Vuosikertomus 2016 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj...Vuosikertomus 2016 6 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Hallituksen toimintakertomus Johdanto Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Nordea

Vuosikertomus 2016 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj . Vuosikertomus 2016 2

Sisältö Toimintakertomuksen katsaus

Tuloslaskelma ................................................ 3 Tase ............................................................ 3 Tunnusluvut ................................................... 4 Käsitteet ja valuuttakurssit ............................. 5

Hallituksen toimintakertomus Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016 ............. 6 Tuloslaskelman kommentit ............................ 6 Taseen kommentit .......................................... 7 Tilikauden tuloksen käsittely ......................... 7 Taseen ulkopuoliset sitoumukset .................... 7 Vakavaraisuus ja rating .................................. 7 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta ...... 8 Henkilöstöhallinto Nordea-konsernissa ........ 20 Vastuullisuus Nordea-konsernissa................ 20 Oikeudenkäynnit .......................................... 21 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ........ 21 Näkymät vuonna 2017 ................................. 21

Tilinpäätös Tuloslaskelma .............................................. 22 Laaja tuloslaskelma ...................................... 22 Tase .......................................................... 23 Oma pääoman muutokset ............................. 24 Rahavirtalaskelma ........................................ 25 Tilinpäätöksen liitteet ................................... 27 Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle .......................................... 61 Tilintarkastuskertomus ................................. 62 Johto ja tilintarkastajat ................................. 67

Selvitys hyvästä hallintotavasta 2016 .......... 69

Nordea Kiinnitysluottopankki on osa Nordea-konsernia.

Nordea on yksi Euroopan kymmenestä suurimmasta yleis-

pankista markkina-arvolla mitattuna. Nordealla on noin

11 miljoonaa asiakasta, 31 500 työntekijää ja konttoreita

noin 600 toimipaikassa. Nordea noteerataan Nasdaqin

pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmas-

sa. Meillä on kaikkien niiden tuotteiden, palveluiden ja

ratkaisujen laaja asiantuntemus, joita tarjoamme asiak-

kaillemme pankkiasioissa, varallisuudenhoidossa ja va-

kuutustoiminnassa. Asiakassuhteemme perustuvat luotta-

mukseen, ja sitoudumme vahvasti sekä asiakkaisiimme että

yhteiskuntaan.


Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Toimintakertomuksen katsaus Tuloslaskelma 10-12

Miljoonaa euroa 2016

Rahoituskate 51,4

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 0,2

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä -4,8

Muut liiketoiminnan tuotot 0,0

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 46,8

Hallintokulut:

Henkilöstökulut -0,3

Muut kulut -11,5

Liiketoiminnan kulut yhteensä -11,8

Tulos ennen arvonalentumistappioita 35,0

Arvonalentumistappiot luotoista, netto 0,4

Liikevoitto 35,4

Tuloverot -7,1

Tilikauden tulos 28,3 Tase 31.12.


Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 200,0

Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta 494,2

Luotot yleisölle 23 912,4

Johdannaissopimukset 789,8

Muut varat 189,8

Varat yhteensä 25 586,2

Velat luottolaitoksille 7 200,0

Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle 16 299,9


Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 200,6

Muut velat 679,8

Oma pääoma 1 078,5

Velat ja oma pääoma yhteensä 25 586,2


Tunnusluvut 2

2016

Oman pääoman tuotto, % 10,6

Koko pääoman tuotto, % 0,4

Kulu/tuotto-suhde, % 25

Luottotappiotaso, pistettä -1

Ydinvakavaraisuussuhde, Basel I –lattiasäännöksien mukaisesti1, % 9,8

Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, Basel I –lattia- säännöksien mukaisesti 1, % 9,8

Vakavaraisuussuhde, Basel I –lattiasäännöksien mukaisesti1, % 11,7

Ydinpääoma, Basel I –lattiasäännöksien mukaisesti1, EURm 1 049,0

Ensisijainen pääoma1, miljoonaa euroa 1 049,0

Riskipainotetut erät, Basel I –lattiasäännöksien mukaisesti1, miljoonaa euroa 10 928,8

Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta)1 12

Henkilöstö keskimäärin 6

Palkat ja palkkiot, loka-joulukuu 2016, miljoonaa euroa -0,2

Omavaraisuusaste, % 4,2 1 Kauden lopussa 2 Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista, katso www.nordea.com/en/investor-relations/


Käsitteet ja valuuttakurssit Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat alla olevien määritelmien mukaiset. Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuot-toihin prosentteina.

Omavaraisuusaste Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden suh-teessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan pro-sentteina.

Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisesta ja toissijaisesta pääomasta. Toissijaiseen pääomaan luetaan huonommalla etuoikeudella olevat velat ja siitä vähennetään mahdollinen odotettujen tappioi-den ja arvonalentumisten erotus. Luottotappiotaso Arvonalentumistappioiden osuus vuoden lopun luotonannosta, pistettä. Oman pääoman tuotto (ROE) Tilikauden tulos ennen määräysvallattomien omis-tajien osuutta prosentteina keskimääräisestä omasta pääomasta vuoden aikana. Keskimääräiseen omaan pääomaan lasketaan tilikauden tulos ja maksamattomat osingot, mutta siihen ei lasketa määräysvallattomien omistajien osuutta. RAROCAR, % Taloudellisen pääoman riskisopeutettu tuotto.

Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan prosenttei-na. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppu-summista.

Riskipainotetut erät Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien va-kavaraisuussäännösten mukaan laskettu summa, jossa on otettu huomioon luottoja markkinariskit ja konserniyhtiöiden operatiiviset riskit. Summaan ei sisällytetä omista varoista vähennettyjen osak-keiden kirjanpitoarvoa eikä aineettomia hyödykkei-tä.

Ensisijainen pääoma Ensisijainen pääoma koostuu ydinpääomasta ja ensisijaisesta lisäpääomasta. Ydinpääoma on se osuus omasta pääomasta, josta on vähennetty ehdo-tettu osinko, laskennalliset verosaamiset ja pankki-toimintaan kuulumattomat aineettomat oikeudet. Alijäämä – odotettujen tappioiden ja arvonalentu-misten erotus – vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta. Myös muut vähennykset, kuten kassavirran suojaukset vähennetään suoraan ydin-pääomasta.

Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotettuihin eriin prosentteina. Ydinvakavaraisuussuhde tarkoittaa ydinpääoman (CET1) suhdetta riskipainotettuihin eriin prosentteina.

Vakavaraisuussuhde Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipainotet-tuihin eriin prosentteina.

Käytetyt valuuttakurssit (vuoden lopun kurssit 31.12.2016) EUR 1,000 USD 1,0541 DKK 7,4344 GBP 0,85618 CHF 1,0739 SEK 9,5525 NOK 9,0863 PLN 4,4103 SGD 1,5234


Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Hallituksen toimintakertomus

Johdanto Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Nordea Bank Danmark A/S:n ja Nordea Bank Norge ASA:n hallitukset alle-kirjoittivat helmikuussa 2016 fuusiosuunnitelmat, joiden tarkoituksena oli sulauttaa Nordea Bank AB:n (publ) tytärpankit Suomessa, Tanskassa ja Norjassa ruotsalaisen emoyhtiön, Nordea Bank AB:n (publ) sivuliikkeiksi rajat ylittävien fuusioiden kautta.

Osana fuusioprosessia Suomeen perustettiin 1. lokakuuta 2016 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj, joka muodostui jakautumalla Nordea Pankki Suomi Oyj:stä.

Jakautumisen yhteydessä kaikki Nordea Pankki Suo-mi Oyj:n vakuudellisten joukkolainojen rahoitusliike-toimintaan liittyvät varat, velat ja varaukset siirrettiin Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:hin. Nordea Kiin-nitysluottopankki Oyj jatkaa Nordea Pankki Suomi Oyj:n aiemmin harjoittamaa vakuudellisiin joukko-lainoihin liittyvää toimintaa.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus 2743219-6.

Tässä toimintakertomuksessa ”Nordea Kiinnitysluot-topankki” ja ”Kiinnitysluottopankki” tarkoittavat Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:tä. Nordea Kiinni-tysluottopankki Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytär-yhtiö. Tässä toimintakertomuksessa ”Konserni” tar-koittaa Nordea-konsernia.

Toiminta Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj toimii vakuudellis-ten joukkolainojen liikkeeseenlaskijana. Kiinnitys-luottopankin liikkeeseen laskemien joukkolainojen vakuutena on lähinnä suomalaisista asuntolainoista koostuva lainakanta. Kiinnitysluottopankki ei itse myönnä asuntolainoja, vaan ostaa lainat Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä ja jatkossa Nordea Bank AB:n Suomen sivuliikkeeltä. Kiinnitysluottopankin tasee-seen sisältyvät lainat ovat pääsääntöisesti lähinnä suomalaisille kotitalouksille myönnettyjä pitkäaikai-sia lainoja, joiden vakuutena on asuinkiinteistö.

Juridisen rakenteen yksinkertaistaminen Nordea Bank AB:n (publ) ja sen Suomen, Tanskan ja Norjan tytärpankkien fuusiot tulivat voimaan 2. tam-mikuuta 2017. Pankkitoiminnasta Suomessa, Tans-kassa ja Norjassa vastaavat nyt Nordea Bank AB:n (publ) paikalliset sivuliikkeet.

Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016 Vuosi 2016 oli ehkä tapahtumarikkain vuosi Nordean historiassa. Pankkialaa koettelivat yhä negatiivisena pysytellyt yleinen korkotaso, sääntelyyn liittyvät epä-varmuustekijät ja digitalisaation mukanaan tuomat muutokset. Sekä Ison-Britannian kansanäänestyksen että Yhdysvaltain presidentinvaalien yllättävät tulok-set aiheuttivat ohimenevää levottomuutta rahoitus-markkinoilla. Näyttää kuitenkin siltä, että sijoittajat ovat tottuneet geopoliittisiin epävarmuustekijöihin.

Suomessa, Nordea Kiinnitysluottopankin toiminta-maassa, talouskehitys oli vaisua. Se vaihteli nollakas-vun molemmin puolin eri neljänneksinä.

Tuloslaskelman kommentit Tuloslaskelman luvut viittaavat kauteen lokakuu-joulukuu 2016. Liikevoitto oli 35,4 miljoonaa euroa.

• Rahoituskate oli 51,4 miljoonaa euroa. Ylei-sölle annetut luotot koostuivat lähinnä asun-tolainoista ja niitä oli 23,9 miljardia euroa.

• Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kertyi pääasiassa rahoitusinstrumen-teista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, ja se oli -4,8 miljoonaa euroa.

• Liiketoiminnan kuluja kertyi 11,8 miljoonaa euroa.

• Arvonalentumistappioita kertyi nettomääräi-sesti -0,4 miljoonaa euroa eli niiden osuus luotonannosta oli -0,01 prosenttia.

• Tuloverot olivat 7,1 miljoonaa euroa. Efek-tiivinen veroaste oli 20 prosenttia.

Tilikauden tulos oli 28,3 miljoonaa euroa. Oman pää-oman tuotto oli 10,6 prosenttia.

Vertailutietoja ei esitetä, koska yhtiö perustettiin 1. lokakuuta 2016.


Taseen kommentit

Luotonanto Luottoja yleisölle oli 23,9 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa.

Varat Varat yhteensä olivat vuoden 2016 lopussa 25,6 miljardia euroa.

Saamisia keskuspankeilta ja luottolaitoksilta oli 0,5 miljardia euroa.

Luotot yleisölle koostuivat lähinnä asuntolainoista ja niitä oli 23,9 miljardia euroa.

Asuntolainojen osuus oli 90 prosenttia ja niitä oli 21,6 miljardia euroa. Yritysluottoja oli 2,1 miljardia euroa.

Johdannaissopimusten positiiviset markkina-arvot olivat 0,8 miljardia euroa.

Velat Velat yhteensä olivat 24,5 miljardia euroa.

Velkoja luottolaitoksille ja keskuspankeille oli 7,2 miljardia euroa.

Yleiseen liikkeeseen laskettuja velkakirjoja oli 16,3 miljardia euroa. Kiinnitysluottopankin liikkee-seen laskemien vakuudellisten lainojen määrä oli vuoden lopussa 16,3 miljardia euroa.

Johdannaissopimusten negatiiviset markkina-arvot olivat 0,1 miljardia euroa.

Tilikauden tuloksen käsittely

Kiinnitysluottopankin jakokelpoiset varat olivat 828,3 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2016. Tilikau-den voiton osuus on 28,3 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ehdotetaan siirrettäväksi kertyneisiin voittova-roihin. Lisäksi ehdotetaan, että osinkoa ei makseta.

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Kiinnitysluottopankin taseen ulkopuoliset sitoumuk-set koostuvat lähinnä luottolupauksista. Luottolupa-uksia oli 5,2 miljoonaa euroa.

Kiinnitysluottopankin johdannaissopimukset liittyvät lähinnä koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin. Joh-dannaisten nimellisarvo oli 36 miljardia euroa.

Vakavaraisuus ja rating

Kiinnitysluottopankin vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 11,7 prosenttia. Ensisijaisen pääoman osuus riskipainotetuista eristä oli 9,8 prosenttia. Riskipaino-tettuja eriä oli 10,9 miljardia euroa.

Moody’sin luokitus Nordea Kiinnitysluottopankin vakuudellisille lainoille oli vuoden lopussa Aaa.

Katepooliin kuluvien lainojen jakauma

Katepooliin kuluvien lainojen maantieteellinen jaka uma

Nordea Kiinnitysluottopankin rahoitusrakenne

Pientalokiinteistöt,44%

Asunto-osakkeet, 47%

Taloyhtiölainat, 6%

Kesämökit, 3%

Julkinen sektori, 1%

Helsingin ympäristö,42%

Länsi-Suomi, 24%

Keskinen- ja PohjoinenSuomi, 12%

Eteläinen Suomi, 22%

Vakuudellisetjoukkolainat, 66%

Konsernin sisäinenrahoitus, 29%

Huonommanetuoikeuden lainat,1%

Oma pääoma, 4%


Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta on rahoituspalvelualalla toimiville yhtiöille keskeisimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä.

Nordea Kiinnitysluottopankin hallitus vastaa Nordea Kiinnitysluottopankin riskilimiiteistä ja niiden seu-rannasta sekä vakavaraisuussuhteita koskevien tavoit-teiden asettamisesta.

Koko organisaation riskitietoisuuden ylläpito on juur-rutettu liiketoimintastrategioihin. Nordea-konsernissa on vahvistettu tarkat riskien sekä likviditeetin ja pää-oman hallintaa koskevat periaatteet. Näihin sisältyvät myös eri riskityyppejä, vakavaraisuutta ja pääomara-kennetta koskevat periaatteet ja ohjeet. Nordea Kiin-nitysluottopankin riskien ja pääoman hallinta on so-veltuvin osin täysin integroitu Nordea-konsernin ris-kien ja pääoman hallintaan.

Hallintaperiaatteet ja valvonta Konsernin hallitus ja hallituksen riskivaliokunta Konsernin hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta sekä vakavaraisuussuhteita koske-vien tavoitteiden asettamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan konsernin hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Konser-nin hallitus päättää myös luotto-, vastapuoli-, markki-na-, likviditeetti-, liiketoiminta-, henkivakuutus-, mal-li- ja compliance-riskejä sekä operatiivisia riskejä koskevista konsernin toimintaohjeista sekä vakavarai-suuden hallintaprosessista (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP) ja likviditeetin hallinta-prosessista (Internal Liquidity Adequacy Assessment Process, ILAAP).

Konsernin hallitus päättää luotto-ohjeissa liiketoimin-ta-alueiden eritasoisten merkittävimpien luottoryhmi-en päätösvaltuuksista. Päätösvaltuudet vaihtelevat lähinnä limiittien koon mutta myös asiakkaan sisäisen luottoluokituksen perusteella. Konsernin hallitus aset-taa myös konsernin markkina- ja likviditeettiriskili-miitit.

Hallituksen riskivaliokunta (BRIC) avustaa konsernin hallitusta sen valvoessa riskien hallintaa ja seurantaa, riskienhallinnan periaatteita sekä konsernin toimin-taan liittyviä hallintamenetelmiä ja -prosesseja.

Konsernijohtajan ja konsernin johtoryhmän vastuualueet Konsernijohtajalla on kokonaisvastuu Nordean riski-en, likviditeetin ja pääoman hallinnan periaatteiden ja tehokkaan valvonnan kehittämisestä ja ylläpitämises-tä.

Konsernijohtaja ja konsernin johtoryhmä seuraavat säännöllisesti riskiraportteja ja ovat perustaneet seu-raavat työryhmät riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa varten:

• Asset and Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernin operatiivinen johtaja, valmistelee konsernin taloudellista toi-mintaa ja taseriskejä koskevat esitykset konserni-johtajan päätettäväksi konsernin johtoryhmässä tai konsernijohtajan suositeltavaksi konsernin johtoryhmässä ja konsernin hallituksen päätettä-väksi.

• ALCO:n ja riskienhallintavaliokunnan rinnalle on perustettu Financial Management Committee (FMC). Sen tehtävänä on hallinnoida suoritusten arviointiin ja taloudelliseen raportointiin liittyviä asioita (esimerkiksi konsernin arvostusvaliokun-taa).

• Riskienhallintakomitea, jonka puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, valvoo riskien hallintaa ja seurantaa Nordeassa koko konsernin tasolla ja arvioi näihin riskeihin liitty-vien periaatteiden, valvontamenetelmien ja pro-sessien riittävyyden. Riskienhallintakomitea päättää myös hallituksen päätösten rajoissa luot-to-, markkina- ja likviditeettiriskilimiittien koh-dentamisesta riskiä ottaville yksiköille. Yksiköi-den johtajat kohdentavat vahvistetut limiitit omassa yksikössään. He voivat myös vahvistaa tarvittaessa alalimiittejä ja käyttää muita riskin vähentämismenetelmiä kuten tappiorajoja. Ris-kienhallintakomitea on perustanut alakomiteoita avustamaan riskienhallinnassa ja päätöksenteossa tietyillä osa-alueilla.

• Konsernin johtoryhmän luottovaliokunnan pu-heenjohtajana toimii konsernijohtaja. Tammi-kuusta 2017 lähtien konsernijohdon luottovalio-kunnan puheenjohtajana toimii konsernin luotto-riskeistä vastaava johtaja. Commercial and Bu-siness Bankingin luottoryhmän ja Wholesale Bankingin luottoryhmän puheenjohtajana toimii konsernin luottojohtaja. Nämä luottovaliokunnat ja -ryhmät päättävät asiakkaiden merkittävistä luottoriskilimiiteistä, jotka määrittävät kuhunkin asiakkaaseen liittyvän riskinottohalukkuuden enimmäismäärän. Yksittäiset luottopäätökset si-säisten luottoriskilimiittien puitteissa tehdään asiakasvastuullisissa yksiköissä. Luottoriskilimii-tit määritetään yksittäisille asiakkaille tai asia-kaskonserneille. Lisäksi määritetään limiitit tie-tyille toimialoille.


Riskienhallinta ja compliance Toisen puolustuslinjan muodostavat konsernin ris-kienhallinta ja -valvonta ja Group Compliance. Ris-keihin liittyvät tiedot siirtyvät liiketoiminta-alueilta ja konsernitoiminnoista konsernin hallitukselle riskien-hallintakomitean ja hallituksen riskivaliokunnan kaut-ta. Group Compliancen raportit esitellään suoraan konsernin hallitukselle ja niistä keskustellaan konser-nin hallituksen tarkastusvaliokunnassa.

Tammikuusta 2017 lähtien konsernin riskienhallinta ja -valvonta muodostuu seuraavista yksiköistä, jotka kattavat kaikki riskityypit compliance-riskiä lukuun ottamatta: konsernin luottoriski ja valvonta, konsernin markkina- ja vastapuoliriskit, konsernin operatiivinen riski, taseriskien valvonta, Chief Operational Officer -toiminto ja CRO Office. Tiedonkulku käynnistyy yksiköistä, jotka seuraavat ja analysoivat asianomais-ta riskityyppiä koskevia tietoja. Riskit esitellään ja niistä keskustellaan riskienhallintakomiteassa ja sen alakomiteoissa. Riskejä koskevat tiedot käsitellään hallituksen riskivaliokunnassa, jossa riskiasioista keskustellaan ja asiat valmistellaan ennen kuin ne esitetään konsernin hallitukselle.

Toinen toisen puolustuslinjan yksiköistä, Group Compliance, muodostuu keskitetyistä yksiköistä sekä liiketoiminta-alueilla toimivista yksiköistä, joiden tehtävänä on mahdollistaa compliance-riskien tehokas hallinta ja valvoa sitä. Group Compliance tuottaa li-säarvoa konsernille ja sen sidosryhmille tarjoamalla riippumattoman näkemyksen konsernia koskevien sääntöjen ja määräysten noudattamisesta suorittaman-sa valvonnan perusteella. Lisäksi Group Compliance neuvoo ja tukee ensimmäistä puolustuslinjaa siinä, miten compliance-velvoitteet voidaan täyttää mahdol-lisimman tehokkaasti.

Riskinottohalukkuus Riskinottohalukkuus tarkoittaa Nordea-konsernissa sitä riskitasoa ja -tyyppiä, jotka pankki on valmis hyväksymään voidakseen toteuttaa ilmoittamaansa strategiaa osakkeenomistajien puolesta. Riskinottoha-lukkuutta rajoittavat osakkeenomistajien, velkojien, sääntelijöiden ja muiden sidosryhmien näkemykset.

Konsernin hallituksella on päävastuu konsernin ylei-sestä riskinottohalukkuudesta ja sen hallintaan sovel-lettavien periaatteiden määrittelystä. Konsernin halli-tuksen riskivaliokunta avustaa konsernin hallitusta näillä vastuualueilla arvioimalla riskiprofiilin kehitys-tä suhteessa riskinottohalukkuuteen ja antamalla suo-situksia Nordea-konsernin riskinottohalukkuuden muutoksista.

Konsernin riskinottohalukkuutta koskevat periaatteet perustuvat yksityiskohtaisiin ylhäältä alaspäin annet-tuihin päätöksiin riskinottohalukkuudesta, joka kattaa konsernin tärkeimmät riskit. Nämä konsernin halli-tuksen hyväksymät päätökset määrittävät yhdessä konsernin riskinottoa sisältävän toiminnan rajat ja auttavat tunnistamaan osa-alueet, jotka voivat lisätä riskinottoa, ja määrittelevät riskiraportoinnin raken-teen perustan. Lisäksi riskinottohalukkuutta koskevat periaatteet tukevat johdon päätöksiä, kuten suunnitte-lua ja tavoitteen asettelua. Riskitason arviointia var-ten on määritelty kolme tasoa:

• Vihreä: Riskitaso on reilusti määritellyn riskinot-tohalukkuuden rajoissa.

• Keltainen: Vastuuta on seurattava ja analysoita-va.

• Punainen: Vastuu ylittää pankin riskinottohaluk-kuuden rajan.

Konsernin riskinottohalukkuuden määrittely perustuu käytettävissä oleviin omiin varoihin ja yleiseen liike-toimintastrategiaan. Riskinottohalukkuutta koskevissa periaatteissa otetaan huomioon konsernin liiketoi-minnan tärkeimmät riskit, joita ovat luottoriski, markkinariski, likviditeettiriski, operatiivinen riski, vakavaraisuus ja compliance-riski (säännösten nou-dattamatta jättämiseen liittyvä riski). Lisätietoja ris-kinottohalukkuutta koskevista periaatteista annetaan Capital and Risk Management Report -raportissa.

Seuranta ja raportointi Nordea-konsernin sisäistä valvontaa koskevissa peri-aatteissa sisäinen valvonta määritellään seuraavasti: Valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoimin-ta, viestintä ja seuranta (mukaan lukien raportointi tehdyistä havainnoista ja puutteista). Sisäisen valvon-nan periaatteet luovat koko organisaatiolle tarvittavat edellytykset vaikuttaa sisäisen valvonnan tehokkuu-teen ja laatuun. Periaatteet perustuvat selkeisiin mää-ritelmiin, roolien ja vastuualueiden jakamiseen sekä yhteisiin työkaluihin ja toimintatapoihin, ja ne ilmais-taan ymmärrettävästi.

Riskienhallintaan sisältyy kaikki toiminta, jonka ta-voitteena on tunnistaa, mitata, arvioida, seurata ja valvoa riskejä ja jolla rajataan ja lievennetään riskien seurauksia. Riskienhallinta on Nordea-konsernissa ennakoivaa, ja siinä korostetaan koulutusta ja riskien tiedostamista. Riskienhallintaa hoidetaan Nordea-konsernissa korkealuokkaisesti ja siinä käytetään tar-koituksenmukaisia käytettävissä olevia tekniikoita ja menettelytapoja. Nordea tukee henkilöstöään riskien-hallinnassa ja on siksi laatinut asiaan liittyviä verkko-koulutusohjelmia, ohjeita ja periaatteita. Näitä kutsu-taan konsernissa nimellä Licence to Work. Licence to Work koostuu vaiheittain toteutettavista, riskejä ja compliancea koskevista koulutuksista, jotka on uusit-tava vuosittain.


Valvonta perustuu muun muassa tehtävien eriyttämi-seen sekä siihen, että seuranta on riippumatonta. Markkina-, vastapuoli- ja likviditeettiriskiä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Luottoriskiä, opera-tiivista riskiä, tietotekniikkariskiä ja yleistä vakava-raisuutta seurataan ja niistä raportoidaan kuukausit-tain ja neljännesvuosittain. Yksityiskohtaiset tiedot kaikista riskeistä ja vakavaraisuudesta raportoidaan konsernin riskivaliokunnalle, konsernin johtoryhmäl-le ja hallitukselle säännöllisesti. Lisäksi konsernin johtoryhmälle ja konsernin hallitukselle raportoidaan siitä, miten Nordea-konserni noudattaa säännösten mukaisia vaatimuksia. Kunkin juridisen yksikön hal-litus ja toimitusjohtaja saavat säännöllisesti paikalli-sen riskiraportin.

Vakavaraisuusasetuksen vaatimat tiedot – Capital and Risk Management Report 2016 Lisätietoa riskien ja pääoman hallinnasta annetaan Capital and Risk Management Report 2016 -raportissa vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Vaka-varaisuusasetus perustuu Baselin pankkivalvontako-mitean julkaisemiin Basel III -säännöksiin. Raportti on luettavissa osoitteessa www.nordea.com.

Riskienhallinta Luottoriskin hallinta Konsernin luottoriskien hallinta toimii ensimmäisenä puolustuslinjana ja vastaa luottoprosessia koskevista periaatteista. Konsernin riskienhallinta ja -valvonta toimii toisena puolustuslinjana ja vastaa luottoriskin hallintaa koskevista konsernin periaatteista ja ohjeis-tuksesta. Konsernin riskienhallinta ja -valvonta vastaa myös luottosalkun laadun ja luottoprosessin valvon-nasta ja seurannasta. Jokainen yksikkö on ensisijai-sesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien luotto-riskien hallinnasta (mukaan lukien niiden tunnistus, valvonta ja niistä raportointi) sovittujen rajojen ja periaatteiden mukaisesti.

Asianomaiset päätöksentekotahot organisaation eri tasoilla hyväksyvät vastuualueensa sisäiset luottoris-kilimiitit konsernin hallituksen vahvistamien toimin-tavaltuuksien rajoissa. Näin määritellään kuhunkin asiakkaaseen liittyvän riskinottohalukkuuden enim-mäismäärä. Yksittäiset luottopäätökset sisäisten luot-toriskilimiittien puitteissa tehdään asiakasvastuullisis-sa yksiköissä. Asiakkaan luokitus ja vastuun määrä määräävät sen, millä tasolla päätös tehdään.

Luottovaliokunnat ja luottoryhmät

Nordean hallitus / hallituksen riskivaliokunta

Maaluottoryhmät Personal Banking and Private Banking

Paikalliset luottoryhmät Commercial & Business Banking

Shipping,

Offshore ja

Oil Services

luotto - ryhmä

Venäjä

Konsernin luottoriskiryhmä Commercial & Business Banking

Henkilökohtaiset valtuudet

Kahden käsittelijän periaate

Konserninl uottoriskiryhmä Wholesale Banking

Paikalliset luottoryhmät Wholesale Banking

Konsernin johtoryhmän luottovaliokunta / konsernijohdon luottovaliokunta

Luottoryhmä Leverage Buyout

Luottoryhmä kiinteistötoiminta

Private

Banking

Kansain -välinen

luotto-

ryhmä

Commercial

& Business

Banking

Maaluotto- ryhmät

Rahoitus-

laitokset

Corporate

& Invest.

