Dysfasia 4/2010

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

DDYS FA S I AYS FA S I A 4/2

01

0 4

/20

10

Kieli ja aistit

Vanhemmat ja AAC

Kunnat ja perusopetuslaki

Vapaaehtoistoiminnan vuosi

Lomatoiminta 2011

2 DYSFASIA 4/2010

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

9. vuosikerta

ISSN 1458-6363

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJA

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

YHTEYSTIEDOT

Suvilinnantie 2

20900 Turku

p. 02 2138 200, f. 02 2138 210

[email protected]

[email protected]

www.stroke.fi , www.sunnanvind.fi

TOIMITUS

Päätoimittaja Tiina Viljanen

p. 040 833 1511, 02 2138 292

[email protected]

Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila

p. 040 715 5198, 02 2138 262

[email protected]

Toimittaja Miia Suoyrjö

p. 050 5714 588, 02 2138 231

[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO

Professori Pirjo Korpilahti,

Turun yliopisto, puheenjohtaja

Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola,

Veromäen koulu, Vantaan kaupunki

Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki,

Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry

Palvelujohtaja Elisa Poskiparta,

Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto

Erityisopettaja Tiina Siiskonen,

Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat:

Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila

Johtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo Oy

Dysfasianeuvoja Elina Salo

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASU

Painotalo Miktor Oy

Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy

Kuvat futureimagebank.com ja

Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTOT

TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010

[email protected]

[email protected]

p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,

TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT

Päivi Nikkanen p. 02 2138 225,

[email protected]

TILAUSHINNAT

35 € vuosikerta, 9 € irtonumero

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kieli ja aistit

s. 6

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

1 Koulutusta aikuisuuteen 14.1.2011 24.1.2011 18.2.2011

Dysfasia-lehden aikataulu

Kansi: ScandinavianStockPhoto/Eugene Kalenkovich.

3DYSFASIA 4/2010

S I S Ä LT ÖS I S Ä LT Ö

Vanhemmat ja AAC

s. 10 Suomalaiset pelaavat

kansanterveydelles. 31

4/2

01

0 4

/20

10

Vapaaehtoistoiminta

näkyviins. 34

ARTIKKELIT6 Kieli omaksutaan monen aistin

yhteistoimintana

9 Arvoitukselliset aistit koulutuksen teemana

10 Miten vanhemmat kokevat puhetta

tukevien ja korvaavien

kommunikointikeinojen käytön?

12 Föräldrars erfarenheter av användning

av alternativa och kompletterande

kommunikationsmetoder

16 Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen

18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja

28 Lomatoiminta 2011

30 Dysfasia-lehden nimi on vielä auki

31 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle

34 Vapaaehtoistoiminta näkyviin vuonna 2011

39 Perheliikuntaan vinkkikortit

PALSTAT4 Ledare

5 Pääkirjoitus

14 Tutkittua

22 Liitto tiedottaa

24 Tapahtumakalenteri

26 Nuortentaloissa tapahtuu

27 Runoruutu

36 Poimittua

38 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

41 Dysfasiayhdistykset alueittain

43 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

RA

Y

Föräldrar och AKK

s. 12

4 DYSFASIA 4/2010

LE

DA

RE

MIK

A P

YY

KK

Ö

Följande steg är att öka samarbetet mellan organisationerna också över alla traditionella gränser. På ett förnuftigt sätt måste man ta allas kompetens till vara.

Jag tror starkt på organisationernas betydelse

som främjande faktor för hälsa och välfärd. Det

förutsätter dock av dem som fungerar inom or-

ganisationerna fördomsfrihet att gripa sig an utma-

ningar och möjligheter för en god vardag för olika

slags människor. Det förutsätter också en aktiv vä-

xelverkan och ett samarbete både inom organisatio-

nerna och med andra aktörer inom hälsa och välfärd.

Det första som varje organisation bör göra klart

för sig är vilket kärnområdet är. Följande steg är att

öka samarbetet mellan organisationerna också över

alla traditionella gränser. På ett förnuftigt sätt måste

man ta allas kompetens till vara. Samtidigt bör man

beakta förhållandet mellan nuvarande organisa-

tionsstrukturer inom social- och hälsovården och de

förväntningar som ställs av miljön där man verkar.

Jag ser det också som ytterst viktigt att så många

representanter för olika organisationer som möjligt

samlas regelbundet för att diskutera verksamheten

tillsammans. De som arbetar inom organisationerna

bör först lära sig känna varandra så att det blir möjligt

att lära sig att gemensamt utveckla ett förtroende-

fyllt samarbete.

Ett samarbetsnätverk som bygger på regelbun-

den växelverkan mellan organisationerna ser jag

som ett sätt att arbeta på som alla drar nytta av. Ett

fungerande nätverk ger det deltagande och de verk-

samhetsmöjligheter som organisationerna kan ge så

att allt fl era kan få stöd.

Organisationernas funktionsområden är nästan

omöjliga att defi niera i några ord. I varje fall torde

det vara tänkbart att organisationer eller rättare sagt

personerna som arbetar i dem är experter som upp-

fattar också svaga vardagsbehov. Och ju fl era öron-

par organisationerna har som fungerar tillsammans

desto fl er signaler blir hörda. På detta sätt blir det

möjligt att via organisationerna förmedla uppdate-

rad information från det levande livet såväl för det

lokala som för det riksomfattande beslutsfattandet.

Organisationerna kan också fl exibelt gå in med

sådana verksamheter som upprätthåller en trygg

tillväxt och utveckling hos barn och ungdomar eller

funktionsförmågan hos de äldre eller de handikap-

pade personerna så att de kan delta och uppleva vad

som är viktigt för dem själva.

Mellan de socioekonomiska grupperna fi nns

stora hälso- och välfärdsskillnader. Därför vill jag

rikta organisationsfunktionärernas gemensamma

uppmärksamhet på faktorer som mera än tidigare

defi nierar hälsa och välfärd, d.v.s. faktorer som man i

själva verket kan påverka individers och samfundets

hälsa och välfärd med.

På individnivå är de här faktorerna till exempel

familjen och livsmiljön, samt kunskaper, färdigheter

och levnadssätt. Sociala faktorer är till exempel den

socioekonomiska ställningen och de sociala nätver-

ken. Strukturella faktorer är till exempel levnadsför-

hållanden, tillgängligheten till basservice och möj-

ligheterna att göra hälsobefrämjande val. Kulturella

faktorer är till exempel växelverkan mellan individen

och den fysiska, kulturella och politiska miljön.

Vilka är uppenbarligen de gemensamma intres-

sena för alla organisationer!? Samtidigt är de nästan

utan undantag av den storleken att utvecklandet av

dem i positiv riktning innebär ett äkta gemensamt

arbete på bred front.

Frivilligverksamheten och olika handikappgrup-

pers egna aktiviteter är på många sätt kärnan i orga-

nisationsarbetet. Organisationerna är lika starka och

kunniga som personerna som arbetar inom dem.

Ingen organisation existerar utan personer som är

aktiva inom dem. Därför får man inte glömma de

aktiva inom en organisation. Det behövs utbildning

och många andra slags stöd för att bevara menings-

fullheten i verksamheten. Återigen en gemensam

utmaning och möjlighet för alla organisationer.

Mika Pyykkö arbetar som avdelningschef

på Penningautomatföreningen.

Översättning: Susanne Aminoff

Gemensamt får vi mera och för fl era

5DYSFASIA 4/2010

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

SM

IKA

PY

YK

KÖ

Wilm

a H

urs

kai

ne

n

Yhdessä enemmän ja useammille

Uskon vahvasti järjestöjen merkitykseen ter-

veyden ja hyvinvoinnin tekijöinä. Se edellyt-

tää kuitenkin järjestöissä toimivilta ennak-

koluulottomuutta tarttua eri ihmisryhmien hyvän

arjen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se edellyttää

myös aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä

järjestökentän sisällä että muiden terveyden ja hy-

vinvoinnin edistäjien kanssa.

Aivan ensimmäiseksi jokaisen järjestön olisi teh-

tävä itselleen selväksi oman osaamisensa ydinalueet.

Sen jälkeen seuraava askel on järjestöjen keskinäisen

yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten

järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistämi-

nen. Samalla on hyödyllistä tarkastella ylipäätään

nykyisen sosiaali- ja terveysalan järjestörakenteen ja

toimintaympäristön odotusten vastaavuutta.

Näenkin todella tärkeänä, että mahdollisimman

monien järjestöjen edustajat kokoontuisivat riittä-

vän usein keskustelemaan yhdessä toiminnastaan.

Järjestöjen eli siis niissä työskentelevien ihmisten

kun on tutustuttava ensin toisiinsa, jotta keskinäinen

oppiminen ja yhteistyön luottamuksellinen kehittä-

minen on mahdollista. Säännölliselle vuorovaiku-

tukselle rakentuvan järjestöjen yhteistyöverkoston

näen joka tapauksessa toimintatapana, josta hyöty-

vät kaikki. Toimiva verkosto varmistaa järjestöjen tar-

joamien osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien

sekä vertaistuen ulottamisen aina vain useammille

ihmisille.

Järjestöille ominta toimintakenttää on lähes

mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Joka tapa-

uksessa lienee perusteltua ajatella, että järjestöt

tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset ovat

parhaimmillaan esimerkiksi heikkojakin signaaleja

kuulevia arjen asiantuntijoita. Ja mitä useamman

järjestön korvaparit toimivat yhteen, sitä varmem-

min signaalit kuullaan. Tällä tavoin järjestöjen kaut-

ta on mahdollista välittää päivitettyä tietoa elävästä

elämästä niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin

päätöksentekoon.

Järjestöt voivat myös täyttää joustavasti toimin-

nallisia aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi lasten ja

nuorten turvallista kasvua ja kehitystä, ikäihmisten

toimintakyvyn ylläpitämistä tai vaikkapa aistivam-

maisten henkilöiden esteetöntä osallistumista itsel-

leen tärkeiden asioiden tekemiseen ja kokemiseen.

Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria ter-

veys- ja hyvinvointieroja. Siksi haluaisin suunnata

järjestötoimijoidenkin yhteistä huomiota huomat-

tavasti aikaisempaa enemmän terveyttä ja hyvin-

vointia määrittäviin tekijöihin eli niihin tekijöihin,

joiden kautta itse asiassa vaikutetaan eri yksilöiden

ja yhteisöjen terveyteen ja hyvinvointiin.

Näitä tekijöitä ovat yksilötasolla esimerkiksi per-

he ja elinympäristö sekä tiedot, taidot ja elintavat.

Sosiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi sosioekonomi-

nen asema ja sosiaaliset verkostot. Rakenteellisia

tekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi elinolot, perus-

palveluiden saatavuus ja mahdollisuudet terveyttä

tukeviin valintoihin sekä kulttuurisia tekijöitä esimer-

kiksi vuorovaikutus yksilöiden ja fyysisen, kulttuuri-

sen ja poliittisen ympäristön välillä.

Siis ilmeisen yhteisiä kiinnostuksen kohteita kai-

kille järjestöille!? Samalla myös lähes poikkeuksetta

sen mittaluokan asioita, että niiden kehittäminen

myönteiseen suuntaan edellyttää aidosti yhteistä

tekemistä – laajalla rintamalla.

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta on monella tapaa

järjestötyön ydintä. Järjestöt ovat juuri niin vahvoja

ja osaavia kuin siellä toimivat ihmiset ovat, eikä jär-

jestöjä ylipäätään ole olemassa ilman niissä toimivia

ihmisiä. Siksi järjestöjenkään työssä ei saa unohtaa

siinä mukana olevista aktiiveista huolehtimista. Tarvi-

taan koulutusta ja monenlaista muuta tukea toimin-

nan mielekkyyden säilyttämiseksi. Jälleen yksi yh-

teinen haaste ja mahdollisuus kaikille järjestöille.

Mika Pyykkö toimii osastopäällikkönä Raha-automaattiyhdistyksessä.

Seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen.

6 DYSFASIA 4/2010

Moniaistisilla kokemuksilla on

keskeinen merkitys lapsen

varhaisessa kielenomak-

sumisessa. Aivot virittyvät kielellis-

kognitiiviseen toimintaan keskus-

hermoston kypsymisen ja kieliympä-

ristön vuorovaikutuksen tuloksena.

Kielelliset taidot, kuten muukin op-

piminen, perustuvat toiminnallisten

hermoverkkojen syntyyn.

MONIAISTISET KOKEMUKSET TARPEEN

Ihmisen lajityyppiset taidot voivat

kuitenkin toteutua vain kehitystä

aktivoivassa kasvuympäristössä.

Hoivaava ympäristö tarjoaa lapselle

moniaistisia kokemuksia. Pieni lapsi

tutkii myös itse aktiivisesti ympäris-

töään ja luo havainnoilleen nimek-

keitä, uusia sanoja. Sanojen sisällöt

ovat ”moniaistisia kokemuskenttiä”,

tiedon jäsennyksiä ihmismielessä.

Perinteisesti kuuloa pidetään kes-

keisenä kielen omaksumisen väylänä.

Kuitenkin auditiivisen ja visuaalisen

tiedon yhdistäminen ohjaa puheen

motorisia perustaitoja jo vauvaiästä

alkaen. Tämä kehityspiirre tulee esille

automaattisena hoivaavan henkilön

suun liikkeiden matkimisena.

Ilmiön on selitetty liittyvän moto-

riikan kehitystä ohjaavien peilisolu-

jen toimintaan. Vanhemman tuotta-

PIR

JO K

OR

PIL

AH

TI Kieli omaksutaan monen aistin yhteistoimintanaKielellisten taitojen oppiminen on luonteeltaan moniaistista. Tehokkaimmin kielen omaksuminen toteutuu silloin, kun kuulon, näön ja tuntoaistin kautta

välittyvä tieto jäsentyy oppimisen perustaksi.

7DYSFASIA 4/2010

mat puheliikkeet tarkentuvat niistä

syntyvään kuulomielikuvaan. Tavoi-

tellessaan aikuisen tuottamaa pu-

hemallia pieni lapsi oppii aistimaan

myös suun sisäisiä puheliikkeitä. Pu-

hemotoriikan oppiminen perustuu

tuntoaistimuksiin sekä ääntöelinten

asentoa ja liikkeitä välittäviin aisti-

muksiin. Havaintotiedon puuttuessa

puheentuotto ei voi kehittyä nor-

maalisti.

Aistit välittävät hyvin erilaista

tietoa. Kuulotieto väistyy hetkessä

havaintokentästä, joten sen tulkinta

edellyttää nopeaa ja tarkkaa käsitte-

lyä. Näköaistimukset säilyvät pitem-

pään ja niihin voi jopa palata oppi-

mistehtävän aikana.

KUULOHAVAINNOISSA NOPEUS VALTTIA

Kuulohavaintojen jäsentymisen hi-

tautta pidetään yhtenä keskeisenä

tekijänä kielenkehityksen ongelmis-

sa. Esimerkiksi 30–40 millisekunnin

siirtymä sanan sisäisessä konso-

nanttirakenteessa voi antaa sanalle

täysin uuden merkityksen. Viiveiset

kuulohavainnot saattavat selittää

osaltaan myös lapsen tavan käyttää

kaikupuhetta. Lapsi toistaa puhetta

saadakseen aikaa prosessoida kuule-

maansa. Toisaalta havaintojen viivei-

syys vaikeuttaa tiedon yleistämistä ja

soveltamista uusiin tilanteisiin.

Äidinkielen ylioppiminen ja tieto

maailmasta tuovat mukanaan kuiten-

kin ”mentaalisen kuulemisen”, kyvyn

ymmärtää omaa kieltä silloinkin, kun

kuulotieto välittyy puutteellisena.

Tällöin puheesta saatavat näköaisti-

mukset tukevat kuullun tulkintaa.

LIIKAA VAI LIIAN VÄHÄN AISTITIETOA?

Keskushermoston riittävä aktivoi-

tuminen ei ole tae ongelmattomal-

le oppimiselle. Lapsen tulee oppia

myös suuntaamaan huomionsa tar-

koituksenmukaiseen toimintaan.

Aistimuksiin liittyvä vaimentava her-

mostollinen toiminta takaa sen, että

aivot eivät joudu liiallisen aistitiedon

vuoksi kaaoksen valtaan. Tarkkaavai-

suuden säätely onnistuu vain silloin,

kun huomio pystytään kohdenta-

maan tilanteen kannalta olennaisiin

seikkoihin.

Aistihavainnot ohjaavat kognitii-

visia prosesseja. Ne vaikuttavat ta-

paan ajatella, käsitellä uutta tietoa

ja oppia uusia asioita. Kaikki lapset

eivät reagoi aistien kautta välitty-

vään tietoon samojen, normittavien

periaatteiden mukaisesti. Oppimista

vaikeuttavaksi tekijäksi voikin muo-

dostua se, että henkilö ei pysty luot-

tamaan omiin havaintoihinsa.

Mikäli eri aistien kautta välitty-

vän tiedon jäsentäminen ja yhdistely

eivät kehity normaalisti, vaikeutuu

uuden tiedon omaksuminen. Ongel-

mista käytetään yleisesti nimikettä

”sensorisen prosessoinnin häiriö”.

Liian voimakkaina ja jäsenty-

mättöminä välittyvät aistimukset

aiheuttavat keskushermostollista yli-

rasitusta ja saavat aikaan tukalan ja

väsyttävän tunteen. Näin tapahtuu

esimerkiksi silloin, kun hyvin herkästi

ääniin reagoivan lapsen pitäisi keskit-

tyä oppimiseen meluisassa ympäris-

tössä. Aistimusten tulva voi aiheuttaa

hallitsematonta käyttäytymistä tai

ahdistavia tunnereaktioita.

Alireagoivuus puolestaan saa ai-

kaan sen, ettei tieto maailmasta vä-

lity riittävän tehokkaasti. Lapsi saat-

taa kompensoida aistimaailmansa

puutteita ja erilaisuutta hakemalla

toistuvasti voimakkaita tuntemuk-

sia. Keskittyminen tarkoituksenmu-

kaiseen toimintaan voi jäädä tällöin

sivualalle.

8 DYSFASIA 4/2010

Lapsi saattaa jo hyvin nuorena ko-

kea olevansa erilainen. Vaihtoehtoina

hänellä on häiriökäyttäytyminen tai

vetäytyminen kontaktista, jolloin

kommunikaatiotaitojen harjaannut-

taminen tavallisissa arjen puhetilan-

teissa ei toteudu. Kasvuympäristön

on usein vaikea ymmärtää lapsen

yksilöllistä tapaa reagoida ulkoiseen

maailmaan. Vanhemmuus joutuu täl-

löin myös koetukselle.

KUULOEROTTELU TÄRKEÄÄ

Vaikka aistitieto välittyisi normaalisti

keskushermostoon, voi aistitiedon

erotteluvaikeus haitata oppimisti-

lanteita. Kielihäiriöisillä lapsilla on-

gelmat liittyvät tavallisimmin kuu-

loerotteluun. Lapsi saattaa joissakin

tilanteissa vaikuttaa lähes kuurolta

ja toisissa tilanteissa reagoida pie-

nimpiinkin ääniin ja peittää korvansa

käsillään. Mikäli puheäänteiden erot-

telu on puutteellista ja sanahahmot

jäävät epätarkoiksi, on myös niiden

tallentuminen muistiin poikkeavaa.

