TAKK Vuosikertomus 2012

1Vuosikertomus 2012

TAKK Vuosikertomus 2012

Toimitus: Mirkka Kolu, Petra Lattunen ja Päivi Puutio / TAKK Kuvat: Ville Salminen, Jussi Mattila, Ville Railo,

Mikael Lindén, iStockphoto Kannen kuva: Ville Salminen Ulkoasu: Nasta Design Paino: Hämeen Kirjapaino Oy

Apulaisrehtori Pertti Laineen päätössanat TAKKin 50-vuotishistoriikissa, joka julkistettiin toukokuussa 2012.

”Työhön ja ammattitaitoon me täällä TAKKissakin uskomme.”

3

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

441 209Painotuote

Sisällysluettelo

4681012131416182022

Rehtorin terveiset

50 vuotta ammattitaidolla

Rehtorilta rehtorille

Huoltaa autoja ja ihmisiä

Ympäristövuosi 2012

Step to the Future

Vaikuttavuus tähtäimessä

Sähköverkkoala kehityksen kärjessä

Highlights 2012

Hyvää henkilöstölle

Talousluvut 2012

Vuosikertomus

kuva Ville SAlminen

TAKKin johtoryhmä asettui valokuvaan maaliskuussa 2013. Kuvassa vasemmalla toimialajohtaja Olli-Pekka Tuomi,

toimialajohtaja Jari Raivo, rehtori Teppo Tapani, talousjohtaja Tuula Paulin sekä toimialajohtaja Risto Björn. Eturivissä vasemmalla

hallintojohtaja maria-liisa Korolainen, kehitysjohtaja eeva-Kaisa mäkinen sekä johdon assistentti merja mattila.

Rehtorin

5

VUOden 2012 meRKiTTäVimPänä muistona mieleen on jää-nyt Tampereen Aikuiskoulutussäätiön 50-vuotisjuhlavuoden tapahtu-mat toukokuussa. TAKKin toimintaa ylläpitävän säätiön 50-vuotista taivalta juhlistettiin ikimuistoisesti henkilöstön ja yhteistyökumppa-neiden voimin Tampere-talossa. Lisäksi muistoissa on aurinkoinen sunnuntai Särkänniemessä, jolloin huvipuisto täyttyi TAKKin henki-löstöstä, opiskelijoista ja yhteistyökumppaneista.

Menneeseen vuoteen sisältyi myös rehtorinvaihdos TAKKissa. Al-lekirjoittanut tarttui kapellimestarin tahtipuikkoon toukokuun juhlien yhteydessä ja pitkän uran TAKKissa tehnyt rehtori, opetusneuvos Martti Santasalo siirtyi apulaisrehtorin tehtävään. Kiitokset Martille!

Vuoden 2012 loppupuolella uudistimme TAKKin toimintastrate-gian ja organisaatiomallin. Tiivistimme johtajuutta ja selkiytimme pää- ja tukiprosessien kohtaamisia. Pyrimme kaikessa toiminnas-samme olemaan arvojemme mukaisesti rohkea edelläkävijä ja luotettava kumppani.

Vuoden 2012 aikana koulutukset pirstaloituivat edelleen pienem-miksi jaksoiksi. Suuntausta selittää se, että opiskelijoiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 %, mutta vuosittainen opiskelijatyöpäivien määrä laski vastaavasti noin 6 %. Vuonna 2012 TAKKissa opiskeli 16 199 opiskelijaa ja opiskelijatyöpäivien määrä oli 464 168.

Talouden osalta vuosi oli haastava. Opiskelijoiden sisäänohjaus ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla ja jouduimme leikkaamaan kulu-rakennettamme. Kokonaisliikevaihtomme vuonna 2012 oli 26,2 milj. € ja säästötoimista huolimatta koulutustoimintamme jäi 71 000 € tappiolle.

Talouden haasteista huolimatta panostimme mm. oppimisympä-ristöjen kehittämiseen. Sähköverkosto- ja energia-alan oppimisym-päristön avajaisia juhlistettiin arvovaltaisten kumppaniemme kanssa elokuussa. Hydrauliikkalaboratorion kehittämistyö jatkui ja asiaa avi-tettiin myös erillisellä hankkeella.

Kouluttajamme osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin vaihtoihin ja erilaisten hankkeiden avulla tapahtuva opetuksen kehittäminen jatkui vilkkaana. Elokuussa valmistui ensimmäinen hoiva-avustajien pilottiryhmä ja lokakuussa ensimmäinen maahanmuuttajien lähihoi-tajaryhmä. Nämä ovat oivia osoituksia rohkean edelläkävijän ennak-koluulottomuudesta.

Kiitän TAKKin asiakkaita, opiskelijoita ja henkilöstöä vuoden 2012 kumppanuudesta!

Teppo TapaniTAKKin rehtori ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön toiminnanjohtaja 14.5.2012 alkaen

5TAKK Vuosikertomus 2012

Neljä opiskelijaa ja metallialan ammattikurssi vuonna 1962 – siinä olivat lähtökohdat jo puoli vuosisataa kestäneelle

aikuisten ammatilliselle koulutukselle. TAKKin toiminnasta vastaava Tampereen Aikuiskoulutussäätiö

perustettiin 12.5.1962. Vuonna 2012 oli juhlan aika.

