Otanmäen päiväkoti · Työhyvinvointitiimi: Marja-Leena, Eila, Arja, Kati, Tiina ja Tuija Ruokatilaus: Viivi ja Arja TIIMIN KÄYTÄNTEET, SOPIMUKSET JA YHTEISET PELISÄÄNNÖT:

Kajaanin kaupunki

Varhaiskasvatus Päivitetty 13.8.2018.

Otanmäen päiväkoti

VUOSISUUNNITELMA

toimikausi 2019-2020

Oikeudenmukaisuus

Turvallisuus

Suvaitsevaisuus

Luottamus tulevaisuuteen

2

Perustehtävä ja arvot

Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä

menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus,

suvaitsevaisuus, turvallisuus, luottamus tulevaisuuteen.

Arvot toimintatapoina

Edistämme hyvinvointia tekemällä päätöksiä oikeudenmukaisesti.

Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi. Kunnioitamme ja edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Arvostamme yksilöllisyyttä ja koemme erilaisuuden voimavarana. Suhtaudumme toisiimme ennakkoluulottomasti ja arvostaen.

Panostamme turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Haluamme tehdä jokaisesta päivästä turvallisen.

Tahdomme mahdollistaa sujuvan arjen. Edistämme kaupungin elinvoimaa myös tulevaisuudessa.

3

Sisällys

KAJAANIN KAUPUNGIN TAVOITTEET- 4 kasvuteemaa .............................................................................................. 4

Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa .................................................................................................................. 4

Resurssiviisautta luontokaupungissa ..................................................................................................................... 4

Tulevaisuus nuorissa .............................................................................................................................................. 5

Osaajista elinvoimaa .............................................................................................................................................. 5

MONITAHOARVIOSTA NOUSSEET VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET ............................................................... 6

PEDAGOGISEN TOIMINNAN VIITEKEHYS ................................................................................................................... 7

Varhaiskasvatuksen arvoperusta ............................................................................................................................... 8

TIIMISOPIMUS ......................................................................................................................................................... 10

Leikki ........................................................................................................................................................................ 12

Ajattelu ja oppiminen (2.7) ...................................................................................................................................... 13

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (2.7) ......................................................................................... 14

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (2.7) .............................................................................................................. 15

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (2.7) .......................................................................... 16

Osallistuminen ja vaikuttaminen (2.7) .................................................................................................................... 17

Kielten rikas maailma (4.5) ...................................................................................................................................... 18

Ilmaisun monet muodot (4.5) .................................................................................................................................. 20

Minä ja meidän yhteisömme (4.5) .......................................................................................................................... 21

Tutkin ja toimin ympäristössäni (4.5) ...................................................................................................................... 22

Kasvan, liikun ja kehityn (4.5) .................................................................................................................................. 23

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatuksen toteuttamista (4.7) .................................................................... 24

Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen (7.1) .......................................................................................... 25

4

KAJAANIN KAUPUNGIN TAVOITTEET- 4 kasvuteemaa

Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa

- Huomioidaan monimuotoinen ja muuttuva asiakasnäkökulma palveluita järjestettäessä ja toiminnan suunnit-

telussa.

- Painopistealueena on lasten ja vanhempien osallisuus varhaiskasatuksen arjessa.

- Uusien osallistavien yhteistyömuotojen kehittäminen asiakkaiden ja yhteityökumppaneiden kanssa.

- Asiakaskyselyiden kehittäminen.

- Kannustamme henkilöstöä kouluttautumaan ja osallistumaan kehittämispilotteihin.

Näin toimimme:

Olemme mukana luomassa uutta Kajaanin luontokaupunki teemaa. Päiväkotimme osallistuu luontopäiväkoti

teemaan.

Resurssiviisautta luontokaupungissa

- Tuodaan näkyvyyttä puhtaasta luonnosta ja vuodenajoista.

- Lapsille syntyy tietoisuus omista juurista ja omasta kotikaupungista.

- Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita Kajaanin varhaiskasvatuksessa. Vihreä lippu-toiminta.

- Ohjaamme lapsia hyviin tapoihin, yhteisvastuullisuuteen ja ympäristön kunnioittamiseen.

Näin toimimme:

Tuemme sekä osallistamme lapset, perheet ja henkilökunnan kaikenlaisen yhteiseen toimintaan päiväkodin

arjessa.

5

Osaajista elinvoimaa

- Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut omalta osaltaan mahdollistvat ja tukevat perheiden hyvinvointia

ja yritystoiminnan kasvua.

