Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus 20154 Lastensuojelun Keskusliitto | Vuosikatsaus 2015 eduskuntavaaleihin ja vaalien jälkeen hallituksen politiikkaan. Keskusliitto on yhdessä

Lastensuojelun Keskusliitto | Vuosikatsaus 2015 1

Lastensuojelun Keskusliitto

Vuosikatsaus

2015

2 Lastensuojelun Keskusliitto | Vuosikatsaus 2015

Lastensuojelun Keskusliitto

Vuosikatsaus

2015SisällysLähtökohtien tasoittamista 3

Tulevaisuus ja varhaiskasvatus 5

Hallitus 6

Talous 7

Vaikuttaminen 8

Osaamisen vahvistaminen 10

Kansainvälinen yhteistyö 12

Kehittäminen ja koordinointi 14

Verkostoiminen 16

Viestintä 19

Hallinto 22

Jäsenyhteisöt 24

Neuvottelukunnat 26

Lastensuojelun Keskusliitto | Vuosikatsaus 2015

Maailma ja ympäröivä yhteiskunta muuttuu joskus ennakoimattoman nopeasti. Vuosi 2015 jää mie-leen monesta syystä. Muutostahti on ollut nopea, tehdyt poliittiset päätökset ja ratkaisut ovat perus-tuneet enemmän oletuksiin ja talouden nopean ai-kavälin toimintalogiikkaan kuin tutkittuun tietoon tai investointinäkökulmiin. Sekä taloudellisessa että poliittisessa mielessä kulunut vuosi on ollut epävarmuuden aikaa.

Uuden hallituksen taival käynnistyi parempia taloudellisia aikoja odoteltaessa. Ehkäpä siksi hal-lituksen alkumetrit ovat pitäneet sisällään monia lasten ja perheiden asemaan liittyviä heikennyksiä. Jopa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan pe-rustuksiin on kajottu, kun lapsen oikeutta varhais-kasvatukseen kavennettiin loppuvuodesta. Univer-saalien palvelujen idea on se, että ne ovat kaikkien kansalaisten tasavertaisessa käytössä. Näin on pys-tytty edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista ja ennen kaikkea tasoittamaan lasten ja perheiden erilaisia lähtökohtia. Tämän periaatteen uudelleen-ajattelu vaarantaa sekä lapsen oikeuksien että per-heiden valinnanvapauden toteutumisen.

Poliittiset ratkaisut ovat olleet vaikeita. Lakien tulkinnanvaraisuus ja puutteelliset vaikutusarvioinnit ohjaavat ratkaisuja. Las-ten ja perheiden näkökulmasta erityisesti sote-ratkaisut ovat sävyttäneet kulunutta vuotta. Alkuvuodesta sote-uudistus palau-tettiin valtioneuvoston valmisteluun. Uusi hallitus puolestaan melkein kompastui so-te-neuvotteluihin. Loppuvuodesta saadus-sa alustavassa sote-ratkaisussa tärkeintä on lasten ja perheiden näkökulmasta palvelu-jen muodostama toiminnallinen kokonai-suus – riippumatta rahoituksesta, muodos-ta tai sisällöstä.

Euroopan pakolaiskriisi on tullut Suo-menkin hallituksen ratkaistavaksi yllättäen. Turvapaikanhakijoita oli vuoden loppuun mennessä 32 476 ja näistä yksin maahan tulleita alaikäisiä 3 024. Vastaanottokes-kusten alaikäisyksiköiden määrä nousi kahdeksasta 68 yksikköön. Pakolaisvirto-jen kanssa samaa tahtia koventuivat asen-neilmapiiri ja vihapuheet. Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten edus-tajajärjestelmän edistäminen nousi vuoden aikana ajankohtaiseksi teemaksi.

Kansalaisyhteiskunnan on tärkeää rea-goida, osallistua ja vaikuttaa yhteiskun-nallisiin ilmiöihin ja kehittämissuuntiin. Vaikuttamistyö kohdentui alkuvuodesta

3

Lähtökohtien tasoittamista


eduskuntavaaleihin ja vaalien jälkeen hallituksen politiikkaan. Keskusliitto on yhdessä jäsenyhteisö-jensä kanssa pitänyt lasten ja perheiden kysymyk-siä esillä keskusteluissa ja poliittisen mielenkiinnon kohteena. Keskusteluihin haluttiin nostaa mm. perhekeskusten mahdollisuudet sekä varhaiskasva-tukseen kohdistuvien leikkausten haitallisuus. Haa-voittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tilanteen huomioiminen vaatii kohdennettuja toi-menpiteitä ja investointeja. Korjaavat palvelut eivät saa jäädä kehittämistyön ulkopuolelle. Ne toimivat entistä vaativammissa olosuhteissa, haavoittuvam-massa asemassa ja vaikeammin oireilevien lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Jäsenyhteisöt joutuivat toimintavuoden aika-na arvioimaan sijaishuollon toimintakäytäntöjä ja mahdollisuuksia Muhoksen perhekotisurman myö-tä. Laadukkaan sijaishuollon puolesta puhuminen oli keskusliitonkin toiminnassa merkittävässä ase-massa. Vaikuttamistyötä tehtiin myös lapsen osal-lisuuden vahvistamisen, lapsivaikutusten arvioinnin juurruttamisen, työn ja perheen yhteensovittami-sen kysymysten sekä lapsiköyhyyden ehkäisemisen eteen.

Muutosten, haasteiden ja uudistusten seasta löy-tyy myös onnistumisia ja tulevaisuuteen kantavia mahdollisuuksia. Ne ovat syntyneet ennen kaikkea voimien yhdistämisestä ja uudenlaisista kumppa-nuuksista. Esimerkkinä voi mainita Emma & Elias -ohjelman hankkeiden ja toimintojen tuottamat koulutukset ammattikorkeakoulujen opiskelijoil-le. Niissä yhdistyvät eri järjestöjen osaaminen ja tulevien ammattilaisten tietoisuuden lisääminen järjestöjen tuesta lapsille ja lapsiperheille. Lapsen oikeuksien edistämisessä LOS-viestintäverkosto teki vuoden aikana aktiivista vaikuttamistyötä. Lop-puvuodesta avattiin monipuolista tietoa sisältävä lapsenoikeudet.fi -sivusto. Tällaisten yhteisten on-nistumisten kautta vahvistetaan sitä, että järjestöt ovat jatkossakin haluttuja yhteistyökumppaneita.

Vuoden aikana aktivoitui keskustelu palve-luiden muutostarpeista. Hallituksen yhtenä

kärkihankkeena olevan lapsi- ja perhe-palvelujen muutosohjelman tavoitteena ovat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vai-kuttavammat, kustannustehokkaam-mat ja paremmin yhteensovitetut palvelut. Siinä huomioidaan myös sote-uudistuksen vaikutus kuntien rooliin palvelunjärjestäjänä. Kehit-tämisen keskiössä ovat lapsen ja perheen tarpeet ja työskentelyn painopisteen siirtäminen ehkäise-viin palveluihin ja varhaisen tuen palveluihin. Kansallisella tasolla ohjelman mahdollisuudet on-nistua ovat hyvät. Ohjelman vahvuus on kaikkien toimi- Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja ohjelmajohtaja

Miia Pitkänen

joiden mukaan ottaminen tasavertaisiksi kump-paneiksi jo suunnitteluvaiheessa. Kärkihankkeen mahdollisuudet tulevat konkretisoitumaan tulok-siksi kuitenkin vasta tulevina vuosina.

Kansainvälistä yhteistyötä on pidetty tärkeänä Keskusliiton perustamisvaiheesta lähtien. Toimin-tavuonna 2015 kansainvälisellä yhteistyöllä saatiin aikaan merkittäviäkin asioita. Yhteistyössä Eu-rochild-verkoston kanssa nostettiin lapsiin ja per-heisiin investoinnin kysymykset tärkeäksi aiheeksi Euroopan parlamentissa. Pohjoismainen yhteistyö huipentui Turussa järjestettyihin pohjoismaisiin lastensuojelupäiviin.

Jos yhteiskunnassa on eletty muutosten aikaa, on muutosta eletty myös keskusliiton toiminnassa. Toimintavuoden aikana eläkkeelle jäi yli sata vuot-ta Lastensuojelun Keskusliitossa kertynyttä asian-tuntijuutta. Kiitos Seppo, Eila ja Martti yhteisestä työstä lasten ja perheiden eteen!

Henkilöstömuutosten myötä toiminnan enna-koitavuuteen, suunnitelmallisuuteen ja seuratta-vuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Jotta keskusliiton resurssit ja osaaminen hyödyt-täisivät lapsia ja perheitä, jäsenyhteisöjä ja mui-ta sidosryhmiä parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää entisestään lisätä avoimuutta ja kehittää yhdessä tekemisen tapoja. Tärkeää on myös ra-kentavan kriittisesti, mutta positiivisesti tarkastella ajassa olevia ilmiöitä. Tutkimalla, pysähtymällä ja antautumalla yhdessä vuoropuheluun löydämme kulloinkin ne asiat, joiden tulee painottua opera-tiivisessa toiminnassa.

Toiminnan tukijalka on sisältöasiantuntijoiden lisäksi vahva viestintä ja tietopalvelu. Lapsen Maa-ilma -lehti maalaa onnistuneesti taustamaisemaa lapsiperheiden arjelle. Sosiaalisen median hyödyn-täminen on vaatinut luovia ratkaisuja ja tietoista kehittämistyötä. Uusien verkkosivujen valmistumi-nen tarjoaa paremmat mahdollisuudet nykyaikai-seen verkkoviestintään ja keskusliiton toiminnan näkyväksi tekemiseen.

Keskusliiton toiminnallisten resurssien taso on säilynyt ennallaan. Lasten Päivän Säätiön ja Ra-ha-automaattiyhdistyksen avustusten avulla kes-kusliitto on suoriutunut vaativista tehtävistään ja pystynyt edelleen reagoimaan ajassa oleviin ilmiöi-hin, tiedon tarpeisiin, vaikuttamistyön suuntaami-seen ja osaamisen vahvistamisen tarpeisiin.

Erityinen kiitos onnistuneesta toimintavuodesta kuuluu keskusliiton henkilökunnan ohella luotta-mushenkilöille, jotka ovat luotsanneet muutosten vuonna toimintaa eteenpäin asiantuntevasti ja in-nostuneesti.

5Lastensuojelun Keskusliitto | Vuosikatsaus 2015

Puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi

Ei tarvitse selata kovin paljoa alan kirjallisuutta vakuuttuakseen varhaiskasvatuksen merkityksestä lapsen tulevaisuudelle, niin koulunkäynnin ja työ-elämän kuin yleensäkin elämänhallinnan kannalta. Siksi tuntuukin uskomattomalta, että lapsen oi-keutta varhaiskasvatukseen rajataan. Jos jokin on ollut suomalaisten tulevaisuuden kannalta merkit-tävä päätös viimeisimmän vuosikymmenen aikana, se on ollut alle oppivelvollisuusikäisten oikeus ko-kopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatus ei ole vain lapsen etu. Se tuot-taa myös yhteiskunnalle ja valtiolle edellytyksiä hyvinvoinnin ja kehityksen ylläpitämiseen. Se luo perheen aikuisille – tai aikuiselle – mahdollisuuden osallistua työelämään ja perheen elatukseen sekä mahdollisuuden kaikkeen työelämän tuottamaan aikuisellekin tärkeään osallisuuteen.

Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. WHO:n mukaan terveys on näiden ulottuvuuksien täydellistä toteutumista. Emme siis kukaan ole täydellisen terve. Varhaiskasvatus tuottaa parhaimmillaan kaikkea hyvään terveyteen tarvittavaa. Huonoimmillaankin se luo edellytyksiä lapsen terveeseen fyysiseen varttumiseen, mielen terveyteen ja sosiaalisiin taitoihin. Se edistää osaa-mista, luo kouluvalmiuksia ja ystävyyssuhteita ja antaa muitakin elämän eväitä.

