Arja Lyytikäinen: Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin

Arja Lyytikäinen 22.1.2016

Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin

Arja Lyytikäinen, pääsihteeri, Valtion ravitsemusneuvottelukuntawww.vrn.fi

Julkistamistilaisuus, Helsinki 22.1.2016

http://www.vrn.fi/

Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille1. Ruoka osana elämäntapaa

Syödään yhdessä

2. Koko perheen terveyttä edistävä

syöminen

- Ateriarytmi säännölliseksi

- Terveellinen, turvallinen ja ympäristön

kannalta suositeltava koko perheen

ruokavalio

3. Ruoka ennen raskautta ja raskausaikana

4. Imetysajan ruoka

5. Imeväisikäisen lapsenruoka

Imetyksestä perheruokailuun

6. Leikki- ja alakouluikäisten ruoka

- Ruokailu varhaiskasvatuksessa ja koulussa

7. Nuorten ruoka

- Urheilevan lapsen ja nuoren ruoka

8. Vegaaniruoka, erityisruokavaliot ja muut

erityistilanteet

Perheen ateriarytmi ja

terveyttä edistävät

ruokavalinnat

Hyvinvointi-oppiminen ja

ruoka

Raskauden alun, ja ajan sekä lapsen

ensimmäisten elinvuosien erityis-tarpeet: aikaikkuna lapsen elinikäiseen terveyteen

Lapsi ja nuori taitojen

oppijana: Lapsi ja nuori

perheessä

Syömisen monimuotoisuus ja monikulttuurisuus

useita tapoja koostaa terveyttä

edistävä kokonaisuus

Imetys ja oikea-aikainen kiinteä

ruoka syömään

oppimisen tukeminen



Väestön ravitsemussuositukset pohjana: Koko perheelle samaa ruokaa

Säännöllisesti

Monipuolisesti

Kukin oman energian-tarpeensa mukaan

Kohtuus

Monipuolisuus

Vaihtelevuus

Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä

Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät lapsen ruokatottumuksia suotuisasti.


Lapsilähtöinen ruokailu • Lapsen osallisuuden vahvistaminen - lapsi mukaan aterian valmisteluun

• Myönteisen palautteen antaminen hyvistä asioista lapsen syömisessä tärkeää

• Yhdessäolo ruokailutilanteissa tärkeintä: aikuinen on läsnä lapselle

• Ruokailupaikka - yhdessä pöydän ääressä vai yksin television ääressä?

• Ruokailu ei ole palkitsemista eikä rankaisemista varten

• Aikuisten oma toiminta: roolimallina lapselle



Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät

Pitävät siitä mikä on tuttua

Tutuksi tulee se mitä tarjotaan useinRef.Susanna Anglé

Syömään oppimisen tukeminen• Perhe oppimisympäristönä

– Perheen aikuiset roolimallina - aikuinen läsnä syödessä• yhteiseen ruokapöytään, samaa perheen ruokaa soveltuvin osin

– Maisteluannoksista kiinteään ruokaan • Hieno- ja karkeamotoriset taidot

– Harjaantuminen: sormiruoat, kädestä syöminen valmiuksien kehittymisen mukaan, karkeat ruoat ja purtavat

– Sensorinen oppiminen: “makukoulu” kaikin aistein• Makumieltymysten syntyminen

– Monipuolinen tarjonta (ei turhia rajoituksia)– Happamet ja karvaat ruoka-aineet --> kasvikset, marjat

• Ruokapuhe – Vanhempi-lapsi varhainen vuorovaikutus – Ruokien ja syömisen sanoittaminen

• Syömään oppimisen kehitykselliset piirteet– Ruokahalun luontainen vaihtelu, neofobia ja nirso syöminen – Lapsen syömiskehityksen myönteinen huomioiminen