50 vuotta

RiEMuA SäRKäNNiEMESSäToukokuinen sunnuntai Särkänniemessä täyttyi onnenhetkistä ja riemunkiljahduksista, kun TAKK avasi juhlan kunniaksi huvipuiston portit henkilöstölleen, opiskelijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen. Kesäisenä päivänä elämyksistä nautti yhteensä yli 7 000 huvittelijaa.


teksti miRKKA KOlU | kuvat Ville SAlminen ja JUSSi mATTilA

ARVOKKAASTi TAMPERE-TALOSSA

Toukokuun 11. päivänä Tampere-talon Pieni sali täyttyi odotuksesta ja juhlan tunnelmasta sekä ylpeistä TAKKilaisista ja yhteistyökump-paneista. Juhlassa eläydyttiin viiden eri vuosikymmenen tapahtumiin Tampereen yliopiston teatterityön opiskelijoiden esitysten muodossa. Tunteikas hetki oli, kun rehtori martti Santasalo ojensi tahtipui-kon seuraajalleen Teppo Tapanille. Juhlassa kuultiin myös opetus-ministeri Jukka Gustafssonin mietteitä ja muistettiin henkilöstön pitkiä työuria ansioristeillä.

Tampere-talon juhlassa päivänvalon näki tarinoita yksiin kansiin ke-rännyt TAKKin historiikki, joka valottaa aikuiskoulutuksen kehittymistä ja matkaan osallistuneiden henkilöiden tarinoita 50 vuoden ajalta.

RehToRilTA rehtorilleRehtorin tahtipuikko vaihtoi TAKKissa omistajaa toukokuussa 2012, kun martti Santasalo astui takavasemmalle ja Teppo Tapani otti orkesterin johtaakseen. Molemmat miehet ovat astuneet isoihin saappaisiin aloittaessaan rehtorina edeltäjiensä pitkän uran jälkeen. Millaisia mietteitä miehillä on taitekohdassa?


teksti miRKKA KOlU | kuva Ville SAlminen

ENSiMMäiNEN TyöPäiVämartti: Ensimmäinen työpäivä TAKKissa on jäänyt mieleen erittäin hyvin, oli pimeä ja kylmä aamu tammikuussa 1977. Aloitin opettajana työelämään ja koulutukseen valmentavalla kurssilla, jolle osallistui 15 henkeä. Eniten päivässä jännitti se, että saapuvatko opiskelijat paikal-le. Ensimmäinen päiväni rehtorina sen sijaan oli 19 vuotta myöhem-min, kun siirryin osastonjohtajan paikalta rehtoriksi.

Teppo: Täytyy tunnustaa, että ensimmäinen työpäivä toukokuussa jännitti etukäteen paljon. Tuntui samalta, kun menin nuorena mie-henä ensimmäiseen kesätyöpaikkaan. Vastassa oli uusi talo ja uudet ihmiset. Hyvin valmisteltu perehdytys teki vaikutuksen ja pääsin sen ansiosta nopeasti kiinni työhön.

OHJENuORA TyöSSä

martti: Ajattelen, että päätehtäväni oli johtaa TAKKia niin, että on-nistuisimme mahdollisimman hyvin opiskelijoidemme, viime vuosina noin 16 000 henkilön, tavoitteiden toteutumisessa. Mielessäni oli koko ajan aikuiset opiskelijat ja heidän erilaiset elämäntilanteensa. Opiskelijoiden lisäksi kuviossa on mukana heidän nykyiset ja tulevat työnantajat sekä lukemattomat sidosryhmät, joilla kaikilla on erilaiset odotukset. yritin tulla sinuiksi eri tahojen kanssa.

Teppo: Jos hakee vertauskuvaa urheilusta, niin koen olevani enem-män joukkuepelaaja kuin yksilöurheilija. Ryhmässä toimiminen on mi-nulle voimavara. Täytyy olla myös valmis tekemään päätöksiä. Joskus huono päätöskin voi olla hyvä, sillä suunnan voi aina korjata.

MuiSTAN SEN PäiVäN

martti: Monista hyvistä päivistä ehdottomasti ikimuistoisin on se, kun Tammerkosken nuorkauppakamari myönsi TAKKille Vuoden työn-antaja -palkinnon vuonna 2008. Oli hienoa saada tunnustusta teh-dystä työstä. uskon, että se oli iso huomionosoitus koko henkilöstölle.

Teppo: Minulle merkittävä päivä oli helmikuussa 2013 pidetty henki-löstön koulutustilaisuus, jossa tapasin koko henkilöstön ensimmäistä kertaa arjessa. Oli hienoa huomata, että henkilöstön katseet olivat selkeästi tulevaisuudessa ja tulevissa haasteissa.

REHTORiNA

Teppo: Esimiehenä pyrin aina oikeudenmukaisuuteen ja siihen, et-tä minua on helppo lähestyä. Jos ajattelen rehtoriutta oppilaitoksen

näkökulmasta, on ollut hieno huomata viimeisen 20 vuoden aikana, että oppiminen on tunnustettu kokonaisvaltaiseksi tapahtumaksi. Oppimista tapahtuu koko ajan ja on ymmärretty se, ettei oppiminen rajoitu vain luokkaan ja oppikirjojen lukemiseen.

martti: Aloittaessani rehtorina 1990-luvulla kävimme kamppailua olemassaolon ja taloudellisten voimavarojen äärellä. Koin silloin tär-keimmäksi tehtäväkseni verkottua eri sidosryhmien ja yhteiskunnallis-ten päättäjien kanssa. Nyt kun katson taaksepäin, olen ollut kehittäjä ja yrittänyt luoda kannustavaa ilmapiiriä henkilöstön keskuuteen.

