METSÄKULTTUURIA ETELÄ-SUOMESSA

2

Metsäkulttuuria ja kulttuurimetsiä

K eskustelussa suomalaisen metsän menneisyy-destä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta poh-

ditaan yhä useammin kulttuurisia näkökulmia.Ekologisten ja taloudellisten arvojen rinnalla ontärkeää nähdä metsä osana ihmisten ja yhteisöjenkulttuuria.

Kulttuurinen näkökulma ottaa kantaa metsä-ympäristön käyttöön ja muutoksiin. Ajatustyössävoi keskittyä paikallisesti eteläsuomalaisen tilan,kylän tai kunnan metsällisiin juuriin. Kansalliset jaglobaalit paperiteollisuuden kehitysnäkymät, bio-energia sekä luovien metsä- ja puuideoiden tarvesynnyttävät puolestaan monia uusia haasteita.

Kulttuurisen kestävyyden näkökulma suhtautuuavoimesti erilaisiin vaihtoehtoihin ja sallii vastak-kaisiakin näkemyksiä. Voimme pohtia henkilö-kohtaista metsäsuhdetta sekä paikallisia, kansallisiaja kansainvälisiä metsäriippuvuuksia.

Tässä julkaisussa tuodaan metsä ja kulttuuri esiinmaanläheisesti. Esimerkkien myötä ilmenee, kuinkalähellä meitä metsä on ollut ja kuinka lähellä se yhä on.

Suomenhevonen teki raskaan työn puunkuljetuksessa metsästä tienvarteenryttyläläisellä työmaalla.

Piel

isen

mu

seo

/Mau

no

Man

nel

in

Pekk

a V

irta

nen

Siltoja on Suomessa rakennettu perinteisesti puusta.Kävelysilta Helsingin Viikissä näyttää tietä uudenlaisensuunnittelun mahdollisuuksiin.

Metsäkulttuuria ja kulttuurimetsiäKulttuuria Etelä-Suomen metsissäSuomi elää jatkossakin metsästäSuoraa ja väärää puutaPäreistä katto, sahanpurusta eristeetMustikkaa, pihkaa ja kuusenkerkkiäElettyjä maisemia ja taidettaMaisemaa ja puutaTunnista ja säilytäMetsä, kulttuuri, kestävyys

Sisällys

2346789

101214

3

M etsä merkitsee eri ihmisille eri asioita, silläsuhde metsään vaihtelee suuresti. Etelä-

suomalaisella metsänomistajalla on toisenlainensuhde ympäristöönsä kuin Brasilian viidakonmetsästäjällä. Aikakausi, asuinpaikka, sukupuoli,ikä, koulutus, työ, elämänhistoria ja monet muutseikat vaikuttavat siihen, miten metsä koetaan jamiten metsän kanssa eletään.

Torpparin lasten käpylehmä heijastelee toisen-laista metsämaailmaa kuin nykypäivän tietokoneenmetsäpeli. Tuoreen kaupunkimetsänomistajan metsä-kokemus on erilainen kuin sukutilallaan metsätöitätekevällä maanviljelijällä.

Omavaraistalouden yhteisöissä opittiin käytän-nön kautta ympäröivä luonto, puukon käyttö, metsäs-tyksen ja kaskeamisen salat. Tänään metsään men-nään mediapainotteisesti.

Kulttuuri ulottuu metsänomistajan ja metsässäliikkujan arjesta ja juhlasta koko metsäklusterinkansainvälisiin verkostoihin. Kulttuuria on metsä-marjojen jalostaminen kotikeittiön tarpeisiin, ympäri-vuotinen metsätyö puun tuottamiseksi tai puu-keksintöjen maailmanlaajuinen tuotteistaminen.

Hakkuukoneella kaadetaan, karsitaan ja katkotaan runkojasekä muokataan maata taimen kasvulle sopivaksi. Taimetistutetaan istutuspäällä.

Rakennus katoaa nopeasti metsän peittoon, jos asukas antaa puustolle kasvun mahdollisuuden.

Kulttuuria Etelä-Suomen metsissä

Sim

o V

irta

nen

Tom

mi T

enh

ola

Sim

o V

irta

nen

Joet olivat merkittävä osa metsätaloutta. Puu uitettiinjäiden lähdön jälkeen jokia pitkin sahalaitoksiin. Puutasahattiin koskipaikkojen vesivoimalla vielä 1900-luvunalussa.

4

J ääkauden jälkeen Suomeen saapuneiden metsäs-täjäyhteisöjen jäljiltä löytyneet kiviesineet ker-

tovat pitkään jatkuneesta eräkulttuurista. Metsäähyödynnettiin monipuolisesti, siksi 3 500 vuottasitten loppunutta kivikautta voisi yhtä hyvin kutsuapuukaudeksi.

Kivikauden ihmiset asuivat rannoilla, veden jametsän antimien äärellä. Metsän kätköissä saattaaolla metsästäjäyhteisön asuinpaikan painauma taisammaleen alla kalliopiirros muinaisen rantaviivanyläpuolella.

