47

Helsingin

Vuosikertom

us20

11–2012

ku

vataid

eluk

io

PääkouluTorkkelinkatu 600500 HELSINKIPostiosoite: PL 380200099 Helsingin kaupunki

Rehtori Mervi Willman puh. (09) 310 82365mervi.willman(at)hel.fiApulaisrehtori Maiju Silénpuh. 050-401 3122maiju.silen(at)hel.fi

Koulusihteeri Ines Lukkanenpuh.(09) 310 82367, faksi (09) 310 82375ines.lukkanen@hel.fi

Opinto-ohjaaja Sari Vahterapuh. (09) 310 82368Opinto-ohjaaja Satu Haimepuh. (09) 310 82371

Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370

Kouluisäntä ja toimitilahuoltajatpuh. (09) 310 82369

TaideTaloPengerkatu 500530 HelsinkiTaidetalon opettajatpuh. (09) 310 87124Faksi (09) 310 87121Taidetalon kouluisäntäpuh. (09) 310 72647

Koulun internet-sivut: www.kuvatl.edu.hel.fiMuut sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

YHTeYSTiedoT

HELSINGIN KUVATAIDELUKIOHELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS

ASP-(UNESCO-)KOULU

Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä

alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985.

HELSINGIN KUVATAIDELUKIOVuosikertomus2011–2012

SiSällYS

Katseita menneeseen, jotain uutta, jotain vanhaa

Oppilaskunta elementissään

Kestävää kehitystä Torkkelissa

Muilla mailla

Taiteellista arkea

Vierailijoita Torkkelissa

Ulos luokista

Wanhat tanssivat

Eläkkeelle lähtijöitä

Seinäsarjakuvaa

ä

2

4

6

8

16

22

24

32

33

45

koulun VaiHeeTHelsingin toinen suomalainen lyseo

Oma koulurakennus

Helsingin toinen lyseo

Torkkelinkadun lukio

Torkkelin lukio

Helsingin kuvataidelukio

ReHToRiTLauri Pelkonen

Viljo Laine

Veijo Kattainen

Jouko Palonen

Antero Kuusisto

Päivö Suomela

Taimi Viherketo

Mailis Artén

Ilkka Arvas

Mervi Willman

1925–49

1945

1950–77

1977–79

1979–91

1991–

1925–30

1930–47

1947–50

1950–74

1974–84

1984–85

1985–88

1988–99

1999–2003

2003–

Tekstien toimitus Maarit Nopsanen, Minna Nakari, Riikka Lipsanen, Oona Linna

Ulkoasu ja taitto Katja Särkkä Kannen kuva Emmi Putkonen

Painatus Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki Helsingin kuvataidelukio 2012

2

lll Lukuvuonna 2011–2012 on työskennel-

ty useiden kiinnostavien kehittämishankkeiden

parissa. Keskeisimpänä näistä mainitsen neljän

lukion – Alppilan lukion, Itäkeskuksen lukion,

Kallion lukion ja Kuvataidelukion – muodosta-

man lukiokampuksen yhteistyön. Tavoitteena on

turvata monipuolinen opetustarjonta resurssien

mahdollisesti pienentyessä. Yhteistyö tuo kurs-

sitarjontaan myös uusia oppiaineita ja kursseja

esimerkiksi kieliaineissa. Kuvataidelukion vä-

ellä onkin jo myönteisiä kokemuksia tällaisesta

yhteistyöstä Kallion lukion kanssa.

Uudenlaista mallia opiskeluun tuo Stadin

eKampus -hanke, jossa rakennetaan laadukas-

ta verkko-opetusta tarjoava oppimisympäristö.

Hankkeessa on mukana 26 kehittäjäopettajaa

kaikista kaupungin lukioista. Yhdessä laadim-

me ilmiöihin perustuvaa opetussuunnitelmaa

ja pohdimme verkko-oppimiseen sopivia me-

netelmiä ja työtapoja sekä tarvittavia sähköisiä

työkaluja. Kuvataidelukion opettajat katsovat

avoimesti uusia mahdollisuuksia ja

osallistuvat innokkaasti koulutuksiin,

mikä takaa laadukkaan ja ajan tasalla

pysyvän opetuksen.

Ohjauksen merkitys on luo-

kattomassa lukiossa erityisen suuri.

Laadukasta ohjausta edistävä ope-

tus- ja kulttuuriministeriön rahoit-

tama ohjauksen Yoyo-hanke jatkui

lukuvuoden 2012 loppuun saakka, ja

sen tuloksena syntyi pääkaupunki-

seudun laadukkaan ohjauksen malli.

Kallion lukion opinto-ohjaaja Riku

Alkio esitteli omassa koulussaan ko-

keiltua uudenlaista ryhmänohjausta.

Tästä innostuneena ohjauksen tiimi

suunnitteli meidän lukioon soveltu-

van mallin, jota pääsemme kokeile-

maan ensi lukuvuonna. Tavoitteena

on eri vuositasoille räätälöity ohjaus,

jossa yhteisiä tapaamisia on aiempaa

KATSEITA MENNEESEENjotain uutta,

jotain vanhaakaTja SäRkkä/emmi PuTkonen

3

vähemmän ja jossa opiskelijoita ohja-

taan yksilöllisemmin.

Kesällä koulun päätyttyä alkoi

pitkään odotettu ruokalan perusteel-

linen korjaus. Syksyllä opiskelijat

saivat nauttia happihyppelystä päivit-

täin, sillä korvaavat ruokailutilat oli-

vat Aleksis Kiven koulussa ja Kallion

ala-asteella. Siellä ruokailut sujuivat

mallikkaasti, ja hyvää kannatti odot-

taa: kevätlukukauden ensimmäinen

koululounas tarjottiin omassa upe-

assa ruokalassa. Keskikäytävän roh-

kea väritys tosin jakoi jopa Torkkelin

opiskelijoiden mielipiteitä. Monet

kehuivat kirkkaanvihreää lattiaa, jot-

kut taas tyrmäsivät värin liian räike-

änä. Kaikki ovat kuitenkin tyytyväisiä

siihen, että remontti toi kouluun lisää

vessoja ja uudet työtilat terveyden-

hoitajalle ja psykologille.

Tauko koulurakennuksen kor-

jauksissa jäi lyhyeksi. Tapaninpäivän

myrsky vaurioitti katon rakenteita

niin, että sen uusiminen osoittautui

välttämättömäksi. Seuraava lukuvuo-

si aloitetaankin uuden katon suojissa.

Kansainvälinen toiminta ja vie-

railut osoittavat koulun olevan vireä

ja ulospäin suuntautunut. Matkoja

on tehty muun muassa Pariisiin ja

Frankfurtiin ja uutta yhteistyötä vi-

ritellään pohjoismaisten lukioiden

kesken. Lähiseudulle on tehty opinto-

käyntejä muun muassa Helsingin mu-

seoihin. Svenska nu -projektin myötä

koulussa on tänäkin lukuvuotena käy-

nyt ruotsinkielisiä vierailijoita.

Kuvataidelukion henkilökunnassa on kulu-

neena lukuvuotena tapahtunut useita muutoksia.

Syksyllä kouluisäntä Jarmo Nyberg siirtyi muihin

tehtäviin ja hänen tilallaan aloitti Juha Heimonen.

