari % lisäkoulutus 4,5 0,7



Tutkintojen läpäisykerroin %

Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. aikuiset 38 35

Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. alle 25 v. 37 37

Keskeyttämisaste (ns. negatiiviset kesk.)

Peruskoulutus % 3,4 2,8

Lisäkoulutus % 3,2 0,5

Koeajan jälkeen purkautuneet sopimukset



C. Resurssit ja talous

Talousarvion toteutuminen % 100 69,5

Talousarvio Toteuma


tävä ohjasi toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Tuettu Oppi-

sopimus-hankkeen puitteissa tiivistettiin yhteistyötä mm. Keravan Oppimiskeskuksen kanssa. Samaan aikaan uudis-tettiin Keudan oppisopimuskeskuksen ja Keravan oppimis-keskuksen yhteistyösopimus. Toimintavuoden aikana osal-listuttiin myös tekniikan alan työnjohtokoulutuskokeiluun.

Aktiivinen osallistuminen valtakunnallisen Osaaja – leh-den toimitusneuvoston työskentelyyn tähtäsi oppisopi-muksen tunnettuuden lisäämiseen. Oppisopimusjohtaja nimettiin uuden Osaajan verkkolehden (www.osaajalehti.fi) päätoimittajaksi. Lehteä jaettiin sidosryhmille sekä messu-vieraille.

Metropolialueen oppisopimustoimijoiden (Helsinki, Espoo, Keski- ja Itä-Uusimaa) yhteistyö tiivistyi strategiselle ta-solle. Yhteistyön tarkoituksena on saada metropolialueelle yhteiset käytänteet. Television Hyvä Diili -kampanja ja toukokuussa 2011 yhteistyössä toteutettu oppisopimusviikon päätapahtuma ilmensivät yhteistä tahtotilaa. Kiinteistöpal-velu Toivanen palkittiin paikallisena oppisopimusyrittäjänä viikon päätapahtumassa. Viikko sisälsi runsaasti myös pai-kallisia tapahtumia, jolloin oppisopimustoimijat jalkautuivat kauppakeskuksiin.

II. Prosessit ja rakenteetTutkintojen kokonaisläpäisy toteutui talousarvioon asetettu-ja tulostavoitteita paremmin ja taantumasta huolimatta ns. negatiiviset keskeytykset eivät lisääntyneet. Oppisopimus-ten purkautuminen koeajan jälkeen väheni perustutkintojen osalta, mutta lisäkoulutuksen osalta sopimuksia purkautui jonkin verran arvioitua enemmän.

Pedagogisella ohjaustoiminnalla pyrittiin vähentämään


Sijoittuminen työelämään

Työttömyysmittari % peruskoulutus 14,5 3,9

Työttömyysmittari % lisäkoulutus 4,5 0,7



Tutkintojen läpäisykerroin %

Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. aikuiset 38 35

Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. alle 25 v. 37 37

Keskeyttämisaste (ns. negatiiviset kesk.)



Koeajan jälkeen purkautuneet sopimukset



C. Resurssit ja talous

Talousarvion toteutuminen % 100 69,5

oppisopimusten purkautumisia. Hakeutumisvaiheen henki-lökohtaistamiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota sekä verkostoyhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettiin. Opiskelijapalautteen osalta saavutettiin tulostavoite.

III. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointiOsallistuttiin Keudan sisäisiin aikuiskoulutustapahtumiin, Opso –seminaareihin sekä OKM:n ja OPH:n kutsuseminaa-reihin. Oppisopimuskeskuksen kehittämispäivät järjestettiin Kirkkonummella Långvikissa. Keväällä vietettiin virkistys-päivää Tuusulanjärvellä kirkkovenesoutua harjoittelemalla, samoin kuin osallistuttiin Keudan henkilökuntaneuvoston järjestämiin tilaisuuksiin. Henkilöstöpalaute oli asetettua tulostavoitetta parempi.

Koulutussuunnittelija ja oppisopimusjohtaja valmistuivat näyttötutkintomestareiksi ja kaksi koulutustarkastajaa aloit-ti opettajan pedagogiset opinnot.

Oppisopimuskeskuksen remontin aikana kaikki pinnat maalattiin, katot ja ilmastointi uudistettiin sekä saatiin nykyaikaiset kokoustilat.

IV. Resurssit ja talousMäärälliset tavoitteet perus- ja lisäkoulutuksen osalta saavutettiin talousarvioon kirjattuja tavoitteita jonkin verran alhaisempina. Viranomaistehtävän laadukas hoitaminen on edellyttänyt olemassaolevien sopimusten tarkkaa arvioin-tia. Aktiivisesta puuttumisesta huolimatta, kaikilta osin ei tilannetta saatu enää kääntymään positiiviseen suuntaan.

Taloudellista tulosta ei saavutettu täysin tulostavoitteen mukaisesti.

Talousarviopohjassa koulutuspalvelujen ostoille tehty varaus oli euromääräisesti huomattavasti pienempi kuin edellisvuoden toteuma, vaikka opiskelijamäärätavoite vas-taavasti oli edellisvuotta suurempi, joten lähtökohtaisesti asetettu tulostavoite oli epärealistinen. Oppisopimuskes-kuksen remontille ei ollut määrärahavarausta,joten remontti rahoitettiin poikkeuksellisesti käyttötalousosasta.

Oppisopimuskeskuksesta jäi eläkkeelle yksi koulutustar-kastaja. Sekä Keudan aikuiskoulutukseen edellisvuonna siirtyneen että eläköityneen koulutustarkastajan tilalle palkatttiin uudet toimenhaltijat.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2012-2013 OKM ja OPH korostavat oppisopimustoimijoiden viran-omaisvastuuta, joten resursseja nykymuotoinen oppiso-pimustoiminnan laadukas hoitaminen vie huomattavasti enemmän kuin aiempi toimintatapa.

Laman vaikutukset, mm. työttömyyden nousu, näkyy suo-raan oppisopimuskoulutuksen kysynnässä.

Opetus-ja kulttuuriministeriön sopeuttamistoimenpiteet v. 2013 tulevat valtakunnallisesti dramaattisesti vaikuttamaan oppisopimusmääriin.


Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 311

Matkailu, ravitsemis- ja talousala 55

Sosiaali- ja terveysala 168,5

Kulttuuriala 83

Humanistinen ja kasvatusala 2

Luonnontieteiden ala 3,5

Opiskelijoiden prosenttiosuus koulutusaloittain



I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuusTulosalueen toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamis-ta on haitannut jonkin verran toimintakulttuurin erilaisuus aiempaan verrattuna. Uusia koulutuksia on kuitenkin saatu hyvin käynnistettyä. Opiskelijapalautteet ovat olleet hyvät (Keudan opiskelijakyselyn ka 4,1 ja työvoimakoulutuksen palaute 3,6). Opiskelijamäärien kasvu on ollut selkeää. Yritysyhteistyöhön on panostettu, mutta talouden ongel-mat heijastuvat suoraan yritysten henkilöstön osaamisen kehittämishalukkuuteen. Tämä näkyi myös oppisopimus-koulutuksessa. Sopimusten määrä on kasvanut, mutta ennakoitua vähemmän. Tietoisuutta koulutustarjonnasta ja yhteistyömahdollisuuksista on lisätty mm. Osaava Uusi-maa- hankkeen välityksellä. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen, Keuken ja Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen kanssa on saatu vakiinnutettua ja uusia yhteistyömuotoja syntyy jatkuvasti. Työvoimakoulutuksien määrärahoja on vähennet-ty vuoden aikana ja kilpailutuksissa onnistuminen on ollut entistä vaikeampaa kiristyneen kilpailun takia.


Keuda Aikuiskoulutus muodostui kauden alussa kolmesta yksiköstä. Wärtsilänkadun yksikössä toteutettiin tekniikan- ja liikenteen alan koulutusta sekä kulttuurialan koulutusta (taidemetalli). Pasi-

lassa Uutiskadulla ja Tuusulassa Tähtientiellä toteutettiin kulttuurialan koulutusta (audiovisuaalinen viestintä sekä teatteriala). Kuluneen kauden aikana Tähtientien yksikkö suljettiin käytön vähäisyyden vuoksi ja siellä ollut koulutus siirrettiin Keravalle ja Pasilaan. Osa koulutuksista lopetet-tiin kokonaan, koska omalla henkilöstöllä ei ollut osaamista ko. koulutusten toteuttamiseen. Kaikki tutkintoon johtava koulutus on ollut näyttötutkintokoulutusta. Tulosalueen opiskelijavirtauma tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 611 opiskelijaa, joten talousarvion tavoitteet ylitettiin. Täydennyskoulutuksen volyymiä ja tarjontaa on lisätty kuluneen vuoden ajan. Työvoimakoulutusta on toteutettu pääasiallisesti täydennyskoulutuksena hyvin tuloksin. TE-toimisto on käyttänyt sopimusoptiot, mikä kuvaa toteu-tuksen laatua. Näyttötutkintojen järjestämislupa on n. 30 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon.