Ongelma kertaantuu siten, että

epätarkat sanat on vaikea palauttaa

mieleen, jolloin seurauksena saat-

taa olla erityisiä sananlöytämisen

vaikeuksia. Monilla lapsilla kielenke-

hityksen ongelmiin liittyy puuttei-

ta auditiivisen välittömän muistin

ja lyhytkestomuistin toiminnassa.

Kielihäiriöinen lapsi saattaa oppia

vähitellen kompensoimaan tätä vai-

keuttaan käyttämällä korostuneesti

näkömuistiin perustuvaa oppimista.

Tällöinkin aistitieto jää hallitsevasti

yksikanavaiseksi.

Tyypillisesti kehittyneet lapset

pystyvät yhdistelemään useiden

aistien kautta saamaansa tietoa

kulloisenkin tilanteen vaatimusten

mukaisesti. Kielihäiriöinen lapsi luo

toiminnalleen hyvin rajoittuneita

malleja, jolloin oppiminen ei tapahdu

optimaalisella tavalla.

KUNTOUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA

Kielen oppiminen ajoittuu herkkyys-

kaudelle, jolloin kokemukset oh-

jaavat lapsen kehitystä toivottuun

suuntaan. Aivojen alueet, joissa ais-

titiedon yhdistely tapahtuu, kehitty-

vät toimintakykyisiksi aiemmin kuin

kortikaalisten eli aivokuoren aluei-

den toiminnot. Oppiminen ohjautuu

aluksi havaintomaailman perustoi-

mintojen avulla.

Moniaistisen näkemyksen mu-

kaisesti oppimishäiriöisen lapsen

terapiassa pitäisikin aluksi ohittaa

kognitiivisten tason oppimista kont-

rolloivat vaiheet ja keskittää oppimi-

nen perushavaintoihin. Tyypillisesti

kehittyvällä lapsella kielen oppimi-

sen osatoiminnot ovat suurelta osin

tiedostamattomia, mutta ne vievät

eteenpäin kielellis-kognitiivisia tai-

toja.

Aistitoimintoihin liittyville vaike-

uksille on tyypillistä epätavallinen

tapa käsitellä tietoa tai muodostaa

siitä kokonaisvaltaisia havaintoja.

Lapsi saattaa tarvita rikastettuja ko-

kemuksia oppiakseen jäsentämään

tarkoituksenmukaisesti aistiensa vä-

littämää tietoa.

Varhaislapsuus on aikaa, jolloin

kuntoutuksen avulla voidaan tehok-

kaimmin ohjata oppimista silloinkin,

kun havaintomaailman poikkeavuu-

det rajoittavat kielen omaksumista.

Intensiivinen ja riittävän pitkään

jatkuva puheterapia saa aikaan kes-

kushermostossa sekä toiminnallisia

että rakenteellisia muutoksia. Tällöin

kuntoutuksen vaikutukset näkyvät

muutoksina myös arjen tilanteissa.

Pirjo Korpilahti toimii logopedian professorina Turun yliopistossa.

9DYSFASIA 4/2010

Marraskuun lopussa järjes-

tettiin kolmen liiton yhteis-

työnä ensimmäistä kertaa

koulutustilaisuus, joka oli suunnattu

erityistä tukea tarvitsevien lasten ja

nuorten lähipiirille ja jäsenyhdistys-

ten jäsenille. Koulutuksen aiheena

olivat arvoitukselliset aistit oppi-

misen ja tunne-elämän perustana.

Asialla olivat ADHD-liitto ry, Aivohal-

vaus- ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja

Aspergerliitto ry yhteistyössä OK-

opintokeskuksen kanssa. Helsingissä

Valkeassa talossa järjestettyyn tilai-

suuteen osallistui lähes 200 henkilöä.

Alan toimijat esittäytyvät kou-

lutuksen yhteydessä järjestettäväs-

sä näyttelyssä. Näytteilleasettajina

olivat ADHD-liitto ry, ADHD-keskus,

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Au-

tismi- ja Aspergerliitto ry, Haukkaran-

nan koulun ohjauspalvelut, Kehitys-

vammaliitto ry/ Opike sekä Sosiaali- ja

terveysalan tietopalvelu.

PÄ

IVI S

EP

PÄ

-LA

SS

ILA

Arvoitukselliset aistit koulutuksen teemana

Koulutustilaisuuden puheenjoh-

tajana toimi palvelujohtaja Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliitosta.

Tilaisuuden avasi toiminnanjohtaja

Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfa-

sialiitosta.

Kehitysneuropsykologian dosent-

ti Nina Sajaniemi Helsingin yliopis-

tosta luennoi aistitiedon käsittelystä

tunne-elämän perustana. Logopedi-

an professori Pirjo Korpilahti Turun

yliopistosta kertoi aisteista ja neuraa-

lisesta toiminnasta kielen ja käsittei-

den omaksumisessa. Pirjo Korpilah-

den aiheeseen liittyvä artikkeli löytyy

tästä lehdestä sivuilta 6–8.

Toimintaterapeutti, YTK Anu Kip-pola-Pääkkönen ADHD-liitosta toi

esiin sensorisen integraation näkö-

kulman kuntoutuksessa. Omakohtai-

sia kokemuksia aistitiedon käsittelyn

erilaisuudesta kertoi vertaisasiantun-

tija Jan-Mikael Fredriksson.

Fysioterapeutti Erwin Borre-

mans Keskuspuiston ammattiopis-

tosta valotti aistitiedon käsittelyä

toiminnanohjauksen näkökulmas-

ta. Keskustelun jälkeen tilaisuuden

päätti toiminnanjohtaja Virpi Dufva

ADHD-liitosta.

Koulutus sai yleisöltä hyvää pa-

lautetta. Sen rohkaisemina liitot

suunnittelevat kolmikantayhteistyön

jatkamista myös vastaavan koulutus-

tilaisuuden järjestämiseksi vuoden

2011 aikana. Aiheena on mahdolli-

sesti vertaistoiminta.

Ku

va

t: K

ata

riin

a M

äke

lä

10 DYSFASIA 4/2010

Lapsen kieli- ja puhekyky ke-

hittyvät vuorovaikutuksessa

muiden ihmisten kanssa. Jos

lapsella on kielellinen erityisvaikeus,

hänellä saattaa kuitenkin olla vaike-

uksia ymmärtää muiden puhetta ja

ilmaista itseään puheella.

On todettu, että puhetta tukevien

ja korvaavien kommunikointikeino-

jen (AAC, augmentative and alternati-

ve communication) käyttö tällaisissa

tilanteissa tukee puheen- ja kielenke-

hitystä ja parantaa lapsen kommuni-

kointikykyä ja vuorovaikutustaitoja.

Jotta näiden keinojen käyttö tukisi

kehitystä parhaalla mahdollisella

tavalla, tulisi keskustelukumppanei-

den käyttää niitä luonnollisissa vuo-

rovaikutustilanteissa lapsen kanssa.

Perheenjäsenillä ja muilla lapsen

lähihenkilöillä on tärkeä rooli niiden

käyttöönotossa. Siksi on tärkeätä,

että he saavat tietoa, koulutusta ja

ohjausta näiden keinojen käyttöön.

PERHEIDEN KOKEMUKSET TUTKITTAVINA

Petra Hildénin pro gradu -tutkimuk-

sen tarkoituksena oli tutkia, käyte-

täänkö Suomessa puhetta tukevia

ja korvaavia kommunikointikeinoja

kuntoutettaessa lapsia, joilla on kie-

lellinen erityisvaikeus, ja jos käyte-

tään, otetaanko perhe mukaan tähän

kuntoutusprosessiin. Tavoitteena oli

myös selvittää, saavatko perheet kou-

lutusta ja ohjausta näiden keinojen

käyttöä suositeltaessa ja ovatko per-

heet tyytyväisiä mahdolliseen koulu-

tukseen ja ohjaukseen.

Tutkimuksen avulla haluttiin lisäk-

si selvittää, miten puhetta tukevien ja

korvaavien keinojen käyttö on mah-

dollisesti vaikuttanut lapsen kommu-

nikointi- ja vuorovaikutuskykyyn.

Tutkimusaineisto kerättiin kieli-

häiriöisten lasten vanhemmille suun-

natulla kyselylomakkeella. Aineisto

kerättiin kahdeksalta Aivohalvaus- ja

dysfasialiitto ry:n järjestämältä perhe-

kurssilta kesällä 2009. Tutkimukseen

osallistui yhteensä 49 perhettä.

KOMMUNIKOINTIKEINOJEN YHDISTELMIÄ

Tutkimustuloksen mukaan lähes kai-

kille kielihäiriöisille lapsille suositel-

laan puhetta tukevien ja korvaavien

kommunikointikeinojen käyttöä tu-

kemaan kielen- ja puheenkehitystä.

Useimmiten suosittelijana on puhe-

terapeutti. Hänen lisäkseen sairaalan

ja päiväkodin henkilökunta tukee

usein näiden keinojen käyttöä.

Korvaavista keinoista ovat eniten

käytössä kuvat, tukiviittomat ja eleet,

mutta jotkut perheet käyttävät myös

piirtämistä ja kuvakommunikoin-

tikansioita. Hyvin usein käytetään

PE

TRA

HIL

DÉ

N J

A P

IRK

KO

RA

UTA

KO

SK

I

Miten vanhemmat kokevat puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön?

Petra Hildén on tutkinut opinnäytetyössään puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen

käyttöä.

11DYSFASIA 4/2010

usean eri kommunikointikeinon yh-

distelmiä.

Useimmiten puhetta tukevia ja

korvaavia keinoja käyttävät lapsen

kanssa äiti, isä ja puheterapeutti.

Niitä käytetään myös päiväkodissa,

tosin ei samassa määrin kuin kotona.

Myös sisarukset, isovanhemmat ja

muut sukulaiset käyttävät niitä lap-

sen kanssa jonkin verran. Äidit ovat

hieman aktiivisempia käyttämään

näitä keinoja kuin isät.

Vanhemmat kertoivat käyttävän-

sä kuvia erityisesti päiväohjelmissa

tukeakseen lasta ymmärtämään aikaa

ja järjestystä. Kuvia käytetään myös

kognitiivisena tukena jäsentämään ja

ohjaamaan tiettyjä toimintatilanteita,

kuten esimerkiksi ruokailutilanteita.

Korvaavia keinoja käytetään hyväksi

myös kodin ja päiväkodin välillä kul-

kevassa reissuvihkossa.

VUOROVAIKUTUSTAIDOT KOHENTUNEET

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan

vanhemmat saavat informaatiota pu-

hetta tukevista ja korvaavista keinois-

ta sekä koulutusta ja ohjausta niiden

käyttöön lapsensa kanssa. Suurin

osa vanhemmista on tyytyväisiä saa-

maansa ohjaukseen. Vanhempien

mukaan erityisesti puheterapeutti

antaa tietoa puhetta tukevista ja kor-

vaavista keinoista sekä ohjaa niiden

käyttöön. Perheet saavat usein tietoa

ja ohjausta myös muilta tahoilta, ku-

ten esimerkiksi sairaalahenkilökun-

nalta, erityislastentarhanopettajalta

ja/tai sopeutumisvalmennuskurs-

seilta. Osa vanhemmista hakee myös

itsenäisesti tietoa.

Vanhempien mukaan lapsen kie-

lenkehitys ja vuorovaikutustaidot

ovat kohentuneet, kun kommuni-

kointia on alettu tukea puhetta kor-

vaavilla keinoilla. Vanhemmat kerto-

vat, että lapset ovat alkaneet tehdä

enemmän vuorovaikutusaloitteita,

pystyvät helpommin ilmaisemaan

itseään ja/tai ymmärtävät paremmin

muiden ihmisten puhetta, kun näitä

keinoja käytetään arjen kommuni-

kointitilanteissa. Lasten on myös hel-

pompi ilmaista niiden avulla tuntei-

taan, tarpeitaan ja toiveitaan. Tämä

on puolestaan vähentänyt lasten

turhautuneisuutta.

Tulokset viittaavat siihen, että

Suomessa puhetta tukevia ja korvaa-

via kommunikointikeinoja käytetään

hyvin yleisesti kielihäiriöisten lasten

kuntoutuksessa ja että kuntoutus on

perhekeskeistä.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että

korvaavien keinojen käyttö rajoittuu

usein tiettyihin tilanteisiin sen sijaan,

että näitä keinoja käytettäisiin kom-

munikointiin luonnollisissa arkipäi-

vän vuorovaikutustilanteissa. Kuvia

käytetään usein vain päiväohjelmissa

ja tukemaan toiminnan ohjausta tie-

tyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi

pukeutumis- ja ruokailutilanteissa.

KOHTI KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYTTÄ JA TODELLISIA TILANTEITA

Jotta puhetta tukevien ja korvaavien

keinojen käyttö edistäisi lapsen pu-

heen, kielen ja vuorovaikutustaitoja

kehittymistä, pitäisi lapsen lähihen-

kilöiden saada paljon tukea siihen,

että he oppisivat käyttämään näitä

keinoja luonnollisissa arkipäivän vuo-

rovaikutustilanteissa lapsen kanssa.

Kuntouttavan puheterapeutin tuki

mutta myös päiväkotihenkilökun-

nan osallistuminen ja sitoutuminen

näiden keinojen käyttöön on tärkeä

tuki perheille. Tärkeä tukimuoto ovat

myös puhetta tukevien ja korvaavi-

en keinojen käyttöön perehdyttävät

kurssit.

Korvaavien keinojen käytön ope-

tus ja niin perheenjäsenten kuin mui-

denkin lapsen lähihenkilöiden ohjaus

voisi olla käytännönläheisempää. Se

voisi sisältää esimerkiksi enemmän

konkreettisia harjoituksia ja leikkejä,

jotka kuuluvat lapsen arkipäivään.

Sen lisäksi puhetta tukevien ja kor-

vaavien keinojen käyttöönotto sekä

perheen ja muiden lähihenkilöiden

ohjaus voisi toteutua todellisissa

kommunikointi- ja vuorovaikutusti-

lanteissa kotona ja päiväkodissa.

Suuri kiitos tutkimukseen osallis-

tuneille perheille sekä Aivohalvaus- ja

dysfasialiitolle mahdollisuudesta ke-

rätä sopeutumisvalmennuskursseilta

aineisto tätä tutkimusta varten.

Kirjoittajat, FM Petra Hildén ja FT Pirkko Rautakoski ovat puheterapeut-

teja. Kirjoitus perustuu Petra Hildénin pro gradu -tutkimukseen Intervention med alternativa och kompletterande

kommunikationsmetoder för barn med språkstörning, joka on hyväksytty Åbo

Akademissa 2010.

12 DYSFASIA 4/2010

Barn utvecklar sin tal- och språk-

förmåga i växelverkan med

personer i sin omgivning. Om

barnet har en språkstörning kan bar-

nets förmåga att förstå andras tal och

att uttrycka sig vara nedsatt.

I sådana fall har användning av al-

ternativa och kompletterande kom-

munikationsmetoder (AKK) visat sig

stöda tal- och språkutvecklingen och

förbättra barnets kommunikations-

förmåga och växelverkan med andra.

För att användningen av AKK-me-

toderna ska stöda barnets utveckling

på bästa sätt, borde de här metoder-

na användas i naturliga kommunika-

tionssituationer och i naturlig växel-

verkan. Familjen och andra personer

i barnets närmiljö har därför en viktig

roll och det är viktigt att de får infor-

mation, utbildning och handledning

för att kunna använda AKK-metoder-

na med barnet.

FAMILJERNAS ERFARENHETER

UNDERSÖKS

Syftet med undersökningen var att

utreda om AKK används i habilite-

ringen av barn med språkstörning i

Finland och om AKK- interventionen

är familjecentrerad. Syftet var också

att utreda om föräldrarna är nöjda

med den utbildning och den hand-

ledning som de får i samband med

att AKK-metoder introduceras i fa-

miljen.

Dessutom var avsikten att utreda

hur användningen av AKK-metoder-

na inverkar på barnets kommunika-

tionsförmåga och växelverkan med

andra.

Ett frågeformulär som var riktat

till föräldrar med barn som har en

språkstörnig användes för att samla

in materialet. Materialet samlades

in under sommaren 2009 på åtta av

Stroke- och dysfasiförbundets an-

passningskurser. Sammanlagt deltog

49 familjer i undersökningen.

EN KOMBINATION AV OLIKA KOMMUNIKATIONSMETODER

Resultaten av undersökningen visar

att man i Finland i stor utsträckning

rekommenderar användning av AKK-

metoder för barn med språkstörning

och att det främst är talterapeuten

som gör det.

Dessutom stöder sjukhusperso-

nal och daghemspersonal ofta infö-

rande av AKK-metoder.

Enligt resultaten är det främst

bilder, stödtecken och gester som

PE

TRA

HIL

DÉ

N O

CH

PIR

KK

O R

AU

TAK

OS

KI

Föräldrars erfarenheter av användning av alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder

Petra Hildén har i sin pro gradu undersökt alternativa och kompletterande

kommunikationsmetoder.

används, men även ritande och bild-

kommunikationspärmar används av

en del familjer. Ofta används en kom-

bination av många olika metoder.

Det är främst mamma, pappa

och talterapeuten som använder

de här metoderna med barnet. Ofta

används metoderna också på dag-

hemmet men inte lika mycket som

hemma. I viss mån använder också

syskon, mor- och farföräldrar och an-

dra släktingar AKK-metoder med bar-

net. Enligt resultaten är mammor lite

aktivare AKK-användare än pappor.

Föräldrarna beskrev att de i varda-

gen använder bilder på dagschemat

för att hjälpa barnet att gestalta tid

och ordning eller som ett kognitivt

stöd i vissa situationer, till exempel

vid måltider. Även i kontakthäftet

mellan hem och daghem används

AKK-metoder ganska aktivt.

FÖRBÄTTRAD VÄXELVERKAN

Resultaten visar också att föräldrarna

får information om AKK-metoder och

utbildning samt handledning för att

de ska kunna använda dem med sina

barn. I de fl esta fall är föräldrarna nöj-

da med den handledning som de får.

Föräldrarna uppgav att det speciellt

är talterapeuten som ger information

13DYSFASIA 4/2010

om och handledning i användningen av AKK-metoder-

na. Ofta får familjerna information och handledning av

både talterapeuten och även någon annan instans, till

exempel sjukhuspersonal, specialbarnträdgårdslärare

och/eller personal på anpassningskurser. En del av för-

äldrarna söker också självständigt efter information.

Enligt föräldrarna har barnens språkutveckling och

växelverkan förbättrats när AKK-metoder använts som

stöd för kommunikationen. De uppgav att deras barn tar

mera initiativ till kommunikation, lättare kan uttrycka sig

och/eller bättre förstår andra människor när AKK- meto-

der används i vardagen. Enligt föräldrarna är det också

lättare för barnet att uttrycka känslor, behov och önsk-

ningar med hjälp av AKK- metoder. Detta i sin tur har

minskat barnets frustration.

Resultaten tyder alltså på att AKK-metoder används i

habiliteringen av barn med språkstörning och att habili-

teringen är familjecentrerad.

Det förefaller ändå som om AKK-användningen är

ganska begränsad till specifi ka situationer i stället för att

stöda barnens naturliga kommunikation och växelver-

kan med andra människor. Bilder används till exempel

främst på dagscheman eller som kognitivt stöd i speci-

fi ka situationer (påklädning eller vid måltider).

