Upload
others
View
11
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Marja Saarenheimo, FT, psykologi, psykoterapeutti
Vanhustyön keskusliitto/Terapiahuone MielenTila
Mielellään-seminaari Tampereellla 7.10.2015
Mielen hyvinvoinnin ylläpito
on yhtä tärkeää
ja monessa suhteessa samanlaista
kuin fyysisen kunnon vaaliminen.
Se edellyttää säännöllistä
(lue: päivittäistä)
harjoittamista.
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 2
Mutta elämä ei ole reilua
• Olemme syntymäominaisuuksiltamme erilaisia
• Kuulumme eri sosiaaliluokkiin ja ryhmiin
• Elämänhistoriamme antaa meille vaihtelevia valmiuksia
• Elämä kohtelee meitä eri tavoin emmekä voi kaikkeen itse vaikuttaa
Silti: mielen vireyttä, tasapainoa ja hyvinvointia voi jokainen ylläpitää ja edistää monin eri tavoin! Usein siihen tarvitaan toisten apua.
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 3
Riskit? • Jopa 15 - 30 % yli 65-vuotiaista ihmisistä kärsii jostain
mielenterveyden häiriöstä.
• Elämänkulun myöhäisvaiheiden siirtymäkohdissa ja kriiseissä ihmiset tarvitsevat usein erityistä tukea
• Eräät sairaudet ja toimintakyvyn vajeet altistavat masennukselle
• Digitalisaatio ja teknologia asettavat uusia vaatimuksia
• Menetykset, toimintakyvyn muutokset, aktiivisuuden väheneminen, yksinäisyyden ja tarpeettomuuden kokemukset sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja psyykkinen stressi ovat mielenterveyden riskitekijöitä ikääntyessä
• Lievilläkin mielialahäiriöillä on vakavia seuraamuksia
• Ikäihmisten mielenterveysongelmat heijastuvat myös läheisiin
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 4
Mielen hyvinvoinnin kulmakivet
• Aivoterveys ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpito
• Mielen taidot: kyky tyynnytellä itseä, kyky sietää ajoittaista epämukavuutta, valmius hyväksyä se mikä jo on tapahtunut, valmius päästää irti turhasta murehtimisesta, kyky tietoiseen läsnäoloon, myötätunto itseä ja muita kohtaan
• Sosiaalinen kanssakäyminen ja keskinäinen huolenpito
• Kehon hyvinvoinnista huolehtiminen
• Elämän merkityksellisyys
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 5
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 6
Aivot ja psyykkinen hyvinvointi
• Aivojen muovautuvuus on tärkeä
tekijä mielialan säätelyssä ja
mielenterveyden ylläpitämisessä.
• Sillä tarkoitetaan, että oppiminen
ja kokemukset muuttavat aivojen
arkkitehtuuria.
• Muovautuvuus säilyy ainakin
jossain määrin läpi elämän
Aivojen muovautuvuutta ylläpitävät ja lisäävät
• Liikunta ja fyysinen harjoittelu
• Kohdennetut kognitiiviset harjoitteet
• Keskittyminen
• Uusien taitojen opettelu
• Sosiaalinen vuorovaikutus
• Kaikenlainen omiin voimavaroihin sopiva mielekäs toiminta
7.10.2015 7Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
Psyykkiseen ikääntymiseen liittyviä myyttejä ja uskomuksia
• Kognitiivinen vanheneminen merkitsee etupäässä rappeutumista
• Hermosolut eivät uusiudu
• Ikääntyessä kyky oppia vähenee ratkaisevasti
Nämä ovat osoittautuneet virheellisiksi käsityksiksi!