Moni nykyinen polku, hevostie ja kulkutie onsijainnut samalla paikalla satoja vuosia. Kirkkoakaanei rakennettu välttämättä neitseelliseen maastoonvaan hiisilehtoon tai -metsään, jossa luonnonuskon-non harjoittajat olivat yhteydessä tuonpuoleiseenmaailmaan.

Keksinnöt olivat osa kulttuurin kehitystä. Rautamahdollisti paremmat kirveet, sahat ja muut työ-välineet, puulla aikaansaatu höyry uuden voimanläh-teen. Puulähtöinen paperi keksittiin 1800-luvulla.

Metsiä kaskettiin ja laidunnettiin sekä puutahankittiin omavaraistalouden tarpeisiin. Laivoilla jatervalla käytiin ulkomaan kauppaa. Puuhiiltä myytiinkartanoiden ruukeille.

Uusi moderni metsäteollisuus kasvoi vauhdilla1800-luvun loppua kohden. Syntyi kokonaisia vihre-än kullan keskuksia kouluineen, soittokuntineen jakauppoineen. Tehtaan olemassaolo heijastui näky-västi koko paikkakunnan kulttuurielämään.

Erilaiset metsänäkemykset ovat olleet useinristiriidassa keskenään. Kun 1800-luvun lopullavaltiovalta arvosteli kansan metsänkäyttötapoja,taustalla oli teollistuvan Suomen puun tarve.

Teollisuudelle haluttiin taata puun riittävyys, jonkauhkina nähtiin metsälaiduntaminen ja kaskeaminen.Tänä päivänä keskustelun aiheita ovat luonnonmonimuotoisuus, energiapuu, metsänhoito, metsienvirkistyskäyttö ja kulttuuriset ulottuvuudet.

Omavaraistaloudessa piti tuntea puulajien omi-naisuudet ja työstötavat haravanpiikeistä isoihintyövälineisiin. Kaikki puulajit kelpasivat. Aitojentekoon käytettiin mäntyä ja kuusta. Astioihin saatiinkansi ja pohja kuusesta, muut osat haavasta jakatajasta.

Lämpöpuu on nykyajan uusi puukeksintö, muttaesimerkiksi aidanseipään kestävyyttä parannettiin jomuinoin sen päätä polttamalla. Metsässä liikkujannuotioon kelpasi mikä tahansa palava puu.

Tutkimuksen ja kokemuksen perusteella tiedämme, mitenpuuta tuotetaan kannattavasti. Valtioneuvosto hyväksyijoulukuussa 2010 tarkistetun Kansallisen metsäohjelman.Sen tavoitteena on, että Suomen metsäala kehittyyvastuulliseksi biotalouden edelläkävijäksi.

Suomi elää jatkossakin metsästä

Hallittu tulen käyttö on kuulunut satoja vuosia suoma-laiseen metsäkulttuuriin. Tulen avulla metsämaa otettiinkaskeksi ja kulotettiin puun taimien kasvulle sopivaksi.Nykyään tulta hyödynnetään säästöpuuryhmien poltossa,tavoitteena on lisätä elinympäristöjä metsäpaloalueidenlajeille.

Sam

i Oks

a

Martti Kuusinen

5

Kaskeaminen oli tuottoisa mutta työtä vaativa viljelystapasatojen vuosien ajan. Kuva alun perin vuonna 1539julkaistusta Olaus Magnuksen teoksesta Carta Marina.

1990-luvulla alkoi massatuotannon ohessa näkyäuudenlaista puun arvostusta sen kulttuurisia merki-tyksiä painottaen. Ei ole samantekevää, mistämateriaalista, puulajista tai -yksilöstä puukoru, lahja-esine tai talo tehdään. Voidaan myös kysyä, löytyyköSuomesta tarpeeksi oikeanlaista puuta vaikkapavaativaan soitinrakennukseen.

Uusien puu- ja metsäinnovaatioiden tarpeestapuhutaan Suomessa paljon. Tehtaiden sulkeminen onlisännyt tarvetta pohtia metsien mahdollisuuksiakaikilla rintamilla, myös pienimuotoiset ja paikallisettavoitteet mukaan lukien. Perinteitä niihin löytyy.

Puu uusiutuvana raaka-aineena tarjoaa moni-puoliset mahdollisuudet biotalouden tuotteisiin.Perinteisesti puusta saadaan lautoja, lankkuja, vane-ria, sellua, puuenergiaa ja ksylitolia.

Puurakentaminen ja puutuotteet edustavat kestä-vää luonnonvarojen käyttöä ja sitovat hiiltä pitkä-aikaisesti. Puusta saadaan uusiutuvaa energiaa, jonkakäyttöä Suomen tulee lisätä 28 prosentista 38 pro-

senttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020mennessä.

Uusia mahdollisuuksia puuhun perustuville tuot-teille on puutuoteteollisuudessa, rakentamisessa, äly-papereissa, pakkaamisessa, bioenergiassa ja bio-jalosteissa sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa.