Banking

luotto - ryhmä

Int. Banks

&

Countries

luotto- ryhmä

Personal

Banking

Pohjois - mainen

luottoryhmä


Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö. Asiakkaat jaetaan riskiluokkiin luokituksen tai pis-teytyksen perusteella konsernin luokitus- ja pistey-tysohjeiden mukaisesti. Tammikuun 2017 alusta lähtien ensimmäisen puolustuslinjan organisaation edustajat hyväksyvät luokituksen itsenäisesti

Luottoriskin määritelmä ja tunnistus Luottoriski on mahdollinen tappio, joka syntyy, kun lainanottaja jättää täyttämättä velvoitteensa maksaa velka sopimusehtojen mukaisesti. Mahdollista tap-piota pienennetään riskinhallintatekniikkojen avulla. Suurin osa luottoriskeistä syntyy luotonannosta, mutta luottoriski voi syntyä myös takauksista ja rembursseista. Luottoriskeihin luetaan lisäksi joh-dannaisten vastapuoliriski sekä maa- ja selvitysriski. Konsernin luotonannossa on noudatettava yhteisiä periaatteita ja ohjeita. Luottosalkun jakaumaa seu-rataan, riskienhallintaa parannetaan ja tiettyjä toimi-aloja koskevat yhteiset strategiat määritellään toimi-alaohjeistuksilla ja -periaatteilla, joissa määritellään vaatimukset ja ylärajat.

Luottoriskin vähentäminen Luottoriskin vähentäminen on olennainen osa luot-topäätösprosessia. Jokaisen luottopäätöksen ja luot-totilanteen uudelleen arvioinnin yhteydessä tarkiste-taan vakuuksien arvostus sekä kovenanttien riittä-vyys ja muut riskin vähentämiskeinot. Vakuuden panttaus on pääasiallinen luottoriskin vähentämis-keino. Yritysvastuissa keskeisiä vakuustyyppejä ovat kiinteistökiinnitykset, yrityskiinnitykset ja lea-sing-kohteet. Taloudelliselta asemaltaan heikkojen asiakkaiden vakuuskattavuus on suurempi kuin ta-loudelliselta asemaltaan vahvojen asiakkaiden. Li-miittipäätöksissä ei oteta huomioon vakuuksien kat-tavuutta.

Suuriin asiakasriskeihin liittyvää keskittymisriskiä hallitaan pääasiassa syndikoitujen lainojen avulla. Luottoriskinvaihtosopimuksia käytetään luottoriskin vähentämiseen vähäisessä määrin. Luottosopimus-ten kovenanteilla täydennetään sekä vakuudellisia että vakuudettomia vastuita. Useimpiin huomatta-van kokoisiin ja monimutkaisiin vastuisiin sisältyy tarkoitukseen sopivia kovenantteja. Rahoitussopi-musten kovenanttien tarkoitus on reagoida heikkoi-hin hälytyssignaaleihin, ja niitä seurataan huolelli-sesti.

Yksittäiset ja ryhmäkohtaiset arvonalentumistes-tit Nordea Kiinnitysluottopankki arvioi jatkuvasti luot-tosalkkunsa laatua etsimällä merkkejä saamisten mahdollisista arvonalentumisista ja pyrkii niiden vähentämiseen. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja saamisia, joiden arvo on alentunut, seura-taan jatkuvasti ja vähintään neljännesvuosittain ar-vioidaan tarve kirjata arvonalennus niiden senhetki-sen tilanteen, asiakkaan liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella.

Vastuun arvoa alennetaan, jos objektiiviset havain-not, kuten tappiotapahtumat ja muut todennettavissa olevat tiedot, viittaavat siihen, ettei asiakkaan tuleva kassavirta riitä vastuun täysimääräiseen takaisin-maksuun, vaikka pantatut vakuudet otettaisiin huo-mioon. Arvoltaan alentunut vastuu määritellään ongelmavastuuksi. Arvonalennuksen määrä on arvi-oitu tappio, joka muodostuu maksamatta olevan vastuun kirjanpitoarvon ja tulevien rahavirtojen nykyarvon, johon sisältyy pantatun vakuuden arvo, erotuksesta. Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat olla järjestämättömiä saamisia tai muita saa-misia. Luokittelu järjestämättömäksi saamiseksi tapahtuu, kun asiakkaan jokin vastuu on ollut erään-tyneenä yli 90 päivää. Nämä raportoidaan joko on-gelmavastuina tai terveinä vastuina tappioriskin mukaan.

Luottojousto tarkoittaa luotonsaajan taloudellisten vaikeuksien tai odotettavissa olevien taloudellisten vaikeuksien vuoksi toteutettua uudelleenjärjestelyä tai uudelleen neuvoteltuja ehtoja.

Määräaikaisen luottojouston tarkoituksena on var-mistaa, että maksamatta oleva velka maksetaan ta-kaisin täysimääräisesti. Esimerkkejä uudelleen neu-votelluista ehdoista ovat lyhennysprofiilin, mak-suohjelman ja asiakasmarginaalin muutokset sekä rahoituskovenanttien helpottaminen. Luottojoustoja myönnetään valikoidusti ja yksilöllisesti, ja myön-tämisen jälkeen tehdään arvonalentumistesti. Ar-vonalentumiskirjaus tehdään tarvittaessa. Luotto-joustoasiakkailla, joista ei tehdä arvonalentumiskir-jausta, vakuudet ja/tai tulevien rahavirtojen netto-määräinen nykyarvo kattavat vastuut täysimääräi-sesti.

Kaikille merkittäville asiakkaille tehtävien yksittäis-ten arvonalentumistestien lisäksi tehdään ryhmäkoh-taisia arvonalentumistestejä. Tällaiset saatavaryh-mäkohtaiset testit kattavat ne asiakkaat, joiden luot-tojen arvon ei ole todettu alentuneen yksittäisissä arvonalentumistesteissä. Saatavaryhmäkohtaisilla arvonalentumistappiovarauksilla on tarkoitus ottaa huomioon todetuista tappiotapahtumista johtuvat arvonalentumiset muiden kuin järjestämättömien luottojen salkussa. Nordea-konsernin käyttämässä saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten mallissa hyödynnetään tilastollista mallia, jonka pohjalta arvioidaan, kuinka paljon arvonalentumis-kirjauksia tarvitaan niissä konsernin salkkujen osis-sa, joita ei arvosteta saatavakohtaisesti. Saatava-ryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten malli perustuu luottosalkkuun sisältyvien asiakkaiden luokitusten muutoksiin. Saatavaryhmäkohtaiset ar-vonalentumiset arvioidaan toteutuneisiin tappioihin perustuvalla menetelmällä, jossa kunkin vastuun laatu suhteutetaan sen alkuperäiseen laatuun. Jos laatu on heikentynyt, mallin perusteella lasketaan saatavaryhmäkohtainen varaus, joka vastaa oikeaa


ja riittävää arviota odotetusta tappiosta. Saatava-ryhmäkohtaisesti arvioidaan myös ongelma-asiakkaat, joista ei ole tehty saatavakohtaisia vara-uksia. Mallin antamaa tulosta täydennetään asian-tuntijapohjaisella analyysilla, jotta varmistetaan arvonalentumiskirjausten riittävyys. Mallia käyte-tään neljännesvuosittain, ja sen tuloksena on las-kelma yksittäistä vastuuta alemmalta tasolta ylös-päin. Laskelmassa otetaan huomioon salkun viimei-sin kehitys.

Ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä tehdään jo-kaisessa juridisessa yksikössä neljännesvuosittain. Tämä kaksiportainen testausmenettely perustuu siihen, että tekemällä sekä yksittäiset että ryhmä-kohtaiset varaukset voidaan varmistaa, että kaikki kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä syntyneet tappiot on otettu huomioon.

Lisätietoja luottoriskistä on tilinpäätöksen liitteessä 27.

Luottosalkku Luottoriskiä mitataan, seurataan ja jaotellaan eri tavoin. Taseen luotonanto muodostaa suurimman osan luottosalkusta sekä perustan saamisille, joiden arvo on alentunut, ja luottotappioille. Luotonantoon liittyvän luottoriskin määrä on asiakkailta ja muilta vastapuolilta olevien taseeseen kirjattavien saamis-ten eli keskuspankeille, luottolaitoksille ja yleisölle annettujen luottojen ja mahdollisten taseen ulkopuo-listen saamisten taseeseen kirjatuilla arvonalentumi-silla vähennetty nettomäärä. Luottoriskin määrään lasketaan mukaan myös johdannaisten ja arvopape-rivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvien trans-aktioiden vastapuoliriskin määrä.

Kiinnitysluottopankin luotonanto oli 23,9 miljardia euroa. Luotoista yleisölle oli 9 prosenttia yrityksille ja 91prosenttia kotitalouksille. Saamisia luottolai-toksilta oli 0,5 miljardia euroa.

Yrityksille annetut luotot Yrityksille annettuja luottoja oli vuoden 2016 lo-pussa 2,1 miljardia euroa. Kiinteistötoiminta on yritysluottosalkun suurin toimiala.

Henkilöasiakkaille annetut luotot Luotonanto henkilöasiakkaille oli 21,9 miljardia euroa. Asuntoluottojen osuus kaikista henkilöasiak-kaille annetuista luotoista oli 99%.

Luokitus- ja pisteytys (scoring) -jakaumat

Yksi tapa arvioida luottosalkun laatua on esittää vastuiden jakautuminen riskiluokkiin eri vastuu-ryhmissä, joita ovat yritys-, yhteisö- ja vähittäisvas-tuut. Vähittäisvastuisiin sisältyvät henkilöasiakas- ja pienyritysvastuut. Noin 90 prosenttia yritysvastuista on luokiteltu luokkaan 4- tai sitä korkeampaan luokkaan. Vähittäisvastuista on pisteytetty luokkaan C- tai sitä korkeampaan luokkaan noin 89 prosent-tia.

Saamiset, joiden arvo on alentunut Arvoltaan alentuneiden saamisten bruttomäärä oli 67 miljoonaa vastaten 0,27 prosenttia luotoista yh-teensä. Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saa-misista taseeseen kirjattuja arvonalentumisia oli 12 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattujen arvonalen-tumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli 18 prosenttia.

Erääntyneiden luottojen määrä oli 165 miljoonaa euroa.

Arvonalentumistappiot luotoista, netto Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,4 mil-joonaa euroa positiivinen eli niiden määrä oli -0,01 prosenttia luotonannosta.

Vastapuoliriski Vastapuoliriski realisoituu, kun valuutta- tai korko luottojohdannaissopimuksessa Nordea Kiinnitys-luottopankin vastapuolesta tulee maksukyvytön ennen eräpäivää ja Nordea Kiinnitysluottopankilla on saaminen vastapuolelta. Nordea Kiinnitysluotto-pankki tekee johdannaissopimuksia vain muiden Nordea-konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa.

Tietoja päänettoutussopimuksiin sisältyvistä rahoi-tusinstrumenteista annetaan liitteessä 24.

0

10

20

30

A+ A A-B+ B B-C+ C C-D+ D D-E+ E E-F+ F F-

%

EA

D %

Riskiluokka

Luokitusjakauma, yritysvastuut

EA

D %

Riskiluokka

Pisteytysjakauma, vähittäisvastuut


Markkinariski Markkinariski tarkoittaa Nordea Kiinnitysluotto-pankin omistuksiin ja järjestelyihin liittyvää tap-pioriskiä, joka johtuu markkinahintojen ja markki-na-arvoon vaikuttavien parametrien muutoksista. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi korkojen, kor-koerojen, valuuttakurssien, osakekurssien, hyödy-kehintojen ja optioiden volatiliteetin muutokset.

Konsernin varainhallinta ja konsernin taseriskit hoi-tavat Nordea kiinnitysluottopankin markkinariskin hallinnan. Taseen korkoriskiä mitataan rakenteelli-sella korkoriskillä (SIIR).

Rakenteellinen korkoriski Rakenteellisella korkoriskillä (SIIR) mitataan Nor-dea Kiinnitysluottopankille kertyvän rahoituskatteen muutosta seuraavien 12 kuukauden aikana kaikkien korkojen muuttuessa yhden prosenttiyksikön verran.

Rakenteellinen korkoriski kuvastaa riskiä, joka syn-tyy tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien uudel-leenhinnoittelujaksojen, volyymien ja viitekorkojen välisistä epätasapainoista.

Rakenteellisen korkoriskin hallinta perustuu Nor-dea-konsernissa periaatepäätöksiin, joiden pohjalta syntyvät erilaiset rakenteellisen korkoriskin hallin-tamenetelmät ja organisaation toimintatavat.

Periaatepäätöksissä painotetaan taloudellisen raken-teen optimointia, riskinoton tasapainottamista ja luotettavaa tuloskasvua sekä rakenteellisen korko-riskin kaikkien olennaisten lähteiden tunnistamista, äärimmäisten markkinaolosuhteiden vaikutusten testausta ja riittävää tiedottamista.

Rakenteellisen korkoriskin mittausmenetelmät Rakenteellista korkoriskiä mitataan Nordea Kiinni-tysluottopankissa dynaamisilla simulaatioilla, joissa lasketaan useita rahoituskatetta koskevia skenaarioi-ta ja verrataan niitä toisiinsa. Käytössä on useita korkoskenaarioita, mutta perustapauksessa raken-teellista korkoriskiä mitataan markkinakorkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksena rahoituskatteeseen 12 kuukauden ajanjaksolla. Ta-seen oletetaan pysyvän vakaana, mutta laskennassa otetaan huomioon asiakaskäyttäytymisen pääpiirteet ja Nordean omia korkoja koskeva päätöksenteko-prosessi.

Rakenteellisen korkoriskin analysointi Nousevien korkojen rakenteellinen korkoriski oli vuoden 2016 lopussa -29 miljoonaa euroa. Laskevi-en markkinakorkojen rakenteellinen korkoriski oli 135 miljoonaa euroa. Kiinnitysluottopankin likvidit varat ovat keskuspankkitalletuksia.

Operatiivinen riski Operatiivinen riski tarkoittaa riskiä, joka aiheutuu sisäisten prosessien tai järjestelmien puutteellisuu-desta tai virheellisestä toiminnasta tai ulkoisista tekijöistä ja joka toteutuessaan aiheuttaa suoraan tai epäsuorasti tappioita tai vahingoittaa mainetta. Omia varoja koskevien vaatimusten osalta operatii-visia riskejä ovat myös juridiset riskit ja complian-ce-riskit. Konsernin kaikkeen toimintaan, ulkoistet-tuihin toimintoihin ja kanssakäymiseen muiden osa-puolien kanssa voi liittyä operatiivisia riskejä.

Operatiivisten riskien hallinta perustuu pääasiassa kolmeen puolustuslinjaan. Ensimmäinen puolustus-linja muodostuu liiketoiminta-alueista ja konserni-toiminnoista, jotka vastaavat omasta päivittäisestä riskienhallinnastaan ja liiketoiminnastaan riskirajo-jen sekä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koske-vien menettelytapojen mukaisesti. Konsernin ris-kienhallintaorganisaatioon kuuluva konsernin ope-ratiiviset riskit -valvontayksikkö on toinen puolus-tuslinja. Se vastaa operatiivisen riskin hallintaan liittyvien ohjeiden kehittämisestä ja ylläpidosta sekä tukee ja valvoo linjaorganisaatiota ohjeiden noudat-tamisessa. Yksikkö määrittelee riittävät periaatteet ja menettelytavat operatiivisten riskien hallintaan ja ylläpitää niitä. Nordean operatiivisen riskin hallintaa koskevat periaatteet muodostavat osan riskienhal-linnan ja sisäisen valvonnan ohjeistuksesta ja mää-rittelevät operatiivisen riskin hallinnan yleiset peri-aatteet. Operatiivisten riskien hallinta on Nordeassa ennakoivaa, ja siinä korostetaan koulutusta ja riski-en tiedostamista. Kolmannessa puolustuslinjassa konsernin sisäinen tarkastus tekee tarkastuksia ja toimii sidosryhmien varmistajana sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan prosesseissa.

Operatiivisten riskien hallinnan tärkein prosessi on vuotuinen operatiivisten riskien arviointi. Prosessiin sisältyy riskien ja valvonnan itsearviointi, skenaa-rioanalyysi sekä konsernitason valvonta, ja siinä keskitytään päivittäistä toimintaa uhkaaviin riskei-hin sekä toimintojen että yksiköiden tasolla ja ris-keihin, jotka voivat aiheuttaa poikkeuksellisen suu-ria taloudellisia tappioita tai joilla voi olla muita merkittäviä vaikutuksia Nordea-konserniin. Lisäksi prosessilla varmistetaan konserniohjeissa määritel-tyjen vaatimusten noudattaminen ja arvioidaan sitä. Tärkeimmät riskit tunnistetaan sekä ylhäältä alas-päin että alhaalta ylöspäin analysoimalla valvonta-kysymysten tuloksia ja olemassa olevaa tietoa pro-sesseista, kuten häiriöiden raportoinnista, skenaario-analyyseista, laatu- ja riskianalyyseista sekä tuote-hyväksynnöistä. Kun riskejä tunnistetaan, niiden toteutumisen vaikutus arvioidaan ja niiden vähen-tämiseen tähtäävät toimenpiteet määritellään. Tämä prosessi toteutetaan samanaikaisesti kuin vuotuinen suunnitteluprosessi, jotta varmistutaan siitä, että prosessi tuottaa riittävästi tietoa konsernin toimin-nan priorisointia varten.


Tiedot raportoidaan Nordea Kiinnitysluottopankin hallitukselle, konsernin riskienhallinnalle, konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle tai asianomaiselle valiokunnalle.

Compliance-riski Nordea-konsernissa compliance-riski tarkoittaa ris-kiä, joka aiheutuu sellaisten lakien, säännösten, sääntöjen ja säädettyjen käytäntöjen sekä eettisten standardien noudattamatta jättämisestä, joilla sää-dellään Nordea Kiinnitysluottopankin toimintaa eri lainkäyttöalueilla. Jos compliance-riski toteutuu, se saattaa aiheuttaa konsernille merkittävän taloudelli-sen tappion tai vahingoittaa konsernin mainetta tai tuloksena voi olla viranomaisten antama huomautus tai sanktio.

Compliance-riskien hallinta perustuu pääasiassa kolmeen puolustuslinjaan. Ensimmäinen puolustus-linja muodostuu liiketoiminta-alueista ja konserni-toiminnoista, jotka vastaavat omasta päivittäisestä riskienhallinnastaan sekä compliance-riskien val-vonnasta. Johto vastaa kaikilla tasoilla liiketoimin-nasta riskirajojen, päätettyjen ohjeiden ja riskienhal-lintaprosessien mukaisesti. Johto vastaa myös kon-sernin ja liiketoiminta-alueen laajuisten ohjeiden käyttöönotosta ja noudattamisesta.

Group Compliance -yksikkö on toinen puolustuslin-ja, ja se valvoo konsernin riskejä ja koordinoi, tukee ja tarkkailee konsernin compliance-riskien hallinnan tehokkuutta ja eheyttä. Group Compliance tarjoaa riippumattoman näkemyksen sääntöjen ja määräys-ten noudattamisesta. Näkemys perustuu yksikön toteuttamaan seurantaan ja muihin toimenpiteisiin. Lisäksi Group Compliance neuvoo ja tukee ensim-mäistä puolustuslinjaa siinä, miten compliance-velvoitteet voidaan täyttää mahdollisimman tehok-kaasti. Kolmannessa puolustuslinjassa konsernin sisäinen tarkastus tekee tarkastuksia ja toimii sidos-ryhmien varmistajana sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan prosesseissa.

Likviditeettiriskin hallinta Hallintaperiaatteet ja valvonta Konsernin varainhallinta ja taseriskien hallinta vas-taa Nordean likviditeettistrategian toteuttamisesta, Nordean likviditeetin hallinnasta sekä konsernin hallituksen ja riskienhallintakomitean päättämien konsernitason limiittien noudattamisesta. Lisäksi konsernin varainhallinta ja taseriskien hallinta vas-taa Nordea Kiinnitysluottopankin likviditeetin hal-linnasta ja Nordea Kiinnitysluottopankinhallituksen asettamien limiittien noudattamisesta. Konsernin varainhallinta ja taseriskien hallinta toimii ensim-mäisenä puolustuslinjana ja laatii likviditeetin hal-lintaa ja likviditeettiriskejä koskevat periaatteet ja ohjeistukset sekä määrittelee likviditeettiriskin hin-noittelun periaatteet. Konsernin markkina- ja vasta-puoliriskeistä vastaava yksikkö toimii itsenäisenä toisena puolustuslinjana ja tarkistaa likviditeetin

hallintaa ja likviditeettiriskejä koskevat periaatteet ja ohjeistukset sekä valvoo likviditeetinhallintaa.

Hallitus määrittelee likviditeettiriskiä koskevan ris-kinottohalukkuuden asettamalla rajat käytössä ole-ville likviditeettiriskimittareille. Tärkein mittari on selviytymisjakso (survival horizon), joka määritte-lee riskinottohalukkuuden asettamalla yhteisökoh-taisten ja markkinoiden laajuisten stressiskenaarioi-den vähimmäisselviytymisjaksoksi kolme kuukaut-ta, kun käytetään vain rajallisia riskinvähentämis-menetelmiä.

Likviditeettiriskin hallinta Nordea-konsernissa likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että Nordea pystyy suoriutumaan maksuvalmi-utta koskevista velvoitteistaan vain maksamalla tavanomaista suuremmat kulut tai ei lainkaan pysty suoriutumaan velvoitteistaan niiden erääntyessä. Likviditeetin hallinta ja likviditeettistrategia perus-tuvat Nordeassa periaatepäätöksiin, joiden pohjalta syntyvät erilaiset likviditeettiriskin hallintamene-telmät, limiitit ja organisaation toimintatavat.

Nordea-konsernin likviditeetin hallinta kuvastaa konsernin konservatiivista asennetta likviditeettiris-kiin. Nordea pyrkii hankkimaan rahoitusta eri läh-teistä sekä luomaan ja ylläpitämään suhteita sijoitta-jiin päästäkseen markkinoille. Laaja ja hajautettu rahoituspohja näkyy vahvana läsnäolona konsernin neljällä kotimarkkina-alueella, joilla konsernilla on vahva ja vakaa vähittäisasiakaskunta ja monia eri-laisia rahoitusohjelmia. Rahoitusohjelmista osa on lyhytaikaisia (US Commercial Papers, European Commercial Papers, Commercial Papers, Certifica-tes of Deposits) ja osa pitkäaikaisia (Covered Bonds, European Medium Term Notes, Medium Term Notes), ja rahoitusta hankitaan eri valuuttoina.

Nordean likviditeettiriskin hallinta sisältää jatku-vuussuunnitelman ja stressitestauksen. Stressites-teillä arvioidaan poikkeuksellisten mutta mahdollis-ten tapahtumien vaikutukset pankin likviditeettiti-lanteeseen. Stressitestaukseen sisältyy myös selviy-tymisjakso (survival horizon) -niminen riskimittari. Selviytymisjakso-riskimittari olettaa sekä pankkia koskevan että markkinoiden laajuisen stressin toteu-tumista (yhdistetty skenaario).

Likviditeettiriskin mittausmenetelmät Likviditeettiriskin hallinta kattaa sekä lyhyen aika-välin likviditeettiriskin että pitkän aikavälin raken-teellisen likviditeettiriskin. Lyhyen aikavälin rahoi-tuspositioiden hallitsemiseksi Nordea-konsernissa mitataan avoimeen rahoituspositioon liittyvää riskiä. Se kuvastaa odotettua maksuvalmiuden enimmäis-tarvetta seuraavien 30 päivän aikana. Mittauksessa otetaan huomioon rahavirrat sekä taseeseen kuulu-vista että taseen ulkopuolisista eristä. Avoimeen rahoituspositioon liittyvää riskiä mitataan ja rajataan kussakin valuutassa erikseen. Lisäksi konsernin hallitus mittaa ja rajaa riskiä kaikille valuutoille yhteensä.


Nordea-konsernin ylläpitämän likviditeettipuskurin avulla voidaan varmistaa kiireellinen rahoitus silloin kun tavanomaisista lähteistä ei saada riittävästi va-roja. Hallitus määrittää likviditeettipuskurin vä-himmäismäärän. Puskuri koostuu konsernin varain-hallinnan ja taseriskien hallinnan omistamista kes-kuspankkirahoitukseen kelpaavista likvideistä arvo-papereista, joilla on korkea luokitus ja joita voidaan helposti myydä tai käyttää rahoituksen vakuutena.

Vuonna 2011 esiteltiin Basel- ja EU-säännösten mukaista maksuvalmiusvaatimusta (liquidity cove-rage ratio) muistuttava selviytymisjakso-riskimittari. Selviytymisjaksoa laskettaessa otetaan huomioon likviditeettipuskurista ja avoimeen rahoi-tuspositioon liittyvästä riskistä syntyvät rahavirrat sekö muita likviditeettiriskiin liittyviä mallinnettuja rahavirtoja. Selviytymisjakso määrittää konsernin likviditeettiriskiä koskevan lyhyen aikavälin ris-kinottohalukkuuden ja ilmaisee 90 päivän kuluttua jäljellä olevan ylimääräisen likviditeetin, jos mark-kinoilta saatava rahoitus ei ollut käytettävissä.

Nordea-konsernin rakenteellista likviditeettiriskiä mitataan pysyvien velkojen ja pysyvien varojen välisenä erona. Pysyvät velat koostuvat pääasiassa yleisön talletuksista, pankkitalletuksista ja joukko-lainoista, joiden jäljellä oleva laina-aika on yli 12 kuukautta, sekä omasta pääomasta. Pysyvät varat puolestaan koostuvat etupäässä yleisön lainoista, muista lainoista, joiden jäljellä oleva laina-aika on yli 12 kuukautta, sekä sitovasti myönnetyistä luotto-limiiteistä.

Likviditeettiriskin analysointi Nordea Kiinnitysluottopankin lyhyen aikavälin lik-viditeettiriski oli Euroopan Pankkiviranomaisen asetuksen mukaisesti laskettuna vuoden lopussa 2076%. Pysyvien velkojen ja pysyvien varojen väli-nen vuotuinen ero oli keskimäärin -1,4 miljardia euroa. Likvidit varat koostuvat keskuspankkitalle-tuksista.

Pääoman hallinta Nordea-konsernissa pyritään käyttämään pääomaa tehokkaasti, joten taseen eri omaisuus- ja velkaeriä sekä riskiluokkia hallitaan aktiivisesti. Tavoitteena on parantaa osakkeenomistajien tuottoa, mutta säi-lyttää samalla konservatiivinen pääomarakenne.

Pääoman hallinta konsernissa Hallitus päättää Nordea-konsernin vakavaraisuus-suhteita ja pääoman määrää koskevista tavoitteista. Nordea Kiinnitysluottopankin hallitus päättää vaa-kavaraisuussuhteita ja pääoman määrää koskevista tavoitteista. Konsernin johtoryhmässä konsernijoh-taja päättää pääoman hallinnan periaatteista. Asset ja Liability Committee (ALCO) sekä riskienhallin-takomitea arvioivat säännöllisesti Nordean kykyä saavuttaa tavoitteet ja täyttää vähimmäispääomavaa-teet.

Tässä kohdassa kuvatut pääomavaateet ja omat va-rat noudattavat vakavaraisuusdirektiivien säännök-siä, eivät kirjanpitostandardeja. Lisätietoja annetaan liitteessä 21.

Pääomavaateiden vähimmäismäärä Riskipainotetut erät lasketaan vakavaraisuusdirek-tiivin vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2016 lop-puun mennessä Nordea kiinnitysluottopankissa so-vellettiin sisäisten luottoluokitusten menetelmiä 88,2 prosenttiin luottoriskiä sisältävistä riskipainote-tuista eristä. Nordea-konsernissa käytetään edisty-nyttä sisäisten luottoluokitusten menetelmää poh-joismaisissa yritysvastuissa ja sisäisten luottoluoki-tusten menetelmää suurimmassa osassa Suomen vähittäisvastuista. Operatiivisen riskin laskemisessa käytetään standardimenetelmää.

Sisäinen pääomavaade Nordea-konsernin n vakavaraisuuden hallintapro-sessin (Internal Capital Adequacy Assessment Pro-cess, ICAAP) mukaiset sisäiset pääomavaateet pe-rustuvat vakavaraisuusdirektiivissä määriteltyihin riskeihin ja sisäisesti määriteltyihin pilari II:n mu-kaisiin riskeihin. Sisäiseen pääomavaateeseen sisäl-tyvät seuraavat pääriskityypit: luottoriski, markkina-riski ja operatiivinen riski. Lisäksi erikseen otetaan huomioon rahoitustaseen korkoriski, Nordea-konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelmiin liittyvä riski, kiinteistöihin liittyvä riski ja keskittymäriski.

