Yrittäjänaisten Keskusliitto

Yrittäjänaisten Keskusliitto

Yrittäjänaisen arki –tutkimus2007

Yrittäjänaisten Keskusliitto, Jäsenkysely 2007

| 03.05.2007 |2 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Sisällysluettelo 1 (2)

• Johdanto 4• Yhteenveto 5• Aineiston rakenne 11• Yleisarvosana Yrittäjänaisten Keskusliitolle ja vain naisille tarkoitetun

järjestön tärkeys 17• Mihin liiton tulisi panostaa seuraavan 5 vuoden aikana 20• Yrittäjyyteen liittyvien ongelmien merkitys 22• Naisyrittäjän tulevaisuudennäkymät 25• Perheen suhtautuminen yrittäjyyteen 27• Yrittäjyys ja avo-/avoliitto ja kodin- ja lastenhoito 29• Lasten lukumäärä ja äitiysloma 32• Sairauspoissaolot ja terveystarkastus 38• Lomapäivät, viikoittainen työtuntimäärä ja viikonlopputyöskentely 42• Aikaa ulkoiluun/harrastuksiin ja elämäntapojen terveellisyys 46• Koulutettu sijainen ja yrittäjänä jatkaminen 48• Pahimmat yritystoiminnan esteet 51


| 03.05.2007 |3 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Johdanto 2 (2)

− Yritystoiminnan aloittaminen 53− Tuonti- ja vientitoiminnan harjoittaminen 60− Kansainvälistymisen tarve 62− Tietotekniikkaan ja kommunikaatioon liittyvien asioiden käyttö

ja tietokonejärjestelmä 65− Internetin käyttö ja oma www-kotisivu 69− Täydennyskoulutus 74− EU-rahoitteisiin hankkeisiin osallistuminen 76


| 03.05.2007 |4 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Johdanto

• Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Yrittäjänaisten Keskusliiton toimeksiannosta.

• Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenten mielipiteitä ajankohtaisista asioista.

• Tutkimus tehtiin kirjekyselynä. 1.100 lomaketta postitettiin 7.3.07, yksi lomakemuistutus lähetettiin 23.4.07 ja kenttätyö päättyi 13.4.07.

• Lomakkeita palautui 456 kappaletta eli 41,5 % lähetetyistä.

• Näyte oli satunnaisotos Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenrekisteristä

• Tutkimustulokset on pääosin esitetty kuvioina, joissa on soveltuvin osin vertailua vuosina 1999 ja 1997 tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin.

• Lomake, atk-taulukot ja poiminnat, joissa on vastaukset niin sanottuihin avoimiin kysymyksiin, ovat erillisessä tiedostossa.


| 03.05.2007 |5 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yhteenveto 1 (6)

• Kun vastaajia pyydettiin antamaan yleisarvosana Yrittäjänaisten Keskusliitolle, oli yleisarvosanan keskiarvo hieman alle 8 eli samansuuruinen kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. Tosin 9 tai 10 antaneiden vastaajien määrä on edelleen hieman laskenut.

• Naisyrittäjien mielestä on tärkeää, että on olemassa vain naisille tarkoitettu järjestö; puolet piti tätä erittäin tärkeänä ja puolet melko tärkeänä eli tilanne on tässä vuoden 1999 kaltainen.

• Yrittäjänaisten Keskusliiton tulisi seuraavan viiden vuoden aikana panostaa ”jäsenyritysten toiminnan vahvistamiseen”. Tätä mieltä oli vajaa puolet vastaajista. Kolmannes koki ”sosiaalisen verkostoitumisen” ja runsas neljännes ”yrityksen kasvun tukemisen” tärkeiksi panostamiskohteiksi.

• Suurimmat yrittäjyyteen liittyvät ongelmat olivat vastaajien mielestä ”sosiaalikustannusten korkeus”, ”sijaisen saantivaikeudet” ja ”varovaisuus ja riskinoton puute”. Vähiten ongelmallisia ovat ”sukupuoleen kohdistuva syrjintä rahoituksen järjestelyssä”, ”liikkeenjohdon koulutuksen (jatkokoulutuksen) vähäisyys”, ”vaikeudet tietotekniikassa” ja ”vaikeudet uusien asiakkaiden saannissa”.


| 03.05.2007 |6 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yhteenveto 2 (6)

• Naisyrittäjien tulevaisuudennäkymiä ei pidetä aivan yhtä hyvinä kuin vuonna 1999. Puolet piti niitä melko hyvinä ja runsas joka kymmenes erittäin hyvinä.

• Perhe suhtautuu yrittäjyyteen yhtä myönteisesti kuin vuonna 1999. Yli puolet vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että ”perheeni iloitsee menestymisestäni”, ”perheeni on ylpeä siitä, että olen yrittäjä” ja/tai ”perheeni tuki minua yrittäjyyteni alkuvaiheessa”, ja neljännes on samaa mieltä siitä, että yritykseni vie minulta liian paljon aikaa.

• Vastaajien käsitys yrittäjyydestä ja toimivasta parisuhteesta on parantunut vuodesta 1999, tosin silloin lomakkeella puhuttiin menestyvän yrittäjän ja toimivan parisuhteen yhdistämisestä.

• Yli puolet vastaajista eli huomattavasti useampi kuin vuonna 1999 ilmoitti, että avio- tai avopuoliso osallistuu kodin ja lasten hoitoon.

• Lasten lukumäärän jakauma on nyt lähes sama kuin vuonna 1999. Verrattuna vuoteen 1999 hieman useampi vastaaja, jolla on lapsia, ilmoitti, että ei ole yrittäjänä olleessaan ollut äitiyslomalla. Harva puoliso oli ollut isyys- ja/tai vanhempainlomalla.


| 03.05.2007 |7 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yhteenveto 3 (6)

• Enemmistö vastaajista eli kuusi kymmenestä ilmoitti, että ei ole ollut poissa työstä viimeisen puolen vuoden aikana oman eikä lapsen sairauden vuoksi eli lukemat ovat vuoden 1999 tutkimuksen tasolla.

• Neljä vastaajaa kymmenestä eli saman verran kuin vuonna 1999 käy säännöllisesti terveystarkastuksessa ja saman verran eli neljä kymmenestä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon.

• Lomapäivien vietto jakaa vastaajat: vajaa kolmannes eli useampi kuin vuonna 1999 piti viime lomakaudella yli 20 lomapäivää, vajaa kolmannes piti 11-20 päivää ja vajaa kolmannes piti 1-10 lomapäivää viime lomakaudella. Kahdeksan prosenttia eli saman verran kuin vuonna 1999 ei pitänyt yhtään lomapäivää viime tilikaudella.

