Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Yliopisto ja yhteiskunta
Leena MörttinenElinkeinoelämän keskusliitto EK15.8.2013
Yliopistojen menestys Suomen kohtalon kysymys
1. Meneillään merkittävä rakennemuutos globaalisti ja Suomessa• Robert Gordon (Northwestern University): Informaatio teknologian aiheuttama
tuottavuusshokki hiipuu uhkaavasti povaten huonoa maailmantalouden kasvulle• Tulevaisuuden tuotantopotentiaali kysymysmerkki globaalisti luonnonvarojen,
pääoman ja työvoiman riittävyyskysymysten tähden
2. Rakennemuutos vaatii asennemuutosta yhteiskunnan kaikilla tasoilla –myös koulutuksessa ja tutkimuksessa• Suomalaiset on kannustettava niin työntekijöinä, yrittäjinä kuin tutkijoina
tähtäämään huipulle – pienelle maalle kelpaa vain paras• Uudet osaamistarpeet oivallettava nopeasti – tarvitsemme dynaamisia holisteja
3. Yliopistoista kestävän kasvun dynaaminen kiihdytysalusta• Niukkojen resurssien riittävyys on ongelma vain jos yritykset lakkaavat
innovoimasta - yritysten ja yliopistojen yhteistyöhön panostettava• Tarvitsemme maailman huipputasoa olevaa perustutkimusta kaikissa Suomen
innovaatioyliopistoissa – yliopistojen välisen yhteistyön on tehostuttava
2
-16
-14
-12
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180
Julk
isen
talo
uden
tasa
pain
o, %
bkt
:sta
Julkinen velka, % bkt:sta
Julkisen sektorin tasapaino ja velka, % bkt:sta 2012
YhdysvallatIrlantiEspanjaKreikkaIso-Britannia
PortugaliRanskaTanska AlankomaatEU27Puola Itävalta Belgia ItaliaSuomi
SaksaRuotsi
Lähde: Euroopan komission talousennuste (11/2012)29.1.2013/ennu10/jka/EKI Talousgraafit
Globaalin talouden uudelleenjako, euroalueen velkakriisi ja ikääntyvä väestö haastavat käsitykset potentiaalisesta kasvupolusta
Uhka (myös globaalisti): ennustettu potentiaalinen kasvuvauhti ei riitä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Työttömyysaste*
*Kausitasoitettu
Suomi
USA
Japani
EU
Lähde: Eurostat10.6.2013/tyot4/jka/EKI Talousgraafit
Työttömyys kasvaa Suomessa – onko osaamisemme oikein kohdennettu?
Suomen talous on tiukasti sidottu EU:n talouskehitykseen
Euroalueen ja Euroopan vakaus määrittää myös Suomen menestyksen
7
• Poliittinen vakaus: Työpaikat ovat paras tae poliittiselle vakaudelle
• Rahoitusvakaus: EKP:n toimet olleet oikeasuuntaisia – lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa, jotta rakennemuutokset toteutetaan
Pankkiunioni on väline tulevaisuuden kriisien välttämiseen, ei tämän kriisin ratkaisuun
• Talouskasvu: Pitkällä aikavälillä talouskasvu on välttämätön ehto kaikkien muiden tavoitteiden saavuttamiselle – eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen nostettava päätavoitteeksi• Innovatiivisuus ja osaaminen Euroopan
menestyksen drivereiksi
Talouskasvu
Pankkien ja valtioiden
rahoitusvakaus
Poliittinen vakaus
Teollisuuden uusiutuminen
• Suomessa ja Euroopassa on herännyt huoli valmistavan teollisuuden häviämisestä – uusteollistuminen agendalla
• Finanssikriisi, Eurokriisi ja nollakasvu• Talouden rakennemuutos, työpaikkojen menetykset teollisuudessa • Ilmasto- ja energiapolitiikan törmääminen kasvupolitiikan kanssa• Suomi erittäin vientiriippuvainen ja maantieteellinen sijainti haasteellinen• Arvoketjut ovat muuttuneet globaaleiksi
• Vaikka Suomi on ”palveluyhteiskunta”, niin teollisen tuotannon merkitys palveluliiketoiminnalle, T&K:lle ja vientituloille on keskeinen
• Vaarana, että hiljalleen muutkin funktiot poistuvat kun valmistuskin poistuu• Uusia työllistäviä kasvualoja vaikea taikoa tilalle nopeasti• Vientitulot välttämättömiä tuontiriippuvaiselle Suomelle
Talouskriisi iskenyt erityisesti teollisuuteen
23,522,8 22,5
23,2 23,3
21,5
16,8 17,416,7
15,4
0
5
10
15
20
25
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012*
*=ennakkotieto
Lähde: Tilastokeskus
Teollisuustuotannon osuus Suomen bruttokansantuotteesta, % 2003-2012
(TOL 2008, C-pääluokka)• Teollisuuden osuus joidenkin maiden BKT:sta(2011):
• Saksa – 22,6%• Ruotsi – 16,8%• Viro – 17,3%• Italia – 16%• UK – 10,8%• EU27 – 15,5%
Komission tavoitteena 20% vuoteen 2020 mennessä
Taantumasta nousu on taittunut
Lähde: Tilastokeskus
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomessa2000-2012, 2010=100
60
70
80
90
100
110
120
130
140
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*
Koko teollisuus
Metsäteollisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Metalliteollisuus
Vaihtotase lähes historiallisesti miinuksella
Lähde: Tilastokeskus
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
-6000
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012*
Milj. € % BKT:sta
Suomen vaihtotase 2003-2012
-120
-100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
Ulkomaisten sijoitusten kanta, mrd euroa
1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Tilanne vuoden lopussa
Suomeen
Suomesta
Lähde: Suomen Pankki12.11.2012/raktal3/jka/EKI Talousgraafit
Suomalaiset sijoittavat enemmän ulkomaille kuin ulkomaalaiset Suomeen (ulkom. sijoitusten kanta, mrd euroa)
1.2.2013 JK
Huippu saavutettu, suunta alaspäin?
