Koppanen Tiia

TAPAUSTUTKIMUS KEITTIÖN JÄTEKAAPPIEN KÄYTETTÄVYYDESTÄ

PORIN ASUNTOMESSUJEN PIENTALOISSA

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Filosofinen tiedekunta

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajan koulutuksen osasto, Joensuu

Kotitalousopettajakoulutus

Kotitaloustieteen pro gradu -tutkielma

Huhtikuu 2019

TIIVISTELMÄ

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Tiedekunta

Filosofinen tiedekunta

Osasto

Soveltavan kasvatustieteen ja

opettajankoulutuksen osasto, Joensuu

Tekijä

Tiia Jasmin Emilia Koppanen

Työn nimi

Tapaustutkimus keittiön jätekaappien käytettävyydestä Porin Asuntomessujen pientaloissa

Pääaine Työn laji Päivämäärä Sivumäärä

Kotitaloustiede

Pro gradu -tutkielma X

15.4.2019 63 + 5 liitettä Sivuainetutkielma

Kandidaatin tutkielma

Aineopintojen tutkielma

Tiivistelmä

Suomalainen jätehuolto perustuu syntypaikkalajitteluun: jätteet lajitellaan siellä missä niitä

syntyy. Toimivan syntypaikkalajittelun taustalla on hyvin suunnitellut lajittelu- ja keräyspis-

teet. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda jätekaapin käytettävyyskriteerit, joiden avulla Asun-

tomessujen jätekaappien käytettävyyttä voitiin arvioida. Tutkimuksen tavoitteena oli myös

selvittää, minkälaisia jätekaappeja on pientalojen keittiöissä, onko jätekaappeja muualla

asunnossa ja mitä keräyspisteitä on asuntojen pihalla ja lähialueella.

Tutkittavana oli 29 Porin Asuntomessujen pientaloa (23 omakotitaloa, 6 paritaloa). Aineisto

kerättiin strukturoidun havainnointilomakkeen, valokuvien (505 kpl) ja muistiinpanojen

avulla. Jätekaappien käytettävyys arvioitiin tutkimuksessa kehitetyllä kriteeristöllä, joka

koostui 17 kriteeristä kolmessa kriteerikategoriassa. Jätekaappi sai pisteen jokaisesta toteu-

tuneesta kriteeristä. Kunkin kategorian tärkein kriteeri oli 2 pisteen arvoinen ja muista kri-

teereistä sai 1 pisteen. Jätekaappien saamat pisteet laskettiin lopuksi yhteen. Jätekaappien

käytettävyyden toteutumista tarkasteltiin myös sijainti-, sisältö- ja toimintokategorioittain.

Asuntomessualueen pientaloissa jätekaappeja oli kuutta erilaista mallia ja jätekaapit olivat

pääasiassa jätevaunukaappeja. Jäteastioiden määrä vaihteli 2−6. Eniten oli 3-astiaisia jäte-

kaappeja, joita oli kolmea eri mallia. Neljän asunnon kodinhoitohuoneessa oli jätekaappi ja

kolmen asunnon pihalla oli komposti. Alueella oli myös oma aluekeräyspiste. Kaikissa jäte-

kaapeissa toteutuivat seuraavat kriteerit: lieden käyttö mahdollista, työtasojen lähettyvillä,

tilaa säästävä vesilukko ja tukeva rakenne. Kehitettävää oli eniten kriteereissä erillään läm-

mönlähteistä, jäteastian yläreunan korkeus > 75 cm, altaiden käyttö mahdollista ja jäteastian

yläpuolella tyhjää tilaa > 10 cm. Jätekaapit saivat 10−16 käytettävyyspistettä, kun maksimi-

pistemäärä oli 20. Eniten parannettavaa oli sijaintikategoriassa, jonka käytettävyyden taso oli

54 %. Sisältökategorian käytettävyyden taso oli 76 % ja toimintokategorian 82 %.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että keittiösuunnittelussa olisi tärkeää kiinnittää huo-

miota jätekaapin sijaintiin sekä kaapin sisätilan hyödynnettävyyteen, jotta sinne voisi sijoit-

taa mahdollisimman monta jäteastiaa ja kaikki tila olisi käytettävissä niin jätteiden kuin tar-

vikkeiden säilytykseen. Käytettävyydeltään ideaali jätekaappi olisi jätevaunukaappi, joka si-

joitettaisiin sekä altaiden alapuolelle että altaiden viereen.

Avainsanat: syntypaikkalajittelu, kierrätys, pientalo, jätekaappi, käytettävyys, käytettävyys-

kriteeri

ABSTRACT

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Faculty

Philosophical Faculty

School

School of Applied Educational Science and

Teacher Education, Joensuu

Author

Tiia Jasmin Emilia Koppanen

Title

Usability of Kitchen Waste Cabinets in Semidetached and Detached Houses of the Pori Hous-

ing Fair − A Case Study

Main subject Level Date Number of pages

Home Economics

Master's thesis X

15.4.2019 63 + 5 appendices

Abstract

Finnish waste management is based on source separation of waste: waste is sorted right where

it is produced. Well thought out recycling locations are key to effective recycling. One of the

aims of this study was to create a set of criteria for a good waste cabinet and use it to evaluate

the waste cabinets of the 2018 housing fair in Pori. This thesis also set out to explore what

kind of waste cabinets were there, to see if there were more waste cabinets somewhere else

in the houses, and what recyclables are collected in the surrounding area.

The present study looks at 29 detached houses at the 2018 housing fair in Pori. The data was

collected using a structured observation form, by taking pictures (505 in total), and by taking

notes. The usability of the waste cabinets was evaluated with the created criteria, which con-

sisted of 17 criteria in three categories. The waste cabinets were graded by a score system:

the cabined received a point from every criterion it fulfilled, except for the three most im-

portant criteria, from which the cabined received two points each. The usability of the cabi-

nets was also evaluated separately by their location, contents, and functions.

There were 6 different types of waste cabinets, of which the majority were trolley cabinets.

The amount of bins was between 2 and 6 per cabinet. Most often there were 3 bins. Four

houses had a waste cabinet also in the utility room and three houses had a composter on the

yard. There was a recycling point in the area. All waste cabinets succeeded in the following

criteria: concurrent use of stove, location near the counter, space saving water trap, and sturdy

cabinet. Most faults were found in the following criteria: separate from heat sources, rim of

the bin > 75 cm, concurrent use of sink, empty space above the bin > 10 cm. The waste

cabinets scored between 10−16 out of 20 points. The most improvement needs to be done in

the location category, which had only 54 % of the criteria fulfilled. Contents category had 76

% right, when the functions category had 82 %. The results indicate that more needs to be

done in the area of location of the cabinets and the usability of the interior of the cabinet.

There was a significant amount of the interior space left unused, which could be made avail-

able for waste and other supplies alike. An ideal waste cabinet would be a trolley type cabinet

both next to and under the sink.

Keywords: source separation, recycling, detached house, semi-detached house, waste cabi-

net, usability

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ

1 JOHDANTO .......................................................................................................................... 4

2 JÄTEHUOLTO ..................................................................................................................... 6

2.1 Jätehuollon historiaa ......................................................................................................... 6

2.2 Jätehuoltoa ohjaavat säännökset ....................................................................................... 8

2.3 Porin seudun jätehuolto .................................................................................................. 10

2.4 Yhdyskuntajäte Suomessa ja Euroopassa ...................................................................... 12

3 KODIN JÄTTEIDEN LAJITTELU .................................................................................. 13

3.1 Syntypaikkalajittelu kodeissa ......................................................................................... 13

3.2 Keittiön jätekaappien suunnittelu ................................................................................... 14

3.3 Keittiön jätekaappien mallit ........................................................................................... 16

3.4 Keittiön jätekaapin käytettävyys .................................................................................... 18

4 TUTKIELMAN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ................................. 21

5 AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT ................................................................. 22

5.1 Tutkimuksen menetelmälliset lähtökohdat ..................................................................... 22

5.1.1 Tapaustutkimus ....................................................................................................... 23

5.1.2 Strukturoitu havainnointi ......................................................................................... 24

5.1.3 Käytettävyyden tutkiminen ..................................................................................... 25

5.1.4 Jätekaapin käytettävyyskriteeristö ........................................................................... 26

5.2 Aineiston laatu ja alkuperä ............................................................................................. 29

5.3 Aineistonhankinta ........................................................................................................... 31

5.4 Aineiston analyysi .......................................................................................................... 32

6 TULOKSET ......................................................................................................................... 34

6.1 Keittiöiden jätekaapit ..................................................................................................... 35

6.2 Keittiöiden jätekaappien käytettävyys ........................................................................... 36

6.2.1 Käytettävyyskriteerien onnistuminen ...................................................................... 37

6.2.2 Jätekaappien käytettävyyspisteet asunnoittain ........................................................ 42

6.2.3 Muut havainnot käytettävyydestä ............................................................................ 45

6.3 Muut jätteiden lajittelumahdollisuudet asuntomessualueella ja sen lähistöllä ............... 48

6.3.1 Muut kodin jätekaapit.............................................................................................. 48

6.3.2 Keräyspisteet pientalojen pihalla ............................................................................ 49

6.3.3 Asuntomessualueen lähimmät aluekeräyspisteet .................................................... 51

7 POHDINTA ......................................................................................................................... 53

7.1 Keittiön jätekaappien käytettävyys ja muut lajittelumahdollisuudet ............................. 53

7.2 Laaditun käytettävyyskriteeristön pohdintaa ................................................................. 56

7.3 Pohdintaa tutkimusprosessista ja sen luotettavuudesta .................................................. 57

7.4 Jatkotutkimusaiheita ....................................................................................................... 59

LÄHTEET............................................................................................................................... 60

LIITTEET (5 kpl) 64

1 JOHDANTO

Suomi ei ole saavuttamassa vuodelle 2020 asetettua kierrätystavoitetta, jossa Euroopan Unionin

jäsenmaiden on kierrätettävä 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä (Euroopan komissio 2018, 2).

Suomen kierrätysaste on pysynyt tasaisesti 40 prosentin tuntumassa, joten tavoitteeseen pääsy

vaatisi suuria muutoksia (Suomen virallinen tilasto 2019 a ja b). Sahimaa (2017, 40−41) tutki

väitöskirjassaan Suomen kierrätyspotentiaalia ja sai selville, että kotitalouksien sekajäte sisältää

70−80 prosenttia kierrätyskelpoisia jätejakeita. Tämä vahvistaa sen, että sekajätteessä on rei-

lusti kierrätyspotentiaalia.

JÄTEKIVA 2018 -hanke selvitti Euroopan komission antaman early warning -raportin ohjaus-

keinojen soveltuvuutta Suomeen. Hankkeen tuloksissa todettiin, että kierrätystavoitteiden saa-

vuttamiseksi tulee lisätä kiinteistökohtaista erilliskeräystä ja kasvattaa jätteen lajittelutehok-

kuutta. Suurin osa bio- ja muovijätteestä jää kierrättämättä, joten niiden lajittelun lisäämisellä

on huomattava merkitys kierrätysasteen nostossa. (Salmenperä, Kauppila, Kautto, Sahimaa,

Dahlbo, Kaitazis, Autio, Niskanen, Kemppi, Papineschi, von Eye, Durrant & Tomes 2019, 7,

70.) Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteiskunnallisten muutos-

ten lisäksi jokaisen ihmisten toimia. Oman kodin lajittelutehokkuuteen voi kukin omalla toi-

minnallaan vaikuttaa.

Herää kysymys, mikä saisi jätteiden lajittelutehokkuuden parantumaan. Työtehoseuran mukaan

jäteastioiden määrä keittiössä vaikuttaa lajitteluinnokkuuteen ja keittiöön tulisi varata riittävästi

tilaa jätteiden lajitteluun. Nykysuositus on, että uusissa keittiöissä tulisi voida lajitella 7–8 jä-

tejaetta. (Mäntylä, Marjomaa & Kuusela 2014, 14.) Tämä kuitenkin toteutuu hyvin harvoissa

keittiöissä. Tärkeintä lajittelun tehostamisessa olisi suunnitella ja sisustaa jätekaappi lajittelua

varten: hyvin järjestetyt tilat helpottavat käyttöä ja näin motivoivat jätteiden lajitteluun (Roos

& Liski-Markkanen 2004, 1).

Työtehoseura on tutkinut paljon jätekaappeja ja laatinut muun muassa suunnittelumallin jättei-

den lajittelun järjestämiseen (Roos, Kojo & Sillanpää 2004, 21–25). Työtehoseuran suositusten

lisäksi Rakennustietosäätiön RT 69-11190 -kortissa (2015, 3) annetaan ohjeita jätekaapin si-

5

joittamiseen ja järjestämiseen. Saatavilla olevasta tiedosta huolimatta jätekaapit ovat usein epä-

käytännöllisiä. Esimerkiksi Pietarila (2000) on tutkinut pro gradussaan asuntomessutalojen

keittiöiden suunnittelua ja toimivuutta. Jätekaapeista mainittiin, että ne olivat hankalasti käsi-

teltäviä ja pieniä. Lisäksi 62 prosenttia jätekaapeista sijaitsi lämmönlähteen eli astianpesuko-

neen vieressä. (Pietarila 2000, 78, 80.) Jätekaappien pienuus ja huono käytettävyys eivät ole

uusia ilmiöitä, vaan jo Huhtalan (1993, 13) tutkimuksessa kehotettiin ottamaan lajittelutarpeet

huomioon keittiön suunnitteluvaiheessa. Lajitteluinto hyytyy usein käytännön tilajärjestelyihin,

kun keittiöt ovat ahtaat ja tarvittaville jäteastioille ei ole tilaa (Huhtala 1993, 13, 35). Kierrätys-

tavoitteen saavuttamiseksi olisi erittäin tärkeää, että jätekaapeista suunniteltaisiin lajitteluun

kannustavia.

Kotitaloustieteen pro gradu- tutkielmassa kartoitetaan pientalojen jätekaappeja ja niiden käy-

tettävyyttä. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita nimenomaan pientalojen lajittelumahdolli-

suuksista, koska jätteitä joudutaan varastoimaan kotona kerrostaloasuntoja enemmän. Kun suu-

rin osa jätteiden keräyspisteistä ei sijaitse pihapiirissä, jätteitä ei voi viedä keräykseen aina ulos

lähdettäessä. Tutkimuskohteena ovat Porin vuoden 2018 Asuntomessujen pientalot. Vuodesta

1970 alkaen järjestetyt Asuntomessut luonnehtivat itseään suomalaisen asumisen edelläkävi-

jöiksi. Messujen tarkoitus on esitellä toimivia ja kestäviä ratkaisuja sekä antaa esimerkkejä asu-

miseen ja rakentamiseen liittyvien tutkimusten käytäntöön soveltamisesta. Asuntomessut ku-

vaavat siten aikaansa ja toimivat asuntosuunnittelun ja -rakentamisen suunnannäyttäjinä. (Suo-

men Asuntomessut 2019.) Näin ollen myös jätteiden lajittelussa siellä pitäisi olla muita edellä.

Pro gradu -tutkielma on empiirinen ja kvantitatiivinen tutkimus. Jätekaappien käytettävyyden

tutkiminen vastaa kotitaloustieteen analysoivaan, systematisoivaan ja kriittiseen tehtävään, joka

”selvittää kotitalouteen ja kotitalouden toimintaan liittyvien asioiden, ilmiöiden ja tapahtumien

teoreettisia perusteita”. Tutkimuksen tiedonintressi on tekninen, sillä jätekaappien tutkimus pai-

nottaa kotitaloustiedettä suunnittelutieteenä. (Rauma 2003, 204–205.) Tutkimalla jätekaappeja

ja niiden käytettävyyttä, on mahdollista huomata jätteiden lajittelua hankaloittavia tekijöitä ja

näin parantaa niiden suunnittelua ja järjestelyjä etenkin tulevaisuuden kodeissa ja keittiöissä.

Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää niin keittiöremontin suunnittelijat ja -tekijät, kodin ra-

kentajat kuin kaikki jätteiden lajittelusta kiinnostuneet. Kotitaloustieteen näkökulmasta arki ja

sen toimivuus on tärkeää, joten jätekaapin käytettävyyden tarkastelu kuuluu osaksi sitä. Hyvin

suunniteltu jätekaappi ja jätteiden lajittelu tekee lajittelusta vaivatonta ja näin ollen arjesta su-

juvampaa.

6

2 JÄTEHUOLTO

Yhteiskunnan päätökset jätehuollon toteuttamisesta ja tavoitteista ohjaavat myös yksittäisen ih-

misen arkea. Kotona tehtävää jätteiden lajittelua on helpompi ymmärtää, kun tietää johtaneen

kehityksen ja syyt. Suomalainen jätehuolto perustuu syntypaikkalajitteluun ja jätteet lajitellaan

suoraan siellä missä niitä syntyy. Jätteiden lajittelusta aiheutuva työ on ollut alusta alkaen te-

hokasta ja helppoa jakaa kaikkien kesken ja tämä toimintamalli jatkuu edelleen. Vastuunjaka-

minen eri toimijoiden kesken tekee jätehuollosta selkeää. Kun jätteiden kiertokulun ketjussa

kaikilla on joku tehtävä, jätehuolto toimii ja jokainen yksittäinen ihminen voi kotona luottaa

siihen, että hänen tekemällään työllä on merkitystä.

2.1 Jätehuollon historiaa

Yhteiskunnan jätehuoltoa ovat alun alkaen ohjanneet erilaiset puhtaanapito-ohjeistukset ja -pe-

rinteet. Maistraattien päätösten lisäksi 1800-luvulla jätteiden käsittelyn määräykset ovat olleet

osana poliisin järjestyksenpitoa, mutta talonomistajien tehtävänä on kuitenkin ollut huolehtia

jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Ensimmäiset siirrot kohti kunnan järjestämää jätehuoltoa

tapahtui, kun jokaisen kaupungin tuli perustaa terveydenhoitolautakunta, jolla oli oikeus esi-

merkiksi puuttua hygieniaa uhkaaviin asioihin. (Nygård 2016, 34–35.)

Ennen teollistumista päivittäistä jätettä olivat lähinnä eläinlanta ja ihmisen ulosteet. 1800-luvun

teollistumisen takia kuluttaminen kasvoi ja jätteen koostumus muuttui. Syntyi niin sanottu kau-

punkijäte, joka ei enää sopinut lannoitteeksi. Myöhemmin 1900-luvun vaihteessa jätehuolto

kaupungeissa helpottui merkittävästi, kun vedellä toimiva wc järjestelmä rantautui Suomeen.

Lajittelu alkoi jo 1910-luvulla Helsingissä, jossa jätteet lajiteltiin kahteen jakeeseen, lannoitus-

ja hylkyjätteisiin. Myöhemmin kokeiltiin myös vapaaehtoista kolmijakojärjestelmää, jossa keit-

tiöjätettä alettiin erilliskerätä sioille. Lajittelu ei kuitenkaan onnistunut hyvästä tiedottamisesta

huolimatta, joten jätteet jouduttiin lajittelemaan uudelleen ja parin vuoden jälkeen keräily lope-

tettiin. (Nygård 2016, 25, 33, 45, 50, 167.)

7

Sotavuodet ja sen aiheuttama puute opetti suomalaisia tehostamaan materiaalien käyttöä ja hyö-

tykäyttämään niitä mahdollisimman paljon. Talouden pysähtyminen ja säännöstely vähensivät

myös jätteen määrää. Koska jätehuolto oli käytännössä vapaaehtoista eivät talonomistajat olleet

innokkaita järjestämään sitä toivotulla tavalla. Lisäksi keräysjärjestelmässä oli puutteita ja la-

jittelu ei toiminut. Terveydenhoitosääntö ei Suomessa sallinut puhtaanapidon kunnallistamista,

mikä aiheutti suurimmat ongelmat – virallinen vastuutaho puuttui. Viimein vuonna 1927 uusi

terveydenhoitolaki hyväksyttiin ja se mahdollisti jätehuollon (puhtaanapidon) siirtämistä kun-

nan vastuulle. (Nygård 2016, 48, 50–52, 54–56.)

Hyödykkeiden ja elintarvikkeiden saatavuus sekä suomalaisten elintaso kohenivat huomatta-

vasti sotien jälkeen, mikä nosti jätemääriä 60-luvulta alkaen. (Nygård 2016, 66, 80, 95; Roos

ym. 2004, 33–34.) Uudenlaiset kulutustavarat lisäsivät erityisesti muovin, paperin ja lasin mää-

rää. Kaatopaikkoja tarvittiin lisää myös maaseudulle, mikä lisäsi hajuhaittoja ja valituksia.

Kompostoiminen ja polttaminen tulivat kaatopaikkasijoittamisen rinnalle. Polttolaitosten to-

teuttaminen eteni kuitenkin hitaasti, joten kiinteistöille perustettiin omia pienpolttolaitoksia ja

jätteenpolttouuneja. Ympäristösyistä kiinteistökohtainen polttaminen kuitenkin lopetettiin vä-

hitellen ja 80-luvulla myös polttolaitokset suljettiin. Jätehuollon kehittymisen suurimpana on-

gelmana oli ajastaan jääneet lait ja säännökset − kuntien velvollisuudeksi oli määritelty vain

kaatopaikkojen ylläpito ja haittojen torjunta. Jätehuoltolain voimaantulo vuonna 1979 oli mer-

kittävä edistys suomalaisessa jätehuollossa, sillä se toi jätehuollon organisointivastuun koko-

naan kunnille. (Nygård 2016, 60, 66, 74, 95.)