• Viikoittainen työtuntimäärä vaihtelee, mutta keskimäärin se on 46 tuntia.

• Runsas neljä kymmenestä työskentelee viikonloppuisin, mutta vain joko sunnuntaisin tai lauantaisin. Vajaa viidennes työskentelee molempina päivinä ja runsas kolmannes ilmoitti, että ei työskentele lainkaan yrityksessä viikonloppuisin.


| 03.05.2007 |8 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yhteenveto 4 (6)

• Puolet vastaajista ilmoitti, että heillä on riittävästi aikaa ulkoiluun ja muihin harrastuksiin yritystoiminnan lisäksi eli tilanne on vuoden 1999 kaltainen

• Enemmistö vastaajista eli saman verran kuin vuonna 1999 oli sitä mieltä, että heidän elämäntapansa ovat riittävän terveelliset.

• Neljä vastaajaa kymmenestä eli hieman useampi kuin vuonna 1999 ilmoitti, että heillä on koulutettu sijainen, jos tulevat tilapäisesti työkyvyttömiksi tai pitävät lomaa tai hoitavat kuntoaan.

• Selvä enemmistö vastaajista ilmoitti, että ei jatka yrittäjänä vähintään 68 vuoden ikään eli huomattavasti suurempi määrä vastaajia kuin vuonna 1999, mutta silloin ikärajana olikin 65 vuotta.

• Neljän kärki yritystoiminnan esteissä on sama kuin vuonna 1999 eli ”korkeat työvoimakustannukset”, ”kilpailun kovuus”, ”verotus” ja ”ammattitaitoisten työntekijöiden puute”.

• Tärkeimmät syyt yritystoiminnan aloittamiseen olivat ”halu itse määrätä omista asioistaan” ja ”halu hyödyntää ammattitaitoa” eli samat seikat kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa.


| 03.05.2007 |9 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yhteenveto 5 (6)

• Kolme vastaajaa neljästä ilmoitti perustaneensa yrityksensä itse. Yleisin yrityksen perustamisikä on 25-35 –vuotta.

• Neljännes vastaajista oli käyttänyt pankkilainaa, starttirahaa ja/tai naisyrittäjälainaa ja viidennes TE-keskuksen neuvontapalveluja.

• Runsas neljä vastaajaa kymmenestä ryhtyisi varmasti uudestaan yrittäjäksi, jos saisi aloittaa yritystoiminnan uudestaan ja neljä kymmenestä tekisi sen todennäköisesti eli luvut ovat samaa luokkaa kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa.

• Selvä enemmistö vastaajista eli kolme neljästä ilmoitti, että ei harjoita vienti- eikä tuontitoimintaa ja hyvin harva näistä suunnittelee aloittavansa tuonti- tai vientitoiminnan eli tilanne on vuoden 1999 kaltainen.

• Viidennes vastaajista ilmoitti, että heidän yrityksellään on tarvetta kansainvälistymiseen.

• Kun verrataan tietotekniikkaan ja kommunikaatioon liittyvien asioiden käyttöä tässä ja vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa, on kaikkien muiden asioiden käyttö lisääntynyt paitsi sisäisen puhelinjärjestelmän käyttö.


| 03.05.2007 |10 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yhteenveto 6 (6)

• Vain joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että heidän yrityksessään ei ole tietokonetta. Vuonna 1999 näitä vastaajia oli 28 %.

• Käytännöllisesti katsoen kaikilla niillä vastaajilla, joilla on tietokone, on myös internet eli internetin käyttäjien määrä on selvästi (ja luonnollisesti) lisääntynyt vuodesta 1999.

• Kuusi kymmenestä niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, että heillä on internet, sanoivat, että heillä ei ole käytössään omaa www-kotisivua ja näistä joka kymmenes ilmoitti, että he eivät luultavasti koskaan edes hanki omia kotisivuja.

• Enemmistö vastaajista eli kuusi kymmenestä oli hankkinut ammatillista täydennyskoulutusta kuluneen kahden vuoden aikana. Näistä kolmannes oli osallistunut yrittäjäkoulutukseen ja/tai yrittäjäjärjestön järjestämään koulutukseen.

• Runsas neljännes vastaajista oli osallistunut EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin ja heistä vajaa puolet piti tätä erittäin hyödyllisenä ja vajaa puolet melko hyödyllisenä.


| 03.05.2007 |11 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Aineiston rakenne

• Vastaajia pyydettiin merkitsemään heitä itseään koskevia tietoja alla olevista seikoista

• Siviilisääty• Kuinka monta vuotta ollut avio- tai avoliitossa

• Ikä

• Koulutus

• Yrityksen päätoimiala

• Yhtiömuoto

• Minkälainen yrittäjä

• Yrityksen palkattujen työntekijöiden määrä

• Kuinka kauan ollut yrittäjänä

Jäsenkysely 2007Yrittäjänaisten Keskusliitto

Maalis-huhtikuu 20075005 CN/ku/vpl

Ei vastausta

Yliopisto/korkeakoulu

- muu

- sosiaali- ja terveysala

- tekninen

- kaupallinen

Ammattikorkeakoulu

Opistotaso

Ylioppilas/lukio

Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu

Kansa-/perus-/keskikoulu

Koulutus

Ei vastausta

65 vuotta tai enemmän

56 - 65 vuotta

46 - 55 vuotta

36 - 45 vuotta

25 - 35 vuotta

Alle 25 vuotta

Vastaajan ikä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

1

9

27

33

25

2

4

13

20

10

34

12

5

2

3

1

11

5

Taustatiedot 1/5Kaikki vastaajat, n=456



Ei vastausta

Yli 30 vuotta

21 - 30 vuotta

11 - 20 vuotta

6 - 10 vuotta

1 - 5 vuotta

Alle vuoden

Montako vuotta ollut avio-/avoliitossa

Avio-/avoliitossa, n=337

Ei vastausta

Leski

Eronnut

Naimaton

Avio-/avoliitossa

Siviilisääty

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

74

5

12

4

5

2

9

12

26

22

27

1




Ei vastausta

Muu

Muut palvelut

Rakentaminen

Kuljetus ja varastointi

Kiinteitöpalvelut

Majoitus- ja ravitsemuspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Liike-elämän palvelut

Teollisuus

Henkilöpalvelut

Kauppa

Yrityksen päätoimiala

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

33

4

3

13

14

5

2

1

2

17

9

5




Ei vastausta

Ei

Kyllä

Onko yhtiömuotoa muutettu toiminnan aikana

Ei vastausta

Osakeyhtiö

Kommandiittiyhtiö

Avoin yhtiö

Toiminimi

Yrityksen yhtiömuoto

Ei vastausta

Sekä muiden yritysten edustajia että yksityisiä henkilöitä

Yksityisiä henkilöitä

Muiden yritysten edustajia

Ovatko asiakkaasi pääasiassa...

