ERKO

Erityispedagogiikan ohjaus- ja

konsultaatiomalli

Kognitiiviset taidot

11.2.2014

Eija Häyrynen

erityisopettaja

kehonkuva

bodyimage

minäkuva

itsetunto

identiteetti

hahmotus,

havaitseminen

kieli

muisti

aistitoiminnot

motoriikka

FYYSINEN

KOMPETENSSI

KOGNITIIVINEN

KOMPETENSSI

itsesäätely

tarkkaavaisuus

toiminnan

ohjaus

motivaatio

metakognitio

LAPSEN KEHITYS

SOSIOEMOTIO-

NAALINEN

KOMPETENSSI

tunteet,

sosiaaliset

taidot,

tunnetaidot

tempera-

mentti

terveys

ajattelu

Kuvio 2. Oppilaaseen liittyvät kouluvalmiutta kuvaavat tekijät (Linnilä 2006, 37)

Mistä oppimisessa on kyse?

• www.cast.org

• Tiedon äärelle pääsemisestä, tiedon

vastaanottamisesta

• Oppimisstrategioiden käyttämisestä

• Oppimiseen sitoutumisesta

Kognitiiviset taidot (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 75)

• Empirismin perustalle rakentuneet oppimisen

teoriat

• Oppimista koskevat arkikäsitykset

• Kognitio /tajunnan sisältö

• Kognitiiviset prosessit / tajunnan sisällön

tapahtumat

Tiedolliset prosessit (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 76)

• Tiedon hankinta

• Tiedon taltiointi

• Tiedon käyttäminen

• Kognitiivisen tutkimuksen kohteena: – tarkkaavaisuuden suuntaaminen, muistin rakenne ja toiminta, oppimisen

laadullisesti erilaiset strategiat, ongelmanratkaisuprosessit

Kognitiiviset kyvyt (Laakso 2011, 63)

Itsesäätelyn yhteydessä

ongelmanratkaisutaidot

muisti

kielelliset taidot

Itsesäätelytaitojen ongelmat lapsuudessa (Aro 2011, 106-111)

• Alisäätely

– Impulsiivisuus, aggressiivisuus, uhmakkuus,

levottomuus, käytösongelmat

– Uhmakkuus tyypillistä 9-10 –vuotiailla

– Pieni joukko lapsia, joilta puuttuu empatian ja

syyllisyyden tunteet (usein hyvä mielenteoria)

• Ylisäätely

– Arkuus, estyneisyys, pelokkuus, masennus

Tarkkaavuushäiriö (Aro 2011, 112-132)

• Hyperaktiivisuus

• Tarkkaamattomuus

• Impulsiivisuus

Tottelevaisuus (Laakso 2011, 67-73)

• Sisäistynyt tottelevaisuus

• Tilannesidonnainen tottelevaisuus, vaatii

muistuttamista

• Tottelevaisuuden ja sääntöjen sisäistymiseen

vaikuttavat

– Temperamentti– kyseessä itsesääntelytoiminnot

– Kieli – ymmärtääkö

– Muisti

– Kasvatus

– Sisäinen puhe

Sosiaalisten taitojen harjoittelu (Poikkeus 2011, 98-100)

• Tunnetaitojen opettaminen

– Käyttäytyminen ja sen taustalla olevat tunteet,

uskomukset ja asenteet

– Koko koulun ja ympäröivän yhteisön toimintamalli,

jossa tunnetaitoja ja hyvinvointia tuetaan;

kiinnitetään huomio käyttäytymistä, tunteita ja

uskomuksia muovaamiin sosiaalisiin konteksteihin

Harjoitteluohjelmien tuloksellisuus (Poikkeus 2011, 98-99)

• Muutoksia on saatu aikaan ryhmän

tunneilmastossa

• Lapsen myönteisen sosiaalisen

käyttäytymisen määrässä

• Lapsen sosiaaliseen hyväksyntään ryhmässä

on ollut vaikea löytää keinoja

• Pitäisi päästä vaikuttamaan varhain

Tiedon lajit (Lehrer 1990: Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavilainen

2011)

• Faktatieto

– Voidaan osoittaa oikeaksi tai vääräksi

• Osaaminen

– Mahdollistaa jonkin tekemisen

• Tunteminen

– Syntyy suhteessa

• Ymmärtäminen

– Mahdollistaa kommunikaation, toiminnan kerronnan

alueella

• Toimivuus

– Syntyy tekemisen kautta, osoittautuu toimivaksi

käytännössä

Mielen teoria ja metakognitio (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 221- 222)

• Mielen teoria

– Lajityypillinen ominaisuus omasta ja toisten

mielestä

– Mahdollistaa metakognition

• Metakognitio

– Oman ajattelun ja toiminnan ymmärtäminen,

ohjaaminen ja säätely

Mielen toiminnan kehittyminen (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 225- 226)

• oman sisäisen tilan ja ulkoisten tapahtumien välisen eron ymmärrys n.