Kun lapselle annetaan varhaiskasvatuksen mah-dollisuus puoliksi, annetaan hänelle vain puoliksi myös varhaiskasvatuksen edut. Lisäksi lapsi leima-taan usein sosiaalisesti: kotona on työttömyyttä tai vastaavia vaikeuksia. Jos puolihoitoon oikeutettu lapsi otetaankin kokopäiväiseen hoitoon, leimataan hänet toisen kerran: mikä kotona on vikana – las-tensuojelutapaus vai vanhempien mielenter veys-ongelmat? Lapsi itse ja kaveritkin kyllä havaitse-vat eron. Oman poikani muistan 1970–80-lukujen vaihteessa kyselleen, mikä hänessä on vikana, kun pari vuotta vanhempi sisarus esikoululaisena pääsi kokopäivähoitoon ja hän vain puolipäiväiseen.

Kokonaisuuteen kuuluu vielä koulutuksen ra-hoituksen heikentäminen. Sekin on pois lapsilta ja tulevaisuudelta. Lasten suojelun järjestön välittö-mään toimialaan eivät kuulu leikkaukset tieteestä ja tutkimuksesta, mutta nekin vaikuttavat Suomen ja Suomessa asuvien tulevaisuuteen. Lapsilta pois on sekin. Jos halutaan mainita yksi tekijä, jolla on ollut tärkeä merkitys Suomen nousemisessa viimei-

simmän runsaan sadan vuoden aikana hyvinvoi vien kansakuntien eturiviin, on se aivan epäilemättä koulutus ja sivistystahto. Senkö me olemme me-nettäneet?

Onneksi muutama kaupunki ei ole toteuttanut varhaiskasvatuksen leikkauksia tai on toteuttanut ne vain osittain. Niillä on valtionosuusmenetyksistä huolimatta taloudellinen mahdollisuus, henkinen kyky ja vastuuntunto vastata lasten tulevaisuudes-ta. Se osoittaa, ettei kansalaismielipide ole varauk-sitta tällaisten leikkausten takana edes julkisena valtana, oli julkisen talouden tila mikä vain. Po-litiikka ei koskaan ole yhden ainoan vaihtoehdon asia.

Kyse on muutaman miljoonan euron säästöstä. Tosiasiassa lisäämme kustannuksia jopa suhteel-lisen lyhyellä aikavälillä ja jopa yksilön loppuelä-mäksi. Niin suuri on varhaiskasvatuksen merkitys. Parempaa säästämistä on antaa varhaiskasvatus kaikille. Se olkoon edelleen tavoitteenamme, vaikka ajat muuttuvat.

Tulevaisuus ja varhaiskasvatus


Lastensuojelun Keskusliiton hallitus 2015

Puheenjohtaja professori Pentti Arajärvi2013–2015

Jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet)

Johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen, Kotkan kaupunki (2015–2017)(Toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen, Perhehoitoliitto)

Pääsihteeri Lasse Halme, Seurakuntien Lapsityön Keskus (2015-2017)(Puheenjohtaja Anna-Lena Karlsson-Finne, Finlands Svenska Socialförbund)

Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas, Helsingin kaupunki (2013–2015)(Toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki, Yhteiset Lapsemme ry)

Pääsihteeri Mirjam Kalland, Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2014–2016)(Johtaja Kim Berglund, Perhekuntoutuskeskus Lauste)

Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo, Ensi- ja turvakotien liitto ry (2013–2015)(Pääsihteeri Arja Sutela, Nuorten Ystävät ry)

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala (2014–2016)(Toiminnanjohtaja Juha Jämsä, Sateenkaariperheet ry)

Toiminnanjohtaja Kai Laitinen, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry (2014–2016)(Kehitysjohtaja Kari Lankinen, Väestöliitto ry)

Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset ry (2013–2015)(Toiminnanjohtaja Jari Ketola, SOS-Lapsikylä ry)

Johtaja Tina Mäkelä, Suomen Uusperheiden liitto ry (2013–2015)(Johtaja Jouni Nummi, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä)

Hallituksen puheenjohtaja Tero Ristimäki, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia (2015–2017)(Sosiaalityöntekijä Terhi Soittila, Janakkalan kunta)

Toiminnanjohtaja Pia Sundell, Barnavårdsföreningen i Finland r.f. (2015–2017)(Lastenkodin johtaja Pertti Kukkonen, Auta Lasta ry)

Innovaatio- ja talousjohtaja Kari Vuorinen, Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry (2014–2016)(Toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa, Pesäpuu ry)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat:

Erikoistutkija Tarja Heino(Johtaja Matti Salminen, Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja)


TalousVuoden 2015 toteutunut toiminta oli hyväksytyn toimintasuunnitelman mukainen. Poikkeuksena oli, että RAY -rahoituksella toteutetuksi aiottu SOME -hanke jäi pois rahoituksen puutteen vuoksi. Tällä ei ollut vaikutusta tulokseen.

Lastensuojelun Keskusliiton tuottojen kokonais-taso ja myös tulos on pystytty pitämään edelleen vakaalla pohjalla.

Lasten Päivän Säätiön (Linnanmäki) avustus, hy-vin toimivat koulutuspäivät, RAY:n yleisavustus ja Lapsen Maailma -lehden tulos muodostivat edel-

leen tulojen perustan. Lapsen Maailma -lehden tilauskanta oli edelleen

laskeva. Toisaalta suotuisasti kehittynyt kuluraken-ne mahdollisti sen, että tilikauden tulos toteutui ylijäämäisenä.

Lisäksi Linnanmäen tulos mahdollisti sen, että lastensuojelutyölle osoitettu summa toteutui suu-rempana kuin talousarviossa 2015.

RAY:n antama avustus Emma & Elias -projektia varten oli vuonna 2015 ennakoidun mukainen.

RAY, yleisavustus175 0004 %RAY-avustukset, projektit

498 75013 %

Muut tuotot23 7001 %

Muut avustukset 84 3002 %

Julkaisujen myynti5 2100 %

Lasten Päivän Säätiö1 640 00042 %

Jäsenmaksut15 0000 %

Koulutuspäivät363 2509 %

Lapsen Maailma1 136 97029 %

Toiminnan tuotot

Tuotot ja kulut toiminnanaloittain

Toimintakulut

Palkat ja sivukulut1 705 63044 %

Muut toimintakulut LM lehti osuus 727 67019 %

Poistot22 0401 %

Muut henkilöstökulut161 4404 %

Kiinteistö ja toimiston laitteet366 4509 %

Matkakulut129 8703 %

Muut toimintakulut ilman LM lehti731 95019 %

0

400 000

-400 000

-800 000

800 000

1 200 000

1 600 000

Järje

stöt

oim

inta

Tutk

imus

- ja

keh

ittäm

isty

ö

Vies

tintä

Kirja

sto-

ja t

ieto

palv

elu

Yhte

isty

ö

Koul

utus

- ja

sem

inaa

ritoi

min

ta

Vara

inha

nkin

ta, j

äsen

mak

sut

ja

ylei

savu

stus

Laps

en M

aailm

a -l

ehti

Kans

ainv

älin

en t

oim

inta

Tuotot Kulut


Vaikuttaminen

Lausunnot:

• Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle halli-tuksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päi-vähoidosta annetun lain muuttamisesta• Lausunto sisäministeriön luonnokseen turva-paikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahas-ton (AMIF) kansalliseksi toimeenpano-ohjelmaksi 2014–2020• Lausunto sisäministeriölle ihmiskaupan vastai-sen toiminnan koordinaatiorakenteesta valtionhal-linnossa• Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle halli-tuksen esityksestä perhehoitolaista• Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle liit-tyen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaa-miseen sekä henkilöstömitoituksen muuttamiseen • Lausunto ulkoasiainministeriölle koskien ro-tusyrjintäsopimuksen 23. määräaikaisraporttia• Lausunto ulkoasiainministeriölle luonnoksesta Suomen 7. määräaikaisraporttiin kidutuksen vas-taisesta sopimuksesta (CAT)• Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityk-sestä (HE 245/2014 vp) eduskunnalle laiksi hal-lintolainkäyttölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi• Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskevasta esitysluonnoksesta• Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista• Lausunto oikeusministeriölle säädösvalmistelun kuulemisohjeesta• Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle hankin-talain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mie-tinnöstä• Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hal-lituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatus-laiksi ja arvonlisäverolain 38 §:n muuttamisesta• Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle Nuo-risolain uudistamisesta• Lausunto valtiovarainministeriölle ja oikeusmi-nisteriölle vapaaehtoistyön koordinoinnista ja toi-mintaedellytysten kehittämisestä• Lausunnot opetus- ja kulttuuriministeriölle ja eduskunnan sivistysvaliokunnalle liittyen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuihin• Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle vam-maislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppura-portista• Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan 2016 valmisteluun

Kuulemistilaisuudet:• Kuulemistilaisuus lapsilisälain muuttamises-

ta sosiaali- ja terveysministeriössä (lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen)

• Kuulemistilaisuudet eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä sivistysvaliokun-nassa liittyen lasten päivähoidosta annetun lain muuttamiseen

• Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuudet liittyen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeu-den rajaamiseen

• Kuulemistilaisuus ulkoasiainministeriössä liittyen YK:n kidutuksen vastaisen yleissopi-muksen Suomen 7. määräaikaisraporttiin

• Kuulemistilaisuus sisäministeriössä säilöön-oton vaihtoehdoista

• Kuulemistilaisuus oikeusministeriössä liittyen yhdenvertaisuuslain toimeenpanoon

Aiheeseen liittyvään keskusteluun osallistuttiin li-säksi sekä omien että järjestöyhteistyössä tehtyjen kannanottojen ja blogikirjoitusten kautta. Keskus-liitossa toteutettiin myös selvitys Älkää säästäkö tyhmästi lastenne kustannuksella – Lasten ja nuor-ten mielipiteitä hallituksen rahankäytöstä.

Eduskuntavaalit Ennen eduskuntavaaleja Lastensuojelun Keskus-liitto kokosi oman vaalivaikuttamisohjelman, jota käytiin esittelemässä puolueiden eduskuntaryh-mien tapaamisissa. Keskusliitto totesi, että lasten-suojelun toimimattomuus ja jatkuvasti kasvavat lastensuojelumenot yhdessä Suomen taloudellisen tilanteen kanssa ovat huono yhdistelmä.

Keskusliitto toivoi, että päätöksenteossa huo- mioitaisiin lapsijalanjälki eli se, kuinka investoi-malla lapsiin ja nuoriin sekä arvioimalla poliittisten päätösten vaikutukset pystytään apua antamaan ajoissa, tuottamaan laadukkaita palveluita ja saa-maan kustannukset kuriin. Oman vaalivaikutta-misohjelmansa lisäksi keskusliitto teki yhteistyötä muiden lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen kanssa sen eteen, että lasten ja perheiden asiat saataisiin entistä enemmän poliittisen mielenkiinnon koh-teeksi.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma

Lastensuojelun Keskusliitto teki vuonna 2015 vaikuttamistyötä erityisesti sen puolesta, että lapsiperheiden palveluihin sekä etuuksiin esitetyt heikennykset ja leikkaukset eivät toteutuisi.


Lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen näkökulmasta hallituksen keskeinen kärkihanke on lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Muutos- ohjelman tavoitteena on muokata palveluja entistä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi sekä vahvistaa toimintakulttuuria, joka pohjaa lapsen oikeuksiin ja jolla on vahva tietoperusta.

Keskusliiton edustaja on nimetty STM:n koor-dinoiman kärkihankkeen ohjausryhmään, jonka työskentely käynnistyi loppuvuodesta tarkemman hankesuunnitelman laatimisella.

Lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistyöKuluneen vuoden aikana kuusi lapsi- ja perhejär-jestöä (Lastensuojelun Keskusliitto, Ensi- ja tur-vakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Vanhempainliitto ja Väestöliitto) tiivisti yhteistyötään vaikuttamistyön saralla.

Yhteisvoimin konkretisoitiin ja tuotiin esille sitä, miten järjestöt voitaisiin entistä paremmin ottaa mukaan lasten ja perheiden palvelujen kehittämi-seen ja toteuttamiseen. Vuoden lopulla huomio kiinnittyi erityisesti lapsi- ja perhepalvelujen muu-tosohjelmaan ja pohdittiin yhteisiä askelmerkkejä ja konkreettisia askelia ohjelman tavoitteiden to-teuttamiseksi sekä lasten ja lapsiperheiden hyvin-voinnin lisäämiseksi. Järjestöjen viestejä on viety aktiivisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja minis-teri Mäntylän suuntaan.