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

14

38

43

5

45

4

14

31

5

22

72

5




Ei vastausta

Yli 15 vuotta

11 - 15 vuotta

5 -10 vuotta

Alle 5 vuotta

Kuinka kauan on olut yrittäjänä

Ei vastausta

Yli 50 työntekijää

11 - 50 työntekijää

5 - 10 työntekijää

Alle 5 työntekijää

Ei yhtään

Yrityksen palkattujen työntekijöiden määrä

Ei vastausta

En ole yrittäjä, vaikka olenkin Yrittäjänaisten jäsen

Perheyrittäjä

Yksinyrittäjä

Työantajayrittäjä

Onko...

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

44

42

10

3

5

39

36

7

6

1

12

20

20

13

41

5



| 03.05.2007 |17 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yleisarvosana Yrittäjänaisten Keskusliitolle javain naisille tarkoitetun järjestön tärkeys

• Yleisarvosana Yrittäjänaisten Keskusliitolle• Yrittäjänaisten Keskusliiton jäseniä pyydettiin ensimmäiseksi antamaan

Keskusliitolle arvosana kouluarvosanalla 10-4. Heitä pyydettiin arvioimaan Liiton toimintaa heidän omalta kannaltaan ja antamaan arvosana kokemuksensa tai mielikuvansa perusteella. Kouluarvosanan keskiarvo on lähes kahdeksan eli muutama desimaalin sadasosa heikompi kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. Tosin 9 tai 10 antaneiden vastaajien määrä on edelleen hieman laskenut.

• Jonkin verran enemmän parempia arvosanoja Yrittäjänaisten Keskusliitto saa alle 36 –vuotiailta jäseniltään, niiltä jäseniltä, joiden toimialana on liike-elämän palvelut ja niiltä jäseniltään, joilla on yli 10 työntekijää palveluksessaan

• Vain naisille tarkoitetun järjestön tärkeys• Puolet vastaajista pitää erittäin tärkeänä, että on olemassa vain naisille

tarkoitettu järjestö ja puolet pitää sitä melko tärkeänä eli tilanne on vuoden 1999 kaltainen.

• Keskimääräistä tärkeämpänä tätä pitävät ne vastaajat, joilla on 5-10 työntekijää



Yleisarvosana Yrittäjänaisten Keskusliitollen=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

1997, n=590

1991, n=174

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

11 44 23 12 10

27 42 19 7 5

23 43 20 10 5

18 45 23 11 3

10-9 8 7 6-4 Ei osaa sanoa

7,59

7,95

7,80

7,73

Keskiarvo4-10



Vain naisille tarkoitettun järjestön tärkeysn=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

47 42 9 1

49 40 9 1

4) Erittäintärkeää

3) Melkotärkeää

2) Ei kovintärkeää

1) Ei lainkaantärkeää

3,36

3,38

Keskiarvo1-4


| 03.05.2007 |20 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Mihin Liiton tulisi panostaa seuraavan 5 vuoden aikana?

• Kun vastaajille esitettiin 4 eri vaihtoehtoa ja kysyttiin, mihin Naisyrittäjien Keskusliiton tulisi panostaa seuraavan 5 vuoden aikana, oli vajaa puolet vastaajista jäsenyhdistysten toiminnan vahvistamisen kannalla, kolmannes oli jäsenyhdistysten sosiaalisen verkostoitumisen kannalla ja runsas neljännes yrityksen kasvun tukemisen kannalla. Kuusi prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Liiton tulisi panostaa yrityksen kansainvälistymisen tukemiseen. 12 % vastaajista vastasi muuta ja niistä on olemassa poiminnat erillisessä tiedostossa.

• Jäsenyhdistysten sosiaalisen verkostoitumisen kannalla olivat etenkin 36-45 –vuotiaat vastaajat

• Yrityksen kasvun tukemista kannattivat etenkin työnantajayrittäjät



Ei vastausta/ei osaa sanoa

Muu

Yrityksen kansainvälistymisen tukeminen

Yrityksen kasvun tukeminen

Jäsenyhdistysten sosiaalinen verkostoituminen

Jäsenyhdistysten toiminnan vahvistaminen

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

46

33

29

6

12

4

Mihin Yrittäjänaisten Keskusliiton tulisi panostaa seuraavan viiden vuoden aikanaKaikki vastaajat, n=456


| 03.05.2007 |22 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yrittäjyyteen liittyvien ongelmien merkitys

• Yrittäjyyteen liittyy naisilla myös ongelmia, esteitä ja vaikeuksia. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka ongelmallisina he lomakkeella olevaa 20 kohtaa yleensä yrittäjyyttä ajatellen pitävät.

• Selvästi suurin ongelma vastaajien mielestä on ”sosiaalikustannusten korkeus”.

• Seuraavina ovat ”sijaisen saantivaikeudet” ja ”varovaisuus ja riskinoton puute”.

• Tämän jälkeen seuraavat ”yhteiskunta ei suosi naisyrittäjää”, ”ristiriita äidin ja yrittäjän roolin välillä” ja ”yksinäisyys yrittäjänä”.

• Tämän jälkeen tulevat ”naisia ei kannusteta yrittäjyyteen”, ”naisyrittäjyys ei ole yhteiskunnallisesti arvostettua”, ”naisyrittäjien toimialoilla ei nähdä kasvua mahdollisuutena” ja ”naisyrittäjien kansainvälistymistä ei nähdä kasvumahdollisuutena”.

• Vajaa puolet pitää ”naisia ei kasvateta yrittäjyyteen” ja ”naisyrittäjien toimialat eivät ole julkisissa tietojärjestelmissä tasavertaisia” melko tai erittäin suurena ongelmana.

• Vähiten ongelmallisina koetaan ”sukupuoleen kohdistuva syrjintä rahoituksen järjestelyssä”, ”liikkeenjohdon koulutuksen (jatkokoulutuksen) vähäisyys”, ”vaikeudet tietotekniikassa” ja ”vaikeudet uusien asiakkaiden saannissa”.