- TVT- pedagogiseen osaamisen juurruttaminen osaksi varhaiskasvatuksen toimintaa.

- Madollistetaan osaltamme perheiden luonteva kotoutuminen Kajaaniin.

- Kehitämme uuden henkilöstön rekryprosessia.

- Vaalitaan työyhteisössä hyvää, työkaveria arvostavaa ja luottamuksellisellista työyhteisön ilmapiiriä.

Näin toimimme:

Olemme positiivinen sekä innostava työpaikka.

Tulevaisuus nuorissa

- Mahdollistetaan nuorten tutustuminen varhaiskasvatukseen.(kesäseleliläiset, TETiläiset

- Sitoudutaan perehdyttämään ohjaamaan alan opiskelijoita ja työharjoittelijoita hyvin.

- Jokainen on vastuussa myönteisen kuvan luomisessa ulkopuolisille.

- Lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen.

- Osallistutaan paikalliseen lastenkulttuuritarjontaan (Silmu, kulttuurilaitokset…)

- Olemme osa oppimisen ja kasvatuksen kokonaisuutta ja keskitymme hyvän huomaamiseen.

Näin toimimme:

Osallistutaaan paikalliseen toimintaan. Mahdollistamme nuorten työharjoittelupain sekä työllistymisen ke-

sätyösetelillä.

6

MONITAHOARVIOSTA NOUSSEET VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET

Yksikkömme vahvuudet

Tunnollisuus ja osallisuuden huomioimine kaiken toiminnan muodossa.

Me henki ja tasavertainen työkumppanuus.

Näin toimimme + tarkennus tiimiin:

Opitaan yhdessä ja tuemme lasten kasvua ja kehitystä monipuolisella toiminnalla, kannustaen ja positiivises-

sa hengessä.

Yksikkömme kehittämiskohteet

Toteutetaan pienryhmätoimintaa ja otetaan uutena askeleena lapsen osallisuus ja pedagoginen

dokumentointi.

Näin toimimme + tarkennus tiimiin:

Lapsen havainnoiminen; lapsen kuulluksi ja huomioiduksi tuleminen. Lapsen tulee saada olla osalli-

nen päiväkodin arjen suunnittelua.

Palaverit ja tiimit ja avoimuus kaikessa toiminnassa.

7

PEDAGOGISEN TOIMINNAN VIITEKEHYS

Kuva: Opetushallitus

8

Varhaiskasvatuksen arvoperusta Lapsuuden itseisarvo

Miten arvo näkyy toiminnassaame:

Jokainen lapsi otetaan yksilöllisesti huomioon ja tuetaan lapsen omaa kasvua sekä oppimista. Lapsilla on oikeus

leikkiin ja heitä kannustetaan kaverisuhteiden luomiseen päiväkodin arjessa. Lasten tunne- ja vuorovaikutustai-

toja tuetaan lapsen arjessa monenlaisen toiminnan kautta.

Lapsen oikeudet


Kannustetaan positiivisen kautta sekä annetaan hänen tulla kuulluksi sekä nähdyksi. Osallisuuden tukeminen

kaikessa toiminnassa.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus


Ryhmätoiminta/pienryhmätoiminta toteutetaan oppimisen tueksi ja tasa-arvo kasvatuksen toteuttaminen on

kaiken toiminnan lähtökohtana. Lasten kanssa sovitaan yhteiset pelisäännöt ja niiden pohjalta rakennetaan

yhteistä osallisuutta vuorovaikuteisessa oppimisympärisön kanssa.

Perheiden monimuotoisuus


Perheiden tasoarvoinen kohtelu ja heidän osallisuuden huomioiminen lapsen oppimisen tueksi. Päiväkodis-

samme on lisäätty pedagogista dokumentointia kuvien avulla. Toimintaa on kuvattu ja tuotu kuvat perheiden

nähtäville. Tämä on lisännyt vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

Ihmisenä kasvaminen


Tuetaan lapsen kasvua sekä oppimista. Tuetaan lasta hyvässä vuorovaikutuksessa positiivisen kannustamisen

kautta.

9

Terveellinen ja kestävä elämäntapa


Tuetaan fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista toimintaa lapsen kasvun ja kehityksen sekä oppimisen tueksi. To-

teutamme Ilo kasvaa liikkuen-ohjelmaa.

