Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus – tänään tehdään tulevaisuuden osaajia

Johtaja Mika TammilehtoAmmatillisen koulutuksen yksikköKoulutus- ja tiedepolitiikan osasto24.11.2011

Toimintaympäristö muuttuu – mutta miten?

• Globaalin työnjaon muutokset• Elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset –

työvoimatarve, osaaminen• Väestökehitys – ikärakenne, alueellinen jakauma,

aluerakenteen muutos• Muutosdynamiikka – työurien ”modularisoituminen” ja

pirstoutuminen• Arvomaaliman muutokset• osallistumisen ja vaikuttamisen uudet muodot• työn eetoksen muutos - shoppailijakansalaiset lisääntyvät?• Kestävä kehitys – ei vain ekologia, vaan myös talous ja

kulttuuri

Millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa?

• Osaamisvaatimuksiin vaikuttavia tekijöitä– Asema ja kilpailukyky globaalitaloudessa– Uusien teknologioiden käyttöönotto– Elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset– Monimutkaistuvat toimintaympäristöt– Työn organisoinnin muutokset– Kestävä kehitys ja ilmastomuutos – ym.

Millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa?

• Vahvaa ja syvällistä ammatti/alakohtaista ammattitaitoa ja asiantuntemusta (vertikaalinen)

• Laaja-alaista alakohtaista ammattitaitoa ja asiantuntemusta (horisontaalinen)

• Geneerisiä kompetensseja/yleisiä avainkvalifikaatioita– tieto- ja viestintäteknistä osaamista– muuntumis- ja sopeutumiskykyä– kokonaisuuksien hahmottamista– ongelman tunnistamis- ja ratkaisukykyä– oppimaan oppimisen valmiuksia– sosiaalista, viestinnällistä ja kulttuurista osaamista– EEEE (ekonomia, ekologia, ergonomia, etiikka)– luovuutta, innovatiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta...

• Tasapaino ulottuvuuksien välillä?

Osaavan työvoiman saatavuus - pulaa vai ylitarjontaa?

• ammattitaitoisen työvoiman tarve – määrä ja osaaminen

• toimialojen/ammattien vetovoima• työurien pidentäminen ja pidentyminen• työvoiman osaamisen uudistaminen ja

päivittäminen – elinikäinen oppiminen käytännössä

Työllisyysrakenne 2005-2025

Oppimisen kontekstin muuttuminen

• Oppimisympäristöjen monimuotoistuminen– työpaikkojen rooli oppimisen ja osaamisen kehittämisen ympäristöinä

kasvaa– e-oppiminen – ei vain oppimisympäristöt vaan myös oppimisen prosessi

muuttuu

• oppijoiden kirjo kasvaa – tarpeet, valmiudet ja tavoitteet monimuotoistuvat– yksilölliset oppimispolut– aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä

henkilökohtaistaminen– yhteisöllisyys ja verkostot

• elinikäinen oppiminen periaatteena ja käytännössä?– miten tuetaan osaamisen kehittämistä läpi työuran?– mikä on koulutuksen rooli siinä?

Riittävätkö julkisen talouden voimavarat?

• rakenteellinen kestävyysongelma – saadaanko ratkaistua

• talouskasvun mahdollisuudet työpanoksen pienentyessä?

• syökö velanhoito ja heikko huoltosuhde kasvun eväät?

• vaikutukset julkisen hallinnon palveluihin ja rakenteisiin?

• resurssiperustan riittävyys suhteessa koulutukselle asetettaviin vaatimuksiin?

Julkisen talouden realiteetit

• Hallitusohjelmassa – säästöjä 1,25 mrd – veronkorotuksia 1,25 mrd– yhteensä 2,5 mrd vuoteen 2015 mennessä

• VTAE 2012 loppusumma 42 mrd, – alijäämä 7 mrd – katetaan velanotolla. – Valtionvelka vuonna 2012 yhteensä 82 mrd -> vuonna 2008 velkaa oli 53

mrd.

• Menosäästöt vuoden 2015 tasossa– Ammatillinen koulutus - 35 milj. euroa (n. 83 M€ kuntaosuus mukaan lukien)– Ammatillinen lisäkoulutus - 8 milj. euroa– Oppisopimuskoulutus - 31 milj. euroa

Tulevaisuudessa odotettavissa lisäleikkauksia, mikäli talouskasvu ei riittävää

Jatkuva muutos – uhka vai mahdollisuus?

• Voiko muutosta hallita?– globaalin talouden nopeasti muuttuvat suhdanteet –

ristiriitaiset signaalit– osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi vs. tarpeiden

muutosten ennakoimattomuus?– onko osaamisella parasta ennen –päiväys?– osaamisvaatimusten muutokset vs. oppimiskyky – yhtälö vai

epäyhtälö?– kvartaalitaloudessa toimivan työelämän sitoutuminen

pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen– asenteiden ja arvomaailman muutokset - kiihtyykö

oravanpyörän vauhti vai hyppäävätkö oravat pois?

