Länsirannikko Västkusten – 30 vuotta

LänsirannikkoVästkusten

30 vuotta

Elvi Löhönen

Länsirannikko – Västkusten1986–2016

Kiitämme Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahastoa

Vi tackar Keski-Pohjanmaan kulttuurirahasto för stödet

Käännös / Översättning Harriet Jossfolk-FuruEtukansi / Omslag Esa Riippa, Merta edemmäs viivasyövytys/akvatinta 2015Takakannen kuva / Baksidans foto Tomi HirvinenKuvat / Foton Länsirannikon omia kuvia, lehtikuvia Västkustens arkiv, klippböcker och tidningarTaitto ja ulkoasu / Pärmens och bokens layout Jaana JänkäläISBN 978-952-9505-96-8

Kirjapaino Antti Välikangas Oy, Kokkola 2015

Länsirannikko – Västkusten1986–2016

Toimittanut / Redaktör Elvi Löhönen

Käännös / Översättning Harriet Jossfolk-Furu

Kustannusosuuskunta Länsirannikko, KokkolaFörlagsandelslaget Västkusten, Karleby

4

Kun aika on meitä lennättänyt vuosikymmenestä toiseen, niin nyt olemme tässä pisteessä. Suomen presidenttinä on Sauli Niinistö ja Mäntyniemen emäntänä runoilija Jenni Hau-kio. Maamme kirkkolaivaa ohjaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Maakuntajohtajana on Jukka Ylikarjula ja Kokkolan kaupun-ginjohtajana Antti Isotalus. Käytämme euroja maksuvälinee-nä. EU:hun Suomi liittyi 1995. Euroopan olot ovat epävakaat ja ristiriitaiset.

Länsirannikolla on ilo juhlia 30. aktiivista vuottaan. Suo-raan sanoen tyhjästä polkaistiin kustannustoiminta käyntiin ja tarpeeseen. Synnytettiin uusi keskipohjalainen kirjallisuut-ta edistävä toiminta vauhtiin. Eikä hetkeäkään liian aikaisin. Pohjarahaksi saatiin hallituksen jäsenten sadan markan jäsen-maksut. Sitten Kokkolan kaupunki myönsi viidentuhannen markan starttirahan. Ja niin 21.02.1986 päästiin koettamaan siipiemme kantavuutta. Paljon on matkan varrella tapahtu-nut/tapahtuu. Mutta ehdottomasti oli paikallaan, että meistä löytyi rohkeutta ja riskin ottamisen valmiutta. Kenelläkään ei ollut aikaisempaa kokemusta kustannustoiminnasta, mutta haasteellista mieltä ja suurta innostusta sitä enemmän. Olim-me, elimme ”liekeissä”, sanotaan nykyisin.

Aikaisemmin olemme kirjanäyttelyillä juhlistaneet 20- ja 25-vuotisjuhliamme. 20-vuotisjuhlat olivat Kokkolan kau-pungintalolla, jolloin saimme kulttuuripalkinnon ja 25-vuo-tista taivaltamme juhlimme Kokkolan kirjastossa kirjanäyt-telyllä. Silloin oli esillä koko siihenastinen tuotantomme ja kolme suurta A3-kokoista leikekirjaamme.

Kiitämme vuosien mittaan saamistamme apurahoista (ks. sivu 63). Ilman tukeanne emme olisi voineet toteuttaa

Lukijalle

5

kaikkea mikä on ollut ainutkertaista ja arvokasta kirjallisella/kuvallisella alueella tässä maakunnassa. Erityisesti kiitämme kirjoittajia, kääntäjiä, kuvataiteilijoita, valokuvaajia, avustajia ja kirjallisuuden puolestapuhujia. Yhteistyö on ollut merkit-tävä voimanlähde.

Ruusuiset kiitokset maakuntaneuvos Viljo S. Määttälälle, fil tri/kirjailija Panu Rajalalle, Kokkolan kaupunginkirjas-to-maakuntakirjaston erikoiskirjastonhoitajalle Sirpa Tuo-mistolle, runoilija Heikki Kotkalle lahden toiselle puolelle ja nykyiselle puheenjohtajalle Pertti Hyttiselle. Toitte ajatuksil-lanne rikastuttavan ulottuvuuden historiikkimme lehdille.

Kohdistamme kiitoksemme myös toisillemme hallitukses-sa toimineille aktiivisesta maakunnallisesta kulttuurityöstä. Vapaaehtoinen ajan ja energian käyttö on muuntunut tulok-selliseksi näytöksi, kirjaksi. Kirja on kokonaisuus, taideteos. Sananvapauden kärkimaassa meillä on lupa ja oikeus rakastaa kirjoja ja kirjallisuuttamme.

Otetaan huomioon, että kieli ja muotoilu tässä kirjassa ei ole tutkijoiden ja tieteentekijöiden täsmäilmaisua vaan pi-kemminkin pakinamaista sanailua, josta on lupa lukea rivien välitkin.

On todella suuremmoista juhlia yhdessä 50 kirjailijan/kir-joittajan ja heidän lukijoidensa kanssa. Unohtamatta kirjalli-suuden ystäviä. Ilomme on suuri ja yhteinen.

Kokkolassa, Aleksis Kiven päivänä 2015

Elvi Löhönen

6

När tiden har flytt från ett årtionde till ett annat står vi nu här. Finlands president är Sauli Niinistö och Talluddens vär-dinna är poeten Jenni Haukio. Vårt lands kyrka styrs av ärke-biskop Kari Mäkinen. Landskapsdirektör är Jukka Ylikarjula och Karlebys stadsdirektör är Antti Isotalus. Vi använder euro som betalningsmedel. Finland gick med i EU 1995. Förhål-landena i Europa är osäkra och konfliktfyllda.

Västkusten har den glädjen att fira 30 aktiva år. Från tom-ma intet startade förlagsverksamheten för att det fanns behov. En ny mellanösterbottnisk verksamhet som främjar litteratur föddes. Det var inte en dag för tidigt. Den ekonomiska grund-plåten lades av styrelsemedlemmarna som gav hundra mark var i medlemsavgift. Sedan gav Karleby stad femhundra mark i startpeng. Vi kunde börja pröva vingarna den 21 februari 1986. Under resans gång har mycket hänt. Det gör det fort-farande. En sak är säker, i det här sällskapet finns mod och förmåga att våga ta risker. Ingen hade någon tidigare erfaren-het av förlagsverksamhet, men med sinne för utmaningar och stort intresse kommer man långt. Vi levde och brann för det vi gjorde, som man skulle säga i dag.

Tidigare har vi firat 20 och 25 år med bokutställningar. 20-årsjubileet hölls i Karleby stadshus, där vi erhöll kulturpri-set och 25-årsjubileet hölls som utställning i stadsbiblioteket. Utställningen innehöll alla böcker som dittills utkommit och våra tre stora klippböcker i A3-format.

Vi tackar alla som under åren understött oss med stipen-dier (se sid 63). Utan ert stöd skulle vi inte ha kunnat för-

Till läsaren

7

verkliga det unika och värdefulla kultur och bildutbud som finns i landskapet. Speciellt tackar vi författarna, översättarna, illustratörerna, fotograferna, medhjälparna och litteraturens förespråkare. Samarbetet har varit en betydande energikälla.

Tusentals rosor vill vi ge landskapsrådet Viljo S. Määttälä, fil. dr./författaren Panu Rajala, specialbibliotekarie Sirpa Tuo-misto på Karleby stadsbibliotek-landskapsbibliotek, diktaren Heikki Kotka på andra sidan viken och vår nuvarande ord-förande hum. kand. Pertti Hyttinen. Era tankar har gett vår historik en berikande dimension.

Vi riktar även vårt tack till alla aktiva i styrelsen för sitt kulturarbete i landskapet. Frivillig tid och energi har förvand-lats till ett synbart resultat, en bok. En bok är en helhet, ett konstverk. I yttrandefrihetens ledande land har vi lov och rätt att älska böcker och vår litteratur.

Vi tar i beaktande, att språk och bearbetning i den här boken inte är forskarnas och vetenskapsmännens framställ-ningar med precisionsuttryck. Snarare används ett kåseriartat ordbruk, i vilket man även har lov att läsa mellan raderna.

Det är verkligen storartat att få fira tillsammans med 50 författare/skribenter och deras läsare. För att inte glömma lit-teraturens vänner. Vår glädje är stor och gemensam.

Karleby, Aleksis Kivi-dagen 2015

Elvi Löhönen

IToiminnan

aktiiviset vuodet

10

Näin lähdettiin liikkeelleKun Keski-Pohjanmaan Pränttärit kaksikielisenä olivat kouluttautuneet, pitäneet seminaareja ja julkaisseet antologioita ja Sanat-Skrivet lehteä (vuodesta 1981) 12 vuoden ajan, niin tekstien laatu oli jo sitä luokkaa ja määrä niin runsasta, että niille oli tehtävä jotain päivänvaloon ja lukijoiden ulottuville pääsemisek-si. Tähän tarpeeseen ja tilanteeseen Kustannusosuuskunta Länsirannikko syn-tyi. Kutsuja lähetettiin kirjallisen kulttuurin päättäjille ja ystäville. Valmisteleva kokous oli 15.02.1986 silloisessa Chydenius-Instituutissa. Perustavakokous ko-koontui Kokkolan kaupungintalolla 21.02.1986. Siellä olivat läsnä (nimiluettelon mukaan): Erkki Veijola, Helena Nygård, Heli-Marjatta Mäenpää, Elvi Löhönen, Doris Björkskog, Signhild Corin, Jorma Aspegrén, Jan Jylhä, Pasi Eskola, Mauno Andersson, Hilppa Ratus, Eila Pohjonen ja Marja Tuunila (Pohjalaisesta). Koh-ta komeili Keskipohjanmaassa tieto uudesta kustannustoiminnan alkamisesta. Lisäksi viidessä muussa sanomalehdessä, myös Helsingin Sanomissa. Suunni-telmaan kirjattiin seuraavat asiat ja liikkeelle lähdettiin ennakkoluulottomasti ja energiaa vyörytellen. Käsikirjoitusten vastaanotosta ilmoitettiin useassa seudun lehdessä. Haaste toimintaan mukaantulosta niin ikään.

Perusteluiksi päätettiin1. Pohjanmaa on tuottanut tunnettuja valtiomiehiä, muusikoita, kuvataitei-

lijoita ja myöskin kirjailijoita. Kirjailijat ovat suuressa määrin muuttaneet Etelä-Suomeen. Heistä on tullut siellä eturivin kirjailijoita, jotka tuottavat sanataidetta sen elämänkokemuksen varassa, mitä ovat nuoruusvuosi-naan pohjalaisina kokeneet.

2. Kirjallisen tyhjiön poistamiseen yhtenä keinona voisi olla kustannustoi-minta. Sanataiteen vaikutusta tarvitaan myös oman maakuntaidentiteetin ja omanarvontunnon ylläpitämiseksi varsinkin ulkoapäin tulevan moni-kansallisen kulttuuritarjonnan ylivoimaisessa aallokossa.

3. Vaasan läänissä asuva ruotsinkielinen väestönosa on ollut paljon toime-liaampi kun verrataan kirjallista tuotteliaisuutta. Författarnas Andelslag on julkaissut sen piiriin kuuluvien kirjailijoiden tuotteita runsaasti, kun otetaan huomioon heidän kieli ryhmänsä, joka on noin viidennes suo-menkieliseen väestöön nähden.

4. Tämän osuuskunnan tuottama kirjallisuus jää vieraaksi suomenkieliselle väestölle, koska suuret kustantamot eikä pieni andelslag ole ryhtynyt jul-

11

Keskipohjanmaa esitteli asian seuraavasti:

Länsirannikko perustettiinHelmikuun 21. päivänä Kokkolan kaupungintalon kokoushuoneessa puheenvuorot ryöppysivät kuin tunturipuro etsien uutta uomaa. Ihan sanan varsinaisessa merkityksessä uutta oltiinkin etsimässä. Istuttiin nimittäin Kustannusosuuskunnan perustavassa kokouksessa. Ja ettei tehtäisi hätiköiden päätöksiä edettiin ajan kanssa ja asioista selvää ottaen.

Kokouksen alkuvaiheessa tuotiin esille valmistelevan kokouksen, 15.2.86 Chydenius-Instituutissa, perustelut ja asiallista tietoa monta vuotta Pränttäreiden toiminnassa ilmassa liikkuneesta asiasta.

Päätettiin perustaa Kustannusosuuskunta Länsirannikko. Siitä olimme sangen yksimielisiä. Tarkoitus on ryhtyä kokoamaan erilaisia (tutkielmia, näytelmiä, runoja, jne) tekstejä Pohjanmaalta ja kritiikin jälkeen julkaisukelpoiset teokset painattaa. Pääperiaatteena on taso ja taiteellisuus. Toimintamme ulottuu yli poliittisten-, uskonnollisten-, kielellisten- ym. rajojen.

Myös käännösasiaa pohdittiin.Perustamiskirjan säännöt hyväksyttiin jäseneksi 15 vuotta täyttä-

neet henkilöt, samoin kotimaisen yhtiön, yhdistyksen, seurakunnan tai muun yhteisön.

Taloudellinen alkupääoma muodostuu osuusmaksuista 100 mk henkilöltä. Tottakai odotamme anomusten perusteella puoltavia lau-suntoja päättäjiltä rahavirtojen juoksuttamiseksi tämän uuden sam-mon käynnistämiseen.

Lähinnä toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmistelemaan valittiin toimikunta, jonka puheenjohtajaksi nimettiin Kokkolasta Erkki Veijo-la ja jäseniksi Eila Pohjonen, Elvi Löhönen, Mauno Andersson (Pie-tarsaari), Jorma Aspegrén ja ruotsinkieliseltä puolelta Doris Björks-kog. Pari asiantuntijaa pyydetään lisäksi.

Toistakymmentä kokouksessa läsnäollutta tulivat vakuuttuneik-si siitä, että Pohjanmaa tarvitsee oman sanataidepajansa. Vahvasti eteenpäin on elämänsuunta sanallisen ilmaisun ilmoille pääsemiseksi myös tällaisen osuuskuntatoiminnan kautta. Ruotsinkielisellä puolella tästä on hyviä kokemuksia yli 10 vuoden ajalta.

11

12

kaisemaan käännöksiä. Käännöstyö voisi olla yksi toiminta-alue kieliryh-mien vuorovaikutuksena, joka kohottaisi yhteisymmärrystä ja parantaisi kirjallisen harrastuksen tuntemusta.

5. Kokkolassa toimii alueen tutkimusta laajasti edistävä Chydenius-Insti-tuutti, joka julkaisee tutkimuskirjallisuutta. Ja edelleen Kokkolaan on pe-rustettu Jyväskylän yliopiston alaisena toimiva Täydennyskoulutuskeskus.

6. Tutkimusta ja opiskelua edistävien toimintojen yhteistyö tarvitsee kauno-kirjallisen kustannussektorin, joka tuottaa tämän seudun ihmisten elämää ja tunteita kuvaavia teoksia sanataiteen muodossa. Hanketta edistävälle yhdistykselle on vuosien kuluessa tullut runsaanpuoleisesti käsikirjoituk-sia, joista osa on ollut julkaisukelpoisia. Sanataide tarvitsee tukea, omatoi-misuutta ja yhteistyötä Pohjanmaalla. Siis oman, mahdollisimman kor-keatasoisen sanataidepajansa.

Jo seuraavana vuotena 1987 julkaistiin ensimmäinen kirja, käännösromaani Solveig Emtön Pihlajanmarjoja ja Krookustalo, Pietarsaaresta.

Ensimmäinen hallitusPuheenjohtaja Aleksander Störling Kokkola

Varsinaiset jäsenetMauno Henrik Andersson PietarsaariEila Maria Pohjonen KokkolaElvi Löhönen KokkolaDoris Margareta Björkskog KokkolaLea Kangas Kokkola

VarajäsenetJorma Fredrick Aspegrén KokkolaRainer Sandström KokkolaErkki Väinö Veijola Kokkola

Kaikki Suomen kansalaisia. Merkitty rekisteriin 7.11.1990. Siihen aikaan piti olla myös Hallintoneuvosto, joka myöhemmin lakkautettiin. Perustamiskirjaan sisältyivät säännöt, 27 pykälää.

13

Haaste juuri Teille!Kustannusosuuskunta Länsirannikko on perustettu Kokkolassa 21.2.86. Se on saanut alkuvauhdin Keski-Pohjanmaan Pränttäreiltä. Länsirannikon toiminta-alue on koko Pohjanmaa.

Osuuskunnan tarkoitus on kustantaa, kääntää ja markkinoida omasta maaperästä nousevaa kirjallisuutta, tutkimuksia, kuvateok-sia, jne. Aineisto kulkee ulkopuolisten arvostelijoiden kautta julkai-suportaalle.

Toimintaa rahoitetaan osuusmaksujen ja apurahojen turvin. Sa-dan (100) markan osuusmaksu on samalla jäsenmaksu. Osuuksia voi hankkia useampiakin. Osuuskunnan jäseneksi hyväksytään 15 v täyttänyt henkilö, samoin myös kotimainen yhtiö, yhdistys, kunta, seurakunta tai muu yhteisö. Siis kaikki asiasta kiinnostuneet kulttuu-riystävälliset ihmiset ovat jäseniksi tervetulleita. Juuri Teidän/Sinun osuutesi voi olla ratkaiseva.

Että tietäisitte kenen puoleen asiassa voitte kääntyä, niin Länsi-rannikon toimikunnan jäseniä ovat:

Puheenjohtaja Erkki Veijola Vanha Veistämöntie 53 67300 Kokkola 968/13205Varapuheenjohtaja Mauno Andersson Peltoraitti 4 A 1 68600 PietarsaariSihteeri Eila Pohjonen Herman Renlundinkatu 31 A 67200 Kokkola 968/12556Taloudenhoitaja Elvi Löhönen Tervanpolttajankatu 4 F 37 67100 Kokkola 968/15799Doris Björkskog Ritalinja Björkskog 67100 Kokkola 968/22134Jorma Aspegrén Oravankatu 6 A 13 67800 Kokkola 968/21968

Tulkaa ennakkoluulottomasti mukaan. Asiamme on yhteinen. Poh-janmaa tarvitsee oman sanataidepajansa.

Kustannusosuuskunta Länsirannikko

13

14

HallintoneuvostoPuheenjohtaja Eeva Inkeri Kluukeri Kälviä

Varsinaiset jäsenetMaarit Marketta Aspegrén KokkolaTuula Tellervo Kuosmanen KokkolaElsa Johanna Marttila-Strandén KokkolaEdwin Joel Stranden KokkolaHelena Maria Nygård Kokkola

VarajäsenetVeikko Aimo Pohjonen KokkolaTyyne Nurisalo KokkolaKaikki Suomen kansalaisia.

Toiminimen kirjoittavat toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet aina kaksi yhdessä.

ProkuratElvi Löhönen, Suomen kansalainen KokkolaProkuristi kirjoittaa toiminimen yksin.

07.11.90Jaana Vänttinen, Patentti- ja rekisterihallitus

Erkki Veijola Roger Störling Kari Ilmonen

15

PuheenjohtajatErkki Veijola Kokkola 1986–1989Roger Störling Kokkola 1989–1999Kari Ilmonen Pietarsaari 1999–2001Kauppi Virkkala Kaustinen 2001–2007Pertti Hyttinen Kokkola 2007– on edelleen

Hallituksessa toimineita henkilöitäAho Pentti, Andersson Mauno, Aspegrén Jorma, Björgskog Doris, Haapalehto Seija, Hirvinen Tomi, Heikkilä Pekka, Huntus Antti, Hyttinen Pertti, Ilmonen Kari, Jossfolk-Furu Harriet, Kluukeri Eeva Inkeri, Kujala Eila, Löhönen Elvi, Manderbacka Reidunn, Meriläinen Anneli, Mikkonen-Karikko Marja-Leena, Pohjonen Eila, Sandström Rainer, Störling Jan, Störling Roger, Veijola Erkki, Virkkala Kauppi

Hallitus kokoontuu yleensä kerran kuussa. Asioita hoidetaan myös puheli-mitse. Eila ja Elvi, perustajajäsenet ovat kokoontuneet varsinaisiin kokouksiin, kirjamyyntiin, messuille, juhliin, ynnä muihin 439 kertaa (2015). Asiakokoukset kestävät noin kaksi tuntia kerrallaan. Aina on paljon asioita käsiteltäväksi ja pää-tettäväksi.

Kauppi Virkkala Pertti Hyttinen

16

Hallituksen nykyinen kokoonpanoPertti Hyttinen puheenjohtaja, tutkija KokkolaAnneli Meriläinen varapuheenjohtaja, kirjailija KokkolaEila Pohjonen sihteeri, sosiaalityöntekijä KokkolaElvi Löhönen opettaja KokkolaSeija Haapalehto taloussihteeri KokkolaPentti Aho diplomi-insinööri KokkolaLeena Nygård kulttuuritoimittaja KokkolaHarriet Jossfolk-Furu toimittaja KokkolaReidunn Manderbacka tiedottaja Kokkola

Nykyinen hallitus

Tilintarkastajat

17

ToimintaesitePerustettu 1986. Osuuskunnan hallituksen kokoonpano 5 + 1. Puheen-johtaja Pertti Hyttinen, sihteeri Eila Pohjonen. Toimipaikka Kokkola. Jäseniä 89. Osuuskunta toimii kulttuurin edistämiseksi.

1. julkaisemalla kuva- ja sanataidetta kirjoina

2. ottamalla vastaan käsikirjoituksia

3. arvioimalla käsikirjoituksia ensin hallituksen sisällä ja tarvittaessa hankkii ulkopuolisen kriitikon

4. järjestämällä kirjallisia tilaisuuksia

5. pitämällä eri tapahtumissa esillä tuotteittensa kirjapöytää

6. toimimalla yhteistyössä muiden kulttuurijärjestöjen kanssa

Kulttuuriavustusten lisäsi osuuskunta hankkii tuotteillaan toiminta-varoja. Kaikki toimihenkilöt tekevät palkatonta työtä ns talkoohen-gessä.

Jäseneksi pääsee 20,00 euron osuusmaksulla. Yhteyshenkilö Elvi Löhönen Tervanpolttajankatu 4 F 37, 67100 Kokkola, puh. 06 831 5799.

17

18

Kustannusosuuskunta Länsirannikon 2015

Jäsenet mukaantulojärjestyksessä1. Eila Pohjonen Kokkola2. Elvi Löhönen Kokkola3. Doris Björkskog Kokkola4. Hilppa Ratus Pietarsaari5. Erkki Veijola Kokkola6. Maarit Aspegrén Kokkola7. Jorma Aspegrén Kokkola8. Signhild Corin Kokkola9. Elma Niskala Reisjärvi10. Keski-Pohjanmaan Pränttärit ry11. Asta Sillanpää Kokkola12. Siviä Känsälä Sykäräinen13. Ilmi Saari Reisjärvi14. Elsa Marttila-Strandén Kokkola15. TSL:n Sivistysliitto / Sakari Sykäräinen Kokkola16. Eeva Inkeri Kluukeri Kannus17. Erkki Pietilä Kälviä18. Kokkolan Kameraseura / Tomi Hirvinen Kokkola19. Juha Luomala Kaustinen20. Kokkola-Seura / Hannu Viitala Kokkola21. Ivar Sundqvist Kokkola22. Pietarsaaren Sanomat / Osmo Ojala Pietarsaari23. Seija Nykvist Kokkola24. Erkki Kujala Toholampi25. Hanna Honkola Tampere26. Aune Rinta-Syväjärvi Rintala27. Kaija Tuuna Tampere28. Solveig Emtö Pietarsaari29. Seppo Hanhela Rajamäki30. Marjut Witick Kannus31. Paula Broända Alaveteli32. Eeva Koski Kärsämäki

19

33. Eeva Eerola Alavieska34. Anneli Meriläinen Kokkola35. Olavi Sorola Reisjärvi36. Bertta Aspfors Hämeenlinna37. Alavieskan Kirjasto Alavieska38. Lea Kangas-Huhta Kokkola39. Mirjam Störling Kokkola40. Helvi Järvilä Alajärvi41. Aino Klemola Pietarsaari42. Rainer Sandström Kokkola43. Tuula Kuosmanen Kokkola44. Taavi Uusitalo Nivala45. Hannu Hirvikoski Helsinki46. Erkki Kärkkäinen Mustasaari47. Veikko Pohjonen Kokkola48. Petri Möller Kokkola49. Anna-Liisa Granskog Kokkola50. Tuula Luhtala Seinäjoki51. Jouko Luhtala Seinäjoki52. Birgitta Sandström Kokkola53. Jens Sandström Kokkola54. Susanna Tervonen Kokkola55. Marjatta Öhman Petäjävesi56. Soile Saine Kokkola57. Vuokko Peltoniemi Kokkola58. Olli Peltoniemi Kokkola59. Marja Ypyä Kannus60. Erkko Ypyä Kannus61. Kari Ilmonen Pietarsaari62. Kristina Ahmas Kokkola63. Pekka Heikkilä Kokkola64. Kauppi Virkkala Kaustinen65. Pertti Hyttinen Kokkola66. Mauri Nygård Öja67. Jan Störling Kokkola68. Elina Andersson Mariehamn69. Veijo Tikanmäki Haapajärvi70. Eila Kujala Halsua71. Johan Helander Kokkola72. Kai-Eerik Känsälä Kaustinen73. Annukka Vähäsöyrinki Turku

20

74. Gunvor Ahlskog Kokkola75. Reino Porko Kokkola76. Heikki Vaahtoniemi Kokkola77. Raimo S. Virtanen Reisjärvi78. Johanna Salo Kangasala79. Marja-Leena Vähäsalo Koivisto80. Heikki Kotka, Surahammar Sverige81. Harriet Jossfolk-Furu Kokkola82. Mauno Mäki-Petäjä Kannus83. Kaj Hedman Kokkola84. Veli Ranta-Ojala Toholampi85. Arto Ojakangas Eskola86. Pentti Aho Kokkola87. Reidunn Manderbacka Kokkola88. Seija Haapalehto Kokkola89. Leena Nygård Kokkola

ToimipaikatKokousten pitopaikkoina ovat olleet hallituksen jäsenten kodit, kaupunginta-lo (tilintarkastuskokoukset), Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto Rantakadulla, Kruununvoudintalo Kaarlelankadulla. Roger Störlingin kodin vieraanvaraisuut-ta nautimme monet vuodet. Siis omia toimitiloja ei ole. Varastotilaa on saatu Museotuvasta ja Raatihuoneen kellarista.