Pitkäaikainen koulusihteerimme Eila Wickström

siirtyi eläkkeelle 29.2., ja uudeksi koulusihteerik-

si valittiin tradenomi Ines Lukkanen. Torkkelin pit-

käaikaisimpiin opettajiin kuuluva liikunnan ja ter-

veystiedon lehtori Helinä Hirvonen jää eläkkeelle

1.8.2012. Rehtori Mervi Willman toimi puolen vuo-

den ajan opetuspäällikkönä ja sai näin mahdolli-

suuden perehtyä opetusvirastossa tehtävään hal-

lintotyöhön.

Kuluneena lukuvuonna koulussa panostettiin

erityisesti markkinointiin. Uutta strategiaa suunni-

teltiin markkinointitiimissä, ja muun muassa koulun

hakuopas uudistettiin. Koulun näkyvyyttä lisäsivät

myös laadukkaat blogit Hetkiä ja kuvakulmia sekä

Kuvavirta. Ponnistelut tuottivat toivotun tuloksen,

sillä koulun hakijamäärä kasvoi edellisestä vuo-

desta ja ensisijaisten hakijoiden määrä oli aiempaa

selvästi suurempi.

Tänä vuonna koululle myönnetyllä Ruuti-

hankkeen (aiemmin Hesan Nuorten Ääni) määrä-

rahalla tuli toteuttaa kulttuurihanke, ja mikäpä so-

pikaan paremmin Kuvataidelukiolle. Toukokuisena

iltapäivänä opiskelijat toteuttivat erilaisia kulttuuri-

työpajoja.

Esitän kiitokset koko koulun väelle lukuvuo-

den aikana tehdystä työstä! Koulumme vahvuuksia

ovat osaava henkilökunta, toimiva tiimityö, opiske-

lijoiden osallisuus, avoin suhtautuminen uuteen ja

lämmin ilmapiiri. Vaalikaamme niitä! Lämpimimmät

onnitteluni menevät uusille ylioppilaille, joille us-

kon Kuvataidelukion antaneen hyvät eväät elä-

mään. Kaikkea hyvää teille!

Maiju Silén rehtori

KATSEITA MENNEESEEN

4

lll Lukuvuoden alkaessa Helsingin

kadut täyttyivät mustista kangaskasseista,

joita koristivat baskeripäisten torkkelilais-

ten hahmot. Oppilaskunnan hallituksen

Ruuti-hankerahat oli pantu käytäntöön, ja

kuvataidelukiolaiset saattoi viimein tun-

nistaa katukuvasta. Erityisesti kasseista

OPPILASKUNTA ELEMENTISSÄÄN

innostuivat koulumme uudet ykköset, jotka läh-

tivätkin innokkaasti oppilaskunnan valtuuston

toimintaan.

Uuden valtuuston sekä vanhan halli-

tuksen voimin koulun ikkunat koristeltiin hal-

loween-juhlapäivänä jätesäkein ja fatboyt ja

sermit muuntuivat ennustajanteltaksi. Saliin

ja pukuhuoneisiin rakennettu kauhujen talo

osoittautui jymymenestykseksi, ja menestyk-

sekkään valtuuston voimin järjestettiin sekä

glögintuoksuiset pikkujoulut, halientäytei-

nen ystävänpäivä että pääsiäisajan munajah-

ti. Saimme myös nauttia perinteiseen tapaan

Sibelius-lukion ja Kallion lukion kanssa yhtei-

sistä kolmen suuren bileistä, jotka olivat van-

han hallituksen viimeinen yhteinen projekti.

Tammikuussa oppilaskunta äänesti jou-

kostaan oppilaskunnan uuden yhdeksän hen-

gen hallituksen, joka on vienyt aktiivisesti

5

eteenpäin vuoden 2012 Ruuti-rahoilla

järjestettävää Torkkeli-päivä-hanketta.

Helsingin kaupungintalolla esitel-

ty hanke sai kaupungilta 3 800 eu-

roa. Perjantaina 11.5. järjestettävässä

Torkkeli-päivässä oli muun muassa graf-

fitityöpaja, elokuvia, joogaa, tekstiilien

painantaa sekä yllätyksiä. Tavoitteena

on tehdä ohjelmantäyteisestä Torkkeli-

päivästä uusi kevätperinne, johon oppi-

laat osallistuvat mielellään.

Koulumme oppilaskunta on pitä-

nyt tuttuun tapaan yllä myös koulujen

välisiä suhteita. Hallitus on osallistu-

nut kuluneena lukuvuonna kaksi ker-

taa Suomen lukiolaisten liiton järjestä-

mille Water-oppilaskuntafestivaaleille

Lappeenrannassa ja Tampereella.

Water-tapahtuma on tarjonnut pal-

jon uusia ideoita ja ystäviä, hauskuutta

unohtamatta.

Tulevana lukukautena hallitus

aikoo keskittyä koulujen välisten suh-

teiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen

tulevan Kampus-järjestelmän varalta,

jossa koulumme yhdistetään Kallion,

OPPILASKUNTA ELEMENTISSÄÄN

Alppilan sekä Itäkeskuksen lukioiden kanssa yh-

teiseksi kampukseksi. Tällainen yhdistyminen

mahdollistaa kurssien valinnan kaikista kouluista.

Keskitymme myös uusien teemapäivien ja tapah-

tumien järjestämiseen sekä tiedottamisen tehosta-

miseen. Uuden hallituksen myötä Torkkelin OPKH

on saanut oman Facebook-sivun, jonka kautta tie-

dotetaan muun muassa tulevista tapahtumista.

Hallitustoiminta voi tuntua kaukaiselta, mut-

ta siihen, mitä koulussamme tapahtuu, vaikuttaa

koko Kuvataidelukion väki. Toistaiseksi olemme

pitäneet yllä kuuluisaa Torkkelin henkeä ja toi-

vomme sen pysyvän elossa tulevaisuudessakin.

Oppilaskunnan hallitus toivottaa opiskelijat ja

opettajat ystävällisesti tervetulleiksi päätöksen-

tekoon ja kiittää onnistuneesta lukuvuodesta.

Vaikuttaminen on vain askeleen päässä.

Veronica Ahonen oppilaskunnan hallituksen

puheenjohtaja

6

lll Edellisten vuosien ponteva

ympäristötoiminta on saanut jatko-

osan. Vime lukuvuoden kestävän

kehityksen sertifikaatti sai seurak-

seen toisen arvostetun ympäristö-

toiminnan tunnustuksen: Torkkeli

saavutti kestävän tason Vihreä lippu

-toiminnassaan!

Uudet ympäristöraatilaiset

ovat osallistuneet aktiivisesti toi-

mintaan, josta mainittakoon hul-

vattomimpana letkajenkkaesitys

Tuomiokirkon portailla vihreät liput

liehuen! Esitys pääsee myöhem-

min valmistuvaan usean eri maas-

sa tehdyn videokoosteen osaksi.

Lukioiden välinen yhteistyö on myös

keSTäVää keHiTYSTä TORKKELISSA

mainittava yhtenä lukuvuoden helmenä: piparin-

tuoksuinen vierailu Mäkelänrinteen lukion ympä-

ristöraadin luona jäi varmasti monelle mieleen.

Lukuvuoden virallisena ympäristöteemana

on ollut sekajätteen määrän vähentäminen. Lajittelu

on Torkkelissa tuttua puuhaa. Työnämme olikin

lähinnä muistin virkistäminen lajittelusääntöjen

osalta. Huipennuksensa työmme sai, kun ympäris-

töraatilaiset toteuttivat opiskelija Sara Saukkosen

johdolla tietokonepohjaisen lajittelupelin ja ohjasi-

vat pelaamista jokaisessa RO-ryhmässä.