MaahanmuuttajalapsetEurooppalaisen pakolaiskriisin rantauduttua Suo-meen Lastensuojelun Keskusliitto toi vaikuttamis-työssään esille samoja teemoja, joita se on johdon-mukaisesti ajanut jo vuosia. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on aiheuttanut myös ongelmia vas-taanotossa, kun mittakaavan muutos tuo esille jär-jestelmän heikot kohdat. Lapsiperheiden ja ennen kaikkea ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten vastaanotossa tarvitaan parempaa koherenssia ja palvelujen suunnittelua lapsen näkökulmasta.

Toimintavuonna keskusliitto pyrki vaikuttamaan ilman huoltajaa tulleiden lasten asemaan kiinnit-tämällä huomiota edustajajärjestelmän vahvista-miseen ja tukemalla edustajien työtä. Liitto levitti tietoa edustajien keskuuteen ja teki aloitteen uu-sien edustajien rekrytoimiseksi ja kouluttamiseksi. Niin ikään lasten säilöönotto ja mahdollisuus per-heenyhdistämiseen olivat esillä vaikuttamistyössä kuulemisten ja lausuntojen muodossa. Yhteistyötä tehtiin myös YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Tuk-holman toimiston kanssa.

Vammaiset lapsetLastensuojelun Keskusliitto teki toimintavuonna yhteistyötä YTRY-verkoston (vammaisten ja pitkä-aikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä yhteis-työryhmä) kanssa. Vammaisen lapsen henkilökoh-tainen apu -materiaalin työstäminen jatkui yhdessä YTRYn toimijoiden kanssa. Sinne sun tänne – Kat-saus lasten ja nuorten henkilökohtaiseen apuun -verkkojulkaisu ilmestyy vuoden 2016 alkupuolella.

Kelan rahoittama LOOK-hanke (Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa) jatkui vuonna 2015.

Keskusliitto osallistui lisäksi Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen (THL) vammaispalvelujen käsikir-jan lakiryhmän toimintaan.

Kunnallinen lastensuojeluteko -palkintoKunnallinen lastensuojeluteko 2015 -palkinto myönnettiin Raision kaupungin Lainaa kirjastosta perhevalmentaja -toimintamallille. Lastensuojelun Keskusliiton, Huoltaja-säätiön ja Kuntaliiton kun-nallinen lastensuojeluteko -palkinto myönnettiin nyt kolmannen kerran. Palkinnolla halutaan nostaa esiin kunnissa tehtävää lastensuojelun kehittämis-työtä ja hyviä käytäntöjä sekä muistuttaa ennalta ehkäisevän työn merkityksestä. Palkinnon avulla halutaan erityisesti löytää hyviä käytäntöjä, jotka ottavat perheen ja asiakasnäkökulman entistä pa-remmin huomioon. Palkinnon myöntämiskriteereis-sä painotetaan lapsen edun huomioimista sekä toi-minnan vaikutuksia kunnalliseen päätöksentekoon lasten asioissa.

Vuonna 2015 palkinnon saajan valitsi ylisosiaa-lineuvos Aulikki Kananoja yhdessä asiakasraadin kanssa. Asiakasraadissa olivat edustettuina Osalli-suuden aika ry:n sekä VOIKUKKIA -verkostohank-keen kokemusasiantuntijanuoret ja -vanhemmat. Seuraavan kerran palkinto jaetaan vuonna 2017.

Nuortenideat.fi-sivustoKeskusliitto aloitti yhteistyön oikeusministeriön Nuortenideat.fi -palvelun kanssa. Nuorten verk-ko-osallistumispalvelu Nuortenideat.fi avattiin vuoden 2015 alussa. Tarkoituksena on, että sivus-ton avulla voidaan keskusliiton vaikuttamistoimin-nassa saada paremmin nuorten ääni ja heidän esit-tämänsä näkökulmat esille.

Perheystävällisesti töissäLastensuojelun Keskusliitto teki yhteistyötä perhe-ystävällisen työkulttuurin edistämiseksi työpaikoilla Väestöliiton perheystävällisesti töissä -hankkeessa sekä osallistuu Perheystävällinen työpaikka -ohjel-man pilotointiin.


Osaamisen vahvistaminen

Uskomme sinuun, usko sinäkin11.12.2014–21.4.2015Keskusliiton edustaja osallistui lastensuojelun so-siaalityöntekijöille suunnatun Uskomme sinuun, Usko sinäkin -kiertueen (USUS) toteutukseen ja sen pohjalta kerätyn materiaalin työstämiseen. Kier-tue toteutettiin vuosina 2014–2015 monen tahon yhteistyön voimin (Lapsiasiavaltuutettu, Pesäpuu ry, THL, Nuorten Ystävät, LSKL ja joukko sosiaa-lialan osaamiskeskuksia ja aluehallintovirastoja). Kiertueella kerättyjä havaintoja esiteltiin Lahdessa Valtakunnallisilla sijaishuollonpäivillä järjestetyssä Osallisuusbaarissa.

Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä20.2.2015, Tampere

Lastensuojelun Keskusliitto ja Emma & Elias -oh-jelma järjestivät 20.2.2015 Tampereella sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivänä seminaarin Lapsi-perheköyhyys, eriarvoistuminen ja lastensuojelu.

Lasten suojelun kesäpäivät 9.-10.6.2015 OuluLastensuojelun Keskusliitto ja Emma & Elias -oh-jelma järjestivät yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa Lasten suojelun kesäpäivät Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston tiloissa. Päivien teemana oli Alakko nää? – Lasten ja per-heiden tukeminen kuuluu kaikille. Päiville osallistui yli 250 asiantuntijaa ja opiskelijaa.

Kesäpäivillä pohdittiin lastensuojelun kehittämis-tä ja haasteita vuonna 2015. Yhtenä näkökulmana oli vapaaehtoisten mahdollisuus toimia lapsiperhei-den tukena. Päivien keskeinen teema oli lastensuo-jelun ja julkisuuden välinen suhde niin perinteisen median kuin sosiaalisen median näkökulmasta. Päivillä keskusteltiin myös nuorten moninaisesta arjesta ja nuorten palveluista.

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.9.–30.9.2015 Lahti

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät järjestettiin Lahdessa Sibelius-talolla 29.9.–30.9.2015 yhteis-työssä Lahden kaupungin kanssa. Päiville osallistui

noin 900 alan ammattilaista. Päivillä pohdittiin, millainen on hyvä sijoitus ja onko nykyinen sijais-huollon rakenne toimiva vai onko tarvetta muu-tokseen. Aihe on ajankohtainen, sillä taloudellisesti tiukkoina aikoina on tärkeää huolehtia sijaishuol-lon vaikuttavuudesta. Päivillä korostui investointi-näkökulma: investointi lapsiin on investointi tule-vaisuuteen.

Teemoja käsiteltiin laajasti luennoissa ja paneeli-keskusteluissa. Ohjelmaan mahtui lisäksi työpajoja, kuten hankintatyöpaja, jossa keskusteltiin palvelui-den kilpailuttamisesta. Sijaishuollon päivillä halut-tiin myös varmistaa lasten ja nuorten oman äänen kuuluminen.

Päivien yhteydessä julkaistiin raportti Sattumuk-sia vai suunnitelmallisuutta? Selvitys sijaishuollon laadusta. Siinä tarkastellaan laadukkaan sijaishuol-lon elementtejä sekä sen toteuttamista mahdollis-tavia ja estäviä tekijöitä. Selvityksen aineisto perus-tui sijaishuoltopalveluiden hankinnassa käytettäviin kilpailutusasiakirjoihin sekä palveluiden tilaajien ja tuottajien ja laillisuusvalvojien käsityksiin.

Sijaishuollon päivien seminaariaiheita:• Lastensuojelu ja lupa toimia eri tavalla • Lapset ja nuoret sijaishuollossa


• Syrjäytymisen tie ja sen katkaiseminen• Social impact when investing in children• Onko työnilolle lupa sosiaalityössä?• Vanhemmuuden ja sijaisvanhemmuuden

voimavarat• Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen

sijoituksen aikana• Mikä jälki jää?• Tutkittu tieto hyvän sijoituksen edellytykse-

nä• Eväitä lapsen kohtaamiseen• Hyvä sijoitus lasten ja nuorten näkökulmas-

ta)

Nuorten Päivä 29.9.2015, Lahti

Nuorten Päivä järjestettiin Lahdessa Valtakunnal-listen sijaishuollon päivien yhteydessä 29.9.2015 teemalla Turvallinen loikka – hyvät siirtymät sijais-huollossa. Nuorten Päivän tavoitteena oli jakaa ko-kemuksia ja keskustella sijaishuoltoon tulemisesta, siirtymistä sijaishuollon aikana ja siirtymisestä jälki-huoltoon ja itsenäiseen elämään. Päivään osallistui 30 nuorta, jotka olivat iältään 14–24 -vuotiaita ja

joilla oli omakohtaista kokemusta sijaishuollosta.Iltapäivällä keskusteluun nuorten kanssa osallistui lastensuojelun ja sijaishuollon päättäjiä. Nuorten päivässä esiintyi Lahdesta kotoisin oleva rap-artis-ti Jay Who? Nuorten viesti esitettiin sijaishuollon päivien suurelle yleisölle 30.9.

Päivän järjestivät yhdessä Lastensuojelun Keskus-liiton kanssa Lahden lastenkotipalvelut, Osallisuu-den aika ry, Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi, Sinut ry ja SOS-Lapsikylä.

Lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen 28.10.2015 Helsinki

Lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen -seminaariin osallistui kaikkiaan 150 varhaiskas-vatuksen parissa työskentelevää. Seminaarin yh-teydessä julkaistiin Suomen OMEP:in kannanotto laadukkaan varhaiskasvatuksen linjauksista Minne menet varhaiskasvatus – investoinnit varhaiskasva-tukseen ovat tärkeitä sekä lapselle että yhteiskun-nalle. Kannanoton tavoitteena oli myös lisätä YK:n lapsen oikeuksien tunnettuutta varhaiskasvatustoi-mijoiden parissa konkretisoimalla mitä tarkoittaa se, että laadukas varhaiskasvatus perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja sen keskeisiin periaatteisiin.

EdustajakoulutuksetTurvapaikanhakijamäärien kasvettua rajusti syksyl-lä 2015 keskusliitto teki aloitteen ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajien kouluttamiseksi ja rekry-toimiseksi pikaisesti. Helsingissä 6.11. järjestettyyn koulutuspäivään osallistui n. 130 osanottajaa. Mukaan järjestäjiksi saatiin Maahanmuuttovirasto ja Ensi- ja turvakotien liitto. Koulutus sai jatkoa joulukuun alussa Pieksämäellä ja Seinäjoella, missä järjestökumppanina puolestaan oli Kansanopisto-yhdistys. Tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto otti vastuun uusien edustajien koulutuksista.

Koulutuksissa on kannustettu edustajiksi aiko-via tutustumaan materiaalipakettiin, joka valmistui vuoden 2015 alussa. Yksin Suomessa – edustajan tietopaketti tarjoaa 150 sivua perehdyttävää ai-neistoa ilman huoltajaa tulleen lapsen edustajalle. Materiaalia jaettiin painettuna noin 150 kansiota. Jatkossa paketti löytyy vain sähköisessä muodossa Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilta (www.lskl.fi/yksinsuomessa).


EurochildLastensuojelun Keskusliiton edustaja toimii Eu-rochildin hallituksessa, minkä lisäksi keskusliitto on kansallisena toimijana National Partner Network -verkostossa.

Eurochild tekee laajaa EU-tasoista vaikuttamis-työtä. Toimintavuonna aktivoitiin lapsen oikeuk-sien puolustajiksi suomalaisia europarlamentaa-rikkoja. Lisäksi kansainvälisessä yhteistyössä olivat esillä lapsiin investoinnin teemat, lapsiköyhyyden vähentämiseen liittyvät toimenpiteet, laitoshuollon vähentämisen edistäminen jäsenvaltioissa sekä las-ten osallisuuden lisääminen. Keskusliiton edustajat pitivät puheenvuoroja Eurochildin Galwayn tapaa-misessa.

IFCWLastensuojelun Keskusliiton edustaja toimi vuoden 2015 IFCW:n (International Forum for Child Wel-fare) varapresidenttinä. IFCW:n toiminta keskittyi sääntömääräisten asioiden hoitamiseen sekä vuon-na 2016 järjestettävän World Forumin valmistelui-hin.