KulttuuripalkinnotHallituksen jäsenistä Suomen Kulttuurirahaston mitalin ovat saaneet Elvi Löhö-nen ja Eila Pohjonen, Anders Chydeniuksen mitalin on ansioistaan saanut Pertti Hyttinen. Länsirannikko vastaanotti Kokkolan kaupungin kulttuuripalkinnon 2008. Odottelemme Pohjanmaan taidepalkintoa. Sillä kulttuurityömme on ai-nutkertaisen arvokasta.

Länsirannikko on puolestaan jakanut Kirjallisuuden Chydenius-palkintoa kirjailijoilleen seuraavasti.

Varpu Vilkuna Nivala 2001 Veli Ranta-Ojala Toholampi 2003 Kaj Hedman Kokkola 2005 Arto Ojakangas Kannus 2012 Eila Kujala Halsua 2015

21

22

23

Eila Kujala, Halsua palkitsemme trilogian valmistumisesta 2015. Samoin oli Arto Ojakankaan kohdalla. Heikki Kotka sai rajan yli tehdystä kulttuurityöstä kunniakirjan ja Keski-Pohjanmaan Liiton lahjan 2013.

Länsirannikkon jakamat palkinnot ovat olleet suuruudeltaan 1000–2000 eu-roa. Länsirannikko anoi Heikki Kotkalle Kaisa Vilhuinen-kirjallisuuspalkinnon 2007 Ajolautta runokirjan yhteydessä. Vilhuinen oli runonlaulaja Ruotsissa. Hän kuoli 1941. Palkinto 2000 euroa jaettiin Suomen suurlähetystössä Tukholmassa.

Vuonna 2009 palkittiin Nuorten romaanikilpailussa kolme parasta osallistu-jaa, kullekin 500 euroa. Palkinnon saivat.

Anna Viitasaari Alajärvi Emilia Leppälä Sievi Eetu Lehmusvuo Oulu

Kunniakirjoilla muistettiin Maiju Lassila-romaanikilpailun osanottajia 122 eri puolilta Suomea. Kilpailu päättyi 1997.

Kerran on sihteeri ja taloudenhoitaja matkanneet Tampereelle Nuoriso-Insti-tuutin vieraaksi. Muu juhliminen on supistunut lounaisiin Kruununvoudintalol-la ja Mustakarilla juhlien jatkoksi 6.7. Eino Leinon päivänä.

LahjoituksetJulkaistut uutuudet lahjoitamme aina Kokkolan yliopistokeskuksen kirjastoon. Lukumäärältään suurin lahjoitus on Chydenius-Instituutin puolelle veteliläisen Marjatta Pulkkisen romaania Tuohi-Antin mustalammas oli 200 kappaletta.

Lahjapaketteja on lähtenyt 2006 Suomi-kouluun Kyprokselle 2007 Budapestiin Unkariin Jari Vilenille Suomen-Unkarin- suurlähetystöön. Siellä on 170 suomalaista yritystä. 2000 Kokkolan Hakalahden lukio- ja yläasteelle 60 kirjaa 2008 Pispalan kirjasto Tampereella sai 12 kirjaa + Sanat-Skrivet-lehtiä 2008–2013 Kajaanin varuskunnan kirjasto on ottanut vastaan kuusi lähetystä

24

LausuntojaSuositus- ja puoltolausuntoja yksityisille ja yhteisöille apuraha-anomukseen liit-tyen olemme antaneet 11 kappaletta 1993–2014.

Einari Vuorela-runopalkintokilpailuun Keuruulla on niin ikään osallistuttu

2008 Heikki Kotka Ajolauta-Drivplank Marjatta Pulkkinen Lasi vaunu 3. p. Veijo Tikanmäki Jäätähti Raimo S. Virtanen Puiden varjot ovat kertomuksia maasta

2011 Kari Ilmonen Lyhtyjä lakeuksilla Heikki Kotka Ikkuna pilvien yllä Sanna Viitaniemi Kasson syrämmelläni 3. p.

2013 Finlandiaehdokkaaksi Mauno Mäki-Petäjä Mäyrä repussa

25

Julkaisutoiminta alkaaKirjojen tuottaminen on meidän pääasiallista toimintaamme, suomeksi/ruotsik-si. Kirjallisuuden kentässä edustamme kaunokirjallista linjaa, muutamia poikke-uksia lukuunottamatta.

Tähän asti on ollut uikutuksen aiheena, että Keski-Pohjanmaan kohdalla Suomen kartalla on harmaa läiskä kirjallisuuden maailmassa. Se merkitsee, ettei meillä ole runoilijoita, kirjailijoita, sanan säilän sivaltajia. Tätä luulottelua vas-taan olemme taistelleet nämä vuosikymmenet ja vakuutelleet, että maakunnan väessä on potentiaalia, kun vain luomme otolliset olosuhteet ja päästämme ener-gian valloilleen rikastuttamaan sanallisella ilmaisulla kulttuuriamme.

Myönteistä asennetta, ennakkoluulottomuutta se on vaatinut ja uskoa elä-mään. Pitkäaikaista yhteishenkeä ja -työtä on kysytty jatkuvasti. Koko Suomi, niin myös Keski-Pohjanmaa, on täynnä kirjoittavia kansalaisia. Esilletulo vaatii mahdollisuuksien luomista ja identiteetin vahvistamista, hengen palolle altistu-mista. Meillä on ja meillä osataan-vaihe päälle ja rohkeasti menoksi.

Heti alkumetreistä käsikirjoituksia on ollut jatkuvasti tarjolla molemmilla kielillä. Siis kustannustoiminnan aloittaminen syntyi tarpeeseen. Tähän men-nessä (2014) 501 käsikirjoitusta. Erikseen puhelin- ja nettitiedustelut. Tarkan seulonnan ja kritiikin jälkeen olemme julkaisseet yhteensä 98 julkaisua. Olem-me enemmän paikalliskirjallisuuden puolella. Tekijöitä on joukossa muualtakin Suomesta aina Amerikoista asti siirtolaisuuden merkeissä. Ja varsinkin naapuri-maasta Ruotsista. Kaikki nämä vuosikymmenet on ollut runotarjonta runsasta. Onneksemme proosaa on viime aikoina tullut kuvaan mukaan ihan valita asti.

Ensimmäiseksi kirjaksi valittiin käännöskirja, Pietarsaaresta Solveig Emtön Pihlajanmarjoja ja Krookustalo. Kääntäjänä toimi Erkki Kärkkäinen. Kilpailevia käsikirjoituksia tuli parikymmentä. Emtön romaani käsitteli rannikkoseudun elämää ja arkaa aihetta, insestiä. Kirjasta otettiin tuhannen kappaleen painos. Juhlakutsuun vastasi muun muassa kaupunginjohtaja Esko Lankila (ks. s. 27). HS:ssa Vesa Karonen kritisoi Emtön tuotantoa. Kotoinen Keskipohjanmaa otsi-koi ”Emtön kirjaa myyty hyvin”.

26

Esikoisemme on syntynytKustannusosuuskunta Länsirannikolla on ilo kutsua Teidät ensim-mäisen kustanteensa esittelytilaisuuteen.

Solveig Emtön kirjoittama romaani

Pihlajanmarjoja ja Krookustalo esitellään Kokkolan kaupungintalossa sunnuntaina 18.10. klo 13.00.

Pihlajanmarjoja ja Krookustalo on käännösromaani. Se kuvaa Poh-janmaahan rajoittuvan länsirannikon ihmisen elämäntilanteita muuttuvassa yhteiskunnassa.

Esittelytilaisuudessa on läsnä myös pietarsaarelainen kirjailijatar Solveig Emtö. Yleisöllä on samalla mahdollisuus ostaa kirja esittely-hintaan, 80 markkaa (ohjehinta 92 markkaa), kirjailijan omakätisellä nimikirjoituksella varustettuna.

Esittelytilaisuus järjestetään sopivasti tuntia ennen klo 14.00 alka-vaa kirjamatienee samassa paikassa.

Tervetuloa!

Kustannusosuuskunta Länsirannikko

Erkki Veijola Eila PohjonenElvi Löhönen Doris BjörkskogMauno Andersson Jorma Aspegrén

26

27

Kirjailija ja kirjan sisältöPihlajanmarjoja ja Krookustalo on romaani, jos-sa nuoren tytön kokemukset pohjalaisessa työläis-miljöössä kasvavat koskettaviksi ja merkittäviksi. Tapahtumat sijoittuvat vuosien 1932–45 väliin.

Solveig Emtön romaani on kypsän kirjoitta-jan tuote. Erityisen hyvää on hallittu tyyli, jolla hän rakentaa luontevia ihmiskuvia. Emtön ihmi-set todella elävät, kärsivät ja kuolevat silmiemme edessä. Päähenkilön varaan ladataan odotuksia, jotka ylläpitävät jännitettä. Pihlajanmarjoja ja Krookustalo on omaperäinen, taiteellinen paikal-liskulttuurin kuvaus.

27

Solveig Emtö

Tilaisuutenne 18.10.Lämmin kiitos kutsustanne ”esikoisenne” esittelytilaisuuteen sunnun-taina 18. lokakuuta. Keski-Pohjanmaa ei ole tähän saakka liiemmin saanut ylpeillä kirjallisilla kyvyillään. Olisiko niin, että me keskipoh-jalaiset olemme pitäneet kynttilää vakan alla? Toivon, että nyt alka-nut Kustannusosuuskunta Länsirannikon toiminta saa yleisön parissa hyvän vastaanoton ja se näin innostaa ja kannustaa teitä työhön täl-lä kulttuurin saralla niin kokkolalaisten, keskipohjalaisten kuin koko maammekin lukijakunnan mielen virkistykseksi ja elämisen laadun parantamiseksi. Virikkeitä ja uusia ajatuksen ja ajattelun kanavia me todella tarvitsemme.

Lykkyä tykö!

Esko LankilaKaupunginjohtajaKokkolan kaupunki

28

Ensimmäinen suomenkielinen runoteosArvoisa vastaanottaja.

Meillä on ilo kutsua Teidät esikoisteoksen esittelytilaisuuteen, joka liittyy Kokkolan kulttuuriviikkojen Kirjallisuus- ja sanataidetapahtu-man avajaisiin Kokkolan kaupungintalossa ma 10.10.1988 klo 17.00.

Kyseessä on veteliläisen Marjatta Pulkkisen esikoisteos

Lasivaunu

Kirjoittaja on tavattavissa tässä tilaisuudessa ja hän on valmistautu-nut varustamaan kirjan nimikirjoituksellaan mikäli kirjaa halutaan ostaa.

Runoteoksen yl. myyntihinta on 75 mk, mutta esittelyn yhteydes-sä on yleisöllä mahdollisuus saada teos hintaan 68 mk. Toivomme, että voitte juhlistaa täällä kustannetun keskipohjalaisen runoteoksen ilmestymistä saapumalla tilaisuuteen.

Tervetuloa.

Kokkolassa 5.10.1988.

Osuuskunnan hallitus

Erkki Veijola Eila PohjonenElvi Löhönen Doris BjörkskogMauno Andersson Jorma Aspegrén

28

29

Pohjalainen kertoo asiasta näin

Esikoisrunoilija VetelistäVeteliläinen Marjatta Pulkkinen on kirjoittanut runoja niin pienestä kuin oppi kirjoittamaan. Siitä kun hän oli kolmetoista hänen runo-jaan on julkaistu lehdissä ja esitetty eri tilaisuuksissa.

Kustannusosuuskunta Länsirannikko houkutteli Pulkkisen viime kesänä kokoamaan runojaan julkaisua varten. Hän lähettikin runon-sa osuuskunnalle, sai ne takaisin arvioituina, korjaili ja lopulta niistä koottiin 70 runon kokoelma Lasivaunu.

Lapsuus, elämä kotona, siirtolaisuus ja kotiinpaluu ovat teemoja Pulkkisen esikoiskokoelmassa.

– Olen omistanut runoni ihmiselle – myös sille rikkinäiselle ihmi-selle, jolle ei koskaan pystytetä muistopatsasta. Olkoon minun runoko-koelmani maailmalla särkyneiden muistomerkki. Siirtolaisuus on mi-nulle hyvin läheinen teema: kotikylältä lähdettiin siirtolaisiksi paitsi Amerikkaan myös Pietariin, Pulkkinen selvittää.

Nimensä teos on saanut Vetelin Haukilahdessa lauletusta kansan-laulusta, jossa sanotaan mm: ”Heilani vie mua Ameriikkaan lasivau-nun päällä”.

– Lasivaunu vei muutamia Ameriikkaan, toisia Pietariin, ja oli niitä muitakin lasivaunun tavoittelijoita. Jonkun lasivaunu vei uskon-non pariin.

Lasivaunu on kustannusosuuskunta Länsirannikon toinen teos, toi-nen lapsi, niinkuin osuuskunnan sihteeri Eila Pohjonen totesi julkista-mistilaisuudessa. Pulkkinen kyllä huomautti, että harvoin niitä lapsia näin vanhalla iällä syntyy.

Kustannusosuuskunta Länsirannikon ensimmäinen julkaisu, Sol-veig Emtön romaani Pihlajanmarjoja ja Krookustalo, josta otettiin tuhannen kappaleen painos, on loppuunmyyty.

– Tekstejä olisi tarjolla uusiinkin teoksiin. Yhtä meiltä vain puut-tuu: rahaa. Työn alla on Keski-Pohjanmaan kuvateos, edellisen julkai-semisesta on kulunut jo 24 vuotta. Kuvateoksen odotetaan valmistu-van ensi vuonna, osuuskunnan rahavaroista vastaava Elvi Löhönen lupaa.

29

30

Uusia haasteitaKeväällä 1988 suunniteltiin kuvateosta Keski-Pohjanmaalta. Edellinen oli 24 vuotta sitten julkaistu. Emtön kirjalla oli saatu tasapainoa taloudenpitoon. Te-kijöiksi kutsuttiin Ilpo Okkonen, valokuvataiteilija Oulusta ja Suomen Kuvaleh-destä tuttu Jukka Ukkola. Leikekirjan tekstit tukevat toimintaamme. Esimerkiksi Kulttuuriviikon avajaiset saavat Keskipohjanmaassa otsakkeekseen ”Kirja ei ka-toa” ja toimittaja jatkaa ”Kirja on lujin sitein kiinni kulttuurissamme”.

Ensimmäinen runokirja Marjatta Pulkkiselta Vetelistä tuli ulos 1988. Toinen painos otettiin jo 1990 ja kolmas 2007. Siirtolaisuudesta kertova teos sai huomio-ta, kun lausuntataiteilija Auli-Maritta Ruuskanen teki siitä ohjelman Kajaanin Sana ja Sävel-tapahtumaan, jota esitettiin sitten eri puolilla Suomea.

JulkistamistilaisuudetTekijän ja kustantajan vuorovaikutteinen työnkaari huipentuu julkistamistilai-suuteen. Muutamien kohdalla prosessi on mutkaton, mutta toisten kohdalla voi kestää parikin vuotta ennen kuin päästään yksimielisyyteen esimerkiksi kuvi-tuksesta tai tekstin editoinnissa. Mutta sitä suurempi on sitten ilo, kun lopulta onnistutaan. Näin kävi Ritva-Elina Pylvään Kissanunien, jossa on ”taivaallinen kuvitus”, kuten eräs ostaja sanoi.

Monta vaihetta on käyty läpi ensimmäisen, alkuperäisen käsikirjoituksen kanssa ennen kuin ollaan lopullisesti uuden kirjan esittely vaiheessa. Silloin kun olemme antaneet kyllin paljon aikaa valmistelulle ja löytäneet sopivan ajankoh-dan julkistamiselle, niin onnistumisella on ollut mahdollisuus parhaaseen loppu-tulokseen. Ennen joulua tai jouluksi ei ole mikään päämäärä. Silloin on kaikkia muita kirjoja ylenmäärin tarjolla. Esimerkiksi Veli Ranta-Ojalan Hakkuumestari sai lentävän lähdön kevätpuolella maalis–huhtikuussa 2012. Myimme kaksi pai-nosta suhteellisen lyhyessä ajassa.

Julkistamistilaisuudet ovat juhlahetkiä: tekijöille, kustantajalle ja lukijoille. Olemme pitäneet niitä Kokkolassa kaupungintalolla, Kruununvoudintalolla, Kaustisella musiikkifestivaalien yhteydessä kaksikin kertaa ja Puumalankyläs-sä kerran myös festivaalien kylkiäisenä. Toholammilla olemme juhlineet kaksi kertaa ja Kannuksessa kerran. Kokkolan Raatihuone on ollut monien kirjojen ulostulon paikkana.

31

Julkaisut – islantilainen kirjaamistapa1987 Solveig Emtö, Pihlajanmarjoja ja Krookustalo, romaani, lm1988 Marjatta Pulkkinen, Lasivaunu, runoja, lm1989 Hanna Honkola, Purkutalo, novelleja, lm1990 Ilpo Okkonen – Jukka Ukkola, Keski-Pohjanmaa – Mellersta Österbotten, kuvateos, lm1990 Solveig Emtö, Keltainen linna, romaani, lm1991 Marjatta Pulkkinen, Lasivaunu, runoja, 2. painos, lm1991 Petri Möller, Kaiken yllä epäilyksen varjo, runoja, lm1991 Hanna Honkola, Nauriskuoppa, novelleja, lm1991 Birger Sahlberg, Ödesonetter, sonetteja, lm1992 Bertta Aspfors, Fransut eli franssit, käsityökirja, lm1993 Marjatta Pulkkinen, Arkimorsian, runoja, lm1993 Doris Björkskog, Tuulen ehdoilla ja Tumma lintu, runoja, lm1994 Taavi Uusitalo, Jossakin on mätää, runoja, lm1994 Kalevi Rajala – Mauno Andersson, Raiteilla kaikki elämän vaunut, kuva- ja runokirja, lm1995 Jusa Peltoniemi, Peltoniemen Hintrekin surumarssi, näytelmä, lm1995 Kaj Hedman, Surun kirja, runoja, lm1995 Marjatta Öhman, Vuosien tuttuus, runoja, lm1995 Signhild Corin, Till livet – Elämälle, runoja suomeksi/ruotsiksi1996 Marjatta Öhman, Lähellä näkee kauas, runoja, lm1996 Maija Ypyä, Tulee huominen, runoja, lm1997 Pekka Kuosmanen, Pilkkapaalu, romaani, lm1997 Marjatta Pulkkinen, Tuohi-Antin mustalammas, historiallinen romaani, lm1997 Marjut Karsisto, Kuin tuli ja hiekka tiilessä, runoja, lm1997 Gamlakarleby segelförening 1872–1997, historiikki1998 Raimo S. Virtanen, Matkakirja eksyneille, runoja, lm1998 Raine Mäkinen, Pohjakerroksen asukas, romaani, lm1999 Heikki Kotka, Saaren sinermän takana – Bortom den blånande ön, runoja suomeksi/ruotsiksi, lm1999 Elsa Marttila, Svalorna flyga högt i dag. romaani2001 Kalevi Rajala – Mauno Andersson, Raiteilla kaikki elämän vaunut, kuva- ja runokirja, 2. painos2001 Elvi Löhönen, Tapahtumien vyöryssä, proosakooste, lm2001 Doris Björkskog, Kivijänis, lastensatukirja, lm2001 Raimo S. Virtanen, Niin kauan kuin valot syttyvät ikkunoissa, runoja, lm2001 Doris Björkskog, Kivijänis, lastensatukirja, 2. painos, lm

32

2001 Bertta Aspfors, Kirkolliset tekstiilit, tieto- ja taidekirja, lm2002 Erkki Kärkkäinen, Sotahäät, romaani, lm2002 Pekka Heikkilä, Auringonkierros ovesta ulos, runoja, lm2002 Doris Björkskog, Livets rötter, pakinoita2002 Pekka Heikkilä, Auringonkierros ovesta ulos, runoja, 2. painos, lm2002 Erkki Kärkkäinen, Sotahäät, romaani, 2. painos, lm2002 Solveig Emtö, Isblåsaren, runoja2003 Heikki Kotka, Puut täynnä pesiä – Träden fyllda av reden, runoja, lm2003 Pekka Kuosmanen, Halvatun sirkus, romaani, lm2003 Veikko Salkio, Pummanki Jäämeren suomalainen kalastajakylä ja sen tuho, lm2003 Pekka Heikkilä, Auringonkierros ovesta ulos, runoja, 3. painos, lm2004 Pekka Heikkilä, Kauniimpaa olla avaamatta, runoja, lm2004 Antero Virkki, Valkoinen kuolema, nuorten seikkailuromaani, lm2004 Veikko Salkio, Pummanki, romaani, 2. painos, lm2004 Veikko Salkio, Pummanki, romaani, 3. painos, lm2004 Bertta Aspfors, Huivista huntuun, kansanperinteen tietoutta, lm2004 Kaj Hedman, Sydän on huone etelään, runoja, lm2005 Heikki Kotka, Ajolauta/Drivplanka, valitut runot, lm2005 Arto Ojakangas, Pölkynvälit, romaani, lm2006 Veikko Salkio, Pummanki, romaani, 4. painos, lm2006 Tuomo Ruotsala, Sadun portista sisään, lastenkirja, lm2006 Marko Hautala, Liisan Antin aikaan, tieteellishistoriallinen kirja, lm2006 Veijo Tikanmäki, Jäätähti, runoja, lm2006 Eila Kujala, Iltaraportti, tarinaesseekirja, lm2006 Tuomo Ruotsala, Sadun portista sisään, lastenkirja, 2. painos, lm2007 Heikki Vaahtoniemi, Rajatapauksia, tarinoita itärajalta, lm2007 Raimo S. Virtanen, Puiden varjot ovat kertomuksia maasta, runoja, lm2007 Marjatta Pulkkinen, Lasivaunu, runoja, 3. painos, lm2007 Gunvor Ahlskog, Gamla Gravar berättar, lm2007 Heikki Vaahtoniemi, Rajatapauksia itärajalta, 2. painos, lm2007 Heikki Vaahtoniemi, Rajatapauksia itärajalta, 3. painos, lm2008 Johanna Salo, Suomen sievin tyttö, elämäkerrallinen, lm2008 Johanna Salo, Suomen sievin tyttö, elämäkerrallinen 2. painos, lm2008 Heikki Vaahtoniemi, Rajatapauksia, tarinoita itärajalta, 4. painos, lm2008 Gunvor Ahlskog, Marian hautojen kertomaa, suomeksi, lm2009 Kari Ilmonen, Lyhtyjä lakeuksilla, runoja, lm2009 Arto Ojakangas, Linnunkantaja, romaani, lm2009 Arto Ojakangas, Pölkynvälit, romaani, 2. painos2009 Sanna Viitaniemi, Kasson syrämmelläni, murrerunoja, lm

