Kirjastohistorian taitekohtia Suomessa

Maisa Hopeakunnas 15.8.2014

1700-luku: Lainaaminen

1600-luku: Lukutaito

1860 Kansankirjasto 2010-luku: E-kirjasto

1961 Kirjastolaki

Sisältö

2. Sisältö

3. Kirjastojen historia

4. Varhainen historia

5. Varhainen keskiaika 1200-1500

6. 1600-luku

7. 1700-luku: lainaaminen alkaa

8. 1700-luku: yleinen kirjasto

9. 1800-luku: kohti kansankirjastoa

10. 1800-luku: kohti kansankirjastoa

11. Kansankirjasto 1860

12. 1900-luvun alussa

13. Toisen maailmansodan ajat

14. 1950-luku

15. 1960-luku

16. Huimaa kehitystä 60-80 –luvuilla

17. Tekninen kehitys kiihtyy

18. Kirjavarastosta olohuoneeksi

19. Tietotekniikka tulee kirjastoon

20. 1990: internet

21. 2000-luku: itsepalvelu

22. 2000-luku: uusia rooleja

23. 2010-luku: e-kirjasto

24. 2010-luku: perinteinen kirja

25. Tekijästä

26. Lähteet

Kirjastojen historia

• liittyy läheisesti lukemisen ja

kirjoittamisen sekä kirjan historiaan

• yleisten kirjastojen historia liittyy myös

kansakoulun ja kansanvalistuksen

historiaan sekä yhteiskunnallisiin

päätöksiin ja julkiseen rahoitukseen

Varhainen historia

• kalliomaalaukset: olivatko

ensimmäinen muinaisssuomalainen

kirjasto?

• Esimerkiksi Hossan kalliomaalaukset

kuvineen ja merkkeineen

Varhainen keskiaika 1200-1500

• Luostarikirjastot, Turun Tuomiokapitulin kirjastot: – ei laajoille kansankerroksille

– kirjojen kopiointia

– uskonnollisia tekstejä

– uskonpuhdistus ja kirkon valta

– eurooppalainen kulttuuri

– Missale Aboense 1488, Abckiria 1543

1600-luku: lukutaito

• lukutaidon opetus alkaa Suomessa

• yliopistokirjastoja perustetaan

– Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640

– Kirjanpainaja Pietari Wald alkoi painaa

kirjoja Suomessa 1642

1700-luku: lainaaminen alkaa

• kansankirjaston esiasteita

– kirkkojen kirjastoista lainaan raamattuja ja

uskonnollisia kirjoja

• lukuseurat yleistyvät

• lukemisesta tulee osa säätyläisten

elämäntapaa

1700-luku: yleinen kirjasto

• Vaasan lukukirjasto – Wasa Läse-

Bibliothek 1794

• Anjalan Regina-koulun kirjasto n. 1804

Suomen yleisen kirjaston tarina

alkaa

1800-luku: kohti kansankirjastoa

• kansanvalistus

– rahvaan tiedontason nostaminen

– fennomaanit

• kansakoululaitos

– Kansakouluasetus 1866

1800-luku: kohti kansankirjastoa

• rahvaankirjastoja

• kylä- ja pitäjäkirjastoja

• koulujen kirjastoja

• työväen kirjastoja

• ammatillinen kirjastonhoitaminen

– kirjastoammattilaisuus ja tietopalvelu

Kansankirjasto 1860

• Helsingin kansankirjasto 1860 – Helsingin kaupunginkirjasto 1910

• kansankirjaston talo 1880 – nykyinen Rikhardinkadun kirjasto

1900-luvun alussa

• kaupungistuminen alkaa ja

paikallispalveluita kehitetään

• kansankirjastot kunnankirjastoiksi

Toisen maailmansodan ajat

• sota-aikana kirjastot eivät pysty

vastaamaan kansan lukemisen ja

tiedon tarpeisiin

– kirjastojen toiminta hiipuu

– kirjastoja tuhoutuu pommituksissa

– kirjastonhoitajia kaatuu rintamalla

1950-luku

• kirjastot alkavat elpyä

• lainaus lisääntyy

• kunnankirjastojen merkitys kasvaa

• lasten- ja nuorten kirjastopalvelut paranevat oleellisesti

Kallion kirjasto

1960-luku

• televisio tulee Suomeen

– peloista huolimatta ei lopeta kirjastoja,

lukemista tai lainausta

• uusi kirjastolaki 1961

– mahdollistaa nykykehityksen alkamisen

– maakuntakirjastot ja niiden omat

alueelliset tehtävät

Huimaa kehitystä 60-80-luvuilla

• lainaus kaksinkertaistuu joka vuosikymmenellä

• kirjastojen määrä vähenee

• kirjastoautot yleistyvät ja korvaavat sivukirjastoja

Kirjastoauto

Tekninen kehitys kiihtyy

• kameralainaus

alkaa

• ATK:n edeltäjä

• luettelot edelleen

kortistoina

Rikhardinkadun kirjasto

Kirjavarastosta olohuoneeksi

• kirjastot alkavat

muuttua

kansalaisten

olohuoneiksi

Laajasalon kirjasto

Tietotekniikka tulee kirjastoon

• ATK:sta arkipäivää – tietokoneet

lainaukseen

– ensimmäiset kirjastojärjestelmät ja tiedonhakupäätteet

– kortistoista atk-luettelointiin

– digitaaliset aineistot, kuten CD- ja DVD-levyt

Kirjakaapeli

1990-luku: internet

• talouslama nostaa lainausta melko pysyvästi

• internet alkaa mullistaa sisältöjä ja palveluja

• integroidut kirjastojärjestelmät kehittyvät

• asiakastietokoneet tulevat kirjastoihin Kohtaamispaikka, Lasipalatsi

2000-luku: itsepalvelu

• Helsingin kaupungin-kirjaston lainausennätys 2004

• asiakkaat voivat selata aineistoa verkossa ja tehdä varauksia

• itsepalvelut: lainaus- ja palautusautomaatit

2000-luku: uusia tuulia

• kirjastojen roolin löytyminen digitaalisessa toiminta-ympäristössä vasta alussa – kirjavarastosta olohuoneeksi,

tapahtumatilaksi, työtilaksi, ja kulttuurikeskukseksi

– kirjastojen omaehtoinen käyttö aukiolojen ulkopuolella

– keskustakirjasto-hanke Helsingissä: tulevaisuuden kirjasto

ALA Architects

2010-luku: e-kirjasto

• e-kirjasto – kirjoja

– lehtiä

– musiikkia

– elokuvia

– kielikursseja

– mobiilikirjasto

– jotain muuta, mitä?

2010-luku: perinteinen kirja

• Kirja (koodeksi) on

pari tuhatta

vuotta vanha

käyttöliittymä:

se jatkaa

olemassaoloaan.

Tekijästä

• Maisa Hopeakunnas on viestinnän ja

informaation asiantuntija. Hän

työskentelee tiedottajana Helsingin

kaupunginkirjastossa.

Lähteet

• Aaltonen, Hanna: The Finnish library space :from stacks to living room : a history of the development of public library spaces in Finland. Avain, 2012.

• Kansalliskirjasto.fi http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kirjastotietoutta/historia.html

• keskustakirjasto.fi

• kirjastot.fi

• Helsingin kaupunginkirjasto http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti

• Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Gummerus 2010.

• Mäkinen, Ilkka: Suomen yleisten kirjastojen historia. BTJ 2009.

• Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto ja Maisa Hopeakunnas