Eri riskityyppien riskipääoman laskennan lisäksi konsernissa tehdään laaja stressitesti, jonka tarkoi-tuksena on analysoida maailmanlaajuisten ja paikal-listen sokkiskenaarioiden vaikutuksia. Stressitestien tulokset ja mahdolliset johdon toimenpiteet otetaan huomioon Nordea-konsernin sisäisissä pääomavaa-teissa taloudellisen stressitilanteen puskureina. Si-säinen pääomavaade on tärkeä osa Nordea-konsernin vakavaraisuussuhdetavoitteiden määritte-lyä.

Lisäksi Nordean ICAAP:ssa kuvataan Nordean olennaisten riskien hallintaa, riskien vähentämistä ja mittaamista sekä arvioidaan sisäisen pääoman riittä-vyyttä määrittelemällä pankin riskiä kuvaavat sisäi-set pääomavaateet. Sääntelyn vaatimat puskurit otet-tiin käyttöön CRD IV -direktiivin voimaantulon myötä.

Riskipainotettu tulos Riskipainotettu tulos (Economic Profit, EP) on yksi Nordean taloudellisista tunnusluvuista. Riskipaino-tettu tulos saadaan vähentämällä riskisopeutetusta tuloksesta oman pääoman kustannukset. Ris-kisopeutettua tulosta ja riskipainotettua tulosta käy-tetään suoritusarvioinnissa ja osakkeenomistajan saaman kokonaistuoton määrittämisessä. Riskipai-notettu tulos ohjaa ja tukee Nordean operatiivista päätöksentekoprosessia sijoituspäätöksissä ja asia-kassuhteisiin liittyvässä päätöksenteossa. Riskipai-notetun tuloksen mallissa painotetaan sekä kasvua että tuottoa. Riskipainotetun tuloksen laskennassa


otetaan huomioon taloudellinen pääoma ja odotetut tappiot.

Odotetut tappiot (EL) Odotetuilla tappioilla (expected losses) tarkoitetaan yksittäisen luoton tai saatavaryhmän tilastollista tappiotasoa suhdannekierron aikana. Odotettujen tappioiden laskentaan ei tehty muutoksia vuonna 2016 lukuun ottamatta parametrien säännöllistä päi-vitystä viimeisimpien tarkistusten perusteella.

Vaikka odotettujen tappioiden määrä on vakaampi mittari kuin todellisten tappioiden määrä, se vaihte-lee taloudellisen suhdanteen mukaan. Tähän vaikut-tavat muutokset maksukyvyttömyystodennäköisyy-dessä (PD-dimensio) ja vakuuskattavuudessa (LGD-dimensio).

Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisesta ja toissijaisesta pääomasta. Ensisijainen pääoma koos-tuu ydinpääomasta (CET1) ja ensisijaisesta lisäpää-omasta. Ydinpääoma on laadukkainta pääomaa, jonka tappionsietokyky on paras mahdollinen. Se

koostuu pääasiassa maksetusta osakepääomasta ja kertyneistä voittovaroista. Tilikauden tulos voidaan sisällyttää ydinpääomaan vasta valvontaviranomai-sen luvan ja ehdotetun osingon vähentämisen jäl-keen.

Ensisijainen lisäpääoma koostuu pääasiassa eräpäi-vättömistä lainoista, jotka ovat etuoikeudeltaan mui-ta lainoja heikompia. Toissijainen pääoma koostuu pääasiassa eräpäivällisistä lainoista, jotka ovat etu-oikeudeltaan muita lainoja heikompia. Osuudet muiden rahoitusalan yhteisöjen lainoissa, jotka ovat etuoikeudeltaan muita lainoja heikompia, vähenne-tään siitä pääomaerästä, johon ne luetaan.

Lisätietoja - Liite 21 Vakavaraisuus ja Capital and Risk Management Report 2016 -raportti Lisätietoja vakavaraisuudesta annetaan liitteessä 21 Vakavaraisuus. Yksityiskohtaisempaa lisätietoa riskien ja pääoman hallinnasta annetaan pilari III -raportissa, joka on laadittu vakavaraisuusdirektiivin Basel III -säännösten mukaisesti. Pilari III -raportti on saatavilla osoitteessa www.nordea.com.


Yhteenveto omiin varoihin sisältyvistä eristä

Miljoonaa euroa 31.12.20161

Omien varojen laskenta

Oma pääoma 1 078,5

Ehdotetut/maksetut osingot -

Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä 1 078,5

Laskennalliset verosaamiset -

Aineettomat hyödykkeet -

Alijäämä(-) arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB) -27,2

Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50 %) -

Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat1 -

Muut erät, netto -2,2

Ydinpääomaan (CET1) tehdyt vähennykset yhteensä -29,4

Ydinpääoma (CET1) (vähennysten jälkeen) 1 049,0

Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä -

Ensisijaiseen lisäpääomaan tehdyt vähennykset yhteensä -

Ensisijainen lisäpääoma -

Ensisijainen pääoma 1 049,0

Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 200,0

Ylijäämä(+)/alijäämä(-) arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB) 2,6

Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50 %) -

Sijoitukset vakuutusyhtiöihin -

Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat -

Muut erät, netto -

Toissijaiseen pääomaan tehdyt vähennykset yhteensä 2,6

Toissijainen pääoma 202,6

Omat varat yhteensä (vähennysten jälkeen)2 1 251,7 1 Sisältää tilikauden tuloksen 2 Omat varat oikaistuna arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksella (IRB) eli oikaistut omat varat olivat 1 279 miljoonaa euroa 31.12.2016. Vakavaraisuussuhdeluvut

31.12.2016

Ennen Basel I -lattiasäännöksiä

Ydinvakavaraisuussuhde, % 37,9

Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, % 37,9

Vakavaraisuussuhde, oma varat, % 45,2

Omat varat yhteensä/ pääomavaade yhteensä 5,6

Basel I -lattiasäännösten mukaisesti

Ensisijaiset omat varat siirtymäsäännösten mukaan, % 9,8

Vakavaraisuussuhde ennen siirtymäsäännöksiä, % 9,8

Vakavaraisuussuhde siirtymäsäännösten mukaan, % 11,7

Omat varat yhteensä/ pääomavaade yhteensä 1,5


Uudet säännökset Vakavaraisuusdirektiivi IV (CRD IV) ja vakavarai-suusasetus (CRR) tulivat voimaan 1. tammikuuta 2014. Pankkien elvytystä ja kriisinratkaisua koskeva direktiivi (BRRD) tuli voimaan 15. toukokuuta 2014. Vakavarai-suusasetusta alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa 1. tammikuuta 2014. CRD IV- ja BRRD-direktiivit puo-lestaan saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä kai-kissa EU:n jäsenmaissa vuoden 2014 aikana. Suomessa laki, jolla CRD IV -direktiivi saatettiin osaksi kansallis-ta lainsäädäntöä, tuli voimaan 15. elokuuta 2014.

CRD IV -direktiivi on sisällytetty luottolaitostoimin-nasta annettuun lakiin, jossa määritellään vähimmäis-vaatimusten lisäksi myös puskurivaatimukset. Puskuri-vaatimukset koskevat ydinpääomaa. Yleiseksi pääoma-puskuriksi määriteltiin 2,5 prosenttia ydinpääomasta 1.1.2015 alkaen. Finanssivalvonnalla on oikeus asettaa sitovia makrovakauspolitiikkaan liittyviä vaatimuksia. Vastasyklinen pääomapuskuri on tällä hetkellä 0 pro-senttia. Järjestelmäriskipuskurin käyttöönottoa tutkitaan Suomessa edelleen.

Finanssivalvonta otti käyttöön enimmäisluototussuh-teen makrovakauspoliittisena välineenä 1. heinäkuuta 2016 lähtien. Ensiasunnon ostajan enimmäisluototus-suhde on kuluttajansuojaa koskevan lain mukaan 95 prosenttia ja muiden asunnonostajien enimmäisluoto-tussuhde on 90 prosenttia asuntolainoissa, jotka myön-tää suomalainen luottolaitos.

Finanssivalvonta päätti kesäkuussa 2016 ottaa käyttöön 10 prosentin vähimmäisriskipainon asuntolainoille. Finanssivalvonta jatkaa asian valmistelua ja vähim-mäisriskipainon odotetaan tulevan käyttöön viimeistään 1. heinäkuuta 2017.

Ehdotus CRR-asetuksen ja CRD IV- ja BRRD-direktiivien muutoksiksi Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2016 ehdo-tuksen BRRD- ja CRD IV-direktiivien ja CRR-asetuksen muutoksiksi. Koska CRR on asetus, sitä so-velletaan suoraan kaikissa EU-maissa, kun se on otettu käyttöön. CRD IV ja BRRD ovat puolestaan direktiive-jä, joten ne on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön en-nen kuin niitä aletaan soveltaa. Käyttöönoton ajankohta on epävarma. On kuitenkin todettu, että muutokset al-kavat tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2019 alussa ja jotkut osat muutoksista tulevat voimaan vasta myö-hemmin ja asteittain. Joitakin keskeisimpiä muutoksia ovat:

Kokonaistappionsietokyky (TLAC) / hyväksyttävät velat (MREL) Euroopan komissio ehdottaa, että käyttöön otetaan ko-konaistappionsietokykyvaatimus (TLAC), jonka mää-rittelee Rahoitusmarkkinoiden vakausneuvosto. TLAC

perustuu omiin olemassa oleviin BRRD-säännöksiin, joihin sisältyy varojen ja hyväksyttävien velkojen vä-himmäisvaatimus (MREL). TLAC-vaatimuksen mu-kaan maailmantalouden kannalta tärkeillä pankeilla (G-SIB), joista EU-lainsäädännössä käytetään lyhennettä G-SII, on oltava riittävä määrä erittäin hyvin tappioita sietäviä vastuita, joilla varmistetaan, että pankki kestää tappiot ja pystyy palauttamaan pääoman nopeasti mah-dollisessa kriisinratkaisussa. Omien varojen ja hyväk-syttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL) tarkoitus on sama kuin TLAC-vaatimuksen, joskin se eroaa TLAC:sta teknisesti ja sitä sovelletaan sekä G-SII-laitoksiin että muihin EU:ssa sijaitseviin rahoitus-laitoksiin.

Euroopan komission BRRD-direktiiviä koskevan muu-tosehdotuksen mukaan sekä G-SII-laitosten että muiden rahoituslaitosten on noudatettava niin kutsuttua yhtiö-kohtaista MREL-vaatimusta, jonka kriisinratkaisuvi-ranomaiset määräävät. Vaatimus ei saa olla suurempi kuin tappionsietokyvyn ja pääomituksen yhteissumma. Nämä on määritelty 8 prosentin vähimmäispääomavaa-timuksessa ja pilari II:n pääomavaatimuksessa. Jotta pankit voivat laskea liikkeeseen tappioita kattavia vel-kainstrumentteja kustannustehokkaasti ja yhtenäisesti, Euroopan komissio ehdottaa, että käyttöön otetaan uusi vakuudettomien velkainstrumenttien yhdenmukaistettu maksukyvyttömyyteen liittyvä luokitus.

Pilari II Ehdotuksessa esitetään, että pilari II -lisävaatimukset jaetaan pilarin 2 mukaiseen pääomavaatimukseen (P2R) ja pilarin 2 mukaiseen pääomaohjeistukseen. P2R nostaa jakokelpoisten varojen enimmäismäärän (MDA) tasoa. P2G on puolestaan kevyempi ohjeistus eikä vaikuta MDA-tasoon.

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) Euroopan komissio ehdottaa, että käyttöön otetaan sito-va pysyvän varainhankinnan vaatimus, joka määrää, että rahoituslaitosten on rahoitettava pitkäaikainen toi-mintansa (varat ja taseen ulkopuoliset erät) pysyvällä varainhankinnalla. NSFR-ehdotus yhdenmukaistaa NSRF-hallinnon, compliancen ja valvontaviranomais-ten toimet EU:n maksuvalmiusvaatimuksen (LCR) mu-kaisiksi.

Omavaraisuusaste Ehdotuksessa esitetään, että käyttöön otetaan sitova omavaraisuusastevaatimus, jonka mukaan ensisijaisia omia varoja on oltava 3 prosenttia suhteessa kaikkiin saataviin. Tämä vastaa Baselin pankkivalvontakomite-an standardia. Mahdollinen tätä korkeampi vaatimus G-SII-laitoksille lykkääntyy kunnes Baselin pankkival-vontakomitea tekee asiasta päätöksen.


Markkinariski Baselin pankkivalvontakomitea sai tammikuussa 2016 päätökseen kaupankäyntisalkkujen perusteellisen läpi-käynnin (FRTB) ja julkaisi uuden markkinariskin käsit-telyä koskevan standardin. FRTB-säännökset viedään CRR-asetuksen muutosten kautta EU-säännöksiin pie-nin muutoksin. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi käyt-töönoton lykkääminen vuoteen 2021 ja kolmen vuoden siirtymäajan käyttöönotto. Vaatimusten tärkeimpiä osia ovat kaupankäyntisalkun ja rahoitustaseen vastuiden uudet raja-arvot, uudistettu sisäisten mallien menetelmä ja uudistettu standardimenetelmä.

Pienten ja keskisuurten yritysten tukikerroin Euroopan komission ehdotukseen sisältyy laajennettu pienten ja keskisuurten yritysten tukikerroin. Nykyinen PK-yritysten tukikerroin antaa mahdollisuuden pienen-tää PK-yrityksille annettujen lainojen pääomavaatimus-ta 23,81 prosenttia aina 1,5 miljoonaan euroon saakka. Ehdotuksen mukaan pääomavaatimusta voitaisiin pie-nentää vielä 15 prosenttia 1,5 miljoonaa euroa ylittävis-tä vastuista. Tarkoituksena on kasvattaa luotonantoa pienille ja keskisuurille yrityksille.

Muutokset Basel III pääomavaatimuksiin (”Basel IV”) Basel III on maailmanlaajuinen pankkien vakavarai-suutta, stressitestausta ja likviditeettiriskiä koskeva säännöstö. Baselin pankkivalvontakomitean jäsenet sopivat säännöstöstä vuosina 2010 ja 2011. Joihinkin säännöstön osiin ollaan kuitenkin parhaillaan tekemässä muutoksia. Muutoksiin sisältyvät ehdotukset sisäisten luottoluokitusten menetelmän rajoittamisesta joissakin vastuissa, kuten yhteisöille ja suuryrityksille annetuissa luotoissa, sekä malliparametrien vähimmäisvaatimusten käyttöönotosta. Muutokset koskevat myös uudistettua

standardimenetelmää, jossa riskipainot perustuvat riski-tekijöihin ja ulkoisiin luokituksiin. Baselin pankkival-vontakomitea ehdottaa myös uudistettuja operatiivista riskiä koskevia säännöksiä, jotka perustuvat yksittäi-seen ei-mallipohjaiseen menettelyyn. Lisäksi Baselin pankkivalvontakomitea ehdottaa, että käyttöön otetaan vähimmäispääomavaatimus, joka perustuu uudistettuun luottoja markkinariskejä sekä operatiivisia riskejä koskevaan standardimenettelyyn. Baselin pankkival-vontakomitea käy parhaillaan myös keskusteluja mah-dollisesta G-SIB-laitoksia koskevasta omavaraisuus-puskurista.

Baselin pankkivalvontakomitea ilmoitti tammikuussa 2017 viimeistelevänsä muutoksia ja odottavansa, että työ saadaan päätökseen lähiaikoina.

IFRS 9 -standardin säännöstenmukainen käsittely Baselin pankkivalvontakomitea julkaisi vuoden 2016 lokakuussa muistion ja keskusteluasiakirjan, joissa kä-siteltiin varausten säännöstenmukaista käsittelyä kos-kevia periaatekysymyksiä, jotka liittyvät IFRS 9:n mu-kaisten varausten käsittelyyn Basel III-vakavaraisuuslaskelmissa. Muistiossa esitetään ehdo-tuksia muutoksiksi varausten pitkäaikaiseen säännös-tenmukaiseen käsittelyyn, joita sovellettaisiin, kun muutokset standardimenettelyyn ja sisäisten luokitusten menettelyyn tulevat voimaan. IFRS 9 tulee voimaan vuonna 2018. Ehdotus on, että nykyinen säännösten-mukainen varausten käsittely jää toistaiseksi voimaan sellaisena kuin sitä sovelletaan sekä standardimenette-lyssä että sisäisten luokitusten menettelyssä. Näin var-mistetaan, että säännöstenmukaisen varausten käsitte-lyn pitkän aikavälin vaihtoehtoja voidaan pohtia perus-teellisesti.


Henkilöstöhallinto Nordea-konsernissa Henkilöstömme on mukana koko toimialan muutoksessa Rahoitusalalla on käynnissä valtava muutos. Teemme Nordea-konsernissa paljon työtä varmistaaksemme, että pystymme vastaamaan asiakkaiden nopeasti muuttu-vaan digipalvelujen kysyntään ja täyttämään yhä kas-vavat sääntelyn asettamat vaatimukset.

Meillä on pohjoismaiden johtavana pankkina upea mahdollisuus muokata toimialaamme. Henkilöstömme voi olla tämän muutoksen etujoukoissa. Nordean henki-löstöhallinnon tärkein tehtävä on tukea henkilöstöä työstä suoriutumisessa muutoksen keskellä. Konsernis-sa on käynnistymässä mittava kulttuurin muutosohjel-ma, joka tekee pankin muutoksen mahdolliseksi.

Organisaatiot eivät muutu - vaan ihmiset Jotta voimme muuttua ja vastata muutoksen tuomiin haasteisiin, meidän on määriteltävä keitä olemme ja missä olemme hyviä. Olemme ylpeitä työntekijöidem-me asiantuntemuksesta ja ammatillisesta osaamisesta sekä siitä, että he saavat aikaan tuloksia. Kykymme luoda tulevaisuuden tarpeet täyttävää osaamista nopeas-ti ratkaisee sen, että pysymme kehityksen kärjessä.

Riskienhallinta ja compliance Nykyinen monimutkainen riskienhallinnan ympäristö vaatii tulevaisuuden tarpeet täyttävää osaamista ja pit-kän aikavälin riskitekijöiden syvällistä ymmärtämistä. Group Compliance, konsernin riskienhallinta ja Bu-siness Risk Implementation Support -yksikkö (BRIS) ovat yhteistyössä laatineet koko henkilöstöä koskevan koulutusohjelman, jossa korostetaan jokaisen henkilö-kohtaista vastuuta riskeistä. Meillä on myös ylimmälle johdolle suunnattu ohjelma, jossa painotetaan tietoi-suutta compliance-asioista ja jonka tavoitteena on pitää vastuut ja osaaminen tarvittavalla tasolla.

Monimuotoisuus ja syrjimättömyys menestystekijöinä Uskomme vakaasti, että työpaikka, jossa ketään ei syr-jitä, on kaikille hyvä työpaikka. Monimuotoisuus Nor-deassa koskee niin sukupuolta, ikää, etnistä taustaa, uskontoa, sosiaalista asemaa, taustaa, kokemusta ja kaikkia muita henkilön identiteettiä muokkaavia teki-jöitä. Konsernin palvelukseen palkattiin henkilöstöä 27 eri maasta vuonna 2016. Uudet nordealaiset toimivat esimerkiksi compliance- ja IT-tehtävissä.

Kulttuurin muutos Haluamme, että työntekijät voivat joka päivä tulla työ-hön ja tuntea, että meillä on vahva yhteinen kulttuuri sekä halu ja vapaus tehdä työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Kutsumme tätä kulttuurin muutokseksi. Henki-löstöohjelmamme rooli on merkittävä tässä muutokses-sa. Tavoitteena on vahvistaa osaamista ja luoda koko organisaatioon positiivinen työkulttuuri, jossa ei esiinny syrjintää.

Varmistamme, että luomme tarkoituksenmukaisen or-ganisaation, jossa jokaisella on selkeä rooli ja jossa liiketoiminta saa henkilöstöhallinnolta kaiken liiketoi-minnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan tuen. Panostamme resurssien strategiseen suunnitte-luun, jotta meillä on oikeanlaista osaamista oikeanlai-sissa tehtävissä ja riittävästi resursseja kaikkein tär-keimmissä tehtävissä.

Vastuullisuus Nordea-konsernissa Entistä proaktiivisempaa toimintaa Kerromme vuoden 2016 vastuullisuusraportissa käyn-nistämästämme hankkeesta compliance-toiminnan pa-rantamiseksi ja vastuullisuuden tuomiseksi entistäkin olennaisemmaksi osaksi toimintaamme. Kehitämme parhaillaan uuden, proaktiivisen vastuullisuustoiminnan suuntaviivoja. Tavoitteena on, että vastuullisuusproses-sit ovat olennainen osa toimintaa kaikilla liiketoiminta-alueilla, jotta voimme parantaa compliancea, toiminta-varmuutta ja läpinäkyvyyttä kaikilla osa-alueilla.

Vastuullisuudesta olennainen osa kaikkea ydintoimintaamme Nordea on uusia vastuullisuustoiminnan suuntaviivoja kehittäessään toteuttanut useita konkreettisia toimia kuluneen vuoden aikana. Esimerkkejä näistä toimista ovat Financial Crime Change Programme, uuden comp-liance-johtajan nimittäminen ja uusi liiketoiminnan etiikkaan ja arvoihin keskittyvä valiokunta, jonka pu-heenjohtajana toimii konsernijohtaja. Lisäksi konserni-tasolla on perustettu veroasioihin keskittyvä valiokunta (Tax Board).

Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa Pankki- ja rahoitustoiminta perustuu luottamuksellisiin suhteisiin. Uskomme, että luottamus on ansaittava eetti-sillä liiketoiminnan käytännöillä, vastuullisilla kump-panuuksilla sekä lakien ja säännösten noudattamisella.

Varallisuuden vastuullinen kartuttaminen ja hoito Koska Nordea on rahoituslaitos, sen liiketoimintamalli perustuu arvon luomiseen. Jotta liiketoimintamalli voi olla kestävä, arvo ei voi tarkoittaa ainoastaan rahaa, vaan sen on katettava myös ympäristöön, eettisyyteen ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat. Nordean pyrki-mykset ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta vastuul-lisen toiminnan ansiosta.

Vastaamme luotonannon tulevaisuuden haasteisiin Ymmärrämme, ettei vastuullisuus ole meille tärkeää vain sijoittajana vaan myös rahoittajana. Siksi kiinni-timme vuoden aikana huomiota siihen, miten voimme reilulla ja arvoa tuottavalla tavalla ottaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyvät asiat huomioon luottojen hyväksymisprosesseissa. Tähän sisältyy luottoprosessien kehittäminen sekä tietoisuus ja seuranta.


Ilmastonmuutos ja vastuullinen rahoittaminen Nordeassa Nordea on allekirjoittanut Paris Pledge for Action -ilmastositoumuksen. Sen tavoitteena on rajoittaa ilmas-ton maailmanlaajuinen lämpeneminen kahteen astee-seen. On tärkeää, että otamme ympäristöasiat huomioon omassa liiketoiminnassamme. Ne on otettava huomioon kaikessa mitä teemme aina sijoittamisesta luotonantoon ja toimitusketjujen hallintaan.

Lisätietoja annetaan Nordean vuoden 2016 vastuulli-suusraportissa, joka on saatavilla osoitteessa www.nordea.com/responsibility.

Oikeudenkäynnit

Vuoden 2016 loppuun mennessä Nordea Kiinnitysluot-topankki ei ole ollut osallisena oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut muita sellaisia tapahtumia, jotka vaikuttaisivat tilinpäätöksen arvioi-miseen.

Näkymät vuonna 2017

Kiinnitysluottopankki odottaa, että myös vuodesta 2017 tulee haasteellinen. Toimintaympäristöömme liittyy paljon epävarmuustekijöitä, talouskasvu on hidasta ja korot ovat matalalla.

Olemme kuitenkin edenneet osana Nordea.konsernia hienosti kohti tavoitetta tehdä Nordeasta pankki, jollai-sen asiakkaat haluavat. Nordea-konserni jatkaa mittavia investointeja pankin muuttamiseksi. Yksi tulevien vuo-sien tärkeimmistä tavoitteista on asiakastyytyväisyyden parantaminen. Tärkein tekijä arvon luomisessa Nordea-konsernille ja osakkeenomistajille on arvon luominen asiakkaille. Jotta voimme jatkossakin tehdä vakaata tulosta osakkeenomistajillemme, sitoudumme paranta-maan toimintavarmuutta ja vahvistamaan kykyämme jatkuvasti uudistaa toimintatapojamme.


Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Tuloslaskelma 10-12

Miljoonaa euroa Liite 2016

Liiketoiminnan tuotot

Korkotuotot 3 69,1

Korkokulut 3 -17,7

Rahoituskate 3 51,4 Palkkiotuotot 4 4,2

Palkkiokulut 4 -4,0

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 4 0,2 Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä 5 -4,8

Muut liiketoiminnan tuotot 0,0

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 46,8 Liiketoiminnan kulut

Hallintokulut:

Henkilöstökulut 6 -0,3

Muut kulut 7 -11,5


Tulos ennen arvonalentumistappioita 35,0 Arvonalentumistappiot luotoista, netto 8 0,4

Liikevoitto 35,4 Tuloverot 9 -7,1

Tilikauden tulos 28,3 Josta:

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 28,3

Määräysvallattomien omistajien osuus -

Yhteensä 28,3 Laaja tuloslaskelma 10-12


Tilikauden tulos 28,3

Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan

Rahavirran suojauserät:

- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana -1,5

- Arvostusvoitoista/-tappioista maksetut verot tilikauden aikana -0,1

Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:

- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittäminen tilikauden aikana 0,0

- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittämisestä kirjatut verot tilikauden aikana 0,0

Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen -1,6

Laajan tuloslaskelman mukainen tulos 26,7

Josta:

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 26,7

Määräysvallattomien omistajien osuus -

Yhteensä 26,7


Tase

Miljoonaa euroa Liite 31.12.2016

Varat


Saamiset luottolaitoksilta 10 494,2

Luotot yleisölle 10 23 912,4

Johdannaiset 11 789,8

Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset 99,1

Laskennalliset verosaamiset 9 13,9

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 12 76,8


Velat

Velat luottolaitoksille 13 7 200,0

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 14 16 299,9

Johdannaissopimukset 11 127,4

Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset 583,8

Verovelat 9 6,6

Muut velat 15 0,2

Siirtovelat ja saadut ennakot 16 89,2

Eläkevelat 20 0,0

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 17 200,6

Velat yhteensä 24 507,7

Oma pääoma

Osakepääoma 250,0

Muut rahastot 800,2

Kertyneet voittovarat 28,3

Oma pääoma yhteensä 1 078,5

Velat ja oma pääoma yhteensä 25 586,2

Omien velkojen vakuudeksi annettu omaisuus 18 21 978,1

Luottolupaukset 19 5,2 Muut liitteet

Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet

Liite 2 Segmenttiraportointi

Liite 21 Vakavaraisuus

Liite 22 Rahoitusinstrumenttien luokittelu

Liite 23 Varojen ja velkojen käypä arvo

Liite 24 Rahoitusinstrumentit, jotka nettoutetaan taseessa tai jotka sisältyvät nettoutussopimuksiin

Liite 25 Varojen ja velkojen maturiteettijakauma

Liite 26 Lähipiiriliiketoimet

Liite 27 Luottoriskiä koskevat tiedot


Oma pääoman muutokset

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistaji lle kuuluva osuus

Muut rahastot

Miljoonaa euroa Osake-

pääoma1 Rahavirran suojauserät Muut rahastot

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Kertyneet voittovarat

Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma 1.10.2016 250,0 1,8 800,0 - - 1 051,8

Tilikauden tulos - - - - 28,3 28,3

Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan

Rahavirran suojauserät:

- Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana - -1,5 - - - -1,5

- Verot arvostusvoitoista/ -tappioista tilikauden aikana - -0,1 - - - -0,1

Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt:

- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittäminen kauden aikana - - - 0,0 - 0,0

- Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen määrittämisestä kirjatut verot kauden aikana - - - 0,0 - 0,0

Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen - -1,6 - 0,0 - -1,6

Laajan tuloslaskelman mukainen tulos - -1,6 - 0,0 28,3 26,7

Oma pääoma 31.12.2016 250,0 0,2 800,0 0,0 28,3 1 078,5 1 Rekisteröityjä osakkeita oli 257,7 miljoonaa. Kaikki Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeet omistaa Nordea Bank AB (publ). Yhtiöjärjestyksen mukaan Kiinnitysluottopan-kin vähimmäisosakepääoma on 5 miljoonaa euroa ja enimmäisosakepääoma 500 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana ei ole tehty päätöksiä Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeiden merkitsemiseen oikeuttavien optio-oikeuksien tai vaih-tovelkakirjalainojen liikkeellelaskusta. Vuoden 2016 lopussa Kiinnitysluottopankilla ei ollut voimassa olevia valtuutuksia omien osakkeiden ostoon eikä osakeanteihin, optio-oikeuksien tai vaihtovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskuun.