33

2009 Heikki Kotka, Ikkuna pilvien yllä – Fönstret ovan molnen, runoja suomeksi/ruotsiksi, lm2009 Sanna Viitaniemi, Kasson syrämmelläni, murrerunoja, 2. painos, lm2009 Sanna Viitaniemi, Kasson syrämmelläni, murrerunoja, 3. painos, lm2010 Veijo Tikanmäki, Kivinen kukka, lyhytproosaa, lm2010 Harriet Jossfolk-Furu, Tvä seglare föds, romaani, lm2010 Jussi Seppänen – Anne Nimell, Uusi Kalle, sarjakuvia, lm2010 Kaj Hedman, Yö on vettä valoisampi, miniesseitä2011 Eila Kujala, Valkea kissankello, romaani, lm2011 Eila Kujala (toim.), Lähellä ihmistä, muistelmia, lm2012 Ritva-Elina Pylväs, Kissanunia, runoja suomeksi/ruotsiksi2012 Veli Ranta-Ojala, Hakkuumestari, romaani, lm2012 Arto Ojakangas, Aurinkomutka, romaani 2012 Raimo S. Virtanen, Graffiteja maalaava enkeli, runoja, lm2012 Veli Ranta-Ojala, Hakkuumestari, elämäkerta, 2. painos, lm2012 Jaana Erkkilä, Piruparka ja talviparatiisi – Fanstackarn och Vinterparadis – Poor Devil and A Vinter Paradise2013 Eila Kujala, Eiliset polut, romaani, lm2013 Heikki Kotka, Koivu kasvaa läpi kallion – Björken växer genom bergiet, runoja2013 Mauno Mäki-Petäjä, Mäyrä repussa, erätarina, lm2013 Tapio Isoniemi – Juha Laitalainen – Antti Jääskeläinen, Vähänen värssy, kansanrunoilijan runoja2013 Mauno Mäki-Petäjä, Mäyrä repussa, erätarina, 2. painos, lm2014 Ritva-Elina Pylväs, Kulissit, dekkarimainen romaani2014 Kari Ilmonen, Kuollut puu, elävä oksa, runoja2014 Joni Vähä-Lassila, Olet tässä pisteessä, runoja2015 Eila Kujala, Pieni säde pimeydessä, sotaromaani2015 Matti Hakamäki, Isät & pojat, lasten runokirja2015 Johan Helander, Förr va naa naa, taidekirja

lm = loppuunmyyty

34

Kirjamme kansikuvin

35

36

37

38

39

40

Todella suururakka – maakunnallinen kuvateosEipä ollut meillä suuremmin mallia vaativan maakunnallisen kuvateoksen pei-liksi. Rahaakaan ei ollut, mutta intoa sitä enemmän. Hanke saatiin alulle. Vuo-desta 1987 valmisteltiin suurprojektia Keski-Pohjanmaa–Österbotten. Tekijöiksi saimme maan tasokkaimmat osaajat: Ilpo Okkosen Oulusta ja Jukka Ukkolan Utajärveltä. Ilpo on valokuvataiteilija ja Jukka Ukkola tunnetaan Suomen Ku-valehden kolumnistina. Okkonen otti 7000 kuvaotosta. Sihteerinsä kanssa hän esitteli niitä Museotuvassa. Kirjan lopullinen painosmäärä oli 5000 kappaletta. Se on kaksikielinen. Lyhyt teksti englanniksi ja saksaksi. Myimme osan ennakkoon ja Kokkolan valtuusto takasi yksimielisellä päätöksellä suuren lainan. Ei jäänyt taloudenhoitaja osattomaksi polemiikista. Eräässä vaiheessa pankkivelka kääntyi Länsirannikon velaksi kaupungille ja Länsirannikon piti raportoida raha-asiansa tämän kirjan osalta yhteisissä palavereissa.

Niin olemme taas kerran koolla kaupungintalolla. Siellä istuu myös kau-pungin lakimies. Outoa. Saamme kuulla, että Länsirannikon tililtä on kadon-nut 100 000 Smk ja siihen pyydetään selvitystä. Taloudenhoitaja meni shokkiin.

KutsukirjeToivotamme Teidät tervetulleiksi

Keski-Pohjanmaa kuvateoksen esittelytilaisuuteen tiistaina 22.05.90 klo 13.30 Kokkolan kaupungintalolle.

Kuvateos suoraan kirjapainosta on tulossa myyntiin toukokuun aikana.Kuvateoksen julkaiseminen on ollut suur’urakka nuorelle kustan-

nusosuuskunnalle. Edellisestä kuvateoksen julkaisemisesta on kulunut jo 24 vuotta.

Osuuskunta rohkenee pitää tapahtumaa kulttuuritilaisuutena.

Tervetuloa tutustumaan!

Toivoo Osuuskunta Länsirannikon hallitus

40

41

Ei pystynyt vastaamaan mitään. Henkiseksi tueksi tulivat Roger, Doris ja Eila. Päätettiin, että suoritetaan erikoistilintarkastus. Taloudenhoitaja oli kuin tulisil-la hiilillä viikkokausia. Tarkastus pidettiin. Mitään vääryyttä ei löytynyt. Kuinka olisikaan! Löytyi monta erää taloudenhoitajan lainaamia omia rahoja, että laskut pystyttiin maksamaan ajallaan ilman lisäkorkoja. – Olivat arvon herrat kuulleet ja lehdistä lukeneet, että taloudenhoitaja oli hiljattain perustanut Keski-Pohjan-maan kulttuurirahastoon nimikkorahaston kirjallisuuden edistämiseksi maa-kunnassa ja lahjoittanut siihen 100 000 Smk. Mistäkö sai rahat? Kirjoituspalkki-oista, oppikirjan tekemisestä, artikkeleiden kirjoittamisesta ja isältä metsärahoja. – Näin raadollista tämä elämä on joskus. Eräässä raporttikokouksessa talouden-hoitaja sanoi ”olen saanut syntymälahjana rehellisyyden”.

Uuden, odotetun ja ennalta kohutun kuvateoksen julkistamistilaisuus oli vaa-timaton 22.05.1990. Kolmen vuoden mittava työ oli valmis. Myyntihinta oli 450 Smk. Kuvien alla ei ole tekstiä, sillä kirja on kokonaisuus, jossa luonto ja ympä-ristö ovat yhdistäviä tekijöitä. Länsirannikkolaiset olivat tyytyvästä Jukka Ukko-lan teksteihin, jotka hän kokosi haastatellen, jutellen ja lukien keskipohjalaista sielun maisemaa. Maailman kauneimman kirjan Leipzigin kirjamessuilla 1986 voittanut valokuvataiteilija oli maan kärkijoukkoa. Länsirannikkolaiset olivat onnensa kukkuloilla. Kirja on onnistuneesti valmis. Myyntityö voi alkaa. Arvos-telijat pääsevät tehtäväänsä ja me myymään uunituoretta tuotettamme.

Maakunnallinen kuvateos myrskyn silmässäKuvateos 1990 viitenätuhantena kappaleena sai ristiriitaisen vastaanoton. Se oli korkein lakipiste toimintamme alkuvaiheessa. Suuri riski ja viisautta kysyvä haas-te. Ei oikein ilo irronnut siitäkään, että maakunta oli saanut 24 vuoden jälkeen aikaansa vastaavan tulkinnan. Siinä puolesta ja vastaan mylläkässä myyntityö oli kiihkeimmillään. Primitiivisyys paljastui muun muassa siinä, että jokaisen kuvan alla pitäisi olla teksti mistä kuva on. Taiteilijan näkemys oli kokonaisvaltainen. Kuvat edustavat koko maakuntaa.

Olimme suurella velalla tehneet kirjan ja ainoa pelastus oli saada se myy-dyksi. Siis työhön ja toimeen. Ei mikään helppo asia. Mutta olimme sitou-tuneet työhömme. Myimme mitä voimme. Selvitimme asiamme kaupungin kanssa. Media paisutteli moneen suuntaan. Mutta eteenpäin oli mentävä. Vii-meistä laskua varten jokainen hallituksen jäsen lunasti itselleen 12 kuvateosta (6 x 12 x 450 = 6480 Smk). Ja kirjasampo jatkoi matkaansa. Henkinen kuormitus ei voinut estää menoamme. Kulttuurityömme historia on eräänlainen sankarita-rina. Huikea lajissaan!

42

Julkaisutoiminta jatkuuKustannustyö jatkui. Vastuumme oli suuri. Meillä oli päättäväinen ote toiminnan kehittämiseen. Kyselyjä, käsikirjoituksia tuli niin lyriikan kuin proosankin puo-lelta. Enimmäkseen kuitenkin runoja. Tasavertaisesti huomioimme ruotsinkieli-set. Se osaltaan rikastutti kirjallisuuden maailmaa Keski-Pohjanmaalla. Puhtaasti kaunokirjallisuuden joukkoon mahtui käsityö- ja perinnekirja Bertta Aspforsin Kaustiselta Fransut eli franssit sekä taide- ja runokirja paikallisilta tekijöiltä. Ai-kaisemmin mainittu Marjatta Pulkkisen Lasivaunu ja pietarsaarelaisten Mauno Anderssonin ja Kalevi Rajalan, Raiteilla kaikki elämän vaunut. Lukumäärältään suurimpia on ollut Veikko Salkion Pummanki-teos. Siitä otettiin neljä painosta, yhteensä 1700 kirjaa. Ensimmäinen lastenkirja saatiin Lohtajalta, Tuomo Ruot-salan Sadun portista sisään. Sitä esitettiin myös näytelmänä metsän keskellä. Neljä kirjaa samana vuotena on ennätyksemme. Näin tapahtui 1991: Marjatta Pulkkinen Lasivaunu, Petri Möller Kaiken yllä epäilyksen varjo, Hanna Honkola Nauriskuoppa ja Birger Sahlberg Ödesonetter. Samoin vuosina 1997, 2006, 2009 ja 2012.

Heikki Vaahtoniemen kirjalla Rajatapauksia 2007 oli runsaasti kysyntää. Otimme siitä neljä painosta, yhteensä 1200 kappaletta. Kysyntää on ollut vielä senkin jälkeen. Samoin kuin Bertta Aspforsin Fransut eli franssit-kirjasta.

Keskipohjalaisittain oli suuri saavutus, kun Arto Ojakangas sai trilogian val-miiksi 2012. Pitkäjännitteinen työ jakautui: Pölkynvälit 2005, Linnunkantaja 2009 ja Aurinkomutka 2012.

Valtakunnallisen Maiju Lassila-romaanikilpailun pidimme 1996–97. Siihen tuli 122 käsikirjoitusta. Silloinen puheenjohtaja Störling teki suururakan arvos-teluasian kanssa. Ensin hän kuskasi kilpailutyöt Lapualle Jyrki Tuularin arvioi-tavaksi ja sitten Helsinkiin Silja Hiidenheimolle. Tuula Luhtala ja Kaj Hedman olivat paikallisia arvioijia. Kokkolassa pidimme kerran tiedotusvälineille katsa-uksen ravintola Sällskapskklubbenilla. Taloudenhoitaja toimitti silloin käsikir-joitukset näytteille.

Arvostelua, kritiikkiäKun olemme saaneet lähes 500 käsikirjoitusta niin arvostelukäsittelyä on pii-sannut. Kukin hallituksen jäsen lukee vuorollaan tekstit ja antaa palautteen. Se ottaa aikaa puolesta vuodesta joskus lähes vuoden. Muutamia kertoja olemme käyttäneet ulkopuolisia kriitikoita. Toiminnan alkuvaiheessa maksoimme heille (18 000 Smk) palkkioina. Nyt vetoamme siihen, etteivät hallituksen jäsenetkään saa palkkioita.

43

Usein arvioinnin jälkeen käsikirjoitus työstetään uudelleen. Tekijöillä yleensä on valmiutta korjauksiin. Haluamme mahdollisimman laadukkaan lopputulok-sen tekijän, kustantajan kannalta ostajille ja lukijoille. Valmiit kirjat toimitamme medialle ja heillä ovat omat arvostelijansa.

Uusi maakunnallinen kuvateos – erilainenTulossa oleva uusi kuvateos ei tule olemaan sarja kaupungin/kunnan-taloja, maakunnan kirkkoja, turistikohteita ja nähtävyyksiä, ei luette-loa mitä missäkin kunnassa on ja kuinka paljon (joka sellaisia faktoja kaipaa löytää ne mm. Anna-Maija Kujalan -86 toimittamasta kirjasta Keski-Pohjanmaa kotimaakuntani tai muista vastaavista), ei erillisiä kuvauksia jokaisesta keskipohjalaisesta kunnasta, ei yksityiskohtaisia historiallisia vaiheita (ne on kerrottu pitäjänhistorioissa). Näitä asioi-ta on siis turha odottaa.

No mitä se sitten sisältää, ehtii jo moni kysyä.Kuvateos on paljon enemmän. Eikä totisesti petä tämän päivän

odotuksia. Se on kuva tästä yhteisestä Keski-Pohjanmaan maakun-nastamme, jossa jokaisella kaupungilla/kunnalla ja sen asukkailla on oma tärkeä ja arvokas osuutensa ja tehtävänsä, josta hahmottuu tämän maakunnan oleellisimmat piirteet, asumisen ja elämisen muo-dot, maantieteellinen sijaintimme ja maisemamme, ihmiset ja elinkei-not, kulttuuri eri muodoissaan, ajan henki sekä historian ja perinteet taustat. Koko se keskipohjalainen olemassaolomme, joka liittää mei-dät yhteen, antaa voiman juurillemme, hehkuttaa henkemme ja sitoo meidät perisuomalaisuuteen sen myönteisimmässä mielessä.

Tämä kirja eroaa edukseen muista kirjoista siksi, että on vältetty tavanomaisuuksia. On haluttu tuoda taiteellisin keinoin esille oman maakuntamme ominaispiirteitä, erikoislaatuisuutta, ihmisenä olemi-sen ja elämisen kipeyttä ja onnen rikkautta.

Kirjan taiteellisesta tasosta voimme olla vakuuttuneita, sillä maa-ilman kauneimman kirjan tekijä, valokuvataiteilija Ilpo Okkonen Oulusta ei ole kuka tahansa tekijä. Hänellä on monenlaista näyttöä alaltaan ympäri maailman.

43

44

Okkonen on saanut arkkitehtikoulutuksensa Oulun yliopistossa. Hän tunnustaa löytäneensä oman tyylinsä sekä arkkitehtinä että valo-kuvaajana. Leipzikin messujen kauneimman kirjan voiton lisäksi hän on hiljattain ollut tuomarina vastaavilla messuilla. Uusia työhaasteita kotimaisten rinnalla Okkonen on saanut mm. Oslosta ja Moskovasta. Kesällä -87 hän luennoi Sao Paolossa Brasiliassa 4000 arkkitehdille ja Sofiassa Bulgariassa 1600 arkkitehdille. Molemmissa menestys oli huikea.

Tätä teosta varten Okkonen on ottanut kuvia valtavan paljon. Hän on liikkunut maakunnassa kuin tutkimusmatkailija, mennyt keskel-le ihmisten arkea ja ikuistanut kuviksi elettyä arkea. Samoin elämän suuret juhlahetket ovat siirtyneet kuvina talteen. Kokemuksellaan, energisyydellään ja taiteellisuudellaan hän on luonut ainutkertaisen kuvateoksen.

Meillä keskipohjalaisilla on kunnia nauttia ansioituneen taiteilijan kuvituksesta. Eikä hetkeäkään liian aikaisin, sillä edellinen kuvateos on julkaistu kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Juuri tällaiselle tasok-kaalle kuvateokselle maakunnassamme on ollut tilaus. Sen haasteisen tilauksen tämä kolmatta vuotta valmisteilla ollut teos täyttää. Aineis-toksi on valittu paras mahdollinen.

Utajärveläisen Jukka Ukkolan teksti on merkityksillä ja tunteilla ladattua, dynaamista ilmaisua. Siitä löytyy kerrostumia, yhteyksiä ja huumoria. Kaikki kuvat eivät kaipaa tekstiä. Ne puhuvat kuvina enemmän.

* * *

Kuten sanottu, älä etsi pelkästään oman kuntasi kuvia ja asioita tästä kirjasta. Vaan avarru näkemään oman maakuntasi rikkautta ja niitä yhteisiä tekijöitä, jotka meitä yhdistävät tässä jokilaaksojen ja merel-listen maisemien meille rakkaassa maakunnassa.

Mitä enemmän luet ja katsot tätä kuvateosta, annat aikaa itselle-si tutkia ja syventyä siihen, niin sitä onnistuneemmalta se vaikuttaa. Uskalla myös tunnustaa se ja vakuuttua siitä. Anna ystävillesi ja tut-tavillesikin tilaisuus tehdä omat päätöksensä.

Nyt meillä vihdoinkin on kuvateos, jota kelpaa lukea itse ja tarjota muillekin. Ennakkoluulotonta vastaanottoa kaikille!

44

45

Taloudenhoitaja reviiriämme puolustamassa

Varhaiseen radiohaastatteluun ”valmistautuminen” 1995Asia: Ilpo Okkonen – Jukka Ukkola, Keski-Pohjanmaa

– onhan tässä nähty monenlaisia kuvioita, varsinkin rakkaan kuva-teoksemme tiimoilta, Maakuntamme kun tarvitsi uuden kuvateoksen 24 vuoden jälkeen.– jos kaupunki olisi heti lunastanut 1000 kpl erän, niin olisimme sel-vinneet painokustannuksista. Kirjan hinta oli 450 mk.– velka oli alkuaan 600 000 mk. Kaupungin takaus oli yksimielinen päätös.– sitten devalvaatio ja korot nielivät rahaa ja kun myynti ei päässyt vauhtiin, niin siinä olimme velkoinemme. Myöhemmin velka muutet-tiin kaupungin ja Länsirannikon väliseksi ja sitä asiaa on nyt puitu.– olemme yritys, joka maksaa alv 12 %. Tähän mennessä on myyty 2268 kpl.– yhdeksän henkinen hallitus (luettelin kaikkien nimet varmuudeksi) tekee ilmaista kulttuurityötä.– olemme julkaisseet keskipohjalaista kirjallisuutta 14 teosta. Näin olemme tehneet muuallakin Suomessa tunnettavaksi ja tiettäväksi maakuntaamme. Nyt on tulossa Kaj Hedmanin ja Marjatta Öhmanin runoja.– parhaillaan on meneillään Maiju Lassila romaanikilpailu. Se ulot-tuu 1997 vuoden puolelle.– kuvateoksen myynnissä on menossa uusi kamppanja.– maakunnalla ja Kokkolalla ei ole varaa tukahduttaa ainutlaatuista kulttuurityötämme.– kirja on edelleenkin ajankohtainen ja laadukas, teksti osuvaa, oival-lista, kuvat upeita.– kirja on toimitettu Tieto-Finlandia palkintoehdokkaaksi.– kulttuurityötämme arvostetaan läänin tasolla. Saamme vuosittain avustuksia kirjojen julkaisuun.

45

46

Tekijät ja näkijät tyytyväisiä

Keski-Pohjanmaa -teos valmis”Upea teos!” ”Kaunein kirja mitä olen nähnyt.” ”Hyvät kuvat – hauska teksti. Hyvä painoasu.”

Siinäpä tärkeimpiä lausahduksia, joita kuultiin tiistaina Kes-ki-Pohjanmaa -kuvateoksen julkaisujuhlissa päivän mittaan.

Keski-Pohjanmaa -teoksen on kustantanut Kustannusosuuskun-ta Länsirannikko. Teoksen on kuvannut ja taittanut Ilpo Okkonen ja tekstin laatinut Jukka Ukkola. Kirja on painettu Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Osakeyhtiössä Kokkolassa.

Kirja on siitä erikoinen tilaustyö, että tekijöille on annettu melko vapaat kädet toteuttaa ja luoda se. Nimenomaan vapaus on innos-tanut Okkosta ja Ukkolaa, jotka kertovat löytäneensä jotain aivan uutta tämän työn yhteydessä. Keski-Pohjanmaan jokilaaksot ovat maisemaltaan aivan erilaisia kuin esimerkiksi Peräpohjolan, jotka kuvaaja ennakkoon tunsi. Keskipohjalainen kansanluonne taas yllätti Ukkolan, joka lähti tutustumaan keskipohjalaisuuteen täkäläisten sa-nanparsien ja kansanviisauksien kautta. Hänen hyvänä oppaanaan on ollut veteliläinen murrekirja Toppaa hopero. Sivuille onkin poi-mittu lukujen otsikot kansan suusta tyyliin ”Turhaa komeutta se on köyhällä kaks silimää” tai ”Ei tuu mitään, ko ei kuole ketään”, valitti haudankaivaja.

Tekstit on kääntänyt ruotsiksi Rainer Sandström. Hän kertoo tehneensä ruotsinnoksen melko vapaasti, hyvänä apunaan kirjailija Doris Björkskog. Kaikkia sutkauksia eikä Ukkolankaan omaleimais-ta kieltä voinut semmoisenaan kääntää ruotsiksi. Kirjassa on myös saksan- ja englanninkieliset lyhennelmät, ne ovat kokkolalaisten Iris Piiraisen ja Christer Fagernäsin kynästä.

Ilpo Okkonen, joka tätä ennen on kuvannut useampiakin teoksia, on valinnut näkymät Keski-Pohjanmaalta ja sen eri pitäjistä oman makunsa mukaan. Kirjassa ei myöskään eritellä, mikä kuva on mis-täkin. ”Lukijat ja katsojat voivat aloittaa kivan arvausleikin”, ilakoi-vat Länsirannikon edustajat tästä salaperäisyydestä. Kustannusyhtiön hallituksen jäsenet kehuvat myös yhteen ääneen kuvien kauneutta, koska heistä ne näyttävät maalauksilta. ”Parempia kuin Nelimarkan.”

Okkonen on värikuviin tallettanut merta, kaupunkinäkymiä, kiintoisia yksityiskohtia vanhoista pihapiireistä ja taloista. Tavannut

46

47

ihmisiä juhlissa, urheilukilpailuissa, kaduilla ja toreilla. Työn kuvia lienee vähiten. Myös vuodenaikojen vaihtelu näkyy otoksissa. Eräät hetkelliset luonnonilmiöt ja välähdykset herättävät huomiota.

Kuvateoksesta on aluksi otettu 3000 kappaleen painos. Omaksi tai lahjaksi sen voi ostaa 450 markalla. Kustannusosuuskunta Länsiran-nikko uskoo upean opuksen menevän kuin kuumille kiville. Vallankin kun edellisen kuvateoksen julkaisusta on kulunut lähes neljännesvuo-sisata. Okkonen on myös luvannut tarjota aikaansaannostaan kau-neimman kirjan kilpaan kirjamessuille. Hänellä on jo ansiolistallaan yksi Leipzigin kirjamessujen ”maailman kauneimman kirjan” tunnus-tuspalkinto.

47

Okkosen ja Ukkolan falski maakuntakuvaKeskipohjalainen tasa-arvo, työteliäisyys, muuntautumiskyky, yhteis-henki ja vino huumori nousevat vahvoiksi positiivisiksi kansanomi-naisuuksiksi vasta ilmestyneessä Keski-Pohjanmaa -kuvateoksessa, jonka ovat koonneet valokuvaaja Ilpo Okkonen ja toimittaja Jukka Ukkola. Teoksen on kustantanut Kustannusosuuskunta Länsirannik-ko.

Keski-Pohjanmaan maakunta esittäytyy kauniissa kirjassa kuin mannekiini työhönottohaastattelussa. Kaikki hyvät puolet tuodaan esiin. Vain pari rosoista sivulausetta vihjaa huonoihin – silloinkin on kyseessä ennemminkin uskottavuuden tunnun kuin todellisen kont-rastin luominen.

Kuvakirja on tarkoitettu lahjakirjaksi. Okkonen kai tavoittelee sil-lä toistamiseen Maailman kaunein kirja -titteliä, jonka hän sai vuon-na 86 Leipzigin kirjamessuilla. Ukkola pistää tekstissä hyvällä huumo-rintajulla maakuntaa paremmaksi. Näillä eväillä kokonaisuus antaa laskelmoidun vaikutelman.

48

Teknisesti kirja on huippuluokkaa. Se on tehty alusta loppuun kor-kealla ammattitaidolla. Välineet, materiaalit, värierottelu ja painotyö eivät jätä toivomisen varaa.