10

TIIMISOPIMUS

TIIMIN NIMI:

Otanmäen päiväkoti

TIIMIN JÄSENET:

Tiina Heikkinen Päiväkodin johtaja/ esiopettaja

Kaisu Koivukangas varhaiskasvatuksen lastenhoitaja

Kati Jäärni varhaiskasvatuksen erityisavustaja

Viivi Lääti varhaiskasvatuksen opettaja

Marja-Leena Hakola varhaiskasvatuksen lastenhoitaja

Arja Valtanen varhaiskasvatuksen lastenhoitaja

Tuija Savilampi varhaiskasvatuksen ryhmäavustaja

Eila Kuvaja- Romppainen varhaiskasvatuksen lastenhoitaja

Tiina Kaikkonen varhaiskasvatuksen lastenhoitaja

TIIMIN VETÄJÄ:

Tiina Heikkinen Päiväkodin johtaja/ varhaiskasvatuksen opettaja

MUUT VASTUUALUEET:

Pro consona: Eila

Titania: Tiina H, Marja-Leena ja Viivi

Liikuntavastaava: Tiina K

Kulttuurivastaava / Maahanmuuttajavastaava: Tiina H

TVT vastaava: Viivi

11

Ap / Ip –vastaava: Kaisu, varalla Arja

Lääkehuolto: Marja-Leena ja Arja

Pyykkihuolto: Tuija ja Tiina.K

Hankintavastaava/Tiedottamisasiat: Tiina H

Työsuojeluasiamies Otanmäki/Vuolijoki: Eila

Varastojen järjestys: Kaikilla

Työhyvinvointitiimi: Marja-Leena, Eila, Arja, Kati, Tiina ja Tuija

Ruokatilaus: Viivi ja Arja

TIIMIN KÄYTÄNTEET, SOPIMUKSET JA YHTEISET PELISÄÄNNÖT:

Viikottaiset palaverit 1/VIIKKO

Tiimipalaverit 1-2/KK

Vuosittaiset kehityskeskustelut 1-2 /VUODESSA

Vasu- keskustelut 2 / VUODESSA

Virkistysiltapäivät 2/ VUODESSA

Pienryhmätoiminnan toteuttaminen :Päivittäin

12

Leikki

Näin toimimme ja

näin

osalllisuus

näkyy:

Tarjoamalla lapsen leikille aikaa, tilaa ja välineita sekä tuemme lasten omia leikkejä.

Aikuiset ovat läsnä leikeissä ja tarvittaessa tukevat ja ohjaavat leikin mahdollistumises-

sa. Aikuiset mahdollistavat lasten kanssa erilaisia leikkimaaailmoja, jotka vaihtuvat

lapsien tarpeiden sekä toiveiden kautta . Majaleikit, rakenteluleikit sekä yhdessä mieti-

tyt leikkialueet. Leikkialueita voi rikastuttaa pihalla tapahtuvilla leikeillä sekä erilaisilla

retkillä lähiympäristössä.

Tuetaan lapsien osallisuutta ja otetaan lasten ideoita vastaan sekä rakennetaan lapsien

kanssa yhteistä arkea päiväkodissamme.

Pieneryhmässä leikkiminen tuottaa lapsen omaa oppimista sekä taitoja kaverisuhtei-

den luomiseen turvallisessa oppimisympäristössä.

Opetamme sekä ohjaamme lapsia huolehtimaan leikkitavaroista ja tuemme lasta kan-

nustavasti tavaroiden keräämistä omille paikoille leikkien jälkeen. Aikuinen huolehtii

toimintaympäristön ja välineiden turvallisuudesta.

Lasten leikit saavat jatkua. Annetaan mahdollisuus pidempään leikilliseen oppimisen

maailmaan.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Pienryhmätoiminnan aikatauluttaminen sekä tilojen aikatauluttaminen.

Lasten vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden löytäminen sekä huomioiminen, peda-

gogisen dokumentoinnin mahdollistamiseksi.

Otamme toimintasuunnittelun pohjaksi positiivisen oppimisen.

Turvallisen aikuisen läsnäolo hyödyttää lapsen oppimista ja tarpeiden huomioimista.

13

Ajattelu ja oppiminen (2.7) Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perus-

tan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyt-

tävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea las-

ten ajattelun ja oppimisen taitoja.

Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla. Ihmettelylle, oivaltamiselle

sekä oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Leikissä lapsilla on mahdollisuus käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan, kokeilla yh-

dessä ideoitaan ja tutkia maailmaa. Lasten taitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä tuetaan iän ja kehi-

tyksen mukaisesti. Lapsia rohkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heidän kanssaan iloitaan onnistumisista ja opetel-

laan kannustamaan toisia. Lapsia kannustetaan myös sinnikkyyteen ja olemaan lannistumatta epäonnistumisista sekä kek-

simään ratkaisuja eri tilanteissa. Heitä ohjataan suuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan. Päivittäinen, riittävä

fyysinen aktiivisuus tukee lasten ajattelua ja oppimista. Toiminnan pedagoginen dokumentointi (luku 4.2) sekä yhteinen

pohdinta auttavat lapsia havaitsemaan oppimistaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämä vahvistaa lasten uskoa omiin

kykyihinsä.

Paikallisesti päätetyt asiat:

Varhaiskasvatuksen perusta on yhdessä tekeminen vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Lapsi harjoittelee oppimaan

oppimisen taitoja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen omaa minää vahvistetaan ja lasta rohkaistaan omaan ajatteluun posi-

tiivisella palautteella. Lasta kannustetaan ideoimaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa tekemistä kuvin, sadutuksin, vide-

oinnin ja omien tuotosten kautta.

Arviointisuunnitelma

ja arviointi:

Näin toimimme ja

näin

osalllisuus

näkyy:

Lapsille tarjotaan päivittäin aikaa omaehtoiseen ajatteluun sekä tutkimiseen. Hyvä

vuorovaikutus sekä turvallinen ilmapiiri. Vahvuuksien löytäminen ja niiden kautta op-

piminen rakentuu lapsen yksilöllisen kehitystason mukaisesti vertaisryhmässä yhdessä

oppien.

Lasta tukeva hyvä varhaiskasvatustoiminta antaa lapselle tilaa ajatteluun, hoksaami-

seen ja ongelmanratkaisuun yhdessä pohtien, myönteisessä ilmapiirissä lasta kuunnel-

len.

14

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (2.7) Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja

vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää

eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ym-

märtää muita on tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Toimiva vuorovaikutus erilaisista kulttuuri-

ja katsomustaustoista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurin ja katsomuksellisen taustan ymmär-

tämistä ja kunnioittamista. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus-

ja ilmaisutaitojaan.

Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilöstö toimii mallina lapsille erilaisten ihmisten

sekä kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa. Lapsia ohjataan ystävällisyy-

teen ja hyviin tapoihin. Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri

tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan

asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Lapsia

tuetaan kulttuuri-identiteettien rakentamisessa. Varhaiskasvatuksessa saadut kokemukset, tiedot ja taidot kulttuuriperin-

nöstä vahvistavat lapsen kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Esimerkiksi leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat

tilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsia tuetaan myönteisen suhteen luomisessa moninaiseen

ympäristöön.

Paikallisesti päätetyt asiat

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Lasten tarpeiden ja vastavuoroisen herkkyyden huomioiminen ovat tärkeä osa lapsen

ajattelua sekä oppimista. Ihmetellään yhdessä ja toteutetaan toimintaa erilaisten te-

kemisten kanssa.

Sadutukset, videoinnit ja valokuvat sekä lasten omien tuotoksien arvostaminen huo-

mioidaan asettamalla niitä näytteille päiväkodissa.


ja arviointi:

Näin toimimme ja

näin

osalllisuus

näkyy:

Toimintamme sisältää erilaisia toimintoja:

Musiikillista, kuvallista sekä draamallista toimintaa. Lapset harjoittevat kädentaitoja erilaisin

välinein sekä materiaaleiden. Kirjallisuuden lukeminen ja lapsen osallisuuden huomioimisen

kautta luemme lapsen valitsemia kirjoja. Samalla yhdessä opetellaan keskustelemaan sekä

ilmaisemaan omia mielipiteitä.

Kulttuuriperinnöt sekä vuodenajan mukainen toiminta.

15

.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (2.7) Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lapsia autetaan, ja heitä kannustetaan pyytämään apua sitä tarvi-tessaan. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista, ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsia ohjataan toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympä-ristöissä sekä lähiluonnossa ja liikenteessä. Lasten kanssa käsitellään heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita kuten levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä. Lapsia autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lasten tunne-taidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Lapsia ohjataan myös kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa. Paikallisesti päätetyt asiat:

Varhaiskasvatus huomioi omalta osaltaan, että lasten päivittäinen liikuntasuositus toteutuu. Päiväkodeissa toteutetaan Ilo

kasvaa liikkuen –ohjelmaa ja huomioidaan Varhaisvuosien fyysinen aktiivisuus –suositukset. Lapsille tarjotaan tekemisen ja

osallistumisen mahdollisuuksia yhteisiin arjen työtehtäviin, esimerkiksi pöytien kattamiseen, vaatteiden viikkaamiseen ja

vastaaviin päivittäisiin tekemisiin.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Kirjaston käyttö kuukausittain säännöllisesti

Osallistumme Kajaanin Varhaiskasvatuksen järjestämiin tilaisuuksiiin sekä Silmun tuottamiin

esityksiin.