Yrittäjyyteen liittyvien ongelmien merkitys 1/2Kaikki vastaajat, n=456

Naisyrittäjien kansainvälistymistä ei nähdä kasvumahdollisuutena

Naisyrittäjien toimialoilla ei nähdä kasvua mahdollisuutena

Naisyrittäjyys ei ole yhteiskunnallisesti arvostettua

Naisia ei kannusteta yrittäjyyteen

Yksinäisyys yrittäjänä

Ristiriita äidin ja yrittäjän roolin välillä

Yhteiskunta ei suosi naisyrittäjiä

Varovaisuus ja riskiottohalun puute

Sijaisen saantivaikeudet

Sosiaalikustannusten korkeus

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

2 4 2 25 68

8 18 1 34 39

4 21 1 52 23

5 31 1 40 22

7 28 1 43 21

5 32 1 39 22

7 37 1 41 14

7 41 1 35 16

5 39 1 48 7

5 41 2 42 9

0) Ongelmaon täysinmerkityksetön

1) Ongelmaei olekovin suuri

Ei vastausta/ei osaasanoa

2) Ongelmaon melkosuuri

3) Ongelmaon erittäinsuuri

2,61

2,06

1,95

1,80

1,79

1,79

1,62

1,60

1,59

1,57

Keskiarvo0-3



Yrittäjyyteen liittyvien ongelmien merkitys 2/2Kaikki vastaajat, n=456

Sukupuoleen kohdistuva syrjintä rahoituksen järjestelyssä

Liikkeenjohdollisen koulutuksen (jatkokoulutuksen) vähäisyys

Vaikeudet tietotekniikassa

Vaikeudet uusien asikkaiden saannissa

Vaikeudet markkinoinnissa/myynnissä

Rohkaisevien ja kannustavien esimerkkien vähäisyys omalla alalla

Tiedon puute viranomaisten palveluista

Kontaktien puute

Naisyrittäjien toimialat eivät ole julkisissa tietojärjestelmissä tasavertaisia

Naisia ei kasvateta yrittäjyyteen

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

8 41 1 38 11

6 43 3 38 10

7 45 3 35 9

7 46 38 7

8 48 1 36 7

10 48 1 35 7

9 50 1 33 7

15 45 1 30 9

11 55 1 28 5

18 54 2 20 7

0) Ongelmaon täysinmerkityksetön

1) Ongelmaei olekovin suuri


2) Ongelmaon melkosuuri

3) Ongelmaon erittäinsuuri

1,53

1,53

1,48

1,46

1,42

1,39

1,37

1,33

1,27

1,15

Keskiarvo0-3


| 03.05.2007 |25 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Naisyrittäjän tulevaisuudennäkymät

• Runsas 10 % vastaajista on sitä mieltä, että yrittäjänä toimivalla naisella on erittäin hyvät tulevaisuudennäkymät. Puolet pitää tulevaisuudennäkymiä melko hyvinä.

• Keskimääräistä useammin tätä mieltä ovat alle 36-vuotiaat vastaajat.

• Kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että tulevaisuudennäkymät eivät ole hyvät eivätkä huonot.

• Jonkin verran useammin tätä mieltä olivat ne vastaajat, jotka toimivat kaupan alalla.

• Vain kaksi prosenttia vastaajista pitää tulevaisuudennäkymiä melko huonoina eikä kukaan pidä niitä huonoina.

• Jos verrataan tämän vuoden lukuja vuoden 1999 lukuihin ovat tulevaisuudennäkymät hieman heikentyneet.

• Erillisessä Poiminnat –tiedostossa vastaajat perustelevat, miksi he vastasivat, että tulevaisuudennäkymät ovat erittäin tai melko hyvät tai miksi, että ne ovat melko tai erittäin huonot.



Naisyrittäjän tulevaisuudennäkymätn=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

16 63 17 3

13 52 32 1 2

5) Erittäinhyvät

4) Melkohyvät

3) Eivät hyväteivätkä huonot


2) Melkohuonot

1) Erittäinhuonot

3,93

3,76

Keskiarvo1-5


| 03.05.2007 |27 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Perheen suhtautuminen yrittäjyyteen

• Kun vastaajilta kysyttiin, miten perhe suhtautuu yrittäjyyteen pyytämällä heitä ottamaan kantaa neljään väittämään, olivat vastaukset lähes samat kuin aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa.

• Perhe iloitsee menestymisestäni; kaksi vastaajaa kolmesta oli täysin samaa mieltä tämän väittämän kanssa.

• Perheeni tuki minua yrittäjyyteni alkuvaiheessa; kuusi vastaajaa kymmenestä oli täysin samaa mieltä.

• Perhe on ylpeä siitä, että olen yrittäjä; täysin samaa mieltä olevia oli puolet vastaajista.

• Perheeni mielestä yritykseni vie liian paljon aikaa; neljännes oli täysin samaa mieltä.



Perheen suhtautuminen yrittäjyyteenn=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

1997, n=590

Perheeni mielestä yritykseni vie liian paljon aikaani

2007, n=456

1999, n=384

1997, n=590

Perheeni tuki minua yrittäjyyteni alkuvaiheessa

2007, n=456

1999, n=384

1997, n=590

Perheeni on ylpeä siitä, että olen yrittäjä

2007, n=456

1999, n=384

1997, n=590

Perheeni iloitsee menestymisestäni

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

64 25 7 2 2

67 23 6 3 1

64 25 5 5 1

52 35 7 4 2

51 36 7 5 2

52 36 4 6 1

58 26 7 5 3

58 26 6 8 2

58 24 5 10 4

24 41 7 18 10

22 43 7 16 12

25 40 4 20 11

4) Täysinsamaamieltä

3) Jokseenkinsamaamieltä


2) Jokseenkineri mieltä

1) Täysineri mieltä

3,66

3,60

3,46

3,46

3,48

3,43

2,82

2,83

Keskiarvo1-4


| 03.05.2007 |29 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yrittäjyys ja avio-/avoliitto ja kodin- ja lastenhoito

• Runsas neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että ”olla yrittäjä ja elää toimivassa parisuhteessa on helppoa”, neljä vastaajaa kymmenestä piti sitä melko helppona, viidennes piti sitä melko vaikeana ja seitsemän prosenttia oli sitä mieltä, että se on vaikeaa.

• Keskimääräistä useammin melko helppona tätä yhdistelmää pitävät alle 36-vuotiaat vastaajat, kaupan alalla toimivat ja työnantajayrittäjinä toimivat.

• Keskimääräistä useammin vaikeana tätä pitävät yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneet.

• Yrittäjyyden ja toimivan parisuhteen yhdistäminen on helpompaa nyt kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. Yhtenä syynä saattaa olla, että vuonna 1999 käytettiin sanamuotoa olla menestyvä yrittäjä ja elää….

• Yli puolet vastaajista ilmoittaa, että avio- tai avopuoliso osallistuu säännöllisesti kodin ja lasten hoitoon eli selvästi useampi vastaaja kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. Vastaajista kahdeksan prosenttia ilmoittaa, että avio-/avopuoliso ei osallistu lainkaan kodin ja lasten hoitoon eli saman verran kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa.