Rahavirtalaskelma 10-12


Liiketoiminta

Liikevoitto 35,4

Oikaisut kassavirtaan sisältymättömistä eristä -850,3

Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoimintaan kuul uvien saamisten ja velkojen muutosta -814,9

Liiketoimintaan kuuluvien saamisten muutos

Muutos luotonannossa 538,2

Muutos johdannaisissa, netto 841,9

Liiketoimintaan kuuluvien velkojen muutos

Muutos veloissa luottolaitoksille -1 500,0

Muutos liikkeeseen lasketuissa arvopapereissa 1 037,4

Muutos muissa veloissa 0,1

Liiketoiminnan rahavirta 102,7

Rahoitustoiminta

Liikkeeseen lasketut lainat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 200,6

Rahoitustoiminnan rahavirta 200,6

Kauden rahavirta 303,3

Rahavarat 1.10.2016 390,9

Rahavarat 31.12.2016 694,2

Muutos 303,3

Lisätiedot rahavirtalaskelmasta Rahavirtalaskelmassa esitetään käteisten varojen ja niihin rinnastettujen varojen rahavirrat tilikauden aikana koko liiketoiminnan osalta. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n rahavirtalaskelmassa on noudatettu liiketoiminnan rahavirtojen epäsuoraa esittämistapaa, jossa tilikauden tulosta oikaistaan muiden kuin maksuperusteisten tapahtumien vaikutuksella (esim. poistot ja arvonalentumistappiot luotoista). Rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan ja rahoitustoiminnan rahavirtoihin. Liiketoiminta Liiketoiminnalla tarkoitetaan pääasiallista tuloa tuottavaa toimintaa. Rahavirta muodostuu pääsääntöisesti liikevoitosta, jota oikaistaan rahavirtoi-hin kuulumattomilla erillä ja maksetuilla tuloveroilla. Rahavirtoihin kuulumattomien erien oikaisuihin sisältyvät erät:

10-12


Arvonalentumistappiot luotoista -0,4 Realisoitumattomat voitot/tappiot -488,2

Siirtyvien erien ja varausten muutokset -59,1

Muut erät -302,6

Yhteensä -850,3 Liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutoksiin sisältyvät erät ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia varoja ja velkoja kuten luottoja, talletuksia ja liikkeeseen laskettuja velkainstrumentteja. Johdannaissopimusten muutokset esitetään nettona. Liiketoiminnan rahavirtaan sisältyvät saadut korkotuotot ja maksetut korkokulut:

Miljoonaa euroa 10-12 2016

Saadut korkotuotot 33,6 Maksetut korkokulut -14,8


Rahavirtalaskelma, jatkuu Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan tapahtumat kuten osake-emissiot, osingonjako sekä huonomman etuoikeuden lainojen liikkeeseenlaskut ja lyhennykset näky-vät muutoksina omassa pääomassa ja huonomman etuoikeuden lainoissa. Käteiset ja niihin rinnastettavat varat

Seuraavat erät sisältyvät käteisiin varoihin:



Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 494,2

694,2 Käteiset varat sisältävät käteiset maksuvälineet ja ulkomaiset setelit. Saamisiin keskuspankeilta sisältyvät keskuspankeissa ja julkisen viranomai-sen ylläpitämissä postisiirtojärjestelmissä olevat tilit, jotka täyttävät seuraavat ehdot: - keskuspankin tai postisiirtojärjestelmän kotipaikka on maassa, jossa yhtiöllä on toimipaikka - tilillä olevat varat ovat milloin tahansa käytettävissä. Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältävät käteiset varat lukuun ottamatta joukkolainoja ja muita korollisia arvopapereita.


Tilinpäätöksen liitteet

Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet Liitteen 1 sisällysluettelo

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ............. ........................... 27 2. Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja esitystavassa ................ 27 3. IFRS-standardien muutokset, jotka eivät ole vielä käytössä .. 27 4. Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät ................ 30 5. Tuottojen ja niiden arvonalentumisten kirjaaminen ............... 31 6. Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen ............................................... ........................... 32 7. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat ......................... 32 8. Suojauslaskenta ......................................... ........................... 32 9. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen ............ 33 10. Keskuspankkeihin talletetut varat ............. ........................... 34 11. Rahoitusinstrumentit ................................. ........................... 34 12. Luotot yleisölle/saamiset luottolaitoksilta . ........................... 35 13. Verot ......................................................... ........................... 36 14. Työsuhde-etuudet ..................................... ........................... 37 15. Oma pääoma ............................................. ........................... 38 16. Luottolupaukset ........................................ ........................... 38 17. Osakeperusteiset kannustinohjelmat ......... ........................... 38 18. Lähipiiriä koskevat tapahtumat ................. ........................... 38

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kiinnitysluottopankin tilinpäätös on laadittu EU-komission hyväksymien kansainvälisten tilinpäätös-standardien (International Financial Reporting Stan-dards, IFRS) mukaisesti. Lisäksi tilinpäätökseen on sovellettu tiettyjä täydentäviä säännöksiä, jotka sisälty-vät Suomen kirjanpitolakiin, Suomen luottolaitostoi-minnasta annettuun lakiin, Finanssivalvonnan määrä-yksiin ja ohjeisiin sekä valtiovarainministeriön luotto-laitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antamaan päätökseen.

Edellä mainittujen standardien, suositusten ja lakien mukaiset tiedot sisältyvät tilinpäätöksen liitteisiin, ris-kien, likviditeetin ja pääoman hallintaa käsittelevään toimintakertomuksen osioon sekä muihin tilinpäätök-sen kohtiin.

Kiinnitysluottopankin hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 27. helmikuuta 2017. Lopullisesti tilinpäätös vahviste-taan varsinaisessa yhtiökokouksessa 9. maaliskuuta 2017.

2. Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja esitystavassa

Nordean tilinpäätösperiaatteet, laskentatavat ja esitys-tapa ovat olennaisilta osiltaan samat kuin edellisvuon-na. Vuonna 2016 käyttöön otetut uudet tilinpäätöstä koskevat vaatimukset ja niiden vaikutukset Nordea-konsernin tilinpäätökseen kuvataan jäljempänä.

Nordea-konserni otti seuraavat uudet ja muutetut stan-dardit ja tulkinnat käyttöön 1. tammikuuta 2016, mutta niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta Nordea-konsernin tilinpäätökseen:

• Muutokset IFRS 10-, IFRS 12- ja IAS 28 -standardeihin: Sijoitusyhteisöt – yhdistelemistä koskevan poikkeuksen soveltaminen

• Muutokset IFRS 11 -standardiin: Osuudet yhtei-sissä toiminnoissa ja niiden hankinnan kirjaami-nen

• Muutokset IAS 1 -standardiin: Tilinpäätöksen esittäminen

• Muutokset IAS 16- ja IAS 38 -standardeihin: Sel-vennys hyväksyttäviin poistomenetelmiin

• IFRS-standardien vuosittaiset muutokset, muutos-kokoelma 2012–2014.

3. IFRS-standardien muutokset, jotka eivät ole vielä käytössä

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit IASB on viimeistellyt uuden rahoitusinstrumentteja koskevan standardin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. IFRS 9 koskee rahoitusvarojen luokittelua ja arvosta-mista, arvonalentumisia sekä yleistä suojauslaskentaa. Uusi standardi korvaa näitä osa-alueita nykyisin kos-kevat vaatimukset IAS 39 -standardissa. IFRS 9 tulee voimaan tilikautena, joka alkaa 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen. EU-komissio on suositellut standardin käyttöönottoa. Standardin saa ottaa käyttöön jo ennen sen voimaantuloa, mutta Nordea-konserni ei suunnitte-le sen käyttöönottoa ennen kuin sen soveltaminen on pakollista. Konserni ei myöskään aio esittää IFRS:n mukaisesti oikaistuja lukuja vuodelta 2017 vuoden 2018 vuosikertomuksessa.

Luokittelu ja arvostaminen Rahoitusvarat on IFRS 9 -standardin luokittelua ja ar-vostamista koskevien vaatimusten mukaan luokiteltava ja arvostettava jaksotettuun hankintamenoon ja käy-pään arvoon muun laajan tuloksen kautta. Rahoitusinst-rumenttien luokittelu riippuu sen salkun liiketoiminta-mallista, johon instrumentti sisältyy, sekä siitä, sisäl-tyykö rahavirtoihin pelkästään pääoman ja koron mak-suja.

Nordea-konserni on jakanut rahoitusvaransa salkkuihin ja/tai alasalkkuihin, jotta liiketoimintamalli voidaan arvioida. Salkut perustuvat siihen, miten rahoitusvaroja hallitaan tietyn liiketoiminnallisen tavoitteen saavutta-miseksi. Konserni on ottanut nykyisen liiketoiminta-aluerakenteen huomioon asettaessaan tason, jolla salkut määritellään. Määritellessään kunkin salkun liiketoi-mintamallia konserni on analysoinut rahoitusvarojen tarkoituksen sekä esimerkiksi aiemmat myynnit ja va-rainhoitajien palkkiot.


Nordea on myös analysoinut, olivatko 31. joulukuuta 2015 hallussa olleista rahoitusomaisuuseristä saadut rahavirrat pelkästään pääoman ja koron maksuja. Ana-lysoinnissa rahavirraltaan samankaltaiset sopimukset on luokiteltu samaan ryhmään ja johtopäätökset perus-tuvat kaikkiin ryhmään kuuluviin sopimuksiin.

Liiketoimintamallin ja maksutyypin (pelkästään pää-oman ja koron maksu) analysointi ei ole johtanut mer-kittäviin muutoksiin verrattuna IAS 39:n mukaiseen rahoitusinstrumenttien arvostukseen. Uudella standar-dilla ei siksi odoteta käyttöönoton alkuvaiheessa olevan merkittävää vaikutusta Nordea-konsernin taloudelli-seen tilanteeseen, tulokseen tai omaan pääomaan. Standardin ei myöskään odoteta käyttöönoton alkuvai-heessa vaikuttavan merkittävästi Nordean vakavarai-suuteen, suuriin asiakasriskeihin, riskienhallintaan tai muihin taloudellisiin tekijöihin. Nämä alustavat johto-päätökset riippuvat luonnollisesti siitä, millaisia rahoi-tusinstrumentteja konsernin taseeseen sisältyy siirty-mähetkellä.

Arvonalentumiset IFRS 9 -standardiin sisältyvät arvonalentumisia koske-vat vaatimukset perustuvat malliin odotetuista tappiois-ta nykyisen IAS 39 -standardin mukaisen, toteutunei-siin tappioihin perustuvan mallin sijaan. IFRS 9 -standardin arvonalentumista koskevat vaatimukset ovat myös laajemmat kuin IAS 39 -standardin vaatimukset. IFRS 9 edellyttää, että kaikille jaksotettuun hankinta-menoon ja käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostettaville varoille sekä taseen ulkopuolisille erille, mukaan lukien takaukset ja luottolupaukset, tehdään arvonalentumistesti. Kiinnitysluottopankissa ei tällä hetkellä lasketa saatavaryhmäkohtaisia arvonalentumi-sia taseen ulkopuolisille vastuille eikä myytäviksi luo-kitelluille rahoitusinstrumenteille.

Arvonalentumistestiä varten varat jaetaan kolmeen ryhmään niiden luottoriskin perusteella. Tasoon 1 sisäl-tyvät varat, joiden luottoriski ei ole kasvanut merkittä-västi. Tasoon 2 sisältyvät varat, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi. Tasoon 3 taas sisältyvät ongel-maluotot. Merkittäville tason 3 varallisuuserille teh-dään arvonalentumistesti saatavakohtaisesti. Vähem-män merkittävät varallisuuserät arvioidaan saatava-ryhmäkohtaisesti. Tasolla 1 arvonalentumiskirjaukset vastaavat odotettuja tappioita 12 kuukaudelta. Tasoilla 2 ja 3 arvonalentumiskirjaukset vastaavat odotettuja tappioita koko elinkaaren ajalta.

Yksi merkittävä IFRS 9 -standardiin perustuva tekijä arvonalentumiskirjauksen suuruutta määriteltäessä on se, milloin omaisuuserä siirretään tasolta 1 tasolle 2. Nordea-konsernin on päätettävä, mitä parametreja se käyttää luottoriskin kasvamisen tunnistamiseksi ja mi-ten paljon parametrien pitää muuttua, jotta kyseessä on ”merkittävä kasvu”. Nordea-konserni on alustavasti päättänyt käyttää siirtymähetkellä hallussa olevien va-rojen kohdalla sisäistä luokitusta ja pisteytystä määrit-täessään, onko luottoriski kasvanut merkittävästi vai ei.

Siirtymähetken jälkeen perusteena käytetään omai-suuserän koko elinkaaren maksukyvyttömyystodennä-köisyyden muutoksia. Konserni on tullut siihen tulok-seen, että koko elinkaaren maksukyvyttömyystodennä-köisyyttä ei voida laskea ilman kohtuuttomia kustan-nuksia ja kohtuutonta vaivaa ja ilman tietoa niistä va-roista, jotka ovat taseessa siirtymähetkellä. Nordea on alustavasti päättänyt käyttää siirtokriteerinä maksuky-vyttömyystodennäköisyyden absoluuttisten ja suhteel-listen muutosten yhdistelmää niiden omaisuuserien kohdalla, joiden arvostus perustuu koko elinkaaren maksukyvyttömyystodennäköisyyteen. Lisäksi luotto-joustoasiakkaat ja asiakkaat, joilla on yli 30 päivää myöhässä olevia maksuja, siirretään tasolle 2. Nordea-konserni ei ole vielä päättänyt, minkä suuruinen muu-tos luokituksessa, pisteytyksessä ja maksukyvyttö-myystodennäköisyydessä on merkittävä.

Nordea-konsernin nykyinen saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten laskentamalli perustuu luoki-tuksen tai pisteytyksen heikkenemiseen. Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että nykyisen mallin mukainen tap-piotapahtuma riittäisi siirtämään eriä IFRS 9:n tasolta 1 tasolle 2.

IFRS 9:n mukaiset arvonalentumiskirjaukset lasketaan seuraavasti: vastuun määrä maksukyvyttömyystilan-teessa X maksukyvyttömyystodennäköisyys X odotettu tappio. Tason 1 omaisuuserien kohdalla laskenta perus-tuu ainoastaan 12 seuraavaan kuukauteen. Tason 2 eri-en laskenta puolestaan perustuu omaisuuserän koko odotettuun elinkaareen.

Varoista, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi, on Kiinnitysluottopankissa tehty arvonalentumiskirja-ukset, jotka perustuvat odotettuihin tappioihin 12 kuu-kaudelta, kun taas IFRS 9 -standardissa edellytetään kirjauksia, jotka vastaavat odotettuja tappioita koko elinkaaren ajalta.

Kun lasketaan IFRS 9:n mukaisia tappioita koko elin-kaaren ajalta, mukaan lukien tason arviointi, laskennan pitää perustua tulevaisuutta koskeviin todennäköisyyk-siin. Nordea-konserni on alustavasti päättänyt käyttää kolmea makrotalouden skenaariota arvioidessaan odo-tettujen luottotappioiden epälineaarisuutta. Odotettujen tappioiden laskennassa käytettyjen olennaisten para-metrien oikaisuihin käytetään eri skenaarioita. Kussa-kin skenaariossa odotettujen tappioiden todennä-köisyyspainotettu keskiarvo kirjataan arvonalentumi-seksi.

Uusien vaatimusten odotetaan lisäävän arvonalentumi-sia ja pienentävän omaa pääomaa käyttöönoton alku-vaiheessa. Niiden ei odoteta vaikuttavan merkittävästi suuriin asiakasriskeihin. Vaikutusta vakavaraisuuteen ei voida arvioida, sillä Baselin komitean odotetaan an-tavan uudet määräykset IFRS 9:ään siirtymiseksi, mut-ta nämä eivät ole vielä lopulliset. Lisäksi odotetaan, että pitkän aikavälin vaikutukset vakavaraisuuteen ovat negatiiviset sen jälkeen kun siirtymäsäännökset eivät


enää ole voimassa, koska oman pääoman pienentymi-sen odotetaan vähentävän ydinpääomaa. Arvonalentu-misten lisäyksen ei kuitenkaan odoteta täysimääräisenä vähentävän ydinpääomaa, sillä useat tekijät pienentävät tätä vaikutusta, kuten esimerkiksi nykyisin voimassa oleva alijäämän vähennys, jonka odotetaan pienenty-vän, kun arvonalentumiset lasketaan IFRS 9:n mukai-sesti.

IFRS 9:n mukaiset arvonalentumislaskelmat edellyttä-vät raportoivilta yksiköiltä enemmän kokemusta luotto-jen arvioinnista kuin tällä hetkellä voimassa oleva IAS 39 edellyttää. Sen vuoksi käyttöön otetaan entistä enemmän subjektiivisia näkemyksiä. Tulevaisuuden näkymien mukaanotto lisää monimutkaisuutta ja aihe-uttaa sen, että johdon näkemys talousnäkymistä vaikut-taa arvonalentumisten määrään. IFRS 9:n mukaisten arvonalentumislaskelmien odotetaan olevan vaihtele-vampia ja suhdanneherkempiä kuin IAS 39:n mukaiset laskelmat. Tämä johtuu lähinnä tulevaisuuden skenaa-rioihin sovellettavista subjektiivisista arvioista.

Suojauslaskenta Suurin muutos yleiseen suojauslaskentaan on se, että standardi yhtenäistää suojauslaskennan aiempaa tii-viimmin riskienhallinnan kanssa. Koska Nordea-konserni käyttää yleensä makrosuojauslaskentaa, uusil-la vaatimuksilla ei Nordea-konsernin arvion mukaan ole käyttöönoton alkuvaiheessa olennaista vaikutusta Nordea-konsernin eikä Kiinnitysluottopankin tilinpää-tökseen, vakavaraisuuteen, suuriin asiakasriskeihin, riskienhallintaan tai muihin taloudellisiin tekijöihin.

Nordea-konserni on alustavasti päättänyt noudattaa edelleen IAS 39:n mukaisia suojauslaskentaa koskevia määräyksiä myös sen jälkeen, kun IRFS 9 on otettu käyttöön. Päätöstä ei ole kuitenkaan vahvistettu.

IFRS 15 Tuotot asiakassopimuksista IASB on julkaissut uuden IFRS 15 Tuotot asiakasso-pimuksista –standardin vuonna 2014. Standardia kos-kevia selvennyksiä julkaistiin huhtikuussa 2016. Uu-dessa standardissa määritellään yhtenäinen ja kattava, asiakassopimuksista saatavien tuottojen kirjaamista koskeva malli. Uusi standardi korvaa nykyiset tuottojen kirjaamista koskevat IFRS-standardit ja -tulkinnat, ku-ten IAS 18 Tuotot -standardin. IFRS 15 tulee voimaan tilikautena, joka alkaa 1. tammikuuta 2018 tai sen jäl-keen, mutta sen saa ottaa käyttöön jo aiemmin. EU-komissio suositteli standardin käyttöönottoa vuonna 2016 ja sen odotetaan suosittelevan selvennysten käyt-töönottoa vuonna 2017. Nordea-konserni ei toistaiseksi suunnittele standardin käyttöönottoa ennen kuin sen soveltaminen on pakollista. Standardia ei sovelleta ra-hoitusinstrumentteihin, vakuutussopimuksiin eikä vuokrasopimuksiin. Lopullisten vaikutusten analysointi on vielä kesken Nordea-konsernissa, mutta tämänhetki-sen arvion mukaan uudella standardilla ei ole käyt-töönoton alkuvaiheessa olennaista vaikutusta Nordea-konsernin eikä Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen, vakavaraisuuteen tai suuriin asiakasriskeihin.

Muutokset IFRS 10- ja IAS 28 -standardeihin: Si-joittajan ja sen osakkuusyrityksen tai yhteisjärjeste-lyn välinen varojen myynti tai suoritus IASB on muuttanut IFRS 10- ja IAS 28 -standardien vaatimuksia, jotka koskevat sijoittajan ja sen osak-kuusyrityksen tai yhteisjärjestelyn välisiä varojen myyntejä ja suorituksia, koska tällaisista tapahtumista kirjattavien voittojen tai tappioiden käsittely oli epä-johdonmukaista kyseisissä standardeissa. IASB on tä-män jälkeen ehdottanut, että voimaantulopäivää lykä-tään toistaiseksi ja että muutokset saa ottaa käyttöön sitä ennen. EU-komissio ei ole vielä suositellut muu-tosten käyttöönottoa. Nordea-konserni ei toistaiseksi suunnittele muutosten käyttöönottoa ennen kuin niiden soveltaminen on pakollista. Uusilla vaatimuksilla ei odoteta käyttöönoton alkuvaiheessa olevan vaikutusta Nordea-konsernin tilinpäätökseen, vakavaraisuuteen tai suuriin asiakasriskeihin, sillä uudet vaatimukset ovat konsernin nykyisten tilinpäätösperiaatteiden mukaiset.

IFRS 16 Vuokrasopimukset IASB on julkaissut uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin. Uusi standardi muuttaa vuokralleottajien tilinpäätöstä koskevia vaatimuksia. Kaikki vuokraso-pimukset (lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäi-siä omaisuuseriä koskevia sopimuksia lukuun ottamat-ta) on kirjattava vuokralleottajan taseeseen käyttöoike-utta koskevana omaisuuseränä ja vastaavana velkana. Vuokrat kirjataan poistoina ja korkokuluina. Vuokral-leantajien tilinpäätöstä koskevat vaatimukset eivät muutu. Lisäksi vaaditaan lisätietojen esittämistä. Uusi standardi tulee voimaan tilikautena, joka alkaa 1. tam-mikuuta 2019 tai sen jälkeen. Standardin saa ottaa käyttöön jo aiemmin. EU-komission odotetaan suosit-televan muutosten käyttöönottoa vuonna 2017. Nordea-konserni ei toistaiseksi suunnittele muutosten käyt-töönottoa ennen kuin niiden soveltaminen on pakollis-ta. Nordean tämänhetkinen arvio on, että uusi standardi muuttaa kiinteistöjä koskevien vuokrasopimusten kir-jaamistapaa ja vaikuttaa lähinnä Nordean taseeseen.

Muut IFRS-standardien muutokset IASB on julkaissut seuraavat uudet tai muutetut stan-dardit, joilla ei arvioida olevan käyttöönoton alkuvai-heessa merkittävää vaikutusta Nordea-konsernin eikä Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen, vakavaraisuu-teen tai suuriin asiakasriskeihin:

• Muutokset rahoitusinstrumentteja koskevan IFRS 9 -standardin soveltamisessa vakuutussopimuksia koskevan IFRS 4 -standardin yhteydessä

• Muutos IAS 12 -standardiin: Laskennallisten ve-rosaamisten kirjaaminen toteutumattomista voi-toista

• Muutokset IFRS 7 -standardiin: Tilinpäätöksen esittäminen

• Muutokset IFRS 2 -standardiin: Osakeperusteisten maksujen luokittelu ja arvostus.


4. Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen yleisesti hyväksyttyjen tilin-päätösperiaatteiden mukaan edellyttää tietyissä yhteyk-sissä arvioiden ja oletusten käyttöä. Myöhemmin toteu-tuvat luvut saattavat poiketa jossain määrin arvioiduis-ta. Tässä kohdassa kuvataan:

• raportointikauden lopussa vallitsevat arvioiden epävarmuustekijät, joihin liittyy merkittävä riski siitä, että varojen ja velkojen kirjanpitoarvoa jou-dutaan olennaisesti oikaisemaan seuraavan tili-kauden aikana ja

• tilinpäätösperiaatteiden soveltamisessa käytetyt arviot (lukuun ottamatta arvioita, jotka sisältävät oletuksia), joilla on merkittävin vaikutus tilinpää-tökseen kirjattaviin lukuihin.

Kriittiset arviot ja epävarmuustekijät liittyvät erityisesti seuraaviin seikkoihin:

• tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

• yleisölle annettujen luottojen ja luottolaitoksilta olevien saamisten arvonalentumistestit

• rahavirtojen suojauksen tehokkuuden mittaus • henkilöstön eläkevastuiden ja eläkejärjestelyihin

kuuluvien varojen vakuutusmatemaattinen lasken-ta

• ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat • laskennallisten verosaamisten arvostus • oikeusprosesseihin liittyvät vaateet.

Tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämistä koskevista tilinpäätösperiaatteista kerrotaan kohdassa 9 ”Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen” ja liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen käypä arvo”. OTC-johdannaisten ja sellaisten muiden rahoitusinstrument-tien käyvän arvon määrittämisessä, joiden osalta ei ole saatavilla markkinoilla annettua noteerausta eikä äsket-täin noteerattua markkinahintaa, noudatetaan kriittistä arviointia, jolla on merkittävä vaikutus tilinpäätökseen kirjattaviin lukuihin. Kriittinen arviointi koskee seu-raavia seikkoja:

• arvostusmenetelmän valinta • päätös siitä, milloin kurssinoteeraus ei anna oike-

aa kuvaa käyvästä arvosta (mukaan lukien päätös siitä, milloin markkinat ovat toimivat)

• käyvän arvon oikaisu, jolla otetaan huomioon luotto-, malli- ja likviditeettiriskit

• päätös siitä, mitkä markkinaparametrit ovat to-dennettavissa.

Sellaisten rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrit-tämisessä tarvittaviin kriittisiin arvioihin, joiden osalta ei ole saatavilla markkinoilla annettua noteerausta eikä

äskettäin noteerattua markkinahintaa, liittyy myös pal-jon arvioiden epävarmuustekijöitä.

Näissä tapauksissa päätökset pohjautuvat Nordean ti-linpäätös- ja arvostusperiaatteiden mukaiseen ammatil-liseen arvioon. Arvostusperiaatteista päättää konsernin arvostusvaliokunta (Group Valuation Committee), jota johtaa konsernin talousjohtaja.

Tietoja sellaisten rahoitusinstrumenttien käypään ar-voon liittyvästä herkkyysanalyysista, joiden arvostuk-sessa käytetään merkittäviä ei-todennettavissa olevia parametreja, annetaan liitteessä 23 ”Varojen ja velko-jen käypä arvo”.

Arvonalentumistestit, luotot yleisölle/saamiset luot-tolaitoksilta Luottojen arvonalentumistestejä koskevista tilinpäätös-periaatteista kerrotaan kohdassa 12 ”Luotot yleisöl-le/saamiset luottolaitoksilta”.

Johdon on tehtävä kriittisiä arvioita ja päätöksiä sekä saatavakohtaisesti että saatavaryhmäkohtaisesti arvos-tettujen saamisten arvonalentumisten laskennassa. Li-sätietoja on liitteessä ”10 Luottosalkku ja siihen sisäl-tyvät arvonalentumiset”.

Eniten arviointia vaatii saatavaryhmäkohtaisten ar-vonalentumisten laskenta. Saatavaryhmäkohtaisesti arvostettujen lainojen arvostuksessa on tehtävä arvioita tunnistettaessa tapahtumat ja/tai todennettavissa olevat tiedot, jotka osoittavat, että ryhmään sisältyvien laino-jen arvo on alentunut. Nordea seuraa salkkuaan luoki-tusten muutosten kautta, ja tappiotapahtuma on tapah-tuma, jonka perusteella luokitusta lasketaan. Myös lai-naryhmään kuuluvilta asiakkailta saatavien tulevien rahavirtojen nykyarvon määrittämiseen liittyy epävar-muustekijöitä. Tähän sisältyvät asiakkaan maksukyvyt-tömyystodennäköisyydestä ja asiakkaan maksukyvyt-tömyydestä odotettavasta tappiosta saatavien historia-tietojen käyttö ja kokemukset, jotka on saatu sovellet-taessa historiatietoihin perustuvia oletuksia nykytilan-teeseen.

Rahavirtojen suojauksen tehokkuuden mittaus Rahavirtojen suojausta koskevista tilinpäätösperiaat-teista kerrotaan kohdassa 8 ”Suojauslaskenta”.

Tärkeä rahavirtojen suojauslaskentaan liittyvä päätös on tehokkuuden mittaustavan valinta.

Nordea-konsernissa sovelletussa rahavirtojen suojaus-laskennassa käytettävät suojausinstrumentit ovat pää-asiassa koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, jotka kir-jataan aina käypään arvoon. Valuuttakomponentti mää-ritellään valuuttariskin rahavirtasuojaukseksi ja korko-komponentti korkoriskin käyvän arvon suojaukseksi. Näiden rahavirtasuojausten tehokkuuden mittaukseen käytetään hypoteettista johdannaismenetelmää, jossa suojatusta sopimuksesta (valuuttakomponentti) odotet-tujen tulevien rahavirtojen kumulatiivisen muutoksen nykyarvon tilalla käytetään täydellisen hypoteettisen vaihtosopimuksen muutosta. Kriittistä arviointia tarvi-


taan täydellisen hypoteettisen vaihtosopimuksen omi-naisuuksien määrittelyyn.