AiKuiSTEN KOuLuTTAMiSESTA

martti: Aikuisten ammatillinen kouluttaminen on mielestäni hyvä ja yleishyödyllinen tehtävä – TAKKissa tehdään tärkeää työtä. Koulutus vaikuttaa aina laajalti: opiskelijaan itseensä, hänen työpaikkaansa ja perheeseen. Näen oman tehtäväni siinä, että olen ollut mahdollistaja-na, joka muotoilee oppilaitoksen niin, että perustehtävämme täyttyy mahdollisimman hyvin.

Teppo: Olen samaa mieltä. Teemme tärkeää työtä ja olemme ylpeitä siitä. Aikuisten kouluttamisella on selvää kansantaloudellista merkitys-tä. Ammatti-identiteetillä on iso merkitys ihmisen elämässä. Olen saa-nut tutustua sekä nuorten että aikuisten ammatilliseen koulutukseen. Jos pitää valita, niin aikuisten kouluttaminen on lähempänä sydäntäni.

AJATuKSET TuLEVAiSuudESTA

Teppo: Koulutuspoliittinen fokus tulee jatkossakin olemaan nuoris-sa, mikä vaikuttaa arkeemme. Meidän täytyy hakea uusia avauksia rohkeasti – tulevaisuuden ammatillinen osaaminen voi hyvin piillä eri alojen poikkitieteellisessä yhdistämisessä. Selvää on myös se, että kustannustehokkuus tulee olemaan läsnä myös jatkossa. Säätiötaus-taisuus tuo meille nopeutta, joustavuutta ja reagointikykyä, mikä varmasti tukee toimintaa jatkossa.

martti: Tunnelmani ovat helpottuneet. Rehtorin tehtävä on varsin kiireinen ja työntäyteinen, eikä silloin jäänyt aikaa lähteä järven ran-nalle tai pilven päälle pohtimaan elämää. Nyt ehdin tehdä sitäkin. Olen ollut onnekas, sillä olen saanut palata juurilleni kouluttajaksi vielä työurani viime hetkillä ja rauhoitella tahtia vähitellen.

Teppo Tapani aloitti TAKKin rehtorina ja Tampereen Aikuiskoulutus-säätiön toiminnanjohtajana 14.5.2012. Martti Santasalo siirtyi eläk-keelle apulaisrehtorin tehtävästä 1.3.2013.

martti Santasalo (oikealla) ojensi tahtipuikon 16 rehtorivuoden jälkeen Teppo Tapanille tou-kokuussa 2012. Juhlallista hetkeä muisteltiin TAKKin koneis-tamossa helmikuussa 2013.

maarit Takanen kehittää Teboilin toimintaa yhdessä TAKKin asiantuntijajoukon voimin.

11

teksti miRKKA KOlU | kuva JUSSi mATTilA

Oy Teboil Ab:n kehitys- ja koulutuspäällikkö maarit Takasen puheissa vilahtelevat sanat retro, elämänmakuinen, helposti

lähestyttävä, henkilökohtainen asiakaspalvelu sekä aktiiviset kanta-asiakkaat. Ja tietysti tuttu slogan ”huoltaa autoja ja ihmisiä”.

Takanen työskentelee jo lähes 80-vuotiaan Teboil-brändin parissa.

mAARiT TAKASen TehTäVänä on kehittää Teboil-ketjun ja huoltoasemia pyörittävien kauppiaiden välistä yhteistyötä. Toiminnan kehittämiseen tähtää myös Teboilin ja TAKKin välinen yhteistyö – jo yli 10 vuoden ajan TAKK on kouluttanut Teboilin myyjiä, esimiehiä ja kauppiaita mm. myynnin, asiakaspalvelun ja talouden parissa.

– Ehdoton valtti TAKKilla on kouluttajien ammattitaito. Heillä on käytännön kokemusta ja he osaavat soveltaa tietoa käytäntöön ja havainnollistaa asioita esimerkein. Heillä on myös ymmärrys mei-dän yrityksestä, kulttuurista ja liiketoiminnasta. On äärimmäisen tärkeää, että yhteistyö on hedelmällistä ja että toiseen voi luottaa, Takanen summaa.

ASiANTuNTiJAT PALVELuKSESSA

uusin aluevaltaus TAKKin ja Teboilin välisessä yhteistyössä on ke-hittämishanke, jossa luodaan johtamisen käsikirja huoltoasemien kauppiaille. Käsikirjan tavoitteena on tehostaa asiakaspalvelun, hen-kilöstöjohtamisen ja talouden ohjauksen prosesseja.

– Kauppiailta tuli viestiä, että heillä olisi tarvetta erilaisille ohjeis-tuksille huoltoasemien toimintaan liittyen. Asia tuli puheeksi TAKKin kanssa ja lopulta keskustelu johti siihen, että käynnistimme TEKES-rahoitteisen kehittämishankkeen, jossa luodaan johtamisen käsikirja kauppiaiden käyttöön, Takanen kertaa hankkeen lähtökohtia.

