PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Dysfasia 3/2

01

0

Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen

Vieraan kielen opiskelu

Japania oppimassa

Uusi nimi lehdelle?

Sopeutumisvalmennuskurssit 2011

2 Dysfasia 3/2010

TEEMANAKäypä hoito; Kieltenopiskelu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.9. vuosikertaISSN 1458-6363Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@stroke.fietunimi.sukunimi@stroke.fiwww.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

TOImITUSPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@stroke.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@stroke.fiToimittaja Miia Suoyrjöp. 050 5714 588, 02 2138 231miia.suoyrjo@stroke.fi

TOImITUSNEUvOSTOProfessori Pirjo Korpilahti, Turun yliopisto, puheenjohtajaErityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola, Veromäen koulu, Vantaan kaupunkiYhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki, Pirkanmaan dysfasiayhdistys ryPalvelujohtaja Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopistoErityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Anna-Kaisa AntilaJohtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo OyDysfasianeuvoja Elina SaloViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUPainotalo Miktor OyTaitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor OyKuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita

ILmOITUSmYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JäSENPALvELUT, OSOITTEENmUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHäIRIöTPäivi Kukkonen p. 02 2138 225, paivi.kukkonen@stroke.fi

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumeroYhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 4 Koulutuspäivän antia (23.11.) 5.11. 17.11. 17.12.

Dysfasia-lehden aikataulu

Kannessa: Nuori poika juoksee syksyn lehdissä puistossa. Scandinavian StockPhoto/Paul Simcock.

3Dysfasia 3/2010

s isältö

Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteens. 6

Kielihäiriöisen oppilaan vieraan kielen opiskelus. 10

3/2

01

0

Japania oppimassa

s. 16

ARTIKKELIT6 Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen

10 Kielihäiriöisen oppilaan vieraan kielen

opiskelu

16 Japania oppimassa

22 Nuortentaloissa tapahtuu

24 Suvituulen naapuriin palveluasuntoja

25 Tähtäimessä itsenäinen asuminen

27 Mikä lehdelle nimeksi?

32 Vammaisten tulkkauspalvelut Kelasta

33 Erillisvakuutus alentaa kynnystä työllistyä

35 Järjestöt kaipaavat enemmän miehiä

vapaaehtoisiksi

36 RAY:n pelejä nettiin

PALSTAT5 Pääkirjoitus

18 Tutkittua

21 Kolumni

26 Liitto tiedottaa

28 Tapahtumakalenteri

37 Svenska sidor

40 Yhdessä - postia yhdistyksiltä

41 Dysfasiayhdistykset alueittain

43 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

Isa

Leht

inen

4 Dysfasia 3/2010

Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus

Autismi- ja Aspergerliitto ry

Tiistaina 23.11.2010 Valkea talo, auditorio, Helsinki Ohjelma:

Puheenjohtaja Mirjami Hagman, palvelujohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry

8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00–9.15 Tilaisuuden avaus Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

9.15–10.15 Aistitiedon käsittely tunne-elämän perustana Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto

10.15–10.30 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen

10.30–11.30 Aistit ja neuraalinen toiminta kielen ja käsitteiden omaksumisessa Pirjo Korpilahti, logopedian professori, Turun yliopisto

11.30–12.15 Aistien avulla oppimaan – sensorisen integraation näkökulma kuntoutuksessa Anu Kippola-Pääkkönen, toimintaterapeutti,YTK, ADHD-liitto ry

12.15–13.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

13.15–14.00 Omakohtaisia kokemuksia aistitiedon käsittelyn erilaisuudesta Jan-Mikael Fredriksson, vertaisasiantuntija

14.00–14.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

14.30–15.15 Aistitiedon käsittely toiminnan ohjauksen näkökulmasta Erwin Borremans, fysioterapeutti, Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki

15.15–15.35 Keskustelua

15.35–15.45 Tilaisuuden päätös Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry

Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Alan toimijat esittäytyvät koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä. Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille, jäsenyhdistysten jäsenille sekä terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattilaisille.Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki, www.valkeatalo.fiHinta: Ammattihenkilöt 150 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €. Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan. Matkois-ta ja majoittumisesta vastaa osallistuja itse.

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 15.10.2010 mennessä Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, sähköposti pia.vuoltee@stroke.fi. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään 50 % osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspäivää. Tarkistathan laskutustiedot. Mikäli laskutusosoite on ilmoitettu väärin ja joudumme lähettämään uuden laskun, veloitamme erillisinä toimituskuluina 20 euroa. Lisätiedot: Verkossa www.adhd-liitto.fi, www.stroke.fi ja www.autismiliitto.fi

5Dysfasia 3/2010

Pää

KIR

JOITU

SM

ar

ja a

sik

ain

en

ja Le

en

a e

rva

st

Hel

jä R

asila

inen

Dysfasialle uusi nimi

Toukokuussa julkaistiin Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeu-desta. Suosituksen on koonnut Suomalaisen

Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Se päätti heti työskentelyn alkuvaihees-sa käyttää termiä kielellinen erityisvaikeus, vaikka Suomessa on 1980-luvulta alkaen käytetty yleisesti termiä dysfasia. Tiettävästi eri puolilla Suomea on kliinisessä työssä kuitenkin käytetty dysfasia-nimik-keen ohella myös erilaisia suomenkielisiä termejä, kuten puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus, kielikyvyn kehityshäiriö ja työryhmän nyt valitsema nimike kielellinen erityisvaikeus.

Päätöksemme taustalla oli halu käyttää suomen-kielistä nimikettä. Vähintään yhtä painava peruste oli, että halusimme noudattaa yleistä kansainvälis-tä käytäntöä. Kansainvälisessä englanninkielisessä kirjallisuudessa kielellisestä erityisvaikeudesta on jo varsin pitkään käytetty selkeästi yleisimmin muotoa specific language impairment, jonka suomennet-tuun merkitykseen valitsemamme termi mielestäm-me parhaimmin viittaa.

Nimikevalinnan myötä halusimme myös kiinnit-tää huomiota siihen, että kyseessä oleva häiriö on kielellinen vaikeus (joka haittaa lapsen ja nuoren toimintakykyä senkin jälkeen, kun ns. arkipuhe on jo kehittynyt), ei vain puheen kehitykseen liittyvä ongelma.

Termivalintaa voi luonnollisesti kritisoida. Kan-sainvälisessä kirjallisuudessakin on esitetty, ettei suosituksemme kohteena olevasta häiriöstä pitäisi käyttää nimikettä erityisvaikeus, koska näillä lapsilla todetaan niin yleisesti liitännäisoireita kuten moto-rista kömpelyyttä tai avaruudellisen tuottamisen tai

hahmottamisen ongelmia. Vaikka liitännäisoireet ovat yleisiä, kielihäiriöisten lasten ja nuorten joukos-sa on merkittävä määrä myös sellaisia, joilla on eri-tyistä vaikeutta lähinnä tai pelkästään kielellisessä oppimisessa ja kielellisessä toimintakyvyssä.

Heidän osuutensa lienee huomattavasti suu-rempi (ja näkyvämpi), jos diagnostisina kriteerei-nä käytetään WHO:n alkuperäisen kansainvälisen, englanninkielisen tautiluokitusjärjestelmän kritee-reitä, jotka eivät edellytä kielelliseltä toimintaky-vyltä -2SD hajontakriteerin täyttymistä. Diagnoosin asettaminen on tietysti helpompaa, jos riittää, että diagnosoiva taho toteaa jonkin määrätyn hajonta-kriteerin täyttyvän. Tällöin ei välttämättä tarvitse ymmärtää, mitä kielellinen erityisvaikeus lapsen tai nuoren arjessa todella merkitsee ja miten se haittaa osallistumista ja toimintakykyä.

On myös mahdollista, että kielellinen erityis-vaikeus haittaa erityisesti kouluiässä näönvaraisen päättelyn kehittymistä, vaikka näönvarainen päätte-ly olisikin lasta ennen kouluikää tutkittaessa todettu normaaliksi. Tähän mahdollisuuteen viitataan myös WHO:n tautiluokituksessa, niin suomennetussa kuin alkuperäisessä teoksessa. Liitännäisoireiden ilmene-minen ei siis ilman muuta tarkoita, ettei perusongel-ma voisi olla nimenomaan kielellinen erityisvaikeus.

Käypä hoito -työryhmät kokoavat parhaaseen näyttöön perustuvia suosituksia. Myös valitsemam-me termi on näyttöön perustuva suositus.

LT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen on Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja ja FL, erikoispuheterapeutti Leena Ervast on suosituksen kokoava kirjoittaja.

toukokuussa julkaistiin käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta.

6 Dysfasia 3/2010

Ma

rja

as

ika

ine

n j

a L

ee

na

er

vas

t

Käypä hoito -suosituksia on Suomessa julkaistu vuodesta 1997 alkaen. Suosituksia jul-

kaisee Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Niiden tarkoituksena on tuottaa tutkimusnäyttöön perustu-via suomalaiseen terveydenhuol-toon soveltuvia hoitosuosituksia eli yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikutta-vuudesta (www.kaypahoito.fi). Ta-voitteena on myös yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä eli turvata se, että niin diagnostiikka kuin hoito ja kun-toutus ovat yhdenmukaisia ja tasa-vertaisia eri puolilla maata.

TAusTAllA TuTkiMusTiETo

Suositusta kokoava työryhmä pe-rehtyy järjestelmällisesti aihepiiriä käsittelevään tutkimustietoon, ja arvioi tämän tutkimustiedon luotet-tavuuden eli nk. näytön asteen. Jos aihepiiriä käsittelevästä tutkimuskir-

jallisuudesta löytyy useita menetel-mällisesti tasokkaita tutkimuksia, joi-den tulokset ovat samansuuntaiset, tutkimusnäyttö katsotaan vahvaksi.

Näyttö luokitellaan niukaksi, jos tutkimuksista löytyy vain yksi korkea-tasoisen tieteellisen tutkimuksen kri-teerit täyttävä tutkimus. Jos yhtään kriteerit täyttävää tutkimusta ei löy-dy, suositusta kokoavan työryhmän on todettava että tutkimusnäyttöä ei ole. Tiedon luotettavaksi toteaminen edellyttää siis aina, että aihetta on tutkittu riittävän korkeatasoisia tie-teellisiä menetelmiä käyttäen.

DysfAsiAN TilAllE kiElElliNEN

EriTyisvAikEus

Viime toukokuussa valmistui lasten ja nuorten kielellistä erityisvaikeut-ta käsittelevä Käypä hoito -suositus. Suosituksen tehneessä työryhmässä olivat mukana tämän artikkelin kir-joittajien (foniatri ja puheterapeutti) lisäksi kolme foniatria, kaksi lasten-neurologia, yleislääkäri, neuropsyko-logi sekä Käypä hoito -organisaatio-ta edustava vastuutoimittaja.

Heti suosituksen koostamisen al-

Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen

Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta julkaistiin toukokuussa.

Dysfasia-termin käyttämisestä on suosituksessa luovuttu.

7Dysfasia 3/2010

kuvaiheessa sovittiin, että käytämme yleisen kansainvälisen käytännön mukaista termiä kielellinen erityis-vaikeus. Alla käytetään toistuvasti myös sanamuotoa SLI-lapsi. Tällä viitataan lapseen, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Lyhenne SLI muotou-tuu englanninkielisistä sanoista spe-cific language impairment.

MiTä kiElElliNEN EriTyisvAikEus oN?

Kielellinen erityisvaikeus on häiriö, jossa kielellinen oppiminen on hi-dasta ja kielellinen toimintakyky ikään nähden puutteellinen, vaikka lapsen näönvarainen päättelykyky on normaali. SLI-lapsen näönvarai-nen päättelykin voi kuitenkin kou-luiässä kehittyä kielellisen erityisvai-keuden heijastumana ikäodotuksia heikommin.

Kielellinen oppiminen tarkoittaa esimerkiksi uusien sanojen ja käsit-teiden oppimista. SLI-lapsi tarvitsee usein huomattavasti keskivertoa enemmän toistoja niin uusien sano-jen ja käsitteiden oppimiseksi kuin niiden mielessä pysymiseksi. Jos lap-si tai nuori ei kohtaa sanoja omassa arjessaan riittävän usein, sanat ja nii-den merkitykset unohtuvat herkästi.

Puutteellinen kielellinen toimin-takyky merkitsee muun muassa kuullun ymmärtämisen vaikeutta, ilmaisuvaikeutta tai molempia (ku-ten on yleistä). Jos lapsi ei tiedä tai

muista esimerkiksi kuulemansa tai lukemansa sanan tai käsitteen mer-kitystä, kuullun tai luetun tarkka ym-märtäminen voi olla vaikeaa. Myös pitkien, monimutkaisten tai käsit-teellisten lauseiden ymmärtäminen on usein ikään nähden puutteellista, vaikka erityisvaikeus olisi vain lievä-asteinen.

Kuullun ymmärtämisen työläyttä on vaikea havaita arjessa, koska asiat, joista leikki-ikäisen tai pienemmän lapsen kanssa keskustellaan, ovat usein samanaikaisesti nähtävillä, mikä helpottaa ymmärtämistä.

Kouluikäisen ymmärtämisvaike-utta taas peittää herkästi se, että arkisista asioista keskusteltaessa tai niistä luettaessa ymmärtäminen on sujuvaa, ellei kyse ole jo varsin vai-kea-asteisesta ongelmasta. Ymmär-tämisvaikeus voi näkyä esimerkiksi

keskittymisvaikeutena. Lyhytjäntei-syyden, oman toiminnan ohjailun puutteiden, levottomuuden tai häi-riökäyttäytymisen taustalta voi löy-tyä kielellinen erityisvaikeus.

Vastaavasti muun muassa sa-nastopuutteet voivat haitata omien ajatusten, kokemusten, tunteiden tai tuntemusten pukemista sanoiksi. Vaikka lapsi ns. arkipuheen kehityt-tyä pystyy jo kertomaan ja keskus-telemaan tutuista asioista, uusien asioiden ja kokemusten ja toisaalta arjessa harvemmin esiin tulevien asioiden käsittely voi olla ikään näh-den työlästä. Kouluiässä sanaston hallinnan puutteet yleensä korostu-vat, koska lisääntyvä sanasto sisältää vuosi vuodelta enemmän sanoja, joi-ta ei käytetä jokapäiväisessä kielessä.

Myös oppimisvaikeudet koulus-sa ovat yleisiä. Niitä aiheuttavat niin kielellisen oppimisen kuin kuullun ja luetun ymmärtämisen puutteet. Ilmaisuvaikeuskin voi haitata kou-lunkäyntiä, koska oman osaamisen osoittaminen niin suullisesti kuin kir-jallisesti voi olla työlästä.

kAvEruus koETuksEllA

SLI-lapsella voi olla niukasti kave-reita, ja sosiaaliset taidot kehittyvät usein ikäodotuksia hitaammin. Il-maisuvaikeus ja puheen epäselvyys sekä vaikeus ymmärtää muiden las-ten ehdottamia leikki-ideoita voivat haitata yhteisleikkiin osallistumista ja leikkiin mukaan pääsemistä.

Kouluiässä SLI-lapsen tai -nuo-ren voi olla vaikea keksiä ”kelvollista”

8 Dysfasia 3/2010

sanottavaa tai pukea omia ajatuksia ja kokemuksia sanoiksi. Kaverisuhteiden syntymistä ja säilymistä voivat haitata myös vaikeus ymmärtää toisten keskus-telua ja kerrontaa riittävän nopeasti ja riittävän tarkasti.

TuNTEiDEN käsiTTElyssä vAikEuksiA

Ilmaisu- ja ymmärtämisvaikeuden myö-tä kielellinen erityisvaikeus voi haitata tunteiden käsittelyä ja tunne-elämän kehittymistä. SLI-lapset tarvitsevat ikäodotuksia enemmän tukea esimer-kiksi ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Jos lapsi ohjautuu tutkimuksiin tun-ne-elämän kehittymisen ongelmien vuoksi, on tärkeää että tutkimuksissa muistetaan huomioida myös kielellisen erityisvaikeuden mahdollisuus.

Kielellisen erityisvaikeuden aihe-uttamat haitat herkästi korostuvat, jos lapsella ei ole selkeitä rajoja, jos lapsi kokee turvattomuutta tai jos lapsi ko-kee olevansa muita huonompi.

DiAgNosoiNNissA WHo:N kriTEEriT

Kielellisen erityisvaikeuden diagnosoin-ti perustuu WHO:n eli maailman terveys-järjestön (World Health Organization) julkaiseman tautiluokitusjärjestelmän (ICD 10) diagnostisiin kriteereihin.

Suomennetun tautiluokitusjärjestel-män kielellistä erityisvaikeutta koskevat kriteerit poikkeavat alkuperäisen eng-lanninkielisen tautiluokitusjärjestelmän kriteereistä. Suomennetun tautiluoki-tuksen kriteereiden perusteella SLI:ksi luokitellaan vain vaikea-asteisimmat häiriöt.

Lievä-asteinenkin kielellinen eri-tyisvaikeus kuitenkin haittaa ilmaisua ja ymmärtämistä, koulunkäyntiä ja ka-verisuhteita. On tärkeää, että kielellis-tä erityisvaikeutta epäiltäessä lasta tai nuorta tutkiva työryhmä on perehtynyt aihepiiriin hyvin.

PuHETErAPiAA jA AikuisTEN oHjAAMisTA

Puheterapia on oleellinen osa SLI-lapsen hoitoa ja kuntoutusta. Erittäin tärkeä osa puheterapiaa on lapsen lähi-

oHjEiTA läHiyMPärisTöllE, kuN lAPsEllA oN kiElElliNEN EriTyisvAikEus

Kuinka otat huomioon lapsen tai nuoren kielelliset ongelmat arjessa:

• Karsi puhumisympäristön häiriötekijät mahdollisimman vähiin.• Keskity yhteen asiaan kerrallaan, kun toimit lapsen kanssa. • Keskity lapsen kuuntelemiseen, anna hänelle aikaa puhumiseen, sanojen löytämiseen, kuullun ymmärtämiseen, ja kouluiässä myös lukemiseen, kirjoittamiseen ja tehtävä- työskentelyyn.• Nimeä pienelle lapselle esineitä ja toimintoja runsaasti ja toistuvasti; laajenna keskustelua puhumalla nimetyn kohteen ominaisuuksista.• Puhu selkeästi, rauhallisesti, vivahteikkaasti (ei monotonisesti) ja riittävän kuuluvasti. • Käytä lyhyitä lauseita (kouluikäisellekin riittävän lyhyitä).• Kysele ja keskustele lapsen kokemuksista, havainnoista ja tuntemuksista päivittäin, käytä kuvamateriaalia ja tarvittaessa myös tukiviittomia apuna. • Laajenna lapsen kertomaa asiaa lapsen kiinnostuksen kohteita jakaen ja lisäkysymyksiä tehden.• Käytä kuvia havainnollistamaan sanan, käsitteen ja lauseen merkitystä.• Havainnollista, kuinka sanan taivuttaminen muuttaa merkitystä.• Mitoita lapselta edellyttämäsi toiminta sopivaksi niin, että hän kokee onnistuvansa.• Huolehdi siitä, että lapsi tekee toiminnan loppuun asti, avusta tarvittaessa.• Älä moiti lasta virheistä; anna itse hyvä malli. • Anna lapsen kokea, että välität, miltä hänestä tuntuu. • Auta lasta ilmaisemaan tunteita ja nimeä niitä.• Jaa lapsen kanssa tunteita; keskustele hänen kanssaan ja muistuta, etteivät tunteet ole oikeita tai vääriä.• Auta lasta tarvittaessa leikkimään; rakenna lapsen taitojen mukainen leikkiympäristö, anna leikkimisen malli, jota lapsi voi jäljitellä.• Jos lapsi ei uskalla tai osaa mennä mukaan yhteisleikkiin, kerro, mitä lapsi voi sanoa yhteisleikkiä toivoessaan; tarvittaessa ole ainakin aluksi itse mukana yhteisleikissä.• Lue lapselle paljon; keskustelkaa yhdessä luetusta.• Kannusta isompaa lasta omatoimiseen lukemiseen; lue vielä lukemaan oppineellekin. • Havainnollista opetettavaa ja keskusteltavaa aineistoa kuvamateriaalia käyttäen.• Tue muistamista, keskittymistä ja toiminnan etenemistä kuvia ja kirjoitettuja ohjeita apuna käyttäen.• Toista aiemmin opetetun keskeinen sisältö siirtyessäsi opettamaan uutta asiaa .

Lähde: Käypä hoito -suositus: Lasten ja nuorten kielellinen erityis-vaikeus (dysfasia).

9Dysfasia 3/2010

aikuisten (kotona, päivähoidossa, kou-lussa) ohjaaminen toi-mimaan lapsen kanssa siten, että tuetaan kielellistä oppimis-ta ja kielellistä toimintakykyä mah-dollisimman paljon lapsen omassa arkiympäristössä. Esimerkiksi sano-jen, käsitteiden ja niiden merkitysten unohtumista voidaan ehkäistä sillä, että sanat ja käsitteet toistuvat ja nii-den merkityksiä havainnollistetaan tietoisesti tavallista useammin nor-maalissa arjessa.

Jos kielellistä oppimista tuetaan systemaattisesti pelkästään terapi-atilanteissa, on odotettavissa että toimintakyky ei kehity lapsen edelly-tysten mukaisesti.

Puheterapiasta on tieteellisissä tutkimuksissa todettu olevan hyötyä puheen tuottoon liittyvien ongelmi-en kuntoutuksessa. Kuullun ymmär-tämistä koskevia tutkimuksia ei juuri ole, joten tähän liittyvää näyttöä ei ainakaan vielä ole saatavissa.

Kuullun ymmärtämisen tukemi-seksikin on tärkeää, että puheterapi-assa opetellaan käyttämään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatio-keinoja kuten kuvia ja/tai viittomia. Havainnollistamista tarvitaan lapsen tavallisessa arjessa erityisesti, kun puhutaan uusista tai arjessa harvem-min esiin tulevista asioista, tai kun käytetään pitkiä, monimutkaisia tai käsitteellisiä lauseita.

Puheterapian ohella SLI-lapsen kuntoutusmuotona voi yksilöllisesti todetun tarpeen mukaan olla esi-merkiksi toimintaterapia tai neuro-psykologinen kuntoutus. Tietoko-neavusteista harjoittelua voidaan käyttää osana kuntoutusta, mutta harjoittelu on toteutettava yhdessä aikuisen kanssa.

HoiDoN PorrAsTus jA sEurANTA

Lievien kielellisten ongelmien tutki-mukset, kuntoutuksen järjestäminen ja kuntoutumisen seuranta kuuluvat perusterveydenhuoltoon. Vaikea-asteisten ongelmien tutkimukset ja seuranta porrastuvat erikoissairaan-hoitoon. Seuranta siirtyy usein erikois-

sai-raan-hoidosta perus-terveyden-huoltoon siinä vaiheessa, kun lääkinnällisestä kuntoutuk-sesta ei ole enää odo-tetta-vissa oleellista apua. Viime mainittu tarkoittaa, että kielellis-tä oppimista ja toimintaky-kyä on edelleen tärkeä tukea, mutta että tukitoimet ovat nyt pelkästään lapsen/ nuoren omassa arkiympäris-tössä toteutettavia. Näistä esimerk-keinä ovat yllä mainitut toistot ja havainnollistaminen, erityisopetus ja muut koulunsisäiset tukitoimet.

vArHAiNEN ToTEAMiNEN PArANTAA ENNusTETTA

Edellä on käsitelty monenlaisia on-gelmia, joita kielellinen erityisvaike-us voi aiheuttaa. Ennuste kuulostaa herkästi synkältä, mutta jos erityis-vaikeuden yleisesti aiheuttamia haasteita ei tunnisteta, ongelmat usein toisaalta kasvavat, toisaalta peittyvät seurannaisvaikutusten alle.

Mitä aikaisemmin kielellistä oppi-mista ja toimintakykyä aletaan tukea lapsen normaalissa kasvu- ja toimin-taympäristössä, sitä parempi ennus-te lapsella on. Arjessa toteutettavien tukitoimenpiteiden jatkuminen kou-luiässä vaikuttaa myös oleellisesti ennusteeseen.

Erityisvaikeuden aiheuttama hait-ta on siis huomattavasti pienempi, jos tukitoimet aloitetaan varhain, ovat riittävät ja oikein kohdenne-tut. Varhain aloitettu tuki tarkoittaa, että oppimista ja toimintakykyä ale-taan tukea heti SLI-epäilyn herättyä, vaikka luotettava diagnoosi voidaan yleensä antaa vasta leikki-iässä.

SLI-lapsi tai nuori voi vähitellen itsekin oppia huomioimaan ja kom-pensoimaan haastavia tilanteita niin, että erityisvaikeus haittaa normaalia elämää mahdollisimman vähän tai joskus ei ollenkaan.

Lisätietoja: www.kaypahoito.fi

LT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen on Käypä hoito -suosi-tustyöryhmän puheenjohtaja ja FL, erikoispuheterapeutti Leena Ervast on suosituksen kokoava kirjoittaja.

10 Dysfasia 3/2010

Lau

ra

en

gLu

nd

ja

Mia

du

fva

Oppilaan äidinkielessään saa-vuttamat taidot toimivat pe-rustana vieraiden kielten op-

pimiselle. Onkin havaittu, että muun muassa hyvin kehittyneet taidot äi-dinkielen sanantunnistuksessa sekä luetun ja kuullun ymmärtämisessä luovat vakaan pohjan vieraan kielen oppimiselle.

Näin ollen koulussa osataan usein jo ennakoida mahdollisia vai-keuksia vieraan kielen oppimisessa oppilaalla, jonka äidinkielen taidot ovat heikot. Toisaalta vieraan kielen oppimisvaikeuksia saattaa ilmetä myös oppilailla, joiden äidinkielen taidot ovat kehittyneet normaalisti.

Kielihäiriöinen oppilas kohtaa usein jonkinasteisia ongelmia vie-raan kielen opiskelussa. Vieraan kie-len opiskelu aloitetaan sellaisessa vaiheessa, jossa lukemisen ja kirjoit-tamisen perustaitojen oppiminen saattaa osalla dysfaattisista oppilais-ta olla vasta alkutekijöissään.

Yleissääntönä voitaneen sanoa, että jos oppimiseen liittyviä vaike-uksia tai puutteita on usealla äidin-kielen osa-alueella, tarvitaan myös vieraan kielen oppimisessa aluksi monipuolisia tukitoimia, joita mah-dollisesti voidaan myöhemmin vä-hentää.

Kaikilla dysfaatikoilla ei merkittä-viä ongelmia kuitenkaan ole. Joukos-sa on aina myös niitä, joilla vieraan kielen oppiminen sujuu jouhevasti kohtalaisen vaikeistakin äidinkie-

Kielihäiriöisen oppilaan vieraan kielen opiskelu

Tyypillisimpiä suomenkielisten lasten vieraan kielen (englannin) oppimisessa kohtaamia ongelmia ovat vaikeudet mekaanisen

lukutaidon ja oikeinkirjoituksen oppimisessa. Erityisesti kielten erilaisten äännejärjestelmien ymmärtäminen ja hallinta tuottaa oppilaille usein

vaikeuksia. Kielihäiriöisen oppilaan vieraan kielen oppimista saattavat hankaloittaa lisäksi kielellisen työmuistin toimintaan sekä sanaston ja

kieliopillisten sääntöjen omaksumiseen liittyvät erityisvaikeudet.

11Dysfasia 3/2010

len hallinnan puutteista huolimatta. Tällöin taustalta löytyy usein ainakin erittäin vahva motivaatio vieraan kielen oppimiseen.

sANAsToN oPPiMiNEN NojAAN MuisTiiN

Vieraan kielen opiskelussa sanas-ton oppiminen on avainasemassa jo kielen opiskelun alkuvaiheessa. Sanaston oppimisen edellytyksenä pidetään kykyä havaita uusi sana oikein ja varastoida pitkäkestoiseen muistiin sekä sanan fonologinen (äänneasuun liittyvä) että semantti-nen (käsitteellinen) edustus.

Yhtenä keskeisimmistä syistä dysfaattisten oppilaiden vaikeuteen oppia vieraan kielen sanastoa pide-täänkin muistin toimintaan liittyviä ongelmia. Ne viivästyttävät alun perin äidinkielen perussanaston omaksumista ja hankaloittavat myö-hemmin luonnollisesti myös vieraan kielen sanaston oppimista.

Erityisesti kielellisen työmuistin ongelmien on osoitettu olevan tyy-pillisiä dysfaattisille oppilaille. Kie-

lihäiriöisen oppilaan on usein han-kala havaita, hahmottaa ja muistaa tarkasti kuulemiaan äänteitä. Tämä taas hankaloittaa täsmällisten fono-logisten edustusten luomista vie-raan kielen sanoista pitkäkestoiseen muistiin.

Toisaalta tutkimuksissa on havait-tu, että dysfaattisilla lapsilla sanaston oppiminen liittyy vahvasti sanojen esiintymistiheyteen. Käytännön ope-tuksen kannalta edellä mainitut huo-miot tarkoittavat sitä, että sanaston oppimiseksi tarvitaan useimmiten lukuisia toistoja ja jatkuvaa kertaus-ta, jota kannattaa käyttää erityisesti keskeisimmän vieraan kielen sanas-ton ja rakenteiden oppimisen var-mistamiseksi.

luETuN yMMärTäMiNEN

Englannin luetun ymmärtämisessä keskeistä on sanatason lukemisen sujuvuus ja erityisesti se, miten hy-vin oppilas on omaksunut englannin lukemisessa vaadittavan ortogra-fisen (kokonaisten sanahahmojen havaitsemiseen perustuvan) sanojen

lukutavan. Oppilas, joka ei ole vielä ymmärtänyt suomen ja englannin eroavan toisistaan kirjain-äänne-vastaavuudeltaan, saattaa pyrkiä englanninkielistä tekstiä lukiessaan soveltamaan suomen kielen luke-misessa toimivaa, kirjain kirjaimelta etenevää sanojen koodausta. Hän ei tällöin useinkaan kykene ymmärtä-mään tekstin sisältöjä samalla tavoin kuin kokosanamenetelmään nojaava lukija.

Kielihäiriöiselle oppilaalle eng-lannin äännerakenteen oppiminen voi tuottaa erityisiä vaikeuksia, jol-loin oppilas ei ehkä kykene opiske-lemaan kieltä kirjoitetussa muodos-sa juuri lainkaan. Tällöin kannattaa opetuksessa hyödyntää kuuloaistia - esimerkiksi nauhalta kuunneltuna tai opettajan lukemana teksti voi avautua oppilaalle paremmin. Use-ampia aistikanavia hyödyntävä, ns. monikanavainen opetus on yleisem-mälläkin tasolla kielihäiriöisten oppi-laiden opetuksessa käyttökelpoinen periaate.

12 Dysfasia 3/2010

kuulluN yMMärTäMiNEN

Kuullun ymmärtämisen taidossa puolestaan keskeisen tärkeää on pu-heen merkityksellisten osien havait-seminen, ts. ideakokonaisuuksien erottaminen ja edelleen yksittäisten sanojen tunnistaminen puhevirras-ta. Nämä tunnistus- ja havaitsemis-taidot ovat kuullun ymmärtämiselle samantyyppisiä kynnystaitoja kuin sanatason lukemisen taito luetun ymmärtämiselle.

Jos kielihäiriöisen oppilaan vaike-udet kohdistuvat kuullun hahmotta-miseen, oppilaasta voi kuullun ym-märtämisen tehtävien yhteydessä tuntua, ettei kuullusta saa juurikaan selvää tai että kuultu teksti ikään kuin soljuu ohi ja selvää saa vain muutamista sanoista.

Tällöin opetuksessa kannattaa kiinnittää huomiota tapoihin, joilla kuullun ymmärtämisen tehtäviä voi-si soveltaa kielihäiriöiselle oppilaalle paremmin sopiviksi. Esimerkiksi teh-tävän sisältämään sanastoon voi pe-rehtyä rauhassa ennen kuuntelua, tai opettaja voi itse lukea kuunneltavan tekstin ääneen äänitteen kuuntelun sijaan. Tällöin kannattaa pyrkiä huo-lelliseen ääntämykseen ja hieman normaalia hitaampaan tempoon,

jotta kuunneltavan tekstin ydinasiat hahmottuisivat selkeämmin.

METAkogNiTiivisET TAiDoT

Kuullun ja luetun ymmärtämisen tai-toja arvioitaessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vieraan kielen ymmärtämistaidot ovat laajoja ja moniulotteisia taitojen kokonaisuuk-sia. Niiden hallintaan vaikuttavat monenlaiset tekijät yksittäisten sa-nojen lukemisen/ kuulemisen tark-kuudesta aina oman ymmärtämisen valvontaan. Ns. metakognitiivisten taitojen avulla oppija esimerkiksi ar-vioi oman ymmärtämisensä tasoa ja voi vaikkapa luetun ymmärtämisen tehtävässä ongelmia kohdatessaan palata lukemaan tekstiä uudelleen ja korjata vastauksiaan.

Alakouluikäisten metakognitii-visissa taidoissa ja muisti-/oppimis-strategioiden käytössä on yleisesti ottaen vielä hyvin paljon vaihtelua. Toisaalta tiedämme, että kielen ke-hityksen erityisvaikeuteen voi joskus liittyä erityistä heikkoutta myös me-takognitiivisissa taidoissa, jolloin op-pilas ei automaattisesti valvo omaa työskentelyään tai käytä hyväkseen strategioita jotka parantaisivat teh-täväsuoriutumista. Näin ollen kieli-häiriöinen oppilas voi hyötyä myös näiden taitojen konkreettisesta ope-tuksesta ja harjoittelusta.

oPPiMisMoTivAATio AvAiNAsEMAssA

Vieraan kielen oppimistuloksiin mer-

kittävästi vaikuttavana tekijänä pi-detään myös oppilaan motivaatiota kielen oppimiseen. Useat tutkimuk-set ovat vahvistaneet motivaation ja oppimistulosten välillä vallitsevan positiivisen yhteyden.

Esimerkiksi motivaatioon liitty-vän minäpystyvyyden on nähty vai-kuttavan voimakkaasti yksilön suo-riutumiseen - osittain jopa taidoista riippumatta. Oppilas, jonka minäpys-tyvyyden tunne on vahva, asettaa it-selleen vaativia oppimistavoitteita. Yleensä hän myös saavuttaa nämä tavoitteet, koska on vahvasti sitoutu-nut niihin.

Minäpystyvyyden tunteella on siis tärkeä taitojen kehitystä suuntaa-va merkitys. Kun pidetään mielessä tämä motivaation ja oppimistulos-ten voimakas kietoutuminen toisiin-sa, voidaan ajatella vahvan motivaa-tion rakentamisen ja ylläpitämisen olevan erityisen merkittävässä osas-sa kielihäiriöisen nuoren vieraan kie-len opiskelussa.

TAiTojEN TuNTEMus TukiToiMiEN PErusTANA

Kielen hallinta on laaja, erilaisista osataidoista rakentuva kokonaisuus. Oppimiseen liittyvien pulmien vai-keusaste ja ilmiasu näyttäisivätkin olevan vahvasti yksilöllisiä. Niinpä kunkin kielihäiriöisen oppilaan yksi-löllisten vahvuuksien ja heikkouksi-en tuntemus antaa parhaan pohjan opetuksen ja sopivien tukimuotojen suunnittelulle. Oppimisessa pääs-tään parhaisiin tuloksiin kun kielen-

13Dysfasia 3/2010

opetuksessa hyödynnetään oppilaan vahvuuksia ja toisaalta suunnataan tukea oppilaalle vaikeampiin kielelli-siin osataitoihin.

Vaikeuksien yksityiskohtainen kartoittaminen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että mahdollisimman varhaisella oppimisvaikeuksien diag-nosoinnilla ja niihin puuttumisella ehkäistään ongelmien pahenemista ja vähittäistä kielenoppimismotivaa-tion murenemista.

oNNisTuMisEN TAusTAllA TukiToiMET jA MoTivAATio

Kielitaidon tasoa arvioitaessa on aina hyvä pitää mielessä, että kieli-häiriöisellä oppilaalla kielen eri osa-taidot saattavat olla hyvin eritasoisia. Esimerkiksi ymmärtämis- ja tuotta-mistaidot voivat olla hyvin kehitty-neitä, vaikka lukutaidossa on vielä puutteita. Jos vieraan kielen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen tuntuu tuottavan oppilaalle kohtuuttomia hankaluuksia, voi vieraan kielen tai-toa esimerkiksi kokein arvioitaessa olla tarkoituksenmukaista painottaa kuullun ymmärtämisen ja suullisen tuottamisen tehtäviä.

On tärkeää, että kielihäiriöinen lapsi tai nuori pääsee osoittamaan kielitaitonsa sillä kielen osa-alueella, jonka parhaiten hallitsee, samalla kun heikompiin osataitoihin kohdis-tetaan erityistä tukea.

Nykypäivän globaalissa maail-massa vieraiden kielten osaaminen on jatkuvasti tärkeämmässä roolis-sa. Erityisesti kielihäiriöisen lapsen ja nuoren kohdalla on hyvä muis-taa, että kielen osaaminen voi näkyä monella tavalla. Oppilaan kannalta hyödyllisintä ei ehkä ole pyrkiä oi-keinkirjoituksen täydelliseen hal-litsemiseen, vaan oppia rohkeasti käyttämään kieltä kommunikoinnin välineenä.

Kun kielellisiä oppimisvaikeuksia kohtaavalle oppilaalle löydetään yk-silöllisten vahvuuksien ja heikkouksi-en kartoituksen pohjalta juuri tämän oppimista parhaiten tukevat ope-tusjärjestelyt ja tukitoimet ja muis-tetaan huolehtia myös oppimismo-tivaation ylläpitämisestä, kielitaidon kehityksessä voidaan yltää hienoihin tuloksiin - upeita onnistumisen elä-myksiä unohtamatta.

KK Laura Englund viimeistelee kie-lellisiä oppimisvaikeuksia käsittelevää pro gradu -tutkimustaan Turun yliopis-ton kasvatustieteiden laitoksella. PsT Mia Dufva työskentelee Naantalissa johtavana koulupsykologina ja on toiminut Oppimistutkimuksen keskuk-sessa psykologina ja erikoistutkijana. Tutkimusalue on kohdentunut etenkin vieraan kielen oppimisvaikeuksien tunnistamiseen, arviointiin ja kuntou-tukseen.

EArly - ENglANNiN TAiTojEN jA MoTivAATioN

ArvioiNTiMENETElMä AlAkouluuN

Mia Dufvan ja Laura Englun-din Turun yliopiston Oppi-mistutkimuksen keskuksessa kehittämän EARLY-menetel-män avulla on mahdollista monipuolisesti ja tehokkaas-ti arvioida alakouluikäisten oppilaiden englannin taito-jen hallintaa.

EARLY-testistö sisältää eng-lannin kirjoittamisen, kuul-lun ja luetun ymmärtämisen sekä tuottavan sanavaraston arviointiin sopivia tehtäviä sekä lisäksi englannin oppi-mismotivaatiota kartoittavan itsearviointikyselyn, jossa op- pilaat arvioivat kielenoppi-miseen liittyviä asenteitaan, minäpystyvyyttään sekä syy-tulkintojaan.

Menetelmä sopii hyvin psy-kologien käyttöön sekä yh-deksi erityisopettajien ja eng- lanninopettajien yhteistyön menetelmäksi. Testin englan-nin hallintaa mittaavia teh-täviä voi käyttää esimerkiksi osana pedagogista arviointia suunniteltaessa oppilaalle so- pivia yleisiä tai tehostettuja tukitoimia.

14 Dysfasia 3/2010

www.apuajoneuvo.fi

TE-889SLJokapäiväiseen asiointiin, erityisesti pitkiin ajo-matkoihin suunniteltu apukulkuneuvo. Riittävä teho ja ominaisuudet eri käyttötarkoituksiin.Toimitusmaksu 80,-

2450 €

Soita 0400 461 358OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN!

Tyylikäs SHOPRIDER® mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen

P 424 MUpea sähköpyörätuoli P 424 M on suunniteltuvaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella n.30 km. Matkanopeus 8 km/hToimitusmaksu 80,-

2300 €

maahantuonti • myynti • vuokraus Kuusiluoto Oy | Vähänummentie 1 | 04380 TUUSULA | harri@puro.netS H O P R I D E R

TARJOAMME KATTAVAN MALLIVALIKOIMAN!SOITA 0400 461 358 ja kysy tarjouksistamme!

Olemme mukana Hyvä Ikä -messuilla osastolla D2/F2.

15Dysfasia 3/2010

Toteuta hyvän työn haaveesiHelsingin PsykoterapiainstituutinkoulutuksissaHelsinki, Tampere, Oulu, Rauma, Turku,Joensuu, Seinäjoki ym.

Vielä ehdit syksyn koulutusohjelmiin, HAKU NYT!

Kolmivuotiset koulutusohjelmatRATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIAKOULUTUSRATKAISUKESKEINEN PERHETERAPIAKOULUTUS

Yksivuotiset koulutusohjelmatPSYKOTERAPEUTTISTEN VALMIUKSIEN OPINNOTRATKAISUKESKEINEN TYÖNOHJAAJAKOULUTUS

Luotsina kriisistä kukoistukseenMYRSKYN JÄLKEEN -seminaarimaanantaina 20.09.2010 ja 18.10.2010Seminaari on suunnattu ammattilaisille, jotka ovatkriisin kokeneen työntekijän tai työtiimin kanssatekemisissä.

Sivustollamme lisää koulutustarjontaamme.Tervetuloa hakijaksi koulutuksiimme!

www.psykoterapiakoulutus.fiinfo@hpi.fi 045-121 2321

16 Dysfasia 3/2010

Konitsiwa! Tervetuloa!– Japanin opiskeleminen

on paljon kivampaa kuin kou-lunkäynti, sanoo Salla Pesonen, 16, joka opiskelee kieltä jo toista vuotta.

– Siellä on rennompaa, opettaja on rento ja ymmärtäväinen, ja tun-nilla on paljon kulttuuriasioita. Se on tosi kiinnostavaa.

Japanin opiskeluun liittyy paljon muutakin kuin kieli. Moni Raision työväenopiston japanin nuorten-kurssilaisista harrastaa mangaa ja animea eli japanilaista sarjakuvaa ja animaatioelokuvaa, sarjakuvatyylistä pukeutumista tai j-poppia ja j-rockia.

Salla lukee mangoja. Suosikkisar-

ja on Fruits Basket, ja Liikkuva linna -elokuvan Salla kertoo katsoneensa ”kai tuhat kertaa”.

Salla tutkii kirjaston mangahyllyä. Sieltä löytyy Kajika, jonka Salla luki jo alakoululaisena, ja isompien tyttöjen Nana, joka tarkoittaa ´seitsemää´, ja kertoo kahdesta Nana-nimisestä tytöstä, jotka ystävystyvät erilaisista taustoista huolimatta. Toiminnalli-nen, myös pojille suunnattu Inuyas-ha sekoittaa Japanin sisällissotaa ja nykyaikaa.

Ja paljon muuta. Mangoja lue-taan japanilaisittain takaa eteenpäin, vaikka tekstit on suomennettu. Lä-heskään kaikkia Raision kirjastosta

Salla ei ole lukenut, mutta toisaal-ta joitain hienoja uutuuksia joutuu odottamaan turhan pitkään.

oPETTAjAN kANssA sujuu yHTEisTyö

Japaninopettaja Haruka Ono kehuu Sallaa aktiiviseksi opiskelijaksi.

– Hän on yksi rohkeimmista op-pilaistani. Vaikka muut eivät paljon viittaa, hän viittaa, ja tulee taululle mielellään kirjoittamaan vastauksia.

Dysfasiastaan Salla kertoi itse heti alussa. Haruka Ono ei ole ottanut sitä opetuksessa erityisesti huomioon, mutta kertoo aina opettaessaan pu-

tain

a s

aa

rin

en Japania oppimassa

Opetuksen leppoisa tahti, suuri innostus ja monipuolinen opetusmateriaali tekevät japanin opiskelusta mukavaa. Dysfasia ei ole este, kyse on myös

sopivien oppimistapojen löytämisestä.

Mangaa lukemassa. Japanin opiskelu on Salla Pesoselle kielistä helpointa.

Isa

Leht

inen

17Dysfasia 3/2010

huvansa selkeästi ja rauhallisesti.– Salla on avoin ihminen. Kom-

munikointimme pelaa mielestäni hy-vin, sillä kysyn jos en saa selvää mitä hän sanoo, ja myös hän kysyy paljon. Vastaamiseen annan aikaa.

Tunnit ovat leppoisia ja mukana pärjää, vaikka kotitehtävä on jäänyt tekemättä. Salla kertoo, ettei läksy-jä jaksa aina tehdä heti, koska tunti on myöhään, ja talvella on käveltävä kotiin.

Lisätehtäviäkin saa. Itsekseen Sal-la translitteroi yhtä Fruits Basketia, eli muuntaa sitä japanilaisista kirjoitus-merkeistä latinalaisille kirjaimille.

– Päähenkilö on lukiolaistyttö Tooru, jonka äiti on kuollut auto-on-nettomuudessa.

Siististi tekstattua japania on val-miina toistakymmentä arkkia.

DysfAsiAsTA kErroTTAvA koulussA

Salla käy yläkoulun viimeistä luok-kaa. Nyt hän on yleisopetuksessa, mutta kävi alakoulua erityisopetuk-sessa.

Dysfasia tuntuu koulunkäynnis-sä siten, että vieraat kielet, englanti ja ruotsi, ovat vaikeita hahmottaa, samoin matematiikan sanalliset teh-tävät.

– Mutta kun en hahmota jotain, yritän uudelleen. Japani on paljon helpompaa kuin englanti, ihan eri-laista.

Japanin opiskelun Salla arvelee kehittäneen hahmottamiskykyä. Koulumenestykseensä hän on tyyty-väinen, mutta muistiin painaminen vaatii aikaa, eikä se aina riitä kokei-siin valmistautumiseen.

Kiusaaminen dysfasian takia on koulussa kuitenkin arkipäivää, ja vaikka Salla kertoo tottuneensa sii-hen, se tuntuu pahalta.

Alaluokilla meni vuosia rauhal-lisesti, kun Sallan äiti otti kouluun yhteyttä. Seiskaluokalla uudestaan alkanutta kiusaamista opettajat ovat yrittäneet hillitä, mutta onnistumat-ta.

Salla pistää itsekin hanttiin, mut-ta toivoo koulun puuttuvan tosis-saan asiaan. Tieto voisi auttaa.

– Terveystiedon tunnilla pitäisi puhua dysfasiasta. Sarjakuvaa on monille tuttua, sitä voisi käyttää apu-na kun selitetään tällaista ongelmaa.

iNTo jA ilo kANTAA oPPijAA

Haruka Ono rohkaisee kieliopintoi-hin oppimisvaikeuksista huolimat-ta. Tärkeintä on löytää oma, toimiva tapa oppia ja hakea tietoa.

– Käsitykseni on, että oppimisvai-keudet eivät niinkään rajoita mitä voi opiskella, vaan kyse on oikeiden op-pimismenetelmien löytämisestä.

– Mikään ei estä, kun on vielä mo-tivaatiota ja into ja halu oppia.

Haruka on pitänyt tämän itsekin mielessään suomea opiskellessaan. Nyt hän opiskelee kasvatustiedet-tä, ja toimii näkövammaisen tytön kouluavustajana. Dysfasiaan hän on perehtynyt kouluavustajan tutkintoa suorittaessaan.

Nyt Sallan japanin opiskelu jat-kuu, ja hän siirtyi jatkokurssille. Kurs-siohjelmasta löytynyt sushikurssi ilahduttaa kokkiopintoja suunnit-televaa Sallaa. Haaveena on myös vaihto-oppilasvuosi Japanissa, sus-hin kotimaassa.

Taina Saarinen on vapaa toimittaja.

jAPANiN kiEli

Japaniksi ´nihongo´.Varsinaisia sukulaiskieliä ei ole.Äidinkielen puhujia noin 120 miljoonaa.Japania kirjoitetaan tavu-merkeillä ja kieli monitavuis-ta (vrt. kiina on yksitavui-nen).Käytössä on kolme rinnak-kaista merkkijärjestelmää: hi-raganat, katakanat ja kanjit.Vanhin japaninkielinen teos on historiallis-myyttinen kronikka v. 712.Japanin ääntäminen on suomalaiselle helppoa.

18 Dysfasia 3/2010

TUTKITTUA

Vanhempien käsitykset lasten-sa painosta eivät usein vastaa todellisuutta, vaikka käsitys

omasta painosta olisi realistinen. Pienryhmämuotoinen liikunta- ja ravitsemusneuvonta osoittautui tuoreessa väitöstutkimuksessa te-hokkaaksi tavaksi ehkäistä lasten yli-painoa ja lihavuutta. Etenkin liikun-taryhmätoiminta aktivoi osallistujia.

Vuoden kestäneen seurantatut-kimuksen kohdejoukkona oli lähes 500 esi- ja alakouluikäistä lasta ja hei-dän vanhempaansa. Tutkimuksen ai-kana lasten ylipaino saatiin laskuun. Liikunnallisesti passiiviset lapset hyötyivät tutkimusajasta enemmän kuin aktiiviset lapset.

Tiedot selviävät terveystieteen maisterin Anne Taulun hoitotieteen väitöstutkimuksesta, joka tarkastet-tiin 11.6.2010 Tampereen yliopiston

lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus on nimeltään Pienryhmä-muotoinen ravitsemus- ja liikuntainte-rventio lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä - Kvasikokeellinen inter-ventiotutkimus.

Tutkimuksesta käy ilmi myös, että lasten liikunta-aktiivisuus on pola-risoitunutta: toiset liikkuvat todella paljon ja osa ei juuri ollenkaan. Lisäk-si selvisi, että perheiden ravitsemus-tottumukset eivät vastaa suosituksia, mutta ravitsemustiedon lisääminen auttaa vanhempia vaikuttamaan las-ten painoon.

Nousujohteisen painonkehityk-sen omaavien ja ylipainoisten lasten vanhemmilla oli kohtalaiset perus-tiedot ravitsemuksesta ja pääosin hyvät perustiedot liikunnasta. Mer-kittäviä tiedollisia puutteita ei ilmen-nyt. Lasten ja heidän vanhempiensa

Lasten lihavuuden ehkäisyä neuvonnallaravitsemus ei toteutunut ravitsemus-suositusten mukaisesti, vaan heidän ravitsemustottumuksensa olivat kes-kimäärin tyydyttävät.

Lasten liikunta-aktiivisuus oli kahtiajakautunutta. Nousujohtei-sen painonkehityksen omaavat ja ylipainoiset lapset arvioivat oman terveyteen liittyvän elämänlaadun kokonaisuuden keskimäärin erittäin hyväksi. Noin puolet lapsista arvioi kuitenkin jonkinasteista tyytymättö-myyttä omaan painoon, pituuteen ja ulkonäköön liittyen.

Vanhempien arviot lastensa painosta eivät vastanneet mittaus-tuloksia. Tästä huolimatta heidän kokemuksensa omasta ylipainoi-suudestaan ja lihavuudestaan oli-vat paikkansa pitäviä. Vanhempien koulutustaso oli yhteydessä lasten ja vanhempien ravitsemustottumuk-siin.

Intervention avulla pystyttiin ai-kaansaamaan positiivisia muutok-sia 12 kuukauden seuranta-aikana lasten ja vanhempien ravitsemus-tottumuksissa ja 12 kuukauden seu-ranta-aikana myös lasten pituuspai-noprosentti saatiin laskusuuntaan, mikä tukee ylipainon ja lihavuuden ehkäisyä.

Anne Taulu toimii nykyään toi-minnanjohtajana Soveltava Liikunta SoveLi ry:ssä.

Anne Taulun väitöskirja on ilmestynyt sarjassa Acta Universitatis Tamperen-sis; 1526, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8096-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmes-tyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 965, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8097-3, ISSN 1456-954X. http://acta.uta.fi.

19Dysfasia 3/2010

Ekaluokan opettajan tuki ja lämmin suhde oppilaisiin suojaavat

lapsia

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kaverisuhteiden muodostuminen luokassa

heijastuu lasten oppimiseen. Lapset, joilla on heikot sosiaaliset taidot ja oppimisen ongelmia jäävät helposti vertaisryhmän ulkopuolelle.

Alkuportaat-tutkimuksessa ha-vaittiin, että luokissa, joissa opet-tajalla oli lämmin ja läheinen suhde ensimmäisen luokan oppilai-siinsa, lukemaan oppimisen ongel-mien kielteiset vaikutukset lasten kaverisuhteisiin olivat pienempiä.

– Opettajan lämpimyys ja tuki ovat selvästi tärkeitä etenkin lapsil-le, joilla on vaikeuksia oppimisessa, toteaa tutkijatohtori Noona Kiuru. Lämmin ja läheinen opettaja-oppi-lassuhde tukee lasten myönteistä minäkäsitystä ja pärjäämistä myös lasten keskinäisissä vuorovaikutusti-lanteissa. Ensimmäisen luokan opet-tajalta saatu huomio ja tuki saattaa myös auttaa lapsia säätelemään omaa käyttäytymistään ja tunteitaan tavalla, joka tukee myönteisiä kaveri-suhteita luokassa.

Tiedot käyvät ilmi Alkuportaat-tutkimuksesta, jossa selvitetään las-ten oppimista ja motivaatiota sekä mahdollisten oppimisvaikeuksien taustoja. Viisi vuotta kestävään seu-rantaan osallistuu noin 2000 lasta Kuopiosta, Laukaasta, Turusta ja Jo-ensuusta esiopetusvuoden syksystä 4. luokan loppuun. Seuraava aineis-ton keruuvaihe ajoittuu keväälle 2011, jolloin lapset ovat neljännellä luokalla.

Tutkimuksessa kartoitetaan myös lasten vanhempien ja opettajien aja-tuksia lasten koulunkäynnistä sekä aikuisten keskinäisestä yhteistyöstä.

Kuulo- ja näköaistitiedon yhdis-tämistä parantava tietokone-ohjelma voi tarjota tehokkaan

avun luki- ja tarkkaavaisuushäiriöisil-le sekä dysfaattisille oppilaille, osoit-taa kasvatustieteen maisteri Min-na Törmäsen erityispedagogiikan alaan kuuluva väitös.

Väitös on nimeltään Auditory-Vi-sual Matching in Learning Disabilities -Intervention Studies from Finland and Sweden. Se tarkastettiin Helsingin yli-opistossa 23.6.2010. Tutkimuksessa oli mukana alakoulu- ja lukioikäisiä oppilaita, joilla on lukemis- ja kirjoit-tamishäiriöitä, tarkkaavaisuushäiriöi-tä tai kielenkehityksenhäiriöitä.

Audilex-ohjelma on tarkoitettu lukivalmiuksien harjoitteluun perus-tuen auditiivisen ja visuaalisen aisti-tiedon yhdistämiseen sekä auditiivi-sen strukturoinnin teoriaan (voidaan tarkoittaa myös musikaalisuutta). Ohjelman on kehittänyt musiikkikas-vatuksen professori Kai Karma Sibe-lius-Akatemiasta.

Tietokoneohjelma on ei-kielelli-nen, joka mahdollisti sekä suoma-laisten että ruotsalaisten oppilaiden kuntouttamisen. Yleensä kielten ra-kenteen erilaisuus on haaste oppi-misvaikeustutkimukselle; huomion arvoisena tutkimustuloksena voi-daankin pitää kuntoutuksen käyttö-mahdollisuuksia eri maissa ja kieli-ympäristöissä.

Kuntoutuksen tuloksena luki-häiriöisten, myös lukioikäisten, op-pilaiden lukemistaidot paranivat. Voidaan olettaa, että lukivaikeuksien taustalla on häiriöitä havainnoinnis-sa, joita tarvitaan auditiivisen ja vi-

suaalisen aistitiedon yhdistämisessä. Erilaisten oppimisvaikeuksien pääl-lekkäinen esiintyminen tuli esille, sillä myös tarkkavaisuushäiriöiset ja kielenkehityksenhäiriöistä kärsivät oppilaat saivat hyviä tuloksia luki-kuntoutuksesta.

Nämä tulokset rohkaisevat inter-ventioiden käyttöä erilaisissa oppi-misvaikeuksissa, kuten myös enna-koivana ja varhaisen tuen muotona. Positiivisia tuloksia voidaan perus-tella myös ohjelman tarkkavaisuutta, keskittymistä ja motivaatiota paran-tavilla ominaisuuksilla. Kuntoutus-jakson jälkeen oppilaiden koulumo-tivaatio lisääntyi.

Audilex-interventiosta ovat hyö-tyneet kaikki oppimisvaikeusryhmät; positiivisiin tuloksiin eivät myöskään vaikuttaneet kieliympäristö, oppilai-den sukupuoli tai ikä. Tätä mielen-kiintoista ilmiötä selitetään kuntou-tusohjelman ja -jakson rakenteella sekä erityisesti kahden aistitiedon yhdistämisestä syntyvillä uusilla tai-doilla, älykkyydellä, jonka aivojen muovautuvuus mahdollistaa. Oppi-misvaikeuksien kuntoutuksen tärkeä tavoite on uusien taitojen siirtämi-nen muuhun koulutyöhön. Näin op-pilaat löytävät omat vahvuutensa ja heidän itsetuntonsa paranee.

Minna Törmänen:Auditory-Visual Matching in Learning Disabilities -In-tervention Studies from Finland and Sweden. Tutkimuksia / Helsingin yli-opiston soveltavan kasvatustieteen laitos, ISSN 1795-2158. Julkaistu myös verkkojulkaisuna (ISBN 978-952-10-5771-1 (PDF)).

Lukivaikeuksia voidaan hoitaa tietokoneohjelmalla

20 Dysfasia 3/2010

Suomessa suurimmat lukivaike-uden haasteet liittyvät useim-miten vieraisiin kieliin. Ongel-

mat vieraissa kielissä vaikeuttavat opintojen sujumista ja voivat johtaa niiden keskeyttämiseen. Myös työ-elämässä vaaditaan yhä enemmän vieraiden kielten sujuvaa osaamista. Aikuisena selviytymiskeinoja tarvi-taan lisäksi muistamiseen ja keskit-tymiseen.

Muun muassa nämä asiat selviä-vät tutkija Johanna Korkeamäen tutkimuksesta Aikuisten oppimisvai-keudet. Näkökulmia selviytymiseen. Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Opi oppimaan -projektissa on tutkit-tu suomalaisten aikuisten kokemuk-sia oppimisvaikeuksista ja kehitetty kohderyhmälle uusia tukipalveluita. Tutkimusta varten on haastateltu 26 aikuista, joilla on todettu oppi-misvaikeus tai tarkkaavuushäiriö. Tavoitteena oli selvittää aikuisten kokemuksia, hyödyllisiä selviytymis-keinoja ja saatua tukea.

Monen aikuisen oppimisvaike-uksia ei ole osattu tunnistaa kou-luaikana. Myös osa tutkimukseen osallistuneiden nuorten vaikeuksista oli jäänyt huomaamatta. Aikuisena oppimisvaikeuden tunnistaminen koetaan usein myönteisenä, sillä se selittää koettuja vaikeuksia ja auttaa tarvittavan tuen löytymisessä. Myös oppimisvaikeuksiin liittyvä julkisuus on auttanut monia tunnistamaan omat vaikeutensa.

Suomalaisten kokemuksia oppimisvaikeuksista ja saadusta tuesta

Omaa oppimisvaikeutta lähde-tään selvittämään yleensä silloin, kun elämässä on jokin murroskohta, kuten opintojen aloittaminen, tarve vaihtaa ammattia tai terveydelliset syyt. Lisäksi lapsen koulunkäynnin aloittaminen voi vaikuttaa vanhem-man haluun selvittää omat oppimis-vaikeudet.

Oppimisvaikeuksia on aiemmin pidetty miehillä naisia yleisempänä. Nykytiedon perusteella esimerkiksi lukivaikeudet arvioidaan yhtä ylei-siksi. Kuntoutussäätiön tutkimukses-sa miesten oppimisvaikeuksiin liittyi enemmän häiriökäyttäytymistä ja rangaistuksia, kun taas naiset use-ammin salasivat vaikeudet koulus-sa. Naisten oppimisvaikeuksiin liittyi useammin itsetunto-ongelmia ja koulukiusaamista.

Tutkimus osoittaa, että aikuisen

Lapsena ja nuorena harrastet-tu yhtäjaksoinen liikunta vä-hentää työssä koettua stressiä

aikuisiällä. Kolme vuotta kestänyt säännöllinen liikunnan harrastami-nen 9-18 vuoden iässä vähensi huo-mattavasti työn kuormittavuuden kokemista varhaisessa keski-iässä.

Tutkija Xiaolin Yangin tut-kimukseen osallistui 664 iältään 9-18-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden liikunnallisuutta kartoitettiin kysely-tutkimuksella ja lääkärintarkastuk-

ei ole aina helppo löytää tarvittavaa tukea. Aikuiskoulutuksessa oppimis-vaikeuksiin liittyvät tukimuodot ovat vielä hajanaisia. Kaikissa oppilaitok-sissa ei ole erityisopettajaa tai opin-topsykologia, jonka puoleen voisi kääntyä. Myös terveydenhuollon tar-joama tuki on vaihtelevaa.

Vaikka oppimisvaikeus oli to-dettu jo lapsena, ovat tukitoimet voineet jäädä keskeneräisiksi. Uusia selviytymiskeinoja tarvitaan etenkin opiskelun ja työelämän siirtymävai-heissa. Aiemmat kokemukset vaikut-tivat tuen hakemiseen aikuisena.

Monesti läheisiltä saatu apu oli vähintään yhtä tärkeää kuin koulusta saatu tuki. Vanhempien kekseliäisyys oli tarpeen, kun etsittiin lapselle so-pivia tukimuotoja. Aikuisen kohdalla puolisolla oli merkitystä käytännön tukena ja kannustajana.

Tutkimuksen tulokset ovat hyö-dyllisiä, kun kehitetään tukipalvelui-ta vastaamaan nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyviä tarpeita.

Opi oppimaan -hankkeessa on kehitetty kuntoutuspalveluja nuoril-le ja aikuisille, jotka eivät peruspal-veluiden kautta ole saaneet tarvit-semaansa tukea. Vuosina 2006-2010 Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutettu hanke päättyi on päätty-nyt.

Johanna Korkeamäki: Aikuisten op-pimisvaikeudet. Näkökulmia selviyty-miseen. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83/2010.

Nuorena harrastettu liikunta ehkäisee työstressiä aikuisiälläsilla vuosina 1980 ja 1983. Lapset ja nuoret jaettiin kolmeen ryhmään va-paa-ajan liikunta-aktiivisuuden pe-rusteella. Tutkimukseen osallistunei-den kroonista työstressiä aikuisiällä mitattiin vuosina 2001-2007.

Tulosten mukaan lapsuudessaan ei-aktiiviset kärsivät todennäköisem-min kroonisesta työstressistä kuin nuorena kohtuullisesti tai erittäin ak-tiivisesti liikkuneet. Ikä, koulutus tai työ eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Yang LIKES-tutkimuskeskuksesta

Jyväskylästä tutki lasten ja nuorten liikunnan vaikutusta aikuisiän työ-stressiin osana laajaa LASERI-tutki-musta (Lasten ja nuorten sepelvalti-motaudin riskit -tutkimus). Tutkimus käynnistyi vuonna 1980, ja mukana on ollut yli 3 500 lasta ja nuorta. LA-SERI on yksi laajimmista sydän- ja verisuonisairaustutkimuksista, jonka päätavoitteena on selvittää lapsuus- ja nuoruusajan elämäntapojen vai-kutuksia aikuisiän sydän- ja verisuo-nisairauksiin.

21Dysfasia 3/2010

KO

LUm

NI

su

sa

nn

a H

uo

vin

en

Liikunnasta iloa ja kuntoa koko perheelle

Lapselle liikunta on luontaista, mutta silti lasta tulee liikkumiseen rohkaista.

Takana on vauhdikas urheilukesä. Viimeistään nyt olisi aika vaihtaa penkkiurheilu omaan liik-kumiseen. Suomalaiset urheiluseurat tarjoa-

vat paljon erilaisia mahdollisuuksia liikuntaan, mut-ta myös omaehtoinen liikunta on hyvä vaihtoehto. Liikunnan ei tarvitse aina olla yksilösuoritus. Nykyi-sin ehkä liikaakin perheenjäsenet liikkuvat erikseen eikä yhteisiä liikuntahetkiä kalenterista juuri löydy. Koko perheen liikunta on parhaimmillaan mukavaa yhdessäoloa, jossa myös fyysinen kunto ja taidot ko-henevat.

Olen toiminut muutaman vuoden ajan kansal-lisen Terveysliikunnan toimikunnan alaisen perhe-liikuntaverkoston puheenjohtajana. Suomalaisessa yhteiskunnassa on valtavasti osaamista lasten ja nuorten sekä aikuisten liikuttamisesta. Monet järjestöt tarjoavat apua, neuvoja ja tukea siihen, miten lapsi voi liikkua kavereiden ja vanhempien kanssa tai urheiluseurassa. Perheliikuntaan löytyy hyviä vinkkejä muun muassa verkoston sivujen kautta osoitteessa www.perheliikunta.fi.

Perheliikuntaverkoston perustamisen taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edis-tävän liikunnan kehittämislinjoista vuodelta 2002. Päätöksessä todettiin, että perheliikunnan kehit-tämistä pitää tukea eri toimijoiden yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriö perusti verkoston vuonna 2002. Se on siitä lähtien toiminut terveys-liikunnan neuvottelukunnan alaisuudessa. Verko-stoon on koko ajan kuulunut noin 20 tahoa, jotka joko järjestävät perheliikuntaa tai edistävät omalla toiminnallaan perheiden liikkumista.

Verkostomme jäsenet ovat aktiivista ja in-nokasta väkeä. Kokoonnumme kokouksiin noin 4-5 kertaa vuodessa. Jäsenet voivat kutsua toisiaan ajankohtaisen ja tärkeän asian äärelle muulloinkin. Verkoston kokouksissa käymme läpi jokaisen tahon ajankohtaisia asioita, jotta eri toimijat ovat hyvin selvillä siitä, mitä kaikkea perheliikunnassa tapaht-

uu. Lisäksi suunnittelemme ja kehitämme yhteisiä toimintatapoja, joista verkkosivut ovat yhtenä os-oituksena.

Tiedämme, että monet lapset ja nuoret - tosin myös monet aikuiset - liikkuvat terveytensä kann-alta liian vähän. Lasten ja nuorten kannalta tämä on todellinen haaste, sillä juuri pienenä liikunnallinen elämäntapa olisi helppo omaksua. Lapselle liikunta on luontaista, mutta silti lasta tulee liikkumiseen ro-hkaista.

Tutkimuksissa päädytty siihen, että kaikkien las-ten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä ja mahdollisimman monipuolisesti. Lapselle liikunnan tulee olla hauskaa ja tuottaa iloa ja elämyksiä.

Olen halunnut nostaa esiin ne perheet, joissa eivät liiku lapset eivätkä aikuiset. Mielestäni näiden perheiden - varsinkin lasten - kannustamiseen li-ikunnan pariin, pitää kiinnittää erityistä huomiota. Monissa urheilulajeissa harrastamisen hinta muo-dostuu kalliiksi, eikä kaikissa perheissä ole varaa useamman lapsen kalliiseen harrastukseen. Vähän liikkuvien innostamisessa liikuntajärjestöt tarvitse-vat valtion ja kuntien tukea. Myös päiväkodit ja kou-lut ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Liikuntaa voi kyllä myös harrastaa ilman mak-sua tai ainakin aika edullisesti. Kun olin lapsi, pyöräilimme kavereiden kanssa pitkin lähiseutuja tai pelasimme kirkonrottaa ja kymmentä tikkua laudalla. Emme kokeneet harrastavamme liikuntaa, koska tärkeintä oli leikki ja yhdessäolo. Tätä se voi olla perheen keskenkin. Aikuisilta toki vaaditaan hiukan heittäytymistä. Kaikki vanhemmat kuitenkin tietävät, miten pelataan polttopalloa, puuhippaa, jalkapalloa tai koripalloa.

Haastan perheliikunnan pariin myös kaikki Dys-fasia-lehden lukijat!

Susanna Huovinen on kansanedustaja (sd.) ja valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja Jyväskylästä.

Ann

a H

uovi

nen

22 Dysfasia 3/2010

NUorteNtaloiSSa tapahtUU NUorteNtaloiSSa tapahtUU NUorteNtaloiSSa

Teimme pienimuotoisen kalaretken viime touko-kuussa Teijon Mathildedalen retkeily- ja kalastus-alueelle Turun Nuortentalolta. Pojat olivat valmis-

tautuneet reissulle ottaen mukaan kalastusvälineet ja eväät. Kalastusluvatkin oli hankittu hyvissä ajoin.

Kalle* haettiin Runosmäestä ja suuntasimme kohti Kemiön saarta. Kun olimme perillä Teijossa, kävimme hakemassa paikalliseen istutusjärveen kuuden tunnin kalastusluvat sekä vuokraveneen avaimet.

Pojat istuivat keulassa ja perässä ja minä soudin. Kova tuuli sotki vetouisteluaikeemme ja rantauduimme pi-enelle saarelle. Molemmat pojat keskittyivät monen tun-nin ajan kalastamiseen. Ville* vaihtoi uistimen vähän väliä ja Kalle tyynen rauhallisesti - kalasti yhdellä uistimella. Vaikka järveen on istutettu paljon kirjolohta, ei tämäkään paikka ole mikään varma kalapaikka Jäi meiltäkin kalat saamatta. Yhteen äkäiseen tärppiin oli tyytyminen koko reissulla.

Nuotiopaikalla grillasimme makkarat ja söimme eväät. Ihmettelimme kovaa tuulta näin pienellä järvellä.

Pojat olisivat halunneet jatkaa kalastusta vielä pidem-pään, mutta päivä vaihtui jo iltaan. Oli lähdettävä palu-umatkalle.

Ohjaajan näkökulmasta kalaretki antoi uusia näkökul-mia poikien tapaan toimia vapaa-aikana harrastuksen

Turun Nuortentalolla on järjestetty selkoryhmän tapaamisia yli kahden vuoden ajan. Ryhmässä on mukana osa Nuortentalon asukkaista. Tapaamiset

ovat olleet viikoittain. Niissä olemme lukeneet selkok-ielisiä uutisia ja kirjoja sekä käyneet retkillä. Ryhmissä keskustellaan ajankohtaisista aiheista sekä ryhmäläisten omista mielenkiinnon kohteista.

Meillä oli maaliskuussa retkipäivä Helsinkiin. Ohjel-massa oli Ateneumin taidemuseo ja tutustumista Helsingin ostosmahdollisuuksiin. Turun Nuortentaloa lähestyttiin talvella ja meitä pyydettiin testaamaan tou-kokuun alussa julkaistavaa Ateneumin selkokielistä ääni-opastusta.

Otimme kutsun tyytyväisinä vastaan, pakkasimme it-semme junaan ja suuntasimme kohti Helsinkiä. Saimme koekuunnella uuden opastuksen, jonka jälkeen saimme opastetun kierroksen taidemuseossa. Kierroksesta pidet-tiin kovasti.

Museokäynnin jälkeen lähdimme syömään nuorten valitsemaan ruokapaikkaan. Ruokailun jälkeen jakaan-

Selkoryhmäläiset testasivat Ateneumin opastuksen

Jenna Heikkilä (vas.), Minttu Vanhala, Henri Heikinmatti, Heidi Köyste, Heini Kankare ja Teemu Hänninen tutustui-vat Ateneumiin.

Pertti Sepp

ä

Kolmikko kalastamassa

parissa. Lisäksi ohjaaja oli tasavertainen kaveri kalastuk-sen suhteen, joka antoi myös toisenlaisen toimintata-van talon arkirutiineihin nähden. Kalastusretki ei ollut sähellystä eikä vääntämistä siitä, mitä tehdään ja minne mennään, vaan koko touhulla oli päämääränä - kalan nappaaminen ja uusien kokemusten saaminen. Pojat pärjäsivät itsenäisesti kalastuspuuhissa, välillä autoin Villeä solmujen teossa.

Retki oli mukava, mutta liian lyhyt. Puhuttiin yön yli kestävästä retkestä loppukesällä, toivottavasti toteutuu.

*Nimet on vaihdettu

Markku Kuittinen

Sivujen 22-23 kirjoittajat ovat Nuortentalojen vastaavia ohjaajia ja ohjaajia.

nuimme pienempiin ryhmiin ja lähdimme ostoski-errokselle.

Paluumatkalla kaikki olivat iloisia mukavasta ret-kipäivästä ja kotiinpaluusta Suomen Turkuun.

Minttu Vanhala ja Heidi Köyste

Markku Kuittinen

23Dysfasia 3/2010

NUorteNtaloiSSa tapahtUU NUorteNtaloiSSa tapahtUU NUorteNtaloiSSa

Kuopion Nuortentalolla elettiin toukokuussa es-panjalaisissa tunnelmissa, kun saimme naut-tia muutamana päivänä kahden espanjalaisen

opiskelijan seurasta. Moises ja Silvia suorittivat opiske-luihinsa liittyvää työharjoittelua Kuopiossa ja ilahdut-tivat myös meitä läsnäolollaan.

Suomea työharjoittelijat eivät osanneet yhtään, eikä meidänkään talon porukka espanjaa, joten eng-lannilla piti pärjätä. Nuortentalon asukkaat ottivat hyvin vastaan uudet ihmiset. Ohjaajien avustuksella Moiseksen ja Silvian kanssa kehkeytyi myös mukavia keskusteluja.

Ensimmäisellä kerralla Moiseksen ja Silvian kanssa tutustuttiin ja keskusteltiin, mitä voitaisiin tehdä. Pari seuraavaa kertaa meni urheilun merkeissä ja viimeisel-lä kerralla tutustuttiin espanjalaisen keittiön saloihin. Meille niin tuttu tortilla ei ollutkaan ohut vehnälätty, vaan perunapiirakka. Hyvin maistui kuitenkin nuorille.

Kulttuurivaihto rikastuttaa elämää!

Satu Pasanen

Hola amigos - espanjalaisvieraita

Tekstiä on toimituksen käöytössä

Teem

u Pi

tkän

en

Kuopion Nuortentalon väki kansainvälistyi espanjalaisten opiskelijoiden, Moiseksen ja Silvian, seurassa.

24 Dysfasia 3/2010

Suvituulen palveluasuntojen ta-kana on vahva moniammatilli-nen osaaminen. Palveluntuot-

tajina ovat Invalidiliiton Asumispal-velut Oy, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry. Mo-niammatilliset kuntoutus-, ohjaus- ja tukipalvelut ovatkin Suvituulen pal-veluasuntojen vahvuutena.

Vieressä sijaitsevat Erityisosaa-miskeskus Suvituuli, Kommunikaa-tiokeskus ja Turun Nuortentalo tar-joavat neurologisten sairauksien erityisosaamista ja mm. kuntoutus-palveluja.

yHTEisöllisyyTTä jA yksiTyisyyTTä

Palveluasuntojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti esteettömyys, neurologisten sairauksien erityispiir-teet sekä kommunikointiin ja muis-tiin liittyvät asiat. Suunnittelussa on myös sovellettu uutta teknologiaa

Miia

su

oy

rjö Suvituulen naapuriin

palveluasuntojaErityisosaamiskeskus Suvituulen ja Turun Nuortentalon viereen Turun

Hirvensaloon rakennetaan palveluasuntoja nuorille, aikuisille ja perheille. Rakentaminen aloitetaan syksyllä 2010 ja ensimmäiset asukkaat pääsevät

muuttamaan vuoden 2012 alussa.

niin, että se tukee mahdollisimman hyvin paitsi yhteisöllisyyttä myös yksilöllisiä tarpeita. Uutta teknologi-aa hyödynnetään turvallisuuteen ja apuvälineisiin sekä viestintää liitty-vissä ratkaisuissa.

Palveluja voidaan laajentaa tul-evaisuudessa myös satelliittiasunto-ihin, jolloin asukas voi asua itsenäis-esti omassa asunnossaan Turun seudulla ja hankkia palveluja Suvitu-ulen palveluasunnoilta.

jousTAvAA PAlvEluAsuMisTA

Palvelutalon asiakas voi olla perhe, pariskunta tai yksin asuva henkilö. Hän voi olla itsenäistyvä nuori tai tukea tarvitseva aikuinen. Kaikessa suunnittelussa, sisustuksessa ja ka-lustuksessa huomioidaan erilaisten asiakasryhmien tarpeet. Huonetila-ratkaisut ovat joustavia ja muunnel-tavia. Palveluasuminen joustaa asuk-

kaiden elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.

Palvelutalon asunnot ovat kool-taan 1h+k, 2h+k ja 3h+k. Asuntoja valmistuu yhteensä 18 kahdelle eri tontille. Kokonaiskerrosala on 1 290 m2.

Palveluasunnot rakentaa Asumis-palvelusäätiö ASPA ja hanke on saa-nut avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Suunnit-telusta vastaa Arkkitehtitoimisto Va-paavuori Oy.

Suvituulen palveluasuntoihin voi hakea henkilö, joka on oikeutettu palveluasumiseen.

Suvituulen palveluasuntoja esitel-lään tarkemmin tulevissa lehdissä.

Lisätietoja:Nuortentalon johtaja Marjatta Laakso, p. 040 558 3410, marjatta.laakso@stroke.fi.

25Dysfasia 3/2010

Sebastian Willför on asunut Nuortentalossa Turun Hirvensalossa elokuun alusta saakka ja viihtyy erit-täin hyvin. 21-vuotias nuorimies on opetellut uu-

det arjen kuviot: aamuherätys seitsemän aikaan ja aamu-toimien jälkeen bussilla Itäharjun toimintakeskukseen, illaksi taas takaisin Hirvensaloon, missä on vuorossa ate-rian teko ja ruokailu. Vapaa-aika kuluu paljolti musiikkia kuunnellen. Sebastian käy myös mielellään lenkillä ja pi-tää sählyn pelaamisesta ja pyöräilystä.

Sebastian on sitä mieltä, että Nuortentalossa säännöt ovat kohdallaan, eli ne eivät ole niin tiukat, kuin hänen aikaisemmassa asuinpaikassaan.

Sebastianin ikätoveri Jesse on toista mieltä. Jesse on asunut Turun Nuortentalossa reilun vuoden.

– Sääntöjä on vähän turhan paljon, ja monet sään-nöt, esimerkiksi kaupungilta takaisintuloajat sopisivat ennemmin alaikäisille. Samoin alkoholikielto aiheuttaa ongelmia, kun tänne ei saa tulla takaisin, jos on yhtään alkoholia veressä – minne sitä sitten menee, Jesse ihmet-telee.

– Hyvää on esimerkiksi se, että täällä tulee varmasti siivotuksi säännöllisesti. Sinänsä patistelussa on puolen-sa, mutta täysi-ikäistä se tuppaa joskus nyppimään niin, ettei sitten ainakaan huvita tehdä sitä mitä pyydetään.

Jesse työskentelee lähettinä Tyksissä. Hyvää hänen mielestään Nuortentalossa on edullinen vuokra. – Ja se, että aina välillä voi järjestää ohjaajille esimerkiksi pape-ritöitä, avustusten kirjoittamista tms, Jesse tuumii pilke silmäkulmassa.

Suvituulen uudet palveluasunnot kiinnostavat häntä, jos vuokrataso vain on tarpeeksi kohtuullinen. - Sehän on melkein sama kuin täysin itsenäinen asuminen. Lisäk-si voi halutessaan saada tukea ja palveluja, joita tarvitsee. Vaikka voisi sitä mennä muuallekin – ihmiset liikkuvat nykyään työn ja opiskelun perässä ympäri maailmaa. Ja ratkaisevaa on tietysti se, mistä saa työpaikan, toteaa Jes-se hyvin realistisesti.

Sebastianista taas tuntuu, että Nuortentalon vierei-

selle pellolle nousevat palveluasunnot olisivat haaveiden täyttymys.

- Tämä paikka on lähellä perhettäni ja tuttaviani, ja pääsisi asumaan mahdollisimman omillaan. Nykyisin to-sin tarvitsen vielä Nuortentalon ohjaajien tukea raha-asi-oiden hoidossa ja monissa arjen askareissa. Mutta voihan palveluasunnossakin tarvitessaan saada tukea. Kovasti kiinnostava vaihtoehto, joka täytyy kyllä selvittää, hymyi-lee Sebastian.

Ulla Korpela on vapaa toimittaja ja lähihoitajaopiskelija.

uLL

a k

or

pe

La Tähtäimessä itsenäinen asuminenSebastian ja Jesse asuvat nykyisin Nuortentalossa, mutta naapuripellolle rakennettavat palveluasunnot

kiinnostavat heitä suuresti.

Sebastian Willför haaveilee itsenäisemmästä asumisesta. Hän viihtyy erinomaisesti Hirvensalossa.

Ulla

Kor

pel

a

26 Dysfasia 3/201026 Dysfasia 1/2010

LIITTO TIEDOTTAA

yHDisTyslAki uuDisTui 1.9.2010Yhdistyslaki uudistui syyskuun alusta. Eduskunta vahvisti lain 16.7.2010.

Tärkeimmät muutokset liittyvät kokouksien to-teuttamiskäytäntöihin ja tilintarkastuskäytäntöihin. Uusien säännösten mukaan etäosallistuminen yh-distysten ja valtuutettujen kokouksiin on nyt mah-dollista, jos yhdistyksen omat säännöt sallivat.

Toinen keskeinen muutos on, että nykyinen maallikkotilintarkastus muuttuu toiminnantarkas-tukseksi. Toiminnantarkastus vastaa sisällöltään hyvää maallikkotilintarkastustapaa. Yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintar-kastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa. Yhdistys voi siirtyä maallikkotilintarkastuksesta toi-minnantarkastukseen sääntöjä muuttamatta.Lisätietoa: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1274105909228.Laki yhdistyslain muuttamisesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100678.

sATu PAsANEN vAsTAAvAksi oHjAAjAksi

Satu Pasanen (sosionomi Amk) aloitti Kuopion Nuortentalon vastaavana ohjaajana 1.8.2010. Kuo-pion Nuortentalolla hän on työskennellyt ohjaaja-na tätä ennen noin vuoden verran. Kuopioon Satu muutti avopuolison ja lapsien, 7-vuotiaan Alman ja 5-vuotiaan Aapelin kanssa Jyväskylästä keväällä 2008.

Erityiskasvatukseen ja vammaistyöhön suuntaa-vien sosionomi opintojen jälkeen Sadulle on työko-kemusta karttunut pääosin kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asu-mispalveluista.

Satu on innolla mukana kehittämässä Suomen Nuortentalo Oy:n palvelutarjontaa ja haluaa vahvis-taa eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

liiTTokokous kEsällä 2011Neljän vuoden välein kokoontuva Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n liittokokous pidetään lauantaina 11.6.2011. Liittokokouksessa valitaan liittovaltuus-ton varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi, liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hyväksytään liiton pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat.

Jäsenen, joka haluaa saada tietyn asian liittoko-kouksen käsiteltäväksi, on tehtävä siitä kirjallinen esitys liittohallitukselle viimeistään kokousta edeltä-vän tammikuun loppuun mennessä.

Yhdistyksille postitetaan liittokokouksesta tar-kemmat tiedot marraskuun aikana.

Puheenjohtajapäivät järjestetään liittokokouk-sen yhteydessä.

kuoPioN NuorTENTAlo MuuTTANuTKuopion Nuortentalon uusi osoite on Litmasenkaari 1 C 13, 70820 Kuopio. Muut yhteystiedot, numerot ym. pysyvät samana.

Pirjo lAiNE ProjEkTiTyöNTEkijäksi

Pirjo Laine on aloittanut 2.8.2010 alkaen projekti-työntekijänä Ovet auki afaattisille -projektissa. Hä-nen toimipaikkansa on Suvituulessa. Lisäksi hän toimii toimintaterapeuttina Suvituulessa järjestettä-villä kursseilla.

Pirjo muutti perheineen kolmisen vuotta sitten Porista Turkuun. Aikaisemmin hän on työskennellyt Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä toimintaterapeut-tina ja palaa nyt hoitovapaalta takaisin työelämään; innolla uusia haasteita kohti!

Perheeseen kuuluvat 13-, 12- ja 10-vuotiaat kou-lulaiset, päiväkotiuran aloittaneet 5- ja 3-vuotiaat pikkumiehet sekä puoliso Mikko. Harrastuksista tär-keimpänä mainittakoon lenkkeily.

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

27Dysfasia 3/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

Stroke- och dysfasiförbundet rfTunnus: 5006009Info: 120020003 VA

STAU

SLÄH

ETY

S

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Taita katkoviivaa pitkin. Kiinnitä puolet yhteen.

✂

Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielelli-sestä erityisvaikeudesta julkaistiin toukokuus-sa. Suosituksia julkaisee Suomalainen Lääkä-

riseura Duodecim. Dysfasia-termin käyttämisestä on suosituksessa luovuttu. Suosituksessa käytetään yleisen kansainvälisen käytännön mukaista termiä kielellinen erityisvaikeus. Suosituksessa käytetään toistuvasti myös sanamuotoa SLI-lapsi. Tällä viita-taan lapseen, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Ly-henne SLI muotoutuu englanninkielisistä sanoista specific language impairment.

Liiton nimen vaihtaminen Aivoliitto ry:ksi on myös vireillä. Kielellisestä erityisvaikeudesta ker-tovan lehden, joka on myös puheen- ja kielenkehi-tyksen erityislehti, nimi kaipaa siis myös muutosta. Lehti on ollut aikaisemmin nimeltään Afasia (AVH- ja

dysfasia-asiat yhdessä) ja vuodesta 2002 Dysfasia.

Esitykset liiton nimestä toimitetaan osoitteella Päivi Seppä-Lassila, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Suvilinnantie 2, 20900 TURKU tai sähköpostitse paivi.seppa-lassila@stroke.fi 1.10.2010 mennessä. Muistathan liittää esitykseen yhteystietosi.

Lehden toimitusneuvosto ja liiton hallitus päät-tävät lopullisesti lehden nimestä tehtyjen esitys-ten pohjalta. Mikäli kilpailuun tullut nimiehdotus valitaan lehden nimeksi, saa ehdottaja palkinnoksi 300 euron matkalahjakortin. Tulokset julkistetaan syksyn 2010 aikana sekä liiton lehdissä että www-sivuilla. Mahdolliseen voittajaan olla yhteydessä henkilökohtaisesti.

Mikä lehdelle nimeksi?osAllisTu

NiMikilPAiluuN!

28 Dysfasia 3/2010

✂

Haluan liittyä:

dysfasiayhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

dysfaattinen henkilö

läheinen

dysfaattisen lapsen syntymävuosi ________

ammattilainen

muu __________________________

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

______________________________________

Allekirjoitus

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 eu-roa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityk-siltä.

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0syyskuu

lokAkuu

asta kiinnostuneille. Ilmoittautumi-set sähköpostilla sinikka.vuorinen@stroke.fi tai tekstiviestillä numeroon 050 3292 905.

1.–2.10.Lapsen kasvun ja

kuntoutumisen päivät, Helsinki 1.-2.10. järjestettävän seminaa-rin paikkana on Näkövammaisten keskusliitto ry, Marjaniementie 74, Helsinki. Kohderyhmä: vammaisen lapsen perheet, alan ammattilaiset ja muut asiasta kiinnostuneet. Semi-naarin järjestää Vammaisten lasten

16.9. Kielellinen erityisvaikeus ja

kielenkehityksen tukeminen arjessa –koulutus, Turku

Torstaina 16.9.2010 klo 12.00–16.00, Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Tur- ku. Kohderyhmä: päivähoidon työn-tekijät, perhepäivähoitajat, neuvola-työntekijät ja muut asiasta kiinnos-tuneet. Kouluttajat: puheterapeutit Salla Hemminki ja Anna-Kaisa Antila. Hinta: 50€, sisältää materiaalin ja il-tapäiväkahvit. Ilmoittautuminen: va- paita paikkoja voi kysyä toimistosih-teeri Pia Vuolteelta, p. 02 2138 222,

pia.vuoltee@stroke.fi. Koulutus jär-jestetään OK-opintokeskuksen tuel-la.

30.9.Kelan tiedotustilaisuus

vammaisten tulkkauspalvelusta, Turku

Kelan alueellinen tiedotustilaisuus vammaisten tulkkauspalvelusta on torstaina 30.9. klo 14-16 Suvituules-sa, Suvilinnantie 2, Turku. Kahvitar-joilu klo 13.30 alkaen. Luennoitsijoi-na Kelan asiantuntijat Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta (VATU). Tilaisuus on tarkoitettu vammaisten tulkkauspalvelujen asiakkaille ja asi-

29Dysfasia 3/2010

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0ja nuorten tukisäätiö yhdessä YTRY-verkoston kanssa. Seminaari on mak-sullinen. Ilmoittautumisaika 1.–15.9. Lisätietoja www.vamlas.fi.

4.–5.10.Dysfasialla on uusi nimi

-tilaisuudet, Oulu, Tampere ja Helsinki

Tilaisuuksia kielellisestä erityisvaike-udesta Oulussa, Tampereella ja Hel-singissä. Illan aikana esitellään lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeu-desta annettua Käypä hoito -suosi-tusta.Tampere 4.10. klo 18.–20.00, Pää-kirjasto Metso Pirkankatu 2, henki-lökunnan luentosali, pohjakerros. Luennoitsija: Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri.Oulu 4.10. klo 18.00–20.00, Oulun kaupunginkirjasto, Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3. Luennoitsijana FL, erikoispuheterapeutti Leena Ervast, Neural Oy.Helsinki 5.10. klo 17.30–19.30 Pasi-lan pääkirjaston luentosali, Rautatie-läistenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9. Luennoitsija: Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri.

4.–8.10.Eurooppalainen dysleksiaviikko

(viikko 40)

5.10.Erilaisen oppimisen

hullut päivät, HelsinkiTiistaina 5.10 klo 10.30–18.00 Erilai-sen oppimisen keskus, Vilhonkatu 4, Kaisaniemi, Helsinki. Toiminnallisen päivän ohjelmassa muun muassa erilaisia tapoja oppia kieliä, mate-matiikkaa ja reaaliaineita; taidetuo-kioita periaatteella ”kaikki osaavat”, vinkkejä viivakoodiviidakkoon; tari-noita; keskustelua ja neuvontaa mm.

lukitesteistä, oppilaan oikeuksista, konsteista oppia, työttömyydestä ja lukivaikeudesta ja eläkeläisten oppi-misvaikeuksista. Järjestäjä: Erilaisten oppijoiden liitto ja Helsingin seudun erilaiset oppijat. Tapahtuma on mak-suton ja avoin kaikille, ei ennakkoil-moittautumista. Tapahtuma on osa eurooppalaista dysleksiaviikkoa. Li-sätietoja www.erilaistenoppijoiden-liitto.fi.

5.–6.10.Kuntakampanja, Kirkkonummi,

Kaarina ja LappeenrantaNäkymätön näkyväksi -kampanjan järjestävät Aivohalvaus- ja dysfasia-liitto ry, ADHD-liitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry. Kuntakampanjan paikkakunnat vaihtelevat vuosittain ja nyt jo seitsemättä kertaa järjes-tettävän kampanjan paikkakuntina ovat Kirkkonummi 5.10.2010, Kaa-rina 6.10.2010 sekä Lappeenranta 6.10.2010. Tilaisuudet on suunnattu kuntien päättäjille, sosiaali-, terve-ys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä viestintävälineiden edustajille. Kampanjatilaisuuksien tarkoitus on tiedottaa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja nii-den aiheuttamista toimintarajoitteis-ta, jotka harvoin näkyvät päällepäin. Näkymätön näkyväksi -tilaisuuksien teemana perusopetuslain muutos.

8.10.Varhaiskasvatus 2010, Helsinki

Koulutus- ja messutapahtuma Wan-hassa satamassa. Lisätietoja www.varhaiskasvatusmessut.net

12.10.V Sopeutumisvalmennus-

seminaari, TampereICF tulee – mikä muuttuu sopeu-tumisvalmennuksessa? -seminaari

järjestetään tiistaina 12.10. klo 9.00–16.00, Tampere-talo, Yliopistonkatu 55. Seminaari on tarkoitettu alan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille.Seminaarin osallistumismaksu on 90 euroa, opiskelijoilta sekä pitkäaikais-sairailta ja vammaisilta henkilöiltä 50 euroa. Ilmoittautumiset 10.9.2010 mennessä: toimistosihteeri Mira Ai-rola, p. 09 7562 010, toimisto@iho-liitto.fi.Seminaarin järjestäjät: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Aivovammaliitto ry, Epilepsialiitto ry, Iholiitto ry, Inva-lidiliitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Suo-men CP-liitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Reumaliitto ry, TATU ry, Vammaisten lasten ja nuorten tuki-säätiö. Lisätietoja järjestäjien koti-sivuilta, mm. www.stroke.fi.

29.–31.10.Osaava Nainen -messut, Turku

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen messuilla 29.–31.10. Turun Mes-su- ja Kongressikeskuksessa. Liiton osastolla A185 tarjolla tietoa aivo-verenkiertohäiriöistä ja kielellisestä erityisvaikeudesta sekä myytävänä liiton varainhankintatuotteita, mm. Teddykompaniet-pehmoleluja sekä joulukortteja. Lisätietoja www.tu-runmessukeskus.fi.

30.10.Verkosto vaikuttaa -koulutus,

LappeenrantaKoulutus järjestetään lauantaina 30.10. klo 10.00 Lappeenrannassa, Vammaisten tukisäätiön kokous-huone, Perillistenkatu 3. Koulutus on tarkoitettu neurologisten vam-maisjärjestöjen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja -ryhmien toimijoille.

30 Dysfasia 3/2010

Koulutuksen tavoitteena on tukea NV -paikallisyhdistysten verkostoja ja vahvistaa niiden yhteistä edunval-vonta- ja vaikuttamistyötä.Tilaisuuden kesto on 4 tuntia. Kou-luttajana toimii johtava asiantuntija, DI Taina Lehtiö. Koulutus on ilmai-nen. Matkakustannukset jäävät osal-listujan itse maksettavaksi.Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 15.10.2010 mennessä aluesihteeri Satu Lukalle, p. 040 526 2855 tai sp. satu.lukka@stroke.fi.

10.11.Oikeus olla nuori – Nuorten

ihmisoikeusseminaari, HelsinkiKeskiviikkona 10.11. klo 12–15.30, Valkea Talo, Ilkantie 4, Helsinki. Se-minaarin aiheena nuorten ihmisoi-keudet vammais- ja vähemmistö-nuorten näkökulmasta. Seminaari on maksuton ja tarkoitettu nuorille, kuntien ja järjestöjen nuorisotyön-tekijöille, opettajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset 27.10. men-nessä: Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi tai p. 050 303 4841.Seminaarin järjestää Vammaisjärjes-töjen nuorisoyhteistyöryhmä (VNY): Epilepsialiitto ry, Invalidiliitto ry, Kuu-loliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Mielentervey-den keskusliitto ry, Nuorisoyhteistyö Seitti, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry.

20.11.Verkosto vaikuttaa -koulutus,

HelsinkiKoulutus järjestetään lauantaina 20.11.2010, klo 10.00 Helsinki, Epi-lepsialiiton kokoustila, Malmin kaup-

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0patie 26 A. Koulutus on tarkoitettu Neurologisten vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja -ryhmien toimijoille. Koulutuksen tavoitteena on tukea NV -paikallis-yhdistysten verkostoja ja vahvistaa niiden yhteistä edunvalvonta- ja vai-kuttamistyötä.Tilaisuuden kesto on 4 tuntia. Kou-luttajana toimii johtava asiantuntija, DI Taina Lehtiö.Koulutus on ilmainen. Matkakustan-nukset jäävät osallistujan itse mak-settavaksi.Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 5.11.2010 mennessä aluesihteeri Vei-jo Kivistölle, p. 040 5430 009 tai sp. veijo.kivisto@stroke.fi.

20.11.Ryhmänohjaajakoulutus,

TampereLauantaina 20.11. klo 9.30-16.30, Tampereen aluetoimisto, Hämeen-katu 13 B.Ryhmänohjaajakoulutus on tarkoi-tettu kaikille dysfasia- ja kolmikan-tayhdistysten kerhon- ja ryhmän oh-jaajille sekä asiasta kiinnostuneille. Hinta on 20 €/henkilö, sisältää kou-lutuksen, materiaalin, lounaan sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittau-tumiset 5.11. mennessä ja lisätieto-ja dysfasianeuvoja Elina Salo, p. 040 543 7292 tai elina.salo@stroke.fi.

23.11.Arvoitukselliset aistit oppimisen

ja tunne-elämän perustana -koulutus, Helsinki

Tiistaina 23.11. klo 8.30-15.45, Valkea talo, Helsinki. Koulutustilaisuuden järjestäjinä ovat Aivohalvaus- ja dys-fasialiitto, Autismi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto yhdessä OK-opinto-keskuksen kanssa. Tilaisuus on tar-koitettu lasten ja nuorten parissa

työskenteleville ammattilaisille ja jäsenistölle. Koulutustilaisuus korvaa aiempina vuosina järjestetyn Dys-fasiaseminaarin. Ilmoittautuminen 15.10. mennessä. Ks. ilmoitus sivulla 4.

25.11.Maria Lund

hyväntekeväisyyskonsertissa, Turku

Maria Lund esiintyy hyväntekeväi-syyskonsertissa torstaina 25.11. klo 19 alkaen Turun Messu- ja Kongressi-keskuksessa, Messukentänkatu 9-13, Turku. Ovet aukeavat klo 17.30.Konsertin järjestää Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Liput: 30 €/jäsen-hinta 25 €. Lipputilaukset: kirsi.haanpera@stroke.fi, p. 02 2138 232. Konsertin tulot ohjataan liiton koh-deryhmien arjen tukemiseen, neu-vontaan sekä virkistystoimintaan.

MArrAskuu

lisäTiETojA

Lisätietoja tapahtumista ja koulu-tuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoit-teessa www.nv.fi.

31Dysfasia 3/2010

ihastuttavaMaria Lund

turun messukeskuksessa 25.11.2010 KLO 19

tervetuloa!

Liput: 30 E (liiton jäsenille 25 E)Lipputilaukset: kirsi.haanpera@stroke.fi, p. 02 2138 232

UUTTA

LIITOSSA!

Tervetuloa viettämään kanssamme musiikin täyttämää iltaa Turun messukeskukseen torstaina 25.11.2010.

Upean musiikkielämyksen lisäksi saat hyvän mielen, sillä illan tulot ohjataan liiton kohderyhmien arjen tukemiseen,

neuvontaan sekä virkistykseen ja vertaistukeen. Konsertin järjestää Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

32 Dysfasia 3/2010

Syyskuun alusta tulkkauspal-velun käyttäjät tilaavat tulkin Kelan välityskeskuksista. Väli-

tyskeskuksia tulee olemaan viisi eri puolilla Suomea; Helsingissä, Jyväs-kylässä, Oulussa, Joensuussa ja Tu-russa. Keskus määräytyy käyttäjän kotikunnan perusteella. Varsinaisen välityskeskuksen lisäksi tulkkauspal-velun käyttäjä voi käydä tekemässä tulkkitilauksen välityskeskuksen si-vutoimipisteissä.

Kela lähettää elokuussa tulkka-uspalvelun käyttäjille kirjeen, jossa kerrotaan oman välityskeskuksen yhteystiedot sekä tarkemmin tulkin tilaamisesta ja palvelun siirtymisestä Kelaan.

TilAA Tulkki väliTyskEskuksEsTA

Tilauksen välityskeskukseen voi tehdä • tekstiviestillä • sähköpostilla • puhelimella• 3G-puhelimella• kuvapuhelimella• käymällä välityskeskuksessa • kirjeellä • faksilla.

Tilauksessa tulee ilmoittaa• asiakasnumero tai henkilötun-nus. Asiakasnumeron saa välitys-keskuksesta ensimmäisen tilauk-sen yhteydessä.• tulkkauksen päivämäärä sekä al-kamis- ja päättymisaika• tulkkauspaikan tarkka osoite ja kunta• paikka, jossa tapaa tulkin• mihin tarvitsee tulkkia, esimer-kiksi kokous, lääkärissäkäynti• mistä tulkki saa tulkkaustilantee-

Vammaisten tulkkauspalvelut Kelasta

Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut ovat siirtyneet kunnilta Kelan hoidettaviksi 1.9.2010.

seen liittyvää materiaalia, jos sitä on• muut tilaukseen liittyvät tarvitta-vat lisätiedot, esimerkiksi tilaisuu-den kieli.

väliTyskEskus PAlvElEE

Välityskeskus lähettää tulkkauspal-velun käyttäjälle vahvistusviestin, kun se on vastaanottanut tilauksen. Vahvistusviesti lähetetään mahdol-lisimman pian tilauksen jälkeen sillä yhteydenottotavalla, jonka tulkkaus-palvelun käyttäjä on ilmoittanut.

Välityskeskus etsii asiakkaalle so-pivan vapaana olevan tulkin niiden tulkkien joukosta, jotka ovat Kelan kilpailutuksen kautta solmineet Ke-lan kanssa sopimuksen tulkkaus-palvelujen järjestämisestä. Välitys-keskus lähettää palvelun käyttäjälle viestin, kun tulkki on varattu. Käyttä-jä ei voi toivoa, että saisi aina tietyn, saman tulkin. Hän ei myöskään saa automaattisesti tietää tilaukseen va-ratun tulkin nimeä.

Välityskeskukset välittävät tulk-keja maanantaista perjantaihin klo 8-16. Lisäksi jokainen välityskeskus välittää tulkkeja yhtenä arkipäivä-nä klo 18 saakka. Tulkkauspalvelun käyttäjiä palvelevat myös välityskes-kusten sivutoimipisteet. Välityskes-kusten tarkemmat asiointiajat sekä sivutoimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät 1.9.2010 alkaen Kelan internetsivuilta www.kela.fi/vatu.

vAMMAisTEN TulkkAusPAlvElukEskus

TurussA

Kelan Vammaisten tulkkauspalve-lukeskuksen tehtäviin kuuluu tulk-

kauspalveluhakemusten käsittely ja päätösten teko.

Syyskuun alusta alkaen oikeut-ta vammaisten tulkkauspalveluun haetaan Vammaisten tulkkauspalve-lukeskuksesta. Tulkkauspalvelun siir-tyessä kunnilta Kelan järjestettäväksi oikeutta tulkkauspalvelun käyttöön ei tarvitse hakea uudestaan, jos käyt-täjän tulkkauspalvelupäätös on voi-massa 1.9.2010.

Kunnat ovat ilmoittaneet Kelalle tiedot voimassa olevista tulkkipalve-lupäätöksistä ja tiedot asiakasprofii-leista sekä tulkkauspalvelujen käyt-täjien henkilö- ja yhteystiedot.

Hakemuslomakkeita voi tulos-taa Kelan internetsivuilta www.kela.fi/vatu. Lomakkeita saa myös Kelan palvelupisteistä ja välityskeskuksista. Hakemuksen voi lähettää postitse Kelan Vammaisten tulkkauspalvelu-keskukseen tai jättää sen mihin ta-hansa Kelan palvelupisteeseen.

Vammaisten tulkkauspalvelukes-kus myös ohjaa ja neuvoo tulkkaus-palvelun käyttäjiä ja eri yhteistyö-tahoja tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä. Keskukseen voi ottaa yhteyttä 1.9.2010 alkaen puhelimitse 020 634 2802 ja sähköpostitse vatu@kela.fi.

Lue lisääKelan internetsivuilta www.kela.fi/vatu löytyy lisää tietoa vammaisten tulkkauspalvelusta. Kela osallistuu syksyn aikana eri kuulo-, kuulonä-kö- ja puhevamma-asiakasjärjestöjen tilaisuuksiin. Tilaisuuksien tarkemmat ajat ja paikat löytyvät Kelan internet-sivuilta.

33Dysfasia 3/2010

Täydellinen osaaminen ja suuri tuottavuus ei ole jatkossakaan välttämätöntä kaikissa töissä.

Sen sijaan työssäkäynti omien edel-lytysten mukaan saattaa olla ratkai-sevaa vajaakuntoisen elämänlaadul-le ja toimeentulolle. Huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina, kun 1940-50-luvulla syntyneet ikäluokat jäävät vanhuuseläkkeelle ja keski-määräinen elinikä jatkaa kasvuaan. Vajaakuntoinen työvoima tarjoaa yhden keinon lisätä työllisyyttä.

oMAllA ToDisTuksEllA ErillisvAkuuTus

suurTyöNANTAjAllE

Kun ihminen ei ole täydessä työkun-nossa, askarruttaa häntä luonnolli-sesti oman kuntonsa ja jaksamisensa vaikutus työpaikan saantiin. Työnan-tajat puolestaan pohtivat sairaan tai vammaisen mahdollisuutta selvitä tarjotuista tehtävistä. Asenteille ei lyhyellä aikavälillä voi mitään, mutta järjestelmien loukkuja voi korjata.

Todennäköisesti suurtyönantajat ovat arastelleet vajaatyökykyisten palkkaamista suurempien työeläke-kustannusten pelossa. On totta, että työkyvyttömyyseläkkeiden omavas-tuu työnantajalle kasvaa, kun yri-tyksen palkkasumma nousee. Suur-työnantajilla on kuitenkin vuodesta 2009 alkaen ollut mahdollisuus ottaa vajaakuntoisena palkatulle oma eril-linen vakuutus. Erillisvakuutuksessa olevaa tai olevia ei oteta mukaan, kun lasketaan yrityksestä työkyvyt-tömyyseläkkeelle jääneiden määrää.

Edellytyksenä erillisvakuutuksel-le on, että työnhakija kuuluu työvoi-

mahallinnon ylläpitämään rekisteriin vajaakuntoisena työnhakijana. Aloi-te rekisteröintiin ja työkyvyn selvit-tämiseen tulee hakijalta itseltään. Rekisteriin merkitty työnhakija saa todistuksen, jonka hän voi esittää työtä hakiessaan. Työantaja selvittää asian työeläkelaitoksensa kanssa, joka tekee vajaakuntoisena palkatul-le erillisvakuutuksen.

Erillisvakuutuksen saa neljäksi vuodeksi. Kokemuksen mukaan täl-laisen työjakson jälkeen riski tulla työkyvyttömäksi ei ole enää sen suu-rempi kuin kenellä tahansa.

TuTkiMus kErToo, ETTä TyöHAluA löyTyy

Tuoreen Eläketurvakeskuksen te-kemän kyselytutkimuksen mukaan vajaakuntoisten joukossa työhaluja kyllä riittäisi. Jos kaikki 33 500 halu-kasta työllistyisivät, tämä merkitsisi jopa prosenttiyksikön nousua työlli-syysasteeseen.

Todellisuudessa halukkaat ovat usein törmänneet työmahdollisuuk-sien puutteeseen, ja osa kokee eläk-keen rinnalla tehtävän työn ansio-rajojen hankaloittavan työntekoa.

joH

an

na

Me

rin

en

ja k

iMM

o k

on

tio/ e

Läk

etu

rva

ke

sk

us

Erillisvakuutus alentaa kynnystä työllistyä

Vajaakuntoinen työnhakija ei istu yhteen muottiin. Työkykyä alentava haitta saattaa olla jo syntymästä asti kannettu tai vasta aikuisiällä todettu etenevä sairaus. Yhteistä on, että pelkän eläkkeellä olon asemesta näillä kansalaisilla

voisi olla yhteiskunnalle paljonkin annettavaa.

34 Dysfasia 3/2010

Tekstiä on toimituksen käöytössä

fAkTAT

Todistus vajaakuntoisuudesta oikeuttaa erillis-vakuutukseenTyövoimahallinto ylläpitää rekisteriä vajaakuntoi-sista työnhakijoista ja antaa työnhakijalle todis-tuksen rekisteriin kuulumisesta.Työnhakija esittää todistuksen työnantajalle työtä hakiessaan.Työantaja antaa selvityksen työeläkeyhtiölle, joka perustaa vajaakuntoisena palkatulle työntekijälle erillisvakuutuksen. Järjestely koskee työntekijän eläkelain mukaan vakuutettuja työntekijöitä.

Erillisvakuutus keventää suurtyönantajan eläkevastuutaSuurtyönantajilla työeläkevakuutusmaksun suuruuteen vaikuttaa, kuinka paljon yrityksen työntekijöistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Va-jaakuntoisina palkattujen osalta tämä kustannus-riski ei kuitenkaan ole enää muita työnhakijoita suurempi.Suurtyönantajalla on oikeus ottaa vajaakuntoi-sena työnhakijana palkatulle työntekijälleen erityisvakuutus.Suurtyönantajaksi katsotaan yritys, jonka palk-kasumma ylittää noin 1,7 miljoonaa euroa. Jos palkkasumma on tätä pienempi, eivät työkyvyt-tömyyseläkkeet vaikuta eläkevakuutusmaksujen määrään.Vaikka vajaakuntoisena palkatulle työntekijälle myönnettäisiin työkyvyttömyyseläke viiden en-simmäisen työskentelyvuoden (kalenterivuoden) aikana, eläkekustannus vaikuttaa vakuutusmak-suun aikaisintaan kahdeksantena vuonna työsuh-teen alkamisesta.

Tähänkin on saatu parannusta. Ansiorajoja on kyselyn jälkeen korotettu määräaikaisella lailla, joka on voimassa vuoden 2013 loppuun. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnal-la saa ansaita vähintään 600 euroa kuukaudessa prosent-timääräisistä rajoista riippumatta.

Kyselytutkimus todisti työn merkittävän vaikutuksen vajaakuntoisten elämänlaatuun. Ansiotyössä käyvät osa-työkyvyttömyyseläkkeensaajat pitävät toimeentuloaan selvästi parempana kuin ainoastaan eläkkeen varassa elävät. Ansiotyö kerryttää myös lisää vanhuuseläkettä.

Kirjoittajat Johanna Merinen ja Kimmo Kontio ovat Eläke-turvakeskuksen tiedottajia.

35Dysfasia 3/2010

Suomalaisista reilu kolmannes osallistuu aktiivisesti vapaaeh-toistoimintaan. Moni hakeu-

tuu järjestötyöhön, jotta voisi auttaa muita ihmisiä, tarjota vertaistukea tai löytää elämän taitekohdissa, esimer-kiksi eläkkeelle jäädessään, arkeen uutta sisältöä. Miehiä ja naisia moti-voivat kuitenkin hieman eri asiat.

– Miehiä kiinnostaa vapaaehtois-työssä erityisesti toiminta ja sosiaa-lisuus. Heille pitäisi tarjota mahdol-lisuus tehdä jotakin käytännössä, kun taas naisia motivoi jo pelkkä aut-taminen sinänsä, akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi kertoo.

Suomessa esimerkiksi vapaaeh-toisvoimin pyörivä meripelastustoi-minta houkuttelee mukaan myös runsaasti miehiä.

Sekä miehet että naiset hakevat vapaaehtoistyöstä sosiaalisia kon-takteja, vertaistukea ja yhteisöllisyyt-tä. Järjestöt kaipaavat tällä hetkellä lisää vapaaehtoisia erityisesti vai-kuttamistyöhön, varainhankintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä

vertais- ja tukihenkilötoimintaan. Miehillä olisi työsarkaa erityisesti syr-jäytymisvaarassa olevien parissa.

Järjestöjen muita huolenaiheita ovat vapaaehtoistoiminnan resurssi-pula, erityisesti kuntien taloudellisen tuen vähäisyys, sekä toisaalta julki-sen sektorin epärealistiset odotukset vapaaehtoistyölle.

Toisaalta yksi tämän päivän po-sitiivisista ja kasvavista vapaaehtois-työn trendeistä on yhteisöllisyys ja vertaistuki netissä. Toimintaan mu-kaan lähteneet aktiivit ovat myös hyvin sitoutuneita ja panostavat va-paaehtoistyöhön keskimäärin 1–20 tuntia kuukaudessa.

Anne Birgitta Pessi ja Tomi Oravasaa-ri (2010). Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaa-ehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23. RAY.Julkaisu verkossa: http://www.ray.fi/avustustoiminta/aineistopankki/>Muut julkaisut. Painetun version voi tilata osoitteesta avustus@ray.fi.

Järjestöt kaipaavat enemmän miehiä vapaaehtoisiksi

Vapaaehtoistoimintaa uhkaa Suomessa aktiivitoimijoiden vähäisyys ja ikääntyminen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt haluaisivat erityisesti lisää miehiä ja nuoria aikuisia vapaaehtoisiksi.

Tämä käy ilmi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tutkimuksesta, jossa kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan tilaa Suomessa.

TiEToA vAPAAEHTois-ToiMiNNAsTA

• Noin joka kolmas suomalai-nen (37 %) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan.• Vapaaehtoistyöksi määritel-lään toiminta, joka tapahtuu maksutta ja, omasta tahdosta, kohdistuu perhe- ja ystäväpii-rin ulkopuolelle ja on jonkin tahon organisoimaa.• RAY:n projektiavustusta tai kohdennettua toiminta-avus-tusta vapaaehtois- ja vertais-toimintaan saa tänä vuonna 169 avustuskohdetta yhteen-sä noin 16 miljoonaa euroa. RAY:n yleisavustusta perustoi-mintaansa saa 204 järjestöä yhteensä 64 miljoonaa euroa.

TAusTATiEDoT TuTkiMuksEsTA

Tutkimus kohdistui RAY:n toi-minta- tai projektiavustuksia vuonna 2009 saaneisiin järjes-töihin (n=825). Aineisto kerät-tiin kolmella kyselyllä alkuvuo-desta 2010.

36 Dysfasia 3/2010

RAY:n pelaajakunta on supistunut 2000-luvulla, sil-lä nykyinen pelitarjonta ei enää houkuttele uutta pelaajasukupolvea, joka on kokeilunhaluisempaa

ja kärsimättömämpää kuin edeltäjänsä. Samaan aikaan suomalaiset käyttävät arviolta noin 130 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaisten pelitarjoajien peleihin.

Myös talouden taantuma ja yleinen kuluttajien varo-vaisuus ovat heijastuneet RAY:n tuottoihin, samoin uuden tupakkalain vaiku-tukset ravintoloissa. Ensi vuonna tuottoa haastavat myös pelaamisen ikärajan nousu 18 vuoteen sekä ar-pajaisveron korotus 10 prosenttiin.

Turvatakseen järjestöjen rahoituksen RAY:n on men-tävä sinne, missä pelaajat jo ovat ja käännettävä internet-pelien kulutus takaisin kotimaahan.

– Suomalaiset pelaavat netissä joka tapauksessa. On tärkeää, että myös näitä pelejä tarjotaan vastuullisesti, valvotusti ja niiden tuotto saadaan ohjattua suomalais-ten hyvinvointiin, toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre sa-noo.

Mönkäreen mukaan Suomessa suhtaudutaan netti-pelaamiseen aiempaa suopeammin. Tieto nettipeleistä ja pelaaminen ovat yleistyneet, ja erityisesti kasino- ja automaattipelien pelaaminen kasvaa voimakkaasti.

riskiT kuriiN PElirAjoillA

Pelaamisesta seuranneet ongelmat läheltä näkeville so-siaali- ja terveysjärjestöille nettipelien avaaminen ei ole helppo pala purtavaksi. Kynnys tutustua nettipeleihin ja hyväksyä ne voi olla korkea, koska pelejä pidetään hekti-sinä ja aggressiivisina.

RAY haluaa rakentaa sivustostaan monine pelaami-sen hallinnassa auttavine työkaluineen koko pelialan vastuullisimman. Pelimaailmaan vaaditaan rekisteröity-minen, jonka yhteydessä pelaajan henkilöllisyys vahvis-tetaan väestörekisterikeskuksesta ja vaadittu 18 vuoden ikä tarkistetaan.

Luotolla pelaaminen ei RAY:n pelipalvelussa onnis-tu; vaan palveluun siirretään rahat verkkopankin kautta

omalta pankkitililtä. Ennen palveluun pääsyä pelaaja luo itselleen pelitilin ja pelaamiselle asetetaan rajat.

– Periaatteemme on, että pelaamisesta annetaan rea-listinen kuva. Haluamme ehkäistä liian suuret riskinotot, Mönkäre toteaa.

Pelaaja näkee palvelussa koko pelihistoriansa, joten oman pelaamisen tarkkailu ja arviointi on vaivatonta. Pal-

velussa pelaajille tarjotaan myös mahdollisuus pelita-van analysointiin, joka aut-taa pelaaja ymmärtämään omaa pelikäyttäytymistään ja havaitsemaan mahdolli-set ongelmakohdat ajoissa.

MAlTillisET jA MoNiPuolisET PEliT

Mediasta saa helposti kuvan, että RAY avaa vain nettipo-kerin. Suomalaisten pelaajien suosima korttipeli tulee toki osaksi pelivalikoimaa, mutta tarjolla ovat myös tutut automaattipelit, kuten JokeriPokeri.

Monipuoliselle pelisivustolle tulee erihintaisia pelejä, ja kokeilemaan pääsee jo sentillä. Korkeimmatkin panok-set ovat kohtuullisia.

– Me haastamme muut tarjoajat suomalaiseen peli-tapaan sopivalla ja monipuolisella valikoimalla sekä suo-malaisella kuluttajansuojalla. Jatkossa voimme yhdistää pelaamista netissä ja vaikkapa pelisaleissamme, ja näin tarjota ainutlaatuisella tavalla suomalaisille kattavan RAY-pelimaailman, Mönkäre sanoo.

ra

y/p

er

fec

to RAY:n pelejä nettiinRAY laajentaa pelitarjontansa nettiin tänä syksynä.

Tavoitteena on saada asiakkaiksi ainakin osa jo verkossa pelaavista suomalaisista ja kääntää ulkomaille virtaavat

pelirahat takaisin Suomeen. RAY odottaa nettipelien tuottavan ensimmäisenä vuonna 20-25 miljoonaa euroa

- saman verran kuin järjestöjen avustuspotti viime vuonna pieneni.

turvatakseen järjestöjen rahoituksen ray:n on mentävä sinne, missä

pelaajat ovat ja käännettävä nettipelien kulutus takaisin kotimaahan.

kolME syyTä suosiA suoMAlAisTA!1. Kohtuus kaikessa: pelaamisessa on rajat, joita ei voi ylittää. Luotolla pelaaminen ei ole mahdollista.

2. Luotettavissa käsissä: rekisteröityessäsi RAY:n asiakkaaksi pelitiedot pysyvät pelaajan omina ja suomalaiset viranomaiset valvovat pelaamista.

3. Klikkaa kansanterveydelle: kaikki pelaamisen tuotot käytetään suomalaisten terveyden ja sosi-aalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

37Dysfasia 3/2010

Hel

jä R

asila

inen

SvEN

SKA

SIDO

RM

ar

ja a

sik

ain

en

oc

H Le

en

a e

rva

st

Dysfasi får ett nytt namn

I maj publicerades rekommendationen för Gängse vård om specifika språkstörningar hos barn och unga. Rekommendationen är utarbetad av en

arbetsgrupp som Finska Läkarsällskapet Duodecim, Foniatrerna i Finland r.f.0 och Barnneurologiska fö-reningen i Finland tillsatt. Genast i början av arbetet beslöt arbetsgruppen att den skulle använda ter-men specifik språkstörning trots att man i Finland från början av 1980-talet har använt termen dysfasi. I det kliniska arbetet i olika delar av Finland har man vid sidan om dysfasibegreppet också använt olika finskspråkiga termer, t.ex. särskild störning av tal- och språkutvecklingen eller utvecklingsstörning när det gäller språkförmågan samt den av arbetsgrup-pen nu valda benämningen specifik språkstörning hos barn och unga.

I bakgrunden för vårt beslut låg också viljan att använda en finskspråkig term. Minst lika viktigt var att vi ville följa den allmänna internationella praxi-sen. I den internationella engelskspråkiga littera-turen har man redan länge använt termen specific language impairment. Den till finska översatta bety-delsen syftar den term vi har valt bäst på.

Med valet av denna benämning ville vi också fäs-ta uppmärksamhet vid att störningen är en språklig svårighet som inverkar på funktionsförmågan hos barn och ungdom också efter det att man har ut-vecklat det s.k. vardagsspråket, och inte enbart ett problem som har att göra med talutvecklingen.

Valet av term kan naturligtvis kritiseras. I den internationella litteraturen har man också framfört tanken att man inte borde kalla störningen spe-cifik därför att man hos de här barnen också kan konstatera tilläggssymtom såsom t.ex. motorisk klumpighet eller problem med produktion eller gestaltning av rumsliga begrepp. Även om de här tilläggssymtomen är ofta förekommande finns det bland barn och unga med specifika språkstörningar också en betydande del sådana som har särskilda

svårigheter med enbart eller nästan med enbart den språkliga inlärningen och den språkliga funk-tionsförmågan.

Deras andel torde vara betydligt större och mera framträdande om man som diagnostiskt kriterium använder det internationella engelskspråkiga sjuk-domsklassificeringssystemets kriterier som WHO ursprungligen använde och som inte förutsätter en språklig funktionsförmåga som motsvarar kriterier-na för en -2 standardavvikelse. Att ge en diagnos är naturligtvis enklare om det räcker med att den diagnosticerande instansen kan konstatera att nå-got visst mått av standardavvikelse uppfylls. Men då behöver man nödvändigtvis inte förstå vad den spe-cifika språkstörningen i ett barns eller en ungdoms vardag verkligen betyder och hur den inverkar på barnets deltagande och funktionsförmåga.

Det är också möjligt att den specifika språks-törningen medför olägenheter särskilt i skolåldern när det gäller utvecklingen av slutledningar som baserar sig på synintryck trots att utvecklingen före skolåldern har konstaterats vara normal. Den här möjligheten tas också upp i WHO:s sjukdomsklassifi-cering såväl i den finsköversatta boken som i boken på originalspråk. Att man har tilläggssymtom bety-der således inte utan vidare att grundproblemet ut-tryckligen kunde vara en specifik språkstörning.

Arbetsgrupperna för Gängse vård samlar in re-kommendationer som har det största evidensbase-rade värdet. Också den term som vi har valt är en rekommendation som har största möjliga evidens-baserade värde.

MD, specialläkare i foniatri Marja Asikainen, är ordförande i rekommendationsgruppen för Gängse vård och specialtalterapeut FL Leena Ervast är skri-benten som har sammanfört rekommendationen.

Översättning: Susanne Aminoff

i maj publicerades gängse vård -rekommendationen om specifika språkstörningar hos barn och unga.

LEDARE

38 Dysfasia 3/2010

Från och med början av sep-tember ska användarna av tolkningstjänst beställa tolk

via FPA:s förmedlingscentraler. Det kommer att finnas fem förmed-lingscentraler på olika håll i Finland; i Helsingfors, Jyväskylä, Uleåborg, Joensuu och Åbo. Den relevanta för-medlingscentralen fastställs på basis av användarens hemkommun. För-utom via den egentliga förmedlings-centralen kan användaren också beställa tolkning genom att besöka förmedlingscentralens filialer.

I augusti kommer FPA att sända användarna av tolkningstjänst ett brev med kontaktinformation till den egna förmedlingscentralen och närmare information om beställ-ningen av tolk och om överföringen av tjänsten till FPA.

BEsTäll Tolk viA förMEDliNgscENTrAlEN

Beställningar till förmedlingscen-tralen kan göras • per sms • per e-post • per telefon• per 3G-telefon• per bildtelefon• genom besök på förmedlings-centralen • per brev • per fax.

Av beställningen ska framgå• kundnummer eller personbeteck-ning. Kundnumret får man från för-medlingscentralen i samband med den första beställningen.• datum för tolkningen samt start-tid och sluttid• exakt adress till tolkningsplatsen och kommun• platsen där man ska träffa tolken

Tolkningstjänster för handikappade personer från FPA

Ansvaret för att ordna tolkningstjänster för hörselskadade, synhörselskadade och talskadade personer överförs från kommunerna till

Folkpensionsanstalten 1.9.2010.handikappade har som uppgift att handlägga ansökningar om tolk-ningstjänst och fatta beslut om tolk-ningstjänst.

Från och med början av septem-ber ska rätt till tolkningstjänst för handikappade ansökas om hos Cen-tret för tolkningsservice för handi-kappade. När ansvaret för att ordna tolkningstjänst överförs från kom-munerna till FPA behöver tolknings-tjänst inte ansökas om på nytt, om användarens beslut om tolknings-tjänst är gällande 1.9.2010.

Kommunerna har meddelat FPA uppgifter om gällande beslut om tolkningstjänst och uppgifter om kundprofiler samt användarnas per-sonuppgifter och kontaktinformation.

Ansökningsblanketterna kan skrivas ut på FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu. Blanketter fås också från FPA:s serviceställen och förmedlings-centralerna. Ansökan kan sändas per post till Centret för tolkningsservice för handikappade eller lämnas in till något av FPA:s serviceställen.

Centret för tolkningsservice för handikappade ger också råd och handledning till användarna och till olika samarbetspartner i frågor som gäller tolkningstjänsten. Man kan fr.o.m. 1.9.2010 kontakta centret per telefon på numret 020 634 2802 och per e-post på adressen vatu@kela.fi.

läs MEr

På FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu finns ytterligare information om tolkningstjänst för handikappade. FPA deltar under hösten i olika eve-nemang som ordnas av organisatio-ner för hörsel-, synhörsel- och talska-dade personer. Närmare information om plats och tid för evenemangen finns på FPA:s webbplats.

SvEN

SKA

SID

OR

• till vad man behöver tolk, t.ex. möte, läkarbesök• varifrån tolken får material som anknyter till tolkningsuppdraget, om sådant material finns• övriga nödvändiga uppgifter i anknytning till beställningen, till exempel språket för tolkningsupp-draget.

förMEDliNgscENTrAlEN BETjäNAr

Förmedlingscentralen sänder använ-daren en bekräftelse när den har fått beställningen. Bekräftelsen sänds så snart som möjligt efter beställning-en på det kontaktsätt som använda-ren har valt.

Förmedlingscentralen söker fram en lämplig, ledig tolk bland de tolkar som på basis av FPA:s konkurrensut-sättning har ingått kontrakt med FPA om tillhandahållande av tolknings-tjänster. Förmedlingscentralen sän-der användaren ett meddelande när en tolk har bokats. Användaren kan inte önska att alltid få samma tolk. Användaren får inte heller automa-tiskt veta namnet på den tolk som har bokats för beställningen.

Förmedlingscentralerna förmed-lar tolkar må-fr kl. 8-16. Dessutom förmedlar varje förmedlingscentral tolkar till kl. 18 en vardag i veckan. Användarna av tolkningstjänst betjä-nas också av förmedlingscentraler-nas filialer. Förmedlingscentralernas exakta öppettider samt filialernas kontaktinformation och öppettider kommer fr.o.m. 1.9.2010 att finnas på FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu.

cENTEr för TolkNiNgssErvicE i ÅBo

Centret för tolkningsservice för

39Dysfasia 3/2010

Korjausompelimo Tarja NiittymäkiHyvinkää, puh. 050 538 4667

www.ipty.fi

SOTAINVALIDI- JAVETERAANIKUNTOUTUSTAlaitos-, päivä- ja avokuntoutusta

Veteraanipolku 3, 13600 HämeenlinnaPuh. 03-5706 100, fax 03-5706 119

www.ilveskoti.com

Teräspaneli OySienikuja 4, Helsinkipuh. 0400 702 235

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY

www.vasatokka.fi

Erpekon OySiikajoen Nuorisokoti

Karpalotie 7, Siikajokipuh. 08-241 299

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY

50100 Mikkeli

Patolakoti OyKuntouttavaa ja ammattitaitoista hoitoa ja hoivaa ryhmäkodeissa

Tervetuloa tutustumaan!

Yhteydenotot:puh. 09-728 6797 tai info@patolakoti.fiKäyntiosoite:Siltavoudintie 14 A, 00640 Helsinki

Tiliarja Oywww.tiliarja.fi

Espoon Taksikuljetus0500 800 922

LUMON OY

TURUN SEUDUNINVATAKSIT

Tilauskeskus 02-233 22331 + 8 tilataksit

Porvoon Herkku OySorvaajantie 15 A, Porvoo

puh. 0400 495 699

www.pkssk.fi

Lielahden ApteekkiTampere, puh. 03-347 3800

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

KORTESJÄRVENAPTEEKKI

Jääkärintie 53, Kortesjärvipuh. 06-488 0300

Ruokolahden Apteekki

Ruokolahti, puh. 05-434 1019

Malmin asematie 6, 00700 Helsinkipuh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380www.kiinko.fi

Riihimäen Paperinkeräys OyTeollisuuskatu 26, puh. 050 5555 871

Supermaster KyTimo Hentunen, puh. 09-143 703

www.supermaster.fiKauppakorkean kurssit

INVATAKSI J. KORSIForssa

puh. 0400 170 555, 0400 311 400

Luuniemenkatu 4, 74100 IISALMI

puh. 029 000 1050(017) 838 5232

Avoinna maanantai-perjantaiklo 10-15

PANIMOMUSEO

Pesutupa ViherpeippoKavallinpelto 13, 02710 Espoo

puh. 09-509 3115, 0400 631 182

Paraisten ApteekkiRantatie 24, Parainenpuh. 02-454 4001

Itä-PasilanPysäköinti Oy

Helsinki

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

40 Dysfasia 3/2010

Yhdessä

PosTiA yHDisTyksilTä

Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumis-taan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvaajasta ja kuvatekstiä varten. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Dysfasia 4/2010 lehteen aineistot 5.11. mennessä. Lehti ilmestyy 17.12.

TAPAHTuMiA sATAkuNNAssA

Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY RY järjestämiä tapahtumia syyskuussa: • Patikkaretki Seitsemisen kansallispuistoon lauantai-na 11.9.2010.• Wanhan ajan iltamat Yyterin kylpylässä lauantaina 25.9.2010. Lisätietoja www.samdy.info.

AksoNiN TAPAHTuMiA PoHjois-kArjAlAssA

Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry järjestää seuraavia tapahtumia syys-lokakuussa:Keilaus ja biljardi Joensuun Kuntokeitaalla sunnuntaisin kello 14.00–15.00, 12.9., 26.9., 24,10., 7.11. ja 21.11. Syys-kuussa myös minigolfia säävarauksella ja 21.11. aikaa kaksi tuntia 14.00–16.00 seinäkiipeilymahdollisuuksineen!

Syyssäpinät Siilinjärven Fontanellassa lauantaina 2.10. Lähtö kello 9.00 ja paluu 17.00. Lisätietoja ja ilmoittautu-miset 19.9. mennessä Anne-Maarit Palviaiselle, anne-maarit.palviainen@gmail.com, p. 050 306 8261 (mieluiten iltaisin ja viikonloppuisin). 2 €:n osallistumismaksu.

Lisäksi syksyn aikana on tulossa muuta toimintaa ja ver-taisryhmätapaamiset jatkuvat. Lisätietoja tapahtumista ja toiminnasta nettisivuillamme: www.aksoni.suntuubi.com sekä jäsenkirjeessä.

41Dysfasia 3/2010

Dysfasiayhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@stroke.fi

DYBAN - FÖRENINGEN FÖR DYSFATISKA BARNS VÄL R.F.

Maija Lehtinen-Ranta (pj)Sjösängsvägen 61, 10330 BillnäsMargita Björklöf (siht.)Valhallavägen 1810270 BARÖSUND

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.orgSanna Ryynänen (pj), p.0400 772694sanna.ryynanen@windowslive.comUlla Juva (siht), p. 040 578 2028

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.comAila Peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.net

Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Sabine Keturi-Philipp sabine4@luukku.com, p. 044 5701233 Jäsenasiat Heli Hekkala, heli.hekkala@gmail.com

LÄNSI-SUOMEN ALUEDysfasianeuvoja Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMPEREelina.salo@stroke.fiVastuualue: dysfasia

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi/~hkuusela/Maarit Heimonenmaarit.heimonen@elisanet.fi

Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot

Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fiPaula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaapaula.immonen1@luukku.com

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi/pdypdy@sci.fiPL 11, 33451 TampereElina El-Sayed, p. 040 512 7009

Lasten ja vanhempien kerhoHannele Selin, p. 045 260 2141hannele.selin1@luukku.com

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Marjaana Laaja, p. 050 331 3306marjaana.laaja@jippii.fi

Akaan seudun kielivaikeuskerhoMerja Sarkola, p. 040 729 5081

Tampereella kokoontuvat ryhmät:Lasten ja vanhempien kerho

Taru Lehto, p. 040 542 3209taru@lehto.info

Koko perheen temppukerhoHanna-Leena Kovala, p. 050 511 4377hanna-leena.kovala@piramk.fi

Murrosikäisten erityisnuorten vanhempain-ryhmä

Taru Lehto, p. 040 542 3209taru@lehto.info

Vammalan Seudun Erityislasten Tukiryhmä ERKKI

Marjaana Laaja, p. 050 331 3306Härmänkatu 838210 Vammalamarjaana.laaja@jippii.fi

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY

Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 02 258 0094, 0400 539 306

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

www.dyma.info/dyma@dyma.infoKalevantie 25, 20520 Turkup. 0400 347 385

Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385

Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 460reino.lemmetyinen@tuakk.fi

ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYJuhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392Ourannevantie 177, 63400 Alavus asjuhani.kari@pp1.inet.fi

Alavuden keskustelukerhoJuhani Kari, ks. tiedot yllä

Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerhoTuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvituula.maki-franti@netikka.fi

Kyrönmaan keskustelukerho

Kaisa Viirimäki, p. 050 353 1016Laurinpolku 6, 66500 Vähäkyrökaisa.viirimaki@netikka.fi

Seinäjoen keskustelukerhoHeli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjokihvainionpaa@luukku.comheli.vainionpaa@netikka.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Porip. 02 646 0898, 044 346 0898Toimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy@samdy.infoTuija Koskipuheenjohtaja@samdy.infoSaara Korkeamäki, jäsenasiatjasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414

Kankaanpään aluekerhokankaanpaa@samdy.infoSatu Holopainenp. 040 575 2188sadut@netti.fiMinna Lehtinenp. 050 330 5068Minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhokokemaki@samdy.infoOuti Juhela 0400 807 171outijuhela@luukku.com

Rauman aluekerhorauma@samdy.infoADHD-aikuisten ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.com

ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY

Kaksikielinen dysfasiayhdistysHannele Holm, p. 040 7349286hannele.holm@netti.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLAsatu.lukka@stroke.fiVastuualueet:dysfasia ja sosiaaliturva

KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-,DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna Lehmusoksal.lehmusoksa@netti.fi

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.orgkymenlaakson.aada@gmail.com

Kotkan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu kuukauden 1.maanantaina klo 18 - 20 NuorisotaloGreipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu joka kuukauden 2.maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.

Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen,puh. 040 732 0285,kata.vertsikka@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULO-VAMMAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

42 Dysfasia 3/2010

Dysfasiayhdistykset alueittainITÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289Tulliportinkatu 25B70100 Kuopioheli.taskinen@stroke.fiVastuualue: vertaistukitoiminta

EIJSVEIKEET RYwww.eijsveikeet.fiKoljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopiop. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.com/Rauno Veijanen, p. 0400 648 511Somerkuja 1 B 7, 50100 Mikkelirauno.veijanen@pp.inet.fi

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 Puumalamarjoa.montonen@netti.fi

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 ROVANIEMIvirpi.lumimaki@stroke.fiVastuualue:liikunta

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE

aluesihteeri Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@stroke.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comSaku Linnamurto saku.linnamurto@isshp.fi.

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comMerja Hyytiäinen, p. 050 355 4565Kuuselantie 10 b, 80140 Joensuumerja.hyytiainen@hl-s.fi

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostu-nut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

Uutta Papunetin pelisivuilla

Opettele lukumääriä ja tunnista äänteitä:

www.papunet.net/pelit/kirjaimet-ja-numerot.html

Yhteisön merkitys kommunikointi-keinon oppimisessa:

www.papunet.net/yleis/kommunikointikeinot/

Kuva: Pekka Elomaa

43Dysfasia 3/2010

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKUp. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@stroke.fi, info@stroke.fiwww.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

LIITTOvALTUUSTON PUHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys rysirpakuukkanen@windowslive.com

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäriTampereen yliopistollinen sairaalaterttu.erila@pshp.fi

JäSENPALvELUTJäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonenp. 02 2138 225, 040 8450 430

KUNTOUTUSYKSIKKö JA KOmmUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 5437 288Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 223, p. 050 329 2905

TOImISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke), p. 02 2138 222

vIESTINTäViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

ALUEELLINEN TOImINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

AvH-YHDYSHENKILöTOImINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

DYSFASIATOImINTADysfasianeuvoja Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

SUOmEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 f. 02 2580 299 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H, 70150 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703

PROJEKTITAVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo laine p. 050 597 7663 pirjo.laine@stroke.fi

ERITYISOSAAmISKESKUS SUvITUULITiloja ja majoitusta koskevat tiedustelutsekä varaukset:p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelutja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509tai toptreat@toptreat.fi.Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km jasinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALvELUA JäSENISTöLLELakimies Anu Aalto vastaa erilaisiinsosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviinlakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773tai anu.aalto@ms-liitto.fi

PALAUTUSOSOITE

M3 Itella Oyj

FIN/110/04.2010

Miksi toisten pitäisi tehdä vielä enemmän työtä, kun toiset eivät saa tehdä sitä ollenkaan?

Työssä olevien suomalaisten pitäisi tehdä töitä nykyistä enemmän. Työuria pitäisi pidentää. Samaan aikaan Suomessa on yli 30.000 työelämän ulkopuolella olevaa pitkäaikaissairasta, jotka tahtoisivat tehdä töitä. Onko Suomella varaa pitää heitä työkyvyttömyyseläkkeellä vastoin tahtoaan? Voisivatko he osallistua työelämään edes osittain? Voisiko työelämä olla heitä kohtaan joustavampi? Kannattaisiko heidän työkykyynsä panostaa pikkuisen enemmän niin että he voisivat tehdä yhteiskunnan eteen paljon enemmän? Onko työ ylipäätään pelkkä velvollisuus vai myös oikeus?

Lue lisää: www.takaisintoimeen.fi