Upload
thl
View
126
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Alkoholiohjelman Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus -teemaseminaari Porissa 5.11.2014, Ilona Nurmi-Lüthjen esitys
Citation preview
Päihtyneen tapaturma
päivystyksessä:
mitä on tehtävissä?
Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti
Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti
Pori 5.11.2014
Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot Pohjois-
Kymen sairaalassa Kouvolassa
• normaalit: potilastiedot, hoitoontuloaika, lähettävä yksikkö,
jatkohoito, jatkohoitoyksikkö, toimenpide jne.
• tapaturman ulkoinen syy (ICD -10
• tapaturmatyyppi (ICD-10)
• vammadiagnoosi(t) (ICD-10) (lääkäri)
Lisäksi:
• tapaturman sattumispäivä, kellonaika
• urheilu- ja liikuntatapaturma: laji (1-33)
• alkoholipuhallustulos (promillelukema)
• pyöräilytapaturma: kypärän käyttö
• itsensä vahingoittamiset: psykiatrinen konsultaatio
minimi
Miten alkoholi näkyy Pohjois-Kymen sairaalan
kahden vuoden tapaturma- aineistossa? • päihtyneiden osuus lisääntyi tarkasteluaikana, erityisesti 18-
24-vuotiaiden miesten
• joka neljäs oli päihtynyt, viikonloppuisin joka toinen
• miehet kolme kertaa useammin kuin naiset
• yli promillen humalassa useimmin miehistä 45-54-vuotiaat ja naisista 35-44-vuotiaat
• miehillä promillet keskimäärin 1,8 ‰ (vaihteluväli 0,1-5,0 ‰) ja naisilla 1,5 ‰ (vaihteluväli 0,1-3,6 ‰)
• päihtymystila erityisesti toistuvissa tapaturmakäynneissä
Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2007
Päivystyspoliklinikalle tulleet tapaturmat kahden vuoden
aikana ja alkoholitapausten (A+) osuudet niissä
Tapaturman ulkoinen syy (ICD -10)
n (%)
A+
n (%)
Liikenne 623 (11) 115 (19)
Kaatumiset, putoamiset (yleisin
tapaturma)
2839 (51) 588 (21)
Laitteiden, koneiden aiheuttamat 888 (16) 99 (11)
Ihmisen, eläimen aiheuttamat 177 (3) 31 (18)
Altistumiset 92 (2) 12 (13)
Pahoinpitelyt 437 (8) 285 (65)
Itsensä vahingoittamiset 272 (5) 179 (66)
Muut 223 (4 ) 21 (9)
Yhteensä 5551 (100) 1330 (24)
Nurmi-Lüthje ym.julkaisematon
Pyöräily alkoholin vaikutuksen alaisena
ja pään vammat
• Yli 1,2 promillen puhallustulos mitattiin lähes 90 %:lla
alkoholia nauttineista tapaturmaan joutuneista pyöräilijöistä
(Airaksinen ym. 2013)
• pään vammoja oli päihtyneillä 60 % kaikista vammoista, kun
selvin päin pyöräilijöillä pään vammojen osuus oli 29 %
• pyöräily 1-1,5 promillen humalassa lisäsi pään vamman
riskiä 1,2- kertaiseksi ja yli 1,5 promillen humalassa
7-kertaiseksi
Airaksinen ym.Suom Lääkäril 2013
Miesten pyöräilytapaturmat (n=131) ikäryhmittäin
ja alkoholin vaikutuksen alaisina olleet (44%)
Airaksinen ym.Suom Lääkäril 2013
Promilleraja ja sanktio? • useissa EU-maissa pyöräilyssä on sama promilleraja kuin
moottoriajoneuvolla ajettaessa
• Suomen lainsäädännössä suhtautuminen alkoholin
vaikutuksen alaisena pyöräilemiseen on lievimpiä
Euroopassa
• humalassa pyöräilystä voidaan sakottaa vain, jos aiheuttaa
vaaran toiselle
• kuitenkin yli 80% pyöräilytapaturmista sattuu yksin, ilman
toista osapuolta ja pyöräilijä vaarantaa oman terveytensä
Airaksinen ym.Suom Lääkäril 2013
Alkoholi ja kaatumiset/murtumat
• kaatuminen on vanhuksen yleisin tapaturma
• päivystykseen johtanut kaatuminen tai murtuma
ikääntyneellä voi olla merkki alkoholin väärinkäytöstä
(Curtis ym.1989), joten alkoholiongelma voi ilmetä myös
tapaturmina (Reid ja Anderson 1997)
• joka kolmas Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen
lonkkamurtuman takia tulleesta yli sadasta vanhuksesta