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Korkeakoulusektori M€Julkinen sektori M€
Yritykset M€
Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa, 1991-2012, M€
Miljardipanostukset tutkimukseen, kokeiluihin ja tulevaisuuden standardeihin, teknologioihin ja tuotteisiin toteutetaan EU:ssa lähivuosina
- Ollemmeko mukana vai ulkona ja mitä haluamme EU-koneistosta?
European Technology Platforms (ETP)Yli 30 alustaa - energia, ICT, biotalous, tuotanto ja prosessit, liikenne
Horisontti puiteohjelma 2014-2020
Eurooppalaisissa teollisuus- ja teknologiayhteisöissä määritellään strategiset tutkimusagendat
Teollisuus ja komissio sopivat yhdessä T&K –investoinneista PPP –periaatteiden
mukaisesti
Rakennerahasto-ohjelmat – Suomi
panostaa tutkimus- ja innovaatio-
toimintaan, pk-yritysten
kehittämiseen ja energiatehokkuuteen
n. miljardi € 2014-2020
Innovaatiokumppanuuksilla rakennetaan PPP –yhteistyötä ja muokataan innovaatioiden
kysyntää Koulutuksen, tutkimuksen
ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen ja
verkottaminen Euroopan sisällä
Yliopistot talouden rakennemuutoksessa (1)
• Puolustustaistelua julkisista T&K –panostuksista jatkettava, mutta tutkimuksen ja koulutuksen rahoituspohjaa joudutaan ennen pitkää laajentamaan
• Kilpailtu tutkimusrahoitus nousee tärkeämmäksi, ml. Horisontti2020, tilaustutkimus
• Opintojen lainapainotteisuus, lukukausimaksut, koulutusvienti
• Koko maan kattavan korkeakouluverkoston ylläpitäminen tullut entistä hankalammaksi
• Kehittäminen (mm. työnjako ja profilointi) vielä yliopistojen omissa käsissä
• Maailmanluokan kampuksia ei voida saada joka niemennotkoon • Tieteenrajat ja alueet (globaalisti) yhdistävä tutkimusyhteistyö
keskiöön
Yliopistot talouden rakennemuutoksessa (2)
• Korkeatasoinen riippumaton tiede lähtökohtana, mutta yliopistojen osaamista tarvitaan nyt talouden rakennemuutoksessa entistä kipeämmin
• Teollisuusyhteistyö jälleen kunniaan (ml. SHOKit)• Yliopistojen tehtävä myös haastaa yritykset monitieteiseen ajatteluun ja
kokeiluihin• Osaamista hyödynnettävä demonstraatioihin ja pilotointeihin. Tässä mm.
INKA-ohjelma ja Horisontti2020 antavat uusia mahdollisuuksia• Yrittäjyyden ja vakiintuneiden yritysten T&K:n tukeminen
innovaatioalustoilla• Tulevaisuuden voittajia on vaikea ennustaa
• Biotalous, cleantech, terveysteknologia, kaivosteollisuus ja –teknologiat, peliala... – mistä uusi kasvu syntyy?
• Tarjotaan mahdollisuudet uusien ideoiden synnylle ja kehittämiselle, mutta voittajien valikoituminen tapahtuu markkinoilla
• Uusien osaamiskombinaatioiden rakentaminen keskeistä , esim. ICT ja koneteollisuus