Bok Hist09b

  • View
    1.484

  • Download
    12

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Svenska litteratursällskapets kurs i bokhistoria, föreläsning 28.10.2009, Läsandets, bokägandets och bibliotekens historia

Text of Bok Hist09b

  • 1. Kurs i bokhistoria Frelsning 28.10.2009 Helsingfors (SLS) Lsandets, bokgandets och bibliotekens historia (med betoning p Finland) (frelsningen p svenska med materialet p finska) Ilkka Mkinen Institutionen fr informationsvetenskap och interaktiv media Tammerfors universitet

2. Lhteit ja lisluettavaa

  • Suomen yleisten kirjastojen historia. Toim. Ilkka Mkinen. Hki: BTJ, 2009.
  • Ilkka Mkinen: "Ndvndighet af LainaKirjasto": modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot (1997)
  • Bokvurm i Tammerfors. Lantmtare Gustaf Adolph Tuderus (1766-1817) bibliotek. Red. Ilkka Mkinen. TUTKIVI 34. Tampere 2005
  • Ilkka Mkinen: P.U. F. Sadelin (1788-1858): prst, skribent och biblioteksman. Tammerfors 2000.
  • Kirjakulttuuri kaupungissa 1700-luvulla. Toim. Cecilia af Forselles & Tuija Laine. Hki 2008.

3. Modernin lukemiskulttuurin tulo Suomeen

  • Kirjasto ovat (lukemis)kulttuurin instituutio
  • Lukemisen historiaa on vaikea tutkia
  • - ei j jlki
  • - harvat ja poikkeukselliset ihmiset merkitsevt muistiin lukemansa
  • - kirjojen myyntitilastoja ei saatavilla
  • - vharvoista lukemista ei huomioida
  • - statukseltaan alemmat ryhmt jvt pimentoon

4. Mit lukeminen on?

  • - mekaanisen lukutaidon harjoittamista
  • - tiedonhankintaa, tyt
  • - osa elmntapaa
  • - modernin identiteetin piirre: moderni lukemiskulttuuri

5. Lukemisen historian lhteit

  • - aikalaismuistiinpanot, muistelmat, lehdet
  • - kirjasto- ja kirjakauppaluettelot
  • - perukirjoitukset
  • huutokauppaluettelot
  • - sensuurin kermt tiedot
  • - tilauslistat
  • lukuseurat, kaupalliset lainakirjastot ja niiden luettelot
  • Mutta mit kirjoja todella luettiin?
  • - luetuimmat kirjat ei ehjiksi j

6. Suomessa

  • Grnroos & Nyman: Boken i Finland. Bokbestndet hos borgerskap, hantverkare och lgre sociala grupper i Finlands stder enligt stdernas bouppteckningar 1656-1809 (1996)
  • Kirjahistoriallinen tietokanta Henrik,http://dbgw.finlit.fi/henrik/index.php
  • Tulossa: kokoomateos, artikkeleita lukemisesta ja kirjoista Suomen kaupungeissa 1700-luvulla.

7. Lukemisen suuri murros (Rolf Engelsing)

  • Saksassa 1700-luvun lopulla
  • ensin: intensiivinentoistolukeminen : samoja tekstej uudestaan ja uudestaan
  • * kourallinenkirjoja
  • * lukeminen tilannesidonnaista
  • * kirjan pyhyys
  • sitten:ekstensiivinen kertalukeminen: aina uutta luettavaa
  • * jatkuvasti uusia kirjoja, lehti
  • * kirja menett pyhyytens
  • * tilannesidonnaisuus hltyy
  • * halu valita itse lukemansa

8. Sairaus?

  • Kun ekstensiivisen lukemisen piirteit havaittiin ensi kertoja, helposti luokitettiin tllainen kyttytyminen epnormaaliksi:
  • - lukuvimma (Lesesucht), -raivo (Lesewut) (lsifver)
  • - neutraalimmin: lukuhalu (Leselust, lslust)

9. Edellytyksi modernin lukemiskulttuurin synnylle

  • sanoma- ja aikakauslehtien, romaanien suuri merkitys
  • tekniset, taloudelliset edellytykset
  • aatehistoriallinen murros:
  • - yksiln korostuminen,
  • - kapitalismi,
  • - valinnan vapaus,
  • - kulutusyhteiskunta
  • - koulutus

10. Vastavitteit Engelsing-kritiikiss

  • muutos ei tapahtunut yhtkki,
  • muutos koski vain pient osaa vestst,
  • ei pid ottaa liian naivisti todesta aikalaiskirjoituksia
  • intensiivinen ja ekstensiivinen eivt seuraa toisiaan sievsti
  • tilannesidonnainen toistolukeminen (traditionaalisessa kirkollisessa kontekstissa) ei ole aina erityisenintensiivist[Engelsingin termivalinta ei hyv]

11. Mutta jotain tapahtui: Die unbndige Lesesucht unseres Zeitalters

  • LESESUCHT
  • LESEWUT
  • LESEREI
  • LESEFURIA
  • LESELUST
  • LSEHUNGER
  • LSEIFVER
  • LS(E)LUST
  • ROMAN-WURM

12. ...suomeksikin

  • ROMAANI-KIIHKO (1847)
  • HALU LUKEMISEEN
  • LUWUN HALU
  • LUKUHALU (1845)
  • Lukuhalun ensiesiintym: Wolmar Schildt-Kilpinen julkaisi 1845 viipurilaisessa Kanawa-lehdess (n:o 27)uutisen Lukuhalu.Siin kerrottiin, kuinka viitasaarelainen kyh loisimies eli itseolevainen niin hartaasti halusi saada luettavakseen Kanawan, ett pyysi kirkkoherran jakamaan tilausmaksun kanssaan.
  • LUKUKIIHKO

13. 14. 15. Monta lukemisen vallankumousta?