Kirja on pikemminkin tuote kuin teos. 450 markalla saisi monta, mon-ta paljon antoisampaa kuvallista tai kuvatonta kirjaa. Sellaisia joka pistäisi lukijan ajattelemaan, kokemaan, tuntemaan – jopa tekemään.

Jutun juju onkin siinä, että kirja markkinoidaan keskipohjalaisille. Ketäpä muita Keski-Pohjanmaa kiinnostaisi. Ja keskipohjalaiset eivät hyväksyisi sellaista kirjaa, joka kuvaisi heitä kaunistelematta, kuten eivät minkään muunkaan maakunnan asukkaat. Ainahan on olemas-sa vaara, että joku ulkopuolinen saisi kirjan käsiinsä.

Kuvitellaanpa sellainen tilanne, että ilmestyisi kuvateos, jonka sivuilla komeilisivat umpihumalaisia täynnä oleva keskipohjalainen juottola, suvaitsemattomien uskovaisten itsemurhaan ajaman miehen ruumis hirttoköyden päässä, työpaikka jossa uutteruus olisi pelkäs-tään naisten varassa, pitkään kestäneen työttömyyden vammautta-mia nuoria miehiä linja-autoaseman edustalla rahaa kerjäämässä tai röykkiö nyljettyjä tarhakettujen raatoja.

Siihen loppuisi Keski-Pohjanmaa -teoksen mainostama suvaitse-vaisuus. Turpiin tulisi kaikilla tasoilla: fyysisesti kadulla ja keskipoh-jalaisen hienostuneesti, kun suljettaisiin yhteisöistä. Keskipohjalainen valtaapitävien mafia huolehtisi lopuksi siitä, ettei rienaajalle tippuisi muruakaan maakunnan apurahoista.

Keski-Pohjanmaan tunnistaa kuvateoksesta vain sivuilta 35, 75, 88, 89, 91, 92 ja 93. Niissä on ripaus ankeutta, joka on ainakin minulle keskipohjalaisuuden päällimmäinen ominaisuus.

Mutta esimerkiksi saastuttava suurteollisuus on kuvattu valheel-lisen esteettisesti, ja pahanhajuiset turkistarhat on unohdettu koko-naan. Vaikka täällä on asukasmäärään nähden eniten autoja, kuva-teoksessa eletään edelleen maa lais idyl lis sä.

Tekijät ovat siis osanneet samaistua oivallisesti keskipohjalaiseen ilmapiiriin, joka ei ole tasa-arvoinen vaan tasapäinen, ei suvaitsevai-nen vaan passiivinen, ei muuntautumiskykyinen vaan laskelmoiva, ei työteliäs vaan ahne.

Matti Outakoski

48

49

Arkkitehdin arvioOululainen Ilpo Okkonen on noussut kirjantekijänä poikkeukselliseen maineeseen voittamalla 1986 Maailman kaunein kirja-palkinnon. Kuitenkin hän on ensi sijassa valokuvaaja ja toiminut pitkään nimen-omaan arkkitehtuurikuvaajana. Siihen hänellä on hyvät edellytykset arkkitehtuuriopintojensa kautta. Mutta omien kuvien julkaiseminen kirjana on tietysti kuvaamisen luonnollinen jatko.

Okkosen uusin teos kuvaa Keski-Pohjanmaata. Se on lähes kolmen vuoden työn tulos. Kirjan tekstit on tehnyt Jukka Ukkola samoin kuin 1984 ilmestyneessä Oulu-kirjassa. Näiden kahden yhteistyö tuntuu hyvältä, heissä on molemmissa samaa innostunutta viritystä. Ihmisiä ja muita kohteita lähestytään usein huumorilla mutta lämpimästi. On vaikea kuvitella että kuvaajan yllättämät henkilöt voisivat pahastua vaikka joutuisivat jopa tilannekomiikan esiintyjiksi.

Valokuvaajana Okkonen on mielenkiintoinen ja omassa lajissaan maamme parhaita. Hän ei ole oikeastaan valokuvaaja vaan valon ku-vaaja, siinä määrin keskeinen rooli valolla on. Hän on vuosien mit-taan kehittynyt, välttänyt rutiiniin lankeamisen joka näyttää monen valokuvaajan kohtalolta. Keski-Pohjanmaa-kirjakin poikkeaa ratkai-sevasti lukemattomista Suomea esittelevistä kuvateoksista.

Okkonen on arkkitehtuurikuvaaja ja se laji on hyvin hoidettu, mutta pääpaino on inhimillisen elämän kuvauksessa. Ihmisiä ja ti-lanteita esittävät kuvat ovat yllättäviä, nopeita oivalluksia ja rajauk-seltaan epäsovinnaisia. Niitä katselee kuin jotakin herkkua. Toistuvat luonnetyypit ja maisematyypit alkavat vakuuttaa että tässä on Kes-ki-Pohjanmaa tosi kuva, ei kiiltokuvamaisesti siistitty.

Tällaiset kuvat vaativat erittäin korkeatasoisen painotekniikan, ja nyt kokkolalainen Keski-Pohjanmaan Kirjapaino liittyy niihin muu-tamiin painoihin jotka osaavat työnsä. Kuvissa on oikea ”muistuma” joka luo niihin mehevyyttä ja syvyyttä. Erittäin tärkeä asia on se, että Okkonen itse tekee kirjojen taitot. Niinpä kuvat on sijoitettu rauhalli-sesti sivuille, siten että kuvan itsenäisyys on voimakkaimmillaan. Sii-nä hän poikkeaa entisestä arkkitehtitaittajien koulukunnasta, jonka taitto oli itsessään ”taidetta” johon kuvien täytyi alistua.

Yksi vakava puute kirjassa kuitenkin on, verrattuna edellä mainit-tuun Oulu-kirjaan. Tekstin runollisuus jättää ulkopuolisen lukijan epä-

49

50

tietoiseksi siitä mikä alue on Keski-Pohjanmaa. Asian olisi voinut hoitaa edes kartalla. Kun kyseessä on näin laaja alue ja monta kaupunkia, kai-paisi myös ehdottomasti tietoa siitä mistä mikäkin kuva on.

Kustannusosuuskunta Länsirannikkoa voi lämpimästi onnitella siitä että on uskallettu lähteä tekemään näin vaativaa ja kunnianhi-moista kirjaa ja onnistuttu erinomaisesti.

Asko Salokorpi, Tammisaari

51

Todeksi elettyjä unelmiaKolme vuotta eräissä asioissa on kiduttavan ja väsyttävän pitkä aika. Siihen mahtuu monenlaisia yllätyksiä, uusia käänteitä, materiaalin valintaa, aineiston rönsyilevää runsautta. Yhtä ja toista, jota ei al-kuun osattu ottaa huomioon. Oli vain utuinen unelma ja suunnaton määrä mahdollisuuksia

Sen suuren utopian me delegoimme sitten kahden taiteilijan luo-vaan maailmaan ja aloimme odottaa ja odottaa. Malttamattomina tiedustelimme asioiden kehitystä. Puhelinlangat soivat kuumina. Teh-tiin uusia suunnitelmia ja arvioita ja taas annettiin ajan kulua. Laa-dittiin sen seitsemät sopimukset ja anomukset. Kokoonnuttiin aamuin ja illoin, pyhisin ja arkisin asioita eteenpäin kehittelemään. Ne kun joskus kehittyivät tuskastuttavan hitaasti, etanan vauhdilla. Väliin meinasi mennä hukkaan koko pallo. Tuli epäilys ja uskon puute. Mut-ta sitten taas vilkkui vihreää ja usko unelmaan sai uutta tuulta.

Ajalla ja viiveellä oli oma tarkoituksensa. Ehdimme ymmärtää miten suuresta asiasta oli kysymys. Miten yksityiskohtaisesti ja vii-meistä myöten piti kaiken olla. Miten paljon hienosäätöä tällaisessa vaativassa tuotteessa tarvittiin ja kuinka paljon korkeatasoinen tai-teellinen työ vaatii tekijöiltään niin ideointivaiheessa kuin käytännön toteutuksessakin.

Tämä kolme vuotta opetti ja kasvatti meitä, kypsytti ja räydytti, piinasi ja kulutti, hiersi ja valmisti.

* * *

Nyt kun unelma ja haave on muuttunut käsinkosketeltavaksi todelli-suudeksi ovat valmisteluvaiheet muistojen kirjoa. Ja upea lopputulos: arvokas, kaunis, taiteellinen kuvateos on maakuntamme kukka ojen-nettavaksi arvovaltaisimmallekin vieraalle ja hienoimpienkin juhlien viestiksi Keski-Pohjanmaalta.

Nyt ovat menneet vaivannäöt kuin poispyyhkäisty. On vain ilo onnis-tumisesta ja tuhansien asioiden liittymisestä suureksi kokonaisuudeksi.

Nyt on aika tanssia ilotanssi kulttuuritekomme kunniaksi.

51

52

Kirjailijat, kirjoittajat ja tekijätAhlskog Gunvor KokkolaBjörgskog Doris KokkolaCorin Signhild KokkolaEmtö Solveig PietarsaariErkkilä Jaana KokkolaHautala Marko TornioHautamäki Matti KaustinenHedman Kaj KokkolaHeikkilä Pekka KokkolaHelander Johan KokkolaHonkola Hanna TampereIlmonen Kari PietarsaariIsoniemi Tapio – Jääskeläinen Antti – Laitalainen Juha Toholampi, Sodankylä, HelsinkiJossfolk-Furu Harriet KokkolaKarsisto Marjut HelsinkiKotka Heikki Västerås RuotsiKujala Eila HalsuaKuosmanen Pekka TurkuKärkkäinen Erkki HaapajärviLöhönen Elvi KokkolaMarttila-Strandén Elsa KokkolaMäkinen Raine EspooMäki-Petäjä Mauno KannusMöller Petri KokkolaOjakangas Arto KannusOkkonen Ilpo – Ukkola Jukka Oulu, UtajärviPeltoniemi Jusa FiskarsPulkkinen Marjatta VeteliPylväs Ritva-Elina RovaniemiRajala Kalevi – Andersson Mauno PietarsaariRanta-Ojala Veli ToholampiRuotsala Tuomo LohtajaSahlberg Birger PietarsaariSalkio Veikko KokkolaSalo Johanna Kangasala

53

Seppänen Jussi – Simell Anne TurkuTikanmäki Veijo HaapajärviUusitalo Taavi NivalaVaahtoniemi Heikki KokkolaViitaniemi Sanna TampereVirkki Antero HaapajärviVirtanen Raimo S. ReisjärviVähä-Lassila Joni KokkolaYpyä Maija KannusÖhman Marjatta Petäjävesi

Tekijöiden alueellinen jakaumaHaapajärvi PietarsaariHalsua ReisjärviHelsinki SieviKannus TampereKaustinen ToholampiKokkola TornioLohtaja TurkuNivala VeteliOulu Västerås RuotsiPetäjävesi Ylivieska

54

Romaanin alkutahditLyhyt, symboolinen ja esimerkillinen romaanin alku on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla I 1992. ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.” Kuinka meidän keskipohjalaisten romaanien alut lähtevät lentoon? Kas näin.

”Anders kääntyilee unessa. Hän valittaa ja potkii peitteen yltään. Tiedän että nyt on yö, mutta ulkona on valoisaa. Täti sanoi eilen, vai oliko se tänään, että on kesäkuu ja pian juhannus. Silloin me poimimme yhdeksän erilaista kukkaa ja laitamme ne tyynyn alle.”

Solveig Emtö, Pihlajanmarjoja ja Krookustalo 1987

”Linja-auto huristelee tutulle suoralle. Molemmin puolin tietä aukeavat viljapel-lot ja siellä täällä on taloryhmiä. Tuttu maisema on kaikkina näinä linja-autossa istuttuina talvina peittynyt hohtaviin hankiin, kesällä – koululaisen harvemmin näkemänä – kukkeisiin ketoihin, viljalaihoihin ja nurmikoihin.”

Eila Kujala, Valkea kissankello 2011

”Harmaaksi vaalennut arkipäivä ja kuhmurainen kylätie. Ei niinkuin kylätiet yleensä, talojen välistä kiemurteleva, kyssäniskaisten kumpujen ylitse luikerte-leva nauha, vaan kuin tykillä ammuttu linja, horjumaton mihinkään suuntaan.”

Pekka Kuosmanen, Pilkkapaalu 1997. Tällä kirjalla Pekka voitti Maiju Lassila-romaanikilpailun.

”Sydäntalven pahin tuiskumyräkkä on riehunut, tuprunnut ja laantunut pois. Maisema lepää hiljaisena ja huikaisevan valkoisena, kuin luomisen jäljiltä. Ki-nosten neitseellinen pyöreys vaihtelee...”

Erkki Kärkkäinen, Sotahäät 2002

”Riihikadulta lähdettäessä painoin välimatkamittarin nollille. Tuoretmaassa se näytti 17 kilometriä. Tuon matkan kulkemiseen Arvo oli käyttänyt 62 vuotta. Perille päässyt joulun alla kuusitoista vuotta sitten”

Mauno Mäki-Petäjä, Mäyrä repussa 2013

55

”Tänä päivänä on syntymäpäiväni. Olen elänyt neljä vuotta kahdeksatta vuosi-kymmentä. On ihme, että Elina ei muista merkkipäivääni. Marjatan ja Kyllikin muistamattomuutta en niinkään ihmettele.”

Arto Ojakangas, Pölkynvälit 2009.Tällä kirjalla Arto aloitti trilogiansa.

”– No niin Maijaseni, töppöstä toisen eteen! Tarkistin, että vyöliinan raidat olivat suorassa, ja sitaisin huivin sievään solmuun. Eihän sitä sotamiehen leskenkään tarvitse kerjäläiseltä näyttää.”

Marjatta Pulkkinen, Tuohi-Antin mustalammas 1997. Tällä romaanilla Marjatta sai hopeaa Maiju Lassila-romaanikilpailussa.

”Mikä kaupunki tämä on? Eihän täällä ole mikään paikka auki. Kas, tuossa on kirkko keskellä kylää. Siellä on jotain meneillään. Jos menisinkin sinne? Tai ei kai sentään kirkkoon.”

Ritva-Elina Pylväs, Kulissit 2014. Kirja on kustantajan ensimmänen dekkari seurakunnan miljööstä.

”Ryntään ulos, hyppään portailta ruohikkoon ja vilistän kohti metsää. Tunnen pahaa oloa. Oksettaa ja pelottaa. Pelkään isäpuolen kouran tarraavan kauluksee-ni millä hetkellä tahansa. Korvissa soi miehen raivosta käheä karjunta.”

Veli Ranta-Ojala, Hakkuumestari 2012

”On kai lauantai. En ole varma. Olen kipulääkityksen seasta tokkurassa. Välistä tuntuu, etten ole ihan tarkalleen tajuissanikaan. Enkä varmaan olekaan. Miten voisinkaan.”

Johanna Salo, Suomen sievin tyttö 2008

”Kaukana itärajalla Suomussalmen korpipitäjässä on Vuokkijärvi ja sen läntisellä rannalla Alavuokin rajaseutukirkko. Kuopion hiippakunnan piispa Eino Sormu-nen vihki sen juhlallisesti käyttöön kesällä 1954.”

Heikki Vaahtoniemi, Rajatapauksia 2007

56

Runojen maakuntaTunnettu J. V. Snellman sanoo runoudesta suuren totuuden: ”Runo on vaikutta-nut ihmiskuntaan valtavammin kuin mikään tieteellinen oppi.” Snellman kirjoitti itse paljon runoja rakkaalle puolisolleen. Tässä keskipohjalaista runomaailmaa.

Lumi säkenöi kuin rakkaus, illan pimeys on vahva, niin vahva kuin vain poissaolo voi olla. Päivänvalon täyttävät sadattuhannet elävät kristallit, särkyvät, kuolevat, henkiin herätetyt. Puhun jonkun kanssa varhain aamulla. Aihee-na on suru, siinä on armoa mutta myös armah-tamahtomuutta...

Yö on vettä valoisampi. Käänny kohti kevättä. Tämä päivä on hereillä. Lumi säkenöi kuin rak-kaus. Elokuussa on hiljaista.

Kaj Hedman, Kokkola

Joskus en osaa puhua mitään kieltä,silti Kieli uinuu kaikkialla,

jo ennen meitä, jotka ilmestyimme tännehyytävän huutosarjan työntämänä.

Se mitä hetkeä myöhemmin tapahtui,tapahtui jo Kielessä, yhä harvemmin sen

ohitse. Joskus ikävöimme sinne,missä ei voi puhua.

Varhainen kevätaurinko,ruohonkorsissa kiiltävä helmi,kosminen lasinpuhallus.

Kari Ilmonen, Pietarsaari

Sinä kesänäkaikki avaruuden auringotputosivat Kiviveden nevallemättäiden syliinKoko silmänkantamasäteili keltaisenaPoimimme kaikki talveksi talteenja säteilimme kevääseen asti.

Marjatta Pulkkinen, Veteli

57

Mummun erikoistehtävä on kylyvettää vauvoja

kysyit toki joka kerta sopiikoentisellä kätilöllä niin varmat othetpeseskelit vauvoja vuosien kokemuksellavaikkei omia piolokisia lapsia ollukka siunaantunu

näin jäläkehenpäin minä oon aatellu:kovin puhthaita olivat ainameirän lapset

Nuorimmainenki lähti sitte koulhun.

Sovithin:kasvimaan nurkalla vilikuttaa,äiti kassoo keittiön klasista

Melekhen joka aamupikkunen reppuselekä muisti vilikuttaa

usiasti sen jäläkhenäitin piti essiä nästyyki

Napanuora se vaan venyy ja paukkuuko sitä oikein venytethän,varsinkin murrosikästen kans.

Lapset kohta aikusiayritän pitää napanuorantarpheks pitkälläpiilossa ja pois jaloistaetteivät siihen kompastuis.

Kokonhan se ei katkiamillonkaan.

Sanna Viitaniemi, Tampere

58

Keskipohjanmaan sivuilta saimme lukea v. 1993

Ensimmäinen ruotsinkielestä käännetty runoteosDoris Björkskog, Tuulen ehdoilla ja Tumma lintu, Kustannusosuus-kunta Länsirannikko, Kokkola 1993.

Elämänläheistä mutta silti tai ehkä sen vuoksi melankolista runoa kir-joittaa Doris Björkskog. Hänen alunperin ruotsiksi laatimansa kokoel-mat on suomennettu otsikolla Tuulen ehdoilla ja Tumma lintu.

Suomennos sisältää runoja kahdesta aihepiiristä. Tuulen ehdoilla kuvaa rannikon kalastajan ja häntä odottavan vaimon vaiheita. Kir-jaimellisesti mies on työssään tuulen ehdoilla, tuulen, säiden ja meren armoilla. Sillä saalistakaan ei saada, jos ei jossain määrin myös uh-mata merta. Vaikka nämä ovat runoja, tulee mieleen toinen kalasta-jan vaimo, joka kirjoitti proosaa – Anni Blomqvist. Häneltä meri vei miehen ja kaksi poikaa.

Vaimon osa on odottaa, onneksi kokoelmassa Tuulen ehdoilla odottaja useimmiten palkitaan. Seuraavassa kohtalo jää vähän auki:

Aamunkoitto vei sinut poispäivä kerää yksinäisyytensäympärilleniTunnit liukuvatkellon koneiston läpiHämärä laskee huoli kasvaatuuli voimistuuMissä viivyt?Ikkunaruudut tuijottavatkiiltävinä ja tyhjinäRuudusta toiseenlaahaavin askelinetsin kasvojasi

58

59

Tumma lintu on sairaskertomus kirjoittajan siskon viimeisistä elinpäivistä ja kuolemasta. Björkskog ei lankea sentimentaalisuuteen, vaikka kohteena on ollut oma sisar. Hyvin koskettavasti runoilija vä-littää niitä epävarmuuden tuntoja, joita lähiomaisilla vakavan taudin edessä on: pitäisi hoitaa, käydä katsomassa. Ja yhtäkkiä aika loppuu ja kaikki on ohi. Emme voi puhua enää potilaan kanssa.

Viimeinen kosketusvälillämme – syleilyKäteni kannen päällä– kukkaislaiteja sinä olet poissa

Doris Björkskog on kokkolalainen kirjailja, jolta on ilmestynyt ruot-siksi viisi runokirjaa ja yksi lastenkirja. Uusi on tekeillä. Hänen teok-sensa sisältävät ensimmäiset ruotsista suomennetut runot, jotka Län-sirannikko on kustantanut.

Kokoelman on kääntänyt Erkki Kärkkäinen ja kuvittanut Bo Aurén.

Vaikka Doris Björkskogin runot eivät ole kevyitä eivätkä vanhan-aikaisesti mitallisia, ne avautuvat kuitenkin helposti.

Kirjan uskaltaa antaa lahjaksi vaikka vanhalle äidilleen tai vaka-vamieliselle tädilleen. Tarkoitan, että modernien runoniekkojemme kokoelmia ei aina kehtaisi.

59

60

Kääntäjien arvokas osuus toiminnassammeHeti ensimmäinen julkaisumme Solveig Emtö Pihlajanmarjoja ja Krookustalo vaati kääntäjän työtä. Toimittaja Erkki Kärkkäinen 1987 sai tämän tehtävän. Hän asui silloin Eskilstunassa. Kärkkäinen käänsi Emtön toisenkin kirjan Keltainen linna.

Maakunnallinen kuvateos Ilpo Okkonen – Jukka Ukkola, Keski-Pohjanmaa–Österbotten 1990 oli painosmäärältään suurin, 5000 kappaletta. Kääntäjiä on kolme. Ruotsi/Svenska Rainer Sandström. Saksa/Deutsch Iris Piirainen. Englan-ti/English Christer Fagernäs. Kaikki Kokkolasta.

Doris Björkskog on kirjoittanut kolme kirjaa. Runokirjan Tuulen ehdoilla ja Tumma lintu 1993 on Erkki Kärkkäisen suomentama. Doriksen lastenkirja Ki-vijänis 2001 sai Eila Pohjosen käännöksen. 2002 ilmestynyt pakinakirja Livets rötter kääntyi Katarina Torfason avulla. Bertta Aspforsin Kaustiseltä Kirkolliseet tekstiilit 2011 osittain käänsi Ragny Mutka Kokkolasta.

Kaj Hedman Kokkolasta sai Surun kirjan kääntäjäksi Aira Saloniemen. 2004 tuli Kajilta runokirja Sydän on huone etelään. Sen kääntäminen uskottiin Elina Pöytäsaarelle (nykyisin Andersson) Mariehamn. Kajin kolmas kirja julkaistiin yhdessä ruotsinkielisen kustantajan kanssa. Tehtiin erilliset painokset 2010. Kirja Yö on vettä valoisampi sisältää esseitä, jotka käänsi Liisa Ryömä Helsingistä.

Signhild Corin Kokkolasta sai 1995 ulos runollisen kirjan Elämälle – Till livet Terttu Bromanin kääntämänä.

Ruotsin Västeråsissa asuvalta kannuslaiselta Heikki Kotkalta olemme julkais-seet viisi kaksikielistä runokokoelmaa. Siis kielet ovat rinnakkain samalla aukea-malla. Kirjat ovat: Saaren sinermän takana – Bortom den blånande on 1991, Puut täynnä pesiä – Träden fyllda av reden 2003, Ajolauta – Drivplanka 2005, Ikkuna pilvien yllä – Fönstret ovan molnen 2009 ja Koivu kasvaa läpi kallion Björken växer genom bergiet, 2013. Heikki on palkittu kirjailija niin Ruotsissa kuin Suo-messakin. Heikillä on uskottu kääntäjä Ruotsissa, Anita Sällberg Älvsjö Ruotsi.

Gunvor Ahlskog Kokkolasta teoksesta otettiin erilliset painokset. Ensin ruot-siksi 2007 Gamla Gravar berättar. Sen käänsi suomeksi Marian hautojen kerto-maa Asta Stenfors.

Jaana Erkkilältä Kokkolasta 2012 ilmestynyt kirja Piruparka ja Talviparatiisi on Anna-Liisa Lindgrenin ja Harriet Jossfolk-Furun kääntämä.

Kääntäjän työ on vaativaa. Paikalliset ja ulkopuolisen kääntäjät ovat tehneet arvokasta työtä. Liisa Ryömä kuuluu tunnettuihin valtakunnallisiin kääntäjiin. Kääntäjiä 30 vuoden aikana on ollut yhteensä 16. Muutamien kirjojen käännök-set jäävät tietymättömiksi.