Sellutehtaiden yhteyteen on suunnitteilla jalos-tamoja, joissa biomassasta valmistetaan biodieselinraaka-ainetta, etanolia ja kemianteollisuuden tuot-teita. Nanosellun käyttömahdollisuudet nähdäänmonipuolisina.

Sipooseen vuonna 2005 rakennettuun omakotitaloon valittiin puu ekologisena rakennusmateriaalina, samalla paikallaon sijainnut puutaloja satojen vuosien ajan. Puutalo sopii metsäiseen ympäristöön.

Lau

ri S

aari

sto

6

Puukuitukomposiitti on havuselluloosan, polymeerien jasidosaineiden seosta. Sitä voidaan työstää kuten muovia jasiitä voidaan valaa vaikkapa soitin. Kitara voisi olla symbolipuunjalostusteollisuuden uusiutumisesta.

K arhi saatiin runsasoksaisesta ja joustavastakuusesta ja mäntä männyn latvasta. Naulakko

tehtiin haaroittuneesta oksasta, kuppi pahkasta, piippuomenapuusta ja visakoivusta. Puun erilaisia muotojahyödynnettiin heinähangossa, talikossa, napakairanpäässä, veneen emäpuissa, viikatteessa, kaatokannunnokassa, pöydänjaloissa tai istuimissa.

Puuta taivutettiin moniin tarpeisiin. Luokiksiväännettiin rakennuksen seinällä tai erityisessäpaininpuussa pajua, koivua, pihlajaa ja tuomea.

Köyden, narun ja langan raaka-aineet löytyivätsellaisenaan metsästä. Vitsa väännettiin koivun-oksasta vihdan sitomiseksi. Tuohesta saatiin kestä-vää köyttä. Lehmuksen kuoriosasta jalostettuapehmeää niiniköyttä käytettiin nuottakalastuksessa.Paperinaru ja viskoosilanka ovat tämän päivänmetsätuotteita. Juurista, tuohesta ja päreestä tehtiinerilaisia punoksia.

Perinne ja uuden keksiminen näkyvät esimerkiksimusiikin saralla. Puupuhaltimet, kitara, viulu ja muutpuusoittimet ovat uudistuneet soitinrakentajienkäsissä satojen vuosien soitin- ja käsityöperinteisiinnojautuen.

Korin valmistukseen etsittiin yksivuotista pajua,soitinrakentamiseen hitaasti kasvanutta vanhaakuusipuuta ja rakentamiseen harmaantunutta honkaa.Metsän kätköistä löytynyt puuyksilö sai välillä odo-tella kymmeniä vuosia oikeaan kokoon ja muotoonkasvamista.

Visa oli ennen haluttua ainespuuta kestävyytensätakia, tänään sen ulkonäköä arvostetaan enemmän.Pihlajaa pidettiin pula-aikoina tummien tuontipuidenkorvikemateriaalina, mutta nyt sen värimaailmaa eitarvitse erikseen puolustella. Koivu ja haapa ovatmetsätaloudessa olleet ajoittain vähäarvoisia puita,nyt niillä on arvonsa.

Uusille metsävirikkeille on tilaa tänäkin päivänä.Matkamuistoesineiden valmistus metsän tuotteistavoisi tarjota mahdollisuuksia kymmenille yrittäjille.

Suoraa ja väärää puuta

Lust

o/T

imo

Kilp

eläi

nen

Lust

o,

Suo

me

n

Me

tsä

yhd

isty

kse

n

ko

ko

elm

a/

Met

säta

lou

del

linen

Val

istu

sto

imis

to, E

mil

Ves

teri

nen

Kaiken kokoisella ja näköisellä puulla oli ennen vanhaankäyttökohteensa.

Viulun tekeminen on tämän päivän tarkkuutta vaativaapuukäsityötä.

7

M etsästäjien ja metsätyömiesten suojakatossyntyi havuista. Paras rakennuspuu saatiin

hitaasti kasvaneesta männystä. Rakentamiseen kel-pasivat myös kuusi ja haapa. Rakennusperinteen uusisovellus on esimerkiksi haapapaanut kirkon vuo-rauksessa Helsingin Viikissä. Uudistuneet säädöksetmahdollistavat suurten puukerrostalojen rakenta-misen.

Päreistä katto, sahanpurusta eristeet

Paras kattopäre saatiin hitaasti kasvaneesta ok-sattomasta männystä. Tuohta käytettiin kattomate-riaalina ja eristeenä alimman hirren ja kivijalanvälissä. Kuivattu puu on ollut sellaisenaan ja sahan-puruna hyvä lämmöneristäjä. Tämän päivän lämmön-eristäjä on kierrätyspaperista tehty ekovilla.

Vanhan ajan tärkeä tulentekoväline oli käävästäsaatu ja helposti syttyvä taula ja vasta 1800-luvullatulitikku korvasi aiemman sytytysvälineen. 1910-luvulla esimerkiksi Mäntsälässä valmistettiin puoletSuomessa valmistetuista tulitikuista, joista merkittäväosa meni vientiin.