Jätehuollon kehittäminen on lakiuudistusten lisäksi vaatinut uusia innovaatioita, sillä moni asia

on pitänyt aloittaa tyhjästä. Esimerkiksi jätteiden hyötykäytön esteenä olivat olemattomat jäte-

raaka-ainemarkkinat: Vaikka ensimmäisiä keräysorganisaatiota oli perustettu jo 40-luvulla me-

tallille, lasille, kumille, nahalle, tekstiileille ja paperille, ainoastaan romulle ja keräyspaperille

oli toimivat markkinat. Euroopan Unioniin liittyminen edellytti Suomelta jälleen jätelainsää-

dännön uudistamista, mikä lisäsi jätteiden synnyn ehkäisyä sekä jätteiden hyödyntämistä. Li-

säksi alueellinen yhteistyö auttoi jätehuollon kehittymisessä. Haasteena kehitykselle olivat kui-

tenkin ihmisten kielteiset asenteet, jotka olivat syntyneet huonosti toimivista lajittelu- ja ke-

räysjärjestelmistä sekä hajuhaittoja aiheuttavista kaatopaikoista. (Nygård 2016, 62, 104,

106, 110, 117.)

8

Kaatopaikkojen merkittävä osuus kasvihuonekaasujen tuottajina johti biojätteen kaatopaikka-

sijoituksen vähentämiseen ja vähitellen biojätteen erilliskeräyksen aloittamiseen 1990-luvulla.

Jätteen hyötykäyttö energiana alkoi kiinnostaa ja polttokokeilujen jälkeen jätteenpoltto yleistyi

nopeasti. Lisäksi jätehuollon ohjauskeinoksi otettiin käyttöön jätevero vuonna 1996. Samana

vuonna rengasvalmistajat tulivat tuottajavastuuseen ja heidät velvoitettiin huolehtimaan renkai-

den keräyksestä ja kuljetuksesta. Tuottajavastuu laajeni pikkuhiljaa muihinkin tuotteisiin aina

pakkauksista keräyspaperiin ja romuautoihin. Nykyään jätehuolto on siirtymässä kiertotalou-

den aikaan, sillä uusiutumattomia luonnonvaroja ei voida käyttää loputtomasti. EU tulee säätä-

mään kovempia kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteita. (Nygård 2016, 125–126, 128, 132–

133, 140–141, 162, 170.)

2.2 Jätehuoltoa ohjaavat säännökset

Jätelaissa (646/2011, 5 §) aine tai esine, joka poistetaan tai aiotaan poistaa käytöstä, on jätettä.

Laissa velvoitetaan noudattamaan etusijajärjestystä, jossa ensisijaisesti vähennetään syntyvää

jätettä ja sen haitallisuutta. Seuraavaksi järjestyksessä on jätteen uudelleenkäyttö ja vasta sen

jälkeen jätteen kierrätys. Mikäli kierrättäminen ei onnistu, vaihtoehtona on jätteen hyödyntä-

minen energiana tai viimeisenä vaihtoehtona jätteen loppukäsittely. Etujärjestystä edistää kes-

tävien, korjattavien, uudelleenkäytettävien, kierrätettävien ja kierrätysmateriaaleista tehtyjen

tuotteiden käyttäminen. (Jätelaki 646/2011, 8 §, 11 §.)

Jätelain seuranta ja kehittäminen kuuluu yleisen ohjauksen lisäksi ympäristöministeriölle. Pai-

kallisesti jätelain ohjaus ja edistäminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien tehtä-

vänä. Kuntien velvollisuutena on puolestaan jätehuollon ja vaarallisen jätteen vastaanoton ja

käsittelyn järjestäminen asumisessa syntyvälle jätteelle. Jätteenkuljetuksen järjestää kunta tai

kiinteistön haltija riippuen kunnan jätehuoltomääräyksistä. Lisäksi kunnan tehtäviin kuuluu jär-

jestää jäteneuvontaa, jotta jätehuolto toteutetaan asianmukaisesti ja yhdyskuntajätteen määrä ja

haitallisuus vähenisi. Suomessa tuottajalla on myös vastuu tuotteidensa jätehuollosta ja sen ai-

heuttamista kustannuksista sen jälkeen, kun tuote on poistettu käytöstä. Tuottajavastuun alle

kuuluvat sähkö- ja elektroniikkaromu, ajoneuvojen renkaat, romuajoneuvot, pakkaukset, paris-

tot ja akut sekä keräyspaperi, kun liikevaihto on enemmän kuin miljoona euroa. (Jätelaki

646/2011, 22 §, 32 §, 36 §, 37 §, 46 §, 48 §, 93 §.)

9

Euroopan Unioni edellyttää jäsenmailtaan kansallista jätestrategiaa, jossa Euroopan yleiset lin-

jaukset sovelletaan toimintaohjeiksi paikalliselle tasolle (Kaipanen 2006, 72). Suomessa valta-

kunnallinen jätesuunnitelma kuuluu ympäristöministeriön lainalaisiin tehtäviin (Jätelaki

646/2011, 87 §). Kun ympäristöministeriö on hoitanut suunnitelman tekemisen, jää sen käytän-

nön työstäminen Suomen ympäristökeskukselle. Jätesuunnitelman toimet ja tavoitteet sitovat

valtionhallintoa, mutta tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan kaikkien alalla olevien yhteistyötä

ja sitoutumista. Jätesuunnitelmassa jokaisen toimenpiteen alle on merkitty päävastuutaho ja sen

lisäksi tärkeitä yhteistyötahoja kuten yrityksiä, järjestöjä ja kuntia. Viimeisin jätesuunnitelma

on tehty vuoteen 2023 ja se kulkee nimellä kierrätyksestä kiertotalouteen. (Laaksonen, Salmen-

perä, Stén, Dahlbo, Merilehto & Sahimaa 2018, 14–15, 23.)

Uusimman suunnitelman painopisteinä ovat biohajoavat jätteet, yhdyskuntajätteet, rakentami-

sen jätteet ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, joiden kierrättämistä on tarkoitus lisätä. Jätteen

määrää pyritään vähentämään ja tavarat ja materiaalit aiotaan saada paremmin uudelleenkäyt-

töön. Yhtenä jätesuunnitelman tavoitteena on kierrättää vuonna 2023 yhdyskuntajätteestä 55

%. Tämän saavuttamiseksi erilliskeräykseen lisätään yrityksille ja kunnille velvoiterajat biojät-

teelle, muoville, paperille, kartongille, metallille ja lasille. (Laaksonen ym. 2018, 14–15, 40.)

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2017 41 prosenttia, joten toimia sen eteen on teh-

tävä (Suomen virallinen tilasto 2019b). Biojätteen osuudessa tavoitteena on muun muassa saada

yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätettyä 60 % ja puolittaa ruokahävikki vuoteen

2030 mennessä (Laaksonen ym. 2018, 34, 36). Viimeisimmän laskennan mukaan biojätteen

osuus yhdyskuntajätteestä on ollut 40 % (Salmenperä, Moliis & Nevala 2015, 26). Kierrätysas-

teen nousua aiotaan kasvattaa erilaisilla kampanjoilla ja lajitteluneuvonnalla (Laaksonen ym.

2018, 36–37).

Euroopan Unionin jätepolitiikka ja erilaiset direktiivit ohjaavat myös Suomen jätehuoltoa. Kes-

keisimpiä jätepolitiikan direktiivejä ovat kaatopaikka-, jätteenpoltto- ja pakkausdirektiivi. (Kai-

panen 2006, 71.) Kaatopaikkadirektiivi asettaa kaatopaikoille tiukkoja vaatimuksia, jotta kaa-

topaikkojen haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää ja ehkäistä (1999/31/EY). Jätteenpoltto-

direktiivi puolestaan säätää erilaisia toimenpiteitä, jotka pyrkivät rajoittamaan poltto- ja rinnak-

kaispolttolaitosten vaaroja ympäristölle ja ihmisten terveydelle (2000/76/EY). Pakkausdirek-

tiivi pyrkii muun muassa ehkäisemään pakkausjätettä ja lisäämään pakkausten uudelleenkäyt-

10

töä, kierrätystä ja hyödyntämistä (EU 2018/852). Direktiivit ovat jäsenmaita velvoittavia sää-

döksiä, mutta sen toteuttamisen muodot ja keinot ovat kunkin jäsenmaan valittavissa (SEUT

288 artikla).

Euroopan Unionin ja samalla Suomen jätepolitiikka perustuu kuuteen periaatteeseen: Ehkäisyn

periaate ohjaa vähentämään jätteiden tuottamista ja haitallisuutta sekä ehkäisemään jätteiden

syntyä. Pilaaja maksaa periaate vie jätteen tuottajalle vastuun jätehuollon kustannuksista ja

tuottajavastuun periaate sen sijaan siirtää tiettyjen tuotteiden jätehuollon vastuun tuotteen val-

mistajalle ja maahantuojalle. Varoivaisuusperiaate tähtää jätehuollon ja jätteiden riskien enna-

kointiin ja läheisyysperiaate suuntaa jätteiden käsittelyä mahdollisimman lähelle jätteen synty-

paikkaa. Omavaraisuusperiaate puolestaan tarkoittaa Euroopan Unionin jäsenmaiden omava-

raisuutta jätteiden käsittelyssä. (Ympäristöhallinto 2019.)

2.3 Porin seudun jätehuolto

Valtakunnallisen jätesuunnitelman lisäksi kunnat asettavat omat jätehuoltomääräykset, joilla

voidaan tarkentaa esimerkiksi jätelain säännöksiä (Kuntaliitto 2016). Tästä syystä jätteiden la-

jitteluohjeistuksissa voi olla alueellisia eroja, kun kunta ottaa määräyksissään huomioon oman

alueen rajoitukset ja mahdollisuudet. Tutkimuksen kohteena ovat Porin Asuntomessujen pien-

talot, joten tutkimuksessa tarkastellaan Porin alueen jätehuoltomääräyksiä.

Uusimmat jätehuoltomääräykset Porin seudulla ovat astuneet voimaan vuoden 2019 alussa.

Olennaisimmat uudistukset vuoden 2016 jätehuoltomääräyksistä ovat energiajätteen keräyksen

päättyminen ja siirtyminen muovipakkausten erilliskeräykseen sekä sekajätteen tyhjennysvälin

yhtenäistäminen talvi- ja kesäaikaan. Kiinteistöt, jotka erilliskeräävät biojätettä tai kompostoi-

vat, voivat vastedes saada kahdeksan viikon tyhjennysvälin vuoden ympäri. Biojätettä erillis-

keräämättömillä kiinteistöillä tyhjennysväli voi olla neljä viikkoa läpi vuoden. (Porin jätehuol-

tojaosto 2018a.) Aikaisemmin tyhjennysväliä on täytynyt tihentää kesäaikaan mahdollisten ha-

juhaittojen vuoksi. Uudistuksista muovipakkausten erilliskeräys ei kuitenkaan koske alle kym-

menen asunnon kiinteistöjä ja muille on annettu siirtymäaikaa 1.7.2019 asti. (Porin jätehuolto-

jaosto 2018b, 15, 22.)

11

Kunnallisten jätehuoltomääräysten tarkoitus on edistää jätelain toimeenpanoa paikallisesti ja

estää sekä jätteen että jätehuollon aiheuttamia haittoja terveydelle ja ympäristölle. Jätehuolto-

määräykset ottavat huomioon alueen olosuhteet, sillä paikallinen jätehuoltojaosto vastaa niiden

laatimisesta. (Porin jätehuoltojaosto 2018a.) Porin alueella kiinteistön haltija järjestää jätteen-

kuljetuksen, jolloin jätteiden noutamisesta sovitaan suoraan yksityisen jätteenkuljetusyrityksen

kanssa. Ainoastaan Luvian alueella on käytössä sekä kiinteistön haltijan että kunnan järjestämä

jätteenkuljetus. Mikäli kiinteistöt sijaitsevat lähekkäin, on mahdollista sopia myös yhteisastian

käytöstä esimerkiksi sekajätteen ja hyötyjätteen keräämisessä. Tällöin on tärkeää, että jäteastian

tilavuus ja tyhjennysväli on riittävä. (Porin jätehuoltojaosto 2018b, 4, 7.)

Kierrätettävät jätteet on lajiteltava erikseen yhdyskuntajätteestä ja ne on toimitettava keräyk-

seen joko kiinteistön omaan jäteastiaan tai aluekeräyspisteelle, jos kiinteistö ei kuulu jätelajin

keräyksen piiriin (Porin jätehuoltojaosto 2018b, 8–10). Aluekeräkseen kuuluvat sekä haja-asu-

tusalueen kiinteistöjä palveleva yhteiskeräys, että tiettyihin jätelajeihin keskittyneet keräyspis-

teet, joille ei ole saatavilla kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta (RT 69-11190 2015, 1). Keräys-

paikat voivat olla kaupungin, tuottajien tai muiden tahojen järjestämiä (Porin jätehuoltojaosto

2018b, 16). Alueelliselle keräyspisteelle voi tuoda ainoastaan siellä kerättäviä jätteitä. Mikäli

jäteastiat ovat täysiä, jätteitä ei saa sijoittaa jäteastioiden ulkopuolelle, vaan jätteet tulee viedä

toiselle keräyspaikalle. (Porin jätehuoltojaosto 2018b, 16.)

Porissa aluekeräyspisteitä on useita ja ne sijaitsevat pääasiassa keskustan ulkopuolella (Suomen

Kiertovoima ry 2019a). Alueellisia keräyspaikkoja on oltava riittävän tiheästi, jotta keräys on-

nistuu (Hänninen 2010, 47). Kaipanen (2006, 27, 29) on tutkinut, että keräyspisteen saavutet-

tavuudella on vaikutusta ihmisten lajitteluhalukkuuteen. Kaukainen sijainti vaikeuttaa erityi-

sesti autottomien lajittelua, sillä kuljetus on hankala järjestää (Lamberg 2003, 27–28). Toisaalta

jätteiden kuljettaminen varta vasten autolla ei edistä lajittelun ekologisia etuja (Roos ym. 2004,

17). Kannattavinta on hyödyntää keräyspisteitä, jotka ovat lähellä kotia, osuvat työmatkan var-

relle tai joita voi hyödyntää ostomatkan yhteydessä (Roos ym. 2004, 17, 21).

12

2.4 Yhdyskuntajäte Suomessa ja Euroopassa

Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa ja palvelualojen tuotannossa syntyvää jätettä.

Sen tyypillinen ominaisuus on, että jäte syntyy lopputuotteiden kulutuksessa ja se kuuluu kun-

nan järjestämään jätehuoltoon. (Suomen virallinen tilasto 2019c.) Yhdyskuntajätteiden koko-

naismäärä on pysynyt viime vuosina samana. Määrä oli 2 811 589 tonnia vuonna 2017 ja siitä

enää noin prosentti sijoitettiin kaatopaikalle, mikä on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Jätteiden hyödyntäminen energiana ja materiaalina on yleistynyt ja vuonna 2017 energia-

hyödyntämiseen meni 58 % ja materiaalihyödyntämiseen 41 %. Asukasta kohti laskettuna yh-

dyskuntajätettä tulee vuosittain noin 500 kiloa, vuonna 2017 määrä kuitenkin kasvoi 510 ki-

loon. (Suomen virallinen tilasto 2019c.)

EU:n jäsenmaissa syntyy yhdyskuntajätettä 487 kiloa per henkilö, joten Suomessa yhdyskun-

tajätettä syntyy EU:n keskiarvoa enemmän. Kuviossa yksi eritellään yhdyskuntajätteen määriä

EU:n jäsenmaittain. Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut vuosittain. Vuodesta 2016 jätteen

määrä kasvoi kilon per henkilö, mutta vuodesta 2014 jätemäärä on kasvanut jo yhdeksällä ki-

lolla. EU:ssa syntyneestä yhdyskuntajätteestä menee kierrätykseen 30 %, energiahyödyntämi-

seen 28 %, kaatopaikalle 24 % ja kompostoitavaksi 17 %. Tilanne on parantunut vuodesta 2007,

sillä silloin yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikalle 43 %, kierrätykseen 24 %, energiahyödyn-

tämiseen 21 % ja kompostoitavaksi 13 %. (Eurostat 2019.)

KUVIO 1. Yhdyskuntajätteen määrä per asukas Euroopan Unionin jäsenmaissa (Eurostat 2019)

13

3 KODIN JÄTTEIDEN LAJITTELU

Jätteiden kierrätyksen lopullinen onnistuminen on paljon kiinni yksityisen kotitalouden mah-

dollisuuksista kierrättää kotona, jätteiden syntypaikalla (Uski 1978, 71). Tästä syystä kodit ovat

tärkeässä osassa jätehuollon ketjussa. Toimivan syntypaikkalajittelun taustalla on hyvin suun-

nitellut lajittelu- ja keräyspisteet. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti jätekaappeihin,

sillä ne ovat tärkein osa syntypaikalla tehtävää lajittelua ja tämän tutkimuksen erityisenä mie-

lenkiinnon kohteena.

3.1 Syntypaikkalajittelu kodeissa

Jätteiden syntypaikkalajittelu erottaa eri jätelajit toisistaan, mikä helpottaa jätteiden hyödyntä-

mistä. Jätehuolto on prosessimainen ketju, joka alkaa jätteiden syntypaikalta ja päättyy jätteiden

loppusijoitukseen tai useammin hyötykäyttöön raaka-aineena, energiana tai valmiina tuotteena.

(Kaila, Paavilainen, Kojo, Penttilä & Karhu 2006, 51−52.) Kierotalous perustuu jätteiden syn-

typaikkalajitteluun ja kierrätykseen. Kodeista alkava lajiteltujen jätteiden matkaa ja määrän-

päätä voi tarkastella kuviossa kaksi, jossa suomalaista jätteiden kiertokulkua kuvattu. (Suomen

kiertovoima ry 2019b.)

Sujuva jätteiden syntypaikkalajittelu vaatii kotitalouksilta tietojen ja taitojen lisäksi toimivia

lajittelu- ja säilytystiloja (Haveri 2009, 62). Kullekin lajiteltavalle jätteelle tulee varta oma astia

tai säilytyspaikka. Syntypaikkalajittelussa tavoitteena on saada kerätyksi mahdollisimman puh-

taita jätteitä, joten eri jätejakeet erotellaan toisistaan. Kiertotalouden toimimiseksi kotitalouk-

sien tulee toimittaa jätteen kiinteistön omiin keräysastioihin tai aluekeräyspisteille. Pientaloissa

jätemateriaalien määrät jäävät liian vähäisiksi ja siksi hyötyjätteille ei kannata järjestää omaa

erilliskeräystä vaan jätteet toimitetaan aluekeräyspisteelle. (Kaila ym. 2006, 53−54.)

Kotien syntypaikkalajittelun helpottamiseksi säilytystiloja tulisi suunnitella muuallekin kuin

keittiöön (Reisbacka, Roos & Parkkari 1994, 39). Esimerkiksi keräyspaperia on jo totuttu ke-

räämään oleskelutiloissa (Uski 1978, 15). Jätteiden säilytysongelman poistamiseksi Työteho-

seura on suunnitellut jätteiden lajitteluun erillisen kierrätyskaapin, jonka voi sijoittaa keittiön

14

sijasta myös eteiseen (Kuusela, Marjomaa, Mäntylä, Korhonen, Liski-Markkanen, & Kumpu-

lainen 2014, 12; Mäntylä ym. 2014, 16). Roosin, Kojon ja Sillanpään (2004, 62) tutkimuksessa

kerrostaloasukkaat puolestaan ehdottivat, että uusiin taloihin tehtäisiin yksi lajittelukomero tai

jopa ”huone”. Muita ehdotuksia jätteiden lajittelun helpottamiseen oli valmis lajitteluvaunu

useille jätelajeille tai ylipäätään jätteiden lajittelun huomioon ottaminen kotien suunnittelussa

(Roos ym. 2004, 62).

KUVIO 2. Suomalainen kiertotalous perustuu syntypaikkalajitteluun ja kierrätykseen (Suomen

kiertovoima ry 2019b.)

3.2 Keittiön jätekaappien suunnittelu

Astianpesupöytä ja sen sisältämät jätetilat ovat tulleet suomalaisiin koteihin Arava-järjestelmän

mukana vuodesta 1949 alkaen, jolloin rakennuttajilta alettiin edellyttää standardikalusteita keit-

tiön sisustamisessa. Työtehoseura on tehnyt töitä keittiön syntypaikkalajittelun kehittämiseksi

ja julkaissut vaatimukset keittiön jäteastioille, -pusseille ja -kaapeille jo vuonna 1975. (Roos

ym. 2004, 33–34.) Sen jälkeen on julkaistu myös perusteet jäteastioiden ja jätekaappien stan-

dardien laatimiseen ja ehdotukset astianpesupöydän standardin uusimiselle, jossa tärkeimpänä

15

muutosehdotuksena oli tilaa säästävä vesilukko ja 2-astiainen jätevaunu (Uski 1978 67–71).

Aikaisesta tuotekehityksestä huolimatta jätevaunut yleistyivät keittiöissä vasta 90-luvulla koti-

talousjätteen lajittelun lisääntyessä (Roos ym. 2004, 34).

Suunnitellessa jätekaappeja on tärkeää tarkastella oman kunnan antamia lajitteluohjeita ja jäte-

huoltomääräyksiä (RT 69-11190 2015, 3). Nykysuositus on, että uusissa keittiöissä tulisi voida

lajitella 7–8 jätejaetta (Mäntylä ym. 2014, 14). Rakennustietosäätiön RT 69-11190 (2015, 3)

kortin mukaan tilantarve on 4–6 jäteastialle keittiössä ja esimerkiksi kartongille ja paperille

voidaan varata tilaa muualta asunnosta. Keittiön tilat ovat rajallisia ja jätekaappiin ei yleensä

ole mahdollista koota kaikkia jätteitä (Korhonen, Liski-Markkanen & Roos 2003, 4; Mäntylä

2007, 13). Kotitalouksilla onkin usein vaikeuksia järjestää tilaa jätteille (Roos & Liski-Mark-

kanen 2004, 1). Tästä syystä jätteiden lajittelu tulisi ottaa huomioon jo keittiöiden suunnitte-

lussa (Mäntylä 2007, 13). Hyvin organisoidut tilat motivoivat lajitteluun (Roos & Liski-Mark-

kanen 2004, 1).

