1

Tusarfik Marts 2013

Qinersinissaq suliffeqarfitta iluata ilaani sunniusimaaqaaq. Naalakkersuisunik ulluinnarni pitsaasu-

mik sukkasuumillu kiffartuussinissamik piumasaqaateqartoqanngikkaluartoq pingaaruteqarpoq

Inatsisartut nutaat aaqqissuunnissaannut Naalakkersuisullu nutaat qinerneqarnissaannut suliassa-

riumaakkat piareersarnissaat.

Taamaattumik piffissaq atorniarparput ”maskinaqarfitta eqqiarluarnissaanut”. Tamatumunnga

ilaavortaaq Naalakkersuisunngortoq nutaaq suliassaanik, Naalakkersuisunngorlaap akisussaaffigi-

ligassaanik, pingaarnernik ilisimatissallugu. Pingaaruteqarpoq politikkikkut pisortatta suliassarput

malillugu aallaqqaataaniilli kiffartuunnissaa, soorlu aamma politikkikkut qinikkat tamanna

soorunami naatsorsuutigigaat.

Inuiaqatigiinni suliassat, qinersivimmi nutaami politikkikkut suliariniarneqartussat, suusinnaaneri

paasikannerneqarsinnaapput ulluni makkunani politikkikkut oqallinnerup malinnaavigineqarnera-

tigut, qinersivimmilu tullermi tamassi sulilluarnissassinnik kissaappassi.

Søren Stach Nielsen

2

LSU-mi ataatsimiinneq peqataaffigineqarluarpoq

Namminersorlutik Oqartussani LSU-mi ilaasortat tamarmik peqataaffigineqarluartumillu pingasunngornermi 20. februar

HSU-mit ataatsimiitsinneqarput. Ullormi oqaluuserisassiornermi, ataatsimiiffissarsiornermi kiisalu kaffinik kaaginillu HRU

-p HSU ikiorsimavaa. LSU-mi ataatsimiinneq ukiuni kingulliit eqqarsaatigalugit aatsaat taamak peqataaffigineqartigaaq -

tassami LSU-mi ilaasortat 50-it sinnerlugit Hotel Hans Egedemut takkussimammata.

Kattie Lundgaard Pedersen, HRU

Oqaluuserisassat

Ullormi oqaluuserisassani apeqqutit pingaarutillit arlaliupput. Qitiusumik allaffeqarfiup suliniutai, takorluugai, naleqartitai periusis-

saalu. Ataatsimiinnermi sammineqarnerpaajuvoq Suliffimmi atugassarititaasut pillugit 2012-imi misissuisimanerup malitseqartinnis-

saa. Ataatsimiinneq qullersanit pingaartinneqarpoq, tamanna ersersinneqarpoq Departementchefinit 9-iusunit 8-t Aqutsisoqarfinnilu

pisortat arlalissuit ataatsimiinnermi peqataanerisigut. Ataatsimiinnerup kingorna ataatsimiinnerup paasisaqarfiusimanera pissanga-

nartuusimaneralu pillugit LSU-mi ilaasortat HRU-mut HSU-mullu unnersiortarsimapput.

Tikilluaqqusineq

Ataatsimiinneq aallarnerlugu HSU-mi siulittaasoq Rasmus Sembach Olsen tikilluaqqusivoq. Tamatuma kingorna Aningaasaqarner-

mut Naalakkersuisoqarfimmi Departementschefi Jan H. Lynge-Pedersen oqaaseqarpoq Namminersorlutik Oqartussat Qitiusumik

suliniutissai, iliuusissai, takorluugai, naleqartitai periusissaalu saqqummiullugit.

Suliniutissat, takorluukkat naleqartitallu

Namminersorlutik Oqartussat suliniutaa tassaavoq inuiaqatigiit imminut napatittut pilersinniarnerani naalakkersuinikkut suliallit

aaqqiissutissatut ujartugaasaanik suliaqartarnissaq.

Takorluukkat eqqarsaatigalugit sammineqartoq tassaavoq nammineq immikkoortortaqarfigisat kisiisa aallaavigalugit suliniuteqartar-

nerup qaangerniarnissaanut ikorfartuinissaq. Tamanna pissaaq tamatta akisussaaffimmik tigusinitsigut.

Namminersorlutik Oqartussani Qitiusumik allaffeqarfimmi naleqartitat tassaapput pikkorissuunissarput, akisussaassuteqartuunis-

sarput suleqatitsinnullu unneqqarissuunissarput.

Tusarfiup tulliani saqqummernissaanut qilanaalereersinnaavutit, tassanimi Namminersorlutik Oqartussat 2012-imit 2014-imut sulini-

utissaat, takorluugai naleqartitaalu taakkulu Namminersorlutik Oqartussani sulisunut qanoq pingaaruteqartiginerat itinerusumik

sammineqassammata.

Suliffimmi atugarisat pillugit 2012-imi misissuisimanerup malitseqartinnera

Saqqummiussassat tullinnguuttut Suliffimmi atugarisat pillugit 2012-imi misissuinerup maliteqartin-nissaanut tunngassuteqarput.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit kiisalu Anin-

gaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsiso-qarfimmit saqqummiisoqarpoq. Saqqummiinermi sammineqarput immikkoortortaqarfiit

pineqartut tamarmik Suliffimi atugarisat pillugit misissuisimanermik qanoq iliorlutik malitseqartitsisimanerat.

Saqqummiisunit pingasuusunit tamanit oqaatigineqarpoq Suliffimmi atugarisat pillugit misissuinermit malitseqartitsinissaq

pisortaasunit pingaartinneqarsimasoq sulisullu suliamut akuutsinneqarluarsimasut. Tamatuma saniatigut immikkoortortaqarfiit

pingasuusut Suliffimmi atugarisat pillugit misissuisimanermut malitseqartitsimanerminnik periusigisimasaat assigiinngiiaartorujussu-

ussimapput. Tamatumunnga patsisaa-voq immikkoortortaqarfiit tamarmik assigiinngitsumik aaqqissorneqarsimanerat aammalu

Siliffimmi atugarisat pillugit misissuisimanermit malitsinneqartussanik tamarmik assigiinngitsunik pingaarnersiusimanerat.

Naggasiut

Saqqummiunneqartumi kingullermi Qitiusu-

mik allaffeqarfimmi sulisunut politikkip killif-

fia sammineqarpoq.

Ataatsimiinneq naggaserlugu siulittaasoq

qujassuteqarpoq ataatsimiinnerlu nagga-

serlugu.

Ataatsimiinnermit eqikkaaneq saqqummi-

ussallu assigiinngitsut Nanuaqqami taku-

neqarsinnaapput.

Sulisoqarneq pillugu politikkissat makku ukioq manna akuerineqarput

• Stress pillugu politikki

• Ilisinissani peqataasarneq pillugu politikki

Sulisoqarneq pillugu politikkissat suliarineqartut

• Sulinnginnermi E-postit qanoq isumagineqartarnissaanut maleruagas-

sat

• Nipiliortarnerit eqqarsaatigalugit politikki

Sulisoqarneq pillugu politikkit nalilersoqqinneqartut

• Nappasimalluni sulinngittarnerit pillugit politikki

• Pujortarnermut politikki

3

Qitiusumik Allaffeqarfimmi ilinniartut pillugit

ilanngussat siunnersuutillu pitsaasut

HRU Qitiusumik Allaffeqarfimmi ilinnniartut pillugit paasisitsiniaalluni februaarip 12-ianni ataatsimiititsivoq.