Omavaraistaloudessa puuta kului runsaasti. 1800-luvun alussa pelkästään valaisuun kului tuhansiamäntypäreitä aikuista kohden. Puuhiiltä käytettiinsepän pajoissa sekä Fiskarsin tapaan raudanvalmis-tukseen. Puun voimalla toimi höyrykoneita, laivoja,junia ja autoja.

Saunat ja talot lämpenevät yhä puun voimalla.Hake, pelletit ja puuvoimalat ovat tämän päivänarkea. Paperi- ja puuteollisuuden oheistuotteenasaadaan energiaa. Puuhun perustuvaa suurimittais-ta biovoimaa kehitellään ja esimerkiksi puuhiilenvalmistusta tuotteistetaan elinkeinoksi.

Jo talojen perustuksien tekemisessä tarvitaanpuuta.

Flax

wo

od

Pekk

a V

irta

nen

Sim

o V

irta

nen

Haapapaanu on kirkkojen pitkäikäinen kattomateriaali, mutta HelsinginViikin kirkon tapaan sitä voi luovasti käyttää muullakin tavoin.

Flaxwood

8

M etsä on ollut tärkeä ruoka-aitta ihmiselle. Erä-taloudessa riistalla oli suuri merkitys. Kasvi-

kunnan tuotteista mustikkaa ja vadelmaa syötiintuoreena. Puolukkaa säilöttiin talven varalle. Männynkovettuneesta pihkasta saatiin silloista purukumia.

Sotien jälkeen perinteinen marjankeruu ja valis-tuksen nostattama sientenkeruu kuuluivat monenkodin arkitoimiin. Ostotuotteet, teollistuminen jakaupungistuminen muuttivat suuresti kotitalouk-sien metsänkäyttötapoja. Nykyään jokamiehen-oikeuden nojalla marjanpoiminta on mukava vapaa-ajan harrastus.

Kotieläimet olivat ennakkoluulottomia metsänravintovarojen hyödyntäjiä. Lehmälle kelpasivattuoreena kasvit, sienet ja puun lehdet. Talven varallekerättiin lehdeksiä.

Kansanlääkinnässä metsä oli mukana monen-laisten tautien ja vaivojen hoitamisessa. Käytettiinmetsän kasveja, puiden lehtiä, kuorta, neulasia,pihkaa, tervaa, kääpää ja muita aineksia.

Ksylitolin esimerkin rohkaisemana metsästäetsitään uusia ruoka- ja rohtokeksintöjä. Herkku-

Mustikkaa, pihkaa ja kuusenkerkkiä

Valistuksen myötä sienet alkoivat 1900-luvulla maistuamuuallakin Suomessa kuin vain itäsuomalaisissa ruoka-pöydissä.

Lampaat laidunsivat Hiittisten saariston koivumetsässä.

tattien takia Suomeen tullaan Italiasta saakka muttaruokakulttuuri on paljon muutakin. Mitä uutta voisimetsän osalta löytyä lähiruuan, tuotetorien, yrtti-tuotannon ja luomutilojen tuotteiksi?

Tim

o S

oin

inen

Lust

o/M

ax H

agm

anin

ko

koel

ma/

Max

Hag

man

9

S ivistyneistö koki 1800-luvulta alkaen kalevalai-sen runouden olennaiseksi osaksi suomalaista

kulttuuria. Siinä, kuten kuva-, sana- ja säveltaiteissa,luonnolla metsineen oli tärkeä sija.

Metsät jatkoivat kasvuaan kansan- ja maakunta-lauluissa. Metsä taustoitti kotiseuturakkautta jamuita tunnemaailmoja. 1900-luvun kirjallisuudessamaaseutu tarjosi ihmiselle aidoimman elämäntavan.Tukkilaiselokuvat romantisoivat 1950-luvulla maa-seutua aivan kuin ennakoiden 1960-luvun koneel-listumista.

Monien taiteilijoiden metsä- ja puukuvastot ovatyhä tärkeä osa kansallista identiteettiä. Arkkitehdit,muotoilijat ja kädentaitajat löytävät metsästä jatku-vasti uutta. Käsityön ja kansantaiteen saralta löytyymonenlaisia yllätyksiä, joista ITE-taide on hyvänäesimerkkinä. Itse Tehty Elämä eli ITE-taide korostaajokaisen mahdollisuutta ja oikeutta olla luova jaaktiivinen taiteen tekijä.

Tänä päivänä metsä on vetovoimainen retkeily-,virkistys- ja matkailukohde. Metsäiset nähtävyydet,kulttuuri- ja luontopolut, perinnetapahtumat, mark-kinat sekä työnäytökset ovat hyviä kohteita matkailu-palvelujen suunnitteluun.

Elettyjä maisemia ja taidetta

Puustoiset perinneympäristöt soveltuvat luomumaidon jaluonnonlaidunlihan tuotantoon. Laidunnuksen ansiostametsänomistaja saa kauniin ja monimuotoisen maiseman.

Air

i Mat

ila

Tom

mi T

enh

ola

Metsällä oli näkyvä sija I. K. Inhan valokuviin perustuvassa ja vuonna 1896 ilmestyneessä kirjassa Suomi Kuvissa – Finland ibilder. Monen harrastajan maisemakuvat ovat jatkumoa 1800-luvulla alkaneelle kansalliselle tyylille.