OMEPLastensuojelun Keskusliiton edustaja osallistui OMEPin (World Organization for Early Childhood Education) maailmankokoukseen ja konferenssiin Washingtonissa 27.7.- 1.8.2015. Konferenssin tee-mana oli ”Early Childhood Pathways to Sustaina-bility”.

FICELastensuojelun Keskusliiton edustajat osallistui-vat FICE:n (International Federation of Educative Communities) yleiskokoukseen, liittoneuvoston ko-kouksiin 6.-9.5. Belgradissa ja 14.–16.10.15 Sofias-sa. Sofiassa pidetyn kokouksen yhteydessä järjes-tettiin konferenssi koskien yksin maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden asioita Euroopassa.

Susanna Hoikkala ja Martti Kemppainen julkai-sivat kaksi kansainvälistä artikkelia osana FICE-yh-teistyötä:

• Running away from children’s residential care – the Finnish case julkaisussa Interna-tional Journal of Child, Youth and Family Studies (2015) 6(3), 466–477

• Aktuelle Entwicklungen der finnischen Kin-der- und Jugendhilfe julkaisussa Forum Erziehungshilfen (2015) 21(3), 141–146.

Lastekaitse LiittVuoden aikana Lastekaitse Liitin ja keskusliiton työntekijät tekivät yhteistyötä vierailujen ja tutus-tumisten merkeissä. Lastekaitse Liittin työntekijä oli työntekijävaihdossa keskusliitossa. Lastensuo-jelun Keskusliitto ja Lastekaitse Liitt järjestivät tou-kokuussa perheoikeudellisiin kysymyksiin liittyvän seminaarin Helsingissä. Seminaariin osallistui laki-miehiä sekä Virosta että Suomesta.

Keskusliiton edustaja piti puheenvuoron mar-raskuussa lapsen oikeuksin päivänä Tallinnassa järjestetyssä seminaarissa, jossa käsiteltiin lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan ehkäisyä. Seminaarin nimi oli Don’t Hit Your Child – Even With Your Words.

LähialueyhteistyöVuonna 2015 jatkettiin suomalais-karjalaista Tuki äidille – suoja lapsille -hanketta, jonka tavoittee-na on kehittää palvelujärjestelmä lastenkodeista itsenäiseen elämään siirtyville nuorille äideille lap-sineen. Hankkeeseen saatiin avustusta 7:nde Mars -säätiöltä. Myös uusia yhteistyöverkostoja syntyi.

Rajat ylittävä yhteistyö lasten hyväksi -juhla-seminaari järjestettiin joulukuussa. Seminaariin kutsuttiin keskusliiton kumppaneiden ja sidosryh-mien edustajia keskustelemaan lastensuojelun lä-hialueyhteistyön kokemuksista sekä sen nykyisestä tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Lastensuojelun Keskusliitto on päättänyt tiivis-tää yhteistyötä lähialueyhteistyötä tekevien ja sii-tä kiinnostuneiden järjestöjen kanssa kokoamalla valtakunnallisen Venäjä-työryhmän Suomessa. Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa ja sen ta-voitteena on vahvistaa verkostoitumista ja parantaa tiedonkulkua osapuolten välillä.

Pohjoismaiset lastensuojelupäivät / Nordiska barnavårdskongressen 26.–28.8.2015 Turku, Logomo

Pohjoismaiset lastensuojelupäivät järjestettiin Tu-russa teemalla Lapsen etu pohjoismaisesta näkö-kulmasta – hyviä käytäntöjä ja haasteita. Päiville osallistui yli 400 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista, Färsaarilta, Tsekistä, Venäjältä ja Tanskasta.

Kolmipäiväinen konferenssi koostui pääluen-noista, paneelikeskusteluista ja lukuisista alasemi-

Kansainvälinen yhteistyö


naareista. Lapsen edun toteutumista tarkasteltiin erilaisten palveluiden, ratkaisujen ja kehittämistyön kontekstissa. Päivillä keskusteltiin myös näihin liit-tyvistä haasteista ja siitä, miten haasteisiin on eri puolilla Pohjoismaita pystytty vastaamaan. Myös pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuus oli pu-heenvuoroissa mukana. Pohjoismaiden lapsiasiaval-tuutetut osallistuivat päiville keskinäisen paneeli-keskustelun muodossa.

IFCOMaailmanlaajuinen perhehoidon toimijoiden ver-kosto järjesti 18. maailmankonferenssin 8.-11.2015 Sydneyssa, Australiassa teemalla ”Tell Someone Who Cares”. Keskusliiton edustaja osallistui tapah-tumaan nostaen esiin pohjoismaisia näkökulmia perhehoidon kehittämisestä.

SCEPKeskusliitto on jäsenenä ilman huoltajaa tullei-den lasten eurooppalaisessa verkostossa Separated Children in Europe Programme (SCEP). Keskuslii-ton edustaja osallistui toimintavuonna verkoston järjestämään kokoukseen ja konferenssiin Dubli-nissa 12.–13.11. sekä sen yhteydessä järjestettyyn kongressiin Durable Solutions, jonka järjesti Irish

Refugee Council. Verkosto teki toimintavuonna myös kannanottoja ja julkaisi puolivuosittain il-mestyvää uutiskirjettä.

Muuta kansainvälistä toimintaaKeskusliiton edustajat osallistuivat toimintavuoden aikana myös muun muassa:

• opintomatkaan ja Baspcan -konferenssiin Skotlannissa 12.–17.4.2015

• osana osa RESILAND-hanketta (Participati-on, capacities and resilience of children on the move against trafficking and exploita-tion) Torinossa 3.-7.5. järjestettyyn kou-lutukseen, joka kokosi 25 ilman huoltajaa tulleiden lasten parissa eri tehtävissä työs-kenteleviä eri Euroopan maista

• saksalaisten lastenlääkäreiden ja radiologien järjestämään kansainväliseen symposiumiin Berliinissä 6.-7.6. liittyen turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ikätutkimuksiin ja iänmää-ritykseen (Best Practices for Young Refugees)

• YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n järjestä-mään seminaariin Childrens’ rights and the asylum procedure 20.–21.10. Kööpenhami-nassa ja Malmössä


Kehittäminen ja koordinointi

Lapsen oikeuksien sopimuksenviestintä Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi yhdessä lap-siasiavaltuutetun kanssa Lapsen oikeuksien kansal-lista viestintäverkostoa. Keskusliiton edustaja toimi viestintäverkoston puheenjohtajana. Verkosto vas-taa lapsen oikeuksien päivän viestintäyhteistyön käytännön toimenpiteistä, kuten media- ja verkko-viestinnästä.

Vuonna 2015 lapsen oikeuksien teemana oli lapsiperheiden köyhyys. Lapsen oikeuksien viikkoa 16.–22.11. ja Lapsen oikeuksien päivää 20.11. vie-tettiin ympäri Suomen lukuisien tapahtumien myö-tä.

Lastensuojelun Keskusliitto tuotti yhdessä vies-tintäverkoston kanssa lapsenoikeudet.fi -sivuston, joka kokoaa lapsen oikeuksiin liittyvää tietoa sekä esittelee vuosittain vaihtuvaa lapsen oikeuksien teemaa. Sivuston yhteyteen toteutettiin sähköinen vetoomus, jonka tarkoituksena oli muistuttaa päät-täjiä siitä, että lapsiperheiden köyhyyteen Suomes-sa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Sähköisen vetoomuksen ja lapsenoikeudet.fi -si-vuston markkinointia varten lasten ja nuorten elo-kuvakoulun harrastajat suunnittelivat ja toteuttivat videospotteja lapsiköyhyydestä. Videospotteja esi-tettiin sosiaalisessa mediassa sekä Lapsen oikeuk-sien viikolla myös Yle TV1 -kanavalla.

Keskusliitto kokosi yhdessä viestintäverkoston toimijoiden kanssa myös Lapsiperheköyhyyden torjuntapakkauksen eli päättäjille suunnatun in-fopaketin lapsiperheiden köyhyydestä Suomessa. Infopaketti jaettiin kansanedustajille sekä kuntien lapsi- ja perheasioista vastaaville henkilöille.

Viestintäverkoston kirjoittajaryhmä huolehti syk-syn 2015 aikana lapsen oikeuksien päivän teemaan liittyvästä mielipide- ja asiantuntijakirjoituskoko-naisuudesta. Kirjoitusten aiheet olivat: Perustulosta apua lapsiperheköyhyyteen, Lasten koulutuspolut eriarvoistuvat, Harrastusmahdollisuudet turvattava kaikille lapsille ja Kuka kuulee köyhää lasta? Kirjoi-tuksia julkaistiin laajasti sekä pääkaupunkiseudun että maakuntien verkko- ja printtilehdissä.

Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoiseen raporttiin liittyvän prosessin uudistaminen on käynnistetty vuonna 2014 arvioimalla aiempia pro-sesseja sekä selkiyttämällä rakenteita niiden kes-keisten asioiden löytämiseen, joita tulee arvioida liittyen lapsen oikeuksien toteutumiseen. Tätä työ-

tä tehtiin myös vuonna 2015 ja sitä jatketaan edel-leen hyödyntämällä sitä tietotaitoa, jota on kerty-nyt jäsenyhteisöille ja myös eri alojen järjestöille.

Emma & Elias -ohjelmaRAY:n rahoittaman Emma & Elias -ohjelman (2012–2017) päämääränä on edistää lasten ja hei-dän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvoin-tia. Ohjelman avulla halutaan löytää, vahvistaa ja monipuolistaa yleishyödyllisille järjestöille soveltu-via toimintatapoja lasten ja perheiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmas-sa keskitytään yläkouluikäisten (15 vuotta) ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantami-seen.

Vuonna 2015 ohjelmassa oli 32 hanketta ja toi-mintoa eli ohjelmassa aloitti 3 uutta hanketta. Uusille hankkeille järjestettiin aloitustapaamiset ja jo mukana oleville kehittämistapaamiset. Lisäksi hankkeita ja toimintoja tavattiin tarpeen mukaan. Hankeverkostolle järjestettiin 4 yhteistä tapaamis-ta Viron lasten suojeluun tutustumisen ja Oulun ja Lahden koulutuspäivien sekä arviointipäivien yhteydessä. Tapaamisten teemoina olivat mm. työ-hyvinvointi, ohjelman arviointi ja sosiaalihuolto-lain muutokset. Eri puolella Suomea järjestettiin 7 alueel lista verkostotapaamista.

Hankkeiden arviointia tuettiin konsultoinnilla ja koulutuksella. Verkkopohjaisilla kyselyillä kerättiin tietoa mukana olleiden kokemuksista. Hankkeiden yhteistyönä toteutettiin vapaaehtoisille suunnattu kysely, jonka tuloksia käsiteltiin Lastensuojelun ke-säpäivillä. Ohjelman tuottamista tuloksista käytiin kertomassa eri tilaisuuksissa.

Emma & Elias -ohjelma hankkeineen osallistui useisiin sosiaali-, terveys- ja koulutusalan tapah-tumiin (mm. Educa, Lapsi-messut, TerveSos 2015, Kuntamarkkinat ja Valtakunnalliset neuvolapäivät). Keskeisinä sisäisen ja ulkoisen viestinnän kanavina toimivat Emmaelias.fi -verkkosivut, hyväkiertoon.fi -sivusto, Facebook, Twitter ja uutiskirje. Järjestö-jen asiantuntemusta ammattilaisille koottiin neu-volainfo.fi- ja kouluasiaa.fi -palveluihin. Järjestöjä myös tuettiin hankeviestinnässä. Ohjelma osallistui kesällä SuomiAreenaan yhdessä Itlan kanssa Helmi – yksi äiti muiden joukossa -esityksellä. Ohjelman vaikuttamistyöryhmä toteutti lisäksi eduskuntavaa-leihin Lasten ja perheiden vaalikoneen, vaalivide-oita sekä Lapsiperheköyhyyden torjuntapakkauksen


Lapsen oikeuksien -viikolle osana LOS-verkoston toimintaa.

Ohjelmaan valittavien toimintojen ja hankkeiden avustuspäätösten valmistelusta sekä avustusten käyttöön, maksatukseen, valvontaan ja seurantaan liittyvistä asioista vastaa RAY:n avustusosasto. Oh-jelman toiminnallisesta koordinaatiosta vastaa Las-tensuojelun Keskusliitto. Koordinaation tavoitteena on tukea Emma & Elias -ohjelman tavoitteiden mukaista järjestöjen kehittämistyötä.