NATURLIG KOMMUNIKATION OCH VERKLIGA SITUATIONER

För att AKK-användningen ska stöda barnets tal- och

språkutveckling samt barnets kommunikationsförmåga

och växelverkan bör personer i barnets närmiljö få stöd

och handledning för att lära sig använda de här meto-

derna i en naturlig kommunikation och interaktion med

barnet.

Talterapeutens stöd samt daghemspersonalens del-

tagande och användning av AKK-metoderna på dag-

hemmet är viktigt stöd för familjerna. Dessutom är kurser

för familjerna som fokuserar på användningen av meto-

derna en viktig del av AKK-interventionen.

Förslagsvis kunde AKK-utbildningen och handled-

ningen för familjen och andra personer i barnets när-

miljö vara mera praktiskt uppbyggd, till exempel med

konkreta övningar och lekar som bygger på barnets var-

dagsaktiviteter. Dessutom kunde AKK-interventionen

förverkligas i naturliga kommunikations- och interak-

tionssituationer hemma och på daghemmet i ett nära

samarbete med personer i barnets näromgivning.

Ett stort tack till de familjer som deltog i undersök-

ningen och till

Stroke- och dysfasiförbundet för möjligheten att

samla in material för undersökningen på anpassnings-

kurserna.

Skribenterna FM Petra Hildén och FD Pirkko Rautakoski är båda talterapeuter. Texten grundar sig på Petra Hildéns

pro gradu- undersökning ”Intervention med alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder för barn med

språkstörning” som Åbo Akademi godkänt år 2010.

14 DYSFASIA 4/2010

TUTKITTUA

KM, FM Nina Saine tutki psykologi-

an väitöskirjassaan Ekapeli-verk-

kosovelluksen kuntouttavia vaiku-

tuksia riskilasten lukemaan oppimiseen.

– Ekapeliryhmä saavutti perinteistä eri-

tyisopetusta merkittävästi paremmat tu-

lokset lukemaan oppimisessa. Ekapelillä

tehostettu erityisopetus osoittautui sel-

västi tehokkaammaksi kuin perinteinen

erityisopetus, Nina Saine summaa väitös-

tutkimuksensa tuloksia.

Saine seurasi 166 suomenkielisen lap-

sen lukemaan oppimista 1–3 luokilla. Hän

tarkasteli lukiriskilasten ja heidän vertais-

ryhmänsä lukemaan oppimisen kehitystä

kuntoutustutkimuksen keinoin.

Lasten lukutaitoa ennustavat kielelli-

set valmiudet, kirjaintuntemus, nopean

nimeämisen taidot ja kielelliset taidot, tes-

tattiin koulun alkaessa. Lasten lukuja kir-

joitustaidon kehitystä seurattiin tiiviisti en-

simmäiseltä luokalta kolmannelle luokalle.

Alkumittauksen tulosten perusteella

heikoimpaan kolmannekseen kuuluneet

ns. riskilapset jaettiin kahteen kuntoutus-

ryhmään: perinteistä erityisopetusta saa-

viin sekä Ekapelin avulla monipuolistettua

erityisopetusta saaviin oppilaisiin. Loput

oppilaista muodostivat yleisopetusta saa-

van vertaisryhmän, joka ei saanut lukemi-

sen tai kirjoittamisen erityisopetusta.

Ekapeli on Jyväskylän yliopiston psy-

kologian laitoksen ja Niilo Mäki Instituutin

monitieteellisenä yhteistyönä kehittämä

verkkosovellus. Se perustuu tieteelliselle

tiedolle lukemisvalmiuksien kehityksestä

ja lukivaikeuksista. Peli harjoittaa luke-

maan oppimisen perusteita. Se on suun-

niteltu lukivaikeuksien ennaltaehkäisyyn

riskilapsilla sekä lukilasten kuntoutukseen.

Ekapeli alkaa äänne-kirjainvastaavuuden

harjoittelulla ja etenee kunkin pelaajan yk-

silöllisen taitoja harjaantumistason mu-

Vaikka lasten ei odoteta osaa-

van lukea ennen koulun alkua,

noin joka neljäs lapsista osaa

lukea ensimmäiselle luokalle men-

nessään. Alkuportaat-tutkimuksen

seurannassa havaittiin, että esiope-

tusvuonna vanhemmat opettavat

lastaan lukemaan, mikäli lapsella on

jo hyvät valmiudet lukemiseen. Sen

sijaan ensimmäisellä luokalla van-

hemmat opettavat lastaan lukemaan,

jos lapsen lukutaito on heikko.

Vanhemman tuki sekä yhteiset

lukuharrastukset edistävät lapsen

lukutaidon kehitystä erityisesti esi-

opetusvuoden aikana. Vastaavaa yh-

teyttä lapsen lukutaidon kehityksen

ja vanhemman antaman tuen välillä

ei havaittu ensimmäisellä luokalla.

– Vanhemman rooli lapsen luke-

maan oppimisessa näyttäisi olevan

erityisen tärkeää esiopetusvuoden

aikana. Vanhempia tulisi kannustaa

yhteisiin lukuharrastuksiin lapsen

kanssa etenkin silloin, jos lapsi itse

ei osoita kiinnostusta lukemiseen,

tai jos lapsen lukemisen valmiudet

havaitaan heikoiksi, sanoo tutkija-

koulutettava Gintautas Silinskas

Alkuportaat-tutkimusryhmästä.

Lukuharrastus voi olla esimerkiksi

ääneen lukemista, yhteisiä lukuhet-

kiä ja kirjastokäyntejä sekä kirjaimilla

leikkimistä. Kun lapsi on jo koulussa,

vanhemman kannattaa keskustella

lapsen opettajan kanssa sopivista ta-

voista tukea lapsen lukutaitoa.

Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yli-

opiston Alkuportaat-tutkimuksesta,

jossa selvitetään lasten oppimista ja

motivaatiota sekä mahdollisten oppi-

misvaikeuksien taustoja. Viisi vuotta

kestävään seurantaan osallistuu noin

2000 lasta Kuopiosta, Laukaasta, Tu-

rusta ja Joensuusta esiopetusvuoden

syksystä 4. luokan loppuun.

Seuraava aineiston keruuvaihe

ajoittuu keväälle 2011, jolloin lapset

ovat neljännellä luokalla. Tutkimuk-

sessa kartoitetaan myös lasten van-

hempien ja opettajien ajatuksia las-

ten koulunkäynnistä sekä aikuisten

keskinäisestä yhteistyöstä.

VANHEMMILLA ON TÄRKEÄ ROOLI LAPSEN LUKEMAAN OPPIMISESSA ESIOPETUSVUODEN AIKANA

EKAPELI AVAIN RISKILASTEN LUKEMAAN OPPIMISEEN

15DYSFASIA 4/2010

TUTKITTUA

kaisesti tavu- ja sanatasoiseen lukutark-

kuuden ja lukusujuvuuden harjoitteluun.

Tutkimuksen merkittävin tulos oli,

että riskilapset, jotka saivat Ekapeli-kun-

toutusta osana ensimmäisen luokan eri-

tyisopetusta, saavuttivat lukemisen ja

kirjoittamisen osataidoissa vertaisryhmän

normaalilukijat. Sen sijaan riskilapset, jotka

saivat ensimmäisen luokan aikana pelkkää

perinteistä erityisopetusta, edistyivät mer-

kittävästi heikommin. He eivät saavutta-

neet missään lukemisen ja kirjoittamisen

osataidossa Ekapeli-harjoitusta saanutta

ryhmää kolmen vuoden aikana.

Yllätyksellisesti Ekapeli-ryhmä kehittyi

myös vertaisryhmää tarkemmaksi kirjain-

tuntemuksen ja lukutarkkuuden osa-alu-

eella. Ekapeliryhmä saavutti vertaisryhmän

lukusujuvuudessa toisen luokan loppuun

mennessä ja kirjoitustaidossa kolmannen

luokan alkuun mennessä. Vastaavaa kehi-

tystä ei ollut havaittavissa perinteistä eri-

tyisopetusta saaneessa ryhmässä.

Perinteiset erityisopetuksen peda-

gogiset menetelmät kielellisten taitojen

harjoittelussa eivät näyttäneet tukevan

riskilasten lukutaidon kehitystä riittävästi.

– Suosittelemme riskilapsille Ekapelil-

lä tehostettua lukutaidon erityisopetusta

4–5 oppilaan oppimisryhmissä vähintään

neljä kertaa viikossa ensimmäisen luokan

aikana. Riskilapset tulisi tunnistaa jo ennen

koulun alkua ja heille tulisi laatia yksilölli-

nen kuntoutussuunnitelma, Saine toteaa.

Nina Saine: On the Rocky Road of Rea-

ding: Eff ects of Computer-assisted Reading

Intervention for At-risk Children. Väitöskirja

on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in

Education, Psychology and Social Research

numerona 400, 245s., Jyväskylä 2010, ISSN

0075-4625, ISBN 978-951-39-4079-9.

Psykologian maisteri Jaana Vil-jaranta on tutkinut Jyväskylän

yliopistossa 3.12.2010 tarkas-

tetussa väitöskirjassaan eri oppiainei-

siin kohdistuvan motivaation kehitys-

tä ja roolia koulutaitojen kehityksessä

sekä koulunkäyntiin liittyvissä tavoit-

teissa koulutaipaleen eri vaiheissa.

– Oppiainekohtaisella motivaatiolla

näyttäisi olevan suurin rooli aivan

koulutaipaleen alussa esiopetusvuo-

den aikana sekä toisen asteen koulu-

tukseen siirryttäessä, Viljaranta tiivis-

tää väitöskirjansa tuloksia.

Motivoituneiden oppilaiden tie-

detään olevan motivoitumattomia

kiinnostuneempia erilaisista kou-

lutehtävistä, he tuntevat olevansa

kyvykkäämpiä ja he myös työsken-

televät sinnikkäämmin, vaikka koh-

taisivatkin vaikeuksia koulutyössään.

– Kovin paljon ei kuitenkaan ole tie-

detty aivan koulutaipaleensa alussa

olevien lasten motivaatiosta, Viljaran-

ta kertoo.

Tutkimuksen tulokset osoitta-

vat, että jo esiopetusikäisten lasten

koulumotivaatiolla on merkitystä

koulutaitojen kehityksen kannalta.

Esiopetusvuoden aikana matema-

tiikkaan liittyvä oppiainekohtainen

motivaatio oli vastavuoroisessa yh-

teydessä matematiikkaan liittyviin

taitoihin. Mitä korkeampi motivaatio

lapsella oli esiopetusvuoden alussa,

sitä paremmat olivat hänen taitonsa

esiopetusvuoden lopussa.

Siirryttäessä peruskoulusta toisen

asteen koulutukseen oppiainekoh-

tainen motivaatio ennusti nuorten

ESKARI JA YSILUOKKA TÄRKEITÄ

KOULUMOTIVAATION KANNALTA

koulutussuunnitelmia sekä ammat-

titoiveita.

Koulumotivaation merkitys olisi-

kin tärkeää huomioida koulutaitojen

opetuksen ohella.

– Koulumotivaatio näyttää muo-

dostuvan varsin pysyväksi jo ensim-

mäisten kouluvuosien aikana. Paras

hetki innostaa ja luoda myönteistä

asennetta koulua kohtaan on heti

koulutaipaleen alussa. Toisaalta mo-

tivaation ylläpitäminen on myöhem-

pinä vuosina yhtä tärkeää esimerkik-

si myönteisten oppimiskokemusten

sekä palautteen avulla. Peruskoulun

loppupuolella puolestaan olisi tärke-

ää huomioida nuorten motivaatioon

liittyvät tekijät esimerkiksi opinto-

ohjauksessa, kun tulevia koulutus- ja

urapolkuja suunnitellaan, Viljaranta

summaa.

Jaana Viljaranta: The development

and role of task motivation and task

values during diff erent phases of the

school career. Teos on julkaistu sar-

jassa Jyväskylä Studies in Education,

Psychology and Social Research, 401.

ISSN 0075-4625; 365;

ISBN 978-951-39-4074-4.

16 DYSFASIA 4/2010

Kielellistä erityisvaikeutta on

Suomessa aiemmin kutsuttu

dysfasiaksi. Toukokuussa 2010

valmistunut Käypä hoito -suositus

muuttaa terminologiaa. Dysfasian ti-

lalla käytetään jatkossa termiä lasten

ja nuorten kielellinen erityisvaikeus

(specifi c language impairment, SLI).

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeci-

min, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen

Lastenneurologisen yhdistyksen aset-

tama työryhmä on koonnut suosituk-

sen.


järjesti lokakuun alussa kolme ylei-

sötilaisuutta. Oulussa, Tampereella

ja Helsingissä järjestetyt tilaisuudet

keräsivät yhteensä noin 150 kuulijaa.

Joukossa oli paljon ammattilaisia,

mutta myös vanhempia ja isovan-

hempia.

Oulussa luennoitsijana toimi FL,

erikoispuheterapeutti Leena Ervast

ja Tampereella ja Helsingissä LT, foni-

Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen

atrian erikoislääkäri Marja Asikai-nen. He tarjosivat laaja-alaisen kat-

selmuksen kielellisistä erityisvaikeuk-

sista ja Käypä hoito -suosituksesta. He

molemmat ovat olleet mukana laati-

massa suositusta, joten he kertoivat

myös sen valmisteluprosessista.

Luennot herättivät vilkasta kes-

kustelua. Osanottajat toivat esiin

huolensa siitä, miten suosituksen

mukainen varhainen puuttuminen

toteutuu, toimenpiteisiin ryhdytään

yleensä vasta siinä vaiheessa, kun

diagnoosi on tehty ja lapsi on jo

4-5-vuotias. Pieniin ryhmiinkään ei

pääse ilman diagnoosia.

Keskustelun yhteenvetona todet-

tiin, että esimerkiksi neuvolat voivat

suositella toimenpiteitä heti, kun lap-

sella huomataan viivästymistä kielel-

lisissä toiminnoissa. Tässä vaiheessa

kaikkien asianosaisten ja lasten paris-

sa työskentelevien onkin tärkeää teh-

dä pioneerityötä eli viedä suosituksia

tiedoksi. Enää ei saisi tuudittautua sii-

hen uskoon, että ”odotetaan, kyllä se

puhe sieltä vielä tulee”. Varhain aloi-

tetut, riittävät ja oikein kohdennetut

tukitoimenpiteet pienentävät erityis-

vaikeuden haittaa.

Kielellinen erityisvaikeus vaikut-

taa laaja-alaisesti lapsen ja nuoren

toimintakykyyn, osallistumiseen ja

vuorovaikutukseen. Kielellisen eri-

tyisvaikeuden syy on usein perinnöl-

linen.

Kielellisen erityisvaikeuden esiin-

tyvyys on noin 7 prosenttia eli Suo-

messa on noin 70 000 alle 18-vuotias-

ta lasta ja nuorta, jolla on kielellinen

erityisvaikeus.

Vuonna 2011 Aivohalvaus- ja dys-

fasialiitto järjestää kielelliseen erityis-

vaikeuteen liittyviä yleisötilaisuuksia

Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Turus-

sa.

PÄ

IVI S

EP

PÄ

-LA

SS

ILA

17DYSFASIA 4/2010

Tulikalliontie 54, 36720 Aitoopuh. (03)4664 600

Lasten- ja nuortenkoditJukola, Toukola ja KontiorinneItsenäistymisyksikkö MetsämaaAmmatillinen tukipalvelu Tukikohtawww.lehmuskolo.fi � Puh. 040 733 7998

Erpekon OySiikajoen Nuorisokoti

Karpalotie 7, Siikajokipuh. 08-241 299

www.toimintaterapeuttiliitto.fi

Lehmirannanlomakeskus

Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta.Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä.

- Majoitustilaa 150- Ruokailupaikkoja 150- Kahvilapaikkoja 100- A-oikeudet

Lehmirannantie 12, 25170 KotalatoPuh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321

www.lehmiranta.fi

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY

50100 Mikkeli

ERITYISOPETUKSEN KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT

Aika ja paikka 28.-29.4.2011, Helsingin Messukeskus

Kohderyhmä Opetuksen järjestäjien edustajat, peruskou-lujen rehtorit, erityisopettajat, luokan- jaaineenopettajat sekä koulun muu henkilö-kunta

Tavoite Antaa osallistujille tietoa ja valmiuksiaoppimisessaan ja koulunkäynnissään tukeatarvitsevien oppilaiden opiskelun järjestä-miseen

Sisältö Ajankohtaista asiaa erityisopetuksestaYleinen, tehostettu ja erityinen tukiEriyttäminen pedagogisena menetelmänä

Hinta Määritellään ohjelman valmistuttua

Tiedustelut www.oph.fi/koulutus/kalenteriKoulutussuunnittelija Anita Varsapuh. 040 348 7464, [email protected]

Opetushallituksen maksulliset julkaisut:www.oph.fi/verkkokauppa

Opetushallituksen maksuttomat julkaisut:http://www.oph.fi/maksuttomat_julkaisut

18 DYSFASIA 4/2010

Tilaisuudet oli suunnattu näi-

den kuntien päättäjille, sosi-

aali-, terveys- ja opetustoimen

viranhaltijoille sekä viestintävälinei-

den edustajille. Tilaisuuksien avulla

pyrittiin viemään tietoa vähemmän

tunnetuista neurologisista oireyhty-

mistä ja niiden aiheuttamista toimin-

tarajoitteista.

Lappeenrannassa ADHD-liiton

toiminnanjohtaja Virpi Dufva toi-

votti kuulijat tervetulleiksi kuntakam-

panjatilaisuuteen. Kaikkiaan kaupun-

gintalon valtuustosaliin oli saapunut

12 innokasta osallistujaa.

”KLOPPAALEI KARJALAISII”

Kaupungin edustaja, kasvatus- ja

opetustoimenjohtaja Tuija Willberg

toivotti kaupungin puolesta järjestä-

jäliitot sekä osallistujat tervetulleiksi

ja kertoi lyhyesti varhaiskasvatuksen

ja perusopetuksen tilanteesta Lap-

peenrannassa.

– Kasvatuksen saralla kaupun-

gin missio on tehdä nuorista ”ilosii,

pärjäävii, kloppaalei karjalaisii”. Lap-

peenrannassa on melko paljon oppi-

laita erityisopetuksen piirissä verrat-

tuna kansallisiin keskiarvoihin, totesi

Willberg.

Willberg ei usko määrän johtuvan

siitä, että Lappeenrannassa olisi mui-

ta enemmän erityislapsia ja -nuoria.

Pikemminkin kyse on siitä, että näi-

hin asioihin on kiinnitetty paljon

huomiota ja lapsi tai nuori pääsee tar-

vittaessa hyvin tuen piiriin. Lappeen-

rannassa on kehitetty erityisopetusta

jo vuodesta 1995 alkaen, joten asiat

ovat nykyään melko hyvin mallillaan.

Erityisesti siirtymävaiheisiin on kiin-

nitetty huomiota. Erityislasten tueksi

on koulutettu neuropsykiatrisia val-

mentajia vuosina 2007–2010.

Suurimpana perusopetuslain

muutosten mukanaan tuomana hel-

potuksena Willberg mainitsi sen, että

jatkossa päätökset oppilaan opiske-

lun ja tukitoimien suhteen voidaan

tehdä pedagogisen selvityksen pe-

rusteella.

– Enää ei tarvitse odotella esimer-

kiksi psykologin tai lääkärin lausun-

toja eikä diagnoosien varmistumista,

että lapsi tai nuori pääsisi tukitoimien

piiriin. Tukitoimet voidaan aloittaa

heti, kun tarve niihin ilmenee, Will-

berg totesi.

