ASUMISEN KYSELY ENKÄT OM BOENDE 2020 - Porvoo · ENKÄT OM BOENDE Den tvåspråkiga enkäten om boende genomfördes den 3–16 februari 2020. På Borgå stads webbsidor fanns en

ASUMISEN KYSELY ENKÄT OM BOENDE

2020Tulokset - Resultaten

Porvoon kaupunki PL 23 06101 Porvoo

https://www.porvoo.fi/asumisen-ohjelma-20202030

Laatija: Jaana von Denffer

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

1. Johdanto

Asumisen ohjelma

Asumisen kysely

Keskeiset tulokset

Boendeprogram

Enkät om boende

De väsentligaste resultaten

2. Tulokset

Kyselyn koko aineisto

Vastaajien taustatiedot

Muuttokiinnostus

Tarpeita ja unelmia

Rakentamisesta Porvoossa

Ristiintaulukoinnit

Alle ja yli 50-vuotiaat

Omakotitalo- ja muut asukkaat

3. Liitteet

Kyselyssä kysytyt kysymykset

Porvoon kaupunki on laatimassa

asumisen ohjelmaa, jonka tavoitteena

on järjestää asunto-olot niin, että

kuntalaisilla on omaan elämän-

tilanteeseen ja asumistarpeeseen

nähden hyvä ja tarkoituksenmukainen

asunto. Ohjelman tavoitteena on

ohjata asumista ja sen kehittämistä

Porvoossa asukkaiden monipuolisia

tarpeita varten.

Päivittyvä asumisen ohjelma

pohjautuu uuteen kaupungin

Unelmien Porvoo 2030 -strategiaan ja

toteuttaa sen neljää päätavoitetta olla

suosituin kotikaupunki, olla

asukkailleen paras kaupunki

arkenakin, tarjota aktiivista ja

monipuolista kaupunkielämää sekä

olla ilmastotyön edelläkävijä.

Ohjelman valmistelussa osallistetaan

avoimesti kaikkia kiinnostuneita tahoja

kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäinen

vaihe on asumisen kysely, toinen vaihe

asumisen työpaja ja kolmas vaihe

ohjelmaluonnoksen kommentointi- ja

lausuntokierros, mitä hyödynnetään

asumisen ohjelman lähtökohtia ja

tavoitteita laadittaessa.

A S U M I S E N O H J E L M A

A S U M I S E N K Y S E L Y

Asumisen kysely toteutettiin

kaksikielisenä 3.–16. helmikuuta

2020. Kyselyyn oli avoin linkki

Porvoon kaupungin internet-sivuilla ja

siitä tiedotettiin ja mainostettiin

useissa eri kanavissa. Kyselyyn kertyi

yhteensä 177 vastaajan vastaukset ja

kysymyksiä oli yhteensä 38.

Mihinkään kysymyksistä ei ollut

pakollista vastata, joten tästä johtuen

tässä tulosraportissa vastaajamäärät

vaihtelevat kysymyksissä.

Tämä tulosraportti kuvaa kyselyyn

vastanneiden tyytyväisyyttä nykyiseen

asumiseen sekä selvittää asumiseen

liittyviä tulevaisuuden mahdollisia

tarpeita ja unelmia. Kyselyn keskeiset

analysoidut tulokset on esitelty aluksi

tiiviisti raportin ensimmäisessä osassa,

jonka jälkeen tulokset esitellään

laajemmin, myös osin ristiin vertaillen.

Kyselyn tulokset tarkemmin esitellään

seuraavanlaisesti: Ensimmäinen osuus

kuvaa millaista vastaajaryhmää

vastaukset pääosin edustaa ja heidän

tyytyväisyyttä nykyiseen asuintilanteeseen.

Toinen osuus kuvaa vastaajien

muuttokiinnostusta sekä näkemystä

Porvoon veto- ja pitovoimatekijöistä.

Kolmas ja neljäs osa kuvaa vastaajien

asumisen tarpeita ja unelmia sekä

näkemyksiä Porvoon

asuinrakentamisesta. Kolmas osuus

kyselyn tuloksista tarkastelee

ristiintaulukoiden tuloksia vastaajien

taustatietoja hyödyntäen. Ristiin

vertailtavat ryhmät ovat alle ja yli 50 -

vuotiaat sekä omakotitalo- ja muut

asukkaat. Viimeinen osuus (Liitteet)

esittelee kyselyssä kysytyt kysymykset.

K E S K E I S E T T U L O K S E T

KYSELYN TEEMAT JA TAVOITTEET

Kyselyssä pyrittiin selvittämään tausta-

tietojen lisäksi vastaajien tyytyväisyyttä

heidän nykyiseen asumistilanteeseen,

kiinnostusta muuttamiseen sekä erilaisia

asumiseen liittyviä tulevaisuuden tarpeita

ja unelmia. Seuraavassa keskeiset

tulokset. Tuloksia voi tarkemmin

tarkastella lisäksi raportin viimeisessä

osuudessa.

VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT

Tämän kyselyn vastaajaryhmä edustaa

erityisesti Porvoon keskustassa ja sen

läheisyydessä, pientaloalueella asuvia,

pääosin 35-64 –vuotiaita naisia, jotka

elävät kahden tai vähintään neljän

hengen kotitalouksissa. Vastaajaryhmä

asuu pääosin yli 100 neliön suuruisissa

omakotitaloissa ja omistusmuotoisesti

Porvoossa.

TYYTYVÄISYYS NYKYISEEN ASUMISEEN

Vastaajista yli 90 prosenttia on erittäin tai

melko tyytyväisiä nykyiseen asumiseensa.

Kysyttäessä millä toimenpitein nykyistä

asumistyytyväisyyttä voitaisiin parantaa

entisestään, vastausehdotukset kohdistui-

vat erityisesti asuinympäristössä katujen

kuntoon ja joukkoliikenneyhteyksien

parantamiseen sekä palveluiden lisäämi-

seen.

Ristiin vertailuissa tehtiin lisäksi seuraavatmuun muassa huomiot: yli 50-vuotiaattoivovat tämän lisäksi enemmänlevähdyspaikkoja, kun taas omakotitalo-asukkaat taas lisää kävely- ja pyöräteitä.


SYITÄ OLLA MUUTTAMATTA/MUUTTAA

Suurimmat syyt olla muuttamatta olivat

viihtyminen omassa kodissa ja omalla

asuinalueella. Myös sana maaseutu nousi

esiin huolimatta siitä, että suurin osa

vastauksista saatiin keskustan lähellä

asuvilta.

Syyt muuttaa oli varioivia. Monet niistä

liittyivät lapsiin ja heidän kasvatukseen,

(päiväkoti/koulu) mutta sen lisäksi myös

lasten poismuuttoon. Lisäksi haluttiin

muuttaa pienempään tai suurempaan

kotiin, keskustaan ja palveluiden lähelle.

Myös mahdollisia esteitä muuttamiseen

kysyttiin. Keskeisiä esteitä muuttoon

olivat etteivät rahat riitä tai itselle sopivaa

kotia löydy.

PORVOON VETO- JA PITOVOIMA

Valtaosa vastaajista piti Porvoota

vetovoimaisena muuttokohteena.

Kysyttäessä mihin erityisesti kaupungin

pitäisi panostaa houkutellakseen uusia

asukkaita kuntaan viisi eniten kannatusta

saanutta ehdotusta oli:

1. Laadukas rakentamaton ympäristö

(luonto; meri, joki, järvet, metsät..)

2. Viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö

3. Työ/opiskelupaikat

4. Laadukas päiväkoti-/koulupaikka lapselle

5. Sukulaiset ja ystävät

Pitovoimatekijät olivat samat, vain hieman

toisessa järjestyksessä. Ristiin vertailuissa

eroja ei havaittu.

MUUTTOKIINNOSTUS

Vastaajista 45% oli erittäin tai melko

kiinnostuneita muuttamaan seuraavan

kymmenen vuoden sisällä. 51 prosenttia

vastaajista arvioi itsensä asuvan

kymmenen vuoden kuluttua toden-

näköisesti muualla kuin nykyisessä

kodissaan. 17 prosenttia heistä arvioi

asuvansa muualla kuin Porvoossa.

Ristiin vertailuissa tehtiin lisäksi muun

muassa seuraavat huomiot: Alle 50-

vuotiaat vastaajat ovat hieman

kiinnostuneempia muuttamaan ja myös

toiselle paikkakunnalle ja omakotitalossa

asuvat vastaajat ovat vähemmän

kiinnostuneita muuttamaan kuin muissa

asumismuodossa asuvat.


..JOKA ON SUUREMPI KUIN KOLMIO..

60 prosentille vastaajista 75-150 neliön

kokoinen koti, joka on suurempi kuin

kolmio oli mieluisin vastausvaihtoehto.

Miltei kukaan vastaajista (3%) ei pitänyt

mieluisana alle 40 neliöistä yksiötä.

Ristiin vertailtaessa alle ja yli 50 -vuotiaiden

vastauksia, tehtiin huomio, että

vanhemmilla ikäluokilla tilantarve

vähenee suhteessa hieman nuorempiin

ikäluokkiin, jopa noin 40-50 neliöön.

Myös tarkasteltaessa omakotitalo-

asukkaiden vastauksia suhteessa muissa

asuinrakennustyypeissä asuviin, tehtiin

huomio, että erityisesti omakotitalo-

asukkaat pitävät mieluisimpina yli 100

neliön kokoisia koteja.

..JA JOKA ON RAKENNETTU PUUSTA.

Miltei 70 prosenttia vastaajista piti

mieluisimpana rakennusmateriaalina

puuta.

UNELMAKODIN HINTA

Vain 30 prosenttia vastaajista oli valmiita

maksamaan omia asumismieltymyksiä

vastaavasta omistusasunnosta yli 300 000

euroa ja vain 25 prosenttia maksamaan yli

1000 euroa kuukaudessa asumismielty-

myksiä vastaavasta vuokra-asunnosta.

Ristiin vertailtaessa yli 50-vuotiaiden

valmius maksaa kodista laski suhteessa

alle 50 –vuotiaisiin, kun taas omakotitalo-

asukkailla valmius maksaa hieman kasvoi

suhteessa toiseen vertailuryhmään.

UNELMAKOTI ON OMA OMAKOTITALO

Miltei 80 prosenttia vastaajista halusi

omistaa kodin. Vastaajia kiinnosti melko

yhtälailla sekä vanhat kuin uudet

asuinrakennukset, mutta tarkennettaessa

tätä kysymystä, vastaajia vaikutti

kiinnostavan vähiten 1940-2000 -luvulla

rakennetut asuinrakennukset. Mieluisin

asuinrakennustyyppi vastaajille oli

omakotitalo pientalovaltaiselta alueelta ja

keskustasta. Ristiin vertailtaessa osa 50-

vuotiaista sekä muut kuin omakotitalossa

jo asuvat pitivät mieluisena

asuinvaihtoehtona myös kerros- tai

rivitaloa omakotitalon rinnalla.

..


KIINNOSTUS ILMASTOYSTÄVÄLLISIIN

ASUINRATKAISUIHIN

Vastaajista miltei 50 prosenttia oli

kiinnostunut siirtymään uusiutuvilla

energianlähteillä tuotettuun lämpöön ja

sähköön.

Vastaajista yli 70 prosenttia on jo lisännyt

kierrättämistä ja jätteidenlajittelua ja yli

50 prosenttia on jo vähentänyt sähkön

kulutusta sekä kodin lämpötilaa ilmasto-

ystävällisemmän asumisen puolesta.

Vastaajia vähiten kiinnosti muuttaminen

asuntoon, jossa on nykyistä enemmän

yhteisiä tiloja ilmastoystävällisempänä

tapana asua.

KIINNOSTUS YHTEISÖLLISIIN ASUIN-

RATKAISUIHIN

Yhteisölliset asumisratkaisut kiinnostivat

melko vähäisesti vastaajaryhmää. Omasta

yksityisestä tilasta luopuminen erityisesti

ruokailun ja peseytymisen osalta tuntui

vastaajista vieraalta. Eniten kiinnostusta

herätti yhteiskäyttöauto (alle 20 prosenttia

vastaajista).

KIINNOSTUS ERILAISIIN DIGITAALISIIN

JA TEKNISIINASUINRATKAISUIHIN

Erilaiset digitaaliset ja tekniset asumis-

ratkaisut kiinnostivat hieman enemmän

vastaajia. Esimerkiksi älykkään hälytys-,

lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän osalta.

KAUNISTA, VIIHTYISÄÄ JA MONIPUO-

LISESTI SAAVUTETTAVAA YMPÄRISTÖÄ

Vastaajaryhmä oli erityisen kiinnostunut

asumaan ympäristössä, jossa on tehty suuria

panostuksia rakennetun ympäristön ulko-

näköön ja viihtyisyyteen sekä liikkumisen

helppouteen sekä joukkoliikenneyhteyksin.

TIIVIIMPI JA KORKEAMPI KESKUSTA

Yli 80 prosenttia vastaajista vastasi, että

keskustaa on hyvä tiivistää jonkin verran.

Tiivistämisen asteista oltiin eri mieltä. Kun

taas yli 50 prosenttia piti neljää tai viittä

kerrosta keskustassa sopivana rakennus-

korkeutena.

Borgå stad utarbetar som bäst ett

boendeprogram. Målet med

programmet är att ordna

boendeförhållanden så att varje

kommuninvånare har en bra och

ändamålsenlig bostad med tanke på

sin livssituation och sitt bostadsbehov.

Syftet med boendeprogrammet är att

styra boendet och utvecklingen av

boendet i Borgå för invånarnas

mångsidiga behov.

Boendeprogrammet grundar sig på

stadens strategi Drömmarnas Borgå

2030 och genomför strategins fyra

huvudsakliga mål: att vara den

populäraste hemstaden, att vara bäst

också i vardagen, att erbjuda ett aktivt

och mångsidigt stadsliv samt att vara

föregångare i klimatarbetet.

Alla intresserade kan delta i

beredningen av programmet i tre olika

skeden. I första skedet görs en enkät

om boende, i det andra ordnas en

workshop om boende och i det tredje

skedet en kommentar- och

utlåtanderunda om programutkastet,

vilket kan utnyttjas när man gör upp

programmets utgångspunkter och mål.

B O E N D E P R O G R A M

E N K Ä T O M B O E N D E

Den tvåspråkiga enkäten om boende

genomfördes den 3–16 februari 2020.

På Borgå stads webbsidor fanns en

öppen länk till enkäten. Staden

informerade om enkäten och

marknadsförde den via flera olika

kanaler. Enkäten bestod av 38 frågor

och den besvarades av 177 personer.

På grund av att det inte fanns några

obligatoriska frågor varierar antalet

svarare i frågorna i slutrapporten.

Slutrapporten beskriver hur nöjda de

som svarat på enkäten är med det

nuvarande boendet och klargör

eventuella framtida behov och

drömmar som anknyter till boendet.

De väsentligaste analyserade

resultaten av enkäten presenteras till

en början sammanfattat i första delen

av rapporten, därefter presenteras

resultaten i en större utsträckning,

också genom att jämföra med

korstabell.

Resultaten presenteras närmare enligt

följande: Första delen beskriver

hurudan svarargrupp svaren

huvudsakligen representerar och hur

nöjda de är med den nuvarande

boendesituationen. Den andra delen

beskriver svararnas intresse av att

flytta samt deras syn på stadens

dragnings- och kvarhållningskraft.

Den tredje och fjärde delen beskriver

svararnas boendebehov och drömmar

samt deras syn på stadens

bostadsbyggande. Den sista delen

granskar resultaten av korstabellerna

genom att utnyttja svararnas

bakgrundsuppgifter. Grupperna som

jämfördes i kors är under och över 50-

åringar samt personer som bor i

egnahemshus eller annan typ av

bostad. Den sista delen (Bilagor)

presenterar frågorna i enkäten.

D E V Ä S E N T L I G A S T E R E S U L T A T E N

TEMA OCH MÅLSÄTTNINGAR

Med enkäten strävade man efter att

utöver bakgrundsuppgifterna undersöka

hur nöjda svararna är med sin nuvarande

boendesituation, deras intresse att flytta

samt olika framtidsbehov och drömmar

som anknyter till boendet. I rapportens

sista del kan man granska resultaten av

enkäten närmare.

SVARARNAS BAKGRUNDSUPPGIFTER

Svarargruppen i den här enkäten

representerar särskilt 35–64-åriga

kvinnor som bor i två eller minst fyra

personers hushåll i Borgå centrum och i

dess närhet. Svarargruppen bor

huvudsakligen i över 100 m² stora

egnahemshus och ägarbostäder i Borgå.

BELÅTENHETENMEDNUVARANDEBOENDE

Av svararna är över 90 % mycket eller

ganska nöjda med sitt nuvarande boende.

På frågan om hur man kunde förbättra det

nuvarande boendet, riktades förslagen

speciellt till gatornas skick i boendemiljön

samt förbättrandet av kollektivtrafiken och

servicen.

Genom korskontrollen gjordes dessutom

följande observationer: över 50-åringar

önskar dessutom mera viloplatser, medan

de som bor i egnahemshus önskar mera

gång- och cykelvägar.


ORSAKER TILL INTRESSE FÖR ATT

FLYTTA/INTE FLYTTA

De största orsakerna till att inte flytta var

trivseln i det egna hemmet och i det egna

bostadsområdet. Ordet landsbygd dök

upp trots att största delen av svaren kom

från personer som bor nära centrum.

Orsakerna till flyttning varierade. Många

orsaker var anknutna till barnen och

deras uppfostran, (daghem/skola) men

också till att barnen flyttar bort.

Dessutom ville man flytta till en mindre

eller större bostad, till centrum och

närmare service. Det frågades också om

eventuella hinder till flyttning. De

vanligaste hindren var att pengarna inte

räcker till eller att det är svårt att hitta en

lämplig bostad.

DRAGNINGS- OCH KVARHÅLLNINGS-

KRAFT I BORGÅ

Största delen av dem som svarat ansåg att

Borgå är en flyttningsort med

dragningskraft. På frågan om vad staden

särskilt borde satsa på för att locka nya

invånare var det fem förslag som fick mest

understöd:

1.Obyggd miljö av hög kvalitet (natur: hav,

åar, sjöar, skog)

2. Trivsam och behaglig boendemiljö

3. Arbets-/studieplatser

4. Bra daghems-/skolplats för barnen

5. Släktingar och vänner

Faktorerna för kvarhållningskraft var de

samma, endast i en annan ordning. Vid

korstabellsjämförelsen märktes ingen

skillnad.

INTRESSE FÖR FLYTTNING

45 % av dem som svarat var mycket eller

ganska intresserade av att flytta inom de

kommande tio åren. 51 % uppskattade att

de troligtvis kommer att bo någon

annanstans än i det nuvarande hemmet

om tio år. 17 % uppskattade att de

kommer att bo någon annanstans än i

Borgå.

Genom korskontroll gjorda jämförelser

gjordes dessutom följande observationer:

Personer under 50 år som svarat är en

aning mera intresserade av att flytta,

också till en annan ort, och de som bor i

egnahemshus är mindre intresserade av

att flytta än de som bor i andra typer av

bostäder.


…SOM ÄR STÖRRE ÄN EN TREA…

60 % av dem som svarade ansåg att ett

hem på 75–150 m² som är större än en

trea, var det bästa alternativet. Nästan

ingen av dem som svarade (3 %) ansåg att

en etta under 40 m² var ett bra alternativ.

Vid korstabellsjämförelse av under och

över 50-åringars svar observerades att

behovet av utrymme minskar en aning

hos de äldre åldersklasserna i förhållande

till de lite yngre åldersklasserna, t.o.m. till

40–50 m². Också då man granskade

svaren av dem som bor i egnahemshus i

förhållande till svaren av dem som bor i

andra typer av bostäder, märkte man att

särskilt de som bor i egnahemshus anser

att hem som är över 100 m² är mest

attraktiva.

.. OCH SOM ÄR BYGGT I TRÄ.

Nästan 70 % av dem som svarade ansåg att

trä var det behagligaste byggmaterialet.

PRISET PÅ DRÖMHEMMET

Endast 30 % av dem som svarade var

villiga att betala över 300 000 euro för en

bostad som motsvarar de egna

boendeönskemålen och endast 25 % var

villiga att betala över 1000 euro i månaden

för en hyresbostad som motsvarar de egna

boendeönskemålen. Vid

korstabellsjämförelsen sjönk över 50-

åringars vilja att betala för hemmet i

förhållande till under 50-åringar, medan

betalningsvilligheten hos dem som bor i

egnahemshus steg en aning i förhållande

till den andra jämförelsegruppen.

DRÖMHEMMET ÄR ETT EGET HUS..

Nästan 80 % svarade att de vill äga sitt

hem. Både gamla och nya bostadshus

intresserade, men då man frågade

närmare verkade det som om bostadshus

byggda på 1940–2000-talet intresserade

minst. Mest tilltalades svarspersonerna

av egnahemshus i ett småhusområde och

i centrum.

Vid korstabellsjämförelsen ansåg en del

av 50-åringarna och personer som inte

redan bor i egnahemshus att vånings-

eller radhus också var ett bra alternativ.


INTRESSE FÖR KLIMATVÄNLIGA

BOENDELÖSNINGAR

Nästan 50 % av dem som svarade var

intresserade av att byta till värme och

elektricitet som produceras med

förnybara energikällor.

Över 70 % av dem som svarade har redan

ökat sin återvinning och avfallssortering

och över 50 % har redan minskat på

elförbrukningen och sänkt hemmets

temperatur till förmån för ett mera

klimatvänligt boende.

De som svarade var minst intresserade av

att flytta till en bostad där det finns mera

gemensamma utrymmen som ett mera

klimatvänligt levnadssätt.

INTRESSE FÖR BOENDE MED

GEMENSAMMA LÖSNINGAR

Det finns ganska litet intresse för boende

med gemensamma lösningar bland dem

som svarade. Att avstå från det egna

privata utrymmet, särskilt mat- och

tvättutrymmen, kändes främmande. Bil i

sambruk intresserade mest (under 20 %

av dem som svarade).

INTRESSE FÖR OLIKA DIGITALA OCH

TEKNISKABOENDELÖSNINGAR

De som svarade var en aning mera

intresserade av olika digitala och tekniska

boendelösningar, till exempel smarta

alarm-, värme- och ventilationssystem

intresserade.

EN VACKER, TRIVSAM OCH EN

LÄTTILLGÄNGLIG MILJÖ

Svarargruppen var speciellt intresserad av

att bo i en miljö, där man satsat på den

byggda miljöns utseende och trivsamhet

och där det är lätt att röra sig och det finns

en fungerande kollektivtrafik.

ETT TÄTARE OCH HÖGRE CENTRUM

Över 80 % av de som svarade ansåg att

man kan förtäta centrum en aning. Man

var däremot av olika åsikt om graden av

förtätning. Över 50 % ansåg att fyra eller

fem våningar i centrum var en passlig

byggnadshöjd.

K Y S E L Y N K O K O A I N E I S T O

V A S T A A J I E N T A U S T A T I E D O T

70 prosenttia kyselyn vastaajista oli

naisia.

Vastaajat edustavat erityisesti

35-49 -vuotiaiden ikäluokkaa.

Vastaajien perhekoko on kaksi tai

enemmän kuin kolme henkilöä.

70%

29%

1%

Kysymys 1. (n = 174)

Nainen Mies Muu

Alle 18 –vuotiaat, 0 %

18-24 –vuotiaat, 1 %

65-74 –vuotiaat, 11 %

Yli 74 –vuotiaat, 1 %

15%

37%

12%

36%

1 hlö 2 hlöä 3 hlöä +3 hlöä


25-34 –vuotiaat, 10 %

54%

17%13%

7%9%

Kysymys 4. ja 5. (n = 175)

Vastaajat edustavat erityisesti Porvoon

keskustassa ja sen läheisyydessä asuvia.

Vastaajista 58 prosenttia ilmoitti

asuvansa omakotitalossa.

*Valkoinen palkki kuvaa vastaajia, jotka eivät kertoneet asuinsijaintitietoaan tai asuivat Porvoon ulkopuolella.


Vastaajien asuinympäristön luonnetta

kuvattiin pääosin pientalovaltaiseksi.

Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä, 11 %

Kerrostaloalue, 1 %

20%

10%

8%

58%

4%

Kerrostalo

Rivitalo

Paritalo

Omakotitalo

Muu, mikä?


*Muita vastauksia olivat: puutalo-osake, luhtitalo, erillistalo, maatilan päärakennus sekä kerrostalon ja rivitalon yhdistelmä

Vastaajat asuivat pääosin

omistusmuotoisesti.

Vastaajien asunnon koot olivat

valtaosin yli 100 neliötä.

Vastaajien asunnon huonetyypit olivat

pääosin suurempia kuin kolmiot.


1%

2%

5%

15%

18%

35%

24%

Alle 30 neliötä

30-40 neliötä

40-50 neliötä

50-75 neliötä

75-100 neliötä

100-150 neliötä

Yli 150 neliötä


3%

11%

19%

67%

Yksiö

Kaksio

Kolmio

Suurempi kuin kolmio


61%

23%

13%

3%

Oma talo

Asunto-osake

Vuokra-asunto

Asumisoikeusasunto

Kysymys 10. (n = 173)


tyytyväisiä nykyasuinympäristöönsä.

Vastaajien mukaan asuinympäristön viihtyvyyttä voisi parantaa nykyistäkin

viihtyisämmäksi parantamalla mm. katujen kuntoa sekä joukkoliikenneyhteyksiä.


49%

44%

6%

1%

Erittäin tyytyväinen

Melko tyytyväinen

Melko tyytymätön

Erittäin tyytymätön

Kysymys 11. (n = 171)

Vastausaineiston ”Lisätä palveluita, 10%” vastauksia mm. olivat: Apteekki, putiikkeja, koirapuisto, liikuntapaikkoja, kauppoja, baari, metsää Alko, nuorisotiloja, leikkipuistoja, virkistysalueita, puistoja, ravintoloita, roskiksia, harrastustiloja, kokoontumistiloja ja julkinen liikenne.

Vastausaineiston ”Lisätä tai vähentää jotain muuta” vastauksia olivat mm. yksityisautoilu, läpikulkuliikenne, lähiöbaarit, luontoa, asfalttia, parkkipaikkoja, ilkivaltaa, parempaa valaistusta, kulkureittejä autoille/pyörille/jalankulkijoille, nuorisotiloja, koirapuisto, meluvalli.

Vastausaineistosta nostettu yllä olevaan kaavioon päiväkodit ja koulut.

17%

9%

17%

6%

9%

5%

7%

5%

3%

2%

3%

10%

8%

Lisätä / parantaa katujen kuntoa ja huoltoa

Lisätä / parantaa valaistusta

Lisätä / parantaa joukkoliikenneyhteyksiä

Lisätä kävelyteitä

Lisätä pyöräteitä

Lisätä viher- ja virkistysalueita

Lisätä levähdyspaikkoja (istuinpenkkejä)

Lisätä virikkeellisiä yhteisessä käytössä olevia välineitä/kalusteita

Lisätä asuintaloja

Lisätä työpaikkoja

Lisätä/säilyttää päiväkoteja/kouluja

Lisätä muita palveluita, mitä?

Lisätä tai vähentää jotain muuta, mitä?

Kysymys 12. (n = 384)


tyytyväisiä nykyasuinrakennukseensa.

Vastaajien mukaan asuinrakennuksen viihtyvyyttä voisi parantaa nykyistäkin

viihtyisämmäksi parantamalla mm. lisäämällä säilytystilaa liikkumisvälineille.


54%

41%

4%

1%

Erittäin tyytyväinen

Melko tyytyväinen

Melko tyytymätön

Erittäin tyytymätön

Kysymys 13. (n = 172)

14%

13%

2%

3%

12%

10%

7%

3%

5%

5%

7%

20%

Lisätä säilytystilaa liikkumisvälineille (rattaat, pyörät, rollaattorit..)

Energiaremontti (lämmitys/ilmastointijärjestelmän uusiminen)

Sähköremontti (sähköpääkeskus, johdotukset, aurinkopaneelit)

Parantaa sisäänkäyntiä/porraskäytäviä (portaat ja porrastilat)

Ikkunaremontti

Julkisivuremontti

Kattoremontti

Parvekeremontti

Putkiremontti

Salaojaremontti

WC-/kylpyhuoneremontti

Jotain muuta, mitä?

Kysymys 14. (n = 184)

Muita yksittäisiä vastauksia olivat muun muassa sisätilojen pintaremontointi, restaurointi, keittiöremontti, yhteinen sauna, lasikuisti, naakka-karkottimet, puiden kaatoa, puutarhan laittoa, optisen kuidun lisäys, rakenteelliset korjaukset, aidan/autotallin/sivurakennuksen rakentaminen,

äänieristys, pihan asfaltointi, parkkipaikan kunnostus, hissin rakennuttaminen ja remontointi, parvekelämmitys, lattiaremontti, eristyskorjaustyöt

51 prosenttia vastaajista arvioi itsensä asuvan kymmenen vuoden kuluttua

todennäköisesti muualla kuin nykyisessä kodissaan. 17 prosenttia heistä arvioi

asuvansa muualla kuin Porvoossa.

M U U T T O K I I N N O S T U S

24%

21%

15%

40%

Erittäin kiinnostunut

Melko kiinnostunut

Melko vähän kiinnostunut

En yhtään kiinnostunut

Kysymys 15. (n =174)

4%

13%

19%

12%

3%

49%

Toisessa maassa

Toisella paikkakunnalla

Toisella asuinalueella (samalla paikkakunnalla)

Nykyisellä asuinalueella

Samassa taloyhtiössä

Nykyisessä kodissa

Kysymys 16. (n = 172)


kiinnostuneita muuttamaan seuraavan

kymmenen vuoden sisällä.

83 vastaajaa kertoi lisäksi syitä miksi

on mahdollisesti estynyt muuttamaan.

Vastauksista koottiin sanapilvi.


* Vastausaineistossa vastaukset olivat kahdensuuntaisia (miksi on estynyt muuttamaan positiivisessa sekä negatiivisessa mielessä).

73 vastaajaa kertoi syitä miksi

ei ole kiinnostunut muuttamaan.


83 vastaajaa kertoi syitä miksi

on kiinnostunut muuttamaan.



Yli 60 prosenttia vastaajista antoi arvosanaksi erittäin hyvän (luvun kahdeksan, yhdeksän tai kymmenen) kysyttäessä

”Asteikolla 0-10, kuinka kiinnostava/vetovoimainen Porvoo on muuttokohteena sinun mielestäsi?”

1%2%

1% 1%3%

9%7%

15%

31%

20%

12%

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Kysymys 21. (n = 171)

Ei yhtään kiinnostava Erittäin kiinnostava

M U U T T O K I I N N O S T U S - V E T O V O I M A

12%12%

7%7%

6%6%

6%5%5%5%

5%4%

4%3%

2%2%2%

1%1%

1%1%

2%

Laadukas rakentamaton ympäristö / luonto (esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät..)Viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristöTyö-/ opiskelupaikkaLaadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselleSukulaiset ja/tai ystävätHenkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo)Laadukkaat joukkoliikenneyhteydetFyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoaLaadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut, …Laadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot)Vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennuksetLaadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto)Vanhempi rakennettu asuinalueLaadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja)Laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydetLaadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa)Ekologinen asuinympäristöYhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (yhteisiä, yhteisöllisiä,…Uudet tai uudennäköiset asuinrakennuksetVanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksillaUusi rakennettu asuinalueMuu, mikä?


Vastaajien näkemyksen mukaan uusia asukkaita Porvooseen houkuttelisi erityisesti laadukas rakentamaton ympäristö

(luonto) sekä viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö.

Muita vastauksia olivat mm. mahdollisuudet muuttaa ja asua maaseudulla, elävä maaseutu ja saaristo, sijainti lähellä pääkaupunkiseutua, edullisempi

asuminen, maaseudun terveelliset koulut, Porvoon historia, Vanha kaupunki, viihtyisät puistot, Steinerpäiväkodit ja -koulut

M U U T T O K I I N N O S T U S - P I T O V O I M A

12%11%

9%9%

8%7%

7%4%

4%4%4%4%

3%3%

2%2%

1%1%

1%1%

1%1%

Laadukas rakentamaton ympäristö / luonto (esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät..)Viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristöTyö-/ opiskelupaikkaSukulaiset ja/tai ystävätLaadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselleHenkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo)Laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut, …Laadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto)Fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoaVanhempi rakennettu asuinalueLaadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot)Laadukkaat joukkoliikenneyhteydetLaadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa)Vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennuksetLaadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja)Laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydetEkologinen asuinympäristöYhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (tiloja tarpeeksi)Uudet tai uudennäköiset asuinrakennuksetUusi rakennettu asuinalueVanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksillaMuu, mikä?


Muita vastauksia olivat Porvoon identiteetti, kulttuuri ja historia, luonto, meri ja saaristo, idyllinen Vanha kaupunki ja sen ilmapiiri,

kaunis luonto ja meri, maaseutu mahdollisuutena, palvelut maaseudulla,maaseudun terveelliset koulut ja palveluasunnot vanhuksille

Laadukas rakentamaton ympäristö (luonto) sekä viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö vastaajien mukaan on myös

pitovoimatekijä nykyisille porvoolaisille asukkaille.

Laadukas rakentamaton ympäristö / luonto (esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät..)Viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö

Työ-/ opiskelupaikkaSukulaiset ja/tai ystävät

Laadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselleHenkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo)

Laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut, harrastusmahdollisuudet) Laadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto)

Fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoaVanhempi rakennettu asuinalue

Laadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot)Laadukkaat joukkoliikenneyhteydet

Laadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa)Vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset

Laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja)Laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet

Ekologinen asuinympäristöYhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (tiloja tarpeeksi)

Uudet tai uudennäköiset asuinrakennuksetUusi rakennettu asuinalue

Vanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksillaMuu, mikä?

Kysymys 22. ja 23. (n = 737 ja 707)


Veto- ja pitovoima näyttäytyy samankaltaisina lukuun ottamatta seuraavia eroavaisuuksia: Työ- ja opiskelupaikat, sukulaiset ja

ystävät, laadukkaat vapaa-ajan palvelut, joukkoliikenneyhteydet sekä vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset.

12%

12%

7%

6%

7%

6%

5%

4%

5%

4%

5%

6%

2%

5%

3%

2%

2%

1%

1%

1%

1%

2%

12%

11%

9%

9%

8%

7%

7%

4%

4%

4%

4%

4%

3%

3%

2%

2%

1%

1%

1%

1%

1%

1%

VETOVOIMA PITOVOIMA

Riippumatta muuttohalukkuudesta, seuraavista vaihtoehdoista

vastaajia kiinnosti eniten ostaa (ja omistaa) koti.

8%

13%

58%

18%

3%

Rakentaa itse

Rakennuttaa

Ostaa

Vuokrata

Muu, mikä?

Kysymys 19. (n = 156)

* Muita vastauksia olivat: asumisoikeusasuminen, senioriasuminen ja keskusta-asuminen.

Riippumatta muuttohalukkuudesta, seuraavista vaihtoehdoista

vastaajia kiinnosti hieman enemmän jo rakennetut kodit.

* Muita vastauksia olivat: savirakennus, omakotitalo, maalaistalo, uusi tai vanha hirsitalo maalaisympäristöstä, hyvä tontti, sopiva sijainti ja neliöt, yksityinen vuokratalo, esteetön

koti keskustasta, pienempi koti metropolialueelta jossa terveyspalvelut lähellä.

Vanhempi asunto jo rakennetusta asuinrakennuksesta , 19%

T A R P E I T A J A U N E L M I A

Vastaajia kiinnosti eniten vuoden 2000

jälkeen rakennetut asuinrakennukset.

Vastaajille mieluisin

asuinrakennustyyppi oli omakotitalo.


Vastaajia kiinnostivat erityisesti

keskustan asuinalueet.

Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä, 11 %

Kerrostaloalue, 0 %

21%

12%

3%

61%

3%

Kerrostalo

Rivitalo

Paritalo

Omakotitalo

Muu, mikä?

Kysymys 25. (n = 173)

*Muita vastauksia olivat: puutalo-osake, senioritalo ja maininta että ”Asumisen helppous ja turvallisuus ratkaisevinta”

-1900, 26 %

1900 – 1940, 27 %

1940 – 1960 , 11 %

1960 – 1980 , 5 %

1980 – 2000 , 13 %

2000 – 2020, 40 %

2020- (aivan uusi) , 35 %

*Kysymyksessä on saanut valita yksi tai kaksi vaihtoehtoa.

Vastaajien mieluisin

asuinrakennusmateriaali oli puu.

Vastaajien mieluisin asunnon koko oli

100 – 150 neliötä.

Vastaajien mieluisin huonemäärä oli

suurempi kuin kolmio.


1%

2%

8%

13%

22%

38%

16%

Alle 30 neliötä

30-40 neliötä

40-50 neliötä

50-75 neliötä

75-100 neliötä

100-150 neliötä

Yli 150 neliötä

Kysymys 27. (n = 162)

2%

13%

24%

61%

Yksiö

Kaksio

Kolmio


Kysymys 26. (n = 169)

12%

69%

12%

7%

Betoni

Puu

Tiili

Muu mikä?

Kysymys 28. (n = 170)

Muita vastauksia olivat: Kivi, savi, harkko, puu, hirsi, ”kaikki käy”, ”yhdistelmä kaikkea” ja ””rakennuksen terveys ratkaisevinta”

Vain 30 prosenttia vastaajista olisi valmiita maksamaan

asumismieltymyksiään vastaavasta omistusasunnosta

Porvoossa yli 300000 euroa.

Vain 25 prosenttia vastaajista olisi valmiita maksamaan

asumismieltymyksiään vastaavasta vuokra-asunnosta

Porvoossa vuokraa kuukausittain yli 1000 euroa.


1%

1%

13%

16%

18%

21%

13%

6%

4%

5%

2%

Alle 50 000€

50 000 - 100 000€

100 000 - 150 000€

150 000 - 200 000€

200 000 - 250 000€

250 000 - 300 000€

300 000 - 350 000€

350 000 - 400 000€

400 000 - 450 000€

450 000 - 500 000€

Yli 500 000€

Kysymys 30. (n = 165)

1%

1%

12%

34%

27%

16%

6%

1%

1%

0%

1%

Alle 200€

200-400€

400-600€

600-800€

800-1000€

1000-1200€

1200-1400€

1400-1600€

1600-1800€

1800-2000€

Yli 2000€

Kysymys 31. (n = 154)

86 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi, että keskustaa

on hyvä tiivistää. Tiivistämisen asteista oltiin eri mieltä.

51 prosenttia vastaajista piti sopivana rakennuskorkeutena

neljää tai viittä kerrosta keskustassa.

R A K E N T A M I S E S T A P O R V O O S S A

18%

42%

26%

14%

Keskustaa on ehdottomasti hyvä tiivistää.Alueella on paljon tilaa uudelle

rakentamiselle.

Keskustaa on hyvä tiivistää uudellarakentamisella jonkin verran.

Keskustaa on hyvä tiivistää uudellarakentamisella vain vähän.

Keskustaa ei pidä tiivistää lainkaan.

Kysymys 32. (n = 172)

3%

26%

51%

15%

3%

2%

Yksikerroksisia

2-3-kerroksisia

4-5-kerroksisia

6-8-kerroksisia

9-10-kerroksisia

Muu mikä?

Kysymys 33. (n = 168)

Muita vastauksia olivat: ”Niin korkeita kuin teknisesti mahdollista” ”Reilusti yli 10 kerrosta” ja ”Riippuen istuvuudesta ympäristöön”

Vastaajat olivat erityisen kiinnostuneet asumaan ympäristössä, johon on tehty suuria panostuksia rakennetun ympäristön

ulkonäköön (60%) ja viihtyisyyteen sekä liikkumisen helppouteen joukkoliikenteellä (50%), kävellen ja pyörällä (48%).


35%

19%

22%

60%

48%

50%

23%

27%

40%

44%

39%

35%

39%

33%

47%

50%

16%

30%

32%

3%

8%

15%

23%

21%

9%

7%

7%

2%

4%

2%

8%

2%

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

Yhteisöllisyyteen

Digitaalisiin ratkaisuihin

Rakennetun ympäristön ulkonäköön ja viihtyisyyteen

Liikkumisen helppouteen kävellen ja pyörällä

Liikkumisen helppouteen joukkoliikenteellä

Kaupallisiin palveluihin

Julkisiin palveluihin

Kysymys 34. (n = 171)

Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän

Ilmastoystävällisemmän asumisen puolesta vastaajat olivat kiinnostuneet erityisesti siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä

tuotettuun lämpöön (47%). Ilmastoystävällisemmän asumisen puolesta vastaajat kierrättävät ja lajittelevat jo merkittävästi.


52%

58%

45%

34%

26%

74%

6%

3%

22%

17%

7%

10%

29%

35%

27%

17%

26%

40%

47%

19%

27%

12%

21%

14%

26%

29%

33%

32%

18%

15%

16%

18%

17%

5%

14%

19%

18%

12%

28%

26%

23%

13%

2%

7%

9%

5%

6%

1%

32%

36%

24%

29%

26%

18%

9%

3%

1%

4%

3%

3%

3%

1%

20%

30%

15%

29%

14%

18%

6%

16%

Pienentämään sähkön kulutusta

Pienentämään kodin lämpötilaa

Pienentämään veden kulutusta

Siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön

Siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun lämpöön

Lisäämään kierrätystä ja jätteiden lajittelua

Muuttamaan asuntoon, joka on nykyistä asuntoasi pienempi

Muuttamaan asuntoon, jossa on nykyistä enemmän yhteisiä tiloja

Muuttamaan lähemmäs palveluja

Muuttamaan lähemmäs työpaikkaa

Muuttamaan uuteen ekologisempaan asuntoon

Muuttamaan vanhaan asuntoon, jota remontoitaisiin ekologisemmaksi

Olisin valmis kävelemään ja/tai pyöräilemään enemmän

Jokin muu, mikä?

Kysymys 35. (n = 172)

Olen jo tehnyt tämän muutoksen Erittäin todennäköisesti kyllä Melko todennäköisesti kyllä Melko todennäköisesti ei Erittäin todennäköisesti ei

Omasta käyttötilasta/välineestä vastaan yhteistä käyttötilaa/välinettä vastaajat olivat selkeästi vähemmän kiinnostuneita.

Vastaajat olivat eniten kiinnostuneet yhteiskäyttöautoista (17%) ja tiloista työkaluineen joissa harrastaa yhdessä (17%).


4%

5%

16%

4%

17%

15%

17%

15%

29%

14%

14%

29%

8%

27%

26%

27%

33%

18%

31%

28%

26%

37%

30%

27%

21%

20%

12%

51%

54%

29%

51%

27%

33%

35%

32%

41%

Ruokailutila, jossa tarjolla erikseen ostettavia aterioita

Sauna-, peseytymis- ja vilvoittelutila

Ajanviettotila harrasteryhmille, asukkaiden juhlille ja kokouksille

Mediaviihdetila laitteineen (esimerkiksi tietokone, televisio, vr-pelit)

Harrastetila työkaluineen (esimerkiksi puu- ja käsitöille)

Ergonominen etätyöskentelytila, jossa hyvä nettiyhteys ja ostettavat kahvilapalvelut

Ilmastoystävällinen yhteiskäyttöön tarkoitettu moottoriajoneuvo

Autopaikka sähköpistokevarauksella sääsuojaisessa pysäköintihallissa

Jokin muu, mikä?

Kysymys 36. (n = 168)


Muita vastauksia olivat: uimahalli, monipuolisempi kirjasto, vene, hautapaikka, soutulaite, kylmäkellari ja kokonaisuudessaan kodista hetkellinen luopuminen esimerkiksi lomamajoitusta varten.

Vastaajat olivat eniten kiinnostuneita sellaisista asumisen teknisistä ja digitaalisista ominaisuuksista, joka lisää älykkäästi

asuinrakennuksen tai asunnon turvallisuutta (33%), valaistusta (30%) tai huonekohtaista lämpöä ja ilmankosteutta (30%).


Muita vastauksia mm. olivat: energiantuotanto, valokuitukaapeli, kaikki tietoturvallinen ja yksityisyydensuojaa kunnioittava laadukas toteutus sekä kaukolämmön-, sähkön- ja vedentoimitusten

lisädigitalisointi/-informointi ja hälytysten kehittäminen.

12%

12%

19%

30%

33%

15%

19%

28%

30%

8%

16%

17%

32%

25%

35%

46%

50%

26%

35%

40%

42%

25%

29%

25%

37%

41%

33%

19%

12%

43%

36%

23%

21%

41%

42%

33%

19%

22%

14%

5%

5%

16%

10%

8%

7%

25%

12%

25%

Asuinympäristön ympärivuorokautinen kameravalvontajärjestelmä

Asuinympäristön älykäs pysäköintijärjestelmä (perustuen rekisterikilpiin)

Asuinrakennuksen älykäs lukitus ja kulunseuranta (älyavain/kulkutagi)

Asuinrakennuksen ja/tai asunnon älykäs valaistus (liiketunnistimet, valaistustaso)

Asuinrakennuksen ja/tai asunnon älykäs hälytysjärjestelmä (tulipalo/vesivahinko)

Asuinrakennuksen ja/tai asunnon robotisaatio (esimerkiksi älyimuri)

Asuinrakennuksen lokakaivojen/jätekeräysastioiden etävalvonta

Asuinrakennuksen älykäs lämmitys- ja ilmanvaihtoautomatiikka

Asunnon huonekohtainen lämpö- ja ilmankosteussäätömahdollisuus

Asukkaan läsnäoloa aistiva tekninen järjestelmä (esimerkiksi jääkaappi)

Asukkaan arjen ja vapaa-ajan palvelu-/tavaratilaukset kotiin laitteen avulla

Jokin muu, mikä?

Kysymys 37. (n = 167)


Ristiintaulukoinneilla eli toisin sanoen

ristiin vertailuilla tutkitaan muuttujien

eli vastaajien antamien vastausten

mahdollista jakautumista ja niiden

välisiä riippuvuuksia vastaajien kesken.

Tämän raportin kyselytuloksissa ristiin

vertailtiin vastauksia kahden eri

vastaajaryhmän kautta.

Ensimmäinen ristiin vertailtava ryhmä

on alle ja yli 50 –vuotiaat (58%/42%) ja

toinen ryhmä on omakotitaloasukkaat

sekä asukkaat jotka asuvat muussa

kuin omakotitalossa (58%/42%) siltä

osin mitä vastaajat olivat kertoneet

taustatiedoissa ikäänsä tai nykyistä

asuinrakennustyyppiään.

Seuraavat sivut esittelevät näiden

vastaajaryhmien antamien vastausten

eroavaisuuksia siltä osin kun

eroavaisuuksia on havaittu. Osa

tehdyistä ristiin vertailun havainnoista

tarkentaa asumisen erilaisia toiveita ja

niiden painotuksia, joita asukkailla

yleisesti on.

R I S T I I N T A U L U K O I N N I T

A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T

Kysyttäessä samassa kotitaloudessa asuvien henkilöiden määrää,

tehtiin huomio, että vastaajista alle 50-vuotiaat asuvat

huomattavasti enemmän yli kolmen hengen kotitalouksissa, kun

taas yli 50-vuotiaat vastaajat asuvat selkeästi enemmän yhden tai

kahden kotitalouksissa.

Nykyistä asuinrakennusmuotoa kysyttäessä alle 50-vuotiaiden

vastaajien vastauksissa korostui paritalo- ja omakotitalo-

asuminen, kun taas yli 50-vuotiaiden vastauksissa hieman

enemmän kerros- ja rivitaloasuminen.

8%

24%

12%

56%

23%

55%

11% 11%

1 hlö 2 hlöä 3 hlöä + 3 hlöä

Kysymys 3.

Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat

15%

7% 9%

63%

6%

27%

15%

6%

51%

1%

Kerrostalo Rivitalo Paritalo Omakotitalo Muu

Kysymys 7.



Kysyttäessä nykyisen kodin asuinneliömäärää, tehtiin vastauksista

huomio, että keskimäärin alle 50-vuotiaat asuvat hieman

suuremmissa kodeissa kuin yli 50 vuotiaat. Suurin poikkeama oli

50-75 neliön kokoisissa kodeissa, jossa asui vertailuryhmäänsä

huomattavasti vähemmän yli 50-vuotiaita.

Kysyttäessä nykyisen kodin asumismuotoa, tehtiin vastauksista

huomio, että keskimäärin alle 50-vuotiaat asuvat hieman

vähemmän omistusmuotoisesti ja erityisesti asunto-osakkeissa,

toisin kuin vertailuryhmänsä, yli 50-vuotiaat.

1%

3%

6%

9%

19%

38%

24%

1% 1%

4%

23%

15%

32%

24%

Alle 30m² 30-40m² 40-50m² 50-75m² 75-100m² 100-150m² Yli 150m²

Kysymys 8.


16%

66%

14%

4%

32%

54%

11%

3%

Asunto-osake Oma talo Vuokra-asunto Asumisoikeus

Kysymys 10.



Kysyttäessä kuinka asuinympäristöä voisi kehittää nykyistäkin

paremmaksi vastaukset erosivat seuraavasti: alle 50-vuotiaat

toivoivat palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä ja

yli 50-vuotiaat erityisesti levähdyspaikkojen ja katujen kunnon

huollon parantamista.

Kysyttäessä kuinka asuinrakennuksia voisi kehittää nykyistäkin

paremmaksi yli 50-vuotiaiden vastauksissa korostui erityisesti

WC- ja peseytymistilojen, sekä putki- ja kattoremonttitarpeet, kun

taas alle 50-vuotiaiden vastauksissa erityisesti säilytystila- ja

julkisivuremonttitarpeet.

36%

22%

43%

17%

21%

14%

6%

12%

7%

6%

31%

17%

44%

17%

34%

11%

19%

9%

27%

14%

6%

1%

21%

20%

Lisätä / parantaa katujen kuntoa ja huoltoa

Lisätä / parantaa valaistusta

Lisätä / parantaa joukkoliikenneyhteyksiä

Lisätä kävelyteitä

Lisätä pyöräteitä

Lisätä viher- ja virkistysalueita

Lisätä levähdyspaikkoja (istuinpenkkejä)

Lisätä virikkeellisiä yhteisessä käytössä…

Lisätä asuintaloja

Lisätä työpaikkoja

Lisätä palveluita, mitä?

Lisätä tai vähentää jotain muuta, mitä?

Kysymys 12.


17%

5%

14%

0%

19%

21%

10%

2%

3%

7%

10%

29%

17%

0%

8%

2%

21%

10%

13%

10%

10%

8%

17%

46%

Energiaremontti (lämmitysjärjestelmän…

Parantaa sisäänkäyntiä/porraskäytäviä…

Lisätä / automatisoida sisätilojen…

Hissiremontti

Ikkunaremontti

Julkisivuremontti

Kattoremontti

Parvekeremontti

Putkiremontti

Salaojaremontti

WC-/peseytymistilaremontti


Kysymys 14.


Vastaukset eroavat koko aineistosta, koska ristiin vertaillessa ei käsitelty erikseen

muita avoimina annettuja vastauksia.


Alla olevassa kaaviossa kuvataan kuusi suurinta vastauseroa

vetovoimatekijöissä alle ja yli 50-vuotiaiden vastaajien kesken.

Vetovoimatekijänä alle 50-vuotiaat vastaajat painottivat yli 50-

vuotiaita enemmän yksityisautoliikennettä ja autopaikkoja, kun

taas yli 50-vuotiaat viihtyisää, miellyttävää sekä fyysisesti

turvallista ja esteetöntä asuinympäristöä.


pitovoimatekijöissä alle ja yli 50-vuotiaiden vastaajien kesken.

Pitovoimatekijänä alle 50-vuotiaat vastaajat painottivat yli 50-

vuotiaita enemmän yhteistä, yhteisöllistä ja osallistavaa

asuinympäristöä, kun taas yli 50-vuotiaat fyysisesti turvallista ja

esteetöntä asuinympäristöä.

18%

31%

23%

23%

16%

46%

4%

20%

15%

31%

28%

59%

laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet(sisältäen riittävästi autopaikkoja)

henkisesti turvallinen asuinympäristö(turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo)

vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset

sukulaiset ja/tai ystävät

fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö,jossa liikkuminen helppoa

viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö

Kysymys 22.


8%

12%

16%

27%

12%

12%

1%

6%

10%

33%

21%

24%

yhteinen, yhteisöllinen, osallistavaasuinympäristö (yhteisiä, yhteisöllisiä,

osallistavia tiloja tarpeeksi)

laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet(sisältäen riittävästi autopaikkoja)

vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset

laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut, harrastusmahdollisuudet)

vanhempi rakennettu asuinalue

fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö,jossa liikkuminen helppoa

Kysymys 23.


46%

4%

14% 15% 17%

4%

52%

1%

10%

25%

8%4%

Nykyisessä kodissani En nykyisessä kodissani,mutta samassa taloyhtiössä

En nykyisessä kodissani,mutta nykyisellä

asuinalueella

En nykyisessä kodissani,vaan jollain toisella

asuinalueella (samallapaikkakunnalla kuin nyt)

En nykyisessä kodissani,vaan jollain toisella

paikkakunnalla

En nykyisessä kodissani,vaan jossain toisessa

maassa

Kysymys 16.



Kysyttäessä kuinka kiinnostuneita kyselyyn vastanneet olisivat

muuttamaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, suurta

eroavaisuutta ei löydetty alle ja yli 50-vuotiaiden vastauksissa. Kun

vastaajilta kysyttiin arviota, missä he oman arvionsa mukaan asuvat

kymmenen vuoden kuluttua, vastaukset hieman muuttuivat.

Alle 50-vuotiaiden vastauksissa painottui arvio muuttamisesta

toiselle paikkakunnalle, kun taas yli 50-vuotiaiden vastauksista

arvio muutosta Porvoon kunnan sisällä jollekin toiselle asuin-

alueelle, missä vastaaja nykyisin asuu.

Molempia vastaajaryhmiä kiinnosti selkeästi eniten omakotitalo-

asuminen, mutta alle 50-vuotiaita vastaajia hieman enemmän.

Lisäksi yli 50-vuotiaiden vastauksissa havaittiin vertailu-

ryhmäänsä enemmän kiinnostusta kerros- ja rivitaloasumiseen.

12%7%

4%

74%

3%

31%

19%

1%

46%

3%

Kerrostalo Rivitalo Paritalo Omakotitalo Muu, mikä?

Kysymys 25.


12%

18%

52%

16%

2%3%

8%

65%

21%

3%

Rakentaa itse Rakennuttaa Ostaa Vuokrata Muu, mikä?

Kysymys 19.



Vastaajia kiinnosti selkeästi ostaa ja omistaa koti eniten, mutta alle

ja yli 50-vuotiaiden vastauksissa havaittiin seuraavia sävyeroja: Alle

50-vuotiaiden kiinnostus rakentaa tai rakennuttaa koti oli yli 50 -

vuotiaita suurempaa, kun taas yli 50-vuotiaiden kiinnostus muuttaa

vuokralle oli alle 50-vuotiaita suurempaa.

Vastaajilta kysyttiin kiinnostusta millainen asuinrakennus tai

asunto suurpiirteisesti iältään kiinnostaisi. Yli 50-vuotiaita

kiinnosti enemmän uudet asunnot, alle 50-vuotiaita taas

vanhemmat asuinrakennukset.

18%

17%

39%

17%

9%

17%

28%

23%

21%

11%

Valmis uusi asuinrakennus

Valmis uusi asuntoasuinrakennuksesta

Vanhempi, jo rakennettuasuinrakennus

Vanhempi asunto jo rakennetustaasuinrakennuksesta

Muu, mikä?

Kysymys 20.



Kun mieluisinta asuinrakennuksen ikää kysyttiin tarkemmin,

seuraava huomio tarkentui: alle 50-vuotiaita vastaajia kiinnostaa

selkeästi yli 50-vuotiaita enemmän ennen vuotta 1940 rakennetut

asuinrakennukset, kun taas yli 50-vuotiaita kiinnostaa hieman

vertailuryhmäänsä enemmän uusi tai uudehko tuotanto.

33%

32%

10%

4%

14%

39%

33%

18%

20%

12%

5%

12%

41%

39%

ennen 1900-lukua rakennettuasuinrakennus

1900 – 1940 -luvuilla rakennettu asuinrakennus



1980 – 2000-luvuilla rakennettu asuinrakennus


aivan uudessa asuinrakennuksessa

Kysymys 29.



Molempaa vastaajaryhmää kiinnosti selkeästi kooltaan suuremmat

asunnot tai asuinrakennukset kuin kolmiot, mutta alle 50-vuotiaita

kuitenkin huomattavasti enemmän. Yli 50-vuotiaiden vastaajien

vastauksissa havaittiin suurempaa kiinnostusta taas kaksioihin ja

kolmioihin.

Vastaajille mieluisin asunnon koko tarkentui kysyttäessä asuin-

neliömäärää. Vastausten mukaan voidaan arvioida karkeasti, että

alle 50-vuotiaille vastaajille mieluisin asunnon koko on päälle 100

neliötä, kun taas yli 50-vuotiailla on päälle 50 neliötä.

0% 1%4% 3%

26%

48%

18%

1%3%

13%

26%

16%

26%

15%

Alle 30neliötä

30-40neliötä

40-50neliötä

50-75neliötä

75-100neliötä

100-150neliötä

Yli 150neliötä

Kysymys 27.


2% 4%

16%

78%

1%

25%

34%40%

Yksiö Kaksio Kolmio Suurempi kuinkolmio

Kysymys 26.



Sijaintina vastaajaryhmiä kiinnosti eniten kaupunkikeskusta ja pientalovaltaiset alueet keskustan lähellä, mutta ristiin vertailtaessa tehtiin

huomio, että alle 50-vuotiaita kiinnostaa pientalovaltaiset alueet keskustan lähellä enemmän kuin yli 50-vuotiaita. Yli 50-vuotiaita kiinnostaa

taas hieman enemmän kaupunkikeskusta.

23%

31%

17%

13%

0%1%

15% 15%

24%

10%

6%

0%

12%

33%

Haja-asutusaluePientalovaltainen asuinaluekeskustan lähellä

KyläkeskusPientaloalueKerrostaloalueKerrostalovaltainenasuinalue keskustan lähellä

Kaupunkikeskusta

Kysymys 24.



Tarkasteltaessa alle ja yli 50-vuotiaiden vastauseroja siinä, mitä

vastaaja olisi valmis maksamaan mieltymyksiään vastaavasta

kodista, tehdään mm. seuraava huomio: valtaosa alle 50-vuotiaista

on valmiita maksamaan 200 000 – 300 000 euroa omistusasunnosta,

kun taas valtaosa yli 50-vuotiaista 100 000 – 200 000 euroa.

Kuukausittaisen vuokrakustannusten osalta vastausten erot ovat

seuraavat: valtaosa alle 50-vuotiaista on valmiita maksamaan

vuokraa asumismieltymyksiään vastaavasta kodista 600–1200 euroa,

kun taas valtaosa yli 50-vuotiaista 400–1000 euroa. (Maksuvalmius

siis vähenee suhteessa toiveeseen kodin asuinneliöistä.)

0%

1%

9%

14%

24%

22%

13%

7%

4%

6%

0%

2%

2%

19%

21%

10%

18%

13%

5%

3%

3%

4%

Alle 50 000€

50 000 - 100 000€

100 000 - 150 000€

150 000 - 200 000€

200 000 - 250 000€

250 000 - 300 000€

300 000 - 350 000€

350 000 - 400 000€

400 000 - 450 000€

450 000 - 500 000€

Yli 500 000€

Kysymys 30.


1%

0%

9%

30%

30%

20%

8%

1%

1%

0%

0%

1%

2%

18%

40%

22%

10%

3%

2%

0%

0%

2%

Alle 200€

200-400€

400-600€

600-800€

800-1000€

1000-1200€

1200-1400€

1400-1600€

1600-1800€

1800-2000€

Yli 2000€

Kysymys 31.


O M A K O T I T A L O - J A M U U T A S U K K A A T

Kysyttäessä samassa kotitaloudessa asuvien henkilöiden määrää,

tehtiin huomio, että vastaajista yli kolmen hengen kotitaloudet

asuvat huomattavasti enemmän omakotitaloissa, kun taas yhden

hengen kotitaloudet huomattavasti enemmän muissa asuin-

rakennustyypeissä kuten esimerkiksi kerros- ja rivitaloissa.

Ristiin vertailtaessa vastauksia tehtiin huomio, että omakoti-

talossa asuvat vastaajat asuivat nykyisellään omistusmuotoisesti,

kun taas valtaosa muista vastaajista (esimerkiksi kerros-, rivi- tai

luhtitaloasukkaat) ei.

9%

34%

11%

46%

23%

41%

13%

23%

1 hlö

2 hlöä

3 hlöä

+3 hlöä

Kysymys 3.

Omakotitaloasukkaat Muut

0%

1%

0%

99%

8%

29%

53%

10%

Asumisoikeus

Vuokra-asunto

Asunto-osake

Oma talo

Kysymys 10.


Kotien asuinneliömäärät korreiloivat myös kyselyn vastauksissa,

jossa vastaajat kuvasivat kotiensa asuinhuonemäärää. Muissa kuin

omakotitaloissa asuvat vastaajat asuivat varioivemmin erityisesti

kaksioissa, kolmioissa ja sitä suuremmissa kodeissa.


Ristiin vertailtaessa vastauksia tehtiin huomio, että yli 80

prosenttia omakotitalossa asuvista vastaajista asuivat yli 100

neliön kokoisissa kodeissa, kun taas muiden kuin

omakotitaloissa asuvien vastaajien kodin asuinneliöissä oli

paljon suurempi hajonta.

0%

0%

0%

4%

15%

41%

40%

3%

5%

12%

30%

22%

25%

3%

Alle 30 neliötä

30-40 neliötä

40-50 neliötä

50-75 neliötä

75-100 neliötä

100-150 neliötä

Yli 150 neliötä

Kysymys 8.


0%

4%

10%

86%

9%

21%

31%

39%

Yksiö

Kaksio

Kolmio


Kysymys 9.




kahden vertailuryhmän kesken. Omakotitaloissa asuvat vastaajat

näkevät erityisesti kävely- ja pyöräteiden lisäämisen tärkeänä, kun

taas muut kuin omakotitalossa asuvat asukkaat näkevät kaavion

kolme viimeistä asiaa tärkeänä kehityskohteena asuinympäristössä.


kahden vertailuryhmän kesken. Omakotitaloissa asuvat vastaajat

näkevät nyt erityisesti energia- ja kattoremontin tärkeänä, kun

taas muut kuin omakotitalossa asuvat asukkaat näkevät erityisesti

säilytystilan lisäämisen tärkeänä asuinrakennuksessaan.

23%

28%

8%

8%

8%

9%

2%

8%

5%

17%

19%

25%

Lisää kävelyteitä

Lisää pyöräteitä

Lisää asuintaloja

Lisää viher- ja virkistysalueita

Lisää virikkeellisiä yhteisessä käytössäolevia välineitä/kalusteita

Lisää levähdyspaikkoja(istuinpenkkejä)

Kysymys 12.


25%

17%

11%

9%

32%

15%

8%

6%

2%

17%

43%

30%

Energiaremontti(lämmitysjärjestelmän uusiminen)

Kattoremontti

Salaojaremontti

WC-/peseytymistilaremontti


Lisätä säilytystilaa liikkumisvälineille(lastenrattaat, pyörät, rollaattorit...)

Kysymys 14.



Kysyttäessä kuinka kiinnostuneita kyselyyn vastanneet olisivat

muuttamaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, tehtiin

huomio että omakotitaloasukkaat olivat vähemmän kiinnostuneita

muuttamaan nykyisestä kodistaan, kun taas toinen vertailuryhmä

oli huomattavasti enemmän kiinnostuneita muuttamaan.

Omakotitaloasukkaiden muuttokiinnostus oli myös vertailu-

ryhmäänsä vähempää kysyttäessä, missä vastaaja arvioi asuvansa

kymmenen vuoden kuluttua. Muut kuin omakotitalossa asuvat

olivat siis kiinnostuneita muuttamaan, erityisesti kunnan sisällä,

verrattuna omakotitaloissa jo asuviin.

14%

23%

18%

45%

37%

18%

12%

33%

Erittäinkiinnostunut

Melko kiinnostunut Melko vähänkiinnostunut

En yhtäänkiinnostunut

Kysymys 15.


59%

1%

8%

14% 13%

5%

35%

6%

18%

26%

12%

3%

Nykyisessäkodissani

En nykyisessäkodissani, mutta

samassataloyhtiössä

En nykyisessäkodissani, mutta

nykyiselläasuinalueella

En nykyisessäkodissani, vaanjollain toisellaasuinalueella

(samallapaikkakunnalla

kuin nyt)

En nykyisessäkodissani, vaanjollain toisella

paikkakunnalla

En nykyisessäkodissani, vaanjossain toisessa

maassa

Kysymys 16.


Omakotitaloasukkaita kiinnostivat vertailuryhmäänsä enemmän jo

rakennetut vanhemmat asuinrakennukset, kun taas muita kuin

omakotitaloasukkaita kiinnostivat vertailuryhmäänsä enemmän

valmiit asunnot asuinrakennuksista.


Vastaajat, jotka asuivat muussa kuin omakotitalossa olivat

merkittävästi kiinnostuneempia asumaan vuokralla kodissaan, kun

taas omakotitaloissa asuvat olivat vertailuryhmäänsä enemmän

kiinnostuneita rakentamaan tai rakennuttamaan kotinsa.

12%

21%

58%

7%

2%4% 3%

59%

31%

3%

Rakentaa itse Rakennuttaa Ostaa Vuokrata Muu, mikä?

Kysymys 19.


21%

15%

36%

18%

10%

14%

28% 28%

21%

9%

Valmis uusiasuinrakennus

Valmis uusi asuntoasuinrakennuksesta

Vanhempi, jorakennettu

asuinrakennus

Vanhempi asunto jorakennetusta

asuinrakennuksesta

Muu, mikä?

Kysymys 20.


Sijaintina vastaajaryhmiä kiinnosti eniten kaupunkikeskusta ja

pientalovaltaiset alueet keskustan lähellä, mutta ristiin vertailtaessa

tehtiin huomio, että muita kuin omakotitaloasukkaita kiinnosti

vertailuryhmäänsä huomattavasti enemmän kaupunkikeskusta ja

sen lähellä sijaitsevat kerrostalovaltaiset asuinalueet.


Omakotitaloasukkaista 85 prosenttia piti mieluisimpana asuin-

rakennustyyppinä omakotitaloa, kun taas muita kuin omakotitalo-

asukkaita kiinnosti jakautuvasti yhtä paljon kerros-, rivi- ja

omakotitalot .

13%

1%

0%

9%

17%

30%

30%

38%

13%

0%

10%

8%

25%

6%

Kaupunkikeskusta

Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä

Kerrostaloalue

Pientaloalue

Kyläkeskus

Pientalovaltainen asuinalue keskustan lähellä

Haja-asutusalue

Kysymys 24.


11%

2%

1%

85%

1%

34%

26%

6%

29%

5%

Kerrostalo

Rivitalo

Paritalo

Omakotitalo

Muu, mikä?

Kysymys 25.



Molempaa vastaajaryhmää kiinnosti selkeästi kooltaan suuremmat

asunnot tai asuinrakennukset kuin kolmiot, mutta nykyisiä

omakotitaloasukkaita kuitenkin huomattavasti enemmän.

Vastaajille mieluisin asunnon koko tarkentui kysyttäessä asuin-

neliömäärää. Vastausten mukaan voidaan arvioida karkeasti,

omakotitaloasujista noin 70 prosenttia haluaa asua yli 100

neliöisessä kodissa, kun taas muut kuin omakotitalossa haluaisivat

varioivemmin eri kokoisia koteja.

2%5%

17%

76%

1%

24%

35%

40%

Yksiö Kaksio Kolmio Suurempi kuinkolmio

Kysymys 26.


1% 2%0%

7%

15%

48%

27%

0%2%

19%21%

31%

24%

3%

Alle 30neliötä

30-40neliötä

40-50neliötä

50-75neliötä

75-100neliötä

100-150neliötä

Yli 150neliötä

Kysymys 27.



Tarkasteltaessa omakotitalo- ja muiden asukkaiden vastauseroja

siinä, mitä vastaaja olisi valmis maksamaan mieltymyksiään vastaa-

vasta kodista, tehdään mm. seuraava huomio: omakotitaloasukkaat

ovat valmiita maksamaan mieluisastaan omistusmuotoisesta kodista

vertailuryhmäänsä enemmän.

Kuukausittaisen vuokrakustannusten osalta tehdään seuraava

kiinnostava huomio: omakotitaloasukkaat ovat valmiita maksamaan

mieluisastaan kodista kuukausittaista vuokraa vertailuryhmäänsä

vähemmän.

0%

1%

10%

13%

16%

22%

18%

8%

3%

7%

2%

2%

1%

18%

21%

20%

20%

7%

4%

4%

3%

0%

Alle 50 000€

50 000 - 100 000€

100 000 - 150 000€

150 000 - 200 000€

200 000 - 250 000€

250 000 - 300 000€

300 000 - 350 000€

350 000 - 400 000€

400 000 - 450 000€

450 000 - 500 000€

Yli 500 000€

Kysymys 30.


2%

1%

11%

34%

27%

15%

7%

2%

0%

0%

1%

0%

0%

15%

36%

27%

16%

4%

0%

2%

0%

0%

Alle 200€

200-400€

400-600€

600-800€

800-1000€

1000-1200€

1200-1400€

1400-1600€

1600-1800€

1800-2000€

Yli 2000€

Kysymys 31.


K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T

1. Vastaajan sukupuoli: 1. Kön:

❑ Nainen ❑ Muu ❑ Kvinna ❑ Annat❑ Mies ❑ Man

2. Vastaajan ikäluokka: 2. Åldersgrupp:

❑ Alle 18-vuotias ❑ 50-64 –vuotias ❑ Under 18 år ❑ 50–64 år❑ 18-24-vuotias ❑ 65-74 –vuotias ❑ 18–24 år ❑ 65–74 år❑ 25-34-vuotias ❑ Yli 74-vuotias ❑ 25–34 år ❑ Över 74 år❑ 35-49-vuotias ❑ 35–49 år

3. Vastaajan kotitaloudessa asuu nykyisin: 3. I ditt hushåll bor just nu:

❑ Yksi henkilö ❑ Kolme henkilöä ❑ En person ❑ Tre personer❑ Kaksi henkilöä ❑ Enemmän kuin kolme henkilöä ❑ Två personer ❑ Fler än tre personer

4. Mikä on nykyisen kotisi postinumero? 4. Vilket är postnumret för din nuvarande bostad?

❑ Postinumero: ❑ Postnummer:❑ En halua kertoa ❑ Vill inte säga

5. Mikä on nykyisen asuinalueesi nimi? 5. I vilket bostadsområde bor du?

❑ Asuinalueen nimi: ❑ Bostadsområdets namn:❑ En halua kertoa ❑ Vill inte säga

6. Mikä on nykyisen kotisi asuinaluetyyppi? 6. Vilken typ av område bor du i?

❑ Kaupunkikeskusta ❑ Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Stadens centrum ❑ Höghusdominerat bostadsområde nära centrum ❑ Kyläkeskus ❑ Pientalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Bycentrum ❑ Småhusdominerat bostadsområde nära centrum ❑ Haja-asutusalue ❑ Kerrostaloalue ❑ Glesbygd ❑ Höghusområde

❑ Pientaloalue ❑ Småhusområde

7. Mikä on nykyisen kotisi asuinrakennustyyppi? 7. Vilken typ av bostadsbyggnad bor du i?

❑ Kerrostalo ❑ Omakotitalo ❑ Höghus ❑ Egnahemshus❑ Rivitalo ❑ Muu, mikä? ❑ Radhus ❑ Annat, vad?❑ Paritalo ❑ Parhus

8. Mikä on nykyisen asuntosi koko? 8. Hur stor är din nuvarande bostad?

❑ Alle 30 neliötä ❑ 75-100 neliötä ❑ Under 30 kvadratmeter ❑ 75–100 kvadratmeter❑ 30-40 neliötä ❑ 100-150 neliötä ❑ 30–40 kvadratmeter ❑ 100–150 kvadratmeter❑ 40-50 neliötä ❑ Yli 150 neliötä ❑ 40–50 kvadratmeter ❑ Över 150 kvadratmeter❑ 50-75 neliötä ❑ 50–75 kvadratmeter

9. Mikä on nykyisen asuntosi huoneluku / asuntotyyppi? 9. Vilken typ av bostad (antal rum) bor du i?

❑ Yksiö ❑ Kolmio ❑ Etta ❑ Trea❑ Kaksio ❑ Suurempi kuin kolmio ❑ Tvåa ❑ Större än en trea

10. Mikä on nykyisen kotisi asumismuoto? 10. Vilken är din nuvarande boendeform?

❑ Asunto-osake ❑ Vuokra-asunto ❑ Bostadsaktie ❑ Hyresbostad❑ Oma talo ❑ Muu, mikä? ❑ Eget hus ❑ Annat, vad?


11. Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen asuinympäristöösi (kotisi lähiympäristöön)?

11. Hur nöjd är du med din nuvarande boendemiljö som helhet? (den närmaste omgivningen kring din bostad)

❑ Erittäin tyytyväinen ❑ Mycket nöjd❑ Melko tyytyväinen ❑ Ganska nöjd❑ Melko tyytymätön ❑ Ganska missnöjd❑ Erittäin tyytymätön ❑ Mycket missnöjd

12. Millaisia toimenpiteitä asuinympäristössäsi voisi tehdä, jotta viihtyisit siellä entistä paremmin?

12. Vad skulle kunna göras i din boendemiljö för att få dig att trivas ännu bättre?

❑ Lisätä / parantaa katujen kuntoa ja huoltoa ❑ Mer gatuunderhåll och förbättring av gatornas skick ❑ Lisätä / parantaa valaistusta ❑ Mer eller bättre belysning❑ Lisätä / parantaa joukkoliikenneyhteyksiä ❑ Fler eller bättre kollektivtrafikförbindelser❑ Lisätä kävelyteitä ❑ Fler gångvägar❑ Lisätä pyöräteitä ❑ Fler cykelvägar❑ Lisätä viher- ja virkistysalueita ❑ Fler grön- och rekreationsområden❑ Lisätä levähdyspaikkoja (istuinpenkkejä) ❑ Fler viloplatser (bänkar att sitta på) ❑ Lisätä virikkeellisiä yhteisessä käytössä olevia välineitä/kalusteita ❑ Mer stimulerande utrustning för allmänt bruk ❑ Lisätä asuintaloja ❑ Fler bostadshus❑ Lisätä työpaikkoja ❑ Fler arbetsplatser❑ Lisätä palveluita, mitä? ❑ Mer service, vilken?❑ Lisätä tai vähentää jotain muuta, mitä? ❑ Mer eller mindre av någonting annat, vad?


13. Kuinka tyytyväinen olet asuinrakennukseen, jossa nyt asut? 13. Hur nöjd är du med den byggnad du bor?


14. Millaisia toimenpiteitä asuinrakennuksessasi voisi tehdä, jotta viihtyisit siellä entistä paremmin?

14. Vad skulle kunna göras i din bostadsbyggnad för att få dig att trivas ännu bättre?

❑ Lisätä ramppeja portaiden/kynnysten ylittämiseen ❑ Fler ramper vid trappor eller trösklar ❑ Lisätä / automatisoida sisätilojen valaistusta ❑ Mer eller automatisk belysning inomhus

❑ Lisätä säilytystilaa liikkumisvälineille (lastenrattaat, pyörät, rollaattorit...) ❑ Mer utrymme för förvaring av t.ex. barnvagnar, cyklar, rollatorer... ❑ Energiaremontti (lämmitysjärjestelmän uusiminen) ❑ Energirenovering (förnyelse av värmesystemet) ❑ Hissiremontti ❑ Hissrenovering❑ Ikkunaremontti ❑ Fönsterrenovering❑ Julkisivuremontti ❑ Fasadrenovering❑ Kattoremontti ❑ Takrenovering❑ Parvekeremontti ❑ Balkongrenovering❑ Putkiremontti ❑ Rörsanering❑ Salaojaremontti ❑ Täckdikesrenovering❑ Sähköremontti (sähköpääkeskus ja johdotukset) ❑ Förnyelse av elsystemet (elcentral och ledningar) ❑ WC-/peseytymistilaremontti (liukastumista ehkäisevä lattia, tukikahvat,

suihkuistuin, esteetöntä tilaa)❑ Renovering av WC- och badrum (golv med halkskydd, stödhandtag, stol i duschen,

tillgängliga utrymmen) ❑ Jotain muuta, mitä? ❑ Något annat, vad?


13. Kuinka tyytyväinen olet asuinrakennukseen, jossa nyt asut? 13. Hur nöjd är du med den byggnad du bor?


14. Millaisia toimenpiteitä asuinrakennuksessasi voisi tehdä, jotta viihtyisit siellä entistä paremmin?

14. Vad skulle kunna göras i din bostadsbyggnad för att få dig att trivas ännu bättre?

❑ Lisätä ramppeja portaiden/kynnysten ylittämiseen ❑ Fler ramper vid trappor eller trösklar ❑ Lisätä / automatisoida sisätilojen valaistusta ❑ Mer eller automatisk belysning inomhus

❑ Lisätä säilytystilaa liikkumisvälineille (lastenrattaat, pyörät, rollaattorit...) ❑ Mer utrymme för förvaring av t.ex. barnvagnar, cyklar, rollatorer... ❑ Energiaremontti (lämmitysjärjestelmän uusiminen) ❑ Energirenovering (förnyelse av värmesystemet) ❑ Hissiremontti ❑ Hissrenovering❑ Ikkunaremontti ❑ Fönsterrenovering❑ Julkisivuremontti ❑ Fasadrenovering❑ Kattoremontti ❑ Takrenovering❑ Parvekeremontti ❑ Balkongrenovering❑ Putkiremontti ❑ Rörsanering❑ Salaojaremontti ❑ Täckdikesrenovering❑ Sähköremontti (sähköpääkeskus ja johdotukset) ❑ Förnyelse av elsystemet (elcentral och ledningar) ❑ WC-/peseytymistilaremontti (liukastumista ehkäisevä lattia, tukikahvat,

suihkuistuin, esteetöntä tilaa)❑ Renovering av WC- och badrum (golv med halkskydd, stödhandtag, stol i duschen,

tillgängliga utrymmen) ❑ Jotain muuta, mitä? ❑ Något annat, vad?


15. Kuinka kiinnostunut olisit muuttamaan nykyisestä kodistasi seuraavan 10 vuoden sisällä?

15. Hur intresserad är du av att flytta från din nuvarande bostad inom de närmaste 10 åren?

❑ Erittäin kiinnostunut ❑ Väldigt intresserad ❑ Melko kiinnostunut ❑ Ganska intresserad ❑ Melko vähän kiinnostunut ❑ Inte särskilt intresserad ❑ En yhtään kiinnostunut ❑ Inte alls intresserad

16. Entä missä seuraavista näet itsesi todennäköisesti asuvan 10 vuoden kuluttua?

16. Var anser du att du sannolikt kommer att bo om 10 år?

❑ Nykyisessä kodissani ❑ I min nuvarande bostad ❑ En nykyisessä kodissani, mutta samassa taloyhtiössä ❑ Inte i min nuvarande bostad, men i samma husbolag ❑ En nykyisessä kodissani, mutta nykyisellä asuinalueella ❑ Inte i min nuvarande bostad, men i samma bostadsområde ❑ En nykyisessä kodissani, vaan jollain toisella asuinalueella

(samalla paikkakunnalla kuin nyt) ❑ Inte i min nuvarande bostad, utan i något annat bostadsområde

(på samma ort) ❑ En nykyisessä kodissani, vaan jollain toisella paikkakunnalla ❑ Inte i min nuvarande bostad, utan på någon annan ort ❑ En nykyisessä kodissani, vaan jossain toisessa maassa ❑ Inte i min nuvarande bostad, utan i ett annat land

17. Mitkä asiat erityisesti vaikuttavat siihen, että olet / et ole kiinnostunut muuttamaan?

17. Vilka är de viktigaste skälen till att du är intresserad eller ointresserad av att flytta?

❑ Olen kiinnostunut muuttamaan, koska: ❑ Jag är intresserad av att flytta eftersom:❑ En ole kiinnostunut muuttamaan, koska: ❑ Jag är inte intresserad av att flytta eftersom:

18. Mikä mahdollisesti estää sinua muuttamasta uuteen asuntoon? 18. Om du är eller vore intresserad av att flytta, vilket av följande alternativ intresserar dig mest?

_________ _________

19. Jos olet/olisit kiinnostunut muuttamaan, mikä seuraavista vaihtoehdoista kiinnostaisi sinua eniten?

19. Om du är eller vore intresserad av att flytta, vilket av följande alternativ intresserar dig mest?

❑ Rakentaa itse ❑ Bygga själv❑ Rakennuttaa ❑ Låta bygga ❑ Ostaa ❑ Köpa❑ Vuokrata ❑ Hyra❑ Muu, mikä? ❑ Annat, vad?

20. Jos olet/olisit kiinnostunut muuttamaan, mikä seuraavista vaihtoehdoista kiinnostaisi sinua eniten?

20. Om du är eller vore intresserad av att flytta, vilket av följande alternativ intresserar dig mest?

❑ Valmis uusi asuinrakennus ❑ En färdig ny bostadsbyggnad ❑ Valmis uusi asunto asuinrakennuksesta ❑ En färdig ny bostad i en bostadsbyggnad❑ Vanhempi, jo rakennettu asuinrakennus ❑ En äldre, befintlig bostadsbyggnad❑ Vanhempi asunto jo rakennetusta asuinrakennuksesta ❑ En äldre bostad i en befintlig bostadsbyggnad❑ Muu, mikä? ❑ Annat, vad?

21. Asteikolla 0-10, kuinka kiinnostava/vetovoimainen Porvoo on muuttokohteena sinun mielestäsi?

21. På skalan 0–10, hur intressant/attraktiv tycker du att Borgå är som bostadsort?


22. Mitkä asiat sinun mielestä houkuttelevat erityisesti uusia asukkaita Porvooseen? (Vetovoimapanostukset)

22. Vilka anser du är de viktigaste faktorerna som lockar nya invånare till Borgå? (Satsningar för dragningskraft)

❑ sukulaiset ja/tai ystävät ❑ släktingar och/eller vänner ❑ työ-/ opiskelupaikka ❑ studie- och arbetsplatser ❑ laadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselle ❑ högklassig dagvårds- eller skolplats för barnen

❑ laadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot) ❑ högklassig byggd miljö (t.ex. byggnader, parker)

❑ laadukas rakentamaton ympäristö (luonto: esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät) ❑ högklassig obebyggd miljö (natur: t.ex. hav, å, sjöar, skogar) ❑ laadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa) ❑ högklassiga kommersiella tjänster (t.ex. mataffärer) ❑ laadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto) ❑ högklassiga offentliga tjänster (t.ex. hälsovård) ❑ laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut,

harrastusmahdollisuudet) ❑ högklassiga fritidstjänster (t.ex. kulturutbud och -tjänster, hobbymöjligheter) ❑ laadukkaat joukkoliikenneyhteydet ❑ högklassiga kollektivtrafikförbindelser

❑ laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja) ❑ högklassiga förbindelser för privatbilism (inklusive tillräckligt med

parkeringsplatser) ❑ laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ❑ högklassiga förbindelser för fotgängare och cyklister

❑ fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoa ❑ en fysiskt trygg och tillgänglig boendemiljö där det är lätt att ta sig fram

❑ henkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo) ❑ en mentalt trygg boendemiljö (trygg/jämlik/privat)❑ ekologinen asuinympäristö ❑ en ekologisk boendemiljö❑ viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö ❑ en trivsam och trevlig boendemiljö

❑ yhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (yhteisiä, yhteisöllisiä, osallistavia tiloja tarpeeksi)

❑ en boendemiljö präglad av gemenskap och delaktighet (t.ex. tillräckligt med gemensamma lokaler för delaktighet och gemenskap)

❑ vanhempi rakennettu asuinalue ❑ ett äldre bostadsområde

❑ vanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksilla ❑ ett äldre bostadsområde som har kompletterats med nya byggnader ❑ uusi rakennettu asuinalue ❑ ett nytt bostadsområde❑ uudet tai uudennäköiset asuinrakennukset ❑ bostadsbyggnader som är nya eller ser nya ut ❑ vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset ❑ bostadsbyggnader som är gamla eller ser gamla ut ❑ muu, mikä? ❑ annat, vad?


23. Mitkä asiat sinun mielestä pitävät erityisesti Porvoon nykyiset asukkaat tyytyväisinä? (Pitovoimapanostukset)

23. Vilka anser du är de viktigaste faktorerna som håller Borgås nuvarande invånare nöjda? (Satsningar för hållningskraft)

❑ sukulaiset ja/tai ystävät ❑ släktingar och/eller vänner ❑ työ-/ opiskelupaikka ❑ studie- och arbetsplatser ❑ laadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselle ❑ högklassig dagvårds- eller skolplats för barnen

❑ laadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot) ❑ högklassig byggd miljö (t.ex. byggnader, parker)

❑ laadukas rakentamaton ympäristö (luonto: esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät) ❑ högklassig obebyggd miljö (natur: t.ex. hav, å, sjöar, skogar) ❑ laadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa) ❑ högklassiga kommersiella tjänster (t.ex. mataffärer) ❑ laadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto) ❑ högklassiga offentliga tjänster (t.ex. hälsovård) ❑ laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut,

harrastusmahdollisuudet) ❑ högklassiga fritidstjänster (t.ex. kulturutbud och -tjänster, hobbymöjligheter) ❑ laadukkaat joukkoliikenneyhteydet ❑ högklassiga kollektivtrafikförbindelser

❑ laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja) ❑ högklassiga förbindelser för privatbilism (inklusive tillräckligt med

parkeringsplatser) ❑ laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ❑ högklassiga förbindelser för fotgängare och cyklister

❑ fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoa ❑ en fysiskt trygg och tillgänglig boendemiljö där det är lätt att ta sig fram

❑ henkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo) ❑ en mentalt trygg boendemiljö (trygg/jämlik/privat)❑ ekologinen asuinympäristö ❑ en ekologisk boendemiljö❑ viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö ❑ en trivsam och trevlig boendemiljö

❑ yhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (yhteisiä, yhteisöllisiä, osallistavia tiloja tarpeeksi)

❑ en boendemiljö präglad av gemenskap och delaktighet (t.ex. tillräckligt med gemensamma lokaler för delaktighet och gemenskap)

❑ vanhempi rakennettu asuinalue ❑ ett äldre bostadsområde

❑ vanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksilla ❑ ett äldre bostadsområde som har kompletterats med nya byggnader ❑ uusi rakennettu asuinalue ❑ ett nytt bostadsområde❑ uudet tai uudennäköiset asuinrakennukset ❑ bostadsbyggnader som är nya eller ser nya ut ❑ vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset ❑ bostadsbyggnader som är gamla eller ser gamla ut ❑ muu, mikä? ❑ annat, vad?



24. Mikä seuraavista olisi sinulle mieluisin asuinympäristö? 24. Vilken av följande boendemiljöer föredrar du?

❑ Kaupunkikeskusta ❑ Stadens centrum ❑ Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Höghusdominerat bostadsområde nära centrum❑ Pientalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Småhusdominerat bostadsområde nära centrum❑ Kerrostaloalue ❑ Höghusområde❑ Pientaloalue ❑ Småhusområde❑ Kyläkeskus ❑ Bycentrum❑ Haja-asutusalue ❑ Glesbygd

25. Mikä seuraavista olisi sinulle mieluisin asuinrakennustyyppi? 25. Vilken typ av bostadsbyggnad föredrar du?


26. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asuntotyyppi? 26. Vilken typ av bostad föredrar du?


27. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asunnon koko? 27. Vilken av följande bostadsstorlekar föredrar du?











28. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asuinrakennuksen rakennusmateriaali?

28. Vilket av följande material för bostadsbyggnader föredrar du?

❑ Betoni ❑ Tiili ❑ Betong ❑ Tegel❑ Puu ❑ Muu mikä? ❑ Trä ❑ Annat, vad?

29. Minkä ikäisessä asuinrakennuksessa haluisit mieluiten asua? 29. Hur gammal bostad vill du helst bo i? Välj högst två alternativ:

❑ ennen 1900-lukua rakennettu ❑ 1980 – 2000-luvuilla rakennettu ❑ byggd före 1900-talet ❑ byggd på 1980–2000-talet ❑ 1900 – 1940 -luvuilla rakennettu ❑ 2000 – 2020 -luvuilla rakennettu ❑ byggd på 1900–1940-talet ❑ byggd på 2000–2020-talet ❑ 1940 – 1960 -luvuilla rakennettu ❑ aivan uusi asuinrakennus ❑ byggd på 1940–1960-talet ❑ helt ny bostadsbyggnad❑ 1960 – 1980 -luvuilla rakennettu ❑ byggd på 1960–1980-talet

30. Jos muuttaisit Porvoossa / Porvooseen asumismieltymyksiäsi vastaavaan omistusasuntoon, mitä arviolta olisit valmis maksamaan siitä enimmillään?

30. Om du skulle flytta till en ägarbostad i Borgå som motsvarar dina boendepreferenser, hur mycket skulle du som mest vara beredd att betala för bostaden?

❑ Alle 50 000€ ❑ 300 000 - 350 000€ ❑ Under 50 000€ ❑ 300 000 - 350 000€❑ 50 000 - 100 000€ ❑ 350 000 - 400 000€ ❑ 50 000 - 100 000€ ❑ 350 000 - 400 000€❑ 100 000 - 150 000€ ❑ 400 000 - 450 000€ ❑ 100 000 - 150 000€ ❑ 400 000 - 450 000€❑ 150 000 - 200 000€ ❑ 450 000 - 500 000€ ❑ 150 000 - 200 000€ ❑ 450 000 - 500 000€❑ 200 000 - 250 000€ ❑ Yli 500 000€ ❑ 200 000 - 250 000€ ❑ Över 500 000€❑ 250 000 - 300 000€ ❑ 250 000 - 300 000€

31. Jos muuttaisit Porvoossa / Porvooseen asumismieltymyksiäsi vastaavaan vuokra-asuntoon, mitä arviolta olisit valmis maksamaan siitä enimmillään kuukaudessa?

31. Om du skulle flytta till en hyresbostad i Borgå som motsvarar dina boendepreferenser, hur mycket skulle du som mest vara beredd att betala för bostaden per månad?

❑ Alle 200€ ❑ 1000-1200€ ❑ Under 200€ ❑ 1000-1200€❑ 200-400€ ❑ 1200-1400€ ❑ 200 - 400€ ❑ 1200-1400€❑ 400-600€ ❑ 1400-1600€ ❑ 400 - 600€ ❑ 1400-1600€❑ 600-800€ ❑ 1600-1800€ ❑ 600 - 800€ ❑ 1600-1800€❑ 800-1000€ ❑ 1800-2000€ ❑ 800 - 1000€ ❑ 1800-2000€❑ 1000-1200€ ❑ Yli 2000€ ❑ 1000 - 12400€ ❑ Yli 2000€










32. Millä tavoin suhtaudut ajatukseen, että Porvoon keskustaan rakennettaisiin uusia asuinrakennuksia? (Kysymys ei koske vanhaa kaupunkia.)

32. Hur förhåller du dig till tanken på byggande av nya bostadsbyggnader i Borgå centrum? (Frågan gäller inte Gamla stan)

❑ Keskustaa on ehdottomasti hyvä tiivistää. Alueella on paljon tilaa uudelle rakentamiselle.

❑ Centrum bör absolut förtätas. Det finns mycket utrymme för nya byggnader i området.

❑ Keskustaa on hyvä tiivistää uudella rakentamisella jonkin verran. ❑ Centrum kan gärna förtätas med en del nya byggnader.

❑ Keskustaa on hyvä tiivistää uudella rakentamisella vain vähän. ❑ Centrum bör endast förtätas med några få nya byggnader. ❑ Keskustaa ei pidä tiivistää lainkaan. ❑ Centrum bör inte alls förtätas.

33. Kuinka korkeita Porvoon keskustaan rakennettavat uudet asuinrakennukset voisivat enintään olla? (Kysymys ei koske vanhaa kaupunkia.)

33. Hur höga bör nya bostadsbyggnader i Borgå centrum vara som högst? (Frågan gäller inte Gamla stan)

❑ Yksikerroksisia ❑ 6-8-kerroksisia ❑ En våning ❑ 6–8 våningar❑ 2-3-kerroksisia ❑ 9-10-kerroksisia ❑ 2–3 våningar ❑ 9–10 våningar❑ 4-5-kerroksisia ❑ Muu mikä? ❑ 4–5 våningar ❑ Annat, vad?

34. Kuinka kiinnostunut olisit asumaan asuinympäristössä, jossa on tehty suuria panostuksia (vastausvaihtoehdot: erittäin paljon, melko paljon, melko vähän, erittäin vähän) :

34. Hur intresserad är du av att bo i en boendemiljö där det gjorts stora satsningar på (svarsalternativ: väldigt intressad, ganska intressad, inte särskiltintressad, inte alls intressad) :

❑ ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen? ❑ bekämpning av och anpassning till klimatförändringen? ❑ yhteisöllisyyteen? ❑ gemenskap?❑ digitaalisiin ratkaisuihin? ❑ digitala lösningar? ❑ rakennetun ympäristön ulkonäköön ja viihtyisyyteen? ❑ den byggda miljöns utseende och trivsamhet? ❑ liikkumisen helppouteen kävellen ja pyörällä? ❑ möjligheterna att lätt ta sig fram till fots och med cykel? ❑ liikkumisen helppouteen joukkoliikenteellä? ❑ möjligheterna att lätt ta sig fram med kollektivtrafik? ❑ kaupallisiin palveluihin? ❑ kommersiella tjänster? ❑ julkisiin palveluihin? ❑ offentliga tjänster?


35. Mitä seuraavista muutoksista olisit itse valmis tekemään ilmastoystävällisemmän asumisen vuoksi? (Vastausvaihtoehdot: Olen jo tehnyt tämän muutoksen, Erittäin todennäköisesti kyllä, Melko todennäköisesti kyllä, Melko todennäköisesti ei, Erittäin todennäköisesti ei)

35. Vilka av följande förändringar skulle du själv vara beredd att göra för ett klimatvänligare boende? (Svarsalternativ: Jag har redan gjort denna förändring i mitt boende, Mycket sannolikt ja, Ganska sannolikt ja, Ganska sannolikt nej, Mycket sannolikt nej)

❑ Pienentämään sähkön kulutusta ❑ Minska elförbrukningen ❑ Pienentämään kodin lämpötilaa ❑ Sänka temperaturen i hemmet ❑ Pienentämään veden kulutusta ❑ Minska vattenförbrukningen ❑ Siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön ❑ Övergå till el som producerats med förnybara energikällor ❑ Siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun lämpöön ❑ Övergå till värme som producerats med förnybara energikällor ❑ Lisäämään kierrätystä ja jätteiden lajittelua ❑ Öka återvinningen och sorteringen av avfall ❑ Muuttamaan asuntoon, joka on nykyistä asuntoasi pienempi ❑ Flytta till en bostad som är mindre än den nuvarande ❑ Muuttamaan asuntoon, jossa on nykyistä enemmän yhteisiä tiloja ❑ Flytta till en bostad som har mer gemensamma utrymmen än den nuvarande❑ Muuttamaan lähemmäs palveluja ❑ Flytta närmare service❑ Muuttamaan lähemmäs työpaikkaa ❑ Flytta närmare arbetsplatsen❑ Muuttamaan uuteen ekologisempaan asuntoon ❑ Flytta till en ny, mer ekologisk bostad ❑ Muuttamaan vanhaan asuntoon, jota remontoitaisiin ekologisemmaksi ❑ Flytta till en gammal bostad som renoverats för att bli mer ekologisk ❑ Olisin valmis kävelemään ja/tai pyöräilemään enemmän ❑ Gå och/eller cykla mer ❑ Jokin muu, mikä? ❑ Något annat, vad?


36. Kuinka kiinnostunut olisit luopumaan (osittain tai kokonaan) nykyisestä vastaavasta käyttötilasta/-välineestä, jos asuinympäristössäsi (enintään 200 metrin etäisyydeltä kodistasi) olisi tarjolla kohtuuhintainen, varattava (vastausvaihtoehdot: erittäin paljon, melko paljon, melko vähän, erittäin vähän) :

36. Hur intresserad skulle du vara av att (helt eller delvis) avstå från nuvarande motsvarande lokaler eller utrustning om det i din boendemiljö (högst 200 meter från hemmet) fanns lokaler eller utrustning av följande slag, som kunde bokas till ett rimligt pris (svarsalternativ: väldigt intressad, ganska intressad, inte särskilt intressad, inte alls intressad) :

❑ ruokailutila, jossa tarjolla erikseen ostettavia aterioita? ❑ matsal med möjlighet att köpa enskilda måltider? ❑ sauna-, peseytymis- ja vilvoittelutila? ❑ bastu och badrum? ❑ ajanviettotila harrasteryhmille, asukkaiden juhlille ja kokouksille? ❑ lokaler för hobbygrupper, möten och invånarnas fester? ❑ mediaviihdetila laitteineen (esimerkiksi tietokone, televisio, vr-pelit)? ❑ lokal för medier och underhållning med t.ex. dator, tv, VR-spel? ❑ harrastetila työkaluineen (esimerkiksi puu- ja käsitöille)? ❑ hobbyrum med verktyg för exempelvis snickeri och handarbete? ❑ ergonominen etätyöskentelytila, jossa hyvä nettiyhteys ja ostettavat

kahvilapalvelut? ❑ ergonomiska lokaler för distansarbete med nätuppkoppling och tillgång till

kafétjänster? ❑ ilmastoystävällinen yhteiskäyttöön tarkoitettu moottoriajoneuvo? ❑ ett klimatvänligt motorfordon för gemensamt bruk? ❑ autopaikka sähköpistokevarauksella sääsuojaisessa pysäköintihallissa? ❑ bilplats med elanslutning i en väderskyddad parkeringshall? ❑ jokin muu, mikä? ❑ något annat, vad?


37. Millaisista asumisen teknisistä ja digitaalisista ominaisuuksista olisit kiinnostunut ja missä määrin? (vastausvaihtoehdot: erittäin paljon, melko paljon, melko vähän, erittäin vähän)

37. Vilka tekniska och digitala lösningar för boende skulle du vara intresserad av, och i vilken utsträckning? (svarsalternativ: väldigt intressad, ganska intressad, inte särskilt intressad, inte alls intressad)

❑ Asuinympäristön ympärivuorokautinen kameravalvontajärjestelmä ❑ Kamerabevakning dygnet runt i boendemiljön

❑ Asuinympäristön älykäs pysäköintijärjestelmä (perustuen rekisterikilpiin) ❑ Ett intelligent parkeringssystem i boendemiljön (som bygger på

registreringsnummer)

❑ Asuinrakennuksen älykäs lukitus ja kulunseuranta (älyavain/kulkutagi) ❑ Ett intelligent låssystem och passerkontroll i bostadsbyggnaden (elektronisk

nyckel)

❑ Asuinrakennuksen ja/tai asunnon älykäs valaistus (liiketunnistimet, valaistustaso) ❑ Intelligent belysning i bostadsbyggnaden och/eller bostaden (rörelsedetektorer,

belysningsnivå)

❑ Asuinrakennuksen ja/tai asunnon älykäs hälytysjärjestelmä (tulipalo/vesivahinko) ❑ Ett intelligent larmsystem i bostadsbyggnaden och/eller bostaden

(brand/vattenskada) ❑ Asuinrakennuksen ja/tai asunnon robotisaatio (esimerkiksi älyimuri) ❑ Robotisering i bostadsbyggnaden och/eller byggnaden (t.ex. robotdammsugare)❑ Asuinrakennuksen lokakaivojen/jätekeräysastioiden etävalvonta ❑ Distansövervakning av bostadsbyggnadens slambrunnar eller avfallskärl ❑ Asuinrakennuksen älykäs lämmitys- ja ilmanvaihtoautomatiikka ❑ Intelligent automatisk uppvärmning och ventilation i bostadsbyggnaden ❑ Asunnon huonekohtainen lämpö- ja ilmankosteussäätömahdollisuus ❑ Möjlighet att reglera värme och luftfuktighet separat för bostadens olika rum ❑ Asukkaan läsnäoloa aistiva tekninen järjestelmä (esimerkiksi jääkaappi) ❑ Ett tekniskt system som känner när invånarna är närvarande (t.ex. kylskåp)

❑ Asukkaan arjen ja vapaa-ajan palvelu-/tavaratilaukset kotiin laitteen avulla ❑ Möjlighet att beställa hem varor och tjänster för vardagen och fritiden via en

apparat ❑ Jokin muu, mikä? ❑ Något annat, vad?

38. Jäikö jotain olennaista kysymättä tai haluatko antaa jotain muuta palautetta asumisesta? Voit kirjoittaa ajatuksiasi tähän:___________

38. Var det någonting viktigt som vi glömde att fråga eller har du annan respons gällande boendet? Du kan skriva ner dina tankar här:___________

Documents

ASUMISEN KYSELY ENKÄT OM BOENDE 2020 - Porvoo · ENKÄT OM BOENDE Den tvåspråkiga enkäten om boende genomfördes den 3–16 februari 2020. På Borgå stads webbsidor fanns en