Resurssitehokkuuspolitiikalla kilpailukykyä suomalaisille yrityksille lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä CASE: TUOTTAJAVASTUU JA MUUT OHJAUSKEINOT

Rauma 27.2.2014 Anna Virolainen, ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Sisältö

1. EK

2. Resurssitehokkuus • Määritelmä• Driverit• Suomi nyt

3. Ohjauskeinot• Yleistä• Tuottajavastuu yleisesti

4. Tulevaisuus• Tulevat politiikat (EU ja Suomi)• Suositukset yrityksille

Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Virolainen Anna4

Ketä EK edustaa?

EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

27 jäsenliittoa

Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä

Yli 70 % Suomen bkt:stä

Yli 95 % maamme viennistä

Noin 950 000 työntekijää

Kun yritys liittyy oman toimialansa liittoon, se saa myös EK:n jäsenyyden

27.2.2014

Virolainen Anna5

Mitä EK tekee?

Huolehtii, että suomalaisilla yrityksillä on kilpailukykyinen toimintaympäristö.

Viestii virkamiehille ja päättäjille elinkeinoelämän tarpeista suoraan ja median välityksellä.

Vaikuttaa lainsäädäntöhankkeisiin antamalla lausuntoja ja jäsenenä asiantuntijaelimissä. Arvioi päätösten vaikutuksia yritystoimintaan.

Koordinoi työnantajien työmarkkinapolitiikkaa sekä neuvottelee kolmi- ja kaksikantaan kuuluvista työelämän hankkeista.

EK:lla on laaja kosketuspinta yrityksiin: näkemyksiä kerätään erilaisissa toimielimissä sekä kyselyillä ja selvityksillä.

EK:n tytäryhtiöt tarjoavat yrityksille koulutusta ja neuvontaa.

27.2.2014

EK:n organisaatioToimitusjohtaja

Jyri Häkämies

Johtaja Jussi Mustonen

JohtajaTellervo Kylä-Harakka-

Ruonala

Johtaja Lasse Laatunen

Johtaja Leena Mörttinen

Lainsäädäntö ja hallintoJohtaja Hannu Rautiainen

ViestintäViestintäjohtaja Leena Jaakkola

Pk-yrityksetPK-johtaja Pentti Mäkinen

EsikuntaJohtaja Kai Mykkänen

Johtava asiantuntija Eeva Korolainen

TyömarkkinatKilpailukyky ja kasvu

Infra ja ympäristö

Talous-politiikka

• Kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

• Innovaatio-ympäristö ja yritysten kasvu

• Brysselin toimisto

• Sosiaali-, työvoima- ja työsuojelu-politiikka

• Työlainsäädäntö ja työelämä

• Koulutus ja osaaminen

• Yritysturvallisuus

• Toimintapuitteet• Liiketoiminta ja

ympäristö

• Talouspolitiikka• Veropolitiikka• Tutkimukset ja

tiedustelut• Palkkatilastot

Virolainen Anna7

EK:ssa yhteensä 27 jäsenliittoa

Autoliikenteen Työnantajaliitto Elintarviketeollisuusliitto Energiateollisuus Finanssialan Keskusliitto Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Kaupan Liitto Kemianteollisuus Kiinteistöpalvelut Kulutustavararyhmä Kumiteollisuus Logistiikkayritysten Liitto Lääketeollisuus Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Metsäteollisuus Muoviteollisuus

Palvelualojen työnantajat PALTA Puusepänteollisuus Rakennusteollisuus RT Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RasilaSatamaoperaattorit Sivistystyönantajat Sosiaalialan Työnantajat Teknokemian Yhdistys Teknologiateollisuus Terveyspalvelualan Liitto Viestinnän Keskusliitto Yleinen Teollisuusliitto YTL

27.2.2014

Resurssitehokkuus

9

Vähemmästä enemmän, vähäisemmät elinkaariaikaiset ympäristövaikutukset

10.2.2014

10

Resurssitehokkuus

10.2.2014

Tuotanto

Kulutus

Jätteiden käsittely

Raaka-aine

Jakelu

Anna Virolainen11

Resurssitehokkuus (EK:n mielestä)