AVOIN KESKUSTELU TARPEEN

Lastenneurologian ylilääkäri Eila Herrgård mainitsi puheenvuoros-

saan lukuja eri oireyhtymien esiin-

tyvyydestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja

terveyspiirin (EKSOTE) alueella. Piirin

alueella on noin 21 000 alle 16-vuo-

tiasta lasta. Tästä määrästä ADHD-oi-

reisia oppilaita arvellaan minimissään

olevan noin 400, samoin kuin kielel-

linen erityisvaikeus koskettaa myös

noin 400 oppilasta. Aspergerin oi-

JAR

I HÄ

MÄ

LÄIN

EN

JA

PÄ

IVI S

EP

PÄ

-LA

SS

ILA Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja

Teemana perusopetuslain muutos

ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestivät nyt jo seitsemättä kertaa Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan.

Kampanjapaikkakuntina olivat Lappeenranta ja Kaarina.

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (vas.) , pu-heenjohtaja Teija Jalanne ADHD-liitosta, valtuuston puheenjohtaja Matti Ran-ne Kaarinasta ja puheen-johtaja Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdis-tys ry:stä keskustelivat Kaarinan perusopetuksen tilanteesta.

Pä

ivi S

ep

pä

-La

ssila

19DYSFASIA 4/2010

reyhtymää arvellaan esiintyvän noin

50 oppilaalla. Lukemat perustuvat

oireyhtymien yleisten esiintyvyys-

prosenttien minimiarvoihin.

– Kyseiset häiriöt ovat siis melko

yleisiä, joten jo siksi niistä olisi hyvä

puhua enemmän, mainitsi Herrgård.

Yleisyyden lisäksi Eila Herrgård

listasi muita tärkeitä syitä, miksi

näistä häiriöistä tulisi keskustella

enemmän. Avoin keskustelu antaa

mahdollisuuden tukitoimien var-

haiseen aloittamiseen, joka taas on

yksi tärkeimmistä hoitoennustetta

parantavista tekijöistä. Keskustelun

ja tietoisuuden parantamisen avulla

saadaan mahdollisuus estää nuorten

ajautuminen syrjäytymisuhan alle se-

kä mahdollisuus koko perheen oikea-

aikaiseen tukemiseen.

Eila Herrgård antoi kattavat pe-

rustiedot ADHD:stä, Aspergerin

oireyhtymästä sekä kielellisestä eri-

tyisvaikeudesta. Kaikille näille häi-

riöille on yhteistä se, että ne ovat

varmimmin havaittavissa kouluiässä

tai hieman ennen sitä. Herrgårdin

mukaan harvemmin esiintyy pelkkää

ADHD:tä, oppikirjamaista Aspergerin

oireyhtymää tai kielellistä erityisvai-

keutta, sillä usein mukana on erilaisia

liitännäissairauksia. Kaikkien näiden

häiriöiden hoitoennuste paranee

huomattavasti, mikäli tukitoimet

päästään aloittamaan mahdollisim-

man varhain.

Aamupäivän lopuksi ADHD-liiton

toiminnanjohtaja Virpi Dufva käytti

järjestön edustajan puheenvuoron

esittelemällä kampanjan järjestäjä-

liittoja sekä niiden toimintaa.

HENKILÖSTÖ TARVITSEE TIETOA

ERITYISVAIKEUKSISTA

Puheenvuoroissa tuotiin vahvasti

esille myös se, että opettajien koulu-

tukseen pitäisi panostaa vielä enem-

män. Jokaisella opettajalla pitäisi olla

tietoa ja taitoja erityisten oppilaiden

kanssa työskentelyyn. Tällä hetkellä

noiden tietojen ja taitojen hankkimi-

nen on valitettavan paljon opettajan

omasta kiinnostuksesta ja ajankäy-

töstä kiinni.

Päivähoidon työntekijöiden sekä

opettajien mielestä ADHD ja Asper-

gerin oireyhtymä tai niihin liittyvät

piirteet olivat hieman helpompia ha-

vaita päiväkoti- ja kouluympäristös-

sä, mutta kielellisen erityisvaikeuden

havaitseminen tuottaa suuria ongel-

mia. Lapset osaavat hyvin peittää ja

kompensoida kielelliset ongelmansa.

Siksi lisätieto erityisvaikeuksista olisi

erittäin tervetullutta.

KAARINA VARAUTUNUT MUUTOKSEEN

Näkymätön näkyväksi -kampanjan

Kaarinan tilaisuus pidettiin 6.10.2010

aamupäivällä Kaarinan kaupungin-

talon valtuustosalissa. Tilaisuuteen

osallistui 13 henkilöä.

Kaarinan kaupungin valtuuston

puheenjohtaja Matti Ranne toivotti

osallistujat tervetulleiksi ja esitteli ly-

hyesti kaupunkiaan.

– Kaarina on merellinen, noin 31

000 asukkaan keskisuuri kaupunki

Varsinais-Suomessa. Tavoitteenam-

me on olla kilpailukykyisen Turun

seudun vetovoimaisin kaupunki

yrityksille, asukkaille, työntekijöille,

matkailijoille sekä palveluntarjoajille.

Tutkimusten mukaan olemme tässä

onnistuneetkin. Meidät on myös

valittu Suomen luovimmaksi kau-

pungiksi vuonna 2009, Matti Ranne

kertoi.

Matti Ranteen mukaan Kaarinan

kaupungin toimintaa ohjaavina peri-

aatteina ovat AARO-arvot eli asiakas-

ja asukaslähtöisyys, avoimuus, rohke-

us ja oikeudenmukaisuus. Kaupunki

haluaa tarjota hyvinvointia edistäviä

palveluita oikeaan aikaan ja tasapuo-

lisesti. Hän toivotti Kuntakampanjan

tervetulleeksi kaupunkiin, sillä se aut-

taa tiedon välittämisessä – ja Matti

Ranne luki myös itsensä mukaan tie-

toa tarvitseviin.

Kaarinassa kaupungissa perus-

opetuslain muutokseen varauduttiin

jo hyvissä ajoin etukäteen.

– Perustimme ryhmän, joka laati

Oppilaan tuen järjestämissuunnitel-

man kaupungin oppilaitoksille. Suun-

nitelma noudatti kaikissa toiminta-

ohjeissaan jo etukäteen tiedossa ole-

via muutoksia. Kaupunki on saanut

valtiolta avustusta hankkeeseen, jolla

oppilaan tuen ja oppilashuollon jär-

Yksilölliset ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja.

Mir

jam

i Ha

gm

an

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg (vas.), toiminnanjohtaja Virpi Dufva ja ylilääkäri Eila Herrgård olivat Lappeenrannan kuntakampanjatilaisuu-den puhujia.

20 DYSFASIA 4/2010

jestämistä kehitetään kouluttamalla

rehtorit, opettajat ja oppilashuolto-

työryhmät uusiin määräyksiin ja yh-

teneväisiin toimintatapoihin, kertoi

tilaisuuteen osallistunut Kaarinan

kaupungin vs. koulutusjohtaja Tiina Sivusaari.

KUNTA TARVITSEE KOKONAISSUUNNITELMAN

Lastenneurologi Harri Arikka kertoi

luennossaan perusopetuslain muu-

toksista, neurologisista oireyhtymis-

tä ja häiriöistä sekä erityisen tuen

järjestämiseen liittyvistä pulmista ja

mahdollisuuksista kunnassa.

Harri Arikan mukaan erilaisia

oppimiseen ja kehitykseen liittyviä

vaikeuksia arvellaan yleisesti olevan

noin 20:lla %:lla lapsiväestöstä. Osalla

oppimisvaikeuksien syynä on heikko

motivaatio, huonot opiskelutottu-

mukset, emotionaaliset ja psykososi-

aaliset vaikeudet.

Noin viidellä prosentilla lapsista

oppimisvaikeuksien syynä ovat ke-

hitykselliset neurokognitiiviset vai-

keudet. Kahdella prosentilla lapsista

oppimisvaikeuden aiheuttaa vaikea

asteinen kehityshäiriö, pysyvä liikun-

tavamma, kehitysvamma tai pysyvä

aistivamma. Tämä merkitsee aina lap-

selle vaikeavammaisuutta.

– Kunnalla pitäisi olla lasten varal-

ta kokonaissuunnitelma, jossa huo-

mioidaan kaikki lapset. Kaikkien las-

ten kehitystä on tuettava, joidenkin

kohdalla tuen tarvetta on enemmän,

korosti Harri Arikka.

Arikan mukaan usein on niin, ettei

kenelläkään kunnassa ole kokonais-

käsitystä erityistä tukea tarvitsevien

lasten määristä, eivätkä viranhaltijat

tiedä toistensa toiminnasta. Tiedossa

ei ole myöskään se, kuinka moni lap-

sista saa palveluja yksityiseltä puolel-

ta.

TIETOA JA YHTEISTYÖTÄ

Mitä sitten tarvitaan – lisää rahaa ja

muita resursseja? Ei, vaan tietoa ja

yhteistyötä.

Harri Arikka toi esille ainutlaatui-

sen, Kaarinassa tehdyn selvityksen

neuvolaikäisten lasten palveluja

kuntoutussuunnitelmien yhteenso-

vittamisesta peruskunnassa. Se on

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

lastenneurologisen konsultaatio-

työryhmän ja perusterveydenhuol-

lon yhteistyöhanke. Hanke on osa

Vajaaliikkeisten kunto ry:n ja RAY:n

rahoittamaa Lapsen ja nuoren hyvän

kuntoutuksen toteutuminen palvelu-

verkostossa 2007–2011 -projektia.

Hankkeessa syntynyt Tarpeesta

toimintaan -suositus tukitoimien jär-

jestämisestä ja tiedon siirrosta tuo

esiin kaksi suunnitelmaa. Toinen on

yksilöllinen suunnitelma lapsen ja

perheen tukitoimista ja toinen on

kuntakohtainen suunnitelma palve-

luntarvitsijoiden määrästä ja yhteis-

työmallista hallintokuntien välillä.

Ratkaistavina asioina ovat muun

muassa se, kuka integroi ja kerää tie-

don ja kuinka turvataan salassapito-

velvollisuus ja tietosuoja. Tukitoimien

suunnittelussa neuvola on keskeises-

sä asemassa 0–7-vuotiaiden lasten

Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet ovat lapsensa asiantuntijoita.

osalta, koulu 7–16-vuotiainen lasten

kohdalla, minkä jälkeen painopiste

siirtyy sosiaalitoimelle.

Harri Arikan mukaan tarvitaan

selkeää vastuunjakoa, tiedonkulun

esteettömyyttä, yhteistyötä yli hal-

lintokuntien rajojen, kuntakohtaista

kokonaissuunnitelmaa sekä kolman-

nen sektorin asiantuntijuuden huo-

mioimista. Palveluja ja tukitoimia jär-

jestettäessä on hyvä myös muistaa,

että perheet ovat lapsensa asiantun-

tijoita.

OPETUKSELLISET PERUSOIKEUDET

KAIKILLE OPPILAILLE

Järjestöjen puheenvuoron käytti

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n

toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, ADHD-

liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton

tavoitteena on opetuksellisten pe-

rusoikeuksien takaaminen kaikille

oppilaille.

– Henkilöt, jotka kuuluvat liitto-

jemme edustamiin ryhmiin, hyötyvät

oikea-aikaisesta, oikein kohdenne-

tusta ja riittävän monialaisesta tues-

ta. Tehokkaalla yhteistyöllä voidaan

estää lasten ja nuorten syrjäytymistä,

korosti Tiina Viljanen.

Liittojen yhteenlaskettu jäsen-

määrä on noin 16 000 ja niiden toi-

mintamuotoina ovat edunvalvonta,

tiedotus, neuvonta ja ohjaus, sopeu-

tumisvalmennus, koulutus, vertaistu-

ki ja palvelutoiminta.

Järjestöt ovat olleet lasten ja nuor-

ten asialla muun muassa antamalla

lausuntoja, viimeaikaisina esimerk-

keinä lausunnot perusopetuslain

muutoksesta, puhevammaisten tulk-

kauspalveluista ja henkilökohtaisesta

avusta. Tukitoimista voidaan mainita

muun muassa erilaiset projektit, työ-

elämähankkeet ja Nuortentalot.

Jari Hämäläinen toimii tiedottajana ADHD-liitto ry:ssä ja Päivi Seppä-

Lassila viestintäpäällikkönä Aivohal-vaus- ja dysfasialiitto ry:ssä.

Pä

ivi S

ep

pä

-La

ssila

Lastenneurologi Harri Arikka korosti luennossaan tiedon ja yhteistyön mer-kitystä kuntien erityisen tuen palvelu-jen suunnittelussa.

21DYSFASIA 4/2010

22 DYSFASIA 4/2010

AIVOHALVAUS- JA DYSFASIALIITOSTA AIVOLIITTO

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu. Lii-

ton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry. Asiasta päätti

4.11.2010 Oulussa kokoontunut liittovaltuusto.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsit-

ty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. Puhe-

vammaisia edustava järjestö tarvitsee yksinkertaisen

ja selkeän nimen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on

käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVH). Se on

yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia

neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten

tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäi-

riöille.

20.5.2010 julkaistu Käypä hoito -suositus puoles-

taan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten

kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön

mukaisesti (specifi c language impairment, SLI).

Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran

Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Las-

tenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä.

Aivoverenkierto on elintärkeää aivojen toiminnal-

le ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta.

Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli, jotka mahdol-

listavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon

ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät kuiten-

kaan ole yksiselitteisiä. Liiton toiminta sivuaakin mo-

nia muita neurologisia sairauksia ja vammoja. Myös

valtimoterveyden edistäminen yhdessä muiden alan

järjestöjen kanssa on noussut liiton keskeiseksi ta-

voitteeksi.

Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli

aluksi Afasialiitto ry (1977–1983), Afasia- ja aivohal-

vausyhdistysten liitto ry (1983–1993), Aivohalvaus- ja

afasialiitto ry (1993–1999) ja Aivohalvaus- ja dysfasia-

liitto ry (1999–2010).

Liiton nimi ja säännöt ovat vahvistettavina Pa-

tentti- ja rekisterihallituksessa. Tarkoituksena on

saada uusi nimi käyttöön vuoden 2011 alusta. Liiton

tunnus ja visuaalinen ilme uudistuvat samassa yh-

teydessä.

LIITTOKOKOUS KESÄKUUSSAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n sääntöjen 10§:n

mukaan liittokokous kokoontuu joka neljäs vuosi

ajalla 15.5.–15.6. Seuraava liittokokous kokoontuu

Turussa 11.6.2011.

Liittokokous valitsee liittovaltuuston varsinaiset

jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi

eli tällä kertaa siis vuosille 2012–2015. Liittokokous

valitsee liittovaltuuston varsinaisista jäsenistä sa-

maksi ajaksi liittovaltuuston puheenjohtajan ja va-

rapuheenjohtajan.

Liiton sääntöihin on tulossa muutos. Säännöis-

tä poistuvat vanhat läänit ja niiden tilalle tulevat

ERVA-alueet eli sairaanhoidon erityisvastuualueet.

Säännöt ovat käsiteltävinä Patentti- ja rekisterihal-

lituksessa. Sääntöjen vahvistamisen jälkeen asiasta

tiedotetaan yhdistyksen puheenjohtajille ja heille

lähetetään myös liittokokoukseen liittyvää aineistoa.

JÄSENMAKSUTLiittovaltuuston 4.11. päätöksen mukaisesti yhdis-

tyksen liitolle maksamat jäsenmaksut säilyvät ennal-

laan eli perusjäsenmaksu on 7,5 €/yhdistyksen jäsen.

Samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen maksu

on 4,5 €, kun talouteen postitetaan vain yksi AVH-

lehti. Kannatus–jäsenmaksu on 50 € ja yhteisön/sää-

tiön osalta 80 €.

LIITTO SEURAA 112-KESKUSTELUAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry seuraa Lääkärilehden

uutisoimaa hätäkeskuskeskustelua, jossa tarkastelun

kohteena on hätäkeskusohjeistus. Eduskunnan Stro-

ke-ryhmän jäsen Pentti Tiusanen on jättänyt asiasta

kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja Valvira (Sosi-

aali- ja terveysalan lupa- ja valvontaosasto) selvittää

tapausta.

Lisäksi liitto on jäsenenä Vammaisfoorumissa, jo-

ka on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministe-

riön luonnoksesta ensihoitopalvelusta annettavaksi

asetukseksi. Asetus selventäisi tulevaisuudessa ensi-

hoitopalveluja.

Liitto korostaa, että akuuttihoito tulee olla kaikki-

en kansalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

VAALIVAIKUTTAMISTA SYDÄN- JA DIABETESLIITTOJEN KANSSA

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Suomen Sydänliitto ja

Suomen Diabetesliitto vaikuttavat yhdessä eduskun-

AIV

LIITTO TIEDOTTAA

22 DYSFASIA 4/2010

23DYSFASIA 4/2010

LIITTO TIEDOTTAA

23DYSFASIA 4/2010

Eliisa

Lain

e

tavaaleissa 2011. Tavoitteena on saada niin ehdok-

kaat kuin kansalaiset pohtimaan asioita, jotka vaikut-

tavat kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Liitot

nostavat esille keskeisiä asioita ja vaativat tulevalta

eduskunnalta ja hallitukselta aktiivisia toimenpiteitä

kansanterveyden puolesta.

TULKKIKESKUS PALVELEELaki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta

astui voimaan 1.9.2010. Laissa säädetään Suomessa

asuvan vammaisen henkilön oikeudesta Kansanelä-

kelaitoksen järjestämään tulkkauspalveluun.

Keväällä 2010 Kela järjesti tarjouskilpailun puhe-

vammaisten henkilöiden tulkkauksesta Kelan vakuu-

tusalueittain. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry osallis-

tui tarjouskilpailuun Lounais-Suomen vakuutusalu-

eella ja tuli valituksi yhdeksi palveluntuottajaksi.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n Tulkkikeskuksen

tarkoituksena on puhevammaisten tulkkauspalvelu-

jen tuottaminen ja kehittäminen sekä tiedotus, kou-

lutus ja asiantuntijapalvelut.

Tulkkikeskuksessa työskentelee kuusi osa-aikais-

ta puhevammaisten tulkkia. Tulkit toimivat puhe-

vammaisten tulkkauspalveluasiakkaiden tulkkeina

erilaisissa elämäntilanteissa, joissa ihmiset kohtaa-

vat ilman yhteistä kieltä tai kommunikointikeinoa.

Tulkkien toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja alaan

liittyvät eettiset säännöt. Tulkkauspalvelun tavoit-

teena on, että asiakkaat tulevat kuulluksi ja heidän

aloitteenteko- ja itsemääräämisoikeutensa säilyy.

Tulkkikeskuksen toiminnasta vastaa puhevam-

maisten tulkki Sinikka Vuorinen (osa-aikainen,

maanantai-tiistai), p. 050 3292 905, 02 2138 278, s-

posti [email protected] .

Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan Kelan Vam-

maisten tulkkauspalvelukeskuksesta.

Lisätietoja Kelan toimistoista sekä Kelan internet-

sivuilta www.kela.fi /vatu.

YTY, STKL JA TEKRY PERUSTAMASSA YHTEISTÄ JÄRJESTÖÄ

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY

ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ja Ter-

veyden edistämisen keskus ry (Tekry) ovat antaneet

valtuutuksen hallituksilleen varsinaisiin yhdistymis-

sopimuksien laadintaan ja uuden järjestön perusta-

miseen.

HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ MARIA LUNDIN TAHDISSA

Laulaja Maria Lund esiintyi Aivohalvaus- ja dysfasia-

liiton ensimmäisessä hyväntekeväisyyskonsertissa

torstaina 25.11.2010 Turun Messu- ja kongressikes-

kuksessa. Maria Lundin svengaavia iskelmiä tahditti

The Aristocrats -orkesteri.

Konsertin tuotto käytetään Aivohalvaus- ja dysfa-

sialiiton kohderyhmien arjen tukemiseen. Kohderyh-

minä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet sekä

lapset ja nuoret, joilla on kielellinen erityisvaikeus.

Aivoverenkiertohäiriön sairastaa vuosittain noin 14

000 suomalaista, joista jopa kolmannes on työikäisiä.

Lapsia ja nuoria, joilla on kielellinen erityisvaikeus,

on noin 70 000.

Kiitokset konserttiyleisölle sekä konserttia tuke-

neille yrityksille: Lahtinen & Mantere Saatchi & Saat-

chi, Lions Club Mynämäki, Lions Club Turku/Archipela-

go, Mietoisten Säästöpankki, Painotalo Miktor, Nordea,

Painola, Viestintätoimisto OSG Viestintä ja Tapiola.

SUVITUULI KIINNI JOULUNAJAN

Liiton keskustoimisto Suvituulessa sulkeutuu keski-

viikkona 22.12.2010 ja aukeaa jälleen maanantaina

3.1.2011.

24 DYSFASIA 4/2010

TOUKOKUU

HUHTIKUU

TAMMIKUU

HELMIKUU

13.1.Tiedotustilaisuus vammaisten tulkkauspalvelusta, Helsinki

Torstaina 13.1. klo 17–19 Kehitysvam-

maliitossa, Viljatie 4 A (4 krs.), Helsinki.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä

vammaisten tulkkauspalvelun asi-

akkaat että muut asiasta kiinnostu-

neet. Vierailijoina Kelan asiantuntijat

vammaisten tulkkauspalvelukeskuk-

sesta. Kahvitarjoilu klo 16.45 alkaen.

Ilmoittautumiset 5.1.2011 mennessä

[email protected] tai tekstiviestillä

p. 044 9063 715. Järjestäjät: Suomen

CP-liitto ja Kehitysvammaliiton Tiko-

teekki.

28.–29.1. Educa-messut, Helsinki

Educa-messut, Opetusalan valta-

kunnallinen koulutustapahtuma,

Helsingin Messukeskuksessa. Liitolla

osasto messuilla yhdessä Autismi- ja

Aspergerliiton, ADHD-liiton ja ADHD-

Centerin kanssa.

8.2.Erilainen oppija -tietotori, Lohja

Erilainen oppija vauvasta ikäihmi-

seen -tietotori 8.2. klo 13–19.00 Loh-

jalla Puu-Anttilan tiloissa os. Suurloh-

jankatu 2, Lohja.

Esillä NV -järjestöt ja Lohjan seudulla

toimivat koulut ja oppilaitokset.

• Matala kynnys hakea tietoa

erityisestä tuesta

• Mahdollisuus löytää tarpeellista

tietoa teemaan liittyen

• Samassa paikassa kaikki

lähialueen tarjonta koulutuksesta

ja koulujen mahdollisuudet

tarjota erityistä tukea.

10.2.Pidä aivosi kunnossa -tapahtuma,

KuhmoYleisöluentotilaisuus Kalevala-kun-

toutuskodilla 10.2. klo 13–15. Jär-

jestäjinä Kainuun afasia- ja aivohal-

vausyhdistys ry ja Kuhmon kerho.

11.–12.2.Autismin talvipäivät, Tampere

Autismin talvipäivät, teemana Kohti

hyvää aikuisuutta, Tampereen am-

mattikorkeakoulu, Teiskontie 33,

Tampere. Lisätietoja, ohjelma ja il-

moittautumislomake osoitteesta:

www.autismiliitto.fi /talvipaivat.

12.2. Yhdistystoiminnan jatkokoulutus,

Rovaniemi Yhteistyössä NV-järjestöjen kans-

sa toteutettava käytännönläheinen

koulutus, jossa harjoitellaan mm.

asiakirjojen tekemistä. Paikka ja oh-

jelma vahvistuvat 10.1 mennessä.

Lisätietoja: Virpi Lumimäki,

[email protected] ,

p. 040 737 5879.

14.–20.3.Aivoviikko

Kansainvälinen Aivoviikko 14.–20.3.

Neurologiset vammaisjärjestöt -ver-

kosto järjestää tapahtumia eri puolil-

la Suomea.

Tarkemmat tiedot alla mainituista

Aivoviikon tapahtumista seuraavassa

lehdessä.

Aivoviikolla Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lahti

Klo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat

tervetulleita kaikki valtimotautien

riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä

kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään

yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa.

15.3.Aivoviikon tilaisuus, Kemijärvi

16.3.Aivoviikon tilaisuus, Kokkola

17.3. Aivoviikon tilaisuus, Kuusamo

17.–18.3.Sairaanhoitajapäivät, Helsinki

Sairaanhoitajapäivät 17.–18.3. Hel-

sinki. Neurologiset vammaisjärjestöt

mukana omalla osastollaan.

19.3. Aivoviikon tilaisuus, Rovaniemi

12.4. Tunne arvosi -yleisötilaisuus,

KotkaKlo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat





Tarkemmat tiedot seuraavassa leh-

dessä.

13.–14.4.Seminaari kielellisestä

erityisvaikeudesta, TampereLisätietoja koulutussuunnittelija Riit-

ta Tuusa, p. 040 543 7288,

[email protected] .

10.5.Kansainvälinen AVH-päivä

Tiistaina 10.5. vietetään kansainvälis-

tä AVH-päivää erilaisin tapahtumin.

MAALISKUU

TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI

25DYSFASIA 4/2010

TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI

10.5. Luento- ja tiedotustilaisuus,

KajaaniKlo 10–12.00 Kajaanin keskusseura-

kuntakodilla luento- ja tiedotustilai-

suus aiheesta Aivot, elämän pääoma.

18.–19.5.TerveSOS-messut,

EspooNeurologisilla vammaisjärjestöillä on

messuilla osasto.

21.5.Soveltavan liikunnan päivä,

SaloSoveltavan liikunnan päivä on Salo-

hallissa 21.5. klo 10–14. Tapahtuman

järjestäjänä Neurologiset vammais-

järjestöt.

10.–12.6.Puheenjohtajapäivät,

TurkuAivohalvaus- ja dysfasialiiton pu-

heenjohtajapäivät yhdistysten pu-

heenjohtajille perjantaista sunnun-

taihin 10.–12.6. Suvituulessa.

11.6.Liittokokous,

TurkuAivohalvaus- ja dysfasialiiton liitto-

kokous lauantaina 11.6. Suvituulessa.

22.9. Tunne arvosi -yleisötilaisuus,

LappeenrantaKlo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat





Tarkemmat tiedot seuraavassa leh-

dessä.

4.10.2011Valtakunnallinen

SLI-/dysfasiapäivä

21.–23.10.Terveys-messut,

Helsinki

29.10.Maailman AVH-päivä,

World Stroke Day

10.–12.11.Apuväline-, Hyvinvointi-

ja Koti-messut, Tampere

Paikka: Tampereen Messu- ja Urhei-

lukeskus

Lisätietoja tapahtumista ja koulutuk-

sista hintoineen ja sisältöineen sivuil-

tamme www.stroke.fi . Neurologisten

vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksis-

ta tietoja myös osoitteessa www.nv.fi .

Lähetä Papunetin joulukortti!

www.papunet.net/pelit/postikortti/

Papunetin pelisivuilla on helppokäyttöinen postikorttisovellus. Postikortteihin voi valita valmiin tervehdyksen ja kuvan. Kortteihin voi kirjoittaa myös oman viestin. Kortti- sovellus toimii sekä hiirellä että painikkeilla.

Hyvää Joulua!

LOKAKUU

SYYSKUU

KESÄKUU

MARRASKUU

LISÄTIETOJA

26 DYSFASIA 4/2010

Turun Nuortentalolla vietettiin yhteistä iltaa torstai-

na 2.12.2010 joulun merkeissä. Ilta keräsi yhteen

sekä asukkaat että työntekijät.

Valmistelut yhteistä illanviettoa varten aloitettiin jo

hyvissä ajoin, muutamaa päivää aikaisemmin. Osa asuk-

kaista rakensi yhteisvoimin piparkakkutalon, joka yhdes-

sä koristeltiin upeaksi luomukseksi. Piparkakkuhahmois-

ta löytyvät myös kaikki Turun Nuortentalon asukkaat ja

työntekijät. Joulukuusi kannettiin olohuoneeseen sille

varatulle paikalle, ja se koristeltiin yhdessä sydämillä, kiil-

tävillä joulupalloilla, koristenauhoilla sekä tietysti latvaan

kiinnitettävällä tähdellä.

Jouluruuat oli tilattu oppilastyönä Bovalliuksen am-

matti-instituutista. Pöytä katettiin monenlaisilla jouluun

kuuluvilla ruuilla. Löytyi tietysti kinkkua, jonka kasvis-

vaihtoehtona oli savustettua tofua. Kaloja oli kolmea eri

lajia: savustettua siikaa, graavattua lohta, sekä lasimes-

tarin silliä. Laatikkoruuissa löytyi valinnanvaraa neljän

eri sortin verran. Oli myös salaatteja ja rosollia keventä-

mässä jouluateriaa. Ruuan päälle oli mahdollista nauttia

kahvia ja joulutorttuja – jos siis jaksoi.

Ilta sujui lämpimän ja jouluisen tunnelman merkeissä

joululaulujen soidessa taustalla.

Kiitokset mukavasta yhteisestä illasta kuuluvat kaikille

mukana olleille, niin asukkaille kuin työntekijöillekin.

Erika Savakko, toimintaterapeutti

Jouluinen illanviettoa

Turun Nuortentalolla

NUORTENTALOISSA

SIBELIUS-AKATEMIASU 9.1.2011 klo16:00

CONCERT FOR THE LEFT HAND ONLYVASEMMAN KÄDEN KONSERTTI

KONSERT FÖR VÄNSTER HAND

27DYSFASIA 4/2010

Pakkanen Pakkanen paukkuu,nenä jäässä,varpaat aivan tunnottomat.On pakkanen.

Sannamari Kurki asuu Kuopion Nuortentalossa.

RU

NO

RU

UT

US

AN

NA

MA

RI K

UR

KI

Talvi on Talvi on kylmä,

talvi on lauha,

talvi on mitäsinä haluat. S

atu

Pas

anan

Lumiukko Pallo isonee,kolme päällekkäin,porkkananenä,hiilisilmät,hymysuu.Arvaa mikä se on.

27DYSFASIA 4/2010

28 DYSFASIA 4/2010

YLEISTÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA

Tuetut lomat ja Soluku-lomat osana niitä ovat sosi-

aalista lomatoimintaa, RAY rahoittaa lomajärjestöjä,

jotka järjestävät yhteistyössä esimerkiksi Aivohal-

vaus- ja dysfasialiiton kanssa tuettuja lomia.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivove-

renkiertohäiriön sairastaneille ja perheille, joiden lapsel-

la on erityinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä

kylpylät, hotellit ja kylpylähotellit. Myös yhdistykset jär-

jestävät lomia omille jäsenilleen, joten myös paikalliselta

AVH- tai SLI-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lomajärjestöt järjestävät RAY:n tuella myös muuta

valtakunnallista lomatoimintaa, johon jokainen suoma-

lainen voi hakea. Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset

ja taloudelliset hakuehdot. Niihin voit tutustua lomajär-

jestöjen nettisivuilla.

HAKEMINEN LOMILLELomille haetaan Lomayhtymän tuettujen lomien haku-

kaavakkeilla, joita saa liiton alue- ja keskustoimistoista.

Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita saat myös netistä

osoitteesta www.lomayhtyma.fi . Netissä voi myös täyttää

lomayhtymän sähköisen hakukaavakkeen.

LISÄTIETOJALisätietoja lomista antaa aluesihteeri Risto Lappalainen,

p. 040 5437 290 tai sähköposti: [email protected]

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso,

jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikut-

tavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja

terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Esivalinnan lomalle tekevät Aivohalvaus- ja dysfasia-

liiton aluesihteerit Risto Lappalainen ja Virpi Lumimäki.

Lopullisesti valinnasta päättää järjestävä lomajärjestö.

Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kuu-

kautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei

ilmoiteta.

Palauta hakukaavake seuraavaan osoitteeseen:

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ryRisto Lappalainen

Kauppakatu 34 A 987100 KAJAANI

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat 2011

Dysfasiayhdistysten jäsenilleLOMAT PERHEILLE, JOIDEN LAPSILLA ON

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS1. Perheiden lomaviikko, Huhmarin Lomakeskus, Polvijärvi 13.–18.6.2011Paikkoja: 10 perhettä. Majoitus

perheloma-asunnoissa.

Sisältö: Täysihoito. Lomakeskus Huhmarin

Vesimaailma-kylpylä on perheen käytös-

sä. Lisäksi Huhmarin alue ja luonto tarjo-

avat monipuolista aktiviteettiä lomailijal-

le. Höytiäisen järvi tarjoaa mahdollisuu-

den uimiseen, kanoottimelontaan, ve-

neilyyn ja kalastukseen. Lapsille on oh-

jattua toimintaa viikon aikana. Katso li-

sää osoitteesta

www.lomakeskushuhmari.com.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton työntekijä

on mukana pari päivää loman alussa.

Hinta: Aikuiset 110 €/hlö/5vrk,

alle 16-vuotiaat lapset maksutta.

Hakuaika: 13.4.2011 asti.

Järjestäjä: Perhelomat ry.

2. Perheiden lomaviikko, Siuntion hyvinvointikeskus 18.7.–23.7.2011Paikkoja: 8–10 perhettä.

Hinta: 100€/hlö/5 vrk, lapset 8–16v/35€/hlö/

5 vrk, alle 8-vuotiaat lapset maksutta.

Sisältö: Täysihoito ja majoitus perhekoon mukai-

sissa huoneissa, lomapaikan allasosaston

ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-

ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma

ohjelma. Loma on yhteinen ADHD-liiton

ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa.

Hakemukset: Lomalle haetaan Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry:n lomatukihakemus-

kaavakkeilla, joita saa netistä osoitteesta

www.mtlh.fi . Kaavakkeen voi täyttää

myös sähköisesti.

Hakuaika: 18.4.2011 mennessä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.

28 DYSFASIA 4/2010

29DYSFASIA 4/2010

SOLUKU-LUONTOLOMAT 201127.2.–4.3.2011 Koko perheen talvilomaviikko Syötekeskuksessa Pudasjärvellä

Tule rohkeasti mukaan viettämään lapsiperheille tar-

koitettua hiihtolomaa Suomen eteläisimmälle tunturille!

Ohjelmassa on laskettelua, hiihtoa, pulkkamäkeä ja muu-

ta mukavaa koko perheen yhteistä ohjelmaa. Vanhempia

ohjataan toimimaan lasten kanssa rinteessä ja laduilla.

Lomalla kokeillaan erilaisia lasketteluun liittyviä apuväli-

neitä, mm. kelkkalaskettelua ja muita tukiohjaimia. Loma

sopii pyörätuolin käyttäjille. Syötteen upea kansallispuis-

to latuverkkoineen ja laskettelurinteet odottavat. Loma-

ohjaajat tulevat Epilepsialiitosta ja Suomen CP-liitosta.

Hakuaika lomalle päättyy 23.12.2010.

3.–8.4.2011 Talviliikuntaleiri Vuokatin urheiluopistol-la Sotkamossa aikuisille ja nuorille (yli 17v)

Tule talviliikuntaleirille Vuokattiin! Ohjelma sopii niin

vanhemmille kuin nuorillekin osallistujille. Nuoret innos-

tuvat laskettelusta ja vanhempi väki viihtyy hiihtäen Vuo-

katin keväthangilla. Ohjelmassa myös pilkkikalastusta,

joka sopii kaiken ikäisille. Vetäjät ohjaavat ensikertalaisia,

joten aloittelijat voivat tulla hyvin mukaan myös. Vuoka-

tissa on mahdollisuus kokeilla apuvälineitä niin hiihdossa

kuin laskettelussakin. Myös lumikenkäilyä voi kokeilla.

Ohjelmassa on päivittäin laskettelua ja maastohiihtoa,

kahtena päivänä myös ohjattuja pilkkiretkiä kevätjäillä.

Sisäliikuntaa on ohjatusti ohjelman mukaan. Tarkemman

ohjelman saat kutsukirjeen mukana.

Kurssille voi tulla myös pyörätuolilla liikkuva henkilö.

Paikanpäällä avustusta ja ohjausta toimintapisteissä, mut-

ta mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päi-

vittäisissä toiminnoissa, tulee hänen itse huolehtia oma

avustaja paikan päälle. Lomaohjaajat tulevat Aivohalva-

us- ja dysfasialiitosta sekä Aivovammaliitosta. Lomalaisia

otetaan n. 26–30 henkilöä. Huom! Hissiliput lasketteluun

joutuu kukin lomalainen ostamaan päivittäin itse.

Hakuaika leirille päättyy 31.1.2011.

5.–11.6.2011 Lapsiperheiden liikuntaloma Liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa

Loma toteutetaan yhteistyössä Pajulahden urheilu-

opiston kanssa. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille.

Lomaohjelmassa on päivittäin ohjattua sisä- ja ulkoliikun-

taa. Opistolla perheet majoitetaan perheille soveltuviin

soluhuoneisiin.

Pajulahti on lähtenyt aktiivisesti kehittämään sovelta-

vaa liikuntaa myös aisti- ja liikuntavammaisille henkilöille.

Tule tutustumaan liikunnan tarjontaan. Lisätietoja Paju-

lahdesta saat osoitteesta www.pajulahti.com.

Lomaohjaajat tulevat Suomen CP-liitosta ja Epilepsia-

liitosta.

Hakuaika lomalle päättyy 7.3.2011.

21.–26.8.2011 Hossan perinteinen luontolomaviikko aikuisille ja nuorille (yli 17 v.)

Voit valita kolmesta eri ryhmävaihtoehdosta itselle-

si parhaiten sopivan ryhmän. Ilmoita haluamasi ryhmä

hakemuksessa. Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla

päivittäisissä toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä

avustusta, on henkilökohtainen avustaja hyvä olla mu-

kana. Luontolomaviikon ohjaajat tulevat Aivohalvaus- ja

dysfasialiitosta sekä Aivovammaliitosta.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienim-

piin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet

päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonom-

pikuntoiselle ja pyörätuolin käyttäjille.

Ryhmä 2 on vesistövaellusryhmä, jossa on kanoottien li-

säksi käytössä myös veneitä. Tämä ryhmä soveltuu hyvin

myös pyörätuolia käyttäville. Ryhmä yöpyy omissa Met-

sähallituksen kämpissä, joissa perinteiset saunat ilman

suihkua. Ryhmän koko noin 6–7 henkilöä.

Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen

polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla.

Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä

on kaksi pienryhmää, hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 ki-

lometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä

päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppätukikohdassa

Huosijärvellä, josta käsin retkeilemme. Ryhmässä on mah-

dollista yöpyä myös maastossa.