Käsitys yrittäjyydestä ja avio-/avoliitosta"Olla (v.1999 menestyvä) yrittäjä ja elää toimivassa parisuhteessa…"

n=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

20 37 4 30 9

29 41 2 22 7

4) onhelppoa

3) on melkohelppoa


2) on melkovaikeaa

1) onvaikeaa

2,93

Keskiarvo1-4



Osallistuuko avio-/avopuoliso kodin ja lasten hoitoonn=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

36 41 12 11

55 28 8 8

SäännöllisestiSilointällöin


Ei lainkaan


| 03.05.2007 |32 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Lasten lukumäärä ja äitiysloma

• Lasten lukumäärän jakauma on lähes sama tänä vuonna kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa.

• Lähes seitsemän vastaajaa kymmenestä (joilla on lapsia) ilmoitti, että ei ole ollut äitiyslomalla eikä vanhempainlomalla yrittäjänä ollessaan. Viidennes on ollut alle täysimääräisen ajan ja vain joka kymmenes on ollut täysimääräisellä äitiyslomalla.

• Vuonna 1999 tehtyyn tutkimukseen verrattuna vastaajat ovat nyt harvemmin äitiys- tai vanhempainlomalla.

• 13 % vastaajista ilmoitti, että puoliso oli ollut isyys- tai vanhempainlomalla oman yrittäjyyden aikana.



Kuinka monta lasta onn=kaikki vastaajat

Ei vastausta

4 lasta tai enemmän

3 lasta

2 lasta

1 lapsi

Ei yhtään

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

13

14

16

18

40

41

20

21

9

5

3

1

1999, n=384

2007, n=456



Onko yrittäjänä ollessaan ollut äitiyslomallan=on lapsia

Ei vastausta

On ollut täysimääräisellä

On ollut alle täysimääräisen ajan

Ei ole ollut

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

57

68

24

18

14

11

5

4

1999, n=324

2007, n=386



Kuinka pitkän äitysloman pitin=ollut äitiys-/vanhempainlomalla alle täysimääräisen ajan

Ei vastausta

Yli 30 viikkoa

21 - 30 viikkoa

11 - 20 viikkoa

6 - 10 viikkoa

1 - 5 viikkoa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

24

19

23

13

20

26

19

22

8

18

6

1

1999, n=79

2007, n=68



13%

76%

11% Kyllä

Ei

Ei vastausta

Onko puoliso ollut isyys ja/tai vanhempainlomalla oman yrittäjyytesi aikanaOn lapsia, n=386




Yli 30 viikkoa

21 - 30 viikkoa

11 - 20 viikkoa

6 - 10 viikkoa

1 - 5 viikkoa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

61

6

16

8

8

2

Kuinka pitkän isyys-/vanhempainloman puoliso pitiPuoliso on ollut isyys-/vanhempainlomalla, n=51


| 03.05.2007 |38 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Sairauspoissaolot ja terveystarkastus

• Kuusi vastaaja kymmenestä ei ole ollut yhtään päivää poissa työstä viimeisen puolen vuoden aikana oman sairauden takia. Viidennes on ollut poissa 1-2 päivää eli lukemat ovat viime vuoden tasolla.

• Kuusi vastaaja kymmenestä ilmoitti, että ei ole ollut poissa työstä lapsen sairauden takia viimeisen puolen vuoden aikana eli lukemat ovat tässäkin viime vuoden tasolla.

• Neljä vastaajaa kymmenestä käy säännöllisesti terveystarkastuksessa eli saman verran kuin vuonna 1999.

• Mitä vanhempi vastaaja on ja mitä kauemmin hän on ollut yrittäjänä, sitä useammin hän käy säännöllisesti terveystarkastuksessa.

• Neljä kymmenestä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon• Näin ovat tehneet keskimääräistä useammin 46-55 –vuotiaat, työnantaja- ja

perheyrittäjät, ja mitä enemmän vastaajalla on työntekijöitä sitä todennäköisemmin hän on järjestänyt itselleen työterveyshuollon.



Kuinka monta päivää on ollut poissa viimeisen puolen vuoden aikana oman sairauden vuoksin=kaikki vastaajat


11 - 15 päivää

6 - 10 päivää

3 - 5 päivää

1 - 2 päivää

Ei yhtään päivää

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

59

64

60

18

14

19

8

7

7

5

4

4

4

5

7

6

5

3

1997, n=590

1999, n=384

2007, n=456



Kuinka monta päivää on ollut poissa viimeisen puolen vuoden aikana lapsen sairauden vuoksin=on lapsia


11 - 15 päivää

6 - 10 päivää

3 - 5 päivää

1 - 2 päivää


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

66

59

4

6

4

4

3

2

0

1

23

27

1999, n=324

2007, n=386



Käykö säännöllisesti terveystarkastuksessan=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

40 2 58

36 2 63

Kyllä Ei vastausta Ei

Onko järjestänyt itselleen työterveyshuollonn=kaikki vastaajat

2007, n=456

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

40 3 57



| 03.05.2007 |42 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Lomapäivät, viikoittainen työtuntimäärä ja viikonlopputyöskentely• Lomapäivien vietto jakaa vastaajat: vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti

pitäneensä yli 20 lomapäivää viime lomakaudella, vajaa kolmannes 1-10 lomapäivää ja vajaa kolmannes 11-20 lomapäivää. Vain kahdeksan prosenttia ilmoitti, että ei ollut pitänyt yhtään lomapäivää viime lomakaudella.

• Keskimääräistä useammin yli 20 lomapäivää olivat pitäneet ne vastaajat, joilla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto, ne vastaajat, joiden toimialana on sosiaali- ja terveyspalvelut ja ne, joilla on 5-10 työntekijää.

• Lomapäivien vietto on lisääntynyt vuonna 1999 tehdystä tutkimuksesta.

• Vastaajien keskimääräinen viikoittainen työtuntimäärä on 46 tuntia. Tosin viidennes tekee vähintään 51-tuntista työviikkoa ja kolmannes korkeintaan 40-tuntista työviikkoa.

• Runsas kolmannes vastaajista ilmoitti, että ei yleensä työskentele viikonloppuna, runsas neljä kymmenestä työskentelee joko lauantaisin tai sunnuntaisin ja vajaa viidennes työskentelee sekä lauantaisin että sunnuntaisin.