7.10.2015 8Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
Myönteiset muutokset psyykkisessä ikääntymisessä perustuvat
• Oppimisprosessien ja kokemusten myötä lisääntyviin hermoverkkoyhteyksiin
• Aivopuoliskojen parempaan integraatioon
• Tunnejärjestelmän tasoittumiseen ja säätelyjärjestelmien parempaan toimintaan
7.10.2015 9Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
Nämä ilmenevät
• Arjen ongelmanratkaisussa
• Relativistisen ajattelun lisääntymisessä
• Ristiriitojen ja epävarmuuden sietämisessä
• Tyyneydessä erilaisten elämäntapahtumien edessä
7.10.2015 10Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
Kognitiivinen harjoittelu vahvistaa mielen hyvinvointia
• Toisto ja kertaaminen vahvistavat muistia
• Meditaatio, keskittymisharjoitukset vahvistavat toiminnanohjausta
• Yksinkertaiset laskutehtävät ja ääneen lukeminen harjaannuttavat myös muistisairaan ihmisen kognitiota ja auttavat mielialan säätelyssä
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 11
(esim. www.miinasillanpaa/aivotreeni;
www.oivamieli.fi; www.senioriverkko.com)
Tunteet
• Tunteet ja tunnemuistot muodostavat ikään kuin linssin, jonka läpi katsomme todellisuutta ja itseämme
• Tunnemuistot ovat kehomuistoja ja/tai tapahtumamuistoja, jotka aktivoituvat suhteellisen automaattisesti alkuperäistä vähänkin muistuttavissa tilanteissa
• Hermoston tunnejärjestelmät ovat nopeita ja toimivat usein tietoisuuden ulkopuolella
• Kun jokin tunne viriää, emme välttämättä tiedä, mikä sen aiheutti, mutta toimimme tiedostamattamme sen ohjaamana
• Mielialat ovat pitkittyneiden tunteiden, muistojen ja automaattiajatusten muodostamia kokonaisuuksia
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 12
Tunteiden säätely lisää hallinnan tunnetta
• Kehityksellisesti tunteet ovat järkeä ”vanhempia”
• Hätätilanteissa ja psyykkisen stressitilan aikana tunnejärjestelmä usein ”kaappaa vallan”
• Aivojen tunnejärjestelmä toimii nopeasti – se antaa hätämerkin usein jo ennen kuin järki ehtii mukaan arvioimaan tilannetta
• Tunnereaktioita voi oppia säätelemään
• Toisaalta on tärkeää tunnistaa ja kohdata kaikenlaiset tunteet sen sijaan että yrittäisi torjua niitä tai pitää niitä piilossa
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 13
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 14
• Masennuksessa ja ahdistuksessa etuaivokuori, aivojen
”kapellimestari” - toimii aliteholla – aineenvaihdunta siellä
heikkenee.
• Tunnejärjestelmä käy ylikierroksilla – aineenvaihdunta
kiihtyy.
• Stressiin liittyy ns. stressihormonien ylituotanto ja
sympaattisen hermoston ylivireystila
• Ihmiset reagoivat psyykkiseen stressiin eri tavoin: jotkut
lamaantuvat, toiset etsivät pakokeinoja (esim. alkoholi) ja
kolmannet muuttuvat hyökkääviksi
• Stressi kuluttaa aivoja
Psyykkinen stressitila
Mistä huomaa, että kaikki ei ole kunnossa: alavireisen tai ahdistuneen mielialan tunnistaminen
• Kielteiset ajatukset itsestä
• Kielteiset tunteet
• Valikoiva (kielteisten asioiden) muistaminen
• Epäsuotuisat uskomukset
• Alavireisyys, elämänilon katoaminen
• Fyysiset pelon ja uhan tuntemukset
(hengityksen epätasapaino, sydämen tykytys, painon tunne rinnassa tai vatsassa, pala kurkussa jne)
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 15
Koukuttavat mielialaongelmat
• Masennus ja ahdistus ovat sinänsä normaaleita ja mielekkäitä reaktioita elämän kriisitilanteessa
• Pitkittyessään ne vaikuttavat tuhoisasti sekä kokonaishyvinvointiin että aloitekykyyn, jota tarvittaisiin toipumisessa
• Mielialaongelmiin liittyy usein uskomus, että ne ovat tulleet jäädäkseen
• Niistä saattaa tulla ystäviä, joita ihminen alkaa helliä ja varjella
• Niistä voi huonossa tapauksessa tulla osa identiteettiä (myös muiden näkökulmasta)
7.10.2015 16Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
Mielialan säätely
• Psykologisessa mielessä mielialan säätelyssä on kyse tunteiden, ajatusten ja toiminnan muodostaman kokonaisuuden ymmärtämisestä ja hallinnasta
• On tärkeää huomata, että ajatukset ovat vain ajatuksia, tunteet vain tunteita. Ne eivät ole pysyviä eivätkä kerro totuutta meistä.