Johtamisen käsikirjaa luomaan on koottu joukko TAKKin asiantun-tijoita. Takanen on otettu siitä, että hänellä on käytössään eri alojen erityisasiantuntijat, joiden kanssa päästään porautumaan syvälle mm. ympäristö- ja henkilöstöasioihin, talouteen sekä myymälän ja ravintolan prosesseihin. Erityiset kiitoksensa hän osoittaa liiketalou-den ja kaupan alan kouluttaja Tea nikkilälle, jolta idea kehitys-

hankkeeseen tuli, sekä johtamisen ja työyhteisön kehittämispalvelui-den asiantuntija marja-leena Rautaparta-Ojalalle, joka on menestyksekkäästi luotsannut projektia.

PAREMPAA PALVELuA

Teboilin huoltoasemien toimintaa tarkastellaan Lean-ajattelumallin kautta eli etsitään mahdollisimman järkeviä ja tehokkaita toiminta-malleja.

– ulkopuoliset silmät kiinnittävät huomiota sellaisiin asioihin, mitä ei itse enää näe. Olemme olleet kyselemässä esimerkiksi ravintolan keittiössä, että mikä tämä on ja miksi se on juuri tässä. Konkreettinen tekeminen on ollut todella tärkeää. Ketjussa on tilausta tehokkaille ja yhtenäisille toimintamalleille, Takanen kertoo.

– Tärkeää on ollut kysyä asioista työntekijöiltä. He tietävät parhai-ten, mitä asioita huoltamolla tehdään, missä on ongelmia ja mitä pi-täisi kehittää. Tämä ei saa jäädä vain esimiesten projektiksi, hän lisää.

Teboil – Parempaa palvelua -nimisen hankkeen toteuttamiseen on varattu kaksi vuotta ja käsikirjaa pilotoidaan Lempäälässä sijaitse-vassa Pirkanhovissa. Pirkanhovi valikoitui kohteeksi kokonsa vuoksi: se on Teboilin suurin huoltoasema sekä kokonsa että myyntinsä puo-lesta. Valmistuttuaan käsikirja palvelee kaikkia Teboilin huoltamoita Suomessa.

Entä mitä Maarit Takanen toivoo ajattelevansa, kun hanke aika-naan päättyy?– Toivon, että asiakkaat ovat tyytyväisempiä saamaansa palveluun ja siihen kokemukseen, minkä he saavat, kun he käyvät Teboilin huolta-moilla. Toivottavasti kokemus on sellainen, että he tulevat Teboilille palveltavaksi yhä uudelleen ja useammin.


YmPäRiSTöTeKOJen TAUSTAllA on vuonna 2011 tehty ym-päristönäkökohtien kartoitus. Sen yhteydessä TAKKin merkittävim-miksi ympäristönäkökohdiksi nousivat kiinteistöjen energiankulutus, ympäristölakien noudattaminen, päästöt sekä materiaalien hallinta.

Jätehuoltouudistuksen myötä TAKK noudattaa ympäristölainsää-dännön pykäliä. uudistuksen yhteydessä TAKKin henkilöstölle koulu-tettiin uudistetun jätehuollon toimintatavat ja opiskelijoille ne tuotiin näkyväksi mm. opiskelijan oppaassa sekä kouluttajille kehitetyn kou-lutusmateriaalin avulla.

Tulokset ovat olleet kannustavia. Sen lisäksi, että jätehuoltouu-distuksen johdosta TAKKista menee kaatopaikalle huomattavasti vähemmän jätettä, jätehuoltouudistus toi myös huomattavia kustan-nussäästöjä tiputtaen jätehuoltokustannukset 60 000 eurosta 35 000 euroon vuodessa.

Vuoden 2012 aikana tehdyllä kiinteistön energiakatselmuksella tartuttiin TAKKin merkittävimpään ympäristönäkökohtaan eli kiinteis-töjen energian kulutukseen. Ensimmäinen energiakatselmus tehtiin Tampereen valtatien toimipisteelle ja tulevina vuosina tutkitaan myös muut toimipisteet. Jo nyt on nähtävissä, että kartoituksen ansiosta Tampereen valtatien kiinteistön energiankulutusta voidaan alentaa kaksi prosenttia vuonna 2013.

Vuoden 2012 aikana ympäristöasiat etenivät TAKKissa monella rintamalla rivakasti. Henkilöstöstä koostuvan ympäristöryhmän toiminta vakiintui ja se sai aikaan näkyviä

tuloksia. TAKKin jätehuolto uudistettiin ja syksyllä saatiin valmiiksi ensimmäinen kiinteistön energiakatselmus, joka oli osa ympäristöohjelman toteuttamista.

Lisäksi ensimmäinen ympäristöraportti näki päivänvalon.

Ympäristöosaajia TAKKistaTAKK On mYöS YmPäRiSTöASiOiden monipuolinen kouluttaja. ympäristöosaajavalmennus on TAKKin uusi ympäristö-alan koulutus, joka on yrityksille nopea ja tehokas tapa lisätä henkilöstön ympäristösaamista.

Tarve lyhytkestoiselle ympäristöalan koulutukselle havaittiin, kun vuonna 2012 selvitettiin pirkanmaalaisten yritysten ympäris-tökoulutus- ja konsultointitarpeita EnviroHelp-hankkeessa. ympäristöosaajavalmennuksessa kehitetään yrityksen käytännön toimintoja ympäristöasioiden näkökulmasta. Tavoitteena on yrityksen tuottavuuden ja ympäristövastuullisuuden parantaminen. Koulutuksen suorittaneille myönnetään ympäristöosaajapassi.

