Ensikoti Pinja

- on osa valtakunnallista Ensi – ja turvakotien liiton Pidä kiinni-

hoitojärjestelmää, joka koostuu päihdeongelmien hoitoon

erikoistuneista ensikodeista ja avopalveluyksiköistä. Niitä ylläpitävät

paikalliset ensi- ja turvakotiyhdistykset.

- Pinja on perustettu vuonna 1999. Siellä on viisi perhepaikkaa.

Henkilökunta on läsnä ympäri vuorokauden. Työlle on asetettu tiukat

laatulupaukset, joita arvioidaan vuosittain.

- Näiden lupausten toteutumisesta huolehtii yksikön tärkein

menestystekijä: sitoutunut ja riittävästi koulutettu henkilökunta.

Lupaamme, että

• 1.Lapsen turvallisen ja terveen kehityksen takaaminen on tärkein

tehtävämme. Kiinnitämme erityistä huomiota lasten hyvinvointiin

kaikissa perheen kuntoutuksen eri vaiheissa.

• 2. Yksiköissämme vaalitaan kuntoutusmyönteistä ja asiakasta

kunnioittavaa ilmapiiriä.

• 3. Henkilökunnalta vaaditaan sekä varhaisen vuorovaikutuksen että

päihdetyön osaamista ja koulutusta.

• 4. Kuntoutuksen tavoitteet ovat asiakkaan itsensä asettamia ja

hyväksymiä.

• 5. Kuntoutus tukee vauvaperheen päihteettömän elämäntavan ja

riittävän vanhemmuuden harjoittelua.

• 6. Jokaisella asiakkaalla on oma lähityöntekijä.

• 7. Maksajakunnilta pyydetään palaute kuntoutuksen päättyessä.

Pinjan hoitoideologia

• Kuntoutustyössä keskitytään kaikkien aikuisasiakkaiden kanssa

erityisesti persoonan epävakauden hoitoon, koska tunteiden

itsesäätely ja persoonallisuuden vakaus on tärkeää sekä

vanhemmuudessa että päihteettömänä selviytymisessä.

• Pinjassa ajatellaan, että vakava päihdeongelma tarkoittaa

erityistä vaikeutta säädellä tunteita ja mielialoja, koska

yksilön persoona on rakentunut epävakaasti.

Vakavan päihdeongelman taustalla on yleensä ainakin kaksi

tunnistettavaa tekijää: Synnynnäinen temperamentti =

erityinen herkkyys ja epäsuotuisat kasvuolosuhteet.

Karkeasti ja isosti suoraviivaistaen vakavaan päihdeongelmaan

linkittyy siis useasti yksilön persoonan epävakaus.

Miksi on tärkeää hoitaa vanhemman

epävakautta?

• Koska:

• - Se tarjoaa vanhemmalle mielen, sille miksi hänellä on

vakava päihdeongelma.

• -Se tarjoaa reitin katkaista päihdeongelman ylisukupolvisuus

• Se tarjoaa reitin turvata lapsen hyvinvointi perheessä.

• LAPSEN VARHAINEN SUHDE ON LAPSEN KAIKKEIN TÄRKEIN

IHMISSUHDE: JOS SIINÄ ONNISTUTAAN RIITTÄVÄLLÄ TAVALLA;

LAPSI ON SUOJASSA MONELTA HYVINVOINTIA JA

ONNELLISUUTTA RIISTÄVÄLTÄ UHALTA. Mm. päihdeongelmalta.

• IHMINEN, joka TULEE RIITTÄVÄLLÄ TAVALLA RAKASTETUKSI; ON

SUOJASSA MONILTA VAKAVILTA PULMILTA.

Epävakaa persoonallisuus

• Epävakaata persoonallisuutta luonnehtii laaja-alainen ihmissuhteisiin,

minäkuvaan ja tunne-elämän liittyvä epävakaus. Alkaa varhaisaikuisuudessa.