• Elimistön ja aivojen näkökulmasta on kyse stressitason laskemisesta (rauhoittumisesta), autonomisen hermoston tasapainottamisesta, mielihyväratojen käynnistämisestä sekä toiminnanohjauksen vahvistamisesta
7.10.2015 17Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
Mielialan säätelyn apukeinoja
• Terveelliset elämäntavat
• Mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen säännöllisesti
• Itsensä rauhoittamisen menetelmät
• Kognitiiviset, erityisesti toiminnanohjausta vahvistavat harjoitteet
• Kyky sietää epämukavuutta ja epämukavuuden näkeminen väistämättömänä osana elämää
• Arjen struktuurit
• Hyväksyvä tietoinen läsnäolo nykyhetkessä
7.10.2015 18Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
Hyvä arki?
• Turvallisuutta luovat rutiinit ja aikataulut
• Jatkuvuuden ja yllätyksellisyyden tasapaino
• Riittävä määrä mielekästä tekemistä
• Mielihyvää tuottava ympäristö (mielihyvä on vastalääke psyykkiselle stressille)
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 19
Kokemus elämän merkityksellisyydestä
• Osallisuus
• Vastavuoroiset ihmissuhteet
• Tarpeellisuuden tunne
• Mielekäs arki
• Kokemus omasta paikasta sukupolvien ketjussa
7.10.2015 20Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
Gerotranssendenssi (L. Tornstam)ja tasapainoinen vanheneminen (Harmonious aging Liang & Luo)
• Gerotranssendenssia luonnehtii muutos materialistisesta ja rationaalisesta elämänkatsomuksesta kohti kosmisempaa ja transsendenttista katsomusta
• Tasapainoisen vanhenemisen pohjana Jin-Jang –perusvoimapari. Vanhenemiseen liittyvät vastakohtaparit – muutos ja jatkuvuus, aktiivisuus ja vetäytyminen, mieli ja ruumis, autonomia ja keskinäinen riippuvuus – täydentävät toisiaan.
217.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
Viisaus
• Kyky tunnistaa vakiintuneita malleja uusien tilanteiden ratkaisemiseksi
• Kognitiivisten toimintojen lievää hidastumista ikääntyessä kompensoi kokemusten laaja varasto ja muistijärjestelmien temaattisuus, joka auttaa löytämään ratkaisuja
• Aivojen muovautuvuus säilyy läpi elämän – uusien taitojen oppiminen ja harjoittelu auttavat ylläpitämään henkisiä voimavaroja
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 22
Senior coolness (Zimmerman & Greben)
• ”Senior coolness” viittaa henkiseen vahvuuteen, jonka avulla iäkäs ihminen kompensoi vanhenemiseen liittyviä menetyksiä ja hankaluuksia.
• Coolness (tyyneys) merkitsee elämäntaitoa, joka auttaa hyväksymään vanhenemisen epämukavuudet, suhtautumaan niihin tyynesti ja säätelemään suhdettaan elämän väistämättömyyksiin esimerkiksi huumorin ja ironian avulla.
237.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari
7.10.2015 Marja Saarenheimo/Mielellään-seminaari 24
Kiitos!