Lomalle otetaan yhteensä noin 26–30 henkilöä.

Hakuaika Hossan luontolomaviikolle päättyy 15.6.2011.

29DYSFASIA 4/2010

30 DYSFASIA 4/2010

Dysfasia-lehdessä 3/2010 julistettiin nimikilpailu

lehden uudesta nimestä. Määräaikaan mennessä

toimitukseen tuli 19 ehdotusta ja määräajan jäl-

keen vielä yhdeksän ehdotusta, joista osa samoja.

Määräaikaan mennessä tulleita ehdotuksia annetussa

kirjoitusasussaan olivat: SLIPPUSÄKKI, KI-VA, KIE-KU, KI-

VI, KIELIVATKAIN, Puhekupla, Puhelanka, Kielisilta, Kiikku,

dySLI, SLIdy, SLIpuke, kieSLI, puSLIke, KIELIPÄÄ, KIELTÄ

OPPIMASSA, MIKÄ KIELI!, Kuuntele Mua ja KIEKARI.

Kilpailuajan päättymisen jälkeen ehdotettiin vielä seu-

raavia nimiä: KIELI, KIELO, KiVa, Kieppi, Kierre, Kieli, Kievari,

Kiri ja Kielo.

Tarve lehden nimenmuutokseen perustuu toukokuus-

sa annettuun Käypä hoito -suositukseen lasten ja nuorten

kielellisestä erityisvaikeudesta. Suosituksessa on luovut-

tu dysfasiatermin käyttämisestä. Suosituksessa käytetään

yleisen kansainvälisen käytännön mukaista termiä kielel-

linen erityisvaikeus. Suosituksessa käytetään toistuvasti

myös sanamuotoa SLI-lapsi. Tällä viitataan lapseen, jolla

on kielellinen erityisvaikeus. Lyhenne SLI tulee englannin-

kielisistä sanoista specifi c language impairment.

Nimiehdotukset on toimitettu lehden toimitusneu-

vostolle, mutta lehden nimiasiaa ei ole vielä ratkaistu.

Dysfasia-lehden nimi on vielä auki

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTIDYSFASIA 1/2

01

0

Valmentaja

nuorenopintojen

tukena

Nuortentalosta

avaimia

itsenäistymiseenSelkokirja

oppimisen apuna

Anna aikaa aivoille

na

lle


DYSFASIA 2/2

01

0

Miten oppimisvalmiuksia kehitetään?

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

kuntoutusmuotonauntout


DYSFASIA

3/2

01

0

Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteenVieraan kielen opiskelu

Japania oppimassaUusi nimi lehdelle?

Sopeutumisvalmennuskurssit 2011

SSSSSSSSSSSoSSSoSSSSSSSSSoSSoSoSooSoSoSoSSoSoSSoSSoSSSSSooSSoSSSSoSSSooSSoSSoSSSSSoSoSoSSoSoSooSSSoSoSSoSSoSoopppppppepepepepepeeeppppepppepppp utututututttuuttutuututututtuututtumumumumumumummumumumumuummummummmummummummiiiiiisiisisissiiisiiisssissiiisisisissisissvvavavavavavavavvavavvvavav lmlmllmmlmlmlmlmlmmlmeeeeeeneneneneneenenennnnenenneeneeeneneneeneennununnuuuunuunuunununnuskskskskskskskkkksskkkskkskkkkkkkskkkkkkkkkskkkkkskkskkkskskkskskskkskkkkkskkkskkkkkkkkkkkkskskkkkskskkkkskksskkskkuuuuuuuuuuururururururrrruuuuuururruuururuuuuurururrruuuuuuururururururuuuruuuuuurrruururruuuuruuuuuruuuuuurururruruuuuursssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssiiiiiitiiiiiititiiiiitititittititiitiitititititiiittititiiiiiiiitititiititttttttittttttittttttttttt 222222222222222222222222 222222222 222222222222222222 2 2 2222 2 222222222222000101001010101100101000000010000011000010 1111111111111111111111111111


DYSFASIA 4

/20

10

Kieli ja aistitVanhemmat ja AAC

Kunnat ja perusopetuslakiVapaaehtoistoiminnan vuosiLomatoiminta 2011

30 DYSFASIA 4/2010

31DYSFASIA 4/2010

Järjestöjen kannattaa taistella sen puolesta, että RAY

säilyy itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan

jatkossakin tämän alan järjestöille, RAY:n toimitus-

johtaja Sinikka Mönkäre painottaa.

Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjon-

neet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin

omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta Suomeen on synty-

nyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa

ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä ovat Mannerhei-

min lastensuojeluliiton perhekahvilat, vanhusten ystävä-

toiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta edistävät

hankkeet.

Sinikka Mönkäre kannustaa järjestöjä puolustamaan

toimivaa RAY-rahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä. Tiivis

suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista jär-

jestelmää.

– Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksen-

tekoon tietoa ja osaamista. Käytännön työn tekijöinä ne

tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve

on suurin. Me taas huolehdimme avustusjärjestelmän

ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuudesta ja

läpinäkyvyydestä, Mönkäre sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan muulla tavalla järjestetty

pelitoiminta uhkaisi nykyistä rahoituspohjaa, jossa so-

siaali- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet kaikista ra-

hapelaamisen voittovaroista. Tämän vuoksi lakiuudistus,

joka takaa lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on

saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä.

Tuolloin nykyluvat umpeutuvat.

JAETUT MARKKINAT TUKEVAT KEHITYSTYÖTÄ

Monipuolisella ja laadukkaalla kolmen yhtiön pelitarjon-

nalla on pyritty tavoittamaan laaja asiakaskunta, jotta pe-

laaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella

ehkäistään myös laittomien pelien tarjontaa.

Viime aikoina puhuttanut nettipokeri on hyvä esi-

merkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Koska

kotimaista vaihtoehtoa nettipokeriin ei ole ollut, tarpeen

ovat täyttäneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne on muuttu-

nut, kun RAY on avannut nettipelinsä.

– Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuo-

tealueensa pelejä, palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti,

pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja kilpailukykyisenä.

Tämä pitää meidät virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehi-

tystyöhön, Mönkäre uskoo.

Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään en-

tisestään uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe täh-

tää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa

luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahape-

lien harjoittamisessa.

HE

NN

A N

OR

BE

RG Suomalaiset pelaavat

kansanterveydelleRAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja

Suomessa. Avustukset ohjataan yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön,

osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan.

RA

Y

32 DYSFASIA 4/2010

SUOMALAISET PELIYHTIÖTRAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunne-

tuimmat Pajatso, Hedelmäpelit, Pokeri, Ruletti

Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit;

tunnetuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus,

Ässä-arpa

Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuim-

mat Voittaja, Kaksari, Troikka

*lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veik-

kaukselta Fintotolle.

AIVOHALVAUS- JA DYSFASIALIITON RAHOITUS

– Liittoamme ei olisi ilman jäsenyhdistyksiä,

mutta ei myöskään ilman RAY:n tukea. Jäsen-

maksujen osuus liiton toimintatuotoista on

pari prosenttia ja RAY:n osuus liiton rahoituk-

sesta on vajaa puolet. Osa RAY-rahoituksesta

kohdentuu sopeutumisvalmennustoimintaan

ja kommunikaatiokeskukseen sekä projek-

tityöhön, osa taas alueilla tehtävään työhön,

kertoo toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

AVUSTUSPOTTI ON JÄRJESTÖJEN YHTEINEN VOITTO

RAY haluaa turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen ra-

hoituksen aloittamalla nettipelit, tehostamalla nykyis-

tä jakelumallia ja kehittämällä kokonaisvaltaisesti asi-

akkaiden pelikokemusta. Avustuksina jaettava osuus

tuotosta kasvaa lähivuosina kuitenkin korkeintaan

maltillisesti.

– Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoi-

minnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odo-

tukset uudentyyppisistä peleistä – ne vaativat meiltä

investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18

vuoteen ja arpajaisveron korotus leikkaavat pottia,

Mönkäre sanoo.

Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen voittopotista

lohkaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntou-

tukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin va-

rattu summa pienenevät lähivuosina merkittävästi.

Siten järjestöjen osuus avustuspotista on lähivuosina

kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät kokonai-

suudessaan kasvaisi.

– Se miten raha järjestelmän sisällä jaetaan, on

oma kysymyksensä. Asiaa tulee katsoa laajemmasta

näkökulmasta kuin vain oman järjestön avustuksista

käsin. Varmistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuu-

den säilyminen.

33DYSFASIA 4/2010

Helapala Oy07900 Loviisa

SuomenLiikunta-apteekki

Orimattilapuh. 050 4611 131

Vaalan ApteekkiSahanrannantie 1, Vaala

puh. 08-536 1270

Woodshell OyRautatienkatu 42, Äänekoski

puh. 0400 547 321

Rakennuslasi OyLaitatie 1, Jääli

puh. 0400 688 373www.lasia.fi

Kati Rosenberg Tmi

LUMON OY

KORTESJÄRVENAPTEEKKI

Jääkärintie 53, Kortesjärvipuh. 06-488 0300

Martinkuja 4, 02270 Espoopuh. (09) 887 0120, fax (09) 8870 1291

www.vestek.fi

34 DYSFASIA 4/2010

Vuoden tavoitteena on lisätä

vapaaehtoistoiminnan arvos-

tusta ja edistää sitä kautta va-

paaehtois- ja järjestötoiminnan toi-

mintaedellytyksiä. Vuoden jälkeen

on Suomessa toivottavasti uusia

vapaaehtoistoimijoita, vanhojen kiit-

tämistä unohtamatta, sanoo vuoden

toteutusta ohjaavan Kansalaisyhteis-

kuntapolitiikan neuvottelukunnan pu-

heenjohtaja Riitta Särkelä.

VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT

Vuodella on Euroopan laajuinen slo-

gan Volunteer! Make a diff erence, joka

suomeksi kuuluu Vapaaehtoisena vai-

kutat. Vuosi tuokin esiin vapaaehtois-

toimintaa väylänä vaikuttaa itselle

tärkeiden asioiden puolesta.

Vuoden viesteissä halutaan ko-

rostaa vapaaehtoistoiminnan eri

merkityksiä. Vaikuttamisen lisäksi

viestinnässä tulevat esille vapaaeh-

toistoiminnan suuri yhteiskunnalli-

nen merkitys ja rooli yhteisöllisyyden

tukemisessa, vapaaehtoistoiminta

oppimisen ja henkilökohtaisen kas-

vun välineenä sekä vapaaehtoistoi-

minnan luoma hyvinvointi ja ilo. Va-

paaehtoistoiminnan perustana halu-

taan korostaa tasavertaisten ihmisten

kohtaamista.

Suomessa vuoden suojelija on ta-

savallan presidentti Tarja Halonen.

Vuoden toteutusta koordinoivat

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neu-

vottelukunta KANE ja Suomen Nuori-

soyhteistyö – Allianssi. Teemavuoden

toteutuksessa on mukana laajasti

suomalainen järjestö- ja vapaaehtois-

toiminnan kenttä.

Vapaaehtoistoimintaa tuodaan

esille vuoden aikana mm. viestintä-

kampanjalla, toimintaideoilla ja jär-

jestämällä tapahtumia. Näkyvyyteen

tarvitaan jokaisen suomalaisen va-

paaehtoistoimijan panosta.

– Haluamme antaa vuoden aika-

na oikean kuvan järjestö- ja vapaaeh-

toistoiminnan suuresta merkitykses-

tä ja määrästä Suomessa. Yksin tämä

ei onnistu, toteaa Allianssin puheen-

johtaja Hanna-Mari Manninen.

Manninen kannustaakin järjestöjä

ja muita toimijoita suunnittelemaan

omia alueellisia tapahtumia ja ideoi-

maan, miten vuosi voi näkyä omassa

perustoiminnassa.

– Vuosi tarjoaa hienon tilaisuuden

vaihtaa hyviä ideoita ja tehdä yhteis-

työtä yli sektorirajojen.

KOKEILE VAPAAEHTOISTOIMINTAA

Vuoden rungon muodostaa helmi-

kuussa käynnistyvä kampanja, jossa

haastetaan yksilöitä ja yhteisöjä ko-

keilemaan vapaaehtoistoimintaa.

– Kampanja tarjoaa matalan kyn-

nyksen mahdollisuuden kokeilla

vapaaehtoistoimintaa. Tutkimusten

mukaan ihmisillä on kiinnostusta

osallistua vapaaehtoistoimintaan ny-

kyistä enemmän, jos he vain löytävät

itselleen sopivan toimintamuodon,

kertoo Manninen.

Vapaaehtoistoiminta näkyviin

Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri

Euroopan. Vuosi tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtois- ja järjestötoiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja innostaa uusia

ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.

ALI

AN

SS

I RY

35DYSFASIA 4/2010

Haastekampanjaan liittyy netti-

testi, jolla voi etsiä itselleen sopivan

vapaaehtoistoiminnan muodon. Li-

säksi kampanjassa luodaan toimin-

taideoita oppilaitoksille sekä haaste-

taan työyhteisöt kokeilemaan vapaa-

ehtoistoimintaa.

Järjestöille ja muille vapaaehtois-

toimintaa tarjoaville haastekampan-

ja on tilaisuus kertoa helpolla tavalla

omista vapaaehtoistoiminnan pai-

koista sekä saada lisää vapaaehtoisia

ja näkyvyyttä omalle toiminnalle.

VUOSI VÄLITTÄÄ VIESTIÄ VAPAAEHTOISTOIMINNASTA

Teemavuoteen ja haastekampan-

jaan liittyen tuotetaan viestintäma-

teriaaleja, jotka tukevat järjestöjen ja

muiden toimijoiden omaa viestintää.

Tavoitteena on saada näkyvyyttä va-

paaehtoistoiminnalle myös järjestö-

jen olemassa olevien viestintäkana-

vien kautta.

Viestinnän rungon muodostavat

vapaaehtoistoimijoiden tarinat eri

puolilta Suomea. Tarinoiden kautta

tuodaan esiin myös vuoden lähetti-

läitä. Teemavuoden kansalliset net-

tisivut avataan loppuvuodesta 2010.

Internetsivut tiedottavat vuoden

ajankohtaisista asioista, tarjoavat

mahdollisuuden ideoiden vaihtami-

seen sekä antavat toimintaideoita

vuoteen.

TAPAHTUMAT RYTMITTÄVÄT VUOTTA

Helsingissä 3.12.2010 järjestetty Va-

paaehtoistoiminnan juhlaseminaari

toimi starttina vuoteen, mutta laa-

jemmalle yleisölle vuosi näkyy erityi-

sesti kevättalvesta 2011 alkaen haas-

tekampanjan avauksen myötä.

Vuoden juhlaviikko on syyskuun

viikolla 37. Komission messukiertue

käy kaikissa EU-jäsenmaiden pääkau-

pungeissa. Tapahtuma on suomalai-

sille toimijoille mahdollisuus esitellä

omaa toimintaansa sekä järjestää

messujen tiloissa erilaisia vapaaeh-

tois- ja järjestötoimintaa koskevia

yleisötilaisuuksia ja keskusteluita.

15.9. vietetään kansainvälistä

demokratian päivää. KANE:n vuosit-

tainen kansalaisyhteiskuntafoorumi

juhlistaa silloin vapaaehtoistoimin-

nan merkitystä demokratian edistä-

misessä.

Vapaaehtoistoiminnan vuosi nä-

kyy useissa muissakin tapahtumissa.

Näistä esimerkkeinä ovat Helsingissä

toukokuussa järjestettävä Maailma

kylässä -tapahtuma sekä ympäri Suo-

TOIMIJAT – KUKA ON KUKA?

Suomessa

Suomessa teemavuoden kansallinen koordinaatiopiste on oikeusmi-

nisteriön yhteydessä toimiva Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvot-

telukunta KANE.

Teemavuosi toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö –

Allianssin kanssa. Teemavuoden toteutuksessa on mukana laajasti

suomalainen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä.

Euroopan unionissa

Euroopan tasolla teemavuotta koordinoi Euroopan komissio.

Teemavuoden toteutuksessa on mukana myös EYV 2011 Alliance. Al-

liance on usean eurooppalaisen kansalaisjärjestöverkoston epäviral-

linen yhteenliittymä. Sen sihteeristö European Volunteer Centerissä

(CEV) koordinoi Euroopan komission rahoituksella joitain teemavuo-

den eurooppalaisia toimia.

men pidettävät Mahdollisuuksien

torit, joiden teemana on ensi vuonna

vapaaehtoisuus. Porin SuomiAreena

-tapahtumassa vapaaehtoisuuden

vuosi näkyy 12.7. Lavaohjelman li-

säksi paikan päällä esitellään vapaa-

ehtoistoiminnan mahdollisuuksia

toiminnallisesti.

Liity vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tiedotuslistalle

Teemavuoden ajankohtaisista asioista ja mahdollisuuksista Suomessa

tiedotetaan vapaaehtoistoiminta2011-sähköpostilistalla. Listalle voi

liittyä lähettämällä sähköpostin osoitteeseen [email protected] seu-

raavilla tiedoilla:

Kirjoita otsikkokenttään:

subscribe [email protected] Etunimi Sukunimi

Jätä viestikenttä tyhjäksi.

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

36 DYSFASIA 4/2010

Poimittua

Yleiskommentti vammaisen lapsen oikeuksista

Niilo Mäki Instituutti on oppi-

misvaikeuksien monitieteisen

tutkimuksen ja kehittämis-

työn yksikkö, joka pyrkii ehkäisemään

lasten ja nuorten oppimisesta syrjäy-

tymistä mahdollisimman varhaisessa

vaiheessa.

Niilo Mäki Instituutin (NMI) toi-

mintaa ohjaava pyrkimys teorian ja

käytännön yhdistämiseen juontaa

juurensa instituutille nimensä an-

taneen Niilo Mäen elämäntyöhön.

Kliinisen palvelutoiminnan ja tutki-

mustoiminnan yhdistäminen on luo-

nut pohjan sille luottamukselle, jota

Niilo Mäki Instituuttia kohtaan on

osoitettu. Lastentutkimusklinikalla

onkin ollut monitahoinen rooli insti-

tuutin kehityshistoriassa: hoidettavil-

le lapsille tarjottavan avun ohella se

on samalla antanut tutkijoille tärkeän

näköalapaikan oppimisvaikeuksiin.

NMI:n toiminta-ajatuksena on eh-

käistä lasten ja nuorten oppimisesta

syrjäytyminen mahdollisimman var-

hain. Siihen tähdätään kehittämällä

oppimisvaikeuksien ja kehityksellis-

ten häiriöiden arviointia ja kuntou-

tusta ja tuottamalla siinä tarvittavaa

materiaalia lasten kanssa toimivien

ammattilaisten ja perheiden käyt-

töön sekä kouluttamalla ammatti-

henkilöstöä kaikkialla Suomessa.

Toiminnassa näkyy oppimisvai-

keuksien moni-ilmeisyys, koko kirjo

lukemisen, kirjoittamisen, mate-

matiikan ja motoriikan vaikeuksista

tarkkaavuuden ja laaja-alaisten vai-

keuksien arvioinnin ja kuntoutuksen

alueelle.

Vuosien varrella Niilo Mäki Insti-

tuutista on kasvanut kansallisesti

merkittävä, runsaat viisikymmentä

henkilöä työllistävä oppimisvaikeuk-

sien tutkimus-, ja kehittämiskeskus,

joka kouluttaa ja julkaisee oppimi-

sesta ja sen pulmista.

