PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Dysfasia 2/2

01

0

Miten oppimisvalmiuksia kehitetään?

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Puheterapia kuntoutusmuotona

Puhevammaisten tulkkipalvelu

2 Dysfasia 2/2010

TEEMANAKuntoutus; Puheterapia; Moniammatillisuus

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.9. vuosikertaISSN 1458-6363Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@stroke.fietunimi.sukunimi@stroke.fiwww.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

TOImITUSPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@stroke.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@stroke.fiToimittaja Miia Suoyrjöp. 050 5714 588, 02 2138 231miia.suoyrjo@stroke.fi

TOImITUSNEUvOSTOProfessori Pirjo Korpilahti, Turun yliopisto, puheenjohtajaErityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola, Veromäen koulu, Vantaan kaupunkiYhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki, Pirkanmaan dysfasiayhdistys ryPalvelujohtaja Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopistoErityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Anna-Kaisa AntilaJohtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo OyDysfasianeuvoja Elina SaloViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUPainotalo Miktor OyTaitto Marko Vuorio, Painotalo Mikror OyKuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita

ILmOITUSmYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JäSENPALvELUT, OSOITTEENmUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHäIRIöTPäivi Kukkonen p. 02 2138 225, paivi.kukkonen@stroke.fi

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumeroYhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Miten oppimisvalmiuksia kehitetään?s. 6-10

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 3 Monikielisyys; 30.7. 9.8. 10.9. kieltenopiskelu 4 Koulutuspäivän antia (23.11.) 5.11. 17.11. 17.12.

Dysfasia-lehden aikataulu

3Dysfasia 2/2010

s isältö

Kielelliset erityisvaikeudet haasteena lukemaan oppimiselle

s. 12

Kannessa: Voikukkailoa. Scandinavian StockPhoto/Oleg Kozlov.

Voimaannuttava vertaistukis. 26

2/2

01

0

Kirjasto

s. 38-39”Vanhemmuuden tärkeimpiä tehtäviä on tarjota lapselle hänen lapsuutensa. Lapsuus on suojelu-kohde.” Juha T. Hakala kirjassa Isän kasvatusoppi

ARTIKKELIT6 Miten oppimisvalmiuksia kehitetään?

12 Kielelliset erityisvaikeudet haasteena

lukemaan oppimiselle

14 Puheterapia kuntoutusmuotona

21 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu

muutoksessa

24 Puhevammaisten tulkkipalvelu

- kokemuksia kentältä

26 Millaisia tarinoita vertaistuesta kerrotaan?

28 Salibandya ystävyyden merkeissä

36 Soveltavaa liikuntaa Suvituulessa

37 Lähetä kuvataidetyösi näyttelyyn!

PALSTAT4-5 Ledare/ Pääkirjoitus

20 Kolumni

30 Poimittua

32 Liitto tiedottaa

34 Tapahtumakalenteri

38 Kirjahylly

40 Yhdessä - postia yhdistyksiltä

41 Dysfasiayhdistykset alueittain

43 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

4 Dysfasia 2/2010

Hösten 2009, när vi planerade innehållet till den här tidningen, var vi övertygade om att rekommendationen om Gängse vård som

gäller särskilda språksvårigheter (dysfasi) skulle vara klar under våren 2010. Så blev det inte, men saken har nog gått framåt i Läkarförbundet Duodecims ex-pertgrupp. Året började med att förbundet gav ett utlåtande om rekommendationen och nu väntar vi på att den ska bli färdig i slutet av maj. Också i det här avseendet, såsom i mångt och mycket annat i verksamhetsutvecklingen, kräver arbetet frivilliga insatser och att tidtabellerna anpassas till respektive experter.

Tidningens redaktionsråd, som består av i första hand frivilliga experter, har än en gång burit ansva-ret för att sammanställa tidningens innehåll. Också nu hittar man förutom de artiklar som man tidigare hade kommit överens om verkligen intressant läs-ning. Tack till redaktionsrådet och nätverket!

Apropå nätverk. Vi har inom Stroke- och dysfasi-förbundet haft lyckan att få vårt lands bästa exper-ter till att driva saker framåt som förbundets båda målgrupper representerar. I Finland finns det endast en handfull organisationer som koncentrerar sig på att bevaka de talhandikappades rättigheter. Alla har emellertid ett behov av att kommunicera, göra sig förstådd, alla har ett behov av ett språk eller ett kommunikationssätt för att uttrycka sig och göra sig förstådd.

Om barnet inte kan göra sig förstått blir det frustrerat och uttrycker sin frustration antingen i form av aggressivitet eller genom att dra sig tillba-ka. Ingetdera beteende är önskvärt eller gynnsamt

med tanke på hennes eller hans utveckling. Det här kan gälla både ungdomar och vuxna. Tänk på om du själv vore i ett land där ingen förstod dig, där ett ge-mensamt språk saknades: när jag är hungrig blir jag erbjuden ett täcke!

Vår målsättning är att bygga upp ett informa-tionssamhälle, men informationen och kunskapen når inte alla. Alla medborgare behärskar kanske inte tekniken och alla kan kanske inte använda den som hjälpmedel. Så när det gäller barn och ungdomar bör vi alltid satsa på tidig kommunikationsträning, på stödjande av och rehabilitering av tal och språk så att vi undviker bl.a. inlärningssvårigheter och marginalisering. Rehabilitering behövs i livets olika skeden, men särskilt den tidiga och delvis preventi-va verksamheten kan vara viktig och många onödi-ga problem på det sättet undvikas i framtiden.

En vetenskapligt bevisad dokumentering både när det gäller vården och rehabiliteringen är ett ar-betsredskap som alla experter kan ha nytta av i sitt arbete. Det här skapar också en gemensam praxis och vi kan undgå, hoppas jag, den ojämlikhet som råder i olika delar av vårt land.

Vi väntar således på rekommendationen för Gängse vård och med den också på både precise-ringen av dysfasiterminologin och på de dokumen-terade rekommendationerna för vård och rehabili-tering.Med hopp om en trevlig och solig sommar!

Tiina Viljanen är verksamhetsledare för Stroke- och dysfasiförbundet.

LED

AR

ETi

ina

Vil

jan

en

Gängse vård eller bara vård som är duglig?

Särskilt den tidiga och delvis preventiva verksamheten bär frukt.

Översättning: Susanne Aminoff

5Dysfasia 2/2010

Pää

KIR

JOITU

STiin

a V

iljan

en

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Käypää hoitoa vaiko käypä hoitoa?

Syksyllä 2009, kun suunnittelimme tämän leh-den teemoja, olimme vakuuttuneita, että kielellisiä erityisvaikeuksia (dysfasia) koskeva

Käypä hoito -suositus olisi tässä vaiheessa kevät-tä käytössämme. Näin ei kuitenkaan käynyt, mutta Lääkäriseura Duodecimin asiantuntijaryhmässä asia on kyllä edennyt. Suositus oli tämän vuoden alussa liitossamme lausunnolla ja nyt odottelemme sen valmistuvan toukokuun lopulla. Tässäkin asiassa, kuten monessa toiminnan kehittämisessä, työ pe-rustuu eri asiantuntijoiden vapaaehtoisuuteen ja aikataulujen yhteensovittamiseen.

Lehtemme toimitusneuvosto, joka sekin koos-tuu ensisijaisesti vapaaehtoisista asiantuntijoista, on kuitenkin jälleen kerran kantanut vastuun leh-den sisällön kokoon saattamisesta. Tälläkin kertaa lehdestä löytyy aiemmin sovittujen artikkelien lisäk-si todella mielenkiintoista luettavaa. Kiitos toimitus-neuvostolle ja verkostoille!

Palaan vielä verkostoihin. Meillä Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa on ollut onni saada maamme parhai-ta asiantuntijoita liiton molempien kohderyhmien asioiden eteenpäin viejiksi. Puhevammaisten oike- uksien valvontaan keskittyneitä järjestöjä on Suo-messa vain kourallinen. Kuitenkin kaikilla meillä on tarve kommunikoida, tulla ymmärretyksi, tarve löy-tää kieli tai kommunikointikeino itsemme ilmaisuun ja ymmärrettäväksi tekemiseen.

Jos lapsi ei saa itseään ymmärretyksi, hän tur-hautuu ja purkaa turhautumisensa joko aggressii-visuutena tai syrjään vetäytymisenä. Kumpikaan

ei ole toivottavaa tai suotavaa hänen kehityksensä kannalta. Samoin käy nuoren ja aikuisenkin. Ajatel-laanpa itseämme maassa, jossa kukaan ei ymmärrä meitä, yhteistä kieltä ei löydy: kun minun on nälkä, joku antaakin peiton!

Tavoitteemme on rakentaa tietoyhteiskuntaa, mutta tieto ei tavoita kaikkia. Tekniikka ei palvele kaikkia kansalaisia ja sitä ei välttämättä edes osata käyttää apuna. Niinpä lasten ja nuorten kohdalla meidän on panostettava aina varhaiseen kommu-nikaatioon, puheen ja kielen tukemiseen ja kuntou-tukseen, jotta vältytään mm. oppimisvaikeuksilta ja syrjäytymiseltä. Kuntoutusta tarvitaan elämän eri vaiheissa, mutta erityisesti varhainen ja osin ennal-taehkäisevä toiminta kantaa hedelmää, jolla voi-daan välttää tulevaisuudessa monia turhia ongel-mia.

Tieteellisesti todennettu näyttö sekä hoidosta että kuntoutuksesta on työkalu, jota kaikki asiantun-tijat voivat käyttää työssään. Se luo myös yhtenäiset käytännöt ja pääsemme toivottavasti eroon eriar-voisuudesta maamme eri alueiden välillä.

Niinpä jäämme siis odottamaan Käypä hoito -suositusta ja sen mukana niin dysfasiaterminolo-gian tarkennusta kuin näyttöön perustuvia hoito- ja kuntoutussuosituksiakin.Aurinkoista kesää lukijoille Suvituulesta!

Tiina Viljanen on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toi-minnanjohtaja.

erityisesti varhainen ja osin ennaltaehkäisevä toiminta kantaa hedelmää.

6 Dysfasia 2/2010

eli

Sa

Po

SK

iPa

rTa Miten

oppimisvalmiuksia kehitetään?

Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksessa kuntoutetaan lapsia ja nuoria, joilla on tavallista hankalampia oppimisvaikeuksia

tai pulmia opiskelussa.

Useimmiten suomalaisten las-ten ja nuorten oppimisvai-keudet pystytään hoitamaan

koulun omin keinoin, mutta joskus tarvitaan erityistä asiantuntemusta. Turun yliopiston Oppimistutkimuk-sen keskuksessa (OTUK) on työsken-nelty jo yli 20 vuoden ajan näiden asioiden parissa.

Keskukseen otetaan asiakkaiksi eri-ikäisiä henkilöitä, joilla on tavallis-ta hankalampia oppimisvaikeuksia tai pulmia opiskelussa. Pyrimme siihen, että asiakas ja hänen perheensä sekä opettajat ja keskuksen työntekijät tekevät yhteistyötä oppimisvaikeu- den selvittämiseksi ja voittamiseksi.

Asiakkaaksi pääseminen edellyt-tää yleensä sitä, että oppilas on saa-nut säännöllistä erityisopetusta ja on käynyt tutkittavana oppimisvaikeuk-siensa vuoksi esimerkiksi koulupsy-kologin tai kasvatus- ja perheneuvo-lapsykologin vastaanotolla. Lisäksi edellytetään, että opettajat ovat ha-lukkaita työskentelemään keskuksen asiantuntijoiden ja asiakkaan (sekä tämän huoltajien) kanssa ja asiakas (huoltajineen) on valmis työsken-telemään opettajien ja keskuksen asiantuntijoiden kanssa.

Asiakastyö sisältää oppimisvai-keuksien arviointia ja/tai kuntoutus-ta tai opiskelutilanteen yleisempää arviointia ja lapsen tai nuoren neu-vontaa.

MiTEN AsiAkAsTyössä EdETääN?

Oppimisvaikeuksien arviointi- ja kun-toutustyö aloitetaan tapaamisella, jossa keskuksen työntekijä keskuste-lee asiakkaan ja hänen huoltajiensa tai muiden läheisten kanssa. Tähän tapaamiseen osallistuvat yleensä myös asiakkaan opettajat ja muut asiakkaan oppimisvaikeuden hoita-miseen kiinteästi liittyvät henkilöt.

Oppimisvaikeuden arviointi teh- dään 6–10 käyntikerran aikana. Käyn- tikertojen määrää ei voida sanoa tar-kasti etukäteen, koska jokaisen asi-akkaan arviointi tehdään yksilöllises-ti. Jakson päätteeksi pidetään uusi yhteispalaveri. Sen tarkoituksena on välittää tietoa tuloksista ja saada ai-kaan konkreettinen kuntoutussuun-nitelma.

Kuntoutusjaksot ovat vähintään 20 käyntikerran pituisia, mutta jot-kut asiakkaat osallistuvat kuntoutuk-

7Dysfasia 2/2010

seen jopa vuosia. Niiden aikana ol-laan yhteydessä asiakkaan opettajiin ja huoltajiin, jotta voidaan suunnitel-la yhteisiä toimenpiteitä oppimisen tukemiseksi. Huoltajille ja opettajille annetaan tietoa asiakkaan edistymi-sestä.

Jakson loppupuolella arvioidaan jatkokuntoutuksen tarve ja kirjoite-taan tarvittavat lausunnot ja suun-nitelmat. Mikäli opettaja tai muu oppilaan kanssa työtä jatkava tarvit-see tukea ja neuvontaa, yhteistyötä jatketaan puhelinkonsultaationa tai seurantatapaamisina.

kEiTä AsiAkkAAMME ovAT?

Suurin osa Oppimistutkimuksen kes-kuksen asiakkaista on 9-13-vuotiaita, mutta mukaan mahtuu myös selvästi vanhempia nuoria. Asiakkaillamme voi esiintyä vaikeuksia luku- ja kir-joitustaidossa, luetun- ja/tai kuullun ymmärtämisessä, matemaattisessa ajattelussa, vieraan kielen oppimi-sessa, oman toiminnan säätelyssä sekä oppimis- ja opiskelustrategi-oissa. Vaikeudet voivat näkyä myös sosiaalisina, motivationaalisina ja emotionaalisina ongelmina.

Camilla Olsbomin (2010) selvi-tyksessä ilmeni, että lähes kaikilla OTUK:n asiakkailla oli vaikeuksia use-alla oppimisen alueella. Vanhempien ja opettajien mukaan yleisimpiä ha-vaittuja ongelmia olivat lukemiseen, luetun ymmärtämiseen, kirjoittami-seen, matematiikkaan ja keskittymi-seen liittyvät ongelmat, joita kaikkia raportoitiin vähintään puolella asiak-kaista.

Lapsen lähisuvussa eniten oppi-misvaikeuksia esiintyi lapsen isällä ja äidillä, ja useimmiten ne liittyivät lu-kemiseen. Asiakkaista 74 % oli poikia ja 78,4 % asiakkaista oli saanut kou-lussa erityisopetusta ja 68,9 % tuki-opetusta. Lähes kaksi kolmasosaa lapsista opiskeli normaaliluokilla ja luokkakoot olivat monilla erittäin suuria.

oppiMiNEN TAiToNA

Hanna Mäen (2000) mukaan asia-kastyössä yksi hyödylliseksi osoit-tautunut tapa lähestyä oppimisvai- keuksia on ajatus oppimisesta taito-na. Jos jokin oppiminen alue ei suju, on jotakin voinut mennä pieleen tai-toa opeteltaessa.

Taidot ovat aina hierarkkisia eli rakentuvat osataidoista. Yksinkertai-set taidot on hallittava, ennen kuin voidaan oppia monimutkaisempia osataitoja. Esimerkiksi kun opetel-laan lukemaan, on ensin osattava puhua, erotettava kuullusta puhees-ta äänteet ja yhdistettävä kirjain-merkkeihin oikeat äänteet.

Taitoajattelussa asiakkaan iällä ei ole merkitystä, vaan oppiminen ja sen ohjaaminen aloitetaan hä-nen senhetkisestä taitotasostaan. Ei ole lainkaan tavatonta, että viides-luokkalainen, jonka lukemistaidot vastaavat esikoulun tasoa, aloittaa lukemisen kuntoutuksen samasta kuin esikoululaiset keskimäärin. Toki asiakkaaseen muuten suhtaudutaan kuten ikätovereihinsa.

Asiakastyössä oppilaalle räätä-löidään hänen tarpeisiinsa sopiva kuntoutusohjelma, jossa otetaan huomioon hänen erityisvaikeuten-sa. Oppimistilanteessa asiakkaalla saattaa olla vaikeuksia ohjata toi-mintaansa. Joillakin aloittaminen on vaikeaa, toiset eivät jaksa keskittyä pitkään samaan asiaan ja toisilla taas uuteen asiaan siirtyminen on hanka-laa. On myös oppilaita, joita pelottaa lähestyä tehtäviä tai he tukeutuvat liiaksi aikuisen apuun ilman omaa panostusta.

sopivAT TEhTäväT AuTTAvAT oppiMAAN

Edesmennyt neuvostoliittolainen tutkija Vygotski puhuu oppimisen lähikehityksen vyöhykkeestä (Zone of proximal development). Tällä hän tarkoittaa sitä taidon aluetta, jossa lapsi tai nuori oppii parhaiten. Paras alue Vygotskin mukaan on se, jossa oppija ei vielä itsenäisesti suoriudu opittavasta asiasta, mutta kykenee tähän opettajan avustuksella.

Oppimistilanteessa tämä ilmenee siten, ettei oppilas hyödy opetukses-ta, jos tehtävät ovat liian vaikeita eli kaukana hänen lähikehityksen vyö-hykkeestään. Toisaalta liian helpot tehtävät eivät myöskään edistä oppi-mista. Oppiminen on tuloksellisinta, kun joutuu ponnistelemaan kohtuul-lisesti uuden asian parissa.

8 Dysfasia 2/2010

Asiakastyössä yleisperiaatteena on, että arvioinnin tuloksena löy-detään se alue, jossa oppijan taidot sijaitsevat. Koulussa vanhempien oppilaiden arvioinnissa ei aina pa-lata esimerkiksi lukutaidon varhais-vaiheeseen asti, vaan arviointi aloi-tetaan liian vaikeista tehtävistä. Kun arviointi kohdistuu oikeaan kohtaan lukutaitoa tai sen valmiuksia, on opetus jatkossa helppo kohdistaa oppijan lähikehityksen vyöhykkeelle.

Asiakastyössä asiakkaan lähike-hityksen vyöhyke esimerkiksi luke-misessa kartoitetaan aloittamalla niin helpoista tehtävistä, että asiakas saa onnistumisen kokemuksia. Tai-don hierarkiassa edetään siihen asti, kunnes tehtävät alkavat tuntua liian vaikeilta.

Tärkeätä on myös viestittää asiak-kaalle, mitä ollaan tekemässä kerto-malla: ”Tämän sinä jo osaat ja näitä asioita alamme yhdessä opiskella”. Oppimisen tavoitteet tulevat tällä tavoin näkyviksi sekä asiakkaalle että hänen opettajalleen.

Useimmilla asiakkailla on puut-teita monissa eri taidoissa. Kaikkeen ei kuitenkaan tartuta yhdellä kertaa, vaan aloitetaan yhdestä taidosta.

vAsTuu oMAsTA oppiMisEsTA

Kuntoutuksessa pyritään asiakkaan itsesäätelytaitojen kehittämiseen riippumatta siitä, mitä taitoa kehite-tään. Tavoitteena on, että asiakas ot-taa vastuun oppimisestaan. Samalla

opettaja havainnoi ja ohjaa hänen oppimistaan puuttumalla tarvitta-essa tilanteeseen ja ohjaamalla op-pimista oikeaan suuntaan. Asiakas tuntee itse hallitsevansa tilannetta, mutta samalla hänellä on varmuus siitä, että apua on tarvittaessa saata-villa.

Ajatuksena on, että oman toimin-nan säätelyn ja valvonnan kehittämi-nen esimerkiksi lukemisessa tukee jatkossa myös matematiikan opiske-lua. Molemmissa on kysymys hierar-kisesti kehittyvistä taidoista. Opetta-ja pyrkii olemaan henkisesti lähellä oppilasta, tunnistaa hänen tarpeen-sa ja kiinnostuksensa kohteet.

Kuntoutukselle on ominaista sel-keät ja toistuvat rutiinit. Opettaja val-voo tarkasti asiakkaan toimintaa ja tarjoaa hänelle kiinnostavia tehtäviä pitääkseen hänet kiinni työnteossa.

Luku- jA kirjoiTusvALMiuksiEN

kEhiTTäMiNEN

Lukutaito alkaa kehittyä kauan en-nen kuin lapsi osaa tulkita kirjoi-tettua tekstiä. Viimeaikaisissa tutki-muksissa on toistuvasti osoitettu, että lukutaitoa edeltävät valmiudet löytyvät lapsen kielen kehitykses-tä. Mitä lähemmäksi itse lukutaitoa tullaan, sitä selvemmin valmiudet ”muistuttavat” itse lukemista.

Koulussa alkuopetuksen tärkeim-piä tavoitteita on opettaa lapset lu-kemaan ja kirjoittamaan. Ilman kun-nollisia perusvälineitä oppimisesta tulee helposti vaivalloista. Tällöin tarkkaavaisuus joudutaan suun-taamaan ymmärtävän lukemisen ja tekstin tuottamisen ohella myös sanojen tunnistamiseen ja oikeinkir-joitukseen. Toisaalta pelkkien perus-taitojen hallitseminen ei riitä, vaan taitava oppiminen edellyttää hyvää puhutun ja kirjoitetun kielen ym-märtämistä ja tuottamista.

Tällä hetkellä on runsaasti tut-kittua tietoa siitä, että luku- ja kir-joitusvalmiuksia kuin myös tekstien ymmärtämisen ja tuottamisen val-miuksia voidaan kehittää ennen näi-den taitojen oppimista.

9Dysfasia 2/2010

FoNoLogiNEN TiEToisuus ENNusTAjANA

Fonologinen tietoisuus on yksi mer-kittävä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen ennustaja. Lapsi, jolle fonologinen tietoisuus ei vielä ole kehittynyt, on sidoksissa kielen mer-kityksiin. Kuvaavaa on tilanne, jossa hän valitsee kuulemansa perusteel-la pitkäksi sanaksi sellaisen, joka on kohteena suuri kuten meri, vaikka oikea vaihtoehto on vesipisara.

Fonologinen tietoisuus tarkoittaa lapsen kykyä vaihtaa näkökulmaa eli suunnata tarvittaessa tarkkaavaisuu-tensa kielen merkityksistä sen muo-toon. Se käsittää sekä taidon jakaa suurempia puhutun kielen kokonai-suuksia pienemmiksi eli segmen-toinnin että taidon koota pienem-mistä osista suurempia eli synteesin. Edellinen taito liittyy läheisesti kir-joittamaan ja jälkimmäinen luke-maan oppimiseen.

Fonologinen tietoisuus ei ainoas-taan ennusta lukemaan ja kirjoitta-maan oppimista, vaan sitä voidaan myös kehittää. Millainen on sitten hyvä fonologisen tietoisuuden ke-hittämisohjelma? Pienille asiakkaille soveltuu varsin hyvin leikinomaisesti toteutettu harjaannuttaminen, jossa uusia asioita opitaan ikään kuin si-vutuotteena. Kun norjalaista esikou-lulaista pyydettiin kertomaan koke-

muksiaan fonologisen tietoisuuden ohjelmasta, tämä kertoi pettyneenä, että esikoulussa vain leikittiin eikä opetettu juuri mitään. Tutkija ihmet-teli tytön vastausta ja tokaisi, että opithan sinä lukemaan ja kirjoitta-maan. Tähän tyttö vastasi: ”Sen minä opin ihan itse”.

Asiakkaan iästä riippumatta Op-pimistutkimuksen keskuksessa lu-kemisen kuntoutus aloitetaan aina fonologisen tietoisuuden kehittä-misestä, jos arviointi osoittaa siihen olevan tarvetta. Kouluikäisillä asiak-kailla fonologisen tietoisuuden ke-hittämisessä painottuu opetuskes-kustelu, jossa yhdessä asiakkaan ja opettajan kanssa pohditaan puhu-tun ja kirjoitetun kielen eroja ja yh-täläisyyksiä.

kuviA jA TAriNoiTA

Luetun ymmärtämisen ja tekstin tuottamisen valmiuksia kehitetään keskustelemalla asiakkaan kanssa ja lukemalla heille kirjoja. Viestien, tari-noiden ja koevastausten kirjoittami-nen vaatii lapselta kykyä ymmärtää, että kysymys on kommunikaatiosta. Vastaanottajan on ymmärrettävä, mitä lähettäjä on hänelle viestinyt. Asiakkaan kanssa keskustelemalla heitä valmistetaan tulevaan tuot-tavaan kirjoittamiseen. Tärkeää on, että asiakas yhdessä aikuisen kanssa

osallistuu keskusteluun. Apuna voidaan käyttää vaikkapa

kuvia, joiden avulla asiakkaan huo-mio kohdistetaan samaan asiaan. Hän saa kertoa oman näkemyksenä siitä, mitä kuva esittää, mitä jatkossa voisi tapahtua. Opettajan tehtävänä on tällöin auttaa asiakasta osallis-tumaan keskusteluun vähittäisten vihjeiden avulla. Mitä näet kuvassa? Onko siellä eläimiä? Mitä ne teke-vät? Mitähän eläimelle seuraavaksi tapahtuu?

Tarinoiden lukeminen ja niistä keskusteleminen on tehokkaampaa kuin pelkkä lukeminen. Lukuhetkien avulla asiakas oppii monia tärkeitä asioita, joista on hyötyä myöhem-min, kun hän itse lukee kirjoja. Hän oppii kuuntelemaan kirjoitettua tekstiä, jossa asioita ei ilmaista mur-teella eikä voida tukeutua ei-kielelli-seen viestintään ymmärtämisen hel-pottamiseksi.

Tarinan juonen pohtiminen, tu-levien tapahtumien ennustaminen, vieraiden sanojen havaitseminen ja niiden merkityksen selvittäminen kuin myös tarinassa esiintyvien kuvi-en tulkinta ovat niitä ymmärtämisen strategioita, joita tarvitaan sekä kuul-lun että luetun tarinan ymmärtämi-sessä. Tarinoiden lukeminen auttaa asiakasta hahmottamaan niille tyy-pillisen rakenteen ja kartuttaa hänen sanavarastoaan.

10 Dysfasia 2/2010

Tekstiä on topimituksen käytössä

TiETokirjA TuEksi

On myös asiakkaita, jotka opettajan hyvästä yri-tyksestä huolimatta eivät innostu tarinoista. Monia poikia kiinnostavat enemmän tietokirjat, joissa ker-rotaan esimerkiksi kulkuneuvojen toimintaperiaat-teista tai avaruuden ihmeistä. Tietokirjojen lukemi-nen ja niistä keskustelu on monin tavoin arvokasta.

Dysfaattisille lapsille tarinoissa esiintyvät kie-likuvat ovat monesti vaikeampia ymmärtää kuin tietokirjojen faktatieto. Tunnen läheisesti erään dys-faattisen pojan, joka innostui kirjoista jo ennen pu-humaan oppimista, kun hänelle näytettiin kuvia eri-laisista työkaluista ja matkittiin niiden luonnollisia ääniä. Innostus kirjoihin on säilynyt tähän päivään asti.

oMAN oppiMisEN ArvioiNTiA

Kuullun ja luetun ymmärtämisen kehittymiseen ja kehittämiseen liittyy läheisesti metakognition kä-site. Metakognitiolla tarkoitetaan lapsen kykyä aja-tella omaa toimintaansa ja oppimistaan ikään kuin lintuperspektiivistä.

Hyvänä esimerkkinä tästä on erään koulutulok-kaan pohdinta omasta lukutaidostaan, kun äiti pyysi häntä lukemaan sanoja satukirjastaan. Äiti oli aikai-semmin havainnut, että poika osasi hieman lukea. Poika vastasi äidin kehotukseen toteamalla, että hän osaa kyllä jo puhua, mutta ei vielä lukea. Lisäk-si poika osoitti kirjasta, että hän osaa tällaisia (isot kirjaimet) kirjaimia, mutta ei tällaisia (pienet kirjai-met). Lopuksi poika vielä totesi, että siitä viimeksi lukemisesta on kulunut niin kauan aikaa, että hän on unohtanut, miten siinä kuuluu toimia. Pojalla oli siis paljon tietoa ja käsityksiä lukutaidostaan ja sen rajoituksista.

Asiakastyössä metakognitiivisten tiedon ja tai-don kehittymistä pyritään kaikin tavoin tukemaan. Tekstiä ei ymmärretä lukemalla sitä mahdollisimman nopeasti ”hauki on kala” -periaatteella, vaan taitaval-le ymmärtämiselle on ominaista tekstin aktiivinen työstäminen ja oman toiminnan valvonta. Joskus puhummekin tekstin ymmärtämisestä salapoliisi-työnä, johon kuuluu tärkeiden vihjeiden etsiminen ja löytäminen, aikaisempien tietojen ja kokemusten hyväksikäyttö, ja eri vihjeiden toisiinsa kytkeminen, jotta ”rikos” saataisiin ratkaistuksi.

Psykologian tohtori Elisa Poskiparta toimii Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksen palvelutoiminnan johtajana.

Lisätietoja: www.otuk.utu.fi

11Dysfasia 2/2010

Kuntoutukseen

Oulaisiin

Lehmirannanlomakeskus

Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta.Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä.

- Majoitustilaa 150- Ruokailupaikkoja 150- Kahvilapaikkoja 100- A-oikeudet

Lehmirannantie 12, 25170 KotalatoPuh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321

www.lehmiranta.fi

www.biomed.fi / info@biomed.fi

CAROLUSMIXTURACAROLUSMIXTURAΩ Alkoholiton Ω Sokeriton

Ω Gluteeniton ΩLaktoositon

Tuote sisältää:

Kihokkiuutetta, lakritsisiirappia,

piitä, karmelloosia, piparminttuöljyä,

anisöljyä, tinjamiöljyä, neilikkaöljyä,

laventeliöljyä, salviaöljyä.

Helpotusta yskän januhan aikana.

50 ml / 200 ml

LAKRITSIN MAKUINEN

Kihokki-yrttivalmiste hengitysteille ja kurkulle

27.5.2010 VäliseminaariAihe: Kehittävä työote vammaisalallaAjankohta: 27.5.2010 kello 12.00-15.00Paikka: Seurakuntaopisto, Järvenpääntie 640, 04400 JärvenpääIlmoittautumiset viimeistään 21.5.2010 mennessähankeassistentti Leena Seppälälle,leena.seppala@seurakuntaopisto.fi tai puh. 044 3588 928

Lisätietoja: Yhteinen elämä -projektiProjektipäällikkö Tutta Tamminen-Vesterbackapuh. 044 712 4972tutta.tamminen-vesterbacka@seurakuntaopisto.fi

YHTEINEN ELÄMÄ -PROJEKTI 2008-2010

12 Dysfasia 2/2010

Tiin

a S

iiSK

on

en

Kielellisten erityisvaikeuksien il-menemismuodoista suomen-kielisillä kouluikäisillä lapsilla

ja yhteyksistä lukutaidon omaksumi-seen ei ole juurikaan aiempaa tutki-mustietoa, vaikka dysfasiasta eli kie-lellisistä erityisvaikeuksista johtuvat oppimisvaikeudet ovat tällä hetkellä yleisin peruste erityisopetuspäätös-ten tekemiselle. Puhutun ja kirjoite-tun kielen kehityksessä ilmenevät vaikeudet, joita voidaan kutsua kie-lellisiksi oppimisvaikeuksiksi, ovatkin keskeisimpiä oppimista vaikeuttavia tekijöitä.

EriTyisiä riskiTEkijöiTä LöyTyi

Tavallisesti suomalaiset lapset op-pivat lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot hyvin nopeasti. Toisen ja kolmannen luokan oppilaat hal-litsevat nämä perustaidot yleensä jo hyvin. Siksi tutkimukseen valittiin 8-9-vuotiaita oppilaita. Lisäksi seu-rattiin kuuden oppilaan kehitystä esiopetuksen alusta perusopetuksen päättövaiheeseen.

Suurimmalla osalla tutkimus-joukkoa lukemaan oppiminen oli viivästynyt huomattavasti tavan-omaisesta. Pelkästään sarjallisen nimeämisen nopeus ja puhemoto-

Kielelliset erityisvaikeudet haasteena lukemaan oppimiselle

Tuoreessa väitöstutkimuksessa on tarkasteltu luku- ja kirjoitustaidon omaksumista kielellisten erityisvaikeuksien näkökulmasta. Lukutaidon

kehityksen riskitekijöitä voidaan tunnistaa jo hyvin varhain. Mahdollisimman varhain aloitettu tuki on myös tehokkainta, mutta joskus moniammatillisen tuen

jatkuminen vielä kouluiässäkin on välttämätöntä. Vaikeuksien tunnistaminen ja arviointi sekä opetus ja kuntoutus edellyttävät usein yhteistyötä

puheterapeuttien ja psykologien kanssa.

riikan sujuvuus selittivät yli puolet lukutaidon vaihtelusta. Sarjallisella nimeämisellä tarkoitetaan sarjoina esitettävien tuttujen ärsykkeiden, kuten värien tai kirjainten nimeä-mistä mahdollisimman nopeasti ja tarkasti.

Puhemotoriikan sujumattomuus sekä sarjallisen nimeämisen hitaus ja virheellisyys olivat erityisiä riskiteki-jöitä, jotka selittivät suurimman osan siitä, oliko oppilas lukutaidoton vai lukutaitoinen. Esikouluikäisetkään

eivät tavallisesti enää tee juurikaan nimeämisvirheitä, ja siinä vaiheessa myös puheen tuottamiseen liittyvät vaikeudet ovat yleensä väistyneet. Siten osalla tätä 8-9-vuotiaiden tut-kimusjoukkoa taidot vastasivat huo-mattavasti heidän ikätasoaan nuo-rempien, alle kouluikäisten lasten taitoja.

riiTTävä Tuki TuoTTAA TuLoksiA

Kun taitojen omaksuminen on viiväs-tynyttä ja hidasta, tarvitaan tavan-omaista enemmän aikaa. Tiedetään-kin, että mahdollisimman varhain ennen kouluikää aloitettu tuki on tehokkainta, mutta joskus järjestel-mällisen kuntoutuksen jatkuminen riittävän pitkään vielä kouluiässäkin on välttämätöntä. Kovin lyhytkestoi-nen harjoittelu ei aina tuota näkyviä tuloksia lapsilla, joiden kielelliset vai-keudet ovat suuria.

Opetuksen ja kuntoutuksen ta-voitteena ei myöskään aina voi olla ikätason saavuttaminen tai kielellis-ten ja lukemisvaikeuksien poistami-nen kokonaan. Kielihäiriöisten lasten vaikeuksilla on taipumusta kasvaa ja laaja-alaistua suhteessa ikätasoon. Siksi jo se, että viive suhteessa ikäta-soon ei kasva iän myötä vaan pysyy

Jyvä

skyl

än y

liop

isto

Tiina Siiskosen väitöstutkimus tuo esiin uutta tietoa kielellisten erityisvai-keuksien ja lukutaidon omaksumisen yhteyksistä.

13Dysfasia 2/2010

samana, on haastava tavoite. Täl-löinkin kehitys etenee yhtä nopeas-ti kuin lapsilla, joilla ei ole kielellisiä vaikeuksia.

Suurimmalla osalla seurantatut-kimukseen osallistuneista oppilaista puheen ja kielen kehityksen vaike-udet olivat hyvin suuria ja joillakin heistä jopa poikkeuksellisen suuria. Siitä huolimatta, että tutkimuksessa ei arvioitu opetuksen ja kuntoutuk-sen vaikuttavuutta, havaittiin, että puheen ja kielen kehitykseen liitty-vät taidot sekä luku- ja kirjoitustaito voivat kuitenkin kehittyä suhteelli-sen hyvin suurista kielellisistä vai-keuksista huolimatta, kun tuki on oikein kohdennettua, riittävää ja riit-tävän pitkäkestoista.

ääNEEN LukEMisTA TArviTAAN

Koska puhe ja kieli kehittyvät vuo-rovaikutuksessa, puheen, kielen ja lukutaidon kehitys voivat tukea toisiaan vastavuoroisesti. Myös täs-tä syystä mahdollisimman varhain aloitettu kehityksen tukeminen - ja kirjoitettuun kieleen tutustuminen - on tärkeää.

Puhutun ja kirjoitetun kielen vä-liset yhteydet korostuvat sitä enem-män, mitä suuremmat kielelliset vaikeudet ovat. Puhutun kielen tai-dot luovat pohjan kirjoitetun kielen

moniammatillista yhteistyötä, jossa etenkin puheterapeutit ja psykologit ovat avainasemassa.

Varhaiskuntoutuksessa laaja-alai-nen puheen ja kielen kehityksen tukeminen on usein jo itsestään-selvyys, mutta koulussa se saattaa joskus jäädä liian vähälle huomiolle. Myös kouluikäisten mahdollisuudet saada puheterapiaa ovat huomat-tavasti alle kouluikäisiä heikommat. Tämän ja aiempien tutkimustulos-ten perusteella vahvistuu kuitenkin käsitys puheen ja kielen kehityksen tukemisen välttämättömyydestä kouluiässäkin, eli etenkin silloin kun niissä on vaikeuksia vielä lukemaan opetteluvaiheessa.

Teknisen luku- ja kirjoitustai-don kehittymisen näkökulmasta huomiota tulisi kiinnittää erityises-ti puhemotoriikan sujuvuuteen ja äännejärjestelmän hallintaan sekä sarjalliseen nimeämisen nopeuteen ja oikeellisuuteen.

Erityisopettaja Tiina Siiskonen työs-kentelee ohjaavana opettajana Hauk-karannan koulussa ja tutkijana Niilo Mäki Instituutissa. Hän toimii myös dysfasianeuvottelukunnan ja Dysfa-sia-lehden toimitusneuvoston jäsene-nä.

Tiina Siiskosen erityispeda-gogiikan väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan op-piminen tarkastettiin 9.4.2010 Jyväskylän yliopistossa. Vas-taväittäjänä toimi professori (emeritus) Matti Leiwo ja kus-toksena professori (emerita) Paula Määttä.

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen -teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Stu-dies in Education, Psychology and Social Research numerona 386, 205 s., Jyväskylä 2010, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-3833-8. Sitä saa yliopiston kir-jaston julkaisuyksiköstä, p. 014 260 3487, myynti@jyu.fi.

omaksumiselle, mutta kirjoitettu kieli tukee myös puhutun kielen ke-hitystä, kuten puheen havaitsemista ja tuottamista.

Esimerkiksi fonologisen tietoi-suuden harjoituksista tehokkaim-miksi ovat osoittautuneet ne, joissa puhutut äänteet on yhdistetty niitä vastaaviin kirjainmerkkeihin. Tällöin kyse on toisaalta jo käytännössä lu-kemaan opettelusta - kirjain-äänne-vastaavuuksista. Toisaalta kirjainmer-kit tukevat yksittäisten äänteiden havaitsemista ja siten äännetietoi-suuden kehittymistä.

Kielihäiriöisillä lapsilla tarkkojen muistijälkien muodostuminen edel-lyttää poikkeuksellisen paljon, mo-nipuolisia ja erityisen selkeitä koke-muksia uusista sanoista. Tästä syystä toiston, eri aistien monipuolisen käy-tön ja ääneen lukemisen merkitys on suuri, mikä onkin tiedetty käytännön opetustyössä.

MoNiAMMATiLLiNEN yhTEisTyö AvAiNAsEMAssA

Lukemiseen ja kirjoittamiseen liit-tyvien taitojen arvioinnin lisäksi lukemisvaikeuksien taustalla vai-kuttavien kielellisten riskitekijöiden tunnistaminen ja arviointi muodos-tavat yhdessä opetuksen ja kuntou-tuksen perustan. Arviointi, opetus ja kuntoutus edellyttävät siksi usein

14 Dysfasia 2/2010

an

na

-Ka

iSa

an

Tila Puheterapia

kuntoutusmuotonaPuheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jossa voidaan käyttää erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Tavoitteena on kielen, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen häiriöiden lieventäminen ja sen myötä osallistumisen mahdollisuuksien parantaminen. Tarvittaessa tueksi voidaan ottaa erilaisia viestinnän apuvälineitä.

Kaisa Launonen ja Anu Klip-pi kuvaavat Puhuva ihminen -kirjaan sisältyvässä artikke-

lissaan Puheterapia kuntoutusmuoto-na (2009) puheterapian lähtökohtia ja toteutusta. Ihmisten puhekyky ja puheeseen perustuvan vuorovaiku-tuksen toimivuus voivat vaihdella yksilöllisesti hyvinkin paljon. Puhe-terapian tarkoituksena on tukea ih-misten vuorovaikutusta ja sosiaalista osallistumista - asioita, jotka ovat ih-misen yksilöllisen elämän toteutu-misen ja laadun kannalta keskeisiä seikkoja.

MoNiuLoTTEiNEN kuNTouTusMALLi LähTökohTANA

Puheterapiankin lähtökohdaksi voi-daan soveltaa yleistä, moniulotteista kuntoutusmallia (International Clas-sification of Functioning, Disability and Health, ICF). Maailman terveys-järjestö on kehittänyt tämän toimin-takyvyn, toimintarajoitteiden ja ter-veyden kansainvälisen luokituksen. ICF-mallin vahvuus on sen tavassa jakaa ihmisen keho ja toiminta eri tasoihin. Malli tarkastelee ihmistä kokonaisuutena, mutta myös ympä-ristönsä osana. Mallin avulla puheen ja kielen häiriöiden vaikutuksia voi-daan tarkastella kehon, aktiviteetin, osallistumisen ja kommunikaatio-ympäristön tasolla.

Monet puheterapiamenetelmät tähtäävät kommunikoinnin ja vuo-rovaikutuksen aktivointiin ja osal-listumisen mahdollisuuksien pa-rantamiseen. Häiriöt puhumisessa, ei-sanallisten viestien ymmärtämi-sessä, keskustelussa ja ihmissuhteis-sa voivat heikentää vuorovaikutusta ja kommunikointia ja rajoittaa siten ihmisen osallistumista. Ympäris-tötekijöiden ja ihmisen toiminta-kyvyn välillä on yhteys. Erityisesti vaikeavammaisten ihmisten kommu-nikointi, sosiaalinen osallistuminen ja elämänlaatu riippuvat siitä, miten heidän lähi-ihmisensä osaavat ottaa huomioon heidät poikkeavat vuoro-vaikutustaitonsa.

Puheterapeuttista kuntoutusta vaativat häiriöt voidaan jakaa nel-jään pääryhmään: puheen, kielen, kommunikoinnin ja vuorovaikutuk-sen häiriöihin. Puheessa ongelmia voivat tuottaa puhe-elimistön ra-kenteelliset ja toiminnalliset poik-keavuudet tai dysartria. Puheen ongelmat tulevat esille esimerkiksi artikulaation ja puheen ajoituksen, painotuksen ja rytmin ongelmina. Lasten kielen häiriöt ilmenevät poik-keavana kielen kehityksenä painot-tuen joko ymmärtämiseen tai ilmai-suun tai vaikuttaen molempiin yhtä paljon. Monet puheen ja kielen häiri-öt aiheuttavat kommunikoinnin häi-riöitä, jolloin viestin lähettäminen tai vastaanotto on vaikeutunut. Edellä

mainitut ongelmat voivat aiheuttaa vuorovaikutuksen ongelmia.

LääkiNNäLLisTä kuNTouTusTA

Puheterapia kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. Puhe-häiriöiden kuntoutuksessa voidaan käyttää erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Suorien menetelmi-en ja yhteisöllisten toimintatapojen lisäksi käytetään yleisimpiä lähes-tymistapoja, joita ovat esimerkiksi työntekijöiden ja muiden lähi-ihmis-ten koulutus ja ohjaus. Nämä lähes-tymistavat korostuvat eri kuntoutus-muodossa eri tavoin.

Suorassa kuntoutuksessa puhe-terapeutti työskentelee välittömässä kontaktissa asiakkaan kanssa yleensä yksilöterapiassa, mutta puheterapi-aa voidaan antaa myös ryhmässä. Yk-silöterapiassa pyritään vaikuttamaan kehon toimintoihin, mutta myös kommunikaatioympäristön on mu-kauduttava, jotta poikkeavasti vies-tivä ihminen pystyy osallistumaan toimintaan mahdollisimman täysi-painoisesti. Yksilöterapian menetel-miin vaikuttavat terapiaan asetetut yksilölliset tavoitteet, lapsen yksilöl-liset vaikeudet ja taidot, ikä ja kehi-tystaso.

Pienten lasten puheterapia on lä-hes aina leikinomaista ja pyrkii vah-vistamaan lapsen taitoja kokonais-

15Dysfasia 2/2010

Salla

Hem

min

ki

valtaisen vuorovaikutuksen keinoin. On myös tärkeä huolehtia siitä, että terapiassa kehittyvät taidot siirtyvät osaksi arjen vuorovaikutusta.

vuorovAikuTusTAiTojEN kEhiTTyMiNEN

Ryhmäterapiaa käytetään lasten kanssa yksilöpuheterapiaa vähem-män. Ryhmäterapian etuna on vuoro-vaikutustaitojen kehittyminen mui- den lasten kanssa. Monenkeskinen vuorovaikutus edellyttää huomion suuntaamista moneen henkilöön samanaikaisesti ja siirtämistä jousta-vasti heidän välillään. Toimiva vuoro-vaikutus vaatii kykyä ottaa ja tuottaa oma vuoro ja ymmärtää oma vuoro-vaikutusrooli. Ryhmässä voidaan har-joitella puhtaasti vuorovaikutukseen liittyviä taitoja, kuten vuorottelua, oman puheen tai ymmärtämison-gelmien korjaamista. Puheterapia-ryhmät aktivoivat puheen ja muiden kommunikoinnin keinojen käyttöä ja voivat siten vahvistaa ja lisätä osallis-tumista sosiaaliseen elämään.

Pienten lasten puheterapiaan liittyy aina yhteisöllisiä toimintata-poja. Puheterapeutti työskentelee

yhteistyössä lasten vanhempien ja mahdollisesti päivähoitohenkilöstön kanssa. Puheterapeutti ohjaa van-hempia luomaan oman vuorovaiku-tuskäyttäytymisensä avulla lapselle kuntouttavan vuorovaikutus- ja kieli-ympäristön. Yhteisöllinen kuntoutus toimii sitä paremmin, mitä parem-mat tiedot yhteisön jäsenillä on vuo-rovaikutuksesta ja kielestä.

viEsTiNTääN ApuväLiNEiTä

Kuntoutukseenkaan avulla ei kaik-kien ihmisten puhekykyä saada sel-laiseksi, että he tulisivat toimeen erilaisissa viestintätilanteissa ja sama koskee myös kirjoittamista. Tällöin voidaan ottaa käyttöön erilaisia vies-tinnän apuvälineitä, jotka voidaan jakaa yksinkertaisiin ja tekniikkaa hyödyntäviin.

Yksinkertaisia apuvälineitä ovat erilaiset kommunikointitaulut ja -kansiot. Niihin kootaan yleensä graafisia merkkejä tähän tarkoituk-seen suunnitelluista merkkijärjes-telmistä. Suomessa tunnetuimmat järjestelmät ovat PCS- ja piktogram-mijärjestelmä sekä bliss-kieli. Tek-niikkaa hyödyntävät laitteet ovat

puhelaitteita. Huipputekniikan apu-välineet hyödyntävät erilaisia tieto-teknisiä ratkaisuja.

kuNTouTusTA vArhAisEssA vAihEEssA

Nykyisin edellytetään yhä vahvem-min, että kuntoutuksessa käytetyt menetelmät perustuvat tutkimuk-selliseen näyttöön tai sen puuttu-essa vahvaan kliiniseen näyttöön eli siihen, että menetelmät ovat pitkän ajan käytännön kuntoutustyössä osoittautuneet tehokkaiksi.

Kuntoutus tulee myös ajoittaa ja jaksotella yksilöllisten tarpeiden mu-kaan. Kuntoutus tulee aloittaa mah-dollisimman varhain ja sen tulee olla riittävän tiivistä, jotta uusien taitojen oppiminen tai menetettyjen taitojen palauttaminen olisi mahdollista.

Kasvatustieteiden ja filosofian mais-teri Anna-Kaisa Antila työskentelee Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa puhe-terapeuttina.

Lähteenä käytetyn Puhuva ihminen -kirjan esittely sivulla 16.

Talking Mats® -keskustelumatto tukee mielipiteiden ilmaisemista ja keskusteluun osallistu-mista. Lisätietoja keskustelumatosta saa papunetin sivuilta osoitteesta http://papunet.net.

16 Dysfasia 2/2010

TAikE-TAuLusTosTA TukEA koMMuNikoiNTiiN

Taike-taulustolla puhevammainen ihminen voi tuottaa sujuvaa ja ymmärrettävää puhetta. Taike-taulusto on kommunikoinnin apuväline, jossa puhe muodostuu puhesyntetisaattorin avulla. Taulustoa käytetään kannettavalla tietokoneella.

Viestit muodostetaan joko taulustosta löytyvillä valmiilla ilmauksilla tai sana sanalta, jolloin kielelli-nen taivutin muokkaa ilmaukset kieliopillisesti su-juviksi. Taike-taulustoa varten kehitetty kielellinen taivutin on ensimmäinen kommunikointiohjelmas-sa toimiva suomenkielinen sovellus, joka pystyy tai-vuttamaan tuhansia sanoja.

Taike-taulusto noudattaa tavalliselle keskuste-lulle tyypillisiä rakenteita, ja siihen voi liittää myös musiikkia, videoita ja valokuvia. Taulustoa muok-kaavat puhevammaisen ihmisen läheiset ja hänen kanssaan työskentelevät ammattilaiset, kuten tul-kit.

Taike-tauluston ja siihen liittyvät tietokoneoh-jelmat voi saada käyttöönsä lääkinnällisen kuntou-

tuksen apuvälineenä. Tauluston käyttöönotto edel-lyttää Tikoteekin antamaa ohjausta ja koulutusta lähi-ihmisille.

Taike-tauluston kehittivät Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteek-ki sekä ISAAC Suomi Finland ry Kommunikointi-ohjelmat käyttöön -hankkeessa vuosina 2005-2009. Hanketta tuki Raha-automaattiyhdistys.

Lisätiedot: Tikoteekin kotisivut: http://papunet.net/tikoteekki/julkaisut/taike-taulusto.

ENsiMMäiNEN suoMENkiELiNEN pErusTEos

puhuvA ihMiNEN

Puhuva ihminen - Puhetieteiden perusteet -kirja tar-kastelee puhetta lukuisista erilaisista näkökulmista. Se tarjoaa viimeisimmän tiedon puheesta ja pu-hetieteistä toimien perusteoksena puheen parissa työskenteleville sekä jokaiselle puheesta, kommu-nikaatiosta ja niiden häiriöistä kiinnostuneelle.

Miten ihmislajin puhekyky on kehittynyt? Miten puhe eroaa muista kommunikaatio-muodoista? Miten lapsi oppii puhumaan? Miten tunnistamme puhujan tunnetilan? Miten ihmislajin puhekyky on kehittynyt? Miten hyvin koneet voivat oppia puhu-maan ja ymmärtämään puhetta?

Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevä artikkelikokoelma Puhuva ihminen soveltuu oppi-kirjaksi tai pääsykoekirjaksi puhetieteiden, psykolo-gian, pedagogiikan, kielitieteen, kielten, terveyden-hoidon ja lääketieteen opiskelijoille. Se soveltuu myös tietopaketiksi puheteknologiasta kiinnostu-neille ja puheen parissa työskenteleville.

Kirjan artikkeleita on kirjoittanut viitisenkym-mentä tutkijaa. Kirjan pääjaksot käsittelevät puhet-ta kommunikaatiomuotona, puheen ja kielen suh-

detta, puheen yksilönkehitystä, puhetta ja puheen havaitsemista, puhetta ja aivoja, puheentutkimuk-sen sovelluksia ja puheteknologiaa.

Puhuva ihminen - Puhetieteiden perusteet (2009). Toi-mittaneet Olli Aaltonen, Reijo Aulanko, Antti Iivonen, Anu Klippi ja Martti Vainio. Kustannusosakeyhtiö Otava. 408 sivua. ISBN-numero 9789511239567.

Pekka Elomaa

17Dysfasia 2/2010

www.apuajoneuvo.fi

TE-889SLJokapäiväiseen asiointiin, erityisesti pitkiin ajo-matkoihin suunniteltu apukulkuneuvo. Riittävä teho ja ominaisuudet eri käyttötarkoituksiin.Toimitusmaksu 80,-

2450 €

Soita 0400 461 358OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN!

Tyylikäs SHOPRIDER® mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen

P 424 MUpea sähköpyörätuoli P 424 M on suunniteltuvaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella n.30 km. Matkanopeus 8 km/hToimitusmaksu 80,-

2300 €

maahantuonti • myynti • vuokraus Kuusiluoto Oy | Vähänummentie 1 | 04380 TUUSULA | harri@puro.netS H O P R I D E R

TARJOAMME KATTAVAN MALLIVALIKOIMAN!SOITA 0400 461 358 ja kysy tarjouksistamme!

Eläkkeistä helppotajuisestiSähköinen eläkkeen hakemispalvelu

Työeläkeote-palveluYhteydet eläkelaitosten palveluihin

Lomakkeita ja eläkesanastoNeuvontaa

www.tyoelake.fi

18 Dysfasia 2/2010

Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus

Autismi- ja Aspergerliitto ry

www.adhd-liitto.fi www.stroke.fi www.autismiliitto.fi

Tiistaina 23.11.2010 Valkea talo, auditorio, Helsinki Ohjelma:

Puheenjohtaja Mirjami Hagman, palvelujohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry

8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00–9.15 Tilaisuuden avaus Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

9.15–10.15 Aistitiedon käsittely tunne-elämän perustana Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto

10.15–10.30 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen

10.30–11.30 Aistit ja neuraalinen toiminta kielen ja käsitteiden omaksumisessa Pirjo Korpilahti, logopedian professori, Turun yliopisto

11.30–12.15 Aistien avulla oppimaan – sensorisen integraation näkökulma kuntoutuksessa Anu Kippola-Pääkkönen, toimintaterapeutti,YTK, ADHD-liitto ry

12.15–13.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

13.15–14.00 Omakohtaisia kokemuksia aistitiedon käsittelyn erilaisuudesta Jan-Mikael Fredriksson, vertaisasiantuntija

14.00–14.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

14.30–15.15 Aistitiedon käsittely toiminnan ohjauksen näkökulmasta Erwin Borremans, fysioterapeutti, Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki

15.15–15.35 Keskustelua

15.35–15.45 Tilaisuuden päätös Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry

19Dysfasia 2/2010

Autismi- ja Aspergerliitto ry

www.adhd-liitto.fi www.stroke.fi www.autismiliitto.fi

Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana

Kaikki ympäristöstä ja omasta kehostamme tuleva tieto välittyy meille aistijärjestelmien kautta. Uusien taitojen oppimisessa, vuorovaikutustaitojen kehittymisessä ja vireystason säätelyssä aistit ja niiden antaman tiedon käsittely ovat välttämättömiä. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, autismin kirjoon ja kielellisiin erityisvaikeuksiin liittyy usein aistitiedon käsittelyn vaikeutta, mikä tulee huomioida kuntoutuksessa. Koulutuspäivä tarjoaa tietoa aistitiedon käsittelyn haasteista, tuen tarpeista ja mahdollisuuksista.

Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Alan toimijat esittäytyvät koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä.

Kohderyhmä:Koulutus on suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille, jäsenyhdistysten jäsenille sekä terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattilaisille.

Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi).

Hinta: Ammattihenkilöt 150 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €. Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan. Matkoista ja majoittumisesta vastaa osallistuja itse.

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 15.10.2010 mennessä. Verkossa www.stroke.fi/koulutukset tai Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, sähköposti pia.vuoltee@stroke.fi.

Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään 50 % osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspäivää. Tarkistathan laskutustiedot, mikäli laskutusosoite on ilmoitettu väärin ja joudumme lähettämään uuden laskun, veloitamme erillisinä toimituskuluina 20 euroa.

Lisätiedot: Verkossa www.adhd-liitto.fi, www.stroke.fi ja www.autismiliitto.fi

Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.

20 Dysfasia 2/2010

Jos pitäisi ottaa konsultti neu-vomaan, kuinka parantaa per-heensisäistä kommunikointia,

kannattaisi palkata meidän kissa. Se hallitsee viestinnän nyanssit yli-voimaisesti parhaiten. Se ei kiertele ja kaartele ja jätä sanomatta asioita vain siksi, että kuvittelee toisen ym-märtävän tai peräti olettaa, että toi-nen näkee vaivaa ottaakseen selvää.

Eihän toki. Kun kissalla on nälkä (yleensä sil-

lä on), se ilmoittaa sen määrätietoi-sesti. Toinen sen elämää määrittävä harrastus on nukkuminen. Koska se ymmärtää normaaliin vuorovaiku-tukseen kuuluvan kiittämisen ja koh-teliaisuuden merkityksen, se kertoo tyytyväisyytensä kehonkielellä sekä hyrisemällä.

Toisinaan se tekee jotain tavaton-ta ja menee ulos. Se on sen verran harvinaista, että tilanteet vertautu-vat kriisiviestintään. Erikoistilanteis-sakin kissa ilmoittaa selvällä artiku-laatiolla, että ovi auki ja sassiin.

Toista se on muiden, ihmismäi-sempien, perheenjäsenten kohdalla.

Henkilökohtaisesti olen esimer-kiksi odottanut liki 14 vuotta, että lapset tulisivat murrosikään, koska silloin ne kuulemma ovat hiljaa ja mököttävät huoneessaan. Kattia kanssa. Esikoinen puhuu vielä enem-män kuin ennen, mutta kiukkuisem-min.

Kuopus on toisesta ääripäästä ja on alati iloinen, mutta aukaisee suunsa aamuisin kello seitsemän (viikonloppuisin, kun saisi nukkua, jo kuudelta) ja laittaa sen vastahakoi-

sesti kiinni iltayhdeksältä. Siinä vä-lissä sieltä soljuu kaikenlaista käsit-tämätöntä sellaiset vuoret, että niillä voisi perustaa tontillemme Alpit.

Tilannetta tasapainottaa kolmas-luokkalainen, joka olettaa, että hä-nen mielialansa tulkitaan kulmakar-vojen liikkeistä.

Tytär on erilainen ja ilmaisee it-seään teoin: ompelee, rakentaa las-tenrattaista hevosia ja ylipäänsä as-kartelee kaikenlaista niin että Alpo Jaakola kuolisi kateudesta, ellei jo olisi kuollut.

Ja me aikuiset? Työpöytämme ovat kotona metrin päässä toisis-taan, mutta tästä huolimatta kahden hengen suuryrityksessämme on niin merkittäviä kommunikaatio-ongel-mia, että olemme harkinneet intra-netin rakentamista, että tietäisimme, mitä toinen puuhaa.

Onneksi useimmiten Todella Tär-keä Kommunikointi tapahtuu muu-ten kuin sanoin ja silloinkin kun se tapahtuu sanoin, sanat eivät ole tär-keitä. Tärkeää on se, että ylipäänsä pysähdytään juttelemaan. Se taas on yllättävän vaikeaa, vaikkei se paljon veisi aikaa ja lopputuloksena saisi merkittäviä ihmissuhdevoittoja.

Jörn Donnerilta kysyttiin ker-ran, miten hän ehtii tehdä niin pal-jon, kun kaiken muun päälle kerran vuodessa ilmestyy vielä kirjakin. Hän vastasi, ettei siihen tarvitse kuin kir-joittaa liuska päivässä, niin vuodessa on valmiina 365 liuskaa.

Sama pätee kommunikointiin. Päivittäinen kiinnostus, kiitos, kehu tai jotain vielä vähäpätöisempää ei paljon maksa, mutta lopputuloksena saa tasapainoisia ja elämänmyöntei-siä lapsia ja edelleen aikuisia.

Tosin se vaatii sitten sen, että säilyy itse täysijärkisenä. Tätä kirjoit-taessani kuopus on kipeä ja istuu viereisellä koneella. Auttaakseen keskittymistäni, hänen suunsa käy koko ajan ja voin vakuuttaa, että har-vassa firmassa on noin mielipuolisia työkavereita:

”Mopo, mopo, Super Mario! Mul-lontylsää lallallaa... saapuu oikea yö. Kansa, uusi keisari on valittu! Kukat ne kuihtuvat. Isi mikä on sun paras numero, mikä on olemassa? Pärski Pärkinsson, info.fi ... Mamma, mam-ma kakkaa housuun (Abban Mamma Mia -sävelellä).”

Roope Lipasti on neljän lapsen isä ja lastenkirjailija.

ro

oP

e l

iPa

STi

KO

LUm

NI

Viestintäongelmia

Tärkeää on se, että ylipäänsä pysähdytään juttelemaan.

Ulr

iikka

Lip

asti

21Dysfasia 2/2010

Kuulovammaisten, kuulonäkö-vammaisten ja puhevammais-ten henkilöiden tulkkauspal-

velun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy kunnilta Kelalle uuden lain mukaisesti 1.9.2010. Asiakkaiden oi-keudet tulkin käyttöön säilyvät en-nallaan.

Kela järjestää tulkkauspalvelun pääsääntöisesti hankkimalla pal-velun tulkkauspalveluntuottajilta. Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyt-täjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Tulkkauspalvelu on käyttäjälle mak-sutonta.

Artikkelin julkaisuhetkellä (tou-kokuussa 2010) tulkkauspalvelua haetaan, 31.8.2010 asti, vammaispal-

velulain mukaisesti kuntien sosiaali-toimilta. Hakemukseen on liitettävä lääkärin tai puheterapeutin lausun-to, jossa ilmaistaan puhevammai-sen henkilön tulkkauspalvelun tarve sekä hänen kommunikointikeinonsa.

TuLkkAuspALvELuN kiLpAiLuTuksET

Tulkkauspalveluntuottajien kilpailu-tus päättyi 1.3.2010. Kilpailu oli avoin ja siihen saattoivat osallistua tulkka-uspalveluita tuottavat sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat ja en-nakkoperintärekisterissä olevat itse-näiset ammatinharjoittajat.

Välityskeskusten kilpailutus päät-tyi 6.4.2010. Välityskeskuksia tulee Suomeen viisi Kelan vakuutusalu-eiden mukaisesti. Välityskeskusten

tehtävänä on muun muassa ottaa vastaan asiakkaiden tulkkaustilauk-sia ja välittää asiakkaan tarvitsema tulkki hänen tilamaansa tulkkausta-pahtumaan. Asiakkaat tilaavat tulkin syyskuusta alkaen tulkkien välitys-keskuksesta.

Sekä tulkkauspalveluntuottajien että välityskeskusten kilpailutusten hankintapäätökset tehtäneen tou-kokuussa 2010.

Tulkkauspalveluiden välitysjär-jestelmän kilpailutus päättyi vuonna 2009. Välitysjärjestelmän avulla väli-tyskeskukset välittävät asiakkaan ti-laaman tulkin tulkkaustapahtumaan. Välitysjärjestelmän toimittajaksi va-littiin lokakuussa 2009 Innofactor Oy.

kELAN vAMMAisTEN TuLkkAuspALvELukEskus

Tulkkauspalveluhakemusten ratkai-sutyö keskitetään Kelassa Turkuun perustettuun asiantuntijayksikköön, Vammaisten tulkkauspalvelukes-kukseen. Yksikkö toimii myös muun muassa Kelan toimistojen, asiakkai-den, välityskeskusten ja yhteistyöta-hojen neuvonta- ja ohjausyksikkönä. (www.kela.fi/yhteistyökumppanit/tulkkauspalvelut 31.3.2010)

kuNTiA koskEvAT siirTyMäAjAT

Kuntien vammaispalvelulain mu-kaisten tulkkipalvelujen järjestämis-velvollisuus jatkuu elokuun 2010

Sin

iKK

a V

uo

rin

en

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu

muutoksessaLAki vAMMAisTEN hENkiLöidEN TuLkkAuspALvELusTA (133/2010)

ANNETTiiN hELsiNgissä 19.2.2010. uuTTA LAkiA vALMisTELTiiN sosiAALi- jA TErvEysMiNisTEriössä. kANsANELäkELAiTos (jäLjEMpäNä kELA), MoNET vAMMAisjärjEsTöT jA MuuT ToiMijAT osALLisTuivAT LAiN vALMisTELuuN.

LAki AsTuu voiMAAN 1.9.2010.

22 Dysfasia 2/2010

loppuun saakka. Ennen 1.9.2010 kunnille tulleet, syksyä 2010 kos-kevat tulkkitilaukset, kunta voi hoi-taa kuten ennenkin. Kela maksaa kunnan hankkimalle tulkkauspal-veluntuottajalle korvauksen 1.9.-31.12.2010 välisenä aikana annetus-ta tulkkauksesta.

Kunnan tulisi tehdä päätös asiak-kaan oikeudesta tulkkauspalveluun toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei asiakkaan palvelutarve muuta edel-lytä. Päätöstä ei tule tehdä päätty-mään 31.8.2010 sillä perusteella, että palvelu siirtyy Kelan vastuulle syys-kuun alusta. (STM Kuntainfo 2/2010 30.3.2010)

Tulkkauspalvelujen siirto kunnil-ta Kelalle ei vaikuta kunnan vastuu-seen järjestää tulkkauspalvelua saa-valle vammaiselle henkilölle muita hänen vammaisuutensa perusteella tarvitsemia palveluita ja tukitoimia sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita.

AsiAkkAidEN TiETojEN siirTo kuNNisTA kELAAN

Kelalla on oikeus saada kunnilta tulkkipalvelun käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot siirrosta annetun lain (851/2009) perusteella. Kela on pyy-tänyt kuntia nimeämään yhteyshen-kilön, jonka kanssa Kela voi sopia tie-

tojen siirron käytännön järjestelyistä. Asiakastietojen kerääminen aloitet-tiin maaliskuussa 2010. Tiedot nykyi-sistä tulkkipalveluiden käyttäjistä py-ritään saamaan kunnista toukokuun 2010 loppuun mennessä. Kansanelä-kelaitoksen kotisivuilta ilmenee, et-tei asiakkaiden tarvitse erikseen olla yhteydessä Kelaan tulkkauspalvelun siirron takia.

TuLkkAuspALvELuN sisäLTö jA Määrä

Uuden lain mukaan oikeus tulkka-uspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saamisen edellytys on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkka-uksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

Tulkkauspalvelun määrä pysyy entisellään. Kuulonäkövammaisella henkilöllä on oikeus saada vähin-tään 360 ja kuulo- tai puhevammai-sella henkilöllä vähintään 180 tulk-kaustuntia kalenterivuoden aikana. Tulkkauspalvelua voidaan järjestää mainittuja vähimmäistuntimääriä

enemmän, jos se on asiakkaan yksi-lölliset tarpeet huomioon ottaen pe-rusteltua.

TuLkkAus uLkoMAAN MATkoiLLA

1.9.2010 voimaan tulevassa tulkka-uspalvelulaissa määritellään tulkka-us ulkomaan matkoilla. Henkilö, jolle on myönnetty oikeus tulkkauspal-veluun, voi käyttää palvelua myös ulkomaan matkoilla, jos matka liittyy henkilön tavanomaiseen elämään, opiskeluun tai työssä käymiseen.

Muuta kuin Suomesta etätulkka-uksena annettavaa tulkkauspalve-lua ulkomaan matkalle on haettava etukäteen. Palvelu voidaan järjestää osittain tai kokonaan etätulkkauk-sena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua.

Palvelua järjestetään kahden vii-kon ylittävältä ajalta vain perustel-lusta syystä.

ETäTuLkkAus

1.9.2010 alkaen tulkkauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkka-uksena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua.

Kela järjestää etätulkkausta käyt-tävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet ja laitteet sekä vastaa etäyh-teyden käytöstä aiheutuvista välttä-mättömistä kustannuksista.

Lisäksi etätulkkauksen järjestämi-seen kuuluvat välineiden ja laittei-den:

1) määritteleminen saatujen asi-antuntijaselvitysten perusteella

2) kokeileminen3) käytön opetus ja seuranta sekä

huollon järjestäminen.

TuLkkAuspALvELuN hAkEMiNEN jA puhEvALLAN

käyTTö

Tulkkauspalvelua haetaan 1.9.2010 alkaen kirjallisesti Kansaneläkelai-tokselta.

Ari

Vuor

inen

Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen työskentelee Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Tulkkikeskuksessa.

23Dysfasia 2/2010

LähTEET jA LisäTiETojA:

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalve-lusta (133/2010), sosiaali- ja terveysministe-riön Kuntainfo 2/2010 30.3.2010 sekä Kelan sivusto www.kela.fi - Yhteistyökump-panit - Tulkkauspalvelut (31.3./7.4.2010).

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Kommunikaa-tiokeskuksessa on käynnistynyt puhevam-maisten tulkkivälityspalvelu. Puhevammaisten tulkkivälityspalvelu siirtyy 1.9.2010 alkaen Ke-lalle. Tavoitteena on, että välityspalvelu voisi jatkua tulevaisuudessakin, mikäli Kela hyväk-syy tarjouksen. Tulkkivälityspalvelussa toimii puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen, p. 050 3292 905, sinikka.vuorinen@stroke.fi.

Tietoja puhetulkkikeskuksista löytyy Ke-hitysvammaliiton Papunet-sivustolta osoit-teessa http://papunet.net/yleis/tulkkipalvelu/verkosto.html.

Tekstiä on topimituksen käytössä

Jos joku ei pysty itse hakemaan tulkkauspalvelua tai muutoin huolehtimaan oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, Kelan hyväksymä henkilön lähio-mainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, voi hänen puolestaan käyttää puhevaltaa tulkkauspalvelua koskevassa asiassa.

Alaikäisen henkilön puolesta puhevaltaa voi käyt-tää lapsen edunvalvoja, huoltaja, kunnan sosiaali-huoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin tai se, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse käyttää puhevaltaa.

Tulkkauspalvelun hakijan on toimitettava Kelalle sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan tai muun asiantuntijan lausunto tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä muut mahdolliset selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi.

Sinikka Vuorinen työskentelee puhevammaisten tulkki-na Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n Tulkkikeskuksessa.

24 Dysfasia 2/2010

an

ja S

aa

rin

en

ja

Pir

KK

o j

ää

SK

elä

ine

n

Muuttuvat tulkkipalvelut -hanketta toteuttavat Ai-vohalvaus- ja Dysfasia-

liitto ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry, Förbundet de Utvecklingsstör-das Väl rf, Kehitysvammaliitto ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Suomen CP-liitto ry. Hankkeen toiminta-aika on vuoden 2009 alus-ta vuoden 2011 loppuun. Hankkeen tutkimus tehdään Itä-Suomen yli-opiston Vammaistutkimusyksi-kössä Kuopiossa.

TuLkkipALvELuA vähiNTääN 180 TAi 360

TuNTiA

Tulkkipalveluun ovat oikeutettuja henkilöt, joilla on kuulonäkövam-ma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiske-luun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Tulkkauspalvelun saa-misen edellytys on, että henkilö ky-kenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käy-tössään jokin toimiva kommunikoin-tikeino.

Puhevammaisilla henkilöillä on oikeus saada tulkkipalvelua vähin-tään 180 tuntia ja kuulonäkövam-maisilla henkilöillä vähintään 360

tuntia kalenterivuoden aikana. Lisä-tunteja on mahdollista saada, jos asi-akkaalla on siihen riittävät perusteet.

kysELy jA hAAsTATTELujA käyTTäjiLLE

Tähän mennessä palvelun käyttäjille on tehty kysely, joka on toteutettu sekä posti- että nettikyselynä. Pyyn-tö osallistua kyselyyn on lähetetty tulkkien ja tulkkikeskusten palve-lun käyttäjille. Tieto tutkimukseen osallistujista on välitetty tutkijalle, joka postitti kyselylomakkeet ja net-tiosoitteen sitä toivoneille. Vastauk-sia on tullut ympäri Suomea.

Kyselylomakkeiden mukana lähe-tettiin myös pyyntö henkilökohtai-seen haastatteluun osallistumisesta. Useimmat ovat lupautuneet haas-tateltaviksi. Haastateltavat valitaan kyselyaineistosta ja haastattelut suo-ritetaan vielä kuluvan kevään aikana.

Tutkimuksen toinen osa toteute-taan vuoden 2011 aikana. Tuolloin pyritään selvittämään, onko palve-lussa tapahtunut muutoksia palve-lun järjestämisen siirryttyä Kelan or-ganisoimaksi.

horjuvuuTTA jA TiEdoNpuuTETTA

Kyselyn tulokset vahvistavat aiem-

pien tutkimusten tuloksia siitä, että tulkkipalvelun toteuttamisen käy-tännöt kunnissa ovat erilaisia. Pal-velun myöntämisessä on ollut hor-juvuutta. Esimerkiksi ensimmäistä tulkkipalvelupäätöstä on jouduttu odottamaan useita kuukausia ja jos-kus oikeutta on pitänyt hakea tuo-mioistuimen kautta. Muun muassa erään kyselyyn vastanneen jatkoha-kemuksen käsittely vei aikaa useita vuosia.

Tulkkipalvelusta ei ole ollut riit-tävästi tietoa. Eräskin kyselyyn vas-tannut iäkäs henkilö ihmettelee, että hänellä on 23 vuotta ollut puheen ongelmia ja vasta äskettäin hän sai tietää tulkkipalvelusta. Päätöstäkin hän joutui odottamaan kauan, mikä saattaa johtua siitä, ettei palvelua tai sen velvoittavuutta kunnassa tun-nettu tai ettei tulkkia ollut saatavissa paikkakunnalta.

Tulkkipalvelun toteuttamista helpottavia suunnitelmia tai seuran-tasuunnitelmia on tehty vain osalle kyselyyn vastanneista ja käyttäjäp-rofiilia vieläkin harvemmille. Käyt-täjäprofiiliin kirjattu tieto asiakkaan kommunikointikeinoista auttaa asi-akkaalle sopivan tulkin valinnassa. Kaikki asiakkaat eivät ole olleet mu-kana heitä koskevissa neuvotteluis-sa, eivätkä siten ole voineet vaikut-taa palvelun suunnitteluun.

Puhevammaisten tulkkipalvelu - kokemuksia kentältä

Muuttuvat tulkkipalvelut -hANkkEEssA sELviTETääN puhEvAMMAisTEN hENkiLöidEN TuLkkipALvELukokEMuksiA pALvELuN siirTyEssä kELALLE 1.9.2010.

hANkE oN pyrkiNyT vAikuTTAMAAN puhEvAMMAisTEN hENkiLöidEN AsEMAAN TArjoAMALLA AsiANTuNTijuuTTA MuuToksEN vALMisTELuuN MuuN MuAssA

ANTAMALLA LAusuNTojA LAkiEhdoTuksiiN. hANkE sELviTyTTää Myös pALvELuN käyTTäjiEN kokEMuksiA ENNEN jA jäLkEEN kELALLE siirTyMisEN.

25Dysfasia 2/2010

Useimmille kyselyyn vastanneista tulkkipalvelua on myönnetty lain määrittelemä vähimmäistuntimäärä. Tätä määrää enemmistö vastaajista pitää kohdallaan riit-tävänä. Tosin joku vastaajista oli saanut palvelua yli 300 tuntia. Lisätunteja on mahdollista saada perustelemal-la hyvin lisätuntien tarve. Jotkut, sosiaalisesti aktiiviset henkilöt, toivoisivat palvelua saatavan myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä yllättävien tilanteiden sattuessa, esimerkiksi sairastumistapauksissa. Äkillisissä tilanteissa henkilöt edelleen joutuvat turvautumaan läheistensä apuun.

kokEMuksET ETäTuLkkAuksEsTA vAihTELEviA

Etätulkkaus tulkkausmuotona tulee yleistymään palve-lun siirryttyä Kelalle. Etätulkkauksen käyttäminen tehos-taa tulkin työajan käyttöä, koska matkoihin käytetty aika vähenee. Mahdollisesti myös sen avulla palvelua voidaan järjestää lyhyemmällä odottamisajalla, ympärivuorokau-tisesti ja hätätapauksissa.

Kyselyn tulosten perusteella kokemukset etätulkka-uksesta ovat kuitenkin vaihtelevia. Joissakin tilanteissa tulkkaus on sujunut hyvin, mutta jossain toisessa tilan-teessa samoillakin henkilöillä voi olla vaikeuksia kuule-misessa. Joidenkin mielestä etätulkkaustilanteet ovat vaativampia ja rasittavampia kuin lähitulkkaus. Kaikki ei-vät siten näytä etätulkkausta hyväksyvän tai eivät katso sen soveltuvan itselleen.

Jotta tulkkaustilanteet onnistuisivat, tulee tulkin pe-rehtyä henkilön kommunikaatioon etukäteen. Useim-mat kyselyyn vastanneista olivat perehdyttäneet en-simmäisen tulkkinsa itse ja tulkin vaihtuessa entinen tulkki uuden. Myös läheiset, puheterapeutit ja sosiaali-työntekijät ovat toimineet perehdyttäjinä. Seuraavasta tulkkauskerrasta useimmat ovat sopineet tulkkauksen yhteydessä, mutta myös sähköpostia on käytetty. Kyse-lyyn vastanneiden mukaan ongelmia heidän yksilöllisen kommunikaationsa ymmärtämisessä on esiintynyt tulkin vaihtuessa ja tulkkia tilatessa.

Muuttuvat tulkkipalvelut -hankkeessa seurataan tulkkipalvelun vastuun siirtymistä ja muun muassa sitä, miten jatkossa puhevammaisten henkilöiden tulkkipal-velun tarpeen erityisyys - sen sosiaalinen ja tilannekoh-tainen ulottuvuus - otetaan huomioon. Hankkeessa on tarkoitus seurata, miten tulkkipalvelua saaneiden palve-lu jatkuu ja saavatko henkilöt tarvitsemaansa opastusta uuden järjestelmän käyttämiseen sekä sitä, miten palve-lu toteutuu kaikkialla Suomessa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Anja Saarinen toimii tutkija-na Vammaistutkimusyksikössä Itä-Suomen yliopistossa ja Pirkko Jääskeläinen projektikoordinaattorina Suomen CP-liitto ry:ssä.

Artikkelin kirjallisuusluettelo on saatavana toimituksesta.

vALTAkuNNALLiNEN ETäTuLkkAushANkE

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuntien ja kuntayhtymien rahoittama hanke käynnistyi elokuussa 2007. Hankkeen aikana luodaan valta-kunnallinen palvelujärjestelmä, joka täydentää olemassa olevaa tulkkipalvelua. Hanketta hal-linnoi Eteva kuntayhtymä. Jatkohanke käynnis-tyi 1.3.2010 ja jatkuu vuoden 2010 loppuun asti. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Evan-tia Oy.

Etätulkkauksen etuna on palvelun saatavuus ja saavutettavuus paikasta riippumatta. Myös val-takunnallinen päivystys on mahdollista toteuttaa etäratkaisujen avulla.

Hankkeessa määritetään etätulkkauspalvelus-sa tarvittavat tekniset ratkaisut sekä palvelun ra-kenne asiakkaan tekemästä tilauksesta laskutuk-seen.

Etätulkkauspalvelun kehittämisessä ovat mu-kana vammaispalvelulain mukaisen tulkkipalve-lun käyttäjiä edustavat järjestöt, mukana muun muassa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Järjestel-mä on laajennettavissa myös muiden kieliryhmi-en (saame, maahanmuuttajat yms.) tulkkauksen tarpeisiin. Etätulkkauspalvelun käyttöä julkisissa palveluissa pyritään edistämään.

26 Dysfasia 2/2010

Kasvatustieteen pro gradu -tut-kielmani tavoitteena oli tut-kia neurologisesti sairaiden ja

vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kertomuksia vertaistues-ta. Järjestötyöntekijänä minua kiin-nosti, minkälaisia tarinoita ihmisillä on kerrottavanaan vertaistuesta. Var-sinaiset tutkimuskysymykseni olivat 1) Mitä neurologisesti sairaat ja vam-maiset ihmiset kertovat vertaistues-ta? ja 2) Miten neurologisesti sairaat ja vammaiset henkilöt vertaistuesta kertovat?

TAriNAT TuTkiMuksEN kohTEENA

Tutkimusaineistona oli 33 kirjallista tarinaa, jotka keräsin kirjoituspyyn-nön avulla Neurologista vammais-järjestöistä. Tarinan kirjoittajista 12 oli omaisia ja loput 21 itse sairastavia tai vammaisia henkilöitä. Tarinoissa esiintyviä neurologisia sairauksia ja vammoja, joko itsellä tai läheisellä, olivat aivovamma, aivoverenkierto-häiriöt, Alzheimerin tauti, autismin kirjo, CP-vamma, migreeni, narko-lepsia ja Parkinsonin tauti. Kirjoitta-jat olivat 17-78 -vuotiaita miehiä ja naisia eri puolilta Suomea.

huoMio rAkENTEisiiN jA TEEMoihiN

Analysoin aineiston käyttämällä nar-

ratiivista rakenne- ja teema-analyy-sia. Rakenneanalyysin avulla hain vastausta siihen, kuinka tarinat ra-kentuvat: miten ne alkavat, minkälai-sia käännekohtia niissä esitetään ja miten tarinat päättyvät.

Tarinat alkoivat kertomuksella omasta sairastumisesta. Tästä edet-tiin siihen, kun vertaistuki löydettiin ja usein juuri ensitapaaminen ver-taisten kanssa kuvattiin seikkaperäi-sesti. Tarinoiden loppupuolella ku-vattiin vertaistukiryhmien toimintaa ja antia osallistujille sekä pohdittiin sitä, miksi vertaistuki ei aina toimi.

Pääasiallinen huomio tutkimuk-sessani oli kuitenkin siinä, mitä ta-rinoissa vertaistuesta kerrotaan. Hain tarinoissa esiintyviä teemoja ja esitin tutkimustulokset kolmen uuden kertomuksen muodossa. Kai-san kertomuksen nimesin voimaan-tumiskertomukseksi. Rakensin sen käyttämällä niitä teemoja, joilla alku-peräistarinoissa kerrottiin voimaan-tumisesta.

Jaanan erilaisia vertaiskohtaami-sia -kertomukseen kokosin tuloksia omaisten kirjoituksista. Siinä paino-piste oli vertaistuen eri muodoissa. Kolmas kertomus oli nimeltään Ju-hon merkityksetön vertaistuki. Se rakentui niistä tarinoissa esiintyvistä teemoista, joissa vertaistuki koettiin tarpeettomana tai kielteisenä asiana.

voiMAANNuTTAvA vErTAisTuki

Tutkimuksen tulokset kietoutuvat voimaantumisen teeman ympäril-le: voimaantumisen lähtökohtiin ja siihen, kuinka voimaantuminen näyttäytyy yksilötasolla. Kertomus-ten mukaan vertaistukikokemukset paikantuvat järjestöjen toimintaan: kerhoihin, yhdistyksiin ja valtakun-nallisiin liittoihin.

Vaikka vertaistuki organisoidaan vapaaehtoisten voimin, yhteistyö ammattihenkilöstön kanssa on tii-vistä. Kertomuksissa tie vertaistuen pariin löydetään pääsääntöisesti am-mattihenkilöstön kautta.

Vertaistukitoiminta perustuu yh-teiselle, jaetulle kokemukselle. Ker-tomuksissa yhteinen kokemus liittyy neurologiseen sairauteen tai vam-maan itsellä tai läheisellä. Samankal-tainen elämäntilanne lisää yhteen-kuuluvuuden tunnetta. Vertaistuki mahdollistaa omien kokemusten jakamisen ja niiden uudelleen arvioi-misen ryhmässä. Tämä kokemusten vaihto on osa sosiaalista vertailua, joka poistaa tunnetta omien ongel-mien ainutlaatuisuudesta.

Kertomuksissa kuvataan vertais-tukitoimintaa monessa eri muodos-sa: kahdenvälisenä tukisuhteena, vertaistukiryhmänä ja valtakunnal-lisina verkostoina. Pääpaino on ver-taistukiryhmien toiminnassa.

Sa

Tu T

oP

Pil

a

Millaisia tarinoita vertaistuesta kerrotaan?

Satu Toppilan opinnäytetyön aineistona oli neurologisesti sairaiden tai vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa

tarinat vertaistuesta. Jäsenistö kokee vertaistuen vammaisjärjestöjen keskeisimmäksi toimintamuodoksi.

27Dysfasia 2/2010

Vertaistuen keskeinen anti kitey-tyy tietoon, toimintaan, tunteiden jakamiseen ja uusiin ihmissuhteisiin. Ryhmissä jaettu tieto voi olla asian-tuntijatietoa tai kokemukseen pe-rustuvaa tietoa. Vertaistuki on myös toimintaa: retkiä, juhlia, luentoja, kulttuuritapahtumia, lomia ja luotta-mustehtäviä yhdistyksessä.

Yksi tärkeimpiä anteja vertaistu-kitoiminnassa on mahdollisuus pur-kaa omia tunteitaan ja saada niihin ymmärrystä toisilta. Tämä korostuu erityisesti omaisten tarinoissa. Ver-taistukitoiminnan kautta solmitaan uusia ihmissuhteita ja laajennetaan sosiaalista verkostoa.

voiMAANTuMisEN Eri TAsojA

Voimaantuminen näyttäytyy yksilön elämässä eri tasoilla. Henkilökoh-tainen voimaantuminen näyttäytyy kasvaneena itsetuntemuksena ja -luottamuksena. Tästä tasosta kerto-vat erityisesti sairastuneet tai vam-maiset henkilöt, kun he rakentavat uutta identiteettiään sairastumisen tai vammautumisen jälkeen.

Sosiaalisen voimaantumisen taso, jolla tarkoitetaan vahvistunei-ta sosiaalisia verkostoja, puolestaan korostuu omaisten kertomuksissa. Kolmas, yhteiskunnallisen voimaan-tumisen taso näyttäytyy tämän tutki-muksen kertomuksissa ensisijaisesti aktiivisena osallistumisena järjestö-toimintaan.

EsTEiTä voiMAANTuMisEN TiELLä

Aina vertaistuki ei johda yksilöiden voimaantumiseen. Tarinoissa kerro-taan, että sama sairaus tai vamma ei aina riitä yhdistäväksi tekijäksi. Toisten sairastavien tai vammaisten elämäntilanteet ja ajatusmaailmat voivat poiketa liikaa omasta eikä ver-taisryhmä tunnu mielekkäältä.

Toiminnan sisältö itsessään voi olla yksi syy ryhmästä pois jäämi-seen, mitä kuvaavat varsinkin mies-puoliset henkilöt. Ennakkoluulot, pe-lot leimaantumisesta tai ahdistavat ja surulliset tunteet toisia sairastavia kohtaan mainitaan syiksi jättäytyä toiminnan ulkopuolelle. Tarinoissa kerrotaan myös vertaistukijan väsy-myksestä ja uupumisesta vertaistu-kijana, mikä kuluttaa yksilön voima-varoja.

TärkEiMpiä pALvELujA jäsENisTöLLE

Yksi tämän tutkimuksen päätelmiä on, että vertaistukitoiminta on edel-leen vammaisjärjestöjen keskeisim-piä toimintamuotoja ja tärkeimpiä

palveluja jäsenistölle. On vaikea kuvitella, että missään muualla olisi niin paljon kokemusperäistä tietoa elämisestä tietyn neurologisen sai-rauden tai vamman kanssa kuin Neu-rologisissa vammaisjärjestöissä.

Vertaistuki ei sovi automaattises-ti kaikille, mutta parhaimmillaan se auttaa yksilöä löytämään ja käyttä-mään hyväksi itsessä olevia mahdol-lisuuksia ja voimavaroja.

Kasvatustieteiden kandidaatti Sari Toppila opiskelee Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä Oulun yliopistossa.

Sari Toppila, Voimaannuttava ver-taistuki. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto. 2010.

28 Dysfasia 2/2010

Ystävyysotteluun Suomen Nuortentalo Oy:n Jyvässeu-dun Nuortentalon joukkue

sai vastaansa Kuopion Nuortenta-lon ja Pieksämäen Bovallius-am-mattiopiston joukkueet. Paikalla oli noin viitisenkymmentä erityisnuorta ohjaajineen.

Turnauksen avauspelissä vas-takkain pelasivat Nuortentalojen joukkueet. Kuopion joukkue oli isku-kunnossa ja se voittikin pelin 11–3. Toisessa pelissä vastakkain asettui-vat Jyvässeudun Nuortentalon ja Bo-vallius-ammattiopiston joukkueet. Pieksämäkeläisetkään eivät olleet matkasta väsyneitä, vaan pyörittivät isäntäjoukkuetta maalein 12–4.

Vauhdikkaassa kolmannessa pe-lissä pelasivat vielä Kuopio ja Pieksä-mäki vastakkain. Tämä ottelu oli päi-vän tasaisin, ja päättyikin tasapeliin. Finaaliottelussa pelannut Pieksämä-ki tarjosi kovan vastuksen Kuopiolle, mutta tällä kertaa kuopiolaiset vei-vät pokaalin mukanaan.

Päivän päätteeksi istuttiin alas keittolounaan äärelle. Samalla oli tilaisuus pelata jälkipeliä ja vaihtaa muuten vaan kuulumisia. Ohjaajien jutut kääntyivätkin jo ensi vuoteen ja uuteen turnauksen, jolloin paikkana on kenties toistamiseen Hankasalmi. Kutsu lähetetään ehkä useammalle yhteistyötaholle. Nuortentalot yh-distävätkin voimansa yhdeksi jouk-kueeksi.

Erityisnuorten salibandyturnaus sai runsaasti sponsoreita, jotka lah-joittivat mm. erilaisia tavarapalkin-toja sekä hedelmiä ja mehua pelien tauoilla nautittaviksi. Arpajaisissa onnetar oli reilulla päällä, monen

Kir

Si l

aiT

ine

n

Salibandya ystävyyden merkeissäJyvässeudun Nuortentalo järjesti ystävänpäivänaattona salibandyturnauksen Hankasalmen monitoimitalolla.

henkilön ei tarvinnutkaan poistua paikalta tyhjin käsin.

Salibandyturnauksen tunnelman voisi tiivistää Jyvässeudun Nuorten-talon kannustushuudon ”Hei, hei, hei, ystävyys voiton vei” - mukaan, sillä se kertoo päivästä kaiken!

Jyvässeudun Nuortentalo kiittää saamastaan tuesta ja sponsoriavus-ta seuraavia yrityksiä: Häkärinteet, Marleena, A Mölsä KY, Osmotex Oy, Hankasalmen Sanomat, Loma-keskus Revontuli, Karteeni, Hanka-salmen Apteekki, K-Market Kuha, Hankasalmen S-Market, Nordea Hankasalmi, Osuuspankki Han-kasalmen konttori, Rautia Han-kasalmi, Kahvila-ravintola Mel-li-Elli, Nuortentyöpaja Taitotupa ja Fatpipe.

Kirsi Laitinen toimii nuorten ohjaaja-na Jyvässeudun Nuortentalossa. Voittajan on helppo hymyillä,

Kuopion Nuortentalon joukkue.

Eeva

Sal

omaa

29Dysfasia 2/2010

KEHYS- JA KULTAUSLIIKEIVONEN OY

00100 Helsinki, puh. 09-494 856

Finnparts OyLehtisaarentie 1, Helsinki

puh. 09-480 822

Kangasniemen ApteekkiOtto Mannisentie 12, Kangasniemi

puh. 015-431 631

Vaalan ApteekkiSahanrannantie 1, Vaala

puh. 08-536 1270

KORTESJÄRVENAPTEEKKI

Jääkärintie 53, Kortesjärvipuh. 06-488 0300

Sievin ApteekkiHaikolantie 18, Sieviwww.sievinapteekki.fi

HAKA-APTEEKKIPrisma-Keskus

Sammonkatu 75, Tamperepuh. (03) 225 9000

TilitoimistoLiisa Aaltonen Ky

Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunkipuh. 02-841 3247

RISTIINANAPTEEKKI

Brahentie 16, 52300 Ristiina puh. 015-740 7700

LIEVESTUOREENAPTEEKKI

Lievestuore, puh. 014-861 353

Rasinpisteenyhteisö OyRasisalontie 54282335 Rasivaara

puh. 0440 500 958www.rasinpisteenyhteiso.fi

A-lehdet

LAITILAN KAUPUNKI

Sipoon Apteekki/Sibbo Apotek

Iso kyläntie 20, Sipoopuh. 09-274 7960

Kuopion ToriapteekkiHaapaniemenkatu 24-26, Kuopio

puh. 017-287 6601

Luuniemenkatu 4, 74100 IISALMI

puh. 029 000 1050(017) 838 5232

Avoinna maanantai-perjantaiklo 10-15

PANIMOMUSEO

Oy Brandt Ab01740 Vantaa, puh. 09-89 5501

FEORA OY ABIndustriområdet

66900 NykarlebyTel. 06-781 7430, fax 06-722 0404

www.ADHD-tietoa.fi

JC-1

0000

8-2

KUOPION EV.LUT SEURAKUNNAT

www.pkssk.fi

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY

50100 Mikkeli

SOTAINVALIDI- JAVETERAANIKUNTOUTUSTAlaitos-, päivä- ja avokuntoutusta

Veteraanipolku 3, 13600 HämeenlinnaPuh. 03-5706 100, fax 03-5706 119

www.ilveskoti.com

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

Ari NiemensivuHTM Tilintarkastaja

13100 Hämeenlinna, puh. 03-467 0200

Palvelutalo Kotipiha KyKeihärinkoskentie 986, 44760 Keihärinkoski

puh. 040 756 1624www.palvelutalokotipiha.com

www.saatolaitehuolto.fi

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY

LUMON OY

www.ipty.fi

Maanrakennus Lindqvist Oy

Uusi Porvoontie 1623, 01190 Box puh. 0400 481 024

SULMU OYPL 19, 06101 Porvoopuh. 019-576 7300

Finlatera Oy33720 Tampere

puh. 0400 833 558

ALFA BAG OYVasarakuja 19, 67100 Kokkola

puh. 06-8245 100

Donum Oy- Yksilölliset Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat.

Lehtoranta 1, 90500 Oulu

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

30 Dysfasia 2/2010

PoimittuaStop köyhyys - Rakennetaan

yhteiskunta kaikilleVuosi 2010 on Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaali-sen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teemavuoden tavoitteena on

- tunnustaa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallistuminen yhteis-kunnalliseen toimintaan

- korostaa kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymi-sen torjunnassa

- edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja- vahvistaa eri viranomaisten sitoutumista sosiaali-

seen oikeudenmukaisuuteen.Kaikille mahdollisen yhteiskunnan rakentaminen ei

ole helppoa, mutta se on ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen asia. Hyvä yhteiskunta on tasa-arvoinen ja syr-jimätön. On osattava kuunnella huono-osaisten ja osat-tomien ääntä.

Jokainen EU-maa toteuttaa teemavuotta omalla kan-sallisella ohjelmallaan, jossa teemavuoden tavoitteet sovitetaan maan tilanteeseen ja tarpeisiin. Suomessa pääaiheeksi on valittu osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Teemavuoden suojelija on Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Tapahtumissa ja hankkeissa puheenvuoro annetaan köyhille ja syrjäytyneille sekä heidän kanssaan työsken-televille vapaaehtoistyöntekijöille, järjestöille ja sosiaali-työntekijöille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi teema-vuoden toteutusta Suomessa. Hanketta rahoittavat sosi-aali- ja terveysministeriö ja Euroopan unioni.

Lisätietoja teemavuoden verkkosivuilta www.stopkoyhyys.fi.

Suomi Savuttomaksi vuoteen 2040 mennessä

Suomi halutaan savuttomaksi vuoteen 2040 mennessä. Se tarkoittaa, että tupakoinnin on vähennyttävä noin 10 prosenttia vuosittain. Laaja joukko terveysalan vaikutta-jia peräänkuuluttaa konkreettisia keinoja savuttomuu-den edistämiseksi: perheitä on tuettava savuttoman su-kupolven kasvattamisessa, tupakoinnin lopettamista on tuettava ja vieroitustyötä vahvistettava.

Pääjohtaja Pekka Puska vaatii huomion kiinnittämis-tä lasten suojeluun tupakan haittavaikutuksilta. Tervey-den ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan noin 22 prosentissa lasten kodeista joku tupakoi asunnossa.

Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti koros-taa, etteivät nuoret tajua, kuinka koukuttavaa nikotiini on. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan nuoret suh-tautuvat tupakkaan ja päihteisiin aikaisempaa myöntei-semmin.

- Jo kaksi askia tupakkaa riittää synnyttämään riippu-vuuden, Rautalahti sanoo.

Pekka Puska vaatii huomion kiinnittämistä lasten suojeluun tupakan haittavaikutuksilta.

- Hätkähdyttävän moni lapsi altistuu tupakansavulle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mu-kaan noin 22 prosentissa lasten kodeista joku tupakoi asunnossa. Huomio tulee kiinnittää sekä koteihin että auto- ja parveketupakointiin, Puska sanoi.

- Kanadalaistutkimuksen mukaan jo yhden savuk-keen polttaminen autoissa nostaa altistuksen samalle tasoille kuin se on ollut joissakin savuisimmissa baareissa ja ravintoloissa ennen tupakoinnin kieltävän lainsäädän-nön voimaantuloa.

31Dysfasia 2/2010

Sporttiksen Futuuri-leiriSPORTTIS on liikuntaa kaikille lapsille! Leiri on tarkoitettu 4-16-vuotiaille tytöille ja pojille. Sporttiksen Futuuri-leiri on tarkoitettu liikunnassa erityistä tukea tarvitseville lap-sille. Mukaan mahtuu 15 innokasta leiriläistä. Tavoittee-na on luoda mahdollisimman monelle lapselle tilaisuus osallistua liikuntaleirille omista rajoitteista huolimatta.

Leirin organisaatio järjestää jokaiselle lapselle oman avustajan leirin ajaksi. Lapsi voi osallistua leirille myös henkilökohtaisen avustajansa kanssa, tällöin perhe kus-tantaa siitä aiheutuvat kulut.

Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on mahdollisuus osallistua leirille samalla tavoin kuin muutkin lapset. Lap-si valitsee itselleen yhden liikuntalajin ja perehtyy leirin

Tamhattan-kännykkäpeli tukee nuorten terveitä elintapoja

Tampereen yliopisto on käynnistänyt Terveysviihde-hankkeen, jolla kehitetään terveyttä edistäviä tietoko-ne- ja kännykkäpelejä nuorille. Pelit yhdistävät liikkuvat nuoret matkapuhelimien kautta kotona tai koulussa toimivaan älytilaympäristöön. Lähtökohtana on positii-vinen terveyskasvatus, jossa terveystietämys lisääntyy pelaamisen yhteydessä.

Tamhattan-pelissä edetään ohjaamalla 3D-grafiikalla tehtyjä, avatar-tyyppisiä pelihahmoja, joista kullakin on alkutilanteessa jokin nuorten terveyttä ja hyvinvointia heikentävä piirre, huono unirytmi tai ryhti, epäterveelli-sestä ruokavaliosta johtuva ylipaino tai päihteiden käyt-tö. Jos peli etenee myönteisesti, myös pelihahmojen elin-tavat paranevat.

Terveyspeli on tehty viihdyttämään erityisesti 12-16-vuotiaita varhaisnuoria. Kehittäjien mukaan Tam-hattanin mobiiliosiot käyttävät kännyköiden ominai-suuksia monipuolisemmin kuin mikään tähänastinen peliympäristö.

Terveysviihde-hanketta koordinoi Tampereen yliopis-ton tietojenkäsittelytieteiden laitos. Siinä ovat mukana myös yliopiston terveystieteen laitos, Tampereen tek-nillisen yliopiston ihmiskeskeisen tietotekniikan laitos ja biolääketieteellisen tekniikan laitos, Tampereen ammat-tikorkeakoulu sekä useat yritykset. Hankkeen päärahoit-taja on ollut Tekes.

Lisätietoja: tervi.cs.uta.fi/tamhattan/

Sporttiklubi lapsille ja nuorilleSuomen Vammaisurheilu ja -liikunta ry on kehittänyt lapsille liikuntatoimintaa, Sporttiklubeja. Klubin ydintä ovat henkilöjäsenyys, joka mahdollistaa tiedon saan-nin; paikalliset Sporttiskerhot, kisat, tapahtumat, leirit ja nuorten omat projektit.

Mukaan voivat liittyä henkilöjäseniksi kaikki alle 19-vuotiaat liikunta-, näkö- ja kehitysvammaiset sekä elinsiirron saaneet lapset ja nuoret. 12-vuotiaat ja sitä nuoremmat lapset kuuluvat vipanoihin: monipuolisia leikkiliikuntatapahtumia ja lajikokeiluja koko perheelle.

Yli 13-vuotiaat kuuluvat Sporttiklubin nuoriin. Nuo-rille tarjotaan lajitapahtumia ja ohjaajakoulutusta. Liit-tyminen on maksutonta ja jokainen saa liittymislahjana t-paidan. Sporttiklubilaiset saavat 5 kertaa vuodessa ilmestyvän vammaisurheilulehden maksutta. Ilmoittau-tumisvaiheessa voi valita haluaako lehden perinteisen painetun version, sähköisen tai Daisy-äänilehden.

Paikallisia Sporttiskerhoja on noin 40. Uusien kerho-jen syntyä vauhditetaan välinepaketeilla ja ohjaajakou-lutuksella. Junior Games -kisat on vammaisten ja elin-siirron saaneiden lasten ja nuorten oma kisatapahtuma. Syksyisin kisataan yleisurheilun moniottelussa, sokko-pingiksessä ja sukkulaviestissä. Keväällä kisataan uin-nissa, pallopeleissä ja puhallustikassa. Mukana on myös kiinnostavia tutustumis- ja näytelajeja.

Sporttiklubi järjestää tapahtumia ja leirejä. Vertaista-pahtumia voidaan järjestää myös yhteistyössä erilaisten vammaisten lasten perheverkostojen ja vanhempainyh-distysten kanssa. Sporttiklubista voi myös kysyä ohjaa-jia ja lajikokeiluja mukaan paikalliseen liikuntatapahtu-maan.

Lisätietoja: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta, www.vammaisurheilu.fi

aikana lajiin tarkemmin. Futuuri-leiriläiset eivät siis toimi leirillä omana ryhmänään, vaan he liikkuvat valitsemansa lajiryhmän mukana koko leirin ajan.

Aikaisempina vuosina leiriläisiä on ollut mukana mm. sirkuskoulussa, uinnissa, ratsastuksessa, salibandyssä ja moottoriurheilussa. Ilmoittaudu mukaan!Lisätietoa saa Katri Arnivaaralta, p. 0400 376 610 ja www.liiku.fi/lapset_ja_nuoret/sporttis/

32 Dysfasia 2/201032 Dysfasia 1/2010

LIITTO TIEDOTTAA

LiiToN sääNNöT jA NiMi MuuToksEssA

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 24.3.2010 Helsingissä. Koko-uksessa käsiteltiin sääntömääräisinä asioina mm. tilinpäätös ja vuoden 2009 toimintakertomus.

Lisäksi käytiin keskustelua liiton sääntöjen tarkis-tamisesta. Nykyiset säännöt perustuvat läänijakoon, joka muuttui kuluvan vuoden alusta. Asiaa valmis-tellaan syksyn liittovaltuuston kokoukseen ja samal-la valmistellaan liiton nimen vaihtamista Aivoliitto ry:ksi.

LiiTTokokous TuLossA 2011

Vuonna 2011 on liittokokous, joka valitsee liittoval-tuuston edustajat vuosille 2012-2015. Tarkoitukse-na on toimittaa uudistettujen sääntöjen mukaiset toimintaohjeet yhdistyksille siten, että yhdistykset voivat viimeistään vuoden 2011 kevätkokoustensa yhteydessä käsitellä myös liittokokousedustajien ni-meämistä koskevat asiat.

rAy jA AvusTussTrATEgiA

Raha-automaattiyhdistys (RAY) edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja se on päivittämässä avus-tusstrategiaansa. Keskeistä tässä työssä on kansa-laisten ja kansalaisjärjestöjen näkökulma. Tärkeää on myös se, että RAY:n monopoliasema voi säilyä myös tulevaisuudessa, sillä vain näin voidaan tukea ihmisten arkea siinä, missä julkiset palvelut ja muut verkostot eivät riitä.

kATTojärjEsTöjEN yhdisTyMiNEN?

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), Sosi-aali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys (YTY) ja Terveyden edistämisen keskus (Tekry) ovat työstä-mässä uutta yhteistä yhtä järjestöä, joka voisi aloit-taa toimintansa mahdollisesti vuonna 2012. Asiaa koskeva selvitystyö on tehty ja kukin järjestö ta-hollaan tekee tarvittavia päätöksiä asian eteenpäin saattamiseksi.

ryhMävoiMAA-hANkE käyNNisTyMässä

Suomen Parkinson-liitto ry on saanut opetusminis-teriöltä rahoituksen Ryhmävoimaa-hankkeeseen vuosiksi 2010-2012. Tämän terveysliikuntahankkeen tarkoituksena on kehittää ryhmämuotoista liikun-taneuvontaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneille sekä Parkinsonin tautia sairastaville. Näiden ryhmi-en liikuntaneuvontaa on kehitetty aiemmin Aivo-halvaus- ja dysfasialiiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteisessä Aivovoimaa!-hankkeessa, joka on päätty-nyt.

kyLpyLähoTELLi kuNTorANTAAN jäsENEduiN

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto sekä Varkaudessa sijait-seva Kylpylähotelli Kuntoranta ovat sopineet yhteis-työstä, joka antaa järjestön jäsenille ja henkilöstölle

hALLiTusohjELMAN vALMisTELu

Keväällä 2011 valitaan uusi eduskunta. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto on monien muiden järjestöjen ta-voin käynnistänyt työn, jolla pyritään vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan. Keskeisiä asioita tulevat olemaan palvelujen ja hoitoketjun toimivuus, kun-toutuksen saatavuus, puhevammaisten asiat sekä tietysti RAY-rahoituksen turvaaminen.

Kylpylähotelli Kuntorantaeaserfoto.dk

33Dysfasia 2/2010 33Dysfasia 1/2010

LIITTO TIEDOTTAA

mahdollisuuden käyttää Kuntorannan majoitus-, ruokailu-, hoito-, kylpylä- ja aktiviteettipalveluista jäsenetuna.

Jäsenedut koskevat myös samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä sekä henkilökohtaista avus-tajaa. Edut koskevat lisäksi liiton henkilökuntaa ja sen tapahtumia, paikallisyhdistyksiä ja aluejärjes-töjä. Näin jäsenet voivat järjestää itselleen sopivia virkistäviä lomia tai koulutus- ja vertaistilaisuuksia.

Avh-kuNTouTusprojEkTi jALkAuTui LAppEENrANTAAN

Lappeenrannassa vietettiin Kuntoutuksen kehittä-mispäivä 31.3.2010.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto julkisti syksyllä 2008 aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutusta koskevan tutkimuksen tulokset. Koko maassa moniammatilliseen kuntoutushoitoon pääsee arviolta 15-20 % aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista. AVH:n sairastaneiden kuntoutusre-sursseissa on huomattavaa vaihtelua maan sisällä. Parhaimmillaan yli 40 % sairastuneista pääsee asian-mukaiseen kuntoutukseen, jolloin ollaan tavoitel-

tavalla tasolla. Heikoimmillaan moniammatilliseen kuntoutukseen pääsee alueilla vain yksittäisiä poti-laita.

- Etelä-Karjala on maamme heikoimmin AVH-kuntoutukseen panostaneiden alueiden joukossa. Alueella kaikenikäisten AVH-potilaiden mahdolli-suuksia päästä asiantuntevaan kuntoutukseen tulisi tehostaa, selvitti tutkijalääkäri Teemu Takala Aivo-halvaus- ja dysfasialiitosta.

Sairaanhoitopiirin (nykyisen sosiaali- ja terveys-piirin) aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutukseen osoitetut resurssit ovat riittämättömät. Alueella ei ole moniammatillista neurologista kuntoutusosas-toa, joka on tutkimusten perusteella paras paikka AVH- ja aivovammapotilaiden kuntoutukseen. Eri-tyisesti iäkkäiden kuntoutusta tulisi edelleen tehos-taa.

Nyt Etelä-Karjalassa ollaan uudelleen pohtimas-sa kuinka AVH-potilaiden ja aivovammapotilaiden kuntoutumista voitaisiin parhaalla mahdollisella ta-valla edistää.

- Suunnitelmissa on kehittää entisestä Lappeen-rannan kaupunginsairaalan kuntoutusosastosta moniammatillisen neurologisen kuntoutusosaston mitat täyttävä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspii-rin organisaatiouudistuksen myötä osasto liitettiin neurologian yhteyteen. Toistaiseksi osastolta puut-tuu henkilökuntaa ja välineitä tarvitaan. Tarvitaan myös neurologinen kuntoutusohjaaja tai AVH-koor-dinaattori, tiivisti neurologian ylilääkäri Minna Lin-na Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

ToiMisTo suLjETTuNA 28.6.-1.8.2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toimisto on suljettu-na kesällä ajalla 28.6.-1.8.2010. Palvelemme jälleen 2.8.2010 alkaen.

• Sairaanhoitopiirillä on oma kuntoutusosasto• Vähintään 10% kuntoutetaan yksityisessä kuntoutuslaitoksessa• Alle 10 % sairastuneista moniammatilliseen kuntoutukseen

34 Dysfasia 2/2010

juhlakeskus, Kivirannantie 5, Pirkkala (www.kiviranta.eu). Sisältö: voimava-roja vanhemmuuteen ja vertaistoi-mintaan alustuksien ja toiminnallis-ten harjoitusten avulla. Koulutus on tarkoitettu kaikille dysfasia- ja kolmi-kantayhdistysten vanhemmille. Kou-lutus on osa Vertaisvirta-hanketta, joka on OK-opintokeskuksen ja Ai-vohalvaus- ja dysfasialiiton yhteinen koulutushanke vuosina 2009-2010. Hinta: 20 euroa /henkilö, sisältää koulutuksen, materiaalin, majoituk-sen ja ruokailut. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: dysfasianeuvoja Elina Salolle 16.08. mennessä, elina.salo@stroke.fi, p. 040 5437 292.

4.10.Valtakunnallinen dysfasiapäivä

4.-8.10.Eurooppalainen dysleksiaviikko

5.-7.10.Kuntakampanja

Kuntakampanja yhteistyössä Autis-mi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-lii-ton kanssa 5.-7.10. Kirkkonummella, Kaarinassa ja Lappeenrannassa.

8.10.Varhaiskasvatus 2010 HelsingissäKoulutus- ja messutapahtuma Wan-hassa satamassa. Lisätietoja www.varhaiskasvatusmessut.net.

29.-31.10.Osaava Nainen -messut Turussa

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen -messuilla.

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0Toukokuu

19.-20.5.Terve- Sos -messut Lahdessa

Sosiaali- ja terveysalan ammattilais-ten TERVE-SOS -koulutus- ja mes-sutapahtuman teemana on Toimiva arki. Lisätietoja www.tervesos.fi.

28.5.Tunturi-Lapin vertaistuen

kehittämispäivä LevilläErityislasten Omaiset ELO ry:n ELO-kolo-hanke järjestää koko seutu-kuntaa käsittelevän vertaistuen ke-hittämispäivän Levillä. Aiheena on erityistä tukea tai hoivaa tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän perheiden jaksamisen tukeminen. Kohderyh-mä: kaikki alueen vertaistukiasioista kiinnostuneet tahot, niin perheet kuin perheiden kanssa työskentele-vät ammattihenkilöt. Lisätietoja kat-ri.miettinen@erityislastenomaiset.fi, 040 197 6060.

4.-5.8.Kasvatuksen ja opetuksen

kesäkongressi JyväskylässäKasvatuksen ja opetuksen juh-lakongressi, Paviljonki messu- ja kongressikeskus. Kohderyhmä: eri-tyisopettajat, opetuksen tehostami-sesta kiinnostuneet opettajat, kou-lukuraattorit ja -psykologit, avustava henkilökunta sekä hallinnon edusta-jat. Lisätietoja:www.cec.jyu.fi/kasva-tusjaopetus/ajankohtaista/kgr2010.

29.8.ELOn 10-vuotis syntymäpäivät

RovaniemelläErityislasten Omaiset ELO ry. juhlis-taa kymmenvuotista taivaltaan sun-

ELokuu

nuntaina 29.8 kello 13-16. Tarkempi juhlaohjelma myöhemmin, ks. ELOn nettisivuja www.erityislastenomai-set.fi. Lisätietoja pia.ylisuvanto@eri-tyislastenomaiset.fi, p. 040 197 5050.

2.-3.9.Hyvä alku -messut Jyväskylässä

HYVÄ ALKU - kehityksen, kasvun ja oppimisen tukemisen menetelmiä -tapahtuma, Jyväskylän Paviljonki. Kohderyhmä: erityisesti 0-10-vuo-tiaiden kanssa työskenteleville päi-vähoidon sekä esi- ja alkuopetuk-sen henkilökunnalle, psykologeille, puhe-, fysio- ja toimintaterapeuteil-le, terveydenhoidon henkilökunnal-le, kuntoutusohjaajille sekä vanhem-mille ja alan opiskelijoille. Lisätietoja www.hyvaalku.net.

16.9. Käytännönläheistä tietoa lasten

kielellisistä vaikeuksistaKoulutustilaisuus 16.9.2010 klo 12.00-16.00, Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku. Kohderyhmä: las-tentarhanopettajat, perhepäivähoi-tajat, neuvolatyöntekijät ja muut asiasta kiinnostuneet. Hinta: 50€, si-sältää materiaalin ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautuminen: 20.8.2010 men-nessä toimistosihteeri Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, pia.vuoltee@stroke.fi. Lisätietoja: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@stroke.fi. Koulutus järjeste-tään OK-opintokeskuksen tuella.

18.-19.9.Vanhempien vertais- ja virkistys-

viikonloppukoulutusLauantaina 18.9. klo 11.00 alkaen ja päättyy sunnuntaina 19.9.2010 klo 13.00. Paikka: Kivirannan kokous- ja

syyskuu

LokAkuu

35Dysfasia 2/2010

TAPAHTUMAKALENTERI

2 0 1 0MArrAskuu

20.11.Ryhmänohjaajakoulutus

TampereellaLauantaina 20.11. klo 9.30-16.30, Tampereen aluetoimisto, Hämeen-katu 13 B.9.30-10.00 Tulokahvi10.00-11.00 Ryppäästä ryhmäksi 11.00-12.30 Minä ryhmänohjaa-jana12.30-13.15 Lounas13.15-15.00 Ryhmänohjaamisen erityiskysymyksiä15.00-16.00 Vertaistuen tulevai- suuden mahdolli- suuksia

16.00-16.30 Iltapäiväkahvi.Ryhmänohjaajakoulutus on tarkoi-tettu kaikille dysfasia- ja kolmikan-tayhdistysten kerhon- ja ryhmän ohjaajille sekä asiasta kiinnostuneil-le. Koulutuksen hinta on 20 euroa /henkilö, sisältää koulutuksen, mate-riaalin, lounaan sekä aamu- ja ilta-päiväkahvit. Ilmoittautumiset 5.11. mennessä ja lisätietoja dysfasianeu-voja Elina Salo, p. 040 543 7292 tai elina.salo@stroke.fi.

23.11.Moniaistisuus oppimisen

perustana -koulutustilaisuus, Helsinki

Koulutustilaisuuden järjestäjinä ovat

Lisätietoja tapahtumista ja koulu-tuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke.fi. Neuro-logisten vammaisjärjestöjen (NV) ti-laisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

LisäTiETojA

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

Stroke- och dysfasiförbundet rfTunnus: 5006009Info: 120020003 VA

STAU

SLÄH

ETY

S

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Taita katkoviivaa pitkin. Kiinnitä puolet yhteen.

✂

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Autis-mi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto. Tilaisuus on tarkoitettu lasten ja nuorten parissa työskenteleville am-mattilaisille ja jäsenistölle. Tämä kou-lutustilaisuus korvaa aiempina vuo-sina järjestetyn Dysfasiaseminaarin. Ks. ilmoitus sivuilla 18–19.

36 Dysfasia 2/2010

✂

Haluan liittyä:

dysfasiayhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

dysfaattinen henkilö

läheinen

dysfaattisen lapsen syntymävuosi ________

ammattilainen

muu __________________________

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

______________________________________

Allekirjoitus

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 eu-roa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityk-siltä.

Suvituulen tilat täyttyivät pu-naposkisista pienistä ihmisistä lauantaina 10.4.2010. Aivohal-

vaus- ja dysfasialiitto, Turun kaupun-gin Liikuntapalvelukeskus, CP-liitto, Turun CP-yhdistys ja Turun seudun lihastautiyhdistys järjestivät yhteis-työssä soveltavan liikunnan päivän perheille.

Päivän aikana pääsi tutustumaan curlingiin, golfiin, temppurataan ja moniin muihin liikuntamuotoihin. Paikalla oli paljon lapsiperheitä ja innokkaita liikkujia tutustumassa lii-kuntamahdollisuuksiin.

Liikuntapalvelukeskuksella oli myös nähtävillä lainattavissa olevat rattaat, joiden kanssa myös liikun-tavammainen lapsi pääsee nau-tiskelemaan esimerkiksi keväisistä metsäpoluista. Lapset jaksoivat us-komattoman hyvin koko päivän ajan.

Ehdottomasti suosituinta oli ui-

Soveltavaa liikunta Suvituulessaminen Suvituulen altaan lämpimissä vesissä. Paikalla oli myös Avustaja-keskuksen yleisavustajia, joten van-hemmatkin saivat vaihtaa kuulumi-sia rauhassa lasten touhutessa.

Soveltavan liikunnan päivä osoit-ti jälleen kerran, että pienellä vaivan-näöllä ja apuvälineillä monet liikun-tamuodot sopivat myös esimerkiksi

pyörätuolia käyttävälle, ja sama lii-kuntamuoto onnistui kuitenkin myös ilman pyörätuolia liikkuville.

Lisätietoja soveltavasta liikunnas-ta ja muusta toiminnasta saa tapah-tuman järjestäjiltä sekä osoitteista www.soveli.fi ja www.malike.fi.

Pirjo Rissanen, AvustajakeskusPi

rjo

Riss

anen

37Dysfasia 2/2010

Näyttelyn avajaiset pidetään yliopiston aulassa 23.8. klo 16.30. Tilaisuudessa julkiste-

taan Vuoden 2010 vammaistaiteilija ja valitulle ojennetaan 2 000 euron stipendi.

Mukaan kutsutaan eri vammais-järjestöjen taiteilijat ja harrastajat ympäri Suomen.

TAidETEosTEN ToiMiTTAMiNEN

NäyTTELyyN

Taideteokset toimitetaan seuraaviin osoitteisiin:HelsinkiSuomen Polioliitto ry, Kumpulantie 1 A 6 kerros, 00520 Helsinki.Yhteyshenkilö: Birgitta Oksa, p. 09 686 0990.HämeenlinnaKettuki-keskus, Keinusaarentie 1, 13200 Hämeenlinna.Yhteyshenkilö: Esa Vienamo,

Nelivuotisen Vammaisten kuvataideprojektin (VAKU) kolmannen vuoden ohjelmana on valtakunnallinen kuvataidenäyttely Jyväskylän yliopiston tiloissa 23.8.-3.9.2010. Näyttelyn teemana on Minä ja ympäristöni.

p. 044 259 2294TurkuWäinö Aaltosen Seura ry, Honkais-tentie 68, 20900 TURKUYhteyshenkilö: Hilkka Huotari, p. 0500 936 767 (lisätietoja näyttelystä).

Teosten tulee olla toimipisteissä viimeistään perjantaina 6.8.2010. Käsittelyn helpottamiseksi teosten suurin koko saa olla noin 45cm x 60cm. Osallistujaa kohti toivotaan korkeintaan kolme työtä. Teoksen takana tulee olla taiteilijan ja omista-jan nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Myös teoksen nimi ja tekniikka liitetään samaan yhtey-teen.

Jokaisen tekijän pitää liittää te-osten mukaan erillinen tiedote, josta ilmenee tekijä, osoite, mihin työt palautetaan, sähköpostiosoite, kaikkien teosten nimet ja tekniikka. Teosten vakuuttaminen jää jokaisen tekijän tai omistajan vastuulle. Palau-tusten vakuuttamiseksi tulee ilmoit-taa teosten arvo, mistä työt vakuu-tetaan palautuksen ajaksi postissa. Taideteokset palautetaan näyttelyn päätyttyä annettuun osoitteeseen postiennakolla.

Osallistumismaksu on 10 euroa. Sen voi maksaa Osuuspankin tilille 571161-2127424 tai mahdollisesti liittää teosten yhteyteen.

Näyttelyyn toivotaan runsaasti erilaisia töitä maalauksista veistok-siin! Nimetäänhän näyttelyn perus-teella Vuoden vammaistaiteilija.

TuruN kyNNys ry ALoiTTEENTEkijäNä

Turun Kynnys ry käynnisti Vammais-ten kuvataideprojektin (VAKU) teke-mällä kirjallisen aloitteen Wäinö Aal-tosen seuralle 13.8.2007. Sovittiin, että WA-Seura vastaa projektin talo-

udesta ja hallinnosta yhdessä vam-maisjärjestöjen kanssa. VAKU-pro-jektin tavoite on edistää vammaisten pääsyä taidekoulutukseen ja mah-dollisuuksia harrastaa taidetta. Pyr-kimyksenä on myös tuoda julkisuu-teen toiminta- ja tukitarpeita, jotka liittyvät projektin tavoitteeseen.

Ensimmäinen vammaisten val-takunnallinen kuvataidenäyttely järjestettiin Turussa 3.-23.12.2008. Kutsu lähetettiin kaikille Suomen vammaisjärjestöille. Töitä näyttelyyn tuli eri puolilta Suomea yli sata. Vuo-den vammaistaiteilijan 2 000 euron stipendin sai Turun Kynnys ry:n ku-vataideryhmä. Näyttely oli yleisöme-nestys.

Toisen vuoden ohjelmana oli tai-denäyttely Itä-Helsingin kulttuuriasi-ainkeskuksessa Stoassa. Vammaisjär-jestöjen taidetta harjoittavat jäsenet lähettivät näyttelyyn lähes 300 työtä, joista 200 voitiin asettaa esille. Vuo-den vammaistaiteilijan 2 000 euron stipendin sai Kaija Pöytäkivi upeasta posliinimaalaustyöstä Ruusutarhas-sa.

Avajaispäivänä 23.8.2010 järjestetään myös vam-maisten kuvataidetta käsit-televä seminaari klo 11.00 alkaen.

Kaija Pöytäkiven teekannu valittiin VAKU-näyttelyn 2009 parhaaksi työk-si. Kaija on poliovammainen ja hengi-tyskoneessa, mutta silti hän on löytä-nyt maalauksesta hyvän harrastuksen. Teekannun maalaus on tehty pitämällä sivellintä suussa.

Taiteilija Rafael Wardi valitsi ja palkit-si valkeakoskelaisen Kaija Pöytäkiven Vuoden vammaistaiteilija 2009 -tittelil-lä ja stipendillä.

Han

nu H

uota

ri

Han

nu H

uota

ri

Lähetä kuvataidetyösi näyttelyyn!

38 Dysfasia 2/2010

opETTAjAN oN kohdATTAvA kAikENLAisET

Perusopetuslakiin valmistellun muu-toksen myötä oppilaalla on oikeus saada niin sanottua tehostettua tu-kea omassa luokassaan ennen eri-tyisopetukseen siirtoa. Tavoitteena on, että laki muutoksineen otetaan käyttöön syksyllä 2010. Lakimuutok-sen myötä tuen määrä tulee sopeut-taa oppilaan yksilölliseen tilantee-seen. Tukea tarvitsevan lapsen tulee saada käydä koulunsa tavallisessa luokassa, yleisopetuksen yhteydes-sä.

Sama koulu, samat kaverit ja sama ympäristö kuin vertaisillakin ovat jokaisen oppilaan perusoikeuk-sia. Vain kohtaamalla erilaisuutta päivittäin oppilaat oppivat suhtau-tumaan siihen luonnollisena asiana - tämä pätee myös opettajiin.

Kirjassa Ainutkertainen oppija muistutetaan myös, että opetuksen järjestäjän tulee varautua lakimuu-tokseen koulutussuunnitelmia teh- dessä. Opettajien haasteena puo-lestaan on opetusmenetelmiensä monipuolistaminen niin, että ne so-veltuvat entistä erilaisemmille oppi-joille.Oiva Ikonen - Ansaliina Krogerus (toim.) Ainutkertainen oppija - Erilai-suuden ymmärtäminen ja kohtaa-minen. 2009. PS-kustannus, Opetus 2000.

KirjahyllyEriTyisLuokkA

ELäMäNkuLussA

Erityisluokka elämänkulussa -sel-vi-tyksessä tarkastellaan peruskouluai-kanaan erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuulu-vien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työ-elämäpolkuja.

Selvitys on osa Yhdenvertaisuus EtuSijalle (YES) -hanketta. Selvityk-sen laatijat ovat Anna-Maija Niemi, Reetta Mietola ja Jenni Helakorpi. Se on toteutettu yhteistyössä Helsin-gin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen, opetusministeriön ja sisä-asiainministeriön kanssa.

Selvitystyö toteutettiin haastatte-lututkimuksena. Haastateltavina oli 27 erityisluokalla peruskoulun aika-na opiskellutta nuorta aikuista.

Selvityksessä kuvataan, minkä-laisia koulutus- ja työelämäpolkuja erityisluokalla opiskelleille kohde-ryhmän nuorille aikuisille rakentuu, minkälaisia merkityksiä koettu eri-tyisopetus saa haastateltavien ker-ronnassa, ja minkälaisia mahdollisia esteitä koulutusjärjestelmässä esiin-tyy kyseessä olevien nuorten aikuis-ten etenemiselle koulutuspoluillaan.

YES - Yhdenvertaisuus etusijalle on hallinnon, viranomaisten sekä syrjintävaarassa olevia ryhmiä edus-tavien elinten ja järjestöjen välinen yhteistyöprojekti, jonka tavoittee-na on edistää syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. YES-hanke saa rahoitusta Euroopan yhteisön työllisyyttä ja sosiaalista yh-teisvastuuta koskevasta PROGRESS-ohjelmasta (2007-2013).

ErityisluokkaelämänkulussaSelvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten,romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuu� ajataustaistennuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksista

Anna-Maija Niemi, Ree� a Mietola ja Jenni Helakorpi

YhdenvertaisuusSISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISU 1/2010

Erityisluokka elämänkulussa - Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskel-leiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataus-taisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksista. (2010) Anna-Maija Niemi, Reetta Mietola ja Jenni Helakorpi. Sisäasiainministeriön julkaisut 1/2010 ISBN 978-952-491-550-2 (PDF), osoite www.intermin.fi/julkaisut tai www.yhdenvertaisuus.fi.

juhLAkirjA vAMMAishuoLLoN ALkuTAipALEELTA

Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun kansanedustaja, opettaja Vera Hjelt ystävineen pe-rusti Raajarikkoisten Auttamisyh-distyksen. Tästä alkoi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön taival vammaisten ja nuorten sekä heidän perheittensä parissa.

Säätiön juhlakirjassa Kohti itse-näistä elämää kerrotaan, miten yk-sityisen hyväntekeväisyyden aloit-teesta lähtenyt työ raajarikkojen auttamiseksi on vuosikymmenien varrella kehittynyt ja laajentunut sitä mukaa, kun yhteiskuntamme, sen sosiaalipolitiikka ja ennen kaikkea asenteet ovat muuttuneet. Kirjan on kirjoittanut filosofian tohtori Tuula Vuolle-Selki.

Nykyisin Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö tukee pitkäaikais-sairaita ja vammaisia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään kehittämäl-lä palveluita, jotka edistävät näiden

39Dysfasia 2/2010

lasten ja nuorten itsenäistymistä ja tasavertaista osallisuutta yhteiskun-nassa. Säätiö tekee alaan liittyviä selvityksiä, edistää tutkimustyötä, kouluttaa ammattihenkilöitä ja jul-kaisee koulutusmateriaalia sekä ja-kaa apurahoja harrastustoimintaan, kodinperustamiseen ja opiskeluun.Tuula Vuolle-Selki (2009) Kohti itse-näistä elämää - Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 120 vuotta. Minerva.

poLku LApsEN suoTuisAAN kEhiTyksEEN

Perusta mielenterveyden ja tunne-elämän suotuisalle kehitykselle ra-kennetaan jo vauvaiässä. Varhainen vuorovaikutus äidin ja isän kanssa säätelee kehityksen kulkua laajasti ja muovaa erityisesti kiintymyssuhtei-den kehitystä. Varhaiset ihmissuhteet - Polku lapsen suotuisaan kehitykseen -kirjassa kehityspsykologian, kliini-sen psykologian ja lapsipsykiatrian asiantuntijat kartoittavat mielen ja tunne-elämän kehitystä suojaavia ja haavoittavia tekijöitä. Kirjan pohjalta on tehty myös dvd-levy.

Kirja soveltuu niin vanhemmille, jotka haluavat turvata vauvansa suo-tuisaa kehitystä, kuin myös opetus-, sosiaali- ja terveysalan oppikirjaksi edistämään alan työntekijöiden val-miuksia kohdata ja hoitaa vauvaper-heitä. Teos sopii kodeissa tehtävään hoitotyöhön, jolla tuetaan läheisten perhesuhteiden syntyä, vanhem-muuden taitoja ja perheen voimava-roja.

Kirjan ja dvd:n toimittaja, psyko-logian professori Maarit Silvén on tutkinut perhesuhteiden vaikutuksia lapsen kielelliseen, älylliseen ja tun-ne-elämän kehitykseen.

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö on tilannut kirjan ennal-taehkäisevän työn oppimateriaalik-

si ja rahoittanut hankkeen yhdessä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa.Maarit Silvén (2010). Varhaiset ih-missuhteet - Polku lapsen suotuisaan kehitykseen. Minerva.

isä, pysähdy!

Monet isät painiskelevat työelämän vaatimusten ja vanhemmuuden ristipaineessa. Miten ehtisi viettää enemmän aikaa lasten kanssa? Miten ylipäätään uusien ihmisalkujen kans-sa toimitaan? Juha T. Hakalan teos Isän kasvatusoppi tarjoaa raikkaita näkökulmia askarruttaviin arjen ky-symyksiin: ajan hallintaan, kotitöihin, harrastuksiin, luovuuteen, erilaisuu-teen ja rajojen asettamiseen.

Isän kasvatusoppi tarttuu van-hemmuuden ja isyyden ydinkysy-myksiin ja tarjoaa osuvaa kritiikkiä tehokkuusyhteyskunnan vaatimuk-sia kohtaan. Miksi olemme tehneet elämästämme niin nopean, tehok-kaan ja monimutkaisen, että perus-asiat uhkaavat unohtua?

Hakala puhuu kirjassaan hitaas-ta kasvusta ja siitä, kuinka kasvun luonnollista rytmiä on kunnioitet-tava. Lapsi voi esimerkiksi vaikuttaa toimettomalta olematta sitä. Kasva-tuksen tulisi tapahtua lapsen ehdoil-la, ilman että vanhemmat täyttävät kaikkia näennäisiä aukkoja.

Hakala on paketoinut teoreetti-sen tiedon selväsanaiseen, jutuste-levaan kirjoitustyyliinsä ja runsaisiin käytännön esimerkkeihin. Seitsemän lapsen isä ja kasvatustieteen profes-sori lähestyy muita isiä virheitä teh-neenä, tavallisena isänä. Hän kan-nustaa jokaista löytämään oman, perustellun kasvatusnäkemyksensä.Juha T. Hakala (s. 1962) toimii kasva-tustieteen professorina Jyväskylän

yliopistossa toimipaikkanaan Kokko-lan yliopistokeskus Chydenius.

Juha T. Hakala (2010). Isän kasvatus-oppi. Gummerus.

sELkEää suoMi-rockiA

Mikä teki Hurriganesista niin tarun-hohtoisen, ja miksi tytöt kirkuivat Dingon keikoilla? Tämä ja paljon muuta selviää Petri Kiutun tuorees-ta selkokielisestä tietokirjasta Selke-ää Suomi-rockia. Kirjassa esitellään ne tekijät, joita ilman Suomi-rockia ei olisi olemassa. Kirja kulkee läpi rockin vuosikymmenten 1970-luvus-ta nykypäivään ja on tiivis katsaus Suomi-rockin virstanpylväisiin.

Kirja on tarkoitettu ihmisille, jot-ka eivät ehkä vielä tunne kovin hyvin suomalaista rockia, sen historiaa ja tekijöitä. Kirja sopii kuitenkin kaikil-le, jotka ovat kiinnostuneita hyvästä musiikista ja levyistä.

Kirjan kirjoittaja Petri Kiuttu on paitsi Suomi-rockin pitkäaikainen ys-tävä, myös selkokielen asiantuntija. Selkokieli tarkoittaa sisällöltään, sa-nastoltaan ja rakenteeltaan yleiskiel-tä luettavammaksi ja ymmärrettä-vämmäksi mukautettua kieltä. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaike-uksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Selkeää Suomi-rockia Kirja ei yritä olla kattava Suomi-rockin his-toria, vaan poimii kustakin artistista tai bändistä olennaisen. Petri Kiutun mukaan parhaat levyt tunnistaa siitä, että uuden sukupolvet löytävät ne aina uudelleen.Petri Kiuttu (2010) Selkeää Suomi-rockia. Helppolukuinen tietokirja Suomi-rockin ystävälle. Julkaisija Kehitysvammaliiton Oppimateriaali-keskus Opike.

Kirjastonhoitajana toimii Päivi Seppä-Lassila, paivi.seppa-lassila@stroke.fi

40 Dysfasia 2/2010

Yhdessä

posTiA yhdisTyksiLTä

Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumis-taan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvaajasta ja kuvatekstiä varten. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Dysfasia 3/2010 lehteen aineistot 30.7. mennessä. Lehti ilmestyy 10.9.

Nimenmuutos: Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry

Vantaan dysfasiayhdistys on vaihtanut nimeään viime vuoden lopussa. Jäseniä on ympäri pääkaupunkiseutua ja yhdistys haluaa palvella kaikkia jäseniään tasapuolis-esti. Nimenä on nyt Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry. Uudessa hallituksessa istuu sekä vantaalaisia että hel-sinkiläisiä jäseniä.

Nimenmuutoksen yhteydessä yhdistyksen nettisivut sekä logo uusiutuivat. Käy tutustumassa uusiin nettisi-vuihin osoitteessa www.paakaupunkiseudundysfasiay-hdistys.fi.

Pyrimme järjestämään jäsenillemme mukavaa ja hyödyllistä tekemistä. Koska olemme vakavarainen yhdistys, ei kenenkään tarvitse ”pelätä” joutuvansa järjestämään myyjäisiä ym. kinkereitä.

Toivotamme kaikki uudet ja vanhat jäsenet mukaan kehittämään toimintaamme.Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistyksen hallitus

Yhdistys valmentajien työn tukemiseksi

Mikkelissä on perustettu valtakunnallinen yhdistys, Val-mennustaito ry. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea so-siaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalalla toimivien val-mentajien (coach) työtä ja saada valmennustoimintaa osana kuntoutumisprosessia tunnetummaksi ja näkyväm-mäksi.

Valmennustaito ry. toimii neuropsykiatrisia erityis-vaikeuksia omaavien henkilöiden ja heidän omaistensa lisäksi myös muun muassa päihde- ja mielenterveys-ongelmien vuoksi syrjäytymisvaarassa olevien henkilöi-den tukena.

Tämän lisäksi yhdistys auttaa valmentajia verkottu-maan ja tarjoaa heille mm. koulutusta ja työnohjausta. Yh-distys toimii linkkinä viranomaisten välillä konsultoimalla, tekemällä esityksiä ja tiedottamalla valmennuksen mah-dollisuuksista ja vaikuttavuudesta.

Valmennus ja erilaiset kuntouttavat ryhmätoiminnot on todettu erittäin tehokkaiksi menetelmiksi erityisesti itsenäistyvien nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisyssä. Valmennus tukee myös neuropsykiatrisia eri-tyispiirteitä omaavien lasten vanhempia vaativassa kasva-tus- ja ohjaustyössä.

Valmennuksesta hyötyvät muun muassa ne henkilöt, joilla on vaikeuksia saada opiskelu- tai työpaikkaa, opiskelu on vaarassa keskeytyä tai työelämässä tarvittavat sosiaali-set valmiudet ovat huonot. Valmennus tukee valmennet-tavan arjenhallintaa ja itsetuntoa sekä mahdollistaa kiin-nittymisen opiskeluun tai työhön. Valmennuksen teemoja ovat muun muassa sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutuk-seen liittyvät asiat, opiskelu ja opiskelutekniikat, itsetunto ja tunteiden hallinta. Valmennus tähtää valmennettavan voimaannuttamiseen ja antaa välineet omaan elämän hal-lintaan.

Valmennusta toteutetaan valmennettavan omissa toimintaympäristöissä: kotona, koulussa tai opiskelupai-kassa, työpaikalla ja harrastuksissa. Valmentaja toimii näi-den lisäksi tukena myös silloin, kun tehdään yhteistyötä eri viranomaisten kanssa tai valmennettavalla on tarvetta hoitaa asioitaan esimerkiksi erilaisissa virastoissa.

Valmennustaito ry:n puheenjohtajana toimii Rauno Veijanen. Hän toimii myös Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry:n dysfasiavastaavana.Koko perheen yhteinen keilaustapahtuma keräsi innokkaita

kokeilijoita.

Ale

xand

er P

hilip

p

41Dysfasia 2/2010

Dysfasiayhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@stroke.fi

DYBAN - FÖRENINGEN FÖR DYSFATISKA BARNS VÄL R.F.

Maija Lehtinen-Ranta (pj)Sjösängsvägen 61, 10330 BillnäsMargita Björklöf (siht.)Valhallavägen 1810270 BARÖSUND

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.orgSanna Ryynänen (pj), p.0400 772694sanna.ryynanen@windowslive.comUlla Juva (siht), p. 040 578 2028

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.comAila Peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.net

Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Sabine Keturi-Philipp sabine4@luukku.com, p. 044 5701233 Jäsenasiat Heli Hekkala, heli.hekkala@gmail.com

LÄNSI-SUOMEN ALUEDysfasianeuvoja Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMPEREelina.salo@stroke.fiVastuualue: dysfasia

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi/~hkuusela/Maarit Heimonenmaarit.heimonen@elisanet.fi

Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot

Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fiPaula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaapaula.immonen1@luukku.com

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi/pdy/pdy@sci.fiPL 11, 33541 TampereElina El-Sayed, p. 040 512 7009Puutarhatie 2 h 2637600 Valkeakoskipdy@sci.fi

Akaan seudun kielivaikeuskerhoMerja Sarkola, p. 040 729 5081

Tampereella kokoontuvat ryhmät:Lasten ja vanhempien kerho

Taru Lehto, p. 040 542 3209taru@lehto.info

Koko perheen temppukerhoHanna-Leena Kovala, p. 050 511 4377hanna-leena.kovala@piramk.fi

Murrosikäisten erityisnuorten vanhempain-ryhmä

Taru Lehto, p. 040 542 3209taru@lehto.info

Vammalan Seudun Erityislasten Tukiryhmä ERKKI

Marjaana Laaja, p. 050 331 3306Härmänkatu 838210 Vammalamarjaana.laaja@jippii.fi

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY

Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 02 258 0094, 0400 539 306

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

www.dyma.info/dyma@dyma.infoKalevantie 25, 20520 Turkup. 0400 347 385

Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385

Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 460reino.lemmetyinen@tuakk.fi

ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYJuhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392Ourannevantie 177, 63400 Alavus asjuhani.kari@pp1.inet.fi

Alavuden keskustelukerhoJuhani Kari, ks. tiedot yllä

Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerhoTuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvituula.maki-franti@netikka.fi

Kyrönmaan keskustelukerhoKaisa Viirimäki, p. 050 353 1016Laurinpolku 6, 66500 Vähäkyrökaisa.viirimaki@netikka.fi

Seinäjoen keskustelukerhoHeli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjokihvainionpaa@luukku.comheli.vainionpaa@netikka.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Porip. 02 646 0898, 044 346 0898Toimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy@samdy.infoTuija Koskipuheenjohtaja@samdy.infoSaara Korkeamäki, jäsenasiatjasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414

Kankaanpään aluekerhokankaanpaa@samdy.infoSatu Holopainenp. 040 575 2188sadut@netti.fiMinna Lehtinenp. 050 330 5068Minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhokokemaki@samdy.infoOuti Juhela 0400 807 171outijuhela@luukku.com

Rauman aluekerhorauma@samdy.infoADHD-aikuisten ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.com

ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY

Kaksikielinen dysfasiayhdistysHannele Holm, p. 040 7349286hannele.holm@netti.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLAsatu.lukka@stroke.fiVastuualueet:dysfasia ja sosiaaliturva

KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-,DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna Lehmusoksal.lehmusoksa@netti.fi

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.org/p. 045 121 9331kymenlaakson.aada@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULO-VAMMAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

42 Dysfasia 2/2010

Dysfasiayhdistykset alueittainITÄ-SUOMEN ALUE

aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289Tulliportinkatu 25B70100 Kuopioheli.taskinen@stroke.fiVastuualue: vertaistukitoiminta

EIJSVEIKEET RYwww.eijsveikeet.fiKoljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopiop. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.com/Rauno Veijanen, p. 0400 648 511Somerkuja 1 B 7, 50100 Mikkelirauno.veijanen@pp.inet.fi

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 Puumalamarjoa.montonen@netti.fi

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 ROVANIEMIvirpi.lumimaki@stroke.fiVastuualue:liikunta

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE

aluesihteeri Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@stroke.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

ITÄ-SAVON PUATTI RYSointu Kumpulainen, p. 040 538 9896Varsatie 3, 57600 Savonlinnasointu.kumpulainen@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comMerja Hyytiäinen, p. 050 355 4565Kuuselantie 10 b, 80140 Joensuumerja.hyytiainen@hl-s.fi

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostu-nut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

Yhteisön merkitys kommunikointi-keinon oppimisessa:

www.papunet.net/yleis/kommunikointikeinot/

Kuva: Pekka Elomaa ToimisTo suljeTTuna 28.6.–1.8.2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toimisto on suljettuna kesällä ajalla 28.6.–1.8.2010. Palvelemme jälleen

2.8.2010 alkaen.

43Dysfasia 2/2010

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKUp. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@stroke.fi, info@stroke.fiwww.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

LIITTOvALTUUSTON PUHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys rysirpakuukkanen@windowslive.com

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäriTampereen yliopistollinen sairaalaterttu.erila@pshp.fi

JäSENPALvELUTJäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonenp. 02 2138 225, 040 8450 430

KUNTOUTUSYKSIKKö JA KOmmUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Marjut Ojanen(vuorotteluvapaalla 31.7.2010 saakka)sijaisena Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 5437 288Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 273, p. 050 329 2905

TOImISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset, p. 02 2138 222

vIESTINTäViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

ALUEELLINEN TOImINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

AvH-YHDYSHENKILöTOImINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

DYSFASIATOImINTADysfasianeuvoja Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

SUOmEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 f. 02 2580 299 nuortentalo.turku@stroke.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H, 70150 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 nuortentalo.kuopio@stroke.fi Vastaava ohjaaja Soile Hiltula p. 040 562 9118Nuortentalo Hankasalmi Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, nuortentalo.hankasalmi@stroke.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703

PROJEKTITAVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904

ERITYISOSAAmISKESKUS SUvITUULITiloja ja majoitusta koskevat tiedustelutsekä varaukset:p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelutja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509tai toptreat@toptreat.fi.Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km jasinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALvELUA JäSENISTöLLELakimies Anu Aalto vastaa erilaisiinsosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviinlakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773tai anu.aalto@ms-liitto.fi

PALAUTUSOSOITE

M3 Itella Oyj

RAY ohjaa peliensä tuoton kansalaisjärjestöille, jotka puolestaan auttavat suomalaisia pitämään paremmin huolta itsestään ja toisistaan.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry saa tänä vuonna RAY:ltä 1 359 000 euroa avustusta tärkeään työhönsä.

www.raytukee.fi

1904_RAY_Disfasia_210x272.indd 1 14/04/2010 09:52