Kuinka monta lomapäivää piti viime lomakaudellan=kaikki vastaajat


Yli 20 päivää

16 - 20 päivää

11 - 15 päivää

6 - 10 päivää

1 - 5 päivää


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

8

8

22

16

19

14

17

13

11

16

17

29

5

3

1999, n=384

2007, n=456




51 - 60 tuntia

41 - 50 tuntia

31 - 40 tuntia

- 30 tuntia

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

10

22

38

14

10

Viikottainen työtuntimääräKaikki vastaajat, n=456

Keskiarvo

46 tuntia



Ei vastasuta/ei osaa sanoa

Ei, yleensä en työskentele yrityksessäni viikonloppuisin

Kyllä, mutta yleensä vain joko lauantaisin tai sunnuntaisin

Kyllä, yleensä sekä lauantaisin että sunnuntaisin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

17

44

37

3

Työskenteleekö yrityksessä yleensä viikonloppuisinKaikki vastaajat, n=456


| 03.05.2007 |46 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Aikaa ulkoiluun/harrastuksiin ja elämäntapojen terveellisyys

• Puolet vastaajista eli saman verran kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa ilmoitti, että heillä on riittävästi aikaa ulkoiluun ja muihin harrastuksiin yritystoiminnan vastapainoksi.

• Työnantajayrittäjät ja 36-45-vuotiaat vastaajat ilmoittivat keskimääräistä useammin, että heillä ei ole riittävästi aikaa ulkoiluun/harrastuksiin.

• Lähes kuusi vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että heidän elämäntapansa on riittävän terveellinen eli näitä vastaajia on saman verran kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa.

• Keskimääräistä useammin tätä mieltä olivat alle 36-vuotiaat vastaajat.

• Työnantajayrittäjät puolestaan pitivät elämäntapaansa keskimääräistä useammin vähemmän terveellisenä.



Onko riittävästi aikaa ulkoiluun ja muihin harrastuksiin yritystoiminnan vastapainoksin=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

51 3 46

54 2 44


Pitääkö elämäntapaansa riittävän terveellisenän=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

57 3 40

57 2 41



| 03.05.2007 |48 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Koulutettu sijainen ja yrittäjänä jatkaminen

• Neljä vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että heillä on koulutettu sijainen, jos tulee tilapäisesti työkyvyttömiksi tai pitää lomaa tai hoitaa kuntoaan.

• Keskimääräistä useammin sijaisen olivat järjestäneet nuoremmat vastaajat, ylioppilaat, lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneet, kaupan alalla toimivat, työnantajayrittäjät ja ne vastaajat, joilla on työntekijöitä.

• Seitsemän vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että ei jatka yrittäjänä 68 vuoden ikään eli huomattavasi enemmän vastaajia kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa, mutta silloin eläkeikänä olikin 65 vuotta.

• Näin vastasivat keskimääräistä useammin perheyrittäjinä toimivat.

• Viidennes ilmoitti jatkavansa 68 vuoden ikään.• Näin etenkin yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneet ja ne vastaajat, jotka

ovat toimineet yrittäjinä 11-15 vuotta.

• Seitsemän prosenttia ilmoitti jatkavansa 68 vuoden iän jälkeen.• Näin vastasivat etenkin yli 55 –vuotiaat.



Onko tehtävään koulutettua sijaista,jos tulee tilapäisesti työkyvyttömäksi, pitää lomaa tai hoitaa kuntoaan

n=kaikki vastaajat

2007, n=456

1999, n=384

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

32 3 64

39 4 58




Uskooko jatkavansa yrittäjänä vähintää 68 vuoden ikään (v.1999 65 vuoden)n=kaikki vastaajat


Ei

Kyllä, jatkan 68 vuoden iän jälkeenkin

Kyllä, jatkan 68 vuoden ikään

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

39

22

8

7

50

69

3

2

1999, n=384

2007, n=456


| 03.05.2007 |51 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Pahimmat yritystoiminnan esteet

• Neljän kärki on sama kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa eli ”korkeat työvoimakustannukset”, ”kilpailun kovuus”, ”verotus” ja ”ammattitaitoisten työntekijöiden puute”.

• Vaikka verotus on tänäkin vuonna neljän pahimman esteen joukossa, se ei saa yhtä paljon mainintoja kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa.

• Seuraavina ovat ”kysynnän riittämättömyys”, ”rahoitusvaikeudet”, ”byrokratia”, ”harmaa talous” ja ”yrittäjien yhteistyön vähyys”.



Mitkä kokee pahimmiksi esteiksi yritystoiminnallen=kaikki vastaajat


Muu

Yrittäjien keskinäinen kateus

Toimitilojen sopimattomuus

Yrittäjien yhteistyön vähäisyys

Harmaa talous

Byrokratia

Rahoitusvaikeudet

Kysynnän riittämättömyys

Ammattitaitoisten työntekijöiden puute

Verotus

Kilpailun kovuus

Korkeat työvoimakustannukset

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

5751

4034

4633

1925

1716

911

179

159

9

65

14

811

55

1999, n=384

2007, n=456


| 03.05.2007 |53 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Yritystoiminnan aloittaminen

• Tärkeimmät syyt yritystoiminnan aloittamiseen olivat ”halu itse määrätä omista asioistaan” ja ”halu hyödyntää ammattitaitoa” eli samat seikat kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa.

• Kolme vastaajaa neljästä ilmoitti perustaneensa yrityksensä itse. Yleisin yrityksen perustamisikä on 25-35 –vuotta eli tämänikäisenä oli neljä vastaajaa kymmenestä perustanut yrityksen. Kolmannes oli perustanut yrityksen 36-45 –vuotiaana.

• Neljännes vastaajista oli käyttänyt pankkilainaa, starttirahaa ja/tai naisyrittäjälainaa ja viidennes TE-keskuksen neuvontapalveluja.

• Runsas neljä vastaajaa kymmenestä ryhtyisi varmasti uudestaan yrittäjäksi, jos saisi aloittaa yritystoiminnan uudestaan ja neljä kymmenestä tekisi sen todennäköisesti eli luvut ovat samaa luokkaa kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa



Mitkä kokee pahimmiksi esteiksi yritystoiminnallen=kaikki vastaajat


Muu

Yrittäjien keskinäinen kateus

Toimitilojen sopimattomuus

Yrittäjien yhteistyön vähäisyys

Harmaa talous

Byrokratia

Rahoitusvaikeudet

Kysynnän riittämättömyys

Ammattitaitoisten työntekijöiden puute

Verotus

Kilpailun kovuus

Korkeat työvoimakustannukset

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

5751

4034

4633

1925

1716

911

179

159

9

65

14

811

55

1999, n=384

2007, n=456



Tärkein syy aloittaa yritystoimintan=kaikki vastaajat


Muu syy

Joutui työttömäksi

Työttömyys uhkana

Vanhemmat ovat yrittäjiä

Puoliso on yrittäjä

Halusi hyödyntää ammattitaitoaan

Halusi itse määrätä asioistaan

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

3938

40

3934

38

12

1616

12

8

767

2117

9

433

1997, n=590

1999, n=384

2007, n=456



75%

22%

3% Kyllä

Ei

Ei vastausta

Onko itse perustanut yrityksensäKaikki vastaajat, n=456



56 - vuotta

46 - 55 vuotta

36 - 45 vuotta

25 - 35 vuotta

Alle 25 vuotta

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

14

41

33

12

1

Minkä ikäisenä perusti yrityksenPerusti itse yrityksen, n=343



Ei vastausta

Muu

Pienyrittäjälaina

TE-keskuksen neuvontapalvelut

Naisyrittäjälaina

Starttiraha

Pankkilaina

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

27

26

25

20

8

2

26

Mitä on käyttänytKaikki vastaajat, n=456



Jos saisi aloittaa työuran alusta, ryhtyisikö uudelleen yrittäjäksin=kaikki vastaajat