(keski-ikä 80v.) oli nauttinut alkoholia ennen murtumaa
(Kaukonen ym.2006)
Itsensä vahingoittamiset (n=272) • kaksi kolmesta oli alkoholin vaikutuksen alaisena
• tyypillinen itseään vahingoittanut potilas oli 15–24-
tai 40–44-vuotias nainen tai 20–29-vuotias mies,
joka tuli päivystykseen viikonloppuyönä alkoholin
vaikutuksen alaisena
• kaksi kolmesta oli intoksikaatioita lääkkeiden avulla,
joista 66%:ssa mukana myös alkoholi
• psykiatrinen konsultaatio toteutui alle puolella
Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011
Miesten itsensä vahingoittamiset (n=122) ja alkoholin
osuus niissä (71% päihtyneitä)
0
5
10
15
20
25
30
35
10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+
Ikäryhmä (v)
n
Itsensä vahingoittamiset miehet (n=122) Alkoholiehtoiset (n=87)
Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011
Naisten itsensä vahingoittamiset (n=150) ja alkoholin
osuus niissä (61% päihtyneitä)
0
5
10
15
20
25
30
35
10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+
Ikäryhmä (v)
n
Itsensä vahingoittamiset naiset (n=150) Alkoholiehtoiset (n=92)
Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011
Pahoinpitelyt
• kaksi kolmesta uhrista oli humalassa
• kolme neljästä uhrista miehiä
• tyypillinen uhri on 20-24 -vuotias, humalainen mies viikonloppuna, yöllä, tekijä ”tuntematon”
Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80
Ikä (v)
Lkm
Pahoinpitelyt (n=332) Alkoholi (n=234)
Pahoinpitelyn miesuhrit (n=332) ikäryhmittäin ja
alkoholin osuus niissä (70% päihtyneitä) (42% uhreista yli
1,5 ‰ humalassa)
Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80
Ikä (v)
Lkm
Pahoinpitelyt (n=105) Alkoholi (n=51)
Pahoinpitelyn naisuhrit (n=105) ikäryhmittäin ja alkoholin
osuus niissä (49% uhreista päihtyneitä) (joka neljäs uhri
yli 1,5 ‰ humalassa)
Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008; 124 ; 59-67
Pahoinpitelyvammojen (n=596) sijainti
60 % pään ja kasvojen
alueella
Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008
Nuoret (15-29-vuotiaat)(n=1416)
• joka kolmas poikien ja joka neljäs tyttöjen tapaturma sattui
humalassa
• alaikäisten (15−17 -vuotiaat) poikien tapaturmista 18 % ja
alaikäisten tyttöjen tapaturmista 16 % sattui alkoholin
vaikutuksen alaisena.
Karjalainen ym. Suom Lääkäril 2013
Karjalainen ym. Suom Lääkäril 2013
Poikien tapaturmat ja alkoholin osuus niissä (32%)
Tyttöjen tapaturmat ja alkoholin osuus niissä (24%)
Karjalainen ym. Suom Lääkäril 2013
Alkoholistatuksen selvittäminen
päivystyksessä • päivystyksessä ei ole aikaa ruveta selvittämään
alkoholianamneesia- puhallutus nopea keino
• koska alkoholi ja tapaturmat ovat vahvasti
yhteydessä toisiinsa, puhalluttaminen on
perusteltua (tapaturma-alkoholipuhallutus, huimaus-
verenpaineen mittaus, diabetes-verensokerilabrat jne.)
• alkoholistatuksen selvittäminen on hoidon (leikkaus,
kipsaus, hoitotoimenpiteet…) kannalta olennaista
Alkoholistatuksen selvittäminen…
• mittaustulos (puhallutus) on luotettava ja
objektiivinen seulontaväline
• puhallutus itsessään on jo interventio
• haastattelu/itseraportointi (audit) seuraa
puhallutusta, jos on aihetta
• pelkän itseraportoinnin luotettavuus on todettu
huonoksi sekä vanhoilla (Kaukonen ym.2006) että
nuorilla (Ehrlich ym. 2010)
Alkoholistatuksen selvittäminen..
• tasapuolisesti kaikkia koskeva puhallutus ei leimaa ketään, samanlainen tutkimus kuin mikä tahansa muu (vrt. labrat)
• puhallustulos on salassapidettävää tietoa kuten muutkin potilastiedot
• voiko interventiota toteuttaakaan ilman todistetta (puhallutustuloksen antamaa evidenssiä)?
Tapaturmatilanne on etsikkoaikaa
• tapaturmatilanne on otollinen alkoholin käytön selvittämiseen ja alkoholinkäytön muuttamiseen, jos alkoholilla oli osuutta tapaturmaan (Apodaca ja Schermer 2003) -potilas on vastaanottavainen
• mini- interventio päivystyspoliklinikan yhteydessä on todettu tehokkaaksi (mm.Gentilello ym.1999)
• intervention tavoitteet:
herättää henkilö tiedostamaan alkoholiongelmansa ja pohtimaan mahdollisuuksiaan muuttaa juomistaan
Interventio
• suunniteltu niille, jotka eivät ole vielä alkoholiriippuvaisia ja
joilla on riittävästi kykyä kontrolloida juomistaan tai lopettaa
se kokonaan vain pienen avun turvin (Charbonney
ym.2010)
• mini-interventio on kustannusvaikuttavampi näille kuin
ongelmajuojille tai alkoholiriippuvaisille (Schermer 2005)
• perinteisesti terveydenhuollossa on tapana tunnistaa vain
ongelmajuojat , joita on vaikeinta hoitaa ja muut jäävät
huomiotta (Stahre ym.2006)
Interventio (15-30 min), joka alkaa
puhallutuksella • seulonta puhallutuksella (päivystyshenkilökunta tekee
rutiinisti)
• tämän jälkeen interventio niille, joilla lievä tai kohtalainen
ongelma (päihdehoitaja )
• interventiossa käsitellään puhallustulos ja keskustellaan
miltä henkilön alkoholinkäyttö puhallustuloksen ja
haastattelun perusteella näyttää (Dunn ym.2005) sekä
kuvataan vaihtoehdot alkoholin käyttötavan muuttamiseksi
• kaikki tehdään positiivisessa, ei tuomitsevassa hengessä
(Babor ja Kadden 2005)
Nuoret
• nuoret ovat potentiaalinen ryhmä, koska juominen ei vielä ole
vakiintunut /tapa
• nuoren tapaturmakäynti päivystyspoliklinikalla on otollinen
hetki interventiolle
• toivottavaa olisi, että interventiossa käsiteltäisiin nuoren
alkoholinkäytön ohella myös hänen elämäntilannettaan ja
ohjattaisiin syrjäytymisvaarassa oleva nuori asiantuntija-
palveluihin
Iäkkäät
• alkoholin ongelmakäyttö jää usein huomaamatta
(paljon muita ongelmia ja diagnooseja) tai jos
tunnistetaan, siihen ei puututa kuten nuorempien
ollessa kyseessä (O´Connell 2003)
• iäkäs itse tai omaiset eivät yleensä ota asiaa puheeksi
• puhallutus yhtä tärkeä kuin muilla ryhmillä ja
alkoholinkäytöstä kysymisen tulisi olla rutiinia (vrt.
lääkitys))
• iäkkään alkoholiongelman hoito on vähintään yhtä
tehokasta kuin nuorempien (Curtis ym.1989 ), usein
tehokkaampaa
•
Mitä interventio vaatii?
• vaikka kyseessä olisi kiireinen tapaturmayksikkö, yksi
puolipäiväinen henkilö (päihdehoitaja) pystyy hoitamaan
intervention (ainakin Kanadassa)(Schermer 2005)
• työ on pääasiassa neuvontaa ja halpaa, kun verrataan
toistuvasti alkoholin takia tapaturmaan joutuneiden
aiheuttamiin kustannuksiin
Alustavia tuloksia Kanada St. Michaels
Hospital, Dpt of Critical care Toronto (lyhyt
interventio) • tapaturmapotilaat suhtautuivat myönteisesti
perusteltuun puhallutukseen ja lyhyeen
interventioon päivystyksen yhteydessä, päinvastoin
kuin oletettiin
• 50 traumapotilaasta 94% piti interventiota täysin
hyväksyttävänä tai hyväksyttävänä
• 86% oli tyytyväisiä saamansa neuvonnan määrään
• toiminta jatkuu
Charbonney ym.2010
Tutkimusnäyttö perusterveydenhuollosta->
käytäntö?
• mini-interventioista on perusterveydenhuollossa saatu
hyviä tuloksia: viikottaiset juomakerrat ja useat alkoholin
käyttöön liittyvät ongelmat vähenivät
• mutta seulonnat ja mini-interventiot eivät ole siirtyneet
perusterveydenhuollon rutiinikäytäntöihin
• syitä: ajanpuute, koulutuksen ja resurssien puute, oletus,
että potilaat eivät ota onkeensa tai vastustavat neuvontaa,
tähän työhön suunnatut taloudelliset kannustimet
porkkanat, palkkiot puuttuvat (Scott ja Kaner 2014)
• kuinka kauan voidaan vedota näihin syihin?
• alkoholin ongelmakäyttöä ei pidetä samanlaisena
kansanterveysongelmana kuin esim. kardiovaskulaaritautia
tai diabetesta
• ydinkysymys onkin, halutaanko alkoholin (haitallista ) käyttöä
ehkäistä vai ei
• tapaturmatilanne on yksi, mutta potentiaalinen tilaisuus, jossa
ongelmaan voidaan puuttua
• vaatii ennen kaikkea asennemuutosta ja jonkin verran
resursseja, mutta ennen kaikkea tahtotilaa
Haitallinen alkoholinkäyttö on kansanterveysongelma
Lopuksi
• ongelmakäyttöön pitää puuttua ajoissa, mutta viimeistään
siinä vaiheessa kun henkilö tulee tapaturman vuoksi
päihtyneenä päivystykseen
• päihdehoitaja tai vastaava koordinoimaan ensilinjaan
• ongelmajuojat hoitunevat selviämisyksikön ja sen
jatkohoitopaikkojen avulla…
• on sosiaali- ja kriisipäivystyksiä, joissa voidaan
kokonaisvaltaisemmin puuttua potilaan ongelmiin…
• tässä esitetty mini-interventio (Kanadan malliin) oikealle
kohderyhmälle on vasta suunnitteluasteella toimisiko
tämä malli Suomessa?
Kiitos mielenkiinnosta