Aikuiset antavat tilaa ja mahdollisuuden lapsen mielikuvitukselle ja luovuudelle.

Osallisuuden huomioiminen

Eri kielillä tervehdyksiä, numeroita jne. esille päiväkotiin, huomioidaan vieraat kielet ja kult-

tuurit.


ja arviointi:

Näin toimimme ja

näin

osalllisuus

näkyy:

Lapsen osallisuuden huomioiminen kaiken toiminnan suunnitelun pohjalla.

16

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (2.7) Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuo-

rovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen

kehittymistä.

Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekä vuorovaikutuksen näkö-

kulmasta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Moniluku-

taidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonka mukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa,

audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinen luku-

taito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin. Lasten kanssa nime-

tään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä

erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikas-

ta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Askelettain ohjelman vieminen arjessa

Kirjallisuuden lukeminen sekä niiden pohjalta keskusteleminen, teemoina esimerkiksi

sosiaalisuus, arjen taidot.


ja arviointi:

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Rohkaistaan lasta ajatteluun sekä tutkimaan ympärillä olevaa materiaalia.

Kannustetaan sekä tuetaan lapsen omaa ajattelua.

Lapsi oppii sen avulla lukemaan ja katselemaan ympäristöä uusin silmin.

17

Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tieto-

ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalista dokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimises-

sa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdes-

sä muiden lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan

taitoja sekä lukutaitoa. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.


Varhaiskasvatuksen tieto ja viestintätekniikan oppimisen tavoitteet löytyvät Kainuun maakunnallisesta TVT-strategiasta.

Jokaiseen päiväkotiin on nimetty tvt-vastaavat, jotka antavat muille työntekijöille ohjausta tieto- ja viestintäteknisten väli-

neiden hyödyntämisessä. Tvt-vastaavat tiedottavat muille työntekijöille tarjolla olevista tieto- ja viestintätekniikkaan liitty-

vistä koulutuksista.

Osallistuminen ja vaikuttaminen (2.7) Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehitty-viä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistu-misen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samal-la lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huo-lehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat.


Aikuinen on aktiivinen ja aloitteellinen vuorovaikutussuhteessa lapseen. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten vähi-

tellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset ja huoltajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman teke-

miseen, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Lapsi on aktiivinen ja vastuullinen

toimija, jonka mielipiteitä arvostetaan.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Rikastutetaan oppimisympäristöä kuvitetun materiaalin avulla.


ja arviointi:

18

Kielten rikas maailma (4.5) Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehitty-

mistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielen kehi-

tyksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen (luku 2.7). Lisäksi se on yhteydessä muun muassa lasten

kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat

lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen.

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Sen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia tilanteita ja asioita sekä toimii

vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa. Lasten kielellistä kehitystä tukee monipuolinen var-

haiskasvatuksen kieliympäristö sekä yhteistyö huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa lapsille annetaan kannustavaa ja

johdonmukaista palautetta heidän kielenkäyttö- ja vuorovaikutustaidoistaan.


Kieleen tutustuminen tapahtuu varhaiskasvatuksessa arjen kaikissa vuorovaikutustilanteissa työntekijöiden ja toisten lasten

kanssa. Kielen oppimisen tukena käytetään kuvia.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Aikuinen on vastavuoroisessa suhteessa lapsen kanssa sekä tasa-arvoisessa kasvatusta

tukevassa toiminnassa rakentamassa lapsen hyvää päivää päiväkodissamme.

Osallisuuden huomioiminen ja lasten kanssa ideoiden toteuttaminen hyvässä vuorovai-

kutteisessa ilmapiirissä.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Huomioidaan lasten osallisuus ja vahvistetaan lapsen itsetuntoa. Näin saadaan tuotettua oma-

toimisuutta yhteisten pelisääntöjen mukaisella toiminnalla.

Lapset saavat olla päivittäin opena.

Lapset saavat ottaa itsenäisesti ruokansa sekä harjoitella omatoimisuutta. Tuetaan yhdessä

vanhempien kanssa kasvatuskumpanuutta yhteistoiminnallisesti.


ja arviointi:

19

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Puhutun kielen rikastuttaminen. Puhutaan selkeästi sekä sanoitetaan arjen toimintoja.

