Kasvun hitain vaihe on ohi

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Julkaisuvapaa 3.4.2012 klo 10.00

Talousennuste vuosille 2012–2013

Kasvun hitain vaihe on ohi

Ennusteryhmä Seija Ilmakunnas Mari Kangasniemi Markku Lehmus Eero Lehto Heikki Taimio

Lisätietoja Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350

� (18)


Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Nojaudumme näin edelleen viime elokuussa esittämääm-me arvioon siitä, että kesällä 2011 kärjistynyt Euroopan velkakriisi ei johda vuoden 2009 kaltaiseen taantumaan kehittyneissä maissa ja ettei Suomen kokonaistuotanto supistu tänä vuonna. Osin Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien voimakkaiden raha- ja rahoitusmarkkinainterventioiden ansiosta velkariisi alkoi laantua tämän vuoden alussa. Tätä käännettä selittää myös suhdannetilan-teen omaehtoinen koheneminen erityisesti USA:ssa.

Kasvun hitain vaihe on ohi

Kehitys Euroopassa on varsin kaksijakoista. Finanssipolitiikkaansa voi-makkaasti kiristäneet kriisimaat ovat taantumassa vielä ainakin tänä vuonna. Talouskehitys on selvästi parempaa Keski- ja Pohjois-Euroo-pan maissa. Suomen viennin suhteellisen vähäinen riippuvuus Etelä-Euroopan kriisimaista tekee mahdolliseksi sen, että kokonaistuotan-tomme kasvaa vuosina 2012 ja 2013 muuta Eurooppaa nopeammin.

Suhteellisen epävakaa tilanne Euroopan rahoitusmarkkinoilla ja finanssipolitiikan yliampuva kiristys velkakriisimaissa seurausvaiku-tuksineen muodostaa riskin Suomenkin lähivuosien talouskasvulle. Metsäteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden vaikeudet ovat myös heikentäneet vientiämme ja siten laajemminkin kansantalouttamme. Kuitenkin pelko siitä, että Suomen teollisuus olisi rakenteellisesti niin heikko, että vaihtotase olisi muodostumassa pysyvästi alijäämäiseksi, vaikuttaa ennenaikaiselta. Näköpiirissä oleva palvelutaseen trendin-omainen parantuminen rajoittaa vaihtotaseen heikentymistä niin, että se on jo vuonna 2013 tasapainossa.

Suhteellisen voimakas kotimainen kysyntä ja julkisen talouden hidas kasvu lähes poistivat Suomen koko julkisen sektorin alijäämän jo viime vuonna. Valtionkin talouden alijäämä jäi ennakoitua huomat-tavasti pienemmäksi. Odotettavissa oleva kohtuullinen talouskasvu vuosiksi 2013–2015 sekä hallituksen vakauttamistoimet aikaansaa-vat julkiseen talouteen tuntuvan ylijäämän, minkä vuoksi Suomen kestävyysvajeenkin voidaan sanoa olevan selvästi pienempi kuin mi-tä esimerkiksi valtiovarainministeriö on toistaiseksi arvioinut.

Euroalueen velkakriisi on helpottamassa

Euroopan velkakriisi on jatkoa vuoden 2009 taantumalle. Kun julkinen sektori pehmensi yksityisen sektorin romahdusta, yksityisen sektorin velat alkoivat muuttua julkisiksi veloiksi. Niissä maissa, joissa vaihto-tase oli alijäämäinen ennen vuosien 2008–2009 kriisiä ja joissa myös julkinen talous oli lähtökohtaisesti heikko, julkinen rahoitusalijäämä kasvoi myös eniten. Tämän seurauksena pääomamarkkinoiden luotta-mus valtioiden kykyyn selviytyä veloistaan heikkeni jyrkästi. Tätä vai-kutusta vain lisäsi se, että joissakin maissa yksityisen sektorin romah-dus selittyi asuntoluottokuplasta. Valtion velkakriisiin joutuneita maita ovat Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka ja Portugali. Tunnetusti Kreikan

Talousennuste vuosille 2012–2013

Kuluttajaluottamus ja vähittäiskaupan myynti euroalueella 1990:01–2012:02

80

85

90

95

100

105

110

1990:01 1994:01 1998:01 2002:01 2006:01 2010:01

2005= 100

-40

-30

-20

-10

0

10V ähit tä is k aupan m y y nt i (vas . as t .)K ulut ta ja luottam us (oik . as t.)

Lähde: E uros tat

S aldoluk u

Teollisuudenluottamus ja teollisuustuotanto euroalueella 1990:01–2012:02

70

80

90

100

110

120

1990:01 1994:01 1998:01 2002:01 2006:01 2010:01

2005= 100

-40

-30

-20

-10

0

10

20

Teollis uus tuotanto (vas . as t.)Teollis uuden luottam us (oik . as t.)

Lähde: E uros tat

S aldoluk u

� (18)


kriisi on syvin ja sen ratkaiseminen on vaatinut eniten tukea muilta euromailta, EU:lta ja IMF:ltä.

Kaikissa kriisimaissa finanssipolitiikkaa on kiristetty tuntuvasti, mikä supistaessaan kotimaista kysyntää on heikentänyt myös työmarkkinoi-ta. Tiukan finanssipolitiikan seurauksena kauppa- ja vaihtotaseet ovat vahvistuneet merkittävästi lähes kaikissa kriisimaissa, ja esimerkiksi Kreikassa valtiontalouden alijäämä supistui tämän vuoden tammi–hel-mikuussa huomattavasti vuodentakaisesta. Myös Italian, Espanjan ja Irlannin julkinen talous on vahvistumassa. Sen sijaan Portugalissa jul-kinen talous on ainakin vielä toistaiseksi heikkenemässä. Kriisimaiden julkisen talouden tasapainottuminen sekä EKP:n toimet - erityisesti sen viime joulukuussa tekemä päätös alkaa myöntää pankeille 3 vuoden ra-hoitusta - on palauttanut pääomamarkkinoiden luottamusta erityisesti Italian ja Espanjan valtioiden kykyyn selviytyä veloistaan.

Euroalueen hallitusten päätökset nostaa Euroopan väliaikaisen va-kausrahaston (ERVV) luotonantokapasiteetti 440 miljardiin euroon ja tukea sen avulla kriisimaita ovat myös osaltaan lievittäneet Euroopan velkakriisiä. Saksan hallituksen johdolla päätetyillä toimilla lisätä bud-jettikuria euroalueella on voinut olla samansuuntainen vaikutus. Tosin tässä yhteydessä sovittu säätelymekanismi, johon sisältyy julkisen sektorin rakenteellisenkin alijäämän kontrolli, voi osoittautua hanka-laksi toteuttaa ja jopa sellaiseksi, että se vaikeuttaa liiaksi järkevän suhdannevaihteluita tasoittavan finanssipolitiikan harjoittamista.

Siirtymistä pysyvään vakausmekanismiin (EVM) aikaistettiin ensi kesään. Pysyvän rahaston lainanantokapasiteetti on alun perin 500 miljardia euroa. Näillä näkymin siihen sisällytetään väliaikaisen meka-nismin (ERVV) kautta kriisimaille myönnetyt luotot niin, että sen las-kennallinen luotonantokapasiteetti nousee noin 700 miljardiin euroon. Pysyvään mekanismiin ei tulla lisäämään ERVV:n käyttämätöntä luo-tonantovaraa, joten pysyvän rahaston todelliset resurssit jäävät kui-tenkin pienemmiksi kuin mitä EU:n komissio ja IMF olisivat halunneet.

Euroopan kasvu hidasta vielä tänä vuonna

Jo finanssipolitiikan kiristämisen vaikutuksesta Euroalueen kriisimai-den kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna ja kasvaa ensi vuonna muuta Eurooppaa selvästi hitaammin. On huomattava, että esimer-kiksi Ranskassa ja Hollannissa finanssipolitiikkaa on myös kiristetty tuntuvasti. Julkisen talouden säästöt ja verojen korotukset eivät voi olla hidastamatta talouskasvua laajemminkin Euroopassa. Välittö-mät kauppavirtavaikutukset esimerkiksi kriisimaista muihin maihin

Työttömyysasteen muutos euromaissa vuoden 2011 aikana, % -yksikköä

-2 0 2 4 6

S ak s a

S uom i

Hollant i

Ita lia

Irlant i

P ortugali

E s panja

K reik k a

%Lähde: E uros tat

Taulukko 1. Kansainvälinen talous

Kokonaistuotannonmäärän kasvu (%) 2011 2012e 2013e

Yhdysvallat 1,7 2,3 3,0Eur-17 1,5 0,4 1,4

Saksa 3,0 1,2 2,0Ranska 1,7 0,8 1,5Italia 0,2 -0,8 0,5

EU27 1,5 0,6 1,6Ruotsi 3,9 1,4 2,8Iso-Britannia 0,8 0,8 1,5

Japani -0,9 2,0 2,5Venäjä 4,3 4,5 5,0Kiina 9,2 8,3 8,7Lähde: BEA, BOFIT, Eurostat, Palkansaajien tutkimuslaitos

Vaihtotaseen alijäämä suhteessa BKT:hen, 2010

-15 -10 -5 0 5 10

S uom iRuots i

V iroTans k aHollant i

S ak s aRans k a

ItaliaE s panja

Is o-B ritanniaIrlant i

K reik k a

%Lähde: IM F

Vähittäiskaupan määrän muutos vuoden 2011 aikana euromaissa, %

-15 -10 -5 0 5

K reik k a

P ortugali

E s panja

Ita lia

Hollant i

Irlant i

S ak s a

S uom i

%Lähde: E uros tat

� (18)


määräytyvät kuitenkin pitkälti eri maiden sijainnin perusteella. Niin-pä kotimaisen kysynnän merkittävällä supistumisella kriisimaissa on huomattavasti suurempi negatiivinen vaikutus Ranskan ja Englannin vientiin kuin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin vientiin.

Euroopan kasvu tasapainoilee tänä vuonna erisuuntaisten voimi-en puristuksessa: muun maailman kasvu, velkakriisin hellittäminen sekä eräiden maiden kuten Saksan suhteellisen hyvä työllisyystilan-ne tukee yksityisen kysynnän voimistumista. Finanssipolitiikan kiris-tys kriisimaissa ja myös esimerkiksi Ranskassa ja Hollannissa uhkaa latistaa orastavan nousun. Näiden voimien ristipaineessa kriisimai-den kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna, kun taas muut maat yl-tävät vaatimattomaan kasvuun. Euroopan velkakriisin kärjistyminen sellaisiin mittasuhteisiin, jotka veisivät myös luottokelpoisuudeltaan vahvat maat taantumaan, tuntuu epätodennäköiseltä. Tällainen kriisi ulottuisi jo koko maailmaan.