Keuda Aikuiskoulutus

Keuda Aikuiskoulutuksentuloskortti 2011


Opiskelijapalaute

AIPAL-palaute 3,2 4,1

OPAL-palaute 3,6 3,6

Näyttötutkintomestareiden määrä 17 16


Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot

Perustutkinnot

Koko tutkinnot 1) 75 47

Osatutkinnot 110 19

Ammattitutkinnot


Osatutkinnot 160 221

Erikoisammattitutkinnot


Osatutkinnot 2 1

Opiskelun keskeyttäneet/purkaneet

Yksikköhintaisessa koulutuksessa 13 20

Oppisopimuskoulutuksessa 0 -

Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 5 -

Talousarvio Toteuma


II Prosessit ja rakenteetKeuda Aikuiskoulutuksen tulosalueen toiminnan kehittä-mistä on keskeisesti leimannut toimintakulttuurin muut-tamiseen liittyvät haasteet. Valmisteilla ollut organisaa-tiomuutos on vaikuttanut myös siihen, että toiminnan kehittämisessä on keskitytty arjen käytänteiden yhdenmu-kaistamiseen Keudan käytänteiden kanssa. Keudan toimin-nan johtavana periaatteena on oman henkilöstön osaa-minen koulutusten toteutuksessa. Aiemmin tulosalueen toimijoilla vallalla ollut käytäntö koulutusten toteutusten ostosta ulkopuolisilta on vaatinut olennaista käytäntöjen muuttamista. Tutkintojen suorittaminen muodosti tär-keimmän mittarin arvioitaessa läpäisyä sekä koulutuksen vaikuttavuutta. Tulosalueella suoritettiin vuoden aikana 192 koko perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa sekä 101 osatutkintoa. Koko tutkinnoissa saavutettiin talousarviota-voite, mutta osatutkinnoissa jäätiin talousarviotavoitteesta. Eräänä keskeisenä syynä on ollut se, että osatutkinnoissa on suoritettu aiempaa enemmän tutkinnonosia, esimerkiksi tekniikan alan osatutkinnoissa 70 tutkinnon suorittajaa on suorittanut yhteensä 218 tutkinnon osaa. Aiemmin yhden tutkinnon osan suorittajia on ollut enemmän

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointiHenkilöstön osaamisen kehittämisessä on ohjattu henki-löstöä näyttötutkintomestarikoulutukseen ja pedagogisin


Opiskelijapalaute

AIPAL-palaute 3,2 4,1

OPAL-palaute 3,6 3,6

Näyttötutkintomestareiden määrä 17 16


Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot

Perustutkinnot


Osatutkinnot 110 19

Ammattitutkinnot


Osatutkinnot 160 221

Erikoisammattitutkinnot


Osatutkinnot 2 1

Opiskelun keskeyttäneet/purkaneet

Yksikköhintaisessa koulutuksessa 13 20

Oppisopimuskoulutuksessa 0 -

Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 5 -

opintoihin. Koulutuksissa on ollut 3 (NTM) ja 4 (pedagogi-set) henkilöä. Opetushenkilöstöstä on myös 5 henkilöä osal-listunut työelämäjaksolle (URAKKA-projekti). Henkilöstön työhyvinvointia on parantanut suurimmalla osalla työsuhtei-den vakinaistaminen.

IV Resurssit ja talousTulosalueelle tehtiin kuluneen vuoden aikana talousar-viomuutos, johtuen erityisesti lisäkoulutuksen valtionosuu-den ennakoitua merkittävästi pienemmästä määrästä. Muutosprosessi on vienyt voimavaroja varsinaiselta toi-minnalta, eikä muutettuunkaan talousarvioon aivan päästy. Tähtientien yksiköstä luopuminen parantaa tulosta vasta tulevana vuotena.


Aikuiskoulutuksen odotettavissa ollut organisaatiomuutos on näkynyt toimintakulttuurin muutosten läpiviemisessä pääsääntöisesti positiivisella tavalla.



Kulttuuriala 61


Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tu-loslaskelmassa ja vastaavasti toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskel-mien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä

on osoittaa kuntayhtymän rahoituksen riittävyyttä. Rahoi-tuslaskelmassa osoitetaan edelleen miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muu-toin rahoitetaan. Kuntayhtymän tuloslaskelma, rahoituslas-kelma ja tase on esitetty sivuilla 12-15.

Tilikauden tuloksen muodostuminen

Kuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannal-ta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta.

Alla olevassa kuvassa on esitetty opiskelijamäärän kehitys vuosina 2001–2011.

Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden mää-räksi arvioitiin 4 173, painotetun keskiarvon mukainen to-teuma oli 77 opiskelijaa enemmän eli 4 250. Huomattavaa on, että vuoden 2011 opiskelijamäärä ylittää kuntayhtymän järjestämisluvan peräti (4060) 190 opiskelijalla. Järjestämis-luvan ylittäminen tarkoittaa sitä, että yli menevistä opis-kelijoita ei saa rahoitusta. Yhtymähallitus tekikin vuoden 2011 aikana opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemuksen järjestämislupapaikkojen lisäämisestä 300:lla. Opetus- ja

kulttuuriministeriö teki loppuvuodesta päätöksen, jossa kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin tilapäisesti 76 opiskelijalla. Tämän ansiosta lopulliseksi ylitykseksi jäi 114 opiskelijaa, mikä kuitenkin edelleen tarkoittaa noin 1,0 milj. € saamatta jäänyttä tuloa.

Kokonaisuutena opiskelijamäärätavoite täyttyi erittäin hy-vin ja ainoastaan Keuda Järvenpään Wärtsilänkadun yksikön opiskelijamäärä jäi merkittävästi (21) alle tavoitteen.

Kolmen viime vuoden aikana opiskelijamäärä on kasvanut poikkeuksellisen paljon. Vuoteen 2009 verrattuna kasvu on ollut lähes 16,0 % eli 584 opiskelijaa. Keudan järjestämislu-paa on vuosina 2007–2010 korotettu yhteensä 800 paikalla, vuodelle 2012 järjestämislupa on 4 060.

Peruskoulutuksen osalta oppisopimuksen opiskelijamäärä-tavoite alittui selvästi, opiskelijoita oli 299 eli 21 vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Lisäkoulutuksessa määrälli-nen tavoite lähes saavutettiin, opiskelijoita oli 895,5 eli vain 4,5 opiskelijaa vähemmän kuin talousarviotavoite. Tässä on kuitenkin huomattava se, että ei-tutkintoon johtavan kou-lutuksen määrässä tapahtui merkittävä lisäys. Vuonna 2011 ei-tutkintoon tähtäävää koulutusta järjestettiin 143,5 hen-kilölle, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 55,5. Vuoteen 2010 verrattuna peruskoulutuksen opiskelijamäärä väheni 42 ja lisäkoulutuksen 48. Vuodelle 2012 Keudan lisäkoulutus-kiintiö on 900 opiskelijaa.

Okm:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppilai-tosmuotoisen lisäkoulutuksen paikkojen vähimmäismäärä on 270. Vuonna 2011 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen

Opiskelijamäärän kehitys vuosina 1998–2011

19982939610

19993115526

20003005718

20012696738

20022829856

20032957982

20043097960

20053197894

20063301967

200733911104

200834581304

200936661307

201040491286

Yksikköhintaiset yhteensäOppisopimusopiskelijat

5000

4000

3000

2000

1000

00

1000

2000

3000

4000

5000

201142501195


opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä 261 (otv), vuonna 2010 vastaava luku oli 303,5 (otv). Opiskelijatyövuositoteu-ma ylitti talousarviotavoitteen kymmenellä opiskelijalla.

Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2011 tilinpäätöksessä ovat 53,1 milj. € ja toimintakulut 48,2 milj. €. Vuoteen 2010 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 2,3 milj. € eli

4,6 % ja toimintakulut 4,2 milj. € eli 9,6 %. Vuoden 2011 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi

n. 1,9 milj. € enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen kasvua se-littää erityisesti ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määrän kasvu. Toimintamenot ylittivät talousarvion 1,0 milj. €.

Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muo-dostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Se on vuoden 2011 tilinpäätöksessä 4,89 milj. € eli noin 822 000 € parempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuot-tojen suhde toimintakuluihin oli 110,1 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 115,4 %. Suhdeluku kertoo sen, pal-jonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toiminta-menojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot.

Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli mää-ritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana talousarvion käyttötalousosaan tehtiin yksi muutos, joka koski Keuda aikuiskoulutus-tulosalueen tulostavoitteen muuttamista. Keuda aikuiskoulutuksen tulostavoitetta pie-nennettiin 490 000 €:lla. Samalla summalla pienennettiin myös kuntayhtymän vuosikate- ja tulostavoitetta.