Lajittelua suunniteltaessa keittiöön tulisi sijoittaa helposti saataville kaikki päivittäin kertyvät

jätteet, vähintään biojäte, sekajäte ja energiajäte (Hänninen 2010, 42). Mikäli tilaa jää, sijoite-

taan kaappiin usein myös kartonkia, lasia ja metallia (Roos ym. 2004, 14). Hyötyjätteitä ja pa-

lautuspulloja varten on hyvä olla omat astiat tai pussit, vaikka niitä ei kerry päivittäin. Niiden

ei kuitenkaan tarvitse olla niin hyvin saavutettavissa. (Hänninen 2010, 42.) Mikäli jätteiden

keräysastiat sijaitsevat omalla pihalla tai lähellä asuntoa, jätteet voidaan viedä keräykseen usein

ja näin jätteitä ei tarvitse eikä ole järkevää kerätä asuntoon. Keräysastioiden sijaitessa kauem-

pana asuntoon tarvitaan välivarastointipaikka. (Korhonen ym. 2003, 4.) Tällaisia paikkoina voi-

vat toimia esimerkiksi komero, varasto tai autotalli (Mäntylä 2007, 13).

Jätekaappien tutkimuksissa on selvinnyt, että jätekaappeja käytetään usein muuhunkin kuin jät-

teiden säilytykseen (Roos ym. 2004, 14; Uski 1978, 67). Se kertoo keittiöiden riittämättömistä

säilytystiloista erilaisille tarvikkeille: Jätekaappiin päätyvät sellaiset tuotteet, joille ei ole säily-

tystilaa muualla tai joita tarvitaan astianpesun yhteydessä (Uski 1978, 67). Moni säilyttää jäte-

kaapissa muovipusseja, sillä niitä tarvitaan jätepusseiksi. Kattilat, pannut ja muut isot astiat,

tyhjät pullot sekä pesuaineet sijaitsevat usein myös jätekaapissa. Niukat säilytystilat vaativat,

että olemassa olevat kaapit olisi sisustettu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. (Roos ym.

2004, 14; Uski 1978, 67.)

16

3.3 Keittiön jätekaappien mallit

Jätekaappien malleja on löytämäni tiedon perusteella jaoteltu Suomessa kahdesti. Reisbackan

ym. (1994, 27) tekemässä jätekaappien jaotuksessa malleja on neljä: 1. Ulosvedettävät nelias-

tiaiset kahteen tasoon sijoitetut jätevaunukaapit, 2. Ulosvedettävät neliastiaiset kahteen tasoon

sijoitetut jäteyksiköt, 3. Edellisten yhdistelmät ja 4. Muut jätekaappityypit. Tämä jaotus on

tehty Mäntsälän asuntomessualueella tehdyssä tutkimuksessa vuonna 1992, jonka tarkoituk-

sena oli toteuttaa lajitteluun perustuva jätehuolto ja sen seuranta messualueella. Työtehoseura

oli antanut rakentajille etukäteen suosituksen neliastiaisesta jätekaapista ja sen toteuttamisesta,

minkä takia yli puolet jätekaapeista oli neliastiaisia. Reisbackan ym. luoma jätekaappien jaotus

perustuu messuilla tehdyn tutkimuksen tuloksiin. (Reisbacka ym. 1994, 27, 84–85, 89.)

Uudemman jaotuksen jätekaapeille on tehnyt Roos ym. (2004, 53–54) markkinaselvityksen pe-

rusteella. Jäteastioita jaoteltiin astioiden määrän ja tyypin mukaan: 1. kaksiastiaiset jätevaunut,

2. kolme- ja neliastiaiset jätevaunut, 3. lajitteluastiat- ja välineet ja 4. jätekaapit eli jätevaunu-

kaapit. Näistä mallit 1 ja 2 ovat käsin ulosvedettäviä ja 3 ovat vapaasti sijoitettavia jäteastioita.

Mielenkiintoista on se, että jätevaunukaappien käsite on pelkästään jätekaappi, sillä puhekie-

lessä tällä usein tarkoitetaan kaiken tyyppisiä jätteiden lajitteluun suunniteltuja kaappeja. Roo-

sin ym. jätekaappien jaottelussa ei eroteta kahdessa tasossa sijaitsevia jäteastioita erillisiksi

malleiksi kuten Reisbacka ym. tekivät. Roosin ym. (2004, 53–54) tekemä jaotus perustuu

vuonna 2002 markkinoilla olleisiin jäteastioihin ja -vaunuihin. Kartoitus oli osa Tekesin

Streams teknologiaohjelman projektia 462/02, jonka tavoitteena oli kehittää vanhojen kerros-

talokiinteistöjen ja kotitalouksien jätehuoltoa (Roos ym. 2004, 5, 9).

Tässä tutkimuksessa jätekaapilla tarkoitetaan kaapistossa sijaitsevaa tilaa, johon sijoitetaan la-

jiteltuja jätteitä niille varattuihin jäteastioihin. Jäteastioita voidaan sijoittaa jätekaappiin eri ta-

voin, joten olen erottanut erilaiset mallit toisistaan. Mallien toisistaan eroavat ominaisuudet liit-

tyvät useimmiten avausvaiheisiin ja ulosvedettävyyteen. Samanlaiset mallit taas eroavat toisis-

taan jäteastioiden määrässä. Haluan tarkastella jätekaapeista sekä erilaisia jätekaappimalleja

että jäteastioiden lukumääriä, sillä molemmilla on vaikutusta jätekaapin käytettävyyteen. Kai-

kissa malleissa jäteastioilla voi olla kansia, mutta en erota kannellisia ratkaisuja toisistaan, sillä

se on irrotettava ominaisuus.

17

Kaikki jätekaapit, joiden saranallisen oven sisällä on erillinen ulosvedettävä jätevaunu ovat jä-

tevaunuyksiköitä. Näistä voidaan erotella 1- ja 2-vaiheiset avaukset, joista 1-vaiheinen avaus

tuo jäteastiat yhdellä liikkeellä kaapin oven mukana ulos. 2-vaiheinen avaus vaatii käyttäjältä

toisen liikkeen, joka vetää jäteastiat ulos kaapin avaamisen jälkeen. Lisäksi jätevaunuyksiköitä

voidaan sijoittaa 1- ja 2-tasoon. Erilaiset jätevaunuyksiköt erotetaan toisistaan mainitsemalla

mallin nimen edessä jäteastioiden lukumäärä, avausvaiheet ja tasot (kuva 1).

Kaikki jätekaapit, joiden jäteastiat ovat 1-vaiheisessa ulosvedettävässä laatikossa ovat jätevau-

nukaappeja. Jäteastiat voidaan sijoittaa sekä laatikon pohjalle että laatikon sisällä olevaan ke-

hikkoon roikkumaan. Jätevaunukaapeista voidaan myös erottaa eri tasot: 2-tasoisessa jätevau-

nukaapissa jäteastiat sijaitsevat kahdessa päällekkäin sijoitetussa laatikossa ja 1-tasoisessa jä-

tevaunukaapissa kaikki jäteastiat ovat samassa laatikossa. Altaiden alapuolelle voidaan sijoittaa

myös kaksiosaisia jätevaunukaappeja, jossa ylempi laatikko toimii muuna säilytystilana ja

alemmassa laatikossa ovat jäteastiat. Tällaiset jätekaapit kuuluvat kuitenkin 1-tasoisiin jätevau-

nukaappeihin, sillä jäteastiat on sijoitettu yhteen tasoon. Erilaiset jätevaunukaapit erotetaan toi-

sistaan mainitsemalla mallin nimen edessä jäteastioiden lukumäärä ja tasot. Esimerkiksi 3-asti-

ainen 1-tasoinen jätevaunukaappi (kuva 2).

KUVA 1. 3-astiainen 2-vaiheinen

1-tasoinen jätevaunuyksikkö

KUVA 2. 3-astiainen 1-tasoinen

jätevaunukaappi

18

Jätevaunuyksiköitä ja jätevaunukaappeja on mahdollista sijoittaa myös samaan jätekaappiin,

Tässä tutkimuksessa näitä kutsutaan yhdistelmä jätekaapiksi. Tällaisissa jätekaapeissa on kaksi

ovea, joista toisen takana on jätevaunukaappi ja toisen takana jätevaunuyksikkö. Jätekaapissa

voi myös olla irrallisia jäteastioita, joita ei voida vetää ulos. Yhdistelmä jätekaappeja ei tarvitse

erottaa toisistaan, sillä ne eivät ole tyypillisiä jätekaappeja. Mikäli yhdistelmä jätekaappia ha-

lutaan kuvailla, se voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti: 2-astiaisen 1-tasoisen jätevaunu-

kaapin ja 3-astiaisen 2-vaiheinen 1-tasoisen jätevaunuyksikön yhdistelmä. Kuvallinen esitys on

kuitenkin tällaisissa tapauksissa selvempi. Yhdistelmä jätekaapin lisäksi harvinaisempia jäte-

kaappeja ovat irtoastia jätekaapit, jossa kaikki jäteastiat ovat vapaasti kaapin pohjalla tai kiin-

nitettynä jätekaapin oveen.

3.4 Keittiön jätekaapin käytettävyys

Käytettävyys (usability) määrittelee tuotteiden laatua ja sen arviointi kohdistuu tuotteeseen ja

sen käyttämiseen. Käytettävyydestä puhutaan yleensä teknisten laitteiden yhteydessä, mutta ny-

kyisin käytettävyyttä tarkastellaan laajemmin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähinnä fyy-

sistä käytettävyyttä, jossa tuotteen vaivaton ja ongelmaton käyttö on keskiössä. (Launis & Leh-

telä 2011, 350.) Standardissa SFS-EN ISO 9241-11 (2018) käytettävyys on mitta sille, kuinka

hyvin tietty käyttäjä voi käyttää tuotetta tietyssä tilanteessa ja saavuttaa määrätyt tavoitteet te-

hokkaasti, tyytyväisesti ja tuloksellisesti. Määritelmän mukaan käytettävyys on käyttäjän sen

tuotteen vuorovaikutuksen tulos ei ominaisuus (SFS-EN ISO 9241-11 2018). Tuotteiden kehit-

tämisessä käytettävyys käsitettä on käytetty myös lähes samassa merkityksessä kuin er-

gonomiaa. Ne tarkoittavatkin hyvin paljon samaa, mutta ergonomian keskiössä on toimintajär-

jestelmän sopivuus ihmiselle ja käytettävyydessä arviointi kohdistuu käyttötilanteeseen ja tar-

kasteltavaan tuotteeseen. (Launis & Lehtelä 2011, 31, 350.) Tässä tutkimuksessa käytettävyy-

dellä tarkoitetaan jätekaapin konkreettisia ominaisuuksia, jotka tekevät sen käyttämisestä help-

poa tai hankalaa.

Jätekaapin sijainti on yksi merkittävimmistä jätekaapin käytettävyyteen vaikuttavista asioista.

Jätekaapit sijoitetaan useimmiten altainen alapuolelle tai viereen, sillä se on työnkulun kannalta

järkevää (Uski 1978, 67). Lisäksi jäteastiat suositellaan sijoitettavaksi altaiden lähelle

(Yazıcıoğlu & Kanoğlu 2016, 31). Päivittäin ja useita kertoja käytettävien jäteastioiden tulisi

olla työskentelykorkeudella (Korhonen ym. 2003, 1). Erityisesti biojätteelle toimivin sijainti on

19

oma laatikosto työskentelykorkeudella lieden ja vesipisteen välissä, sillä jätteet on helppo siir-

tää astioihin eikä altaiden edestä tarvitse väistyä. Tällöin allaskaappiin voidaan varata astiat

muuhun lajitteluun. (Mäntylä ym. 2014, 6, 16.) Hyvä käyttökorkeus on sellainen, että jäteastian

yläreuna on 750−800 mm lattiasta. Oikea korkeus vähentää kumartelua ja parantaa työasentoa.

(Mäntylä 2007, 13; Reisbacka ym. 1994, 35; Roos & Liski-Markkanen 2004, 3.) Työskentely-

korkeudelle sijoitettavassa jätekaapissa tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei jäteastian yläreuna

nouse yli 91 cm. Liian ylös sijoitettu jäteastia aiheuttaa turhaa nostelua. (Yazıcıoğlu & Kanoğlu

2016, 31.)

Jätekaappien sijoittelussa kannattaa pitää mielessä myös lämmönlähteet. Lieden viereen sijoi-

tettu jätekaappi voi aiheuttaa hajuhaittoja. Jos jätekaapit sijoitetaan altaiden alapuolelle, jäte-

kaappi saadaan parhaiten hyötykäyttöön, kun viemäröinnissä hyödynnetään tilaa säästävää ve-

silukkoa. Putkistot, vesilukko ja altaat vievät paljon tilaa jätekaapista ja astianpesukone lisää

vesiletkujen määrää, joten tila on tärkeää suunnitella hyvin. Allaskaapin takaseinän vieressä

kulkeva vesilukko säästää tilaa ja helpottaa jäteastioiden sijoittelua (kuvio 3). Jätekaapin sisä-

tilan hyödynnettävyyttä tulee pohtia jätekaapin suunnittelussa, sillä vesilukon lisäksi jäteastiat

voivat aiheuttaa jätekaappiin huonosti hyödynnettävää hukkatilaa. (Reisbacka ym. 1994, 28–

32, 33, 36–38.) Kaikki tila on saatava mahdollisimman hyvin käyttöön ja jäteastioiden lisäksi

kaapissa tarvitaan tilaa erilaisten tarvikkeiden säilyttämiseen (Uski 1978, 67).

KUVIO 3. Tilaa säästävä vesilukko ja viemäröinti (Reisbacka ym. 1994, 32).

20

Työtasojen riittävyys jätekaapin lähellä parantaa lajittelun toimivuutta. Jätekaapin sijoittelussa

tulee ottaa huomioon myös kaapin avautumissuunta, sillä esimerkiksi jätekaapin oven avautu-

minen altaan suuntaan estää työskentelyn altaiden ääressä samanaikaisesti. Myös lieden käyttö

samaan aikaa jätekaapin kanssa tulisi olla mahdollista. (Reisbacka ym. 1994, 33–36). Jätevau-

nun malliin on järkevää kiinnittää huomiota, sillä niiden käytettävyydessä on eroja. Esimerkiksi

jätevaunukaappien etuna on yksivaiheinen avaus, mikä on tärkeää useita kertoja päivässä käy-

tettäville jäteastioille. Erilaisten jäteratkaisujen yhdistäminen on myös tavallista erityisesti al-

taiden alapuolisissa jätekaapeissa, jotka ovat hyvin vaihtelevia kooltaan. (Reisbacka ym. 1994,

28–31, 37–38). Mallin lisäksi jätekaapin ja itse jätevaunun puhdistettavuutta kannattaa pohtia,

sillä Reisbackan (1994 ym., 39) tutkimuksessa yli puolella tutkituista talouksista oli vaikeuksia

puhdistaa jätekaappia.

Sijainnin lisäksi jätekaapin käytettävyyteen vaikuttavat myös muut tekijät. Jätekappien suun-

nittelussa kannattaa ottaa huomioon lajittelutarpeiden vaihtelu muun muassa perheen koon ja

ruokailu- ja elintapojen mukaan. Tämän vuoksi jätekaapin tulisi siis olla muunneltavissa erilai-

siin tarpeisiin sopivaksi. (Korhonen ym. 2003, 5; Malin 2004, 7.) Jätekaapin vaivattoman käy-

tön kannalta on oleellista, että jäteastiat tulevat riittävästi ulos. Se helpottaa sekä niiden täyttä-

mistä että tyhjennystä: jäteastiat, myös takimmaiset, tulisi pystyä tyhjentämään yksitellen ilman

muiden astioiden siirtämistä. Jätevaunun käytettävyyttä helpottaa myös hyvä kahva, helposti

liukuva vaunu ja tukeva rakenne. Jäteastioita kannattaa olla erikokoisia ja tarpeeksi pieniä.

Liian isot jäteastiat hankaloittavat biojätteen keräämistä, sillä markkinoilla ei ole saatavissa ko-

vin suuria jätepusseja. (Korhonen ym. 2003, 3–4.) Jäteastian yläpuolelle tulisi jäädä kymmenen

senttiä tyhjää tilaa, jotta se liikkuu esteettä myös vaunun ollessa täynnä. Usein kaikki jäteastiat

ovat samankokoisia, vaikka jätejakeiden määrät vaihtelevat. Biojäteastiaa pidetään yleensä liian

suurena ja sekajätettä liian pienenä. (Reisbacka ym. 1994, 33–36.)

21

4 TUTKIELMAN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa Porin asuntomessualueen pientalojen jätekaappien käy-

tettävyyttä. Tutkielman tavoitteena on luoda jätekaapin käytettävyyskriteeristö, jonka avulla

jätekaappien käytettävyyttä voidaan arvioida. Tavoitteena on myös selvittää, minkälaisia jäte-

kaappeja on pientalojen keittiöissä ja onko jätekaappeja muualla asunnossa. Lisäksi tutkiel-

massa halutaan selvittää, mitä keräyspisteitä on asuntojen pihalla ja lähialueilla. Vuoden 2018

Asuntomessujen pientalot edustavat tutkimuksessa nykyaikaista rakentamista ja modernia asu-

mista, joten niiltä odotetaan viimeisteltyjä ja toimivia valintoja kodin suunnittelussa.

Tutkimuskysymykset

1. Millaisia jätekaappeja on pientalojen keittiöissä Asuntomessuilla vuonna 2018?

▪ Minkä mallisia keittiön jätekaapit ovat?

▪ Minkä merkkisiä keittiön jäteastiat ovat?

▪ Kenen valmistamia keittiökalusteet ovat?

2. Millaisia keittiöiden jätekaapit ovat käytettävyydeltään Asuntomessujen pientaloissa

vuonna 2018?

▪ Miten käytettävyyden eri kriteerit ovat onnistuneet jätekaapeissa?

▪ Kuinka hyvin jätekaappien käytettävyys on huomioitu asunnoissa?

3. Mitä muita lajittelumahdollisuuksia on asuntomessualueella ja sen lähistöllä vuonna 2018?

▪ Onko jätekaappeja pientalojen muissa tiloissa?

▪ Mitä keräyspisteitä on pientalojen pihalla?

▪ Missä ovat jätteiden aluekeräyspisteet?

22

5 AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT

Tässä luvussa käsitellään tutkielman menetelmälliset lähtökohdat ja kuvataan aineiston keruuta

ja analyysia. Tutkimuksen toteuttamisen vaiheet pyritään esittämään mahdollisimman tarkasti

ja perustellen. Luvussa esitellään myös tutkimuksen perusjoukko.

5.1 Tutkimuksen menetelmälliset lähtökohdat

Tutkielma luonne on empiirinen, sillä tutkimuksen kohteena on empiria ja tässä tapauksessa

esineiden eli jätekaappien konkreettinen maailma (Routio 2006, 6). Roution (2016, 8) mukaan

metodikirjallisuuden tyypillinen jako kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin metodeihin soveltuu

usein huonosti tuotteiden suunnittelun ja käytön tutkimukseen, useimmiten molempia tarvitaan.

Tuotteiden ja tuotannon tutkimuksessa lähestymistapa on mielekkäämpi jakaa sen mukaan, mil-

laisia tuloksia haetaan. Jako toteaviin (engl. descriptive) ja ohjaaviin (engl. normative) tutki-

muksiin mahdollistaa useiden esitystapojen käyttämisen. (Routio 2007, 21.) Tämä tutkimus

pohjautuu ohjaavaan lähestymistapaan, sillä pyrkimyksenä on selvittää millaisia jätekaappien

pitäisi olla. Käytettävyyskriteeristön laatiminen auttaa jatkossa jätekaappien käytettävyyden ke-

hittämisessä. Ohjaavassa tutkimuksessa ohjeiden tai suunnitelmien koostaminen riittää, sillä

tarkoituksena ei ole tehdä konkreettisia toimia kehittämisen eteen (Routio 2007, 21).

Ohjaavan tutkimuksen vaatima tieto tarvitsee usein taustaksi tietoa asioiden sen hetkisestä ti-

lanteesta. Ohjaavassa rekisteröinnissä kohteen faktatieto ja sen arviointi tehdään rinnakkain.

Tutkimusprosessi yksinkertaistuu, kun aineiston kerääminen ja analyysin tekeminen limittyvät

yhteen. (Routio 2007, 161.) Tutkimuksessa kerätään tietoa Porin Asuntomessujen jätekaappien

käytettävyydestä, sillä edustavat luokkansa uusimpia tapauksia. Tutkittaessa tiettyä kohteiden

luokkaa tiedon yleispätevyyden aste on ekstensiivinen. Tutkimuksesta saatava tieto koskee siis

useampia luokkansa kohteita. Ohjaava tutkimus pyrkii siten parantamaan muita samantyyppisiä

kohteita. Tutkittavaksi tulee yleensä useita tapauksia, joten tutkimuksessa tulee selkeästi rajata

mitä tietoja kohteesta kerätään. (Routio 2007, 22.) Jätekaappien tutkimuksessa tutkittavaksi tie-

doksi on rajattu jätekaappien käytettävyys ominaisuudet. Asuntomessujen jätekaappien perus-

teella voidaan tehdä arviointia jätekaappien kehityskohteista.

23

Kun pyritään tutkittavan kohteen parantamiseen, täytyy määritellä se, kenen näkökulmasta tuot-

teen arviointia tehdään. Kohteella on usein vaikutusta monen elämään, joten mielipiteet siitä

vaihtelevat sen mukaan kysytäänkö käyttäjältä, rahoittajalta vai valmistajalta. (Routio 2007,

157.) Tässä tutkimuksessa jätekaappeja ei arvioida tuotteen käyttäjän näkökulmasta, vaikka tut-

kimuksen pyrkimyksenä on kehittää tuotteen käytettävyyttä. Asuntomessujen pientalot ovat

messujen aikaan vielä asumattomia, joten jätekaappien käytettävyyttä ei voida tutkia niiden

käyttäjien näkökulmasta. Tutkimuksen näkökulma perustuu sen vuoksi tutkijan tekemään arvi-

ointiin, jonka pohjana ovat jätekaapeista aiemmin tehdyt tutkimukset. Tutkijan henkilökohtai-

nen mielipide sivuutetaan ja arviointi tehdään jätekaappien käytettävyydestä saatavilla olevan

tiedon perusteella. Jätekaappien käyttäjän etu on arvioinnin taustalla. Kun ohjaava päämäärä on

yleisesti hyväksytty, tutkija voi suorittaa tietojen arvioinnin (Routio 2007, 161).