Lastensuojelu ja sosiaalinen media Lastensuojelun Keskusliitto on vuoden 2015 aika-na jatkanut lastensuojelun ja sosiaalisen median väliseen suhteeseen paikantuvaa kehittämistyötä. Keskusliitto järjesti syksyllä 2015 asiantuntijata-paamisen liittyen lapsen yksityisyyden suojaan di-gitaalisessa mediassa. Lasten suojelun kesäpäivillä Oulussa 10.6. järjestetyssä alaseminaarissa Sosiaali-nen media ja lastensuojelu tarkasteltiin sosiaalisen median mahdollisuuksia sosiaalityössä sekä lapsen yksityisyyden suojaa verkossa.

Keskusliitto toteutti selvityksen lapsen yksityisyy-den suojaan liittyvästä oikeudellisesta sääntelystä ja yksityisyyden suojan toteutumisesta. Siinä tar-kastellaan säännöksiä, jotka koskevat yksityiselä-män suojan alueeseen liittyvien arkaluonteisten tietojen käsittelyä, julkisuutta ja salassapitoa sekä toisaalta sananvapauden käyttöä ja rajoja sekä journalismin itsesäätelyä. Selvityksessä on käsitel-ty myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöjä sekä luo-tu katsaus Ruotsin ja Norjan aihetta koskevaan sääntelyyn. Selvityksessä arvioidaan, miten esille nousseisiin oikeudellisiin kysymyksiin ja haasteisiin voitaisiin vaikuttaa ja esitetään suosituksia lasten yksityisyyden huomioon ottamiseksi ja varmenta-miseksi verkossa. Lapsen yksityisyyden suoja digi-taalisessa mediassa julkaistaan maaliskuussa 2016 Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisuna.

Keskusliitto toteutti lisäksi verkkokyselyn 13–17-vuotiaiden lasten ja nuorten näkemyksis-tä yksityisyyden suojasta sosiaalisessa mediassa. Kyselyssä kartoitettiin nuorten omaa toimintaa sosiaalisessa mediassa sekä heidän näkemyksiään kuvien ja tietojen jakamisesta verkkoympäristössä. Kyselyn tulokset ovat vaikuttaneet Lapsen yksityi-syyden suoja digitaalisessa mediassa -julkaisussa esitettyihin suosituksiin ja niistä on laadittu erilli-nen raportti Lasten ja nuorten yksityisyyden suoja sosiaalisessa mediassa, joka julkaistaan myös maa-liskuussa 2016.Myös lastensuojelun työntekijöiden sosiaalisen median ammatillista käyttöä selvitettiin erillisellä

kyselyllä. Kyselyn perusteella tuotetaan lastensuo-jelun työntekijöille opas sosiaalisen median amma-tilliseen käyttöön liittyen vuonna 2016.

Muuta kehittämistä ja koordinointia Lastensuojelun Keskusliitto on osallistunut vuonna 2015 lisäksi:

• Lastensuojelun menneisyys -selvityksen ohjausryhmään (STM)

• Lähemmäs-hankkeen ohjausryhmään (Pesä-puu ry)

• Lastensuojelun pienet kehittäjät -ideointi-ryhmän työhön (Pesäpuu ry)

• Sateenkaariperheiden lasten hyvinvointi-kartoitus 2014–2016 –hankkeen ohjausryh-mään (Sateenkaariperheet ry)

• RESME-hankkeen ohjausryhmään (Turun ammattikorkeakoulu)

• Euroopan pakolaisrahaston rahoittaman HALATEN II - Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -hankkeen ohjausryh-mään (Turun ammattikorkeakoulu)

• Euroopan pakolaisrahaston rahoittaman Vailla huoltajaa Suomessa olevien turva-paikanhakija- ja pakolaislasten edustajien koulutus -projektin jatkohankkeen ohjaus-ryhmään (Helsingin ja Turun yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset Palmenia ja Brahea)

• Paperittomat -hankkeen ohjausryhmään (Pakolaisneuvonta ry)

• Euroopan pakolaisrahaston rahoittaman Kitu lapset ja nuoret -hankkeen ohjaus-ryhmään. Hanke kehitti kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikan hakijalasten ja -nuorten mielenterveyspalveluja ja palveluohjausta (Helsingin Diakonissalaitos, Kidutettujen kuntoutuskeskus)

• Lastensuojelun vaikuttavuusmittarin kehit-tämiseen (Kuntaliitto)

• Lastensuojelun käsikirjan toimitusneuvos-toon (THL)

• Lastensuojelun käsikirjan lakityöryhmän työskentelyyn (THL)

• Lapsioikeusjuristit ry:n toimintaan• Lapsiasiavaltuutetun toimiston lastensuoje-

lun työryhmään• Euroopan neuvoston lasten oikeuksien

ohjelmaan ja suosituksiin liittyvään yhteis-työhön STM:n, lapsiasiavaltuutetun, MLL:n ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Asian tiimoilta järjestettiin keskustelutilaisuus LSKL:ssä.

Lastensuojelun neuvottelukunta

Lastensuojelun neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa. Kevään toinen kokous oli kaikkien neu-vottelukuntien yhteinen. Jälkihuolto-oppaan uu-distamista varten perustettu työryhmä työskenteli kevätkauden. Neuvottelukunta valmisteli syksyllä Lastensuojelun Keskusliiton kannanoton sijaishuol-lon tehtävän selkiyttämisestä ja toimintaedellytys-ten turvaamisesta, mikä annettiin yhdistyksen syys-kokouksen yhteydessä sosiaali- ja terveysministeri Mäntylälle.

Kokousten aiheina olivat syntymäperheiden ja läheisverkoston kanssa työskentely sijaishuollon aikana nuorten näkökulmasta (Keskusliiton sel-vitysraportti), nuorisopsykiatrian ja lastensuoje-lun yhteistyö, perhehoitolain uudistus, kiinnipito lastenkodissa, lähialueyhteistyö, ilman huoltajaa maahan tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta-asiat ja -oh-jelma.

Ehkäisevän työn neuvottelukunta

Ehkäisevän työn neuvottelukunta kokoontui vuon-na 2015 kolme kertaa. Kevään kokous oli kaikkien neuvottelukuntien yhteinen miniseminaari, jonka ohjelma rakentui kolmen ajankohtaisen teeman ympärille. Ensimmäinen alustus käsitteli Triple P (Positive Parenting Programme) -ohjelmaa, joka on tunnettu kansainvälinen vanhemmuuden tuen malli. Muina aiheina olivat sosiaalihuoltolain toi-meenpano, sen nykytila ja toimeenpanon tuen ky-symykset sekä lasten ja nuorten mielipiteet halli-tuksen rahankäytöstä (Lastensuojelun Keskusliiton toteuttama selvitys).

Neuvottelukunnan omien kokousten aiheina oli-vat sosiaalihuoltolain toimeenpanon ajankohtaiset kysymykset ehkäisevän ja varhaisen tuen näkökul-masta, kansalaisyhteiskunnan roolit ja toiminta-mahdollisuudet, lähialueyhteistyö varhaisen tuen näkökulmasta, alaikäisten ilman huoltajaa tullei-den turvapaikanhakijoiden tilanne Suomessa, maa-hanmuuttajataustaisen vammaisen lapsen ja hänen perheensä kotoutuminen palveluiden järjestämisen näkökulmasta sekä perheiden moninaisuuden huo-mioiminen perhepoliittisessa päätöksenteossa ja palveluissa.

Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunta

Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa. Kevään toinen kokous oli neuvottelukuntien yhteinen.

Kokousten aiheina olivat lastensuojelun palvelu-rakenteiden kehittäminen ja uudistaminen, lapsi-perheiden hyvinvoinnin tukeminen, lastensuojelun tutkimus- ja kehittämisstrategia sekä ilman huol-tajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden tilanne.

OMEP

Suomen OMEP-toimikunta (Organisation Mondiale pour l’Education Prèscolaire) kokoontui viisi ker-taa. Keskeisinä teemoina kokouksissa oli syksyn se-minaarin suunnittelu ja toteutus sekä laadukkaan varhaiskasvatuksen linjausten valmistelu. Lisäksi vä-litettiin tietoa OMEPin kuulumisista kansainvälisillä tasolla, painottaen YK:n kestävän kehityksen ta-voitteita varhaiskasvatuksen osalta. Lisäksi levitet-tiin toimikuntaa laajemmin tietoutta toiminnasta varhaiskasvatuskentälle. Toimintavuonna Suomen OMEP -toimikuntaa vahvistettiin uusilla jäsenillä. Mukaan tulivat Suomen Kuntaliiton, Tampereen yliopiston sekä Förbundet Hem och skolan edus-tajat.

Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa

Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa -teema sai vuonna 2015 jatkoa, kun Lastensuoje-lun Keskusliitto järjesti toisen pyöreän pöydän kes-kustelutilaisuuden aiheesta Missä kulkee raja lap-sen asioiden raportoimiselle verkossa?

Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa medias-sa -julkaisua työstettiin vuonna 2015 ja aloitettiin aiheeseen liittyvän seminaarin suunnittelu yhteis-työkumppaneiden kanssa. Vuoden 2015 lopulla tehtiin myös kysely lapsille ja nuorille lapsen yk-sityisyyden suojaan sosiaalisessa mediassa liittyen. Kyselyn tulokset julkaistiin seminaarin ja Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa -julkai-sun yhteydessä maaliskuussa 2016.

Ilo kasvaa liikkuen

Osallistuttiin VALO:n Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma - ILO KASVAA LIIKKUEN

Verkostoiminen


-ohjelman ja projektiryhmien työskentelyyn. Tähän liittyen käynnistyi myös varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset -työryhmän työskentely. Työskentelyn myötä uudistetaan varhaiskasvatuk-sen liikunnan suositukset vuodelta 2005. Varsi-nainen työskentely kohdentuu kuitenkin vuodelle 2016.

Ensitieto-verkosto

Keskusliiton edustaja on mukana työryhmässä, jonka tavoitteena on vahvistaa perheelle lapsen odotusaikana ja syntymän jälkeen annettavan en-sitiedon laatua sairaaloiden hoitotyössä. Työryhmä suomensi Irlannissa laaditut, näyttöön perustuvat suositukset ensitiedon antamisesta vuonna 2014. Irlantilaisen ensitietosuosituksen suomennos jul-kistettiin helmikuussa 2015 HUS:n Lasten ja nuor-ten sairaalassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Työryhmä jatkoi yhteistyötä Lääkäriseura Duodeci-min kanssa asian tiimoilta vuoden 2015 aikana.

Järjestöjen ihmiskaupan vastainen verkosto (IKV)

Keskusliitto on mukana Rikosuhripäivystyksen koordinoimassa ihmiskaupan vastaisessa verkos-tossa. Sen tehtävä on saattaa yhteen kansalaisyh-teiskunnan toimijat ja tutkijat tiedon jakamista ja kokemusten vaihtoa sekä vaikuttamistyötä varten. Verkosto pyrkii vaikuttamaan niihin rakenteisiin, joiden kautta ihmiskaupan vastaista toimintaa ja uhrien auttamista voidaan parantaa ja tehostaa. Verkosto vaihtaa säännöllisesti tietoja myös val-tionhallinnon kanssa kutsumalla ihmiskaupan vas-taisen toiminnan koordinaattorin kokouksiinsa.

Perus- ja ihmisoikeusjärjestöt -verkosto

Keskusliitto osallistui vapaamuotoiseen kansalais-järjestöverkostoon, joka pyrkii tuomaan esille ih-misoikeusongelmia Suomessa sekä vaikuttamaan ihmisoikeuspolitiikan linjauksiin. Sen keskeinen tavoite vuosina 2015 ja 2016 on vaikuttaa valmis-teilla olevaan valtioneuvoston toiseen perus- ja ih-misoikeustoimintaohjelmaan.

ITLA

Lastensuojelun Keskusliitto on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ITLAn (Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston) perustajajäsen. Kes-kusliitto nimeää ITLAn hallitukseen kolme jäsentä ja heille varajäsenet. Vuosina 2013–2017 säätiö oh-

jaa varat tutkimus- ja vaikuttamisohjelmaan, joka kulkee nimellä Lapset, nuoret ja perheet satavuo-tiaassa Suomessa. Keskusliitto tukee ohjelmaa ja sen vuoteen 2017 tähtäävää toimintaa.