Ei vastasusta/ei osaa sanoa

Ei

Kyllä, todennäköisesti

Kyllä, varmasti

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

38

44

44

40

13

13

5

2

1999, n=384

2007, n=456


| 03.05.2007 |60 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Tuonti- tai vientitoiminnan harjoittaminen

• Selvä enemmistö vastaajista eli kolme neljästä ilmoitti, että ei harjoita vienti- eikä tuontitoimintaa eli saman verran kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa.

• Vain muutama prosentti niistä vastaajista, jotka eivät tällä hetkellä harjoita tuontia tai vientiä, ilmoitti aloittavansa tuonti- tai vientitoiminnan.



Harjoittaako yritys tuotteiden/palvelujen vientiä tai tuontian=kaikki vastaajat

Ei vastausta

Kyllä, harjoittaa sekä vientiä että tuontia

Kyllä vientiä, on päämiehiä

Kyllä vientiä, on edustajia

Kyllä, harjoittaa itse vientiä

Kyllä tuontia, toimii päämiehenä

Kyllä tuontia, on edustus

Kyllä, harjoittaa itse tuontia

Ei harjoita vientiä eikä tuontia

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

837676

86

8

23

1

01

0

344

11

0

111

23

1

411

10

1997, n=590

1999, n=384

2007, n=456


| 03.05.2007 |62 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Kansainvälistymisen tarve

• Viidennes vastaajista ilmoitti, että heidän yrityksellään on tarvetta kansainvälistymiseen.

• Tätä mieltä olivat etenkin ne vastaajat, joilla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto ja ne, joiden toimialana on liike-elämän palvelut.

• Neljä kymmenestä niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, että heidän yrityksellään olisi tarvetta kansainvälistymiseen, ilmoittivat, että haluaisivat osallistua seuraaviin hankkeisiin: ”kansainvälisten yrityskontaktien luominen yhteistyökumppanin löytämiseksi”, ”kansainväliset yritysvierailut”, ”kansainväliset messut ja tapahtumat omien tuotteiden/palvelujen myynnin lisäämiseksi” ja/tai ”tutustuminen eurooppalaisiin naisyrittäjiin”. Kolmannes haluaisi ”osallistua kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin” ja neljännes ”haluaisi toimia kansainvälisessä yritysverkostossa oman osaamisen puitteissa”.



22%

70%

8% Kyllä

Ei


Onko yrityksen edustamalla toimialalla tarvetta kansainvälistymiseenKaikki vastaajat, n=456



Markkinoiden ja kaupankäynnin laajeneminen e-busineksen kautta

Kansainvälisessä yritysverkostossa toimiminen oman osaamisen puitteissa

Kansainväliset seminaarit ja konferenssit

Tutustuminen eurooppalaisiin naisyrittäjiin

Kansainväliset messut ja tapahtumat omien tuotteiden/palvelujen

myynnin lisäämiseksi

Kansainväliset yritysvierailut

Kansainvälisten yrityskontaktien luominen yhteistyökumppanin

löytämiseksi

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

41

40

38

38

31

26

10

Mihin hankkeisiin olisi halua osallistuaToimialalla on tarvetta kansainvälistymiseen, n=101


| 03.05.2007 |65 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Tietotekniikkaan ja kommunikaatioon liittyvien asioiden käyttö ja tietokonejärjestelmä

• Kun verrataan tietotekniikkaan ja kommunikaatioon liittyvien asioiden käyttöä tässä ja vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa, on kaikkien muiden asioiden käyttö lisääntynyt paitsi sisäisen puhelinjärjestelmän käyttö.

• Vain joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että heidän yrityksessään ei ole tietokoneita. Vuonna 1999 näitä oli 28 %:a vastaajista.

• Keskimääräistä useammin näin vastasivat ne, jotka ovat käyneet ammatti-, teknisen tai kauppakoulun ja yksinyrittäjänä toimivat.

• Neljä vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että heillä on yksi mikrotietokone, viidennes, että heillä on lähiverkko tai edistyneempi järjestelmä ja viidennes, että heillä on useita yksittäisiä tietokoneita.

• Internet-yhteydet, tietoliikenne/sähköposti, tekstinkäsittely ja tilaukset/laskutus ovat tärkeimmät tietokoneen käyttöalueita. Kärjessä ovat samat toiminnot kuin vuonna 1999.



Mitä tietotekniikkaan/kommunikaatioon liittyviä asioita yritys käyttään=kaikki vastaajat


Sisäinen puhelinjärjestelmä

Lähiverkko

Sovellusohjelmat

Kannettava tietokone

Faksi

Pöytätietokone

Tulostin

Internet-yhteys

Matkapuhelin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

7180

9420

4587

4959

8449

5975

4953

619

1454

2935

495

1541

1921

1520

113

1997, n=590

1999, n=384

2007, n=456



Yrityksen tietokonejärjestelmän=kaikki vastaajat


Lähiverkko tai edistyneempi järjestelmä

Monia tietokoneita, jaetut tulostimet

Useita yksittäisiä tietokoneita

Yksi mikrotietokone

Ei tietokoneita

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

39

28

10

31

35

43

12

14

17

6

4

8

7

9

19

10

10

4

1997, n=590

1999, n=384

2007, n=456



Mihin tietokoneita käytetäänn=yrityksessä on tietokoneita


Muut tehtävät

HTML-ohjelmointi

Suunnittelu/tekninen piirustus

Grafiikka

Ennusteet ja suunnitelmat

Painotuotteiden valmistaminen julkaisuohjelmalla

Aikataulutus, muut hallinnolliset tehtävät

Varastohallinta

Myynti- ja tulosanalyysi

Osto

Tietokantahallinta

Henkilöstörekisteri

Palvelujen ja tuotteiden myynti

Kuvantaminen eli skannaus

Kirjanpito/taloushallinto

Asiakasrekisteri

Sähköinen tiedonsiirto

Tilaukset ja laskutus

Tekstinkäsittely

Tietoliikenne/sähköposti

Internet-yhteydet

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

92

89

81

67

52

51

47

35

33

27

27

24

20

18

17

16

15

13

9

4

30

1

2007, n=392

1999, n=237

1997, n=364


| 03.05.2007 |69 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Internetin käyttö ja oma www-kotisivu

• Vain yksi prosentti niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, että heillä on tietokone käytössään, ilmoitti, että heillä ei ole käytössään internetiä eli internetin käyttäjien määrä on selvästi (ja luonnollisesti) lisääntynyt vuodesta 1999.

• Myös internetin käyttöalueet ovat lisääntyneet vuoden 1999 tutkimuksesta, esimerkiksi yhdeksän kymmenestä niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, että heidän yrityksessään on tietokone, käyttää internetiä yrityksen maksuliikenteeseen.

• Kuusi vastaajaa kymmenestä (joilla on internet) ilmoitti, että heillä on käytössään oma www-kotisivu.

• Keskimääräistä useammin kotisivu on niillä vastaajilla, joilla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto, jotka ovat työnantajayrittäjiä ja joilla on vähintään 5 työntekijää.

• Runsas joka kymmenes niistä vastaajista, joilla ei ole omaa www-kotisivua, mutta on internet-yhteys, ilmoitti, että he eivät luultavasti koskaan hanki omia kotisivuja.



Miten aktiivisesti yrityksessä käytetään internetiän=yrityksessä on tietokoneita


Tuotteiden/palvelujen myyntiin

Sähköpostin hyödyntämiseen

Jatkuvasti - internet on nykyisin tärkeä yritystoiminnan väline

Säännöllisesti tiedonhankintaan ja tietoliikenteeseen

Satunnaisesti tiedonhakuun

Ei ole käytössä internetiä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

52

26

1

26

41

20

8

18

40

3

13

51

14

31

66

9

23

11

5

2

1997, n=364

1999, n=237

2007, n=392



Miten usein yrityksessä käytetään internetiä mainittuihin tarkoituksiinn=yrityksessä on Internet

2007, n=3951999, n=175

Tuotteiden myynti2007, n=3951999, n=175

Muiden ostosten teko2007, n=3951999, n=1751997, n=271

Matkojen ja majoituksen varaaminen2007, n=3951999, n=1751997, n=271

Teknisiä tuotteita ja palveluja koskeva tiedonhankinta

2007, n=3951999, n=1751997, n=271

Tietojen ja tieostojen hakeminen2007, n=3951999, n=1751997, n=271

Tietoliikenne ja sähköposti2007, n=3951999, n=1751997, n=271

Tiedonhankinta2007, n=3951999, n=1751997, n=271

Yrityksen maksuliikenne

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

54 6 14 4 2233 2 4 9 52

3 2 1 2 91

3 24 9 46 172 24 7 46 21

8 3 27 62

11 17 13 30 307 17 7 26 42

2 3 2 11 83

9 26 16 35 147 29 11 36 17

2 13 8 22 55

28 28 20 18 626 27 16 23 7

8 27 14 24 27

55 18 20 6 141 31 17 9 2

12 30 7 28 22

56 22 17 5 119 34 11 22 14

61 11 16 5 739 21 12 10 18

Ei koskaan Harvoin Ei vastausta/ei osaa sanoa Toisinaan Usein



Onko yrityksellä oma www-kotisivun=yrityksessä on Internet

2007, n=395

1999, n=175

1997, n=271

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

21 4 75

30 7 63

58 1 42




Milloin arvioi yrityksen hankkivan omat kotisivutn=yrityksessä on Internet, mutta ei kotisivuja


Luultavasti ei koskaan

Yli 5 vuoden kuluttua

4 - 5 vuoden kuluessa

1 - 3 vuoden kuluessa

Vuoden kuluessa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

30

28

29

28

32

28

7

13

2

5

5

4

20

21

32

10

3

5

1997, n=171

1999, n=111

2007, n=165


| 03.05.2007 |74 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

Täydennyskoulutus

• Enemmistö vastaajista eli kuusi kymmenestä oli hankkinut ammatillista täydennyskoulutusta kuluneen kahden vuoden aikana.

• Keskimääräistä useammin nämä olivat 36-45 –vuotiaita, ylioppilastutkinnon, lukion, opistotasoisen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, toimialana on sosiaali- ja terveyspalvelut ja työntekijöitä on yli kymmenen.

• Ne vastaajat, jotka eivät olleet hankkineet täydennyskoulutusta kuluneen kahden vuoden aikana, ovat keskimääräistä useammin yli 55 –vuotiaita, vähemmän koulutusta saaneita, toimivat kaupan alalla ja ovat olleet yrittäjinä vähintään 16 vuotta.

• Kolmannes täydennyskoulutusta hankkineista oli osallistunut yrittäjäkoulutukseen ja kolmannes yrittäjäjärjestön järjestämään koulutukseen.



61%

38%

1%

Kyllä

Ei

Ei vastausta

Onko hankkinut ammatillista täydennyskoulutusta kuluneen 2 vuoden aikanaKaikki vastaajat, n=456

30%

29%

41%Yrittäjäkoulutukseen

Yrittäjäjärjestön järjestämäänkoulutukseen


Osallistuiko koulutuksiinOn hankkinut ammatillista täydennyskoulutusta, n=279


| 03.05.2007 |76 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

EU-rahoitteisiin hankkeisiin osallistuminen

• Runsas neljännes vastaajista oli osallistunut EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin, joissa on kehittänyt omaa liiketoimintaosaamistaan ja/tai kehittänyt yrityksensä liiketoiminnan osa-alueita.

• Näin olivat tehneet keskimääräistä useammin 36-45 –vuotiaat, ylioppilastutkinnon, lukion, opistotasoisen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet, työnantajayrittäjinä toimivat ja ne vastaajat, jotka ovat olleet yrittäjinä 11-15 vuotta ja joilla on vähintään 5 työntekijää.

• Selvä enemmistö eli yhdeksän kymmenestä hankkeisiin osallistuneista piti niitä joko erittäin tai melko hyödyllisinä.



29%

65%

6%

Kyllä

Ei


Onko osallistunut EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin, joissa on kehittänytomaa liiketoimintaosaamista ja/tai kehittänyt yrityksen liiketoiminnan osa-alueita

Kaikki vastaajat, n=456

Kuinka hyödyllisenä piti hankettaOn osallistunut EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin, n=132

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

45 45 1 8 2

4) Erittäinhyödyllisenä

3) Melkohyödyllisenä


2) Melkohyödyttömänä

1) Hyödyttömänä

3,33

Keskiarvo1-4

Documents

Yrittäjänaisten Keskusliitto