Toinen kestävän kehityksen teemamme oli

oppimisen tuki. Toteutimme laajan arvioinnin ai-

heesta, ja ympäristö- ja yhteisötiimin opiskelijajä-

senet koostivat sekä esittelivät tulokset näyttävästi

kolmoskerroksen seinällä. Opettajat saivat näin

arvokasta tietoa opiskelijanäkökulmasta, ja työs-

Oppimisen tuen puu

7

timmekin omat johtopäätökset ja

asetimme uusia tavoitteita itsellem-

me, kuinka tukea opiskelijoita yhä

paremmin.

Tätä kirjoittaessa kevään

yhteistapaaminen muiden lukioi-

den ympäristöraatilaisten kanssa

Harakkasaaressa on vielä edessä

päin – mutta hyvää kannattaa odot-

taa !

Vihrein terveisin

Carla Urbano ympäristöraadin ohjaava opettaja

Voimavarttia 4. jaksossa

Oppimisen tuen puu

8

kaksi kuvataideopettajaa ja neljä opiskelijaa vierailivat marraskuussa Tallinnassa Collegium educationis Reavaliae -koulussa. matkalla tutkittiin valokuvaten teemaa “Rajalla”. kuvista rakennettiin pienet näyttelyt sekä Tallinnaan että omaan kouluun.

lll On aurinkoinen marraskuun iltapäi-

vä Helsingin Länsisatamassa ja päivä on mitä

mainioin astua kirkkaan vihreään Superstariin

kolmen muun tossun ja kahden opettajan

kanssa. Olemme matkalla Tallinnaan kartoit-

taaksemme yhteistyötä sekä toteuttaaksem-

me valokuvaprojektin ’’Rajalla’’. Ryhdymme

heti toimeen laivalle

päästyämme: kan-

nella kuvaamme tai-

vaanrannassa hää-

möttävää Helsingin

siluettia ja laskevaa

aurinkoa. Merellä

tuntee talven. Vaikka

yritämmekin taistella

käsiemme kohmettu-

mista vastaan, meri-

viima ajaa meidät no-

peasti takaisin sisälle.

Saavumme

Tallinnaan kahden

tunnin laivamatkan

jälkeen ja ajamme

taksilla hotellille.

Ilta etenee leppoi-

sissa merkeissä:

muilla mailla

Jotain rajaa Lähdemme kiertämään vanhaa kaupun-

kia kamerat olalla illallispaikkaa etsien.

Lopulta päädymme keskiaikaiseen ravin-

tolaan, jonka annokset ovat maittavia ja ai-

van liian isoja. Palaamme hotellille varsin

kylläisinä, ja vaivun nopeasti uneen kai-

kesta ruoasta ja matkustamisesta.

Uusi päivä, uudet kujeet. Aamiaisen

syötyämme vaeltelemme pitkin van-

han kaupungin mukulakivikatuja lukio

Collegium Educationis Revaliaehen.

Vastaremontoidun koulun kaksikerroksi-

nen kirjasto ja kartanon ruokasalia muis-

tuttava ruokala jäävät erityisesti mieleen.

Sen lisäksi, että koulun ruokalassa ei ole sil-

miinpistävän vihreitä

seiniä, kouluruoka

tehdään paikan

päällä alusta lop-

puun. Ei hullumpaa.

Päärakennuksesta

jatkamme samalla

kadulla olevaan lin-

naan, tai siltä se ai-

nakin ulkopuolelta

näyttää. Rakennus

on Collegium

E d u c a t i o n i s

Revaliaeen Penksu:

siellä opetetaan

kuvata ideainei ta .

Ihasteltuamme lin-

naa kävelemme ka-

dun toiselle puolelle

koulun keramiikkati-Pinja mYllYkoSki

9

Jotain rajaa

loihin. Samalla saamme kokea talven ensilu-

men.

Ihastuttavan esittelykierroksen jälkeen

jatkamme kaupunkiin tutustumista kame-

ran etsimen läpi. Mereltä puhaltava hyinen

tuuli tekee nälkäiseksi. Siispä suuntaamme

intialaiseen ravintolaan lämmittämään vat-

saamme ja käsiämme ennen kuin kamerat

jäätyvät niihin kiinni. Tämän jälkeen palaam-

me hotellille, otamme pienen tupluurin ja

jatkamme kuvaamista tuliaisostosten ohella.

’’Rajalla’’-teema osoittautuu yllättävän hanka-

laksi. Päädyn lopulta kuvaamaan konkreetti-

sia, näkyviä rajoja, kuten katonrajoja ja maali-

pintojen värimuutoksia – yksinkertaista, ehkä

jonkun mielestä kaunista. Pian on (taas) ruo-

kailun ja viimeisen illallisen aika. Olemme

erittäin kansainvälisellä tuulella ja päätämme

päivämme sushit suussa.

Viimeinen päivä on lähinnä pakkaa-

mista ja ostoksia, ja sitten suuntaamme sata-

maan. Laivamatkalla otan vihdoinkin koulu-

kirjat esiin, joskin vastahakoisesti. Koeviikko

alkaa siis seuraavana päivänä.

Alun perin oli tarkoitus, että ’’Rajalla’’-

valokuvaprojekti toteutettaisiin yhdessä

Collegiumin kuvataideopiskelijoiden kans-

sa, mutta tällä kertaa se ei valitettavasti on-

nistunut. Toivottavasti tulevaisuudessa voim-

me tehdä yhteistyötä, monia mielenkiintoisia

projekteja ja ylittää lisää rajoja.

Pinja Myllykoski 1. vuoden opiskelija

*tossu = Torkkelin opiskelija

**Penksu = Pengerkadun Taidetalo, jossa

osa kuvataideopetuksesta

Sonja aHonen

10

muilla mailla

PaRiiSiSSa COMENIUS-muukalaisinalll

16.1.

Kello oli tuskin kahdeksan, kun me

kahdeksan Torkkelin opiskelijaa ja kaksi

opettajaa seisoimme Helsinki-Vantaan lento-

kentällä. Olin saanut jännitykseltäni nukuttua

ehkä kolme tuntia, ja silti teki lähinnä mieli

hyppiä riemusta. Koulumme oli ottanut osaa

kansainväliseen Comenius-projektiin, jonka

teemoina ovat erilaisuus ja vieraus. Olimme

suunnitelleet taideprojektia, joka liittyi ot-

sikkoon ”Nous sommes tous etrangers - We

are all strangers”. Olimme tavanneet silloin

tällöin Penksulla käsitelläksemme suunnitel-

miamme, ja tässä sitä nyt oltiin, matkalaukut

ja passit käsissä.

Innostus ehti vähintäänkin triplaantua,

kun olimme selvinneet pitkästä matkasta ja

istuimme pariisilaisen hotellin aulassa odot-

tamassa ystävyyskoulumme Lycée Turgot’n

opettajia, jotka veisivät meidät iltapäiväksi

tutustumaan kouluunsa. Päivä huipentui elo-

kuvakurssilaisten järjestämään esitykseen

11

sekä oppilaiden opastamaan kierrokseen Pariisin illassa.

17.1.

Tiistaina pääsimme vierailemaan Lycée Turgot’n

oppitunneille. Englannin tunnilla muodostimme ryhmiä

koulun oppilaiden kanssa ja juttelimme kotikaupungeis-

tamme. Historian tunnilla taas kuulimme toisesta maa-

ilmansodasta sekä ranskalaisesta koulujärjestelmästä.