19.2.2014 Picture: Material and energy cycles . (EK)

• Elinkaariajattelu• Energia, materiaalien kulku

Anna Virolainen12

Resurssitehokkuuspolitiikka (Circular Economy)

19.2.2014 Picture: Material and energy cycles . (EK)

• Elinkaariajattelu• Energia, materiaalien kulku

Anna Virolainen13

Materiaalitehokkuus (kansallinen)

19.2.2014 Picture: Material and energy cycles . (EK)

• Elinkaariajattelu• Energia, materiaalien kulku

14

Resurssitehokkuus eri tasoilla

• Kansainvälinen taso• EU-taso• Kansallinen taso• Maakuntataso• Kuntataso• Yritystaso• Toimipaikkataso• Tuotetaso

10.2.2014

Eri teollisuuden aloilla tarvitaan erilaisia keinoja resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Resurssitehokkuus toimialatasolla

Kuva: Toimenpiteitä eri toimijoille resurssitehokkuuden kehittämiseksi (Ecorys).

Resurssitehokkuuden driverit

Kuva lainattu: Markku Wileniuksen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto) esityksestä, joka pidetty Teknologiateollisuus ry:n työpajassa 10.12. 2013

Virolainen Anna18

Minkälainen tulevaisuus sitten on?

• Jatkuuko kasvu?• Raaka-aineiden hinnan nousu (kysyntä,

saatavuus)• Ympäristöpolitiikan muuttuminen (mm. hinnoittelu)• Uutta tekniikkaa (nano, 3D-printtaus..)• Kuluttajien tarpeet muuttuvat?• Avoin demokratia

27.2.2014

Virolainen Anna1927.2.2014

Virolainen Anna20

Öljy- ja hyödykehintojen yhteys

27.2.2014

Kuva lainattu: Markku Wileniuksen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto) esityksestä, joka pidetty Teknologiateollisuus ry:n työpajassa 10.12. 2013

Suomi matkalla oikeaan suuntaan

Anna Virolainen22

Yhdyskuntajätteen kierrätys ja kompostointi Euroopassa 2011

28.11.2013

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Residual

Composting and Digestion

Recycling

Kuva: Yhdyskuntajätteen kierrätys ja kompostointi Euroopassa 2011 (consultation on the Review of the European Waste Management Targets. European Commission 2013)

23

Kaatopaikalle päätyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen %-osuus jäsenmaissa 2011

Kuva: Kaatopaikalle päätyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä tietyissä jäsenmaissa (Consultation on the Review of the European Waste Management Targets. European Commission 2013)

Anna Virolainen24

Teollisuuden ympäristönsuojelumenot vuosina 1992–2011

28.11.2013

Anna Virolainen25

Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestointien jakauma vuosina 1992–2011

28.11.2013

Kuva: Jätteiden käsittely (milj. tonnia) Suomessa vuonna 2011 (data saatavissa: Ympäristötilasto 2013, Tilastokeskus)

Jätteiden käsittely Suomessa 2011

Ohjauskeinot

EK:n ajatus: ”Jätteestä materiaalia”• Jätteiden tuottajat

– Ennakoitavissa oleva toimintaympäristö

– Ei merkittäviä rajoituksia toimintaan– Varottava kohtuutonta kustannusten

nousua– Varmistettava, ettei tule kohtuuttomia

investointivaatimuksia (esim. jätteen esikäsittely)

– T&K-tuet

• Jätehuollon toimijat– Ennakoitavissa oleva toimintaympäristö– Toimivat jätemarkkinat (esim. riittävät

materiaalivirrat, selvä vastuunjako)– Uusia liiketoimintamahdollisuuksia– Ei merkittäviä rajoituksia toimintaan– Riittävästi tilaa innovaatioille– T&K-tuet

• Teknologiayritykset– Ennakoitavissa oleva

toimintaympäristö– Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

kotona ja ulkomailla– Globaali toimintaympäristö– T&K-tuet– Riittävästi tilaa innovaatioille

Virolainen Anna29

Ohjauskeinot

• Ekodesign• Tuottajavastuu• Jätelainsäädäntö• Rahoitus• Ympäristöjärjestelmät (EMAS, ISO, etc.)• Materiaalikatselmus• Materiaalitehokkuussopimus• Teolliset symbioosit• Ympäristömerkintä• Tuotepassi• Taloudelliset ohjauskeinot• Indikaattorit ja tavoitteiden asetanta• ....