Syyt epäsuotuisissa kasvuolosuhteissa ja yksilöllisessä herkkyydessä.

• Epävakaus tulee ilmi ainakin viidellä seuraavista yhdeksästä tavasta.

1. Voimakas hylätyksi tulemisen pelko

2. Epävakaat ihmissuhteet

3. Identiteetin kokemuksen puute

4. Impulsiivisuus, itsen vahingoittaminen ainakin kahdella tavalla (esim.

päihteet, seksi, tuhlaaminen).

5. Toistuva itsetuhoisuus (viiltely, suicidiyritykset..)

6. Tunne-elämän epävakaus

7. Jatkuva sisäinen tyhjyyden tunne

8. Asiaan kuulumaton voimakas viha

9. Stressiin liittyvät lyhytaikaiset dissosiatiiviset tilat ( DSM IV /Jorma Tähkä)

Epävakaan persoonallisuuden muita ominaisuuksia

• Mikropsykoottiset tilat

• Ihmissuhteilla välinearvo

• Ei kykyä varsinaiseen empatiaan. Ei kykyä rakastaa tai tehdä

surutyötä

• Vaikeus ymmärtää korkeampia eettisiä empatiapohjaisia arvoja

• Ihmissuhteissa ei tasa-arvoisen ystävyyden kokemusta - henkilö joko

riistäjä tai riistetty

• Puutteellinen ajantaju

• Keskeinen toiminnallinen yllyke – eriytymätön viha tai epärealistinen

idealisaatio

• Ei kykyä aitoon kiitollisuuteen Toisin sanoen: asiakkaan persoonallisuus on eriytynyt, mutta ei yksilöitynyt. Häneltä puuttuu

psykososiaaliset valmiudet ylläpitää vakaata mielikuvaa itsestä ja muista ihmisistä.

Persoonallisuuteen on jäänyt hallitsevia piirteitä 2-3 vuotiaan uhmaikäisen lapsen

kokemusmaailmasta.

Persoonan kehitys objektisuhdeteorian mukaan

1. Autistinen vaihe 0-2 kk = autismi

2. Symbioottinen vaihe 2-6 kk = muut psykoosit paitsi maanis-depressiivinen

3. Separaatio-individuaatio 6-36 kk = epävakaa persoonallisuus,

rajatilatasoiset häiriöt.

4. Oidipaalivaihe 3-6 v. = neuroosit

5. Nuoruusikä = Irrottautuminen oidipaalifantasioista ja aikuisen identiteetin

muodostus

Taustasyyt

• Turvattomat, usein väkivaltaiset lapsuuden kokemukset,

vaurioittavat lapsen persoonallisuuden kehitystä

varhaislapsuudesta nuoruusikään. Psykososiaalisia valmiuksia

antavien esikuvien puute. Insestikokemuksia puolella naisista.

• Myötäsyntyiset altistavat tekijät esim. herkkyys, voimakas

synnynnäinen aggressiivisuus.

• Neurologiset syyt ja traumat.

• Häiriöstä kärsii n. 2% väestöstä. Toisaalta voidaan arvioida

että 60-70% väestöstä on jollakin tavoin epävakaa.

Lapsi ja epävakaa vanhempi

• Lapsi on jo pienestä pitäen oma persoonansa.

• Hänellä on omat tunteensa, toiveensa ja ajatuksensa, aivan

kuten meillä aikuisillakin.

• Lapsi muodostaa käsityksensä itsestään paljolti sen

perusteella miten häntä kohdellaan.

Vrt . Riittävä vanhempi ja epävakaa vanhempi

Empatiakyvyn puutteen takia vanhemmalla ei ole kykyä lukea lasta. Lapsen

hoito on kuin auton huolto, sarja oikeita temppuja.

Suhde lapseen on välineellinen. Lapsi mielletään ikään kuin vanhemman

ominaisuudeksi joka on olemassa vanhempaa varten.

Vanhemmalla on joko taipumus kontrolloida lasta ulkokohtaisesti tai vetäytyä .