Tuntien jälkeen suunnistimme Afrikan, Amerikkojen,

Aasian ja Oseanian taiteen ja kulttuurien museoon Musée

du Quai Branlyyn. Ihailtuamme pari tuntia kaikkea prons-

sikoruista glitteröityihin patsaisiin lähdimme ostoksille

tunnetuille kauppakaduille.

18.1.

Vietimme hyvän tovin Merci-nimisessä elämän-

tapakaupassa, jossa toiset ihmettelivät kalliita vaatteita

sekä ylellisyystavaroita ja toiset huokailivat ihastuksesta

valikoidessaan suunnattoman suurista kirjahyllyistä iki-

vanhoja kirjoja ostoskoriinsa.

Tapasimme pariisilaiset ystävämme Jeu de

Paumen museossa, jonka tämänkertainen erikoisuus oli

amerikkalaisen valokuvataiteilija Diane Arbusin näyttely.

Taidokkaat mustavalkokuvat oli

helppo rinnastaa omaan projek-

tiimme: Diane Arbus on ottanut

paljon kuvia ihmisistä, joita ylei-

sesti saatetaan pitää yhteiskun-

nan marginaalissa elävinä.

19.1.

Päivä alkoi vierailulla

Ranskan kaupunginkirjastos-

sa, jossa tutustuimme etenkin

Euroopan karttojen osastoon.

Mietimme, mitä maantieteen-

opettaja Jalle mahtaisi ajatella, jos

tietäisi, että kumarruimme tutki-

maan parin sadan vuoden ikäisiä

karttoja ja karttapalloja. Vierailun

jälkeen Lycée Turgot’n oppilaat

esittelivät meille kiinnostavia

paikkoja Pariisissa. Halusimme

kaikki keskittyä ”oikeaan”

Pariisiin emmekä turisteille tar-

12

jottaviin perusnähtävyyksiin. Keräsimme ai-

neistoa omaan projektiimme ja illalla söimme

oppilaiden ja heidän perheittensä kanssa.

20.1.

Viimeisenä kokonaisena päivänä

Pariisissa olo oli kaihoisa. Aamupäivän kier-

telimme Musée d’Orsayssa, 1800-luvun

ranskalaisen taiteen museossa. Vietimme

unohtumattoman iltapäivän Père-Lachaisen

hautausmaalla. Oscar Wilden hauta löytyi

yllättävän helposti, ja sitä suojaavaa lasimuu-

ria pussattuani kylmä sadekaan ei tuntunut

missään. Illalla vierailimme legendaarises-

sa Shakespeare & Company -kirjakaupassa,

joimme kaakaota latinalaiskorttelin kahvilas-

sa sekä muistelimme yhdessä kuluneen vii-

kon tapahtumia.

21.1.

Matkalla lisäpainoa kerännyt matka-

laukku tuntui raskaalta ja ajatus kotiinpa-

luusta melko kamalalta, sillä aika oli kulunut

aivan liian nopeasti. Katselin junan ikkunasta

maisemia väsynein silmin ja pohdin, milloin

näkisin rakastamani Pariisin uudelleen. Tätä

Comenius-projektia parempaa päätöstä lu-

kio-opiskelulleni on tuskin olemassa.

Emma Rantatalo abiturientti

muilla maillaFrankfurt aikataulu:

MA 7.5.Lähtö aamulla – Frankfurtissa noin

klo13-14Tapaaminen koululla, projektin

käynnistysRuoka

Perheisiin

TI 8.5.Vierailu taidemuseoihin Städel ja

MMKKuvausta

KE 9.5Palmen Garten

Kuvausta, kuvat valmiit iltapäivälläKuvien tulostus

TO 10.5Näyttelyn rakentaminen

Lähtö illalla

13

FRANKFURT 7.–10.5. HuomioiTa

Frankfurt aikataulu:

MA 7.5.Lähtö aamulla – Frankfurtissa noin

klo13-14Tapaaminen koululla, projektin

käynnistysRuoka

Perheisiin

TI 8.5.Vierailu taidemuseoihin Städel ja

MMKKuvausta

KE 9.5Palmen Garten

Kuvausta, kuvat valmiit iltapäivälläKuvien tulostus

TO 10.5Näyttelyn rakentaminen

Lähtö illalla

14

lll Yhteistyö saksalaisen Ziehenschule

Frankfurt-am-Main -koulun kanssa on

jatkunut jo usean vuoden ajan. Jälleen

kerran kokosimme ryhmän valokuvauk-

sesta innostuneita opiskelijoita opintopro-

jektiin. Työskentely käynnistyi Suomessa

kysymyksellä ”Miten ymmärrät teeman

’Huomioita’?”. Yhteisessä keskustelussa huo-

miot saivat monia merkityksiä, mutta myös

yllättävän paljon samoja teemoja nousi esiin,

kuten tuttuus, vieraus ja yllättävyys.

Valokuvaaminen aloitettiin tekemällä

kuvallisia huomioita omasta ympäristöstä.

Kuin itsestään sama prosessi jatkui Saksan

15

maalla. Jo lentokentällä kamerat oli kaivet-

tu esiin ja kiinnostuneet objektiivien silmät

suuntautuivat vieraan ympäristön yksityis-

kohtiin.

Saksalaisten opiskelijoiden kanssa to-

teutettiin valokuvanäyttely heidän koulunsa

uudisrakennuksen aulaan. Syksyllä projekti

jatkuu, kun saksalaisopiskelijat tulevat vas-

tavierailulle ja tutustuvat koulutyöhön tääl-

lä pohjolassa.

Katja Särkkä kuvataideopettaja

emilia Hakulinen VeRoniCa aHonen ja PHilomena

16

Herään pinnan alta,

samoan viileissä viidakoissa,

kunnes tunturi tulee vastaan

ja kello lyö kahdeksan.

Matematiikan luvut eivät

merkitse minulle mitään,

mutta silti lumi

pudottaa miehiä katolta.

Päivän skalpeeraus.

Teen korkeantason kirurgiaa perunalle.

Aikavaras hyökkää

kun maalaan historiaa uudelleen,

laveeraan asiat toiseen järjestykseen.

Koe menee huonosti

ja ryömin alas portaita,

hiljaa ja hyvin.

Rakennus tyhjenee vihdoin.

Kirmailen alas loivaa mäkeä,

ihmiset pällistelevät harmaissa ikkunoissa.

Alkaa sataa jääpaloja.

Ne soittavat kirpeitä lauluja,

pällistelevien ihmisten ränneissä.

Oona Linna 1. vuoden opiskelija

TaiTeelliSTa aRkea

ASIOITA

AR

KISIA

TaiTeelliSTa aRkea

kuVa emmi PuTkonen

17

TaiTeelliSTa aRkea

TaiTeelliSTa aRkea TaiTeelliSTa aRkea TaiTeelliSTa aRkea

lll Kuvataiteen erikoistehtävälukion työhönot-

topolitiikassa ei opettajien omia taiteellisia ansioita

kovin tarkasti arvioida. Tällainen menettely on toki

järkevää, koska moni meistä ei suoraan opeta kuvan

tekemistä. Ammatillista arkea saattaisi kuitenkin hel-

pottaa edes kelvollinen piirustustaito.

Itse olen surkea piirtäjä. Urheasti joudun ker-

rasta toiseen demonstroimaan historiallisia muutok-

sia tikku-ukkopedagogiikallani oppilaiden seurates-

sa huvittuneina visuaalisesti säälittävien tuotoksien

syntyprosessia. Taidon puute ei sinänsä haittaa, kos-

ka opin jo lapsena, mitä taitojen mukainen työnjako

tarkoittaa. Tuottaessamme serkkuni kanssa super-

sankariaiheisia sarjakuvia työnkuvat olivat selkeät:

loistavana piirtäjänä hän toteutti sen, mitä yhdessä

suunnittelimme.