27.2.2014

Virolainen Anna30

Ohjauskeinotyypit

• Säätelyohjaus – Poliittinen ohjaus mm. tavoitteet (EU, valtio, alue, toimiala)– Julkissäätely (kaikki tahot riippuen ohjauskeinosta)– Yhteissäätely (toimiala) (esim. Australia)– Taloudellinen ohjaus (yritykset, kuluttajat)

• Suostutteleva ohjaus– Sopimusohjaus (yritykset ja valtio)– Asiantuntija-tuki (yritykset)– Tiedollinen ohjaus (kuluttajat, yritykset)

27.2.2014

Virolainen Anna3127.2.2014

Tyyppi Alakategoriat & esimerkit

Julkissäätely

• suora säätely ja hallinnollinen täytäntöönpano (ympäristölupaehdot) + tuottajavastuu• joustava suora säätely, jonka nojalla yrityksen on tehtävä suunnitelma

((ympäristöluonnonvaratehokkuussuunnitelma (Australia))• julkisten hankintojen säätely (Japani)• Velvoite yrityksen jätetietouden nostamiseksi (jätevaltuutettu ja jätehuoltosuunnitelma, Itävalta;

yritysten omavalvonta Saksa)• velvoite yleisen jätetietouden nostamiseksi (Japani)

Yhteissäätely• Velvoittava säätely, jonka standardit asetetaan yhdessä toimialan kanssa neuvotellen.

Laiminlyöjäyritykset julkaistaan (materiaalitehokkuusvelvoite, Japani)• Sopimus sektorin kanssa. Tukena lainsäädäntö, joka velvoittaa sopimuksen ulkopuolelle jäävät

yritykset toimenpiteisiin (Sustainability Covenant, Australia)

taloudellinen ohjaus

• Kannustimet (maa-ainesmaksu, UK; Landfill Allowances Trading, UK; kaatopaikkavero, Hollanti) + esim. pakkausvero pulloille, jotka eivät ole tuottajavastuun piirissä)

• Valtion tuki materiaalitehokkuuden parantamiseen: vapaaehtoinen sopimus yrityksen ja valtion välillä (tuki materiaalitehokkuushankkeille, Alankomaat; Sustainability Compacts, Australia; Environwise, UK; ; tuki pilottihankkeille, Saksa)

Säätelyohjaus

Virolainen Anna32

Suostutteleva ohjaus

27.2.2014

Tyyppi Alakategoriat & esimerkit

Sopimusohjaus

• vapaaehtoinen sopimus toimialan ja valtion välillä. Kannustimena, että valtio ei anna ankarampaa sitovaa säätelyä (ympäristösopimus, Belgia; rakennusjätteen tuottajien vapaaehtoinen sitoutuminen vähennyksiin, Saksa)

Asiantuntija-tuki

• Ulkopuolisen asiantuntijan suorittama yrityksen analysointi ja räätälöimä projekti, jolla yrityksen kannattavuutta ja ympäristösuoritusta parannetaan ilmaiseksi tai vähin kustannuksin (Sustainability Advantage, NSW/Australia; Environwise, UK)

Tiedollinen ohjaus

• Työkalu yrityksen käyttöön materiaalitehokkuuden selvittämiseen ja investointien kannattavuuden arviointiin (MAMBO, Belgia)

• Tiedon tarjoaminen yrityksille (yleistieto, tapaustutkimukset) (Alankomaat: InfoMil-helpdesk; NSW, Australia: Sustainability Advantage; Iso-Britannia: Envirowise; Flanderi, Belgia: MAMBO)

• Kuluttajien tiedollinen ohjaus (Alankomaat: kuluttajaneuvonta; Iso-Britannia: WRAP)

Tuottajavastuu

Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä.