5.1.1 Tapaustutkimus

Tutkimuksen strategiana on ohjaava tapaustutkimus, sillä tutkimuksen tulokset ovat hyödyn-

nettävissä jätekaappien kehittämisessä. Ohjaavassa tapaustutkimuksessa kohteena voivat olla

muun muassa tuotteet ja toiminnot. Tutkimuksen kohdetta tutkitaan ensin toteavasti, jonka jäl-

keen kohdetta arvioidaan ja siihen esitetään mahdollisia kehitysehdotuksia. Viitekohteen pe-

rusteella ohjaava tapaustutkimus osoittaa lähtökohdan kohteen parantamiselle. Viitekohteeksi

sopii aiemmin tuotettu palvelu, tuote tai työmenetelmä, jossa on jotain ansiokasta. Viitekohteen

ei kuitenkaan tarvitse olla valmiiksi täydellinen. (Routio 2007, 174−176.) Tämän tutkimuksen

viitekohteena ovat Porin Asuntomessujen pientalojen jätekaapit, sillä ne kuvaavat hyvin jäte-

kaappien nykytilaa.

Vähän tunnettua ilmiötä on perusteltua selvittää tapaustutkimuksella, sillä sen avulla on mah-

dollista saada yksityiskohtaista tietoa tutkittavasta asiasta (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004,

129). Jätekaappien käytettävyyttä on tutkittu hyvin vähän, sillä jätekaapit ovat usein olleet vain

osana keittiöiden toimivuuden tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa keskitytään pelkästään jäte-

kaappien käytettävyyteen. Tapaustutkimus antaa hyvät mahdollisuudet sen tutkimiseen, sillä se

antaa kohteesta tarkkapiirteisen ja kattavan kuvauksen (Laine, Bamberg & Jokinen 2007, 9).

24

Tapaustutkimuksessa on syytä tehdä ero tapauksen ja tutkimuksen kohteen välille, sillä kohde

viittaa asiaan, jota tutkittava tapaus ilmentää (Laine ym. 2007, 10). Tutkimuksen tapaus on jä-

tekaapit Porin asuntomessualueella ja tutkimuksen kohteena jätekaappien käytettävyys. Eriks-

sonin ja Koistisen (2014, 4) mukaan tapaustutkimus tarkastelee yhtä tai useampaa tapausta ja

sen ensisijaisena tavoitteena on sen määrittely, analysointi ja ratkaisu. Ohjaavassa tapaustutki-

muksen jätekaappien kartoitus ja arviointi mahdollistaa jätekaappien tutkimuksen ja käytettä-

vyyden edistämisen.

5.1.2 Strukturoitu havainnointi

Ohjaava rekisteröinti toteutetaan tutkimuksessa havainnoimalla. Sen avulla saadaan suoraa ja

välitöntä tietoa tutkimuksen kohteesta, sillä havainnointi tapahtuu luonnollisessa ympäristössä

(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 214). Tämän tutkimuksen kannalta pääsy jätekaappien

aitoihin ympäristöihin on välttämätöntä, jotta käytettävyyden nykytilasta saadaan mahdollisim-

man kattava kuva. Menetelmänä havainnointi on saanut kritiikkiä siitä, että havainnoija voi

häiritä tai muuttaa tilannetta (Hirsjärvi ym. 2009, 213). Tässä tutkimuksessa tutkija ei voi vai-

kuttaa tilanteeseen, sillä tutkimus kohdistuu ihmisten sijasta jätekaappeihin. Tutkija voi tarkas-

tella niitä objektiivisesti, koska jätekaapit on suunniteltu ennen tutkimusta eikä suunnittelijoilla

ole ollut tietoa tulevasta tutkimuksesta.

Useimmiten havainnointi karsiutuu muiden menetelmien tieltä sen hitaan toteuttamisen takia

(Hirsjärvi ym. 2009, 214). Tutkimuksen aineisto on kuitenkin rajattu tarkasti, joten kaikki koh-

teet on mahdollista havainnoida lyhyessä ajassa. Tutkimuksen tekemiseen ei myöskään liity

eettisiä ongelmia, kun kohteena ei ole ihmisiä. Asuntomessut ovat kaikille avoin tapahtuma,

jossa valokuvaaminen on sallittua. Havaintojen tueksi ja analyysin helpottamiseksi on tärkeää,

että tutkimuskohteet voi valokuvata. Jätekaapit voivat olla keskenään hyvin samanlaisia, joten

yhdistämällä kuvat ja havainnot aineistoa pystytään tarkastelemaan luotettavasti myös messu-

jen jälkeen. Näiden lisäksi tutkimuksen kulusta sekä erityisistä havainnoista tehdään muistiin-

panoja.

Havainnoinnin lajina on strukturoitu havainnointi. Tutkija on ulkopuolinen toimija, joka tekee

havainnot ennalta jäsennellyn suunnitelman mukaan. Strukturoitu havainnointi mahdollistaa

25

määrälliset arvioinnit ja sen etuna on myös se, että havainnointiin voi valmistautua hyvin en-

nalta. Päättämällä etukäteen havainnoinnissa rekisteröitävät asiat, voi lomakkeen laatia etukä-

teen. (Routio 1997, 69.) Tutkittavasta kohteesta on kuitenkin oltava riittävästi tietoa, että ha-

vainnointiin pystyy valmistautumaan (Vilkka 2006, 38–39). Jätekaappien havainnointia varten

tutustuttiin laajasti kirjallisuuteen, jonka avulla saatiin koostettua jätekaapin käytettävyyteen

liittyviä ohjeistuksia ja ominaisuuksia. Havainnointilomakkeeseen ne muotoiltiin kysymyk-

siksi, joihin pystyi vastaamaan kyllä tai ei (liite 1). Kysymysten avulla lomakkeesta saatiin

mahdollisimman strukturoitu. Havainnointilomakkeeseen koostettiin laajasti jätekaapin käytet-

tävyyteen liittyviä kysymyksiä ja mittoja, jotta jätekaapeista saataisiin mahdollisimman tarkka

kuva. Luotettavuuden lisäämiseksi jokaisen kysymyksen alle on jätetty tilaa muistiinpanoille ja

perusteluille, jotta jälkeenpäin ulkopuolinen tutkija voisi päätyä myös samaan lopputulokseen.

5.1.3 Käytettävyyden tutkiminen

Käytettävyys on tuotteen tärkeimpiä ominaisuuksia ja vaatimuksia, sillä se kertoo tuotteen so-

veltuvuudesta aiottuun tarkoitukseen. Käytettävyyden synonyymeina käytetään usein myös sa-

noja toiminnallisuus, toimivuus ja funktionaalisuus. (Routio 2006, 146–147.) Ohjaavassa tut-

kimuksessa tuotteiden teoria erotellaan tuotepäämäärien teoriaan ja tuotelajien teoriaan. Tuote-

päämäärien teoriassa tuotetta tutkitaan useimmiten tuotteille yleisesti asetettujen vaatimusten

näkökulmasta. Tällaisia näkökulmia ovat esimerkiksi käytettävyys, ekologisuus, taloudellisuus

ja turvallisuus. (Routio 2007, 255.) Tässä tutkimuksessa tuotepäämäärä teoriana on tuotteen

käytettävyys.

Ennen käytettävyyden tutkimista tulee määritellä mitä tuotteen käyttäminen tarkoittaa, sillä

tuotteet jaotellaan pääasiassa kolmeen luokkaan: passiiviset, vuorovaikutteiset ja aktiiviset tuot-

teet. (Routio 2006, 146–147.) Jätekaapit luokitellaan passiiviseksi tuotteeksi, jonka käyttäjä on

aktiivinen. Tällaiset tuotteet eivät toimi ilman käyttäjää. Roution (2006, 147–148) mukaan käy-

tettävyyden tutkiminen edellyttää myös käsitteen jakamista osatekijöihin. Tällöin empiiristen

havaintojen ja mittausten avulla voidaan selvittää määriteltyjen osatekijöiden suhteita ja sitä

kokonaisuutta, joka osoittaa tuotteen käytettävyyden (Routio 2006, 147–148).

26

Havainnointia varten tehty laaja kirjallisuuteen tutustuminen auttoi jätekaapin käytettävyyden

osatekijöiden selvittämisessä. Sen selvittäminen oli tutkimuksen olennaisin vaihe, sillä jäte-

kaappien käytettävyyden tekijöistä ei ollut saatavilla valmista mallia. Kirjallisuuden ja aikai-

sempien tutkimusten tarkastelu osoitti, että jätekaapin käytettävyys muodostuu osatekijöistä si-

jainti, sisältö ja toiminnot. Osatekijöiden hahmottamien on tärkeässä osassa tutkimustulosten

analyysia. Tässä tutkimuksessa jätekaapin osatekijöitä kutsutaan käytettävyyskategorioiksi ja

sen alle kuuluvia tekijöitä jätekaapin käytettävyyskriteereiksi. Osatekijöiden selvittämistä on

avattu tarkemmin seuraavassa luvussa 5.1.4 jätekaapin käytettävyyskriteeristö.

Arviointiperusteet ovat jokaisella tuotteella erilaiset, vaikka jotkin tekijät pätevät useampiin

tuotteisiin. Lisäksi tuotteen käyttämiseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin tuotteen omat omi-

naisuudet. Esimerkiksi tuotteen käyttäjissä ja heidän käyttötavoissaan voi olla eroja. Tämä te-

kee eroja tuotteiden arviointiperusteiden välille. (Routio 2007, 260.) Tässä tutkimuksessa ollaan

kiinnostuneita vain tuotteen ohjeellisesta käytettävyydestä ja todellisen käyttäjän näkökulmaa

ei huomioida. Ohjeistuksien taustalla on kuitenkin tutkimuksia, joissa käyttäjien näkemyksiä

on kuultu.

5.1.4 Jätekaapin käytettävyyskriteeristö

Jätekaappien käytettävyyden tutkiminen vaatii ymmärrystä siitä, mistä jätekaapin käytettävyys

koostuu. Koska saatavilla ei ollut valmista mallia, tutkimuksen tavoitteena oli luoda jätekaap-

pien arviointia varten käytettävyyskriteeristö. Tätä varten tutustuttiin laajasti jätekaapeista löy-

tyviin aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Luvussa 3.4. keittiön jätekaapin käytettä-

vyys on esitelty kirjallisuudesta ja tutkimuksista löytyneet jätekaappien suunnittelua koskevat

ohjeistukset. Luvussa esitellyt asiat ovat tämän käytettävyyskriteeristön pohjana.

Kriteeristön kokoamista varten kaikki jätekaappeihin liittyvät ohjeistukset ja ominaisuudet

koottiin yksittäisiksi kriteereiksi lapuille. Tällä tavalla saatiin näkyväksi se, mistä kaikista kri-

teereistä jätekaapin käytettävyys koostui. Käytettävyyden osatekijöiden selvittämiseksi lappuja

ryhmiteltiin samankaltaisiin ryhmiin. Aluksi ryhmiä oli vain kaksi: sopiva sijainti ja toimiva

sisältö. Lopullisessa kriteeristössä käytettävyys muodostuu kuitenkin sijainnista, sisällöstä ja

toiminnoista. Toimintojen erottaminen sijainnista ja sisällöstä oli tärkeää, sillä kuluttaja ei voi

suoraan vaikuttaa niihin vaan ne ovat enemmän tuotteen valmistajien käsissä.

27

Kriteerien jakaminen eri kategorioihin oli haastavaa, mutta useiden versioiden jälkeen malli on

selkeä. Sijaintikategorian alla ovat kaikki jätekaapin sijaintiin liittyvät käytettävyyskriteerit ku-

ten työtasojen lähettyvillä tai erillään lämmönlähteistä. Sisältökategoriaan kuuluvat käytettä-

vyyskriteerit, jotka liittyvät jätekaapin sisällä oleviin ominaisuuksiin esimerkiksi tilaa säästävä

vesilukko ja erikokoisia jäteastioita. Toimintokategoriaan sisältyvät käytettävyyskriteerit, jotka

liittyvät jätekaapin käyttämiseen. Tähän kategoriaa kuuluvat esimerkiksi 1-vaiheinen esilletulo

ja tukeva rakenne. Lopullinen jätekaappien käytettävyyskriteeristö ja siitä tehty graafinen malli

kuvaa hyvin jätekaapin käytettävyyden muodostumista (kuvio 4).

KUVIO 4. Jätekaapin käytettävyyskriteeristö sisältää sijainti-, sisältö- ja toimintokategoriat

Kaikki lapuille kirjoitetut käytettävyyskriteerit eivät päätyneet lopulliseen kriteeristöön, sillä

osaa kriteereistä on hankala tutkia ja osa kriteereistä sulautui toisiin kriteereihin. Muun muassa

jätekaapin muunneltavuus osoittautui hankalaksi arvioida, sillä sitä varten ei ollut yleispätevää

ohjetta. Tämän vuoksi se jätettiin pois lopullisesta käytettävyyskriteeristöstä. Jätekaapin er-

gonomisuus ilmenee puolestaan muista jätekaapin kriteereistä kuten jäteastian yläreunan kor-

keus > 75 cm, joten sitä ei sen vuoksi otettu mukaan kriteeristöön.

SIJAINTI

• jäteastian yläreunan korkeus > 75 cm

• työtasojen lähettyvillä

• erillään lämmönlähteistä

• lieden käyttö mahdollista

• altaiden käyttö mahdollista

SISÄLTÖ

• jäteastian yläpuolella tyhjää tilaa > 10 cm

• tilaa säästävä vesilukko

• erikokoisia jäteastioita

• ei hukkatilaa

• muuta säilytystilaa

TOIMINNOT

• tulee kokonaan esille

• 1-vaiheinen esilleotto

• vaivaton liukuminen

• ergonominen kahva

• tukeva rakenne

• helppo tyhjentää

• helppo puhdistaa

JÄTEKAAPIN

KÄYTETTÄVYYS-

KRITEERIT

28

Käytettävyyskriteeristöön yksittäiset kriteerit on nimetty mahdollisimman yksikertaisiksi, joten

pelkästään niitä voi olla hankala ymmärtää. Jätekaapin käytettävyyskriteeristön ymmärtämistä

ja hyödyntämistä varten jokaiselle käytettävyyskriteerille on määritelty perusteet, joiden avulla

kriteerin toteutumista voidaan arvioida objektiivisesti. Käytettävyyskriteerien

arviointiperusteet on koottu taulukkoon 1.

TAULUKKO 1. Jätekaapin käytettävyyden arviointi. Käytettävyyden arviointiperusteet koos-

tuvat kolmesta arviointikategoriasta: sijainti, sisältö ja toiminnot.

KÄYTETTÄVYYSKRITEERI ARVIOINTIPERUSTE

SIJAINTI

Jäteastian yläreunan korkeus > 75 cm Jätekaappi on sijoitettu siten, että jäteastian

yläreuna on 75−80 cm korkeudessa.

Työtasojen lähettyvillä

Jätekaapin lähellä on riittävästi työtasoa.

Pienikin laskutila riittää, kunhan se on jäte-

kaapin tai sen viereisen kaapin yläpuolella.

Erillään lämmönlähteistä Jätekaappi ei sijaitse lämmönlähteen kuten

uunin tai astianpesukoneen vieressä.

Lieden käyttö mahdollista Lieden käyttäminen on mahdollista saman-

aikaisesti jätekaapin kanssa.

Altaiden käyttö mahdollista Altaiden käyttäminen on mahdollista saman-

aikaisesti jätekaapin kanssa.

SISÄLTÖ

Jäteastian yläpuolella tyhjää tilaa > 10 cm Jäteastian yläpuolella on vähintään 10 cm

tyhjää tilaa.

Tilaa säästävä vesilukko Allaskaappiin on sijoitettu vesilukko, joka

kulkee kaapin takaseinän vieressä.

Erikokoisia jäteastioita Jätekaapissa on vähintään kahden eri koon

jäteastioita.

Ei hukkatilaa

Jäteastioiden ympärillä ei ole tyhjää tilaa tai

tyhjää tilaa on niin paljon, että sen voi hyö-

dyntää muuhun säilytykseen.

Muuta säilytystilaa

Jätekaapissa on säilytystilaa erilaisille tar-

vikkeille kuten muovipuuseille tai pesuai-

neille.

29

TOIMINNOT

Tulee kokonaan esille Jäteastiat tulevat kokonaan esille, kun jäte-

vaunun vetää ulos.

1-vaiheinen esilleotto Jätekaappi aukeaa yhdellä liikkeellä.

Vaivaton liukuminen Jätevaunun kiskot liukuvat hyvin ja jäte-

kaappi aukeaa kevyesti vetämällä.

Ergonominen kahva

Jätekaapin kahva istuu hyvin käteen ja siitä

saa hyvän otteen. Kahvattomat jätekaapit ei-

vät ole ergonomisia.

Tukeva rakenne Jätekaappi ei heilu ja se tuntuu vakaalta.

Helppo tyhjentää Takimmaisen jäteastian voi poistaa ilman,

että siirtää muita jäteastioita.

Helppo puhdistaa Jätekaapissa ei ole monimutkaisia mekanis-

meja eikä vaikeasti puhdistettavia osia.

5.2 Aineiston laatu ja alkuperä

Tutkimusjoukon rajaamisessa on käytetty apuna Roution (2006, 19) kuvaavaa mallia, jossa pe-

rusjoukko muodostuu kolmesta rajaavasta tekijästä. Empiirisen kohteen tutkimuksessa koh-

teella on usein jokin ennestään tuttu luokka. Tämä rajaus perustuu tutkittavan kohteen olemuk-

seen ja pelkästään tähän perustuva rajaus tuo valtavan kokoisen perusjoukon, jota on mahdoton

käsitellä. Tästä syystä perusjoukkoa on tärkeää supistaa lisärajauksilla hallittavaan kokoon, jo-

ten kohdetta tulee rajata sekä alueellisesti että ajallisesti. (Routio 2006, 19.) Tutkimuksen pe-

rusjoukkoa on rajattu kuviossa viisi.

Tutkimuksen perusjoukko on hyvin rajattu ja pienikokoinen, joten koko perusjoukon tutkimi-

nen on mahdollista. Kyseessä on tällöin kokonaistutkimus, jolla saadaan aikaan tarkka kuva

kohteesta (Routio 2006, 22). Ohjaavassa tutkimuksessa tehdään harvoin parannuksia kohtee-

seen vaan kehitys kohdistetaan tuleviin tuotteisiin. Tällöin kohteena on tärkeää olla tuotteita,

jotka muistuttavat mahdollisimman paljon tulevia kohteita. (Routio 2007, 39.) Porin Asunto-

messujen pientalojen jätekaapit edustavat kohteiden luokan uusimpia versioita, joten niiden tut-

kiminen antaa viimeisintä tietoa jätekaappien käytettävyydestä.

30

KUVIO 5. Tutkimuskohteiden perusjoukon rajaaminen (Routio 2006, 19, mukaillen)

Tutkimuksen kohteena olivat kaikki vuoden 2018 Porin asuntomessualueen pientalot, joita oli

yhteensä 32. Tutkimusaineiston keruun aikana jätekaapeissa ilmeni puutteita ja osa asunnoista

karsiutui pois, kun jätekaappeihin ei ollut suunniteltu lainkaan jäteastioita. Suunnittelematto-

muudella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä, että keittiössä ei ollut jäteastioita eikä asunnosta

löytynyt muuta tilaa jätteiden lajitteluun ja keräykseen. Tutkimuksen kannalta on oleellista, että

jäteastiat ovat valmiina, sillä se kertoo jätteiden lajittelun huomioon ottamisesta keittiön suun-

nitteluvaiheessa. Keittiön suunnittelussa jätteiden lajittelu on tärkeässä osassa, sillä suurin osa

talousjätteistä syntyy siellä (Mäntylä 2007, 13). Kun jätekaapit on suunniteltu ja sisustettu tar-

koituksen mukaisesti, lajittelu on vaivatonta (Roos ym. 2004, 1).

Tutkittavista asunnoista yksi paritalo jäi kokonaan pois, sillä toinen puoli talosta ei ollut mes-

suilla esillä eikä toiselle puolelle ollut jätekaapissa jäteastioita. Näiden asuntojen lisäksi yh-

dessä omakotitalossa ei ollut jäteastioita valmiina. Tutkittuja pientaloja oli lopulta 26, joista

kuusi oli paritaloja. Aineisto koostuu siten 29 asunnosta. Tulosten avaamisessa ei käytetä asun-

tomessutalojen nimiä enkä kohde numeroita, sillä ne eivät ole tutkimuksen kannalta oleellista

eikä tutkimuksen tarkoituksena ole arvostella yksittäisiä asuntoja vaan kartoittaa jätekaappien

käytettävyyden nykytilaa. Tämän vuoksi kohteet on nimetty uudelleen seuraavasti: ”Asunto 1,

Asunto 2, …Asunto 29”. Numerointi ei perustu asuntomessutalojen omiin kohdenumeroihin,

joten esimerkiksi Asunto 13 ei ole Asuntomessujen kohde 13, Talo Lintula. Kuvien yhteydessä

käytetään tekemääni asuntojen numerointia, jotta asunnot voidaan erottaa toisistaan ja havain-

toja eritellä luotettavasti.

31

5.3 Aineistonhankinta

Havainnointilomake testattiin kotiolosuhteissa ennen messuja. Lomakkeen tarkastelemat asiat

päteviä kaikissa kodeissa, joten esitestaus oli mahdollista toteuttaa Asuntomessujen ulkopuo-

lella. Havainnointilomakkeen esitestaus varmisti sen, että kriteerien pohjalta muodostetut ky-

symykset olivat tarkoituksenmukaiset ja riittävän tarkat. Esitestauksen perusteella jätekaapin

mallin määrittämistä yksinkertaistettiin rastitettavaan muotoon. Se nopeutti havainnointia ja

varmisti sen, että kaikki mahdolliset mallin ominaisuudet tulee tarkasteltua.

