Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn, Antti Impinen (THL), Alkoholiohjelman

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset

alkoholitapaturmien ehkäisyyn

5.11.2014 ANTTI IMPINEN / THL

Tapaturmat Suomessa


Kuolemansyyt Suomessa


Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025


Tapaturmakuolemat Euroopassa / 100 000 asukasta


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Portugali

Saksa

Espanja

Iso-Britannia

Bulgaria

Irlanti

Kreikka

Alankomaat

Makedonia

Italia

Ruotsi

Itävalta

EU (28 maata)

Sveitsi

Slovakia

Kypros

Luxemburg

Belgia

Ranska

Puola

Norja

Tsekki

Romania

Unkari

Slovenia

Suomi

Viro

Kroatia

Latvia

Liettua

Tapaturmakuolemat Pohjolassa / 100 000 asukasta


Alkoholi Suomessa


Alkoholinkulutus ikäryhmittäin 1968-2008


Viikoittain tai useammin alkoholia käyttävien osuus (%) ikäryhmittäin


Raittiiden osuus (%) ikäryhmissä


Kuinka monta alkoholiannosta kulutetaan kerralla? (15-29-vuotiaat)


Lasten ja nuorten juominen • Pienet lapset eivät alkoholia juo, kun taas nuoruuden aikana yhä useampi

alkaa käyttää alkoholia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa

• Lainsäädäntö ainakin periaatteessa keskeisesti määrittää nuoruudenaikaisen alkoholinkäytön mahdollisuuksia

• Nuorilla on runsaasti vapaa-aikaa, jonka viettoon usein yhdistyy alkoholinkäyttö. Nuoret ovat myös anniskelupaikkojen aktiivisin kävijäryhmä

• Nuorten terveystapatutkimuksen (NTTT) mukaan vuonna 2009 91 prosenttia 12-vuotiaista pojista ja tytöistä ilmoitti olevansa raittiita, 14-vuotiaista runsas puolet, 16-vuotiaista reilu viidesosa ja 18-vuotiaista vajaa kymmenen prosenttia

• Alkoholiehtoiset hoitojaksot, tavallisimmin alkoholin aiheuttama päihtymystila ja alkoholimyrkytys, ovat vuodesta 1996 lähtien säilyneet lapsilla ja nuorilla jokseenkin ennallaan

• 15−19-vuotiailla tytöillä hoitojaksot ovat kuitenkin yleistyneet selvästi vuosina 2005−2008 niin, että hoitojaksot olivat vuonna 2008 ensimmäistä kertaa yleisempiä 15−19-vuotiailla tytöillä (98 jaksoa) kuin pojilla (85)


Lasten ja nuorten juominen

• Kuudentoista iässä tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroja raittiiden osuuksissa, eikä juuri humalajuomisessakaan.

• Sen sijaan 18-vuotiailla tosi humalaan itsensä juominen on pojilla huomattavasti yleisempää kuin tytöillä.

• Nuorten raittius on lisääntynyt ja humalajuominen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana.

• Muutokset eivät ole paikallistettavissa yhteen tai useampaan nuorten osaryhmään, vaan muutos on tapahtunut läpi koko nuorison ja koko maan.

– Ei suuria eroja sosiaaliryhmien, alueiden, maaseudun ja kaupungin välillä


Päihteet ja tapaturmat


Päihtymys ja liikenneonnettomuuden riski


Alkoholin osuus tapaturmakuolemista


Alkoholin osuus tapaturmakuolemissa, miehet ja naiset


Alkoholiin liittyvien tapaturmakuolemien muutos ed. vuodesta %


-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat


Tapaturmaiset alkoholiin liittyvät kuolemat ja alkoholinkulutus 1998-2011


Humaltuneiden osuus eräissä tapaturmatyypeissä


0 10 20 30 40 50 60 70 80

Saunakuolemat

Hukkumiset (pl. vesiliikenne)

Tulipalot

Kylmyys

Tukehtuminen

Kuljetustapaturmat (ml. vesiliikenne)

Kaatumiset ja putoamiset

%

Humalassa kuolleiden %-osuus eräissä tapaturmissa 2010-2012

Miehet Naiset

Päihteisiin liittyvät tapaturmakuolemat %-osuus kaikista tapaturmakuolemista 2012


Myrkytykset pois lukien alkoholimyrkytykset


Myrkytyskuolemat iän mukaan


Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat Euroopassa


Rattijuoppojen kuolleisuus vs. muu väestö

1 10 100 1000

Other accidents

Violence

Alcohol related causes

Other causes

Suicides

Diseases of thecirculatory system

Other diseases

Traffic accidents

Neoplasms

All causes

1 10 100

Alcohol related causes

Violence

Other accidents

Other causes

Suicides

Traffic accidents

Other diseases

Diseases of thecirculatory system

Neoplasms

All causes


Lähde:Impinen, Arrested Drunk Drivers Trends, social background, recidivism and

mortality. (Poliisin tietoon tullut rattijuopumus: Muutokset, sosiaalinen tausta,

uusiminen ja kuolleisuus)

Alkoholi ja sairaalahoito

• Päivystykseen tulevista tapaturmapotilaista n. 40-50% on tutkimuksissa todettu olevan päihtyneitä (puhallutus)

• Sairaaloissa tai päivystyksessä hoidetuista potilaista ei ole saatavilla säännöllistä päihtymystietoa

• Säännöllinen päihtymystiedon kerääminen tulisi ulottaa sairaanhoitoon


Alkoholi ja aivovammat

• Alkoholiongelmaisen perheen lapsen riski saada aivovamma kaksinkertainen verrattuna niihin lapsiin, joiden perheessä ei alkoholin väärinkäyttöä