Hemmottelun ja hylkäämisen äkkijyrkkä vaihtelu lapsen vastaamisen mukaan.

Lapsi ja epävakaa vanhempi

• Lapsi palvelee vanhempien tarpeita omiensa kustannuksella.

• Esim. lapsi vanhemman vanhempana, lapsi huonon minäkuvan

kantajana, lapsi huomaa, että voi olla kontaktissa vanhempien

kanssa vastatessa näiden vaihteleviin tarpeisiin, lapsi kokee

itsensä arvottomana, kun ei saa palautetta tarpeilleen, lapsi

joutuu syntipukiksi vanhemman aiheuttamille kriiseille, lapsi

toimii robotin tavoin ohjautuen vanhemman toiveiden

mukaan.

• Vääristyneen vuorovaikutuksen seuraukset: aito minä jää

kehittymättä. Tilalle astuu irrationaalinen häpeä, syyllisyys,

viha ja arvottomuus. Yksilöityminen jää tapahtumatta. Lapsi

kehittää epävakaan persoonallisuuden.

Kuntoutuksen tavoite:

• Persoonallisuuden vakauden lisääminen auttamalla asiakasta

yksilöitymään.

• Mitä saadaan: Sukupolvien ketjun katkeaminen. Reitti

riittävään vanhemmuuteen. Se minkä pitäisi olla

lähtökohdallisesti jokaiselle mahdollista. Oikeus riittävän

vakaaseen vanhemmuuteen.

• Elämänjana ja minätila-työskentely Ensikoti Pinjassa.

SYNNYNNÄINEN

TEMPERAMENTTI

HERKKYYS

YMPÄRISTÖ-

TEKIJÄT

EPÄSUOTUISAT

KASVUOLOSUHTEET

TUNTEIDEN JA

MIELIALOJEN

SÄÄTELYN

VAIKEUS

HERKKYYS

TUNNEÄRSYKKEILLE

PIENI ÄRSYKE → SUURI REAKTIO EIVÄT YLEENSÄ HÄIRITSE MUITA

TUNNEREAKTON

VOIMAKKUUS

ÄÄRIMMÄINEN

HARMISTUNUT → RAIVO

HÄMMENNYS → SYVÄ NÖYRYYTYS

VIHAISUUS

VAIKEA SÄÄDELLÄ

VIHAISUUTTA JA

SEN ILMAISUA

HIDASTUNUT

PALAUTUMINEN

NORMAALITASOLLE

TRAUMMMUISTOJEN

AKTIVOITUMINEN

IMPULSIIVISUUS

TYHJYYDEN

TUNNE

VANHEMMUUDEN

HAASTEET

HÄPEÄ

Kehitysminä ja kaaosminät Asiakkaan persoonallisuuden kaksi puolta ja niiden

suhde kuntoutukseen

Kehitysminä (toimiva minä) ja kaaosminät

– asiakkaan persoonallisuuden kaksi puolta ja niiden suhde

kuntoutukseen

• Kehitysminä = kehityskykyinen, iänmukainen, vaikkakin

kehityksessään kesken jäänyt minä.

• Kaaosminä= toistaa pakonomaisesti traumaattista

menneisyyttä, siihen liittyviä tarpeita kykenemättä

kasvamaan ja kehittymään.

• Kuntoutuksen ytimenä on yhteistyö kehitysminän kanssa, sen

keskenjääneen kehityksen loppuunsaattamisessa ja

kaaosminän saaminen kehitysminän hallintaan.

• Kaaostiloissa ollessaan asiakas ei pysty hyötymään

kuntoutuksesta eikä riittävään vanhemmuuteen.

• Asiakkaita autetaan tunnistamaan kaaospuolet ja pitämään

puoliaan niitä vastaan.