Nuannaarutaaqisumik naalakkersuisoqarfiit arlallit soqutiginnipput sinniisoqartitsillutillu sulisuminnik maan-

nakkullu ilinniartuminnik.

Kattie Lundgaard Pedersen, HRU

Ualip ingerlanera

Ualip ingerlanerani oqalugiartut arlaqarput, ilaatigut Niuernermik Ilinniarfimmit oqaluttuarineqarlutik ilinniarnermi

sammiviit marluusut pillugit: Allaffimmiutut TNI-mik ilinniartut aamma Aningaasaqarneq Atugassarititaasullu aqun-

neqarnerinik qaffasinnerusumik ilinniarneq, tassani Qitiusumik Allaffeqarfik sungiusarluni suliffissatut naleqquttuum-

mat. HRU-miit oqalugiaatigineqarpoq ilinniartunut atatillugu qanoq kiffartuussisinnaanerminnik, ilinniartut ilinniarner-

minnik ingerlatsineranni ASA-p qanoq iliortarnera oqaluttuarineqarluni, kiisalu peqatigiilluni 2013-imi ilinniartussarsior-

nissamik suliniuteqarneq. Taakku saniatigut Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfimmi ilinniartut oqaluttuarput Namminer-

sorlutik Oqartussat sungiusarluni suliffittut qanoq misigisdaqarfigisimaneritik. Peqataasut ajunngivissunik apeqqutis-

sarpassuaqarput siunnersuuteqarlutillu, oqallinnernik pitsavinnik arlalinnik aallartitsisunik.

Peqatigiilluni 2013-imi ilinniartussarsiornissamut periaasissaq

Ilinniartut ”ilinniartuinnaanngitsutut” suleqataasutulli isigineqarnissaat pingaartinniarlugu HRU ikiuunniarpoq august

2013 aallarnerfigalugu pitsaasumik ilinniartussarsiortitsisalernissamut. Naalakkersuisoqarfissi ilinniartortaarniarpat

ilinniartortaarniarnissinnilu HRU-p ikiuunnissaa kisaatigigussiuk HRU piaarnerpaamik saaffigissavarsi.

Ilinniartut pillugit paasisaqarnerorusukkussi aamma HRU saaffigiinnarsinnaavarsi, tassanngalu orninneqarumaarpusi

ilisserpiaq naalakkersuisoqwarfissinni ilinniartoqarnermik annertunerusumik oqaluttuariartortumik.

4

Namminersorlutik Oqartussat Qitiusumik

Allaffeqarfianni sulisut pikkorissarfissaat

Allattut Naja Carina Steenholdt aamma Gitte Alkestrup Stumpe Olsen, HRU

Paasisitsiniaalluni Nuummi pikkorissarneq

Webtas sunaana, nerisarfik sumiippa, akissarsiassakka kia suliarisarpai, DC9 aammamiiaa-

siit suua? Tamakku allarpassuillu atorfinerlaat apeqqutigisartagaat akissutissarsiffigisinnaa-

vatit paasisitsiniaalluni marsip 8-aanni pikkorissartitsinermi. Nalunaarfissaq marsip 4-nnut

killeqarpoq. Pikkorissartitsineq akeqanngilaq, inunnullu 15-inut inissaqarluni.

Sullissisup suliai

HRU aamma pilersaaruteqarpoq sullissineq pillugu pikkorissaatitseqqinniarluni. Pikkorissartit-

sineq sammisinneqarpoq kikkunnulluunniit sullissinermik isumaginnittunut. Pikkorissarneq

Pisortassatut ilinniarfiup initaani pissaaq maajip 21-anni, 22-anni 23-annilu. Nanuaqqap pik-

korissarnernut allattorsimaffiutaani tamanna atuarsinnaavat nalunaareerlutillu. Nalunaarfis-

saq kingulleq tassaavoq maajip 13-iat, pikkorissartunullu 20-nut inissaqarpoq.

Suliniuteqarnermi pisortatut ilinniarneq PRINCE2® Foundation

Pilersaarutigineqarportaaq suliniutinik ingerlatseriaammik PRINCE2® Foundation-imik , Qiti-

usumik Allaffeqarfimmi tamarmi atorneqartumik, pikkorissartitsineqassasoq. Pikkorissarne-

rup imarissavai paasisitsiniaaneq aammalu suliniuteqarnermi aqutsinermik periaatsit, ilaatigut

makkuusut:

• Suliniuteqariaaseq tunngaviusoq, periaatsit, sammisassat ingerlatsinerillu

• Aaqqissuineq – suliniutip aaqqissuunnera, kikkut sulerissasut akisussaaffillu

• Business Case – suliarinera ingerlatiinnarnissaalu

• Pitsaassuseq – pilersaarusiorneq nakkutilliinerlu

• Pilersaarusiorneq – suliap inernissaata qitiutinnera, ilanngarterineq ingerlaannarnerlu

• Ajutoorfiusinnaasut – pilersaarusiorneq, aqutsineq iliuutsillu

• Siumukarneq - akaarinninnerit, allatut pisunik aqutsineq immikkoortunullu agguluineq

• Allannguutit – ilusilersornerata aqunnera, sammisat suliarinerat tunngaviillu

• Ingerlanneri – suliniutip aallartinneraniit naammassinissaanut aqqut

Pikkorissarneq sammisinneqarpoq suliniutinut peqataasunut aammalu suliniutini pisortanut nutaanut sungiussisi-

masunullu periaatsi mik PRINCE2®-mik paasisaqarnerorusuttunut. Naatsorsuutigissavat pikkorissarneq aallarti-

tsinnagu piareersarnermut nal. ak. 30-t missaanniittut atussagakkit ilitsersuutit atuarnerinut, e-learningilerinermut

kiisalu suliassiissutit suliarinerinut misilitsinnernullu.

Nalunaarfissaq kingulleq tassa marsip 6-iat. Pikkorissarneq akeqarpoq 11.900 kruuninik, HRU-llu affai akilissavai,

tassalu 5.950 kruunit. Pikkorissarneq Pisortassatut Ilinniarfiup initaani, Jagtvej 40-mi, pissaaq ingerlanneqassal-

lunilu apriilip 3-anni, 4-nni 5-ianni 8-nnilu, pikkorissartunullu 15-inut inissaqarpoq.