Euroalueen kokonaistuotanto supistui viime vuoden viimeisellä nel-jänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta se kasvoi 0,7 prosenttia vuoden takaisesta. Luottamusindikaattoreiden mukaan euroalueen taloustilanne ei ole enää juurikaan heikkenemässä, mutta toisaalta mitään nopeaa elpymistä ei niiden perusteella ole tulossa. Ensimmäiset tiedot talouskehityksestä tämän vuoden alkukuukausina viittaavat siihen, että euroalueen kokonaistuotanto olisi supistumas-sa vielä lisää. PT ennustaa, että euroalueen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Tämän arvion mukaan euroalueen kokonaistuotanto alkaa taas kasvaa jo tämän vuoden toi-sesta neljänneksestä lähtien. Arviota perustelemme Euroopan ulko-puolella tapahtuneella myönteisellä talouskehityksellä sekä Euroopan velkakriisin selvällä hellittämisellä, mikä näkyy muun muassa Italian ja Espanjan pitkien valtionlainojen korkojen tuntuvana laskuna. Koko EU-alueen kokonaistuotanto kasvaa tänä ja ensi vuonna 0,2 prosent-tiyksikköä nopeammin kuin euroalueella.

Julkinen talous jarruttaa euroalueen kasvua etenkin tänä vuon-na. Muu kotimainen kysyntä – yksityinen kulutus ja investoinnit – kasvaa tänä vuonna keskimäärin noin 0,5-1 prosentin vauhtia. Ensi vuonna sen kasvu kuitenkin vauhdittuu noin yhden prosent-tiyksikön tämänvuotisesta. Ulkomaankauppa tukee euroalueen ta-louskasvua kumpanakin vuonna.

Jakaantuneen Euroopan Etelä on kriisissä

Euroopan talouskehitys on tänä ja vielä ensi vuonna verraten kaksijakoista. Kriisimaissa finanssipolitiikan tuntuva kiristyminen hidastaa kasvua. Vientimarkkinoiden kautta tämä latistaa myös muun Euroopan kasvua, mutta tästä huolimatta erot kasvuvauh-dissa muodostuvat merkittäviksi. Espanjassa, Italiassa, Kreikassa ja Portugalissa kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna. Ensi vuon-na enää Kreikan bkt on laskussa.

Saksassa finanssipolitiikan tiukalta kiristykseltä vältytään. Työl-lisyyden pysyminen hyvänä sekä palkkojen jopa muuta Eurooppaa nopeampi nousu tukevat yksityisen kulutuksen elpymistä. Osittain sijoittajavetoisen rakentamisen vilkastuminen lisää investointeja. Ennustamme Saksan kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Tässä ennusteessa kasvu on nopeampaa kuin mitä useat saksalaiset tutkimuslaitokset ovat toistaiseksi arvioineet. Näkemyseron aikaansaa käsityksemme, jon-ka mukaan ulkomaankauppa tukee Saksan kasvua myös lähivuosina. Etelä-Euroopan vientimarkkinoiden supistumisen vastapainoksi Sak-

Italian ja Espanjan 10 vuoden lainojen korko

4 %

5 %

5 %

6 %

6 %

7 %

7 %

8 %

8 %

3.1.2011 3.4.2011 3.7.2011 3.10.2011 3.1.2012Lähde: Nordea

ItaliaE s panja

Julkinen rahoitusjäämä suhteessa BKT:hen 2011 ja 2012

-12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2

S uom iRuots i


S ak s aRans k a

ItaliaE s panja


K reik k a

20112012

%Lähde: O E CD, P alk ans aajien tutk im us laitos

Julkinen velka suhteessa BKT:hen, %

0 50 100 150 200 250

S ak s a

Rans k a

Italia

E s panja

Hollant i

S uom i

E uroalue

UK

US A

Japani

%

20112012

Lähde: O E CD

� (18)


san teollisuus pystyy kuitenkin lisäämään vientiä tämän alueen ulko-puolelle, jossa kasvu kuitenkin jatkuu kohtalaisena.

Ruotsin kasvu hitaampaa kuin Suomessa

Ruotsin kokonaistuotannon kasvuvauhti laski jyrkästi viime vuoden lo-pulla, kun sen vienti tyrehtyi eurokriisin vaikutuksesta. Tästä huolimat-ta maan bkt kasvoi viime vuonna lähes 4 prosenttia. Taloustilanteen heikentyminen viime kuukausina on jo heijastunut Ruotsin työmarkki-noille niin, että työttömyysaste oli tammi-helmikuussa jo Suomen ta-son yläpuolella. Ennustamme, että Ruotsinkin talous kääntyy uudelleen nousuun jo tämän vuoden toisella neljänneksellä. Sen bkt kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia ja ensi vuonna jo 2,8 prosenttia.

Baltian maiden talouskasvu on tänä vuonna 2-3 prosenttia ja ensi vuonna tätä jo selvästi vauhdikkaampaa. Myös Tanskassa ja Puolassa kasvu on suhteellisen nopeaa. Euroalueen kriisimaiden lisäksi kasvu jää tänä vuonna verraten hitaaksi Hollannissa, Tshekissä ja Unkarissa.

Yhdysvalloissa käänne parempaan jo viime vuoden lopulla

Yhdysvaltain talouskasvu hidastui viime vuonna 3 prosentista 1,7 pro-senttiin. Bkt:n kasvua pitivät yllä yksityinen kulutus, yritysten inves-toinnit sekä vienti. Asuntoinvestoinnit olivat vielä jäässä. Asuntokuplan puhjettua muutama vuosi sitten asuntojen hinnat ovat laskeneet jo vuoden 2004 tasolle, ja myyntiin on yhä tulossa runsaasti pakkolunas-tettuja asuntoja. Tämä hidastaa asuinrakentamisen vilkastumista.

Viime vuodenvaihteen molemmin puolin alkoi Yhdysvaltain talou-dessa näkyä kasvun lievän nopeutumisen merkkejä. Kotitalouksien ve-lat ja niiden korot ovat alentuneet niin, että velanhoitokulut suhteessa tuloihin ovat jo pudonneet normaalitasolle. Kotitalousluotot ovatkin taas alkaneet kasvaa samalla kun luottamusindikaattorit ovat parantuneet. Asuntorakentamisessa on jo kolmanneksen kasvua vuodentakaiseen verrattuna, ja koska taso on yhä alhainen, on kasvuvaraa paljon. Myös teollisuudessa näkymät ovat parantuneet ja investoinnit hyvässä vauh-dissa, mutta viennin kasvu on hidastunut selvästi. Työllisten määrän kasvu on nopeutunut, joskin vielä toistaiseksi vain väestön suhteellisen nopean kasvun tahtiin. Niinpä havaitusta työttömyysasteen alenemi-sesta valtaosa selittyy osallistumisasteen alenemisella. Ennustamme Yhdysvaltain talouskasvun kiihtyvän maltillisesti tänä vuonna 2,3 pro-senttiin ja ensi vuonna 3 prosenttiin.

Yhdysvaltain talouskasvua tukee merkittävästi se, että keskus-pankki Fed on ilmoittanut pitävänsä ohjauskorkonsa nollan tuntumassa vuoden 2014 lopulle asti. Huomattava elvytysvaikutus on ollut lisäksi työnantajamaksujen alennuksen ja työttömyyskorvausten maksuajan pidennyksen jatkamisella kuluvan vuoden loppuun. Ennusteessa niiden oletetaan pysyvän voimassa myös 2013. Valtion budjetissa 2013 on myös jatkoa suurimmalle osalle aiemmista veronkevennyksistä. Presi-dentin ja kongressin vaalit marraskuussa saattavat muuttaa seuraavan vuoden talousnäkymiä tuntuvasti.

Kiinassa muutetaan kasvustrategiaa

Kiinasta tuli viime vuonna ostovoimakorjatuin bkt-luvuin mitattuna eu-roaluetta suurempi talous. Maan talouskasvu hidastui viime vuonna

Valtion 10 vuoden obligaatiokorko 26.3.2012

0 5 10 15 20

S uom i

Ruots i

Tans k a

Hollant i

S ak s a

Rans k a

Italia

E s panja

Is o-B ritannia

Irlant i

K reik k a

%Lähde: Nordea

Tavaraviennin osuudet GIPSI (Kreikka, Italia, Portugali, Espanja, Irlanti)-maihin vuonna 2010, %

0

2

46

8

1 0

1 2

1 41 6

1 8

2 0

S uom i Ruots i Hollant i S ak s a Y hdis ty neetk uningas k unnat

Rans k aLähde: E uros tat

%

Euroalueen taloudellinen kehitys 2011–2013

0 2 4 6 8 10 12

Tuont i

V ient i

K iinteän pääom anbruttom uodos tus

Julk inen k ulutus

Y k s ity inenk ulutus

B ruttok ans antuote

%

20112012e2013e

Lähde: E uros tat, P T

� (18)


koko ajan ja jäi 9,2 prosenttiin. Kasvustrategiaa on päätetty muuttaa niin, että tavoite on hieman aiempaa alempi, 7,5 prosenttia, ja samalla painopistettä siirretään investoinneista kulutukseen, jonka bkt-osuus on viime aikoina vaipunut poikkeuksellisen matalalle tasolle, vain noin kolmannekseen. Tämä edellyttää palkkojen ja sosiaaliturvan huomat-tavaa nousua, mikä nakertaa maan vientiteollisuuden kilpailukykyä. Tuotantorakennetta ei voida uudistaa kovin nopealla aikataululla. Kas-vustrategian muutos saattaa siis tietää ainakin tilapäisiä vaikeuksia.