Ennen aineistonkeruuta otettiin yhteyttä messujen projektipäällikköön, jolta varmistettiin lupa

tutkimuksen tekemiselle. Projektipäällikön kautta järjestyi myös maksuton aluelippu kolmelle

päivälle. Aineisto kerättiin Porin Asuntomessuilta Karjarannasta 30.7–1.8.2018. Vaikka tutki-

mukselle saatiin lupa ennen messuja, jokaisessa kohteessa varmistettiin erikseen suostumus tut-

kimuksen tekemiseen. Suurin osa keittiöistä oli aidattujen reunojen takana, joten jätekaappien

tutkiminen ei olisi ollut oikeutettua ilman lupaa. Asunnoissa oli paikalla esittelijöitä, joten lupa-

asiat selvitettiin heidän kanssaan. Kaikissa asunnoissa avainnointiin saatiin lupa.

Aineiston kerääminen jaettiin kolmelle päivälle seuraavasti: ensimmäisenä päivänä havainnoin-

tiin 12 asuntoa, toisena päivänä 11 ja kolmantena päivänä 6. Kahtena ensimmäisenä päivänä

messuilla oltiin koko aukioloaika 10−18. Kolmantena päivänä paikalla oltiin vain 3 tuntia ko-

tiinpaluun vuoksi. Keskimäärin aikaa yhden asunnon jätekaapin havainnointiin kului noin 25

minuuttia. Havainnointiin meni enemmän aikaa, jos paikalla oli runsaasti messuvieraita. Tällöin

pyrittiin olemaan mahdollisimman vähän tiellä ja esimerkiksi valokuvat ja mitat otettiin ker-

ralla. Havainnointia hidastivat myös tutkimuksesta kiinnostuneet messuvieraat, joille kerrottiin

tutkimuksen aiheesta.

Havainnoinnin yhteydessä jokaisesta jätekaapista otettiin valokuvia sekä sisältä että ulkoa. Li-

säksi monet yksittäisistä havainnoista on valokuvattu erikseen. Valokuvien järjestämistä varten

otettiin kuvat aina asunnon ulkopuolella olevasta tietokyltistä, josta ilmenee valokuvatun asun-

non nimenlisäksi muun muassa asunnon koko ja huonejako. Yhteensä havainnoinnin aikana

otettiin 505 valokuvaa, jotka tukevat havainnointilomakkeeseen kerättyjä tietoja. Pelkästään

valokuvien avulla jätekaappien käytettävyydestä voi tehdä havaintoja. Tässä tutkimuksessa ne

ovat kuitenkin toissijainen aineisto ja niiden tarkoitus on toimia analyysin tukena.

32

Asuntoja ei havainnoitu täysin järjestyksessä, sillä ruuhkaisimpia paikkoja pyrittiin välttämään.

Messujen aiheuttama hälinä ei häirinnyt havainnointia, sillä strukturoitu havainnointilomake

oli helppo täyttää- Kysymykset olivat konkreettisia, mikä teki havainnoinnista helppoa. Lisäksi

havainnot täytettiin suoraa tabletille, johon jokaiselle asunnolle oli luotu valmiiksi oma tiedosto

havainnointilomakkeelle. Vaikka päivät olivat pitkiä, niissä jäi aikaa tauoille. Se oli tärkeää

jaksamisen kannalta, sillä messujen ajankohta osui kesän kuumimmille päiville. Aineistonke-

ruun hajauttaminen kolmelle päivälle oli myös tärkeää jaksamisen ja aineiston luotettavan ke-

ruun kannalta, sillä huomiointikyvyn heikkeneminen on minimoitava tällaisissa tutkimuksissa.

5.4 Aineiston analyysi

Aineiston analyysimuotona on teoriasidonnainen sisällönanalyysi, sillä teoria ei ole suoraan

analyysin pohjana. Käytettävyyskriteeristön luominen on kuitenkin sidoksissa aikaisempiin tut-

kimuksiin. Kytkennät teoriaan ovat siten havaittavissa ja sieltä haetaan selitystä ja vahvistusta

tulkinnoille (Eskola 2001). Analyysia varten havainnot koottiin havaintomatriisiin, joka kokoaa

tiedot tarkoituksenmukaiseen muotoon. Tutkimuksessa havaintomatriisin tekemiseen käytettiin

Exceliä. Havaintomatriisissa havainnot ovat helposti käsiteltävissä ja havaittavissa (Kvanti-

MOTV 2010).

Jätekaappien käytettävyyttä lähdettiin aluksi analysoimaan käytettävyyspisteiden perusteella.

Käytettävyyskriteeristön (kuvio 4) avulla kehitettiin pisteenlaskumenetelmä, jossa asunnon jä-

tekaappi sai pisteen jokaisesta toteutuneesta kriteeristä. Tutkimuksessa haluttiin painottaa yhtä

käytettävyyskriteeriä jokaisesta käytettävyyskategoriasta, koska osalla kriteereistä oli suurempi

vaikutus jätekaapin käytettävyyteen. Nämä kriteerit olivat jäteastian yläreunan korkeus > 75

cm, jäteastian yläpuolella tyhjää tilaa > 10 cm ja tulee kokonaan esille. Mikäli painotettukriteeri

toteutui, jätekaappi sai kaksi pistettä. Jos kriteeri ei toteutunut, jätekaappi ei saanut pisteitä lain-

kaan. Pisteenlaskua varten käytettävyyskriteeristön 17 kriteeriä koottiin omaksi taulukoksi (liite

2) Exceliin ja jätekaapeille annettiin pisteitä kriteerien toetutumisen perusteella. Painotetut kri-

teerit nostivat käytettävyyden maksimipistemäärän 20. Saadut käytettävyyspisteet laskettiin yh-

teen asunnoittain, joten ne kertovat yhden asunnon jätekaapin onnistumisesta.

33

Jätekaappien käytettävyyttä halutiin tarkastella myös yksittäisissä kriteereissä ja käytettä-

vyyskategorioissa (liitteet 3−5). Tätä varten käytettävyyskriteeristön toteutuneet kriteerit il-

maistiin dikotomisella asteikolla, jossa jokainen kyllä vastaus merkittiin havaintomatriisiin nu-

merolla yksi (1) ja jokainen ei vastaus numerolla nolla (0). Havaintomatriisi jaettiin vielä käy-

tettävyyskategorioiden mukaan, jotta saataisiin selville, miten käytettävyyden huomioon otta-

minen eroaa kategorioiden välillä. Analyysia varten asuntojen sekä yksittäisten kriteerien to-

teutuneet käytettävyyskriteerit laskettiin yhteen. Käytettävyyskriteereistä laskettiin vielä toteu-

tuneiden kriteerien prosenttiosuudet. Saatu prosenttiluku kertoo jätekaappien käytettävyyden

tasosta ja sitä voidaan käyttää käytettävyyskategorioiden väliseen vertailuun, vaikka toiminto-

kategoriassa on kaksi kriteeriä enemmän kuin sijainti- ja sisältökategorioissa. Mitä lähempänä

prosenttiluku on sataa, sitä paremmin käytettävyyskriteerit ovat toteutuneet tutkituissa jätekaa-

peissa.

34

6 TULOKSET

Tässä luvussa esitellään tutkimuksen tulokset luvussa 4 asetettujen tutkimuskysymyksien poh-

jalta. Tutkimuksen tulokset perustuvat Porin Asuntomessuilla 30.7–1.8.2018 tehtyyn havain-

nointiin. Aineisto koostuu 29 asunnosta, joiden huoneistoala vaihtelee 71 ja 251 neliömetrin

välillä. Huoneistoalojen keskiarvo on 149 m2. Asunnoista 23 on omakotitaloja ja 6 paritaloja.

Keittiön ja pesutilojen lisäksi asunnoissa on useimmiten neljä huonetta ja kaksi kerrosta (kuvio

6). Asuntomessutaloista osa valmistetaan myyntitarkoitukseen ja osa on yksityisten ihmisten

rakennuttamia.

KUVIO 6. Asuntojen talotyyppi, kerrosluku ja huoneiden lukumäärä (Keittiö- ja pesutiloja ei

ole laskettu huonelukumäärään)

35

6.1 Keittiöiden jätekaapit

Ensimmäinen tutkimuskysymys selvitti, millaisia jätekaappeja on pientalojen keittiöissä Asun-

tomessuilla vuonna 2018. Tutkimus osoitti, että kaikissa asunnoissa jätekaapit oli suunniteltu

keittiöön. Se on lajittelun kannalta toimivaa, sillä jätteitä on tehokkainta lajitella niiden pääasi-

allisella syntypaikalla. Havainnointilomakkeen (liite 1) pohjalta saatiin selville, että asunnoissa

oli kuutta erilaista jätekaappimallia (kuvio 7). Jätekaapit vaihtelivat eniten jäteastioiden määrän

mukaan. Yhtä asuntoa lukuun ottamatta jätekaapit olivat jätevaunukaappeja, jotka aukeavat yh-

dellä vedolla kokonaan. 3-astiaisia jätekaappeja oli eniten ja niitä oli myös kolmea erilaista

mallia.

KUVIO 7. Keittiön jätekaappien mallit Porin Asuntomessujen pientaloissa (N 29)

Asuntojen jätekaappien uudenlainen jaottelu oli paikallaan sillä Reisbackan (1994, 27) mukaan

kaikki tutkitut jätekaapit olisivat olleet ”muu jätekaappityyppi” kategoriaan kuuluvia ja Roosin

ym. (2004, 53–54) mukaan yhtä jätekaappia lukuun ottamatta kaikki olisivat kuuluneet ”jäte-

vaunukaappi” kategoriaan. Tästä päätellen jätevaunukaapit ovat selvästi yleistyneet ja yksivai-

heinen avaus on tullut helpottamaan jätekaapin käyttöä. Käytettävyyden kannalta tämä on erit-

täin positiivinen muutos. Lisäksi irrallisia jäteastioita ei enää ole vaan jäteastiat saa vedettyä

ulos, jolloin niiden käyttö on helpompaa.

Jäteastioiden merkkejä ei ole koottu ylös mihinkään, joten tutkimuksessa haluttiin mallin ohella

selvittää jäteastioiden valmistajia. Asuntomessujen jäteastioita oli valmistanut seitsemän eri

1

8

1

14

1

4

0 2 4 6 8 10 12 14 16

6-astiainen 1-tasoinen jätevaunukaappi

4-astiainen 1-tasoinen jätevaunukaappi

3-astiainen 2-tasoinen jätevaunukaappi

3-astiainen 1-tasoinen jätevaunukaappi

3-astiainen 1-tasoinen 2-vaiheinen

jätevaunuyksikkö

2-astiainen 1-tasoinen jätevaunukaappi

Asuntojen lukumäärä

Jä

tek

aa

pin

ma

lli

36

yritystä (kuvio 8), joista Ninka, Hailo ja Vauth Sagel ovat saksalaisia, Mever, Lanka & muovi

ja Muotek suomalaisia ja IMA ruotsalainen. Saksalaiset jäteastiat olivat selvästi muita suosi-

tumpia. Mielenkiintoinen havainto oli, että jäteastia- ja keittiövalmistajien välillä oli aineistossa

havaittavissa yhteyttä. Ainakin kaikki seitsemän Noblessa keittiötä käyttivät Hailon jäteastioita

ja kaikki seitsemän Puustellin keittiötä Ninkan jäteastioita. Aineistoa muista valmistajista oli

liian vähän, jotta näitä yhteyksiä voisi tutkia muilla valmistajilla.

KUVIO 8. Keittiöin jäteastioiden valmistajat Porin Asuntomessujen pientaloissa (N 29)

6.2 Keittiöiden jätekaappien käytettävyys

Toinen tutkimuskysymys selvitti Asuntomessujen pientalojen jätekaappien käytettävyyttä, jota

tutkittiin tutkimuksessa luodun käytettävyyskriteeristön pohjalta (liitteet 3−5). Kriteeristössä

oli 17 jätekaapin käytettävyyteen vaikuttavaa kriteeriä kolmessa kategoriassa. Havainnointi

osoitti, että jätekaappien käytettävyys vaihteli asuntojen välillä. Yksikään jätekaappi ei onnis-

tunut kaikissa käytettävyyskriteereissä. Jokaisessa kriteerikategoriassa oli kuitenkin jätekaap-

peja, joissa kaikki kategorian käytettävyyskriteerit olivat toteutuneet.

Asuntomessujen pientalojen jätekaapeissa eniten parannettavaa oli sijaintikategoriaa koske-

vissa käytettävyyskriteereissä, sillä niiden yhteenlaskettu käytettävyyden taso oli 54 % (N 145).

10

8

5

3

1 1 1

0

2

4

6

8

10

12

Ninka Hailo Mever Lanka ja

muovi

Muotek IMA Vauth Sagel

Asu

nto

jen

lu

ku

mä

ärä

Jäteastian merkki

37

Sisältökategorian käytettävyyden taso oli puolestaan 76 % (N 145). Parhaiten käytettävyyskri-

teerit oli toteutuneet toimintokategoriassa, jonka käytettävyyden taso oli 82 % (N 203). Toi-

mintokategoriassa oli kaksi käytettävyyskriteeriä enemmän kuin muilla, joten havaintoyksi-

köitä on 58 enemmän kuin muissa kategorioissa.

Sijainti-, sisältö- ja toimintokategorioiden käytettävyyden tasot antavat hyvin suuntaa jätekaap-

pien kehittämiseen. Prosenttiluku kertoo käytettävyyskriteerien toteutumisesta jätekaapeissa.

Käytettävyyden taso ei kuitenkaan erittele yksittäisiä kriteereitä ja asuntoja vaan kuvaa jäte-

kaappien käytettävyyden kokonaisuutta Asuntomessujen pientaloissa. Syvällisemmän kuvan

saamiseksi seuraavaksi tarkastellaan yksittäisten kriteerien yleisyyttä messuasunnoissa sekä

parhaimpia ja heikoimpia käytettävyyspisteitä. Lopuksi tarkastellaan vielä muutamia erityisiä

havaintoja, jotka eivät tulleet ilmi käytettävyyskriteeristöön perustuvassa analyysissa.

6.2.1 Käytettävyyskriteerien onnistuminen

Jätekaapit oli suunniteltu siten, että seuraavat käytettävyyskriteerit toteutuivat kaikissa jätekaa-

peissa: työtasojen lähettyvillä, lieden käyttö mahdollista, tilaa säästävä vesilukko ja tukeva ra-

kenne (kuvio 9). Jätekaappien käytettävyyttä helpottaa riittävä laskutila ja keittiösuunnittelijat

olivat onnistuneet jättämään jätekaappien lähettyville vapaita työtasoja. Jokaisessa asunnoissa

oli myös mahdollista käyttää liettä samanaikaisesti jätekaapin kanssa. Tämä helpottaa työsken-

telyä erityisesti silloin, kun keittiössä on samaan aikaan kaksi henkilöä. Liesi oli sijoitettu jäte-

kaappiin nähden joko samalla sivulle (14), kulmittain (8) tai taakse (7). Tilaa säästävä vesilukko

on selvästi vakiinnuttanut paikkansa kaapin sisällä, mikä helpottaa jätekaapin sisätilan hyödyn-

tämistä. Kaikki jätekaapit olivat rakenteeltaan myös tukevia. Ne eivät heiluneet ja niiden käyt-

töä ei tarvinnut varoa.

Keittiöiden suunnittelu vaatii useiden asioiden huomioon ottamista, mutta keittiö koko ja ka-

lusteiden sijoittelu asettavat siihen rajoitteita. Tutkittujen jätekaappien vieressä oli usein jokin

lämmönlähde joko astianpesukone tai uuni. Astianpesukone on luonnollista sijoittaa vesipisteen

lähelle samoin kuin jätekaappi (Korhonen ym. 2003, 4), joten 22 (76 %, N 29) asunnossa nämä

ovat vierekkäin. Asunnossa 26 lämmönlähteenä on kuitenkin astianpesukoneen sijasta uuni.

Jätekaapit, jotka oli sijoitettu erilleen lämmönlähteistä, sijaitsivat altaiden vieressä Asunnon 19

38

jätekaappia lukuun ottamatta. Sen jätekaappi ainoa altaiden alapuolella sijaitseva jätekaappi,

jonka vieressä ei ollut lämmönlähdettä.

KUVIO 9. Jätekaappien käytettävyyskriteerien yleisyys Porin Asuntomessujen pientaloissa

(N 29)

Jätekaappi on luonnollista sijoittaa altaiden lähettyville, sillä esimerkiksi perunoiden kuorimi-

nen tuottaa kosteaa jätettä. Käytettävyyden kannalta olisi parasta, jos jätekaappia voisi pitää

auki altaiden käytön aikana ja edes yksi jäteastia sijaitsisi työskentelykorkeudella. (Reisbacka

ym.1994, 33, 35.) Tämä kuitenkin toteutuu keittiöissä harvoin, sillä jätekaapin sijainti altaiden

vieressä ei ole kovin yleistä. Vain asuntojen 3, 4, 7, 22, 25 ja 28 jätekaapit sijaitsivat altaiden

vieressä (21 %, N 29) ja niiden jäteastioiden yläosat olivat samalla yli 75 cm korkeudessa.

Keskimäärin jäteastioiden sijainnin korkeus oli 57 cm ja se vaihteli välillä 47 cm ja 83 cm.

Myös aikaisemmissa tutkimuksissa jätekaapit on sijoitettu useammin altaiden alapuolelle kuin

viereen (Taulukko 2).

39

TAULUKKO 2. Jätekaappien sijainti suhteessa keittiön altaaseen eri tutkimuksissa

Altaiden

alapuolella

Altaiden

vieressä Muualla N Lähde

79 % 21 % - 29 tämä tutkimus

60 % 30 % 10 % 25 Reisbacka ym. 1994, 27, 39

85 % 15 % - 34 Uski 1978, 43

Jätekaapin ja altaiden samanaikaiseen käyttöön vaikuttavat altaiden malli sekä jätekaapin si-

jainti ja leveys. Altaiden alapuolella sijaitsevien jätekaappien keskimääräinen leveys oli 61 cm

ja altaita oli useimmiten yksi. Kun allas oli jätekaapin levyinen, jätekaapin ja altaan samanai-

kainen käyttö oli hankalaa. Tällaisessa tilanteessa käyttäjä joutuu kumartelemaan altaaseen si-

vuttain ja työskentelyergonomia kärsii. Ongelma ei ratkea, vaikka altaita olisi kaksi, jos jäte-

kaappi on kahden altaan levyinen (kuva 3). Poikkeuksen tässä teki asunto 1, jossa oli kaksi

allasta eri puolilla keittiötä ja asunto 26, jonka jätekaappi oli kaksi ovinen (kuva 4). Jätevaunu-

yksikkö sijaitsi tässä keittiössä vain toisen oven takana, jolloin altaiden edessä pystyi seisomaan

jätekaapin ollessa auki.

KUVA 3. Altaita ei voi käyttää samaan aikaan jätekaapin kanssa, jos jätekaapin leveys on

sama kuin altailla (Asunto 10)

40

KUVA 4. Kaksiovinen jätekaappi mahdollistaa altaiden käytön samanaikaisesti (Asunto 26)

Jätekaappien tyypillinen ongelma oli liian vähäinen tyhjä tila jäteastian yläpuolella (76 %, N

29). Työtehoseuran suositus tyhjästä tilasta on 10 cm (Reisbacka ym. 1994, 36). Jätekaapeissa

oli keskimäärin tyhjää tilaa 6 cm, mutta seitsemän suosituksessa onnistunutta jätekaappia (24

%, N 29) nostavat keskiarvoa. Tyhjän tilan määrä vaihteli 1,4 ja 22 cm välillä. Liian vähäinen

tyhjä tila aiheuttaa sen, että jäteastiat joudutaan tyhjentämään hieman vajaina. Jäteastian reunan

yläpuolelle nousevat jätteet estävät jätekaapin sulkemisen täytenä. Jätekaapin liian vähäisen

tyhjän tilan syynä oli usein muu säilytystila (73 %, N 22), joka oli toteutettu jätekaapin sisä-

puolelle hyllyllä (kuva 5) tai ulosvedettävällä laatikolla. Viisi jätekaapeista oli kaksiosaisia ve-

tolaatikoita, joissa ylemmän vetolaatikon pohja tuli liian lähelle jäteastioita (kuva 6). Altaiden

vieressä sijaitsevien jätekaappien ongelmana oli puolestaan työtason ja jäteastian välinen tyhjän

tilan puute.

KUVA 5. Hylly jätekaapin sisäpuolella on usein liian lähellä jäteastioita (Asunto 12)

41

KUVA 6. Alalaatikossa sijaitsevan jätevaunukaapin jäteastioiden yläpuolelle jää liian vähän

tyhjää tilaa (Asunto 16)

Jätekaappien kahvattomuus vei käytettävyyspisteitä 14 (48 %, N 29) asunnossa. Kahvattomien

kaapistojen käytettävyydessä oli eroja ergonomisuudessa. Tässä tutkimuksessa kaikki kahvat-

tomat jätekaapit jätettiin ilman pisteitä, sillä niiden ergonomian arviointiin ei löytynyt ohjeis-

tusta. Käytettävyyden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että kahvattoman kaapin sormiura

on tarpeeksi syvä. Matala sormiura vaikeuttaa jätekaapin avaamista huomattavasti (kuva 7).

Kahvattomien kaappien avaamisongelmaan oli kuitenkin kehitetty ratkaisuja. Asunnon 23 jä-

tevaunukaapin takaosassa oli sähköavustin, joka helpotti kaapin avaamista pienellä työnnöllä

(kuva 8). Asunnon 1 kahvaton jätevaunukaappi avautui muista poiketen painalluksella. Tämä

ei kuitenkaan ollut toimiva tapa, sillä kaappia täytyi painaa täysin keskeltä. Jätekaappi ei auen-

nut, jos painoi liian sivusta. Lisäksi jätekaappi liukui auki vain puolilleen, jolloin kaikki jäteas-

tiat eivät tulleet heti näkyviin.