Vuoden aikana muutettiin yhtymävaltuuston päätöksellä kuntayhtymän poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutui kuntayhtymän tilinpäätökseen n.

1,0 milj. €:n kertapoistot. Poistosuunnitelman muuttamisen yhteydessä yhtymävaltuusto päätti, että tilikauden tuloksen sijasta yhtymävaltuustoon nähden sitovana tulostavoittee-na on tulosaluekohtainen toimintakate.

Kaikki tulosalueet lukuun ottamatta oppisopimuskeskusta ja Keuda aikuiskoulutusta pääsivät asetettuun toimintaka-tetavoitteeseen. Oppisopimuskeskus jäi tavoitteesta 736 433 € ja Keuda aikuiskoulutus 59 983 €. Oppisopimus-keskuksen jääminen tulostavoitteesta johtuu pääasiassa neljästä tekijästä: opiskelijamäärä jäi erityisesti perustutkin-tojen osalta alle talousarviotavoitteen (vaikutus n. -140 000 €), yksikköhinnaltaan pienemmän ei-tutkintoon johtavan koulutuksen määrä lisääntyi yli sadalla (n. -100 000 €), talousarviossa koulutuspalvelujen ostoille tehty varaus oli euromääräisesti huomattavasti pienempi kuin edellisvuoden toteuma (-660 000 €) ja oppisopimuskeskuksen remontti (- 116 000 €).

Keuda aikuiskoulutuksen tulosalue muodostettiin keväällä 2010, jolloin sinne siirrettiin Adulta Oy:stä tullut koulutus. Vuoden 2011 aikana koulutuksen painopistettä siirrettiin kulttuurialan koulutuksesta tekniikan ja liikenteenalan koulutukseen, samalla luovuttiin Tähtientien vuokrakiinteis-töstä. Toiminnan käynnistämiseen ja uudelleen suuntaami-seen on liittynyt paljon kertaluonteisia kuluja. Tulosalueen toimintaa ei vielä vuoden 2011 aikana saatu kannattavaksi ja sen vaikutus kuntayhtymän talouteen oli lähes -0,5 milj.€.

Vuoden 2011 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 4,95 milj. €. Vuosikate oli edelleen hyvä, vaik-kakin selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin, vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 1,9 milj. €.

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

7,0

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

0

Milj. €

Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos 2000-2011


Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Talousarvioon verrat-tuna toteutunut vuosikate oli noin 870 000€ parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 121,4 prosenttia poistoista, vuonna 2010 vastaava tunnusluku oli 249,0 %. Viime vuosina kun-tayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä suunnitelmanmu-kaiset poistot ovat poikkeuksellisen suuret. Tämä johtuu tili-kauden aikana tehdystä kuntayhtymän poistosuunnitelman muuttamisesta, poistosuunnitelman muutoksesta aiheutui noin 1,0 milj. €:n kertapoistot ja sen lisäksi poistojen määrä kasvoi vuositasolla noin 200 000 €. Vuoden 2011 tilinpää-töksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 4,08 milj. €, kun niiden määrä vuosituhannen vaihteessa oli vain 0,7 milj. €.

Tilikauden tulokseksi muodostuu 871 996 €, mikä on noin 3,2 milj. € pienempi kuin vuonna 2010. Ilman tehtyä kerta-poistoa tulos olisi ollut noin 1,0 milj. € parempi.

Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on esitetty vuosi-katteen, poistojen ja tilikauden tuloksen kehitys vuosina 2000–2011.

Toiminnan rahoitus ja investoinnit

Vuoden 2011 nettoinvestoinnit olivat n. 8,6 milj. €, mikä oli noin 2,6 milj. € enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntayh-tymän investoinnit ovat vuosina 2006–2011 olleet suuret ja investointitaso on edelleen poikkeuksellisen korkea myös vuonna 2012. Kovasta investointitahdista kertoo myös se, että vuosien 2006-2012 investoinnit ovat yhteensä n. 51,8 milj. €.

Kertomusvuonna valmistui Järvenpäässä ns. Peltola-rakennuksen peruskorjaus. Hanke aloitettiin vuonna 2009 ja se toteutettiin kahdessa vaiheessa. Peruskorjauksen ensim-mäinen vaihe valmistui helmikuussa 2010, jolloin rakennuk-seen siirtyivät kuntayhtymän hallinto sekä aikuiskoulutuk-sen toimintoja. Opetukselle saneeratut tilat valmistuivat keväällä 2011. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 5 465 m2. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui noin 4,9 milj. €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Siistonen Oy.

Vuonna 2011 käynnistyi kolme merkittävää laajennus- ja saneeraushanketta: • Keuda Tuusulan laajennuksella toteutetaan tilat

kauneudenhoitoalan opetukselle, lisätään kaksi terveydenhoitoluokkaa sekä tehdään mm. hallinto- ja kirjastotiloihin liittyviä tilajärjestelyjä. Samassa yh-teydessä toteutetaan rakennuksen julkisivuremontti. Laajennuksessa toteutetaan uutta kerrosalaa yhteen-sä n. 1670 m2, hankeen kokonaiskustannusarvio on 5 150 000 ja se toteutetaan vuosina 2011–2012. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Siistonen Oy.

• Keuda Nurmijärven laajennuksessa tehdään tilo-ja syksyllä 2010 aloitetulle lähihoitajakoulutukselle sekä teorialuokkatiloja. Laajennus totutetaan osittain ruokasalin päälle ja sen bruttoala on 1114 m2 (huoneis-toala 892 m2), saneerattavien tilojen huoneistoala on 1255 m2 ja liikuntasalin kattoremontin pinta-ala 735 m2. Hankeen kokonaiskustannusarvio on 2 900 000 € ja se toteutetaan vuosina 2011–2012. Pääurakoitsijan vaihtumisesta huolimatta hanke valmistunee kesän 2012 aikana. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

10.0

9.0

8,0

7,0

6,0

5,0

4,0

3,0

2,0

1,0

0

Milj. €

Nettoinvestoinnit Lainojen lyhennys Vuosikate

Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina 2000–2011


• Wärtsilänkatu 7:n alueelle toteutetaan tiloja sekä nuorten että aikuisten koulutukselle. Laajennuksella toteutetaan tiloja mm. verhoilu- ja sisustusalan kou-lutukselle, joka tällä hetkellä toimii tilapäisissä vuok-ratiloissa. Lisäksi rakennetaan tilat pintakäsittelyalan koulutukselle ja metallialan koulutukselle. Hankkeen toteutus on vuosina 2011- 2012, vuodelle 2013 on bud-jetoitu vielä viimeiset urakkaerät. Hankkeen kokonais-pinta-ala on n. 3000 m2 ja kustannusarvio 6 050 000 €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli -3 633 877,53 € eli tulorahoitus (= vuosikate) ei riittänyt katta-maan nettoinvestointeja. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu 57,6 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 113,5 %. Vuoden aikana kassavarat kasvoivat 182 000 €:lla ja ne olivat vuoden lopussa n. 3,04 milj. €.

Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva ja mm. maksuvalmius säilyi koko vuoden edelleen hyvällä tasolla. Kassan riittävyys oli keskimäärin 19,5 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 20,8 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudel-linen tilanne on mahdollistanut sen, että vuosien 2006–2011 isot investoinnit on kokonaisuudessaan pystytty toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassava-roilla. Kertyneet kassavat on kuitenkin nyt käytetty ja kuntayh-tymän vuoden 2012 talousarviossa on jo varauduttu lainanot-toon (6,0 milj. €) investointien rahoittamiseksi.

Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen riittävyys net-toinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina 2000–2011.

Rahoitusasema ja sen muutokset

Taseen loppusumma oli 55,2 milj. €, jossa vuoteen 2010 verrattuna on kasvua 1,68 milj. €. Erityisesti kasvoi kuntayh-tymän pysyvien vastaavien määrä (+4,58 milj. €), raken-nusten tasearvo on vuoden 2011 tilinpäätöksessä yhteensä 36,8 milj. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vaka-varaisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviy-tyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli edelleen korkealla tasolla ja se oli 87,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 88,1 %. Vuoden 2011 tuloksesta tehtiin 600 000. €:n investointivaraus, yhteensä vuoden 2011 tilinpäätöksessä investointivarauksia on lähes 9,8 milj. €, kun niitä vuotta aiemmin oli 11,6 milj. €. Kaikkiin viimevuo-sien isoihin investointeihin on kyetty tekemään täysimää-räinen investointivaraus. Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2011 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 20,0 milj. €.

Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantunei-suus oli edelleen suhteellisen pieni eli 13,5 %, vuotta aiem-min se oli 12,5 % ja vuoden 2009 tilinpäätöksessä vastaava tunnusluku oli 11,3 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksus-ta tulorahoituksella. Tunnusluvun pienuus kertoo myös siitä, että kuntayhtymällä ei ole lyhyt eikä pitkäaikaista lainaa.