Riskiä, että Kiinan kasvu hidastuu rajusti, ei voida sulkea pois, mutta sitä voidaan pitää verraten vähäisenä. Osittain itsehallinnolliset maakunnat ylläpitävät osaltaan nopeata kasvua. Niistä useilla kasvuta-voitteet liikkuvat yhä 12-14 prosentin tasolla. Jos toisaalta talouskasvu uhkaisi hyytyä liikaa, on maan johdolla käytettävissään hyvin vahvoja elvytyskeinoja. Julkisia menoja on helppo lisätä. Keskuspankki kontrol-loi valuuttakurssia, ja sillä on runsaasti liikkumavaraa niin ohjauskoron kuin pankkien reservivaatimusten ja muunkin ohjailun suhteen. Kiinan talouskasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna 8,3 prosenttiin, mistä se vuonna 2013 nopeutuu 8,7 prosenttiin.

Japanissa valoa näkyvissä

Vuosi sitten tapahtuneet maanjäristys, tsunami ja ydinkatastro-fi painoivat Japanin taantumaan; kokonaistuotanto aleni 0,7 pro-senttia. Maan ydinvoimalat odottavat turvatarkastuksia, minkä takia kolmannes maan sähköntarpeesta joudutaan korvaamaan tuontienergialla ja säästöillä. Jälleenrakennusta hidastavat valta-va jätemäärä ja työvoimapula. Selviä merkkejä paremmasta on kuitenkin jo näkyvissä: kuluttajien ja yritysten luottamus on ollut nousussa jo yli puoli vuotta ja työllisyyskin paranee. Viennin lasku on pysähtymässä. Japanin bkt:n ennustetaan yltävän tänä vuonna 2 prosentin ja ensi vuonna 2,5 prosentin kasvuun.

Kehittyvien maiden kasvu nopeutuu hieman

Tänä vuonna kehittyneiden maiden ostovoimakorjatun bkt:n osuus maailmantaloudesta putoaa jo alle puoleen. Kasvu on niitä paljon vauhdikkaampaa useissa kehittyvissä maissa, joista - Kiinan ohella - suurimmat ovat Japanin kokoiseksi jo yltänyt Intia sekä samanko-koiset Brasilia ja Venäjä.

Kuten niin monissa muissakin maissa Intiassa kasvu hiipui sel-västi viime vuoden loppua kohti ja jäi koko vuonna 7,3 prosenttiin. Taustalla oli viennin heikkous ja inflaation torjunta koronnostoilla. Kasvun arvioidaan edelleen hidastuneen alkuvuodesta, minkä jäl-keen se piristyy uudelleen viennin elpyessä ja rahamarkkinoiden ke-ventyessä. Sen ennustetaan kiihtyvän tämän vuoden 7 prosentista ensi vuoden 8 prosenttiin.

Venäjän kasvu nopeutui lähes 5 prosentin vauhtiin viime vuoden jälkipuoliskolla öljyn kallistumisen, kuluttajaluottamuksen ja poikke-uksellisen hyvän maataloussadon ansiosta. Alkuvuodesta kasvu näyt-tää hidastuneen hiukan, ja jatkossa maa tarvitseekin uusia nousun eväitä. Inflaation vaimennuttua 10 prosentin tasolta alle neljään pro-senttiin on keskuspankilla varaa alentaa korkoja. Vasta valittu pre-sidentti Putin antoi melko mittavia vaalilupauksia, joita toteutetaan vähitellen lähiaikoina. Valtion velka on hyvin pieni, ja odotettavissa onkin veronkevennyksiä, julkisen sektorin palkkojen ja eläkkeiden ko-rotuksia sekä investointihankkeita. Kotimaisen kysynnän kasvu lisää

Työttömyysaste eri maissa 2009:01–2012:01

5

6

7

8

9

10

11

12

2009:01 2009:07 2010:01 2010:07 2011:01 2011:07 2012:01

%

S ak s aE uroalueS uom i

Lähde: E uros tat

BKT:n kasvuprosentit 2011, 2012 ja 2013

-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10

S uom iRuots i


S ak s aRans k a

ItaliaE s panja


K reik k a

20112012e2013e

Lähde: E uros tat, P T%

USA:n talouden indikaattoreita 1990:01–2012:03

0

20

40

60

80

100

120

1990:01 1994:01 1998:01 2002:01 2006:01 2010:01

IS M indek s i US A :nteollis uuden ak t iviteet is taM ic higanin y liopis ton indek s ik ulut ta ja luottam uk s es ta

Lähde: IS M , Univers ity of M ic higan

Indek s i

� (18)


voimakkaasti tuontia, mutta vaihtotaseessa ja valuuttavarannossa on tähän varaa. Maan talouskasvu vauhdittuu jatkossa hieman, tänä vuonna 4,5 prosenttiin ja ensi vuonna 5 prosenttiin.

Brasiliassa nähtiin viime vuonna kasvun selvä hiipuminen, ja se jäi koko vuonna 3,8 prosenttiin. Inflaation hidastuttua tavoitevyöhyk-keelleen, alle 6 prosenttiin, ohjauskorkoa on laskettu, mikä yhdes-sä valuuttamarkkinainterventioiden kanssa jarruttaa maan valuutan vahvistumista. Kasvu näyttääkin piristyvän hieman kuluvan vuoden aikana ja yltää 3,5 prosenttiin. Maailmantalouden mukana sen ennus-tetaan kiihtyvän 4,5 prosenttiin vuonna 2013.

Kaiken kaikkiaan nousevien ja kehittyvien talouksien kasvu jatkuu vahvana. Lähi-itä, Afrikka ja suurin osa Latinalaista Amerikkaakin ovat vielä suhteellisen pieniä tekijöitä, mutta Meksiko, Etelä-Korea, Indo-nesia ja Turkki yltävät jo samaan suuruusluokkaan kuin esimerkiksi Australia ja Kanada - ja ne kasvavat tuntuvasti nopeammin.

Raaka-aineiden hinnoissa nousua

Viimeksi kuluneen vuoden aikana monien keskeisten raaka-ainei-den hinnat ovat laskeneet selvästi. Nyt kun maailmantalouden kasvunäkymät ovat jonkin verran kirkastuneet, hinnat ovat jo kääntyneet varovaiseen nousuun, joka jatkuu pitemmän päälle-kin. Öljyn (Brent-laadun) hinta on jo alkuvuonna noussut runsaat 10 prosenttia viime vuoden keskimääräiseltä 111 dollarin tasolta. Euroissa nousu on ollut hieman suurempi, mutta kaiken kaik-kiaan hintasokki on ollut selvästi pienempi kuin viime vuonna. Nousua ovat aiheuttaneet erityisesti Iraniin kohdistuvat sanktiot ja varautuminen niihin varastojen lisäämisellä. Merkittäviä ris-kitekijöitä ovat Iranin tilanteen kärjistyminen ja muut öljyn tar-jontaa leikkaavat häiriöt eri maissa. Odotamme, että öljyn hinta jää tänä vuonna keskimäärin hieman yli 120 dollarin tasolle. Ensi vuonna se voi alentua hieman, mikäli nykyisten poikkeustekijöi-den vaikutus hiipuu.

Korot pysyvät matalina

Euroalueen kuluttajahintojen nousu hidastuu tänä vuonna 0,4 pro-senttiyksikköä 2,3 prosenttiin ja ensi vuonna 2,0 prosenttiin. Inflaation hidastumista selittää ennen kaikkea odotettu öljyn hintakehitys. Näin ollen Euroopan keskuspankille ei näyttäisi syntyvän tarvetta muuttaa ohjauskorkoaan, joskin on otettava huomioon, että sen hieman alle kahden prosentin inflaatiotavoite koskee 18-24 kuukauden aikaväliä, joka pian viittaa jo vuosiin 2014-2015. EKP:n rahapolitiikka on joka tapauksessa keveää ennustejakson aikana, joskin poikkeustoimista ollaan kuitenkin irtautumassa jo ensi vuonna. Tämä heijastuu kor-koihin niin, että ne nousevat ”normaalimmalle” tasolle. Pitempiä kor-koja nostaa myös näköpiirissä oleva ohjauskoron mahdollinen nosto vuodesta 2014 alkaen. Sitä mukaa kun talouskasvu vahvistuu, myös pelko inflaation riistäytymisestä vahvistuu. Tämä pelko on nostanut päätään jo Saksassa. Jos euroalueen talous kehittyy ennustettua pa-remmin, EKP:n koron nostot voivatkin alkaa jo ensi vuoden lopulla.

Euron arvo dollareissa heikkeni syyskuun ja tammikuun välise-nä aikana yli 10 prosenttia, mutta sen jälkeen kurssi on noussut muutaman prosentin ja pysynyt hieman yli 1,30:n tasolla jo jonkin aikaa. Ennusteessa ei oleteta kurssin muuttuvan nykytasolta, sillä euroalueen kriisin odotetaan pysyvän hallinnassa. Muiden valuut-

Inflaatio eri maissa 2000:01–2012:02

-4

-2

0

2

4

6

2000:01 2002:01 2004:01 2006:01 2008:01 2010:01 2012:01

%

E uroalue US A Japani

Lähde: E uros tat, O E CD

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta (Brent) 1996:01–2012:02

0

25

50

75

100

125

150

1996:01 1999:01 2002:01 2005:01 2008:01 2011:01

US D/barreli

Lähde: E nergy Inform ation A dm inis trat ion

Ohjauskorko ja lyhyt markkinakorko 3.1.2000–26.3.2012

0

1

2

3

4

5

6

7

1.1.2000 1.1.2002 1.1.2004 1.1.2006 1.1.2008 1.1.2010 1.1.2012

%

E uribor 3 k kE K P :n ohjaus k ork oUS A :n k es k us pank in ohjaus k ork o

Lähde: E uroopan k es k us pank k i, S uom en P ank k i

8 (18)


takurssien osalta on erityisen merkillepantavaa, että Kiina näyttää pysäyttäneen valuuttansa vahvistumiskehityksen nyt, kun sen ulko-maankaupan ylijäämä on sulanut. Ruotsin kruunu on pysynyt melko vahvana suhteessa euroon, ja aivan viime kuukausina Venäjän rupla on vahvistunut tuntuvasti.