Henkilöstön eläkevastuiden ja eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen vakuutusmatemaattinen laskenta Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevista tilinpäätösperiaatteista kerrotaan kohdassa 14 ”Työ-suhde-etuudet”.

Konsernin ulkopuoliset vakuutusmatemaatikot laskevat merkittävimpien eläkejärjestelyjen eläkevelvoitteet käyttäen väestörakenteen muutoksiin liittyviä oletuksia. Nämä laskelmat perustuvat useisiin vakuutusmatemaat-tisiin ja taloudellisiin parametreihin.

Diskonttauskoron arviointiin liittyy epävarmuutta siitä, ovatko yrityslainojen markkinat tarpeeksi toimivat ja korkealaatuiset. Toinen epävarmuustekijä liittyy tuot-tokäyrien määrittämiseen asianomaisille juoksuajoille. Suomessa diskonttauskorko määritetään yrityslainojen markkinatuoton perusteella. Muut parametrit, kuten palkankorotuksia ja inflaatiota koskevat oletukset, määritellään niitä koskevien pitkän aikavälin odotusten mukaan, ja myös niihin liittyy arvioiden epävarmuus-tekijöitä. Tärkeimmät vuoden lopussa käytetyt para-metrit on esitetty liitteessä 20 ”Eläkevelvoitteet”. Liit-teessä on kuvattu myös oletusten muutoksen vaikutus laskelmiin.

Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat Ulkomaan rahan määräisiä saamisia ja velkoja koske-vista tilinpäätösperiaatteista kerrotaan kohdassa 7 ”Ul-komaan rahan määräiset saamiset ja velat”.

5. Tuottojen ja niiden arvonalentumisten kirjaaminen

Rahoituskate Korkotuotot ja -kulut lasketaan ja kirjataan efektiivisen koron mukaan tai tarpeen vaatiessa sellaisen laskenta-tavan mukaan, jonka tuloksen voidaan katsoa olevan riittävän lähellä efektiivisen koron mukaan laskettua summaa. Efektiivinen korko sisältää palkkiot, joiden katsotaan olevan olennainen osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa (yleensä palkkioita, jotka on saatu korvauksena riskistä). Efektiivinen korko on sama kuin korko, jolla diskontataan sopimuksiin perustuvat raha-virrat rahoitusvaran tai -velan kirjanpitoarvoon.

Rahoitusinstrumenteista kertyvät korkotuotot ja -kulut luokitellaan jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta erään Rahoituskate.

Kaikkiin Marketsin käypään arvoon arvostettaviin tase-eriin liittyvät korkotuotot ja korkokulut kirjataan tulos-laskelman erään Nettotulos käypään arvoon arvostetta-vista eristä. Myös Marketsin toiminnan rahoituksen nettomäärän korot kirjataan tähän erään.

Valuutanvaihtosopimusten korkokomponentit, koron-vaihtosopimuksista maksetut ja niistä saadut korot sekä kertyneissä koroissa tapahtuneet muutokset kirjataan erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä

lukuun ottamatta suojaustarkoituksessa käytettäviä johdannaisia (mukaan lukien Kiinnitysluottopankin varainhankinnan suojaustoimenpiteet), jotka kirjataan erään Rahoituskate.

Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kiinnitysluottopankki saa palkkiotuottoja erilaisista asiakkaille tarjoamistaan palveluista. Palkkioihin sovel-lettava laskentatapa riippuu siitä, mistä palkkioita peri-tään. Palkkiotuotot kirjataan tuotoksi joko palvelun suorittamishetkellä tai merkittävän toimenpiteen suorit-tamisen yhteydessä. Annetuista palveluista saadut palkkiot kirjataan sille tilikaudelle, jolla palvelu on suoritettu.

Palkkiotuotot ja -kulut ovat yleensä tapahtumakohtai-sia, ja ne kirjataan sille ajanjaksolle, jolla palvelu on vastaanotettu.

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä Toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja tappiot rahoi-tusinstrumenteista, jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta, kirjataan erään Nettotulos käy-pään arvoon arvostettavista eristä.

Toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja tappiot liitty-vät seuraaviin eriin:

• Korolliset arvopaperit ja muut korkosidonnaiset instrumentit

• Voitot/tappiot valuuttakurssimuutoksista

Rahavirtojen suojausten tehoton osa kirjataan erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

Tähän erään sisältyvät myös jaksotettuun hankinta-menoon arvostetuista rahoitusinstrumenteista kerty-neet toteutuneet voitot ja tappiot, kuten saadut korko-hyvitykset ja liikkeeseen laskettujen omien velkojen takaisinostoista kertyneet toteutuneet voitot/tappiot.

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä sisäl-tää myös tappiot vastapuoliriskistä, joka liittyy ryh-mään ”Rahoitusvarat, jotka on määritetty kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti” sisältyviin instru-mentteihin. Arvonalentumistappiot muihin ryhmiin kuuluvista instrumenteista kirjataan erään Arvonalen-tumistappiot luotoista.

Arvonalentumistappiot luotoista, netto Arvonalentumistappiot luotoiksi ja muiksi saamisiksi luokitelluista (katso kohta 11 ”Rahoitusinstrumentit”) rahoitusvaroista tase-erissä Saamiset keskuspankeilta, Saamiset luottolaitoksilta ja Luotot yleisölle kirjataan erään Arvonalentumistappiot luotoista, netto. Tappiot kirjataan nettomääräisinä, eli niistä on vähennetty va-kuuden arvo ja muut luottoriskiä pienentävät tekijät. Luotoista kertyvien arvonalentumistappioiden lasken-taa koskevista tilinpäätösperiaatteista kerrotaan koh-dassa 12 ”Luotot yleisölle / saamiset luottolaitoksilta”.


Vastapuoliin liittyvät tappiot instrumenteista, jotka sisältyvät ryhmään ”Rahoitusvarat, jotka on määritetty kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti”, kirja-taan erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

6. Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen

Johdannaissopimukset, noteeratut arvopaperit ja va-luuttakauppaan liittyvät spot-tapahtumat kirjataan ta-seeseen ja pois taseesta (luokitellaan kaupantekopäivän ja selvityspäivän välillä taseessa uudelleen erään Muut varat tai erään Muut velat) kaupantekopäivänä. Muut rahoitusinstrumentit kirjataan taseeseen selvityspäivä-nä.

Rahoitusvarat, joita ei kirjata kaupankäyntipäivän ar-voon, kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoitusinst-rumentin rahavirtoihin raukeavat tai siirtyvät toiselle osapuolelle. Oikeudet rahavirtoihin raukeavat tai siir-tyvät tavallisesti silloin, kun vastapuoli on esimerkiksi maksanut lainan takaisin Nordealle (selvityspäivänä).

Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velka päät-tyy. Tällöin on tavallisesti kysymys siitä, että Kiinni-tysluottopankki maksaa talletuksen takaisin vastapuo-lelle (selvityspäivänä). Rahoitusvelat, jotka kirjataan taseeseen kaupankäyntipäivän arvoon, luokitellaan yleensä kaupankäyntipäivänä uudelleen tase-erään Muut velat.

7. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat

Kiinnitysluottopankin toimintavaluutta on euro.

Ulkomaan valuutaksi katsotaan kaikki muut valuutat kuin yksikön toimintavaluutta. Ulkomaan rahan mää-räiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat, mukaan luki-en ulkomaan kaupan erät, ulkomaan valuutan määräiset käteisvarat ja johdannaiset, muunnetaan tilinpäätöspäi-vän kurssiin.

Sellaisten tapahtumien selvityksestä syntyneet valuut-takurssierot, joiden valuuttakurssi on selvityspäivänä eri kuin tapahtumapäivänä, sekä selvittämättömien valuuttamääräisten rahavarojen ja -velkojen toteutu-mattomat valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

8. Suojauslaskenta

Nordea-konserni soveltaa IAS 39:n suojauslaskentaa koskevia säännöksiä EU:n carve out -version mukai-sesti. EU:n carve out -versiossa hyväksytyn mak-rosuojauksen mukaisesti johdannaisryhmää (tai sen osia) voidaan tarkastella yhdistelmänä ja ne voidaan yhdessä määrittää suojausinstrumentiksi. Lisäksi carve out -versio poistaa joitakin ydintalletusten suojaukseen ja alisuojausstrategioihin liittyvän käyvän arvon suoja-uksen rajoituksia.

Nordea-konserni käyttää suojauslaskentaa, jotta suojat-tavan erän ja suojaavien instrumenttien käyvän arvon muutoksia käsitellään tilinpäätöksessä symmetrisesti ja jotta se voi suojautua tulevien rahavirtojen ja arvon vaihtelulta.

Kiinnitysluottopankissa sovelletaan tällä hetkellä käy-vän arvon suojauslaskentaa ja rahavirtojen suojauslas-kentaa.

Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojauslaskentamallia sovelletaan joh-dannaissopimuksiin, joilla suojaudutaan tietylle riskille alttiina olevien taseeseen kirjattujen varojen tai velko-jen käyvän arvon muutoksilta. Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen sisältyvien varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski syntyy pääosin kiin-teäkorkoisista lainoista, arvopapereista ja talletuksista, joihin liittyy korkoriski. Johdannaissopimuksen ja suo-jatun erän käyvän arvon muutokset, jotka aiheutuvat suojautumisen kohteena olevista riskeistä, kirjataan erikseen tuloslaskelman erään Nettotulos käypään ar-voon arvostettavista eristä. Jos suojaus on tehokas, ar-vonmuutokset neutraloivat toisensa, jolloin niillä ei ole juuri mitään nettovaikutusta. Johdannaissopimuksella suojatun erän käyvän arvon muutokset, jotka aiheutu-vat suojautumisen kohteena olevista riskeistä, näkyvät suojatun erän kirjanpitoarvon oikaisussa, joka myös kirjataan tuloslaskelmaan. Jaksotettuun hankinta-menoon arvostettavien korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset esitetään erikseen tase-erässä Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset.

Nordea soveltaa käyvän arvon suojauslaskentamallia pääasiassa salkkukohtaisesti. Suojauksen tehottomuus kirjataan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään ar-voon arvostettavista eristä.

Suojatut erät Käyvän arvon suojauksen mukaan suojattu erä voi olla kirjattu yksittäinen omaisuus- tai velkaerä tai kirjaama-ton sitoumus tai sellaisen osa. Suojattu erä voi olla myös ominaisuuksiltaan samankaltaisten omaisuus- tai velkaerien tai sitoumusten ryhmä. Nordea-konsernin suojattuihin eriin kuuluu sekä yksittäisiä omaisuus- ja velkaeriä että omaisuus- ja/tai velkaeristä koostuvia salkkuja.

Suojaavat instrumentit Kiinnitysluottopankki käyttää suojausinstrumentteina ensisijaisesti koronvaihtosopimuksia ja valuutanvaihto-sopimuksia, jotka arvostetaan aina käypään arvoon. Käteisinstrumentteja käytetään suojaavina instrument-teina vain, kun suojaudutaan valuuttariskiltä.

Rahavirtojen suojaus Rahavirtojen suojauslaskentamallia voidaan soveltaa suojauksiin, joilla suojaudutaan vaihtuvakorkoisten instrumenttien tulevien koronmaksujen vaihteluilta tai valuuttariskeiltä. Suojaavan instrumentin tehokkaaksi määritellystä osasta kertyvä voitto tai tappio kirjataan


muuhun laajaan tulokseen ja kertyneet voitot tai tappiot kirjataan oman pääoman rahavirran suojausrahastoon. Suojaavan instrumentin tehottomasta osasta kertyvä voitto tai tappio kirjataan pois omasta pääomasta tulos-laskelman erään Nettotulos käypään arvoon arvostetta-vista eristä.

Suojaavista instrumenteista kertyvät voitot ja tappiot, jotka kirjataan oman pääoman rahavirran suojausrahas-toon muun laajan tuloksen kautta, kirjataan pois omasta pääomasta tuloslaskelmaan samalla tilikaudella kuin suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan, yleensä tilikau-della jolla korkotuotto tai korkokulu kirjataan.

Suojatut erät Rahavirran suojauksessa suojatut erät voivat olla erit-täin todennäköisiä vaihtuvien korkojen rahavirtoja, jotka kertyvät kirjatuista varoista tai veloista tai tulevis-ta varoista tai veloista. Rahavirtojen suojauksia käyte-tään Kiinnitysluottopankissa, kun suojaudutaan tuleviin ulkomaan valuutan määräisiin koronmaksuihin ja pää-oman takaisinmaksuihin liittyvältä valuuttariskiltä.

Suojaavat instrumentit Kiinnitysluottopankki käyttää suojausinstrumentteina ensisijaisesti koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan aina käypään arvoon ja joissa valuutta-komponentti määritetään rahavirtaan liittyvän valuutta-riskin suojaukseksi ja korkokomponentti korkoriskin käyvän arvon suojaukseksi.

Suojauksen tehokkuus Suojauslaskentaa voidaan käyttää vain, jos suojaus on hyvin tehokas. Suojausta pidetään hyvin tehokkaana, jos suojaussopimusta tehtäessä ja koko sen juoksuaika-na voidaan olettaa, että suojatun erän käyvän arvon muutokset neutraloituvat suojatun riskin osalta olennai-silta osin suojaavan erän arvon muutoksilla. Suojauk-sen tehokkuuden tulee olla 80–125 prosenttia. Arvioi-dessaan suojauksen tehokkuutta takautuvasti Kiinnitys-luottopankki määrittelee suojaavan erän käyvän arvon muutoksen ja vertaa sitä suojatun erän käyvän arvon muutokseen. Suojauksen tehokkuutta mitataan kumula-tiivisesti. Rahavirtasuojausten tehokkuuden mittauk-seen käytetään hypoteettista johdannaismenetelmää, jossa suojatusta sopimuksesta (valuuttakomponentti) odotettujen tulevien rahavirtojen kumulatiivisen muu-toksen nykyarvon tilalla käytetään täydellisen hypo-teettisen vaihtosopimuksen muutosta.

Jos suhdeluku ei ole tehokkuusvaatimuksen mukainen, suojauslaskenta lopetetaan. Käyvän arvon suojauksissa suojaava instrumentti luokitellaan uudelleen kaupan-käyntitarkoituksessa pidettäväksi johdannaissopimuk-seksi ja suojatun erän käyvän arvon muutos siihen asti, kun suojaus päättyy, jaksotetaan tasasuuruisina erinä tuloslaskelmaan suojatun erän jäljellä olevan juoksu-ajan kuluessa.

Rahavirran suojauksissa suojaavan instrumentin reali-soitumaton arvon muutos siitä hetkestä, kun suojaus viimeksi todettiin tehokkaaksi, kirjataan tuloslaskel-

maan. Suojaavaan instrumenttiin liittyvä kumulatiivi-nen voitto tai tappio, joka on kirjattu oman pääoman rahavirran suojausrahastoon muun laajan tuloksen kautta kaudelta, jolloin suojaus oli tehokas, luokitellaan pois omasta pääomasta ja kirjataan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä, jos odotetun tapahtuman ei enää odoteta toteutuvan. Jos odotettu tapahtuma ei enää ole erittäin todennäköi-nen mutta sen odotetaan edelleen toteutuvan, suojaa-vaan erään liittyvä kumulatiivinen voitto tai tappio, joka on kirjattu muuhun laajaan tulokseen kaudelta, jolloin suojaus oli tehokas, sisältyy edelleen muuhun laajaan tulokseen, kunnes tapahtuma toteutuu tai sen ei enää odoteta toteutuvan.

9. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavaksi määri-tellyt rahoitusvarat ja -velat (mukaan lukien johdan-naissopimukset) kirjataan käypään arvoon taseeseen. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

Käypä arvo on se hinta, joka laskentapäivänä saataisiin varallisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velkaerän siirtämisestä kyseisen varallisuus- tai velkaerän pääasi-allisella markkinapaikalla, tai jos pääasiallista markki-napaikkaa ei ole, varallisuus- tai velkaerän kannalta kaikkein edullisimmalla markkinapaikalla, tapahtuvas-sa tavanomaisessa markkinaosapuolten välisessä kau-passa senhetkisten markkinaolosuhteiden vallitessa.

Paras käyvän arvon määritys saadaan, jos varallisuus- tai velkaerä noteerataan julkisesti toimivilla markki-noilla. Tällaista noteerausta käytetään rahoitusvarojen ja -velkojen arvostuksessa aina kun se on saatavilla. Varallisuus- tai velkaerän toimivina markkinoina pide-tään markkinoita, joilla varallisuus- tai velkaerällä käy-dään kauppaa riittävän usein ja riittävän paljon, jotta noteeraus on jatkuvasti saatavilla. Likviditeettiä ja vo-lyymeja koskevat absoluuttiset tasot, joiden perusteella markkinoiden katsotaan olevan toimivat, vaihtelevat instrumenttilajeittain. Joissakin lajeissa hinnanvaihtelu on vähäistä myös sellaisilla lajiin sisältyvillä instru-menteilla, joilla käydään laajasti kauppaa. Tällaiseen lajiin kuuluviin instrumentteihin sovellettavat likvidi-teettivaatimukset ovat lievempiä ja vastaavasti käyvän arvon määritykseen hyväksyttävien hintojen aikaraja on pidempi.

Kaupankäyntitiheyttä ja -volyymeja seurataan säännöl-lisesti, jotta voidaan arvioida ovatko markkinat toimi-vat vai toimimattomat.

Kiinnitysluottopankki käyttää pääsääntöisesti julkisia noteerauksia määrittäessään seuraavien tase-erien käy-pää arvoa: • korolliset arvopaperit • johdannaissopimukset (noteeratut).


Jos rahoitusinstrumentin noteeraus ei anna oikeaa ku-vaa säännöllisestä markkinahinnasta tai jos noteerausta ei saada, käypä arvo määritetään tarkoituksenmukaista arvostusmenetelmää käyttäen. Arvostusmenetelmän riittävyyttä seurataan säännöllisesti. Myös sitä, käyte-täänkö noteerauksia vai teoreettisia hintoja, arvioidaan säännöllisesti.

Arvostusmenetelmiä on monenlaisia, aina yksinkertai-sesta diskontatun rahavirran analyysistä monimutkai-siin optiohinnoittelumalleihin. Arvostusmenetelmät suunnitellaan siten, että markkinahintoja ja -kursseja käytetään aina kun mahdollista, mutta arvostuksessa voidaan käyttää hyväksi myös malliparametreja, jotka eivät ole todennettavissa. Arvostusmenetelmän riittä-vyys arvioidaan tutkimalla, kuinka hyvin se vastaa markkinahintoja. Tämä tehdään vertaamalla laskennan tuloksena saatuja hintoja asianomaisiin viitetietoihin, esimerkiksi pörssinoteerauksiin, vastapuolen tekemiin arvostuksiin tai konsensuspalvelujen tuottamiin hinta-tietoihin.

Nordea-konserni käyttää pääsääntöisesti arvostusmene-telmiä määrittäessään seuraavien tase-erien käypää arvoa:

• korolliset arvopaperit (kun saatavilla ei ole toimi-villa markkinoilla annettua noteerausta)

• johdannaissopimukset (OTC-johdannaiset).

Kun rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään ar-vostusmenetelmällä, tutkitaan, perustuvatko arvostus-mallissa käytetyt muuttujat pääosin todennettavissa oleviin markkinatapahtumiin. Nordea-konserni pitää todennettavissa oleviin markkinatapahtumiin perustu-vana tietona tietoa, joka saadaan yleisesti saatavilla olevista ulkopuolisista lähteistä, jos tällaisen tiedon voidaan katsoa edustavan realistista markkina-arvoa. Jos tiedoilla, jotka eivät ole todennettavissa, on merkit-tävä vaikutus arvostukseen, instrumenttia ei voida alun perin kirjata arvostusmenetelmällä arvioituun käypään arvoon, ja kaikki ensimmäisen päivän tuotot jaksote-taan tulosvaikutteisesti instrumentin voimassaoloajalle. Aktivoidut ensimmäisen päivän tuotot siirretään tulos-laskelmaan, jos tiedoista, jotka eivät ole todennettavis-sa, tulee todennettavissa olevia tietoja.

Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot eritellään liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen käypä arvo” sen perusteella, perustuvatko ne • saman instrumentin noteeraukseen toimivilla

markkinoilla (taso 1) • todennettavia markkina-arvoja käyttävään arvos-

tusmenetelmään (taso 2) • ei-todennettavia markkina-arvoja käyttävään ar-

vostusmenetelmään (taso 3).

Nordea-konsernin käyttämät arvostusmallit noudattavat hyväksyttyjä rahoitusinstrumenttien hinnoitteluun so-vellettavia taloudellisia metodeja. Niissä otetaan huo-

mioon tekijät, joiden perusteella markkinoiden osapuo-let määrittelevät hinnan.

Mallinnettujen riskien komitea (Model Risk Commit-tee) hyväksyy uudet arvostusmallit, ja kaikkia malleja arvioidaan säännöllisesti.

Lisätietoja liitteessä 23 ”Varojen ja velkojen käypä arvo”.

10. Keskuspankkeihin talletetut varat

Käteiset varat sisältävät käteiset maksuvälineet ja ul-komaiset setelit. Saamisiin keskuspankeilta sisältyvät keskuspankeissa ja julkisen viranomaisen ylläpitämissä postisiirtojärjestelmissä olevat tilit, jotka täyttävät seu-raavat ehdot: • Keskuspankin tai postisiirtojärjestelmän kotipaik-

ka on maassa, jossa yhtiöllä on toimipaikka. • Tilillä olevat varat ovat milloin tahansa käytettä-

vissä.

11. Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumenttien luokittelu Rahoitusinstrumentit on luokiteltu erään Luotot ja muut saamiset tai erään Käypään arvoon tulosvaikut-teisesti kirjattavat rahoitusvarat. Rahoitusvelat on luo-kiteltu erään Muut rahoitusvelat. Kiinnitysluottopankil-la on myös suojaustarkoituksessa pidettäviä johdannai-sia.

Kaikki rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alun perin käypään arvoon. Kunkin rahoitusinstrumentin myö-hempi arvostus taseessa ja se, miten instrumentin käy-vän arvon muutokset kirjataan tilinpäätökseen, määräy-tyvät luokittelun perusteella. Nordean taseeseen sisäl-tyvien rahoitusinstrumenttien luokittelu on esitetty liit-teessä 22 ”Rahoitusinstrumenttien luokittelu”.

Luotot ja muut saamiset Luotot ja muut saamiset ovat noteeraamattomia rahoi-tusvaroja, joihin liittyy määrätty tai määrättävissä oleva maksuaika. Näitä omaisuuseriä ja niiden arvonalentu-misia kuvataan tarkemmin kohdassa 12 ”Luotot ylei-sölle / saamiset luottolaitoksilta”.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoi-tusvarat ja -velat arvostetaan transaktiokuluilla vähen-nettyyn käypään arvoon. Kaikki käyvän arvon muutok-set kirjataan suoraan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

Luokkaan sisältyy kaksi ryhmää: kaupankäyntitarkoi-tuksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat sekä rahoi-tusvarat ja -velat, jotka on määritetty kirjattavaksi käy-pään arvoon tulosvaikutteisesti (käypään arvoon arvos-tamismahdollisuus).

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroi-hin ja -velkoihin sisältyy johdannaissopimuksia, joita pidetään kaupankäyntitarkoituksessa.


Muut rahoitusvelat Rahoitusvelat, joita ei luokitella tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi, arvoste-taan jaksotettuun hankintamenoon. Muista rahoitusve-loista maksetut korot kirjataan tuloslaskelman korkoku-luihin.

Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käy-pä arvo on positiivinen (mahdollinen kertynyt korko mukaan lukien), kirjataan taseen varoihin erään Joh-dannaissopimukset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen (mahdollinen kertynyt korko mukaan lu-kien), kirjataan taseen velkoihin erään Johdannaisso-pimukset.

Toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja tappiot joh-dannaissopimuksista kirjataan tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

Rahoitusvarojen ja -velkojen nettoutus Taseeseen kirjatut rahoitusvarat ja -velat netotetaan, jos siihen on laillinen oikeus, jos ne ovat tavanomaista liiketoimintaa tai jos ne johtuvat konkurssista ja jos tarkoituksena on selvittää kaupat nettomääräisesti tai toteuttaa omaisuuserän myynti ja velkaerän kuittaus samanaikaisesti.

Pörssijohdannaiset katsotaan yleensä selvitetyiksi päi-vittäin, kun käteinen on maksettu tai saatu ja instru-mentti on taas markkinaehtoinen.

Liikkeeseen lasketut velkainstrumentit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit Kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemat rahoitus-instrumentit luokitellaan joko rahoitusveloiksi tai omaksi pääomaksi. Liikkeeseen lasketut rahoitusinst-rumentit luokitellaan rahoitusvelaksi, jos sopimusjär-jestelystä aiheutuu Kiinnitysluottopankille nykyinen velvoite toimittaa instrumentin haltijalle käteistä tai muita rahoitusvaroja tai tietty määrä oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Jos näin ei ole, instrumentti on yleensä oman pääoman ehtoinen ja se luokitellaan omaksi pääomaksi. Transaktiokulut eivät sisälly kirja-ukseen. Jos liikkeeseen laskettuun rahoitusinstrument-tiin sisältyy sekä velkakomponentteja että oman pää-oman ehtoisia komponentteja, niitä käsitellään erik-seen.

12. Luotot yleisölle/saamiset luottolaitoksilta

Luotoiksi ja muiksi saamisiksi luokiteltavat rahoitus-instrumentit, jotka kirjataan taseessa luotoiksi yleisölle ja saamisiksi luottolaitoksilta (mukaan lukien saamiset keskuspankeilta), arvostetaan jaksotettuun hankinta-menoon (ks. myös kohta 6 ”Rahoitusinstrumenttien kirjaaminen taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen” sekä liite 22 ”Rahoitusinstrumenttien luokittelu”).

Kiinnitysluottopankki seuraa luottojen arvoa hallituk-sen toimintakertomuksen kohdassa ”Riskien, likvidi-teetin ja pääoman hallinta” kerrotulla tavalla. Saatava-

kohtaisesti tai saatavaryhmäkohtaisesti arvostetut saa-miset määritellään saamisiksi, joiden arvo on alentunut, jos niiden arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä.

Saatavakohtaisesti arvostettuihin luottoihin sovelletta-va arvonalentumistesti Kiinnitysluottopankki testaa kaikkien lainojen arvon alentumista lainakohtaisesti. Arvonalentumistestin tar-koituksena on todeta, onko lainan arvo alentunut. Tun-nistamisprosessin ensimmäisessä vaiheessa Kiinnitys-luottopankki seuraa, onko todettavissa merkkejä arvon alentumisesta (tappiotapahtuma) ja voidaanko niitä pitää objektiivisena näyttönä arvon alentumisesta. Lisä-tietoja tappiotapahtumien tunnistamisesta annetaan hallituksen toimintakertomuksen kohdassa ”Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta”.

Lainat, joiden arvo ei yksinään ole alentunut, siirretään riskiominaisuuksiltaan samankaltaisten luottojen ryh-mään, jolle tehdään saatavaryhmäkohtainen arvonalen-tumistesti.

Saatavaryhmäkohtaisesti arvostettuihin luottoihin so-vellettava arvonalentumistesti Lainoille, joiden arvo ei yksinään ole alentunut, teh-dään saatavaryhmäkohtainen arvonalentumistesti.

Lainat ryhmitellään samankaltaisten luottoriskiominai-suuksien perusteella. Nämä ominaisuudet kertovat ve-lallisen kyvystä maksaa kaikki velat sopimusehtojen mukaisesti. Kiinnitysluottopankki seuraa lainasalkku-aan luotonantoon liittyvässä päätöksentekoprosessissa sekä vuosikatsausprosessissa, jota täydentää neljännes-vuosittainen luottoriskin arviointiprosessi. Näissä pro-sesseissa Nordea tunnistaa tappiotapahtumat, jotka osoittavat saatavaryhmässä toteutuneet tappiot. Tap-piotapahtuma on tapahtuma, jonka tuloksena on odotet-tujen tulevien rahavirtojen heikkeneminen. Vain ne tappiotapahtumat, jotka ovat toteutuneet raportointipäi-vään mennessä, otetaan huomioon saatavaryhmän arvi-oinnissa.