Keudan tuloskortti 2011 - Strategia- ja tulosmittarit

Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Tavoite Toteuma

2011 2011

Tyytyväinen opiskelija Nopea työelämään sijoittuminen 1 Työttömyysmittari % 15,2 13,3

Jatko-opintoihin sijoittuminen 2 Jatko-opiskelumittari % 9,6 17,8

Opiskelijapalaute 3 Opiskelijapalautteen 3,2 3,6

keskiarvo

Asiakastyytyväisyys Valmistuneet opiskelijat-kysely 4 Kyselyn keskiarvo * *

Työnantajapalaute 5 Kyselyn keskiarvo * *

Koulutustarjonnan Koulutustarjonnan vetovoima 6 Vetovoimamittari % 1,2 1,5 vetovoima

Opetusprosessin sujuvuus Monipuoliset koulutuksen 7 Läpäisymittari, % 65,7 63,7

totuttamistavat

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat 8 HOJKS-läpäisymittari % 62,0 56,3

Opiskelijahuollon toimivuus 9 Keskeyttämismittari, % 5,6 5,5

10 Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot,

ops-perusteiset 902 895

Perustutkinnot,

näyttöperusteiset 195 188



Kustannustehokkaat Sisäisen asiakkuuden huomioiminen 11 Yhtymäpalvelujen

tukiprosessit asiakaskyselyn keskiarvo **) **)

Pätevä, osaava ja Osaamisen uudistaminen 12 Kelpoisuusmittari, %

uudistushaluinen Opetushenkilöstö 82,0 85,4

henkilöstö

Resurssien tehokas käyttö Suunnitelmallisuus 13 Talousarvion toteutuminen 100 154,7

*) Kyselyä ei tehty v. 2011 **) Mitataan seuraavan kerran v. 2012

Yhteis-kunnallinen ja asiakas-vaikuttavuus

Prosessit ja rakenteet

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Resurssit ja talous


Keudan tuloskortti 2011 - Määrämittarit

Yhteis-kunnallinenja asiakas-vaikutta-vuus

Henkilöstön osaaminen ja työhyvin-vointi

Resurssit ja talous

Kuntien toisen asteen koulutustarpeeseen vastaaminen

Tyytyväinen opiskelija

Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Tavoite Toteuma 2011 2011

14 Suoritetun kurssivaihdon määrä yht. 2136 2103

Opintojen valinta- Keudan opisk. suoritt. lukiokurssit 1842 1912

mahdollisuus Lukio-opisk. suoritt. kurssit Keudassa 294 190

15 Ylioppilastutkinnon suorittaneet % 3,7 3,7

Koulutustarjonnan 16 Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan 47,0 52,0

kattavuus Aloituspaikkojen 17 Aloittaneet opiskelijat 20.9/

täyttöaste aloituspaikat % 100,7 102,6

Opiskelijamäärämittari:

Ammatillinen peruskoulutus yht. 4173 4250

Opetussuunnitelmaperusteinen 3556 3551

josta erityisopiskelijat 389 456

Näyttötutkintoon valmistava 486 574

Koulutustarjonnan 18 josta erityisopiskelijat 6 6

monipuolisuus Ei tutkintoon johtava koulutus:

Valmentava ja kuntouttava+

ohjaava ja valmistava 97 92

Talouskoulu 18 17

Maahanmuuttajat 16 16

Oppisopimuskeskuksen järjestämä 1220 1195

peruskoulutus 320 299

lisäkoulutus 900 896

Lisäkoulutus, otv 269 261

Kansanopistokoulutus, Ov 800 815

Työvoimapoliittinen

aikuiskoulutus, otp 30637 16419

Kansainvälisyysmittari:

Kansainvälinen Lähtevät opiskelijat, % 3,0 4,1

yhteistyö 19 Tulevat opiskelijat, lkm 60 76

Lähtevät opettajat % 14,5 14,7

Tulevat opettajat, lkm 29 38

Motivoitunut henkilöstö Sitoutuneisuus 20 Henkilöstöpalaute 3,4 3,4

Henkilöstön osaaminen Työelämäyhteydet 21 Työelämäjaksolle osallistuneet 4,2 4,4

opettajat %,(väh. 2vk jaksot)

22 Omassa yrityksessä toimivat % 6,5 5,6

Järjestämislupapaikkojen riittävyys Opiskelijapaikat 23 Käyttöaste, % 103,4 104,7

Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Investointikyky 24 Keskimääräinen ryhmäkoko 18,6 17,9

Vakaa talous 25 Investointien tulorahoitus, % 50,5 57,6

Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Tavoite Toteuma

2011 2011

Tyytyväinen opiskelija Nopea työelämään sijoittuminen 1 Työttömyysmittari % 15,2 13,3

Jatko-opintoihin sijoittuminen 2 Jatko-opiskelumittari % 9,6 17,8

Opiskelijapalaute 3 Opiskelijapalautteen 3,2 3,6

keskiarvo

Asiakastyytyväisyys Valmistuneet opiskelijat-kysely 4 Kyselyn keskiarvo * *

Työnantajapalaute 5 Kyselyn keskiarvo * *

Koulutustarjonnan Koulutustarjonnan vetovoima 6 Vetovoimamittari % 1,2 1,5 vetovoima

Opetusprosessin sujuvuus Monipuoliset koulutuksen 7 Läpäisymittari, % 65,7 63,7

totuttamistavat

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat 8 HOJKS-läpäisymittari % 62,0 56,3

Opiskelijahuollon toimivuus 9 Keskeyttämismittari, % 5,6 5,5

10 Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot,

ops-perusteiset 902 895

Perustutkinnot,

näyttöperusteiset 195 188



Kustannustehokkaat Sisäisen asiakkuuden huomioiminen 11 Yhtymäpalvelujen

tukiprosessit asiakaskyselyn keskiarvo **) **)

Pätevä, osaava ja Osaamisen uudistaminen 12 Kelpoisuusmittari, %

uudistushaluinen Opetushenkilöstö 82,0 85,4

henkilöstö

Resurssien tehokas käyttö Suunnitelmallisuus 13 Talousarvion toteutuminen 100 154,7

*) Kyselyä ei tehty v. 2011 **) Mitataan seuraavan kerran v. 2012


Tuloslaskelma Rahoituslaskelma

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 1000 € 1000 €

Toimintatuotot

Myyntituotot 50 821 48 752

Maksutuotot 348 308

Tuet ja avustukset 1 346 1 180

Muut tuotot 656 746

Valmistevarastojen muutos -34 -187

Toimintatuotot yhteensä 53 138 50 798

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -25 724 -23 199

Henkilösivukulut

Eläkekulut -4 857 -4 434

Muut henkilösivukulut -1 210 -1 113

Palvelujen ostot -8 313 -8 043

Aineet, tarvikk. ja tavarat -6 247 -5 829

Avustukset -66 -61

Muut toimintakulut -1 833 -1 336

Toimintakulut yhteensä -48 250 -44 014

Toimintakate 4 888 6 785

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot (+) 68 28

Muut rahoitustuotot (+) 20 30

Korkokulut(-) 0 0

Muut rahoituskulut (-) -27 -11

Vuosikate 4 949 6 832

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -4 077 -2 744

Arvonalentumiset

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

Tilikauden tulos 872 4 089

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) -1 632 -3 717

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 1 835 949

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 8 16

Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 1 082 1 336

Tuloslaskelman tunnusluvut:

Toimintatuotot/toimintakulut % 110,1 % 115,4 %

Vuosikate/Poistot % 121,4 % 249,0 %

Vuosikate, €/opiskelija 909 1 281

Opiskelijamäärä 5 445 5333

2011 2010 1000 € 1000 €

Toiminnan rahavirta


Tulorahoituksen

korjauserät 3 22

4 952 6 854

Investointien rahavirta

Investointimenot -8 618 -6 214

Rahoitusosuudet

investointimenoihin 0 195

Pysyvien vastaavien

hyödykkeiden luovutustulot 32 15

-8 586 -6 004

Toiminnan ja investointien

rahavirta -3 634 850

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten

lisäykset -13 -24

Antolainasaamisten

vähennykset 0 0

-13 -24

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden

muutokset

Toimeksiantojen varojen ja

pääomien muutokset 0 0

Vaihto-omaisuuden muutos 30 190

Saamisten muutos 2 987 -802

Korottomien velkojen

muutos 812 1 185

Muut maksuvalmiuden

muutokset 3 829 572

Rahoituksen rahavirta 3 816 548

Rahavarojen muutos 182 1 398

Kassavarojen muutos 182 1 398

Kassavarat 31.12. 3 039 2 857

Kassavarat 1.1. 2 857 1 459

Rahoituslaskelman

tunnusluvut:

Investointien tulorahoitus % 57,6 % 113,5 %

Pääomamenojen tulorahoitus % 57,6 % 113,1 %

Kassan riittävyys pv 19,5 20,8

Kassasta maksut, milj. € 57 50

Opiskelijamäärä 5445 5333


2011 2010 1000 € 1000 €

VASTAAVAA

A. PYSYVÄT VASTAAVAT 49 262 44 743

I Aineettomat hyödykkeet 75 151

1 Aineettomat oikeudet 50 97

2 Muut pitkävaikutteiset menot 25 54

II Aineelliset hyödykkeet 48 535 43 953

1 Maa- ja vesialueet 300 149

2 Rakennukset 36 838 35 190

3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 256 1 123

4 Koneet ja kalusto 4 465 5 425

5 Muut aineelliset hyödykkeet 43 43

6 Ennakkomaksut ja keskener.

hankinnat 5 633 2 023

III Sijoitukset 652 639

1 Osakkeet ja osuudet 467 467

4 Muut saamiset 185 172

B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 9 11

2 Lahjoitusrahastojen

erityiskatteet 9 11

C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 960 8 795

I Vaihto-omaisuus 494 524

1 Aineet ja tarvikkeet 57 54

2 Keskeneräiset tuotteet 437 470

II Saamiset 2 427 5 413

Pitkäaikaiset saamiset 619 756


Lyhytaikaiset saamiset 1 807 4 657

1 Myyntisaamiset 374 425


4 Siirtosaamiset 740 667

III Rahoitusarvopaperit 59 84

1 Osakkeet ja osuudet 59 84

IV Rahat ja pankkisaamiset 2 980 2 773

VASTAAVAA YHTEENSÄ 55 231 53 548

Tase

2011 2010 1000 € 1000 €

VASTATTAVAA

A. OMA PÄÄOMA 18 267 17 192

I Peruspääoma 8 966 8 966

III Muut omat rahastot 299 306

IV Edellisten tilikausien

yli-/alijäämä 7 921 6 584

V Tilikauden yli-/alijäämä 1 082 1 336

B. POISTOERO JA

VAPAAEHTOISET VARAUKSET 29 770 29 972

1 Poistoero 20 005 18 372

2 Vapaaehtoiset varaukset

Investointivaraukset 9 765 11 600

D. TOIMEKSIANTOJEN

PÄÄOMAT 9 11

2 Lahjoitusrahastojen pääomat 9 11

E. VIERAS PÄÄOMA 7 185 6 373

I Pitkäaikainen 20 20

7 Muut velat 20 20

II Lyhytaikainen 7 165 6 353

6 Ostovelat 1 860 1 988

7 Muut velat 1 099 1 023

8 Siirtovelat 4 206 3 341

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 55 231 53 548

Taseen tunnusluvut:

Omavaraisuusaste % 86,97 88,08

Suhteellinen velkaantuneisuus % 13,52 12,5

Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € 9,00 7,85

Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija 1653,35 1471,29


2011 2010 1000 € 1000 €

Toiminnan rahavirta


Tulorahoituksen

korjauserät 3 22

4 952 6 854

Investointien rahavirta

Investointimenot -8 618 -6 214

Rahoitusosuudet

investointimenoihin 0 195

Pysyvien vastaavien

hyödykkeiden luovutustulot 32 15

-8 586 -6 004

Toiminnan ja investointien

rahavirta -3 634 850

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten

lisäykset -13 -24

Antolainasaamisten

vähennykset 0 0

-13 -24

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden

muutokset

Toimeksiantojen varojen ja

pääomien muutokset 0 0

Vaihto-omaisuuden muutos 30 190

Saamisten muutos 2 987 -802

Korottomien velkojen

muutos 812 1 185

Muut maksuvalmiuden

muutokset 3 829 572

Rahoituksen rahavirta 3 816 548

Rahavarojen muutos 182 1 398

Kassavarojen muutos 182 1 398

Kassavarat 31.12. 3 039 2 857

Kassavarat 1.1. 2 857 1 459

Rahoituslaskelman

tunnusluvut:

Investointien tulorahoitus % 57,6 % 113,5 %

Pääomamenojen tulorahoitus % 57,6 % 113,1 %

Kassan riittävyys pv 19,5 20,8

Kassasta maksut, milj. € 57 50



Henkilöstön määrä ja rakenne

Kuntayhtymän koko henkilöstön määrä vuoden 2011 lopussa oli 588 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 391. Henkilöstön kokonaismäärä oli lisääntynyt 25 henkilöllä ja opetushenkilöstön määrä 17 henki-

löllä vuodesta 2010.Kuntayhtymän vakinaisen henkilöstön määrä on nous-

sut 51 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä on puolestaan laskenut 26 henkilöllä verrattuna vuoteen 2010. Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti kuntayh-tymässä pyritään rekrytoimaan henkilöstö vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymyk-seen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Vuonna 2010 Adulta Oy:n konkurssin johdosta Keudaan siirtynyt henkilöstö rekrytoitiin ensin määräaikaisiin työsuhteisiin. Vuoden 2011 aikana työsuhteita on pyritty vakinaistamaan. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli vuonna 2011 kun-tayhtymän henkilöstöstä 59 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset).

Henkilöstön keski-ikä on 48,2 vuotta, kun se oli vuonna 2010 48,3 vuotta ja vuonna 2009 48,8 vuotta. Keski-ikä on lievästi laskussa vuoden 2009 huipun jälkeen. Tarkas-teltaessa vuosien 2010 ja 2011 ikäjakaumakäyriä kuvassa 2 voidaan todeta, että vaikka kyseisinä vuosina henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut, on ikäjakauman painopiste kuitenkin siirtynyt hieman oikealle. Naisten keski-ikä oli vuonna 2011 47,3 vuotta ja miesten 49,4 vuotta.

Kuntayhtymän henkilöstöstä on 55-vuotiaita tai vanhem-pia 29 %. Kuntayhtymän henkilöstöstä tulee vaihtumaan eläkkeelle jäämisen kautta seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kolmasosa. Tämä asettaa erityisen tarpeen osaamisen siirtämiselle ja rekrytoinnille sekä perehdyttämi-selle.

Vuoden 2011 aikana kuntayhtymästä lähti vanhuuseläk-keelle yhteensä 14 henkilöä. Eläkkeelle jää neiden keski-ikä oli vuonna 2011 64,3 vuotta, kun se oli vuonna 2010 63,6 vuotta. Kuntien eläkevakuutuksen tilasto jen mukaan kunta-työntekijät siirtyivät van huuseläkkeelle vuonna 2011 keski-määrin 63,7 vuoden iässä. Vuoden 2011 lopussa kuntayhty-män palveluksessa oli 10 yli 65-vuotiasta henkilöä, joista oli naisia 7.

Osa-aikaeläkeläisten määrä kuntayhtymässä oli 21 henki-löä (13 naista ja 8 miestä) ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli 9 henkilöä (5 naista ja 4 miestä). Osa-aikaeläke-läisistä oli opetushenkilöstöä 16. Osatyökyvyttömyyseläke-läisistä oli opetushenkilöstöä 6. Vuoden 2011 aikana jäi osa-aikaeläkkeelle yksi henkilö ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle kaksi henkilöä.

Kuntayhtymän palvelukseen tuli vuonna 2011 32 henkilöä ja palveluksesta lähti 13 henkilöä (muut kuin eläkkeelle läh-teneet). Täten tulovaihtuvuus oli 5,4 % ja lähtövaihtuvuus 2,2 %. Lähtövaihtuvuus oli vuonna 2011 samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna.

Henkilöstöraportti

Henkilöstön rekrytointi

Keudassa oli avoinna yhteensä 70 työpaikkaa, joista 52 oli opetushenkilöstön paikkoja. Niihin saatiin yhteensä 656 hakemusta eli 9,4 hakemusta työpaikkaa kohti. Opetushen-kilöstön paikkaa kohti oli 10,9 hakijaa. Kaikista hakijoista oli naisia 60,7 % ja miehiä 39,3 %. Valituista oli naisia 33 ja miehiä 26.

Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminen

Henkilökunnasta 55,6 % on suorittanut vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on suorittanut 29,4 % henkilöstöstä. Opetushenkilöstöstä ylemmän korkea-kouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on

2009

2010

2011

Vakituiset Määräaikaiset Mies Nainen

500

450

400

350

300

250

200

150

100

50

0

467

416402

107

147121

229242

334346

2010

2011

OVTES KVTES TS

450

400

350

300

250

200

150

100

50

0

391374

174 180

15 17

Kuntayhtymän henkilöstön palvelussuhteiden luonnetta kuvaavia tunnuslukuja. OVTES on opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus, KVTES on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ja TS on kunnallisen teknisen henkilös-tön virka- ja työehtosopimus.

lkm

lkm


suorittanut 39,4 %. Opetushenkilöstöstä on 82,9 % suorittanut opettajan peda-

gogiset opinnot.Kuntayhtymässä käydään kehityskeskustelut koko henkilös-

tön kanssa. Kehityskeskustelun osana on henkilökohtaisten osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppa-neilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa.