Pikkorissarnerit piginnaanngorsaanerillu pillugit paasisaqarnerusinnaavutit Nanuaqqami

5

Dorthe H. Petrussen Angerlarsimaffik Aja 01.02.2013

Inngeeraq Møller Angerlarsimaffik Aja 01.02.2013

Lars Møller Provsteqarfik Qeqqa Tunulu 01.02.2013

Randi Mortensen Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik 25.02.2013

Jesper Blaabjerg Holm Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik 25.02.2013

Jens Weinell GU-Nuuk 01.02.2013

Tina J. Naamansen Ineqarnermut Attaverqarnermut Angallannermullu Nallak-

kersuisoqarfik

01.02.2013

Manumina Lund Jensen Nunatta Katersugaasivia 15.02.2013

Hans Birgir Højgaard GU-Qaqortoq 01.02.2013

Ole Geisler Provsteqarfik Qeqqa Tunulu 01.02.2013

Najaaraq Eliassen Siunnersuisoqatigiinnut Aalajangiisartunullu Aqutsisoqarfik 15.02.2013

Peter Lorentzen Nunatta Katersugaasivia 18.02.2013

Dana Magnussen Poulsen Prs. Margrethes Børnehjem 18.02.2013

Februar 2013-imi sulilersut

Februar 2013-imi soraartut Solvej Kleist IKIIN Illu sungaartoq 28.02.13

Mikael Vivendel Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik 28.02.13

Noelle Simoud Ineqarnermut Attaverqarnermut Angallannermullu Nalaak-

kersuisoqarfik

28.02.13

Douglas Scott Henningsen Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalak-

kersuisoqarfik

28.02.13

Jane Schneider Angerlarsimaffik Aja 28.02.13

Arne Hardenberg Angerlarsimaffik Aja 28.02.13

Adam Miki Kjeldsen Angerlarsimaffik Aja 28.02.13

Lars Hougaard Niuernermik Ilinniarfik, Nuuk 28.02.13

Maalia Arqe Provsteqarfik Qeqqa Tunulu 28.02.13

Esther Frederiksen Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik 28.02.13

Johanne Karolussen Inuili 28.02.13

Anders Fonnesbech-Wulff Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik 28.02.13

Karen Aviaja Motzfeldt Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik 28.02.13

Ann Lisbet Thybo Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik 28.02.13

6

Pitsaaliuisutut siunnersortit nuna tamakkerlugu ataatsimiinnerat

Susanne Stilling, Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimmi Peqqinnissamut tunngasutigut Siunnersorti

Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfiup pitsaaliuinermut siunnersortit peqqinnissaqarfimmeersut kom-

munineersullu sinniisui sap.ak. 7-mi Nuummi ataatsimiitippai sammisaritillugu Inuuneritta II. Peqataa-

niarlutik nalunaartut 45-pput, oqalugiaatillu assigiinngitsut 28-t ullut tallimat ingerlaneranni tusarnaar-

paat.

Nuna tamakkerlugu ataatsimiinneq piareersarneqarsimavoq ilisimasanik avitseqatigiinnerit, isumas-

sarsinissaq nutaanillu ilisimasaqalernissaq akuleriissillugit.

Taamaalilluni ullut nuannersut, soqutiginartut pikkunartullu

ingerlanneqarput, oqalugiaatit oqallinnerillu pitsaasut amerla-

qisut aqqutigalugit paasineruarput Nunatsinni siunissaq isi-

galugu inuit peqqissusiat qulakkeerumallugu qanoq

peqatigiissinnaanerluta.

Ataatsimiinnerup piareersarneqarnerani pingaarnerutillugit

oqallisigalugillu suliassiissutitut sammisassat ukuupput:

• Pitsaaliuinermik suliaqarneq pillugu kommunit aaqqis-

suussinerat

• Inuuneritta II-mi sammisassat

• Hash aamma atornerluineq

• Imminortarnerup pitsaaliornissa qimataasut salliutillugit

Taamaattoq aamma piffissaqarsimavoq pitsaaliuiniarnermi

immikkoortortat suliallu akimorlugit suleqatigiinnissap pisari-

aqassusiata oqallissutigilluarnissaanut, kiisalu paasissutis-

siissutit ilinniutillu Nunatsinnut naleqqussakkat maannakkorpiaq qanoq pisariaqartitsiginerat

Nuna tamakkerlugu ataatsimiinnermi assigiinngitsunik suliallit amerlaqisut Nunatsinneersut Danmarki-

meersullu oqalugiartinneqarput. Oqallilluartoqarporlu suleqatigiinnermiit paasissutissanillu ingerlaavar-

titsinermiit saaffiginiakkanut aalajangersimasunut assigiinngitsunut tunngatillugu qanorpiaq iliuuseqar-

nissaq ilanngullugu.

Nuna tamakkerlugu ataatsimiinnerup inerneraa Nunatsinni inuit peqqinnerulernissaat anguniaraanni

naalakkersuisoqarfiit, immikkoortortat assigiinngitsunillu suliallit suleqatigiinnissaat pingaaruteqarluin-

nartoq, tamannaassasorlu siunissami suliassat pingaarnerpaat ilaattut isigisassaq.

Inuuneritta II – 2013-2019

Inuuneritta II-p taarserpaa Nunatsinni inuit peqqissuunissaani pilersaarusiaq siulleq Inuuneritta. Pilersaarutit marluk

taakku assigiinngissutaasa pingaarnerasaraat immikkut suliallit sammisaasa anguniagaasalu Inuuneritta II-mi

erseqqissarneqarnerat ikilisinneqarnerallu, pingaartinneqarlunilu pilersaarutip ataqatigiissaarnerata nukittorsarnissaa.

Inuuneritta II-mit isigalugu peqqinneq tassaavoq inuunerinneq inuillu inuunerinnerulernissaat siunertaalluni.

Taamaattumik Inuuneritta II-p qitiutippai inuunitsinnut sunniuteqartartut, napparsimalersitsinngitsumik killiliinngitsumil-

lu inuuneqalersinnaanitsinnut sunniuteqarnerpaasartut, tassalu imigassaq hashilu, pujortarneq, nerisat timigissarner-

lu.

Inuuneritta II-p sammisai sisamat innuttaasunut tamanut pingaaruteqarput, pingaartumilli meeqqanut, inuusuttunut

ilaqutariinnullu, taakkumi pilersaarusiami immikkut pingaartillugit saaffigineqartussatut isummerfigineqarmata..

Inuuneritta II aaneqarsinnaavoq isertarfikkut www.peqqik.gl

7

Ilumoorpoq – ”Napparsimasut nappaataasa al-

lattorsimaffiat elektroniskiusoq (”Elektronisk

Patient Journal”) piviusunngussaaq

Allattoq Jesper Hansen, Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimmi EPJ-p pilersaarusiornerani pisortaagallartoq

Napparsimasut nappaataasa allattorsimaffiat ataatsimoorussaq elek-

troniskiusoq (EPJ) Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfiup atugas-

saa Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfiup peqqinnissaqarfiullumi

ukiorpassuarni kissaatigisimavaat. Tamanna maannakkut an-

gulluinnalerparput. EPJ-ip atorneqalernissaa ukiorpaalunni piler-

saarusiorneqareerluni marsip aallartinnerani tamanut ammasumik

sulisussarsiuunneqassaaq.

EPJ-imut aningaasaliissutissat 2012-ip naalernerani aaqqipput,

tamatumalu kingorna neqeroorutissat inaarsarlugit suliarineqarput.

Inaarsaaneq tassunga atatillugu paasineqassaaq peqqinnissaqar-

fiup pisariaqartitaasa aalajangersimalluinnartut sapinngisamik

eqqoqqinnaartumik allaaserinissaat, taamaalilluni EPJ-imik sulia-

rinnittussaq eqqortoq qinerneqarsinnaaqqullugu.

Neqeroorutissanut atortussat avammut saqqummiunneqarniariar-

pata tullinnguutissaaq suliarinnissinnaasut marluk-pingasut qiner-

nissaat. Qinerneqartut aaqqiissutissap ilai DIH-mi ikkussuullugillu

takutissavaat, sullissisussallu aaqqiissutissatut siunnersuutaat tama-

nit takuneqarsinnaassapput. Sullissisussatut kiarpiaap qinerneqar-

nissaa uuttuutit arlalissuit atorlugit aalajangerneqarumaarpoq,

ilaatigut akia, pisinnaasai, aserfallatsaalineranut aningaasartuutissat il.il. ilanngunneqarumaarlutik. Naatsorsuutigi-

neqarpoq kiarpiaap suliarissaneraa aasaanerani sulinngiffeqarnerup aallartinngitsiarnerani aalajangerneqarumaartoq.