Tutkimuksen kohderyhmän ikä-

haitari on viime vuosina laajentunut

koulua aloittavista päiväkoti-ikäisiin

ja perusopetuksesta toiselle asteelle

ja nuoriin aikuisiin. Instituutin toimin-

Niilo Mäki Instituutti - 20 vuotta oppimisvaikeustutkimusta

nan tarkoituksena on auttaa rakenta-

maan tukeva perusta menestykselli-

selle koulutusuralle ja edelleen työl-

listymiselle kaikille, myös niille joilla

oppiminen on vaikeaa.

Niilo Mäki Instituutin toimintaa

rahoittaa Raha-automaattiyhdistys

toiminta- ja projektiavustuksin. Muita

projektien rahoittajia ovat olleet mm.

Kela, STAKES, Opetushallitus ja EU.

Kehitysyhteistyöhankkeita rahoittaa

ulkoasiainministeriö kehitysyhteis-

työvaroistaan. Koulutusta ja julkaisu-

toimintaa toteutetaan maksupalvelu-

periaattein. Säätiön kautta on saatu

myös lahjoituksia yksityisiltä henki-

löiltä. Osa koulutus- ja julkaisutoi-

minnan tuotosta sekä lahjoitusvaro-

ja käytetään vuosittain apurahoihin

ja stipendeihin oppimisvaikeusalalla

toimiville tutkijoille.

Instituutti juhli 20-vuotista toi-

mintaansa viime syyskuussa.

Lapsiasiavaltuutetun sivuilta löy-

tyy lapsen oikeuksien komitean

yleiskommentti koskien vam-

maisen lapsen oikeuksien toteutu-

mista. Lapsen oikeuksien komitea

tutkii määräajoin jokaisen valtion

maaraportit ja antaa suosituksen-

sa. Lisäksi komitea antaa eri aiheista

yleiskommentteja.

Nyt vammaisia koskeva yleis-

kommentti on käännetty suomeksi.

Päärahoittajana käännöksessä oli

Vammaisten lasten ja nuorten tuki-

säätiö ja osin lapsiasiavaltuutettu.

Yleiskommentti löytyy osoitteesta

www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/

komitean_yleiskommentit.

37DYSFASIA 4/2010

PoimittuaLukemistaidoissaan tukea tarvitsevi-

en lasten avuksi kehitetystä Ekapeli-

oppimispelistä on julkaistu erityisesti

maahanmuuttajalapsille suunnattu

versio. Uusi peli ottaa huomioon vie-

raista kieliryhmistä tulevien ja erityi-

sesti maamme suurimman maahan-

muuttajaryhmän eli venäjänkielisten

maahanmuuttajalasten ongelma-

kohtia suomen kielen oppimisessa.

Ekapeli-Maahanmuuttaja -pelissä

korostuvat venäjänkielisille lapsille

suomen kielessä tyypillisesti vaike-

at äänteet, äänteiden kestoerot ja

sanojen lukemisen vaiheessa myös

vokaaliyhdistelmät. Muutoin Ekape-

li-Maahanmuuttaja perustuu raken-

Vaippakuningas-lastenlaululevy sai jatkoa Vaip-

pakuninkaan paluu-levyllä marraskuussa 2010.

Edellinen levy oli lastenhumppalevy. Nyt mu-

siikkimaailma on monipuolinen ja koskettaa monelta

osin koulua. Lauluissa lauletaan ihmisten samanarvoi-

suudesta, luokkahuoneen metelistä, jäähyväisistä, kun

kuudesluokkalaiset siirtyvät alakoulusta yläkouluun

jne.

Sanoitukset ovat artisti Timo Torkkelin (musiikin-

opettaja). Samoin hän säveltää kaikki levyn kappaleet.

Tuottajana on entinen erityisluokanopettaja, nykyinen

Maasotakoulun tutkija, Timo Härkönen. Jäähyväis-

laulun laulaa opettaja Susanna Soikkeli (Susuband)

Lappeenrannasta.

Maahanmuuttajille suunnattu Ekapeli julkaistu

teeltaan jo olemassa olevaan Ekapeli-

Yksi-peliversioon.

Pelissä edetään pelaajan osaami-

sen mukaan äänteiden tunnistami-

sesta tavujen tunnistamisen kautta

yksittäisten sanojen lukemiseen.

Peliin sisältyy myös suomenkielisten

ohjeiden lisäksi venäjänkieliset pu-

hutut ohjeet, jotta harjoitusten tar-

koitus ei jäisi pelaajalle epäselväksi.

Ekapeli-Maahanmuuttaja -versiota

voidaan käyttää kouluopetuksen li-

säksi myös kotona.

Ekapeli Maahanmuuttaja -hank-

keen tukijana on opetus- ja kult-

tuuriministeriö. Sen tavoitteena on

kehittää verkkovälitteisesti keinoja

maahanmuuttajien suomen kielen

oppimisen tueksi. Hanketta toteuttaa

Niilo Mäki Instituutti ja sen toiminta

on läheisessä yhteistyössä Ekapeliä

kehittävän LukiMat-hankkeen kanssa.

Ekapeli on käyttäjille ilmainen tu-

kimuoto. Ekapeli-Maahanmuuttajan

ja muut peliversiot saa käytettäväk-

seen ilmoittautumalla pelin käyttä-

jäksi osoitteessa https://ekapeli.luki-

mat.fi . Lisätietoa LukiMat hankkees-

ta sekä Ekapelistä löytyy osoitteesta

http://www.lukimat.fi .

Vaippakuninkaan paluu

38 DYSFASIA 4/2010

Yhdessä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tek-

stejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä

tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tek-

stit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toim-

itetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen

[email protected] . Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten

sekä kuvaajan nimi. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää

tekstejä tarvittaessa. Dysfasia 1/2011 lehteen aineistot 14.1.2011 men-

nessä. Lehti ilmestyy helmikuussa.

Kulunut vuosi on ollut Pohjois-

Karjalan Aksoni ry:n kävele-

mään ja puhumaan oppimisen

vuosi. Olemme harjoitelleet taitoja

ahkerasti ja kehittyneet päivä päi-

vältä. Kolmikantayhdistyksen käyn-

nistyminen ja kolmen erilaisen ja eri

tavoin toimineen yhdistyksen toimin-

tatapojen ja käytäntöjen yhteenso-

vittaminen ei ole ollut aina helppoa.

Tärkeintä on, että puhallamme yh-

teen hiileen, jotta pääsemme vaikut-

tamaan jäsenistömme, vertaistuen,

toiminnan, luentojen ja tukemisen

kautta.

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja

monta mukavaa muistoa vuoden var-

relta jäi jokaisen toimintaamme osal-

listuneen mieleen. Kevään voimapäi-

vään osallistuttiin pienellä porukalla,

mutta sitäkin innostuneemmin ja

uusintaa toivoen. Syksyllä osa jäse-

nistöstä teki päiväreissun Siilinjärven

kylpylä Fontanellaan.

Kevään ja syksyn keilailut ja bil-

jardit sekä minigolf Palloilukeitaalla/

Kuntokeitaalla toivat mukavaa vaih-

telua arkeen. Osallistujien runsas

määrä yllätti positiivisesti.

Asperger-aikuiset – muutkin ovat

olleet tervetulleita – ovat kokoon-

tuneet entiseen tapaan. He ovat li-

sänneet retkiä, peli-iltoja ja muuta

mukavaa toimintaansa. Iloksemme

he ovat olleet innoissaan mukana

myös muussa Aksonin toiminnassa,

kuten he olivat jo Pohjois-Karjalan

AKIVA ry:n aikaan. Heidän kanssaan

on mukavaa missä ja milloin tahansa.

He ovat hyvä esimerkki aktiivisesta,

innostavasta ja voimaannuttavasta

vertaisryhmästä.

Pikkujoulua emme tänä vuonna

järjestäneet, mutta jäsenistöllä oli

mahdollisuus osallistua keilailuun,

biljardiin ja seinäkiipeilyyn marras-

kuun lopussa. Halukkailla oli samaan

aikaan mahdollisuus osallistua van-

hempainryhmän vetäjän kanssa ilta-

päiväkahville Kuntokeitaan tiloissa.

Rauhallinen tila soi mahdollisuuden

keskusteluihin ja vertaistukeen. Sa-

malla suunniteltiin tulevaa uutta

vuotta.

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Kunto-

keitaan toiminnalliset kokoontumi-

set jatkuvat entiseen tapaan. Retkiä

ja muita ideaehdotuksia otetaan vas-

taan. Toivottavasti mahdollisimman

moni rohkaistuisi ehdottamaan jo-

tain toimintaa, hyvää puhujaa tai ai-

hetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hal-

lituksen jäseniin, niin laitetaan pyörät

pyörimään.

Oikein mukavaa ja rauhaisaa talvea toivottaen

Anne-Maarit Palviainen Aksoni ry:n varapuheenjohtaja

Pohjois-Karjalan Aksonin terveisiä

Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni rytoivottaa

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2011!

Puheenjohtaja Merja Hyytiäinen,

[email protected] , 050 355 4565

Sihteeri Noora Mikkonen,

[email protected], 040 412 3792

www.aksoni.suntuubi.com

39DYSFASIA 4/2010

Taitt

o: M

aino

stoi

mist

o Vi

suvi

estin

tä O

y • P

iirro

skuv

a Tu

omas

Gus

tafss

on •

Pain

o S

P-Pa

ino

Oy,

2010

ww

w.p

erhe

liiku

nta.

f i

Jumpatkaa koko perhe yhdessä. Rakentakaa perhe-

pyramideja, kisailkaa kottikärryviestissä ja venytelkää

vanuen. Jumppaaminen ei vaadi erityisiä tiloja tai

välineitä; jumpata voi vaikka omassa olohuoneessa.

OSUTKO? Muodostakaa parit tai kolmen hengen

ryhmiä. Yrittäkää koskettaa toisianne sovittuun

kehonosaan, esimerkiksi polveen, peppuun tai

olkapäähän, ja samalla väistellä parin kosketusta.

TUNNELIT Muodostakaa yksin tai ryhmänä erilaisia

tunneleita, joista mahtuu läpi. Mahtuuko aikuinen

menemään lapsen tekemästä tunnelista?

KOTTIKÄRRYVIESTI Muodostakaa perheestä parit

ja sopikaa viestimatka. Edetkää matka kottikärry-

kävelyllä. Kokeilkaa kaikki molempia rooleja.

PERHEPYRAMIDI Rakentakaa perheestänne

”pyramideja”. Saatteko aikaan esimerkiksi pyramidin,

jossa maahan osuu vain neljä jalkaa ja kaksi kättä tai

kaksi jalkaa ja kuusi kättä?

PALLO KIERTÄÄ Asettukaa piiriin koukkuistuntaan,

jalat piirin keskustaan. Yhdellä on kädessään pallo.

Kallistakaa yhtä aikaa vartaloita taakse kohti lattiaa

ja nouskaa takaisin istumaan. Pallo kiertää piirissä,

niin että istumassa oleva ojentaa pallon vierus-

kaverille. Vaihtakaa välillä pallon kiertosuuntaa.

VENYEN JA VANUEN Keksikää vuorotellen erilaisia

venyttelyliikkeitä, jotka kaikki sitten suorittavat.

Jumppa on koko perheen juttu

Voimistelu on monipuolinen

harrastus, joka sopii kaikille!

www.svoli.fi

Jumppa on koko perheen juttu

Taitt

o: M

aino

stoi

mist

o Vi

suvi

estin

tä O

y • P

iirro

skuv

a Tu

omas

Gus

tafs

son

• Pai

no S

P-Pa

ino

Oy,

2010

ww

w.p

erhe

liiku

nta.

f i

Pienelle lapselle oma pihakin on seikkailu. Retkeilyn voi aloittaa

omasta lähiympäristöstä, joka muuntuu vuodenaikojen mukaan.

Leikkikää, tarkkailkaa ja tutkikaa yhdessä lapsen kanssa.

Yhteisten kokemusten kautta syntyy yhteisöllisyys ja opimme

välittämään myös meitä ympäröivästä luonnosta. � Lähtekää retkelle hiihtäen, lumikenkäillen,

retkiluistellen tai kävellen.� Ottakaa pienet lapset mukaan kantorinkassa

tai ahkiossa.� Lapselle jo matka on osa seikkailua.

� Kiireettömyys antaa tilaa vuorovaikutukselle

ja havainnoille.� Eväät ovat tärkeät. Perillä nautitaan retkieväät

ja keksitään kivaa puuhaa tai nautitaan vaan

yhdessäolosta ja ympäröivästä luonnosta.

� Oikea varustus takaa viihtymisen.

� Vinkkejä pihalle tai retkelle: • Etsikää eläinten jälkiä ja yrittäkää tunnistaa ne.

• Maalatkaa vesiväreillä lunta tai jäätä.

• Leikkikää hippaa yksi suksi jalassa.

• Tehkää lumikukkia sukset jalassa. Tampatkaa suksilla

ympyrä itsenne ympäri. • Tehkää kaikista lumienkeli. Kuka on pisin ja kuka lyhin?

Yhdessä talviretkeillen

Luonnossa liikumme säällä kuin säällä,

virikkeitä on meille siellä täällä!

www.suomenlatu.fi

Yhdessä talviretkeillen

Kortit on tarkoitettu kaikille perheiden yhdessä-olosta ja yhdessä liikkumisesta kiinnostuneille. Ne on suunniteltu niin perheiden, isovanhempien, kummien kuin lasten ja perheiden kanssa työsken-televien käyttöön.

Liikkukaa, harrastakaa, hassutelkaa ja hullutelkaa yhdessä! Liikunta tarjoaa vauhdikasta yhdessä-oloa, iloa ja riemua, naurua ja läheisyyttä, elämyk-siä, oivalluksia ja oppimista koko perheelle.

Korttisarja on ladattavissa netistä pdf-muodossa osoitteesta: www.mielenterveysseura.fi/materiaalit Korttisarjan on tuottanut Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan koordinointi -hanke yhdessä valtakunnalli-sen perheliikuntaverkoston kanssa.

Korttisarja sisältää tietoa sekä vinkkejä perheiden yhdessäoloon ja liikkumiseen.

erheliikunnan

vinkkikortit

www.mielenterveysseura.fi

www.minedu.fi

www.perheliikunta.fi


Stroke- och dysfasiförbundet rfTunnus: 5006009Info: 120020003 VA

STAU

SLÄH

ET

YS

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun

Taita katkoviivaa pitkin. Kiinnitä puolet yhteen.

✂

Uudet Perheliikunnan vinkkikor-

tit ovat ilmestyneet. Mukana

on 11 korttia, jotka sisältävät

tietoa sekä vinkkejä perheiden yh-

dessäoloon ja liikkumiseen. Kortit on

tarkoitettu kaikille liikkumisesta kiin-

nostuneille. Kortteja voivat käyttää

niin perheet, isovanhemmat, kummit

kuin lasten ja perheiden kanssa työs-

kentelevät.

Korttisarjan on tuottanut Suomen

Mielenterveysseuran Perheliikunnan

koordinointi -hanke yhdessä val-

takunnallisen Perheliikuntaverkos-

ton kanssa.

Korttisarja on ladattavissa netistä

pdf-muodossa osoitteesta: www.

mielenterveysseura.fi/materiaalit

sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton

sivuilta osoitteessa www.stroke.fi .

Perheliikunnan vinkkikorteista vauhdikasta yhdessäoloa

KKKKK rtrttit it t KKK rt tKKKKorttiiKKortKorrrtiKKooorrtrttiiitKooooooorrrttittKoKoooorrttiittttKKooorrrttiitttttit KKoooorrrttiittttKKKoorrrtttttitttKKKKKorrrrrttttiittt ooortttttittt ooon ton on taon aararrkon tnn tan tarrrkoo knnn rrknnn taarrnon aarrononnnn arrroooooonnnnnn aarroononnnnn taaaronnn tarrnn taarrtaarr oioiitttettuitttttttt ttutt ttttoitettutuuuuutt titetttoitettutt ttitettuttett ttteett uu ik kaikikilikilkaiki kaikiliiaiikiaiiikakaikilkikaiki kaikilikiaiiikkaikikaaiikilaik i kai aaa le perle perle perhe perle perhle perhle perhhe perhhperhhe perhhherhe perhe perhe perhhrerhrhl hrrrhr eiden yideiden yeiden yiden yen yhdhdesshdesshdesshdessol tlolololoolostaolosta l aol tllostlolostolostaoooolloooooooolostaolostass aostaaaooolosolossstaostaaostastaaooolosolostaoololoossstaaooooolosollostoo oss j hdehhdejjjjjjj yhdjjja yhdehhdhhhjjja yhdeja yhajaaa yaa yhdehdeyhha yyhda ya yyhdehhhyy yhhdddyhdeya ya yhddddddyha yhddddddjaaaa yhdeddddeeeja yhdejjjjaaaja eeeeeeja eeeeeeej eessssssää lisääää ililiiäää liiiiissä liiäää lissä liiää llää lsssssssäääää llssssässssssä läää llssssssä lisä lää lsssssssä lissss lliä liiii kkkukkkumisekkumisekkumumkkkkumikkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkukkkkkk uuukkkkkkkkkumikumissekkkkkk mikumisumiskkkkumumkumisss stastata kiia kiisss aa kiissss ass ass ata nnostunnnostunnnnnn eille.Ne on se oNe on see oNe oNeeeee NNNNNe ooooooooooeee uunniteuunniteununnnuunnnnnniiiiunnnnnuunuu euuuunniteuunniteuu en iteltu niiltu niitltt iilttlttttuulltltutttuultuuultu nllttu nltu nnllttttt nnu nu nu n perhen perhn perheperheperheperheperheperheehen perheeperhehe hep iiden, iiiiden, innnn sovanhesovanhenhnn mpmpkukkummkumkummienkummienkkummmmiekkummumummmimmmienmmieekumuuu iiienmiekkukukukuukuummmkkuuu mmmiemm ekumkkku mmiemmmmm eek mmiemm eekuuu mmm ekuummm euummmmieuuuumm eeeennmieennnnnn kukuin lliin lk nkuin lk i kuin linini llui lluiin liiinnnnnn llastenasten jasten jasten js jasten jen jasten jjasten jen jjjja perheaaaaaa perheiden kaeiden kakaeniideiden ai enen kan kaididen denndden de ad kad n kad n ken kann kk nssa tynssnsnssnssa tynssansssan snssnsssnsn sass yö köskt lteleeelevelevieevieeleviett levelevielevvieeelevvvieieelevleevievvvv ee eeeeevvvvieeeelevieeevievvieviiieee eeevvvieeleviiieelevieeevieeevvviieeelleeeviiieelleevievv nnn käyttkkn käknn kknnn knnnn kkäyttnn kkkkkkkäännnn kkn kn kn käännnnn känn knnnn käkknnnnnn kkä öönöön.