Henkilöstökoulutuspäiviä oli yhteensä 2134 vuonna 2011 eli 3,6 päivää henkilöä kohti. Koulutuspäivistä oli naisten osuus 62,8 % ja miesten 37,2 %.

Syksyn 2011 aikana pidettiin kaksi esimiehille suunnattua ke-hityskeskustelukoulutusta. Teemoina olivat kehityskeskuste-lut muutosjohtamisen välineenä ja ryhmäkehityskeskustelut.

Vuonna 2011 alkoi Keudan esimiesvalmennus, jonka tavoit-teena on luoda yhteinen toimintamalli esimiestyölle Keu-dassa ja antaa esimiehille työkaluja esimiestyöhön. Valmen-nuksessa ovat mukana koulutuspäälliköt, apulaisrehtorit, toimialarehtorit, toimialapäälliköt, rehtorit, oppisopimusjohta-ja, talousjohtaja sekä yhtymäpalveluiden esimiehet. Valmen-nukseen kuuluvat osallistujien 360 asteen arvioinnit ja niihin kuuluvat kehittämisprojektit. Arvioinnit tehtiin syksyn 2011 aikana. 360 asteen arvioinnit tullaan tekemään säännöllisesti esimiehille 2-3 vuoden välein.

Keuda on mukana valtakunnallisen Osaava-ohjelman kehit-tämishankkeessa, jossa on luotu systemaattinen osaamisen kehittämisen toimintatapa joka sisältää tiimi/yksilötasoiset osaamiskartoitukset ja niiden perusteella laadittavat osaami-sen kehittämisen suunnitelmat. Kartoitukset ja suunnitelmat tullaan liittämään osaksi kehityskeskustelukäytäntöä vuoden 2012 aikana.

Ylempi korkeakoulu-aste 28,4 %

Alempi korkeakouluaste 26,2

Alin korkea aste 17,5

Keski-aste 21,6 %

Perusaste 5,3 %

Tutkijakoulutus-aste 1,0 %

Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi

SairauspoissaolotSairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2011 henkilöä kohti 11,2 päivää, kun niitä oli vuonna 2010 8,6 päivää henkilöä kohti. Muutaman vuoden laskusuunnassa ollut trendi sairauspois-saolopäivien osalta kääntyi nousuun. Kuntayhtymän yksi-köiden välillä keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä per henkilö vaihtelee alle viidestä yli kahteenkymmeneen sairauspoissaolopäivään.

Työtapaturmista johtuneita sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2011 0,58 päivää henkilöä kohti. Vuonna 2010 niitä oli 0,47 päivää henkilöä kohti.

Kuntayhtymän aktiivisen välittämisen toimintamalli ote-taan käyttöön keväällä 2012. Toimintamallin tavoitteena on sairauspoissaolojen osalta vähentää niiden määrää mah-dollisimman aikaisella reagoinnilla henkilön tai työyhteisön työkyvyn heikkenemiseen.

Työhyvinvointijohtamisen selvitys ja toimenpiteet sen perusteellaPohjola Terveys Oy teki Keudalle selvityksen työhyvinvoin-tijohtamisen tilasta keväällä 2010. Työhyvinvoinnin johta-misen arvoketjussa strateginen työhyvinvoinnin johtaminen sekä ylläpito ja kehittäminen ovat vahvimpia, mutta enna-kointiin ja työhyvinvoinnin palauttamiseen liittyvät käytän-nöt vaativat vielä kehitystyötä ja vahvistamista.

Kehittämiskohteiksi nousivat työhyvinvoinnin järjestel-mällisempi kehittäminen ja kustannusten ja toimenpiteiden vaikutuksen seuranta. Työterveyshuoltoyhteistyön pitäisi olla yhtenäisempää ja suunnitelmallisempaa, ja siihen tulee kytkeä varhaisen tuen toimintatavat. Myös esimiesten työhyvinvointijohtamisen kehittäminen nousi kehittämis-kohteeksi.

160

140

120

100

80

60

40

20

04 3

28 28 32 30

94 97

6664

36 39

11 14

131140

149

136

1819

5 5 1 1

Perus

aste

Keskia

ste

Alin ko

rkea

-ast

e

Alem

pi ko

rkea

koul

uast

eYle

mpi

kork

eako

ulua

ste

Tutk

ijako

ulut

usas

te

2010Opetushlöstö

2011Opetushlöstö

2010Muu hlöstö

2011Muu hlöstö

Henkilöstön koulutusaste

lkm


Työhyvinvoinnin riskeiksi tunnistettiin Keudan ikäjakauma, jonka mukaan suuri osa työntekijäöistä on siirtymässä lähivuosien aikana eläkkeelle. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita heidän jaksamiseensa ja osaamisen järjestel-mälliseen jakamiseen. Riskinä vastauksissa näkyivät myös uupumistilanteet, mikäli niitä ei hoideta ennaltaehkäiseväs-ti ja aktiivisen välittämisen mallin mukaisilla toimilla.

Selvityksen tulokset esiteltiin Keudan johtoryhmälle ja tulosten perusteella on käynnistetty useita kehittämistoi-menpiteitä. Kehittämistoimenpiteitä ovat:• Syksyllä 2011 on käynnistynyt Keudan esimiesval-

mennus,• työterveyshuollon tavoitteita ja järjestämistä koskeva

selvitystyö sekä • Keudan työhyvinvointiryhmän perustaminen.Keudan työhyvinvointiryhmä on syksyn 2011 aikana

työstänyt Keudan työhyvinvointisuunnitelman ja Keudan varhaisen tuen mallin. Työhyvinvointisuunnitelma ja var-haisen tuen malli julkaistaan keväällä 2012.

Keväällä 2011 Keudan yhtymäpalveluiden koko henkilös-tölle järjestettiin Minun työyhteisöni -valmennusiltapäivät, joissa työyhteisön henkilöstö pohti työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksia oman yksikön näkökulmasta. Valmennuk-sissa nousi esiin suurena vahvuutena ihmisten muodos-taman yhteisön antama voima ja innostus työhön. Kehit-tämiskohteiksi nousivat esimiehen läsnäolo ja palautteen antaminen eli vuorovaikutuksen parantaminen esimiehen ja työntekijöiden välillä. Keudan ruokapalveluiden esi-miehet osallistuivat Minun työyhteisöni -valmennusten jälkeen esimiehille suunnattuun valmennuspäivään, jossa käsiteltiin koko henkilöstön valmennuspäivässä sekä mm. kehityskeskusteluissa esiin nousseita asioita.

Keudan työhyvinvointiryhmä on työstänyt kuntayhtymän työhyvinvointisuunnitelmaa, jossa linjataan kuntayhty-män strategisen työhyvinvoinnin kehittämisen linjaukset strategiakaudelle toimenpidesuunnitelmineen. Työhyvin-vointisuunnitelma kuluvalle strategiakaudelle julkaistaan keväällä 2012.

Tasa-arvotilanne

Kuntayhtymässä on ollut voimassa vuodesta 2005 alkaen henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvosuunni-telma. Opiskelijoita koskeva tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -suunnitelma on hyväksytty vuonna 2010.

Kuntayhtymän tilinpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasa-arvotilanteesta. Raportoitavat asiat ovat hallintoelin-ten kokoonpano, opiskelemaan pyrkineet ja hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneet, henkilöstökoulutukseen osallis-tuneet, perhepoliittisia oikeuksia käyttäneet ja virkoihin ja tehtäviin hakeneet, nimitetyt ja työsuhteeseen otetut. Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunnitelman toteutumista.

Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasa-arvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhty-mässä. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vam-maisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6 §:ään.

Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-ar-vosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään sukupuo-leen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Hallintoelinten kokoonpano

Yhtymävaltuustossa on yhteensä 9 naisvaltuutettua eli 42,9 % jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 12 eli 57,1 %. Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 5 eli 55,6 % ja naisia 4 eli 44,4 %. Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 1 ja miehiä 2.

JäWä

KeSaM

äLuHall

OSKJäSi

MäSa

TuKi

NuLoKeKe

KeSiTu

PHa

AiKu

25

20

15

10

5

0

2010 1-3 pv

2010 pv yht

2011 1-3 pv

2011 pv yht

Henkilöstön sairauspoissaolopäivät henkilöä kohti yksiköittäin vuosina 2010 ja 2011.

pv


Opiskelemaan pyrkineet, hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneet

Vuonna 2011 yhteisvalinnassa Keudaan haki opiskelemaan yhteensä 8229 henkilöä, joista 54,3 % oli miehiä ja 45,7 prosenttia naisia. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 8099 hakijaa, joista 53,7 % miehiä ja 46,3 % naisia. Vuoden 2011 aikana Keudan oppilaitoksissa ammatillisen perustut-kinnon suoritti yhteensä 1071 opiskelijaa, heistä naisia oli 47,8 prosenttia ja miehiä 52,2 %. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat: valmistuneita opiskelijoita 991, heistä 47,9 % oli naisia ja 52,1 % miehiä.