61

Kansitaiteilijoita ja toteuttajiaOn tarpeellista huomata miten yhteisiin projekteihin on eduksi monenlaiset osaajat. Kirja on kokonainen taideteos. Siksi sen kaikki osa-alueet ovat tärkeitä ja kokonaisuutta palvelevia. Muutamien kirjojen kansina on valokuvia.

Alaspää Anna-LeenaAurén BoAurén MatsErkkilä JaanaGöös MaijaHuotari EevaHyttinen PerttiKaipainen JoakimKangassalo KaiKarsisto JanneKirkkalo SeijaKivelä HannuKlinkman SamuelKotka HeikkiLaitalainen JuhaLeppänen JarmoLerkkanen LeaLohiniva PerttiLöfroth KristerManninen Maire

Mäki-Petäjä TiinaNyrhinen JussiOkkonen IlpoPeltorinne HannelePohjonen VeikkoRajala KaleviRiippa EsaSaine SoileSaloniemi AiraSarkkinen KirstiSeppä LenaSeppänen JussiStörling RogerTiainen EsaTiala OlaviVionoja VeikkoViitaniemi Vilhelmiina (11 v.)Virtanen AilaÖhman Pentti

Heitä on kunnioitettavat 39. On riittänyt muotoja, värejä, erilaisia ratkaisuja.

62

TalousasioitaTilitoimistot Hietasaari & Co, Kokkola Ab Cefem Oy (Elisabeth Hagström), Alaveteli

Tilintarkastajat Matti Suhonen & Jan Jylhä Johan Helander & Kauppi Virkkala Johan Helander & Reino Porko

PankitNiitä oli alkuun paljon. Varsinkin siinä vaiheessa, kun kuvateos oli valmistu-massa. Tarjottiin asiakkaille mahdollisuuksia: Osuuspankki, Helsingin pankki. Yhdyspankki, Kansallispankki, Työväen säästöpankki ja Aktia. Pisimpään oli kuvioissa mukana Aktia. Vuonna 2012 vasta tehtiin pesäero. Nordeassa hoituvat nykyisin kaikki kolme tiliämme: pääomatili ns. etutili, Stipendirahasto ja käyttö-tili. Riskillä on pelattu kaikki nämä vuosikymmenet. Määräosan olemme saaneet apurahoja. Mutta suurin tuottomme on ollut kirjamyynti. Suuria lahjoituksia ja lottovoittoja ei ole kuulunut. Eräässä kokouksessa taas kerran todetaan, ettei ole millä maksaa. Puheenjohtaja toteaa lakonisesti: tämähän on normaali tilanne. Taloudenhoitaja siihen, vastaava tilanne on ollut kohta 29 vuotta. Se on tosiaan-kin suoranainen ihme miten olemme selvinneet tekijänpalkkioista, veroista, ti-litoimiston laskuista, kääntäjien palkkioista, postikuluista, kirjapainolaskuista ynnä muista juoksevista menoista. Tekijöillä ei ole moittimisen sijaa. Kaikki on hoidettu sopimusten mukaan ja aikanaan. Kaikki keinot ovat olleet jatkuvasti käytössä: messut, torimyynnit, alennuskamppanjat ja muut. 1600 euroa on ker-tynyt jäsenmaksuista. Apurahojakin olemme onnistuneet saamaan. Ilmoitteluun ja mainostamiseen olisimme tarvinneet kipeästi rahaa. Suruksemme Keski-Poh-janmaalta lakkautetaan kirjakauppoja, yhteistyökumppaneitamme aina vain li-sää. Viisikö lie enää jäljellä.

Liikevaihto kolmena viimeisinpänä vuotena. 2012 11 640 euroa 2013 29 687 euroa 2014 17 108 euroa

63

Kiitos apurahoista,kulttuuri on yhteistyötä1986 Kokkolan kulttuurilautakunta Projektiavustus 5 000 mk Keski-Pohjanmaan Käsikirjoitusten 6 000 mk Kulttuurirahasto kustantamiseen Vaasan taidetoimikunta Kirjojen kustantamiseen 6 000 mk Pietarsaaren Kirjan julkaisuun 2 000 mk kulttuurilautakunta

1987 Kokkolan kaupunki Keski-Pohjanmaan 15 000 mk kuvateos Keski-Pohjanmaan Pränttärit ry Yleisavustus 4 000 mk Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto Kuvateokseen 10 000 mk

1988 Kokkolan kulttuurilautakunta Toiminta-avustus 5 000 mk Keskipohjanmaa-Säätiö Kuvateokseen 7 500 mk

1989 Kokkolan kulttuurilautakunta Toiminta-avustus 17 000 mk Vaasan taidetoimikunta Kirjan julkaisuun 5 000 mk

1990 Kokkolan kulttuurilautakunta Toiminta-avustus 15 000 mk Keski-Pohjanmaan Tukiostoon 6 000 mk Kulttuurirahasto Vaasan taidetoimikunta Kirjan julkaisuun 5 000 mk

1991 Kokkolan kulttuurilautakunta Toiminta-avustus 15 000 mk Kokkolan kulttuurilautakunta Projektiavustus 3 000 mk Vaasan taidetoimikunta Kirjan julkaisuun 6 000 mk

1992 Kokkolan kulttuurilautakunta Toiminta-avustus 15 000 mk Keski-Pohjanmaan Kirjan julkaisuun 40 000 mk Kulttuurirahasto Keskipohjanmaa-Säätiö Kirjan julkaisuun 5 000 mk

1993 Kokkolan kulttuurilautakunta Toiminta-avustus 11 000 mk Vaasan taidetoimikunta Kirjan julkaisuun ja 5 000 mk kirjallisuustapahtumaan Vetelin sivistyslautakunta Kirjan julkaisuun 3 000 mk Kokkolan kulttuurilautakunta Projektiavustus 3 000 mk

64

1994 Kokkolan kulttuurilautakunta Toiminta-avustus 6 000 mk Vaasan taidetoimikunta Kirjan julkaisuun ja 5 000 mk romaanikilpailuun Nivalan sivistyslautakunta Kirjan julkaisuun 1 000 mk

1995 Kokkolan kulttuuri- ja Toiminta-avustus 3 400 mk vapaa-aikalautakunta Vaasan taidetoimikunta Kirjan julkaisuun 6 000 mk Pohjoismaiden neuvosto Käännöstyöhön 6 000 kr Tanskan kr

1996 Kokkolan kulttuurilautakunta Toiminta-avustus 3 500 mk Vaasan taidetoimikunta Julkaisutoimintaan 5 000 mk Keski-Pohjanmaan Julkaisutoimintaan 8 000 mk Kulttuurirahasto Keskipohjanmaa-Säätiö Kirjan julkaisuun 5 000 mk

1997 Keski-Pohjanmaan Maiju Lassila romaani- 10 000 mk Kulttuurirahasto kilpailun järjestämiseen Kansan Sivistysrahasto Maiju Lassila romaani- 6 000 mk kilpailun järjestämiseen Vaasan taidetoimikunta Käsikirjoitusten 10 000 mk arvosteluun, julkaisuun, kääntämiseen Kokkolan kulttuurilautakunta Projekti romaanikilpailu 5 000 mk Vetelin sivistyslautakunta Marjatta Pulkkisen kirjan 2 000 mk julkaisuun

1998 Kokkolan kulttuurilautakunta Projektiavustus 5 000 mk Pohjanmaan taidetoimikunta Kirjojen julkaisuun 10 000 mk

1999 Kokkolan kulttuurilautakunta Kirjoituskilpailun 4 000 mk järjestämiseen Pohjanmaan taidetoimikunta Runokokoelman 7 000 mk julkaisemiseen

2000 Kokkolan kulttuurilautakunta Projektiavustus 1 500 mk Keski-Pohjanmaan Kirjan julkaisuun 20 000 mk Kulttuurirahasto

65

2001 Pohjanmaan taidetoimikunta Björkskogin Kivijäniksen 7 000 mk kääntämiseen, lasten ja nuorten tapahtumaan Keskipohjanmaa-Säätiö Bertta Aspforsin Kirkko- 5 000 mk tekstiili kirjan julkaisuun

2002 Pohjanmaan taidetoimikunta Kaunokirjallisuuden 1 000 euroa työstämiseen

2003 Pohjanmaan taidetoimikunta Kaunokirjallisuuden 1 000 euroa edistämiseen

2004 Pohjanmaan taidetoimikunta Kaunokirjallisuuden 1 500 euroa edistämiseen

2005 Keski-Pohjanmaan Kirjojen julkaisuun 2 000 euroa Kulttuurirahasto Ruotsinkielinen säätiö Kirjan julkaisuun 1 000 euroa Pohjanmaan taidetoimikunta Käsikirjoitusten 1 500 euroa muokkaamiseen

2006 Pohjanmaan taidetoimikunta Julkaisuihin, juhlaan 2 000 euroa

2007 Svenska Österbottens Kulturfond Kirjojen julkaisuun 700 euroa Keski-Pohjanmaan Nuorten romaani- 5 000 euroa Kulttuurirahasto kilpailuun

2008 Pohjanmaan taidetoimikunta Romaanikilpailuun ja 1 000 euroa juhlan järjestämiseen

2009 Pohjanmaan taidetoimikunta Teemana nuoret 750 euroa

2010 Pohjanmaan taidetoimikunta Kirjamessujen 1 000 euroa järjestämiseen

2011 Pohjanmaan taidetoimikunta Käännöstyöhön 1 250 euroa

2012 Keski-Pohjanmaan Kirjallisuustapahtuman 3 500 euroa Kulttuurirahasto järjestämiseen Kokkolan kaupunki Kirjallisuuden 500 euroa Chydenius-palkintoon

2015 Keski-Pohjanmaan 30-vuotishistoriikin 2 000 euroa Kulttuurirahasto laatimiseen ja juhlan järjestämiseen

66

Juhlia vuosien varreltaJuhlaohjelmista vuosilta 2001–2014 löytyvät kirjallisuusjuhliemme aiheet, vie-raat, julkaistujen teosten kirjailijat ja niin edelleen. Yleisöä on aina ollut paljon. Onhan juhla koko maakunnan yhteinen. 6.7. Eino Leinon päivä (1998) on va-kiintunut juhlapäiväksemme. Tätä traditiota aiomme jatkaa.

Kustannusosuuskunta Länsirannikko Kokkola 2001Förlagsandelslaget Västkusten Kokkola Karleby

Kirjallinen iltapäivä Kokkolan Raatihuoneelle 12.00 alkaen Ok. Länsirannikko Al. Västkusten tarjoaa 15-juhlakahvit

Tapahtuman teema

Lukemisesta tasapainoa elämään13.00 Avausmusiikkia, johtaa Reidunn Manderbacka

Tervetuloa kirjan juhlaan, Tutkimusjohtaja YTT Kari Ilmonen

13.15 Hyvät lukukokemukset, Kaisu Rättyä toiminnanjohtaja Suomen nuorisokirjallisuuden Instituutti (Tampere)

Lasten ja nuorten valokuvauskilpailun palkintojen jako

14.00 ”Att läsa och skriva” (Lukea ja kirjoittaa) lääninkirjailija / länsförfattare Ralf Andtbacka

14.15 ”Elämä ilman kirjaa on kuin...” kirjailija Varpu Vilkuna (Nivala)

14.45 Osuuskunnan uudet julkaisut, esittelee Elvi Löhönen

15.00 Kirjallisuuden Chydenius-palkinnon jakaminen

15.10 ”Miten kaikki sai alkunsa eikä loppua näy” 15-vuotiaan osuuskunnan sihteeri Eila Pohjonen

15.25 Tilaisuuden päätös, Ok:n puheenjohtaja Kauppi Virkkala

Kirjallisuuden Iltapäivä sisältyy Kokkolan Wanhan Kallen kulttuuriviikon ohjelmaan.

66

67

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kutsu Kirjalliseen iltapäivään Kokkolan RaatihuoneelleRunon ja suven päivänä la 06.07.2002 klo 14.00

Elias Lönnrotin juhlavuoden merkeissä iltapäivän teemana:

Osaatko puhua Suomea?

Ohjelma

Avausmusiikkia Keski-Pohjanmaan konservatorion kansanmusiikkiryhmä

Tervetuloa kirjallisuuden juhlaan Kauppi Virkkala Ok. Länsirannikon puheenjohtaja

Ylioppilaan äidinkielen aineet Keski-Pohjanmaan vuosilta 1902 ja 2002 kirjoittajakoulutusryhmä / Laila Lampinen-Hietikko

Suomenkielen taitamisesta Kouluneuvos Kirsti Mäkinen (Lasten Kalevalan tekijä)

Kalevalas sargor på svenska Deklamation Paul Stenman

Keskipohjalaiset kirjauutuudet Tekijöiden puheenvuorotesittelyssä

”Sainpahan tuonki sanotuksi...” Lausuntaryhmä He-Li-KatElämä vanhojen sananlaskujen valossa

Kahvi- ja virkistystauko Kokkolan Kalevalaiset naiset ry

Tervetuloa Välkommen

67

68

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kutsu

Olette lämpimästi tervetullut uuden kirjan julkistamistilaisuuteen joka on maanantaina 20. päivä syyskuuta 2004 klo 13.00 Kruunun-voudintalolle Kaarlelankatu 43.

Tilaisuudessa esitellään kirjailija Bertta Aspforsin uusi kirja ”Huivista huntuun” joka kertoo mielenkiintoisen tarinan huivin kokemista vai-heista ihmisen vaatekappaleena kautta historian vaiheiden.

Tilaisuus kirjailijan haastatteluun varattu.

Kahvitarjoilu.

Kokkolassa 14.9.2004

Ok. Länsirannikon hallitus

Kauppi Virkkala puheenjohtaja Eila Pohjonen sihteeri

68

69

Kutsu

Tervetuloa kirjailija Pentti Haanpään 100-v juhlavuoden merkeissä järjestettävään seminaariin Kokkolasaliin kaupungin 385-juhlapäivänä ke 7.9.2005 klo 15.00

Haanpää tutuksi-seminaarin avaus Pränttärien puheenjohtaja Acu Storträsk

Kokkolan kaupungin tervehdys

Terveiset Piippolasta Pentti Haanpää-seura / valtuuston puheenjohtaja Erkki Kauranen

Haanpää Suomen kirjallisuudessa toimittaja Hannu Taanila

Pentin laulu kansanmuusikko Seppo Rautio

Haanpää ja raamattu tohtori Juhani Koivisto

Tarjoilutuokio

Tuokio keskustelulle vetäjänä Juhana Lassila

”Minun Haanpääni” -puheenvuorot Piippolan pojan paluu kirjastonhoitaja, kotiseutu- neuvos Seija Hankonen Haanpään tuotanto tämän päivän kouluopetuksessa, äidinkielenopettaja Tarja Niku Lukijan puheenvuoro kirjailija Veli Ranta-Ojala

”Haanpään Pentti” otteita monologi / taiteilijakirjailijan päiväkirjoista Hannu Tarvas

Seminaarin järjestäjänä Keski-Pohjanmaan Pränttärit ry.Mellersta Österbottens Präntarna fr.Yhteistyössä Kokkolan kaupunki

69

70

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kutsu

Tervetuloa Eino Leinon ja Runon/Suven päivän juhlaanKokkolan Raatihuoneelle 6.7.2005 klo 14.00

Kahvi + virvoketarjoilu klo 13.30

Juhlan teema

Naiskirjailijat vaikuttajina Maria Jotunista Anni Svaniin

Ohjelma

AvausmusiikkiNuorten naisten lauluja Konsan tytöt

Tervetuloa kirjalliseen iltapäivään Ok:n puhj. Kauppi Virkkala

Naiskirjailijat tienraivaajina Fil.lis. Nina Työlahti / Oulun Yo:n kirj.laitos

Kooste/monologi Maria Jotunin novelleista Acu Storträsk

Ok. Länsirannikon uudet julkaisut esille kirjailijoiden puheenvuorot

Kaunokirjallisuuden Anders Chydenius InstituutinChydenius-palkinnon jakaminen edustajat

Päätöspuheenvuoro

70

71

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kutsu kirjallisuuden ja Länsirannikon kustannustoiminnan 20-vuotisjuhlaan Kokkolan Raatihuoneelle Eino Leinon / Runon ja suven päivänä to 6.7.2006 klo 13.00

Vastaanotto ja juhlatarjoilu 12.00*

Juhlateemana

Kirjailija J. V. Snellman

Avausmusiikkia

Tervetuloa sanataiteen pariin Ok. Länsirannikon puheenjohtaja Kauppi Virkkala

Kirjallisen osuuskunnan kultaiset 20-vuotta, pienimuotoinen historiikki sihteeri Eila Pohjonen

Juhlavuoden kirjailijat esittelyssä kirjailijoiden puheenvuorot

Tauko 15 min

J. V. Snellman kirjailijana, kriitikkona pääsihteerija kirjallisuuspoliitikkona VTT Raimo Savolainen

J. V. Snellman runoilijana säveltäjä Kaj Chydenius

Lauluja Snellmanin runoihin Sören Lillkung, laulu, Kaj Chydenius, piano

Tilaisuus sisältyy Kokkolan Wanhan Kallen kesäviikkoon

* Mahdolliset huomionosoitukset Aktia 485594-289986 Nordea 201118-166721 Kiitos!

71

72

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kutsu

Olette lämpimästi tervetulleita uuden keskipohjalaisen esikois kirjailija Eila Kujalan Iltaraportti-kirjan julkistamistilaisuuteen

Aika: torstaina 7.9.06 klo 14.00Paikka: Kruununvoudintato Kaarlelankatu 43

Tilaisuus kirjailijan haastatteluun.Kakkukahvit tarjotaan.

Osuuskunta Länsirannikko / Hallitus

Kauppi Virkkala, puheenjohtajaEila Pohjonen, sihteeri

72

73

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kutsu

Tervetuloa Välkommen Kirjallisuudenjuhlaan Kokkolan Raatihuoneen juhlasaliinEino Leinon / Runon ja Suven päivänä 6.7.2007

Kahvitarjoilu caffebjudning 13.30. Ohjelma Program 14 00.

Teema

Suomenkielen ilmaisuvoima ennen ja nyt

Avausmusiikkia

Tervetuloa juhlimaan kirjallisuutta Ok. Länsirannikon puheen- johtaja Pertti Hyttinen

Otteita wanhasta suomen kielestä lukee näyttelijä Silja Saarimaa

Mikael Agricolan merkitys kirkkohistorian professorinykysuomen paineessa Simo Heininen

Tauko 15 min

Osuuskunnan kirjauutuudet ja kirjoittajienesittely ja puheenvuorot Heikki Vaahtoniemi Raimo S. Virtanen Marjatta Pulkkinen

Kiitos juhlasta, tack för festet / kaupunginjohtaja stadsdirektörpäätössanat Antti Isotalus

Tilaisuus on osa Kokkolan Wanhan Kallen kesäviikkojen ohjelmaa

73

74

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Tervetuloa Kirjallisuuden juhlaan / Välkommen till LitteraturfestenAika: Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.2008 klo 14.00 Kokkolan Raatihuone / Gamlakarleby Rådhuset.

Kahvitarjoilu / kaffesevering 13.30

Juhlan teema / Festens tema

Kirjailija Mika Waltari

Avausmusiikkia / Öppningsmusik K-P:n Konservatorion ryhmä

Tervetuloa juhlaan / Ok. Länsirannikon puheenj. /Välkommen till festen Fl. Västkustens ordf. Pertti Hyttinen

Otteita Mika Waltarin teksteistä lukee näyttelijä Silja Saarimaa

Mika Waltari ja naiset erikoiskirjastonhoitaja Leena Laakso

Kommentteja Waltarin kirjailijapersoonasta kirjailija Jusa Peltoniemi

Tauko / Paus 15 min

Kirjauutuudet / BoknyheterKirjoittajien esittely ja omat puheenvuorotSuomen Sievin tyttö-kirjan tekijät Marja-Leena Vähäsalo ja Johanna SaloMarian hautojen kertomaa kirjailija Gunvor Ahlskog

Kiitos juhlasta / Tack för festen kaupunginjohtaja / stadsdirektör Antti Isotalus

Tilaisuus on osa Kokkolan Wanhan Kallen kesäviikon kulttuuriohjelmaaLitteratur är en del av Gamla Kalles kulturveckans program

74

75

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Tervetuloa Kirjallisuuden juhlaan / Välkommen till LitteratufestenEino Leinon, runon ja suven päivänä 6.7.09 klo 14.00Kokkolan Raatihuone / Gamlakarleby Rådhuset

Kahvitarjoilu / Servering kl. 13.30

Juhlan teema / Festens tema

Nuorten kirjallisuus / Ungdomarnas littarartur

Avausmusiikkia / Öppningsmusik

Tervetuloa juhlaan / Ok:n Länsirannikon /

Välkommen till festen Fl. Västkustens puhj. ordf. Pertti Hyttinen

Tal om ungdommarnas litteraturintresse / Puhetta nuorten kirjallisesta kiinnostuksesta Partik Tiainen

Uusia teemoja nykynuorten romaaneissa tietokirjailija FT Kaisu Rättyä

Minkälaisia kirjoja nuoriso lukee kulttuuritoimittaja Leena Tanskanen

Tauko 15 min Paus

Kirjauutuudet / Boknyheter Kari Ilmonen, Lyhtyjä lakeuksilla Heikki Kotka, Ikkuna pilvien yllä – Fönstret ovan molnen Arto Ojakangas, Linnunkantaja Sanna Viitaniemi, Kasso syrämmellä

Kiitos juhlasta / Tack för festen kaupunginjohtaja Antti Isotalus

Kirjallisuusjuhla on Kokkolan Wanhan Kallen kesäviikon ohjelmaaLitteraturfesten är en del av Gamla Calles sommarveckans program

75

76

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kutsu

Tervetutoa Kirjallisuuden juhlaan / Välkommen till LitteraturfestenKokkolan Raatihuone Gamlakarleby RådhusetEino Leinon / Runon ja Suven päivänä 6.7.2010

Klo 13.45 Kokkolan kaupunki tarjoaa kaupungin 390-juhlavuoden kunniaksi kahvit ja virvokkeitaKl. 13.45 bjuder Karleby stad på kaffe och förfriskningar anledning av stadens 390-års jubileum

14.15 Tervetuloa juhlaan / Välkommen till fest puheenjohtaja / ordförande Pertti Hyttinen

Päivän teema / Dagens tema

”Mitä luemme kun luemme sarjakuvaa?” toimittaja, tietokirjailija Heikki Jokinen

Keskustelua

Kirjauutuudet ja tekijät / Boknyheter och författare Veijo Tikanmäki, Jussi Seppänen ja Anne Nimell, Harriet Jossfolk-Furu, Pia och Göran Granbacka

Kiitos juhlasta / Tack för festen Wanha Kalle / Gamle Kalle

Kirjallisuusjuhla on osa Kokkolan Wanhan Kallen kesäviikon ohjelmaaLitteraturfest är en det av Gamle Kalles sommarveckans program

76

77

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kutsu / InbjudanTervetuloa Kirjallisuuden juhlaan / Välkommen till LitteraturfestenAika: keskiviikko / onsdag / Eino Leinon päivä 6.7.2011 klo 14.00 Kokkolan Raatihuone Gamlakarleby RådhusetKahvitarjoilu 13.30 / Kaffeservering 13.30

Avausmusiikkia / Öppningsmusik Kokkolan katusoittajat / Karlebys gatumusikanterna

Tervetuloa juhlaan / Välkommen till festen puhj. / ordf. Pertti Hyttinen

Päivän teema / Dagens tema

”Kirjallisuuden ja rakennetun ympäristön / arkkitehtuurin / vuoropuhelu; onko sitä?” Kirjailija, arkkitehti, professori Arne Nevanlinna

Kommenttipuheenvuorot: Ohjelmakoordinaattori Antti Huntus, arkkitehti Lassi Oikari ja kirjailija Veli Ranta-Ojala

Tauko 15 min. / Paus 15 min.

Kirjauutuudet ja tekijät / Boknyheter och författare Eila Kujala Valkea kissankello-romaani ja Eila Kujalan Lähellä ihmistä-sairaanhoitajien muistelmia muistelijoiden edustajana Irma Isohanni.

Kiitos juhlasta / Tack för festen Kokkolan Wanha Kalle / Karlebyns Gamle Calle

Kirjallisuusjuhla on osa Kokkolan Wanhan Kallen kesäviikon ohjelmaaLitteraturfest är en del av Gamle Callens sommarveckans program

Pohjanmaan taidetoimikunta tukemassa kirjallisuuttaÖsterbottens konstkommission stöder litteraturen

77

78

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

25 vuotta keski-pohjalaista kustannustoimintaaKirjanäyttely 1986–2011 BokutsällningKokkolan maakuntakirjastossa 01.–15.08 ajan 2011

Avaus - Öppning 01.08.2011 klo 11.00

Kesäistä tarjoilua - Sommarservering

Näyttelyn esittely Pertti Hyttinen

Esillä näytekappaleet kaikista osuuskunnan julkaisemista teoksista, sekä mm. osuuskunnan toimintaan liittyvä Maailman kaunein kuva-teos!