Ryhmäkohtaisessa arviointiprosessissa arvioidaan, pi-tääkö toteutuneen tappiotapahtuman perusteella kirjata arvonalentuminen, jos tappiotapahtumaa ei ole vielä tunnistettu yksittäisen vastuun tasolla. Tätä tappiota-pahtuman toteutumispäivän ja sen yksittäisen tunnis-tamisen päivän välistä ajanjaksoa kutsutaan ”syntymis-jaksoksi” (emergence period). Arvonalentuminen on ryhmäkohtainen, kunnes tappiot on tunnistettu yksittäi-sen vastuun tasolla. Tappion tunnistus tapahtuu maksu-häiriön tai muiden merkkien perusteella.

Yritysasiakkaisiin ja vastapuolina oleviin pankkeihin liittyvän luottoriskin arvioinnissa Nordea käyttää ny-kyistä luokitusjärjestelmää. Arvioidessaan luokituskoh-taista maksuhäiriöriskiä Nordea käyttää historiatietoja maksukyvyttömyystodennäköisyydestä. Nämä lainat luokitellaan ja ryhmitellään pääasiassa toimialan ja/tai tietyistä makroparametreista (esim. riippuvaisuus öljyn hinnasta) aiheutuvan herkkyyden perusteella.


Henkilöasiakkaita ja pieniä yritysasiakkaita seurataan pisteytysmallien avulla. Pisteytysmallit perustuvat pää-osin historiatietoihin (esim. tietoihin maksuhäiriöistä ja tappioista) ja johdon kokemuksen perusteella tekemään arviointiin. Luokitus- ja pisteytysmalleja kuvataan tar-kemmin hallituksen toimintakertomuksen kohdassa ”Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta”.

Arvonalentumistappiot Jos lainan kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitujen rahavirtojen nettomääräinen nykyarvo (alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattuna), mukaan lukien vakuuksien käypä arvo ja muut luottoriskiä pienentävät tekijät, erotus on arvonalentumistappio.

Saatavakohtaisesti arvoltaan alentuneeksi tunnistettui-hin yksinään merkittäviin lainoihin liittyvät arvonalen-tumistappiot kirjataan saatavakohtaisesti.

Arvonalentumistappiot, jotka liittyvät sellaisiin saata-vakohtaisesti arvoltaan alentuneeksi tunnistettuihin lainoihin, jotka eivät ole yksinään merkittäviä, ja lai-noihin, joita ei ole saatavakohtaisesti tunnistettu arvol-taan alentuneeksi, kirjataan käyttäen salkkuperusteista rahavirtaennustetta.

Jos arvonalentumistappiota ei pidetä lopullisena, se kirjataan varaukseksi. Varaukset osoittavat kertyneiden arvonalentumistappioiden määrän. Luottoriskin ja ker-tyneiden arvonalentumistappioiden muutokset kirjataan varausten muutokseksi ja arvonalentumistappioiksi tuloslaskelmaan (ks. myös kohta 5 ”Tuottojen ja ar-vonalentumisten kirjaaminen”).

Jos arvonalentumistappiota pidetään lopullisena, se kirjataan toteutuneeksi luottotappioksi. Luoton arvo ja siihen liittyvä arvonalentuminen kirjataan pois taseesta. Arvonalentumistappiota pidetään lopullisena, jos velal-linen on haettu konkurssiin ja pesänhoitaja on todennut konkurssimenettelyn taloudellisen tuloksen, jos Nordea antaa saamisensa anteeksi joko lakisääteisessä tai va-paaehtoisessa velkajärjestelyssä tai jos Nordea jostakin muusta syystä pitää epätodennäköisenä, että saaminen maksetaan takaisin.

Diskonttauskorko Arvonalentumisen arvioinnissa käytetty diskonttaus-korko on yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmän luot-tojen alkuperäinen efektiivinen korko. Tarpeen vaaties-sa diskonttauskorko voi perustua laskentatapaan, jonka tuloksen voidaan katsoa olevan riittävän lähellä efek-tiivisen koron mukaan laskettua arvonalentumista.

Uudelleenjärjestellyt luotot Tässä yhteydessä uudelleenjärjestelty luotto määritel-lään luotoksi, jossa Kiinnitysluottopankki on tehnyt velalliselle myönnytyksiä velallisen heikentyneen ta-loudellisen tilanteen vuoksi ja jossa myönnytys on joh-tanut arvonalentumistappioon. Uudelleenjärjestelyn jälkeen lainaa ei yleensä enää pidetä saamisena, jonka

arvo on alentunut, jos se täyttää uudet ehdot. Uudel-leenjärjestelyn yhteydessä tehtyjä myönnytyksiä pide-tään lopullisina tappioina, ellei Kiinnitysluottopankki saa arvonalentumistappioita takaisin. Tällöin maksu kirjataan toteutuneen arvonalentumistappion palautuk-sena.

13. Verot

Tuloslaskelman tuloverot sisältävät tilikauden verot ja laskennallisen verovelan muutoksen. Tuloverot kirja-taan tuloslaskelmaan, paitsi kun on kyse verovaikutuk-sesta, joka liittyy muuhun laajaan tulokseen tai suoraan omaan pääomaan kirjattavaan tapahtumaan. Tällöin verovaikutus kirjataan muuhun laajaan tulokseen tai omaan pääomaan.

Tilikauden verolla tarkoitetaan vuoden aikana kerty-neistä verotettavista tuloista perittävää verojen määrää ja aiempina vuosina maksettuihin veroihin tehtyjä oi-kaisuja. Se lasketaan niiden veroprosenttien mukaisesti, jotka ovat voimassa tai jotka ovat käytännössä voimas-sa raportointipäivänä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan käyttäen taselähtöistä menetelmää, ja ne koskevat kaikkia väli-aikaisia eroja varojen ja velkojen verotusarvojen ja niiden kirjanpitoarvojen välillä. Käyttämättömistä ve-rotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista kirja-taan laskennallinen vero. Laskennallista veroa ei kirjata sellaiseen tapahtumaan liittyvistä varojen tai velkojen alkuperäisistä kirjauksista johtuvista väliaikaisista eroista, jossa ei yhdistetä liiketoimintoja ja joka ei vai-kuta tilinpäätökseen eikä verotettavaan tulokseen. Las-kennallista veroa ei myöskään kirjata tytäryhtiöihin ja osakkuusyrityksiin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä eroista siltä osin kuin on todennäköistä, etteivät ne ku-moudu lähitulevaisuudessa.

Laskennallinen vero arvostetaan niiden veroprosenttien mukaan, joita odotetaan sovellettavan väliaikaisiin eroihin niiden realisoituessa, niiden lakien mukaisesti, jotka ovat voimassa tai jotka ovat käytännössä voimas-sa raportointipäivänä. Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei diskontata. Laskennallisina verosaamisina kirjataan ainoastaan se määrä, jonka arvioidaan vastaa-van tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tulosta, jota vastaan väliaikaiset erot ja tulevaisuudessa käytettävät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Laskennalli-sia verosaamisia arvioidaan jokaisena raportointipäivä-nä, ja niitä vähennetään, kunnes ei ole enää todennä-köistä, että saamiseen liittyvä verohyöty toteutuisi.

Tilikauden verosaamiset ja velat netotetaan silloin, kun se on lain mukaan sallittu ja Nordea aikoo joko toteut-taa verosaamisen ja velan nettomääräisesti tai toteuttaa saamisen ja velan samanaikaisesti. Laskennalliset ve-rosaamiset ja -velat netotetaan yleensä, jos on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus netottaa tili-kauden verosaamiset ja -velat.


14. Työsuhde-etuudet

Kaikki suoritetuista palveluista Kiinnitysluottopankin henkilöstölle annetut korvaukset ovat työsuhde-etuuksia. Lyhytaikaiset etuudet maksetaan kahdentoista kuukauden kuluessa sen raportointijakson päättymises-tä, jona palvelut on suoritettu. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ovat etuuksia, jotka maksetaan työsuh-teen päättymisen jälkeen. Kiinnitysluottopankissa ainoa työsuhteen päättymisen jälkeinen etuus on eläke. Irti-sanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia syntyy tavallisesti silloin, jos työsuhde irtisanotaan ennen normaalia eläkeikää tai jos työntekijä vastaanottaa va-paaehtoisen tukipaketin.

Lyhytaikaiset etuudet Lyhytaikaiset etuudet koostuvat pääasiassa kiinteistä palkoista ja tulosperusteisista palkkioista. Sekä kiinteät palkat että tulosperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jona henkilöstö on suorittanut palve-luja Kiinnitysluottopankille. Lisäksi Nordealla on käy-tössä osakeperusteisia kannustinohjelmia, joita kuva-taan tarkemmin kohdassa 17 ”Osakeperusteiset kannus-tinohjelmat”.

Lisätietoja on liitteessä 6 ”Henkilöstökulut”.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Eläkejärjestelyt Nordea-konserniin kuuluvilla yhtiöillä on erilaisia elä-kejärjestelyjä, jotka voivat olla joko etuuspohjaisia tai maksupohjaisia järjestelyjä. Järjestelyt perustuvat nii-den maiden käytäntöihin ja olosuhteisiin, joissa yhtiöil-lä on toimintaa. Merkittävimmät etuuspohjaiset eläke-järjestelyt on katettu eläkekassojen ja -säätiöiden va-roilla. Jos tiettyyn eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo on pienempi kuin etuuspohjaisesta järjeste-lystä johtuva vastuu, joka on määritelty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä, net-tosumma kirjataan taseeseen velaksi (eläkevelat). Jos käypä arvo on suurempi, nettosumma kirjataan tasee-seen varoiksi (eläkesaamiset). Kattamattomat eläkejär-jestelyt kirjataan eläkeveloiksi.

Suurin osa eläkkeistä perustuu maksupohjaisiin järjes-telyihin, joissa Nordea-konsernilla ei ole eläkevastuuta. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ei enää oteta uusia jäseniä. Konserni maksaa kannatusmaksuja myös julki-siin eläkejärjestelmiin.

Eläkekulut Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat velvoit-teet kirjataan kuluksi, kun henkilöstön katsotaan suorit-taneen maksua vastaavat palvelut. Kiinnitysluottopan-kin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovelvoitteet lasketaan erikseen jokaiselle järjestelylle arvioimalla henkilöstön tulevien etuuksien määrä, jonka henkilöstö on ansainnut työsuorituksellaan kuluvalla tilikaudella ja aikaisemmilla tilikausilla. Nämä etuudet diskonta-taan niiden nykyisen arvon määrittämiseksi. Etuuspoh-jaisista eläkejärjestelyistä johtuvien velvoitteiden ny-

kyarvo ja niihin liittyvät kulut arvioidaan vakuutusma-temaattisiin ja taloudellisiin oletuksiin perustuvien va-kuutusmatemaattisten laskelmien (ml. ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuva menetelmä) perusteel-la (lisätietoja liitteessä 20 ”Eläkevelvoitteet”).

Kun määritetään velvoitteiden nykyarvoa ja eläkejär-jestelyyn kuuluvien varojen käypää arvoa, vakuutus-matemaattisten oletusten ja kokemukseen perustuvien vaikutusten muutokset voivat synnyttää uudelleenar-vostuksista johtuvia vaikutuksia (toteutuneita lukuja verrataan oletuksiin). Uudelleenarvostuksista johtuvat vaikutukset kirjataan välittömästi omaan pääomaan muun laajan tuloksen kautta.

Kun laskelma osoittaa eläkesaamista, kirjattavien varo-jen määrä voi olla enintään eläkejärjestelystä johtuvien tulevien palautusten tai tulevien, eläkejärjestelyyn maksettavien kannatusmaksujen vähennysten nykyar-vo.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen diskonttauskorko Diskonttauskorko määritetään yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuoton perusteella, kun kyseisille joukkovel-kakirjalainoille on toimivat markkinat. Niissä maissa, joista nämä markkinat puuttuvat, diskonttauskorkona käytetään valtion joukkovelkakirjalainojen tuottoja. Suomessa diskonttauskorko määritetään yrityslainojen markkinatuoton perusteella.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Kuten edellä on mainittu, irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia syntyy tavallisesti silloin, jos työsuhde irtisanotaan ennen normaalia eläkeikää tai jos työntekijä vastaanottaa vapaaehtoisen tukipaketin. Irti-sanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ei synny, jos työntekijän on jatkettava työntekoa ja irtisanomisen yhteydessä suoritettavien etuuksien voidaan katsoa olevan tavanomainen korvaus tällaisesta työstä.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan kuluksi, kun Kiinnitysluottopankille syntyy maksuvel-voite. Velvoite syntyy, kun on olemassa virallinen suunnitelma, joka koskee tiettyä organisaatiotasoa, ja kun Kiinnitysluottopankilla ei ole realistista mahdolli-suutta peruuttaa sitä. Tämä tapahtuu tavallisesti silloin, kun suunnitelma on kerrottu kohderyhmälle tai sen edustajille.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet voivat olla lyhytaikaisia etuuksia, esimerkiksi jokin kuukausi-palkan kerrannainen, tai työsuhteen päättymisen jälkei-siä etuuksia esimerkiksi ennenaikaisen eläkkeelle jää-misen muodossa. Liitteessä 6 ”Henkilöstökulut” lyhyt-aikaiset etuudet luokitellaan palkoiksi ja palkkioiksi ja työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet eläkekuluiksi.


15. Oma pääoma

Muut rahastot Vapaiden rahastojen lisäksi muut rahastot muodostuvat verojen jälkeisistä tuotoista ja kuluista, jotka on kirjattu omaan pääomaan muun laajan tuloksen kautta IFRS:n mukaisesti. Näihin rahastoihin sisältyy rahavirran suo-jausrahastoja ja etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen ker-tyneisiin uudelleenarvostuksiin liittyviä käyvän arvon rahastoja sekä valuuttakurssierojen rahasto.

16. Luottolupaukset

Peruuttamattomat luottolupaukset kirjataan taseen ul-kopuoliseen erään Luottolupaukset.

17. Osakeperusteiset kannustinohjelmat

Käteisvaroina maksettavat ohjelmat Kiinnitysluottopankin on lykättävä tulosperusteisten palkkioiden maksua pohjoismaisten finanssivalvontavi-ranomaisten säännösten ja yleisten ohjeiden mukaises-ti. Tämä koskee myös johdon kannustinohjelmaa (Exe-cutive Incentive Programme, EIP). Lykätyt summat indeksoidaan jossain määrin käyttäen Nordean osak-keen kokonaistuottoa, ja nämä ”ohjelmat” ovat IFRS:n mukaisia käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia ohjelmia. Ohjelmat ovat käytössä täysimääräisesti, kun tulosperusteisten palkkioiden alkuperäistä kirjausta lykätään ja velvoitteen käypää arvoa arvioidaan uudel-leen jatkuvasti. Uudelleenarvostukset kirjataan yhdessä niihin liittyvien sosiaalikulujen kanssa tuloslaskelman erään Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä.

Lisätietoja on liitteessä 6 ”Henkilöstökulut”.

18. Lähipiiriä koskevat tapahtumat

Kiinnitysluottopankki määrittelee lähipiiriin kuuluvat osapuolet seuraavasti: • osakkeenomistajat, joilla on merkittävä

vaikutusvalta • konserniyhtiöt • avainhenkilöt yhtiön johdossa • muut lähipiiriin kuuluvat.

Kaikki lähipiiriä koskevat tapahtumat toteutetaan markkinaehtoperiaatteen mukaisesti lukuun ottamatta henkilöstölle annettavia luottoja, ks. liite 6 ”Henkilös-tökulut”.

Osakkeenomistajat, joilla on merkittävä vaikutus-valta Osakkeenomistajalla, jolla on merkittävä vaikutusvalta, tarkoitetaan osakkeenomistajaa, jolla on valtaa osallis-tua Kiinnitysluottopankin taloutta ja toimintaa koskevi-en päätösten tekoon mutta ei näitä koskevaa määräys-valtaa. Nordea Bank AB:llä (publ) katsotaan olevan tällainen valta.

Konserniyhtiöt Nordean konserniyhtiöillä tarkoitetaan emoyhtiö Nor-dea Bank AB:n (publ) tytäryhtiöitä.

Konsernin sisäiset tapahtumat eri juridisten yksiköiden välillä hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen ja OECD:n siirtohinnoittelua koskevien säännösten mu-kaisesti. Tapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätök-sessä.

Avainhenkilöt yhtiön johdossa Avainhenkilöt yhtiön johdossa ovat: • Nordea Kiinteistöluottopankki Oyj:n ja Nordea

Bank AB:n (publ) hallitusten jäsenet • Nordea Kiinteistöluottopankki Oyj:n toimitusjoh-

taja ja toimitusjohtajan sijainen • Nordea Kiinteistöluottopankki Oyj:n johtoryhmä.

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemisesta ja eläkkeistä sekä muista heihin liittyvistä liiketoimista kerrotaan liitteessä 6 ”Henkilöstökulut”.

Muut lähipiiriin kuuluvat Muita lähipiiriin kuuluvia ovat johtoon kuuluvien avainhenkilöiden perheenjäsenet. Muihin lähipiiriin kuuluviksi katsotaan myös yhtiöt, joissa Kiinnitysluot-topankin johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä on merkit-tävä vaikutusvalta, sekä yhtiöt, joissa näiden avainhen-kilöiden perheenjäsenillä on merkittävä vaikutusvalta.

Tietoja liiketoimista Kiinnitysluottopankin ja muiden lähipiiriin kuuluvien välillä annetaan liitteessä 26 ”Lä-hipiiriliiketoimet”.


Liite 2 Segmenttiraportointi

Toimintasegmenttien tuloksen laskenta Laskentaperiaatteet ja toimintasegmenttien väliset allokoinnit vastaavat ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle raportoituja tietoja. Kiinnitysluottopankissa konsernin johtoryhmä on määritelty ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi. Toimintasegmentit Nordea Kiinnitysluottopankin taloudelliset tulokset esitetään yhtenä kokonaisuutena. Kiinnitysluottopankin koko toiminta liittyy vakuudellis-ten lainojen liikkeeseenlaskuun. Toimitusjohtaja valmistelee kaikki merkittävät Kiinnitysluottopankin päätökset ja päätökset tekee hallitus. Kiinnitysluottopankin liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteiden vuoksi raportointi on järkevää tehdä koko yhtiöstä yhtenä toimintasegmenttinä.

Tuloslaskelma Kiinnitysluotto-pankkitoiminta

10-12


Rahoituskate 51,4

Palkkiotuotot ja -kulut, netto 0,2

Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä, netto -4,8

Muut tuotot 0,0

Liiketoiminnan tuotot yhteensä 46,8

Henkilöstökulut -0,3

Muut kulut -11,5


Tulos ennen arvonalentumistappioita 35,0

Arvonalentumistappiot luotoista 0,4

Liikevoitto 35,4

Tuloverot -7,1

Tulos 28,3

Tase, miljoonaa euroa


Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle 16 299,9

Liiketoiminnan tuotot yhteensä tuoteryhmittäin 10-12


Kiinnitysluottopankkituotteet 46,8

Yhteensä 46,8

Maantieteellinen jakauma

Tuotot yhteensä Varat

10-12 31.12.

Miljoonaa euroa 2016 2016

Suomi 46,8 25 586,2

Yhteensä 46,8 25 586,2


Liite 3 Korkotuotot ja korkokulut

10-12


Korkotuotot

Luotoista yleisölle 66,5

Korollisista arvopapereista -0,1

Muut korkotuotot 2,7

Korkotuotot yhteensä 69,1

Korkokulut

Veloista luottolaitoksille -0,3

Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista -67,5

Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla -0,6

Muut korkokulut1 50,7

Korkokulut yhteensä -17,7

Rahoituskate 51,4 1 Nettomääräiset korkotuotot johdannaisista, jotka arvostetaan käypään arvoon ja jotka liittyvät Nordea Kiinnitysluottopankin varainhankintaan, voivat sekä vähentää että lisätä muita korkokuluja. Lisätietoja liitteessä 1.

Korkotuotot rahoitusvaroista, joita ei arvosteta tulosvaikutteisesti käypään arvoon olivat 69,1 miljoonaa euroa. Korkokulut rahoitusveloista, joita ei arvosteta tulosvaikutteisesti käypään arvoon olivat -70,0 miljoonaa euroa. Arvoltaan alentuneista saamisista kertyneiden korkojen osuus korkotuotoista oli hyvin vähäinen. Liite 4 Palkkiotuotot ja –kulut, netto

10-12


Säilytys- ja liikkeeseenlaskupalvelut 0,0

- josta tuotot -

- josta kulut 0,0

Luotonanto 1,9

- josta tuotot 1,9

- josta kulut -

Takaukset ja dokumenttimaksut -4,0

- josta tuotot -

- josta kulut -4,0

Muut palkkiot 2,3

- josta tuotot 2,3

- josta kulut 0,0

Yhteensä 0,2

Sellaisista rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei kirjata käypään arvoon tuloslaskelman kautta, saadut palkkiotuotot olivat 1,9 miljoonaa euroa. Näitä tuottoja ei oteta huomioon efektiivistä korkoa määritettäessä.


Liite 5 Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä 10-12


Korkosidonnaiset erät ja valuuttakurssimuutokset -4,8

Total -4,8

Voitot/tappiot rahoitusinstrumenteista luokittain, netto


Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat1 -0,7

Rahoitusvarat suojauslaskennasta -3,9

- joista voitot/tappiot suojausinstrumenteista, netto -284,5

- joista voitot/tappiot suojatuista eristä, netto 280,6

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat1 0,1

Valuuttakurssimuutokset (pl. valuuttasuojaukset) -0,3

Yhteensä -4,8 1 Josta 0,1 miljoonaa euroa liittyy luotoiksi ja muiksi saamisiksi luokiteltuihin instrumentteihin Liite 6 Henkilöstökulut

10-12


Palkat ja palkkiot -0,2

Eläkekulut (erittely alla) -0,1

Sosiaaliturvamaksut 0,0

Voittopalkkiojärjestelmä 0,0

Muut henkilöstökulut 0,0

Yhteensä -0,3

10-12

2016

Eläkekulut

Etuuspohjaiset eläkejärjestelmät (liite 20) -

Maksuperusteiset eläkejärjestelmät -0,1

Yhteensä -0,1 Palkitsemista koskevien tietojen julkistaminen pohjoismaisten pankkivalvontaviranomaisten ja yleisten määräysten mukaan Säännösten mukaiset kvalitatiiviset tiedot esitetään Nordean hallituksen toimintakertomuksen erillisessä palkitsemista koskevassa osassa. Kvantitatiiviset tiedot puolestaan julkaistaan erillisessä raportissa Nordean kotisivuilla (www.nordea.com) viikkoa ennen Nordean varsinais-ta yhtiökokousta 16. maaliskuuta 2017. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksetut palkkiot Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen jäsenistä oli 31.12.2016 neljä Nordea Pankki Suomi Oyj:n palveluksessa, yksi oli Nordea Bank AB:n (publ) palveluksessa ja kaksi jäsenistä oli ulkopuolisia. Hallituksen jäsenille ei maksettu palkkioita vuonna 2016. Toimitusjohta-jan palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut on esitetty alla.


Liite 6 Henkilöstökulut, jatkuu Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajal le maksetut palkkiot Kiinteä palkka Edut Yhteensä

Euroa 2016 2016 2016

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtaja:

Thomas Miller (1.10. - 31.12.) 31 721 1 455 33 176 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtajalla ei vuoden lopussa ollut etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Luotot Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusj ohtajalle ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hal lituksen jäsenille Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:lle taseessa olevat rahalainat maksetut korot

Euroa 31.12.2016 2016

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtaja:

Thomas Miller 410 611 4 210

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen jäsenille: 1 590 326 2 442

Yhteensä 2 000 937 6 652

Liitteen 1 kohdassa 18 määritellyille johtoon kuuluville avainhenkilöille annettuja luottoja oli 2 000 937 euroa. Korkotuottoja näistä luotoista kertyi 6 652 euroa.

Muille lähipiiriin kuuluville annettuja luottoja oli 408 783 euroa. Korkoa näistä luotoista kertyi 2 184 euroa.

Nordean palveluksessa oleville johtoon kuuluville avainhenkilöille annettujen luottojen ehdoista on päätetty Nordea Pankki Suomen hallituk-sen antamien ohjeiden mukaisesti. Suomessa henkilöstölle ennen 1. syyskuuta 2014 annettujen luottojen korko vastaa Nordean rahoituskus-tannusta, johon lisätään 0,10 prosenttiyksikön marginaali 400 000 euroon saakka ja 0,30 prosenttiyksikön marginaali 400 000 euroa ylittäväl-tä osuudelta. Henkilöstölle 1. syyskuuta 2014 jälkeen annettujen luottojen korko vastaa Nordean rahoituskustannusta, johon lisätään 0,40 prosenttiyksikön marginaali 400 000 euroon saakka ja 0,60 prosenttiyksikön marginaali 400 000 euroa ylittävältä osuudelta. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden perheenjäsenille ja niille johtoon kuuluville avainhenkilöille, jotka eivät ole Nordean palveluksessa, annettaviin luottoihin sovelletaan tavanomaisia markkinaehtoja. Takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset Kiinnitysluottopankki ei ei ole pantannut varallisuutta tai antanut muuta vakuutta tai vastuusitoumusta johtoon kuuluvien avainhenkilöiden tai tilintarkastajien puolesta. Toimi- ja hallintoelinten jäsenet eivät omista Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeita tai sen liikkeeseenlaskemia optio-oikeuksia tai vaihtovelkakirjalainoja. Lykätyt osakkeen kokonaistuottoon sidotut palkkiot Nordeassa lykätään sellaisten osakesidonnaisten palkkioiden maksua, jotka muodostavat osan tietyille henkilöryhmille maksettavista tulospe-rusteisista palkkioista. Palkkiot ovat sidoksissa Nordean osakkeen kokonaistuottoon, ja ne maksetaan joko kertasummana kolmen vuoden lykkäysjakson jälkeen tai tasasuuruisina erinä 3 - 5 vuoden aikana. Vuodesta 2011 lähtien Nordea on myös asettanut käyttörajoituksia, jotka koskevat tietyille henkilöstöryhmille maksettavien tulosperusteisten palkkioiden osan muodostavia osakkeen kokonaistuottoon sidottuja palkkioita. Koska tulosperusteisten palkkioiden kohdentamisesta ei tehdä lopullista päätöstä kuluvan vuoden aikana, lykätyt palkkiot liittyvät edellisen vuoden aikana ansaittuihin tulosperusteisiin palkkioihin. Lisäksi Nordeassa otettiin vuoden 2013 aikana käyttöön johdon kannustinohjelma (Executive Incentive Programme, EIP), jonka tarkoitukse-na on vahvistaa Nordean mahdollisuuksia pitää palveluksessaan ja rekrytoida parhaat osaajat. Tavoitteena on lisäksi kannustaa konsernijoh-don jäseniä ja avainhenkilöitä, joiden työpanos vaikuttaa suoraan Nordean tulokseen, kannattavuuteen ja arvon nousuun pitkällä aikavälillä. EIP-ohjelmalla palkitaan selkeästi koko konsernia, yhtä liiketoimintayksikköä tai yhtä henkilöä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen sidot-tuja suorituksia. Tavoitteita asetettaessa on otettava huomioon niiden vaikutus pitkällä aikavälillä. EIP-ohjelmasta saatavat kannustimet eivät saa olla suuremmat kuin kiinteä palkka. Kannustimet maksetaan käteisenä, ja niitä koskevat sovellettavien palkitsemissäännösten mukaiset osakkeen kokonaistuoton indeksointiehdot sekä lykkäys-, menetys- ja käyttörajoitusehdot. Ohjelma on suunnattu enintään 400 johtajalle ja avainhenkilölle Nordea-konsernissa, lukuun ottamatta konsernin johtoryhmää. Sen jäsenille on suunnattu erillinen GEM EIP -ohjelma (lisä-tietoja GEM EIP -ohjelmasta annetaan Nordea Bank AB:n (publ) vuosikertomuksessa). EIP-ohjelma korvaa siihen osallistuvilla LTIP-ohjelman ja muuttuvat palkanosat. Kohdennetusta määrästä 80 prosenttia on sidottu osakkeen kokonaistuottoon.

Henkilöstömäärä (keskimäärin) 31.12.2016

Kokopäivätoiminen henkilöstö 6

Osa-aikainen henkilöstö -

Yhteensä 6

Henkilötyövuotta kauden lopussa 12


Liite 7 Muut kulut

10-12


Tietotekniikkakulut 0,0

Muut kulut1 -11,5

Yhteensä -11,5 1 Liittyy pääosin muilta Nordea-konsernin yhtiöiltä ostettuihin palveluihin.