Valuuttakurssit 30.8.2006–26.03.2012

60

70

80

90

100

110

120

130

30.8.06 1.1.08 1.1.09 1.1.10 1.1.11 1.1.12

CNY /E URJP Y /E URUS D/E UR

30.8.2006= 100

Lähde: E uroopan k es k us pank k i

Suomen tavaravienti tammi-joulukuussa 2011

-25 -15 -5 5 15 25

Ruots i

S ak s a

V enäjä

Hollant i

Is o-B ritannia

US A

K iina

%

-25 -15 -5 5 15 25 %

Os u u s vie n n is tä

Mu u to s

Lähde: Tulli

Kokonaistuotannon ja viennin muutokset 1985–2013

-30

-20

-10

0

10

20

1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013e

V ient iM ark k inahintainen B K T

M uutos vuoden 2000 viitehinnoin, %

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Palvelutaseen ylijäämä tasapainottaa kauppataseen alijäämää

Viime vuonna Suomen tavaroiden ja palvelusten vienti supistui 0,8 prosenttia. Vastaavasti tuonti pysyi lähes ennallaan. Tava-ratuonti kasvoi tavaravientiä 4 prosenttiyksikköä nopeammin. Tämä sekä tuontihintojen vientihintoja noin 3,5 prosenttiyksik-köä nopeampi nousu teki kauppataseeseen noin miljardin euron alijäämän. Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan palveluiden tase olisi ollut vain 25 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta Suo-men Pankin tätä tuoreemman tilaston mukaan tuo ylijäämä olisi-kin ollut 926 miljoonaa euroa. Suomen Pankin mukaan tavaroi-den ja palveluiden taseen alijäämä olisi ollut viime vuonna vain 189 miljoonaa euroa.

Koko viennin ja tuonnin kasvulukua pienensi joka tapaukses-sa palveluiden ulkomaankaupan tuntuva pudotus. Tosin Suomen Pankin lukujen valossa Tilastokeskuksen arvio, jonka mukaan pal-veluiden vienti supistui viime vuonna 8,6 prosenttia, korjaantunee ylöspäin noin -4 prosenttiin. Vaihtotase oli Suomen Pankin mukaan viime vuonna vajaat 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Sitä heiken-si kauppataseen ohella tulonsiirtojen merkittävä alijäämäisyys.

Kansainvälisen talouden kasvun tasaantuminen ja lievä vauh-dittuminen tänä vuonna vahvistaa vientiämme. Tavaratuonti kas-vaa kuitenkin edelleen tavaravientiä nopeammin, ja tämän lisäksi vaihtosuhteemme heikkenee edelleen. Niinpä kauppataseen ali-jäämä kasvaa tänä vuonna runsaalla miljardilla eurolla 2,3 miljar-diin euroon. Tämän vastapainoksi palvelutaseen ylijäämä kasvaa lähes 1,5 miljardiin euroon, kun ne poikkeukselliset tekijät, jotka supistivat palveluiden vientiä viime vuonna, väistyvät. Palvelu-taseen vahvistuminen ja kauppataseen heikkeneminen heijastaa vientielinkeinojenkin palveluvaltaistumista. Tämän mukaan teol-

Taulukko 2. Kysynnän ja tarjonnan tase2011 2011 2012e 2013e

Mrd. € Määrän muutos (%)Bruttokansantuote 191,6 2,9 1,9 2,6Tuonti 75,9 0,1 3,0 5,4Kokonaistarjonta 267,5 2,0 2,2 3,4

Vienti 74,9 -0,8 4,3 7,1Kulutus 151,0 2,6 1,7 1,0

yksityinen 105,3 3,3 2,2 1,3julkinen 45,7 0,8 0,5 0,4

Investoinnit 36,7 4,6 1,8 3,6yksityiset 31,9 5,0 2,5 4,5julkiset 4,8 2,4 -2,4 -2,6

Varastojen muutos (ml. tilastollinen ero)1 4,9 0,3 -0,3 0,4Kokonaiskysyntä 267,5 2,0 2,2 3,41 Määrän muutos on prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos

� (18)


Ulkomaankaupan vaihtosuhde ja kauppatase 1998–2013

-4000

-2000

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012e

2005 = 100

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

140,0K auppatas e (vas . as t.)V aihtos uhde oik . as t.)


m ilj. €

Teollisuuden luottamus ja teollisuustuotanto Suomessa 1993:01–2012:02

40

60

80

100

120

140

1993:01 1996:01 1999:01 2002:01 2005:01 2008:01 2011:01

2005= 100

-40

-20

0

20

40

Teollis uus tuotanto (vas . as t.)Teollis uuden luottam us (oik . as t.)

Lähde: E uros tat

S aldoluk u

Tuotannon suhdannekuvaaja 1996:01–2012:12

80

90

100

110

120

130

1996:01 1999:01 2002:01 2005:01 2008:01 2011:01

2000 = 100

Lähde: Tilas tok es k us

listen yritysten viennistä yhä suurempi osa voidaan luokitella uu-den tiedon vienniksi, minkä lisäksi teollisuuteen kuulumattomien vientiin suuntautuneiden palveluyritysten osuus kokonaistuotan-nosta on selvässä nousussa.

Ensi vuonna talouden selvä elpyminen vientimarkkinoillamme voimistaa ulkomaankauppaamme lähes kaikilta osin. Sekä tavaroi-den että palveluiden vienti kasvaa tuontia nopeammin, ja tavara-vienninkin hinta nousee jo lähes yhtä paljon kuin tavaratuonnin hin-ta. Niinpä kauppataseen alijäämä supistuu vajaaseen 2 miljardiin euroon ja palvelutase ylittää jo 2 miljardia euroa. Ensi vuonna vaih-totase onkin jo niukasti, noin 200 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Tehdasteollisuus elpyy ensi vuonna

Suomen tehdasteollisuus kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia ja ensi vuonna noin 4 prosenttia. Teollisuuden kasvua hidastaa ennen kaikkea paperiteollisuuden alaspäin suuntautuva trendi, vaikka alan tuotanto elpyy jo tämän vuoden aikana alkuvuo-den matalista lukemista. Sen sijaan elintarviketeollisuus, jota vauhdittaa vienti Venäjälle, ja metallin jalostus, joka saa vauh-tia kansainvälisen talouden elpymisestä, tukevat teollisuuden kasvua. Eurokriisin aikaansaama varovaisuus ja rahoituksen pullonkaulat ovat vähentäneet teollisia investointeja etenkin Euroopassa, mikä on hidastamassa kone- ja laiteteollisuuden ja teknisten palveluiden nopeahkoa kasvua. Elektroniikkateol-lisuudessa tuotannon kasvu päässee parempaan vauhtiin vasta myöhemmin tänä vuonna, kun Nokia tuo uusia puhelimia mark-kinoille. Kemian teollisuus ja sähkölaitteiden valmistus kasvavat muuta teollisuutta jonkin verran nopeammin.

Sähkön ja lämmön tuotanto vauhdittuu tänä vuonna, kun raskas teollisuus elpyy ja sääoloihin liittyvien poikkeustekijöi-den vaikutus pienenee. Rakentamisen vauhti hidastuu, mutta se kasvaa kuitenkin tänä vuonna vajaat 2 prosenttia ja ensi vuonna jo 4 prosenttia. Palvelutoimialoista kiinteistö- ja liike-elämän palvelut kasvavat suhteellisen vauhdikkaasti, tänä vuonna va-jaat 3 prosenttia ja ensi vuonna jo 5 prosenttia. Kaupan ja kul-jetusten kasvu hidastuu selvästi, ja julkiset palvelut eivät kasva ensi vuonna enää lainkaan.

Asuinrakentaminen hiljenee – muu rakentaminen kasvaa edelleen

Investointien kokonaismäärä kasvoi viime vuonna noin 4,6 pro-senttia. Neljännesvuosittainen kasvu kuitenkin hidastui vuoden loppua kohden. Hiipuvat suhdanneodotukset tulevat vaikuttamaan myös kuluvan vuoden investointeihin, mutta vuonna 2013 niissä koetaan hieman piristyvää kasvua.

Asuntorakentaminen jatkoi vuoden 2011 alussa nousua, mutta kasvuvauhti hiipui ja vuoden viimeisellä neljänneksellä asuinra-kentamisen volyymi laski jo hieman edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Asuinrakentamisen taso säilyy tänä vuonna liki ennallaan: volyymiä ylläpitää korjausrakentaminen, vaikka uudisrakentaminen todennäköisesti supistuu. Muu talonra-kentaminen kasvoi vielä viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja se jatkaa lievää kasvua kuluvana vuonna. Sekä asunto- että muu rakentaminen kasvavat ripeämmin ensi vuonna, asuinraken-

10 (18)


Taulukko 3. Ennusteen keskeisiä lukuja

2011 2012e 2013eTyöttömyysaste (%) 7,8 7,8 7,2Työttömät (1 000) 209 209 194Työlliset (1 000) 2474 2486 2510Työllisyysaste (%) 68,6 69,3 70,3

Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) 3,4 2,9 3,2Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) 2,7 3,2 2,7Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (%) 1,5 1,8 1,1

Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) -0,8 -0,8 0,2Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) -1,0 -2,3 -2,0

Valtiontalouden rahoitusjäämämrd. € -5,4 -4,5 -1,4

% bkt:sta -2,8 -2,0 -0,6Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

mrd. € -0,9 0,5 3,8% bkt:sta -0,5 0,2 1,8

Velkaantumisaste (Emu-velka)% bkt:sta 48,6 49,0 47,4

Veroaste, % 42,8 43,5 44,0

Lyhyet korot (3 kk:n euribor) 1,4 0,8 1,1Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) 3,0 2,4 2,8Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos

Investoinnit 1990–2013

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

A s uinrak ennuk s etM uut ta lorak ennuk s etM aa- ja ves irak ennuk s etK oneet, la it teet ja k uljetus välineetM uut inves toinnit


Milj. e u ro a , vu o d e n 2 0 0 0 viite h in n o in

Kokonaistuotanto ja työllisyys 1990–2013

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

%

M ark k inahintais en B K T:n m uutosvuoden 2000 viitehinnoin, %Ty öllis ten m äärän m uutos , %


Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2013

2000

2200

2400

2600

2800

1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013e

Ty övoim aTy öllis et


1000 henk eä

taminen noin 3 prosentin ja muu rakentaminen noin 4,5 prosentin vuosivauhtia. Maa- ja vesirakennuksessa koettiin viime vuonna supistumista. Täksi ja ensi vuodeksi ennustamme kuitenkin noin 2,5 prosentin kasvua.

Kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat viime vuonna 12 prosent-tia. Vuoden sisällä kasvu vahvistui loppuvuotta kohden. Epävar-mat talousnäkymät kuitenkin heikentävät näiden investointien kasvua voimakkaasti tänä vuonna: ennustamme niihin 3 prosentin reaalikasvua. Ensi vuonna paranevat näkymät nostavat reaalisen kasvun neljään prosenttiin.