Keskeisiä periaatteita:

• Kaaosminän eri ilmenemismuodot on osoitettava, kuvattava ja

selitettävä kehitysminälle sekä lapsuuden ja nykyisten

ihmissuhteiden kautta. Lisäksi asiakasta on autettava

”pitämään puolensa” kaaosminän hyökkäystä vastaan.

• Kehitysminän vapautuessa kaaosminän uhasta sen kehitys

käynnistyy uudelleen.

• Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa asiakasta saamaan

haltuunsa omat tunteensa, ajatuksensa ja tahtonsa eli

identiteettinsä ja sitä kautta auttaa asiakasta siinä, ettei oma

tarina toistu.

• Toisin sanoen: Pinjassa asiakkaat joutuvat katselemaan omaa

tarinaansa. Vai saavat? Tämä motivoi tekemään ihan kaiken,

jotta oma lapsi välttyisi samalta tarinalta.

Keskeiset menetelmät:

1. Alkuhaastattelu ja Pinjan hoitoideologian avaaminen

2. Omahoitajasuhde, asiakkaan rakentumisen ankkurisuhde.

3. Elämänjanatyöskentely, valokuvatyöskentely

4.Yhteisöryhmät 3x vko:

Jokainen tuo yhteisöön oman historiansa, yhteisö on areena,

jossa harjoitellaan suhteessa olemista muiden kanssa. Vauriot,

puutteet ja traumat varhaisissa kiintymyssuhteissa aktivoituvat

tässä hetkessä. Kehitysminät ja kaaosminät. Koskee niin

työntekijöitä kuin asiakkaita. Miksi jonkun kanssa on niin

hankalaa? Varmaa on, että kun ISOT tunteet ovat vallalla, ollaan

jonkin omassa tarinassa merkityksellisen äärellä. Epävakaus

näkyy yhteisössä ristiriitoina, turvattomuutena, aggressiona,

splittinä, leireinä, hyvinä ja pahoina.

Kuntoutuminen jumittuu ja VAUVAT HÄVIÄVÄT AIKUISTEN

KAAOKSEEN.

MITÄ SITTEN TEHDÄÄN:

.

- Yhteisölle ymmärrys jokaisen kaoottisista puolista

- Yhteinen missio = vauvat ensisijaisia

- Ymmärrys tuo empatiaa ja armollisuutta

- Meissä kaikissa on hyvä ja paha

- Kaaosparit yhteisössä ovat ilmiöitä, eivät

henkilökohtaisia ”vikoja”.

- Työntekijöillä yhteiset &yksilölliset työnohjaukset.

- VASTUU VUOROVAIKUTUKSEN LAADUSTA ON

AINA AIKUISELLA – viime kädessä työntekijöillä.

- Asiakkaat ovat pitkään keskeneräisiä ja harjoittelevat.

Vaatii toistoa ja vie aikaa.

- Empaattinen sanoittaminen ja rakastavat rajat.

Terapiatekniset elementit ohjaajan

työssä

- Empaattinen kuvaus

- Aggression käsittely ilman vasta-aggressiota

- Kehityksen peilaus

- Linkittäminen

- Äärikeinona uhkavaatimukset kaaosminän ilmenemismuotoa

vastaan.

- ERITYISEN PALJON TARVITAAN:

Sinnikkyyttä nostaa vauvat esiin eri keinoin: muskarit, värileikit,

lorut, saippuakuplat, hassuttelut, vauvajumpat, ryhmät liittyen

vanhemmuuteen, loh-ajoista kiinni pitäminen… Toisin sanoen:

sen jatkuva mallittaminen mitä vaille asiakkaat itse ovat

jääneet.

Lopuksi:

• On kovin pitkälti tuurin kauppaa kenestä meistä tulee

päihdeongelmainen. Tai häntä auttava.

• Varmaa on, että vakavalle päihdeongelmalle on olemassa

mieli ja sitä voi hoitaa tuloksekkaasti siten, että vanhempi saa

mielen pulmilleen ja vauvan tulevaisuus voidaan rakentaa eri

tavoin kuin vanhempien aikanaan.