Läsnä kirjailijat Gunvor Ahlskog, Heikki Vaahtoniemi ja Eila Kujala

Tervetuloa - tavataan kirjastossa!Välkommen - träffas på biblioteket

78

79

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten pv. 1986

Tervetuloa Kirjallisuuden juhlaan / Välkommen till LitteraturfestenAika: pe. fr. Eino Leinon Runon ja Suven päivä 6.7.2012 klo 14.00 Kokkolan Raatihuone Gamlakarleby Rådhuset

Kahvi- ja virvoketarjoilu / Kaffeservering klo 13.30

Avausmusiikkia / Öppningsmusik

Tervetuloa juhlaan / Välkommen till fest puheenjohtaja / ordförande Pertti Hyttinen

Lausuntaa: Onko rocklyriikka runoutta? Aapo Staven (Pelle Miljoonan teksti)

Alustus muusikko, kirjailija Pelle Miljoona alias Petri Tiili

Keskustelua

Tauko 15 min paus

Kirjauutuudet ja tekijät / boknyheter och författare Arto Ojakangas, Veli Ranta-Ojala, Ritva-Elina Pylväs, Raimo S Virtanen

Kiitos juhlasta / Tack för festen kaupunginjohtaja / stadsdirektör Antti Isotalus

Kirjallisuusjuhla on osa Kokkolan Wanhan Kallen kesäviikon ohjelmaaLitteraturfest är en del av Gamle Calles sommarveckans program

79

80

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten pv. 1986

Tervetuloa Kirjallisuuden juhlaan / Välkommen till LitteraturfestenAika: la. lö. Eino Leinon Runon ja Suven päivä 6.7.2013 klo 14.00 Kokkolan kaupungintalo Gamlakarleby Stadhuset

Kahvi- ja virvoketarjoilu / Kaffeservering klo 13.30

Avausmusiikkia / Öppningsmusik Rätyväkkärä

Tervetuloa juhlaan / Välkommen till fest puheenjohtaja / ordförande Pertti Hyttinen

Juhlan teema

Kirjailijan vastuu ajassaan

Alustus toimittaja Johanna Korhonen

Tuokio kommenteille

Tauko 15 min paus

Kirjauutuudet ja tekijät / boknyheter och författare Heikki Kotka Ruotsi, Eila Kujala Halsua

Kiitos juhlasta / Tack för festen kaupunginjohtaja Antti Isotalus

Kirjallisuusjuhla on osa Kokkolan kesäviikkojen ohjelmaaLitteraturfest är en del av Karleby sommarveckans program

80

81

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kutsu / Inbjudan

Eino Leinon / Runon ja Suven päivänäKirjallisuuden juhlaan su. 6.7.2014 klo 13.00–15.30Paikka: Kokkolan kaupungitalon juhlatila

Juhlan teema / Festen tema

Usko, toivo, rakkaus / Tro, hopp och kärlek

Kahvi- ja virkistystarjoilu / Servering klo 13.00

13.30 musiikkia / musik Kokkolan Truba ry. ryhmä

Tervetuloa juhlaan / juhlapuhujien esittely Ok. Länsirannikon puheenjohtaja Pertti Hyttinen

”Usko, toivo ja rakkaus” Kirjailija, prof. Anna Kortelainen

”Tro, hopp och kärleken” Författare, prof. Rouol Granqvist

Tauko 15 min. Paus

Kirjailijaesittelyt / Presentering av nya författareKustannusosuuskunta Länsirannikon vuoden kirjailijat ja heidän teoksensa v. 2014 / Förlaget Västkustens nyaste författare 2014 med sina böcker runoilija Joni Vähä-Lassila, kirjailija Mauno Mäki-Petäjä, runoilija Kari Ilmonen, kirjailija Ritva-Elina Pylväs

Kiitos juhlasta / Tack för festen Kokkolan Wanha Kalle / Gamlakarleby Gamle Calle

81

82

Kustannusosuuskunta LänsirannikkoFörlagsandelslaget Västkusten

Kirjallisuuden juhla / Litteraturens festEino Leinon, Runon ja Suven päivänä 6.7.2015På Eino Leino-Dagen, Diktens och Sommarens Dagkaupungintalon Kokkola-sali

klo 13.30 kahvi- ja virvoketarjoilu

klo 14.00 Ohjelma / Program

Alkusoitto Keke Lammassaari & Rosa Latva

Juhlaesitelmä ”Pentti Haanpään tarina” kirjailija Matti Salminen

Pussisen akka Keke Lammassaari esittää Haanpään novellin

Ok. Länsirannikon uutuksien esittely / Al. Västkustens nya böcker presenteras

Eila Kujala - Pieni säde pimeydessä, keskipohjalaisen romaanitrilogian kolmas osa

Johan Helander - Förr va naa naa, en biografi över konstnären Runar Helander (taiteilija Runar Helanderin elämäkerta)

Matti Hakamäki - Isät ja pojat, lasten laulukirja

Juhlan päättää Wanha Kalle

82

83

Kirjallisuuden eri lajien jakauma seudullammeLyriikka 30Proosa 21Tietokirjat 9Novellit, pakinat 5Lastenkirjat 4Taidekirjat 3Kuva- ja piirrosteokset 2Näytelmät lSarjakuvat lMuita 3

Varsinkin toiminnan alkupuolella tuotettiin paljon runoja. Niiden tarjonta oli runsasta. Enimmän, Heikki Kotka Ruotsista, on julkaissut viisi suomi/ruotsi runokirjaa.

Messuilla ja tapahtumissa kirjoja esittelemässäJoulumessuilla kaupungintalolla 7 kertaaKokkolan kesätorilla 5 kertaaUrheilutalolla 3 kertaaKannuksessa 2 kertaaKaustisella 3 kertaaSnellman-kodissaToholammillaTerveydenhuolto-oppilaitoksellaIltatähdessäAgrinäyttelyssäKokkolan kirjastossa 25-vuotisnäyttelyKokkolan kirjallisuusjuhlassaSukututkimusjuhlassa kaupungintalollaKeskiaikaisella torilla

Useimmiten taloudenhoitaja on järjestänyt ja valvonut näyttelyn.Lukijat ja kirjat kohtaavat toisensa. Yhteensä 29 kertaa.

84

Viestimille tiedoksi ja uutisoitavaksiKustannusosuuskunta Länsirannikko on aloittanut toimintansa Kok-kolassa -86. Puheenjohtajana on Roger Störling ja jäseniä osuuskun-nassa 70. Pienkustantamo toimii kulttuurihenkisesti ja työt tehdään talkoilla. Yhdentoista toimintavuotensa aikana se on tuottanut 19 kirjaa. Määrään sisältyy kuvateoksia, romaaneja, novelleja, käsityö-kirjoja ja runsaimmin runoja. Joukossa on useampi käännöskirja, ruotsista suomeksi.

Vuoden -96 lopulla julistettiin kaikille avoin Maiju Lassila-romaa-nikilpailu suomeksi tai ruotsiksi. Kilpailu päättyi toukokuun lopussa -97. Määräaikaan mennessä tuli 122 käsikirjoitusta. Postileimoista päätellen pohjoisin Pellosta, itäisin Ilomantsista, muutama Ruotsista ja enimmän Etelä-Suomesta. Ruotsinkielisiä oli yhdeksän.

Arvosteluraati on työskennellyt aktiivisesti kolme kuukautta. Raa-din muodostivat puheenjohtajana kirjastotoimenjohtaja Tuula Luhta-la Kokkolasta, NVL:n päätoimittaja ja kustannusvirkailija Silja Hii-denheimo Helsingistä, kirjailija ja psykologi Jyrki Tuulari Lapualta ja kirjailija ja kriitikko Kaj Hedman Kokkolasta.

Kilpailutulokset löytyvät liitteestä. Käsikirjoituksia ei palauteta.Länsirannikolla on tarkoitus julkaista voittajakirja nyt -97 joulu-

markkinoille. Muiden julkaisua harkitaan.Länsirannikko onnittelee voittajia ja kiittää kaikkia kilpailuun

osallistuneita. Palkintojenjakojuhlaa vietetään Kokkolan kaupungin syntymäpäivänä 7.9.97 klo 14.00 Konservatoriolla Pitkänsillanka-tu 16.

Kustannusosuuskunta Länsirannikko - Förlagsandelslag Västkus-ten on koko toimintansa ajan satsannut laatuun. Sama linjaus säilyy jatkossakin.

Lähempiä tietoja 06-8313180, 8315799.

84

85

Maiju Lassila -romaanikilpailu säännöt

1. Kilpailun tarkoitus on nostaa esiin kansallisen kulttuurin rikkauksia sana-taiteen kautta.

2. Romaanikilpailun palkintosumma on 15 000 markkaa. Parhaimmat käsi-kirjoitukset palkitaan palkintolautakunnan harkinnan mukaan.

3. Palkintoraadin puheenjohtajana toimii kirjastotoimenjohtaja Tuula Luh-tala.

4. Kilpailu on avoin kaikille kirjoittajille suomeksi tai ruotsiksi. Aihe on va-paa.

5. Kilpailu päättyy toukokuun lopussa 1997.6. Romaanikilpailun tulokset julkaistaan 30. elokuuta 1997.7. Käsikirjoitukset (ennen julkaisemattomat) toimitetaan nimimerkillä va-

rustettuna osoitteeseen Roger Störling Vanha Veistämöntie 41 A 67300 Kokkola puh ja fax 968-8313180. Kilpailutöitä ei palauteta.

8. Kilpailutyöt on varustettava nimimerkillä. Mukana tulee seurata kirje-kuori, jonka päällä on kilpailijan nimimerkki ja sisällä kilpailijan oikea nimi, syntymävuosi, osoite ja puhelinnumero. Pyydämme kirjoittamaan vain toiselle puolelle paperia mieluummin koneella. Koska kilpailutöitä ei palauteta lähettäjän kannattaa ottaa niistä kopiot.

9. Maiju Lassila Romaanikilpailu on ainutkertainen lajissaan.

Säännöt vahvistettu Kustannusosuuskunta Länsirannikon hallituksessa 6.8.1996.

Maiju Lassila -romaanikilpailu 1997 palkitut

1. Pekka Kuosmanen Turku, Pilkkapaalu 10 000 mk2. Marjatta Pulkkinen Veteli, Tuohi-Antin mustalammas 2500 mk3. Raine Mäkinen Espoo, Pohjakerroksen asukas 2500 mk

Kunniamaininta4. Mirja Kuivaniemi Seinäjoki, Matkalla Kaaro Törmi Virkkala. Ruutuhousut

Kaikille muille kilpailuun osallistuneille lähetetään osallistumiskunniakirjat.

86

Pekka Kuosmanen

87

Arkiston kätköistä:

Kaupungin tervehdys Maiju Lassila -romaanikilpailun palkintojen jaossaHyvät kirjallisuuden ystävät

Juttelin kesällä Kokkolassa asuvan pakolaisen kanssa. Hän kertoi eni-ten kaipaavansa äidinkielellään kirjoitettuja kirjoja! Niitä kun ei sen-suurin vuoksi saa kotimaasta. Pohdin pitkään, pidämmekö kotimaista kirjallisuutta itsestäänselvyytenä.

377-vuotiaassa kulttuurikaupungissamme on ymmärretty lukemi-sen arvo. Perustettiinhan tänne maan kolmas lukuseurakin jo vuonna 1800 23:n paikallisen merkkihenkilön toimesta.

Kaikille täällä oleville on selvää, vaan ei itsestään selvää, kuinka korvaamaton ystävä kirja voi olla. Romaanin maailma vie mukaansa, antaa vastapainoa arkeen niin työssä väsyneelle kuin työttömyyden kanssa kamppailevalle. Valitsemme vapaasti kevyttä tai pohtimista vaativaa tekstiä. Jokatapauksessa meille on tarjolla sopivaa luettavaa elämämme eri ikäkausina, elämämme kaikissa tilanteissa.

Puhumme, luemme ja kirjoitamme merkillistä kieltä keskellä ih-meellistä luontoa ja kulttuuria. Meissä on muille käsittämättömiä piirteitä, sanotaan. – Meillä on siihen oikeus. Uskon vahvasti kirjan ja painetun sanan asemaan. Niitä ei näyttöpääte tai televisio korvaa.

Koska tiesin, että tänään tässä salissa istuu ihminen, joka on tehnyt valtavan työn kannustaessaan kokkolalaisia kirjoittamaan ja lukemaan – jopa ymmärtämään lukemansa – ja jonka tomeruuden ansiosta liputamme runoudelle Eino Leinon päivänä valitsin monista kirjallisuutta pohtivista sitaateista juuri Eino Leinon sanat. – Kiitos opettaja Elvi Löhönen!

87

88

”Kirjallisuus on maan tulkki. Kirjallisuus on kan-sakunnan kuvastin. Kirjallisuutensa kautta kansa haastaa ilmoille, mitä se on tuntenut ja kuvitellut kauneinta, tahtonut, toivonut ja pyrkinyt pyhin-tä maailmassa. Ilman kirjallisuutta on kansa kuin sokea, kuin kuuromykkä. Vasta omakielisen kirjal-lisuutensa kautta kansa oppii itsensä tuntemaan ja tekemään itsensä myös muille kansoille ymmärret-täväksi. Kirjallisuutensa kautta kansa liittyy itseään suurempaan yhteyteen: ihmiskuntaan.”

Näillä sanoilla tervehdin kaikkia paikalla olevia, kiitän Maiju Las-silan -romaanikilpailun järjestäjiä ja osanottajia sekä onnittelen voit-tajia Kokkolan kaupungin puolesta.

Auli Palosaari Konservatorio 30.8.1997

Nuorten romaanikilpailu 2007–2009 palkitut

1. Sikojen taudit, 209 s. ”Rose” Anni Viitasaari, Alajärvi2. Olla rohkea, 377 s. ”Tuulen kosketus” Emilia Leppälä, Sievi3. Soturi ”Soturi” Eetu Lehmusvuo, Oulu

Muista osanottajia1. Kahden maailman rajalla, 229 s. Petri Isoniemi, Oulu2. Taivaskin itkee, 229 s. ”Bair” Annika Jukkola, Ylivieska3. Hiljainen kukka, 32 s. ”Enkeli” Johanna Sirniö, Taivalkoski

89

IIPersoonallisianäkökulmia

92

Viljo S. Määttälä, maakuntaneuvos

Julkaisutoiminnasta ennen Länsirannikkoa Kustannusosuuskunta Länsirannikon perustaminen oli merkittävä edistysaskel maakuntamme kirjallisen kulttuurin kehityksessä. Maakunnallisen kustantajan myötä hieman arkailevat keskipohjalaiset kirjoittajat innostuivat entistä enem-män tuomaan julki kirjallista tuotantoaan. Oma lähellä oleva kustantaja on ollut entisten ”pöytälaatikkokirjailijoiden” rohkaisija ja auttaja kirjallisten harrastus-ten kehittämisessä.

Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin jo ennen Länsirannikkoa ollut vuosikym-menien ajan omaa kustannustoimintaa. Tosin se oli varsin sattuman varaista ja siitä puuttui määrätietoisuus ja suunnitelmallisuus. Käytän tässä yhteydessä tilai-suutta hyväkseni ja kerron oman kokemukseni perusteella hieman siitä julkaisu-toiminnasta, joka edelsi Länsirannikon nyttemmin ansiokkaasti tekemää työtä.

Keskipohjanmaa-lehdessä julkaistiin jo 1920-luvulta alkaen myös kaunokir-jallisia kertomuksia, pakinoita ja jopa runoja. Erityisen voimakkaana on muis-tissani säilynyt ilmeisesti 1930-luvun lopulla lehdessä julkaistu Eino Isohannin radiotoiminnan alkuaikoja käsittelevä kertomus Paholaisen pelikone. Lehteä jul-kaiseva Keski-Pohjanmaan Kirjapaino on jatkanut kaunokirjallisten ja muiden teosten julkaisemista oikeastaan koko toimintansa ajan. Ensimmäisten julkaisu-jen joukossa ilmestyi 1947 Viljami Hannin ja Hilma Heikkilän yhteistyönä runo- ja kuvateos Keski-Pohjanmaata sanoin kuvin. Hilma Heikkilän eri pitäjiä kuvaa-vat runot ja Viljami Hannin valokuvat antavat vanhasta painotyöstä huolimatta erinomaisen kuvan keskipohjalaisesta elämästä ja maisemasta.

Myöhemmin sotien jälkeen Keski-Pojanmaan maakuntaliitto aloitti Eino Isohannin toimesta laajahkon julkaisutoiminnan. Merkittävimpiä julkaisuja ovat mielestäni olleet Oskari Tokoin Lapsuuden muistoja I-II, Eino Isohannin Koti-aukeilta -romaani sekä Keski-Pohjanmaan kotiseutulukemisto, joka oli sotien jäl-keen maakunnan kansakoulujen oppikirjana. Oskari Tokoin lapsuusmuistojen julkaiseminen oli aikanaan merkittävä kulttuurityö. Tokoin teksti on vahvaa kes-kipohjalaisen elämän kuvausta 1800-luvun lopulta. Lapsuusmuistoja -kirjojen julkaiseminen innoitti Tokoita runsaaseen muuhunkin kirjalliseen tuotantoon, jonka tuloksena meillä on tänään luettavissa Tokoin hienovaraista vanhaa keski-pohjalaista kirjallista taidetta.

Eräänlaisena julkaisutoiminnan uranuurtajana voidaan kuitenkin pitää Kes-ki-Pohjanmaan Nuorisoseuraa, jonka toimesta aloitettiin Keskipohjalaisten Joulu

93

-lehden julkaiseminen 1931. Lehden sielu ja ja käytännön toteuttajana oli toimit-taja Viljami Hanni. Joululehti ilmestyi yhtäjaksoisesti melkein seitsemän vuosi-kymmentä. Erityisesti sen ensimmäinen lähes parin vuosikymmenen mittainen taival oli merkittävä keskipohjalaisille kirjoittajille ja lukijoille.

Keskipohjalaisten Joulun 17 vuotta kestävää ensimmäistä kautta voisi hyvin nimittää maakunnan kirjallisen harrastuksen heräämisen kaudeksi. Joululehti il-mestyi vuosittain säännöllisesti vuoteen 1947 saakka, myös sotavuosina, lukuun ottamatta vuotta 1932. Koko kauden lehden keskeisimmät toimittajat olivat Vil-jami Hanni, Eino Hemmilä, Hilma Heikkilä ja Josua Ruotsala. Sotavuosina mu-kaan tulivat Alma Mäkelä ja Sanfrid Mäkelä. Myöhemmin sotien jälkeen toimin itsekin sen toimittajana Vilho Kyrölän kanssa.

Keskipohjalaisten Joulun piirtäjänä ja kuvittajana teki suurtyön alavieskalais-syntyinen toimittaja Eino Hemmilä. Tuohon aikaan poikkeuksellisen värikkäät kannet ja koristeelliset sivut ”vinjetteineen” hän valmisti suurta taitoa ja paljon työtä vaativina linoleumi-leikkauksina. Toimittaja Hemmilä ja kaikki muutkin toimituksen jäsenet olivat ahkeria ja monipuolisia kirjoittajia ja heidän tuottami-naan lehdissä on aatteellisten ja historiallisten kirjoitusten ohella runsaasti kau-nokirjallisia kertomuksia, novelleja ja runoja.

Toimittajien ohella vakinaisia kirjoittajia olivat mm. Viljami Kalliokoski ja Heikki Tunkkari. Runoilijoina esiintyivät Hilma Heikkilän ohella Anna Saari, Aili ja Herman Tulkku, Aapo Iho ja Tyyne Taipale. Joululehti toimi myös keski-pohjalaisten kirjailijoiden Eero Hietalan ja Pentti Lahden ensimmäisenä kirjal-lisena foorumina. Varsinkin Eero Hietala oli hyvin ahkera ja tuottoisa avustaja.

Keskipohjalaisten Joulun 16 ensimmäistä numeroa ovat todella tärkeää ja merkittävää maakunnan kirjallista ja kulttuurihistoriaa. Lehdissä on käsitelty monipuolisesti ja mielenkiintoisesti maakunnan sekä ajankohtaista että mennyt-tä elämää. Vain muutamia maakunnan ulkopuolisia kirjoittajia esiintyy näissä talkoopohjalla tehdyissä lehdissä. Heistä tunnetuimpia ovat Mika Valtari, Toivo Pekkanen, Lauri Pohjanpää, Artturi Leinonen ja Einari Vuorela.

Samoihin aikoihin Länsirannikon kanssa täällä syntyi toinenkin maakunnas-sa vaikuttanut kustannusyritys. Kannukseen muuttivat 1980-luvun lopulla Hel-singistä keskipohjalaislähtöiset Terttu ja Veikko Väntänen. He toivat mukanaan perustamansa Koivu ja tähti Oy:n, joka Terttu Väntäsen johdolla harjoitti mm. kirjakauppa- ja kustannustoimintaa lähes pari vuosikymmentä. Koivu ja tähti kustansi sekä keskipohjalaista että laajemmankin alueen tieto- ja kaunokirjallisia teoksia. Väntästen perheyritys teki Länsirannikon rinnalla työtä keskipohjalaisen kirjallisuuden hyväksi.

Olen halunnut tällä historiakatsauksella kevyesti pöyhäistä sitä kirjallista ja jul-kaisumaaperää, johon Länsirannikko synnytettiin. Länsirannikon työllä on luotu kirkas maisema ja tavoitteellinen muoto kirjalliselle luovalle toiminnalle, joka poh-jaa aiempien vuosikymmenten toiveikkaille ja kunnianhimoisille hankkeille.

94

Perinteikäs suomalainen näkemys maan muokkauksesta sisältää ajatuksen siitä, että viljelty maa pitää jättää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin missä sen itselleen sai. Mitä hengen viljelyyn ja sen sadon korjuuseen tulee, Länsirannikko on olemassaolonsa aikana toteuttanut juuri tuota perinteikästä ajatusta.

Länsirannikon julkaisutoiminta toi keskipohjalaisen kustannustoiminnan uusille urille. Sen aktiivinen ja sitkeä työ kirjoittajien kehittämiseksi sekä heidän teostensa julkisuuteen saamiseksi ansaitsee todella tunnustuksen. Toivottavasti julkaisutoiminta jatkuu edelleen yhtä antoisana ja entistä rikkaampana keski-pohjalaisen kirjallisen kulttuurin vahvistamiseksi.

95

Antti Isotalus, Kokkolan kaupunginjohtaja

Länsirannikon lauhat tuuletKustannusosuuskunta Länsirannikko on kolmen vuosikymmenen aikana pitä-nyt aluettamme ja keskipohjalaisia sanankäyttäjiä kirjallisuuden kartalla talou-dellista voittoa tavoittelematta. Se on tuottanut yli 81 teosta, joista suurin osa on lyriikkaa ja proosaa. Mukana on myös tietokirjallisuutta, elämäkertoja, lastenkir-jallisuutta, sarjakuvaa ja draamaa.

Nimenä Länsirannikko on osuva. Yhtä varmasti kuin maa moni-ilmeisenä kohoaa Pohjanlahdesta, tuo kustannusosuuskunta esiin uutta ja omailmeistä keskipohjalaisesta sielunmaisemasta. Vaatimattomuus, hiljaisuus, ahertaminen ja työllä ja lahjakkuudella aikaansaatu laadukas lopputulos on tyypillistä tälle viulu-Pohjanmaalle. Muutama räväkkä veto sopii joukkoon.

Kokkolalaisena voi antaa kunniaa monille alueen saavutuksille. Aikoinaan tämä terva- ja merenkulkukaupunkina tunnettu Keski-Pohjanmaan keskus on osoittanut nykymenossakin elinvoimaisuutensa. Alueen vahva vientiteollisuus, Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä etunenässä, investoi uuteen tuotantoon. Rannan teollisuuspuistossa toimii jo lähes 70 yritystä, jot-ka työllistävät yli 2000 työntekijää. Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin ja tärkeä vientisatama. Alueen veneteollisuus kasvaa ja tekee uusia maa-ilmanvalloituksia globaaleilla markkinoilla. Alue saa uutta elinvoimaa edelleen kehittyvän kaupan, koulutuksen ja kulttuurin kaupungista.