Lapselle puhutaan ja tuotetaan rikasta kieltä yhdessä oppien.

Kirjanluku aamulla 5.30 alkaen, tilanteen ja lapsien toiveiden mukaan.

Vanamot lukevat ma ja ke ennen ruokailua.

Halinalle –kerho Sinikelloilla ja 3- vuotiailla Vanamoilla. Vanamoilla käytössä Kili –kerho ohjel-

ma.

Laulut, lorut, sanaleikit Sinikelloilla aamupiireissä ja perushoitotilanteissa.

Kuvien käyttö päivästruktuurissa, eri toiminnoissa ja nimeämään opettelussa.

Jutellaan asioita lapsen kanssa kahdenkesken ja pienryhmissä.

Kulttuureihin tutustuminen: kirjastosta lainattu venäjänkielinen kuvakirja, josta olemme käy-

neet venäjänkielisiä sanoja läpi.

Sadutusta piirustuksista, kirjojen luvun yhteydessä, voidaan kirjata lasten kansioihin.

Hyödynnetään kirjastoa.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Pienryhmässä on myös hyvä harjoitella vuorovaikutus- ja sosiallisia taitoja yhdessä oppien tut-

tujen kavereiden ja aikuisten kanssa. Sinikelloilla kahdessa ryhmässä Halinalle projekti. Vana-

moilla ja Metsätähdillä Kielinuppu ja Askeleittain-ohjelma sekä S2-ohjelma käytössä.


ja arviointi:

20

Ilmaisun monet muodot (4.5) Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun

kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Lasten ilmaisulle on luonteenomaista kokonais-

valtaisuus ja ilmaisun eri muotojen luova yhdisteleminen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten oppimis-

edellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Ajat-

telun ja oppimisen taidot kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja luovat merkityksiä erilaisia ilmaisun taitoja harjoitte-

lemalla. Kyky kuvitella ja luoda mielikuvia on keskeistä myös lapsen eettisen ajattelun kehittymiselle. Kulttuuriperintöön,

taiteeseen ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osaamista myös monilukutaidon sekä osallistumisen ja

vaikuttamisen osa-alueilla.


Varhaiskasvatuksen toiminnassa on tilaa lapsista lähtöisin olevalle luovuudelle ja kekseliäisyydelle. Lasten kiinnostuksen

kohteet ja ajankohtaiset aiheet huomioidaan työtapojen valinnassa. Varhaiskasvatuksen työntekijät keskustelevat lasten

kanssa ja havainnoivat lasten toimintaa lapsilähtöisten ideoiden toteutumisen mahdollistamiseksi.

Varhaiskasvatuksen arjessa mahdollistetaan lapsille omaehtoinen kulttuuriin tuottaminen sekä luodaan tilaisuuksia päästä

esiintymään toisten lasten sekä aikuisten kanssa esimerkiksi varhaiskasvatusyksiköiden alueellisissa yhteisissä tapahtumis-

sa.

Sadut, lorut ja musiikki ovat tärkeä osa päivittäistä varhaiskasvatusta Kajaanissa. Varhaiskasvatuksen toiminnassa tarjotaan

päivittäin lapsille omaehtoista tai ohjattua toimintaa ilmaisun parissa.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Sadut, lorut ja musiikki ovat tärkeä osa päivittäistä varhaiskasvatusta.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Tavoitellaan lapsen luovaa toimintaa sekä kannustetaan monenlaisen taiteellisen ilmaisuun ja

sisällön tuottamiseen. Lapsen osallisuus on keskiössä.


ja arviointi:

21

Minä ja meidän yhteisömme (4.5) Lasten elinpiiri laajenee heidän aloittaessaan varhaiskasvatuksen kodin ulkopuolella. Kodin perinteiden, toimintamallien,

arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehit-

tää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. Tehtävää lähestytään eetti-

sen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista. Toimin-

nassa voidaan käyttää monipuolisesti esimerkiksi satuja, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, erilaisia mediasisältöjä

sekä vierailijoita, vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Minä ja meidän yhteisömme -oppimisen alue tukee erityisesti

lasten kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaa-

mista (luku 2.7).


Varhaiskasvatuksen toimintaryhmien säännöt luodaan yhdessä lasten kanssa ja laitetaan lasten nähtäville kuvilla tai muu-

toin lapsille sopivalla tavalla havainnollistettuina.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Sisällä sekä ulkona säännöt päivitetään ajan tasalle.