Kaiken kaikkiaan yksityisten investointien määrän ennuste-taan kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 4,5 prosenttia. Julkiset investoinnit supistuvat tänä vuonna 2,4 pro-senttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia lähinnä kuntien kireän ta-loustilanteen vuoksi.

Työllisyyden kasvu takkuaa kuluvana vuonna mutta kiihtyy ensi vuonna

Työllisyys kasvoi viime vuoden aikana keskimäärin 1,1 prosenttia. Ku-luvan vuoden tammikuussa työllisyys pysyi jotakuinkin ennallaan ja kasvoi helmikuussa 1,3 prosenttia. Hidastuvasta talouskasvusta joh-tuen työllisyyden kasvu on loppuvuonna ja ensi vuonna viime vuotta hitaampaa. Ennustamme, että kuluvan vuoden aikana työllisyys kasvaa keskimäärin 0,5 prosentin vauhtia. Vuonna 2013 kasvu piristyy hieman ja on keskimäärin 1 prosenttia. Työpaikkojen määrällä mitattuna kasvu

11 (18)


Työttömyysaste 1985–2013

0

5

10

15

20

1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013e

%


Työn tuottavuuden ja tehtyjen työtuntien muutos 1990–2013

-10

-5

0

5

10

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

%

Ty ön tuottavuusTehdy t ty ötunnit


Nimelliset yksikkötyökustannukset (teollisuus) 2000–2010

70

80

90

100

110

120

130

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

S ak s aS uom iRuots i

Lähde: A M E CO

2000= 100

on tänä vuonna 12 000 työpaikkaa ja ensi vuonna 24 000 työpaikkaa.Taantuman aikana tyypillisesti väestön työvoimaosuus laskee, kos-

ka vaille työtä jääneitä poistuu työvoimasta aktiivisen työnhaun loppu-essa. Työtilanteen parantuessa työvoimaosuus yleensä jälleen kasvaa. Myös Suomen väestön ikärakenteen vanheneminen myötävaikuttaa työvoimaosuuden pienenemiseen, koska työvoimaosuus on kasvavissa vanhemmissa ikäluokissa alempi. Viime vuonna työvoimaosuus pysyi muuttumattomana. Työllisyystilanteen hitaan paranemisen ja väestön ikääntymisen ansiosta suuria muutoksia työvoimaosuuteen ei ole odo-tettavissa lähitulevaisuudessakaan. Siten työvoimaosuus kasvaa tänä ja ensi vuonna 0,1 prosenttiyksikköä.

Työllisyyden ja työvoiman määrän muutosten yhteisvaikutuk-sesta työttömien määrä pysyy tänä vuonna ennallaan ja laskee ensi vuonna 15 000 henkilöllä. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 7,8 prosenttia eli sama kuin viime vuonna ja laskee ensi vuonna 7,2 prosenttiin.

Nuorisotyöttömyys eli 15-24 -vuotiaiden työttömyys on ollut erityi-sen huolen aiheena vuoden 2009 talouskriisin jälkeen. Nuorten työttö-myys kasvoi työvoimatutkimuksen mukaan voimakkaasti vuonna 2009 ja vielä vuoden 2010 alkukuukausina, mutta se on sittemmin tasaantu-nut ja kääntynyt lievään laskuun. Viime vuonna työllisten nuorten mää-rä kasvoi 3,6 prosenttia ja nuorten työttömyysaste laski 1,3 prosent-tiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Nuorisotyöttömyys on kuiten-kin edelleen selvästi korkeampi kuin ennen vuoden 2009 taantumaa. Nuorten työttömyysaste nousi tammikuussa hieman vuodentakaiseen verrattuna ja laski helmikuussa.

Työvoimatutkimuksen nuorisotyöttömyyslukujen tulkinta on sikäli ongelmallista, että osa työllisistä ja työttömistä nuorista on samanai-kaisesti opiskelijoita. Hidas työllisyyden kasvu kuitenkin vaikuttanee kuluvan ja ensi vuoden aikana myös nuorten työllistymismahdollisuuk-siin, ja nuorille suunnatut toimenpiteet kuten yhteiskuntatakuun to-teuttaminen ovat oikeansuuntaisia.

Työn määrän sopeutuminen taloudessa tapahtuu paitsi työllisyy-den myös työtuntien kautta. Tyypillisesti työtunnit sopeutuvat talouden käänteissä aluksi työllisyyttä enemmän, koska tunteja on helpompaa sopeuttaa kuin työllisten määrää. Niinpä tuotannon kääntyessä taas kasvuun työtunnit myös alkavat nousta ennen työllisyyslukuja. Nousu-suhdanteen jatkuessa kehitys kääntyy niin, että työllisyys kasvaa hie-man enemmän kuin työtunnit. Vuonna 2011 työtunnit kasvoivat vain hieman vähemmän kuin työllisyys eli 0,9 prosenttia. Työtuntien kasvua vähentävät tänä vuonna lomautukset ja ylitöiden väheneminen. Tänä vuonna työtunnit kasvavat 0,2 prosenttia eli hieman hitaammin kuin työllisyys. Ensi vuonna ne lisääntyvät yhden prosentin ja näin samaa tahtia työllisyyden kanssa.

Talouden kasvu ja taantuminen tapahtuvat osittain myös tuottavuu-den kasvun kautta. Tuottavuus kasvoi viime vuonna 2 prosenttia. Tänä vuonna tuottavuus kohenee 1,7 prosenttia bkt:n kasvaessa 1,9 pro-senttia ja työtuntien 0,2 prosenttia. Vuonna 2013 tuottavuus kasvaa vastaavasti 1,6 prosenttia.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste perustuu EMMA-mallin tuottamiin ennusteuriin. Mallin antama bkt-ennuste on yhden-mukainen PT:n ennusteen kanssa.

Veronkorotukset vauhdittavat inflaatiota

Kuluttajahinnat kohosivat viime vuonna hieman hidastuvaan tah-tiin, ja koko vuoden nousuksi jäi 3,4 prosenttia. Alkoholin, tupakan,

1� (18)


Nimelliset yksikkötyökustannukset (koko talous) 2000–2011

70

80

90

100

110

120

130

2000 2002 2004 2006 2008 2010

E uroalueS ak s aS uom iRuots i

2000= 100

Lähde: A M E CO

Kuluttajahintojen muutos 1985–2013

-2

0

2

4

6

8

1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013e

%


Ansiotasoindeksin muutos 1990–2013

0

2

4

6

8

10

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

%


ajoneuvojen, arpajaisten, makeisten, lehtien, parturi- ja kam-paamopalveluiden sekä polttoaineiden verojen korotukset sekä asumisen ja ruuan kallistuminen ylläpitävät inflaatiota edelleen alkuvuodesta, mutta koko vuoden 2012 inflaatio on jäämässä noin puoli prosenttiyksikköä viimevuotista hitaammaksi. Ruuan, asumisen, liikenteen ja eräiden muiden tuoteryhmien hintojen nousu on hidastunut selvästi veronkorotuksista huolimatta. Ensi vuonna arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus nostaa kuluttajahintoja yhteensä runsaalla puolella prosenttiyksiköllä, mikä kääntää inflaatiovauhdin uudelleen nousuun, 3,2 prosentin tasolle.

Reaaliansioiden kasvu uhkaa hyytyä ensi vuonna

Viime vuonna palkansaajien reaaliansiot laskivat 0,6 prosenttia, kun hintojen nousuvauhti ylitti ansiokehityksen. Vuosi oli poik-keuksellinen, sillä reaaliansioiden edellisestä laskusta ehti kulua liki 20 vuotta. Sopimuskorotusten perusteella ansiot nousivat keskimäärin 2 prosenttia ja ansiot kaiken kaikkiaan keskimäärin 2,7 prosenttia.

Syksyllä 2011 solmittu työmarkkinoiden kaksivuotinen raa-misopimus on keskeisin tekijä kuluvan ja ensi vuoden ansio-kehityksen kannalta. Keskusjärjestöjen välisten neuvottelujen pohjalta syntynyt ratkaisu omaksuttiin kattavasti liittotason so-vellutusten pohjaksi, ja palkansaajista yli 90 prosenttia on raa-misopimuksen piirissä. Siihen liittyi myös hallituksen vastaantu-lo, joka piti sisällään muun muassa lisätarkistuksen valtion tu-loveroasteikkoon ja yhteisöveron lisäalennuksen. Sopimuksessa on määritelty yhtäläinen palkankorotusten kustannusvaikutus eri aloille, mutta liittotason sovellukset poikkeavat toisistaan esimerkiksi yleiskorotusten ja paikallisesti sovittavien erien pai-notuksessa. Kustannusraami ensimmäisen 13 kuukauden jak-son osalta on 2,4 prosenttia ja seuraavan vuoden osalta 1,9 prosenttia. Luvut pitävät sisällään palkankorotusten vaikutus-ten lisäksi mahdollisten muiden työehtojen muutosten kustan-nusvaikutukset. Ansiokehitykseen vaikuttaa myös vuonna 2012 maksettava kertaerä 150 euroa.

Kuluvana vuonna ansiot nousevat 3,2 prosenttia ja 2,7 pro-senttia ensi vuonna. Inflaation pysytellessä kumpanakin vuonna kolmen prosentin tuntumassa polkee reaaliansiokehitys suurin piirtein paikallaan. Keskiansiot kasvavat kuitenkin jonkin ver-ran nopeammin kuin ansiotasoindeksi. Rakenteellisena tekijä-nä tähän vaikuttaa korkeampaa koulutusta vaativien tehtävien osuuden kasvu.

Taulukko 4. EMMA-mallin ennusteet1 vuosille 2012 ja 2013

2012 (%) 2013 (%)Yksityinen kulutus +1,8 +1,7Yksityiset investoinnit +2,4 +1,8Vienti +3,4 +8,5Tuonti +2,6 +7,1BKT +1,9 +2,61 Perustuu PT:n kansainvälisen talouden ennusteeseen ja pitää sisällään PT:n julkisen talouden kehitysarvion.Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos

1� (18)


Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2001:01–2012:02

-1

0

1

2

3

4

5

2001:01 2003:01 2005:01 2007:01 2009:01 2011:01

S uom iE uroalue

Lähde: E uros tat

12 k k :n m uutos

Reaaliansioiden muutos 1990–2013

-2

-1

0

1

2

3

4

5

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

%


Kuluttajaluottamus ja vähittäiskaupan myynti Suomessa 1996:01–2012:02

60

70

80

90

100

110

120

130

1996:01 1999:01 2002:01 2005:01 2008:01 2011:01

2005= 100

-10

0

10

20

30V ähit tä is k aupan m y y nt i (vas . as t .)K ulut ta ja luottam us (oik . as t.)