Neqeroorutissap piareersarnerani paasisitsiniaalluni ataatsiimiititsisoqartarpoq, nutaarsiassanik allakkat nassiun-

neqartarlutik pilersaarullu pillugu allatigut annertunerusumik attaveqatigiittoqartarluni. Tikitatsinni tamani – minnerunn-

gitsumillu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani – assigiinngitsunit sulialinnit tamanit peqataarusussusilinnit naapin-

neqartarpugut. Pilersaarusiortuusugut malugisimavarput EPJ-imik siunissami periaasissap pissangagineqarlunilu neri-

ulluarfigineqartoq. Qularutissaanngilaq aallartinissarnera pikkunarumaartoq, suliassarmi angeqaaq periaaseq nutaaq

sapinngisamik pitsaanerpaamik atorneqrsinnaaqqullugu.

Allannguineq aallartippat ilaat pa-

katsisassapput ilaallu nuannaarlu-

tik. Taamaattumik aallartinneranut

atatillugu annertuumik ilinniartits-

isoqassaaq, sungiusaasoqarluni

siunnersuisoqarlunilu, tassuna

ngujumallugu sapinngisamik akim-

misaarfeqanngitsumik inger-

lanneqarsinnaaqqullugu, peqqin-

nissaqarfimmut, minnerunngitsu-

millu napparsimasunut, iluaqutis-

samik.

EPJ sunaana?

Napparsimasut nappaataasa allattorsimaffiat

elektroniskiusoq (EPJ) tassaavoq qarasaasiakkut

periaaseq, tassaniissallutillu napparsimasut

Peqqinnissaqarfimmi nalunaarsorneqarsimasut

nappaataannut tunngasut tamarmik. EPJ-ip kin-

gunerissavaa peqqinnissaqarfimmi suleriaatsit

nutaat pitsaanerusullu atorneqalernissaat.

Taamattaaq EPJ-ip qulakkiissavaa sulisut nap-

parsimasut ataasiakkaat nappaatigisarsimasaan-

nik sukkanerusumik tamakkiinerusumillu paasis-

aqarnissaat, taamaalillutillu peqqinnissaqarfimmi

sulisut katsorsaanerup ingerlateqqinnissaanut

tunngavigissaarluarnerulissapput.

8

Asasut AALU-mut ilaasortat

Ullorsiu�ssinni nalunaaqqutsereersiuk

19. april 2013 nal. 16:30

ALLU-mi ukiumoortumik ataatsimeersuarnissarput qanilliartorpoq. Tamanna pisarnertut Hotel

Hans Egedep ataatsimii&arfiini pissaaq. Taamaa&umik Inatsisartunut marsip 12-ianni qinersinis-

saq kisiat nalunaaqqutsernagu aamma ERSEQQISSUMIK nalunaaqqutsissavarsi apriilip 19-iat 2013

ALLU-p ukiumoortumik ataatsimeersuarfissaa, Gertrud Raskimi nereqa�giinnermik naggaser-

neqartussaq.

Soqu�gisarigatsigu sulisut peqa�giiffiat ALLU tassaassasoq ilaasortat tamarmik tusaaneqarfiga-

lugulu siunnersuuteqartarfigissagaat, sulisut peqa�giiffia&ut qanoq suli pitsaanerulersissinnaane-

ripput, neriuu�geqaarput sapinngisamik amerlanerpaat atatsimeersuariarumaartut.

Ataatsimeersuarnermi ullormut oqaluuserisassatut siunnersuut siulersuisut marsip aallar�laar-

nerani nassiu�ssavaat. Ullormut oqaluuserisassatut siunnersuu�nik perusuppugut, taakkulu al-

lu@nanoq.gl-imut nassiunneqassapput. Siunnersuu�t peqa�giiffiup �goreersimassavai kingusin-

nerpaamik marsip 19-ianni, taavalu ullormut oqaluuserisassat tamakkiisut nassiunneqarumaar-

put.

Nereqa�giinneq, ataatsimeersuarnerup nanginnerisassaa, nal. 18.00 aallar�ssaaq, assigiinn-

gitsunillu pingasunik nerisassartaqassalluni. Tassunga paasissu�ssat amerlanerusut ullormut

oqaluuserisassatut siunneruu�nut ilanngullugit marsip aallar�nnerani nassiunneqarumaarput.

Aggialluarniarisi, unnussioqa�giinnermi nuannertaqaaq, periarfissiilluarlunilu suleqa�t Nammi-

nersorlu�k Oqartussani naalakkersuisoqarfinnit aqutsisoqarfinniillu allaneersut nuannersumik

naapinnissaannut.

Siulersuisut neriuu�gaat amerlanersassi 19. april 2013 ataatsimeersuarnermi kingornalu

nereqa�giinnermi takunissaat.

——————————————————————

Akikillisaaffigineqarnermik isumaqa�giissu�t nutaat

Arajutsisimagussiuk akikillisaaffigineqarnermik isumaqa�giissu�t nutaat makkuupput:

9

Sermitsiamut pulaarneq

ALLU-p aviisiliortoqarfik Sermitsiaq.AG jannuaarip 30-anni pulaarpaa, inter-

ne%kkulu atuagassiisartup Søren Duran Duus-ip angallappaa�gut aviisi-

liortoqarfiullu suliaanik unammilligassaanillu oqalu(uulluta.

Aviisiliortoqarfik tama�goortoq

aviisiliortoqarfimmi Sermitsiaq.AG-mi pulaarni&a nalerpiaani aviisip ullaap tungaa tus-

arrajussimavaa Inatsisartunut qinersinissaq nalunaaru�gineqassagunartoq.

Taamaa&umik aaqqissuisoq pissangaqisoq ALLU-mik �killuaqqusivoq, assersuu�ssarlu

aalajangersimasoq tunulequtsiullugu oqalu&uarsinnaalluni aviisiliortoqarfik qanoq su-

lisarnersoq. Søren Duran Duus-ip pingaar�llugu nassuiarpaa illumi suliassat assigiinn-

gitsut suunersut. Suliassat annertuut, aviisit Sermitsiaq aamma AG, pingaarnerugalu-

artut allani&aaq annikinnerusunik saqqummersitsisarput. Taakku ilagaat Nuuk Uge-

avis, Suluk,. Arnanut isumalluu�llu uumaatsut pillugit atuagassiaq nutaajukannersoq,

Oil & Minerals.

nuannarinninnerujussuaq

nalunanngilluinnarpoq Søren Duran Duus-ip suli-

ani pimoorulluinnarai nuannaaru�gigaalu aviisi-

liortoqarfiup paasissu�ssanik siammarterinera-

ni suleqataasinnaanini. Taamaa&umillumi oqa-

lu&uarerusoqai inunnut taama ikitsigisunut, nu-

namilu taama angi�gisumi siammarsimasut, nu-

taarsiassaqar�nniarlugit unammilligassat pissan-

ganartut.

