Embed Size (px)
Citation preview
21. vuosisadan
taidot – mitä ja miksi?
Harto Pönkä 1.2.2016
”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)
Koulu Muu yhteiskunta
(ml. työelämä)
OPS 2016
Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan
jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.
Työelämän nykyisiä vaatimuksia
• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen • Design-ajattelu, protoilu ja testaus • Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen • Ideoiden jalostaminen • Luovuus ja mahdollisuusajattelu
Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus
(EK:n Oivallus, 2011)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
• Kodin järjestelmäsuunnittelija
• Digitaalinen ympäristövalvoja
• Personal brand trainer
• Oma kustannustoimittaja
• Ilmalaivainsinööri
• Avaruushissipoika
• Energia-arkkitehti
• Otec-insinööri
Tulevaisuuden työtehtäviä
Lähde: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/05/19/16-ammattia-joita-et-osannut-kuvitellakaan/20146960/139?rss=13
• Kädentekijä
• Mikrobimaalari
• Palvelurobottiohjaaja
• 3D-räätäli
• Varaosavalmistaja
• Nanohyönteisten hoitaja
• Jokamieslobbari
• Vertikaaliviljelijä
Hallituksen kärkihanke:
digiloikka
• TAVOITE: Suomi modernin ja innostavan oppimisen kärkimaaksi. Peruskoulu-uudistus. Oppimisesta innostavaa. Uusi pedagogiikka vauhdittamaan oppimistulosten nousua.
• KUVAUS: Digiloikka, uusi pedagogiikka ja uudet oppimisympäristöt, opettajien perus‐ ja täydennyskoulutuksen uudistaminen.
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/78e7f113-c74d-4602-9905-e7089fe5c396
Paljon porua, vähän villoja…
Todellisuudessa opetuksen kehittäminen tapahtuu yksittäisen opettajan tasolla. Se vaatii muutoksen tarpeen ymmärtämistä ja paljon työtä.
(Sekä yhteistä kehittämistä, laitteita, täydennyskoulutusta, tukea jne.)
Tiedot, taidot, asenteet ja tahto
Tulevaisuudessa tarvittavat taidot
Lähde: Future of Jobs, World Economic Forum, 2016, http://reports.weforum.org/future-of-jobs-2016/
Lähde: https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?pageId=15472112
21. vuosisadan taitojen määritelmiä
Tavat ajatella
Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: H. Pönkä, Sosiaalisen median käsikirja, 2014
Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?
Tee omasi: https://answergarden.ch/create/
(Kuvassa on tässä kohtaa ryhmän kanssa tehdyn tehtävän tulos)
• Itsensä reflektointi ja kehittäminen oppijana
• Kriittinen ajattelu, kyseenalaistaminen, argumentointi
• Havainnointi, näkökulman vaihtelu
• Tiedon hakeminen, arvioiminen, muokkaaminen, tuottaminen ja jakaminen
• Ongelmalähtöinen, tutkiva ja luova työskentelyote
• Tiedonrakentelu itsenäisesti ja yhteisöllisesti eri tavoin
• Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
• Kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn, motivaation ylläpito
• Kyky tehdä oppimiseen liittyviä päätöksiä kuten oppimisstrategioiden, työvälineiden ja menetelmien valinta
• Systeeminen ja eettinen ajattelu
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Lähde: OPS2016, https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428611
Tiedon omaksumisen tasot (Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008,
http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008)
Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa (Li ja Owyang, 2010, kuva:
https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen-toiminta/ )
Kaksi kärkeä: tieto ja osallistuminen
• Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti
– Yksin ja yhdessä
– Erilaisilla välineillä
• Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja
• Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä
• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta
Monilukutaito
Lähde: H. Pönkä, 2016, (artikkeli ”Monilukutaito on välttämätön sosiaalisessa mediassa” on tulossa julki pian)
Tavat tehdä työtä
Yksin, ryhmissä, verkostoissa
• Toiminta itsenäisesti
– Itsensä johtaminen
– Reflektointi
• Toiminta ryhmissä
– Yhteinen tavoite
– Vastuu tavoitteen saavuttamisesta
– Roolien vaihtelu
– Itsesäätely ja ryhmän toiminnan säätely
– Osaamisen tuominen ryhmän käyttöön
– Toisten ryhmän jäsenten kunnioittaminen ja positiivinen riippuvuus
– Viestintä- ja sosiaaliset taidot
• Toiminta verkostoissa
– Verkkoidentiteetti
– Tiedon jakaminen (lisäarvon tuominen verkostoon)
– Verkostoituminen: omien tavoitteiden mukaisten henkilöiden ja heidän verkostoasemansa tunnistaminen
– Osallistuminen keskusteluun, rakentava dialogi
– Verkoston hyödyntäminen esim. tiedonhaussa, vaikuttamiskanavana ja muun yhteistyön synnyttäjänä
Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349)
Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan, jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.
