Upload
tietokeskus100
View
766
Download
5
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Helsingin metropolialueella innovaatiotalous saadaan loistamaan, kun tekemiselle järjestetään mahdollisuuksia, epäonnistuminen sallitaan ja onnistumiset hyödynnetään yhdessä. Lue lisää, miten temppu tehdään.
Citation preview
Kaupungin kuumat lähteet – Helsingin metropolialueen
innovaatioympäristöt
Timo Cantell & Markus Laine
Miksi kirja tehtiin?
Innovaatioteema on tärkeä, mutta kaluttu luu.
• Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja työvälineitä Helsingin (Helsinki-Tallinna –alueen) strategisen suunnittelun tueksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
• Tutkimushanke kirjan takana:Itämeren markkinat ja Helsingin metropolialueen kilpailukyky (Harry Schulman, Maantieteen laitos ja Tietokeskus & Riitta Kosonen, CEMAT)
Joseph Schumpeter (1934) innovaatioista:
• Uuden tuotteen esittely - sellaisen, joka ei ole kuluttajille entuudestaan tunnettu
• Uuden tuotantotavan tai -menetelmän esittely: voi olla myös uusi tapa kaupallistaa hyödyke
• Uuden markkinan avautuminen - sellaisen, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan, olivatpa nämä markkinat olleet olemassa jo aikaisemmin tai eivät
Esityksen sisältö
• Innovatiivisuus kaupunkien kilpailu-kykytekijänä ennen ja nyt
• Miten innovatiivisuutta mitataan• Pistoja Helsingin tilanteeseen• SWOT• Keskustelua
Euroopan suurkaupunkiverkosto
• 70 taloudellisesti merkittävää suurkaupunkialuetta
• 25% EU-27 alueen väestöstä• 34% alueen BKT:stä• Suuret kaupunkialueet ovat ennen kaikkea
palveluiden keskittymiä: palvelujen osuus työpaikoista 80%
• Lontoossa, Amsterdamissa ja Brysselissä yli 90%
Kaupunkien muutosdynamiikka?
• Kaupungit kasvukoneena (Harvey Molotch 1976)
• Parokkiaalinen pääoma houkuttelee luokseen liikkuvaa metropolipääomaa
• Miten kaupunki onnistuu houkuttelemaan alueelleen parhaat resurssit lisäarvon tuottamiseksi?
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Teollinen kasvukone• Kasvukoalitio: maanomistajia, poliitikkoja,
virkamiehiä, rakennusliikkeitä, kiinteistönkehittäjiä
• Kaupunkien kilpailu teollisuuslaitoksista: ”savupiippujen jahtaaminen”
• Massatuotanto• Työvoima• Arvonmuodostus: teollisen tuotannon kautta• (Vaihtoarvojen ja käyttöarvojen ristiriita)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Teollisuustuotannon %-osuus BKT:stä korkean ja alhaisen tulotason maissa 1980-1995. (The World Bank 2000.)
1980
40
38 %
%
Korkean tulotasonjälkiteolliset maat
Alhaisen tulotasonteollistuvat maat
1995
32 %32 %
37 %
35
30
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Jälkiteollinen kasvukone
• Kasvukoalitioon nousee myös palvelujen, kulttuurin, vapaa-ajan, muotoilun ja markkinoinnin
osaajia• Palvelusektorin laajentuminen, korkean
teknologian painoarvon kasvu, innovaatiotoiminta• Arvonmuodostus: osaamisen, tiedon, designin, palvelujen
kautta• Clark (2005) City as an Entertainment Machine
• Tietyissä kehittyneissä maissa palvelujen osuus elinkeinorakenteesta jo 70%
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Teollisen ja jälkiteollisen kaupungin piirteitä
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Teollinen kaupunki Jälkiteollinen kaupunki Työvoima Osaajat
Tehdas Studio Massatuotanto ja in-house-orientaatio
Joustava verkottunut tuotanto ja arvoketjut
Sarjatuotannon tehokkuus Innovaatioiden tuoma kilpailuetu
Määrä Strateginen design
Hierarkia Verkosto
Yksisuuntainen joukkotiedotus Monikanavainen ja -suuntainen media
Monokulttuurisuus Monikulttuurisuus
Toimeentulo Elämänlaatu
Ydinperhe Uusperhe
Kaupunkiprofiilit
• New York: ”Business City that Never Sleeps”• ”Kovat tuotantotekijät”: yrityspalvelut,
rahoitus, korkea teknologia, huippututkimus• ”Pehmeät tuotantotekijät”: kulttuuri,
kongressipalvelut, logistiikka, matkailu• Elämän laatutekijöistä syntyy kaupungeille
tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kilpailuvaltti (Clark 2004)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Jälkiteollisia kaupunkiprofiileja
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011.