LiikkkkkkukkkuukuLiikkukikkkkukkkkkuLiikkkkkkkLLiikkkkkkkkkuLLi kkkkkkkukkkkkkkkkkkuukukkkkukLL kkkkkkkkkukkLL kkkkkkkkkk kiikkukiikkukLL kkkkkkukLiikiikkkkk kLiikkkkukukkkkkuuuukkkkkkuuuuuukkkkkkkkkaa, haa, haa, haa, haaar, ha,aaaa hahaaaaaa ha haaaaa, haaaaaa hahaaaa haaaa, haaaa , haaarr, aaaar, hha, hhhaaar,, aaa rastakastakstt kkastakaasst kstakastakass kssstakkaastakasas kassrastakaksssass a hassa ha, hassutelkaaaalutelkaaelkll allllkkk aaakaaaaaaaaaaaaaaaalkaaa ja hu ja huja huja huja huja huja huja ha ha ha ha ha hhh la h l ja hul ja hul ja huullja huhullja hul j uluul ja hulja huu ja huluuuu ja hulj uuj uuuujja huuhuuuljjj uuujjj llutelutellutluteuteluuuuuluteluuuuuuututll ttutyhdessähhdeesesseh sesssee säeesssessääyhdessäyhdessesssäyhdessäesseessssyhdessyhdessäeesseessy desseeesssseessssyy äääääää! LiikuiLiik! Li! LiiLi! kLiiku! LiikuLiikukik! LiikLiikkuuuuiikuukuLiikuiiikkkkikLiiku! Liiku! LiikuLiikuLLiLiikuiikuiiLiikukk! Liiku!! LLLLLL kkku!!!! LiikL kk!!!! LiikLL kuLiikLiikuuunta tarntttnttannnnnnnttantntntantttannnnnttnnnnttnnnta tarnnnttatannta tarnntaanta tann annt aantaanta taaaaaaataaaaaraaaarjoaa vaajoaa vaa aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaoaaaaaaaaaaoaaaaaaaaaaoaaaoaaaaaoaaa joaaa aooaaaaaaaaaooaaaaaaaa j vauhdikuhdikaskaskkdiiiikkkkdikasiikikikkkkuhdikaskk skk ssk ssst hta yhdeta yhdea deyt hddta yhdtt hhhdttttta yhdhta yhdta yhdta yhdetttaaa yta yhdeta yhdetaa yyhta yhhddta yhdta yhdea yyhdta yha yhddeta yhdettata yhyyhta yhta yhdddeta yhdeta y detta ya yhdehtta yhdeyhhdeyhda yha yhhdyhdehdeyy eey ssässäässääääääääääääääääs ääoloall a, ia, ia, ilol a, i, iololoa, , ioloaolooooloaololloooaa iia, iaa i, iaaaaa,, iaaa iaa, ia iiaaa, iiiiiiloa ja loa ja loa ja ja jloa jaloloa ja jaloa ja al jloa ja aoa jaaa jloa jaaoaaaaa aloa jaooloooaloaloaa jaa aoa ja loa jaoooaloaoaaloa jaloaloaloaaloa ja loaloaloaa aaloa ja looaaaooooa ja ajaajj rieriemriemuaerierieieemeeiemuariemr e aiieiiieememriirieerieeemriiee uriee uaemuauarrieriemua,ie uaarrieiie uaarrii aarrrrierie aiiieem naurua nauruauuuuuuuauauuuaunauuanauunannaaauuauaau ua ja läh ja lähäa hläläa lälääähhhhhhllälälääja lähja läha lähja lähhhha la l ha haaaaja jaajjjjjj eisyeisyyttttsyyttteieeee ssyeee ttee yteie syytte yisyyttee teeieeieii ä elää,ää ämäää ääää ääämä, elä eläää elääämläää läää läämä, elällää lälläääsiä,ää, oiä, oio, siää, oiää oosiä, oiä, oiää oäää, oiä, oiiioiää oooä, oii, oiä, oiä, oisiä, oiäää o, oooooi, oi, oiäää,, oooooioiiääää, oä,, oooooiäää,, ä, oooäää,,,, o, oo valluksvalluksslalluksvavavalvvalluksvallukv svalvalavvallvalvavallukvalluksalluksvalluksvalvallvallvalluksvalluvallllllvallukkvalluksvalluksvall kvaaaalvallukskvavaaa kkvvalluksva kkvvvva kksvvav kvaa ksvaa sa ksukkkssukssssia ja oia ja oia ja oppimistpppppiipppppppipiippppppimistppippppppipppppppimistppppiipppppipppppppppp koa koko a a aaa koko aaa koaaaaaaa pepeperheelleer lpeeerereereereerheeleee le.eeeeeeee.eleeee.eeee.ee.eeeeee

KoKorttisKKKKKKKKorttiKorttisKoKorttisKKKorttisoorttisKoooooooooKKKKoo sKKKKKK sssissssiissistiiisstti arja onarja ona jarja ona jarja onarja onarjarja ojarjaarjaarja onarjaarja oarja oarja oarja onrarja onarjarjaaarja onoarja onarja onarja ona ononnnnooonnnnnjjjjjj lll ladladatttlallll dadatlaladll ddlladlladdllaladdl dd d ladddd avissa avissa issa a s nnnetnetististätnetisstistäääätäss ääääätisssttääääässsttäääiistsssttttääääääätiitistsstttääätäistiiissttttääätissttttätt ssttttäääätttäää pdpdddfdfdf-mf-m-mpddpdfddddff-mmumudddff mpdf-muppppppdppddddffff-pdf-mpdfpdfpppdfppppdddff u pdf-pdf pdfddffff-mmmmdddffff---mmmmmddffff-mmmmmmmmdffffff-f-mmmmmmmfffff mmmmff mmmmdffff mmmmmm odossosossa oooodossodossssssssssssssssssso ssssasssssosoitteosoosoitteosoitteosoitteosoito tteittettettteteeeteeitttttiittttoiiitoo etteeo tttteeeeeoiitttttttteeeeesta: westaeeeeeeeeeeeeee a: wwwwwww: wwwww.mww.miwww.mieww miei lelewwww elllelwwwww.mwww lelwwwwww eeelww ieeeeelelelw eellieeeeelieeeeleeelieeeeieeeeee enteeentententententeeeerverveenteententeerveenteentettte vveeenntte vventnntttteeee vvveennntenttteeeeee vve venteeee vvtee vvee vvvevveysseuraysseurauraysseuraseseuraysseurasseuryysseuraseuraysseurseuryyyysseurauryyyysssssseeuryyysseurayysssesseuraurrraayyysseuraysseysseuraseuseuruyyyyyysseusseuraeuurrrraaauraeurayyyyys uurrrraayyyyysseuurrryyyy ryyyy eeyyy eeyy ra.fi/matfi/matf.fi/.fi/////matfi/mf ////mamfi/matf /////mat.fi/mma/mm.fi/.fi/ma///mmmm/mattt///matm.fi/m tmatt.fi/mat. i//mam tt.fi/mai/i/mati///mmm ti///mm/m/mmma. ii/mmaafiii/maaaatteeriaaaleereriareeriaeeeeeriaeeee aaeee aaeer aaerr aerrr aaerrr aaerr aaaaKoorttisorttisasaoorooKooooroooKooorrKororr rjrjarjanan on onjann on n o tuottatanaanuanuannanutt nuanutanunutataanntataaanuutaaannnnnanutaannnntaantaannuaaanannuuuuut Suomet SuoSSSt Suomeeuomenennt Suomett SuomSuouuot SuomenSuoSuommmomemmuuuut Suomeuuuomeenuuuuu mmeenennnnuuuuu mmuomeeennnnuuuuSuoouomenmSuomuomeennnnnnuomenuuuomeuoomennnnuuomeoo ennnuomeeennnnmmeeeennnnnnn MielenMMMie nntMM ll nMMieell tMMiieeeeelMielennelennttMMMiiiieeee nnntMMiiielenee ennntMMMiiieee nnntMMiiie nnntnttnnttnttterveysseysseeeeeysseeyyysseyyysyssyyy eeeeeeeeeeeeeeeeeeuran uuuuPPerhrhelierheliiiiherrrerrPeeerPeeereerPeeeeePeee kukuunnnnnan kunnkunnna oordinoioorddinoid ndinoidddinondd nnoindordddd iiiirdddddinrrrdrddordinoidddooooorrrrrdorddordddoororrrrrdrddddinonoooroooordinoiordinoirrrdordinoidddindinoioooordinoooooorrdddinnoooiordinoidinodinodinoidddiiin iiiointi -hannti -hnti -han-hhahaan-ha-hannntttiti -ha-h nnnnnnti -ti -ttitiiii -hahahannnnntiiii hh-haannnn i h-hhaannnannnnn inti --hhhhaannnnnnnti --- annnnnn aaannnnn aaaahaaaa ke yhdeskkkkke yhdeskk ssdeeeeeedededeseeeesdesssdeeeesdeessd sssd s asä valtasäsä valtasä vvvvavaavvvvaltavaaaa tttaasä valtaä vä valtaaa tttaas aaltaltttaää allltaaaltalllvaltaaakkkunnakkkkkkkukkukkukukkkukkukukkukkukkkusen peseseeensen persen perhsen perhrhssensseneennneennn heeeseennnseeeenenen hssssseseesensssseenennssennen hhhhhhhhhhheeliikuntliikunteeli nlielilieelliikunlillielli ttellli ttttll nnntttntnteeeell nnnnteeeeelll unnnnnnliikunliikunliikunl nnnnnunnunnnnn aaverkostaverkostveve kostkostkostskosaaverkostavaveerkoskkokkokoaaaverkaavveerkoskaverkostaaverkostveveerkokk tttkostvvvee koskkossterkosttvaverkkkossterkosterkostverkostvvveee kostkkokoosssstvv kkkokooskosstvv kooosssssstvve kooooososvvve oosossss onon kn kn kaannnssn kkannn kkkannnn kkn kkann kannnn kakkannnn kkkaaannnn kkkkann kkkkaaannnn kkkaannn n kkkakaannnnnn n kkkkaan a.

KoKoortrtttitorttKKo tttKooo ttttttoortoorrrttttttoooortorttoooo ttKoooo tttKooo ttooooorrttoooortorrtooo tttt ssarja aarjaarjas rjaa jarjaarjaarja ssarja jasaaarja rjrjsaaarjasarjaasaarrsarjassaaaarrarjassaarjaarja arjaaaaarrr aaarjassarjararjasssasss aaaj sisäsisältsisältssisältssisältsisältsisältssiiissssiisiisississssisssiissisisissssississisässiiisisisälssiss ltsältssssiiisisissss lllltltttsssssissisisisissssältälltlältltttttssssisssiiisssälltltllttttttssissisiissälllttttssssiiisissssäälltltltttääällltlttttää tieää tietieää tieää tieää tää tieäää täääääääää tieääääääääääääääääääääääää tää tääääääääääääääääää täää tääääää tää ttäääääää ttä tt toa stoa stoa sesesetoa setoa sssssssssssssssssssssssso sssssss ä vinä vinkä ä ikä vinkä v nnnnnnnä vinnnnnnnkkeperhpeerhperheiperheieerherhrrhperheperhperh ihhhhppperhhhhperheiiperheiperhperhperheirrhhh iiperhpperperrrhhhperheiheiperhppperhrrrhhhhheiperheiperperhrrhhhhperhrrhrhhhhppeerrrhrhhhpppeeerrrhrhhhppperheeerrrhhpperhpeerrrhpp rhpppp den yyden ydendendende yhhden yhden yddden ydd yhhdden ydedden ydd yhhhhhhhdddeenenen yyhhhhhhdenen yhhhhhhhdedeeeeen yyyhhhhhhhhyyyhhhhhyyhhyhhhhyhhyyyhyyyhyyyyyyyy dessäossäoddessäodessäodessäoodesddessäd ooodddddddessäooessäessäoädddddddesessäode odddddddedeessääddddesssäes äessäoäddddeeessäsessääoodessäddddedessäoeessesdessädddesessässääääooodddddeesessäääääooooddeeessäsääääoodddesssäsääääoooodddde ssäääooooddddddessääooooääooosäsäääoolllloon jloon jloon jloon joonloon jllloon jloooonoonnllloon onononloononoon jlooooonloononooonoloonooon ooononnnnnooooooooonnnnnoooonnnnnnnlooonnnlooooonon joononnn jooooonnnnoooooonnn nnnn a liika liika liikliia liikliliia liikliikliiiliiii kumumkumkuumisekkuumisemmummmmmummuumuuumuuuuuuu ise

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeerrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhheeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeellliiiiiiiiiiiikkuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuunnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnaaaannnnnvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvviiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkiiiiiiikk kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkoooorrr

Perheliikunnan vinkkikortit

40 DYSFASIA 4/2010


ja

Dysfasia-lehden toimitus

toivottavat lukijoille tunnelmallista

ja leppoisaa joulunaikaa ja kaikin

tavoin onnekasta vuotta 2011.

✂

Haluan liittyä:

dysfasiayhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

dysfaattinen henkilö

läheinen

dysfaattisen lapsen syntymävuosi ________

ammattilainen

muu __________________________

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

______________________________________

Allekirjoitus

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 eu-roa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityk-siltä.

41DYSFASIA 4/2010

Dysfasiayhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 [email protected]

DYBAN - FÖRENINGEN FÖR DYSFATISKA BARNS VÄL R.F.

Maija Lehtinen-Ranta (pj)Sjösängsvägen 61, 10330 BillnäsMargita Björklöf (siht.)Valhallavägen 1810270 BARÖSUND

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/[email protected] Ryynänen (pj), p.0400 [email protected] Juva (siht), p. 040 578 2028

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected] Peippo (siht), p. 046 85678 [email protected]

Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected]

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Sabine Keturi-Philipp [email protected], p. 044 5701233 Jäsenasiat Heli Hekkala, [email protected]

LÄNSI-SUOMEN ALUEDysfasianeuvoja Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 [email protected] Vastuualue: dysfasia

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi /~hkuusela/Maarit [email protected]

Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot

Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

[email protected] Paula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 [email protected]

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi /[email protected] PL 11, 33451 TampereElina El-Sayed, p. 040 512 7009

Lasten ja vanhempien kerhoHannele Selin, p. 045 260 [email protected]

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Marjaana Laaja, p. 050 331 [email protected]

Akaan seudun kielivaikeuskerhoMerja Sarkola, p. 040 729 5081

Tampereella kokoontuvat ryhmät:Lasten ja vanhempien kerho

Taru Lehto, p. 040 542 [email protected]

Koko perheen temppukerhoHanna-Leena Kovala, p. 050 511 [email protected]

Murrosikäisten erityisnuorten vanhempain-ryhmä

Taru Lehto, p. 040 542 [email protected]

Vammalan Seudun Erityislasten Tukiryhmä ERKKI

Marjaana Laaja, p. 050 331 3306Härmänkatu 838210 [email protected]

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YH-DISTYS ED RY

Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 02 258 0094, 0400 539 306

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

www.dyma.info/[email protected] 25, 20520 Turkup. 0400 347 385

Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385

Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYJuhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392Ourannevantie 177, 63400 Alavus [email protected]

Alavuden keskustelukerhoJuhani Kari, ks. tiedot yllä

Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerhoTuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606Saarijärventie 371, 62420 Kortesjä[email protected]

Kyrönmaan keskustelukerho

Kaisa Viirimäki, p. 050 353 1016Laurinpolku 6, 66500 Vähäkyrö[email protected]

Seinäjoen keskustelukerhoHeli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinä[email protected]@netikka.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Porip. 02 646 0898, 044 346 0898Toimisto avoinna sopimuksen [email protected] [email protected] Korkeamäki, jä[email protected] p. 040 848 3414

Kankaanpään [email protected] Holopainenp. 040 575 [email protected] Minna Lehtinenp. 050 330 [email protected]

Kokemäen [email protected] Juhela 0400 807 [email protected]

Rauman [email protected] ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 [email protected]

ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY

Kaksikielinen dysfasiayhdistysHannele Holm, p. 040 [email protected]

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 [email protected] Vastuualueet:dysfasia ja sosiaaliturva

KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-,DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna [email protected]

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

[email protected]

Kotkan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu kuukauden 1.maanantaina klo 18 - 20 NuorisotaloGreipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu joka kuukauden 2.maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.

Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen,puh. 040 732 0285,[email protected]

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULO-VAMMAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 [email protected]

42 DYSFASIA 4/2010

Dysfasiayhdistykset alueittain

ITÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289Tulliportinkatu 25B70100 [email protected] Vastuualue: vertaistukitoiminta

EIJSVEIKEET RYwww.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopiop. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:[email protected]

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.com/Rauno Veijanen, p. 0400 648 511Somerkuja 1 B 7, 50100 [email protected]

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 [email protected]

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 [email protected]

POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 [email protected] Vastuualue:liikunta

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE

aluesihteeri Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 [email protected] Vastuualue: tuettu lomatoiminta

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comSaku Linnamurto [email protected] .

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comMerja Hyytiäinen, p. 050 355 4565Kuuselantie 10 b, 80140 [email protected]

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 [email protected]

Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostu-nut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

Autismin talvipäivät11.–12.2.2011 Tampereella

Teema ”Kohti hyvää aikuisuutta”

Ajankohtaista asiaa autismin kirjosta, tietoa neuropsykiatrisista ryhmistä ja kuntoutusyhteistyöstä erityisesti Pirkanmaalla.

Tietotori on avoinna päivien ajan.

Kohderyhmä: autismin kirjon henkilöt ja heidän lähipiirinsä, sosiaali-, terveys- ja vammaispalveluiden henkilöstö,

opetusalan ja päivähoidon henkilöstö, lääkärit ja eri alojen terapeutit, sekä opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.

Hinta: 195 € /2 pv, 120 € /pv (jäsenille 165 € /2 pv, 90 € /pv) Lisätietoja p. (09) 774 2770

Autismi- ja Aspergerliitto ry

43DYSFASIA 4/2010

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKUp. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:[email protected] , [email protected] [email protected] , www.stroke.fi , www.sunnanvind.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA

Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys [email protected]

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäriTampereen yliopistollinen [email protected]

JÄSENPALVELUTJäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanenp. 02 2138 225, 040 8450 430

KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 5437 288Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke), p. 02 2138 222

VIESTINTÄViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

DYSFASIATOIMINTADysfasianeuvoja Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

SUOMEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 [email protected] Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 [email protected] Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, [email protected] Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 [email protected] Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 [email protected]

PROJEKTITOvet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai [email protected] .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai [email protected] .

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa erilaisiinsosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviinlakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773tai [email protected]

PALAUTUSOSOITE

M3 Itella Oyj

Suomen Nuortentalo Oy on laajentanut palvelujaan pääkaupunkiseudulle.

Tarjoamme neuropsykiatrista valmennusta henkilöille, joilla on neuropsykiatrinen erityisvaikeus (esimerkiksi kielellinen erityisvaikeus, ADHD, Aspergerin tai Touretten oireyhtymä).

Valmennuksesta saa apua ja tukea – arjen- ja elämänhallintaan – itsenäistymiseen – itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistamiseen – opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan.

Valmennus tapahtuu asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristössä valmennustapaamisissa, joita on yleensä 1–2 kertaa viikossa. Lisäksi yhteyttä pidetään sähköpostitse ja puhelimella.

Neuropsykiatrista valmennusta tarjotaan myös perheille, joissa jollakin perheenjäsenellä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Valmentaja auttaa perhettä löytämään keinoja ja toimintamalleja arkeen.

Yhteydenotot pääkaupunkiseudulla:Kati Kalsi, neuropsykiatrinen valmentaja Suomen Nuortentalo Oy/ Pääkaupunkiseudun valmennusp. 050 322 [email protected]

Suomen Nuortentalo tarjoaa valmennuspalveluita myös Turussa, Kuopiossa sekä Jyvässeudulla.

Lisätietoja:Marjatta Laakso, Nuortentalon johtajaSuomen Nuortentalo Oyp. 040 558 [email protected]

Neuropsykiatrista valmennusta

Documents

Dysfasia 4/2010