Keski-Pohjanmaan alue ja Kokkola sen keskuksena tunnetaan varsinkin mu-siikkikulttuurista. Olemme ylpeitä monista musiikkitapahtumista, Keski-Poh-janmaan kamariorkesterista ja alueen musiikkikoulutuksesta. Teatteri-ilmaisu elää paitsi kaupunginteatterissa myös monien korkeatasoisten harrastajateatte-rien voimin.

Julkaisutoiminnan lisäksi Länsirannikko on tuonut keskipohjalaista sanatai-detta esille monissa kirjallisuustapahtumissa. Osuuskunnassa on useita toimi-joita, mutta jokainen hahmottaa kahden leidin, Eila Pohjosen ja Elvi Löhösen kuuluvan länsirannikkolaisiin. Elvi Löhönen sai aikaan kaksikin liputuspäivää koko valtakuntaan. Kokkolassa kesäinen, kaikille tarkoitettu kirjallisuuspäivä on vuosittain järjestetty Eino Leinon, suven ja runon päivänä siniristilippujen lie-huessa saloissa. Mikäpä paremmin nostattaisi kirjallistakin itsetuntoa! Moniin seminaareihin on saatu myös valtakunnan eturivin asiantuntijoita ja taiteilijoita. Yhtenä kriteerinä niin kustannustoiminnassa kuin seminaariesiintyjien valin-nassa on ollut yhteys keskipohjalaisuuteen. Länsirannikon innostus ja rohkaisu

96

on saanut vuosikymmenten aikana suuren määrän tarinoita elämään ja vahvista-nut keskipohjalaista kertojanääntä suomalaisessa kirjallisuudessa.

Länsirannikon kansien välissä julkaistu keskipohjalainen elämänmeno koos-tuu työstä, perinteestä, perhe-elämästä, sukupolvien murroksesta ja ihmissuh-teista. Keskipohjalaista elämänmenoa edustavat pienet ja suuret keskipohjalaiset, ihmiset, joita on helppo lähestyä heidän tuttuudestaan johtuen.

Kirjallisuus säilyy ja voi hyvin, koska haluamme peilata omaa ajatteluamme ja elämäämme tarinoihin ja kanssakulkijoidemme kokemuksiin. Tarinoiden vä-littämiskanavat ovat kuitenkin muutoksessa. Sähköinen mediamaailma avaa yhä monipuolisempia mahdollisuuksia keskipohjalaisenkin tarinan ja elämänmenon julkaisemiseen. Jäämmekin odottelemaan Länsirannikon ensimmäistä sähköistä kirjaa.

Väkevät onnittelut 30-vuotisjuhlahistoriikin ansainneille tekijöille, joilta toi-meen tarttumisen uskallusta ei ole puuttunut eikä puutu.

97

Antti Isotalus, Kokkola stadsdirektör

Västkustens ljumma vindarFörlagsandelslaget Västkusten har under tre årtionden sett till att vår region och ordbrukare i Mellersta Österbotten funnits på den litterära kartan, utan att tänka på den egna ekonomiska vinningen. Förlaget har gett ut 82 verk, varav största delen är prosa och lyrik. Bland de utgivna verken hittas också facklitteratur, bio-grafier, barnlitteratur, serier och draman.

Namnet Västkusten är träffande. Lika säkert som att land höjer sig ur Botten-viken lyfter andelslaget fram nytt och särpräglat ur det mellersta österbottnis-ka själslandskapet. Genom anspråklöshet, stillhet, stretande och med jobb och begåvning har man åstadkommit ett kvalitetsfyllt slutresultat som är typiskt för denna fiolpräglade del av Österbotten. Några fräcka drag passar också in i säll-skapet.

Som Karlebybo kunde jag ge äran till många bland nejdens framgångsrika prestationer. Mellersta Österbottens centrum var i tiden känt som tjär- och sjö-fartsstad och har även visat sin livskraft i nutid. Områdets starka exportindu-stri, med Nordens största kemikluster i spetsen, investerar i nya produktioner. I strandens industripark verkar redan närmare 70 företag, vilka ger jobb åt över 2000 arbetstagare. Hamnen i Karleby är den tredje största i landet och en viktig exporthamn. Områdets båtindustri växer och gör nya världserövringar på den globala marknaden. Regionen får ny livskraft än i dag från stadens välutvecklade handels-, utbildnings- och kulturliv.

Mellersta Österbottens område med Karleby som dess centrum känner vi åtminstone till för sin musikkultur. Vi är stolta över många musikhändelser, Mellersta Österbottens Kammarorkester och regionens musikutbildningar. Tea-terkonsten lever också förutom på stadsteatern genom många högklassiga ama-törteaterkrafter.

Förutom de utgivna verken har Västkusten även producerat ordkonst från Mellersta Österbotten vid många olika litterära evenemang. Inom andelslaget har många verkat, men det förknippas främst med två damer, Eila Pohjonen och Elvi Löhönen. Elvi Löhönen har fått till stånd två nationella flaggdagar i vårt land. Till sommaren i Karleby hör en litteraturdag för allmänheten, vilken i många år arrangerats på Eino Leino-dagen, diktens och sommarens dag. Denna dag är numera flaggdag. Vad skulle bättre höja den litterära självkänslan! Till många seminarier har man även fått forskare och konstnärer från de främsta leden i vårt rike. Det gemensamma kriteriet för såväl bokutgivning som seminarieföreläsare är anknytningen till Mellersta Österbotten. Västkustens intresse och mod har i

98

årtionden gett liv till historier och förstärkt regionens berättarröster i den fin-ländska litteraturen.

Västkustens utgivning består av jobb, tradition, familjeliv, generationsväx-lingar och förhållanden mellan människor. Den mellersta österbottniska livsfö-ringen representeras av yngre och äldre människor som det är lätt att ta till sig i och med den gemensamma geografiska kopplingen.

Litteraturen bevaras och mår bra, för att vi vill spegla våra egna tankar och liv i berättelserna och våra medvandrares erfarenheter. Berättelsernas förmedlings-kanaler är emellertid på väg att förändras. I en elektronisk medievärld öppnas fler mångsidiga möjligheter för publicering av berättelser om livet i Mellersta Österbotten. Vi ser fram emot den första elektroniska boken som Västkusten ger ut.

Styrkegivande gratulationer till 30-årshistorikens förtjänta producenter, hos vilka mod och djärvhet aldrig fattats, varken nu eller tidigare.

99

Panu Rajala, fil. tri, kirjailija

Onneton kosioretkeniKatkelma syksyllä 2015 ilmestyvästä romaanista Intoilija (WSOY), jossa valoku-vaaja, kirjailija, tutkimusmatkailija I. K. Inha (1865–1930) kertoo vaiherikkaasta elämästään.

Muistin että Aini Bonsdorff mainitsi hänen perheensä sukulaistalosta, jossa ke-siä viettivät Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudulla. Tästä paikasta oli otettava tarkempi selko, ja löytyihän tieto lyseon vahtimestarilta, jolle opettajien kesä-osoitteet oli kerätty. Kyselemällä lähemmin paikkakunnan ihmisiltä arvelin pe-rille löytäväni. Olihan minulla nyt hepo oiva, jonka selkään saatoin karauttaa ja taivaltaa pääni mukaan suuntaa tutkiskellen, kenenkään estämättä!

Varustauduin huolellisesti, vaikka vähin varustein. Matkaa kertyi pitemmäl-ti kuin olin osannut arvioida. Aurinko porotti syvän siniseltä taivaalta niskaani polkiessani laakeilla aukeilla, joita huonokulkuinen tie halkoi, mutta sisukkaasti poljin eteenpäin aina välistä tien oheen kumoutuen ja vähiä eväitäni nauttien. Nukuin ladoissa tuoksuvien heinien seassa, sillä heinät oli vasta korjattu ja elo-kuu läheni. En osannut varautua kaikkiin vastuksiin kuten siihen, että komearin-taisissa kaksifooninkisissa asusti ylpeänsorttista väkeä, jotka katsoivat omituisen polkukulkurin pois pihoiltaan yösijaa tai ruokaa tarjoamatta niin pian kuin olin vettä kaivosta janooni nostanut. Jokien siltoja ylittäessäni pulahdin uimaan ja jatkoin virkistyneenä polkemista. Niin pääsin viikon vaelluksen jälkeen Oulun maalaiskuntaan ja sain tietää Bonsdorffin perheen olinpaikan.

Kauan keräsin rohkeutta ennen kuin karahutin masiinallani portista sisälle. Ei niin minkäänlaista huomiota minulle suotu, ikkunat katsoivat tyhjinä vastaa-ni. Kukaan ei liikkunut kartanolla. oli narautettava porraspalkkia ja aukaistava suuri ovipuolisko ja astuttava sisälle avaraan, viileän hämärään pirttiin.

En voi sanoa Ainin suorastaan ilahtuneen minut nähdessään. Hän istui pirtin vastakkaisessa laidassa toisen tumman tyttären kanssa kangaspuita loukuttamas-sa. Harvoin on minua niin pitkin silmin tervehditty kuin sinä iltapäivänä sen ta-lon korkean hiljaisessa pirtissä. Vanhempi naishenkilö piipahti muurin takaa tu-lijaa tutkimaan. Onnekseni itse isohärkä eli lehtori Bonsdorff ei ollut saapuvilla, kuului olevan Oulussa asioillaan. Aini tuskin sanaa ynähti, pyysi toki istumaan, seinänvieruspenkillä lakki kourassa könötin kuin renkipoika töitä kyselemässä. Hämeenlinnan kuulumisia kyseli, mutta enhän niistä kesäajalta mitään tiennyt.

Vaivalloinen oli keskustelumme, kunnes vallan vaikenimme. Hieno velosipe-dini herätti sen verran huomiota kuin uusi virma hevonen voisi tulijan rattaiden

100

eteen valjastettuna pohjalaistalossa herättää. Epäilyksiä taisivat herättää siellä ihmisissä oudolla polkurattaalla kulkijan tarkoitusperät. Ikkunasta kurkistivat, olkaansa kohauttivat. Miesväki, joka voisi olla alttiimpi teknillisten ihmeiden ihailulle, oli töillään jossakin kaukoniitulla. Hiukan huomiota sain mainitessani kulkuneuvoani nimiteltävän myös keikarinhevoseksi. Kaiketi pitivät sitä kers-kauksena, vaikka itse ovat tunnetusti komeahenkisiä ja hyvinkin taipuvaisia suu-renteluun ja itsensä korotteluun sillä kulmakunnalla.

Yösijaa ei sielläkään minulle tarjottu, viiliä ja voilla voideltua ruisleipää tar-josivat sekä kotona pantua kylmää kaljaa, minkä nautittuani palasin maantielle. Aini ei koko aikana suonut minulle suopeaa katsetta, vaan vakavin huulin teki välttävät kysymykset ja huomautukset. Olimme kuin ventovieraat toisillemme pitkän ystävyytemme jälkeen. Minuun hänen olentonsa, kalpean kuultava ihon-sa, tummat silmänsä, kapea nenänvartensa ja syvä katsantonsa vaikuttivat yhtä voimallisesti kuin entisinä aikoina Hämeenlinnassa, kenties vielä hiuduttavam-min. Olin kuin pakahtumaisillani enkä saanut sanaa suustani. Hyvästelemättä kiittämättä poistuin talosta yhtä odottamatta kuin olin tullutkin.

En koskaan, en koskaan, en koskaan enää tahdo nähdä häntä, koko tuota olentoa! Hänen lehmänsilmiään, melkein kyynelissä. Tuota surkeaa naamaa, housut ihan kurasia. Koko talo, kaikki sukulaiset sai nähdä, kaikki nauroi. Siitä kerrottiin kaikille. Vilken skam!

Ja kumminkin minun täytyi ajatella, hän polki sitä kummallista häkkyrää tänne saakka minua näkemään. Minua varten! Peninkul-mia ja peninkulmia! Va de int lite rart ändå. Säälin häntä sydämes-täni.

Valitsin läheisen ladon, joka mahtoi kuulua taloon. Istuin kynnyksellä, puhdistin pyöriä ja vanteita ja polkimia, kaivoin paperossin, jonka polttajaksi olin ahdis-tuksessani ryhtynyt, katselin punaisena painuvaa taivaanrantaa ja tunsin kostean viileyden laskeutuvan alavalle peltomaalle. En saanut heinissä nukutuksi, vaan töytäisin jalkeille ja vaelsin pimeyden turvin takaisin punaseinäisen, valkoisin pienoin ja puuleikkauksin koristetun talon pihamaalle, joka nukkui hiljaisuu-den vallitessa. Aini ei kysymykseeni ollut vastannut, missä hän nukkui, mutta aavistin ettei aitassa vaan yliskammarissa toisessa kerroksessa. Tutkin akkunat ja valitsin mielestäni oikean vaalein uutimin peitetyn kammarin. Lähetin sitä kohti kaipaavia ajatuksia ja toivoin salaa hänen tavoittavan ne herkkään tajuunsa, niin että hengessä kohtaisimme ja hän astuisi akkunaan ja avaisi sen ja viittaisi mi-nut luokseen. Kauan vartosin, mutta mitään sellaista ei tapahtunut. Lehtokurp-pa urahti jossakin lähistöllä, suhahti siili heinikossa, kauempana aukean takana haukahti koira. Olin yksin tummenevan pohjoispohjalaisen taivaan alla, mistä kalpea tähti tuikahti.

101

Tunsin raukenevani, matkan väsymys painoi luomiani ja valui lyijynä jäse-niin. Asetuin rakkaimpani akkunan alapuolelle pihamaan vielä päivästä lämpöi-seen hietaan ja heitin selälleni. Ei aikaakaan kun siihen nukahdin.

Ihmeellisen unen näin. Olin vuoren korkuisen polkurattaan päällä ja yritin polkea minkä kerkisin, mutta en löytänyt polkimia eikä ratsuni liikahtanut edes eikä taakse, vaan pian pikakulkurini vauhkoontui ja kohosi maasta kuin raketin voimasta ja ylsi pian puiden latvojen yläpuolelle, niin että kaikkialla näkyi tasan-koa ja latojen täplittämää alavaa maata. Minun oli jo vaikea pysytellä satulassa, tuuli vinkui ja ukkonen jylähti ja tarrauduin ohjaustankoon, mutta se kääntyi aina ylöspäin kohti taivaan lakea enkä uskaltanut enää katsoa alas vaan roikuin henkeni hädässä kiinni tangosta, kunnes otteeni luiskahti ja aloin pudota, lop-pumattoman pitkän ajan putosin ja jysähdin lopulta alas ladon katon läpi hei-nikkoon, missä heräsin ja nukuinkin kovalla hietamaalla itseäni loukkaamatta.

Aini Bonsdorff makasi vierelläni unenkuvajaisen jatkuessa pelkkä esiliina edessään ja suuresti ihmeissään äkillisestä ilmaantumisestani. Jolloin huomasin tilaisuuden koittaneen ja aloin valmistaa uutta kosintaa, mutta mikään ääni ei irronnut kurkustani, yskin ja yritin, ei sanaakaan. Näin Ainin odottavan ihmeis-sään kysyvän näköisenä eikä enää aivan torjuvaisena, niin tajusin että nyt tai ei koskaan, vedin keuhkoni ilmaan täyteen ja huusin ilmoille ARMOA LAUPIAS HERRA…

Omaan huutooni hätkähtäen heräsin toisen kerran. Oli jo valoisa, kaste las-keutunut ja vähäinen vilu väristi olentoani. Nousin, puistelin itseni ja vetrensin jäseniäni ennen kuin kukaan talosta heräisi toimilleen.

Sellainen oli tyhjiin valahtanut kosioyöni Pohjanmaalla. Lähdin ajamaan ta-kaisin päin samoja suoria ja mäettömiä maanteitä, vauhtia lisäten kuin henkeni hädässä, saapuen perille muutamassa päivässä.

102

Heikki Kotka, runoilija, Västerås, Ruotsi

Runon matkassaSiitä on jo aikaa, kun sain ajatuksen, että minun pitäisi löytää kustantaja runoil-leni. Palaan vuoteen 1997. Edellisenä vuonna olin jo julkaissut omakustanne runokirjan ja nyt oli suuri toiveeni saada kustantaja tuleville runoilleni synnyin-maastani Suomesta. Tällaiset ajatukset pyörivät mielessäni kuukausi kuukauden jälkeen. Puhuin asiasta myös vaimolleni ja kun olin tarpeeksi monesti tästä hä-nelle ”jaaritellut” niin hän sanoa tokaisi, ”kuule Heikki, tee sitten jotain asialle”. Otin hänen sanoistaan vaarin ja siitä mitään virkkaamatta aloin etsiä ulospääsyä tilanteesta. Me olimme asuneet jo silloin yli kolmekymmentä vuotta Ruotsissa mutta ajatus suomalaisesta kustantajasta, se olisi jotain. Viihdyin tässä nykyisessä kotimaassani erittäin hyvin, tunsin itseni ruotsinsuomalaiseksi. Runoni, novellit ja artikkelini kirjoitin suomenkielellä, sillä suomenkieli oli se millä elin ja hen-gitin. Suomenkieli on minun identiteettini. Se antaa minulle voimaa elää tätä päivää ja voimaa uusille haasteille.

Siinä aika vieri, enkä ollut päässyt asioissani ”puuta pitemmälle”. Uusia runoja kyllä syntyi ja olin muutenkin vitaalinen, sillä olin toiminut jo vuosia Ruotsin-suomalaisten Kirjoittajien Yhdistyksen johtokunnassa ja sillä tavalla olin hyvin mukana ruotsinsuomalaisten kirjoittajien kentässä. Toimialaani kuului siihen ai-kaan, että hankin esiintyjät Lahden Runomaratonille esittämään ruotsinsuoma-laisten kirjoittamia runoja ja sehän olikin mielenkiintoinen tehtävä ja aina nämä matkat ovat olleet antoisia henkisellä tasolla.

Oli vuosi 1998. Olin ryhmäni kanssa nyt tullut Lahden Mukkulan kartanon tammien alle, kauniin Vesijärven rannalle. Olimme kokoontuneet kartanon hie-noon juhlasaliin sinä lauantai-iltapäivänä ja meillä esiintyjillä oli sellainen yhdes-säolon iltapäivä. Paikalla oli kutsuttu vierailevista kirjailijoista koottu paneeli, ja tänä iltana tarkoitus jutella niin vaikeasta asiasta kuin rakkaus. Paneelin puheen-johtaja esitteli vierailevat kirjailijat ja valitteli, että yksi vielä puuttuu, on hieman myöhässä. Näin Iltapäivä pyörähti nopeasti käyntiin ja kyseisen teeman rakkaus oli noussut korkeuksiin aina ihan pilviin saakka ja tunnelma oli tosi tiivis. Siinä sitten juhlasalin ovi avautui ja nuori mies astui sisään, ruskea kulunut nahkainen salkku roikkui kädessä, mieshenkilö vaikutti hyvin kiireiseltä, mutta sympaatti-selta nuorelta mieheltä. Puheenjohtaja esitteli kirjailijan, sanomalla seuraavasti. ”Saanko esitellä kirjailija Jusa Peltoniemen Keskipohjanmaalta, lähemmin Kok-kolasta – olet tervetullut.” Samaan hengen vetoon puheenjohtaja kysäisi, ”kirjai-lija Jusa Peltoniemi mitäs sanot tuosta rakkaus teemasta ja eritoten sanasta rak-kaus.” Hän mietti pari sekuntia ja sanoa tokaisi. ”No sehän on niin kuin lehmän

103

paska mättäällä”. Yleisön joukosta kuului aikamoinen kohahdus, ja sillä tavalla se rakkaus putosi korkeuksista ihan tukevasti maahan saakka. Niin siitä sitten jatkettiin kyseistä rakkaus teemaa. Seurailin tapahtumien kulkua, mutta samalla mietin ihan muuta. Päätin siinä ajatuksissani, että kun tulee kahvin aika, niin rohkaisen mieleni ja menen juttusille keskipohjalaisen kirjailijan kanssa. Näin teinkin, esittelin itseni ja yllätyksekseni hän sanoi tuntevansa minut. Oli kuulem-ma lukenut esikoisrunokirjani.

Olin kovasti hämmästynyt ja tietysti iloinen. Sitten hän kertoi kuinka oli saa-nut runokirjani käsiinsä, ja lopuksi sanoa tokaisi: ”Kuules Heikki, kirjassasi oli muutama tosi hyvä runo, että eikös sinun pitäisi soitella Länsirannikon puheen-johtajalle Kokkolaan ja tuoda runosi esiin, sillä luulen heidän kiinnostuvan ru-noistasi kun vielä olet keskipohjalaista syntyperää”. Päätin myös näin tehdä. Siitä rakkausteemasta en sitten muista enää mitään, vaan tärkeimmäksi hetkesi tälle iltapäivälle tuli juuri tämän nuoren kirjailijan tapaaminen. Sillä tämä tapaami-nen oli muuttava elämäni kokonaisuuden ylösalaisin erittäin positiivisella tavalla. Sen verran vielä Jusasta, että hän oli juuri ennen Lahteen tuloaan kiireissään vie-nyt vaimonsa synnytysosastolle, sillä heille oli tulossa perheenlisäystä. Todettiin vaan, että kyllä se rakkaus oli hyvinkin konkreettinen hänelle juuri sillä hetkellä.

Näin meni lauantai ja samoin runon sunnuntai. Ystäväni lähtivät Ruotsiin ja minä suuntasin autoni kohti kotiseutua Kokkolaa. Otin yhteyttä Länsirannikon puheenjohtajaan. Muutaman päivän jälkeen tapasimme vaimoni kanssa osan Länsirannikon johtokuntaa. Asioista keskusteltiin, he ottivat runoni ja lupasivat palata asiaan. Vaimoni sanoi, kun lähdettiin pois, ”älä jää liikaa odottelemaan, sillä Suomessa on runon taso korkea”. ”Eipä sitten,” tokaisin.

Niin meni kesä, tuli syksy ja talvi teki tuloaan. Eräänä joulukuun päivänä posti toi lehden nimeltään Sanat – Skrivet. Sitä innoissani lueskelin ja jätin sitten pöydälle. Vaimoni otti lehden ja hetken luettuaan yllättyneenä huusi, että etkös sinä huomannut, lehdessä lukee että runokirjasi ilmestyy kesällä Länsirannikon kustantamana. Siitäkös sitten ilo ja riemu täyttivät meidän tupaamme. Siinä taasen vierähti muuan päivä ja eräänä maanantaiaamuna soi puhelin. Vastasin, erään helsinkiläisen kustantamon edustaja soitti ja sanoi. ”Olen Vantaan lento-kentällä ja lähdössä Saksaan. Olen myös lukenut runosi jotka sain keväällä sinul-ta. Olemme päättäneet julkaista ne, sillä niissä on jotain mikä meitä tyydyttää. Soittelen viikon päästä kun palaan Saksasta”. Ainut mitä siinä tilanteessa osasin sanoa oli ”suuret kiitokseni” ja laitoin puhelimen paikoilleen. Menin yläkertaan ja sanoin vaimolleni, että nyt minulla on toinenkin kustantaja oikein Helsingis-sä asti. Minä olin lähettänyt keväällä sinne pääkallonpaikalle joukon runojani erääseen suurempaan kustantamoon, ja olin sen kokonaan unohtanut. Siinä sitä asiaa nyt pohdittiin ja tultiin sellaiseen lopputulokseen, että minä tietenkin otan sen kustantajan joka minut on ensimmäisenä hyväksynyt ja kun se vielä on oman maakunnan Kustannusosuuskunta Länsirannikko, Kokkolassa.

104

Ei siinä sitten muuta kuin puhelin käteen ja soitin Helsinkiin ja sain kus-tantamosta puhelimeen saman henkilön joka oli minulle ilosanoman kertonut. Kyseinen henkilö kuunteli mitä hänelle kerroin. Hän oli kotvasen ihan hiljaa ja sanoi: ”Näinkin voi käydä. Minä toivotan sinulle oikein hyvää runoilijan matkaa. Jokainen kirja, joka ilmestyy, on voitto ja hyvä asia. Toivotan sinulle kaikkea hy-vää luovan työn matkallasi, sillä se ei aina ole sitä helpointa työtä”.