Lähde: E uros tat

S aldoluk u

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot jatkavat kasvuaan

Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat viime vuonna 1,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi nimellisesti liki 5 pro-senttia, omaisuus- ja yrittäjätulot yhteensä liki 10 prosenttia ja sosiaalietuudet noin 3 prosenttia. Kotitalouksien verot lisääntyivät hieman niiden tuloja nopeammin ja myös kiihtynyt inflaatio hidasti ostovoiman kasvua.

Tänä vuonna palkkasumma kasvaa 3,9 prosenttia eli hieman hi-taammin kuin viime vuonna. Ansiokehitys vauhdittuu jonkin verran, mutta palkansaajien työpanoksen lisäys jää selvästi viimevuotista vaisummaksi. Sosiaalietuuksien kasvua vauhdittavat muun muassa eläkeläisten lukumäärän kehitys ja sosiaaliturvan indeksitarkistuk-set, jotka kuluvana vuonna ylittävät ansiokehityksen. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvavat jatkossa hieman ripeämmin kuin työtulot. Kotitalouksien tulojen nimelliskasvu jatkuu näin liki yhtä suurena kuin viime vuonna. Välittömän verotuksen muutokset eivät juuri vaikuta ostovoimakehitykseen vielä tänä vuonna ja inflaatio hidas-tuu lievästi. Kotitalouksien reaalinen ostovoima kasvaa suurin piir-tein samaa tahtia kuin viime vuonna, 1,8 prosenttia.

Vuosi 2013 tuo mukanaan hidastuvan ansioiden nousun ja kiris-tyvän verotuksen. Verotus kiristyy niin valtion kuin kuntien ansio-tuloverotuksen osalta ja myös vakuutetun työeläkemaksut jatka-vat nousuaan. Toisaalta työllisyys paranee enemmän kuin kuluvana vuonna ja palkkasumma kasvaa samaa tahtia kuin kuluvana vuon-na. Kiristyvä verotus yhdessä uudelleen kiihtyvän inflaation kans-sa vaimentaa kuitenkin ostovoiman kasvua. Käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat ensi vuonna hitaammin kuin kuluvana vuonna eli vain reilun prosentin.

Yksityisen kulutuksessa edelleen patoutuneita kysyntäpaineita

Yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna vauhdikkaasti, 3,3 pro-senttia. Kulutuksen kasvu oli selvästi ripeämpää kuin kotitalouk-sien käytettävissä olevien tulojen kasvu. Säästämisaste laskikin samalla tuntuvasti eli reilusta 4 prosentista 1,5 prosenttiin.

Patoutuneet kulutustarpeet heijastuvat edelleen yksityiseen kulutukseen. Kotitalouksien ostovoima kasvoi jopa kriisivuonna 2009 ja on sen jälkeen noussut suhteellisen tasaisesti. Kulutus supistui selvästi talouskriisin aikana, mutta positiivinen ja ta-sainen kotitalouksien tulokehitys on antanut mahdollisuuden pa-lauttaa tulojen ja kulutuksen suhdetta entiselleen.

Viime vuonna nopeimmin kasvoi kestävien kulutustavaroiden kulutus. Sekä puolikestävien tavaroiden että palveluiden kulutus lisääntyi niin ikään selvästi, mutta lyhytikäisten tavaroiden kulu-tus kasvoi vain vähän. Kulutustarpeita tyydytettiin näin ollen eni-ten niiden hyödykkeiden kohdalla, joiden kulutus supistui eniten vuoden 2009 taantuman aikana.

Ennustevuosina kotitalouksien ostovoiman kasvun arvioidaan jatkuvan ja keskimäärin päästään tulojen puolentoista prosentin vuosikasvuun. Kehitys mahdollistaa sen, että kotitaloudet voi-vat edelleen lisätä kulutustaan. Kuluvaa vuotta koskevat tiedot kuluttajaluottamuksen paranemisesta ja kaupan ja palvelualojen suhdannenäkemyksistä ovat linjassa tämän arvion kanssa. Yksi-tyisen kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,2 prosent-

1� (18)


Yksityiset kulutusmenot ja säästämisaste 1985–2013

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013e

%

Y k s ity is en k ulutuk s en m uutosvuoden 2000 viitehinnoin, %S ääs täm is as te, %


Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen muutos 1985–2013

-10

-5

0

5

10

1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013e

%


Kotitalouksien käytettävissä olevat reaaliset tulot ja kulutusmenot 2000–2013

80

90

100

110

120

130

140

150

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012e

2000= 100K otita louk s ienk ulutus m enot

K ot ita louk s ienk äy tettävis s äoleva tulo

Lähde: Tilas tok es k us

tia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Veronkiristykset vaikuttavat omalta osaltaan kulutuksen kasvun hidastumiseen. Säästämisas-te laskee edelleen jonkin verran.

Valtion verotuotot kasvavat

Välillisiä veroja korotettiin tänä vuonna laajalla rintamalla: leh-titilaukset tulivat arvonlisäveron piiriin samalla kun valmiste-, auto- ja ajoneuvoverot nousivat. Valmisteverot kiristyivät tu-pakan, alkoholin, makeisten, jäätelön, virvoitusjuomien, polt-tonesteiden ja arpajaisten osalta. Autoveron tarkistus, jonka tarkoituksena on myös ohjata kulutusta ympäristöystävällisem-pään suuntaan, astui voimaan huhtikuun alussa. Verokiristys-ten ja veropohjan laajenemisen seurauksena välillisten verojen tuotto kasvaa tänä vuonna 7,8 prosenttia, joka tarkoittaa yli 2 miljardin tulonlisäystä valtiolle.

Välillisten verojen tuotto kasvaa myös ensi vuonna. Tähän vaikuttaa osaltaan hallituksen kehysriihessä tekemä päätös ko-rottaa arvonlisäverokantoja prosenttiyksiköllä ensi vuoden alusta lähtien. Arvonlisäverokannan nousu lisää välillisten verojen ker-tymää noin 750 miljoonalla eurolla. Yksityisen kulutuksen arvon samalla kasvaessa valtion välillisten verojen kertymän ennuste-taan lisääntyvän yhteensä 9 prosenttia ensi vuoden aikana.

Viime vuonna valtion keräämät välittömät verot lisääntyivät jopa yli 16 prosentin vauhtia. Palkkasumman kasvu ylläpitää tu-loverokertymää myös tänä vuonna samalla kun valtion verope-rusteita tarkistetaan inflaation ja ansiotason nousun osalta. Li-säksi pääomatulojen verotuksen kahden prosenttiyksikön nousu, veron porrastus 50 000 euroa ylittävältä osalta ja listaamattomi-en yritysten osinkoverotuksen kiristyminen lisäävät valtion vä-littömiä verotuloja noin 230 miljoonalla tänä vuonna. Asuntolai-nojen korkovähennyksen supistaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät valtion verotuottoja noin 140 miljoonalla eurolla. Valtion yhteisöverotuottoa puolestaan kasvattaa kuntien saaman yhteisöverotulo-osuuden aleneminen viidellä prosentti-yksiköllä tänä vuonna. Toiseen suuntaan vaikuttaa yhteisövero-kannan puolentoista prosenttiyksikön lasku. Yhtä kaikki valtion saamat yhteisöverotulot kasvavat ja sen saamat välittömät vero-tulot lisääntyvät 4,7 prosenttia tänä vuonna.

Vuosien 2013 ja 2014 osalta palkkaverotus kiristyy, sillä ansiotuloveroasteikon inflaatiotarkistukset jätetään tekemät-tä. Kiristyksen fiskaalinen vaikutus on yhteensä 800 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus kiristää yli 100 000 euroa vuodessa an-saitsevien ansiotuloverotusta ensi vuonna luomalla ansiotulo-verotaulukkoihin uuden veroluokan samalla kun yli miljoonan euron perintöjen verotusta nostetaan ja suurten eläkkeiden ve-rotusta kiristetään vastaamaan palkkatulojen verotusta. Nämä solidaarisuusverot kasvattavat valtion verotuloja yhteensä 115 miljoonalla eurolla.

Verotuloja kasvattavat myös varainsiirtoveron korotus ja kilometrikorvausten tiukentaminen. Toisaalta verotukseen teh-dään myös kevennyksiä, kun lisätään T&K-menojen verovähen-nysoikeutta ja määräaikaisia kasvukannustimia mm. nostamalla listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintame-no-olettamaa. Edellä mainitut päätökset yhdessä palkkasum-man kasvun kanssa lisäävät valtion välittömien verojen kerty-mää yhteensä 8 prosenttia ensi vuonna.

1� (18)


Funktionaalinen tulonjako, palkkojen osuus yritysten arvonlisäyksestä 1975–2013

50

55

60

65

70

75

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

%


Kotitalouksien velkaantumisaste 1989–2011

50

75

100

125

1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010

%


Palkansaajan tuloveroaste 1990–2013

28

30

32

34

36

38

40

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

%

Lähde: V A TT, P T ja V eronm ak s ajain K es k us liit to ry

Valtionosuudet kunnille kasvavat tänä vuonna 3 prosenttia. En-si vuonna kuntien saamia valtionosuuksia karsitaan niin, että ne kasvavat enää 2,5 prosenttia tämän vuoden tasosta. Kaiken kaik-kiaan nopeasti kasvavat verotulot ja suhteellisen hitaasti kasvavat menot parantavat valtion rahoitusasemaa huomattavasti ennus-teperiodilla. Valtion EDP-alijäämän ennustetaan supistuvan viime vuoden 5,4 miljardista eurosta 4,0 miljardiin tänä vuonna ja 1,4 miljardiin ensi vuonna.