Kuvataiteen parista ei lahjattomalle löytynyt

uraa, mutta se ei ole estänyt kiinnostusta alaa ja sen

ilmiöitä kohtaan. Umpiteoreettisena henkenä olen

aina pohdiskellut filosofisia kysymyksiä ja sen takia

opettanut joskus estetiikkaakin. Taidehistoriaa ja ku-

vien tarkastelua on ollut vaatimattomasti lähinnä tie-

Taidetta Tikku-ukkojaJA

tyntyyppisten suuntausten, tekijöiden

ja töiden ihailua. Hienot teokset luovat

positiivisia tunnereaktioita ja puhutte-

levat työt vauhdittavat ajattelun liiket-

tä.

Kuvataidelukion ympäristö an-

taa tilaisuuksia taidokkaiden kuvien

seuraamiseen aivan toisella taval-

la kuin mikään aiemmista lukuisista

lukioista, joissa olen työskennellyt.

Ajoittain seuraan seinillä olevia näyt-

telyitä ja pyrin valikoimaan niistä hel-

miä, jotka omien, osin epämääräisten,

kriteerien valossa miellyttävät itseäni.

Ohessa kuva viimeisimmästä oppilas-

työstä, jota tuli tuijoteltua hieman taval-

lista pidemmän aikaa. Joanna Eklundin

työn sisältö ja toteutus on mielenkiin-

toinen. Kalle Keränen

historianopettaja

18

lll Eräänä koeviikon päivänä jäämme

istumaan opettajienhuoneen vastapäisille

sohville. Lopulta Maarit Nopsanen, yksi

koulumme äidinkielenopettajista, saapuu.

Hän on toinen henkilöistä, joita haastatte-

lemme kohta. Maarit on pirteä, kuten ta-

vallisestikin. Hän huomaa myös Susanna

Alanteen, ”Suskin”, toisen draamakurssin

ohjaajan, joka sattui olemaan viereemme

istunut nainen. Siirrymme toisen kerrok-

sen aulaan. Suski ja Maarit kertovat, että

tämän vuoden lokakuussa alkanut draa-

makurssi on keskittynyt improvisaatiote-

atteriin sekä klovneriaan, joihin erityisesti

Suski on perehtynyt. Molemmat ovat ol-

leet vetämässä kurssia monen monituista

kertaa. Opettajien mukaan draamakurssin

äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla kaksi 1. vuoden opiskelijaa teki reportaasin draamakurssin projektista, jonka tuloksena oli klovninäytelmä Perjantai. klovneriaan Torkkelin opiskelijoita oli perehdyttämässä koulumme entinen opiskelija Susanna alanne, josta pian tulee kuvataideopettaja.

ja klovneriaakakkua

TAITEELLISTA ARKEA

imPRoViSaaTioTa,sisältö vaihtuu vuodesta toiseen ryhmän mukaan

ja kurssit ovat olleet suosittuja.

Saavumme koulumme juhlasalin eteen

odottamaan draamakurssin harjoituksia.

Molempia jännittää. Opiskelijoiden keskuu-

dessa vallitsee innostunut fiilis, ja heistä lähtee

iloinen pälpätys. Siirrymme saliin, ja yleisten

asioiden käsittelyn jälkeen kaikki rupeavat pu-

humaan ruokailusta. Puoliksi melkein odotimme,

että ”ruokailu” olisi ollut jokin outo lämmittely-

harjoitus, mutta oppilaat ja vetäjät kaivavat esiin

patonkeja, erilaisia tuorejuustoja, keksejä ja

kakkua, samalla kun me ihmettelemme vierestä.

Keksintuoksu on täyttänyt ilman, eräs kurssin op-

pilaista soittaa pianoa, ja salissa on iloinen tun-

nelma.

Kysymme ensimmäiseksi, miten opiske-

lijat ovat päätyneet kurssille ja mitä he tekevät

siellä. Oppilaat kertovat, että he ovat tehneet

erilaisia improvisaatioharjoituksia sekä sisäisen

luovuuden ilmaisua. Lämmittelynä heillä on ollut

hämmentävän kuuloisia leikkejä, kuten sellai-

nen, jossa oppilaat kuulemma juoksevat ympäri

salia kiljuen ja öristen.

Mokaaminen ja klovneria ovat draama-

kurssin aiheina tänä vuonna. ”Mokaaminen on

19

lahja!” julistaa Wind. Klovneriassa ollaan vakavasti

hassuja. Se on myös asenne ja olemisen tapa. Lisäksi

tärkeätä klovneriassa on improvisaatio. Kun improvi-

soidaan, näytellään ilman käsikirjoitusta ja ideat tu-

levat lennosta, kesken näytelmän. Oman minuutensa

liioittelu on tärkeä osa klovniutta. ”Parasta täs on mun

mielestä ollut yhteishenki ja leikkiminen, just semmo-

nen, että sitä vapautuu ja rentoutuu”, Tuisku kertoo.

Ainut miespuolinen oppilas, jonka näemme

salissa, Ossi, tyytyy paljon universaalimpaan vasta-

ukseen: ”Bläääää… Kaikki! Kaikki on kivaa.” Lopuksi

pääsimme vielä vähäksi aikaa seuraamaan kurssilais-

ten harjoituksia joulujuhlaa varten. Oppilaat kiskovat

päälleen hassunkuriset ja värikkäät asunsa, innostuk-

sen kasvaessa suuremmaksi joka hetki. He menevät

rinkiin ja Suski karjaisee: ”Klovnit esiin!”, ja kaikki

laittavat yhtenä miehenä pellenenät kasvoilleen, kään-

tyen kuitenkin siten, että kukaan ei näe heidän tekevän

niin.

Ihmettelemme tapahtumaa,

kunnes Maarit ystävällisesti selittää

syyn. Klovninenä on maailman pienin

naamio, ja kun se laitetaan nenälle,

muututaan klovniksi. Klovni on eri

henkilö, jolla ei ole estoja, joten se

ja klovneriaa

on pidettävä erossa arkiminästä.

Sen takia kukaan ei saa nähdä, kun

oppilas laittaa punaisen nenänsä

päälleen. Tämän jälkeen oppilaat

nousivat lavalle ja varsinaiset har-

joitukset alkoivat. Lavalla tapahtui

kaikenlaista, muun muassa kom-

melluksia, naurua, mietintätaukoja

ja hämmennystä. Lopulta poistum-

me vähin äänin ja hyvillä mielin.

Julia Leskinen ja Netta Salokoivu 1. vuoden opiskelijoita

kuVaT neTTa SalokoiVu

20

OIKEAA TAIDEMAALARIA LEIKkIMÄSSÄ lll Kurssivalintoja koskevissa infotilaisuuksissa

meitä peloteltiin. Meille kerrottiin, että jos valitsee

lukiodiplomikurssin, valinta on ehdottoman sitova.

Kurssilta ei saa pudota ja lukiodiplomityö täytyy tehdä

valmiiksi, vaikka se tuntuisi raskaalta, sillä kukaan ei

ohjaa työskentelyämme.

Tiesin etukäteen, että lukiodiplomityön tekemi-

nen olisi nautinto. Vain annetut aiheet asettivat rajat.