Henkilöstöstä koostuvan ympäristöryhmän toiminta kehittyi toi-mikauden aikana muun muassa toiminnan ohjeistuksen myötä. Ryhmäläisten ympäristöosaamista kehitettiin muun muassa tutustu-malla Tarastenjärven jätteidenkäsittelykeskukseen sekä perehtymällä Juvenes Oy:n ympäristöasioiden hallintaan.

2012– panostaminen palkittiin

teksti PeTRA lATTUnen | kuvat iSTOcKPhOTO

energia-jäte lasi

biojäte

13

teksti PäiVi PUUTiO ja miRKKA KOlU | kuva JUSSi mATTilA

STeP TO The FUTURe -hAnKKeen keskeisenä teemana on kou-luttajien avaintaitojen kehittäminen viikon pituisten ulkomaan opinto-jaksojen avulla. Kaiken kaikkiaan hankkeessa toteutetaan 12 yhden viikon pituista opintojaksoa, joista kuusi toteutettiin keväällä 2012.

Vuonna 2012 maailmalle lähtivät kouluttajat sosiaali- ja terveys-alalta, matkailu- ja ravitsemisalalta, ohjauspalveluista, ympäristöalal-ta, koneenasennus- ja kunnossapitoalalta sekä sähkö- ja taloteknii-kan alalta. Kouluttajat laativat yhteistyössä kumppanioppilaitosten kanssa oppimistavoitteet ja -suunnitelman. Lisäksi he raportoivat tu-loksista niin omilla koulutusaloillaan kuin laajemmin koko TAKKissa mm. henkilöstölehden ja blogin välityksellä.

VARMuuTTA OMAAN TyöHöN

yksi maailmalle matkanneista TAKKilaisista on matkailu- ja ravit-semisalan kouluttaja Jaana Tyrväinen. Hän innostui ulkomaan opintojaksosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista heti kuultuaan siitä.

– Ravintolamaana Ranska on hyvin mielenkiintoinen kohde. Kult-tuurieroista huolimatta he opettavat samoja asioita ja samalla tavalla kuin meillä täällä. Oli hienoa huomata, että tavat ovat yhtenäisiä. Sain matkalta paljon varmuutta omaan työhöni, Jaana kertoo kesäkuisesta matkastaan.

– Oppimisympäristöt ovat hyvin samankaltaiset kuin meillä. Verkko-opintoja he hyödyntävät kotitehtävissä laajemmin kuin me. Huomattava ero oli se, että Ranskassa kouluttajat ja opiskelijat ovat etäisempiä keskenään kuin meillä Suomessa.

Step to the Future on TAKKin ensimmäinen oma kansainvälisen liikkuvuuden hanke, jonka kohderyhmänä ovat TAKKin kouluttajat. Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2011–30.6.2013,

joten vuosi 2012 oli hankkeessa jo kiihkeän toiminnan aikaa.

Jaanan parina ulkomaan opintojaksolla oli sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Pirjo Tuuri-lahtinen. isäntänä heidän vierailullaan toi-mi oppilaitos nimeltä GiP – Group for Life Long Learning of Burgundy. Matkan aikana naiset pääsivät tutustumaan mm. useiden eri oppi-laitosten toimintaan, Ranskan koulutusjärjestelmään sekä Ranskan kulttuuriin ja historiaan.

– Matka oli antoisa ja meille avautui monia ovia. isäntämme olivat todella nähneet vaivaa ohjelman tekemisessä. Pääsimme esimerkiksi yhtenä iltana ravintolaoppilaitokseen illalliselle, joka oli samalla opis-kelijoiden loppukoe.

– Oli mielenkiintoista asettua joidenkin opiskelijoidemme asemaan olemalla vieraan kielen varassa vieraassa maassa. Tällainen mahdolli-suus on rikkaus kansainvälistymisen kannalta, Jaana päättää.

FaktatStep to the Future -hankkeen kumppanioppilaitokset:• GIP–GroupforLifeLongLearningofBurgundy,Ranska• EdinburghCollege,Iso-Britannia• DublinInstituteofTechnology,Irlanti• CityCollegeBrighton&Hove,Iso-Britannia

HankkeenrahoitustuleeEU:nLeonardodaVinci-ohjelmastasuoma-laisenkansainvälisenliikkuvuudenjayhteistyönkeskusCIMOnkautta.Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta seuraavalle kaudelle 2013–2015.

Matkailu- ja ravitsemisalan kouluttaja Jaana Tyrväinen pääsi kurkistamaan ranskalaisten kollegoidensa työhön viikon mittaisella ulkomaan opintojaksolla.


Asiakaspalvelussakehittyminenvaatii vuosien työn.

Taysin sairaalahuoltopäällikkö hannele heino arvostaa TAKKin halua ymmärtää asiakkaan arkea ja koulutukselle asetettuja tavoitteita.

15


VUOSien YhTeiSTYön AiKAnA TAKKin kanssa on muotoutu-nut selkeä, muutaman vuoden koulutusohjelma sairaala- ja väline-huollon henkilöstölle. Koulutuksissa pureudutaan mm. asiakaspalve-luun ja palvelun tasalaatuiseen tuottamiseen.

Kumppanien välille on syntynyt luottamuksellinen suhde, jossa keskustelua käydään avoimesti ja yhteistyö sujuu mutkattomasti. Sairaalahuoltopäällikkö hannele heino korostaa vuorovaikutuk-sen merkitystä ja sitä, että koulutuksen toteuttaja tuntee asiakkaan organisaation ja arjen. Koulutuksen tavoitteiden ymmärtäminen on tärkeää, ja siinä TAKK on Heinon mielestä onnistunut.