Misigisat

Takornariarneq paasissu�ssarsiffioqaaq persu-

arsiornaranilu, kaffisoqa�giinnissamu&aarlu periarfis-

saqarluni. Periarfissaqarportaaq nutaarsiassat kingul-

lerpaat alakkar�laarnissaannut, aviisimi naqinneqar-

nissani saqqummernissanilu ullunik marlussunnik

sioqqullugu piareereersimavoq. Tamannarpiaq aam-

ma Søren Duran Duus-ip �kippaa, tamannarpiaam-

mammi kalaallit aviisiisa Danmarkimi aviisinit allanit

allaassutaasa ilaat.

10

Ilinniartut Nuummi mittarfimmik kinguneqarluartumik suleqateqarnerat

Nuummi mittarfimmit ilaasussat amerlingaluttuinnarnerisa iliuuseqarfiginissaanut Mittarfeqarfiit sulissuteqar-

neranni, Niuernermik Ilinniarfimmi, Nuummittumi NI-1-mi ilinniartut, paasissutissanik pingaarutilinnik ilann-

gussipput.

Niuernermik Ilinniarfik, Nuuk aamma Mittarfeqarfiit suleqatigiinnerat pitsaasoq assersuutissaqqippoq ilinniarfiit aamma

suliffeqarfiit ilisimasaminnik avitseqatigiinnerat, pineqartullu tamarmik allat assigusunik suleqatigiinnissaannik kaam-

mattuipput.

Siunissami Nuummi mittarfiup illutaata ilusilersorneqarnissaanut atuisut qanoq kissaateqarpat? Taannaa qulequtaq

Mittarfeqarfiit Niuernermik Ilinniarfimmi Nuummiittumi NI-1-mi ilinniartunut suliakkiissutigaa. Anguniagaq tassaavoq, NI

-1-mi ilinniartut ilinniarnerminnut atatillugu atuagarsornertik piviusumik misilittaaviginissaa. Fag-imi tunisineq ilinniar-

tunut suliakkiissut naammassillugu suliarineqarpoq, suliniummilu niuerfinnik misissueqqissaarneq qitiutinneqarluni,

taannalu immersugassanik, apersuinerit paasissutissallu tassuuna pissarsiarineqartut atorlugit misissueqqissaarinik-

kut suliarineqarpoq.

Mittarfeqarfiit pisortaata, Jens Lauridsen-ip, suleqatigiinneq nuannaarutigaa, ilinniartut ilinniaatigalutik ilisimasanik pitsas-

suarnik suliffeqarfimmut tunniussisinnaammata.

”Suliniut aqqutigalugu ilisimasanik pissarsiarinavianngisatsinnik pissarsiaqarfigaarput. Ilinniartut suliamut pikkorissuseqar-

luinnarlutik suliaqarput, tamatumalu takutippaa taamatut suleqatigiinnerit periarfissaalluartut – nunatsinni suliffeqarfiit ilinnia-

rtullu akornanni. Taamaattumik suliffeqarfiit allat kaammattorusuppakka nunatsinni ilinniarfiit assigusumik suleqatiginissaat”,

Jens Lauridsen oqarpoq.

Ilinniartut sapaatip akunneri marluk atorlugit suliniummik ingerlataqarsimapput, angalasunit 168-init apeqqutit qarasaasiak-

kut imaluunniit pappilissakkut akineqarsimallutik. Ilinniartut illoqarfimmi apersuiartorsimapput, taamatuttaaq Nuummi mittar-

fimmi pisiniarfeeqqamik ingerlatsisoq Katrine Fly, Christian Keldsen CCO Air Greenland-imit aamma Air Iceland-imit aper-

sorsimallugit.

”Suliniut pissanganartuuvoq, saaffiginiakatsinnut apeqqutissat eqqortut suliareqqaartussaagatsigit. Angalasut mittarfimmiit-

tut assersuutigalugu Air Greenland-imut apeqqutigineqartut assiginik apersorneqartussaanngimmata, piumasaqaataasa

assigiinngitsuuneri pissutigalugu. Tullinnguullugu akissutit katersorpagut paasissutissallu isornartorsiuisinnaassuseqarluta

suliaraagut, mittarfiup illutaa pillugu atuisut naammagisimaarinninnerannik inerniliisinnaanngorluta pitsanngorsaatissatullu

kissaataat ersersillugit, ilinniartut suliniummik peqataasut ilaat”, Luuiisa Hansen oqarpoq.

Ilinniartut ilaat, Aviaq Pjettursson oqaluttuarpoq, killissamik qaangiinerusimasoq aqqusinermi aamma mittarfimmi inuit ili-

sarisimanngisat ikiortiserisimaneri, kisiannili misigisaq nuannersuusimasoq.

”Taama iliorsinnaanngitsutut misigimanngisaannakkannik iliuuseqarpunga. Suliummik ingerlataqarpugut, Mittarfeqarfiup

pilersaarusiornermi atorsinnaasaanik, oqaluttuuppagullu atuisuisa kissaataannik aamma qanoq pingaarnersiuisimanerinik”,

Aviaq Pjettursson oqarpoq.

Mittarfeqarfimmit mittarfiup pisortaata Jimmy Gudmandsen siunissami mittarfiup illutaata ilusilersorneqarnissaanut paasissu-

tissat atornissai assut qilanaaraa:

"Nuummi mittarfiup illutaa 1979-mi sananeqarpoq angalasunillu 20-25.000-nik sullissisussatut sananeqarsimalluni. Maan-

nakkullu 70.000-it miss. ukiumut angalasoqartarpoq ineriartornerullu nassataanik ukiuni tulliuttuni amerlanerusunik an-

galasoqarnissaaqnik kinguneqassaaq. Tassa imaappoq, siunissami ilaasut amerlasuut qanoq sullinnissaannik nalilersuisari-

aqarpugut.

Tamatumunnga atatillugu ilinniartut ikiuussimapput, paasisaqarfiginissaanut angalasut qanoq pingaarnersiuinersut, taakkulu

suleqqinnissatsinnut atorfissaqartissaqaagut”.

11

Hans Lynge-p allattugaatai Nunatta Katersugaasi-

vianut Allagaateqarfimmut nuunneqarput Marlunngornermi februarip 22-ani 2013 Hans Lyngep allattugaatai Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu

Nuummiittumut tunniunneqarput.

Aningaasaateqarfiup taamaammat kissaatigaa katersugaatit allagaateqarfimmi suliassanik ilinniarsimasunit passun-

neqareerpata kalaallit atuakkiortarnerat, oqasii, eqqumiitsuliortarnerat oqaluttuarisaanerallu pillugit ilisimatusarnermut

paasissutissiuisarnermullu atugassatut ammaanneqassasut.

Toqqortaatit ilaatigut assammik aamma maskinamik allakkat tassaapput taallianut, isiginnaa-gassianut tusarnaagassi-

anullu, oqalugiaatinut, oqaaseqarnernut aamma ullorsiutinut allattukkat allaqqaarneri, taakkulu amerlanersaannut

tunngatillugu eqqumiitsuliortup atuakkiortullu Hans Lynge (Hansinnguup) 1988-mi toqunerata kingorna uillarnerani

Inge Lynge, Snekkersten, Danmark-imi toqqortarineqarsimapput.