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymät – korkeapainetta

vai epävakaista?• Ammatillisen koulutuksen rooli ja painoarvo kasvaa - mutta

millaisen?• Koulutukseen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset kasvavat –

laatu, osuvuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus• Osaamistarpeet muuttuvat ja monimuotoistuvat – miten tarvittava

osaaminen tunnistetaan ja miten sen kehittäminen toteutetaan?• Asiakaskunta muuttuu ja monimuotoistuu – samalla tarpeet

yksilöllistyvät ja työpaikkakohtaistuvat– formaalista koulutuksesta osaamisen ja työyhteisöjen kehittämiseen– aikuisten ja nuorten koulutuksesta yksilöiden elinkaaren mittaisen

oppimisprosessin tukemiseen– opiskelijakunnan monimuotoistuminen

• Työelämäyhteistyön merkitys kasvaa – työpaikat oppimisen ja osaamisen kehittämisen ympäristöinä

• Koulutuksen järjestäjien palveluverkko ja palvelukyky?• Rahoitusperusta ja resursointi – epävakaisuutta näköpiirissä?

Hallitusohjelman painopisteet

• Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen• Julkisen talouden vakauttaminen• Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn

vahvistaminen

Koulutuksella keskeinen tehtävä tavoitteiden saavuttamisessa

Koulutus hallitusohjelmassa - yleistä

• Turvataan tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen

• Tavoitteena on suomalaisten nostaminen maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.

• Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään.

• Koulutustarjonta mitoitetaan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella.

• Varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta ja kohdennetaan se alueellisen tarpeen mukaan

• Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten.

• Oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä edistetään

Koulutus hallitusohjelmassa - yleistä

• Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä.

• Koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla koulutusasteilla vahvistetaan.

• Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla kouluasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.

• Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti.

Toisen asteen koulutus

• Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

• Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.

• Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta.

• Vuosikymmenen lopulla 20-24 vuotiaista yli 90 %:lla on perusasteen jälkeinen tutkinto.

• Oppilaitosta vaihtaville ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta.

• Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina.• Mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia yli tutkintorajojen lisätään.• Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille.

Ammatillinen koulutus

• Toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen.

• Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa.

• Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään.

• Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta.

• Jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot.

• Selvitetään monityönantajaisen oppisopimuksen kehittämistä. • Parannetaan nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten

mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.

Aikuiskoulutus

• Selvitetään aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista tavoitteena tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin.

• Osana Sade-hanketta kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen.

• Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia.

• Oppilaitoksille luodaan taloudellisia kannustimia kouluttaa tutkintoa vailla olevia aikuisia ja niitä kannustetaan työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hakevaan toimintaan.

• Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut.• Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun

osaamisen osoittamisen välineenä. • Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus

ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. • Tutkintotoimikuntien resurssit mitoitetaan huomioiden toimikuntien

luonne viranomaistoimintana.

Työvoimapolitiikka

• hallitus käynnistää TEM:n, OKM:n ja STM:n yhteisen hankeen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoteen 2013 mennessä

• nuorille suunnattua työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään.

• selvitetään uudet toimet työelämään kiinnittymisen parantamiseksi työtä ja koulutusta yhdistämällä (ammatillisen koulutuksen mallit).

• parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen.

• etsivä nuorisotyötoiminta laajennetaan koko maahan ja kehitetään nuorten työpajatoimintaa

Avainsanat ammatillisen koulutuksen kannalta

• Osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys• Elinikäinen oppiminen• Koulutustakuu – tasa-arvo• Joustavuus – yksilöllistyvät koulutuspolut• Työpaikalla tapahtuva opiskelu• Laatu ja vaikuttavuus• Tehokkuus ja tuloksellisuus• Rakenteellinen kehittäminen

Koulutustarjonta ja sen suuntaaminen Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen

kehittäminen

Mistä otettava koppi?

• Koulutus- ja kehittämispalvelujen vastaavuus asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin– Missio - mitä ja keitä varten ollaan olemassa? Mihin tarpeisiin vastataan?– asiakas keskiöön – palvelut rakennetaan asiakkaita varten– työelämäyhteistyön vahvistaminen - kohti vahvempaa kumppanuutta– osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi ja analysointi yhdessä työelämän kanssa– tunnistettuihin ja määriteltyihin osaamisvaatimuksiin vastaaminen - osuvuus– palveluiden saavutettavuus

• Koulutuksen palvelukyky– osaaminen, puitteet (tilat, kalusto, laitteet)– pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt– joustavuus ja muuntautumiskapasiteetti– laatu ja kustannustehokkuus, kyky sopeutua niukkeneviin resursseihin

• Johtaminen– tarvitaan vahvaa strategiasta otetta muuttuvassa toimintaympäristössä– osaamisen kehittämisen asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen– muutosjohtaminen – miten muutos on hallittua