– Koulutus ei välttämättä toimi sellaisenaan kolmea vuotta, vaan koulutuksen suuntaa pitää peilata määräajoin. Koulutuksen ohjaus-ryhmä on keskeinen paikka, missä voidaan katsoa, meneekö koulutus suunnitellusti vai pitääkö tehdä muutoksia. Myös kouluttajien kanssa tapahtuva vuorovaikutus on tärkeää, Heino toteaa.

TuLOKSiA MiTATAAN

Heinon mukaan koulutuksissa on siirrytty kertaluontoisista asiakas-palvelukoulutuksista pitkäjänteisempiin koulutuksiin. Paitsi että kou-lutukset ovat aiempaa pitempiä, ne ovat myös tavoitteellisempia ja syvempiä, jolloin myös koulutuksen vaikuttavuusnäkökulma korostuu.

Koulutuksen vaikuttavuutta on Taysissa seurattu systemaattisesti noin viitisen vuotta.

– Koulutuksen vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että mittaamme erilai-sia asioita. Teemme kerran kuussa palvelutason arvioinnin kaikille si-säisille asiakkaille. Sen avulla voimme todeta esimerkiksi palveluhen-kisyyttä. Arviointia on tehty jo pitkään ja siitä nähdään, miten asiat kehittyvät. Koulutuksen pitäisi näkyä mittaustuloksissa, Heino kertoo.

ASENNE RATKAiSEE

Koulutuksen vaikuttavuutta on arvioitu Taysissa myös tutkimuksella. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyö käsitteli

koulutuksen vaikuttavuutta asiakaspalveluosaamisen kehittymisessä.– Koulutukseen osallistuneilta kysyttiin, mitä eväitä he olivat saa-

neet työhönsä ja miten se vahvisti omaa ja koko tiimin tekemistä. Tulokset ovat olleet ohjaamassa vuoden 2013 koulutusten suunnit-telua, Heino kertoo.

– Parhaimmillaan koulutus vaikuttaa työntekijän asenteisiin ja saa hänet pohtimaan, miten muuttaa omia työtapojaan ja asentei-taan niin, että muutos tukee työn tekemistä paremmin. Koulutuksiin liitetyt kehittämistehtävät tukevat asenteiden ja ajattelun muutosta, Heino listaa.

yMPäRiSTö MuuTTuu

Sairaalassa tavoitteena on mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja järkevä työnjako, ja se, että jokainen tekee sitä työtä, mihin hänellä on koulutus ja osaaminen.

– Vuonna 2010 meillä alkoi aktiivinen keskustelu työnjaosta hoi-tohenkilöstön ja huollon palvelualueen välillä. Siihen liittyen olemme ottaneet haltuun uusia tehtäväkokonaisuuksia. Esimerkiksi potilas-kuljetukset siirtyivät vuoden 2012 alussa sairaalahuoltajille. Tämä oli meille iso asia myös koulutuksellisesti, Heino kertaa.

Toimintaympäristön muutokset, kustannustehokkuuden korostu-minen ja sitä kautta asiakaspalvelun uudet vaatimukset haastavat myös osaamisen kehittämistä. Heinon johdolla koko sairaala- ja vä-linehuollon henkilöstö pyrkii varautumaan siihen, että palvelut tuke-vat sairaalan ydintoimintaa mahdollisimman hyvin.

– Osaamisen kehittäminen perustuu meillä tulevaisuuden enna-kointiin. Ennakoimme, miten sairaala tulee toimimaan muutaman vuo-den päästä ja miten meidän tulee varautua siihen. Tulevaa on vaikea ennustaa, mutta sairaalan perustehtävä pysyy kuitenkin ennallaan.

Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin sairaalahuoltopäällikkö hannele heino on tehnyt TAKKin kanssa pitkään yhteistyötä koulutusten saralla. Henkilöstön kouluttaminen on aina sekä

ajallinen että taloudellinen panostus ja kun vuosittain kolmannes 450 työntekijästä osallistuu koulutuksiin, tuloksia täytyy syntyä.


niRVAn UUSi OPeTUS- JA TeSTiKenTTä on merkittävä op-pimisympäristö sähköverkkoalalla sekä valtakunnallisesti että myös Pohjoismaiden mittakaavassa. Kaikkiaan 1,4 hehtaaria on käytössä sähköverkkoalan asentajakoulutuksiin, yritysten henkilöstökoulutuk-siin sekä monipuoliseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Kumppaniop-pilaitosten kanssa kentän toimintaa kehitetään sekä opetuksellisesta näkökulmasta että palvelemaan myös tutkimus- ja testaustyötä.

Kansainvälistä ulottuvuutta kentän toiminta on saanut hanketoi-minnan kautta. TAKK on toiminut jo useita vuosia mittavassa roolissa DistributionCert(DC)nimisessähankkeessa.TAKKinroolinaonmm.jalkauttaa suomalaista aikuiskoulutus-, näyttötutkinto- ja oppisopi-musjärjestelmää Viroon, Latviaan ja Liettuaan, sekä luoda malli sen testaamiseksi sähköverkkoalan ammattitutkintotasoisessa koulutuk-sessa. Hankesarjassa on menossa jo kolmas perättäinen hanke, nimel-

Yksi TAKKin uusimmista ylpeydenaiheista sijaitsee Nirvan toimipisteessä. Kyseessä on syksyllä 2012 käyttöönotettu laajamittainen sähköverkkoalan opetus- ja testikenttä, jonka ympärille nivoutuu joukko käytännönläheisiä koulutuksia, yhteistyökuvioita, kansainvälistä toimintaa sekä tulevaisuuden visioita.

täänDC-Net.SiinäTAKKkehittääverkko-oppimisympäristöä,jonkapääosassa on Nirvassa sijaitseva sähkökenttä.

Hanketoiminnan kautta TAKK ja sähkökenttä ovat tulleet tunne-tuksi ja herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Tämä edesaut-taa osaltaan ponnisteluissa koulutusviennin lisäämiseksi. Joukko säh-köalan kouluttajia onkin tulossa Latviasta Tampereelle perehtymään suomalaiseen koulutus- ja näyttötutkintojärjestelmään keväällä 2013.

ViLLiT ViSiOT

Opetus- ja testikenttä on pitkäjänteisen kehitystyön tulosta, missä voimanelikkona ovat olleet TAKKin sähkö- ja talotekniikan koulu-tuspäällikkö lasse lehtonen, projektipäällikkö Timo Talvitie, kouluttaja Ville Railo sekä erityisasiantuntija Reino Seesvuori.

– komea kenttä koulii osaajia

Sähköverkkoalakehityksen kärjessä

Tältä näyttää Nirvaan rakennettu uusi sähköverkkoalan oppimisympäristö. Pian kenttää hyödynnetään myös verkko-opinnoissa, sillä verkko-oppimisympäristö on jo rakenteilla.

17

teksti miRKKA KOlU | kuvat Ville RAilO

– Kentän suunnitteluun ja rakentamiseen on aktiivisella otteella saatu mukaan alan yrityksiä ja kumppanioppilaitoksia. Olemme saa-neet luotua sen myötä hyviä yhteistyösuhteita. Nyt pystymme aut-tamaan alan yrityksiä kouluttamalla ammattitaitoisia asentajia säh-köverkkoalan kasvavaan tarpeeseen, projektipäällikkö Timo Talvitie taustoittaa.

Näiltä miehiltä eivät ideat lopu. Kentällä testaillaan jo sujuvasti sähköautojen latauksen vaikutuksia sähköverkkoon ja puheissa vilah-televat myös hajautettu sähköntuotanto ja mikroverkko.

MiLTä KENTäN TuLEVAiSuuS NäyTTää?

– Tarkkailemme alan yritysten kehitystarpeita aktiivisesti. Ensi vai-heessa kenttä valjastetaan palvelemaan sähköverkkoalan perus-koulutusta ja yritysten erilaisia täydennyskoulutustarpeita. Jatkossa koulutustarpeet voisivat olla tavanomaisten täydennyskoulutusten lisäksi aurinko- ja tuulivoimaloiden rakentamista, käyttöä ja huoltoa koskevia, koulutuspäällikkö Lasse Lehtonen visioi.

– Myös tietoliikennealan ratkaisut, kuten erilaiset kiinteät ja mobii-litietoliikenneverkot kiinnostavat, Lehtonen jatkaa.

Monen muun alan tapaan työvoimapula on nähtävissä myös säh-köverkkoalalla, joten TAKKin satsaus uuteen oppimisympäristöön palvelee koko alaa. Sähköverkkoalalle tuleville on toistaiseksi ollut tarjolla vain vähän asentajatasoista koulutusta ja uusia osaajia tarvi-taan paljon lähivuosina eläkkeelle jäävien tilalle. Käytännönläheiselle koulutukselle on siis tilausta.

uusien tekijöiden ohella myös jo alalla työskentelevät tarvitsevat lisäkoulutusta, jonka tiimoilta TAKK tekee yhteistyötä Adato Energia Oy:n kanssa. yhteistyöstä hyötyvät sekä Adato Energia Oy että TAKK, joka saa mahdollisuuden kouluttaa perinteikkään sähköverkkoalan kouluttajan kumppanina tuoden uskottavuutta ja luotettavuutta TAKKin sähköverkkoalan koulutustoimintaan. Adato Energia Oy puo-lestaan saa käyttöönsä asiantuntevat kouluttajat ja ainutlaatuisen oppimisympäristön, jonne voidaan suunnitella yhteistyössä uusia täy-dennyskoulutuksia alan tarpeisiin.

KuMMiN AVuLLA TöiHiN

Satsaus sähköverkkoalan koulutuksiin on tuonut mukanaan myös uu-denlaisia yhteistyökuvioita alan yritysten kanssa. Elenia Oy, joka on Suomen toiseksi suurin sähkönjakeluverkon haltija, ryhtyy kummiksi TAKKiin jatkokoulutukseen tuleville sähköasentajille. Kummiluokan opiskelijoilla on ammattiopistotasoinen sähköasentajan pohjakoulutus ja heille järjestetään yhdeksän kuukauden mittainen sähköverkkoalan koulutus, joka antaa valmiuksia toimia erilaisissa sähkönjakeluverkko-jen asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä.

Kummitoiminnan ajatuksena on, että menestyksekkäästi opintonsa suorittaneilla ja motivoituneilla tekijöillä on mahdollisuudet työllistyä suoraan koulutuksesta Elenian sopimusurakoitsijoille, joita ovat ELTEL NetworksOy,RelacomOy,PWROysekäVertekOy.