Paikkojen merkitys?
• Investointien sykli nopeampi ja liikkuvuus suurempaa
• Paradoksi: paikkojen merkitys kasvaa• HP:n toimitusjohtajan kommentti: ”Pitäkää
verohuojennuksenne ja valtatieliittymänne; me menemme sinne missä osaajat ovat”.
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Kaupunkien menestys nyt
• Menestyvimmät kaupungit ovat keskittyneet ideointia vaativaan tuotantoon, kuten uuteen teknologiaan, mediaan ja rahoitukseen
• Skaalautuva työ, monistettavat ideat
Lähde: Edward L. Glaeser: Cities, Agglomeration and Spatial Eduillibrium (2008)
Strategia?
• Mitä paremmassa asemassa kaupunki on globaalissa kaupunkihierarkiassa, sitä helpompi on houkutella korkean arvonlisäyksen toimintoja
• Suuret kaupungit, kuten New York ja Tokio vahvoja monella arvonmuodostuksen osa-alueella
• Pienemmät kaupungit eivät voi olla vahvoja kaikessa valinta korostuu
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Miten innovatiivisuutta mitataan?
• Tiheyden ja arvonlisäyksen suhde (Loikkanen & Susiluoto)
• Arvonlisäys – kaupunkien välillä, suuret kaupungit vrt. EU-27 keskiarvo (Laakso & Kostiainen)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Mistä kasautumisedut johtuvat?
Taloustieteessä on pitkään keskusteltu kasautumisetujen luonteesta: • Seuraavatko edut kaupunkialueen koosta (urbanization) vai
elinkeinorakenteen keskittymisestä (lokalization) • Mikä on kilpailun rooli aluekasvussa (ja toisaalta mikä on
monopolien merkitys).• Sekä koko- että keskittymisvaikutuksia on saatu esiin.
Kilpailua on tutkittu vähemmän, mutta positiivisia vaikutuksia on sillekin löydetty.
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Tutkimustuloksia tiheyden ja tuottavuuden suhteesta
• USA:n piirikunnissa (counties) työvoiman tiheyden kaksinkertaistuminen lisää työn tuottavuutta noin 6 prosentilla (Ciccione ja Hall 1996; Harris ja Ioannides 2000, Ciccione 2002).
• Ruotsalainen tutkimus (Karlsson ja Pettersson 2004): tuottavuus ja tiheys liittyvät yhteen. Kunnan sisäinen saavutettavuus oli tärkeämpi kuin kuntien ja alueiden välinen, varsinkin suurten talousalueiden isoissa kunnissa. Suurten talousalueiden pienissä kunnissa kunnan yhteys oman alueen muihin kuntiin oli tuottavuudelle tärkeä.
Lähde: Loikkanen & Susiluoto 2011
Alustavia kokeita Suomea koskevalla tilastollisella mallilla
Suomen seutukunnat 2001-2006 (taloudellisesti normaalia aikaa)
• Asukastiheyden kaksinkertaistuessa työn tuottavuus kasvaa 4,1 %. Kaupunkien tuottavuusetu näyttää siis olevan Suomessa samaa luokkaa kuin muualla.
• Vrt. Ruotsin kunnat 1997-2000 (Karlsson-Pettersson): 3,0 % tuottavuuskasvu kun asukastiheys kaksinkertaistuu.
• Korkeakoulutus näyttäisi kasvattavan työn tuottavuutta Suomen seutukunnissa enemmän kuin Ruotsin kunnissa.
• Aineistona oli 74 Manner-Suomen seutukuntaa vuosina 1990-2006. Estimoinnit tehtiin ns. satunnaisvaikutusmalleilla (random effects).
Lähde: Loikkanen & Susiluoto 2011
Arvonlisäys neliökilometriä kohden ja asukastiheys, seutukunnat
Lähde: Ilkka Susiluoto. Helsingin kaupungin tietokeskus. 18102011
-1 0 1 2 3 4 5 6 7
Asukastiheys log(asukasta/km²)
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17Arvonlisäystiheys log/(euroa/km²)
Muut seutukunnat
Helsinki Tampere
Turku
Oulu J yväskylä
Mikkeli
Rovaniemi
Kehys-Kainuu I tä-Lappi
Pohjois-Lappi
Seutukunnat
Arvonlisäys neliökilometriä kohden ja koulutustaso, seutukunnat
Lähde: Ilkka Susiluoto. Helsingin kaupungin tietokeskus. 18102011
5 10 15 20 25 30
Korkeakoulutettuja/15-64-vuotiaat, %
1
10
100
1 000
10 000
100 000Arvonlisäys/ € km² (logaritminen)
Muut seutukunnat
Helsinki
Tampere
Turku
Oulu
Rovaniemi
Kotka-Hamina
Äänekoski
Tunturi-Lappi
Pohjois-Lappi
Seutukunnat
Arvonlisäys – kaupunkien välillä, suuret kaupungit vrt. EU-27
keskiarvo (Laakso & Kostiainen)
Väestö Itämeren alueen suurkaupungeissa v. 2008 (milj. asukasta).
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011.
Pietari
Berliini
Tukholma
Hampuri
Varsova
Kööpenhamina
Helsinki
Oslo
Vilna
Riika
Tallinna
0 1 2 3 4 5Milj. asukasta
(Lähde: ERP-2009)
Tuotannon arvonlisäys (brutto) Itämeren alueen suurkaupungeissa v. 2008 (miljardia euroa)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Tukholma
Hampuri
Berliini
Kööpenhamina
Oslo
Helsinki
Varsova
Pietari
Riika
Vilna
Tallinna
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90Miljardia euroa
(Lähde: ERP-2009)
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Helsingin %-osuus Suomen taloudesta 1975-2008
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
8
10
12
14
16
18
20%
Väestö
Kotital. käytett. olevat tulot
Työlliset
BKT
Toimialaryhmien tai klustereiden henkilöstömäärät pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2007
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Pääkaupunkiseudun %-osuus kibs-alojen arvonlisäyksestä 1975-2007
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
0
10
20
30
40
50
60
70%
Pks:n %-osuus
Helsingin %-osuus
Espoon %-osuus
Vantaan %-osuus
Osaajien sijoittuminen
Ulkomaisten 30-59 -vuotiaiden osaajien osuus alueen väestöstä
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Suppea maajako: USA , Britannia, Kanada, Belgia, Alankomaat, Ranska, Saksa, Sveitsi, Itävalta, Irlanti, Luxemburg.
Karttalähde: Pekka Vuori, Helsingin kaupungin tietokeskus
Korkeasti koulutettujen osaajien osuus väestöstä, 20-64-vuotiaat
Lähde: Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Toimittajat Harry Schulman ja Pasi Mäenpää. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2011
Karttalähde: Pekka Vuori, Helsingin kaupungin tietokeskus
Helsingin Metropolialue innovaatioympäristönä
VAHVUUDET• Koulutus ja T&K keskittymä• Yritysklusterit: paljon ja
merkittäviä• Elinkeinoelämän yhteistyö
kaupunkien ja yliopistojen kanssa, esim. kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka
• Osaava väestö• Asuinympäristön laatu• Joukkoliikenteen laatu• Toimintaympäristön vakaus ja
ennustettavuus
HEIKKOUDET• Rahoituksen puute, ulkomaisten
investointien vähäisyys• Kotimarkkinoiden pienuus• Keksintöjen kaupallistaminen• Sektoreita ylittävää yhteistyötä
vähän• Heikko tunnettuus
ulkomaalaisten osaajien piirissä• Asumisen kalleus ja
homogeenisuus• Poikittaisliikenteen heikkous
Helsingin Metropolialue innovaatioympäristönä
MAHDOLLISUUDET• Yliopistouudistusten onnistuminen• Taantuma luova tuho, uudet
konseptit • Menestyvät yritysklusterit
(”keihäänkärjet”)• Osaava väestö: nuoret tienraivaajat
ja maahanmuuttajien verkostot, uudet kombinaatiot
• Yhteistyökulttuuri: paikalliset huippualat ja globaalit innovaatioverkostot
• Maantieteellinen asema: Pietari, Tallinna, Aasia
• Kaupunkisuunnittelu: ihmisen kokoinen kaupunki, joukkoliikenne toimii myös poikittain, time defines the place
UHAT• Kilpailun koventuminen: edessä
Aasia-Itä• Arvoketjun katkeaminen (tetris-
esimerkki)• Taantuma lamaannus• Jatkuva uudistamishässäkkä• Kaupunkirakenteen hajoaminen• Väestön ikääntyminen työvoiman
puute • Eriytyminen, sosiaalisen liikkuvuuden
heikentyminen, maahanmuuttajien syrjäytyminen
• Huono-osaisuuden kasvu
Millainen ”keihäänkärki” Helsinki ja metropolialue haluaa olla?
Richard Florida: The World Is Spiky. The Atlantic Monthly 2005
Keskustelua: strategia innovaatiopolitiikkaan?
• Helsingin ”keihäänkärki” (Itämeren alue) + linkit globaaleihin innovaatioverkostoihin
• Kohdennetut innovaatiopanostukset: vahvat sektorit ja tulevaisuuden voittajat (trial & error, prototyypit)
• Vetovoimainen kaupunki, laadukas joustava kustannustehokas asuminen
Keskustelua: missä mennään?
• Ollaan siirrytty kaupunkiallianssien väliseen kilpailuun, tällöin Helsinki-Tallinna kilpailee esim. Kööpenhamina-Malmö -akselin kanssa
• Innovaatiopolitiikka tulee jatkossa iholle: Kasvupolitiikasta kasvopolitiikkaan, persoonat tekevät muutoksen
• Triple Helix Neloiskierre terminä vakiintuu, minkälaista on käyttäjälähtöinen politiikka?
• Miten tunnistetaan alhaalta ylöspäin tuleva aloitteellisuus?
Keskustelua: hallinto?
• Tulevaisuusvisio puuttuu, tämä aika yleinen tilanne ja tunnelma, kaikki ihmetyksen alla, toimijat ovat hämmentyneitä.
• Miten hallinto kytketään kehitysketjuun? Esim. palvelumuotoilun kytkeytyminen suorittavaan viranomaisorganisaatioon. Tämä on vaikeusasteeltaan suorastaa taidetta.
Keskustelua: kaupungin rooli?
• Ei vain talouspolitiikkaa vaan laaja-alaisempaa yhteiskuntapolitiikkaa
• Kaupungin rooli: mahdollistaja, tarjoaa verkostoitumispaikkoja
• Innovaatioyhteisöt eivät vain toteuta jonkun toisen luomaa innovaatiopolitiikkaa, vaan luovat omat tavoitteensa
Keskustelua: palvelut?• Kaupunkipalveluiden tuotantotapoja tulisi jatkossa
avata. Käyttäjät odottavat parempia vuorovaikutusmuotoja palvelujen käyttöön, ihmisillä oltava omaehtoinen mahdollisuus valita käyttötapoja
• Tavoitteena Helsinki - maailman paras palvelujen ekosysteemi, paikka jossa palveluja tuotetaan monipuolisella tavalla, palvelujen tuottajia enemmän kuin nyt.
• Turvallisuushakuiset ratkaisut estävät innovatiivisuuden: riskinotto ja epäonnistuminen pitäisi olla sallittua
Kiitos!