KUVA 7. Matala sormiura vaikeuttaa kahvattoman jätekaapin avaamista (Asunto 21)

42

KUVA 8. Jätevaunukaapin sähköavustin auttaa jätekaapin avaamisessa (Asunto 23)

6.2.2 Jätekaappien käytettävyyspisteet asunnoittain

Jätekaappien kokonaispisteet jakautuivat välille 10–16, kun täydet pisteet olivat 20 (liite 2, ku-

vio 10). Suurimmat käytettävyyspisteet saivat asunnot 3 (kuva 9) ja 4 (kuva 10). Jätekaapit

sijaitsivat molemmissa keittiöissä altaiden vieressä. Käytettävyyskriteerien tarkastelu katego-

rioittain osoitti näiden jätekaappien saaneen täydet pisteet kaikista sijaintia koskevista kritee-

reistä. Toimintokategoriassa käytettävyyspisteet saavutettiin molemmissa asunnoissa yhtä pis-

tettä lukuun ottamatta. Kehitettävää jäi sen sijaan jätekaapin sisältöä koskeviin käytettävyys-

kriteereihin. Miinuspisteet sisällössä johtuivat siitä, että jätekaapeissa oli hukkatilaa ja jäteasti-

oiden yläpuolella liian vähän tyhjää tilaa. Toimintokriteereissä asunnon 3 jätekaappi menetti

pisteen kahvattomuudesta. Asunnon 4 jätekaappi oli puolestaan hankala puhdistaa pohjakehi-

kon takia. Nämä jätekaapit olivat pienistä puutteistaan huolimatta käytettävyydeltään Asunto-

messujen parhaimmat jätekaapit.

43

KUVIO 10. Jätekaappien käytettävyyspisteet Porin Asuntomessualueen pientaloissa: mitä

korkeampi pistemäärä sitä korkeampi käytettävyys (Maksimi pistemäärä 20)

KUVA 9. Asunnon 3 jätekaappi sai eniten käytettävyyspisteitä (Asunto 3)

KUVA 10. Asunnon 4 jätekaappi sai eniten käytettävyyspisteitä (Asunto 4)

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29

Pis

tem

ää

rä

Asunnon numero

44

Toiseksi korkeimpiin pisteisiin ylsivät asunnot 7, 11, 22, 24 ja 28. Kategorioiden välillä asunnot

jakautuivat kahteen erilaiseen ryhmään, vaikka käytettävyyspisteet olivat samat. Asuntojen 7,

22 ja 28 jätekaapit olivat käytettävyydeltään samanlaisia ja ne kaikki sijaitsivat altaiden vie-

ressä. Jätekaapit saivat täydet pisteet sijaintia koskevissa kriteereissä. Kehitettäviä asioita oli

muutama sekä sisällössä että toiminnoissa. Jäteastiat eivät tulleet ulos vedettäessä kokonaan

näkyviin ja niiden tyhjennettävyys oli tämän takia hankalaa. Lisäksi jäteastioiden yläpuolella

oli liian vähän tyhjää tilaa. Sen sijaan asuntojen 11 ja 24 jätekaapit saivat suurimmat pisteet

jäteastian sisällöstä ja toiminnoista. Asunnon 11 puutteena oli vain erikokoiset jäteastiat ja

asunnon 24 jätekaapista puuttuivat kahvat. Eniten kehitettävää oli jäteastian sijainnissa, joka oli

altaiden alapuolella. Sijainti esti altaiden samanaikaisen käytön eikä yksikään jäteastia ollut

työskentelykorkeudella. Astianpesukone oli myös sijoitettu jätekaapin viereen. Näiden asunto-

jen perusteella voi huomata, että käytettävyys koostuu eri asioista, vaikka käytettävyyspisteet

olisivat samat.

Heikoimmat pisteet olivat asunnolla 2 (kuva 11). Jätekaappi ei saanut pisteitä seitsemästä kri-

teeristä, joista kolme oli kahden pisteen painotettuja kriteereitä. Asunnon jätekaappi sijaitsi al-

taiden alla, joten tyypillisesti astianpesukone oli lämmönlähteenä jätekaapin vieressä ja altaiden

käyttö samaan aikaan oli vaikeaa. Lisäksi sijainnin takia jäteastian yläosan korkeus oli alle suo-

situsten. Käytettävyyttä hankaloitti myös se, että jäteastiat eivät tulleet kokonaan näkyviin, jol-

loin etummainen jäteastia piti poistaa ennen takimmaisen jäteastian tyhjennystä. Jätekaappi oli

kahvaton ja avaamiseen tarkoitettu sormiura oli hyvin matala, mikä vaikeutti jätekaapin avaa-

mista. Jätekaapissa oli kuitenkin hyvin tilaa muuhun säilytykseen niin jätevaunukaapin pohjalla

kuin ulosvedettävässä hyllyssä jäteastioiden yläpuolella. Pisteitä vähensi kuitenkin hyllyn ja

astian ahdas väli.

KUVA 11. Asunnon 2 jätekaappi sai vähiten käytettävyys pisteitä (Asunto 2)

45

Heikoimmat käytettävyyspisteet eivät suoraan tee jätekaapista huonoa. Kriteerikategorioiden

yksittäinen tarkastelu osoittaa, että asunnon 2 jätekaappi ei kuitenkaan ollut heikoin jätekaappi

sisältö- ja toimintokategorioissa. Jätekaapin käytettävyys muodostuu kokonaisuudesta, jonka

sijainti, sisältö ja toiminnot luovat. Jätekaapit eroavat toisistaan siinä, mikä kriteerikategoria

niissä painottuu. Tähän vaikuttaa todennäköisesti jätekaapin suunnittelija, saatavilla olevasta

valikoima sekä keittiön tilat ja kalusteet.

6.2.3 Muut havainnot käytettävyydestä

Tässä luvussa tarkastellaan muutamia erityisiä havaintoja, jotka eivät tulleet ilmi käytettävyys-

kriteeristöön perustuvassa analyysissa. Nämä havainnot ovat yksittäisiä, mutta niillä on erityi-

nen vaikutus käytettävyyteen. Tutkimuksessa ei esimerkiksi erotettu omaksi jätekaappimalliksi

altaiden alapuolella sijaitsevia kaksiosaisia jätevaunukaappeja, joissa ylempi laatikko on tar-

koitettu säilytystilaksi ja alempi laatikko jäteastioille (kuva 6). Vaikka altaiden alapuolella si-

jaitsevia jäteastioita ei voida sijoittaa työskentelykorkeudelle, niiden kahvan korkeutta voidaan

vaihdella. Kaksiosaisen jätevaunukaapin kahva sijaitsee alempana kuin yksiosaisen jätevaunu-

kaapin kahva, joka sijoitetaan kaapiston yläosaan. Kaksiosaisen jätevaunukaapin käyttäminen

vaatii siten enemmän kumartelua, mikä heikentää jätekaapin käytettävyyttä ja ergonomisuutta.

Tutkituista jätekaapeista tällaisia kaksiosaisia jätekaappeja oli viisi.

Jätekaappien suunnittelussa ilmeni myös eroja, sillä joidenkin jätekaappien sisustus ei näyttänyt

suunnitellulta. Jätekaapin paikka näytti suunnitellulta, mutta jäteastian sisältöä ei ollut mietitty.

Tämä näkyi siinä, että jäteastiat eivät täyttäneet jätekaappia järkevästi. Esimerkiksi jäteastian

reunoille saattoi jäädä yli viiden sentin tyhjä rako. Tällaiset tyhjät kohdat jätekaapissa eivät aina

ole huono asia, mutta niiden hyödyntäminen jää kuitenkin tulevan asukkaan vastuulle. Monissa

tällaisissa jätekaapeissa oli liukueste pohja, joka vähensi väljästi olevien jäteastioiden liikku-

mista. Pienten rakojen lisäksi oli jätekaappeja, joissa tyhjää tilaa oli reilusti ja jätekaappiin olisi

mahtunut suunniteltua useampi jäteastia (kuva 12).

46

KUVA 12. 4-astiainen 1-tasoinen jätevaunukaappi, johon mahtuisi useampi jäteastia

(Asunto 9)

Jätevaunukaappien sisällöissä oli eroavaisuuksia, joita ei otettu huomioon jätekaappien mal-

leissa, koska niiden vaikutus käytettävyyteen oli vähäinen. Kaikissa jätevaunukaapeissa ei ni-

mittäin ollut pohjaa vaan jäteastiat sijoitettiin jätevaunun runkoon roikkumaan. Tällaisia jäte-

vaunukaappeja oli kymmenessä asunnossa. Jätevaunun puhdistus on todennäköisesti helpom-

paa, kun jätekaapin pohjalle ei voi kertyä likaa. Lisäksi jäteastiat pysyvät roikkuen tukevasti

paikallaan. Monissa roikkuvan mallisissa jätevaunukaapeissa oli kuitenkin hukkatilaa. Roikku-

vassa jätevaunukaapissa reunojen tyhjää tilaa ei voi hyödyntää tarvikkeiden kuten tiskiaineen

tai muovipussien säilytykseen. Esimerkiksi Asunnossa 17 oli eniten hukkatilaa jätekaapin ta-

kaosassa (kuva 13).

KUVA 13. Roikkuva jätevaunukaappi, jossa reunoilla on paljon hukkatilaa (Asunto 17)

47

Esteettisyyden huomioon ottaminen jätekaapeissa oli mielenkiintoinen ja uusi havainto. Asun-

non 1 jätekaapissa jäteastioiden päälle oli sijoitettu taso, joka teki jätekaapista siistin näköisen

(kuva 14). Tason tarkoitus on todennäköisesti myös suojata jätekaappia likaantumiselta ja tehdä

sen puhdistuksesta helpompaa. Vaikka taso tuo helpotusta jätekaapin puhtaanapitoon, se vai-

keuttaa jätekaapin tyhjennystä. Jäteastioita ei voi ottaa pois ilman että nostaa tason jäteastioiden

päältä. Asunnon 1 jätekaapissa näkyi kuitenkin suunnitelmallisuus, sillä jäteastioita oli eniten

ja tason alla ne täyttivät jätevaunun tiiviisti kokonaan.

KUVA 14. Taso jäteastioiden päällä suojaa likaantumiselta, mutta vaikeuttaa tyhjentämistä

(Asunto 1)

Kansien käyttö jäteastian suojana jakoi jätekaapit puoliksi. 15 asuntoa oli varannut kannen yh-

den jäteastian päälle ja 14 asunnon jäteastiat olivat avonaisia. Kansi on tarkoitettu pääasiassa

biojäteastian suojaksi, vaikka se estää kosteutta haihtumasta. Kosteusongelmaa varten jäteasti-

oiden kehityksessä on nähtävissä edistystä. Asunnossa 6 jäteastian kannessa oli aktiivihiili-

suodatin (kuva 15) ja asunnon 1 jätekaapissa oli korimallinen jäteastia (kuva 16). Näiden mo-

lempien tarkoituksena on vähentää jäteastiassa syntyvää kosteutta. Kannen käyttöä mietittäessä

on tärkeää huomata, että jäteastian käyttöön tulee yksi vaihe lisää. Kannen käyttö lisäominai-

suus, jonka käyttäminen jokaisen käyttäjän päätettävissä. Tämän vuoksi sitä ei tarkastella käy-

tettävyyskriteereissä.

48

KUVA 15. Aktiivihiilisuodatin kannessa imee kosteutta biojätteestä ja ehkäisee hajuhaittoja

(Asunto 6)

KUVA 16. Korimallinen jäteastia vähentää biojätteen kosteutta ja ehkäisee hajuhaittoja

(Asunto 1)

6.3 Muut jätteiden lajittelumahdollisuudet asuntomessualueella ja sen lähistöllä

Kolmannessa tutkimuskysymyksessä selvitettiin asuntomessualueen muita lajittelumahdolli-

suuksia. Onko jätekaappeja sijoitettu muualle asuntoon ja mitä keräyspisteitä on pientalojen

pihalla. Lisäksi kartoitettiin messualueen lähimpiä aluekeräyspisteitä.

6.3.1 Muut kodin jätekaapit

Neljässä asunnossa jätteitä pystyi lajittelemaa keittiön lisäksi kodinhoitohuoneessa. Kaksi ko-

dinhoitohuoneen jätekaapeista sijaitsi keittiön kanssa eri kerroksessa, alakerrassa. Harvemmin

49

syntyviä jätteitä voi hyvin kerätä muualla kuin keittiössä, mutta asukkaiden tulee itse suunni-

tella mitä jätteitä kerätään missäkin paikassa. Toimivin ratkaisu jätteiden lajitteluun syntyy jo-

kaisen omissa käsissä. (Roos ym. 2004, 1.)

Asunnoissa 16 ja 25 kodinhoitohuoneen jätekaapit olivat malliltaan 2- tai 3-astiaisia 1-tasoisia

2-vaiheisia jätevaunuyksiköitä (kuva 17). Asuntojen 10 ja 21 kodinhoitohuoneen jätekaapit oli-

vat 3- tai 2-astiaisia 1-tasoisia jätevaunukaappeja. Yksikään kodinhoitohuoneen jätekaapeista

ei sijainnut työskentelykorkeudella, mutta harvemmin käytetyissä kaapeissa se ei ole välttämä-

töntä (Roos ym. 2004, 3). Kaikissa jätekaapeissa jäteastiat sai vedettyä ulos, mikä helpottaa

niiden täyttöä ja tyhjennystä. Vaikka kodinhoitohuoneen jätekaapit eivät olisi käytettävyydel-

tään parhaimpia, ne tuovat apua kodin jätteiden lajitteluun.

KUVA 17. 2-astiainen 1-tasoinen 2-vaiheinen jätevaunuyksikkö kodinhoitohuoneessa

(Asunto 21)

6.3.2 Keräyspisteet pientalojen pihalla

Asuntojen 9, 27 ja 29 pihalla oli komposti, jonne pystyi lajittelemaan kaikki taloudessa syntyvät

biojätteet. Asuntojen 9 ja 27 komposti oli sijoitettu pihan reunalle (kuva 18), ei kulkureittien

varrelle. Asunnon 29 komposti taas sijaitsi autokatoksen seinustalla (kuva 19) ja oli näin lähellä

uloskäyntiä. Komposti tulisi sijoittaa lähelle keittiötä ja siten, että sinne kulkeminen on helppoa

50

myös talvella (Mäntylä, Kuusela & Marjomaa 2013, 3), joten käytettävyyden näkökulmasta

autokatoksen seinustalle sijoitettu komposti olisi parempi vaihtoehto.

KUVA 18. Pihan reunalla sijaitsevaan kompostiin tulee varmistaa kulkuyhteys myös talvisin

(Asunto 27)

KUVA 19. Komposti autokatoksen seinustalla on lähellä uloskäyntiä (Asunto 29)

Kompostoiminen omalla pihalla tuo säästöjä jätehuoltomaksuihin, kun jätettä ei tarvitse kuljet-

taa eikä kierrättää ja kaiken lisäksi kompostin tuottamaa lannoitetta voi hyödyntää omalla pi-

halla (Kuusela & Liski-Markkanen 2010, 11). Kompostori onkin ekologinen ja hyödyllinen

valinta omakoti- ja paritaloihin, minkä vuoksi on mielenkiintoista, että se oli hankittu vain kol-

meen asuntoon. Kompostoimisen sijasta voi tietenkin liittyä biojätteen erilliskeräykseen ja tätä

varten tutkittiin myös jätteen keräyspisteet kodin pihalla.

Jätekatos tai muun paikka jätteiden keräysastialle oli rakennettu 17 (59 %, N 29) asunnon pi-

halle ja näistä 12 (41 %, N 17) oli tilaa vain yhdelle keräysastialle (kuva 20). Jos taloudessa on

51

komposti, biojätteen erilliskeräystä ei tarvita. Rakennetuista yhden keräysastian asunnoista kui-

tenkin vain yhdessä oli komposti. Jos 11 kompostittomaan asuntoon ei hankita jälkikäteen kom-

postia, talouksissa ei todennäköisesti lajitella biojätteitä. Tämä olisi mielenkiintoista selvittää

talojen asukkaiden muutettua.

KUVA 20. Rakennettu paikka yhdelle jätteen keräysastialle (Asunto 1)

Lopuissa 12 (41 % N 29) asunnossa keräysastian paikkaa ei ollut rakennettu, mutta yhtä asuntoa

lukuun ottamatta näiden asuntojen pohjapiirroksiin oli kuitenkin suunniteltu jätteenkeräyspiste

(TM Rakennusmaailma 2018). Kaikista piirroksista ei selvinnyt, kuinka monelle keräysastialle

se oli sopiva, joten niitä ei voitu tarkastella keräysastioiden laskuissa.

6.3.3 Asuntomessualueen lähimmät aluekeräyspisteet

Messualueen lähimmät kierrätyspisteet on koottu kartalle (kuvio 11) ja niihin on merkitty, mitä

jätteitä pisteellä voi kierrättää. Kartalla nuolet osoittavat keräyspisteen sijainnin ja väripallot

jätejakeen. Asuntomessualueen asukkaat ovat hyvässä asemassa, sillä alueella on oma hyöty-

jätteen keräyspiste (kartalla numero yksi). Näitä hyötyjätteitä ei ole välttämätöntä varastoida

kotiin suuria määriä, sillä keräyspiste on kaikille kävelymatkan päässä, alueelle rakennetun päi-

väkodin ja palvelutalon välissä. Muita kotona kertyviä hyötyjätteitä ei myöskään tarvitse kul-

jettaa kauaksi. Messualuetta lähimmän marketin pihassa alle kilometrin päässä on ensimmäinen

Rinki-ekopiste. Porin keskustaa reunustaa useita hyötyjätepisteitä, joten niiden avulla kotita-

louksien on mahdollista suunnitella jätteiden vienti esimerkiksi kaupassakäynnin tai työmatkan

yhteyteen.

52

KUVIO 11. Porin asuntomessualueen lähimmät aluekeräyspisteet (OpenStreetMap 2019 mu-

kaillen)

53

7 POHDINTA

Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa keittiön jätekaappeja ja niiden käytettävyyttä Porin

Asuntomessujen pientaloissa. Tutkielman tavoitteena oli luoda käytettävyyskriteeristö, jonka

avulla jätekaappien käytettävyyttä voitiin arvioida. Tavoitteena oli myös selvittää, onko jäte-

kaappeja muualla asunnossa ja mitä keräyspisteitä alueella on. Seuraavassa luvussa tarkastel-

laan tutkimustuloksia kootusti, pohditaan käytettävyyskriteeristöä ja tutkielman luotettavuutta.

7.1 Keittiön jätekaappien käytettävyys ja muut lajittelumahdollisuudet

Asuntojen käytettävyyskriteerien tarkastelussa selvisi, että neljä kriteeriä onnistui kaikissa jä-

tekaapeissa. Jokaisen jätekaapin kanssa saman aikaisesti oli mahdollista työskennellä lieden

luona ja jätekaappien ympärille oli jätetty riittävästi laskutilaa. Kaikki jätekaapit olivat myös

tukevia rakenteeltaan ja niissä oli tilaa säästävä vesilukko. Näiden käytettävyyskriteerien toteu-

tuminen on osoittaa, että kriteerejä on mahdollista huomioida eri mallisissa ja kokoisissa keit-

tiöissä, ainakin näissä käytettävyyskriteereissä.

Jätekaappien tukevan rakenteen toteutuminen on todennäköisesti seurausta jätevaunukaappien

käytön yleistymisestä, sillä jätevaunukaapeilla on valmiiksi tukevampi rakenne kuin kevytra-

kenteisilla jätevaunuyksiköillä. Tilaa säästävästä vesilukosta on puhuttu ensimmäisiä kertoja

vuonna 1978, kun Työtehoseura julkaisi jätekaapin standardisoinnin perusteet ja ehdotukset

jätekaapin tilaa säästävälle vesilukolle (Uski 1978, 67–71). Kehitystä on tapahtunut ja nykyisin

Rakennustietosäätiön RT 69-11190 -kortista (2015, 3) löytyy myös suositus tilaa säästävälle

vesilukolle. Se on varmasti osin vaikuttanut siihen, että uudemmissa taloissa vesilukot on suun-

niteltu niin että vesilukko kulkee kaapin takaosassa.

Käytettävyystarkastelu osoitti myös kehittämisen tarpeita erityisesti seuraaviin kriteereihin:

erillään lämmönlähteistä, jäteastian yläreunan korkeus > 75 cm, altaiden käyttö mahdollista ja

jäteastian yläpuolella tyhjää tilaa > 10 cm. Kriteerikategorioittain tarkasteltuna edellä maini-

tuista kriteereistä jäteastian yläpuolella tyhjää tilaa > 10 cm kuuluu sisältökategoriaan ja muut

54

kriteereistä sijaintikategoriaan. Tämä tukee käytettävyyden tason laskelmia, jossa sijaintiin liit-

tyvien käytettävyyskriteerien taso oli 54 % (N 145). Prosenttiluku luku kuvaa kategoriassa to-

teutuneiden käytettävyyskriteerien osuutta kaikissa tutkituissa jätekaapeissa. Sisältökategori-

assa käytettävyyden taso oli 76 % (N 145) ja toimintokategoriassa 82 % (N 203). Käytettävyy-

den taso kuvaa hyvin jätekaappien käytettävyyden nykytilaa. Se ohjaa suuntaamaan kehitystä

erityisesti sijaintia koskeviin käytettävyyskriteereihin.

Jätekaappien sijainti oli 23 keittiössä altaiden alapuolella ja tämä tutkimustulos on samassa lin-

jassa aikaisempien tutkimuksien kanssa (taulukko 2). Altaiden alapuolinen sijainti ei suoraan

tee jätekaapin käytettävyydestä hyvää tai huonoa, mutta se vaikeuttaa altaiden samanaikaista

käyttöä ja estää jäteastioiden sijoittamisen työskentelykorkeudelle. Altaiden pohjien vuoksi jä-

teastiat saa sijoitettua työskentelykorkeudelle vain altaiden vieressä. Jätekaappien sijainti altai-

den alapuolella oli tutkimuksessa myös lämmönlähteen eli joko astianpesukoneen tai uunin vie-

ressä. Reisbackan ym. (1994, 33) mukaan jätteen lämpenemisestä voi aiheutua hajuhaittoja.