Ohjelman lähtökohtana on kääntää tulevai-suuden lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikka lasten tasavertaisia elinolosuhteita tukevaksi. Lisäksi ta-voitteena on tukea lasten, nuorten ja heidän lä-hiyhteisöjensä välistä yhteisöllisyyttä ja vahvistaa nuorten myönteistä kokemusta Suomesta ja suo-malaisuudesta kaikissa Suomen yläkoulussa juhla-vuonna 2017.

Vuonna 2015 keskusliitto teki yhteistyötä ITLAn kanssa ensisijaisesti Kasvun tuki – varhaisen tuen tietolähde -hankkeessa, jossa arvioidaan tutkitusti tehokkaita interventioita lasten ja nuorten mielen-terveyden edistämisen tueksi (ml. vanhemmuuden tuki) ja kootaan niitä yhteen. Vuoden aikana pi-lotoitiin asteikkoa vaikuttavuuden määrittämiseksi ja arvioitiin sen toimivuutta yhdessä monitieteelli-sen tiimin kanssa. Asteikon kehittämistä jatketaan vuonna 2016. Hanke on keskeinen osa vuoteen 2017 tähtäävää vaikuttamistyötä, jolla tuetaan kuntia lapsiystävälliseen toimintaan.

ITLAn Sata laulua Suomesta ja suomalaisuudesta -hanke hyväksyttiin elokuussa 2015 mukaan val-takunnallisen Suomi 100 -projektin ohjelmistoon. Hankkeen tähtäimessä on tarjota vuonna 2017 kai-kille yläkouluille sadan laulun materiaali, jota voi hyödyntää opetuksessa ja juhlinnassa. Keskusliitto tekee ohjelman kanssa yhteistyötä mm. Emma & Elias -ohjelman puitteissa. Suunnitelmissa on yh-teisiä tilaisuuksia, joista keskeisin on Hämeenlinnan juhlaseminaari 20.11.2017.

Perhekeskustoiminta

Lastensuojelun keskusliitto osallistui THL:n koordi-noimiin Lasten Kaste perhekeskus -oppimisverkos-toon sekä perhekeskustoiminnan järjestöverkos-toon. Keskusliitto lähti mukaan THL:n aloittamaan perhekeskusjulkaisun toteutukseen, jonka kirjoitus-prosessi käynnistyy vuoden 2016 puolella.

Lisäksi Keskusliiton toimesta koottiin yhteen jär-jestöjen ja seurakuntien toimijoita pohtimaan ja kartoittamaan sitä osaamista ja toimintoja, joita järjestöt ja seurakunnat voivat tuoda perhekeskus-toimintaan. Antia hyödynnettiin Keskusliiton vai-kuttamistyössä.

Yhdessä lapsen parhaaksi – järjestöt ja seurakun-nat perhekeskustoimintaa kehittämässä - seminaari järjestettiin 8.10. yhteistyössä Emma & Elias -oh-jelman kanssa. Osallistujia oli 74.



Muuta verkostoimista

Keskusliiton edustajat ovat olleet vuonna 2015 mukana lisäksi muun muassa:

• Kansalaisjärjestöjen edustajista koostuvassa Osallisuuden vahvistajat -verkostossa, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa muun muassa koulutusten avulla

• Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskuksen Lap-set innovaattoreina -hankkeen ohjausryh-mässä

• Suunnittelemassa ja järjestämässä yhdessä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin kanssa las-tensuojelun kokemusasiantuntijoiden Valoa näkyvissä II -foorumia, joka pidettiin Helsin-gissä Säätytalolla syksyllä 2015

• Lastensuojelun kokemusasiantuntijoista ja kehittämisryhmistä koostuvassa Voima vai-kuttaa! –verkostossa

• Kokoamassa Ilmastonmuutoksen vaikutukset lapsiin -verkostoa, jossa on edustajia paitsi lapsi- ja perhejärjestöistä myös laajemmin ilmastonmuutoksen parissa työskentelevistä tahoista

• Kumppanina Seurakuntien Lapsityön Kes-kuksen Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy (PIKE)- hankkeessa

• Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen (Nor-dens Välfärdscenter) vetämän Nordens Barn – Fokus på barn i fosterhem -hankkeen tulosten esittelyssä ja tiedon levittämises-sä Suomessa (Perhekotien lapset Pohjolassa -hanke)


Viestintä

Lastensuojelun Keskusliitto kehitti viestintään-sä vuonna 2015 aktiivisesti. Uusien verkkosivujen julkaiseminen loppuvuodesta paransi viestinnän ajantasaisuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä saavu-tettavuutta eri päätelaitteilla. Verkkosivut keräsivät joulukuussa 2015 yhteensä 5 158 käyntiä, mikä on noin 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuon-na samaan aikaan. Keskusliiton henkilöstö osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa blo-gaamalla ahkerasti: verkkosivuilla julkaistiin vuon-na 2015 yhteensä 43 blogikirjoitusta.

Keskusliitolla on vahva asema uskottavana yhteis-kunnallisena keskustelijana lastensuojeluasioissa ja sen puheenvuorot saavat yleensä hyvin julkisuut-ta. Median murros ja sosiaalisen median tuomat haasteet ovat kuitenkin asettaneet viestinnälle uu-sia haasteita. Viestinnän käytäntöjä täsmennettiin vuonna 2015 laatimalla mediaviestinnän linjauk-set. Viestinnän suunnittelun kehittämistä jatketaan vuonna 2016.

Keskusliitto julkaisi toimintavuoden aikana 17 lehdistötiedotetta ja järjesti useita tiedotustilai-suuksia. Keskusliitto esiintyi printtimediassa me-diaseurannan perusteella nimeltä mainittuna 152 kertaa ja televisiouutisissa kuudesti. Keskusliitto esiintyi mediassa enimmäkseen neutraalin asian-tuntijan roolissa, useimmiten jaetussa pääroolissa sosiaalialan ammattilaisen tai lasten tai perheiden edustajan kanssa.

Keskusliiton someaktiivisuus ja seuraajien määrä kasvoivat edelleen. Twitterissä seuraajia oli vuoden lopussa vajaat 4000, eli määrä oli lähes tuplaan-tunut edellisvuoteen nähden. Facebook-tykkääjien määrä kasvoi vuodessa tuhannella – 2500 tykkää-jästä noin 3500 tykkääjään. Keskusliiton tviiteistä ja postauksista tykättiin ja niitä jaettiin: erityisiä piikkejä nostivat sijaishuollon päivät syyskuussa, lasten suojelun kesäpäivät kesäkuussa sekä tou-kokuussa keskusliiton kannanotto, jonka mukaan hallitusohjelmasta tulisi tehdä lapsivaikutusten ar-viointi.

Keskusliiton asettama tiedotustoimikunta jatkoi toimintaansa ja aloitti työn sosiaalisen median pa-rissa. Vuonna 2016 työtä jatketaan toteuttamalla sosiaalisen median opas sosiaalityöntekijöille.

Keskusliiton toteuttama Lastensuojelu.info -verkkosivusto nostettiin työ- ja elinkeinoministeri-ön Kotouttaminen.fi -palvelussa esille hyvänä käy-täntönä varhaisen tuen palveluista. Sivusto päivite-tään sisällöllisesti ja teknisesti vuoden 2016 aikana.

Kirjasto ja tietopalvelu

Kirjaston ja tietopalvelun päättyneen vuoden toi-minta sitoutuu pitkälti keskusliiton vaikuttamis- ja kehittämistyöhön. Vuotta 2015 rytmittivät erityi-sesti eduskuntavaalit, verkkosivu-uudistus, uuden tapahtumailmoittautumisjärjestelmän käyttöönot-to ja kirjastotilan uudistus.

Eduskuntavaalien alla tietoasiantuntijat osallis-tuivat keskusliiton vaikuttamistyöhön keräämällä taustamateriaalia vaaliohjelmaa varten sekä suun-nittelemalla infograafeja puolueille jaettavaan tie-topakettiin. Infograafeja jaettiin myös Twitterissä ennen vaaleja. Tietoasiantuntijat vastasivat uuden tapahtumailmoittautumispalvelun käyttöönotosta sekä keskusliiton uusien verkkosivujen hankinnasta ja teknisestä suunnittelusta.

Kirjastotila sai kasvojenkohotuksen syksyn 2015 aikana. Sisääntulokerroksen remontin tuloksena syntynyt uusi kirjastotila antaa mahdollisuuden tuoda kokoelmaa paremmin esille talossa vieraile-ville.

Tietoasiantuntijat ovat verkostoituneet kirjas-toammatillisissa piireissä, erityisesti muiden eri-koiskirjastojen ja yhteiskunnallisen tiedon kirjasto-jen suuntaan. Verkostotyöllä pyritään seuraamaan kirjastosektorin ja tietoyhteiskunnan kehittymistä sekä parantamaan keskusliiton näkyvyyttä kirjasto-sektorilla.

Uutiskirjeissä ja jäsentiedotteissa siirryttiin uu-teen järjestelmään. Keskusliitto julkaisee kolmea uutiskirjettä: Postia kentältä (1 974 tilaajaa vuoden 2015 lopussa), Kirjaston ja tietopalvelun uutisia (1 162 tilaajaa) sekä Uutisia maailmalta (1 315 ti-laajaa). Uutiskirjeiden avaamisprosentti on noin 25 % ja noin kymmenen prosenttia avaa niihin si-sältyviä linkkejä.


Julkaisut

”Älkää säästäkö tyhmästi lastenne kustan-nuksella” – Lasten ja nuorten mielipiteitä hallituksen rahankäytöstä

Keskusliitto osallistui pohjoisirlantilaisen yliopiston lasten oikeuksien keskuksen tekemään kansainväli-seen kyselyyn lapsille ja nuorille hallituksen rahan-käytöstä. Vastauksista koottu raportti toimitettiin YK:n Lapsen oikeuksien komitealle ja ihmisoikeus-neuvostolle. Keskusliitto toteutti kyselyn suomeksi ja laati vastauksista oman kansallisen raporttinsa.

Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta? Selvitys sijaishuollon laadusta

Susanna Hoikkala ja Ville Lavikainen

Selvityksessä tutkittiin, miten laatu sijaishuollos-sa määritellään ja millaisena laadukas sijaishuolto näyttäytyy. Aineisto koostuu kuntien kilpailutus-materiaaleista sekä ammattilaisten ja laillisuusval-vojien näkemyksistä.

Syntymäperheiden ja läheisverkoston kanssa työskentely sijoituksen aikana

Jaana Kivistö ja Susanna Hoikkala

Selvityksessä kartoitettiin sijaishuollossa asuneiden nuorten näkökulmia sijoituksen aikaisesta työs-kentelystä syntymäperheiden ja läheisverkostojen kanssa. Selvitys on jatkoa vuonna 2013 julkaistulle selvitykselle Samalla puolella? – Näkökulmia per-heiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa.

Yksin Suomessa - edustajan tietopaketti

Taina Martiskainen ja Johanna Vaitomaa

Yksin Suomessa – edustajan tietopakettiin on ke-rätty perehdyttävää aineistoa ilman huoltajaa maa-hantulleen lapsen edustajalle. Tietopaketti on teh-ty sähköiseen muotoon ja se löytyy Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilta. Sisältöjä tuotettiin yh-teistyössä Palmenian edustajakoulutusprojektin kanssa.

Sosiaalibarometri 2015

SOSTE julkaisi huhtikuussa Sosiaalibarometri 2015 -raportin, joka toteutettiin osin yhteistyössä Las-tensuojelun Keskusliiton kanssa.

Perheiden kanssa tehtävä työ – huomioita tuloksellisten käytäntöjen arvioimisesta

Kaisu Muuronen

Selvityksessä tarkasteltiin ehkäisevän työn toimin-tamalleja ja menetelmiä tuloksellisuuden ja vaikut-tavuuden arvioinnin näkökulmasta. Tarkastelun kohteena oli kaikkiaan 50 ehkäisevän työn toimin-takäytäntöä.


Lapsen Maailma

Lapsen Maailma on keskusliiton kuukausittain jul-kaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta ja lastensuojelun kysymyksiä sekä taustoittaa keskusliiton ohjelmatyötä. Lehti on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskentele-ville sekä näistä asioista päättäville.