Elämäni suola ja sokeri on ollut tämä kirjoittaminen, ja se on antanut minulle paljon uusia ystäviä. Kustannusosuuskunta Länsirannikko on julkaissut viimei-set viisi runokirjaani, jotka ovat kaksikielisiä (suomi – ruotsi). Ruotsinkieliset käännökset on tehnyt hyvä ystäväni kirjailija ja kääntäjä Anita Sällberg Tukhol-masta. Monien vuosien hyvä yhteistyöni Länsirannikon kanssa on ollut luotta-muksellista ja kaikin puolin antoisaa ja sillä on ollut suuri merkitys elämässäni niin runoilijana kuin myös ihmisenä.

105

Sirpa Tuomisto, erikoiskirjastonhoitaja

Jotta keskipohjalainen liekki palaisi ja valaisisi kirkkaanaUuden lämpimän, vastaleivotun leivän tuoksu leijailee hiljaa talossa ja kutkuttaa makunystyröitä. Eihän minun pitänyt olla nälkäinen, mutta silti tunnen yhtäkkiä vastustamatonta halua taittaa leivästä palan ja tuntea tulleeni ravituksi. Saman-laisen tunnelman Elvi Löhönen on tuonut Kokkolan kaupunginkirjasto - maa-kuntakirjastoon, kun hän on saapunut Kustannusosuuskunta Länsirannikon edustajana kirjastoon ja hänellä on ollut mukanaan kustantajan juuri painosta tulleet uudet kirjat - lämpimäiset. Mikään ei voita tunnetta päästä lukemaan otteita uudesta kirjasta ja sen avaamista uusista maailmoista ja tulla ravituksi. Kustannusosuuskunta Länsirannikko tarjoaa kirjaston hankkijoille vielä tämän harvinaisen herkun, sillä nykyisin kirjastojenkin on hankittava kirjansa pääasial-lisesti erilaisten esittelytekstien perusteella, näkemättä, tuntematta tai kokematta itse kirjaa lainkaan.

Kokkolassa Kustannusosuuskunta Länsirannikon ns. kotikaupungissa lu-kemista on arvostettu jo vuosisatoja, kuten ote 28. kesäkuuta 1800 perustetun Lukuseuran pöytäkirjastakin kertoo: ”Ottaen huomioon sen hyödyn ja huvin” sanotaan siinä ”jota hyvien kirjojen ja kirjoitusten lukeminen tuottaa, ovat al-lekirjoittaneet liittyneet yhteen ja muodostaneet Lukevan Seuran, ja varustavat vuosittain itseään jo ilmestyneillä ja tulevaisuudessa ilmestyvillä kirjoilla.” Kok-kolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjastollakin on kunnallisena laitoksena ikää jo yli 110-vuotta, kun Kansanvalistusseuran vapaaehtoisesti vuodesta 1876 ylläpitämä kirjasto siirtyi Kokkolan kaupungin hoidettavaksi vuonna 1898. Kun-nallisten kirjastojen tavoitteena on ollut ”edistää väestön yhtäläisiä mahdolli-suuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elini-käiseen oppimiseen,” ja tarjota kirjaston omat kokoelmat asiakkaidensa käyttöön maksuttomaksi, kuten voimassa oleva kirjastolaki asian määrittelee. Tätä taustaa vastan Kustannusosuuskunta Länsirannikon aatteellinen tavoite ”toimia julkai-sukanavana ensisijaisesti keskipohjalaisille kirjoittajille. Toiminnan tarkoitukse-na ei ole tuottaa liiketaloudellista voittoa jäsenilleen.” sopii hyvin yhteen kirjas-ton toimintatavoitteiden kanssa.

Kirjaston ja Kustannusosuuskunta Länsirannikon tavoitteista löytyy toi-nenkin yhtäläisyys, jossa kustantaja täydentää kauniisti Kokkolan kaupungin-kirjasto-maakuntakirjaston tavoitteita. Kirjaston tavoitteena on kerätä Chy-

106

denica-kotiseutukokoelmaan kauno- ja tietokirjallisuutta, omakustanteita, Keski-Pohjanmaan Pränttärit ry:n tuotantoa, lehtiä sekä musiikkiaineistoa, joka on alueen kirjailijoiden kirjoittamaan tai kirjoissa kerrotut asiat liittyvät jollakin tavoin Kokkolaan. Kokoelmaan hankitaan myös muuta Keski-Pohjanmaata kä-sittelevää aineistoa valikoiden, joten Kustannusosuuskunta Länsirannikon kus-tantamat kirjat ovat arvokas lisä kirjaston kokoelmiin Kokkolasta ja Keski-Poh-jnmaan maakunnasta kiinnostuneiden asiakkaiden tutkittavaksi.

Kirjastossa odotetaan myös joka vuosi innolla Eino Leinon päivää, jolloin Kustannusosuuskunta Länsirannikko järjestää ”Runon ja suven päivän ” -juh-lansa. Juhlaan on joka vuosi mukava saapua, kun kustantajan edustajat tervehti-vät vieraita iloisesti ovella ja ovat onnistuneet joka vuosi hankkimaan juhlaansa kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävän puhujan kirjallisuuden alalta. Kirjallisuuden virta on hetkeksi pysähtynyt meidän kuulijoiden tartuttavaksi ja ravitsee meitä muutoinkin kuin aineellisesti.

107

Pertti Hyttinen, puheenjohtaja

Keski-iän kynnykselläKustannusosuuskunta Länsirannikko on jo 30-vuotias. Kun on tultu tällaiseen ikään, on tapana luoda katse tulevaisuuteen. Pitää rypistää otsaansa ja alkaa miettiä edessä odottavia uhkia, tai ”haasteita”, kuten nykyisin on tapana sanoa. Mikä siis uhkaa kirjallisuutta, kustannustoimintaa tai Länsirannikkoa?

Yhden suuren uhan nähdään usein liittyvän D-sanaan eli digitalisaatioon. Miten käy kirjallisuuden, kun digitaalinen media tarjoaa yhä kiehtovampia ta-poja aikansa viettämiseen? Kuka enää jaksaa huoneensa yksinäisyydessä tarttua painavaan kirjaan, saati lukea sen pitkiä ja mutkikkaita lauseita, kun voi nauttia virikkeistä kaikille aisteille ja samalla tuntea olevansa osa jotain suurempaa?

Tätä muutosta on vaikea mennä kiistämään, koska se on jo tapahtunut ja ete-nee vääjäämättömällä tahdilla, kun yhä uudet paperisesta menneisyydestä tietä-mättömät ikäluokat tarttuvat kosketusnäyttöihinsä. Jotakin varmasti katoaa, ja se on tietenkin surullista.

Suurten murrosten keskellä huomio kuitenkin yleensä kiinnittyy väärään asiaa. Jälkeenpäin huomaamme, että muutos olikin tapahtunut suunnassa, jota emme lainkaan osanneet ottaa huomioon. Kun odotukset olivatkin vääriä, uusi todellisuus tuntuu paradoksaaliselta.

Eräs näistä paradokseista on postmodernin aikamme teesi ”suurten kerto-musten” kuolemasta. Se näyttää olevan totta: jokaisen oletetaan valitsevan yltä-kylläisestä tarjonnasta oman yksilöllisen tarinansa. Erilaisilla maailmanselityk-sillä on ehtymätön kysyntä. Ja monet niistä ovat näitä samoja suuria kertomuksia, joiden ajan piti olla jo ohi.

Jotakin on siis muuttunut ja samalla säilynyt. Voimme tietenkin käyttää van-hoja käsitteitä ja olla huolissamme ”kirjallisen kulttuurimme tilasta ja tulevaisuu-desta”, mutta sanamme eivät ehkä kosketa sitä, mitä todellisuudessa on tapahtu-massa. Yhtenäiskulttuuri – jos sitä joskus oli olemassa – on kuollut. ”Kansallista” tai ”paikallista” ei enää määritellä yhdeltä taholta, ylhäältäpäin, vaan tällaisiin käsitteisiin viittaava, oli hän sitten kulttuurin kuluttaja tai tuottaja, joutuu keskel-le liikkeessä olevaa prosessia.

Yhteisöjen hajoaminen voidaan myös nähdä uhkana niin kirjalliselle kuin muullekin kulttuurille. Ihmiset eivät enää samaistu kotiseutuunsa samalla tavalla kuin silloin, kun esim. maakunnallinen identiteetti oli välttämätön kansallisen identiteetin ainesosa. Netin aikakaudella syntyy aivan uudenlaisia yhteisöjä, jot-ka eivät välttämättä ole sidoksissa johonkin paikkaan.

108

Voi olla, että kirjallisuuden sähköisen jakelun vähitellen vallatessa alaa pai-netulta kirjalta Länsirannikon kaltaisen tiettyyn alueeseen nojaavan kustantajan on tulevaisuudessa entistä vaikeampi löytää yleisönsä. On kuitenkin merkkejä siitä, että sosiaalinen media päinvastoin lisää myös ”oikeaa” sosiaalista kanssa-käymistä. Ja kirjallisuus on joka tapauksessa – kuten se on ollut tähänkin asti – universaali yhteisö.

Mutta mihin enää tarvitaan kustantajaa, kun jokainen voi tehdä ja julkaista kirjalliset tuotoksensa itse? Kirjan tekninen toteutus on aina vain helpompaa, mutta se ei kuitenkaan tee hyvän kirjallisuuden luomisesta yhtään helpompaa. On pikemminkin päinvastoin: kun kaikenlaisia kulttuurituotteita syntyy yhä enemmän, on entistäkin tärkeämpää, että on olemassa tahoja, jotka asettavat laatukriteereitä ja pyrkivät vaalimaan laatua. Parhaimmillaan kustantaja pystyy myös luomaan kirjoittajien yhteisön, jonka puitteissa syntyy hedelmällistä vuo-rovaikutusta.

Vaikka aikaamme pidetään visuaalisten medioiden valtakautena, koskaan ei ole kirjoitettu niin paljon kuin nyt. Kirjoittaminen on arkipäiväistynyt, yhä useammalle se on osa jokapäiväistä sosiaalista viestintää. Se saattaa laskea myös kaunokirjallisuuden aloittamisen kynnystä, mutta muutoin kirjoittamisen ylei-syydellä ei varmaankaan ole juuri merkitystä kirjallisuuden kannalta. Kirjalli-suudessa on kuitenkin kysymys mielikuvituksesta ja maailmojen luomisesta, ei ensisijaisesti tekstin tuottamisesta.

Kirjallisuuden muodot ja arvostukset voivat kyllä muuttua. Miten koemme tiiliskiviromaanin, joka ei enää ole tiiliskivi vaan ikoni näytöllä? Se, että kirjal-lisuudesta tulee ei-materiaalista, ei tarkoita, että siitä tulisi jotenkin henkisty-neempää. Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että ainoa suurempi trendi on jat-kuvasti etenevä viihteellistyminen. Uudet muodot ovat vain pienien yleisöjen kiinnostuksen kohteena.

Loppujen lopuksi emme tietenkään tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Todennäköistä on, että ihmiset edelleen hakevat merkityksiä elämälleen ja te-kemisilleen, eikä siis tarve luoda ja kokea katoa minnekään. Ja Länsirannikon kohdalla kaikki on kunnossa, kunhan vain noudatamme sen tulisieluista perus-tajien Eila Pohjosen ja Elvi Löhösen visiota: eivät he nimittäin 30 vuotta sitten hetkeäkään pohtineet tulevaisuuden haasteita.

109

Pertti Hyttinen, ordförande

På tröskeln till medelåldernFörlagsandelslaget Västkusten är redan 30-åring. När man uppnått den här ål-dern brukar man börja blicka framåt. Man rynkar pannan och börjar fundera på kommande hot, eller “utmaningar”, som man numera brukar kalla det. Vad är det då som hotar litteraturen, förlagsbranschen eller Västkusten?

Ett stort hot ser man ofta i ett ord som börjar på D, digitalisering. Vad händer med litteraturen när digitala medier erbjuder mer fängslande vanor? Vem orkar längre i ensamhet i sitt rum greppa en tung bok, med långa och invecklade me-ningar, när man kan njuta av stimulans för alla sinnen och på samma gång känna att man är en del av något större?

Den här förändringen är det svårt att bestrida, för den har redan hänt och den framskrider i en oundviklig takt, när allt fler nya åldersklasser, som inte känner till vår förflutna tid med papper, fastnar vid sina pekskärmar. Något försvinner säkert, och det är förstås sorgligt.

Mitt i den stora brytningen fastnar uppmärksamheten överlag på fel saker. I efterhand märker vi att förändringen ändå har skett i en riktning som vi aldrig kunnat förutse. När förväntningarna är fel, känns den nya realiteten paradoxal.

En av dessa paradoxer i den postmoderna tiden är tesen “de stora berättel-sernas” död. Det ser ut att vara sant: man antar att var och en väljer från ett överflödigt utbud av individuella berättelser. Det finns utan tvekan en outsinlig efterfrågan på olika världsförklaringar. Och många av dem är dessa samma stora berättelser som redan borde höra till den tid som är förbi.

Någonting har alltså förändrats och på samma gång bevarats. Vi kan förstås använda gamla uppfattningar och vara oroliga för “vår skriftliga litteraturkulturs tillstånd och framtid”, men våra ord berör kanske inte det som i verkligheten händer. En enhetlig kultur – om en sådan någonsin funnits – är död. “Nationell” eller “lokal” definieras inte längre från ett håll, överifrån, utan den som syftar på sådana begrepp, må han sedan vara kulturkonsument eller producent, hamnar mitt i en pågående process.

Att sammanslutningar faller sönder kan även ses som ett hot mot litteraturen såväl som mot övrig kultur. Människor identifierar sig inte längre på samma sätt som tidigare, när till exempel en landskaplig identitet var en oundviklig del av den nationella identiteten. I nätets tidevarv föds helt nya sammanslutningar som inte nödvändigtvis är bundna till någon speciell plats.

Det kan hända att litteraturens övergång till elektronisk spridning så småning-om övertar andelar av branschen och gör att små regionala förlag som Västkus-

110

ten får allt svårare att nå sina läsare. Det finns ändå tecken på att sociala medier tvärtemot också uppmanar till att öka social samvaro “på riktigt”. Och litteratur är i varje fall – som den också har varit hittills – en universiell sammanslutning.

Men vad behöver vi längre förläggare till när var och en kan producera och publicera sina alster själv? Att förverkliga en bok tekniskt blir hela tiden lättare, men det gör det ändå inte lättare att skapa en god litteratur. Det är snarare tvärt-om. När det föds allt fler kulturprodukter blir det ännu viktigare att det finns instanser som sätter kvalitetskriterier som vårdar kvaliteten. Som bäst lyckas för-läggare också ge författarna ett sammanhang där växelverkan ger frukt.

Fastän vår tid anses styras av de visuella medierna har det aldrig skrivits så mycket som nu. Att skriva har blivit vardagligt. För allt fler är det en del av var-dagen att uttrycka sig och vara social genom att skriva. Det kan hända att detta även sänker tröskeln till att börja skriva romaner, men annars har detta sociala skrivande knappast någon betydelse för litteraturen. I litteraturen är det ändå fråga om att använda sin fantasi och att skapa nya världar, inte att främst produ-cera text.

Litteraturens form och värde kan mycket väl komma att ändras. Hur upple-ver vi en tegelstensroman, som inte längre är en tegelsten utan enbart en ikon på skärmen? Det, att litteraturen blir icke-materiell, betyder inte att den skulle bli mer förandligad. Tills vidare ser det i alla fall ut som om att den enda större trenden som ännu växer är underhållningen. Nya former intresserar bara en liten del av publiken.

Till syvende och sist vet vi förstås inte vad framtiden för med sig. Sannolikt är att människan även i fortsättningen söker betydelse i sitt liv och görande, och behöver alltså inte förlora behovet av att skapa och erfara. Och för Västkustens del är allt i sin ordning, så länge som vi håller fast vid den vision eldsjälarna och grundarna Eila Pohjonen och Elvi Löhönen har. De funderade nämligen inte för en sekund på framtidens utmaningar för 30 år sedan.

IIIKuvien

kertomaa

112

Mauno Andersson Pietarsaaresta oli mukana toiminnassa alusta alkaen.

Pietarsaaren Sanomat

Länsirannikon ensimmäinen kirja. Tekijä Solveig Emtö

Pietarsaaresta.

Yhteinen ateria Doris Björskogin kulttuurikodissa. Oma arkisto

113

Esikoisrunoilija Petri Möllerillä riitti onnittelijoita. Kp/Clas-Olav Slotte

Roger Störlingin tarjoamalla lounaalla Kauppaseuralla. Oma arkisto

114

Doris Björkskogin runokirjaa, Tuulen ehdoilla ja Tumma lintu, juhlittiin Mäntysaaren kirjakaupassa. Oma arkisto

Hanna Honkolan toinen novelli kokoelma Nauriskuoppa julkistettiin Kokkolan kirjastossa. Kp/Raija Pelttari

115

Maiju Lassila-romaanikilpailun palkinnonjakotilaisuus Konservatoriolla 1997. Voittajat: Pekka Kuosmanen Turusta, Marjatta Pulkkinen Vetelistä ja

Raine Mäkinen Espoosta. Oma arkisto

Runoboomi jatkuu. Vuorossa Maija Ypyä, Tulee huominen ja Marjatta Öhman, Lähellä näkee kauas. Kp/Jukka Lehojärvi ja Raija Pelttari

116

Alla: Elsa Marttila-Strandén esittelee uunituoretta kirjaansa. Österbottningen/Harriet Jossfolk

Vasemmalla: Marjut Karsisto lukee runojaan uudesta kirjasta. Österbottningen/Zikiti Klemets

117

Kääntäjä ja toimittaja Erkki Kärkkäinen Haapajärveltä kirjoitti romaanin Sotahäät. Maaselkä/Juha Heikkilä

Kari Ilmonen on saanut kaksi runokirjaansa ulos Länsirannikon kautta.

118

Eino Simonen ja Veikko Salkio muistelevat ensimmäistä tapaamistaan. Kp/Clas-Olav Slotte

Pekka Heikkilän toinen runokirja on valmis. Kp/Raija Pelttari

119

Länsirannikon ensimmäisen lastenkirjan teki Tuomo Ruotsala Lohtajalta. Se esitettiin näytelmänä 2006. Lestijoki

Kaj Hedman ja Elina Pöytäsaari. Yhteistyö sujui hyvin Sydän on huone etelään-runoteosta tehdessä. Kp/Jukka Lehojärvi

120

Suomen sievin tyttö on erilaisuudellaan rikastuttanut kirjallisuuttamme. Sieviläinen/Inge Saviluoto

Länsirannikon uusi puheenjohtaja Pertti Hyttinen 2007. Kp/Lena Nygård

121

Heikki Vaahtoniemen Rajatapauksia oli kysytty kirja. Siitä otettiin neljä painosta. Kp/Päivi Karjalainen

122

Länsirannikko sai Kokkolan kulttuuripalkinnon 2008. Kokkola-lehti/Maisa Järvelä

Gunvor Ahlskogin tekstejä voi lukea suomeksi tai ruotsiksi.

123

Marko Hautala Tornion puolesta julkaisi Liisan Antin aikaan 2006 ja teki samasta aiheesta väitöskirjan 2010. Kaleva/Anna Nieminen

Juhlivaa yleisöä Kokkolan Raatihuoneella 2009. Tomi Hirvinen

124

Purjehduskirjalla oli tilaus ajassa. Harriet Jossfolk-Furu, Göran ja Pia Granbacka. Kp/Päivi Karjalainen

Uusi Kalle, ensimmäinen sarjakuvakirja. Kokkola-lehti/Maisa Järvelä

125

Jaana Erkkilän taiteilijan työssä yhdistyvät kuva ja sana. Kokkola-lehti/Maria Store

Kissanunia on jatkuvasti kysytty kirja. Harriet Jossfolk-Furu, Ritva-Elina Pylväs ja Eeva Huotari. Kokkola-lehti/Maria Store

126

Maakunnan erätarinoitten etevä kertoja, Mauno Mäki-Petäjä. Studio Priitek, Kannus

Arto Ojakankaan tuotannossa ovat näytelmät ja romaanit pääosassa. Romaanitrilogia oli ensimmäinen maakunnassamme 2012.

127

Johan Helander kirjojen tuottaja ja toimintatarkastajamme. Veikko Pohjonen

Nuori runoilija Joni Vähä-Lassila Kokkolasta. Kokkola-lehti/Maria Store

128

Veli Ranta-Ojalan Hakkuumestari lähti ”lentoon” heti julkistamistilaisuudessa Toholammilla. Lestinjoki

Sananvapautta lahden molemmin puolin. Heikki Kotkalle ja Eila Kujalalle kustantaja on myös arvovalinta. Kp/Tiina Ruotsala

129

Bertta Aspforsin arvokas kirja Fransut eli Franssit julkaistiin Kaustisella. Perhonjokilaakso

Sanna Viitaniemen murrerunot saivat ansaittua huomiota. Kp/Tiina Ruotsala

Postumina julkaistu nuorten seikkailukirja Valkoinen kuolema 2004.

Maaselkä/Juha Heikkilä

130

Kirjallisuudenjuhla on vuosittain 6.7. Eino Leinon päivänä Kokkolan Raatihuo-neella. Vuonna 2001 juhlassa jaettiin ensimmäinen Chydenius-kirjallisuuspalkin-to, jonka sai kirjailija Varpu Vilkuna.

Juhlassa oli läsnä useita keskipohjalaisia kirjailijoita. Edessä vas. Varpu Vil-kuna, Raimo S. Virtanen, Kari Ilmonen, Kaisu Rättyä, Elvi Löhönen (Ok. Länsi-rannikon taloudenhoitaja), Doris Björkskog, Elina Pöytäsaari-Andersson. Takana Bertta Aspfors, Anneli Meriläinen, Kauppi Virkkala (Ok. Länsirannikon silloinen puheenjohtaja), Ralf Andbacka, Mikko Viitasalo (Chydenius-yliopiston rehtori), Eila Pohjonen (Ok. Länsirannikon sihteeri) ja Acu Storträsk.

131

LähdeaineistoI Länsirannikon arkisto

II Länsirannikon leikekirjat kolme A3-kokoista, sivuja 331

III Lehdet Kalajokilaakso Kaleva Keskipohjanmaa Kokkola Lestinjoki Maaselkä Perhonjokilaakso Pietarsaaren Sanomat Pohjalainen Sieviläinen Österbottens Tidning Österbottningen

132

SisällysLukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Till läsaren . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

I Toiminnan aktiiviset vuodetNäin lähdettiin liikkeelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Perusteluiksi päätettiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Ensimmäinen hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12Hallintoneuvosto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Puheenjohtajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Hallituksessa toimineita henkilöitä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Hallituksen nykyinen kokoonpano. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Jäsenet mukaantulojärjestyksessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Toimipaikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Kulttuuripalkinnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Lahjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23Lahjapaketteja on lähtenyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23Lausuntoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Einari Vuorela-runopalkintokilpailuun Keuruulla on niin ikään osallistuttu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Julkaisutoiminta alkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25Uusia haasteita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Julkistamistilaisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Julkaisut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Kirjamme kansikuvin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34Todella suururakka – maakunnallinen kuvateos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40Maakunnallinen kuvateos myrskyn silmässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41Julkaisutoiminta jatkuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42Arvostelua, kritiikkiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42Kirjailijat, kirjoittajat ja tekijät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52Tekijöiden alueellinen jakauma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53Romaanin alkutahdit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54Runojen maakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56Kääntäjien arvokas osuus toiminnassamme . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60Kansitaiteilijoita ja toteuttajia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

133

Talousasioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62Tilitoimistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62Tilintarkastajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62Pankit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62Kiitos apurahoista, kulttuuri on yhteistyötä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

Juhlia vuosien varrelta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66Kirjallisuuden eri lajien jakauma seudullamme . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83Messuilla ja tapahtumissa kirjoja esittelemässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83Maiju Lassila -romaanikilpailu säännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85Maiju Lassila -romaanikilpailu 1997 palkitut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85Nuorten romaanikilpailu 2007–2009 palkitut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88

II Persoonallisia näkökulmiaJulkaisutoiminnasta ennen Länsirannikkoa, Viljo S. Määttälä . . . . . . . . . . . 92Länsirannikon lauhat tuulet, Antti Isotalus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95Västkustens ljumma vindar, Antti Isotalus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97Onneton kosioretkeni, Panu Rajala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99Runon matkassa, Heikki Kotka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102Jotta keskipohjalainen liekki palaisi ja valaisisi kirkkaana, Sirpa Tuomisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105Keski-iän kynnyksellä, Pertti Hyttinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107På tröskeln till medelåldern, Pertti Hyttinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109

III Kuvien kertomaaKuvia alkuajoista tähän päivään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112

Länsirannikko Västkusten – 30 vuotta

LänsirannikkoVästkusten

30 vuotta

Elvi Löhönen