• Kasvatuskumppanuus– Varhaiskasvatus ja kouluArja Lyytikäinen 22.1.2016

Syömään oppimisen vaiheet



Säännöllinen syöminen – terveyttä edistävän syömisen perusta

Kokonaisuus ja arjen hyvät valinnat ratkaisevat


Kun ruoka-ajat joustavat - lapselle ruokaa tutussa rytmissä napostelua välttäen

Terveyden edistäminen ruokavalinnoillaLisää Vaihda Vähennä

Kasvikset (mukaan lukien sienet), marjat, hedelmät

Vähäkuituinen vilja täysjyväviljaan Sokeri

Öljy

Pähkinät, mantelit, siemenet

Voi ja voipohjaiset levitteet kasvimargariineiksi tai öljyyn

Runsasrasvaiset maitotuotteet rasvattomiin ja vähärasvaisiin

Eläinrasvat, kookos- ja palmuöljy

Kala

Herneet, pavut ja linssit

Punainen liha osittain siipikarjaan Eläinproteiini osittain kasviproteiiniin

Punainen liha ja makkarat

Runsassuolaiset tuotteet vähäsuolaisiin: leivät, juustot, leikkeleet

Jodioimaton suola jodisuolaksi

Suola


Ruoka-aineryhmä

Suositeltavat valinnat Käyttösuositus km. aikuiset

Käyttösuosituskm. leikki-ikäiset

Kasvikset, hedelmät ja marjat

Monipuolisesti, sesongin mukaan

500 g/vrk eli 5-6 annosta/vrk

250 g/vrk eli noin 5 annosta/vrk

Palkokasvit Monipuolisesti; pääaterioilla proteiinin lähteenä viikoittain

Viikoittain Viikoittain

Peruna Keitetty peruna; satunnaisesti rasvaiset perunaruoat ja jalosteet

Viljavalmisteet ja viljalisäkkeet

Vähäsuolaiset täysjyvävaihtoehdot (puurot, leivät, pasta, riisi)

6 annosta naisille ja 9 annosta miehille

> 4 annosta iän- ja energiantarpeen mukaan

Nestemäiset maitovalmisteet

Vähärasvaisia (< 1 % rasvaa) ja rasvattomia

5-6 dl/vrk Leikki-ikäiselle riittää 4 dl/vrk

Juusto < 17 % rasvaa 2-3 vp/vrk 1 vp/vrk


Ruoka-aineryhmä

Suositeltavat valinnat

Käyttösuositus km. aikuiset

Käyttösuosituskm. leikki-ikäiset

Kala Kalalajia vaihdellen 2-3 ateriaa/vko 2-3 ateriaa/vko

Siipikarja Nahaton > 2-3 ateriaa/vko > 2-3 ateriaa/vko

Punainen liha (nauta, sika, lammas), lihavalmisteet ja makkara

Vähärasvainen liha; vähäsuolaiset valmisteet

< 500 g kypsänä/vko Puolet aikuisen annoksesta < 250 g kypsänä/vko

Kananmuna (2-3 kpl/vko) (2-3 kpl/vko)

Öljy/kasvimar-gariinit

Pähkinät ja siemenet

Öljy tai > 60 % kasvi-margariini

Lajeja vaihdellen

2-3 rkl tai 6-8 tl/vrk

30 g/vrk

1-1,5 rkl tai 4-6 tl /vrk

15 g/vrk




Suositukset suolastaImeväisikä: Ei lisättyä suolaa eikä

suolaisia elintarvikkeita Alle 2-vuotiaat: < 2 g/vrk2-10-vuotiaat: 3-4 g/vrkAikuiset: < 5 g/vrk


Ravitsemuksellisesti täysipainoiset kokonaisuudet rakentuvat monin eri tavoin – tukea lautasmalleista

Täysipainoiseen kokonaisuuteen kuuluvat täysjyväleipä sekä kullekin sopiva ruokajuoma

Monikulttuurinen lautasmalli

Lapsen ja aikuisen lautasmalli – annokset

syöjän mukaan Vegaanin lautasmalli

Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille Keskeiset asiat

• Vanhemmat luovat suotuisan ympäristön pienen lapsen syömään oppimiselle ja antavat tuen ja mallin aikuistuvalle nuorelle hyvästä arjesta

• Yhdessä syöminen edistää koko perheen hyvinvointia • Säännöllinen ateriarytmi luo perustan terveyttä edistävälle

syömiselle • Koko perhe syö samaa, monipuolisesti ja vaihtelevasti koottua ruokaa imeväisiän

maisteluannoksista lähtien– Joka aterialle kasviksia, marjoja ja hedelmiä sesongin mukaan ja eri muodoissaan.– Syödään täysjyväleipää sekä -viljalisäkkeitä ja perunaa aterioilla– Valitaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita.– Suositaan aterioilla kalaa, siipikarjan lihaa ja kasvisproteiinin lähteitä (pavut, herneet, linssit ja leivillä

kasvispäällysteet). Punaista lihaa, makkaraa ja lihavalmisteita ei syödä päivittäin. – Huolehditaan pehmeiden rasvojen riittävästä saannista: Valitaan kasvimargariineja ja lisätään öljyn,

pähkinöiden, siementen ja manteleiden käyttöä.– Juodaan janoon vettä. – Käytetään sokeria säästeliäästi ja vain ripaus jodioitua suolaa.

• Ravitsemuksellisesti täysipainoiset ateriat rakentuvat monin eri tavoin - kokonaisuus pitkällä aikavälillä ratkaisee

Julkaisu saatavilla: www.vrn.fi Arja Lyytikäinen 22.1.2016

http://www.vrn.fi/

Kun syömisen perusta on kunnossa - sinne mahtuu myös sattumia


Food

Arja Lyytikäinen: Yhdessä syöminen, ruokailo ja lapsen kasvaminen perheen ruokakulttuuriin