Allattugaatilli Nunatta Allagaateqarfianut tunniunneqarneri sioqqullugu allattugaatit immikkoor-titerallarnissaat suussu-

siilu malillugit immikkoortiternissaat pisariaqarsimavoq. Nunatta Sinnii-soqarfiata København-imiittup suliassaq taanna

akisussaaffigisimavaa, matumani (Eskimologi-mi BA) Anthon Møller Sinniisoqarfimmi ilinniartutut sulinerminut atatil-

lugu suliassaq tamanna pingaarutilik isumagisimavaa immikkoortiterigallarluni, saliilluni katersugaatillu allattorlugit.

Katersugaatit nutsernermi poortuutissianut karsinut pingasunut immiunneqarsimasut København-imit Nuummut tim-

misartukkut angallanneqarput Nunattalu Allagaateqarfianut Ilimmarfiup ilaaniittumut apuunneqarlutik. Taamaalilluni

Overarkivar Grete Renadal-ip akisussaaffigilerpaa Hans Lynge-p allattugaataasa ilisimatusarnermut paasissutissi-

uisarnermullu ammaanneqarnissaat, taamaasillutillu siunissami piuinnarnissaat qulakkiissallugit.

Inge Lynge-p, Aningaasaateqarfiup Siulittaasuata, Hans Lynge-llu uillarnerata Hans Lynge-p allattugaataasa maanna

sumiiffissaminnut apuussimanerat naammagisimaarluinnarpaa. ”Hansinnguup allattugaatai kalaallit kulturikkut

kingornutaasa pingaarutillit ilagaat neriuutigaaralu siunissami ilisimatusartunut allanullu kalaallit eqqumiitsuliaannik,

kulturiannik, oqaasiinik oqaluttuarisaanerannillu soqutiginnittunut iluaqutaallutillu nuannaarutaajuaarmaartut”.

12

APNN-GFLK-mi EU-mit akuersissutit

digitalinngortinneqarput Aalisakkanik tunisassiat, akuerisatut nalunaaqqutsersorlugit EU-mut nioqqutigineqartut, jannuaarip 22-

anniit digitalinngortinneqarput.

Tamanna naammassineqarpoq APNN-GFLK-ip 2011-mi suliniuteqalerneratigut, siunertarineqarluni suliffis-

suarnik kiffartuussinitta pitsaanerulernissaa, kiisalu allaffissornitta annikillisarneqarlunilu pisariinnerulernis-

saa.

Allattoq Mads Nedergaard, APNN

Imminut kiffartuussivik taanna atorlugu kalaallit avammut nioqquteqartut nalunaaqqutsersuutiminnik toqqaannartumik

nutaanngorsaallutillu nalilersuisinnaalerput. Periaatsip nutaap isumagissavaa pisat nalunaarsornerisa naatsorsortu-

arnerat ajunnginnersoq, kiisalu aalisariummut tunngatillugu paasissutissat avammullu nioqqutit imminnut naleqqun-

nersut nakkutiginerat.

Nakkutilliinerit taakku atorlugit periaatsip allagartat pisariaqartut nutaanngorsartassavai. Paasissutissat tamarmik

digitalinngortinneqarmata tamanna avammut nioqquteqartumut GFLK-mullu annertuumik sipaarutaassaaq. Periaatsit

nutaat atulerneri tamassa unammilligassaqartaraluartoq periaaseq nutaaq taanna avammut nioqquteqartunit

tamangajannit naammagisimaarneqarpoq. Sipaarutissat pisariillisaanerillu aasaru, akuersissutit amerlinerpaaffianni,

malunnarsilluassapput. Akuersissutit ukiumut 5.000-it missaanniittut GFLK-p nalilersortarpai.

Saniatigooralugu piniartunut akuersissutit EU-mullu akuersissutit nammineerluni suliarineqarsinnaasut nutaat marluk

taakku iluatsilluarnerat tunngavigalugu nammineerluni immersugassanik inuussutissarsiornermut tunngasunik alla-

nik APNN-GFLK ineriartortitseqqinniarpoq, soorlu inuussutissarsiutigalugu piniartut uppernarsaatissaannik aalisarsin-

naanermullu akuersissutinik.

Tusagassiivik radiokkut tusagassiortarpoq tusagassiallu sivisunerusinnaapput

sivikinnerusinnaallutillu. Tusagassiagut sapinngisamik oqaatsit marluk atorlugit

tusagassiaasut – kalaallisut qallunaatullu, www.nanoq.gl-ip saqaanut ilineqartarput.

Tusagassiatta ilaat kalaallisuinnaq immiussaasarput, ilaat qallunaatuumut nutserlugit

tusagassiarineqartarput, qallunaatuinnarlu oqaaseqartut eqqarsaatigalugit tusarnaagassiat

ilaasa imarisaat pillugit annertunerusumik paasisaqarumagaanni apersorneqartunut

saaffiginninnissamik innersuussisinnaasarluta.

Tusagassiiviup radiokkut tusarnaagassiani KNR-imut sinerissamilu radioqarfinnut allanut

akilerseqqaarnagit atorneqarsinnaasutut neqeroorutigisarpai.

13

Namminersorlutik Oqartussat qitiusumik allattoqarfiani

taassumalu ataani immikkortortaqarfinni tamani kopi-

maskiinanik printerinillu pisiortortaneq ingerlatsinerlu

Siunissami pigissaartuunissaq atugarissaartuunissarlu qulakkeerniarlugu, pisortat suliffeqarfiini

ingerlatsinermut aningaasartuutaasartut sipaarniarfigineqassapput.

Lise Sand Ellerbæk, ASA

Ingerlatsinermut aningaasartuutaasartunik sipaarniuteqarnermut atatillugu Namminersorlutik Oqartussat 2012-

imi juuni qaammat tamanut suliarinnittussarsiuussereernermi kopimaskiinanik printerinillu pisiortornissaq inger-

latsinissarlu pillugit isumaqatigiissuteqarput. Misissueqqissaarneq, Namminersorlutik Oqartussanut ataatsimoo-

rtumik pingaarnersiukkanik isumaqatigiissusiornikkut Namminersorlutik Oqartussat ukiut tallimat ingerlaneranni

10 mio. kr.-t aamma 13 mio. kr.-t akornanni sipaaruteqarsinnaanerannik takutitsisoq aallaavigalugu isu-

maqatigiissuteqartoqarpoq.

Isumaqatigiissut kikkunnut atuuppa?

Namminersorlutik Oqartussani immikkoortortanut tamanut isumaqatigiissut atuuppoq. Tassa qitiusumik allat-

toqarfimmut taassumalu ataani immikkoortortaqarfinnut isumaqatigiissut atuutsinneqarpoq. Isumaqatigiissut

avaqqullugu printerinik kopimaskiinanillu pisisoqaqqusaanngilaq.

Isumaqatigiissut sunut atorneqassava?

Isumaqatigiissut nutaaq manna kopimaskiinanik printerinillu pisiaqarnissamut kiisalu kiffartuussinissamik isu-

matigiissutaasunut atorneqassaaq. Isumaqatigiissut pappialanik pisiaqartarnermut atuutsinneqanngilaq. Qula-

ruteqaruit pisiortortarnermut immikkoortortaqarfik attavigiuk.

Pisiortortarneq nalinginnaasumik qanoq ingerlanneqartarpa?

Arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik siunnersuisarfiup IKR-ip Namminersorlutik Oqartussat immik-

koortortaqarfii maskiinanik pisiortartarneq pillugu siunnersortassavai. IKR-ip immikkoortortaqarfissinni anin-

gaasaqarnermut akisussaasuusoq taarsiinissamut siunnersuuteqarluni attaveqarfigisassavaa. Isumaqatigiis-

sutinut atuuttunut piffissarititaasup naanera, qaqugukkullu taarsiinissaq aningaasaqarnermut pitsaanerpaaner-

soq aallaavigalugit taarsiisoqartassaaq. IKR-ip Namminersorlutik Oqartussat soqutigisai kisiisa isumagissavai,

tamannalu qulakkeerniarlugu, IKR’p isertitamigut maskiinat qanoq ittut qanorlu amerlatigisut tunineqarnersut

apeqqutaatinngilai.

IKR-imit suli attavigineqarasi atortussanik nutaanik pisariaqartitsigussi, IKR toqqaannartumik attavigisinnaavarsi

nykobscenter@ikr.dk imaluunniit oqarasuaat 00 45 88 27 63 23 aqqutigalugit. Printerinik kopimaskiinanillu pi-

siortornerit tamarmik IKR aqqutigalugu pisassapput.

Pisiortorfigisartakkassinnut maanna isumaqatigiissutaasut atorunnaarsissanngilasi IKR-imik oqaloqateqaqqaar-

tinnasi. Isumaqatigiissummi matumani nutaami printerinik kopimaskiinanillu siunissami pisiortortarnissat inger-

latsinissallu tamarmik atuutsinneqarput.

Eqqumaffigiuk pisiortorfigisartakkat akuerisaanngimmata immikkoortortaqarfinnut toqqaannartumik attaveqar-

nissamut imaluunniit kopimaskiinanik printerinillu tuniniaanissaq siunertaralugu ataatsimeeqatigiittarnerit atuut-

tut atorneqarnissaannut.

Paasissutissat annertunerusut

Isumaqatigiissummut tunngassuteqartut aamma qanoq periuseqartoqartarnersoq pillugit Namminersorlutik

Oqartussat intranetsianni, nanuaqqami paasisaqarnerusinnaavutit ’Pisiortornissamut isumaqatigiissutit’ aamma

’Printerit kopimaskiinallu’ iserfigalugit. Isumaqatigiissummut tunngatillu apeqqutissaqaruit Namminersorlutik

Oqartussat qitiusumik Pisiortortarnermut Immikkoortortaqarfiani Pisiortortarnermut siunnersorti Lise Sand Eller-

bæk liel@nanoq.gl imaluunniit 34 66 81 aqqutigalugit saaffigisinnaavat.

14

Innaallagiatortumik biilisisoq isumaqarpoq

Allattoq Christian Wennecke, Nunanut Allanut pisortaqarfik

Ataataga biileerniartuuvoq, soorlu aamma ataataa taamaassimasoq, taamaammat uanga saneqqutsivunga, biilimmi nuan-

narerpiannginnakkit. “Mingutsitsisuupput uagutsinnullu sikkilertunut ulorianarlutik”, inuusuttutut eqqarsarsinnaalluartutut

taama isumaqarpunga… taamatullumi suli isumaqarlunga, kisiannili maannakkut ilaqutaqarlunga meeraqalerama pisari-

aqartitsinera annerulerpoq.

Biilimik atornikumik pitsaasumik akikitsumillu ujaasilerpunga, naggataatigulli aalajangerlunga biilissara siulleq innaallagia-

tortuussasoq. Mitsubishi I-miev piseqqusaarilluni nittarsaassisoq takuara. Katillugit 163.000 kruuneqarpoq, biilimut atorni-

kumut atorniakkatta marloriaataanik.

Biilit benzinatortut CO2 –mik aniatitsinerpaapput; akuutissanik mikisuararsuarnik mingutsitsisarput, puannut pulatinneqar-

nerminnik kræfteqalersitsisinnaasunik, saniatigullu nipitoqaat naamajuminaaqalutillu. Biilit innaallagiatortut illoqarfimmik

nalunngeqatiginnissummillu sukuluititsisuupput, maanimi Nuummi ernup nukinganik sarfalersugaagamik!

Portusuuliarsuarmiit ammut isigalugu biili mikisunnguuvoq, pingaartumik biilerujussuit assakaasui tamarmik immikkut kaa-

vittut sanianniikkaangami. Kisianni biilip ilua ima aaqqissuulluagaatigaaq allaanani ilua silatiminilluunniit annerusoq. Ilaqu-

tariinnut sisamanik inuttalinnut, taakku pisiaannut atuagaasivinnullu inissaqarluarpoq. Biilip qaavatigut sisoraatinut ilitsivi-

lernikuuara.

Biili tupinnaannartumik aallarsapallassinnavoq, nalunaaqquttap akunneranut 130 km-inik sukkassuseqarsinnaalluni, batte-

riia ukiukkut 80 km-it tikillugit ingerlanermut atorneqarsinnaavoq, aasakkut takinerumaamut. Batteria angerlarsimaffitsinni

innallagissamut attavilerlugu immertarparput. Biili ilaqutariinnguanut pitsaaqaaq Nuummi pissutsit eqqarsaatigalugit.

Ingerlassutigalugu pitsaalluionnarpoq, sajukulaarneq ajorpoq, motooria nipaqarani, benzinasunnigani issiavigiuminarlunilu.

Batteriia oqimaatsoq biilip naqqaneeriaramat biili aqqusinermut tunngalluartarpoq. Tamatuma pitsaassusia ullumikkut

malunnarluarpoq, anorlingaatsiariarmat.

Malugisaqarsimanngilanga taassuma ingerlanera biilit allat ingerlasarnerinit allaaneruneranik. Akerlianik meerarput biilimut

tassunga ilaatilluni merianngussaarpoq, naak siornatigut taamaalisaraluarluni – naluara sooq!

Biilit innaallagiatortut benzinatortuninngarnit akisunerupput, tamannalu ajoqutituaattut nalunngilara. 100 km-imut 45 kruunit

missaannik akeqarpoq, benzinatortup marloriaataa sinnerlugu. Batteriiata sillimmataa ukiunut tallimanut atuuppoq,

oqaatigineqarporli ukiut qulit ingerlareernermini pisinnaasami 70 %-ia suli atorsinnaagaa. Kisianni naaatsorsuutiginngilara

biili ukiut qulit qaangiuppata naleqarumaartoq, naak benzinatortoq qularnanngitsumik affaanik nalilerlugu tunineqarsinna-

assasoq. Tassa uani 80.000 kruunit annaavakka.

Biilit innaallagiatortut ukiumoortumik akileraaruteqanngillat, taamalu ukiumut 10.000 kruunit sipaarpakka, tamannatuaavor-

lu maannakkut mingutsitsinngitsumik biileqarndermi imminut akilersinnaasoq. Kisianni akileraaruteqartitsinnginneq 2014-

imi jannuaarip aallaqqaataaniit atorunnaassaaq, biilillu innaallagiatortut benzinatortutulli akileraaruserneqassappata – taa-

va uagut teknikkikkut nutaalianut minguitsunut nuussimasugut tassaalissaagut ”sianiitsut nuannaartut, piitsulli”.

Taamaattumik neriuppunga inuiaqatigiit nutaamik aaqqissuussiumaartut, taamaalillutik inuit aningaasaqarnikkut periarfis-

sillugit teknikkimut nutaamut minguitsumut nuunnissaannut.