10

Maisemaa ja puuta

M aisema on elollisen ja elottoman luonnon sekäihmisen vaikutuksen muodostama dynaa-

minen kokonaisuus. Maisema hahmottuu ihmisellemoniaistisesti tiedon, havaintojen, tunteiden, hajujenja mielikuvien täyttämänä kokonaisuutena.

Maisemametsässä kaivataan näkyvyyttä, muttamyös suojaa nähdyksi tulemiselta. Näkymät, varjos-tukset, vanhat puurungot ja luonnon monimuotoisuuslisäävät maiseman vetovoimaisuutta.

Maisemallisesti laadukas metsä tuottaa aineetontaja taloudellista hyötyä ja sillä on kansanterveydellis-täkin merkitystä. Maisemametsä voi vaikuttaa esi-merkiksi lähialueiden tonttien hintoihin ja kauppo-jen toteutumiseen. Sitä voidaan hyödyntää luonto-liikunnassa sekä matkailu-, retkeily- ja hyvinvointi-palveluissa. Puutavara on maisemametsän sivutuote.

Maisemametsän hoidon tavoitteena on viihtyisäja elinvoimainen metsä. Osa metsästä jätetään käsit-telemättä, osa väljennetään ja osa hakataan aukeak-si. Metsään jätetään erikokoisia puita, jotta metsäkehittyisi rakenteeltaan monipuoliseksi ja luonnolli-seksi. Hakkuutähteet kerätään poltettaviksi. Uudenpuusukupolven synty turvataan.

Metsänhoitokulttuuri on vuosisadan aikana muut-tunut paljon. Teollisuuden puuntarpeen vaihtelut,harsinta, ojitus, koneellistuminen, metsäautotiet,maanmuokkaus, avohakkuut ja luonnonsuojelu onsiinä olleet näkyviä tekijöitä.

Suomessa yksityismetsiä hyödynnetään kaupalli-sesti pääosin puuntuotannossa, joka perustuu metsän-uudistustöihin, harvennuksiin ja uudistushakkuu-seen. Uudistuskypsyyden saavuttanut puusto onpääosin tukkipuuta. Etelä-Suomessa puuntuotantotuottaa 3–5 prosentin vuotuisen tuoton metsä-omaisuudelle, mikäli hoito- ja hakkuutyöt tehdäänoikea-aikaisesti.

Talousmetsän uudistusalalle on tavoitteena saadauusi puusukupolvi kasvamaan mahdollisimman pian.Uudistushakkuun jälkeen maanmuokkauksella edis-tetään taimien elossa pysymistä ja kasvun nopeutu-mista.

Komeita mäntyjä kannattaa jättää säästöpuuryhmäksilähelle katsojaa, siten puuryhmä pienentää uudistus-alan avointa tilaa.

Suurin osa ihmisistä löytää lempipaikkansa luonnosta tailuonnonomaisesta ympäristöstä. Osalle mielimetsä onvanha ikimetsä, toisille miellyttävintä on puoliavoin japuistomainen ympäristö.

Maisemallisessa metsänkäsittelyssä muutokset ovatinhimillisesti hitaita ja vähäisiä. Samalla maiseman moni-muotoisuutta ja luonnonmetsän vaikutelmaa lisätään.

Sim

o V

irta

nen

Emili

a H

ort

tan

ain

enEm

ilia

Ho

rtta

nai

nen

11

Uudistuskypsän kuusikon puuntuotannollinen peruskysymyson, kasvattaako puustoa edelleen vai uudistaako se. Varttu-neen kuusentaimikon hoito kannattaa tehdä ennen kuinlehtipuusto haittaa kuusien kasvua, tällöin säilytetään enin-tään 10 prosentin koivusekoitus antamaan maisemaanvaihtelua.

Taimikonhoidolla luodaan kasvaville ja parhail-le puille kasvutilaa. Vähäarvoiset, huonolaatuiset jaliian lähekkäiset puut poistetaan. Hoidetun nuorenmetsikön puut järeytyvät nopeammin, jolloin met-sikkö saavuttaa uudistuskypsyyden aikaisemmin.

Viime aikoina luonnon monimuotoisuus, mai-sema-, kulttuuri- ja virkistysarvot ovat lisääntyneetmetsänomistajien tavoitteina. Metsänomistajien ar-vojen muuttuessa on ryhdytty monipuolistamaanmetsien käsittelyn vaihtoehtoja. Eri-ikäisrakenteisellemetsänkäsittelylle ollaan kokoamassa suosituksia jaarvioita taloudellisesta tuloksesta.

Metsän taloudellisen hyödyntämisen valikoimaon monipuolistunut ja esimerkiksi maisema onnykyään kauppatavaraa. Erilaisia taloudellisia vas-tuita ja uusia sopimuskäytäntöjä pohditaan.