Säännöllinen toiminta lähimetsässä ympäri vuoden.

Tutustumme kirjastoon, kouluun, leikkipuistoihin ja vanhempien työpaikkoihin.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Pohditaan ja tarkennetaan yhdessä säännöt myös kuvitettuna.

Lähiympäristöjen käyttö säästä riippumatta.


ja arviointi:

22

Tutkin ja toimin ympäristössäni (4.5) Varhaiskasvatuksen tehtävä on antaa lapsille valmiuksia havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään. Lapsia ohjataan

tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Varhaiskasvatus tukee lasten matemaattisen ajattelun

kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös ympäristökas-

vatusta ja teknologiakasvatusta. Oppimisympäristöihin liittyvät omakohtaiset havainnot, kokemukset ja elämykset auttavat

lapsia ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita sekä kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Lasten kehittyvä taito nimetä asioi-

ta sekä käyttää erilaisia käsitteitä edistää monilukutaitoa.


Varhaiskasvatuksen toimintayksikköjen lähiympäristöjä hyödynnetään oppimisympäristöinä. Oppimisympäristöjä kuvataan

tarkemmin luvussa 3.2.

Varhaiskasvatuksen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen näkökulma. Hankinnat tehdään harkiten ja suositaan

välineitä, jotka ovat kestäviä ja tarvittaessa korjattavia. Askarteluissa hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia. Lapsia

ohjataan käyttämään vettä ja sähköä tuhlaamista välttäen. Lasten kanssa harjoitellaan ja opetellaan ruuan arvostamista.

Yhdessä voidaan esimerkiksi yhdessä seurata ruuan hävikkiä. Opetellaan ruuan annostelua: ”minkä verran jaksan syödä”.

Merkkipäiviä juhlistettaessa suositaan aineettomia lahjoja.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Hyödynnetään olemassa olevaa materiaalia.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Kierrätetään sekä haetaan luonnonmateriaalia luonnosta.


ja arviointi:

23

Kasvan, liikun ja kehityn (4.5) Kasvan, liikun ja kehityn -oppimisen alueeseen sisältyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liit-

tyviä tavoitteita. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä

aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa. Tämä oppimisen alue tukee erityisesti itsestä huolehtimi-

seen ja arjen taitoihin liittyvää laaja-alaista osaamista.


Varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä lapsille tarjotaan ravintosuositusten mukaisia aterioita. Varhaiskasvatuksessa tarjot-

tavien aterioiden myötä lapset tutustuvat suomalaiseen ja kainuulaiseen ruokakulttuuriin.

Kajaanin LiikuntaVasu 2015 toimii varhaiskasvatuksen liikuntaa ohjaavana suunnitelmana, joka löytyy Kajaanin kaupungin

intrasta. Kajaanin varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa lasten liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa Ilo kasvaa liikku-

en. Varhaiskasvatusyksiköt toteuttavat ohjelmaa omien kehittämiskohteidensa kautta ja Varhaisvuosien fyysisen aktiivi-

suuden suositusten mukaisesti.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Päiväkotimme liikuntavastaava osallistuu palavereihin sekä jakaa saamansa tiedon

muille työntekijöille.

Lasten liikuntaan kuuluu luontaista liikkumista sekä ohjattua toimintaa.

Liikuntavälineiden saatavuus lasten tasolle ja liikuntavälineiden kuvittaminen, mistä

lapsi voi valita.

Kokeillaan eri lajeja.

Ruokakasvatuksessa käytämme pienryhmiä ja hyvää ilmapiiriä.

24

Kaikissa päiväkodeissa toimii nimetyt liikuntavastaavat, joiden tehtävänä on edistää varhaiskasvatuksessa olevien lasten

liikkumista ja yhteistyössä muiden liikuntavastaavien kanssa järjestää liikuntatapahtumia.

Lasten motorista kehitystä havainnoidaan päiväkodeissa havainnointilomakkeen avulla. Lasten motoriseen kehitykseen

liittyvä havainnointilomake täytetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä vuosittain.

Havainnointityön tukena ja dokumentoinnissa käytetään tieto- ja viestintäteknisiä välineitä esimerkiksi videoimalla lasten

liikkumista eri tilanteissa. Jokaisen lapsen liikkumista videoidaan vähintään kerran vuodessa ja tarkastellaan kerättyä aineis-

toa yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatuksen toteuttamista (4.7)

(täytetään tarvittaessa)

Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli-

ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa, pien-

ryhmätoiminnassa ja yksilöopetuksena. Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen ko-

touttamisohjelmaan 2015 koottuja maahanmuuttajatyössä käytössä olevia toimintamalleja ja materiaaleja.