• Uuden aivovamman saantia ennustaa ensimmäisen aivovamman saaminen humalassa

• Nuoruusiässä säännöllinen sekä humalahakuinen juominen ennustaa aivovamman saantia myöhemmin aikuisiällä

• LÄHDE: Satu Winqvist: Alcohol misuse in relation to traumatic brain injury: Northern Finland 1966 birth cohort study (Traumaattiset aivovammat ja alkoholin väärinkäyttö: Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966-tutkimus)


Satakunta ja

muu Suomi


Työikäisten tapaturmakuolleisuus (/100 000) maakunnittain vuosien 2010-2012 keskiarvona


Työikäiset potilaina (/100 000) vamman tai myrkytyksen vuoksi maakunnittain vuosien 2010-2012 keskiarvona


Puuttuva ulkoinen syy vammatapauksissa


0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0

Etelä-Pohjanmaa

Ahvenanmaa

Pohjanmaa

Kanta-Häme

Keski-Suomi

Etelä-Karjala

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Kainuu

Pohjois-Savo

Pohjois-Pohjanmaa

Lappi

Keskiarvo

Keski-Pohjanmaa

Uusimaa

Etelä-Savo

Satakunta

Pirkanmaa

Varsinais-Suomi

Pohjois-Karjala

Puuttuva ulkoinen syy % Epämääräiset ulkoiset syyt (X58, X59) %

Helsingin hoitolaitokset ja ulkoinen syy

• Satakunnassa kirjataan n. 15% puuttuvaa ulkoista syytä + 10% epämääräisiä tapaturman syitä

• Etenkin puuttuvaa tietoa runsaasti valtakunnalliseen keskiarvoon nähden

• Puutteelliset järjestelmät usein syynä kirjaamattomuuteen

• Tiedon oikea merkitseminen tärkeää tilastoinnin ja ehkäisevän työn näkökulmasta


40313 - SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 598 478 3630

50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 58 67 274

60651 - SAIRAALA MEHILÄINEN TURKU 97 0 97

60682 - PORIN LÄÄKÄRITALO 45 172 475

60695 - SAIRAALA PULSSI 69 0 69

60794 - SAIRAALA NEO 146 0 146

90125 - EURAN TERVEYSKESKUS 0 2 106

90159 - HUITTISTEN TERVEYSKESKUS /tarkentamaton 2 0 78

90424 - PORIN TERVEYSKESKUS 0 60 633

90677 - RAUMAN TERVEYSKESKUS 0 87 565

90732 - HARJAVALLAN TERVEYSKESKUS JA VUODEOSASTO 13 3 223

Alkoholinkulutus ja haitat: Satakunta

• Alkoholinkulutuksessa (100% alkoholia / 15-v täyttäneet) mitattuna Satakunta maan keskiarvossa

– 9,17 litraa vs. 9,27 litraa

– Enemmän väkeviä, vähemmän viiniä

• Alkoholihaittojen sairaalahoito Satakunnassa kolmanneksen korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (hoitopäivä/1000 henkilöä)

– 43,2/1000 vs. 33,8/1000

• Kuitenkin päihteisiin liittyvässä sairaalahoidossa Uudellamaalla • Asiakkaista viidennes

• Hoitopäivistä neljännes

• Huumeisiin liittyvistä hoitopäivistä kolmannes

Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2013


WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn


Alkoholi ja tapaturmat maailman mitassa

Maailman terveysjärjestön yleiskokous 2010: Globaali strategia haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseksi

• Lähes joka viides (17 %) alkoholikuolema johtuu tapaturmasta

• Alkoholin osuus tapaturmakuolemista vaihtelee: myrkytys 17 %, putoaminen 16 %, hukkuminen 13 %, tulipalo 10 %

Euroopan alkoholiohjelma 2012-2020: toimintalinjat alkoholitapaturmien vähentämiseksi

• Toimenpiteet päihtyneille anniskelun vähentämiseksi

• Riskitiedotus alkoholin myyntipisteissä ja alkoholipakkauksissa

• Mini-interventio tapaturmapotilaille


WHO:n tutkimus traumapotilaista ja suositukset • Päivystyksissä 12 maassa 2000–2002 (mukana mm. Ruotsi)

• Alkoholitapauksia 6–45 %

• Säännöllinen (runsas) alkoholinkäyttö ja aiemmat haittakokemukset yleisiä

Systemaattiseen käyttöön ICD10-luokituksen ”lisätekijät” Y90 mitattu veren alkoholipitoisuus / Y91 arvio humalan asteesta

Kliininen arvio tulisi tehdä jos puhallutus ei ole mahdollista

Mini-interventio kaikille päihtyneenä loukkaantuneille Osalla ainoa kontakti terveyspalveluihin

Hoitoonohjaus – etenkin ”tapaturmauusijat”

Tiedonkeruu tapaturmaa edeltäneistä tilanteista Mahdollisuus kehittää kohdennettuja interventioita


Puljula J ym. Rajuun kertajuomiseen liittyvät haitat. Duodecim 2011.

”--- traumapotilaan veren tai puhallusilman alkoholipitoisuuden mittaaminen mahdollisimman pian vammautumisen jälkeen on aina tarpeen. Helpoin tapa arvioida vammapotilaan rajua kertajuomista on joko puhalluttaa potilas tai mitata veren alkoholipitoisuus.”

”Vaikka näyttö on vielä riittämätöntä, kannattaa mini-interventio liittää alkoholin vaikutuksen alaisena loukkaantuneen potilaanhoitoon jo sen helppouden vuoksi.”


Kiitoksia

Antti Impinen, THL

[email protected]

029 524 8615


Health & Medicine

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn, Antti Impinen (THL), Alkoholiohjelman