Opettaja ei ollut määräämässä työvälineiden käytöstä,

tekniikasta tai työn sisällöstä. Yhden kurssin ajan sain

leikkiä oikeaa taidemaalaria ja toteuttaa oman visioni

alusta loppuun.

Oli hienoa viedä kouluun suurikokoiset kiilapuut,

kangasta ja monta isoa maalipurkkia. Kun jotkut epäili-

vät, pystynkö tekemään niin isokokoisen lukiodiplomi-

työn, minua hymyilytti. Valitsin tekniikan, josta nautin,

minulla oli hyvä suunnitelma, ja tiesin osaavani maala-

ta. Miten olisin voinut epäonnistua? Aiheeni oli ”Pyhää

ja arkea”, sillä se oli minusta kiinnostavin vaihtoehto.

En ollut aiheeseeni liian sidoksissa: kaksi abst-

raktia maalaustani eivät suoraan kerro katsojalle, mitä

ne minulle merkitsevät. Lukiodiplomin suorittaja laatii-

kin myös portfolion eli työseloksen, ettei kaikkea tar-

vitsisi paljastaa itse työssä. Minulle portfolio oli keino

selittää töissäni piilevä ajatus sekä osoittaa, että olin

perehtynyt aiheeseeni ja että en maalannut hallitse-

mattomasti vaan suunnitelman mukaan.

Välillä tuli vaiheita, joihin kuului synnytyskipuja.

Loppuvaiheessa kurssia olin jokaisen tunnin jälkeen

tyytymätön maalauksiini. Onneksi saatoin aina maalata

uusia kerroksia vanhan päälle. Tiesin, ettei maalausta

voi pilata. Jatkoin siis maalaamista, ja toiseksi viimei-

sellä tunnilla tiesin, että maalauksista tuli valmiit.

TaiTeelliSTa aRkea

21

TaiTeelliSTa aRkea

Ratkaiseva seikka oli yllättäen yksinkertainen:

keksin maalata molempiin maalauksiin tasaisen tum-

man reunuksen, joka teki niistä keskenään yhteneväi-

set ja minulle kelvolliset.

Kun työt oli ripustettu, olin yhä tyytyväinen lop-

putulokseen ja tietysti muistin palkita itseni vaivannä-

östä. Kuitenkin vasta myöhemmin, kun palasin laitta-

maan maalausten taakse nimeni ja vuosiluvun, näistä

teoksista tuli lapsiani.

Elisa Gebhard abiturientti

juHa Tikka

22

Anna Möttölä vieraili Kulttuuri-

keskuksesta kahdella englannin kurssilla

lokakuussa puhumassa elokuvasta yleen-

sä ja erityisesti Amadeus-elokuvasta.

Molemmat ryhmät kävivät myöhem-

min katsomassa Amadeus-elokuvan

Kulttuurikeskuksen järjestämällä eloku-

vafestivaalilla.

Saara Cantell Muun muassa Unna ja Nuuk -fantasiaseik-

kailusta tunnetuksi tullut elokuvaohjaaja

Saara Cantell vieraili joulukuussa koulul-

lamme kertomassa ammatistaan ja eloku-

vistaan Mediakasvatusseura Metkan jär-

jestämässä tilaisuudessa. Juhlasali täyttyi

nopeasti uteliaista ja aiheesta kiinnostu-

neista kuuntelijoista.

Panu Raatikainen

Unescon kansainvälisen filosofian päivän

17.11. kunniaksi järjestetyssä salitilai-

suudessa koulullamme vieraili filosofi FT

Panu Raatikainen, joka vastaili opiskeli-

joiden kiperiin kysymyksiin maan ja tai-

vaan väliltä.

Turkkilaiset Comenius-vieraat Izmiristä vierailivat

Helsingissä 8.-13.5. tuoden tuulahduksen

projektiimme osallistuvien viiden maan

kaukaisimmasta kolkasta. Ryhmään kuu-

luivat rehtori, opinto-ohjaaja, 2 opettajaa

ja 4 opiskelijaa. Suomalaisten seurassa he

vierailivat museoissa ja Suomenlinnassa.

Sään hemmotellessa tutustuttiin keväi-

seen Helsinkiin ja vietettiin aikaa kou-

lussamme, niin tunneilla kuin Torkkeli-

päivän työpajoissa.

VieRailijoiTa ToRkkeliSSaVarjostajat Irlannista ja VirostaOpinto-ohjaajat saivat toukokuun alussa viikok-

si varjot itselleen. Opoja seurasivat irlantilai-

nen opinto-ohjaaja Michael ja virolainen opin-

topsykologi Maili. Viikon aikana he tutustuivat

Kuvataidelukion opinto-ohjaukseen ja yleisesti

Suomen ohjausjärjestelmään ja sen erityispiir-

teisiin.

Varjot olivat vaikuttuneita Torkkelin opis-

kelijoiden kuvataiteellisesta lahjakkuudesta ja

erityislukion tarjoamista mahdollisuuksista tu-

kea nuorten ammattimaista harrastuneisuutta.

Michael ja Maili ihmettelivät opiskelijoiden ren-

toa mutta päämäärätietoista opiskeluasennetta.

Koulun uusi ruokasali ja koululounas piti joka

päivä myös dokumentoida kuvaksi!

Viikon mittaiset EU:n tukemat Academia-

opintovierailut eri puolille Eurooppaa tarjoavat

ohjaajille mahdollisuuksia kansainvälisten koke-

musten hankintaan.

Kalle MustonenLahtelainen kuvanveistäjä ja Suomen

Kuvataidejärjestöjen liiton puheenjohtaja Kalle

Mustonen kävi kertomassa kuvanveistäjän ar-

jesta, omista töistään ja innoituksen lähteistään

sekä taidejärjestötoiminnasta kuvanveiston

opiskelijoille.

Laura Lehtinen ja Anna-Leena Myllylä kävivät Sarjakuvakurssilla pitämäs-

sä viikon mittaisen “Maailman kuvat” -työpajan,

jonka aiheena oli “Globaalinen eriarvoisuus

ja ilmastonmuutos”. Projektin järjesti Nuorten

akatemia, ja sen rahoitus tuli Ulkoministeriön

Kehitysyhteistyön varoista. Työpaja on aiemmin

toteutettu sekä eri kouluissa ympäri Suomea että

Afrikassa ja Aasiassa.

Ks. sarjakuva sivulla 44.

23

RUOTSINKIELISIÄ VIERAITA

Serieteckning Petra Bergström improviserade historier

och ritade serier med eleverna i långa svenskan.

Kursen var en workshop i serieteckning där elev-

erna själva ritade och bekantade sig med uttryck

som “Snyft!” och “Kvack!” Under kursen gjordes

korta svartvita serier.

“kocka på svenska” Michael Björklund Eleverna lagade smoothies med Michael Björklund

under lektionen, och diskuterade olika smaksätt-

ningar samt vilka olika tillredningssätt det finns.

Alla kursdeltagare fick en liten receptbok med sig

hem.

“Sajter som gör svenskan roligare” Martin Appel Sveriges tv-kanaler har de häftigaste ungdoms-

programmen, svensk radio spelar den senaste

musiken, svenska tidskrifter skriver om de coo-

laste datorspelen och svenska bloggare vet allt

maRko SkYTTä

om mode och trender. Allt detta är

tillgängligt även för finska ungdomar.

Martin Appel guidade till de bästa

rikssvenska medierna på nätet och vi-

sade exempel. Tanken var att inspirera

eleverna till att använda sina kunska-

per i svenska även efter skoltid.