Kunnat haastavassa tilanteessa

Palkkasumman kasvu ja veroäyrin nostot useassa kunnassa kas-vattavat kuntien tuloverokertymää tänä vuonna. Toisaalta kunti-en saama osuus yhteisöveroista pienenee viisi prosenttiyksikköä viime vuoteen nähden. Yhteensä kuntien saamat välittömät verot kasvavat tänä vuonna 3,8 prosenttia. Valtion säästötoimet kiris-tävät kuntataloutta tänä ja ensi vuonna: tänä vuonna toteutetaan 631 miljoonan euron leikkaus kuntien valtionosuuksiin, ja lisäksi viimeisimmässä kehysriihessä tehdyt päätökset supistavat kun-tien saamia valtionosuuksia ensi vuodesta lähtien asteittain niin, että niiden taso on 520 miljoonaa alempana vuonna 2015. Mo-net kunnat reagoivatkin kiristyksiin veroprosenttiaan nostamalla: kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin ennustetaan nousevan 0,15–0,20 prosenttiyksikköä ensi vuonna. Lisäksi kunnat pyrki-vät kasvattamaan tulojaan kiinteistöveroprosentin nostoilla. Kai-ken kaikkiaan työtuntien kasvu ja verojen korotukset kasvattavat kuntien saamia välittömiä veroja 5,1 prosenttia ensi vuonna.

Työeläkelaitosten ja sosiaaliturvarahastojen saamat sosiaali-turvamaksut kasvavat tänä vuonna 5,5 prosenttia ja ensi vuonna 5,6 prosenttia. Maksutuloja kasvattavat palkkasumman kohtuul-linen kehitys ja niin sanotussa sosiaalitupossa sovitut työeläke-maksujen 0,4 prosenttiyksikön suuruiset korotukset kummalle-kin vuodelle. Toisaalta työttömyysturvan peruspäivärahan ja työ-markkinatuen korotukset lisäävät menoja tänä vuonna. Lisäksi inflaatiosta johtuvat eläkkeiden korkeat indeksikorotukset kas-vattavat työeläkelaitosten menoja tuntuvasti niin tänä kuin ensi vuonnakin. Niinpä työeläkelaitosten ja sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyy lähes vakioisella tasolla bkt:een nähden kumpa-nakin ennustevuonna.

Julkisyhteisöt ylijäämäiseksi jo tänä vuonna

Veroaste nousee tänä vuonna 0,6 prosenttiyksikköä välillisen ve-rotuksen kiristymisen ja sosiaaliturvamaksujen korotusten seu-rauksena. Ensi vuonna veroaste nousee edelleen, kun sekä välil-linen että välitön verotus kiristyy. Ensi vuoden veroaste onkin jo 44,0 prosenttia, mikä on melkein prosenttiyksikön viime vuoden veroastetta korkeampi. Toisaalta julkisten menojen suhde bkt:hen alenee kumpanakin vuonna, kun nimellinen bkt kasvaa sel-västi julkisia menoja nopeammin. Julkisten menojen osuus bkt:sta laskee 54,1 prosentista 53,7 prosenttiin tänä vuonna ja 52,6 prosenttiin ensi vuonna.

Koko julkisen sektorin rahoitusasema paranee ja muodostuu jo tänä vuonna lievästi ylijäämäiseksi. Ensi vuonna julkisen sektorin rahoitusasema paranee edelleen, mikä on seurausta ennen kaikkea valtion rahoitusaseman kohentumisesta. Ensi vuonna valtion ali-

1� (18)


Julkisten menojen suhde kokonaistuotannon arvoon 1985–2013

40

45

50

55

60

65

1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013e

%


Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä % BKT:sta 1985–2013

-15

-10

-5

0

5

10

15

1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013e

%

V alt ioK unnatJulk is y hteis ötS os iaaliturvarahas tot


Julkinen talous 1999–2013

-25

0

25

50

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013e

%

-5

0

5

10%

V eroas te, %Julk is y hteis öjen rahoitus jääm ä, % B K T:s ta


jäämä painuu jo alle yhteen prosenttiin suhteessa bkt:een samalla, kun koko julkisen sektorin ylijäämä on 1,8 prosenttia bkt:sta.

Hallituksen finanssipolitiikka

Suomen hallituksen finanssipolitiikka on muotoutumassa suhdantei-ta myötäileväksi, mikä selittyy hallitusohjelman valtion alijäämälle ja velalle asetetuista tavoitteista sekä Saksan johdolla omaksutusta budjettikuria korostavasta linjasta, jossa kontrolloidaan myös julkisen sektorin rakennejäämää. Myös ylikorostunut pelko siitä, että Suomen valtion luottoluokitus laskisi, vaikuttaa finanssipolitiikan linjauksiin.

Tuoreessa kehysmenoja ja verotusta koskevassa päätöksessään hallitus on alustavasti ilmoittanut kiristävänsä veroja 1,5 miljardilla eurolla ja karsivansa menoja 1,2 miljardilla eurolla. Merkittävimmät veropäätökset ovat arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön nosto ensi vuoden alusta sekä päätös jättää ansiotuloverotuksen inflaatiotarkis-tus toteuttamatta vuosina 2013 ja 2014. Koska verotuksen kiristys supistaa ainakin väliaikaisesti veropohjaa, on näiden päätösten todel-linen vaikutus veron tuottoon ilmoitettua pienempi.

Muita merkittäviä uusia verokorotuspäätöksiä ovat varainsiirtove-ron korottaminen sekä suurituloisten palkansaajien ja eläkeläisten niin sanottu solidaarisuusvero. Kaiken kaikkiaan edellä mainitut veronki-ristykset lisäävät laskennallisia verotuloja noin 1,8 miljardilla eurolla. Toisaalta yritysten t&k-menojen verovähennykset sekä määräaikaiset kasvukannustimet keventävät verotusta vajaalla 300 miljoonalla eu-rolla. Pienituloisten työtulovähennyksen sekä perusvähennyksen ko-rotukset keventävät lisäksi verotusta 65 miljoonalla eurolla. Näin ollen veroperusteiden muutokset lisäisivät verotuloja lähes 1,5 miljardilla eurolla annetuilla veropohjilla.

Tulonjakovaikutuksiltaan veroratkaisu vaikuttaa ennakkoarvi-ointien mukaan neutraalilta, mikä on myönteistä kiristystoimien yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta. Valtion ansiotulo-verotuksen kiristäminen suurimpien tulojen osalta myös palauttaa verotukseen progressiivisuutta. Vuosien mittaan se on olennaisesti heikentynyt, kun kunnallisen ansioverotuksen osuus on kasvanut ja valtion tuloverotuksen osuus vastaavasti laskenut. Ilman sa-manaikaisesti toteutettua pääomatuloverotuksen progressiivisuu-den lisäystä ratkaisu kuitenkin lisää eroa suurten ansiotulojen ja vastaavien pääomatulojen verotuksessa.

Mittavimmat verotuksen kiristykset toteutetaan kehyskauden alus-sa vuonna 2013, jolloin veronkiristysten yhteenlaskettu vaikutus on jo yli miljardi euroa. Hallitus halunnee antaa muun muassa luottoluokit-tajille näyttöä päätöksentekokyvystä ja siitä, että se pitää kiinni halli-tusohjelmaan kirjatuista tavoitteista. Veronkiristysten etupainotteinen toteutus merkitsee samalla kuitenkin leikkausta kotitalouksien osto-voimaan vuonna 2013, jolloin myös reaaliansioiden kehitys näyttää muutoinkin polkevan paikallaan. Riskinä on tällöin se, että kotimainen kysyntä jää vaisuksi tilanteessa, missä kansainvälisen talouden ve-toavun voimaan liittyy vielä huomattavaa epävarmuutta.

Hallitus on myös päättänyt jatkaa vuosina 2014 ja 2015 käytäntöä, jossa kuntien osuus yhteisöverotuotoista on korotettu 27,87 prosenttiin aiemmasta 22,87 prosentista. Tämä päätös vähentää valtion verotuloja yli 260 miljoonalla eurolla. Tältä osin valtion verotulojen menetyksissä ei ole kyse yritysten tai kotitalouksien veroperusteiden muuttamisesta vaan puhtaasti valtion ja kuntien välisestä tulonsiirrosta. Nämä päätökset siten lisäävät valtion menoja vajaat 300 miljoonaa euroa niin, että ilmoite-tut 1,2 miljardin euron menoleikkaukset pienentyvät runsaaseen 900

1� (18)


Valtion bruttovelka ja julkisyhteisöjen Emu-velka % BKT:sta 1985–2013

0

20

40

60

80

1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013e

%

V alt ion bruttovelk aE m u-velk a

Lähde: Tilas tok es k us , V M , P T

Valtion bruttovelka ja rahoitusjäämä 2011–2015

Oheisessa vuoteen 2015 ulottuvassa laskelmassa julkisen talou-den rahoitusjäämistä ja valtion velasta on otettu huomioon hallituksen maaliskuisen kehysriihen sopeuttamispäätökset. Lisäksi on oletettu, että bkt kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2014 ja 2,5 prosenttia vuonna 2015. Tiukka menotalous yhdessä verotulojen kohtuullisen kehityksen kanssa kääntää koko julkisen sektorin ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Valtiontaloudenkin alijäämä supistuu vauhdilla ja valtion bruttovelan suhde bkt:een alenee koko ajan.

Jos valtiontalouden rahoitusjäämä olisi 3 miljardia euroa pienempi kuin oheisessa taulukossa esitetty arvio, valtionta-louden alijäämän suhde bkt:een nousisi yhteen prosenttiin. Vielä tuolloinkin valtiontalouden alijäämä juuri ja juuri täyt-täisi hallitusohjelman vaatimukset. Olisihan valtion velankin bkt-suhde vielä tuolloin aleneva. Näin laskien valtiontalouden sopeuttamisvara olisi 3 miljardia euroa, josta hallitusohjelman nojalla 30 prosenttia eli 900 miljoonaa euroa voitaisiin käyttää valtion menojen lisäyksiin. Tämän mukaan kehysriihessä päätetty menojen lisäkiristys 900 miljoonalla eurolla voitaisiin kumota.

On huomattava, että menokehysten näennäisestä tiukkuudesta huolimatta niitä on muutettu tarpeen mukaan. Niinpä maaliskuisessa kehyspäätöksessään hallitus päätti jopa nostaa aiemmin sovittuja menokehyksiä 0,5 miljardilla eurolla. Tulkinnasta riippuen menojen leikkaukset ovat siten nollasta runsaaseen 900 miljoonaan euroon. Ainoastaan jos kan-sainvälinen talous joutuu uuteen syvään kriisiin, voi (hallitusohjelman nojalla) tulla tarve suurempiin menoleikkauksiin.