Tarkempia tutkimuksia tämän suhteen ei kuitenkaan ole tehty.

Jätekaappien erityisiin kehityskohteisiin kuului myös jäteastian yläpuolella tyhjää tilaa > 10

cm. Tässä käytettävyyskriteerissä toteutuneet jätekaapit sijaitsivat kaikki altaiden alapuolella.

Tyhjää tilaa oli puolestaan liian vähän kaikissa altaiden vieressä sijaitsevissa jätekaapeissa.

Koska jätekaapit sijaitsivat työskentelykorkeudella, jäteastian yläpuolella tyhjän tilan esteeksi

tuli työtaso. Tämän ongelman ratkaiseminen on selkeä kehityskohde altaiden viereisiin jäte-

kaappeihin. Altaiden alapuolella sijaitsevissa jätekaapeissa liian vähäisen tyhjän tilan syynä oli

sen sijaan jäteastian ja yläpuolella oleva hyllyn tai laatikko. Kun tyhjää tilaa on liian vähän,

jäteastiat täytyy tyhjentää vajaina. Jäteastioiden tyhjentäminen säännöllisesti on tietenkin hyvä

asia, mutta nykyisillä muoviin painottuneilla pakkausmateriaaleilla se voi tapahtua hyvin no-

peasti. Jätekaapin käytettävyyttä helpottaa, jos jäteastia voi täyttyä hieman yli. Lisäksi ekologi-

sesta näkökulmasta jätepussi olisi järkevää heittää pois mahdollisimman täytenä.

Muiden lajittelumahdollisuuksien suhteen asuntomessualueella oli hyvä tilanne, sillä siellä oli

oma aluekeräyspiste kartongille, lasille, metallille ja paperille. Lähellä sijaitseva keräyspiste

helpottaa lajittelua, kun jätteet saa vietyä kävellen kierrätykseen. Tällaisessa tilanteessa jätteitä

ei ole tarpeen säilöä suuria määriä kotona, vaan ne voidaan viedä kierrätykseen aina kotoa läh-

tiessä. Asuntomessualueen pientaloissa oli kuusi erilaista jätekaappimallia, joiden jäteastioiden

määrä vaihteli 2−6. Niistä suurin osa oli 3-astiaisia jätekaappeja ja vain yhdessä jätekaapissa

55

oli kuusi astiaa. Kaikkien jätejakeiden lajittelu vaatii siis tilaa muista kodin tiloista, vaikka alue-

keräyspisteet sijaitsisivatkin lähellä. Neljässä asunnossa kodinhoitohuoneeseen oli sijoitettu

toinen jätekaappi, minkä parantaa huomattavasti kodin lajittelumahdollisuuksia.

Johtopäätökset

Jätekaappien ja samalla keittiöiden suunnittelijat joutuvat punnitsemaan näitä valintoja ja niitä

kriteerejä, joilla jätekaappeja ja keittiöitä suunnitellaan. Ottamalla huomioon mahdollisimman

monia käytettävyyden kriteerejä voidaan suunnitella keittiöitä, jotka sopivat mahdollisimman

monille. Jätekaappien käytettävyydessä on vielä kehitettävää, vaikka muutos jätevaunuihin ja

sen kautta yksivaiheiseen avaukseen on jo tapahtunut. Kaikissa käytettävyyskriteereissä voi

kuitenkin olla hankalaa onnistua, sillä keittiö koko ja kalusteiden sijoittelu asettavat rajoitteita.

Ensisijaisesti tulisi kiinnittää huomiota jätekaapin sijaintiin sekä kaapin sisätilan hyödynnettä-

vyyteen, jotta sinne voisi sijoittaa mahdollisimman monta jäteastiaa ja kaikki tila olisi käytet-

tävissä niin jätteiden kuin tarvikkeiden säilytykseen. Nämä ovat myös asioita, joihin jokainen

voi valinnoillaan vaikuttaa. Toimintoja koskevat käytettävyyskriteerit kuuluvat sen sijaan jäte-

kaappien tuotekehittäjien vastuulle.

Tutkimuksen vaatiman taustatyön, havainnoinnin ja tutkimustulosten perusteella voidaan sa-

noa, että tulevaisuudessa jätekaappeja ei tulisi suunnitella ainoastaan altaiden alle tai viereen.

Käytettävyydeltään ideaali jätekaappi olisi jätevaunukaappi, joka sijaitsisi sekä altaiden alapuo-

lella että altaiden vieressä. Jäteastioita on helpompi saada mahtumaan riittävästi, kun niitä si-

joittaa molempiin paikkoihin. Tutkimuksen aineistossa altaiden viereen sijoitettujen jätekaap-

pien olisi ollut mahdollista hyödyntää myös allaskaappia lajitteluun, mutta tätä vaihtoehtoa ei

kuitenkaan ollut hyödynnetty. Jätekaappien ”joko tai” sijoittelusta tulisi luopua ja pyrkiä laa-

jentamaa jätekaappia useampiin keittiön kaappeihin. Kaksi erillistä vierekkäin olevaa jätekaap-

pia on käytettävämpi kuin yksi yli puoli metriä leveä jätekaappi.

56

7.2 Laaditun käytettävyyskriteeristön pohdintaa

Jätekaappien käytettävyyden tutkiminen käytettävyyskriteeristön avulla toteutettiin tässä tutki-

muksessa ensimmäistä kertaa. Kriteeristön pohjana olivat aikaisemmat tutkimukset, joten kri-

teereitä ja niiden perusteluita ei ole keksitty tämän tutkimuksen yhteydessä. Käytettävyyskri-

teeristö toimi tutkimuksessa tarkoituksensa mukaisesti. Käytettävyyspisteiden laskuun jokai-

sesta kategoriasta oli valittu tärkein kriteeri. Painottaminen oli järkevää, sillä käytettävyyskri-

teerien tärkeydessä oli eroja. Esimerkiksi jäteastian sijainnin korkeus > 75 cm vaikuttaa jäte-

kaapin käyttöön joka kerta, mutta liesi ei aina ole käytössä samaan aikaa jätekaapin kanssa.

Käytettävyyspisteiden laskeminen oli yksinkertaista havainnointilomakkeen pohjalta. Pisteiden

kokoaminen havaintomatriisin helpotti jätekaappien välistä vertailua ja se myös mahdollisti

graafisten kuvioiden luomisen.

Käytettävyyden tason laskeminen auttoi hahmottamaan jätekaappien käytettävyyden toteutu-

mista kokonaisuudessaan. Prosenttiosuus mahdollisti myös kategorioiden välisen vertailun,

vaikka toimintoon liittyviä kriteereitä oli enemmän. Käytettävyyskriteerit suosivat työskente-

lykorkeuden ja lämmönlähteiden erillään olon takia altaiden vieressä sijaitsevia jätekaappeja.

Osittain tästä syystä eniten kehitettävää ilmeni jätekaappien sijaintikategoriassa. Työskentely-

korkeus on kuitenkin päivittäin käytettävissä jäteastioissa suositeltavaa, joten sen tärkeys kri-

teeristössä on perusteltu. Mielenkiintoista nähdä, yleistyykö altaan viereinen sijainti tulevaisuu-

dessa.

Sen sijaan erillään lämmönlähteistä kriteerin olemassaoloa on pohdittava. Tässä tutkimuksessa

ei kartoitettu astianpesukoneiden ja uunien vaikutusta jätekaapin lämpötilaan. On kuitenkin sel-

vää, että kehitystä on tapahtunut Reisbackan (1994) tutkimuksen jälkeen. Tämä on voinut joh-

taa siihen, että tutkituista jätekaapeista suuri osa sijaitsi jonkin lämmönlähteen vieressä. Tämän

kriteerin tarpeellisuutta täytyisikin tutkia lisää, sillä nykyisillä eristyksillä huoli lämpöhaitasta

voi olla turha. Jätteiden hajuhaittojen ehkäisemisessä on itseasiassa ensin tarkasteltava jäteasti-

oiden kokoja. Toimivan lajittelun kannalta on tärkeää käyttää omille jätemäärille oikean kokoi-

sia jäteastioita. Tällä tavalla jätteet eivät joudu odottamaan tyhjennystä liian kauaa eivätkä täyty

heti. Haisevan biojätteen syynä todennäköisesti liian iso jäteastia tai harvoin tyhjennetty jäteas-

tia.

57

Jätekaapin käytettävyyden arvioinnissa tulisi jatkossa ottaa huomioon myös jätekaapin kahvo-

jen korkeus. Kaksiosaisissa, alalaatikossa sijaitsevissa jätekaapeissa kahvojen käyttäminen vaa-

tii kumartelua ja näin heikentää jätekaapin ergonomiaa. Tällaisia jätekaappeja oli aineistossa

viisi. Kahvan korkeuden huomioon ottaminen käytettävyyskriteereissä olisi todennäköisesti

vaikuttanut tutkimuksen tuloksiin, koska kaapiston yläosassa sijaitseva kahva on käytettävyy-

deltään parempi. Jatkoa ajatellen kahvojen korkeus on syytä ottaa tutkimuksissa huomioon ja

kaksiosainen jätekaappi erottaa omaksi mallikseen.

Käytettävyyskriteeristössä otetaan kantaa ainoastaan jäteastioiden kokoon, joten jätekaappien

käytettävyyspisteissä ei otettu huomioon jäteastioiden määrää. Nykyinen suositus 7−9 jäteja-

keesta ei toteutunut yhdessäkään jätekaapissa. Jäteastioiden määrän huomioiminen olisi var-

masti tuonut eroja käytettävyys pisteisiin, sillä jäteastioiden määrä vaihteli 2−6. Tässä tutki-

muksessa tavoitteena oli kuitenkin vain kartoittaa jätekaappien malleja. Jatkossa jäteastioiden

määrä olisi hyvä lisä kriteeristöön. Jätteiden lajittelu on varmasti helpompi aloittaa, kun jäteas-

tioita on riittävän useita. Jäteastioiden määrän arvottaminen vaatisi käytettävyyspisteytyksen

erilaista toteuttamista tai jonkinlaisia lisäpisteitä.

Muilta osin käytettävyyskriteeristössä ei ilmennyt kehitettävää. Pienillä muutoksilla se on toi-

miva jätekaapin käytettävyyden mittari. Taulukosta yksi saisi helposti muokattua jätekaapin

käytettävyyden arviointilomakkeen, jossa pisteenlasku olisi samassa yhteydessä. Tämä voisi

jatkossa nopeuttaa arviointia ja tutkimustyötä. Havainnointilomake oli tässä tutkimuksessa pe-

rusteltu, sillä jätekaappien ohella havainnoitiin muita jätteiden lajitteluun vaikuttavia asioita.

Lisäksi käytettävyyskriteeristö ei ollut havainnointivaiheessa vielä valmiina, joten havainnoin-

nissa kerättiin enemmän tietoja kuin lopulta tutkimuksessa tarvittiin. Lisäksi käytettävyyskri-

teeristö luotiin tässä tutkimuksessa aineiston analyysia ei sen keruuta varten.

7.3 Pohdintaa tutkimusprosessista ja sen luotettavuudesta

Tutkimuksen luotettavuuden takaaminen on ollut koko työskentelyajan taustalla. Tutkimusten-

tulosten asianmukaisuus ja luotettavuus kuitenkin vaihtelevat ja siksi tutkimuksissa arvioidaan

niiden luotettavuutta (Hirsjärvi ym. 2009, 231). Luotettavuuspohdinnat jakautuvat karkeasti re-

liabiliteettiin ja validiteettiin. Reliabiliteetilla tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta (Ke-

58

tokivi 2011, 82−83). Validiteetti kuvaa puolestaan mittarin kykyä mitata tutkittavaa asiaa (Hirs-

järvi ym. 2009, 231). Tämän tutkimuksen toteuttamisen aikana ja sen valmistelussa on pyritty

tarkkuuteen, sillä jätekaappeja ei ole aikaisemmin tutkittu näillä menetelmillä. Erityistä huo-

miota on kiinnitetty tutkimusmenetelmien kuvaukseen, jotta tutkimuksen ymmärtäminen ja

mahdollinen toistaminen olisi mahdollisimman helppoa.

Tämän tutkimuksen tulokset voisi toistaa myös ulkopuolinen tekijä, sillä strukturoidussa ha-

vainnoinnissa lomakkeiden täyttö on täsmällistä ja havainnot tehdään jätekaappien konkreetti-

sista ominaisuuksia. Lomakkeeseen merkitään jäsennellysti, toteutuiko jokin asia jätekaapissa

vai ei. Arviointiperusteet havaintoja varten on esitelty taulukossa 1 ja sen avulla kuka tahansa

voi arvioida jätekaappeja samanlaisilla perusteilla. Osa havainnointilomakkeen kohdista vaatii

mittaamista, mikä on vielä tarkempi ja toistettavampi mittari. Havaintojen tueksi lomakkeessa

on myös tilaa muistiinpanoille, mutta tutkimuksen tekeminen ei vaadi niitä. Tutkimuksen tois-

tettavuutta lisää myös se, että jätekaapit ovat kiinteitä tuotteita. Kuka tahansa voi käydä tarkas-

telemassa jätekaappeja ja päätyä samaan lopputulokseen, sillä tutkimuksen kohteena ovat jäte-

kaappien käytettävyyteen liittyvät konkreettiset ominaisuudet, jotka eivät juuri muutu.

Myös tutkimuksen analyysi olisi toistettavissa ulkopuolisella tekijällä, sillä analysointi ei vaadi

pohdintoja vaan havainnointiaineiston kokoamista. Analyysiä ohjaa käytettävyyskriteeristö,

jonka hyödyntämistä on kuvattu tarkasti luvussa 5.4. Sen pohjalta analyysin tärkeimmät vaiheet

tulevat ilmi. Analyysistä on pyritty tekemään mahdollisimman näkyväksi, joten tutkimuksen

havaintomatriisit on esitetty liitteissä 2−5. Niiden pohjalta myös lukija voi päätyä samoihin

tutkimustuloksiin kuin tässä tutkimuksessa on aiemmin tehty.

Havainnointilomakkeen suunnittelun pohjana olivat aikaisemmat tutkimukset jätekaapeista, jo-

ten käytettävyyskriteereille löytyy perusteet tämän tutkimuksen ulkopuolelta. Havainnointilo-

make tarkastelee jätekaappien ominaisuuksia laajasti. Ennen tutkimuksen varsinaista havain-

nointia lomakkeelle tehtiin esitestaus, jossa varmistettiin havainnointilomakkeen toimivuus ja

asianmukaisuus. Varsinaisessa havainnoinnissa kohteet valokuvattiin havaintojen tueksi, mikä

lisää tutkimuksen luotettavuutta tuo siihen menetelmätriangulaation. Esimerkiksi epävarmoissa

tilanteissa havainnot on aina voinut tarkistaa otetuista kuvista. Saatujen havaintojen ja tutki-

muksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa onnistuttiin mittaamaan jäte-

kaappien käytettävyyttä.

59

Näiden lisäksi tutkimuksen kaikessa toiminnassa on pyritty objektiivisuuteen, jotta tutkimuksen

tuloksia voisi hyödyntää myös tämän tutkimuksen ulkopuolella. Strukturoidussa havainnoin-

nissa tutkija ei voi toimia omien päämäärien mukaan vaan havainnointilomake ohjaa aineiston-

keruuta vahvasti. Tutkimuksen tulokset on esitetty kiertelemättä ja niistä ei ole tehty päätelmiä

ilman aiheellisia perusteita. Tässä kohtaa on kuitenkin syytä huomata, että Työtehoseura on

luonut perustan tälle tutkimukselle esittämällä jätekaapeille erilaisia suosituksia. Vastaavia jä-

tekaappitutkimuksia ei löytynyt, joten havainnointilomakkeen pohjana ovat ainoastaan Työte-

hoseuran tutkimukset. Tämän vuoksi tutkimustulosten vertailu aikaisempiin tutkimuksiin on

vähäistä. Laajempi tutkimuspohja lisäisi tutkimuksen puolueettomuutta. Tutkimusprosessin

ajan tämä on kuitenkin tiedostettu ja kaikkia valintoja on punnittu huolella. Objektiivisuutta on

tukenut jätehuollosta ja jätteiden lajittelusta löytyvä laaja kirjallisuus, jossa sivutaan myös jä-

tekaappeja ja syntypaikkalajittelua.

7.4 Jatkotutkimusaiheita

Käytettävyyttä voidaan tutkia ja siitä voidaan kerätä tietoa monenlaisilla eri menetelmillä. Käy-

tettävyyteen voidaan vaikuttaa sekä suunnittelu-, rakennus- että käyttövaiheessa, joten tutki-

musmahdollisuuksia on monia. Käytettävyyden kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii kuiten-

kin eri menetelmillä kerättyä tietoa. (Nenonen, Kojo & Rasila 2012, 105−106.) Tässä tutkimuk-

sessa keskityttiin tutkijan suorittamaan havainnointiin, joten saman tutkimuksen voisi toistaa

jätekaappien todellisilla käyttäjillä. Aidon käyttäjäkokemuksen vertaaminen saatuihin tutki-

mustuloksiin voisi olla mielenkiintoista, sillä tavallinen käyttäjä kiinnittää huomion eri asioihin.

Lopullinen jätekaapin käytettävyys ilmenee kuitenkin vasta asukkaan omassa käytössä. Esi-

merkiksi kahvan puuttuminen ei todennäköisesti ole kaikille jätekaapin haittapuoli.

Olisi myös mielenkiintoista tietää suunnittelijan näkökulma tutkittuihin jätekaappeihin. Mitä

asioita suunnittelussa on mietitty ja mitä asioita suunnitellussa on painotettu. Kiinnostavaa olisi

tietää, kuinka paljon tulevien asukkaiden mielipiteitä tai lajittelutottumuksia on kysytty niissä

tilanteissa, joissa tuleva asukas on ollut tiedossa. Tämän lisäksi tutkimusta voisi tehdä tuoteke-

hittelystä. Muunneltavuudesta nimittäin puhutaan jätekaappien käytettävyyden yhteydessä,

mutta siihen ei ole olemassa mitään ohjeistusta eikä ratkaisuja. Olisin halunnut tarkastella jäte-

kaappien muunneltavuutta jo tässä tutkimuksessa, mutta sen arvioiminen osoittautui hankalaksi

ilman selvää määritelmää.

60

LÄHTEET

Direktiivi 1999/31/EY. Kaatopaikat. EUR-Lex.

Direktiivi 2000/76/EY. Jätteenpoltto. EUR-Lex.

Direktiivi EU 2018/852. Pakkaukset ja pakkausjäte. EUR-Lex.

Eriksson, P. & Koistinen, K. 2014. Monenlainen tapaustutkimus. Kuluttajatutkimuskeskus tut-

kimuksia ja selvityksiä 11/2014. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.

Eskola, J. 2001. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen tutkimuksen analyysi

vaihe vaiheelta. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II.

Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimene-

telmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 133–157.

Euroopan komissio. 2018. Report from the commission to the european parliament, the Coun-

cil, the european economic and social committee and the Committee of the regions. On the

implementation of eu waste legislation, including the early warning report for Member

states at risk of missing the 2020 preparation for re-use/recycling target on Municipal waste.

COM(2018) 678. http://ec.europa.eu/environment/waste/pdf/waste_legislation_implemen-

tation_report.pdf [Luettu 6.4.2018]

Eurostat. 2019. 487 kg of municipal waste generated per person. https://ec.europa.eu/euro-

stat/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190123-1 [Luettu 14.4.2019]

Haveri, M. 2009. Teknologia kotitalouksien arjessa. Teoksessa H., Janhonen-Abruquah. (toim.)

Kodin arki. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 19. Helsinki: Helsingin yli-

opisto, 47−67.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Tammi.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Huhtala, A. 1993. Jätehuoltopalveluiden kysynnän analyysia: Kotitalouksien näkökulma kier-

rätykseen ja jätteen polttoon. Lapin yliopiston taloustieteellisiä julkaisuja. C. Työpapereita

3. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Hänninen, K. 2010. Yhdyskuntien kotitalousjätteiden lajittelu ja keräys. Teoksessa K. Hänni-

nen (toim.) Jätteiden käsittely ja kierrätys Suomessa 2. painos. Jyväskylän yliopiston bio-

ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 87. Jyväskylä: Jyväskylän Yliopistopaino,

41−64.

ISO 9241-11. 2018. Ergonomics of human-system interaction. Part 11: Usability: Definitions

and concepts (ISO 9241-11:2018). Helsinki: Suomen standardisoimisliitto.

Jätelaki 646/2011. Suomen sähköinen säädöskokoelma Finlex.

Kaila, J., Paavilainen, J., Kojo, R., Penttilä, M. & Karhu, H. 2006. Jätehuollon järjestäminen

kunnan näkökulmasta. Omistajaohjauksessa huomioon otettavia asioita. Helsinki: Suomen

Kuntaliitto.

61

Kaipanen, J. 2006. Kuntien roskasota. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro

55. Vammala: Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Ketokivi, M. 2009. Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi. Helsinki: Gaudeamus.

Korhonen, A., Liski-Markkanen, S. & Roos, I. 2003. Varusteita jätteiden lajitteluun. Työteho-

seuran kotitaloustiedote 3/2004 (583). Forssa: Työtehoseura

Kuntaliitto. 2016. Kunnalliset jätehuoltomääräykset. https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapal-

velut/yhdyskunnat-ja-ymparisto/tekniikka/jatehuolto/kunnalliset-jatehuoltomaaraykset

[Luettu 10.4.2019]

Kuusela, M. & Liski-Markkanen, S. 2010. Ekotehokkaan asumisen opas. TTS:n tiedote: Kodin

toiminnallisuus, teknologia ja palvelut 3/2010 (650). Vaasa: Työtehoseura.

Kuusela, M., Marjomaa, T., Mäntylä, H., Korhonen, A., Liski-Markkanen, S. & Kumpulainen,

A. 2014. Ekologisen keittiön suunnitteluohje. TTS:n tiedote: Asuminen, teknologi ja palve-

lut 5/2014 (684). Nurmijärvi: Työtehoseura.

KvantiMOTV. 2010. Mittaaminen: Havaintomatriisi. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaope-

tus/mittaaminen/havaintomatriisi.html [Luettu 14.3.2018]

Laaksonen, J., Salmenperä, H., Stén, S., Dahlbo, H., Merilehto, K. & Sahimaa, O. 2018. Kier-

rätyksestä kiertotalouteen. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023. Suomen ympä-

ristö 01/2018. Helsinki: Ympäristöministeriö.

Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen, P. 2007. Tapaustutkimuksen käytäntö ja teoria. Teoksessa

M. Laine, J. Bamberg & P. Jokinen (toim.) Tapaustutkimuksen taito. Helsinki: Gaudeamus,

9–38.

Lamberg, J. 2003. Kotitalousjätteiden lajittelumotivaatio. Selosteita ja katsauksia nro 44. Kok-

kola: Jyväskylän yliopisto Chydenius-Instituutti.

Launis, M. & Lehtelä, J. 2011. Ergonomia. Helsinki: Työterveyslaitos.

Malin, A. 2004. Toimiva keittiö. Työtehoseuran kotitaloustiedote 1/2004 (591). Forssa: Työte-

hoseura.

Mäntylä, H. 2007. Toimiva keittiö. TTS:n tiedote: Kodin toiminnallisuus, teknologia ja palvelut

5/2007 (625). Loimaa: Työtehoseura.

Mäntylä, H., Kuusela, M. & Marjomaa, T. 2013. Asuntojen toiminnallinen suunnittelu. Ekotoi-

mivuuden arviointi omakotiasukkaan näkökulmasta. TTS:n tiedote: Asuminen, teknologia

ja palvelut 6/2013 (677). Nurmijärvi: Työtehoseura.

Mäntylä, H., Marjomaa, T. & Kuusela, M. 2014. Toimiva keittiö. TTS:n tiedote: Asuminen,

teknologia ja palvelut 3/2014 (682). Nurmijärvi: Työtehoseura.

Nenonen, S., Kojo, I., & Rasila, H. 2012. Käyttäjäkokemuksen osa-alueita. Teoksessa H., Ra-

sila, S., Nenonen & S., Kärnä. (toim.) Rakennetun ympäristön käytettävyys. Käyttäjän ja

tilan vuorovaikutusta tutkimassa. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Tiede + Teknologia

20/2012. Helsinki: Unigrafia, 105–110.

Nygård, H. 2016. Kuopasta kiertotalouteen: Suomen yhdyskuntajätehuollon historia. Helsinki:

Jätelaitosyhdistys.

OpenStreetMap. 2019. https://www.openstreetmap.org [Luettu 31.3.2018]

62

Porin jätehuoltojaosto. 2018a. Jätehuoltojaoston pöytäkirja 3/17.12.2018.

Porin jätehuoltojaosto. 2018b. Porin seudun jätehuoltomääräykset. PORI 2471/2018.

https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/jatehuoltomaaraykset1.1.2019.pdf [Lu-

ettu 30.3.2018]

Rauma, A.L. 2003. Kotitaloustiede on nuori ihmistiede. http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/tutki-

vaope/pdft/rauma.pdf [Luettu 15.3.2018]

Reisbacka, A., Roos, I. & Parkkari, A. 1994. Lajitteluun perustuva jätehuolto. Keräilyratkaisut

ja tiedotus Mäntsälän asuntomessualueella. Työtehoseuran julkaisuja 335. Helsinki: Työte-

hoseura.

Roos, I. & Liski-Markkanen, S. 2004. Toimiva kotitalousjätteiden lajittelu. Työtehoseuran ko-

titaloustiedote 6/2004. Forssa: Työtehoseura.

Roos, I., Kojo, R. & Sillanpää, L. 2004. "Lajittelisin, jos...": Kerrostalon jätehuolto asukkaan

näkökulmasta. Kehittämisen perusteita. Improving household waste management in exis-

ting blocks. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 1. Helsinki: Työtehoseura.

Routio, P. 1997. Tuote ja tieto. Tuotteiden tutkimuksen ja kehittämisen metodiopas 4. painos.

Taideteollisen korkeakoulun julkaisu C 5. Saarijärvi: Gummerus.

Routio, P. 2006. Tuotetiede - tuotteiden kehittämistä avustava tutkimus. Taideteollinen korkea-

koulu. Internet-painos 25.1.2006. www2.uiah.fi/projects/metodi/002.htm [Luettu

20.3.2018]

RT 69-11190. 2015. Asuinkiinteistön jätehuolto. RT-ohjekortti. Helsinki: Rakennustietosäätiö

RTS.

Sahimaa, O. 2017. Recycling potential of municipal solid waste in Finland. Aalto University

publication series doctoral dissertations 184/2017. Helsinki: Unigrafia.

Salmenperä, H., Kauppila, J., Kautto, P., Sahimaa, O., Dahlbo, H., Kaitazis, N., Autio, I.,

Niskanen, A., Kemppi, J., Papineschi, J., von Eye, M., Durrant, C. & Tomes, T. 2019. Yh-

dyskuntajätteen kierrätyksen lisääminen Suomessa – toimenpiteet ja niiden vaikutukset.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 15/2019.

Salmenperä, H., Moliis, K. & Nevala, S.M. 2015. Jätemäärien ennakointi vuoteen 2030. Paino-

pisteenä yhdyskuntajätteet ja kierrätystavoitteiden saavuttaminen. Ympäristöministeriön ra-

portteja 17/2015. Helsinki: Ympäristöministeriö.

SEUT 288 artikla. Unionin säädökset. C 326/1. 26/10/2012.

Suomen Asuntomessut. 2019. Messuhistoria. http://asuntomessut.fi/organisaatio/messuhisto-

ria/ [Luettu 7.4.2019]

Suomen Kiertovoima ry (KIVO). 2019a. Kierrätys.info. https://www.kierratys.info/ [Luettu

21.3.2019]

Suomen Kiertovoima ry (KIVO). 2019b. Jätehuolto ja kiertotalous. https://kivo.fi/ymmar-

ramme/jatehuolto-ja-kiertotalous/ [Luettu 31.3.2019]

Suomen virallinen tilasto (STV). 2019c. Jätetilasto. Käsitteet ja määritelmät. Helsinki: Tilasto-

keskus. http://www.stat.fi/til/jate/kas.html [Luettu: 3.4.2019]

63

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2019a. PX-Web Statfin - Yhdyskuntajätteet Suomessa käsit-

telytavoittain 1997-2017. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/Stat-

Fin__ymp__jate/statfin_jate_pxt_001.px/?rxid=6353c4a0-b9ad-4178-9ef6-bf4931cf3832

[Luettu 6.4.2019].

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2019b. Jätetilasto – yhdyskuntajätteet 2017. Helsinki: Tilas-

tokeskus. http://www.stat.fi/til/jate/2017/13/jate_2017_13_2019-01-09_fi.pdf [Luettu

7.2.2019].

TM Rakennusmaailma. 2018. Suuri messuluettelo. (6), 4–95.

Uski, R. 1978. Keittiön jätekaappi lajitteluun perustuvassa jätehuollossa. Työtehoseuran julkai-

suja 202. Helsinki.

Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Yazıcıoğlu, D. & Kanoglu, A. 2016. Determining Effects of Kitchen Design Rules on Kitchen

Functionality in A Comparative Way. Academic Research International 7 (3), 25−44.

Ympäristöhallinto. 2019. Jätteet ja jätehuolto. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuo-

tanto/Jatteet_ja_jatehuolto [Luettu: 10.4.2019]

LIITE 1. Havainnointilomake

Havainnointilomake

Kohteen numero ja nimi:

Rakennuttaja:

Pääsuunnittelu:

Arkkitehtisuunnittelu:

Keittiökalusteet:

Talotyyppi:

Huoneistoala:

Huoneiden kokoonpano:

Kerrosluku:

Asukasmäärä:

Muita tietoja:

Alueen jätehuolto:

• Mitä jätteiden keräyspisteitä on asunnon pihalla (ota huomioon mm. komposti)?

-

• Missä ja kuinka kaukana sijaitsevat alueen hyötyjätepisteet? Ota huomioon kaikki laji-

teltavat jätejakeet (paperi, pahvi, metalli, lasi, muovi, palpa, ser, vaarallinen jäte, lääke-

jäte, paristot, puutarhajäte) (tutkittiin lopulta jälkikäteen)

Jätekaapin sijainti keittiössä (rastita)

1. Altaiden alapuolella:

2. Altaiden vieressä:

3. Muualla keittiössä, missä?

Jätekaapin sijainnin toimivuus

Ovatko lämmön lähteet erillään jäteastioista?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko lieden käyttö mahdollista samaan aikaan?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko altaiden käyttö mahdollista samaan aikaan?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

• Jos sijainti 2 tai 3, vastaa myös näihin:

Ovatko altaat ovat astianpesukoneen ja jäteastioiden välissä?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Ovatko jäteastiat selän takana altailla työskennellessä?

Kyllä, koska:

Ei, koska: Liite jatkuu seuraavalla sivulla

Onko jätekaapin lähellä riittävästi työtasoja?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Kuinka paljon (mitat)? Oikea: Vasen:

Onko jätekaappi tilaan sopiva (käytännöllisyys)?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Muita havaintoja:

Jätekaapin malli (rastita sopivat valinnat)

1. Ulosvedettävä: Ei-ulosvedettävä

2. 1-astiainen: 2-astiainen: 3-astiainen:

4-astiainen: 5-astiainen: 6-astiainen:

7-astiainen: 8-astiainen: 9-astiainen:

3. 1-tasoinen: 2-tasoinen:

4. Jätevaunukaappi: Jätevaunuyksikkö:

Yhdistelmä jätekaappi: Irtoastia jätekaappi:

- Minkälainen? - Minkälainen?

Ei jätekaappia:

Miten jätteiden varastointi on toteutettu kodissa?

Jätekaapin toimittaja ja merkki, jos tiedossa:

-

Jätekaapin sisällön ja toimintojen käytettävyys

Jätekaapin esille otto (rastita)

1. Yksivaiheinen:

2. Kaksivaiheinen:

Liukuuko jätevaunu hyvin?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Tuleeko jätevaunu kokonaan esille?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko jätekaapissa kädelle sopivat kahvat?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko jätekaapilla tukeva rakenne?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko jätekaapissa erikokoisia jäteastioita (suositus 4 kpl)?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Liite jatkuu seuraavalla sivulla

Onko jäteastiat helposti poistettavissa (erityishuomio peräkkäisiin astioihin)?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko vesilukko sijoitettu tilaa säästävästi?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko jätekaapissa hukkatilaa?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko jätekaapissa tilaa muuhun säilytykseen (esimerkiksi muovipussit)?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Ovatko jäteastiat avonaisia (ei kantta)?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko jätekaapin puhdistus helppoa (jätekaapin rakenne):

Kyllä, koska

Ei, koska:

Jätekaapin leveys: ulko-osa: sisäosa:

Jätekaapin syvyys:

Jäteastian sijainnin korkeus lattiasta astian ylälaitaan:

Jäteastian yläpuolella olevan tyhjän tilan korkeus:

Onko jätekaappi suunniteltu ergonomiseksi (korkeus, avattavuus, tyhjennys)?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Onko jätekaapin sisältö toimiva (muunneltavuus, koko, ratkaisut)?

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Muita havaintoja:

Jätteiden lajittelumahdollisuudet muualla asunnossa/pihalla (esimerkiksi kompostori):

Ei ole:

Kyllä on:

Jos on niin missä ja minkälaista lajittelua varten?

Muiden lajittelumahdollisuuksien toimivuus (vastaa niihin, jotka liittyvät asiaan)

Sijainti (etäisyys, tilaan sopivuus, lämmönlähteet yms.):

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Koko (astioiden määrä, astian koko)

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Jäteastian toimittaja ja merkki:

Liite jatkuu seuraavalla sivulla

Korkeus (ergonomia)

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Astian korkeus lattiasta:

Avattavuus (vaiheet, liukuminen, kahva)

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Käyttö (sijainti, ominaisuudet)

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Tyhjennys (vaiheet, siirrot)

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Muunneltavuus (paikan vaihto, koon vaihto)

Kyllä, koska:

Ei, koska:

Puhdistus (kolot, rakenne, kokoaminen)

Kyllä, koska:

Ei, koska:

LIITE 2. Käytettävyyspisteet taulukoituna asunnoittain: 1 piste = kriteeri toteutui, 2 pistettä =

painotettu kriteeri* toteutui, 0 = kriteeri ei toteutunut. (*Jäteastian yläreunan korkeus > 75 cm,

Jäteastian yläpuolella tyhjää tilaa > 10 cm ja tulee kokonaan esille)

Asu

nto

SIJAINTIKATEGORIA SISÄLTÖKATEGORIA TOIMINTOKATEGORIA

Yh

teen

sä

Erillään

lämm

önläh

teistä

Työ

tasojen

lähetty

villä

Jäteastian

yläreu

nan

ko

rkeu

s

> 7

5cm

*

Lied

en k

äyttö

mah

do

llista

Altaid

en k

äyttö

mah

do

llista

Jäteastian y

läpuo

-

lella tyhjää tilaa

> 1

0 cm

*

Erik

ok

oisia

jäteastioita

Ei h

ukk

atila

Muuta

säilyty

stilaa

Tilaa säästäv

ä

vesilu

kko

Tu

lee kok

on

aan

esille *

1-v

aihein

en

esilleotto

Vaiv

aton

liuku

min

en

Erg

ono

min

en

kah

va

Tuk

eva

raken

ne

Help

po

tyh

jentää

Help

po

puhd

istaa

1 0 1 0 1 1 0 1 1 1 1 2 1 0 0 1 0 1 12

2 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 0 1 1 0 1 0 1 10

3 1 1 2 1 1 0 1 0 1 1 2 1 1 0 1 1 1 16

4 1 1 2 1 1 0 1 0 1 1 2 1 1 1 1 1 0 16

5 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 14

6 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 14

7 1 1 2 1 1 0 1 1 1 1 0 1 1 1 1 0 1 15

8 0 1 0 1 0 0 1 0 1 1 2 1 1 0 1 1 1 12

9 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1 12

10 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1 12

11 0 1 0 1 0 2 0 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 15

12 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 14

13 0 1 0 1 0 2 1 1 0 1 2 1 1 0 1 1 1 14

14 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 14

15 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 0 1 1 1 1 0 1 11

16 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 0 1 0 1 1 1 1 11

17 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 2 1 1 0 1 1 1 13

18 0 1 0 1 0 2 1 1 0 1 2 1 1 0 1 1 1 14

19 1 1 0 1 0 2 0 1 0 1 2 1 1 0 1 1 1 14

20 0 1 0 1 0 0 1 1 1 1 2 1 1 0 1 1 1 13

21 0 1 0 1 0 2 0 1 1 1 2 1 1 0 1 1 1 14

22 1 1 2 1 1 0 1 1 1 1 0 1 1 1 1 0 1 15

23 0 1 0 1 0 0 1 0 1 1 2 1 1 0 1 1 1 12

24 0 1 0 1 0 2 1 1 1 1 2 1 1 0 1 1 1 15

25 1 1 2 1 1 0 1 0 1 1 0 1 1 1 1 0 1 14

26 0 1 0 1 1 2 1 1 1 1 0 0 0 0 1 1 0 11

27 0 1 0 1 0 0 1 0 1 1 2 1 1 1 1 1 1 13

28 1 1 2 1 1 0 1 1 1 1 0 1 1 1 1 0 1 15

29 0 1 0 1 0 0 1 0 1 1 2 1 1 0 1 1 1 12

1 piste = kriteeri toteutui, 2 pistettä = painotettu kriteeri toteutui*, 0 pistettä = kriteeri ei toteutunut.

LIITE 3. Sijaintikategorian kriteerien toteutuminen asunnoissa: 1= kriteeri toteutui, 0=kri-

teeri ei toteutunut, toteutumismäärät ja prosentuaalinen osuus

SIJAINTIKATEGORIA

Asu

nto

Erillään

lämm

ön

lähteistä

Ty

ötaso

jen

lähetty

villä

Jäteastian y

lä-

reun

an k

ork

eus

> 7

5cm

Lied

en k

äyttö

mah

do

llista

Altaid

en k

äyttö

mah

do

llista

Yh

teen

sä

%

1 0 1 0 1 1 3 60 %

2 0 1 0 1 0 2 40 %

3 1 1 1 1 1 5 100 %

4 1 1 1 1 1 5 100 %

5 0 1 0 1 0 2 40 %

6 0 1 0 1 0 2 40 %

7 1 1 1 1 1 5 100 %

8 0 1 0 1 0 2 40 %

9 0 1 0 1 0 2 40 %

10 0 1 0 1 0 2 40 %

11 0 1 0 1 0 2 40 %

12 0 1 0 1 0 2 40 %

13 0 1 0 1 0 2 40 %

14 0 1 0 1 0 2 40 %

15 0 1 0 1 0 2 40 %

16 0 1 0 1 0 2 40 %

17 0 1 0 1 0 2 40 %

18 0 1 0 1 0 2 40 %

19 1 1 0 1 0 3 60 %

20 0 1 0 1 0 2 40 %

21 0 1 0 1 0 2 40 %

22 1 1 1 1 1 5 100 %

23 0 1 0 1 0 2 40 %

24 0 1 0 1 0 2 40 %

25 1 1 1 1 1 5 100 %

26 0 1 0 1 1 3 60 %

27 0 1 0 1 0 2 40 %

28 1 1 1 1 1 5 100 %

29 0 1 0 1 0 2 40 %

Yhteensä 7 29 6 29 8 79 54 %

% 24 % 100 % 21 % 100 % 28 % 54 %

1 = kriteeri toteutui, 0 = kriteeri ei toteutunut

LIITE 4. Sisältökategorian kriteerien toteutuminen asunnoissa: 1= kriteeri toteutui, 0=kriteeri

ei toteutunut, toteutumismäärät ja prosentuaalinen osuus

SISÄLTÖKATEGORIA

Asu

nto

Jäteastian y

lä-

pu

olella ty

hjää

tilaa > 1

0 cm

Erik

ok

oisia

jäteastioita

Ei h

ukk

atilaa

Mu

uta

säilyty

stilaa

Tilaa säästäv

ä

vesilu

kk

o

Yh

teen

sä

%

1 0 1 1 1 1 4 80 %

2 0 1 1 1 1 4 80 %

3 0 1 0 1 1 3 60 %

4 0 1 0 1 1 3 60 %

5 0 1 1 1 1 4 80 %

6 0 1 1 1 1 4 80 %

7 0 1 1 1 1 4 80 %

8 0 1 0 1 1 3 60 %

9 0 1 1 1 1 4 80 %

10 0 1 1 1 1 4 80 %

11 1 0 1 1 1 4 80 %

12 0 1 1 1 1 4 80 %

13 1 1 1 0 1 4 80 %

14 0 1 1 1 1 4 80 %

15 0 1 1 1 1 4 80 %

16 0 1 1 1 1 4 80 %

17 0 1 1 1 1 4 80 %

18 1 1 1 0 1 4 80 %

19 1 0 1 0 1 3 60 %

20 0 1 1 1 1 4 80 %

21 1 0 1 1 1 4 80 %

22 0 1 1 1 1 4 80 %

23 0 1 0 1 1 3 60 %

24 1 1 1 1 1 5 100 %

25 0 1 0 1 1 3 60 %

26 1 1 1 1 1 5 100 %

27 0 1 0 1 1 3 60 %

28 0 1 1 1 1 4 80 %

29 0 1 0 1 1 3 60 %

Yhteensä 7 26 22 26 29 110 76 %

% 24 % 90 % 76 % 90 % 100 % 76 %

1 = kriteeri toteutui, 0 = kriteeri ei toteutunut

LIITE 5. Toimintokategorian kriteerien toteutuminen asunnoissa: 1= kriteeri toteutui, 0=kri-

teeri ei toteutunut, toteutumismäärät ja prosentuaalinen osuus

TOIMINTOKATEGORIA

Asu

nto

Tu

lee ko

kon

aan

esille

1-v

aihein

en

esilleotto

Vaiv

aton

liuk

u-

min

en

Erg

on

om

inen

kah

va

Tu

kev

a raken

ne

Help

po

tyh

jen-

tää

Help

po

puh

dis-

taa

Yh

teen

sä

%

1 1 1 0 0 1 0 1 4 57 %

2 0 1 1 0 1 0 1 4 57 %

3 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

4 1 1 1 1 1 1 0 6 86 %

5 1 1 1 1 1 1 1 7 100 %

6 1 1 1 1 1 1 1 7 100 %

7 0 1 1 1 1 0 1 5 71 %

8 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

9 0 1 1 1 1 1 1 6 86 %

10 0 1 1 1 1 1 1 6 86 %

11 1 1 1 1 1 1 1 7 100 %

12 1 1 1 1 1 1 1 7 100 %

13 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

14 1 1 1 1 1 1 1 7 100 %

15 0 1 1 1 1 0 1 5 71 %

16 0 1 0 1 1 1 1 5 71 %

17 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

18 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

19 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

20 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

21 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

22 0 1 1 1 1 0 1 5 71 %

23 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

24 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

25 0 1 1 1 1 0 1 5 71 %

26 0 0 0 0 1 1 0 2 29 %

27 1 1 1 1 1 1 1 7 100 %

28 0 1 1 1 1 0 1 5 71 %

29 1 1 1 0 1 1 1 6 86 %

Yhteensä 19 28 26 15 29 22 27 166 82 %

% 66 % 97 % 90 % 52 % 100 % 76 % 93 % 82 %

1 = kriteeri toteutui, 0 = kriteeri ei toteutunut