VänskoleprojektHUDDINGE Vi fick besök från vår nya vänskola i

Huddinge i december 2011 och hade

ett planeringsmöte. Samarbetet har

under årets lopp fått nya dimensioner,

det kommer att förverkligas i form av

ett NordPlus-projekt med flera nord-

iska aktörer med.

24

uloS luokiSTa

konSTuTSTällniGaR PÅ SVenSka lll Under läsåret besökte svenska grup-

per två konstutställningar i Helsingfors med

guidning på svenska. ARS 11 var ett inter-

nationellt storevenemang som fyllde Kiasma

med konst, föreställningar, film, diskussio-

ner och workshoppar. Utgångspunkten var

Afrika. Konstnärernas verk berörde samma

världsdel men deras teman var universella:

migration, miljöfrågor och urbant liv.

Carl Larsson -utställningen På spaning

efter det goda livet på Ateneum fokuserade

på familjelivet och hemmet, men där fanns

också flera ungdomsverk av Larsson, bland

annat stora akvareller målade i Grez-sur-

Loing i Frankrike med vilka han gjorde sitt

konstnärliga genombrott. Utställningen om-

fattade över 100 målningar och presenterade

även Carl och Karin Larsson som formgivare

av bland annat möbler och konsthandarbe-

ten.

RYHmien äänimaiSemialll Koulumme ykkösluokkalaiset vierai-

livat ryhmittäin Helsingin kaupungin taide-

museossa Kallen-Gallelan sekä venäläisten

avantgardistien näyttelyssä. Opiskelijat syn-

nyttivät teoksiin uusia tulkintoja tekemäl-

lä niihin äänimaisemia oppaan ohjaamina.

Ääniä synnytettiin esimerkiksi puhkumalla,

laulamalla, helistämällä koruja tai hankaa-

malla omia vaatteita. Kuvat heräsivät uudella

tavalla eloon, kun opiskelijat loivat tuttuihin ja

outoihin maalauksiin uniikkeja äänimaisemia.

Ympäristötaiteen ja valoku-

vauksen kurssin painopiste oli tänä

vuonna paikkasidonnaisessa taitees-

sa. Museovierailujen lisäksi kurs-

silaiset kävivät Kalasataman kont-

tiaukiolla tekemässä taideteoksia

valitsemiinsa paikkoihin. Tavalliseen

tapaan kurssi huipentui viikonlop-

puun Kuusiluodolla.

FiloSoFiaa, TeeTä ja olYmPialaiSialll Opiskelijoitamme otti osaa marras-

kuussa filosofian päivänä järjestettyyn filo-

sofisen esseen kirjoituskilpailuun Unesco

Baltic Sea Essay Contestiin. Kisassa kymme-

nen parhaan suomalaisen joukkoon sijoittui

opiskelija Ping Ma, joka osallistui kevään ai-

kana kansainvälisten filosofian olympialais-

ten (IPO) Suomen valmennusjoukkueeseen.

Tammikuussa iso joukko opiskelijoitam-

me vieraili Nuorten filosofiatapahtumassa

Helsingin Paasitornissa. Tapahtumassa he

pääsivät kuulemaan alustuksia kauneus-

teemasta, käymään keskusteluja filosofi-

sissa teehetkissä ja seuraamaan Sokrates-

väittelykilpailua. Filosofian kurssilaisia kävi

myös tutustumassa useisiin näyttelyihin

Kiasmassa koulumme omaoppaan johdolla.

TaideTTa PaikoiSSalll Kuvataidelukiolaiset osallistuivat

Kallion kaupunginosatapahtumiin “Kallio

kipinöi” syksyllä ja “Kallio kukkii” keväällä.

Taidetta oli esillä Kallion kirjastossa, ja ke-

väällä myös Kallion puistojen puihin ripus-

tettiin “Kultakausi”-aiheisia linnunpönttöjä.

25Soile kakko

jaana RauHala

26

uloS luokiSTa

STudioVieRailulll Syventävän elokuvailmaisun kurs-

silla tutustuttiin monikameratekniikkaan ja

TV-työhön MTV3:n Filmihallilla Pasilassa.

Kurssilaiset ottivat osaa Sokkokokki-ohjelman

nauhoitukseen maaliskuisena perjantai-

na. Nauhoituksen päätteeksi studio-ohjaaja

esitteli ryhmälle ohjaamona toimivan HD-

tuotantoauton, josta lähetettiin esimerkiksi

jääkiekon MM-kilpailut suorana lähetyksenä

maailmalle.

moniTaiTeiSuuTTa äidinkielen kuRSSeillalll Äidinkielen ja kirjallisuuden

tunneilla vierailtiin vilkkaasti eri teat-

tereissa sekä taidenäyttelyissä. Tänä

vuonna opiskelijoita ovat erityisesti vie-

hättäneet Q-teatterin naiseutta pohti-

va Broken Heart Story, Kellariteatterin

Suomi-kuvaa luotaava ”Finlandia” sekä

Takomon perhesuhteita syvästi käsittele-

vä ”Perheenjäsen”. Suurta hämmennystä

sen sijaan aiheutti Sanna Kekäläisen tans-

siteos ”Beast”, jossa pohdittiin ihmisen

raakuutta ja petomaisuutta. Helpompaa

olikin samoille opiskelijoille ottaa vas-

taan Kiasman musiikkiaiheinen kuvatai-

denäyttely ”Thank You for the Music”.

kaTja SäRkkä

27

kaTja SäRkkä

iHminen ja eSinelll Helsingin kuvataidelukion journalistisen valokuvan kurssilla loka–marraskuussa 2011

käsiteltiin sarjallista kuvakerrontaa mediassa. Kuvajournalismi ja mainoskuvat olivat lähtökoh-

tana kuvaustehtävälle ”Ihminen ja esine”. Opiskelijat saivat valita lähestymistavan. Osa ku-

vasarjoista syntyi kuvitteellisiksi mainos- tai muotikuviksi, osa kuvareportaaseiksi todellisista

ihmisistä. Kuvat olivat esillä vuoden vaihteessa Kallion kirjaston Vintti-galleriassa.

kaTja SäRkkä

28

uloS luokiSTa

29

lll Keväällä koulumme opiskelijoita vieraili

nykytaiteen museossa Kiasmassa sekä kuvatai-

teen että äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi-

en yhteydessä. ”Thank You for the Music” on

Kiasman teemanäyttely, joka kokoaa yhteen

popmusiikin ja kuvataiteen kohtaamista kuvaa-

via teoksia.

Musiikkikokemukset, idolit ja konsertit

ovat vaikuttaneet meistä jokaiseen. Näyttely

paljastaa, kuinka monipuolisesti musiikki on

läsnä kulttuurissamme. Teoksissa viitataan mu-

siikkivideoihin, kappaleisiin, levyjen kansiin,

tanssiin, pukeutumiseen ja ihannoituihin ar-

tisteihin, jotka ovat tavalla tai toisella tehneet

taiteilijoihin vaikutuksen ja innoittaneet aihee-

seen.

Näyttelyssä on esillä monipuolisesti

teoksia valokuvista, piirustuksista ja maalauk-

sista videoteoksiin, veistoksiin ja installaatioi-

hin. Musiikin ympärille syntyvää alakulttuuria

ja fanin näkökulmaa tutkitaan useissa teoksis-

sa.