Levikki ja tulos

Lehden tulos oli hyvä, vaikka sen levikki laski 15,5 % ja oli 14 858 (LT 2015). Lapsen Maailma kuu-luu naisten erikoislehtien ryhmään, jonka levikki on edelleen jatkanut laskuaan. Loppuvuodesta aloitet-tiin 3 kuukauden tilausten markkinointi. Uusi il-moitusmyyntiyhtiö vauhditti ilmoitusten myyntiä peräti 211 %.

Vuoden 2015 kansiteemat olivat:

Liukkaasti liikkeelleApua ajoissaMinä määräänKeikkuen kevääseenKatsotaan kauemmas!Luvassa loma Seppä syntyessäänNasta naapuriYmpäristö, ystäväniHui, hirviöitä!Talvi tuloillaan

Verkkosivut

Osoitteessa www.lapsenmaailma.fi oli vuoden lop-puun mennessä vieraillut 111 645 kävijää, eli kes-kimäärin 305 kävijää vuorokaudessa. Huippumäärä oli 8 347 käyntiä vuorokauden aikana. Sivun katse-lukertoja kertyi 170 339, keskimäärin vierailu kesti 45 sekuntia. Lähes puolet vierailuista tehtiin mo-biililaitteella.

Facebook-päivityksien määrää nostettiin ja niitä tehtiin noin 10 viikossa. Vuoden loppuun men-nessä lehdellä oli Facebookissa 1 411 tykkääjää ja Twitterissä 932 seuraajaa. Lehti otti käyttöönsä myös Instagramin, johon seuraajia kertyi 215. Myös Facebook-mainontaa lisättiin.

Keskivertotykkääjä Facebookissa oli suomalai-nen 35–44-vuotias nainen. Liikenne verkkosivuil-le tapahtui useimmiten (48 %) sosiaalisen median palveluiden kautta, mistä peräti 97 % Facebookin kautta.

Uutta markkinointia

Lehti aloitti alkukeväästä yhteistyön Haaga-Helia ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja liike talou-den opiskelijoiden kanssa. Loppuraporteissa esitel-tiin uusia markkinointikeinoja (promootiot, mai-nonta liikennevälineissä sekä lehden jakelu esim. lastenlääkärikeskuksiin) sekä lukijatutkimus, joka tehtiin lehden tilaajille sähköpostitse. Sen mukaan jopa 84 % tilaajista antoi lehdelle kouluarvosanaksi 8–9. Mielenkiintoista tuloksissa oli, että lähes 36 % vastaajista tilasi lehden, koska sitä kustantaa Las-tensuojelun Keskusliitto, mikä päätettiinkin nostaa yhdeksi markkinoinnin kärjeksi.

Syksyllä lehti aloitti yhteistyön PuskaPromotionin kanssa. Se toteutti Aleksis Kiven päivän tempauk-sen Narinkka-torilla ja promotoi Lapsen Maailmaa Helsingin Kirjamessuilla sekä Kaapelin joulutapah-tumassa.

Tempauksilla pyrittiin tekemään lehteä ja kes-kusliittoa tunnetuksi, mutta niissä kerättiin myös yhteystietoja puhelinmarkkinointiin.

Syksyllä Lapsen Maailma osallistui Kultti ry:n julkaiseman Iso Numero -lehden toimittamiseen Moniulotteinen uskonto -jutulla. Samassa nume-rossa julkaistiin Lapsen Maailman ilmoitus.

Avustajat

Lapsen Maailman avustajakunta kokoontui runsas-lukuisena Villa Rivieraan 11.6., jolloin se pääsi myös tapaamaan uutta päätoimittajaa. Lehden avustajia osallistui myös 29.–30.9. järjestetyille Sijaishuol-lonpäiville Lahdessa.


Henkilökunta

Vuonna 2015 keskusliiton palveluksessa oli keski-määrin 27 henkilöä, kun edellisvuonna oli 26 henki-löä. Yhteensä kolme henkilöä siirtyi eläkkeelle vuo-den aikana. Kaksi henkilöä aloitti perhevapaan ja kaksi henkilöä vaihtoi työnantajaa. Kaikkien edellä mainittujen tilalle rekrytoitiin uudet henkilöt, joten vuoden aikana kertyi päällekkäisiä työsuhteita noin 10 kuukauden ajalta. Erillisillä päätöksillä pyritään säännöllisesti työllistämään harjoittelijoita. Vuonna 2015 aloitti yksi henkilö oman harjoittelujaksonsa.

Henkilöstön vaihtuvuus on perinteisesti ollut vä-häistä, joka on mahdollistanut pitkäjänteisen hen-kilöstön suunnittelun. Keskusliitto haluaa panostaa henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen, koska oppimishaluinen ja motivoitunut henkilöstö on etu työnantajalle. Erilaisia koulutustapahtumia on järjestetty isommille ryhmille ja käytetty myös val-miiksi räätälöityjä kursseja. Henkilökohtaiseen kou-luttautumiseen on panostettu tapauskohtaisesti.

ToimintatavatSystemaattista toiminnan arviointia toiminnan-aloittain yhdessä henkilöstön kanssa on jatkettu. Toiminnalle asetettuja tavoitteita ja yhteyttä stra-tegiaan arvioidaan säännöllisesti. Kuukausittaista vaikuttamistyön seurantaa on jatkettu, ja tällä py-ritään tukemaan vaikuttamistyön arviointia.

Yhdessä koko henkilöstön kanssa on aloitettu ke-hitystyö, jolla pyritään parantamaan tiedon kulkua, selkeyttämään toimintoja ja vastuita sekä lisää-mään yhdessä tekemistä.

Työterveys ja työhyvinvointiLastensuojelun Keskusliitto panostaa henkilöstön työhyvinvointiin monin tavoin. Työterveys huol-to on järjestetty Eiran Sairaalan kanssa solmitulla työterveydenhuoltosopimuksella. Lakisääteisen eh-käisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan lisäksi työterveydenhuollon kattavuus on laajempi. Käy-tössämme on myös varhaisen tuen malli. Ergono-miset työolosuhteet tarkistetaan aina tarvittaessa sekä uusien henkilöiden aloittaessa.

Työterveyshuollon ja työnantajan tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ ja työympäristö, hy-vin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran eri vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen tapahtuu yhdessä työterveyshuol-lon ja työnantajan kanssa. Osana työkyvyn ylläpitoa

on aloitettu toimenpiteet työpöytien vaihtamiseksi sähköpöydiksi. Osa pöydistä on jo korvattu uusilla ja loput korvataan vuoden 2016 puolella.

Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on keskuslii-tossa perinteisesti ollut erittäin matala, eikä vuosi 2015 ollut poikkeus. Pitkien sairauspoissaolopäi-vien kokonaismäärä kasvoi johtuen kahdesta sai-rastapauksesta.

Keskusliitossa on myös päätetty aloittaa toimen-piteiden kartoitus, joiden tarkoituksena on työn ja muun ajan yhteensovittaminen paremmin kunkin henkilön sen hetkiseen tilanteeseen. Varsinainen työ tehdään vuoden 2016 puolella.

Vuonna 2015 aloitettiin systemaattinen työhy-vinvoinnin kartoitus yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Keväällä toteutettiin kysely koko henkilö-kunnalle ja saatujen tulosten perusteella on aloi-tettu toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi ja ke-hittämiseksi. Kysely on tarkoitus toteuttaa jatkossa kolmen vuoden välein.

TyösuojeluLastensuojelun Keskusliitolle on valittu työsuojelu-toimikunta. Siihen kuuluu työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö ja työntekijöiden edustajina työsuojeluvaltuutettu sekä kaksi työsuojelutoimi-kunnan jäsentä. Toimikunnan kokouksia pidetään noin kolmen kuukauden välein.

Työsuojelun organisoinnin päälinjat on kirjattu työsuojelun toimintasuunnitelmaan, jossa työ-suojelun tavoitteena on taata turvalliset ja ter-veelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä.

Työsuojelun konkreettisina tehtävinä on muun muassa ylläpitää pelastussuunnitelmaa, huolehtia tarpeellisesta määrästä ensiapukoulutettuja ja olla mukana toteuttamassa työhyvinvointi- ja riskikar-toituskyselyjä. Toimikunnan rooli yhteisöllisyyden lisääjänä myös työajan ulkopuolella on korostunut viime aikoina.

Keskusliiton toimistoLastensuojelun Keskusliiton toimisto sijaitsee Hel-singin Eirassa vanhassa kivitalossa. On linjattu, että kiinteistön systemaattinen kunnossapito vuosittain on pitkällä aikavälillä kokonaisedullisin ratkaisu. Vuonna 2015 uudistettiin 1.kerroksen toimistotilat ja kirjasto. Rakenteellisten muutosten lisäksi vaih-dettiin kalusteet molempiin tiloihin.

Hallinto

Kotimaiset jäsenyydetAikakauslehtien Liitto Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA Kulttuuri- ja mielipidelehtien liitto Kultti Lasten Päivän Säätiö Raha-automaattiyhdistys RAYSosiaalialan työnantajat ry Suomen YK-liitto SOSTE ry

Kansainväliset jäsenyydetChildren at Risk in the Baltic Sea RegionEUROCHILD AISBL – Promoting the welfare and rights of children and young people FICE – Fédération Internationale des Commu-nautés Educatives (International Federation of Educative Communities) IFCO – International Foster Care Organisation IFCW – International Forum for Child Welfare OMEP – Organisation Mondiale pour l’Education Préscolaire (World Organisation for Early Child-hood Education)SCEP – Separated Children in Europe Programme

HenkilökuntaAndersson Maija, viestintäpäällikkö (30.11.2015 asti)Berg Tuire, johdon assistenttiDaavittila Tuuli, viestintäkoordinaattoriHaanpää Kati, tietoasiantuntija (20.5.–2.10.2015)Heinonen Hanna, ohjelmajohtaja (30.4.2015 asti), toiminnanjohtaja (1.5.2015 alkaen)Hipp Tiia, erityisasiantuntija (äitiysvapaa 2.7.2015 alkaen)Hoikkala Mikael, tietoasiantuntija (7.12.2015 al-kaen)Hoikkala Susanna, erityisasiantuntijaHyvärinen Sauli, erityisasiantuntija (7.12.2015 al-kaen)Jämsén Anu, toimituspäällikköJämsén Eliisa, asiantuntija (äitiys/hoitovapaalla)Järvinen Hanna-Mari, tiedottajaKemppainen Martti, erityisasiantuntija (30.12.2015 asti)Kettunen Janne, viestintäkoordinaattori Kononen Tiina, ohjelmakoordinaattoriKoskinen Petri, talous- ja hallintopäällikköKuokkanen Julia, erityisasiantuntija (2.1.2015 al-kaen)Laakkonen Eila, tietopalvelusihteeri (24.8.2015 asti)Lavikainen Ville, tietoasiantuntija (isyys/hoitovapaa 13.7.2015 alkaen)Lehmuskenttä Lauri, tietoasiantuntija (5.10.2015 alkaen)Liikonen Senja, ohjelmakoordinaattori (äitiys/hoi-tovapaalla)Lindholm Monica, toimistosihteeriLindqvist Marianne, erityisasiantuntija (12.1.–31.7.2015)Lindqvist Ulla, ohjelmapäällikköMartiskainen Taina, erityisasiantuntijaMuuronen Kaisu, erityisasiantuntijaPaju Petri, tutkijaPaumo Merja, toimistosihteeriPitkänen Miia, ohjelmajohtaja (20.4.2015 alkaen)Pollari Kirsi, erityisasiantuntijaPukkio Saana, erityisasiantuntija (3.8.2015 alkaen)Rautio Erkka, tietoasiantuntija Salo Arja, toimistoapulainenSariola Heikki, erityisasiantuntijaSauro Seppo, toiminnanjohtaja (30.4.2015 asti), vanhempi erityisasiantuntija (1.5.-31.8.2015)Teittinen Aila, toimistosihteeriValo Tuuli, koulutussuunnittelija (18.5.2015 al-kaen)