Tilintarkastajien palkkiot

10-12


PricewaterhouseCoopers

Tilintarkastukseen liittyvät muut palkkiot -0,1

Yhteensä -0,1

Liite 8 Arvonalentumistappiot

10-12


Arvonalentumistappiot tyypeittäin, netto

Luotot yleisölle1

Arvonalentumisten peruutukset 0,4

Luotot yleisölle1 0,4 1 Katso liite 10 Luottosalkku ja siihen liittyvät arvonalennukset

Tunnusluvut

31.12.2016

Arvonalentumistappioiden osuus luottokannasta, pistettä2 -1

- josta saatavakohtaiset -

- josta saatavaryhmäkohtaiset -1 2Nettomääräiset arvonalentumistappiot (vuositasolla) / luotot yleisölle tilikauden lopussa Liite 9 Verot

Tuloverot 10-12


Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -6,6

Laskennallisen verovelan muutos -0,4

Yhteensä -7,1 Omaan pääomaan sisältyvät välittömät ja laskennalliset tuloverot, ks. Laaja tuloslaskelma. Vero konsernin tuloksesta ennen veroja eroaa laskennallisesta määrästä, joka saataisiin käyttämällä Suomessa voimassa olevaa veroastetta seuraavalla tavalla:

10-12


Tulos ennen veroja 35,4

Vero 20 prosentin veroasteen mukaan -7,1

Tuloverot -7,1

Efektiivinen veroaste, keskimäärin 20 %


Liite 9 Verot, jatkuu

Laskennalliset verosaamiset

Laskennalliset verovelat

Miljoonaa euroa 31.12.2016 31.12.2016

Laskennalliset verot:

Luotot yleisölle 13,9 0,1

Eläkesaamiset/velat 0,0 -

Verosaamisten ja -velkojen netotus -0,1 -0,1

Yhteensä 13,9 0,0 Tilinpäätökseen ei sisälly kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia vuonna 2016. Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu, kun on laillinen oikeus netottaa verosaamisia ja -velkoja ja kun laskennallinen vero liittyy samaan veroviranomaiseen.

Liite 10 Luottosalkku ja siihen sisältyvät arvonal entumiset

Luottolaitokset Yleisö Yhteensä

Miljoonaa euroa 31.12.2016 31.12.2016 31.12.2016

Luotot, joiden arvo ei ole alentunut 494,2 23 857,3 24 351,5

Luotot, joiden arvo on alentunut1: - 66,9 66,9 - muut kuin järjestämättömät - 3,6 3,6

- järjestämättömät - 63,3 63,3

Luotot ja muut saamiset ennen arvonalentumisia 494,2 23 924,2 24 418,4

Saatavakohtaisesti arvostettujen saamisten arvonalentumiset - - -

- muut kuin järjestämättömät - - -

- järjestämättömät - - - Saatavaryhmäkohtaisesti arvostettujen saamisten arvonalentumiset - -11,8 -11,8

Arvonalentumiset - -11,8 -11,8

Luotot, kirjanpitoarvo 494,2 23 912,4 24 406,6 1 Koko määrä liittyy kotitalouksien luottoihin. Arvonalentumiskirjausten täsmäytys

Yleisö

Miljoonaa euroa Saatavakohtaisesti

arvostetut Saatavaryhmäkoh-taisesti arvostetut Yhteensä

Avaava tase 1.10.2016 - -12,2 -12,2 Arvonalentumiset - 0,0 0,0

Peruutukset - 0,4 0,4

Tulosvaikutteisesti kirjatut muutokset - 0,4 0,4 Luottotappioiden kattamiseksi käytetyt arvonalentumiset - - -

Kurssimuutokset - - -

Päättävä tase 31.12.2016 - -11,8 -11,8


Liite 10 Luottosalkku ja siihen sisältyvät arvonal entumiset, jatkuu

Arvonalentumiset

Luottolaitokset Yleisö Yhteensä Miljoonaa euroa 31.12.2016 31.12.2016 31.12.2016

Taseeseen kirjattujen erien arvonalentumiset - -11,8 -11,8

Taseen ulkopuolisten erien arvonalentumiset - - -

Arvonalentumiset yhteensä - -11,8 -11,8 Tunnusluvut 31.12.2016

Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot yhteensä, brutto2, pistettä 27

Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot yhteensä, netto3, pistettä 27

Arvonalentumiset / luotot yhteensä4, pistettä 5

Saatavakohtaiset arvonalentumiset / saamiset, joiden arvo on alentunut5, % -

Arvonalentumiset yhteensä / saamiset, joiden arvo on alentunut6, % 18

Järjestämättömät saamiset, joiden arvo ei ole alentunut7, miljoonaa euroa 8,1 2 Saatavakohtaisesti arvostetut saamiset, joiden arvo on alentunut, ennen arvonalentumisia / luotot yhteensä ennen arvonalentumisia 3 Saatavakohtaisesti arvostetut saamiset, joiden arvo on alentunut, arvonalentumisten jälkeen / luotot yhteensä ennen arvonalentumisia 4 Arvonalentumiset yhteensä / luotot yhteensä ennen arvonalentumisia 5 Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoista, joiden arvo on alentunut / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut (ennen arvonalentumisia) 6 Arvonalentumiset yhteensä / luotot, joiden arvo on alentunut (ennen arvonalentumisia) 7 Erääntyneet saamiset, joiden arvo ei ole alentunut tulevien rahavirtojen ansiosta (sisältyvät saamisiin, joiden arvo ei ole alentunut)

Liite 11 Johdannaissopimukset

Käypä arvo1 Nimellisarvo yhteensä 31.12.2016, miljoonaa euroa Positiivinen Negatiivinen

Kaupankäyntitarkoituksessa pidetyt johdannaissopimukset

Korkojohdannaiset

Koronvaihtosopimukset 2,7 1,9 14 474,6

Yhteensä 2,7 1,9 14 474,6

Kaupankäyntitarkoituksessa pidetyt johdannaissopimukset yhteensä 2,7 1,9 14 474,6 1 31.12.2016 netotuksen vaikutus oli 1 miljoonaa euroa sekä positiivisiin että negatiivisiin markkina-arvoihin. Suojaustarkoituksessa pidetyt johdannaissopimukset Korkojohdannaiset 742,7 125,5 21 362,5

Valuuttajohdannaiset 44,4 - 123,9

Yhteensä 787,1 125,5 21 486,4

- mistä kassavirran suojaukset 55,2 10,7 1 954,1

- mistä käyvän arvon suojaukset 731,9 114,8 19 532,3

Johnannaiset yhteenä 789,8 127,4 35 960,9

Kaudet jolloin suojausten kassavirran odotetaan syntyvän ja jolloin sen odotetaan vaikuttavan tuloslaskelmaan

31.12.2016, miljoonaa euroa

<1 vuosi 1-3 vuotta 3-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta

Kassaan maksut (Varat) - - - - -

Kassasta maksut (Velat) 13.0 6.7 146.3 - -

Kassasta maksut, netto 13.0 6.7 146.3 - -


Liite 12 Maksetut ennakot ja siirtosaamiset


Korkosaamiset 16,5

Muut siirtosaamiset1 60,3

Yhteensä 76,8 1 Nordea Kiinnitysluottopankin ja Nordea Pankki Suomen välinen velka. Koostuu asiakkaiden maksamista koroista ja lainanlyhennyksistä.

Liite 13 Velat luottolaitoksille


Muut pankit 7 200,0

Yhteensä 7 200,0

Liite 14 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat


Vakuudelliset joukkolainat 16 299,9

Yhteensä 16 299,9

Liite 15 Muut velat


Muut velat 0,2

Yhteensä 0,2

Liite 16 Siirtovelat ja saadut ennakot


Muut siirtovelat 30,2

Saadut ennakot 59,0

Yhteensä 89,2


Liite 17 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla


Huonommalla etuoikeudella olevat velat, joilla on eräpäivä 200,6

Yhteensä 200,6 Näillä veloilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla. Huonommalla etuoikeudella olevissa veloissa, joissa on eräpäivä, lainanantajalla on parempi etuoikeus saada maksu kuin huonommalla etuoikeudella olevissa veloissa, joilla ei ole eräpäivää tai jotka ovat hybridilainoja. Kunkin lainatyypin kaikilla lainanantajilla on yhtäläinen oikeus saada maksu.

Liikkeeseenlaskija

Liikkeeseen-laskuvuosi /

eräpäivä Nimellisarvo

miljoonaa euroa Kirjanpitoarvo

miljoonaa euroa Kuponkikorko

Nordea Pankki Suomi Oyj1 2016/2026 MEUR 200 200,6 Vaihtuva 3 kk:n

Euribor + 1,42% 1Voidaan lunastaa 1.10.2021

Liite 18 Omien velkojen vakuudeksi annetut vakuude t


Omien velkojen vakuudeksi annetut vakuudet


Yhteensä 21 978,1

Yllä mainitut vakuudet liittyvät seuraaviin velkoih in ja sitoumuksiin

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 16 299,9

Yhteensä 16 299,9 Luotoista yleisölle on kirjattu 16 299,9 miljoonan euron suomalaisten vakuudellisten joukkolainojen vakuudeksi 21 978,1 miljoonaa euroa. Jos yhtiöstä tulee maksukyvytön, näiden joukkolainojen haltijoilla on etuoikeus vakuudeksi kirjattuihin varoihin. Vakuudet on arvostettu enintään 70 prosenttiin kiinteistön markkina-arvosta.

Liite 19 Sitoumukset


Luottolupaukset 5,2

Yhteensä 5,2


Liite 20 Eläkevelvoitteet


Nettovelka 0,0

Yhteensä 0,0 Kiinnitysluottopankilla on sekä etuus- että maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkesitoumukset, joista on vähennetty niiden katteena olevan omaisuuden arvo, kirjataan IAS 19:n mukaan taseeseen. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ei enää oteta uusia jäseniä, vaan uusien työnteki-jöiden eläkkeet perustuvat maksupohjaisiin järjestelyihin. Ulkomaan sivukonttoreiden eläkejärjestelyt ovat myös pääosin maksupohjaisia. Sivukonttorien olemassa oleviin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ei enää oteta uusia jäseniä. Maksupohjaisia eläkejärjestelyjä ei kirjata taseeseen muulloin kuin silloin, kun ansaittuja eläkeoikeuksia ei ole vielä maksettu. Eläkejärjestelyt ovat paikallisten säännösten sekä paikallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisia. Eläkejärjestelyihin kuuluvat varat pide-tään tavallisesti erillisessä eläkekassassa tai -säätiössä. Eri järjestelyjen vähimmäisrahastointivaatimukset ovat erilaiset, mutta yleensä paikal-listen vaatimusten mukaisesti lasketut eläkesitoumukset on katettava täysimääräisesti tai ylitettävä ennalta määritellyllä ylijäämällä. Nordean eläkesäätiön ominaispiirteet Nordean eläkesäätiö on loppupalkkaan ja työsuoritukseen perustuva eläkejärjestely, jolla täydennetään lakisääteisiä eläke-etuuksia. Työnan-taja on luvannut tietylle järjestelyyn kuuluvalle työntekijäryhmälle tietyn etuustason eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläkesäätiön toiminnasta vastaa hallitus. Hallitukseen kuuluu sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Hallitus on nimittänyt asiamiehen, joka huolehtii säätiön säännöllisestä toiminnasta. Työnantajaan kohdistuu eläkejärjestelyn vuoksi tiettyjä riskejä. Jos eläkesäätiön varojen tuotto ei riitä kattamaan vastuiden ja eläkkeiden määrän nousua tilivuoden aikana, työnantajan on rahoitettava vaje kannatusmaksuilla. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velan nykyarvo lasketaan käyttäen diskonttauskorkoa, joka määritellään korkealaatuisten joukkolainojen korkojen perusteella. Yritysten liikkeeseen laskemi-en joukkolainojen tuoton aleneminen kasvattaa IAS 19:n mukaan laskettuja järjestelyn eläkevelkoja, joskin järjestelyn varoihin kuuluvien joukkolainojen arvon nousu kompensoi tämän osittain. Varojen arvon heilahtelu saattaa vaikuttaa myös Kiinnitysluottopankkiin, vaikka periaatteessa viranomaiset säätelevät tiukasti varojen hajautusta eri omaisuuslajeihin. Tämän vuoksi keskittymäriski ei voi olla merkittävä. Eläkejärjestelyn eläkkeet on sidottu TyEL-indeksiin, jossa inflaation paino on 80 prosenttia ja ansiotason muutosten paino on 20 prosenttia. Jos inflaatio kiihtyy, TyEL-indeksi nousee, mikä johtaa vastuiden kasvuun. Inflaation kiihtyminen aiheuttaa ylimääräisiä haasteita sijoitus-toimintaan, josta työnantaja viime kädessä vastaa. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvan velan nykyarvon laskennassa käytetään pa-rasta arviota järjestelyn jäsenten kuolevuudesta sekä työsuhteen aikana että sen jälkeen. Eläkejärjestelyn jäsenten elinajanodotteen nousu kasvattaa eläkejärjestelyn vastuita. IAS 19:n mukaiset eläkelaskelmat ja oletukset Ulkopuoliset vastuiden arvioitsijat laskevat tärkeimpien eläkejärjestelyjen arvot vakuutusmatemaattisten oletusten mukaan.

Oletukset1 Suomi

2016

Diskonttauskorko2 1,56 %

Palkankorotukset 1,75 %

Inflaatio 1,25 %

Kuolevuus Uusi TyEL kuolevuus

Eläkkeiden korotusoletus 1,70 % 1 Vuoden 2016 oletukset vaikuttavat vuoden 2016 lopun eläkevelvoitteen laskentaan. 2 Lisätietoja diskonttauskorosta on liitteessä 1, kohdassa 14. Diskonttauskoron muutoksen herkkyydet on esitetty alla.

Herkkyydet - vaikutus etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen 2016

Diskonttauskorko - nousu 0,5 %-yksikköä -12,2%

Diskonttauskorko - lasku 0,5 %-yksikköä 14,3%

Palkankorotukset - nousu 0,5 %-yksikköä 5,7%

Palkankorotukset - lasku 0,5 %-yksikköä -5,4%

Inflaatio - nousu 0,5 %-yksikköä 12,8%

Inflaatio - lasku 0,5 %-yksikköä -11,2%

Kuolevuus - nousu 1 vuodella 3,1%

Kuolevuus - lasku 1 vuodella -3,1% Herkkyysanalyyseissä muutetaan yhtä vakuutusmatemaattista oletusta ja pidetään muut oletukset ennallaan. Tämä on yksinkertaistettu lähes-tymistapa, sillä vakuutusmatemaattiset oletukset korreloivat yleensä toistensa kanssa. Näin lukija pystyy kuitenkin erottamaan eri vaikutuk-set. Eläkevastuun vaikutuksen laskentatapa on sama kuin tilinpäätökseen kirjattavan vastuun laskentatapa.


Liite 20 Eläkevelvoitteet, jatkuu Nettovelka/-omaisuuserä


Eläkevelvoite 0,2

Varat 0,2

Nettovelka (-)/omaisuus (+) 0,0

- josta eläkevelat 0,0

- josta eläkesaamiset - Eläkevelvoitteen muutokset

Miljoonaa euroa

Avaava tase 1.10.2016 -

Järjestelyn sisällyttäminen 0,2

Taloudellisten oletusten muutosten vaikutus 0,0

Eläkevelvoite, 31.12.2016 0,2 Eläkevelvoitteen keskimääräinen kesto on 15 vuotta. Kesto perustuu diskontattuihin rahavirtoihin. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ei enää oteta uusia jäseniä, mikä lyhentää kestoa. Varojen muutokset

Miljoonaa euroa

Avaava tase 1.10.2016 -


Varojen tuotto (todellinen tuotto vähennettynä korkotuotolla) 0,0

Omaisuus 31.12.2016 0,2 Omaisuusluokat Varojen jakauma katetuissa eläkejärjestelyissä, % 31.12.2016

Joukkolainat 55 %

- valtioiden liikkeeseenlaskemat 33 %

- vakuudelliset -

- yritysten liikeeseenlaskemat 22 %

- Nordean liikkeeseenlaskemat -

- noteerattu toimivilla markkinoilla 55 %

Osakkeet 27 %

- kotimaiset 7 %

- eurooppalaiset 7 %

- yhdysvaltalaiset 7 %

- kehittyvät markkinat 5 %

- Nordean osakkeet 0 %

- noteerattu toimivilla markkinoilla 27 %

Kiinteistöt1 14 %

-Nordean käytössä 4 %

Rahavarat 5 % 1 Kiinteistön maantieteellinen sijainti on sama kuin asianomaisen eläkejärjestelyn maantieteellinen sijainti. Kiinnitysluottopankin ei odoteta maksavan eläkejärjestelyihin maksuja vuonna 2017.


Liite 20 Eläkevelvoitteet, jatkuu Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kulut Tuloslaskelmaan ei kirjattu etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä kuluja vuonna 2016. Eläkekulut sisältävät kulut etuuspohjaisista elä-kejärjestelmistä ja maksuperusteisista eläkejärjestelmistä (katso liite 6).

10-12

Kirjattu muun laajan tuloksen eriin, miljoonaa euroa 2016

Taloudellisten oletusten muutosten vaikutus velvoitteeseen 0,0

Varojen tuotto (todellinen tuotto vähennettynä korkotuotolla) 0,0

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kulut (kulut +, tuotot -) 0,0

Nettovelka/-omaisuuserä taseessa 31.12.2016

Avaava tase -


Uudelleenmäärittämisestä johtuvat kulut muun laajan tuloksen erissä 0,0

Päättävä tase 0,0 Avainhenkilöt yhtiön johdossa Vuoden 2016 lopussa Nordea Kiinnitysluottopankin hallituksen jäsenistä neljä oli Nordea Pankki Suomi Oyj:n palveluksessa, yksi Nordea Bank AB:n (publ) palveluksessa ja kaksi oli ulkopuolista. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkatiedot, rahalainat sekä eläkesitoumuksia koskevat tiedot on esitetty liitteessä 6. Liite 21 Vakavaraisuus Vakavaraisuus on pankin taloudellisen vahvuuden mittari, joka ilmaistaan yleensä pääoman suhteena varoihin. Baselin pankkivalvontakomi-tea on laatinut maailmanlaajuisen vakavaraisuussäännöstön (Basel III). EU:ssa vakavaraisuusvaatimukset on määritelty vakavaraisuusdirek-tiiveissä. Ydinpääoma ja ensisijainen pääoma Ydinpääomaan (CET1) sisältyy hyväksyttävä oma pääoma (mukaan lukien hyväksyttävät oman pääoman rahastot) suoraan ydinpääomaan tehtyjen säännösten mukaisten vähennysten jälkeen. Ydinpääomaksi määritellyllä pääomalla on hyvä tappioiden kattamiskyky toiminnan jatkuvuuden kannalta määriteltynä, ja se on mahdollisessa selvitystilassa etuoikeudeltaan heikoin saaminen. Ensisijainen pääoma on ydinpääoman (CET1) ja ensisijaisen lisäpääoman (AT1) yhteenlaskettu määrä. Ensisijainen lisäpääoma koostuu pankin liikkeeseen laskemista instrumenteista (hybridilainat), jotka ovat säännösten mukaisia ja jotka eivät sisälly ydinpääoman nettomää-rään sen jälkeen kun ensisijaisesta pääomasta on vähennetty ensisijainen lisäpääoma. Kaikki ensisijaiseen lisäpääomaan luettavat instrumen-tit ovat eräpäivättömiä pääomalainoja, joiden etuoikeus on muita lainoja huonompi. Hyväksyttävä oma pääoma ja hyväksyttävät oman pääoman rahastot Maksettu osakepääoma vastaa osakkeenomistajien osakepääomaa (ml. maksettu emissiovoitto). Hyväksyttävät oman pääoman rahastot koos-tuvat pääasiassa kertyneistä voittovaroista, muista rahastoista ja tilikauden tuloksesta. Kertyneet voittovarat ovat edellisten vuosien voittova-roja, jotka on raportoitu tuloslaskelmassa. Muut rahastot liittyvät uudelleenarvostuksiin ja valuuttakurssieroihin, joita syntyy hankinnoista ja osakkuusyrityksistä. Hyväksyttäviin oman pääoman rahastoihin ei sisälly myös vähemmistöosuudet konsernitilinpäätökseen kokonaan yhdis-teltävissä yhtiöissä. Tilikauden voitto luetaan hyväksyttävään omaan pääomaan sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu. Tappiot on kuiten-kin aina otettava huomioon vähennyksenä. Ensisijaiseen lisäpääomaan luettavat instrumentit Muita huonommalla etuoikeudella olevia eräpäivättömiä velkoja voidaan lukea ensisijaiseen lisäpääomaan rajoitetusti, ja takaisinosto voi normaalisti tapahtua aikaisintaan viisi vuotta instrumentin alkuperäisen liikkeeseenlaskun jälkeen. Muita huonommalla etuoikeudella olevat eräpäivättömät velat voidaan maksaa takaisin ainoastaan Nordea Pankki Suomen hallituksen päätöksellä ja Finanssivalvonnan luvalla. Myös step-up-ehtoihin, etuoikeusjärjestykseen ja rajoitusten mukaisiin koronmaksuihin liittyy rajoituksia. Liikkeeseen lasketut ensisijaiseen lisä-pääomaan luettavat instrumentit, jotka ovat CRD IV -vaatimusten mukaisia, lasketaan mukaan täysimääräisesti, kun taas muut instrumentit poistetaan asteittain siirtymäsäännösten mukaisesti. Ensisijaiseen lisäpääomaan luettavien instrumenttien ehdot määrittelevät, miten niitä on käsiteltävä, jotta vältetään selvitystilaan joutuminen. Ensisijaiseen lisäpääomaan luettavien instrumenttien pääoman (ja kertyneiden korkojen) kirjanpitoarvoa pienennetään siltä osin kuin on tarpeellista selvitystilan välttämiseksi, ja pienennys muunnetaan ehdolliseksi pääoman sijoitukseksi. Toissijainen pääoma Toissijaisen pääoman täytyy olla etuoikeudeltaan heikompaa kuin tallettajien ja pankin yleisten velkojien saatavien. Sitä ei voi kattaa liikkee-seenlaskijan tai vastaavan yhteisön takauksella, eikä siihen saa sisältyä muita järjestelyjä, jotka parantavat saatavien etuoikeutta juridisesti tai taloudellisesti tallettajiin ja pankin muihin velkojiin verrattuna.


Liite 21 Vakavaraisuus, jatkuu Toissijaiseen pääomaan luettavat instrumentit Toissijaiseen pääomaan luettavat instrumentit ovat pääasiassa muita huonommalla etuoikeudella olevia velkoja. Toissijaiseen pääomaan sisältyy kahdentyyppisiä muita huonommalla etuoikeudella olevia lainoja: eräpäivättömiä ja eräpäivällisiä lainoja. Asetusta noudattaen tois-sijaiseen pääomaan luettavat instrumentit, jotka ovat CRD IV -vaatimusten mukaisia, lasketaan mukaan täysimääräisesti, kun taas muut instrumentit poistetaan asteittain siirtymäsäännösten mukaisesti. Omiin varoihin sisältyviä muita huonommalla etuoikeudella olevia velkoja koskeva perusperiaate on etuoikeusjärjestys maksuhäiriötilantees-sa tai konkurssissa. Näissä tilanteissa muita huonommalla etuoikeudella olevan velkakirjan haltijalle maksettaisiin muiden velkojien jälkeen mutta ennen osakkeenomistajia. Sitä osuutta eräpäivällisen lainan liikkeessä olevasta määrästä, jonka voi lukea toissijaiseen pääomaan, vä-hennetään, jos jäljellä oleva juoksuaika on alle viisi vuotta.

Ydinpääoma (CET1): instrumentit ja rahastot

Miljoonaa euroa

(A) määrä julkistamis

-päivänä

(C) määrät, joihin sovelletaan asetusta (EU) nro 575/2013

edeltänyttä kohtelua, tai asetuksessa (EU)

nro 575/2013 sää-detty jäljelle jäävä

määrä

1 Pääomainstrumentit ja niihin liittyvät ylikurssirahastot 250,0

josta: Osakepääoma 250,0

2 Kertyneet voittovarat 800,0

3 Kertyneet muun laajan tulokset erät (ja muut rahastot, kattaa myös toteutumattomat voitot ja tappiot sovellettavien tilinpäätösstandardien nojalla) 0,2

5 Vähemmistöosuudet (määrä, joka voidaan sisällyttää konsolidoituun ydinpääomaan) - -

5a Riippumattoman tahon tarkastamat kesken tilikauden kertyneet voitot, joista on vähennetty kaikki ennakoitavissa olevat kulut tai osingot 28,3

6 Ydinpääoma (CET1) ennen lakisääteisiä oikaisuja 1 078,5

Ydinpääoma (CET1): lakisääteiset oikaisut

7 Muut arvonoikaisut (negatiivinen määrä) -

8 Aineettomat hyödykkeet (joista on vähennetty niihin liittyvät verovelat) (negatiivinen määrä) -

10 Tulevista veronalaisista voitoista riippuvat laskennalliset verosaamiset, lukuun ottamatta niitä, jotka syntyvät väliaikaisten erojen seurauksena, (joista on vähennetty niihin liittyvät verovelat, jos 38 artiklan 3 kohdan ehdot täyttyvät) (negatiivinen määrä) -

11 Käyvän arvon rahastoon sisältyvät erät, jotka liittyvät rahavirtojen suojauksista saatuihin voit-toihin tai tappioihin -0,2

12 Odotettujen tappioiden yhteismäärän laskennasta saatavat negatiiviset määrät -27,2

14 Käypään arvoon arvostettuihin velkoihin liittyvät voitot tai tappiot, jotka aiheutuvat laitoksen oman luottokelpoisuuden muutoksesta -2,0

15 Etuuspohjaisen eläkerahaston varat (negatiivinen määrä) -

25b Ennakoitavissa olevat verot, jotka liittyvät ydinpääoman (CET1) eriin (negatiivinen määrä) -

26a Toteutumattomiin voittoihin ja tappioihin liittyvät lakisääteiset oikaisut 467 ja 468 artiklan mukaisesti -

Josta: ...toteutumattoman tappion suodatin myytäviksi luokitelluille rahoitusinstrumenteille -

Josta: ...toteutumattoman voiton suodatin myytäviksi luokitelluille rahoitusinstrumenteille -

28 Ydinpääomaan (CET1) tehtävät lakisääteiset oikaisut yhteensä -29,4

29 Ydinpääoma (CET1) 1 049,0

Ensisijainen lisäpääoma (AT1): instrumentit

30 Pääomainstrumentit ja niihin liittyvät ylikurssirahastot -

36 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) ennen lakisääteisiä oikaisuja -

Ensisijainen lisäpääoma (AT1): lakisääteiset oikaisut

43 Ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) tehtävät lakisääteiset oikaisut yhteensä -

44 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) -

45 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 1 049,0

Toissijainen pääoma (T2): instrumentit ja varaukset

46 Pääomainstrumentit ja niihin liittyvät ylikurssirahastot 200,0

47 Asetuksen 484 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu ehdot täyttävien erien määrä ja siihen liittyvät ylikurssirahastot, jotka poistetaan asteittain T2:sta -

50 Luottoriskioikaisut 2,6

51 Toissijainen pääoma (T2) ennen lakisääteisiä oikaisuja 202,6

Toissijainen pääoma (T2): lakisääteiset oikaisut


Liite 21 Vakavaraisuus, jatkuu 57 Toissijaiseen pääomaan (T2) tehtävät lakisääteiset oikaisut yhteensä -

58 Toissijainen pääoma (T2) 202,6

59 Pääoma yhteensä (TC = T1 + T2) 1 251,7

60 Riskipainotetut saamiset yhteensä 2 770,3

Vakavaraisuussuhteet ja puskurit

61 Ydinpääoma (CET1) (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä) 37,9 %

62 Ensisijainen pääoma (T1) (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä) 37,9 %

63 Kokonaispääoma (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä) 45,2 %

64

Laitoskohtainen puskurivaatimus (92 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen CET1:n vaati-mus plus yleistä pääomapuskuria ja vastasyklistä puskuria koskevat vaatimukset plus järjes-telmän kannalta merkittävään laitokseen liittyvä puskuri (G-SII- tai O-SII-puskuri) ilmaistuna prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä) 2,5 %

65 josta: yleistä pääomapuskuria koskeva vaatimus 2,5 %

66 josta: vastasyklistä puskuria koskeva vaatimus -

67 josta: järjestelmäriskipuskuria koskeva vaatimus -

67a josta: maailmanlaajuiseen järjestelmän kannalta merkittävään laitokseen (G-SII) tai muuhun järjestelmän kannalta merkittävään laitokseen (O-SII) liittyvä puskuri -

68 Puskureita koskevien vaatimusten täyttämiseen käytettävissä oleva ydinpääoma (CET1) (pro-senttiosuutena kokonaisriskin määrästä) 31,9 %

Määrät, jotka alittavat vähennyksiä koskevan raja-arvon (ennen riskipainotusta)

72 Suorat ja välilliset omistusosuudet, jotka laitoksella on finanssialan yhteisöjen pääomasta, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä (määrä, joka alittaa 10 prosentin raja-arvon ja josta on vähennetty hyväksyttävät lyhyet positiot) -

73 Suorat ja välilliset omistusosuudet, jotka laitoksella on finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1) instrumenteista, kun laitoksella on merkittävä sijoitus näissä yhteisöissä (määrä, joka alittaa 10 prosentin raja-arvon ja josta on vähennetty hyväksyttävät lyhyet positiot) -

75 Väliaikaisten erojen seurauksena syntyvät laskennalliset verosaamiset (määrä, joka alittaa 10 prosentin raja-arvon ja josta on vähennetty siihen liittyvät verovelat, jos 38 artiklan 3 kohdan ehdot täyttyvät) -

Ylärajat, joita sovelletaan varausten sisällyttämiseen toissijaiseen pääomaan (T2)

78 Toissijaiseen pääomaan (T2) niiden riskien osalta sisällytetyt luottoriskioikaisut, joihin sovel-letaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää (ennen ylärajan soveltamista) 2 168,0

79 Yläraja luottoriskioikaisujen sisällyttämiselle toissijaiseen pääomaan (T2), kun noudatetaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää 13,0

Pääomainstrumentit, joihin sovelletaan asteittaisen poistamisen järjestelyjä (sovelletaan vain 1.1.2013 – 1.1.2022)

84 Nykyinen yläraja toissijaisen pääoman (T2) instrumenteille, joihin sovelletaan asteittaisen poistamisen järjestelyjä -

85 Toissijaisesta pääomasta (T2) ylärajan takia vähennetty määrä (ylärajan ylittävä määrä lunas-tusten ja erääntymisten jälkeen) -


Liite 21 Vakavaraisuus, jatkuu

Omien varojen vähimmäisvaatimus ja riskipainotetut erät

31.12.2016

Miljoonaa euroa Vähimmäisvaatimus Riskipainotetut erät

Luottoriski 196,8 2 459,4

- josta vastapuoliriski 14,3 180,5

Perusmenetelmä (FIRB) 173,5 2 168,0

- yritysvastuut 14,0 174,9

- edistynyt menetelmä 14,0 174,9

- vähittäisvastuut 159,5 1 993,1

- vastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta 120,5 1 506,9

- muut vähittäisvastuut 38,9 486,3

Standardimenetelmä 23,3 291,3

- valtio- tai keskuspankkivastuut 1,1 13,9

- luottolaitosvastuut 22,2 277,5

Operatiivinen riski 23,8 298,1

Standardimenetelmä 23,8 298,1

Riskipainotettujen erien lisäys, vakavaraisuusasetuksen 3 artikla 1,0 12,8

Yhteensä ennen oikaisuja 221,6 2 770,3

Oikaisu Basel I -alarajasäännöksiin perustuen

Pääomatarpeen lisäys alarajasäännösten mukaisesti 652,5 8 158,5

Yhteensä 874,1 10 928,8 Vähimmäisomavaraisuusaste

31.12.2016

Ensisijainen pääoma, siirtymäsäännösten mukaan, miljoonaa euroa1 1 049,0

Vastuiden kokonaismäärä, miljoonaa euroa 25 673,9

Vähimmäisomavaraisuusaste, prosenttia 4,1 1 Sisältää tilikauden tuloksen.