Eteläafrikkalaistaiteilija Candice Breitz

on kuvannut eri artistien ihailijoita ryhmäku-

vissa, joista näkyy faneille tyypillisiä tyylipiir-

teitä. Heidän ulkonäkönsä saa heidät kuulu-

maan yhteen ja erottumaan muista. Näyttelyssä

nähdään myös mustiin pukeutuvia Slayer-

faneja Sophie MacCorquodalen videoteok-

sessa, jossa hän seurasi bändiä kiertueella.

Konsertteihin liittyvä odotus ja yhteisöllisyys

ovat tärkeä osa musiikin kokemista, ja se on

esillä myös Kiasmassa.

Mielestäni yksi näyttelyn kiinnostavim-

mista teoksista oli Graham Dolphingin veistok-

set, jotka olivat kopioita todellisista paikoista

ja esineistä. Veistokset kuvasivat edesmennei-

den artistien, kuten Freddie Mercuryn, Kurt

Cobainin ja John Lennonin, ihailijoiden kirjoit-

tamia, raaputtamia ja piirtämiä viimeisiä ter-

Omistettu

mu

siik

ille

uloS luokiSTa

30

vehdyksiä julkisiin paikkoihin, esimerkiksi

oveen ja puistonpenkkiin. Teoksista näkyy,

kuinka tärkeitä rakkaat artistit ihailijoillen-

sa ovat. Kuolemansa jälkeenkin he kulkevat

monien ihmisten mukana musiikkisoittimis-

sa. Heitä kuuntelemalla pystyy karkaamaan

hetkeksi arjesta, inspiroitumaan ja löytä-

mään lohtua kerran toisensa jälkeen.

Musiikin kuunteleminen on hyvä kei-

no purkaa ja käsitellä vaikeaitakin tunteita.

Kiasman näyttely muistaa musiikin ja muusi-

koiden tärkeän roolin elämässämme. Se on

hieno tribuutti ja kiitos.

Anni Bildo abiturienttikuVaT Hanna PuSa

uloS luokiSTaRYHmänäYTTelYlll Lukuvuoden alussa ryhmänoh-

jaajamme Hanna Pusa toivoi ryhmäm-

me yhteishengen nousevan ja niinpä

hän esitti ajatuksensa yhteisen projek-

tin tekemisestä. Projekti otti enemmän

tuulta alleen, kun Hanna kertoi lopulli-

sen ideansa.

Jokainen ryhmän oppilas tekisi

yhden 10 x 10 cm:n kokoisen kuvan jo-

kaisen jakson loppuun mennessä. Kuva

pitäisi tehdä jonkin tietyn aiheen poh-

jalta. Koska projekti alkoi toisen jak-

son alussa, kuvia on kolme jokaiselta.

Aiheina olivat pelko, uni ja ihqraxupoxu.

31

uloS luokiSTaAiheet päätettiin RO-

tuokioissa pidetyissä äänestyksissä.

Jokaisella oppilaalla oli vain mie-

likuvitus rajanaan. Ja no, paperin

koko, joka toi mukanaan muutamia

haasteita.

Ruuduille löytyi näyttelypaik-

ka Kallio kukkii -tapahtuman yhtey-

dessä Helsinginkadulla sijaitsevasta

Eco Wash -pesulasta.

11F-ryhmän opiskelijat

kuVaT kaTja SäRkkä

32

WanHaT TanSSiVaT

lll Helsingin kuvataidelukion “vanhat” tanssivat vanhemmille torstai-iltana 16.2. Aikaisempien

vuosien tapaan perjantaina 17.2. vanhojen päivänä neljä paria vieraili Kivelän vanhustenkeskukses-

sa. Vierailu päättyi yhteiseen kahvihetkeen. Iltapäivällä osallistui koko iso 130 kuvataidelukiolaisen

tanssijan ryhmä Jäähallissa pidettyyn Helsingin lukioiden suureen juhlatanssinäytökseen.

33

eila Wickströmlll Koulumme kanslian Grand Old Lady, koulusihtee-

ri Eila Wickström, siirtyi nauttimaan eläkepäivistä hel-

mikuun lopussa. Hän on ollut koulumme henkilöstössä

vahva ja värikäs persoona tehden työtä sekä järjellä että

sydämellä.

Koulusihteerin työnkuva on varsin monipuolinen,

sillä se sisältää toimistorutiineja, hallinnollisia tehtäviä

ja ihmisten kohtaamista. Työtä on välillä ruuhkaksi asti,

eikä yllättäviä käänteitä puutu. Sitkeänä ja tunnollise-

na työntekijänä Eila viipyi kansliassa tarvittaessa illan-

suuhun asti, jotta kiireelliset tehtävät saatiin hoidettua.

Kiitämme Eilaa pitkästä työrupeamasta koulussamme ja

toivotamme kauniita ja kiireettömiä eläkepäiviä!

Helinä Hirvonenlll Liikunnan ja terveystiedon lehtori Helinä

Hirvonen jää eläkkeelle 1.8.2012. Pitkän työuran ajan

Helinä on opettanut innostaen ja kannustaen aina uusia

sukupolvia. Helinän osaamisesta on koko kouluyhteisö

nauttinut vuosittain seuratessaan upeita vanhojen tans-

seja. Opiskelijat ovat saaneet Helinältä oppia myös tapa-

kulttuurin hienouksista.

Helinä on järjestänyt lukuisia opintomatkoja

Lappiin ja Nizzaan. Jo vuosia sitten hän aloitti elävän

perinteen: toukokuisen brunssipäivän. Myös opettajien

virkistykseksi hän on ollut järjestämässä erilaisia retkiä

ja tilaisuuksia.

Helinä on nauttinut opettajan työstään, etenkin

opiskelijoiden seurasta, sekä ylläpitänyt Torkkelin

myönteistä ja ihmisläheistä ilmapiiriä helskyvän aurin-

koisella persoonallaan ja elämänasenteellaan. Kiitämme

Helinää hauskasta ja antoisasta yhteistyöstä ja toivotam-

me hänelle aktiivisia ja iloisia eläkepäiviä!

ELÄK

KEELLE LÄ

HT

IJÖITÄ

45

09G Tarja VänttiAhola Anni Ahti Maria Aroautero Kia

Auhto Petra Eronen Iiris

Haataja Annilotta

Heinonen Marianna

Joutsen Juuli

Kamula Veera-Kerttu

Kokkonen Aino-Kerttu

Koski Jade Lehtonen Henriette

Långstedt Nelli

Magi Rebecca

Manner Jaana

Palmgren Aida

Pettersson Jasmin

Ravantti Miia

Salminen Aleksi

Sippola Viveka

Suomi Iris Toivonen Meri

Uusitalo Helmi

Walden Milla

Vilhonen Enni

SeinäSaRjakuVaa

Linda Laakso

Ks. juttu sivulla 22.

46

likinäkÖ

Kivipohjan alla joku hengittää meren eläväksi

peili johon astua, muiden pinnoista riippumatta se pitää muotonsa

kuin alkeellinen pimeä

minussa

minulle

minulle

– tai minulle

Voin astua peiliin, ovathan silmät kaunis osa historiaani

kerros kipua odotettavissa sinikatseisten poistaessa omansa kuin pistorasiat

kuin säröt kuin

hiushalkeamat olisi

tarkkaan määritelty muoto jossa pysyä (johon tukehtua)

ihmiset rakastavat oikeaksi tulkittuun anatomiaansa asti liikaa

määrittelevät sen jäljen, käsialan

ihmiset jotka määrittelevät jälkensä jäljettömiin

ovat määritelleet itsensä

jäljettömiin

LIKIN

ÄK

Ö

Mia Rönkkönen 2. vuoden opiskelija