Jäsenyhteisöt

YhdistyksetADHD-liitto ryAdoptioperheet ryA-klinikkasäätiöAmmatillisten Perhekotien Liitto APKL ryAseman Lapset ryAuta Lasta ryBarnavårdsföreningen i Finland r.f.Barnhemsföreningen Sparvboet r.f.Ebeneser-säätiöEhkäisevä päihdetyö EHYT ryElatusvelvollisten liitto ryEnsi- ja turvakotien liitto ryErityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ryEtappi-ryhmä ryFilha ryFinlands Svenska Socialförbund rfFolkhälsans förbund rfFörbundet De Utvecklingsstördas Väl rf.Förbundet Hem och Skola i Finland r.f.Helsingin Diakonissalaitoksen säätiöHelsingin NMKY ryHelsinkiMissioInterpedia ryInvalidiliitto ryJukola ryKalliolan Kannatusyhdistys ryKansallinen Lastenliitto ryKehitysvammaisten Tukiliitto ryKehitysvammaliittoKirkkopalvelut ryKOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ryKotirauhasäätiöKoulutus Elämään -säätiöKuuloliitto ryKuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ryKuurojen Liitto ryLasten Kesä ryLeirikesä ryMannerheimin LastensuojeluliittoMusic Against Drugs ryNuorten Keskus ryNuorten Kotkien Keskusliitto ryNuorten Palvelu ryNuorten Tukikodit ryNuorten Ystävät ryOpetusalan Ammattijärjestö OAJ ryPaasikiven Nuorisokylän SäätiöParasta Lapsille ryParikanniemisäätiöPelastakaa Lapset ry

Perhehoitoliitto ryPerhekuntoutuskeskus LaustePesäpuu ryPlan Suomi SäätiöPTK - poikien ja tyttöjen keskusRinnekoti-SäätiöRomano Missio rySamfundet FolkhälsanSateenkaariperheet ry SOS-Lapsikylä rySosiaali, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA rySosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia rySosiaalijohto - Socialledning rySosiaalipedagogit Talentia ryStiftelsen Brita Maria Renlunds minneSuomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL rySuomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus rySuomen Icehearts rySuomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto rySuomen lasten ja nuorten säätiöSuomen Lasten Parlamentti yhdistys rySuomen Lastenhoitoalan Liitto rySuomen Lastenlääkäriyhdistys rySuomen Lastenpsykiatriayhdistys Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat Ry - Sulat rySuomen Monikkoperheet rySuomen NMKY:n Liitto rySuomen NOBAB - NOBAB i Finland rySuomen Pelastusarmeijan SäätiöSuomen Setlementtiliitto rySuomen UNICEF rySuomen Uusperheiden Liitto rySuomen Vanhempainliitto rySYLVA RyToivontupa ryTurun Lastenhuoltotyöntekijät ryTurun NMKY ryVammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöVarsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ryVesaisten KeskusliittoVäestöliitto ryWAU ryYhden Vanhemman Perheiden Liitto ryYhteiset Lapsemme ryYksityisten Perhekotien ja Lastensuojelulaitosten yhdistys LUJA ry


Kunnat ja kuntayhtymätEskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymäEspoon kaupunkiEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lappeenrannan kaupunkiHattulan kuntaHausjärven kuntaHelsingin kaupunkiHyvinkään kaupunkiHämeenlinnan kaupunkiImatran kaupunkiJanakkalan kuntaJuvan kuntaJyväskylän kaupunkiJärvenpään kaupunki

Kemin kaupunkiKeravan sosiaali- ja terveysvirastoKirkkonummen kuntaKotkan kaupunkiKouvolan kaupunkiKuopion kaupunkiLahden kaupunkiLempäälän kuntaMikkelin kaupunkiMäntyharjun kuntaNokian kaupunkiOulun kaupunkiParaisten kaupunki

Porin kaupunkiPorvoon kaupunkiPyhtään kuntaSeinäjoen kaupunkiTampereen kaupunkiTornion kaupunkiTurun kaupunkiVaasan kaupunkiVantaan kaupunkiVarsinais-Suomen LastensuojelukuntayhtymäYlä-Savon SOTE kuntayhtymä



Neuvottelukunnat

Ehkäisevän työn neuvottelukuntaPuheenjohtaja Väestöliitto ry, Kari Lankinen, kehitysjohtaja

JäsenetAdhd-liitto ry, Tuuli KorhonenA-klinikkasäätiö, Ari SaartoAmmatillisten Perhekotien Liitto APKL ry, Jaana MetsänenAuta Lasta ry, Kaisu PelkonenEnsi- ja turvakotien liitto, Mari ManninenErityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, Petra KohonenEspoon kaupunki, perheasioiden yksikkö, Marjatta KarhuvaaraEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Tarja NylundFolkhälsan, Pia Rosengård-AnderssonHelsingin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto, Hanna ViitalaHelsingin NMKY ry, Ari InkinenHämeenlinnan kaupunki, Eija LeppänenInterpedia ry, Anja OjuvaJanakkalan kunta, Terhi SoittilaJyväskylän kaupunki, lastensuojelu, Tarja AnttonenKansallinen Lastenliitto – Helsingin piirijärjestö ry, Jarmo KeloKehitysvammaliitto ry, Kaisa MartikainenKOTA – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, Elina HeikkiläKouvolan kaupunki, lastensuojelun avopalvelut, Päivi ÄärynenKuuloliitto ry, Karin TuomalaKuurojen Liitto ry, Helena TorboliNuorten Palvelu ry, Jaakko NuotioNuorten Ystävät ry, Riitta AlataloOpetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Kristiina ClevePerhekoti Ilonen, Päivi IlonenPerhekuntoutuskeskus Lauste, Maarit KoivistoPesäpuu ry, Jaana PynnönenPorin kaupungin perheneuvola, Terttu VälimäkiSOS-Lapsikylä ry, Sointu MöllerSuomen Lastenhoitoalan liitto SLaL ry, Anne SaikkoSuomen Lastenpsykiatriyhdistys ry, Jorma PihaSuomen Monikkoperheet ry, Ulla KumpulaSuomen UNICEF ry, Mirella HuttunenSuomen Vanhempainliitto ry, Tuija MetsoTampereen kaupunki, Titta Pelttari

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, ehkäisevä terveydenhuolto, Hannele KallioValvira, Marjut Frantsi-LankiaVammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Larissa Franz-KoivistoVantaan kaupunki, perhepalvelut, psykososiaaliset palvelut, Anna Cantell-ForsbomVarsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Oona YlönenVäestöliitto ry, Kari LankinenWAU ry, Rami Luomanpää

SihteeritErityisasiantuntija Kaisu Muuronen, Lastensuojelun KeskusliittoErityisasiantuntija Heikki Sariola, Lastensuojelun Keskusliitto

Lastensuojelun neuvottelukuntaPuheenjohtaja Suomen Uusperheiden liitto ry, Tina Mäkelä, johtaja

JäsenetAdhd-liitto ry, Minna LindeqvistA-klinikkasäätiö, Mika HallbergAmmatillisten Perhekotien Liitto APKL ry, Kari KokkoEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Marjaleena AarnioErityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, Anna LehtonenEspoon kaupunki, Leena WilénEtappi-Ryhmä ry / Nuorisokoti Nummela Oy, Aki PaavolaFinlands Svenska Socialförbund r.f., Anna Lena Karlsson-FinneHelsingin Diakonissalaitos, Jarmo KökköHelsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Sisko LounatvuoriHämeenlinnan kaupunki, sijaishuolto, Armi Väyrynen-HavilaJyväskylän kaupunki, Ritva SalpakoskiKalliolan Kannatusyhdistys ry, Kari OllilaKansallinen Lastenliitto ry, Karoliina KapanenKirkkonummen kunta, lastensuojelu, Carmela TannerKirkkopalvelut ry, Kehittämiskeskus Tyynelä, Mari Tuomainen


Kotkan kaupunki, Raija LappalainenKouvolan kaupunki, Ritva SeppäläLahden kaupunki, Kirsi KaskinenLapsiasiavaltuutetun toimisto, Tuomas KurttilaNuorten Ystävät ry, Kati LehtolaPelastakaa Lapset ry, Paula MarjomaaPerhehoitoliitto ry, Pirjo HakkarainenPesäpuu ry, Raili Bäck-KiianmaaPorin lastensuojelu, sijaishuolto, Teija AaltonenSeurakuntien Lapsityön Keskus, Tiina HaapsaloSOS-Lapsikylä ry, Anna-Liisa Koisti-AuerSTEKA ry, Terho HalonenSuomen Uusperheiden Liitto ry, Tina Elise MäkeläTampereen kaupunki, lapsiperheiden sosiaalipalve-lut, Hanna Harju-VirtanenTerveyden ja hyvinvoinnin laitos, Päivi KänkänenTerveyden ja hyvinvoinnin laitos, Matti SalminenTurun kaupunki, Eira VirolainenValvira, Eine HeikkinenVantaan kaupunki, Kati VillgrenVarsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry / Perhekuntoutuskeskus Lauste, Jussi KetonenVarsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä, Hannu HeinonenVäestöliitto ry, Tuija Rinkinen

SihteeritErityisasiantuntija Tiia Hipp, Lastensuojelun Keskusliitto (kevätkausi)Erityisasiantuntija Martti Kemppainen, Lastensuojelun Keskusliitto (kevätkausi)Erityisasiantuntija Julia Kuokkanen, Lastensuojelun Keskusliitto (syyskausi)Erityisasiantuntija Susanna Hoikkala, Lastensuojelun Keskusliitto (syyskausi)

Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukuntaPuheenjohtaja Barnavårdsföreningen i Finland r.f., Pia Sundell, toiminnanjohtaja

JäsenetAdhd-liitto ry, Nina Hovén-KorpelaA-klinikkasäätiö, Pirkko HakkarainenAmmatillisten Perhekotien Liitto APKL ry, Juhani SantalaAuta Lasta ry, Pertti KukkonenBarnavårdsföreningen i Finland r.f., Pia SundellEnsi- ja turvakotien liitto ry, Sari Laaksonen

Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, Vilhelmiina KemppainenEspoon kaupunki, Mari AhlströmEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Raija KojoEtelä-Suomen aluehallintovirasto, Marja-Leena StenroosHelsingin Diakonissalaitos, Tuija ÅstedtHelsingin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto, perhe- ja sosiaalipalvelut, lastensuojelu, Riitta VartioHämeenlinnan kaupunki, Jari PekuriImatran kaupunki, Kirsi LeinonenJyväskylän kaupunki, lastensuojelun palvelut, Anne SeppäläKehitysvammaisten Tukiliitto ry, Tanja LaatikainenKirkkonummen kunta, Birgitta NordmanKouvolan kaupunki, lastensuojelu, Sanna-Riitta JunnonenKTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, Paimio (Kehitysvammaliitto), Pirjo RinneLahden kaupunki, Eija KallioMikkelin kaupunki, seudullinen sosiaali- ja terve-ystoimi, Johanna Will-OravaNuorten Ystävät ry, Mikko OranenOpetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Nina LahtinenPelastakaa Lapset ry, Riitta HyytinenPerhehoitoliitto ry, Lisa SipiläPesäpuu ry, Pia LahtinenPorin kaupunki, Carita Koivula-PukkilaSOS-Lapsikylä ry, Jari KetolaSuomen UNICEF ry, Ira CustódioSylva ry, Anne Vähäkylä-AuloSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Alpo HeikkinenTampereen kaupunki, Minna KuuselaValvira, Hanna ToiviainenVarsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Miia HänninenVarsinais-Suomen Lastensuojelukuntayhtymä, Anne VuoristoVäestöliitto ry, Miila HalonenYhteiset Lapsemme ry, Tuula Kumpumäki

SihteeritOhjelmajohtaja Hanna Heinonen, Lastensuojelun Keskusliitto (kevätkausi)Erityisasiantuntija Susanna Hoikkala, Lastensuojelun Keskusliitto (kevätkausi)Ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, Lastensuojelun Keskusliitto (syyskausi)Erityisasiantuntija Saana Pukkio, Lastensuojelun Keskusliitto (syyskausi)


lastensuojelun keskusl i i tto Armfeltintie 1, 00150 Helsinkipuh. (09) 329 6011 [email protected] | www.lskl.fi

Documents

Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus 20154 Lastensuojelun Keskusliitto | Vuosikatsaus 2015 eduskuntavaaleihin ja vaalien jälkeen hallituksen politiikkaan. Keskusliitto on yhdessä