Design-ajattelu/-tutkimus/-toiminta
• Design-toiminnassa kehitetään jotakin konkreettista.
• Tutkija luo hypoteesit tai design-periaatteet.
• Kehitettävästä asiasta tehdään ”design” yhteistyössä kohderyhmän kanssa.
• ”Designia” testataan eli sovelletaan käytännössä.
• Samalla rakennetaan teoriaa, eli etsitään selityksiä.
• Tämä muodostaa design-syklin, jota voidaan toistaa useita kertoja.
Yhteistyötaidot – esimerkkinä Scrum
Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html
• Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta, oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot
Työvälineiden hallinta
Älypuhelin
= kognitiivinen työkalu, nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte
BYOD
Teknologian käyttötaito ja työskentelymenetelmät eri tilanteissa
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design
Teknologia auttaa ihmistä ylittämään luontaiset rajansa. Netin kollektiivinen tietovarasto ja oppimisresurssit ovat käytössä missä ja milloin vain. Teknologia auttaa samoista aiheista kiinnostuneita ihmisiä löytämään toisensa, auttamaan toisiaan ja oppimaan yhdessä.
Teknologia tuo ihmiselle kuudennen aistin
Kuva: Antonio Zugaldia, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Google_Glass_detail.jpg (CC-BY)
Älylasit eivät onnistuneet,
ainakaan vielä.
Google Glass (2012-2015) oli yritys tuoda netti
käyttäjänsä verkkokalvolle.
Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
Henkilökohtainen oppimisympäristö ja -verkosto korostuu
http://www.gartner.com/newsroom/id/3114217
Gartner: teknologian hypekäyrä (2015)
Tavat osallistua yhteiskunnassa
Viestintätaidot, monilukutaito, kriittinen ajattelu…
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2015/08/18/heratys-milloin-viimeksi-katsoit-ulos-some-kuplastasi/
kuplat
Teemu Selänne retweettasi
26.1.2016 kriittisen kirjoituksen
turvapaikanhakijoiden tekemistä
rikoksista ja puolusti näkemyksiään
useissa twiiteissään.
1. Voimakas tunnereaktio. Monet
muodostivat mielipiteensä
ennakkokäsityksenä pohjalta,
syntyi puolesta-vastaan-asetelma.
2. Kieltäminen. Kaikki eivät uskoneet
”maitopojan” mielipidettä aidoksi.
3. Metakeskustelu ja aiheen rönsyily.
Netti täyttyi kommentaareista.
4. Hidas ymmärrys, mistä koko
keskustelussa on kyse.
5. Hyväksyntä. Sen jälkeen, kun
Selänne selitti mielipiteitään
blogikirjoituksessa.
Tulokset: 1) Kriittisen mielipiteen ja
keskustelun hyväksyttävyys lisääntyi.
2) Selänteen julkisuuskuva muuttui.
#teemugate
E-kansalais- ja vaikuttamistaidot
Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua esim. poliittisessa vaikuttamisessa Esimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:
http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-
ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss
Haasteita ja yleisiä erehdyksiä
Mikä pettymys:
Diginatiiveille pitää opettaa TVT:tä!
Lähde: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/5-harkinta-
sosiaalisessa-mediassa/
Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/
Pedagoginen käytettävyys pintaa syvemmältä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?
• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?
• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?
Oppimistyylit eivät ole relevantteja
Auditiivinen Visuaalinen Kinesteettinen
Ks. http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%2Fnews_id%3D16061%2Ftype%3D7 ja
http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf
Oppijoiden itseohjautuvuuteen ei kannata liiaksi luottaa
Ks. http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%2Fnews_id%3D16061%2Ftype%3D7 ja
http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf
Lähde: Tanmay Vora, 2015, http://qaspire.com/2015/08/31/skills-for-future-success-in-a-disruptive-world-of-work/
Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/
Kiitos!