Huoltajien kanssa keskustellaan varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista tasavertaisesti ja vastavuoroisesti. Huolta-

jat perehdytetään varhaiskasvatuksen toiminta-ajatukseen ja varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tarvittaessa käytetään tulk-

kausta.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Liikuntasalin käyttö koululla

Liikuntavälineet lasten saatavilla

Retket


ja arviointi:

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Teemme arjessa tasavertaista sekä luottamuksellista yhteistyötä lasten vanhempien

kanssa huomioiden heidän arvoja sekä näkemyksiään lapsen kasvuun, kehittymiseen

sekä oppimiseen.

Kunnioitetaan perhettä sekä ollaan kiinnostuneita heidän kulttuurista.

Tuotetaan yhteistä kieltä saduilla ja loruilla sekä ollaan kiinnostuneita yhdessä oppi-

maan lapsen kanssa.

Järjestämme sekä osallistumme lapsen palavereihin ja laadimme yhdessä vanhem-

25

Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen (7.1) Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edel-

lytysten parantaminen. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seu-

ranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään

kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista.

Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen

työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat

ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toi-

minnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. (4.2)


pien kanssa Vasun/esiopsin mukaista toimintaa.

Tarvittaessa teemme yhteistyötä moniammatillisen verkoston kanssa.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Kerromme lasten vanhemmille arjen huomiomme päivitäisessä haku- sekä tulotilan-

teessa.

Osallistumme sekä järjestämme lapselle Vasun mukaista toimintaa sekä tuemme

lapsen vahvuuksien löytämisen oppimisen tueksi .

Huolen herätessä otamme asian lasten vanhempian kanssa puheeksi. Toimitaan

annetuiden ohjeiden mukaisesti erilaisten asiantuntijoiden kanssa.

Käytämme kuvia lapsen kielen ymmärtämiseksi tueksi. Ilmeet sekä eleet ovat pu-

heen rinnalle hyviä tapoja, jotta tullaan lapsen kanssa ymmärretyksi.


ja arviointi:

26

Monitahoarvioinnista saatava palaute käsitellään kaikissa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä ja suunnitellaan, miten

arviointituloksia hyödynnetään yksikkökohtaisen toiminnan kehittämisessä. Suunnitelma kehittämistyön toteuttamiseksi

sekä toteutuneen suunnitelman arvioimiseksi kirjataan varhaiskasvatusyksikön vuosisuunnitelmaan.

Varhaiskasvatuspalveluista kerätään toimintayksikkökohtaista palautetta vuorovuosittain monitahoarviointikyselyn kanssa

toimintavuoden kevätkaudella lapselta ja hänen huoltajiltaan. Vanhemmilta ja lapsilta saatu palaute käsitellään yksikkökoh-

taisesti ja palautteesta nousevat kehittämistavoitteet kirjataan vuosisuunnitelmaan sekä mahdollisesti ryhmäkohtaiseen

varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Arvioinnista nous-

seet kehittämisen

tavoitteet ja suun-

nitelma sen toteut-

tamiseksi:

Tavoitteena oli kysyä perheiden ajatuksia lapsen vahvuuksista ja osallisuuden näkökulmasta

asioita. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on huolehtia lapsen tunne- ja vuorovaikutustaidois-

ta,niin, että saadaan lapselle kokemus hänen eheydestä ja taitavuudesta. Lapsen havainnointi-

lomakkeet on otettu käyttöön päiväkodissa.

Tavoitteiden tar-

kennus tiimiin:

Kiinnitetään vielä enemmän huomiota lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen.

Aikuinen on kanssakulkija rinnalla, mutta pedagoginen vastuu on aikuisilla. Aikuisten tehtävänä

on luoda lapsille rutiineja, jotka luovat turvaa. Ympäristön kuvittaminen dokumentein, lisää

vanhempien tietoa lapsista. Aikuinen sanoittaa leikkiä, mikä auttaa lapsia leikkimään pitkäkes-

toisemmin.

Toteutuneen

suunnitelman

arviointi:

Documents

Otanmäen päiväkoti · Työhyvinvointitiimi: Marja-Leena, Eila, Arja, Kati, Tiina ja Tuija Ruokatilaus: Viivi ja Arja TIIMIN KÄYTÄNTEET, SOPIMUKSET JA YHTEISET PELISÄÄNNÖT: