PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Dysfasia 1/2

01

0

Valmentaja nuorenopintojen tukena

Nuortentalosta avaimiaitsenäistymiseen Selkokirja

oppimisen apuna

Anna aikaa aivoille

2 Dysfasia 1/2010

TEEMANAAikuistuminen ja kielihäiriöt Selkokieli

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.9. vuosikertaISSN 1458-6363Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@stroke.fietunimi.sukunimi@stroke.fiwww.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

TOImITUSPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@stroke.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@stroke.fiToimittaja Miia Suoyrjöp. 050 5714 588, 02 2138 231miia.suoyrjo@stroke.fi

TOImITUSNEUvOSTOProfessori Pirjo Korpilahti, Turun yliopisto, puheenjohtajaErityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola, Veromäen koulu, Vantaan kaupunkiYhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki, Pirkanmaan dysfasiayhdistys ryPalvelujohtaja Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopistoErityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Anna-Kaisa AntilaJohtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo OyDysfasianeuvoja Elina SaloViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUPainotalo Miktor OyTaitto Marko Vuorio, Painotalo Mikror OyKuvat futureimagebank.com, ellei toisin mainita

ILmOITUSmYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JäSENPALvELUT, OSOITTEENmUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHäIRIöTPäivi Kukkonen p. 02 2138 225, paivi.kukkonen@stroke.fi

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumeroYhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Selkokieli oppimisen apuna

s. 13-15

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 2 Kuntoutus;Käypä hoito; 1.4. 9.4. 14.5. Puheterapia; Moniammatillisuus 3 Monikielisyys; 30.7. 9.8. 10.9. kieltenopiskelu 4 Koulutuspäivän antia (23.11.) 5.11. 17.11. 17.12.

Dysfasia-lehden aikataulu

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

3Dysfasia 1/2010

s isältö

Opinnot sujumaan valmentajan avullas. 6

ARTIKKELIT6 Valmentaja nuoren opintojen tukena

10 Omaan ammattiin ja

asuntoon Nuortentalon kautta

13 Selkokirja on hyvä oppimisen apuväline

20 Anna aikaa aivoille

24 Sosiaaliturvan muutokset

34 SoveLin koulutuksesta puhtia

yhdistyksen liikuntatoimintaan

PALSTAT5 Pääkirjoitus

12 Runoruutu

17 Tutkittua

18 Wanted

28 Liitto tiedottaa

30 Tapahtumakalenteri

36 Svensk resumé

39 Yhdessä - postia yhdistyksiltä

40 Poimittua

41 Dysfasiayhdistykset alueittain

43 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

Kannessa: Heini Kankare tutustui Selkouutiset-lehteen Nuortentalon selkoryhmässä. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Anna aikaa aivoille

s. 20

Sosiaaliturvan muutokset

s. 24

4 Dysfasia 1/2010

SoveLin Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu paikallisyhdistysten liikunnasta vastaaville henkilöille ja vertaisohjaajille.

Koulutukset antavat välineitä ja voimavarojayhdistyksen liikuntatoimintaan.

SoveLi on valtakunnallisten vammais- ja kansanterveys-järjestöjen yhteinen liikuntajärjestö.

SoveLin koulutukset 2010Liikkeelle-peruskoulutus

Koulutus antaa eväitä liikuntatoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Tutustutaan sovelletun liikunnan paikallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Pohditaan liikuntavastaavan rooleja ja tehtäviä sekä liikkujien motivointia.

Ryhmätöinä suunnitellaan tapahtuma, koulutus, liikunta-kurssi ja lajikokeilu sekä luonnostellaan ne osaksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja markkinointia.

Perehdytään sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten gol� in, pehmolentopalloon ja curlingiin.

• Vaasa 20.– 21.2.• Hämeenlinna 10.– 11.4.• Kouvola 11.–12.4.• Joensuu 17.4. ja 29.5.• Jyväskylä 24.– 25.4.• Pajulahti 18.–19.5. • Oulu 22.– 23.5.• Kuopio, Siilinjärvi, Kokkola, Seinäjoki (ajankohdat avoinna)

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus

Koulutus tukee paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämistä. Mietitään liikunnan mahdollisuuksia sekä yhteis-työmuotoja yhdistysten, liikuntaseurojen ja kunnan kanssa. Pohditaan soveltavan liikunnan vaikuttamiseen liittyviä teemoja ja keinoja sekä liikunnasta tiedottamista.

Käsitellään yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita, ja osallistujat valitsevat koulutuspäivien välijaksolle yhdistyksen liikuntatoimintaa kehittävän välitehtävän.

Tutustutaan joihinkin sovellettuihin liikuntamuotoihin.

• Rovaniemi 23.–24.4. ja 28.8.• Tampere 7.–8.9. ja 9.11.

HUOM: Järjestömme on SoveLin jäsen,

käytä jäsenhinta hyödyksesi!

Kysy lisää SoveLin suunnittelijalta:gsm 040 551 4468, koulutus@soveli.fi www.soveli.� /koulutus

Liikkeelle ITE -koulutus

Koulutus tukee liikuntatoiminnan laatua ja kehittämistä. Perehdytään ITE-itsearviointimenetelmään. 25-kohtaisen ITEn konkreettisen ”tarkistuslistan” avulla arvioidaan ja kehitetään oman yhdistyksen liikuntatoimintaa itse valituissa asioissa.

Koulutukset käynnistyvät aluksi pilotteina muutamissa SoveLin jäsenjärjestöissä ja niiden paikallisyhdistyksissä.

Liikkeelle-virikepäivä

Päivä tarjoaa vertaistukea ja virikkeitä oman yhdistyksen liikuntatoiminnan monipuolistamiseksi. Tutustutaan uusiin sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten tasapainoharjoitte-luun sekä tanssi- ja pelisovelluksiin. Päivän aikana pohdi-taan myös yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita.

• Huittinen 11.9.• Turku (ajankohta avoin)

Koulutusten hinnat

1 päivän koulutus: 40 euroa2 päivän koulutus: 60/100 euroa3 päivän koulutus: 100/140 euroa

Edullisempi hinta koskee Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäsenjärjestöjen yhdistyksiä sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n jäsenyhdistyksiä. Kysy erilaisista koulutustuista oman liittosi liikuntavastaavalta tai SoveLista.

Ideoita liikuntaan!

5Dysfasia 1/2010

Pää

KIR

JOITU

SP

äiV

i Se

PP

ä-LA

SS

iLAA

rttu

Sep

pä-L

assi

la

Nuoruus on kasvavaa voimaa

”Nuoruus on seikkailu suunnatonKokeile vain, hämmästy vain Sä maailmaa”, lauloi Katri-Helena 1970-luvulla.

Aikuistuminen on yksi tämän lehtemme tee-moista. Aikuisuuteen kuljetaan nuoruuden kautta.

Nuoruus on suurten kysymysten aikaa. Mikä mi-nusta tulee? Mihin ammattiin? Missä asun? Kuinka pärjään itsekseni? Riittävätkö rahani? Perustanko perheen? Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

Erityisnuorilla kysymyksiä on vielä enemmän ja vastausten löytäminen on vaikeampaa kuin muilla nuorilla. On tärkeä, että nuorella on joku tukena, kun vaikeudet tuntuvat vuorilta.

- Joidenkin mielestä nämä ovat mitättömiä jut-tuja ja ne hoituu tuosta vaan, mutta mulle ne olivat vuoren korkuisia, vuori toisensa perään, Petra ker-too koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksistaan tämän lehden ensimmäisessä jutussa.

Pulmiin löytyi apua neuropsykiatrisesta val-mennuksesta, jonka avulla vuoret saatiin kierrettyä tai ylitettyä. Tämä valmennus ei ole välineurheilua, vaan pitkälle pärjätään ruutuviholla, kännykkämuis-tutuksilla, isojen tehtävien jakamisella pienempiin sekä luku- ja muistitekniikoilla.

Motivaation ja itsetunnon osuus on suuri. Mo-nesta vaikeudesta selviää, kun on kirkas tavoite mielessä. Kuopion Nuortentalossa asuvan Petrin tähtäimessä oli päästä asumaan omaan asuntoon jonain päivänä. Tavoite leimasi Petrin arkea, kun hän opetteli siivoamaan, pesemään pyykkejä, lait-tamaan ruokaa ja hoitamaan omia asioitaan. Petri valmistuu keväällä ammattiin ja asuntoasiakin on järjestyksessä.

”Nuoruus on murhenäytelmäSaarivaltio eristyksissäNuoruus on ventti leuassaNaurunpyrskähdys kuilun partaalla,” laulaa nykyisin suosittu Samuli Putro.

Murhenäytelmäksi tilanne on tosissaan vaarassa muuttua, jos nuori ei saa ajoissa tarvitsemaansa tu-

kea. Jos häneltä evätään tärkeä apu säästösyiden vuoksi, voivat kustannukset kohota todella suuriin lukuihin. Syrjäytyminen, työttömyys, mielenter- veysongelmat, toimeentulovaikeudet, päihteet - paljonko niistä aiheutuvat kustannukset ovat yhden ihmiselämän ajalta? Jokaisella tulisi olla mahdolli-suus löytää oma paikkansa ja tehtävänsä. Pieni apu oikeassa paikassa voi estää suuren surun.

Petra haluaa tarinassaan rohkaista muita. Hän opiskelee nyt lukiossa ja viihtyy siellä hyvin. Perus-koulussa koettu kiusaaminen ja yksinäisyys ovat eilistä. Hän on löytänyt yhteisön, jossa hänet hyväk-sytään ja joka auttaa hänen itsetuntoaan tervehty-mään.- Kaikki voi muuttua, sanoo Petra.

”Nuoruus on kipua,kasvavaa voimaa.Ethän, aikuinenmeitä soimaa”, toivoo Sannamari tämän lehden Runoruudussa.

Vanhemmilla on oma tehtävänsä nuoren ja aikuis-tuvan rinnalla. Vaikka kuulisi tuhat ja tuhat kertaa olevansa tylsä ihminen - joksi 11-vuotias Maiju-tyt-täreni minut toisinaan leimaa - kuuluu vanhemman tehtäviin rajojen asettaminen ja sopimuksista kiinni pitäminen. Mutta myös lohdun ja tuen antaminen kipuilevalle nuorelle.

Nuoren itsenäistyttyä ja muutettua pois kotoa vanhempien huolenpito ja kodin antama turval-lisuus jatkuu edelleen, mutta toisessa muodossa. Nuori oppi pärjäämään omillaan - joskus tarvitaan ammattiauttajien apua. Sellaista on tarjolla muun muassa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Nuortentalois-sa Turussa, Kuopiossa ja Hankasalmella.

Dysfasia 1/2010 tuo luettavaksi aikuistumiseen ja kielihäiriöihin sekä selkokieleen liittyvää asiaa lieväs-ti uudistuneessa ulkoasussaan. Tervetuloa sivuille!

Päivi Seppä-Lassila on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton viestintäpäällikkö ja Dysfasia- ja AVH-lehtien toimi-tuspäällikkö.

Pieni apu oikeassa paikassa voi estää suuren surun.

6 Dysfasia 1/2010

MA

riA

NN

e K

uLM

ALA

Valmentaja voi työskennellä joko fyysisesti koulun tiloissa tai sitten kouluun ja opiske-

luun liittyviä asioita käsitellään ja ratkotaan asiakkaan kotona. Valmen-tajan apua voidaan tarvita jo esikou-lussa, mutta yhtä hyvin sitä saate-taan tarvita yliopisto-opiskeluissa. Niin, ja kaikessa tältä väliltä.

LukujärjEsTys kATEissA

Petra* on 17-vuotias neuropsykiatri-sen erityisvaikeuden omaava, lukion toista luokkaa käyvä nuori nainen. Petralla on neuropsykologin lau-sunnon mukaan massiivinen aloite-kyvyn heikkous. Koulutyössä tämä tarkoittaa sitä, että Petra tarvitsee paljon sekä opettajien että vanhem-pien tukea selvitäkseen opinnoissa. Syksyllä kuitenkin näytti siltä, että Petran opinnot tulevat keskeyty-mään.

Tässä vaiheessa tapasin Petran ensimmäisen kerran. Aloitimme yh-teistyön, minä valmentajana, hän valmentautujana. Tämän jälkeen olemme tavanneet kerran viikossa

VALMENTAJA NUOREN OPINTOJEN TUKENA

Neuropsykiatrinen valmentaja voi olla oppilaan opintojen tukena, jotta koulutyö sujuisi hyvin ja opinnot etenisivät suunnitellusti.

tunnin ajan. Sen lisäksi olemme vii-koittain yhteydessä sekä sähköpos-tin että puhelimen välityksellä.

- Kun tapasimme, mä olin aivan pattitilanteessa. Mulla oli tosi paljon pikkujuttuja rästissä, enkä kyennyt aloittamaan niistä yhdenkään hoi-toa, kertoo Petra.

- Marianne pyysi nähdä lukujär-jestykseni, mutta mulla ei ollut edes sitä! Mä olin käynyt viikkoja koulua ilman lukujärjestystä ja tietoa siitä, mitä oppiaineita mulla on seuraa-vana päivänä. Repussani kannoin kaikkia oppikirjoja, jotta oikeat kirjat olisivat aina matkassa!

Petralla on toiminnanohjauk-sessa suuria vaikeuksia. Siksi hän ei ollut saanut hankittua uusia Wilma-tunnuksia edellisten hävittyä. Luku-järjestys tulostetaan Petran koulus-sa netistä omien henkilökohtaisten nettitunnusten avulla. Koska hänellä ei ollut tunnuksia, ei ollut myöskään lukujärjestystä. Nokkeluutensa ja älykkyytensä avulla Petra oli kuiten-kin koulussa luovinut ja oli lähes aina löytänyt oikeaan luokkaan oikeaan aikaan.

- Mulla oli monen kuukauden poissaolot selvittämättä enkä saanut sitä tehtyä. Joidenkin mielestä nämä ovat mitättömiä juttuja ja ne hoituu tuosta vaan, mutta mulle ne olivat vuoren korkuisia. Vuori toisensa pe-rään, Petra kertoo.

ruuTuvihko Avuksi

Neuropsykiatriseen erityisvaikeu-teen liittyy hyvin usein toiminnan-ohjauksen vaikeutta. Tehtäviä on vaikea suunnitella ja niiden alkuun saattaminen on hankalaa. Tehtävästä toiseen siirtyminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Myös sitä, milloin tehtä-vä on valmiiksi tehty, voi olla vaikea hahmottaa.

Aloitimme Petran kanssa viikko-järjestyksen laatimisesta. Petralla oli aiemmin ollut päivä- ja viikkojärjes-tykset seinällä, mutta hän halusi nyt jotain muuta. Kännykän kalenteri Petralla oli ollut käytössä, mutta ka-lenterin tarkistaminen oli ollut hyvin satunnaista. Tärkeät asiat jäivät huo-maamatta.

*Nimi muutettu

7Dysfasia 1/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n tarjoama neu-ropsykiatrinen valmennus on suunnattu henki-löille, joilla on neurologisia erityisvaikeuksia, kuten kielihäiriö, ADHD, Asperger ja Tourette.

Valmentaja tekee työtään asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristössä, esimerkiksi asiakkaan koulussa, kotona, työpaikalla ja/tai vapaa-ajalla. Valmentaja ratkoo yhdessä asiak-kaan kanssa tämän jokapäiväisiä elämänhaas-teita. Työssä korostuu asiakaslähtöisyys ja val-mennus on räätälöitävissä asiakkaan tarpeiden mukaan.

Otimme käyttöön aivan tavalli-sen ruutuvihon. Joka tapaamisella kävimme tulevan viikon tapahtumat läpi ja Petra kirjoitti ne vihkoon. Mitä pitää tehdä maanantaina, mitä pitää tehdä tiistaina jne. Vihkoon ei kirjoi-tettu oppitunteja, vaan kaikki muu, ns. ekstra. ”Hae koulun kansliasta Wilma-tunnukset” ja ”Selvitä opet-tajien kanssa poissaolot” kirjoitettiin heti seuraavan päivän kohdalle. Ilta-päivällä sain jo viestin: ”Homma hoi-dettu :).”

On tosin mainittava, että olem-me me vastoinkäymisiäkin kohdan-neet. Aina ei vihkokaan auta. Vihko on kuitenkin ollut Petralle suureksi avuksi eikä hän osaisi enää olla ilman sitä. Jossain vaiheessa Petra alkaa itse omatoimisesti täyttää viikkojär-jestysvihkoaan. Vielä ei ole sen aika.

käNNykkä MuisTuTTAA

LäksyisTä

Olemme yrittäneet yhdessä miettiä erilaisia ratkaisuja läksyjen lukemi-seen. Petralle on tärkeää, että hän koulusta tultuaan saa olla hetken tietokoneella mesettämässä. Ehdo-tin, että hän ottaisi avukseen muna-kellon, joka soisi, kun läksyjen luvun pitäisi alkaa.

- Ei ikinä! Olen kurkkuani myöten täynnä munakelloa. Kun olin lapsi, sitä käytettiin kaikkialla, kauhistui Petra.

Useimmat meistä tietävät, miten helposti tietokoneen äärelle jumit-

tuu. Yhtäkkiä huomaa muutaman tunnin vierähtäneen. Näin käy myös Petralle. Tällä hetkellä Petra harjoit-telee sitä, että laittaa heti koneen ääreen istuttuaan kännykän muis-tuttamaan tunnin kuluttua. Tällöin pitää ottaa koulukirjat esille ja aloit-taa tehtävien teko. Tämä on toiminut vaihtelevasti, vähän Petran omasta motivaatiosta riippuen.

- Joskus en laita muistutusta, kun en halua muistaa, nauraa Petra.

MoTivoivAT TAvoiTTEET

Uuden oppimisen kannalta moti-vaatio on olennaista. Motivaatio voi löytyä sekä ulkoisista syistä kuten hyvistä arvosanoista, että omasta mielenkiinnosta opiskeltavia asioita kohtaan. Joillakin motivaatio löytyy siitä, että on sisäistänyt tavoitteiden-sa tärkeyden. Se auttaa ponnistele-maan silloinkin, kun tehtävät ovat stressaavia tai jopa tylsiä.

Neuropsykiatrisen erityisvaike-uden omaavan henkilön on usein haastavaa löytää motivaatiota, ellei asia ole häntä kiinnostava. Tällöin saattaa auttaa, että yhdessä val-mentajan kanssa jaetaan tavoitteet sopiviin välitavoitteisiin ja tehdään konkreettisia toimintasuunnitelmia. Pienet palkkiot ja juhlahetket aina välitavoitteita saavutettaessa autta-vat motivaation ylläpidossa. Myös vaihtoehdot motivoivat. Jo se, että on kaksi tehtävää, joista valita, voi auttaa.

- Jos mulle sanotaan, että tänään on pakko tehdä nuo viisi tehtävää, mua ottaa päähän. Mutta jos mulle sanotaan, että voit valita, teetkö tä-nään nuo viisi tehtävää tai lukuteh-tävän, on paljon kivempi lähteä sitä itse valitsemaansa tehtävää teke-mään. Niin, vaikka se valinta sitten olisikin ne viisi tehtävää, kertoo Petra hymyillen.

oNNisTuMiNEN vAhvisTAA

iTsETuNToA

- Mun itsetunto on parantunut pal-jon viimeisen vuoden aikana. Pe-ruskoulussa mua kiusattiin. Mä olin melkein aina yksin, koska mua pi-dettiin vähän outona. Sit mä en enää yrittänytkään saada kaveria. Lukiossa kaikki muuttui. Mä en oikein tiedä, mitä mulle tapahtui - tai niille muille, Petra ihmettelee.

Itsetunto rakentuu pitkälti sen mukaan, millaiseksi koemme it-semme. Onnistumisen kokemukset toimivat itsetuntoa vahvistavana tekijänä. Valmentajana pyrin yhdes-sä valmentautujan kanssa etsimään

Mar

iann

e Ku

lmal

a

8 Dysfasia 1/2010

tämän voimavarat ja vahvuudet. Jos-kus pientenkin onnistumisten kautta rakennetaan hänen itseluottamus-taan ja uskoa siihen, että hän on ainutlaatuinen, arvokas ja osaa sen lisäksi vielä paljon asioita. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, omaa totuu-denmukaisen minäkuvan. Hän tun-nistaa ja tietää myös heikkoutensa.

Olemme keskustelleet Petran kanssa siitä, miten erilaisuus voi jos-kus tuoda yksinoloa, mutta omasta itseydestään kannattaa kuitenkin pi-tää kiinni. Liiallisesta muiden myötäi-lystä saattaa seurata omasta itsestä vieraantumista.

Yhdessä Petran kanssa iloitsem-me siitä, että hän on nyt lukiossa löytänyt yhteisön, jossa hänet hyväk-sytään ja joka auttaa hänen itsetun-toaan tervehtymään.

- Mä haluankin sanoa kaikille ala-asteikäisille, joita nyt ehkä kiusataan, että tilanne voi muuttua. Kun alkaa löytää itsestään ja muista positiivisia puolia, menee rohkeasti toisten seu-raan ja alkaa puhua itselle ja muille kauniisti, kaikki voi muuttua, rohkai-see Petra.

TiEdoNhANkiNTA jA kokoNAisuudET hALTuuN

Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa tarvitaan entistä enemmän itsenäi-sen opiskelun taitoja. Tietoa pitää osata hankkia itse, erottaa oleellinen tieto suuren tietomäärän joukosta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työs-tää uusia tietokokonaisuuksia.

Tämä on ollut Petralle haastavaa. Yhdessä olemme harjoitelleet luku-tekniikkaa. Tekstin kokonaiskuvaa ja keskeistä sisältöä on hahmotettu esimerkiksi tutustumalla sisällysluet-teloon ja mahdollisiin tiivistelmiin sekä selailemalla tekstiä. Olemme miettineet, mihin asioihin tekstissä on hyvä perehtyä tarkemmin ja mil-loin riittää pinnallisempi lukeminen.

- Juutun joskus aivan epäoleel-liseen asiaan. Silloin on hyvä, että joku ohjaa mua takaisin oikeasti tär-keisiin juttuihin. Englanninkieliseksi romaaniksi valitsin 312-sivuisen kir-jan, vaikka aikaa ei ollut lukea kuin muutama päivä. Onneksi meillä oli valmennusilta ja sain neuvon, että lyhyempikin kirja riittää. Lisäsimme viikkojärjestykseen seuraavalle päi-välle kirjastokäynnin. Löysin huo-mattavasti ohuemman kirjan ja sel-visin tehtävästä. Nämä ovat sellaisia juttuja, joita mun on itsenäisesti jos-kus vaikea hahmottaa, Petra kertoo.

Olemme yhdessä harjoitelleet erilaisia muistitekniikoita.

- Tähän mennessä olen aina vaan yrittänyt päntätä ja päntätä tietoa. Heti kun koe on ollut ohi, olen unoh-tanut koko jutun. Nämä muistiteknii-kat auttavat siinä, että saan asiat oi-keasti painettua muistiin ja ne myös pysyvät siellä, sanoo Petra.

Mar

iann

e Ku

lmal

a

9Dysfasia 1/2010

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä/Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:ssä.

Lukio-opiskeluun liittyy paljon erilaisia kirjallisia töitä. Tutkielmien teossa olen ollut apuna aikataulutta-misessa. Viikkojärjestykseen on mer-kattu lähes joka päivälle aikaa myös tutkielman tekoon. Näin ei synny viime hetken paniikkia. Petran on vaikeaa hahmottaa kokonaisuutta ja sitä, miten kokonaisuus muodostuu pienistä osatekijöistä.

Myös aikakäsitys on hänelle haas-tavaa. Petran mielestä aika kuluu pal-jon hitaammin kuin se oikeasti kuluu. Tästä johtuu, että hän usein ajattelee ehtivänsä tekemään tehtävän kym-menessä minuutissa, joka oikeasti vie vähintään tunnin ellei enemmän-kin. Petra osaa kyllä kellonajat, mutta hänen on vaikea ajatella, kauanko puoli tuntia on ja mitä siinä ajassa ehtii tehdä ja mitä ei.

- Äiti aina stressaa, kun mä me-nen suihkuun kymmenen minuuttia ennen kuin meidän pitäisi lähteä. Useinhan mä sitten myöhästynkin, Petra kertoo.

MihiN AMMATTiiN?

- Olen paljon miettinyt, mihin am-mattiin mä oikein haluaisin? Mulla on paljon erilaisia ideoita, mutta isä on sanonut, etteivät ne kaikki ole realistisia. Yhdessä Mariannen kans-sa varasimme mulle ajan ammatin-valinnan psykologille. Se oli hyvä idea. Nyt odottelen, milloin tulee kutsu työkkäriin ja mille alalle testit näyttäisivät mun sopivan, Petra ker-too.

Usein kotiväki on miettimässä nuoren kanssa erilaisia opiskelu-vaihtoehtoja. Vanhemmat tuntevat lapsensa ja oikea opiskelulinja löytyy helpostikin. Aina ei näin onnellisesti ole. Saattaa olla, että nuori pähkäilee näitä asioita hyvinkin yksin. Nuori ei ehkä halua, että vanhemmat puuttu-vat hänen asioihinsa tai sitten häntä ahdistaa, kun kaikki kyselevät ja neu-vovat. Hankala murrosikä saattaa ajoittua juuri tähän samaan aikaan ja puhevälit vanhempien kanssa eivät ole siksi parhaat mahdolliset.

Vanhemmat ovat ehkä kiireisiä tai sitten he kokevat hankalaksi pysyä mukana muuttuvassa koulutusyh-teiskunnassa: opiskelun pääsyvaati-mukset muuttuvat, oppilaitosten ni-met vaihtuvat, ei tiedetä yhteishaun aikaa ja kaavakkeetkin ovat hankalia täyttää.

iTsENäisTyMisEEN

TArviTAAN ArjEN TAiTojA

Moni tulevaa ammattiaan mietti-vä nuori hyötyisi siitä, että hän saisi tuossa kohdin valmentajan palvelua. Valmentaja tulisi mukaan nuoren ar-keen ja auttaisi häntä etsimään erilai-sia vaihtoehtoja.

- Olen mä sitäkin miettinyt, että jos tuleva opiskelupaikkani on vaik-ka kahdensadan kilometrin päässä tai kahdentuhannen! Missä mä sitten asun, pohtii Petra.

Kotoa pois muuttaminen tulee ajankohtaiseksi usein peruskoulun opintojen päätyttyä ja jatko-opiske-lujen alettua. Nuori on siis jo hyvin varhain suurien haasteiden edessä. Muutto tarkoittaa luopumista kodin automaattisesta palvelusta, ns. luon-taiseduista, kuten ruuasta, siivouk-sesta ja vaatehuollosta.

Vanhempien huolenpito ja ko-din antama turvallisuus jatkuu edel-leen, mutta se muuttaa muotoaan. Nuoren pitää osata rakentaa oman elämänsä arkirutiinit ja hänen tulee selvitä jokapäiväisistä toiminnoista ilman vanhempien päivittäistä tu-kea.

Aina tuo vaihe ei suju aivan on-gelmitta ja silloin on neuropsykiat-risesta valmennuksesta hyötyä. Val-mennuksen avulla voidaan edistää henkilön arjessa tarvitsemien taito-jen oppimista. Yhdessä harjoitellaan

mm. ruuan laittoa, rahan käytön suunnittelua, asiointitaitoja sekä kul-kemista uusissa paikoissa.

Valmentaja auttaa nuoren sopeu-tumista toimintaympäristön vaati-muksiin ja joskus myös ympäristöä sopeutumaan ja huomaamaan asi-akkaan erityistarpeet. Tärkeää on, että jokainen nuori, erityisyydestään huolimatta, voi kokea itsenäistymi-sen ja onnistumisen riemua.

- Ehkä mä otan sut sitten mukaan! Yhdessä me selviämme, nauraa Petra minulle.

Mar

iann

e Ku

lmal

a

10 Dysfasia 1/2010

SA

tu P

AS

AN

eN

jA

He

idi L

AA

KK

O Omaan ammattiin ja asuntoon Nuortentalon kautta

Aku

Sep

päne

n

Kuopion Nuortentalo tarjoaa nuo-relle monipuoliset opis-kelumahdollisuudet. Nuor-

tentalon asukkaat opiskelevat tällä hetkellä esimerkiksi Ammattiopisto Luovissa valmentavassa ja kuntout-tavassa koulutuksessa sekä Savon ammatti- ja aikuisopistossa vaatetus- ja rakennusalaa. Nuoria käy myös työtoiminnassa Kuopion työkeskuk-sessa sekä erilaisissa työkokeiluissa esimerkiksi Kevama Oy:ssä.

PETriN TAvoiTTEENA

oMA AsuNTo

Petri Huuskonen muutti Kuopion Nuortentaloon elokuussa 2005. Sa-maan aikaan hän aloitti opinnot Am-mattiopisto Luovin valmentavalla ja kuntouttavalla linjalla. Ennen Nuor-tentaloon muuttoa Petri asui Vaalija-lan kuntoutuskeskuksessa Pieksämä-ellä useita vuosia.

Muutos entiseen oli suuri. Petrin täytyi alkaa pyörittää arkea itsenäi-sesti, alussa toki ohjaajien tiiviillä tu-ella. Petri kertoo oppineensa Nuor-tentalossa asuessaan pyykkäämään, siivoamaan ja laittamaan ruokaa.

Petrin omaohjaajan Antti Rim-

Nuortentalot Kuopiossa, Turussa ja Hankasalmella tarjoavat monille erityisnuorille

avaimia itsenäistymiseen. Arjen taitojen ja ammattiin opiskelemisen myötä nuoret saavat oman kodin ja löytävät paikkansa

työelämässä. Kiinteistönhoitajaksi keväällä valmistuvan Petri Huuskosen apuna on ollut

Kuopion Nuortentalo.

pinevan mukaan Petrillä oli alusta asti ihailtava asenne yrittää. Oma-ohjaaja muistelee, että mihin vain Petri ryhtyi, pyrki hän hoitamaan asian mahdollisimman hyvin. Tavoite arkea opetellessa oli selkeä: päästä asumaan omaan asuntoon jonain päivänä.

judosTA hoPEAMiTALi

Ohjaajat tukevat Nuortentalon asuk-kaita myös sopivan harrastuksen löytymisessä. Erityisesti liikunnan harrastamiseen kannustetaan. Alus-sa ohjaaja voi tarvittaessa lähteä mu-kaan talon ulkopuolisiin harrastuk-siin nuoren tueksi ja turvaksi.

Petrillä on mukavia muistoja Nuortentalossa asumisajasta. Mie- leen ovat painuneet etenkin Nuor-tentalon retket jalkapallo- tai jää-kiekko-otteluihin ja mökille.

Kuopion Nuortentalolla on pe-lattu sählyä jo useamman vuoden ajan vähintään kerran viikossa. Petri pelasi sählyä mielellään, mutta myös itsepuolustuslajit kiinnostivat häntä. Omaohjaaja selvitteli mahdollisuuk-sia ja Petrin onneksi Kuopiosta löytyi sopiva ryhmä.

Kuopiolaisessa Judoseura Saku-rassa on Suomessa pisimpään toi-minut sovelletun judon ryhmä. Pet-ri aloitti ryhmässä syksyllä 2006 ja menestystä on jo tullut SM-hopean muodossa vuonna 2009. Petri on päässyt myös matkailemaan harras-tuksensa myötä, kun turnauksia on ollut Pohjoismaissa.

kiiNTEisTöNhoiTAjAksi

kEvääLLä

Petrin elämässä tapahtui isoja mu-utoksia jälleen syksyllä 2007. Hän aloitti opinnot Bovallius-ammatti-

Petri Huuskonen on sovelletun judon SM-hopeamitalisti ja muutenkin elämä on mallillaan.

11Dysfasia 1/2010

opistossa Pieksämäellä ja arkena hän asuu koulun asuntolassa. Kuopiosta löytyi Petrille oma asunto, jossa Petri viettää viikonloput ja lomat.

Muutto omaan asuntoon sujui Petrin mielestä hyvin. Petri kertoo olevansa luonteeltaan rauhallinen eikä muuttaminen pelottanut. Nuor-tentalo on Petrin elämässä mukana edelleen. Petri on edelleenkin tarvin-nut tukea vapaa-ajan viettämiseen liittyvissä asioissa ja esimerkiksi las-kujen maksamisessa.

Kiinteistönhoitajan opinnot alka-vat nyt olla loppusuoralla ja Petri toivookin löytävänsä työpaikan keväällä valmistumisensa jälkeen.

MoNTA TiETä AMMATTiiN

Suomen Nuortentalo Oy:n Turun ja Hankasalmen Nuortentaloissa asuvat nuoret ovat myös löytäneet opiskelupaikkoihin. Turussa asu-via nuoria opiskelee Bovallius-ammattiopiston Turun toimipis-teessä AVA- ja Dysval-linjalla. Muita opiskelualoja ovat arkkitehtuuri ja rakentaminen, koneistaja-, catering- sekä auto- ja hoiva-alat. Yksi asukas opiskelee Turun ammatti-instituu-

tissa puhdistuspalvelualaa, yksi Varsinais-Suomen maaseutuoppi-laitoksessa Tuorlassa puutarhuriksi erityisopetuksessa ja yksi Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitokses-sa valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa.

Nuortentalo Hankasalmen asuk-kaat opiskelevat tietojenkäsittelyn perustutkintoa (datanomi) Jyväsky-län ammattiopistossa, luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa (ym-päristönhoitaja) Bovallius-ammat-tiopistossa Pieksämäellä ja puualan perustutkintoa Bovallius-ammat-tiopistossa Turussa. Kaksi opiskeli-jaa opiskelee työvoimapoliittisessa

koulutuksessa, toinen catering-alan perustutkintoa ja toinen nuorten ohjaavassa koulutuksessa. Yksi opis-kelija on ammatillisiin opintoihin valmentavassa AKVA-koulutuksessa Jyväskylässä.

Kuopion NuortentaloKuopion Nuortentalon asukkaat tarvitsevat tukea sel-viytyäkseen arjestaan esimerkiksi kielellisten erityis-vaikeuksien, Aspergerin oireyhtymän ja/tai mielen-terveysongelmien takia.

Elokuussa 2005 avattu Kuopion Nuortentalo si-jaitsee Neulamäen kaupunginosassa lähellä kaikkia Kuopion palveluita. Nuortentalo tarjoaa soluasumista 11 nuorelle. Yleisimmin Nuortentalolla asutaan 1-4 vuotta. Talon toimintaan nuori tutustuu yleensä asu-miskokeilun kautta. Asumiskokeiluun sekä pidempi-aikaiseen asumiseen on avoin haku ympäri vuoden.

Asumiseen tarvitaan nuoren kotikunnan mak-susitoumus. Kunnilta perittävä korvaus pitää sisäl-lään ympärivuorokautisen tuen ja ohjauksen sekä verkostotyön. Nuortentalon entisten asukkaiden on mahdollista saada tukea ja ohjausta myös omaan asuntoon kunnan maksusitoumuksella. Oman asumi-sensa Nuortentalossa nuori maksaa itse, eli normaalit elämisen kulut kuten vuokra, ruoka, lääkkeet, vaat-teet, bussikortti ym. Nuoren toimeentulo koostuu tilanteen mukaan pääasiassa kuntoutusrahasta, sai-

LISÄTIETOJA

Kuopion NuortentaloRosokuja 3 H70150 Kuopiop. 0400 772 543nuortentalo.kuopio@stroke.fi

Vastaava ohjaajaSoile Hiltula p. 040 562 9118soile.hiltula@stroke.fi

Nuortentalon johtajaMarjatta Laakso p. 040 558 3410marjatta.laakso@stroke.fi

raspäivärahasta tai työkyvyttömyyseläkkeestä. Lisäksi haetaan asumistukea ja vammais- tai hoitotukea. Oh-jaajat auttavat tukien hakemisessa.

Jokaisen asukkaan tuen tarve itsenäistymisen opettelussa on hyvin erilainen. Henkilökunnan teh-tävänä on tukea nuorta ottamaan vastuuta omasta elämästään. Nuortentalolla asukkaat oppivat huoleh-timaan arkisista rutiineista ruoanlaitosta asioimiseen. Kommunikaatio-ongelmaisten nuorten kanssa sosi-aaliset tilanteet ovat usein vaikeita. Ohjaajat ovat tu-kena usein ristiriitatilanteiden ja väärinymmärrysten selvittämisessä.

Ammattitaitoisen henkilökunnan yksi tärkeimmis-tä tehtävistä on löytää jokaiselle nuorelle sopivaa työ- tai päivätoiminta. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, jonka kanssa yhdessä mietitään tulevaisuutta, koulu-tus- ja työmahdollisuuksia sekä aikuiseksi kasvamista. Vaihtoehtoja punnittaessa otetaan huomioon nuoren taidot, toiveet sekä psyykkinen toimintakyky.Muut Suomen Nuortentalo Oy:n Nuortentalot sijait-sevat Turussa ja Jyvässeudulla Hankasalmessa.

Satu Pasanen ja Heidi Laakko työskentelevät ohjaajina Kuopion Nuortentalossa.

Aku

Sep

päne

n

Aku

Sep

päne

n

12 Dysfasia 1/2010

Uni

Unessa isä oli lintutiu-tiu-undulaattilintulipersi hilpeän lepytyslaulunkäski hymyilläolla hyvä tyttö, hymyhuuliEi isä minä en ole sinussaIsä mene pois.

Sannamari Kurki asuu Kuopion Nuortentalossa.

RU

NO

RU

UTU

SA

NN

AM

Ar

i Ku

rK

i

Nuoruus

Nuoruus on iloa

rakkautta, huumaa.

Nuoruus on tuskaa

polttavan kuumaa.

Nuoruus on kipua,

kasvavaa voimaa.

Ethän, aikuinen

meitä soimaa.

12 Dysfasia 1/2010

Sat

u Pa

sana

n

Vaarin sanomaa

Älä sinä tyttö huolimaailmanmenostaja elämän kiemuroistakunhan olet, elät ja pyöritmaailmalla on vahvat jalat,elämällä suuret siivetvaikka juoksisit kuinka lujaa ne pysyvät kyllä perässä!

13Dysfasia 1/2010

Elämme keskellä valtavaa tie-don ja tekstien määrää. Nykyi-sessä tietoyhteiskunnassa teks-

tit suorastaan piirittävät meitä: niitä on lehdissä, kirjoissa, internetissä ja kännykässä, ja ne tulevat koteihim-me postiluukusta.

Kaikilla ei kuitenkaan ole mah-dollisuuksia lukea, suodattaa ja omaksua tietoa valtakulttuurin ja -median yleiskielisistä, pitkistä teks-teistä. Kaikki eivät pysty lukemaan sen enempää nettiuutista, paperisa-nomalehteä, oppikirjaa kuin vaikka-pa kaunokirjallista romaaniakaan.

Nämä tiedot ja elämykset eivät silloin ole esteettömästi kaikkien saavutettavissa. Tässä selkokieli ja

selkokirjat voivat kuitenkin tulla avuksi.

MoNET hyöTyväT sELkokiELEsTä

Selkokielisiä kirjoja alettiin julkaista Suomessa 1980-luvulla. Tähän päi-vään tultua niitä on tehty jo lähes 300. Selkokielellä on julkaistu niin kaunokirjallisuutta kuin tietokirjal-lisuuttakin. Selkokirjojen valikoima alkaa olla jo melko laaja: selkokielellä voi lukea monia romaaneja, novelle-ja, runoja ja joitakin näytelmiäkin.

Selkokielestä ja -kirjoista hyöty-vät esimerkiksi ihmiset, joilla on ke-hitysvamma, dysfasia, lukemis- tai

kirjoittamisvaikeus tai dementia. Li-sääntyvä tarve selkokirjoille on myös maahanmuuttajien suomenopetuk-sessa, ja niin ikään yhä useammin selkokirjaa käytetään kannustimena lukuharrastuksen aloittamiseen. Tot-tumaton lukija voi saada selkokirjan avulla tärkeän onnistumisen koke-muksen - ”Luin kokonaisen kirjan!”

Selkokielisen kirjan tekemiseen on kaksi pääasiallista tapaa: kirja voi-daan kirjoittaa alun perin selkokielel-lä, tai yleiskielisestä kirjasta voidaan tehdä helpotettu versio eli selkomu-kautus. Selkoasun ovat saaneet sekä monet klassikot että suositut nyky-kirjat. Esimerkiksi Kalevalan, Seitse-män veljestä tai Papin perheen voi

MA

ri e

LOM

äK

iSelkokirja on hyvä

oppimisen apuväline

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on tarkoituksellisesti tehty helpoksi ymmärtää. Selkokielisessä tekstissä ei ole vaikeita sanoja, hankalia rakenteita tai kovin pitkiä lauseita. Teksti myös etenee rauhallisesti ja loogisesti, niin että lukijan on helppo seurata sitä. Selkokieli on olemassa sellaisia ihmisiä varten,

joiden on vaikea lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Nuortentalon lukupiiri on kokoontunut lukemaan Selkouutisia kahden avustajan kera. Ohjaajina toimivat Heidi Köyste (vas.) ja Sari Alakoski (oik.). Lukupiiriläiset Henri Heikinmatti (toinen vas.), Minna Mielikäinen ja Heini Kankare tutkivat Selkouutisia.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

14 Dysfasia 1/2010

lukea selkokielellä. Samoin on mu-kautettu vaikkapa Arto Paasilinnaa ja Henning Mankellia.

sELkoLogosTA TuNNisTAA

Selkokielisen kirjan tunnistaa sel-kologosta. Kirjojen lisäksi logon voi yhtä hyvin saada muukin julkaisu tai selkosovellus, esimerkiksi lehti, esite tai selkokielinen internetsivu. Lo-goja kirjoille myöntää Selkokeskuk-sen selkokirjatyöryhmä, joka ennen logon myöntämistä tarkastaa, että kirja noudattaa selkokielen, -kuvituk-sen ja -taiton periaatteita.

Logoja on myönnetty monenlai-sille kauno- ja tietokirjallisille teok-sille, mutta toistaiseksi varsinaiset oppikirjat eivät voi saada selkologoa. Tämä johtuu resurssipulasta: oppi-kirjallisuuden selkoarviointiin tar-vittaisiin oma (erityis)pedagoginen työryhmänsä.

sELkokiELTä

oPPikirjoissA

Selkokieltä hyödyntäviä oppikirjo-ja on kuitenkin jonkin verran tehty. Mittavin selkokielisten oppikirjojen sarja on tieto- ja viestintätekniikan opetukseen kehitetty Tikas-sarja, jota julkaisee Oppimateriaalikeskus Opike.

Tikakseen kuuluu mm. yleisim-piä tietokoneohjelmia käsitteleviä oppikirjoja kuten Excel - taulukkolas-

kentaa selkokielellä tai Word - tekstin-käsittelyä selkokielellä. Tikas-kirjoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www. tikas.fi.

Lisäksi joistakin yleisopetuksen kirjoista on tehty helpotettuja ver-sioita erityisopetuksen tarpeisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi niin ikään Opikkeen julkaisemat WSOY:n Sa-laisen aapisen ja Salaisen lukukirjan mukautetut versiot. Näihin ja mui-hin Opikkeen kirjoihin voi tutustua osoitteessa www.opike.fi.

Selkokielinen tieto- tai kaunokir-jallinen teos on kouluissa ja oppilai-toksissa hyvä apuväline. Se tarjoaa mahdollisuuden eriyttämiseen. Sel-kokirja on usein hyvä väline myös silloin, kun tarvitaan helppolukuista

materiaalia tietyn aihekokonaisuu-den opiskeluun tai etsitään tarttu-mapintoja eri oppiaineiden välille.

MoNiPuoLisTA

TiETokirjALLisuuTTA

Selkokirjat tarjoavat aineksia vaikka-pa niin historiaan, äidinkieleen kuin kuvataiteeseenkin. Selkotietokirjalli-suudesta löytää perustietoa jo mel-ko monipuolisesti. Tietokirjoissa on käsitelty esimerkiksi Suomen ja koko maailman historiaa, suomalaisia suurmiehiä ja -naisia, kuuluisia filo-sofeja, taiteen kansallisaarteita ja ny-kytaidetta. Lisäksi on tarjolla oppaita esimerkiksi itsenäiseen elämään ja työelämään valmentautumista sekä seksuaalikasvatusta varten.

Saatavilla olevista ja selkokir-joista saa tietoa suoraan niiden kustantajilta, ja kirjoja voi tilata keskitetysti myös Selkokeskuksen kirjavälityksestä. Tilaamaan pääsee esimerkiksi Papunetin selkosivujen kautta osoitteesta http://papunet.net/selko. Viime vuosina selkokirjoja ovat tehneet ainakin Oppimateriaa-likeskus Opike, Kirjapaja, Kustannus Oy Pieni Karhu, Kustannus-Mäkelä, BTJ Kirjastopalvelu, Kustannusyhtiö Ilias ja Työväen Sivistysliitto.

Tätä nykyä selkokirjoja on paljon myös kirjastoissa, joissa ne on usein sijoitettu omaan selkohyllyynsä.

Turun Nuortentalon lukupiiriläinen Heini Kankare (vas.) ja ohjaaja Sari Alakoski tutustuvat Selkouutisiin.

Henri Heikinmatti syventyy selkokieliseen sanomalehtitekstiin.Ve

sa-M

atti

Väär

ä

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

15Dysfasia 1/2010

Myös LEhTiä sELkokiELELLä

Kirjojen lisäksi oppimateriaalina voi käyttää myös sel-kokielisiä lehtiä, joita ilmestyy Suomessa kolme: ajan-kohtais- ja uutislehdet Selkouutiset ja LL-Bladet sekä aikakauslehti Leija. Selkolehti sopii hyvin medialu-kutaidon harjoittamisen ja lehtiteksteistä keskuste-lemisen välineeksi, jos yleiskielisten sanoma- ja aika-kauslehtien asemesta tarvitaan helppolukuisempaa materiaalia ja lyhyempiä tekstejä.

Selkojulkaisu, kuten kirja tai lehti, on yleiskielistä kirjaa helpompi paitsi kieliasultaan myös ulkoasul-taan. Kirjain on usein hieman suurempi kuin yleiskie-lisissä julkaisuissa, rivit ovat tarpeeksi lyhyitä ja niiden välit ilmavia. Kaiken kaikkiaan selkokirjan tai -lehden ulkoasu on tehty sellaiseksi, että tieto annostellaan lu-kijalle sopivan pienissä erissä. Yksi sivu tai yksi aukea-ma on helposti hahmotettava kokonaisuus.

sELkEyTTä kuviTuksEEN

Selkeyden vaatimus ulottuu myös kuvitukseen. Selko-kuvia on helppo katsoa, eikä niissä ole loputtomasti yksityiskohtita. Kuva vahvistaa tekstin välittämää sa-nomaa, eivätkä kuva ja sanallinen viesti saa olla risti-riidassa keskenään.

Selkokielisen tekstisisällön lisäksi myös ulkoasu-seikat vaikuttavat siihen, että selkokirjaan voi olla yleiskielistä kirjaa helpompi tarttua. Luku-urakka ei vaikuta ylivoimaiselta.

sELkokiELEsTä yLEiskiELELLä

Vuonna 2009 ilmestyi kaksi selkokieltä käsittelevää yleiskielistä teosta, joihin kaikkien selkoasioista kiin-nostuneiden kannattaa tutustua. Kirjoissa selvite-tään yleistajuisesti, miten omaa kirjallista ja suullista ilmaisuaan voi mukauttaa helpommaksi ymmärtää. Hannu Virtasen Selkokielen käsikirjan pääpaino on kirjoitetussa kielessä, ja Johanna Kartion Selkokieli ja vuorovaikutus taas käsittelee puhuttua selkokieltä.

Selkomielisen internetsurffaajan kannattaa myös vierailla osoitteessa www.selko.fi, jonne on koottu linkkejä selkokielisille sivustoille.

Suunnittelija Mari Elomäen työpaikkana on Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskus Opike.

Tekstiä on toimituksen käytössä

SelkologoLastenkirjojen

selkologo

16 Dysfasia 1/2010

sELkokiELEsTä käsikirjA

Selkokielen käsikirja on yleistajuinen ja perusteellinen katsaus kaikesta siitä tiedosta, jota selkokielestä on kolmenkymmenen vuoden aikana kertynyt. Kirjassa muun muassa ker-rotaan, miten teksti mukautetaan selkokieliseksi ja mitä kaikkea sel-kokielellä on julkaistu. Mukana on myös paljon uutta tietoa esimerkiksi selkokieleen kohdistetusta kritiikistä sekä selkojulkaisujen kuvituksesta ja taitosta.

- Selkokielen käsikirja on kiin-nostava ja tarpeellinen teos kaikille,

joiden tavoite on kirjoittaa helposti ymmärrettävää tekstiä, esittelee Sel-kokeskuksen johtaja Hannu Virta-nen teostaan.

Selkokieli on sisällöltään, sanas-toltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettäväm-

Selkokielestä käsikirja ja vuorovaikutusopas

mäksi mukautettua kieltä niitä ih-misiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä. Sel-kokielestä hyötyy arviolta 200 000-350 000 suomalaista. Selkojulkaisuja käytetään paljon mm. erityiskouluis-sa ja suomen kieltä opettelevien maahanmuuttajien opetuksessa.

Kirja on myynnissä Selkokes-kuksen kirjavälityksessä osoitteessa http://papunet.net/selko/selkokir-jat/uutuudet.html.Kirjan typografiasta ja taitosta vastaa Markus Itkonen. Teos on kovakanti-nen.Hannu Virtanen. Selkokielen käsikir-ja. Oppimateriaalikeskus Opike/KVL 2009. ISBN: 978-951-580-482-2.

sELkokiELisEsTä vuorovAikuTuksEsTA

oPAs

Johanna Kartion toimittamaan Sel-kokieli ja vuorovaikutus -oppaaseen (Opike 2009) on koottu uusin tieto siitä, miten keskustella selkokielellä. Kirjassa kerrotaan, millaisia periaat-teita selkokielisessä vuorovaikutuk-sessa tulisi noudattaa ja miten pu-hettaan voi mukauttaa helpommaksi ymmärtää.

Selkokieli ja vuorovaikutus on en-simmäinen puhuttuun selkokieleen keskittyvä opas. Selkokielen periaat-teet on alun perin luotu kirjoitetun kielen tarpeisiin.

Aineistoa kirjaan on kerätty Sel-kokeskuksen Selkokieli ja vuoro-vaikutus -projektissa. Hankkeeseen osallistui seitsemän selkoryhmää, joissa luettiin mm. selkokielisiä kirjo-

ja ja lehtiä. Aivohalvaus- ja dysfasia-liitolla oli projektissa mukana kaksi ryhmää: Turun Nuortentalo ja Jyväs-seudun Nuortentalo Hankasalmelta.

Ryhmien tavoitteena oli harjoitel-la keskustelemista. Ryhmien tapaa-

miset videoitiin ja videoita analysoi-tiin parhaiden vuorovaikutustapojen löytämiseksi.

Kirjasta on hyötyä kaikille, jotka työskentelevät selkokielen käyttä-jien kanssa tai joiden läheiset tar-vitsevat selkokieltä. Teos soveltuu oppaaksi selkoryhmän ohjaajille, ja siinä on paljon käytännön vinkkejä muuhunkin ryhmätoimintaan.Kirjan kuvituksesta vastaa Jarkko Vehniäinen.Johanna Kartio. Selkokieli ja vuorovai-kutus. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL 2009. ISBN: 978-951-580-484-6.

17Dysfasia 1/2010

LL, foniatrian erikoislääkäri Eva Arkkilan foniatrian alaan kuu-luva väitöstutkimus aiheesta

Lapsuuden kielihäiriön vaikutus elä-mänlaatuun tarkastettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiede-kunnassa 11.12.2009. Väitöstutki-mus on nimeltään Specific language impairment in pre-adolescence, ado-lescence, and adulthood with special emphasis on health-related quality of life.

Kielihäiriö (kielenkehityksen eri-tyisvaikeus, dysfasia) on neurobiolo-ginen häiriö, johon alttius periytyy. Se on yksi lapsuusiän yleisimmistä kehityshäiriöistä. Kielihäiriöisellä lapsella on huomattavia ongelmia puheen tuotossa ja/tai ymmärtämi-sessä, vaikka hän on ei-kielellisesti normaaliälyinen eikä hänellä ole to-dettavissa muuta tunnettua syytä kielellisiin vaikeuksiin. Myöhempiä häiriön ilmentymiä ovat mm. oppi-misvaikeudet ja käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöt.

Eva Arkkilan tutkimuksen lähtö-kohtana oli kiinnostus kielihäiriön vaikutuksesta myöhempään elä-mään ja jokapäiväiseen toimintaan. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuk-sena. Itse arvioitua toimintakykyä kuvaamaan käytettiin yleisiä ter-veyteen liittyvän elämänlaadun mittareita 15D, 16D ja 17D. Lisäksi selvitettiin muita tietoja, kuten kou-lumuotoa tai työllisyystilannetta.

Tutkittavat olivat aikuisia, nuoria (12-16-vuotiaita) ja varhaisnuoria (8-11-vuotiaita), joilla oli diagnosoi-tu, pääosin ennen kouluikää, puheen ymmärtämiseen painottuva kielihäi-riö Helsingin yliopistollisen keskus-sairaalan Korvaklinikan Audiofoniat-risella osastolla. Verrokkiaineistoina olivat ikä- ja sukupuoliverrokit väes-töotoksista ja Tilastokeskuksen väes-tötiedot.

Aikuisia vastanneita oli 33, kes-ki-ikä 34 vuotta. Elämänlaatu oli 15D-indeksilukuna keskimäärin lä-hes verrokkien tasolla, mutta ulot-tuvuuksista puheen tuottamisen, tavanomaisten toimintojen, ajatte-lun selkeyden ja ahdistuneisuuden osalta tulokset olivat merkitsevästi verrokkeja heikommat.

Vanhempiensa kanssa asui 19 % ja 26 % oli eläkkeellä: merkitsevästi enemmän kuin väestössä keskimää-rin. Aikuisiässä koetut ongelmat sananlöytämisessä tai ohjeiden ym-märtämisessä olivat yhteydessä hei-kentyneeseen päivittäiseen toimin-takykyyn ja osallistumiseen.

Nuoria vastanneita oli 48 ja var-haisnuoria 51. Enemmistö oli eri-tyisluokilla tai sai muuten tukea koulunkäynnilleen. Tutkimushetkel-lä nuorista enää yksi, mutta varhais-nuorista vielä joka kolmas sai puhe-terapiakuntoutusta.

Nuorten 16D- ja varhaisnuorten 17D-indeksiluvut eivät merkitsevästi eronneet verrokeiden luvuista. Nuo-ret kokivat ulottuvuuden ajattelun selkeys merkitsevästi heikommaksi kuin verrokit, kun taas ulottuvuudes-sa elinvoimaisuus tilanne oli päin-vastainen. Varhaisnuorilla ulottu-vuuksista merkitsevät erot todettiin puheen tuotossa, jossa tutkimusryh-mäläiset kokivat enemmän ongel-mia, ja nukkumisessa, jossa verro-keilla oli enemmän ongelmia.

Lapsuuden tutkimustuloksista matala kielellinen älykkyysosamää-rä, joka osaltaan heijastaa kielellisen ymmärtämisvaikeuden astetta, oli aikuisilla yhteydessä myöhempään toimintakykyyn, erityisesti tavan-omaisiin toimintoihin ja ajattelun selkeyteen.Elektroninen julkaisu ja väitöstiivistelmä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5808-0.

LAPsuudEN kiELihäiriöN vAikuTus ELäMäNLAATuuN

Erilaisten oppijoiden liiton Ta-rinan Kertojat -hanke (2006-2009) päättyi viime vuoden

lopussa. Hanke yhdisti onnistuneesti leikkiä ja liikettä kielen ja laskemisen valmiuksien oppimiseen vauva- ja päiväkoti-ikäisillä lapsilla.

Hankkeeseen osallistuneiden las-ten kielellisten valmiuksien kehitty-minen oli merkittävää.

- Päiväkoti-ikäisillä lapsilla (5-6 v.), joilla oli havaittu kielellisiä vai-keuksia, kirjain-äänne-vastaavuus kehittyi jopa samalle tasolle niiden lasten kanssa, joilla kielellisiä vaike-uksia ei ollut. Tulos on merkittävä, sil-lä kirjain-äänne-vastaavuuden tun-nistaminen ennustaa myöhempää lukutaidon saavuttamista. Liikunnan tuominen mukaan lukemisen ja ma-tematiikan valmiuksien oppimiseen motivoi erityisesti vilkkaita lapsia, kertoo projektipäällikkö Pirkko Kar-vonen.

Merkittävä tulos saavutettiin myös 6-8-kuukauden ikäisten vau-vojen Loruliikuntakerhossa. Tavoit-teena kerhossa oli ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksia tukemalla ääntei-den keston havaitsemista. Kerhoon osallistuneiden vauvojen ymmärtä-vä kieli kehittyi enemmän kontrolli-ryhmään verrattuna.

Tarinan Kertojat -hanke toteutet-tiin yhdeksässä päiväkodissa Jyväs-kylässä ja yhdessä Hämeenlinnassa. Siihen osallistui yhteensä 538 lasta.

Hankkeessa tehtiin tutkimusyh-teistyötä Jyväskylän yliopiston kans-sa. RAY rahoitti hankkeen. Hankkeen lopputuotteena ilmestyi kirja, joka sisältää hankkeen käytännön koke-muksia ja tutkimustuloksia.Pirkko Karvonen (2009). Tarinan Kertojat - Iloa ja leikkiä kieleen, liikkumiseen ja laskemiseen. Erilaisten oppijoiden liitto.

LAsTEN kiELELLisET vALMiudET PArANivAT LEikkiEN jA LiikkuEN

TUTKITTUA

18 Dysfasia 1/2010

kirjoiTA TuTkijALLE urAPoLkuTAriNA

Vammaisten, viittomakielisten ja pitkäaikaissairaiden opiskelijoiden sekä erilaisten oppijoiden mahdolli-suudet opiskella korkeakouluissa ovat parantuneet korkeakoulujen esteettömyyden kehittymisen myö-tä. Näiden opiskelijoiden koulutuksesta työelämään siirtymisestä on kuitenkin vähän tietoa. Siksi olen te-kemässä Turun yliopistossa erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmaa korkeakoulutettujen vammaisten, viittomakielisten, pitkäaikaissairaiden ja erilaisten op-pijoiden urapoluista koulutuksesta työelämään.

Mahdollistat tutkimukseni kirjoittamalla minul-le urapolkutarinan kokemuksistasi. Sinun ei tarvitse omata erityisiä kirjoittajan lahjoja, vaan omannä-köisesi tarina kokemuksistasi riittää. Tarinassasi toi-voisin Sinun kuvailevan ja pohtivan urapolkuasi opis-keluajoista korkeakoulussa aina nykyhetkeen saakka.

Millaista oli opiskella korkeakoulussa? Kerro siirty-misestäsi koulutuksesta työelämään, millaisia haas-teita tai vastoinkäymisiä olet kokenut? Mitkä tekijät ovat auttaneet myönteisesti urapolkusi luomisessa? Mitkä tekijät ovat olleet esteenä?

Oletko kokenut syrjintää esimerkiksi rekrytoin-nissa tai työpaikoilla työskennellessäsi? Millaisissa työsuhteissa ja -paikoissa olet ollut? Miten sait tietoa näistä työpaikoista? Millaista niissä on ollut työsken-nellä? Vastasiko työ koulutustasi?

Oletko nykyiseen työtilanteeseesi tyytyväinen vai haaveiletko jostakin muusta? Millaisena näet tulevai-suuden työurasi? Millainen merkitys korkeakoulutuk-sella on sinulle ollut?

Toivoisin, että liität tarinasi loppuun erikseen kirjoitettuna myös ikäsi, sukupuolesi, ammattialasi,

WANTED: TUTKITTAVIA

opiskelualasi, opiskelupaikkasi (yliopisto vai ammatti-korkeakoulu), nykyisen asuinläänisi sekä yhteystietosi mahdollisten lisätietojen kysymistä varten. Ellet halua antaa yhteystietojasi, toivoisin, että antaisit kuitenkin muut tiedot itsestäsi. Kaikki antamasi tiedot säilytän ehdottoman luottamuksellisesti. Käsittelen urapol-kutarinoita tutkimusraportissani niin, että ketään on mahdollisimman vaikeaa siitä tunnistaa. Kaikkien ta-rinoiden kirjoittajien ja yhteystiedot antaneiden kes-ken arvotaan palkinto. Du kan skriva också på svens-ka!

Urapolkutarinasi voit lähettää viimeistään 31.3.2010 mennessä (kuitenkin mahdollisimman pian) joko postitse tai sähköpostin välityksellä osoit-teeseen: Marika Kangas, Yo-kylä 19 A 4, 20540 TUR-KU tai sähköpostitse marika.kangas@utu.fi

kErro hAAsTATTELussA kouLuTTAuTuMisEsTA jA

TyöLLisTyMisEsTä

Taru Liimatta tutkii dysfaattisten nuorten aikuisten kokemuksia kouluttautumisesta ja työllistymisestä. Tutkimus on osa Turun yliopiston aikuiskasvatustie-teen opiskelija Taru Liimattan pro gradu -tutkimusta.

Tutkimusta varten etsitään haastateltavia. Jos olet 18-30-vuotias ja sinulla on lapsena todettu dysfasia, kuulut tutkimuksen kohderyhmään.

Haastatteluun kuluu aikaa noin yksi tunti ja se tehdään siellä, missä haastateltavalle sopii parhaiten. Haastattelu on luottamuksellinen eikä haastateltavan henkilöllisyys paljastu missään vaiheessa.

Ota yhteyttä Taru Liimattaan viimeistään 31.3.2010 sähköpostitse taru.liimatta@utu.fi, p. 044 576 1095.

19Dysfasia 1/2010

20 Dysfasia 1/2010

Kiti Müller kuvaa aivoihin kohdis-tuvia työelämän haasteita eri näkö-kulmista:

- Tietotekniikka on valloittanut lähes kaikki toimialat ja se muuttaa työtapoja ja töiden sisältöjä. Työt koostuvat monista osatehtävistä, joi-ta on kyettävä hoitamaan tehtävästä toiseen siirtyen.

- Lisäksi työtä voi tehdä paikasta ja ajasta riippumattomasti jopa käm-menen kokoisella laitteella. Myös ti-lankäyttöä on tehostettu, oma huo-ne ja rauha on ylellisyyttä, joidenkin

MA

Ar

it H

uO

ViN

eN

Anna aikaa aivoille

TuTkiMusProfEssori, NEuroLogi kiTi MüLLEr TyöskENTELEE TyöTEr-vEysLAiToksEssA AivoT jA Työ -TuTkiMuskEskuksEN johTAjANA. häNELLä oN ruNsAAsTi kiiNNosTAvAA TiEToA ArvokkAiMMAN PääoMAMME, AivojEN, ih-MEELLisyydEsTä. kiTi MüL-LEr oN sujuvAsANAiNEN kirjoiTTAjA jA kysyTTy LuENNoiTsijA. kuN häNEL-Tä TiEdusTELLAAN, kEsTä-väTkö AivoT NykyMENoA, häN vAsTAA, ETTä kyLLä NE PärjääväT, kuN yhTEisEk-si TAvoiTTEEksi oTETAAN NiidEN suojELEMiNEN LiiAN kiivAALTA TEkEMisEN vAuh-diLTA.

Tutkimusprofessori Kiti Müller kehottaa antamaan aivoille aikaa ja mieluisaa tekemistä.

Vain silloin jaksaa informaatioyhteis-kunnan kiihtyvässä vauhdissa.

- Useimmilla meistä tavoitteena on hyvä elämä, jolla on merkitystä. Siihen kuuluvat perhe, työ, ystävät ja harrastukset. Parhaiten tavoitteen voi saavuttaa, kun aivot ovat levän-neet, silloin ratkaisut mahdollisiin ongelmiin löytyvät helpommin kuin väsyneenä, eikä korttitalo kaadu.

- Luennoillani olen sanonut, että aivojen toimintavarmuus on par-haimmillaan ”kävelyvauhdissa”. Jos vauhtia on liikaa, tekee helposti vir-heitä.

Aivoviikon teema Anna aikaa ai-voille on osuva, sillä nykyajan kiirei-sessä yhteiskunnassa vaatimukset kasvat jatkuvasti samalla kun työn tekemisen muodot muuttuvat.

Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiiniratkaisuihin.

21Dysfasia 1/2010

työpisteenä saattaa olla pelkkä tieto-koneen näyttöruutu.

- Aivot joutuvat koville myös sil-loin, kun työtä tehdään tiimeissä, joiden jäsenet vaihtuvat kesken pro-jektin. Tietoja ja taitoja on jatkuvasti päivitettävä ”lennossa” ja jo opittuja tietoja ja taitoja on kyettävä sovel-tamaan luovasti uusiin tilanteisiin. Aikapaine ei saa jumiuttaa ajattelua, stressinsietokykyä on oltava. Aivo-työn on sujuttava kaikkina vuoro-kauden aikoina, Kiti Müller sanoo.

Pysähdy AjATTELEMAAN

Ajattelu ja oppiminen ovat nykyisin kaikessa läsnä. Ilman ajattelemaan pysähtymistä ei ole älyllistä luovuut-ta. Kiti Müllerin mielestä ajatuksia täytyy ”muhituttaa” eli antaa niille oma rauha kehittyä.

- Ihmisaivojen tiedonkäsittelyn varassa on todella paljon. Aivoissa ratkaistaan, onko informaatio fak-taa vai fiktiota, syntyykö siitä uutta tietoa, kasvaako tietämys ja viisaus. Ajattelemalla päätämme, mikä on tärkeää.

- Vain silloin, kun on ajattelun rau-ha, syntyy ideoita. Ja näistä ideoista voi saada otteen ainoastaan, kun an-taa niille aikaa. Seurauksena on heu-reka-elämys - se syntyy, kun huomaa tarttuvansa oivallukseen. Kiireessä, ideat katoavat ja ote niihin häviää.

kuN väsyTTää

Miten väsyneet aivot pärjäävät, Kiti Müller?

- Väsymys- ja uupumustiloissa meistä tulee kyynisiä ja ahdistunei-ta. Emme pysty keskittymään teke-

Tauota, mitoita, syö, juo ja puhu!

Kiti Müllerin kahdeksan neuvoa, miten aivoja

kannattaa käyttää ja huoltaa

• Tehtävät sujuvat paremmin, kun jaat ne osiin. Löydä oma tapasi toimia ja hyväksy, että toinen tekee saman ehkä eri lailla.• Tiesitkö, että aivot vaativat taukoja 2 - 4 tunnin välein?• Älä jätä lounasta väliin. Aivo kuluttavat energiavaroista 25 - 35 prosenttia.• Vesi on tärkeää aivoille, aivotyö kuluttaa vettä. Juo pieniä määriä pitkin päivää.• Muista liikunta: kävelylenkki kesken työpäivää tekee hyvää. Voisitko harkita kävelykokousta? • Toimi rohkeasti: kännykänkin voi sulkea hetkeksi.• Älä unohda, että ylipitkät työpäivät laskevat kognitiivista suoritusta.• Lopuksi: kuuntele itseäsi ja kysele työtoverinkin vointia.

Aivoterveydestä arkipäivääMuista myös nämä kahdeksan neuvoa

Pidä aivosi kunnossa -kirjasta

• Käytä aivojasi - valitse henkisesti virkistävää tekemistä.• Osallistu - mene mukaan toimiviin verkostoihin.• Sydänterveys on aivoterveyttä - verenpaine hoitoon, kohonnut kolesterolipitoisuus alas, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt hallintaan!• Muista monipuolinen ja terveel- linen ravinto - aivoterveys raken- tuu arjen valinnoista.• Liikunta kannattaa - ylös, ulos ja liikkeelle!• Aivot tarvitsevat unta - unen aikana aivoissa tapahtuu koko ajan.• Tupakka pois - alkoholia harkitusti, kohtuus kunniaan.• Suojaa aivosi ja muista loputkin vaaratekijät - ylipaino alas ja painonhallinta ohjelmaan.

Tutkimusprofessori Kiti Müller sanoo, että nykyisin työpaikat ovat oppimisym-päristöjä. Ne tarjoavat aivoille runsaasti tekemistä ja uutta tietoa. Vastapainoksi aivot tarvitsevat aikaa.

Mic

hael

Mül

ler

22 Dysfasia 1/2010

misiimme ja työt alkavat kasaantua. Samalla häviää luovuus: ongelman-ratkaisu ei enää suju.

- Väsyneenä ihminen toimii ko-nemaisesti, aina samalla tavalla. Keskimääräistä suuremmassa syr-jäytymisen riskissä näyttävät olevan työlleen omistautuneet, tunnolliset, sinänsä hyvään suorituskykyyn yltä-vät henkilöt, joilla on vaikeuksia työ-tehtäviensä rajaamisessa.

Hilk

ka K

orho

nen

Avuksi Kiti Müller suosittelee työ-paikoilla töiden jakamista ja ei-sanan opettelemista. Sama pätee muihin-kin toimiin, myös vapaa-aikaan. Jos kerää liikaa tehtäviä tai vaikkapa har-rastuksia, tuntuu, ettei mikään onnis-tu kunnolla. Suorituspaineet myös syövät tekemiseniloa.

- Tällainen tilanne ei korjaannu pelkällä sairauslomalla tai masen-nuslääkkeillä, tärkeämpiä ovat ne toimenpiteet, jotka edistävät muil-la tavoin elämänhallintaa ja johta-vat tehtävien oikeaan mitoitukseen työssä ja kotona.

- Sellaisia ovat tehtävien uudel-leen määrittely ja ohjaus, työt ja toimet on mitoitettava niin, että ne

vastaavat henkilön osaamista ja toi-mintakykyä.

Riski aivojen ylikuormituksesta kasvaa myös silloin, kun ei huolehdi-ta työn tauotuksesta eikä kehitetä ih-misen fysiologialle sopivia työaikoja. Lisäksi täytyy huolehtia informaatio-teknologiasta.

- Kun työ ja työvälineet on suun-niteltu ja mitoitettu ihmisaivoille sopiviksi, töissä jaksavat ja viihtyvät sekä nuoret että vanhat.

- Ongelmien taustalla voivat myös olla muuttuneet työtehtävät ja unohtunut ammattitaidon päivitys. Uusien taitojen oppimisen pitäisikin olla kiinteä osa työtä. Lisäksi työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset on käsiteltävä, Kiti Müller sanoo.

hoidA AivoTErvEyTTä

Eläminen jatkuvasti osaamisen ääri-rajoilla ja aivojen ylikuormittaminen syövät terveyttä, joten puhuttaessa aivoterveydestä on syytä muistaa ai-nakin muutama perusasia. Kiti Mül-ler luettelee:

- Uni on tärkeää, unen aikana tapahtuu paljon: aivojen energiava-rastot täyttyvät, uudet asiat liittyvät osaksi muistirakenteita. Vaikka keho ”nukkuu”, aivot ”liplattavat” koko ajan.

- Verisuonista kannattaa huoleh-tia. Ellei niin tee aivoverenkiertosai-raus saattaa yllättää, jolloin seurauk-sena on äkillinen aivojen toiminnan häiriö.

- On myös hyvä tietää, että aikuis-tyypin (tyypin 2) diabetes on ennen muuta valtimotauti, joka lisää aivo-halvauksen vaaraa noin kolminker-taisesti.

Tutkimuksen mukaan joka viides alle 35-vuotias kokee muistivaikeuk-sien haittaavan työn tekoa. Tässä iäs-sä työmuistin toimintavarmuuden pitäisi olla parhaimmillaan. Oireilun taustalla saattaa olla informaation liian suuresta määrästä johtuva kog-nitiivinen kuormittuminen.

Huom! Aivot väsyvät ja ylikuormittuvat liiallisesta tekemisestä - ja ne väsyvät myös silloin, kun ei ole mitään tekemistä.

23Dysfasia 1/2010

Aivojumppaa eli pikasanatesti

Mitä seuraavat sanat tuovat mieleen, Kiti Müller?

Hermosolut - sopivasti virtaaInformaatiovirrat - renki vaan ei isäntä, hallinta opeteltava kuin tulenteko aikanaanTekoäly - tunteetonLuovuus - ajatusten hallittua ilotulitustaStressi - sopivina annoksina kiitos!Kahvitauko - vaatii kaverinTyö - monenlaista tekemistä, parhaimmillaan tasapainoinen yhdistelmä rutiineja ja uusia polkuja mahdollistavia irtiottojaKoti - oma pesä ja pesueJärvi/ meri - herättelee aistejaTanssi - tuuletan

Kansainvälinen aivoviikko 15.-21.3.2010

Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa viikolla

11 eli 15.-21.3.2010 viidennen kerran. Yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja

niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen. Viikon

teemana on Anna aikaa aivoille. Viikon aikana muun muassa

Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tilaisuuksia eri

puolilla Suomea.

- Monesti muististaan huolissaan olevalla on liikaa ”nippelitietoa”. Info-ähky tulee helposti, oleellista on va-linta! Kiti Müller huomauttaa ja lisää, ettei mieli ja psyyke voi hyvin, jos ai-vokoneisto ei ole kunnossa.

vAro vAuhTisokEuTTA

Tutkimusprofessori Kiti Müller pu-huu ”aivojen ponnistelusta ja kuti-tuksesta”. Aivot tarvitsevat jatkuvasti pieniä ärsykkeitä, mutta aivokonetta ei saa kuitenkaan käyttää ylikierrok-silla. Jos vauhtia on liikaa, tulee hel-posti virheitä.

- Jos esimerkiksi työtunteja ker-tyy 50 viikossa, työteho laskee radi-kaalisti. Joillekin sopii kuuden tunnin työpäivät, mutta täysin tehokas ei kukaan voi olla normaalit kahdeksan tuntia päivässä.

Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

Anna aivoillesi aikaa ja mieluisia virikkeitä! Tutustu Kiti Müllerin kirjoittamaan

kirjaan Aivokutinaa (Työ-terveyslaitos, 4. uudistettu painos, 2008) ja lue hänen

kirjoittama puheenvuoro Ai-vot työvireessä kirjasta Pidä aivosi kunnossa (Erkinjuntti

yms. WSOY, 3. painos, 2010). Mielenkiintoista asiaa kertoo

myös Pieni kirja muistista (Virpi Kalakoski, Työterveys-

laitos, 1. painos, 2009).

24 Dysfasia 1/2010

ELäkETTA sAAvAN hoiToTuki jA vAMMAisTuki

Eläkettä saavan hoitotukea ja vam-maistukia maksetaan myös laitos-hoidossa oleville. Vammaisetuuksia maksetaan vuoden 2010 alusta läh-tien myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Maksettavia etuuksia ovat alle 16-vuotiaan vam-maistuki, 16 vuotta täyttäneen vam-maistuki, eläkettä saavan hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus.

Aiemmin vammaisetuuksien maksaminen on keskeytetty kolmen kuukauden laitoshoidon jälkeen. Niille, joiden vammaisetuus on kes-keytetty, aletaan maksaa etuutta uudelleen ilman erillistä hakemusta

vuoden 2010 alusta lähtien. (www.kela.fi ja www.stm.fi)

Maksettavan vammaisetuuden suuruus määräytyy keskeytetyn vam-maisetuuden tukitason perusteella. Laitoshoidon asiakasmaksua ei ote-ta erityiskustannuksena huomioon vammaisetuutta myönnettäessä. Jos henkilö ei ole saanut laissa tarkoitet-tua vammaisetuutta aikaisemmin tai hän haluaa hakea tasoltaan aiempaa korkeampaa vammaisetuutta, hä-nen tulee hakea etuutta normaaliin tapaan Kelalta.

Lakimuutoksen tavoitteena on poistaa avo- ja laitoshoidon välistä rajanvetoa. Jatkossa henkilöllä on oi-keus vammaisetuuksiin riippumatta siitä, onko hän avo- vai laitoshoidos-sa. (www.kela.fi ja www.stm.fi)

LAiToshoidoN MAksujEN koroTus

1.1.2010 pitkäaikaisen laitoshoidon maksu nousi 85 prosenttiin hoidetta-van nettotuloista. Suurempituloisen puolison asiakasmaksu nousi 42,5 prosenttiin puolisoiden yhteenlas-ketuista tuloista. Laitoshoidon mak-sua määrättäessä vammaisetuudet lasketaan mukaan nettotuloihin. Asiakasmaksun korotus koskee myös niitä laitoksissa olevia, jotka eivät voi saada vammaistukea, hoitotukea tai ruokavaliokorvausta.

Laitoshoidon asiakasmaksun määräämisen perusteena ovat net-totulot. Asiakasmaksu voidaan mää-rätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökoh-

SA

tu L

uK

KA

jA

Ve

ijO

KiV

iStö Sosiaaliturvan

muutokset 2010

Ajankohtaista asiaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja sosiaaliturvan muutoksista on koottu tähän tiiviiksi tietopaketiksi.

25Dysfasia 1/2010

taiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euron suuruinen käyt-tövara. Palvelusta perittävä maksu saa kuitenkin olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustan-nusten suuruinen. (www.stm.fi)

oMAishoidoNTuEN PALkkioT

Omaishoidon tuen palkkion vähim-mäismäärä 2010 on 347,41 euroa kk:ssa ja raskaan siirtymävaiheen palkkion alaraja 694,83 euroa kk:ssa. Hoitopalkkion määrää tulee tarkistaa myös sellaisiin sopimuksiin, jotka on sovittu vähimmäismäärää suurem-miksi tai pienemmiksi toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa. Tar-kistusprosentti on 3,27 %. (www.stm.fi)

PALvELusETELiLAki voiMAAN syksyLLä 2009

1.8.2009 astui voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Lain tarkoituksena on asiakkaan nä-kökulmasta lisätä palvelujen valin-nan mahdollisuuksia ja parantaa pal-velujen saatavuutta myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja ter-veyspalveluja, jotka kunnan tai kun-tayhtymän kuuluu järjestää asuk-kailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelul-le. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

Jokainen kunta tai kuntayhtymä voi päättää, ottaako se palveluseteli-järjestelmän käyttöönsä ja mitä pal-veluja sillä voi hankkia. Kuntakohtai-set erot voivat siis olla suuria. Kunta tai kuntayhtymä hyväksyy ne yksityi-set palveluntuottajat, joiden palvelu-jen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämiä palvelusetelejä. Kunnan on pidettävä luetteloa hy-väksymistään palveluntuottajista ja luettelo on oltava julkisesti saatavil-la. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan vel-vollisuus on tarjota hänelle muita vastaavia kunnan järjestämiä pal-veluja. Palveluseteli voi olla kaikille asiakkaille samansuuruinen tai vaih-toehtoisesti tulosidonnainen, jolloin asiakkaan tulot vaikuttavat setelin suuruuteen.

Jos palveluseteliä käytetään sel-laisiin palveluihin, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, esim. henkilökohtainen apu, niin sil-loin setelin arvo on määriteltävä niin, ettei asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Palveluseteli on saajalleen veroton etuus, etuutta ei voi siirtää toiselle henkilölle eikä muuttaa rahaksi. Jos asiakas käyttää palveluseteliä esimerkiksi kotinsa siivoukseen ja hänelle jää makset-tavaksi omavastuuosuus, siitä ei voi enää saada kotitalousvähennystä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

sosiAALi- jA TErvEydENhuoLLoN AsiAkAsMAksuT 2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon asia-kasmaksuihin, tulosidonnaisten asiakasmaksujen tulorajoihin ja tu-losidonnaisen palvelusetelin tulora-joihin on tehty indeksitarkistukset. 1.1.2010 voimaan astuneet muutok-set:

- Terveyskeskuksen avosairaan-hoidon lääkäripalveluista perittävän vuosimaksun enimmäismäärä nousi 27,40 euroon. Jos palvelun käyttä-jä ei suorita vuosimaksua, häneltä voidaan periä enintään 13,70 euron käyntimaksu käyntikertojen luku-määrästä riippumatta. Vaihtoehtoi-sesti terveyskeskuksen ylläpitäjä voi päättää periä käyntimaksua kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäyn-niltä kalenterivuodessa, jolloin käyn-timaksun suuruus on 13,70 euroa.

- Sairaalan poliklinikkamaksun enimmäismäärä nousi 27,40 euroon käynniltä. Päiväkirurgisesta toimen-piteestä voidaan periä enintään 89,90 euroa.

- Suun ja hampaiden tutkimuk-sesta ja hoidosta perittävät mak-sut jakautuvat perusmaksuun sekä erikseen veloitettaviin hoito- ja tut-kimusmaksuihin. Perusmaksu por-rastetaan kolmeen maksuryhmään. Suuhygienistin vastaanotolla käyn-nin enimmäisperusmaksu on 7,50 euroa, hammaslääkärin vastaanotto-käynnin perusmaksu nousi 9,60 eu-

26 Dysfasia 1/2010

roon ja erikoishammaslääkärin 13,90 euroon.

- Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävän ns. sakkomaksun suuruus nousi 33,80 euroon.

- Lääkärin ja hammaslääkärin to-distuksesta ja lausunnosta perittä-vän maksun enimmäismäärä nousi 33,80 euroon. Tieliikennelaissa sää-detyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärin-todistuksesta voidaan periä enintään 40,70 euroa.

- Lyhytaikaisessa laitoshoidossa vuorokausimaksu on enintään 32,50 euroa. Maksukaton täyttymisen jäl-keen peritään laitoshoidosta 15 eu-roa per hoitovuorokausi.

- Vammaiselle henkilölle laitos-hoitona annetusta kuntoutushoidos-ta tai kehitysvammaisten erityishuol-tona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 11,30 euroa hoitopäivältä.

- Terveydenhuoltomaksujen maksukatto nousi 590 eurosta 633

euroon kalenterivuotta kohti. Mak-sukattoon lasketaan mukaan ter-veyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarja-hoidon maksut, sairaalan poliklinik-kamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kun-toutushoidon maksut.

- Jatkuvan ja säännöllisesti anne-tun kotipalvelun ja kotisairaanhoi-don palvelusetelin enimmäisarvo nousi 24 euroon tunnilta, jos kotita-louden tulot eivät ylitä laissa säädet-tyä tulorajaa. Alin palvelusetelin arvo on vähintään 7 euroa tunnilta.

- Kokopäivähoidosta perittävä maksu on enintään 254 euroa kuu-kaudessa ja pienin perittävä maksu 23 euroa. Maksujen tarkistusperuste on sosiaali- ja terveystoimen hintain-deksi. Päivähoitomaksujen määrää-misen tulorajoja tarkistetaan yleisel-lä ansiotasoindeksillä, jonka muutos on 9,3 prosenttia. Päivähoitomak-sujen muutokset tulevat voimaan 1.8.2010.

vAMMAisTEN TuLkkAusPALvELuT

kELALLE

Kela vastaa kuulovammaisten, kuu-lonäkövammaisten ja puhevam-maisten tulkkauspalveluista 1.9.2010 alkaen. Tulkkauspalvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suo-mea. Vammaisten henkilöiden tulk-

kauspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelaan 1.9.2010 alka-en.

Asiakkaan oikeudet tulkin käyt-töön säilyvät ennallaan. Palvelut sisältävät viittomakielen, viitotun puheen, kirjoitus- sekä puheentulk-kauksen ja muiden kommunikaatio-ta täydentävien menetelmien käy-tön. (www.kela.fi)

Asiakkaat tilaavat tulkin syys-kuusta alkaen tulkkien välityskes-kuksista. Alustavan suunnitelman mukaan välityskeskuksia tulee viisi eri puolille Suomea. Asiakkaiden voi-massa olevat tulkkipalvelupäätök-set siirretään kunnilta Kelaan kesän 2010 aikana. Tavoitteena on joustava ja asiakasta palveleva siirtymävaihe. Ennen 1.9.2010 kunnille tulleet, syk-syä 2010 koskevat tulkkitilaukset voi-daan hoitaa kuten ennenkin.

Kunta voi myös asiakkaan suos-tumuksella välittää asiakkaan 2010 syksyn tilaukset eteenpäin alueelli-selle välityskeskukselle, joka on teh-nyt sopimuksen Kelan kanssa. Silloin syksynkin tulkkitilaukset menevät suoraan Kelan välitysjärjestelmään. (www.kela.fi)

Satu Lukka ja Veijo Kivistö työskente-levät aluesihteereinä Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

27Dysfasia 1/2010

28 Dysfasia 1/201028 Dysfasia 1/2010

rAhA-AuToMAATTiyhdisTys jA LiiToN rAhoiTus

Raha-automaattiyhdistys (RAY) ei tänäkään vuonna myöntänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yleisavus-tukseen lisärahoitusta edes indeksitarkistuksen ver-taa. Järjestöllisen toiminnan osalta olemme tiukassa tilanteessa. Vaasan aluetoimistohan on jo lakkau-tettu. Toiminnan kuluja joudutaan tarkastelemaan edelleenkin tiheällä seulalla, jotta liiton perustehtä-vä tulee kuitenkin toteutettua.

RAY myönsi liitolle yhden projektirahoituksen vuosille 2010-2013: Ovet auki afaattisille - Juttu-tupa. Kyseessä on afaattisten henkilöiden ohjatun keskusteluryhmätoiminnan siirtäminen kansalais- ja työväenopistoihin.

RAY:n tiukentunut linja on teettänyt myös todel-la mittavasti töitä erilaisten selvitysten ja kyselyiden muodossa. Toivottavasti tämä tuottaa jatkossa tu-losta ja RAY:n rahoitus voidaan rakentaa tukemaan nimenomaan järjestöllistä toimintaa sen oman stra-tegialinjauksen mukaisesti.

AVH-kuntoutustutkimusprojektin jalkauttami-nen jatkuu vielä kuluvan kevään aikana.

uusi PuhEENjohTAjA TErTTu EriLä

LIITTO TIEDOTTAA

rannassa, jossa hän suunnitteli ja käynnisti keskus-sairaalaan perustetun neurologian klinikan.

Apulaisopettajan virasta Terttu Erilä siirtyi Tam-pereen yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäriksi. Tässä virassa hän on viihtynyt tähän saakka lukuun ottamatta vuosien 1988-1989 sijaisuutta silloisen Lääkintöhallituksen sairaalaosaston ylilääkärinä.

Terttu Erilän tutkimustyön painopiste oli aluksi epilepsiassa, jota myös hänen vuonna 1982 julkais-tu väitöskirjansa käsitteli. Sittemmin hän kiinnostui aivoverenkiertosairauksista. Käytännön työssä eri-tyisesti akuutti neurologia, myös aivoverenkierto-sairaudet, on ollut hänen vastuullaan. Vuonna 1988 TAYS:iin perustettiin Suomen ensimmäinen Stroke unit eli AVH-potilaiden intensiivisen tarkkailun yk-sikkö. Samalla vastuu AVH-potilaiden hoidosta siir-tyi sisätaudeilta neurologialle.

- Aivan viime aikoina olen kantanut huolta AVH-potilaiden varhaisvaiheen kuntoutuksesta - nimit-täin sen vähäisistä mahdollisuuksista. Toivon, että Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kautta voisimme vai-kuttaa asioihin siten, että varhaiskuntoutuksen ti-lanne kohenisi koko maassa, sanoo Terttu Erilä.

Työasioista Terttu Erilä irrottautuu kuvanveiston, maalauksen ja taidetaonnan parissa. Myös teatteri, ooppera ja konsertit ovat hänen mieluisten asioiden listallaan vapaa-ajalla. Liikunnan suhteen Terttu Erilä suuntautuu hyötyliikuntaan, kävelyyn.

NuorTENTALoT

osANA LiiToN ToiMiNTAA

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n hallitus on jo vuonna 2006 tehnyt alustavat päätökset Nuorten-talotoiminnan yhtiöittämisestä omaksi toiminta-kokonaisuudekseen. RAY:n linjausten mukaanhan Nuortentalo on palvelutoimintaa, ei siis järjestöllistä toimintaa, jota Ray rahoittaa.

Liittohallitus päätti joulukuun 2009 kokouksessa panna täytäntöön aiemman päätöksensä.

Suomen Nuortentalo Oy jää liiton omistamaksi toiminnaksi, mutta se eriytettiin 1.2.2010 alkaen. Henkilöstö siirtyi yt-neuvottelujen myötä olemassa olevin etuuksin osakeyhtiön palvelukseen.

kuNTokArToiTus

dysfAsiAyhdisTyksiLLE

Dysfasiayhdistysten kuntokartoitus toteutetaan ke-vään ja syksyn 2010 aikana. Tuloksista raportoidaan vuoden 2011 alussa. Ns. kolmikantayhdistysten kun-

Apulaisylilääkäri Terttu Erilä on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton uusi puheenjohtaja. Hän on syntynyt Tampereella ja käynyt siellä kouluja ylioppilaaksi asti. Lääketieteen opinnot veivät hänet Helsinkiin. Valmistuttuaan lääkäriksi Helsingin yliopiston lää-ketieteellisestä tiedekunnasta Terttu Erilä erikoistui neurologiksi Helsingin yliopistollisessa keskussai-raalassa.

Terttu Erilä siirtyi Helsingistä Tampereelle yli-opiston lääketieteellisen tiedekunnan apulaisopet-tajaksi vuonna 1975. Tätä virkaa hän hoiti vuoden 1984 puoliväliin. Hän toimi muutamaan otteeseen myös neurologian apulaisprofessorin viransijaisena. Vuosina 1982-1983 hän työskenteli neurologian yli-lääkärinä Etelä-Saimaan keskussairaalassa Lappeen-

Liis

a Ka

rling

29Dysfasia 1/2010 29Dysfasia 1/2010

TArjA LAMMiLA vAsTAAvAN ohjAAjAN sijAisEksi

LIITTO TIEDOTTAA

tokartoitus toteutetaan yhdessä ADHD-liiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa myöhemmin vuo-den 2010 aikana.

Jäsenyhdistysten kuntokartoituksen päätavoit-teena on saada tietoa jäsenyhdistysten nykytilasta: rakenteista, toiminnasta, resursseista ja verkostois-ta. Toisena tavoitteena on kartoittaa yhdistysten kehittämistarpeita: odotuksia, toiveita sekä arvioida nykyisiä tukimuotoja, toimintatapoja ja työnjakoa. Kolmantena tavoitteena on kuntokartoituksen suo-ritustavalla lisätä keskusjärjestön ja jäsenyhdistys-ten välistä vuorovaikutteisuutta ja keskustelua.Lisätietoja kuntokartoituksesta saa dysfasianeuvoja Elina Salolta, p. 040 543 7292, elina.salo@stroke.fi.

fysioTErAPEuTTi

Päivi LiiPPoLA oN PALANNuT

Viime vuoden vuorotteluvapaalla ollut fysiotera-peutti Päivi Liippola on palannut työhönsä. Hänen sijaisenaan ollut fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist jat-kaa myös tehtävässään.

soiLE hiLTuLA

vAsTAAvAksi ohjAAjAksi

Soile Hiltula (sosionomi AMK) aloitti Kuopion Nuor-tentalon vastaavana ohjaajana 7.1.2010. Soile muut-ti perheensä kanssa kesällä 2008 Pohjois-Savoon Keski-Suomesta. Hän on ollut viimeisen vuoden äitiys- ja vanhempainvapaalla hoitamassa pientä tytärtään.

Keski-Suomessa hän toimi päihde- ja mielenter-veyshoitokodin vastaavana ohjaajana. Sitä ennen Soile työskenteli kolmisen vuotta Oulun seudulla lastenkodissa, ensiksi apulaisjohtajana ja lopuksi vuoden vt. johtajana.

Soile on aloittanut innolla markkinoimaan ja ke-hittämään Nuortentalon toimintaa.

Tarja Lammila (sosionomi AMK) aloitti Turun Nuor-tentalon vastaavan ohjaajan Anne Ingmanin äi-tiyslomasijaisena 11.1.2010. Tarja on työskennellyt viimeiset vuodet lastentarhassa, mutta sosiaalialan kokemusta on karttunut myös palvelutalossa ja las-tenkodissa työskentelystä.

Perheeseen kuuluu aviopuoliso ja kaksi aikuista lasta. Harrastuksista tärkein on liikunta, erityisesti suunnistus ja retkeily.

Tarja toivoo muutoksen keskellä hyvää yhteis-työtä kaikkien tahojen kanssa.

CAriTA siNkkoNEN ALuEsihTEEriksi

Carita Sinkkonen (sosionomi AMK) on aloittanut Länsi-Suomen aluesihteerinä 1.2.2010 alkaen.

Hänen toimipaikkansa on Tampereella - ja seu-rana Tappara. Järjestöpuolen kokemusta Caritalta löytyy muun muassa Kehitysvammaisten Palvelu-säätiöstä ja ASPAsta. Sosiaaliturvan kokemusta on karttunut myös Kelasta, josta Carita siirtyi Aivohal-vaus- ja dysfasialiiton palvelukseen. Uuden aluesih-teerin vastuualuetta ei ole vielä määritetty.

Carita on sydämeltään pohojalaanen (Seinäjoki) ja perheeseen kuuluu 8-vuotias Veeti ja aviopuoliso Sami. Mielimusiikkina on ehdottomasti Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. Harrastuksista mainittakoon kuntosali ja lenkkeily sekä kesäisin mökillä puutarhanhoito.

Carita odottaa innolla tulevia tuulia ja toivoo ra-kentavaa ja avointa yhteistyötä kaikkien kanssa.

Teem

u H

iltul

a

Päiv

i Sep

pälä

-Las

sila

Veet

i Mur

tom

äki

30 Dysfasia 1/2010

11.-12.3. Sairaanhoitajapäivät, Helsinki

Sairaanhoitajapäivät on Suomen suurin hoitotyön ammattilaisten koulutus- ja näyttelytapahtuma, jo-ka järjestetään 11.-12.3. Helsingin Messukeskuksessa. Teemana on Tilaa osaamiselle! Neurologiset vammais-järjestöt -verkosto on omalla osastol-la 3h6 mukana tapahtumassa.Tervetuloa saamaan tietoa 14 neuro-logisesta vammaisjärjestöstä.

15.-21.3. Kansainvälinen aivoviikko

Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa viikolla 11 eli 15.-21.3. vii-dennen kerran. Aivoviikolla tehdään tutuksi neurotiedettä ja yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen. Viikon teema-na on Anna aikaa aivoille. Viikon ai-kana Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät tee-maan liittyviä tilaisuuksia eri puolilla Suomea.

15.3. Anna aikaa aivoille -Aivoviikon

avaustapahtuma, OuluMaanantaina 15.3. klo 17 alkaen Ai-voviikon avaustapahtuma, Oulun Kumppanuuskeskus, Isokatu 47. Maksuttomassa tilaisuudessa viriket-tä ja virkistystä aivoille ja aisteille.Lisätiedot: Aslak Rantakokko, Autis-mi- ja Aspergerliitto ry, p. 050 502 2269.

16.3. Keskustelu- ja koulutustilaisuus

omaishoitajuudesta, KouvolaTiistaina 16.3. klo 16.30 - 20.00, Vammaisjärjestöjen toimitila Veturi,

Pohjola-talo, Kauppamiehenkatu 4, 2. krs., Kouvola. Klo 16.30 alustus ai-heesta Omaishoitotilanne perheessä- Arjen helmiä ja kompastuskiviä; verkostokoordinaattori Maria Malmi, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry. Klo 19.00 alustus aiheesta Kunnan tarjoamat omaishoidon palvelut; Omaishoidon palveluohjaaja Varpu Kovero, Kouvolan kaupunki. Maksu-ton tilaisuus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautu-miset 10.3. mennessä aluesihteeri Sirpa Kälviäiselle, sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi tai 050 599 2472.

16.3.Aivoviikon tapahtuma, Kuopio

Tiistaina 16.3. klo 14-18 Kuopion kaupungintalon juhlasalissa, Tulli-portinkatu 31, teemalla Anna aikaa aivoille-leppuuta piätäs. Ohjelmas-sa asiantuntijaluentoja: professori Juhani Sivenius: Onko aivohalvaus estettävissä; liikuntafysiologi Sanna Ahonen: Liikunta ja aivojen hyvin-vointi; LT, neurokirurgi Veille Leino-nen: Terve elämä suojaa aivoja. Yh-distysten esittelyä jne.

16.3. Aivoviikon tapahtuma, Jyväskylä

Tiistaina 16.3. Tapahtuma alkaa kävelykadulta klo 12-15, jossa yh-distykset esittelevät toimintaansa sekä informoivat illan luennoista. Ne järjestetään Jyväskylän kirjas-ton Minna-salissa klo 17.00 alkaen. Asiantuntijaluennot käsittelevät ver-taistoimintaa, aivojen toimintaa jne.

16.3. Aivopäivä, Joensuu

Tiistaina 16.3. klo 12.00-15.45 Evan-kelis-luterilaisen seurakuntakeskuk- sen alasalissa, Kirkkokatu 28. Ohjel-massa asiantuntijaluentoja pääsärys-

tä/migreenistä, yhdistysten palvelui-hin tutustumista ja muuta ohjelmaa.

16.3. Aivoviikon tapahtuma, Mikkeli

Maanantaina 15.3. Mikkelin keskus-sairaalan auditoriossa klo 13.00-17.15 kolme asiantuntijaluentoa ai- vojen toiminnasta ja niiden tervey-destä suurelle yleisölle. Yhdistykset esittelevät toimintaansa.

16.3. Anna aikaa aivoille -tapahtuma, Kemi

Tiistaina 16.3. klo 15 alkaen Anna ai-kaa aivoille NV-tapahtuma, Kemin kulttuurikeskuksessa, Marina Taka-lon katu. Klo 15 alkaen soppatykki kulttuurikeskuksen edessä. Iltapäivä jatkuu aivoviikon luennolla kulttuuri-keskuksen auditoriossa. Paikan pääl-lä Neurologisten vammaisjärjestöjen materiaalia, johon osallistujat voivat tutustua. Tilaisuus on maksuton. Li-sätiedot: Tuija Hyväri, Epilepsialiitto, p. 0400 954 830

16.3. Anna aikaa aivoille

-tapahtuma, RovaniemiTiistaina 16.3. klo 17 alkaen Lapin Muistiyhdistyksen tapahtuma, Tivoli-sali, Rovakatu 2. Ohjelmassa mm. ge-riatri Kimmo Määtän luento ja Lapin Muistiyhdistyksen toiminnan esitte-lyä. Lisätiedot: Annika Körkkö, Lapin Muistiyhdistys ry, p. 0400 741 279.

16.3.-19.3. Yhdistykset päivystävät, Mikkeli

Mikkelin alueen yhdistykset päi-vystävät ”Hyviksessä” tiistaista 16.3. perjantaihin 19.3. erillisen aikataulun mukaan.

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0MAALiskuu

31Dysfasia 1/2010

17.3. Anna aikaa aivoille

-tapahtuma, KajaaniKeskiviikkona 17.3. klo 10-13, Kes-kustan seurakuntatalo, Kirkkokatu 26, Kajaani. Ohjelmassa: Aivoluento Anna aikaa aivoille; Aivoystävällistä tarjoilua - soppatykki paikalla; Aivo-jumppaa; Paikallisyhdistysten ohjel-maa / yhteislaulua ; Luonnosta aikaa aivoille ja aisteille -valokuvaesitys. Neurologisten vammaisjärjestöjen materiaalia tutustuttavaksi. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot: Risto Lap-palainen, Aivohalvaus- ja dysfasia-liitto, p. 040 543 7290, risto.lappalai-nen@stroke.fi.

17.3.Aivoviikon avoin

yleisöluentotilaisuus, TurkuKeskiviikkona 17.3. klo 18.00 - 20.00 Mauno Koivisto -keskuksessa, Bio-Cityssä, Tykistökatu 6 A. Klo 18.00 Neurologisten vammaisjärjestöjen esittelyä; klo 18.15 Anna aikaa aivo-jesi hoitamiselle luento; PsT, neuro-psykologian erikoispsykologi Sari Laatu. Tilaisuus on maksuton. Lisätie-dot: Päivi Kukkonen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, p. 040 845 0430, paivi.kukkonen@stroke.fi.

17.-18.3. Sosiaalialan asiantuntijapäivät,

HelsinkiAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on yhdessä Aivovammaliiton kanssa näytteilleasettajana Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Wanhassa Sata-massa, Helsingissä.

18.3. Ilta aivoterveydestä, Helsinki

Klo 16.00-19.00 Kampin palvelukes-kuksessa, Salomonkatu 21, Helsinki.Klo 16.00-17.00 Aivohalvaus- ja dys-

fasialiitto, Helsingin Alzheimer-yh-distys, Helsingin Sydänpiiri, Munu-ais- ja maksaliitto esittelypöydissä. Klo 17.00-18.30 Asiantuntijan (neu-rologi) alustus ja keskustelua. Klo 18.30-19.00 Mahdollisuus tutustua järjestöjen materiaaleihin ja keskus-tella järjestöjen edustajien kanssa.

18.3. Luento päänsärystä, Helsinki

Torstaina 18.3. klo 18.00 luento ai-heesta Kuinka kohtaat päänsäryn - avaimia omakohtaiseen tilanne-kartoitukseen; Minna Elomaa, Kipu-psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka. Hyvän mielen galleria, Ratakatu 9, 00120 Helsinki. Ilmoittautuminen 11.3. mennessä toimisto@ migreeni.org tai 050 544 5232.

18.3. Hyvän unen ilta, Raisio

Torstai 18.3. klo 18.00, Unikulma, Kauppakeskus Mylly, Raisio. Bussi 10 Ruotsalainen Teatteri - Kauppakes-kus Mylly, lähdöt tasalta ja puolel-ta. Ilmoittautumiset 4.3. mennessä toimisto@migreeni.org tai 050 544 5232.

21.3. Aivoviikon tanssit, Joensuu

Klo 17-21.30 Aivoviikon tanssit Rup-lalla. Liput 8 €, kahvio. Kaikki mukaan tanssimaan!

23.3. Vertaisryhmien ohjaajien

jatkokoulutus, Lahti Lyhytaikaisten vertaisryhmien oh-jaajien jatkokoulutukset ovat osa Ok-opintokeskuksen ja Aivohal- vaus- ja dysfasialiiton yhteistä Ver-taisvirta-koulutushanketta. Koulu-tuksen hinta on 20 euroa henkilö. Kongressikeskus Fellmannissa Lah-

dessa pidettävä jatkokoulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka osallis-tuivat lyhytaikaisten vertaisryhmien ohjaajakoulutukseen 27.-29.11.2009 Lahdessa. Osallistujille lähetetään postitse vielä tarkempaa tietoa jat-kokoulutuksesta. Lisätietoja aluesih-teeri Veijo Kivistö, p. 040 543 0009 tai veijo.kivisto@stroke.fi tai aluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855 tai satu.lukka@stroke.fi

10.4. Soveltavan liikunnan päivä, TurkuLauantaina 10.4. klo 12-16 sovelta-van liikunnan päivä koko perheelle Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, Suvilinnantie 2 (Hirvensalon saares-sa).Kokeiltavana mm. : iso pomppupat-ja, palloilupiste, temppurata, isot pehmorakennuspalikat, leikkivar-jo, sisäcurling, valokuvasuunnistus, snaggolf ja uima-allas. Kahvila klo 11-16, lounas klo 11-13, hinta 9 €/aikuinen, 6,75 €/lapsi. Allasajat klo 13-14, 14.15-15.15; ilmoittaudutaan päivä alkaessa, uimaan ilmoittautu-misjärjestyksessä, paikkoja rajoite-tusti.Ilmoittautumiset: Tarja Vasamalle 29.3.2010 mennessä joko sähkö-postilla toimisto@tsly.fi tai p. 02 2518550. Mainitse montako henki-löä osallistuu ja ruokailee.Järjestäjät: Aivohalvaus- ja dysfasia-liitto ry, Liikuntapalvelukeskus, Suo-men CP-liitto, Turun CP-yhdistys ja Turun seudun lihastautiyhdistys.

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0

huhTikuu

32 Dysfasia 1/2010

29.-31.10. Osaava Nainen -messut Turussa

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen -messuilla.

Marraskuu

23.11. Moniaistisuus oppimisen

perustana -koulutustilaisuus, Helsinki

Koulutustilaisuuden järjestäjinä ovat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Autis-mi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto. Tilaisuus on tarkoitettu lasten ja nuorten parissa työskenteleville am-mattilaisille ja jäsenistölle.Tämä kou-lutustilaisuus korvaa aiempina vuo-sina järjestetyn Dysfasiaseminaarin.

Toukokuu

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 010.5.

Kansainvälinen aivohalvauspäiväMaanantaina 10.5. vietetään kansain- välistä aivohalvauspäivää.

Lokakuu

4.10. Valtakunnallinen dysfasiapäivä

5.-7.10. Kuntakampanja

Kuntakampanja yhteistyössä Autis-mi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-lii-ton kanssa 5.-7.10. Kirkkonummella, Kaarinassa ja Lappeenrannassa.

LokAkuu

MArrAskuu

Lisätietoja tapahtumista ja kou-lutuksista hintoineen ja sisältöi-neen sivuiltamme www.stroke.fi. Neurologisten vammaisjärjes-töjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

LisäTiETojA

33Dysfasia 1/2010

Turun kristillisellä opistolla

LeirijaksotI 23.-25.4. tutustumisjakso

II 7.-12.6. leirijakso

RIPPIKOULULEIRI 2010Dysfaattisille nuorille

Konfirmaatio lauantaina 12.6.2010 klo 12 Maarian kirkossa,jonka jälkeen opistolla keittolounas ja kahvit.

Leirin hinta 380 € (sis. majoitus, ateriat, opetus).

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.3.2010 mennessäHilkka Ollikainen, p. 02 4123 612, hilkka.ollikainen@tk-opisto.fiJaana Rantala p. 02 4123052, paula.raitis@tk-opisto.fi

Leirimaksuihin kannattaa hakea avustusta omasta kotiseurakunnasta!

Leirin järjestävät Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskusja Turun kristillinen opisto

Opiston osoite: Lustokatu 7, 20380 Turku www.tk-opisto.fi

Liipola-Kaikuharjun koulussa Lahdessa järjestettiin uudenlainen dysfa-siaseminaari koululaisille 28.1.2010. Idean äiti oli Tia Ukkola, joka on Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n liittohallituksen jäsen ja

työskentelee erityisluokanopettajana Liipola-Kaikuharjun kou-lussa. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Dys-faattisten ja Kuulovammaisten Lasten Tuki ry:n kanssa.

Seminaarissa oppilaat oli jaettu kolmeen ikäryhmään ja asiantuntijat luennoivat päivän aikana kielellisistä erityisvai-keuksista, tarkkaavuuden ongelmista ja tulevaisuuden kou-lutusmahdollisuuksista.

Seminaarissa luennoivat puheterapeutit Anna-Kaisa An-tila ja Salla Hemminki Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta. Kielel-lisiin erityisvaikeuksiin keskittyneillä luennoilla mm. tehtiin ku-vien avulla miellekartta dysfasiasta sekä kisattiin leikkimielisessä Dysfasia-tietovisassa. Lapset ja nuoret osallistuivat aktiivisesti lu-ennoille ja kertoivat myös omista kokemuksistaan kielellisiin vaikeuk-siin liittyen.

Lasten dysfasiaseminaari oli ensimmäinen lajissaan, mutta tästä koke-muksesta rohkaistuneena vastaavia luentoja järjestetään varmasti lisää.

Jos yhdistyksessänne tai koulussanne on kiinnostusta lasten dysfasialu-entojen järjestämiseen, voitte ottaa yhteyttä palvelupäällikkö Ann-Mari Ve-neskoskeen, p. 02 2138 271, s-posti ann-mari.veneskoski@stroke.fi.

Lapsille dysfasiaseminaari

34 Dysfasia 1/2010

SoveLi on kouluttanut paikallis-yhdistysten liikuntavastaavia vuodesta 2004 alkaen. Tänä

vuonna on tarjolla uusia koulutuksia sekä vasta-alkajille että liikuntatoi-minnan kehittäjille.

SoveLin Liikkeelle-koulutuksissa keskitytään yhdistysten liikuntatoi-minnan organisoimiseen liittyviin asioihin, kuten toimintasuunnitel-maan, avustusten hakemiseen ja lii-kunnan markkinoimiseen.

Koulutuksissa pohditaan myös, mitä liikuntatoimintaa eri yhdistyk-set voisivat tehdä yhdessä.Esimer-kiksi Tampereen Liikkeelle-koulu-tuksen tuloksena viisi neurologista yhdistystä päätti järjestää keväällä

2010 yhteisen lajikokeilutilaisuuden.Uudessa Liikeelle ITE -koulu-

tuksessa pilotoidaan 25-kohtaista ITE-arviointia. ITE on käytännössä tarkistuslista, jonka avulla osallistuja voi valita omat liikuntatoiminnan ke-hittämiskohteensa ja seurata niiden toteutumista.

Jokaisessa koulutuksessa on mu-kana myös liikuntamaistiaisia, tänä vuonna erityisesti Liikkeelle-pe-ruskoulutuksessa ja virikepäivässä. Koulutusten lajisovellusosuuksista vastaa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kouluttaja. Koulu-tukset ovat muita edullisempia Sove-Lin ja VAUn jäsenyhdistyksille.

He

idi H

öLS

öM

äK

i SoveLin koulutuksesta puhtia yhdistyksen liikuntatoimintaan

Tule mukaan SoveLin koulutuksiin! Yhteisistä koulutuksista voit ammentaa vinkkejä ja ideoita liikuntatoimintaanne.

Marja-Liisa Lehtonen on sisäcurlingin heittovuorossa SoveLin Liikkeelle-koulutuksessa Tampereella.Lehtonen edistää liikuntaa sekä Tampereen Seudun Selkäyhdistyksessä että Tampereen Parkinson-yhdis-tyksessä. Kuvassa myös Tulle Törmä (vas.), Marja Törmä, Kirsti Mäkelä, Roope Järvinen, Eero Kolu ja Panu Pyyvaara.

kouLuTusTA yhdisTysTEN TArPEisiiN

SoveLin koulutukset ovat osa Liikun-ta sopii jokaiselle -koulutushanketta (2008-2010). Hankkeen avulla koulu-tuksia kehitetään vastamaan entistä paremmin yhdistysten tarpeisiin ja samalla vahvistetaan paikallisyhdis-tyksien liikuntavastaavajärjestelmää.

Koulutushanke sai alkunsa, kun SoveLin aiemmissa hankkeissa ja sel-vityksissä todettiin, etteivät olemas-sa olevat liikunnan koulutusjärjes-telmät soveltuneet suoraan SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksil-le.

Hei

di H

ölsö

mäk

i

35Dysfasia 1/2010

Tekstiä on toimituksen käytössä

sovELi EdisTää LiikuNTAA yhdEssä jäsENTENsä kANssA

• Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallisten vammais- ja kansanterveysjärjestöjen yhteinen liikuntajärjestö.• SoveLin 16 jäsenjärjestön jäseninä on 352 500 suomalaista ja niillä on noin 1 200 paikallisyh-distystä ympäri Suomea. Liikunta on tärkeä osa yhdistysten toimintaa.• Liikunnalla on tavallista suurempi merkitys vam-maisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten terveydel-le.• SoveLi kouluttaa, viestii ja vaikuttaa yhdessä jä-senjärjestöjensä kanssa, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus kokea liikunnan iloa!

SoveLin jäsenjärjestöt:Aivohalvaus- ja dysfasialiittoAllergia- ja AstmaliittoEpilepsialiitto Hengitysliitto HeliLihastautiliitto Mielenterveyden KeskusliittoPsoriasisliitto-PsoriasisförbundetSuomen CP-liittoSuomen DiabetesliittoSuomen MS-liittoSuomen MielenterveysseuraSuomen NivelyhdistysSuomen Parkinson-liittoSuomen ReumaliittoSuomen SelkäliittoSuomen Sydänliitto

Hankkeen ansiosta yhteistyötä muiden kouluttajien kanssa on voitu laajentaa. Yhteistyön avulla halutaan välttää päällekkäisyyksiä ja hyödyntää olemassaolevia koulutuksia entistä tehokkaammin.

SoveLi on tehnyt koulutusyhteistyötä aiemmin muun muassa SLU-alueiden, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman ja koulutuspaikkakuntien liikuntatoimien kanssa. Uutena kumppanina on VAU ry. Koulutusyh-teistyöneuvotteluja on käyty myös Kuntoliikuntaliitto Kunto ry:n ja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Liikun kanssa.

Heidi Hölsömäki työskentelee SoveLi ry:n tiedottajana.

Lisätietoa koulutuksista: SoveLin suunnittelija, gsm 040 551 4468, koulutus@soveli.fi ja www.soveli.fi/koulutus

36 Dysfasia 1/2010

SvEN

SK R

ESU

mé

MA

Ar

it H

uO

ViN

eN

Forskningsprofessor Kiti Müller uppmanar oss att ge hjärnan tid och tillfredsställande syssel-sättning. Endast på det sättet står man ut med

det allt mer tilltagande tempot i informationssam-hället.

- Som mål har de flesta av oss ett meningsfullt gott liv. Familjen, arbetet, vänner och intressen hör till det här livet. Bäst är det när hjärnan är utvilad, då når man sina mål, då finner man lösningar till even-tuella problem lättare än när man är trött, korthuset faller inte samman.

- På mina föreläsningar har jag sagt att funk-tionssäkerheten hos hjärnan är som bäst om den får fungera i sin egen takt. Om farten blir för hög gör man lätt fel.

Hjärnveckans tema ”Ge hjärnan tid” är träffande eftersom kraven ökar i det stressiga samhälle vi le-ver i. Samtidigt förändras ju också arbetets former.

Kiti Müller beskriver de utmaningar som arbetsli-vet ställer på hjärnan ur olika perspektiv:

- Datatekniken har erövrat nästan alla bran-scher och det här förändrar arbetssätten och arbe-tets innehåll. Arbetet består av många deluppgifter och man måste kunna byta smidigt från en uppgift till en annan.

- Dessutom kan arbetet göras oberoende av plats och tid till och med med en maskin som är lika liten som en hand. Också användningen av utrym-me blir effektivt, ett eget rum och egen arbetsro är numera lyx, för en del personer kan bara skärmen till en dator vara hans eller hennes ”arbetsplats”.

- När arbetet görs i ett team vars medlemmar byts ut mitt under ett projekt så anstränger det hjär-nan hårt. Kunskaper och färdigheter bör ständigt uppdateras i ”bara farten” och redan inlärda kunska-per och färdigheter bör man kunna tillämpa kreativt i nya situationer. Tidspressen får inte låsa tanken, man måste ha stresstålighet. Och, hjärnarbetet bör löpa under hela dygnet, säger Kiti Müller.

Ge hjärnan tidForskningsprofessor, neurolog Kiti Müller, arbetar som ledare för

forskningscentret ”Hjärnan och arbetet” vid Arbetshälsoinstitutet. Hon har omfattande och intressanta kunskaper om vår hjärna,

det förunderliga och värdefullaste kapital vi har. Enligt henne är hjärnan inte så ömtålig ifall vi bara som mål har att skydda den för

alltför hetsig arbetstakt.

TA PAusEr, diMENsioNErA, äT, driCk oCh TALA!

Kiti Müller ger åtta råd för hur man bör anv-ända och ge sin hjärna service:

• Uppgifterna går lättare undan när du delar in dem i deluppgifter. Hitta ditt eget sätt att fungera och godkänn att någon annan gör samma sak på ett kanske annorlunda sätt.

• Visste Du att hjärnan behöver en paus var tredje till fjärde timme?

• Hoppa aldrig över lunchen. Hjärnan använder 25-35 procent av ditt energiförråd.

• Vatten är viktigt för hjärnan, hjärnarbete förutsätter vatten. Drick små mängder under hela dagen.

• Kom ihåg att motionera: en promenad mitt på arbetsdagen gör gott. Kunde Du tänka Dig ett ”promenadmöte”?

• Var modig: mobilen kan till och med vara stängd en stund.

• Kom ihåg att för långa arbetsdagar sänker Din kognitiva prestation.

• Till slut: lyssna på dig själv och fråga också Din arbetskamrat hur hon eller han mår.

Översättning: Susanne Aminoff

37Dysfasia 1/2010

SvEN

SK R

ESUm

é vÅrdA oM diN hjärNAs häLsA

Att ständigt leva på de yttersta gränserna för sitt kunnande och att överbelasta hjärnan äter upp häl-san. När man talar om hjärnans hälsa är det skäl att komma ihåg åtminstone några grundläggande sa-ker. Kiti Müller räknar upp:

- Sömnen är viktig, under sömnen sker mycket: hjärnan fyller på energiförråden, de saker som är nya fogas ihop med de befintliga minnesstrukturer-na. Trots att kroppen sover så ”kluckar” eller ”skval-par” hjärnan hela tiden.

- Det är skäl att se till att blodådrorna fungerar. Om man inte gör det kan en blodcirkulations-sjuk-dom överrumpla en med en plötslig funktionsstör-ning av hjärnan som följd.

- Det är också bra att veta att diabetes 2 fram-för allt är en artärsjukdom som trefaldigt ökar risken för stroke.

Enligt forskningen upplever var femte under 35- åriga person att de har minnessvårigheter i arbetet. I den här åldern borde ju funktionssäkerheten i ar-betsminnet vara som bäst. En kognitiv belastning som beror på den stora mängden information kan ligga i bakgrunden till de här symtomen.

- Ofta har den som oroar sig för sitt minne för mycket sådan kunskap eller information som inte riktigt ansluter sig till något. Man får lätt ”informa-tionskolik”, det är viktigt att välja! betonar Kiti Müller och tillägger att om inte hjärnmaskineriet är i skick mår inte heller sinnet eller psyket bra.Maarit Huovinen är medicinsk redaktör och författare till facklitteratur.

gör hjärNhäLsAN TiLL EN vArdAgssAk

Kom ihåg också de här åtta råden från boken Pidä aivosi kunnossa (Håll din hjärna i skick):

• Använd hjärnan - välj det du ska göra så att det är psykiskt upplivande.

• Delta - gå med i fungerande nätverk.

• Hjärthälsa är hjärnhälsa - kontrollera Ditt blodtryck, sänk det höga kolesterolvärdet, ha kontroll också över störningar i sockeräm- nes-omsättningen.

• Kom ihåg att äta hälsosamt och mångsidigt - hjärnhälsan bygger på vardagsval.

• Motionera - stig upp ur soffan, gå ut och motionera!

• Hjärnan behöver sömn - det händer saker och ting i hjärnan hela tiden under sömnen.

• Sluta röka - drick alkohol med försiktighet, måttlighet är bäst.

• Skydda din hjärna och kom ihåg de övriga riskfaktorerna - övervikten ska ned och vikten bör kontrolleras då och då.

38 Dysfasia 1/2010

ARKKITEHTITOIMISTOJURVAINEN & PESOLA OYLaivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki

puh. 09-681 1790

ROVAKAIRA OYwww.rovakaira.fi

SYNTHES OY

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

www.pkssk.fi

www.saatolaitehuolto.fi

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY

Kemiön PuhelinosakeyhtiöPL 16, 25701 Kemiö

puh. 02-420 700

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY

TaksiautoilijaTuula Järvinen

07560 Pukkila, puh. 0400 493 316

Helapala Oy07900 Loviisa

Laitilan I ApteekkiKeskuskatu 18, Laitila

puh. 02-856 518

LAPVÄÄRTIN APTEEKKILapväärtintie 729, Lapväärtti

puh. (06) 222 1110

PARK HOTELLämmintä tunnelmaa jugend-talon

kodikkaassa miljöössä.Rauhankatu 1, 20100 Turku

puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

Tmi Kaj-Erik GustafssonEspoo, puh. 0400 504 742

TURUNKAUPPATORIN APTEEKKI

puh. 02-510 2200

Finlatera Oy33720 Tampere

puh. 0400 833 558

Väinö Korpinen OyParivaljakontie 4, 00410 HELSINKI

Puh. (09) 5491 4400, Fax (09) 5491 4411Sähköposti: korpinen@korpinen.com

www.korpinen.com

Palvelukoti Auringonrusko Oy

Sumiaistentie 102 44200 SUOLAHTI

Puh/Fax 014 541 114,Gsm 045 1247 222

SOTAINVALIDI- JAVETERAANIKUNTOUTUSTA

laitos-, päivä- ja avokuntoutusta

Veteraanipolku 313600 HämeenlinnaPuh. 03-5706 100 fax 03-5706 119www.ilveskoti.com

39Dysfasia 1/2010

Lähetä postia

Yhdessä

PosTiA yhdisTyksiLTä

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumis-taan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvaajasta ja kuvatekstiä varten. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Dysfasia 2/2010 lehteen aineistot 1.4. mennessä. Lehti ilmestyy 14.5.

Mikkelin kaupunki lahjoitti viime vuoden joulukorttivarat 2 500 euroa Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dys-fasiayhdistykselle. Varsinainen luo-vutustilaisuus järjestettiin 7.1.2010.

Yhdistyksellä oli jo valmiina koh-teet, joihin se aikoo lahjoitusvaroja käyttää.

- Jäsenperheissämme joutuvat äidit erittäin koville, sillä he yleensä hoitavat lasten asiat. Sairaan lapsen hoitaminen vaatii pitkää pinnaa ja perheissä joudutaan useamman-kin kerran laskemaan kymmeneen. Suunnitelmissa on hemmotteluillan tarjoaminen äideille, kertoo yhdis-tyksen puheenjohtaja Rauno Veija-nen yhden varojen käyttökohteen.

Kaupunki on jo kahtena aiempa-nakin vuonna antanut joulukorttiva-

Mikkeli lahjoitti joulukorttivarat yhdistykselle

rat johonkin tarkoituksenmukaiseksi katsomaansa kohteeseen. Edellis-vuonna lahjoituksen sai paikallinen Vähemmistöryhmien tukijärjestö Omega ry.

- Olemme saaneet tästä myös runsaasti hyvää palautetta, sillä jär-jestöissä on saatu paljon asioita täl-laisilla ylimääräisillä varoilla, kertoi kaupunginjohtaja Kimmo Mikan-der.

Mikander muistutti myös, että kolmannella sektorilla on varsin mer-kittävä rooli kaupungin palvelutar-jonnassa.

- Nostan todella hattua teille, jot-ka oman päivätyönne ohella jaksatte tehdä vielä järjestötyötä, Mikander kiitteli.

Veturissa avoimien ovien

päiväKouvolassa vammaisjärjestöjen yh-teisessä toimitila Veturissa järjestet-tiin 29.1.2010 avoimien ovien päivä. Paikallisen päiväkoti Nurmilinnun esikoululaiset kävivät taiteilemassa Veturin seinälle toimitiloja piristävää taidetta. Iltapäivällä ohjelma jatkui aikuisille suunnatulla runo- ja laulu-tapahtumalla.

Lahjoitustilaisuudessa olivat mukana (vas.) Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä sekä yhdistyksen edustajina sihteeri Pasi Juuti, varapuheenjohtaja Hannele Rintavaara ja puheen-johtaja Rauno Veijanen.

Matti Laitsaari

Sann

a Ti

itine

n

40 Dysfasia 1/2010

Suomen vanhin kuurojen koulu, turkulainen C.O. Mal-min koulu täytti 150 vuotta 23.1.2010. Päivää juhlittiin avoi-mien ovien merkeissä.

Suomen kuurojenopetuksen perustaja, itse lapsena kuuroutunut Carl Oscar Malm aloitti kuurojen opetuksen Porvoossa jo vuonna 1846. Pysyväksi valtion rahoittamaksi kouluksi se tuli vasta vuonna 1860. Koulu päätettiin perus-taa Malmin ehdotuksesta ja kiivaasti kannattamana Tur-kuun.

Sisäkorvaistuteleikkausten lisääntyminen on aiheutta-nut koululle uusia haasteita viime vuosikymmenellä. Koko-naan kuurojen nuorten määrä on vähentynyt. Toisaalta sel-laisten lasten, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia (dysfasia), on kasvanut.

- Ensimmäiset dysfaattiset oppilaat tulivat kouluumme vuonna 2002. Tästä alkaen heidän määränsä lisääntyi vuo-sittain. Tänään koulumme 136 oppilaasta valtaosa eli 85 % on dysfaattisia. Viittomakielellä ja viittomilla on nyt aivan uudenlainen merkitys, sanoo rehtori Anneli Suomi.

Suomen mukaan haasteena on juuri se, että miten ko-konaan kuurojen ja dysfaatikkojen opetus saadaan sulau-tettua kaikkia hyödyttävällä tavalla.

- Koulussamme kuuroja ja dysfaattisia lapsia opetetaan samassa opetusryhmässä. Tällöin opettaja puhuu ja viittoo samanaikaisesti. Tämänkaltaisesta yhteisopetuksesta on se etu, että kaikki oppilaat hyötyvät viittomista. Toki myös kuuroille oppilaille järjestetään puhtaasti viittomakielistä opetusta.

Poimittua

Kielelliset erityisvaikeudet koulunaloitusvaihees-sa -opas on tarkoitettu tuki- ja tietopaketiksi van-hemmille. Oppaaseen on koottu tietoa kielellisistä erityisvaikeuksista, esiopetuksesta, koulunaloituk-sesta ja koulunkäynnistä. Mukana on myös perhei-den ajatuksia ja tuntemuksia lapsen koulunaloi-tuksesta.

Julkaisu on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Mei-dän perhe menee kouluun -projektin tuotos ja se on tehty yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakou-lun sosionomiopiskelija Anne-Riitta Kovasen kanssa.

Oppaaseen voi tutustua ja sen voi tulostaa lii-ton nettisivuilta www.stroke.fi.

Lasten humppalevy, Vaippakuningas, tavoittaa kuulijat vauvasta vaariin. Humpan mukaansatem-paava rytmi, tarttuvat melodiat, oivaltavat sekä opettavaiset sanoitukset tuovat uutta ilmettä ny-kypäivän lastenmusiikkitarjontaa.

- Aina ei jaksa kuunnella pelkkää heviä tai rok-kia lastenmusiikkina. Kuuntelevat korvat kaipaavat jo muutakin, tuumivat tekijät.

Tästä huolimatta muusikkokaartista löytyy myös niitä rock- ja punk-isejä.

Maistiaisia voi kuunnella osoitteessa: http://www.tuotantotalomaria.com/Humppa.htm

C. O. Malmin koulu 150 vuotta

Juss

i Lau

rén Uusi opas

koulunaloituksesta ilmestynyt

Vaippakuningas valloittaa

41Dysfasia 1/2010

Dysfasiayhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@stroke.fi

DYBAN - FÖRENINGEN FÖR DYSFATISKA BARNS VÄL R.F.

Maija Lehtinen-Ranta (pj)Sjösängsvägen 61, 10330 BillnäsMargita Björklöf (siht.)Valhallavägen 1810270 BARÖSUND

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.orgSanna Ryynänen (pj), p.0400 772694sanna.ryynanen@windowslive.comUlla Juva (siht), p. 040 578 2028

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.comAila Peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.net

Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY

www.vantaandysfasiayhdistys.fi/yhteydenotot@vantaandysfasiayhdistys.fiSabine Keturi-Philipp, p. 050 570 1233Ismontie 1 B, 01420 Vantaa

Liikuntakerho (alle kouluik.)Arja Allen-Yletyinen, p. 040 735 2056Hirvitie 6 B A, 01450 Vantaaarja.allen@pp.inet.fi

Liikuntakerho (kouluik.)Arja Allen-YletyinenKs. edell. kerho

VanhempainkerhoSari Rotola-PukkilaSääskikuja 2 C, 01490 Vantaa, p. 040 707 0355sari.rotola@pp.inet.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUEDysfasianeuvoja Elina Salo, p.040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMPEREelina.salo@stroke.fiVastuualue: dysfasia

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi/~hkuusela/Maarit Heimonenmaarit.heimonen@elisanet.fiKeski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedotÄäneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fiPaula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaapaula.immonen1@luukku.com

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi/pdy/pdy@sci.fiPL 11, 33541 TampereElina El-Sayed, p. 040 512 7009Puutarhatie 2 h 2637600 Valkeakoskipdy(et)sci.fi

Akaan seudun kielivaikeuskerhoMerja Sarkola, p. 040 729 5081

Tampereella kokoontuvat ryhmät:Lasten ja vanhempien kerho

Taru Lehto, p. 040 542 3209taru@lehto.info

Koko perheen temppukerhoHanna-Leena Kovala, p. 050 511 4377hanna-leena.kovala@piramk.fi

Murrosikäisten erityisnuorten vanhempain-ryhmä

Taru Lehto, p. 040 542 3209taru@lehto.info

Vammalan Seudun Erityislasten Tukiryhmä ERKKI

Marjaana Laaja, p. 050 331 3306Härmänkatu 838210 Vammalamarjaana.laaja@jippii.fi

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. (02) 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY

Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 Turkup. (02) 258 0094, 0400 539 306

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

www.dyma.info/dyma@dyma.infoKalevantie 25, 20520 Turkup. 0400 347 385Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 460reino.lemmetyinen@tuakk.fi

ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYJuhani Kari (pj), p. (06) 512 0183 (k), 050 305 2392Ourannevantie 177, 63400 Alavus asjuhani.kari@pp1.inet.fi

Alavuden keskustelukerhoJuhani Kari, ks. tiedot yllä

Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerhoTuula Mäki-Fränti, p. (06) 488 7126, 040 865 7606Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvituula.maki-franti@netikka.fi

Kyrönmaan keskustelukerhoKaisa Viirimäki, p. 050 353 1016Laurinpolku 6, 66500 Vähäkyrökaisa.viirimaki@netikka.fi

Seinäjoen keskustelukerhoHeli Vainionpää p. (06) 414 9584, 040 822 4733Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjokihvainionpaa@luukku.comheli.vainionpaa@netikka.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFA-SIAYHDISTYS SAMDY RY

Satakunnan Autismi-, ADHD- ja DysfasiayhdistysSAMDY ry, p. (02) 646 0898 GSM 044 346 0898 Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Poritoimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy.ry@dnainternet.netSaara Korkeamäki, jäsenasiat, p. 040 848 3414Juhanintie 12 A E 46 28840 PORI

Kankaanpään aluekerhoSatu Holopainen, p. 040 575 2188satuinen@luukku.comMinna Lehtinen, p. 050 330 5068Minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhoOuti Juhela, p. 0400 807 171outijuhela@luukku.comRauman aluekerhoADD-aikuisten ja nuorten vertaistukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.comPori

Uimakerho uimaan opettelevilleSusanna Westerlund, p. 050 542 9909susanna.westerlund@porinammattiopisto.fi

ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY

Kaksikielinen dysfasiayhdistysHannele Holm, p. 040 7349286hannele.holm@netti.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu Lukka, 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLAsatu.lukka@stroke.fiVastuualueet:dysfasia ja sosiaaliturva

KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-,DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna Lehmusoksal.lehmusoksa@netti.fi

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.org/p. 045 121 9331kymenlaakson.aada@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULO-VAMMAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

42 Dysfasia 1/2010

Dysfasiayhdistykset alueittainITÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289Tulliportinkatu 25B70100 Kuopioheli.taskinen@stroke.fiVastuualue: vertaistukitoiminta

EIJSVEIKEET RYwww.eijsveikeet.fiKoljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopiop. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFA-SIAYHDISTYS RY

www.es-ada.com/Rauno Veijanen, p. 0400 648 511Somerkuja 1 B 7, 50100 Mikkelirauno.veijanen@pp.inet.fi

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 Puumalamarjoa.montonen@netti.fiRistiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896000 ROVANIEMIvirpi.lumimaki@stroke.fiVastuualue:liikunta

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE

aluesihteeri Risto LappalainenKauppakatu 34 A 987100 Kajaanip. 040 5437 290risto.lappalainen@stroke.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

ITÄ-SAVON PUATTI RYSointu Kumpulainen, p. 040 538 9896Varsatie 3, 57600 Savonlinnasointu.kumpulainen@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comMerja Hyytiäinen, p. 050 355 4565Kuuselantie 10 b, 80140 Joensuumerja.hyytiainen@hl-s.fi

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostu-nut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

Papunet järjestää vuosittain kuvataidekilpailun kaikille puhe- ja kehitysvammaisille lapsille, nuo-rille ja aikuisille. Kilpailun tarkoituksena on kan-nustaa kuvalliseen ilmaisuun.

Kilpailuaikaa on maaliskuun 2010 loppuun asti. Kilpailussa on kaksi sarjaa, harrastajat sekä tai-deopetusta saaneet henkilöt. Kilpailun aihe ja te-kotapa ovat vapaat.

www.papunet.net/yksikko/kilpailut/

Papunetin kuvataidekilpailu 2010

Kuva: Linda Lauttia

Tuettu loma peruutettu

Lomaliiton konkurssin vuoksi liiton tuettu loma dysfasiaperheille Fontana Hotel Rantakallassa Kalajoen Hiekkasärkillä ensi kesänä on peruttu.

Hakuaikaa on jäljellä vielä lapsiperheiden luontolomaan Runnin kylpylässä Iisalmessa ja Hossan aikuisten ja nuorten luontolomaviikolle.

Ks. ilmoitusDysfasia 4/2009 -lehdessä s. 23.

43Dysfasia 1/2010

LIITTOvALTUUSTON PUHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys rysirpakuukkanen@windowslive.com

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaalaterttu.erila@pshp.fi

JäSENPALvELUTJäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonenp. 02 2138 225, 040 8450 430

KUNTOUTUSYKSIKKö JA KOmmUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Puheterapeutti Marjut Ojanen (vuorotteluvapaalla 31.7.2010 saakka) sijaisena Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 274, 050 413 2738Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 279, 0400 586 359Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Tulkkikeskus, Sinikka Vuorinen p. 02 2138 273, p. 050 329 2905

TOImISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset, p. (02) 2138 222

vIESTINTäViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjöp. 02 2138 231, 050 5714 588

ALUEELLINEN TOImINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26 • 00700 HELSINKIp. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

DYSFASIATOImINTADysfasianeuvoja Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B • 33100 TAMPEREp. 040 543 7292

SUOmEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10 - 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 faksi 02 2580 299 nuortentalo.turku@stroke.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H - 70150 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 nuortentalo.kuopio@stroke.fi Vastaava ohjaaja Soile Hiltula p. 040 562 9118Nuortentalo Hankasalmi Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, nuortentalo.hankasalmi@stroke.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703

PROJEKTITAVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904

ERITYISOSAAmISKESKUS SUvITUULITiloja ja majoitusta koskevat tiedustelut sekä varaukset:p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelut ja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km jasinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALvELUA JäSENISTöLLELakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKUp. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@stroke.fi, info@stroke.fiwww.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

PALAUTUSOSOITE

M3 Itella Oyj