Soorlu imaaliortoqarsinnaavoq:

• Akileraarutitaqannginnerat ukiunik qulinik sivitsorlugu, biilit innaallagiatortut batteriillu nutaat qanoq nioqqutigineqar-

nerisa paasinissaata tungaanut

• Akileraarusersuititsinnginneq naappat biilit innaallagiatortut annikinnerusumik akileraaruserlugit, pissutigalugu biili-

ummata minguitsut!

• Innaalagissamut akigititaq unnuakkut affaannanngortillugu (sppulimmimmi sarfaliortoqarmat), taavalu uagut biilit

batteriivi immertassagaluarpavut tamatsinnut pitsaanerpaaffiani

• Suliffeqarfiit sulisumik biiliisa innaallagiatortut batteriivisa immiiffissaannik ikkuffinnik neqerooruteqarsinnaapput

• Arlaannik nassaartoqartariaqarpoq batteriinut nutaanut aningaasartortoqarpallaaqqunagu, taamalu biilit naleeruti-

aarpallaaqqunagit

Naak minguitsumik biileqaraluarluni isumaga malillugu amerlanavianngillat taakkununnga immikkut akiliuteqarnerujuma-

sussat. Taamaattoq qularinngilara biilit innaallagiatortut suli pitsaanerusut immaqalu akikinnerusut siunissami takkuk-

kumaartut, taamalu piffissap ingerlanerani biilit benzinatortut taarserumaarlugit. Maannakkorpiaq misigisimavunga ineri-

artornerup ilorraap tungaanut sangutinneranut peqataasimallunga!

15

UML atorlugu ingerlatsineq pillugu pikkorissarneq ERP-mut Allattoqarfik, Sulisunik Piginnaanngorsaanermut Immikkoortortaqarfik aamma KANUKOKA su-

leqatigalugit januaarip qaammataani pingasoriarluni UML atorlugu ingerlatsineq pillugu pikkorissartitsinerit

ingerlanneqarsimapput. Pikkorissartitsisoq Peter Bjerregaard ilaatigut Teknologisk Institutimi siunnersortaa-

nertut, Oxygen A/S-imi pisortaanertut kingullerpaamillu Nordeami suliamik aqutsisutut annertuumik misilit-

tagaqarpoq. Peter Bjerregård siusinnerusukkut UML atorlugu ingerlatsineq pillugu pikkorissartitsineq inger-

latereersimavaa, taammaatumillu kalaallinut tulluussarlugu ingerlanissaa paasisimasaqarfigilluarlugu.

Pikkorissarnermi peqataasut 13-iusut ERP-mut Allattoqarfimmeersuupput, IT-mut Allattoqarfimmeersuup-

put, Nutserisoqarfimmeersuupput, Nukissiorfinneersuupput, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Alla-

gartanik Nakkutilliisoqarfimmeersuupput, Uummannami Aasiannilu Innuttaasunik Sullissivimmeersuupput

Qaasuitsullu Kommuniani Aningaasaqarnermut Ingerlatsivimmeersuullutik.

Ingerlatsinermik ersarissaaneq pingaarnertut suliffeqarfiup ingerlatsinerminut assigiinngiiaartorpassuarnut

suleriaasianullu ersersitsiniutissaatut atortorissaarutaasussaavoq. Pikkorissartitsinermi suleriaatsit pisut

qanoq oqaluttuarineqarsinnaanersut titartaganngorlugit Use Case diagrammitut, Aktivtetsdiagrammitut

Klassediagrammitullu takussutissiarineqarsinnaanerannut atortussat tunniunneqarput. Tamatuma kingorna

Tamatuma kingorna sulinermi ingerlariaatsit nutaami ataqatigiissarneqarnissaat ilinniartitsissutigineqarpoq,

tassani apeqqutaatinnagu top-down, bottom-up imaluunniit outside-in misilittakkanik avataaneersut

pigisaannik ilanngussineq ilanngussinnginnerluunniit. Naggasiullugu siunissami suleriaatsit ingerlanneqar-

nissaat pillugu (to-be) assigiinngitsut aqqutigalugit pikkorissaatigineqarput.

Pikkorissarneq peqataasunut pissarsiffioqaaq, taakkualu pikkorissareerlutik maanna atortooreersut sania-

tigut ingerlariaatsimut atugassaminnik nutaanik peqarlutik kiisalu nutaamik eqqarsariaaseqarlutik suliffeqar-

fiup ingerlatseriaasianut suleriaasianullu qanoq isillutik ersarissumik takussutissiisarnissartik nassarlugu

pikkorissarnerminnik naammassillutik angerlarput.

Peter Bjerregaardip ullup suliffiup kingorna soraarnermi isumasioqatigiissitsinermi assersuutit pingasut sulif-

feqarfiup annertuup sannaanut, ineriartortinneranut ingerlatsinerullu annertunerpaaffigisinnasaanut as-

sersuutit suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiissinnaanermut tunngassuteqartut takutissimavai. Assersuutit

pingaaruteqartut saqqummiunneqartut ilagisimavaat, aaqqissuussaanermi suliassaqarfiit akimorlugit su-

leqatigiinnermi sunniuteqarluarnissaq,

tassani qaammatit sisamat ingerla-

neranni suliffeqarfimmi suliassaqarfiit

akimorlugit 500 mio. kr.-it sipaarutigi-

neqarsinnaanerat takutinneqarpoq.

16

Gedion Rosing januarip 14-ani pisortat sulif-

feqarfiutaani ukiut 45-rut nalliuttorsior-

poq, Tusarfimmi kingullermi kukkusumik nalu-

naarutigigaluarparpu ukiuni 40-

runngortorsiortoq.

Nuannaarutigalugu nalunaarutigissavarput Win-

dows 7 aamma Office 2010-mut ikaarsaarneq

piffinni ataasiakkaani illoqarfinnilu Nuup

avataanniittuni naammassimmat.

Tassunga suliamut tunngatillugu apeqqu-

tissaqaruit piumaffigissavatsigit IT-Sekretariati

attavigeqqullugu uunga allallutit dalk@nanoq.gl.

US Embassy English - ingerlaqqippoq

Qaammat kingulleq NI-nutaarsiassani (februar 2013) soorlu

eqqaaneqartoq Amerikkarmiut aallartitaqarfiata, Danmark-

imiittup aamma Joint Committee, Kalaallit Nunaanniittup

suleqatigineri suli ingerlalluarpoq.

Tuluttut ilinniartitsinissanut nutaanut sisamanut nalunaarfis-

saq kingulleq tassaasimavoq ulloq 22. februar - marts-ip

aallartilaarnerani ingerlanneqartussat.

Akeqanngitsumik tuluttut ilinniartitsinissat tassaapput:

• English Negotiation (isumaqatiginninniarneq tuluttut)

• Customer Service English II (saaffiginnittunik sullissi-

neq II tuluttut)

• Advanced Grammar e-learn (qarasaasiaq atorlugu

tuluttut qaffasissoq)

• English e-learn II (qarasaasiaq atorlugu tuluttut II)

Tuluttut ilinniartitsinernut akeqanngitsunut aningaasa-

leeqqissimapput Amerikkarmiut aallartitaqarfiat, Danmark

aamma Joint Committe, Kalaallit Nunaat.

Niuernermik Ilinniarfik