  • laajentumisteoria
  • pistemisest alusta globaaliin peittvyyteen (vai lnsimainen harha?)
  • 1) palatsivallankumous?
  • *myhiskeskiaika, renessanssi
  • 2) porvarillinen vallankumous
  • * 1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku
  • 3) demokraattinen vallankumous
  • * 1800-luvun lopusta nykypiviin
  • 4) globaali mediavallankumous
  • * menossa

16. Paino- ja paperinvalmistus-tekniikan virstanpylvit

  • pikapainokone 1812 (siihen saakka painaminen ksityt)
  • latomakone 1822
  • puuhiokkeen valmistus 1840-luvulla
  • sellun tekeminen 1860-luvulla
  • tehokkaita latomakoneita 1870, 1884 jne.
  • = trkeit teknisi edistysaskeleita, mutta ne eivt selit kaikkea, esim. Saksan lukuvimmakeskustelu paljon ennen ratkaisevia teknisi keksintj
  • [silti: todellinen lukemisen laajeneminen kaikkiin kansanluokkiin vasta kansakoulun ja halvan paperin jlkeen]

17. Lukuvimman puhkeaminen Saksassa 1700-luvun lopulla

  • Wertherfieber (1774): itsemurhia ja muuta hlyttv
  • uudet lukijaryhmt huomion kohteeksi
  • romaanin nousu
    • uusi genre-jako, (kauno)kirjallisuus omaksi kategoriakseen

18. Lukuvimma puhkeaa...

  • fiktiivisen lukemisen opetteleminen
  • * hartaus- ja opettavaista kirjallisuutta lukemaan tottuneet samastuivat liikaa teoksen maailmaan
  • * valistuksellisesti suuntautuneet nkivt moraalisia ja terveydellisi vaaroja
  • - styraja lukemisen valinnassa
  • * talonpojat ja tyliset eivt lukeneet kaunokirjallisuutta (kuin vasta 1800-luvulla)

19. Miten ja milloin suomalaiset siirtyivt ekstensiivisen lukemisen piiriin?

  • stylist 1700-luvulla
  • * sanomalehdet, romaanit, nytelmt
  • *kanavina mm. lukuseurat,kirjakaupat
  • rahvas, kansa (kielest riippumatta) 1800-luvun jlkipuoliskolla
  • * levittjin kansankirjallisuus (folklitteratur), sanomalehdet, aikakauslehdist,
  • * pitjn- ym. kirjastot
  • * huokeat kirjasarjat 1890-1900-luvuilla

20. Lukemisen krkiryhmt 1700-luvulla:

  • aatelisto, papisto, virkamiehet

21. Aatelisupseerit

  • kosmopoliittinen ryhm
  • monet oppimassa sotimista ja tapoja mannermaalla, jatkuvat kontaktit
  • Suomessa toiminut vakinainen upseeristo asui maalla puustelleissaan
  • erityistehtviss, kuten Viaporin rakentamisessa runsaasti upseereita Ruotsin puolelta

22. Aatelisupseerit

  • toivat Ranskasta ja Saksasta uusinta kirjallisuutta, mys uskallettua
  • Viaporin upseereilla tiivis seuraelm
  • kuolleiden upseerien kirjoja myytiin huutokaupoissa, jolloin niit saattoi siirty virkamiehille ja porvareille

23. Kapteeni G.J. Kyhlenbeckin ( 1753) kirjojen huutokauppaluettelo

  • LAmant artificateur [Chavigny: L'amante artificieuse : Ou le rival de soymme. Intrigue galante]
  • Les Dames galantes [kirj. Philippe Poisson: Les Dames galantes ou la confidence rciproque]
  • Intrigues monastiques[Jean-Baptiste de Boyer d'Argens:Intrigues monastiques ou l'amour encapuchonne, nouvelles ...]
  • Die galante Ober Saxisch [Die schne und galante, auch tugendhafte Obersachsin Friderica]
  • Die (?) verliebte und galante Student [Der verliebte und galante Student, welcher unter der Lebens-und Liebes-Geschichte des Spanischen Marchesens Perez de Cehnauscheno, ...]...... jne. jne.

24. Aateliskartanoiden kirjastoissa

  • * jopa 1600-luvun ranskalaisia paimenromaaneja,
  • esim. dUrf: LAstre
  • * Marmontel
  • * Fenlon: Les Aventures de Tlmaque
  • * Richardsonin ja Fieldingin teoksia.
  • Bjrkenheim, Magnus: ldre fransk litteratur p herrgrdar i Finland. Helsingfors 1981 (nkispainos alkuperisest v. 1929). (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 45.)

25. Ei-aateliset styliset

  • osasivat usein saksaa ym. mutta alkoivat lukea enemmn vasta kun ruotsiksi alkoi ilmesty 1700-luvun jlkipuoliskolla romaaneja, nytelmi yms. knnksi