Parhaimmillaan finanssipolitiikan pitäisi tasoittaa suhdannevaihteluita. Tässä suhteessa tehdyt vakauttamispäätök-set voivat tulla ongelmaksi. Jos kansantalous kehittyy selvästi heikommin kuin mitä PT ennustaa, voidaan joutua tur-vautumaan keinoihin, jotka syventävät taantumaa lisää. Jos taas suhdanteet kehittyvät odotettua selvästi paremmin, on vaarana, että hallitus tarpeettomasti jättää menosäästöt (tai vaihtoehtoisesti uudet veronkiristykset) tekemättä ja jättää näin käyttämättä tilaisuuden vahvistaa julkista taloutta ja pienentää sen pitkän aikavälin kestävyysvajetta hei-kentämättä työmarkkinoita. Mutta todennäköisimmässä tilanteessa hallituksen pitäisi tinkiä menosäästöistä ja vahvistaa työllisyyttä, koska vahva valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden.

Taulukko 5. Julkisyhteisöjen alijäämä 2011–2015

Nettoluotonanto 2011 2012 2013 2014 2015Valtio -6004 -4526 -1856 -300 805 Kunnat -833 -892 -754 -731 -723Työeläkelaitokset ja sosiaaliturva-rahastot

5301 5407 5894 6374 6373

Julkisyhteisöt yhteensä

-1536 -11 3283 5343 6455

Luvut miljoonina euroina, ilman Swap-korjaustaLähde: Tilastokeskus, PT

miljoonaan euroon. Alustavien tietojen perusteella näyttää siltä, että menoleikkaukset ajoittuvat suurimmalta osin vuoteen 2015, merkittä-viltä osin myös vuoteen 2014, muttei juuri lainkaan ensi vuoteen.

Koska hallituksen ei voida olettaa jatkossakaan ummistavan sil-miään siltä, miten valtiontalous ja toisaalta työllisyys kehittyy, voi-daan olettaa, että vuosien 2014 ja 2015 menoleikkaukset ovat eh-dollisia. Alustavasti näyttää siltä, että valtiontalouden alijäämä olisi pienentymässä ja toisaalta valtion velan bkt-osuus olisi alenemassa siinä määrin, ettei vuosien 2014 ja 2015 menoleikkauksia tarvitse tehdä hallitusohjelman perusteella. Tässä ohjelmassahan on edel-lytetty, että valtion velan bkt-osuus kääntyy laskuun ja valtiontalo-uden alijäämä supistuu alle yhteen prosenttiin bkt:sta vaalikauden aikana. Hallitusohjelmaan sisältyy myös kohta, jonka mukaan pa-rantuneesta fiskaalisesta asemasta enintään 30 prosenttia voidaan käyttää menolisäyksiin hallituksen strategisten päämäärien mukai-sesti, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus kääntyy selkeään laskuun ennen vuotta 2015.

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

2011 2012 2013 2014 2015-3,5

-3,0

-2,5

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

V alt ion velk a, % bk t:s ta (vas . as t.)V alt ion rahoitus jääm ä, % bk t:s ta (oik . as t .)

Lähde: Tilas tok es k us , P T - luv ut ilman Sw ap-kor jauks ia

18 (18)


Uudistusten johdosta työurat pitenevät myös ”keskeltä”

Valtiontalouden kehysratkaisussa ja työmarkkinajärjes-töjen työurasopimuksessa sovittiin lisäselvitysten ohella useista jo lähivuosina voimaan tulevista uudistuksista työttömyysturvaan ja eläkejärjestelmään.

Työurakeskustelussa on tyypillisesti rajauduttu työ-uran loppuun ja eläkkeiden ikärajoihin. Kuitenkin myös rakennetyöttömyyteen ja työnteon kannustimiin liittyvät uudistukset vaikuttavat työurien pituuteen. Niiden vai-kutukset toteutuvat työurien ”keskellä” ja heijastuvat työttömyysjaksojen määrään ja kestoon sekä työtuntien määrään. Nuorisotyöttömyyttä lukuun ottamatta keinot työttömyyden alentamiseksi ovat viime vuosina saaneet vähän huomiota osakseen. Uudet ratkaisut ovat terve-tullut lisä työurien pidentämisen keinovalikoimaan.

Talousteorian mukaan työnhakijat punnitsevan työn vastaanottamisen hyötyjä ja kustannuksia: korkea työt-tömyysturva vähentää kannustimia ottaa vastaan työtä, ja turvan kesto vaikuttaa myös työttömyyden kestoon. Työnhakija ottaa kuitenkin huomioon myös sen, että työn vastaanottaminen parantaa tulevaa sosiaaliturvaa ja työmahdollisuuksia jatkossa. Työttömyysturvan mah-dollinen riippuvuus kotitalouden muista tuloista vaikut-taa myös työnteon kannustimiin: työllistymisestä saata-va lisätulo pienenee, jos toisen puolison työttömyysturva pienenee kumppanin työllistyessä.

Hallituksen esityksen mukaan työmarkkinatuen tarveharkinta lopetetaan puolison tulojen osalta, mikä poistaa edellä kuvattuja kannustinongelmia. Työurasopi-muksen mukaan ansioturvaa muutetaan siten, että sen työssäoloehto lyhenee kahdella kuukaudella 6 kuukau-teen. Lyhyempi työssäoloehto lisää kannustimia hankkia ja ottaa vastaan myös lyhyitä työsuhteita, koska ne pa-rantavat tulevaa työttömyysturvaa. Oikeus ansioturvaan jo lyhyemmän työssäolon jälkeen voi kuitenkin lisätä ja pidentää työttömyyskausia niiden osalta, jotka vanhassa järjestelmässä eivät vielä olisi olleet oikeutettuja perus-turvaa korkeampaan ansioturvaan.

Ansioturvan pituus on uudistusten jälkeen myös riip-puvainen työnhakijan aktiivisuudesta. Jatkossa ansio-turvan kesto lyhenee 400 päivään, mikäli työtön kieltäy-tyy aktivointitoimenpiteistä. Tämä lyhentää työttömyys-jaksojen kestoa erityisesti pitkien työttömyysjaksojen kohdalla. Alle kolmen vuoden työhistorialla työttömyys-turvan kesto lyhenee joka tapauksessa 400 päivään ja aktiivitoimista kieltäytyvän kohdalla 300 päivään, mikä myös lyhentää keskimääräisiä työttömyyden kestoja.

Uudistukset edellyttävät lisäksi työttömille suunnat-tujen aktivointitoimenpiteiden kasvattamista ja lisävel-voitteita työvoimahallinnolle. Myös tällä on merkitystä rakennetyöttömyyden alentamisen kannalta, sillä tähän mennessä erityisesti ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät ovat jääneet näiden toimenpiteiden ulkopuolelle lähes kokonaan. Toimiva uudistus siis viime kädessä edellyttää työttömyysturvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan kehit-tämistä kokonaisuutena.

Työurien loppupäätä koskevien uudistusten kannalta suurin vaikutus on aikaisempien tutkimusten perusteella arvioituna ns. työttömyysputken alarajan nostolla 59 ikä-vuoteen. Työttömyysputki on kannustanut siihen, että ir-tisanomiset ovat kohdistuneet ikääntyneisiin työntekijöi-hin. Kyyrän (2010) tulosten mukaan työttömyysputken alarajan nosto yhdellä vuodella pidensi keskimääräistä työssäoloaikaa vain 0,8kk. Ilmeisesti uusilla työttömyys-putken ikärajojen korotuksilla onkin aiempaa pienempi vaikutus työuriin. Vaikka yksittäisen korotuksen merkitys on suhteellisen pieni, on eri aikoina toteutetuilla ikärajo-jen korotuksilla kokonaisuutena merkitystä (Jauhiainen ja Rantala 2011). Työttömyysputken uudistuksiin liittyy myös työantajan omavastuun korotus.

Lisäksi työurasopimuksen mukaan varhennettu van-huuseläke poistetaan ja osa-aikaeläkkeen ikärajaa noste-taan 61 vuoteen. Viime vuonna varhennetulle vanhuus-eläkkeelle siirtyi vain muutamia tuhansia henkilöitä, ja näin ollen heidän työskentelynsä 63-vuotiaaksi olisi vai-kuttanut keskimääräiseen työuran pituuteen suhteellisen vähän. Tutkimukset eivät ole antaneet ainakaan vahvaa näyttöä osa-aikaeläkkeen työuria pidentävästä vaikutuk-sesta, ja kustannusten näkökulmasta se on osoittautunut kalliiksi keinoksi työurien pidentämisessä. Ikärajan myö-hentämisen vaikutukset eläkkeellesiirtymisiän odottee-seen lienevät vähäisiä, mutta uudistuksella on kuitenkin ikääntyneiden työpanosta kasvattava vaikutus.

Ikärajamuutosten seurauksena esimerkiksi 50-vuoti-aan odotettu jäljellä oleva työura on pidentynyt merkit-tävästi. Tällä muutoksella on ainakin ajan myötä ikään-tyvien työllistymismahdollisuuksiin positiivinen vaikutus, koska työvoimaa palkkaavan yrityksen kannalta jäljellä olevan työuran pituus on keskeinen rekrytointipäätök-seen vaikuttava tekijä (Ilmakunnas ja Ilmakunnas 2011). Tämä rekrytointivaikutus omalta osaltaan pidentänee työuria, vaikkakaan ei kovin nopeasti.

Työmarkkinajärjestöt ovat arvioineet ratkaisujen pi-dentävän työuria noin vuodella. Jotta tämä saavutettai-siin, myös päätettyjen aktivointitoimien ja laadullisten työelämän parannusten tulisi olla varsin tehokkaita.

Lähteet:Ilmakunnas, Pekka ja Ilmakunnas, Seija (2011), Hi-

ring older employees: Do incentives of early retirement channels matter?, PT Työpapereita 268.

Jauhiainen, Signe ja Rantala, Juha (2011), Ikäänty-vien työttömyys ja työttömyysputki, ETK:n Raportteja 03/2011

Kyyrä, Tomi (2010), Early retirement policy in the presence of competing exit pathways: Evidence from po-licy reforms in Finland, VATT Working Papers 17.

Government & Nonprofit

Kasvun hitain vaihe on ohi