2,5-vuotiaana

• Seuraavaksi kognitiivisten prosessien ymmärtäminen: muistan,

ymmärrän

• 4-vuotiaat ymmärtävät ponnistelun ja palkkion merkityksen

suorittamisessa, ajan merkityksen muistamisessa, hyötyvät

oppimisstrategioiden opetuksesta muistamisessa

• 10-vuotias osaa organisoida mielen toimintoja muistin käsittein; usein

liian jäsentymätöntä oman kognitiivisen toiminnan tehokkaaseen

säätelyyn

Tehtävän vaativuuden arviointi (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 230)

• Tietää, mitä osaa ja mihin opiskeltaviin

asioihin aiemmat tiedot tai taidot eivät riitä

• Osaa varata riittävästi aikaa

• Tietämisen tunne ei ole aina realistinen

omaan osaamiseen; yli- tai aliarviointia

Kouluikäisten ymmärtämisen ja

muistitaitojen vahvistaminen (Lehtinen, Kuusinen &

Vauras 2007, 237)

• Tekstin rakenteen käyttö ja analysointi

pääajatusten löytämisessä ja muotoilussa

• Tekstin tiivistäminen, jäsentäminen,

ajatuskarttojen laatiminen

• Tavoitteita palvelevat muistiinpanot

• Itseltä kysely, vihjaa etsimään pääasioita ja

työstämään niitä

• Tekstin elaborointi eri tavoin (mielikuvat,

aiempi tieto, ilmiöiden yhteys)

Opettajan merkitys (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 237, 248)

• Oppilaiden oppimistaitojen kehittymisessä opettajan

ohjaus ensiarvoisen tärkeää kouluiästä alkaen

• Pitää opettaa, kuinka tullaan aktiivisiksi ja taitavasti

ajatteleviksi oppijoiksi

• Ymmärrettävä, miksi, milloin ja missä eri strategioita

kannattaa käyttää

• Tärkeää saada oppilaat ajattelemaan ja suunnata

ajattelua tarkoituksenmukaiseen suuntaan

• Ohjaava opetuskeskustelu, scaffolding

– Mielenkiinnon herättäminen ja ylläpitäminen, ohjata

huomaamaan asioita, joita lapsi ei itse huomaa, näyttää

kuinka tavoitteet voi saavuttaa, auttaa turhautumisen

kontrolloimisessa

Ongelmanratkaisu (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 221- 222)

• John Dewey:

– Oman toiminnan ja ajattelun reflektointi (How we

think)

– Reflektiivisen ajattelun monivivahteinen ja –

tasoinen prosessi: epäröinti, hämmennys,

vaikeuden kokeminen, hypoteesit, ratkaisuideat

– Ei-reflektiivinen ajattelu: nopeasti mieleen tulevat

toimintamallit, tavoitteena päästä jatkamaan

toimintaa

Oppimisen taitojen tukeminen

(Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 238-239)

• Turussa tutkittu metakognition ja oppimisen

strategioiden edistämisen malleja

- lauseen merkitys, vaikeat tekstikohdat,

pääasioiden havaitseminen, asioiden kytkeminen

• Vastavuoroisen opettamisen malli (reciprocal

teaching)

- kuusijäseninen lukuryhmä, yksi vuorollaan

ohjaajana, joka kyselee luetusta tekstistä

ydinsisällöistä → keskustelu, ohjaaja tekee

tiivistelmän

• Transaktionaalinen strategioiden opetus

– oppilaiden ja opettajan monitasoinen tiedonvaihto

→ tekstien ymmärtäminen, ongelman ratkaisu;

opettaja ohjaaja, mallittaja, palautteenantaja;

hyödynnetään ryhmän jäsenten tietoja ja

strategioita, opetellaan uusia; omien ajatusten

kertominen, tulkintojen tuottaminen, toisten

tulkintojen kehitteleminen, omien vaikeuksien

tunnistaminen, uusien strategioiden tunnistaminen,

keskusteleminen

Myytti oppimistyyleistä (Riener & Willingham)

• Oppilaat eroavat toisistaan:

– Lahjakkuus, kiinnostuneisuus, aiemmat tiedot,

ruumiin rakenne

• Ei ole voitu osoittaa, että muuttamalla opetus

oppimistyyliteorioiden mukaisesti oppiminen

paranisi

• Oppimistapa riippuu opittavan asia sisällöstä

Miellejärjestelmät ja apuvälineet

– Visuaalinen: tekstin lukeminen, kuva, kaaviot. kirjoittaminen,

julisteet

– Auditiivinen: luento ääneen lukeminen, opetuskeskustelu,

äänitteet

– Kinesteettinen: pelit, leikit, projektit, konkreettiset esineet,

sketsit

– Auditiivis-digitaalinen: tilastot, luvut, teoriat, mallit,

tutkimustulokset, taulukot

(Sahi 2006, 39 ja 77)

Fornessin (2001) meta-analyysi

erityisopetuksen menetelmien tehokkuudesta

• muististrategioiden opetus

• luetun ymmärtämisen strategioiden opetus

• suora opettaminen

Tekstinlukutaito K-I-Q

• Key points – two interesting facts – three questions

(Borgia & Owles 2009)

• Avainkäsitteet – kaksi kiinnostavaa asiaa – kolme

kysymystä

Muistin kolme tehtävää (Wright & Limond 2004, 86)

• Tiedon / opittavan asian mieleepainaminen

• Mielessä säilyttäminen

• Tiedon hakeminen muistissa tilanteissa, joissa

sitä tarvitaan

Muisti (Luotoniemi, Numminen, Sokka, Vedenkannas 2009)

• Kehittyminen alkaa jo kohdussa

• Ikävuodet 3-12 aktiivisen mieleenpainamisen ja

mieleenpalauttamisen kehittymisen aikaa

• Tahdonalainen mieleenpainaminen alkaa kehittyä

kouluunmenovaiheessa, varsinaisesti käytössä n. 10

vuoden iän jälkeen

• 13-14 vuoden iässä taito painaa asioita mieleen

tahdonalaisesti erilaisin muististrategioin

• Koulumenestys ja työmuistikapasiteetti voimakkaasti

yhteydessä toisiinsa

Muistin rakenne (Luotoniemi ym. 2009, 10, 38)

• Sensorinen eli aistimuisti vastaanottaa tietoa

kaikista aistipiireistä

• Lyhytkestoinen muisti muodostaa pohjan

työmuistitoiminnalle

• Säilömuisti säilöö opitut asiat koko

loppuelämän ajaksi (tapahtuma- ja asiamuisti)

• Jotta voi muistaa, tarvitaan sekä kykyä

lyhytkestoiseen mieleenpainamiseen, tietojen

siirtämiseen ja aktivoimiseen säilömuistista

Muistamisen tukeminen (esim. Luotoniemi ym.2009,52-

54)

• Sisäiset ja ulkoiset muististrategiat

• Struktuuri

• Opettajan tukee toiminnallaan oppimista ja

muistamista

Lähteet

Aro, T. 2002. KUMMI 1. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia. Niilo Mäki

Instituutti.

Aro, T. 2011. Itsesäätelytaitojen kehityksen ongelmat lapsuudessa. Teoksessa: Aro,

T. & Laakso, M-L. (toim.) Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen

kehitys ja tukeminen. NMI. Porvoo: Bookwell Oy.

Borgia, L. & Owles, C. 2009. Terrific Teaching Tips. Illinois Reading Council

Journal, (37) 2, 38-42.

Forness, S. 2001. Special education and related services: what have we learned

from meta-analysis. Exceptionality 9, 185–197.

Laakso, M-L. 2011. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen merkitys lapsen itsesäätelyn kehityksessä. Teoksessa: Aro, T. & Laakso, M-L. (toim.) Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. NMI. Porvoo: Bookwell Oy.

Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007 (toim.) Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.

Linnilä, M-L. 2006. Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen. Poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 294. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.

Luotoniemi, E., Numminen, H., Sokka, L. & Vedenkannas, U.2009. Kummi 6. Muistan, siis osaan! Niilo Mäki Instituutti.

Riener, C. & Willingham, D. 2010. The Myth of Learning Styles. Change, 42 (5), 32-35. http://new.peoplepeople.org/wp-content/uploads/2012/07/The-Myth-of-Learning-Styles.pdf

Sahi, S. 2006. Neuro Linguistic Program. Oppimisen ja opettamisen menetelmä. Akateeminen väitöskirja. Rovaniemi: Lapin Yliopistopaino.

Wright, I. & Limond, J. 2004. A developmental framework for memory rehabilitation in

children. Pediatric Rehabilitation. 7 (2), 85–96