Perhepoliittisia oikeuksia käyttäneet

Äitiysvapaita oli vuonna 2011 yhteensä 207 päivää (vuonna 2010 288 päivää). Vanhempain- tai isyysvapaata käytet-tiin yhteensä 438 päivää, josta naisten osuus oli 69,4 % ja miesten 30,6 %. Vuonna 2010 vanhempain- tai isyysvapaa-ta käytettiin 599 päivää, josta naisten osuus oli 68,4 % ja miesten 31,6 %. Hoitovapaata, osittaista hoitovapaata tai tilapäisiä hoitovapaita käytettiin 2402 päivää josta naisten osuus oli 89 % ja miesten osuus 11 %.

Hen

kilö

stön

luku

mää

rä

140

120

100

80

60

40

20

0alle 20 20 24 25- 29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 yli 70 v

2010 nainen

2010 mies

2010 yht.

2011 nainen

2011 mies

2011 yht.

Kuntayhtymän henkilöstön ikäjakauma vuosina 2010 ja 2011.

20

18

16

14

12

10

8

6

4

2

0

5

1 1000

6

13

2019

1414

2 2 2

2009 2010 2011 ennuste ennuste ennuste ennuste2012 2013 2014 2015

määräaik. kuntoutustuki

vanhuuseläkkeelle

työkyvyttömyyseläkkeelle

tapaturmaeläkkeelle

varhennetulle vanhuuseläkkeelle

Kuntayhtymästä eläkkeelle jääneiden henkilöiden lukumäärät vuo-sina 2009-2011 ja ennuste vuosille 2012-2015.

lkm


Kilpailutoiminta

Keuda - Työelämän taitaja SAKUstars 2012 - Rauhaa ja rakkautta

Keuda oli jälleen vuonna 2011 yksi valtakunnan aktiivi-simmista koulutuksenjärjestäjistä kilpailutoiminnan saralla. Huhtikuisissa Joensuussa järjestetyissä SA-KUstars 2011 kilpailuissa kilpaili ennätyksellinen 110

opiskelijan joukkue. Ennakkotyösarjoihin osallistui 56 kilpaili-jaa. 14 opiskelijaa osallistui sekä ennakko- että livesarjoihin. Joukkueen poikkeuksellisen suurta kokoa selittää osaltaan se, että monet opiskelijat olivat samalla tutustumassa kisajär-jestelyihin kotikisoja, SAKUstars 2012 –tapahtumaa silmällä pitäen. Keuda oli SAKUstarsin menestynein oppilaitos saa-listaen yhteensä viisi kultaa, kuusi hopeaa ja neljä pronssia.

Taitaja semifinaaleihin osallistui 69 opiskelijaa, joista 13 saavutti paikan huhtikuiseen, Kuopiossa järjestettyyn Taitaja 2011 finaaliin. Finalisteista neljä palasi takaisin mitali kaulassaan:

Kultamitalin saavutti Juho Ekegren lajissa ravintolakokki ja hopeaa saalisti Jere Lilja lajinaan autonasennus . Prons-sille ylsivät Ismo Pusula lajina elektroniikka, sekä Susanna Laitala, kondiittori.

Lokakuussa 2011 järjestettiin World Skills -ammattitaitokil-pailut, kisakaupunkina Lontoo. Suomesta kisoihin osallis-tui 46 kilpailijan joukkue. Keudasta mukana oli kilpailjana Jenniina Tiikkainen (kukkasidonta), sekä experttinä Raimo Aatsinki (talonrakennus).


Keudan hallinto 2009–2012

Yhtymävaltuusto 2009 - 2012Varsinainen jäsen Varajäsen

JärvenpääAuranen Matti Lindgren Kaj Niskanen Paula Kolmonen Milja Uljas Lauri Kostamo Kari Zilliacus Tia Rantala Laura

KeravaKiviranta Hannu Terrihauta Voitto Malmgren Heidi Seppänen Ritva Suni Osmo Janhunen Raija Tenhunen Tuomo Larmo Seppo

Mäntsälä Hägglund Antton Jussila Aira Kalenius Christina Niinimäki Markku Kanerva Hans Norrback Elina

NurmijärviFlinck Jari Pihko Jukka Jaspa Marjo Ruusuvirta Hilkka Siitonen Minnamari Rantanen Liisa

PornainenNurmi Jaakko Saarinen Maria

SipooSalo Juha Saajoranta Rami Vuohelainen Merja Kuntsi Eva

TuusulaJärvinen Aarno Kovanen Joni Kinnunen Kari Leppiaho Kari Kuusjärvi Raili Soosalu Merja Helasvuo Anni Laine-Ylijoki-Laakso Tia

Yhtymävaltuuston puheenjohtajat Aarno Järvinen, Tuusula puheenjohtajaJari Flinck, Nurmijärvi I varapuheenjohtajaKari Kinnunen, Tuusula II varapuheenjohtaja

TarkastuslautakuntaVarsinainen jäsen Varajäsen

Salo Juha (pj.) Saajoranta RamiTenhunen Tuomo (vpj.) Larmo SeppoViitanen Kirsi Makkonen Katri

Yhtymähallitus 2009 -2012 Varsinainen jäsen Varajäsen

Pertti Enovaara Eva Kuntsi Kerava (vpj.) Sipoo

Petri Graeffe Leena Peltosaari Järvenpää Järvenpää

Ari Heikkinen Pekka KauhanenKerava Kerava

Antton Hägglund Tuula TannerMäntsälä Pornainen

Hans Kanerva Marjaana ManninenMäntsälä (pj.) Mäntsälä

Anna Melgin Eero SeppänenSipoo Sipoo

Maija-Liisa Pyykkönen Raija TikkanenJärvenpää Sipoo

Kaija Tuuri Paavo LeinoJärvenpää Mäntsälä

Soile Haukkaluoma Osmo SuniKerava Kerava

Työntekijöiden edustajatJouko Hirn JUKO 31.7.2011 astiEija Heikkilä JUKO 1.8.2011 alkaenEira Storm JHLMaarit Koivulammi Jyty

Opiskelijoiden edustaja Anni Suvisuo

Muut osallistujat Hannu Heikkilä kuntayhtymän johtajaHannu Laurila talousjohtaja

Ammattiosaamisen toimikunta Marjo Jaspa Kiitosimeon Oy Elisa Koivuluoma Keravan kaupunki Seppo Oksa 4sumPartners Tuomo Paukkunen Metallityöväen Liitto ry Pekka Aittoniemi Keuda Kerava Kaija Arpiainen Keuda Mäntsälä Henna Hyytiä Keuda Nurmijärvi Aki Lehtinen Keuda Mäntsälä Päivi Lindstedt Keuda Kerava Anna-Maria Vaajoensuu Keuda Järvenpää


Ammatilliset neuvottelukunnatAV-ala Tero Simonen TV10 Jape Kantola Film&Cartoon Finland Mikko Puuronen TV10 Juha Hämäläinen YLE Kai Hannulabacka Keuda Järvenpää Jarno Rinnekangas Keuda Nurmijärvi

Autoala Tuukka Tuominen Mäkelän autotalot Markus Huuskonen Järvenpään Auto-Arita Oy Petri Hankiola Autotalo Laakkonen Oy, Kerava Michael Andersson Delta Trucks Oy, Espoo Tarmo Tiikkainen Korsisaari-yhtiöt Oy, Nurmijärvi Kari Virolainen Car-Pojat Oy Ari Vähämöttönen Järvenpään Auto-Arita Oy Matti Veikkanen Klaukkalan Diesel Oy Jouko Hirn Keuda Mäntsälä Olavi Aalto Keuda Järvenpää Petri Honkala Keuda Nurmijärvi Eero Karvinen Keuda Kerava Pekka Päivinen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Pentti Stenholm Keuda Järvenpää Elektroniikka Ossi Huttunen Datakeskus Järvenpää Timo Toivanen GE Healthgare Jarkko Mahkonen Reimax Gabels Oy Eeo Liuska Keuda Kerava Heimo Merilehto Keuda Nurmijärvi Ari Moisio Keuda Järvenpää

Kauneudenhoitoala Helena Karling Salonki Helena Karling, Kerava Pirjo Lilja Hyrylän hiusshop, Tuusula Mirva Pietikäinen Kauneuskeskus Midas Tiina Tamminen Studio Waude, Kerava Isa Tolmunen Prima-Hius, Järvenpää Tuire Vainio Marielina kauneuskeskus Kaisa Aho Keuda Tuusula Tiia Hursti Keuda Tuusula Anu Raudasoja Keuda Tuusula

Kemian ala Katja Somby Tikkurila Oy Ari Kemppainen Oy Sinebrychoff Ab Tuula Hauta-aho Yliopiston apteekki Leila Frondelius Keuda KeravA Mari Kuusela Keuda Kerava Maire Vartiainen Keuda Kerava