Uudistuskypsä kuusikko saattaa olla naapurinmielimaisema. Virkistysarvokauppa tarjoaa mahdolli-suuden nauttia maisemasta ja jakaa maisema-arvonkustannukset. Siinä maanomistaja sitoutuu maise-man hyödyntäjän maksamaa korvausta vastaan hoi-tamaan maisemaa yhdessä sovitulla tavalla. Hintamääräytyy puuston arvokasvun, puun myyntitulo-jen, korkokannan ja monen muun tekijän summanaja se voisi olla 4 000 euroa hehtaarilta 10 vuodenaikana.

Hakkuualueet rajataan maaston muotojen mukaisesti ja vältetään suoria, keinotekoisiarajoja.

Rantaan suositellaan jätettäväksi vaihtelevan levyinen suojavyöhyke, joka samalla estääkiintoainesten ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön.

Säästöpuita ja alikasvostaimia jätetään ryhmiin hakkuualueelle maisemaan sopivasti.Säästöpuina jätetään keloja, pökkelöitä ja muuta lahopuuta, kolopuita, yksittäisiätuulenkaatoja sekä aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä, jaloja lehtipuita sekäkookkaita haapoja.

Maisemaan kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun hakkuualueen läheisyydessä onasutusta, alueella on aktiivista ulkoilu- ja virkistyskäyttöä tai se on näkyvällä paikalla.

Maisema puuntuotantoalueilla

•

•

•

•

Air

i Mat

ilaM

artt

i Ku

usi

nen

12

Tunnista ja säilytä

K ulttuuriperintökohteet ovat jäänteitä aiemmineläneiden ihmisten toiminnasta. Osa niistä on

helposti nähtävissä, mutta useimmiten ne ovat näky-mättömissä sammaleen ja muun kasvillisuuden allatai maan sisässä.

Metsissämme on runsaasti valtakunnallisesti,paikallisesti tai metsänomistajakohtaisesti arvokkai-ta kulttuuriperintökohteita. Niiden tunnistaminen jasäilyttäminen on tärkeää. Näin säilyy tieto siitä, mitenmetsiämme on hyödynnetty elinkeinoissa, muinais-uskoissa, taistelupaikkoina, asuinympäristöinä jakulkuväylinä.

Tervahauta on yleinen kulttuuriperintökohde.Se koostuu suppilomaisesta haudan pohjasta jahalssista, jossa terva valutettiin tynnyreihin. Hiili-miilut erottuvat maastossa matalina, noin puolenmetrin korkuisina laakeina kumpuina, joita kiertääyhtenäinen tai katkonainen ilmaotto-oja. Tervahaudanja hiilimiilun halkaisija on 10–30 metriä.

Historiallisen ajan hylättyjen talojen, torppien jamuiden rakennusten jäänteitä on metsissä paljon.Kaskitalouden ja peltojen raivaamisen jäänteinä onmetsissä runsaasti kiviröykkiötä.

Muita kulttuuriperintökohteita ovat esimerkiksihistoriallisen aikakauden kaivot ja kellarit, kiviaidat,vanhat kulku-urat, teiden ja rajojen jäännökset, sillat,savenottopaikat, uittolaitteet, louhokset, puolustuksetsekä muistomerkit ja kaiverrukset.

Merkittävät kulttuuriperintökohteet suojellaanmuinaismuistolain (295/1963) perusteella ja tällöinniitä kutsutaan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Mui-naismuistolain mukaan kiinteän muinaisjäännöksenkaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoitta-minen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen onkiellettyä.

Hyvinkään Kaukastenkoskessa käynnistyi 1870-luvulla lankarullatehdas. Sen toiminta siirrettiinLappeenrantaan, ja koski antoi muuntuneennimensä Kaukaan tehtaille.

Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä onlähes 27 000 luetteloitua kohdetta, joista 60 prosenttiasijaitsee metsässä. Ne ovat lähinnä esihistorialliseltaajalta ja yleisimpiä kohteita ovat asuinpaikat, hauta-paikat ja kivirakenteet. Uusia muinaisjäännöksiälöytyy koko ajan arkeologisissa inventoinneissa, met-sätöissä ja maankäyttöhankkeiden yhteydessä.

Paikallisesti kannattaa yhdessä kerätä tietoja javälittää niitä metsänomistajien ja metsäalan toimi-joiden käyttöön. Mäntsälässä kerättiin tietoa kiinnos-tavista kohteista vuosina 2009–2011. Tällöin 30 000hehtaarin alueelta kirjattiin 200 kohdetta lähinnämaanomistajien ilmoittamina. Yleisimpiä olivatrakennuksen perustukset tai paikka, huomattavayksittäinen puu sekä tervahaudat ja hiilimiilut.

Rakenna uusi kiviaita vanhan ladontaperinteen mukaisestija teet kulttuuriteon.

Män

tsäl

än k

un

nan

ku

va-a

rkis

to/U

PM k

oko

elm

a

Tom

mi T

enh

ola

13

Ennen töiden aloittamista tarkistetaan Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä, onkotyömaa-alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rekisterin tiedot on saatavilla useiden metsä-alan toimijoiden paikkatietojärjestelmissä. Kohde- ja sijaintitiedot löytyvät myös internetistäosoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi.

Jos työmaa-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on muinaisjäännösrekisterin kohde,otetaan ennen töiden käynnistämistä yhteys Museovirastoon tai maakuntamuseoonmuinaisjäännöksen rajauksen selvittämiseksi. Museoviraston ja maakuntamuseoidenyhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta www.nba.fi/fi/maakuntamuseot.

Kiinteät muinaisjäännökset kierretään metsäkoneilla puunkorjuussa ja metsänuudista-misessa. Puutavara varastoidaan kiinteän muinaisjäännöksen ulkopuolelle. Hakkuussamuinaisjäännösalueen puustosta tehdään mahdollisuuksien mukaan tekopökkelöitä, jotkatoimivat muinaisjäännöksen merkkeinä vuosikymmenten ajan.

Jos töiden yhteydessä havaitaan irtolöytöjä kuten palanutta luuta, kivisiä työkaluja, saviastianpaloja tai koruja, asiasta ilmoitetaan työstä vastaavalle henkilölle. Hän ottaa yhteyden Museo-virastoon tai maakuntamuseoon sekä maanomistajaan.

Laajoille muinaisjäännösalueille suunnitellaan erikseen ratkaisut.

Säilytä muinaisjäännökset metsätöiden yhteydessä

Mäntsälän Tikkaron kalkkikivilouhos oli toiminnassa 1800-luvulla.

Hakkuissa puusto suositellaan korjat-tavaksi varovasti kiinteän muinais-jäännöksen päältä kuten tehtiinJanakkalan puolustusvarustuksella.

Leila Waren-Bäckström

Airi Matila

14

Sahalaitosten ja muiden puunkäytöstä kertovienrakennusten säilyttäminen ja uuskäyttö on tärkeä osametsäkulttuurin näkyväksi tekemistä.

Erämetsä, kaskiviljelmä, metsälaidun, viljapelto, golfkenttä.Mäntsäläläisellä ja monella muulla golfkentällä saattaa ollamonivaiheiset metsäjuuret.

A ntiikissa kulttuuri tarkoitti maanviljelyä. Tänäpäivänä maanviljelyskulttuurilla viitataan elin-

keinoon sitoutuneeseen elämäntapaan. Vastaavastipuhutaan metsästyskulttuurista, teollisesta kulttuu-rista, kivikauden kulttuurista, suomalaisesta kulttuu-rista tai kaupunkikulttuurista.

Kulttuuri tähdentää opittua ja jatkuvasti muuttu-vaa ajattelua ja toimintaa. Metsäkulttuuria on metsä-työ, polttopuiden keruu ja metsäretkeily. Hirsimökkion osa asumis- ja rakennuskulttuuria kuten Sibelius-talo on osa musiikkikulttuuria. Painettu sana, musiik-ki, elokuvat ja sähköinen media vievät metsäkult-tuurin äärelle, vaikka metsässä ei oltaisikaan.

Paikallisesti metsän kulttuurinen kestävyys voiolla pohdintaa metsän ja puun mahdollisuuksista jamerkityksestä omassa lähiyhteisössä. Se on tietotai-toa metsässä kulkemisesta, puista, kasveista, elämistä,kesästä, talvesta. Se on tietoa metsäluonnosta, metsänhistoriasta, metsän kasvamisesta, metsänhoidosta jametsän hyödyntämisestä.

Etelä-Suomen muinaisilla metsäpoluilla liikkuvametsästäjä havainnoi metsäympäristöä toisin kuinvuosituhansia myöhemmin Mäntsälän metsiä kierte-levä tulitikkutehtaan perustaja. Valmistukseen tar-vittavaa haapaa löytyi ja pienestä alkaneesta tuli-tikkuteollisuudesta tuli 1900-luvun alussa tärkeä osapaikkakuntalaisten toimeentuloa.

Metsän kulttuurinen kestävyys on näkemyksiä lä-hiseutujen metsänhoidosta, tuotteiden hankinnasta ja

Metsä, kulttuuri, kestävyys

jalostumisesta paikallisiin tarpeisiin. Mitkä ovatpaikallisesti tärkeitä luonto- ja maisemakohteita?Jäävätkö marjat ja sienet metsiin kun ne voisi kerätätalteen? Sopisiko puuenergia koulun lämmitys-vaihtoehdoksi?

Elinkeinoihin liittyvät vaikutukset koskevat vaik-kapa uuden puukoulun rakentamista, josta paikallisetmetsänomistajat, saha, rakentajat ja muut yrittäjätsaavat tuloja. Paikallisesti voidaan pohtia muitakinmetsällisiä elinkeinoja. Voisiko metsä antaa mah-dollisuuksia esimerkiksi elintarvike-, ravintola-,luonto-, eräopas-, matkailu- tai käsityöyrittäjille?

Kansallisella tasolla voidaan pohtia laajemminmetsäkuvien rakentumista ja metsäluovuuden ole-musta. Millainen Metsä-Suomi halutaan rakentaa jamillaisia aineellisia sekä henkisiä voimavaroja siihensatsataan?

Metsän kulttuurilla tarkoitetaan kapeimmillaankansankulttuurin ikääntyneitä ja valikoituja teemo-ja. Todellisuudessa metsällisen kulttuurin aikajanaulottuu myyttien metsästä nykyiseen metsänkäyt-töön keskusteluineen ja tulevaisuuden haasteineen.

Tommi TenholaSi

mo

Vir

tan

en

15

Ennen kannoista valmistettiin hiiltä sysimiiluissa. Nykyäänkannot haketetaan energiapuuksi lämpölaitosten käyttöön,ja uuden toimintakulttuurin ilmasto- ja monimuotoisuus-vaikutuksista keskustellaan.

Tämän oppaan tavoitteena on tehdä tutuksi metsäkulttuuria Etelä-Suomessa. Opas on osa Forestheritage developer in joint cultural area -hanketta, jota osarahoittaa Central Baltic Interreg IV A-ohjelma. Hankkeen toteuttavat virolainen Riigimetsa Majandamise Keskus RMK, TTS jaMetsätalouden kehittämiskeskus Tapio.

Metsäkulttuuria Etelä-Suomessa

© Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Teksti: Airi Matila ja Pekka VirtanenKannen kuvat: Tommi Tenhola ja Simo VirtanenTaitto: Katja TiilikkaJulkaistu internetissä toukokuussa 2011Painettu julkaisu ISBN:978-952-5694-82-6Verkkojulkaisu URN:ISBN:978-952-5694-83-3Suositeltava viittaustapa: Matila, A. & Virtanen, P. 2011. Metsäkulttuuria Etelä-Suomessa.Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

Kulttuurin näkeminen laajasti asettaa pohdinnatmetsän, talouden ja kulttuurin suhteesta uudenlaistennäkymien eteen. Metsäkulttuuri ei olekaan kuriosi-teetti vaan tekemisten ytimessä toimiva ja koko ajanmuuntuva rakennusaine.

Kulttuurinen kestävyys on ymmärrystä luonnostaja ihmisten toiminnasta. Ymmärrys tietotaidonsynnystä ja soveltamisesta koskee niin yksittäisiätuotteita, pitkiä palveluketjuja kuin koko metsä-klusterin toimintaa.

Sim

o V

irta

nen

Sim

o V

irta

nen

Metsässä on tilaa monenlaiselle kulttuurille.

Metsätalouden kehittämiskeskus TapioSoidinkuja 4 00700 Helsinkipuh. 020 772 9000, fax 020 772 9008tapio@tapio.fi, www.tapio.fiwww.metsavastaa.net

Skogsbrukets utvecklingscentral TapioOrrspelsgränden 4 00700 Helsingforstfn 020 772 9000, fax 020 772 9008tapio@tapio.fi, www.tapio.fiwww.skogsreflexen.net PEFC/02-44-12

M etsää on hyödynnetty rakentamiseen, tarvekaluiksi, lämmitykseen ja ruuaksi. Matkan varrella kivi-kirveet ovat muuttuneet moottorisahoiksi ja omavaraistalous rahataloudeksi. Entisaikojen jätkä istuu

nykyisin hakkuukoneessa, jonka avulla jo puun taimetkin istutetaan.Metsien menneisyyttä näkyväksi tekemällä ja muutoksia tarkkailemalla voi nostaa esiin metsien

tulevaisuuden mahdollisuuksia. Oman metsän hoito puun, maiseman, matkailun, virkistyksen sekä luonto-ja kulttuuriarvojen takia saa syvyyttä, kun tietää mistä ollaan tultu ja mihin ollaan menossa.

Metsä on ekologiaa ja taloutta. Metsä on myös kulttuuria, kaikkea ihmisen metsään liittyvää ajattelua jatekemistä. Kulttuurinen näkökulma tunnistaa metsän ja ihmisen jatkuvasti muuttuvan suhteen.

Metsäkulttuuria Etelä-Suomessa -opas tarjoaa virikkeisen ja käytännönläheisen näkökulman metsänkulttuuriin.

Metsäkulttuuria Etelä-Suomessa

S kogen har gett oss byggmaterial, bruksföremål, värme och mat. Med tiden har stenyxorna bytts ut motmotorsågar och självhushållning har omvandlats till penninghushållning. Tuffingen från förr kör

nuförtiden avverkningsmaskinen, som till och med används till att plantera små plantor.Genom att studera skogarnas historia och de förändringar som skett kan man se vilka möjligheter framtiden

erbjuder. När vi vet hur allt började och vart vi är på väg ökar förståelsen för skötseln av skogen, vare sig dethandlar om virke, landskap, turism, rekreation eller natur- och kulturvärden.

Skogen är ekologi och ekonomi. Kultur är däremot allt det som människan tänker och gör i fråga omskogen. Tack vare den kulturella synvinkeln märker man hur förhållandet mellan skogen och människanständigt förändras.

Hitta kulturarvet i din skog. Bekanta dig med kulturarvet i Södra Finlands privatskogar på adressenwww.metsavastaa.net/kulturlamningar_i_skogsbruket.

Skogskultur i Södra Finland