Suomessa tuottajavastuu koskee seuraavien tuotteiden valmistajia tai maahantuojia:• henkilöautoja, pakettiautoja ja niihin rinnastettavia muita ajoneuvoja*• moottorikäyttöisen tai muun ajoneuvon ja laitteen renkaita sekä renkailla varustettuja

ajoneuvoja ja laitteita• sähkö- ja elektroniikkalaitteita*• paristoja ja akkuja*• paperituotteiden valmistukseen käytettävää paperia tai painettuja paperituotteita• pakkauksia. (Muista aloista poiketen pakkausten tuottajavastuussa ovat pakkaajat ja

pakattujen tuotteiden maahantuojat.)• (palautuspullot)

http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu*EU-lainsäädäntö asettaa vaatimukset

Virolainen Anna34

Tuottajavastuuta koskeva lainsäädäntö

• Tuottajavastuuta koskevat säännökset löytyvät jätelaista ja sitä täydentävistä jätelajikohtaisista asetuksista. Tuottajavastuun maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa. Maksujen suuruudet löytyvät asetuksen liitteenä olevasta maksutaulukosta.

• Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan 1.5.2012. Tuottajavastuuta koskevat säännökset tulevat voimaan porrastetusti vuoden tai kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.5.2013 tai 1.5.2014, ja ne löytyvät jätelain luvusta 6. Juomapakkauksista säädellään luvussa 7.

27.2.2014

http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu

Virolainen Anna35

Miten tuottajavastuun voi hoitaa?

• Tuottajan on hoidettava tuottajavastuunsa jollakin seuraavista tavoista:– Liittymällä tuottajayhteisön jäseneksi. Tällöin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle,

joka hoitaa tuottajan puolesta laissa säädetyt tuottajavastuuvelvollisuudet. – Järjestämällä itse markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuollon ja tekemällä

Pirkanmaan ELY-keskukselle hakemuksen tuottajarekisteriin hyväksymiseksi. Tuottajarekisteriin voidaan hyväksyä vain sellainen tuottaja, joka omalla kustannuksellaan hoitaa tuotteidensa jätehuollon, kuten keräysverkon järjestämisen, ja jonka toiminta myös muilta osin täyttää jätelaissa ja sen nojalla säädetyt vaatimukset.

– Perustamalla tuottajayhteisön yhdessä muiden tuottajien kanssa

• Mikäli yritys on tuottajavastuussa useasta tuottajavastuualasta (esim. sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja pakkauksista), tuottajavastuu on hoidettava erikseen jokaiselta alalta.

27.2.2014

http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu

Akkujen ja paristojen tuottajayhteisöt• Recser Oy• ERP Finland ry• Akkukierrätys Pb Oy

Paperin tuottajayhteisöt• Paperinkeräys Oy• Suomen Keräystuote Oy

Pakkausten tuottajayhteisöt• Mepak-Kierrätys Oy• Puupakkausten Kierrätys PPK Oy• Suomen Keräyslasiyhdistys ry• Suomen Kuitukierrätys Oy• Suomen Palautuspakkaus Oy PALPA• Suomen Teollisuuskuitu Oy• Suomen Uusiomuovi Oy

Renkaiden tuottajayhteisö• Suomen Rengaskierrätys Oy

Ajoneuvojen tuottajayhteisöt• Suomen Autokierrätys Oy

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöt• Elker Oy (Selt ry, Flip ry, ICT-Tuottajaosuuskunta

Ty)• ERP Finland ry• SER-Tuottajayhteisö ry

Tuottajarekisteriin hyväksytyt palautusjärjestelmien ylläpitäjät• Ekopulloyhdistys ry• Finn Spring Oy• Lidl Suomi Ky• Lounais-Juoma Oy• Palpa Lasi Oy• PM-Juomatukku Oy• Suomen Palautuspakkaus Oy, PALPA (PET)• Suomen Palautuspakkaus Oy, PALPA (tölkit)• Reafin Oy

Hyväksytyt tuottajayhteisöt 2/2014

http://www.ymparisto.fi/tuottajavastuu

Uutta! PakkauslainsäädäntöTuottajan on järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys ja kierrätys siten, että tuottajan markkinoille saattamien pakkausten määrää vastaavasta määrästä kierrätetään pakkausmateriaaleittain vuosittain:

1 päivästä tammikuuta 2016 vähintään:

a) 70 painoprosenttia kuitupakkausjätettä;

b) 25 painoprosenttia lasipakkausjätettä;

c) 60 painoprosenttia metallipakkausjätettä;

d) 15 painoprosenttia muovipakkausjätettä;

e) 15 painoprosenttia puupakkausjätettä;

1 päivästä tammikuuta 2020 vähintään:

a) 80 painoprosenttia kuitupakkausjätettä;

b) 40 painoprosenttia lasipakkausjätettä;

c) 70 painoprosenttia metallipakkausjätettä;

d) 20 painoprosenttia muovipakkausjätettä;

e) 15 painoprosenttia puupakkausjätettä.Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä, eduskunnan ympäristövaliokunta 3. ja 4.12.2013

Tulevaisuus

Virolainen Anna39

Tulevaisuuden näkymät

• Pre 2020– Kierrätysvaatimukset kiristyvät– Vapaaehtoisesti luultavasti ainakin 2020 asti kansallisesti ja EU:ssa

• Post 2020– Kovat paineet säätelyohjauksen käyttöön otolle erityisesti Brysselissä– Jäte- ja tuotantolainsäädäntö lähestyvät toisiaan

Pidemmän tähtäimen resurssitehokkuus on varmistettava jo nyt sekä kansallisella että yritystasoilla – aktiivisuus (yritykset & alueelliset toimijat)!

Rahoitusta saatavilla nyt ja lähivuosina27.2.2014

Virolainen Anna40

Kansallinen Materiaalitehokkuusohjelma (ehdotus)

Tehtävä 1. Käynnistetään kokoava tutkimusohjelma materiaalitehokkuuden edistämiseksi

Tehtävä 2. Toteutetaan teollisia symbiooseja vauhdittava kansallinen toimintamalli kolmivuotisena hankkeena

Tehtävä 3. Kehitetään toimintamalli resurssiviisaan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen

Tehtävä 4. Käynnistetään tuettu materiaalikatselmushanke viideksi vuodeksi

Tehtävä 5. Kokeillaan materiaalitehokkuussopimusmenettelyä materiaaliviisauden vauhdittajana

Tehtävä 6. Toteutetaan ympäristölupien keventämis- ja selkeyttämishanke

Tehtävä 7. Ennakoidaan kansainvälisiä materiaalitehokkuuspolitiikkaa ja vaikutetaan EU:n materiaalitehokkuuspolitiikan muotoutumiseen

Tehtävä 8. Vahvistetaan EU:n Life-ohjelman rahoitusta suomalaisiin materiaalitehokkuushankkeisiin

27.2.2014

Virolainen Anna41

EU:n resurssitehokkuuspolitiikka tuleva

Circular Economy –tiedonanto 6/2014 mahdollinen sisältö:1. Linjaus uusista jätteiden kierrätystavoitteista

• Yhdyskuntajätteen kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoite 60 % 2020 mennessä ja 70 % 2025 mennessä

• Pakkausten kierrätystavoite 80 % 2030 mennessä [70 % 2025 mennessä?] • Pidemmällä tähtäimellä kaatopaikoille ei enää kierrätettävää ja poltettavaa

jätettä.• 20 %:n ruokajätteen vähentämistavoite 2020 mennessä

2. Resurssituottavuustavoite 30 % 2030 mennessä

3. Rahoituspaketti kansallisiin toimiin (on jo käynnissä)

27.2.2014

Virolainen Anna42

Suositukset yrityksille

• Panosta– Tuotannon ekodesign (löydä heikot kohdat: vesi, energia, raaka-aineet)– Tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten ymmärtäminen (data) – Tuotantoketjun hallinta (löydä heikot kohdat: vesi, energia, raaka-aineet)– Haitallisten/vaarallisten aineiden korvaaminen vähemmän haitallisilla

(REACH, jätelainsäädäntö)– Tuotteen kierrätettävyyden parantaminen koko elinkaaren ajalle (ekodesign,

re-manufacturing)

• Hyödynnä tuet ja saatavilla oleva asiantuntija-apu

27.2.2014

”Jätteestä materiaalia”

Kiitos!

Anna Virolainen, ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EKAnna.virolainen@ek.fi0400-987 805