– Ajatus kummitoimintaan lähti Elenialta, jonka intresseissä on saada ammattitaitoista työvoimaa sopimusurakoitsijoilleen. Elenia on tekemässä laajamittaisia investointeja jakeluinfralleen mm. säävarman verkon rakentamiseksi. Ensimmäinen kummiluokka aloittaa urakkansa elokuussa 2013 ja näillä näkymin toiminta saa jatkoa. Parhaimmillaan tämän tyyppinen toiminta nostaa alan profiilia ja saa nuoret kiinnostu-maan alasta, jolla on tarjota tulevaisuudessa töitä, Talvitie taustoittaa.

Opetus- ja testikentän rakennustöihin ovat osallistuneet myös opiskelijat.


ensimmäiset huoltoasema- asentajat valmistuivat

TAKK SUUnniTTeli JA TOTeUTTi yhteistyössä öljyalan Keskus-liiton kanssa Suomen ensimmäisen huoltoasema-asentajien koulutuk-sen. Koulutus toteutettiin käytännönläheisenä täydennyskoulutukse-na jo alalla toimiville asentajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille.

uusi koulutus niputti huoltoasemarakentamiseen liittyvää eri alo-jen osaamista yhteen pakettiin, sillä uuden huoltoaseman rakentami-nen, vanhan kunnostaminen ja näihin liittyvät asennustyöt vaativat erityisosaamista monelta alalta. Alan toimijoita ohjaavat myös tarkat ympäristönsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvät määräykset.

ilpo Posti (vas.) ja Olli Vikstedt valmistuivat ensimmäisten

joukossa huoltoasema-asentajiksi. teksti miRKKA KOlU | kuva miKAel lindén

– yritykset lähtivät innolla mukaan ja saimme heidän avullaan luo-tua aidon oppimisympäristön, koulutusta kehittämässä ollut TAKKin projektipäällikkö Raimo Saartoala kiittelee.

TAKK myöntää yksinoikeudella koulutuksen suorittaneille henkilö-kohtaisen huoltoasema-asentajakortin, jota öljyalalla tullaan jatkossa edellyttämään alan toimijoilta. Vuonna 2012 valmistuneet asentajat saavat pian seuraa, sillä toinen koulutus on jo suunnitteilla.

19

2012

hydrauliikan huippupuitteet

Ansioituneet hallituksen jäsenet palkittiin

TAmPeReen AiKUiSKOUlUTUSSääTiön hAl-liTUKSeSSA pitkään vaikuttaneet Auli Korhonen ja matti Järventie palkittiin joulukuussa 2012 pitkä-jänteisestä työstään ammatillisen koulutuksen hyväksi. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n halli-tus myönsi Auli Korhoselle hopeisen ansioristin ja Matti Järventielle kultaisen ansioristin.

Auli Korhonen ehti toimia TAKKin toimintaa ylläpitä-vän säätiön hallituksessa 15 vuotta palkansaajajärjestö SAK:n edustajana ja Matti Järventie 20 vuotta Tampe-reen kaupunginhallituksen edustajana. Sekä Korhonen että Järventie antoivat viestikapulan seuraajilleen vuo-den 2012 lopulla, kun he jättäytyivät pois säätiön hal-lituksesta.

TAKKin niRVAn TOimiPiSTeeSTä löytyy harvinaislaatuinen sähköhydrauliikan oppimisympäristö. yli sata oppisopimusopiskelijaa päivittää vuosittain osaamistaan uutuuttaan hohtavassa hydrauliikka-hallissa. Poikkeuksellisen tilasta tekee se, että alan suurimmat laitetoi-mittajat ovat edustettuna samassa rivissä. Nirvassa voi perehtyä mm. BoschRexrothin,ParkerinjaSauerDanfossinlaitteidentoimintaan.

Hydrauliikkahalliin on luotu aidot olosuhteet käytännönläheiseen opiskeluun, jossa esim. metsä- ja maarakennuskoneiden sekä linja- ja kuorma-autojen parissa työskentelevät voivat päivittää sähköhydrau-liikan osaamistaan. uudelle tasolle hydrauliikan opiskelun vie virtu-aalinen oppimisympäristö, jota kehitetään Hydroplussa-hankkeessa.

yhdessä laitetoimittajien kanssa kehitetty koulutus kiinnostaa ras-kaskalustomekaanikon ammattitutkinto-opiskelijoita ympäri Suomen. Oppisopimuksia onkin solmittu yhteensä jopa parinkymmenen oppi-sopimustoimiston kanssa.


teksti miRKKA KOlU | kuva JUSSi mATTilA


hyvää

21

Tampereen Aikuiskoulutussäätiön 50-vuotisjuhlien yhteydessä juhlistettiin myös TAKKin henkilöstön pitkiä työuria. Kaikkiaan 107 TAKKilaista palkittiin ammatillisen

koulutuksen eteen tehdystä työstä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallituksen myöntämillä hopeisilla ja kultaisilla ansioristeillä.

Työstään ylpeät TAKKilaiset palkittiin Tampere-talossa toukokuussa 2012.

teksti miRKKA KOlU | kuvat Ville SAlminen


Talousluvut2012

henkilöstömäärät 2005-2012

Tutkintosuoritukset vuosina 2005-2012

23

2 %3 %

14 %

4 %

19 % 58 %

Talousluvut2012

liikevaihto 2012 26,2 milj. €

liikevaihdon jakauma 2012

opiskelijamäärät 2005–2012


TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus PL 15, 33821 Tampere, 03 2361 111 www.takk.fi

Documents

TAKK Vuosikertomus 2012