Kuvallinen ilmaisu Maija Helasvuo Jari Koskinen A-head Network Oy Marke Naski-Multanen Tuusulan kunta Hanna Weselius Marko Aaltonen Keuda Tuusula Pekka Jokinen Keuda Tuusula Jukka Kinanen Keuda Tuusula

Liikeala Kari Kuosmanen Rautakesko Oy Liisa Nikkilä Vantaan kaupunginkirjasto Seppo Oksa 4sumPartners Kirsi Väänänen Intersport Järvenpää Michael Schafranek Keuda Kerava jari Haapala Keuda Kerava Aino Heikkinen Keuda Kerava Tiina Laaksonen Keuda Kerava Anu Lappalainen Keuda Kerava Eija Lumme Keuda Kerava Outi Stenholm Keuda Kerava Leena Suurla Keuda Kerava Teija Tuomi Keuda Kerava Logistiikka-ala Raimo Stenvall Stenvall-Yhtiöt Arto Purmola AW-Store Oy Hannu Kuosmanen Oy Sinebrychoff Ab Jani Kilpeläinen Tuko-Logistics Oy Eero Karvinen Keuda Kerava Sauli Lehtinen Keuda Kerava Talotekniikka-ala Mikko Virkkunen Tekmanni Oy Pasi Kolehmainen Putkityö Kolehmainen Oy Jukka Leppäaho AMPLIT Oy Tuomo Selenius Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Pekka Aittoniemi Keuda Kerava Arto Mäkkinen Keuda Kerava Jarno Silen Keuda Kerava Raimo Tuononen Keuda Kerava Maatalousala Erkki Holma Minna Laiho Martti Mäkelä MTK-Uusimaa Simo Sorsa ProAgria Uusimaa ry Martti Palojärvi Helena Rautala Helsingin yliopisto/ Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kaija Arpiainen Keuda Mäntsälä


Ammatilliset neuvottelukunnatMatkailu-, ravitsemis- ja talousala Sirpa Bäkström Uudenmaan Herkku OyElisa Koivuluoma Kerava kaupunkiSuvi Huotari Nurmijärven kunta Jouni Ojala Next Hotels RivoliAnne Holma-Lehtinen Krapihovi OyAnna-Maria Vaajoensuu Keuda JärvenpääAnne Larkovuo Keuda JärvenpääMaija Helin Keuda KeravaTuula Kitti Keuda MäntsäläSenja Laakso Keuda Nurmijärvi

Metalliala Lasse Aho ITAM Kaluste OySeppo Masalin Metso Paper OyPetri Huhti Steris OyRaimo Palkia Marijot OyMatti Ruokolainen Steris OyJarmo Piipponen Palodex OyTuomo Paukkunen Metallityöväen Liitto ryPekka Yli-Viikari Keuda JärvenpääJuha Marttiin Keuda KeravaRauno Jokinen Keuda AikuiskoulutusAki Mikkonen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaus Lea Laine Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskusMerja Winha-Järvinen Nurmijärven kuntaEija Ahola Vantaan kaupunkiSami Paananen Tuusulan kuntaJari Päkkilä Keravan kaupunkiJari Ahola Järvenpään kaupunkiSusan Sundström-Varjola Keuda TuusulaJuha-Petri Niiranen Keuda TuusulaKaisa Aho Keuda Tuusula

Rakennusklusterin (rakennus-, puu- ja pintakäsittelualat)

Rakennusala Eero Lahtinen Oy Alfred A. Palmgren AbMarit Laurinkoski Matti Eklund OyHannu Heino NCCJari Renlund SkanskaManu Kivisaari SRVAhti Niskanen RT, Talonrakennusjaosto, Uudenmaan aluetoimistoJuha Nousiainen Rakennustoimisto Nousiainen OyTapio Makkonen Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskusRaimo Aatsinki Keuda MäntsäläEsa Perho Keuda NurmijärviPentti Setälä Keuda Järvenpää

Puuala Yrjö Lindberg Puuteos Lindberg KyMikko Kärkkäinen Muotoilutoim. TUNTOSeppo Mälkiä Muotoilutoim. TUNTOOlli Niemelä Keuda Järvenpää

Pintakäsittelyala Kari Koivunurmi Rakennusliitto, Uudenmaan aluetoimistoRisto Majaranta Maalaamo HietanenAsko Kyyhkynen AK-pintakäsittelyHarri Sainio Keuda Järvenpää

Puutarha-ala Tuula Hynninen Tmi FrauSari Ruusunen-Jussila Pieni Kukkatupa OyPekka Leskinen Viherympäristöliitto ryKatri Väyrynen Järvenpään kaupunkiMatti Kanervo Kanervon puutarhaEija Jakobsson Husulan puutarha kyKaija Arpiainen Keuda MäntsäläRisto Kononen Keuda MäntsäläPäivi Pettinen Keuda MäntsäläPaula Niemelä Keuda MäntsäläTeija Tengvall Keuda MäntsäläTarja Turkulainen Keuda Mäntsälä

Sosiaali- ja terveysala Ismo Airinen Ridasjärven päihdekeskusKatriina Jormanainen UEPJohanna Jahnukainen Nurmijärven kuntaHannele Karvonen Tuusulan kuntaAnneli Rautiainen Keravan kaupunkiHelena Palola Tuusulan kuntaKaisa Aho Keuda TuusulaAnne Hosio-Paloposki Keuda Tuusula

Sähkö- ja automaatiotekniikka Jorma Raejärvi Sähkötalo Oy Marko Lappi Metso Paper Oy Timo Kaikko Järvenpään sähköalantyöntekijät ry osasto 100 Martti Havukainen Järvenpään sähköalantyöntekijät ry osasto 1000 Markku Saha Etelä-Suomen Energia Oy Jukka Väyrynen Keuda NurmijärviToivo Salin Keuda MäntsäläHeikki Koljonen Keuda Aikuiskoulutus

Vaatetusala Virva Siitonen Grunstein OyMarja Väisänen Korjausompelimo Piilo-ommelSari Hörkkö Else-Maj Mannerheimo Ompelimo MannerheimoPäivi Korhonen Keuda JärvenpääRiitta Niemi Keuda JärvenpääAira Sahakangas Keuda JärvenpääAnne Seppä-Murto Keuda JärvenpääKaija Vänni Keuda Järvenpää


Keudan organisaatio 31.12.2011 saakka

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat:Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo jaTuusula.

Alla olevassa organisaatiokaaviossa on esitetty kuntayhty-män toimielimet sekä jako tulosalueisiin. Tulosalueita ovatYleishallinto, Yhtymäpalvelut, Keuda Järvenpää, Keuda Ke-rava, Keuda Mäntsälä, Keuda Nurmijärvi ja Keuda Tuusula sekä Oppisopimuskeskus sekä Keuda Aikuiskoulutus. Edellä mainituille tulosalueille yhtymävaltuusto on asettanut sito-van tulostavoitteen.

Tilivelvolliset on määritelty kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeessa (15.12.2009 § 117). Sen mukaan tilivelvollisia ovat: kuntayhtymän hallitus, kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja, rehtorit ja oppisopimusjohtaja.

Yhtymävaltuusto

Tarkastuslautakunta

Ammattiosaamisen toimikunta

Oppisopimuskeskus

Keuda KeravaKeskikatu 3 a

Sarviniitynkatu 9Sipoon Enter

Yritys- ja koulutuspalvelut

Keuda AikuiskoulutusSibeliuksenväylä 55

Wärtsilänkatu 63Uutiskatu 2, Helsinki

Keuda TuusulaPekka Halosen akatemia

Kirkkotie 31

Keuda MäntsäläLukkarinpolku 2Saaren kartano

YhtymäpalvelutToimisto-, tietohallinto-, ruoka-

ja kiinteistöpalvelut

Yleishallinto

Keuda Nurmijärvi

Keuda JärvenpääSibeliuksenväylä 55

Wärtsilänkatu 7

Yhtymähallitus


Yhteystiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Sibeliuksenväylä 55 A04400 Järvenpää

Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto

Uutiskatu 2 00240 Helsinki

Sibeliuksenväylä 55 B 04400 Järvenpää

Wärtsilänkatu 704400 Järvenpää

Wärtsilänkatu 61 ja 63 04440 Järvenpää Keskikatu 3 a04200 Kerava

Sarviniitynkatu 9 04200 Kerava

Lukkarinpolku 204600 Mäntsälä

Lopentie 2001860 Perttula

Paroninkuja 20 04920 Saarentaus Iso Kylätie 1404130 Sipoo

Kansanopistontie 60 04380 Tuusula Kirkkotie 3104310 Tuusula

Keudan oppisopimuskeskus

Kultasepänkatu 5 04250 Kerava

Mäntsälä

Pornainen

Sipoo

Kerava

Tuusula

Järvenpää

Nurmijärvi


Ulk

oasu

Han

na-S

isko

Onn

ela

Pain

o M

&P

Pai

no, 2

012

Documents

Keudan vuosikertomus 2011