Liite 22 Rahoitusinstrumenttien luokittelu

Käypään arvoon tulosvaikuttei-sesti kirjattavat

varat

31.12.2016, miljoonaa euroa Luotot ja muut

saamiset

Kaupankäynti-tarkoituksessa

pidettävät

Suojaus-tarkoituksessa

tehdyt johdannais-sopimukset

Muut kuin rahoitusvarat ja osakkuusyhtiöt Yhteensä

Varat

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 200,0 - - - 200,0 Saamiset luottolaitoksilta 494,2 - - - 494,2

Luotot yleisölle 23 912,4 - - - 23 912,4

Johdannaissopimukset - 2,7 787,1 - 789,8 Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset 99,1 - - - 99,1

Laskennalliset verosaamiset - - - 13,9 13,9 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 16,5 - - 60,3 76,8

Yhteensä 24 722,2 2,7 787,1 74,2 25 586,2

Käypään arvoon tulosvaikuttei-sesti kirjattavat

velat


Kaupankäynti-tarkoituksessa

pidettävät

Suojaus-tarkoituksessa

tehdyt johdannais-sopimukset

Muut rahoitusvelat

Muut kuin rahoitusvelat Yhteensä

Velat Velat luottolaitoksille - - 7 200,0 - 7 200,0 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - - 16 299,9 - 16 299,9

Johdannaissopimukset 1,9 125,5 - - 127,4 Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset - - 583,8 - 583,8 Verovelat - - - 6,6 6,6

Muut velat - - - 0,2 0,2

Siirtovelat ja saadut ennakot - - 59,0 30,2 89,2

Eläkevelat - - - 0,0 0,0

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 200,6 - 200,6

Yhteensä 1,9 125,5 24 343,3 37,0 24 507,7


Liite 23 Varojen ja velkojen käypä arvo

Rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo

31.12.2016

Miljoonaa euroa Kirjanpitoarvo Käypä arvo

Rahoitusvarat Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 200,0 200,0

Luotot 24 505,7 24 608,2

Johdannaissopimukset 789,8 789,8

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 16,5 16,5

Rahoitusvarat yhteensä 25 512,0 25 614,5

Rahoitusvelat Talletukset ja muut velat 24 284,3 24 385,6

Johdannaissopimukset 127,4 127,4

Siirtovelat ja saadut ennakot 59,0 59,0

Rahoitusvelat yhteensä 24 470,7 24 572,0 Tietoja taseessa käypään arvoon arvostettavien erien arvostamisesta annetaan liitteessä 1 ja tässä liitteessä kohdassa "Taseessa käypään ar-voon arvostettavien erien käyvän arvon määrittely". Tietoja eristä, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon, annetaan tässä liitteessä koh-dassa "Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon".

Taseessa käypään arvoon arvostetut varat ja velat Käyvän arvon hierarkia

Instrumentin noteeraus toimivilla

markkinoilla

Todennettavia markkina-arvoja

käyttävä arvostus-menetelmä

Ei-todennettavia markkina-arvoja

käyttävä arvostus-menetelmä

31.12.2016, miljoonaa euroa (Taso 1) (Taso 2) (Taso 3) Yhteensä

Taseessa käypään arvoon arvostetut varat1

Johdannaissopimukset - 789,8 - 789,8

Yhteensä - 789,8 - 789,8

Taseessa käypään arvoon arvostetut velat1

Johdannaissopimukset - 127,4 - 127,4

Yhteensä - 127,4 - 127,4 1 Kaikki erät arvostetaan käypään arvoon toistuvasti kunkin raportointikauden lopussa. Taseessa käypään arvoon arvostettavien erien käyvän arvon määrittely Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat luokitellaan kolmeen IFRS-standardien käyvän arvon hierarkian mukaiseen tasoon. Hierarkiassa merkityksellisin tekijä on samanlaisten varojen tai velkojen (oikaisematon) noteeraus toimivilla markkinoilla (taso 1) ja vähiten merkityksel-lisin tekijä on ei-todennettava markkina-arvo (taso 3). Instrumentit luokitellaan alimmalle mahdolliselle tasolle koko instrumentin käyvän arvon määrityksen kannalta merkittävän tekijän mukaan. Käyvän arvon hierarkian taso 1 sisältää varat ja velat, jotka on arvostettu käyttäen samanlaisen varan tai velan suoraa noteerausta toimivilla markkinoilla. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos omaisuuserällä käydään kauppaa niin usein ja niin suurella volyymilla, että hinta-tietoja on saatavilla jatkuvasti. Kiinnitysluottopankilla ei ole varoja ja velkoja käyvän arvon hierarkian tasolla 1.


Liite 23 Varojen ja velkojen käypä arvo, jatkuu Käyvän arvon hierarkian taso 2 sisältää varat ja velat, joille ei ole saatavissa suoraa noteerausta toimivilta markkinoilta. Niiden käypä arvo perustuu samankaltaisten varojen tai velkojen noteerauksiin toimivilla markkinoilla tai samanlaisten tai samankaltaisten varojen tai velkojen noteerauksiin markkinoilla, jotka eivät ole toimivat. Vaihtoehtoisesti käyvät arvot arvioidaan käyttäen arvostusmenetelmiä tai -malleja. Arvio perustuu tilinpäätöspäivän markkinahintoihin tai -kursseihin, ja ei-todennettavissa olevien tekijöiden vaikutus käypään arvoon on vähäinen. Tähän ryhmään kuuluvat suurin osa Nordean OTC-johdannaisista, sekä muut instrumentit, joiden arvostusmenetelmissä tai -malleissa käytet-tävät muuttujat saadaan toimivilta markkinoilta. Käyvän arvon hierarkian taso 3 sisältää varat ja velat, joiden käypää arvoa ei saada suoraan markkinanoteerauksesta tai epäsuorasti todennet-tavissa oleviin markkinahintoihin tai -kursseihin perustuvien arvostusmenetelmien tai -mallien avulla. Kiinnitysluottopankilla ei ole varoja ja velkoja käyvän arvon hierarkian tasolla 3. Kaikissa arvostusmalleissa, sekä monimutkaisissa että yksinkertaisissa, hyödynnetään markkinaparametrejä, joita ovat muun muassa korot, volatiliteetit ja korrelaatiot. Osa parametreistä on todennettavissa, kun taas osa ei ole. Kaikkien päävaluuttojen korot ovat todennettavissa, samoin kuin korkojen ja valuuttakurssien volatiliteetit ja korrelaatiot tiettyyn ajanjaksoon asti. Myös useimpien likvidien lyhyiden osakeinst-rumenttien volatiliteetit ja korrelaatiot ovat todennettavissa. Vähemmän likvidien osakeinstrumenttien ja hyödykkeiden optiomarkkinat ovat suhteellisen epälikvidit, joten niiden volatiliteetit ja korrelaatiot eivät ole todennettavissa. Jokaisen instrumentin herkkyys suhteessa ei-todennettavissa oleviin parametreihin mitataan. Jos ei-todennettavissa olevien parametrien vaikutus arvostukseen on merkittävä, instrumentti luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3. OTC-johdannaisten käypä arvo määritetään arvostusmalleilla. Yksinkertaisten johdannaisten arvostuksessa käytetään vakiomalleja, kuten Black-Scholes-mallia. Monimutkaisempien OTC-johdannaisten arvo määritellään monimutkaisilla arvostusmalleilla. Nämä mallit ovat yleensä yrityksen omia ja perustuvat oletuksiin kohde-etuuden kehityksestä ja tilastolliseen skenaarioanalyysiin. Suurin osa OTC-johdannaisista luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 2, joten mallien kaikki merkittävät parametrit ovat todennettavissa toimivilla markkinoilla. Varojen ja velkojen käypä arvo lasketaan yleensä yksittäisten instrumenttien teoreettisena nykyarvona. Laskelma perustuu edellä kuvatulla tavalla riippumattomista lähteistä hankittuihin markkinaparametreihin, eikä siinä tehdä oletuksia riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Laskel-maa täydennetään portfolio-oikaisulla. Vastapuolen luottoriskin oikaisut (CVA) ja oman luottoriskin oikaisut (DVA) sisältyvät Nordeassa johdannaisten arvostuksiin. Nämä ar-vonoikaisut kuvastavat vastapuoliriskin ja Nordean luottojen laadun vaikutusta käypään arvoon. Laskelmat perustuvat arvioihin vastapuolen vastuun määrästä maksukyvyttömyyshetkellä, maksukyvyttömyystodennäköisyydestä ja palautus-asteesta. Yleensä arvonoikaisuissa käytettävä vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä perustuu vastuun odotettuun määrään ja se arvioidaan simu-loimalla riskitekijöitä. Maksukyvyttömyystodennäköisyyden ja palautusasteen lähteenä käytetään CDS-markkinoita, jos mahdollista. Jos vastapuolta koskevaa maksukyvyttömyystodennäköisyyttä ja palautusastetta ei ole saatavissa suoraan, ne arvioidaan poikkileikkausmenetel-mällä, jossa epälikvidit vastapuolet korvataan vastaavilla likvideillä CDS-sopimuksilla. Toinen tärkeä osa portfolio-oikaisua on markkinariskin avointen nettopositioiden keskihintojen oikaisu osto- tai myyntihinnoiksi (nettoposi-tion mukaisesti). Eri riskiluokkien riskit lasketaan yhteen ja nettoutetaan sisäisten periaatteiden mukaisesti, ja laskelmassa käytetään yhteen-laskettuja markkinatietoja osto- ja myyntihintojen eroista. Erot päivitetään säännöllisesti. Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon

31.12.2016, miljoona euroa Kirjanpitoarvo Käypä arvo

Taso käyvän arvon

hierarkiassa

Varat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 200,0 200,0 3 Luotot 24 505,7 24 608,2 3

Muut varat ja siirtosaamiset ja maksetut ennakot 16,5 16,5 3

Yhteensä 24 722,2 24 824,7

Velat, joita ei arvosteta taseessa käypään arvoon

Talletukset ja muut velat 24 284,3 24 385,6 3

Muut velat ja siirtovelat ja saadut ennakot 59,0 59,0 3

Yhteensä 24 343,3 24 444,6 Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset Käteisten varojen ja keskuspankkitalletusten käyvän arvon oletetaan niiden lyhytaikaisen luonteen vuoksi olevan sama kuin kirjanpitoarvo. Siksi ne luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.

Luotot Keskuspankkisaamisten, luottolaitossaamisten ja yleisölle annettujen luottojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla odotetut tulevat raha-virrat oletetulla asiakaskorolla, jota olisi käytetty markkinoilla, jos luotot olisi annettu arvostushetkellä. Oletettu asiakaskorko on saatu las-kemalla yhteen viitekorko ja uusien luottojen keskimääräinen marginaali vähittäispankissa tai suurasiakkaat ja pääomamarkkinat -liiketoiminta-alueella.

Instrumentit luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.


Liite 23 Varojen ja velkojen käypä arvo, jatkuu Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Tase-erät "Siirtosaamiset ja maksetut ennakot" sisältävät lyhyitä vastuita, pääasiassa kertyneitä korkosaamisia, joten käyvän arvon katsotaan olevan sama kuin kirjanpitoarvon. Instrumentit luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3. Talletukset ja muut velat Tase-erien "Velat luottolaitoksille", "Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle", "Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat" ja "Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla" käypä arvo on saatu oikaisemalla kirjanpitoarvo korkoriskin ja oman luottoriskin käyvän arvon muutoksilla. Instrumentit luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3. Korkoriskin käyvän arvon muutokset perustuvat soveltuvien korko-jen muutoksiin verrattuna salkkujen vastaaviin nimelliskorkoihin. Luottoriskin käyvän arvon muutokset lasketaan nimelliskoron korkoeron ja markkinoilla noteeratun nykyhetken korkoeron välisenä erona. Laskelma tehdään kaikkien niiden pitkäaikaisten liikkeeseen laskettujen lai-nojen kokonaismäärästä, jotka kirjataan tase-eriin "Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat" ja "Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla". Koska luottolaitosvelkojen sekä yleisön talletusten ja muiden yleisölle olevien velkojen sopimuksiin perustuva maturiteetti on lyhyt, näihin eriin liittyvän Nordean oman luottoriskin muutosten oletetaan olevan vähäisiä. Tämä koskee myös lyhytaikaisia liikkeeseen laskettuja lainoja, jotka kirjataan tase-eriin "Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat" ja "Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla". Siirtovelat ja saadut ennakot Tase-erät "Siirtovelat ja saadut ennakot" sisältävät lyhytaikaisia velkoja, pääasiassa arvopaperiselvityksestä syntyneitä velkoja, joten käyvän arvon katsotaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo. Instrumentit luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.

Liite 24 Rahoitusinstrumentit, jotka nettoutetaan taseessa tai jotka sisältyvät nettoutussopimuksiin

Määrät, joita ei ole nettoutettu mutta jotka sisältyvät päänettoutussopimuksiin ja

vastaaviin sopimuksiin


Kirjatut rahoitus-

varat, brutto1

Taseessa nettoutetut

kirjatut rahoitus-

velat, brutto

Kirjanpito-arvo

taseessa, netto

Rahoitus-instrumentit

Vakuudeksi saadut

rahoitus-instrumentit

Vakuudeksi saatu

käteinen Netto-

summa

Varat

Johdannaissopimukset 789,8 - 789,8 -30,4 - - 759,3

Yhteensä 789,8 - 789,8 -30,4 - - 759,3

Määrät, joita ei ole nettoutettu mutta jotka sisältyvät päänettoutussopimuksiin ja

vastaaviin sopimuksiin


Kirjatut rahoitus-

velat, brutto1

Taseessa nettoutetut

kirjatut rahoitus-

varat, brutto

Kirjanpito-arvo

taseessa, netto

Rahoitus-instrumentit

Vakuudeksi annetut

rahoitus-instrumentit

Vakuudeksi annettu

käteinen Netto-

summa

Velat

Johdannaissopimukset 127,4 - 127,4 -30,4 - - 97,0

Yhteensä 127,4 - 127,4 -30,4 - - 97,0 1 Kaikki summat on arvostettu käypään arvoon.

Käytettävissä olevat päänettoutussopimukset ja vastaavat sopimukset Vaikka rahoitusinstrumentit kirjataan taseeseen bruttomääräisesti, se ei tarkoita, ettei rahoitusinstrumentteihin sovellettaisi päänettoutusso-pimuksia tai vastaavia järjestelyjä. Yleensä rahoitusinstrumentteihin (johdannaissopimukset, takaisinostosopimukset ja arvopaperien lainak-siantosopimukset) sovelletaan päänettoutussopimuksia, minkä vuoksi Nordean olisi sallittua hyötyä vastapuoliin liittyvästä nettoutuksesta sekä normaalissa liiketoiminnassa että maksuhäiriön tapahtuessa kaikissa laskelmissa, joihin sisältyy vastapuoliriski. Se, että nettoutetut vastuut eivät sisälly taseen varoihin ja velkoihin, riippuu useimmissa tapauksissa maksujen nettoutuksen rajallisesta soveltamisesta. Vastapuoliriski on määritelty hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta, kappaleessa ”Vastapuoli-riski”.


Liite 25 Varojen ja velkojen maturiteettijakauma

Odotettu eräpäivä 31.12.2016 Erääntyy tai maksetaan

Miljoonaa euroa Liite Enintään

12 kk Yli 12 kk Yhteensä

Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 200,0 - 200,0

Saamiset luottolaitoksilta 10 494,2 - 494,2

Luotot yleisölle 10 212,8 23 699,6 23 912,4

Johdannaissopimukset 11 49,4 740,4 789,8

Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset 6,2 92,9 99,1

Laskennalliset verosaamiset 9 13,9 - 13,9

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 12 76,8 - 76,8

Varat yhteensä 1 053,3 24 532,9 25 586,2

Velat luottolaitoksille 13 - 7 200,0 7 200,0

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 14 2 289,3 14 010,6 16 299,9

Johdannaissopimukset 11 1,6 125,8 127,4

Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset 8,1 575,7 583,8

Verovelat 9 6,6 - 6,6

Muut velat 15 0,2 - 0,2

Siirtovelat ja saadut ennakot 16 88,9 0,3 89,2

Eläkevelat 20 - 0,0 0,0

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 17 - 200,6 200,6

Velat yhteensä 2 394,7 22 113,0 24 507,7

Sopimusten mukaiset diskonttaamattomat kassavirrat

31.12.2016, miljoonaa euroa Vaadittaessa maksettavat

Maks. 3 kuukautta

3-12 kuukautta 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä

Korkoa tuottavat rahoitusvarat 694,2 525,8 1 680,2 7 784,0 18 116,0 28 800,2

Korkoa tuottamattomat rahoitusvarat - 22,7 - - 92,9 115,6

Muut kuin rahoitusvarat - - - - 74,0 74,0

Varat yhteensä 694,2 548,5 1 680,2 7 784,0 18 282,9 28 989,8

Korolliset rahoitusvelat - 96,6 2 465,7 16 647,6 5 445,0 24 654,9

Korottomat rahoitusvelat - 67,1 - - 575,7 642,8

Muut kuin rahoitusvelat ja oma pääoma - 37,0 - - 1 078,5 1 115,5

Velat ja oma pääoma yhteensä - 200,7 2 465,7 16 647,6 7 099,2 26 413,2

Johdannaissopimukset, tulevat rahavirrat - 3,0 18,5 39,4 24,8 85,7

Johdannaissopimukset, lähtevät rahavirrat - 7,5 23,9 150,0 7,1 188,5

Nettoriski - -4,5 -5,4 -110,6 17,7 -102,8

Riski 694,2 343,3 -790,9 -8 974,2 11 201,4 2 473,8

Kumulatiivinen riski 694,2 1 037,5 246,6 -8 727,6 2 473,8 Taulukko perustuu taseeseen kirjattavista instrumenteista tehtyjen sopimusten eräpäiviin. Johdannaisten odotetut tulevat ja lähtevät rahavirrat ilmoitetaan sekä johdannaisvaroista että -veloista, koska johdannaisia hallitaan nettoutusperiaatteella. Taseeseen kirjattavien instrumenttien lisäksi Nordealla on 5,2 miljoonaa euroa luottolupauksia, jotka saatetaan käyttää milloin tahansa.


Liite 26 Lähipiiriliiketoimet

Konserniyhtiöt


Varat

Saamiset 494,2

Korolliset arvopaperit 0,0

Vakuudeksi annetut rahoitusinstrumentit 0,0


Muut varat 0,0

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 60,4


Velat

Talletukset ja muut velat 7 200,0

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 1,4


Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 200,6

Muut velat 0,2

Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut 64,8

Velat yhteensä 7 585,8

Taseen ulkopuoliset erät1 32 398,7 1 Sisältää johdannaissopimusten nimellisarvot. Tuloslaskelma

10-12


Rahoituskate 47,9

Palkkiotuotot ja –kulut, netto -4,0

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä -273,9

Muut tuotot 0,0


Tulos ennen arvonalentumistappioita -241,4


Liite 27 Luottoriskiä koskevat tiedot

Erääntyneet luotot, joiden arvo ei ole alentunut Alla olevassa taulukossa 6 päivää tai sitä kauemmin erääntyneenä olleet luotot, joita ei luokitella arvoltaan alentuneiksi, esitetään jaoteltuna yritys- ja henkilöasiakkaiden luottoihin. Yritysasiakkaiden erääntyneitä luottoja, joita ei luokitella arvoltaan alentuneiksi, oli vuoden 2016 lopussa 16 miljoonaa euroa. Henkilöasiakkaiden luottoja, joita ei luokitella arvoltaan alentuneiksi, oli vuoden 2016 lopussa 149 miljoonaan euroa. 31.12.2016

Miljoonaa euroa Yritys-

asiakkaat Henkilö-asiakkaat

6-30 päivää 6,5 96,4

31-60 päivää 7,2 33,4

61-90 päivää 1,4 12,8

>90 päivää 0,7 6,9

Yhteensä 15,8 149,4 Erääntyneet luotot, joiden arvo ei ole alentunut / luotot yleisölle taseeseen kirjattujen arvonalentumisten jälkeen, % 0,8 0,7 Riskiluokkien jakauma 31.12.2016

Yritysvastuut ja luokitusjakauma, sisäisten luottoluokitusten menetelmä

Vähittäisvastuut ja pisteytysjakauma, sisäisten luottoluokitusten menetelmä

Riskiluokka Vastuu maksukyvyttömyyshetkellä,

miljoonaa euroa Riskiluokka Vastuu maksukyvyttömyyshetkellä,

miljoonaa euroa

6+ 903,3 A+ 2 630,2

6 76,3 A 3 948,3

6- 22,7 A- 3 033,7

5+ 23,4 B+ 3 124,2

5 17,5 B 2 390,9

5- 27,6 B- 1 654,7

4+ 235,6 C+ 1 388,3

4 46,2 C 831,5

4- 34,8 C- 658,4

3+ 26,4 D+ 488,8

3 23,0 D 445,2

3- 20,6 D- 343,0

2+ 8,5 E+ 290,9

2 3,4 E 189,8

2- 1,0 E- 129,2

1+ 4,5 F+ 101,6

1 2,3 F 140,3

1- 1,7 F- 317,3

Luokittelematon 62,5 Luokittelematon -

Yhteensä 1 541,1 Yhteensä 22 106,1 Vakuusjakauma Alla olevassa taulukossa esitetään vakavaraisuuden laskennassa käytettävien vakuuksien jakauma. Taulukko osoittaa, että valtaosa vakuuk-sista on asuinkiinteistöjä.

31.12.2016

Rahoitusvakuudet 0,4%

Asuinkiinteistöt 99,3%

Liikekiinteistöt 0,2%

Muut fyysiset vakuudet 0,1%

Yhteensä 100,0% Luottojoustot Vuoden 2016 lopussa luottoja, joihin oli annettu joustoja oli 114 miljoonaa euroa. Näistä 108 miljoonaa euroa oli kotitalouksille annettuja luottoja.


Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle Yhtiön voitonjakokelpoinen oma pääoma 31.12.2016 oli 828 281 448,90 euroa, josta tilikauden voitto on 28 281 448,90 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin ja että osinkoa ei jaeta.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset:

Helsinki, 27. helmikuuta 2017

Topi Manner Hanna-Maria Heikkinen

Riikka Laine-Tolonen Ola Littorin

Nina Luomanen Jussi Mekkonen

Markku Pehkonen Thomas Miller Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsinki, 27. helmikuuta 2017

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Juha Wahlroos KHT


Tilintarkastuskertomus Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta, toi-minnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Tarkastuksen kohde Olemme tilintarkastaneet Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n (y-tunnus 2743219-6) tilinpäätöksen 31.12.2016 päättyvältä tilikaudelta. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pää-oman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenvedon merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän ti-lintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltu-vaa tilintarkastusevidenssiä. Riippumattomuus Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koske-vat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuu-temme. Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto

• Tilinpäätökselle määritetty olennaisuus on 20 miljoonaa euroa, joka on 0,08 % taseen loppusummasta

• Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat olivat:

- Luottosalkkuun liittyvät arvonalentumiset

- Eräiden rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon (Taso 2)

- Taloudellisen raportoinnin prosesseja tukevat IT-järjestelmät

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpää-töksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjek-tiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia. Olennaisuus Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheelli-syyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos nii-den yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilin-päätöksen perusteella.


Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun tilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kva-litatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilin-tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpää-tökseen kokonaisuutena.

Tilinpäätökselle määritetty olennaisuus 20 miljoonaa euroa

Olennaisuuden määrittämisessä käytet-ty vertailukohde

0,08 % taseen loppusummasta

Erityinen olennaisuus 4 miljoonaa euroa

Erityisen olennaisuuden määrittämi-sessä käytetty vertailukohde

3 % oikaistusta tuloksesta (arvioitu vuositason tulos) ennen veroja

Perustelut vertailukohteen valinnalle Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi taseen loppusumman, koska mielestämme pankin liiketoimintamahdolli-suudet ja tuloksentekokyky käyvät parhaiten ilmi taseesta.

Monet pankin tuloksellisuutta kuvaavat tunnusluvut (KPI) johdetaan tuloslaskelman eristä, joten erityistä olennaisuutta on sovellettu tu-loslaskelman kaikkiin rahoituskatteen jälkeisiin eriin.

Valitsemamme vertailukohteet ovat tilintarkastusstandardeissa ylei-sesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lau-suntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytök-sestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Luottosalkkuun liittyvät arvonalentumiset

Viittaus tilinpäätöksen liitetietoon 1 Tilinpäätösperiaatteet (Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät), liitetie-toon 8 Arvonalentumistappiot ja liitetietoon 10 Luottosalkku ja siihen sisältyvät arvonalentumiset

Luottosalkun arvonalentumisten kirjaaminen edellyttää johdolta harkintaa kirjaamisajankohdasta ja alaskirjauksen määrästä.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj kirjaa luottosalkun ar-vonalentumisia sekä saatavakohtaisesti että saatavaryhmäkoh-taisesti.

Luottosalkun alaskirjausten kannalta keskeistä on:

• tunnistaa lainat, joiden arvo on alentunut ja varmistaa että kyseisen asiakkaan kaikki lainat ovat arvonalen-tumislaskelmassa mukana

• johdon tekemät oletukset ja arviot joiden pohjalta saa-tavakohtaiset ja saatavaryhmäkohtaiset arvonalentu-mislaskelmat on tehty. Näitä voivat olla esimerkiksi arvonalentumislaskelmaan sisällytetty tappiotapahtu-man todennäköisyys ja tappion määrä.

Tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi taloudellisen ra-portoinnin kontrollien testausta ja aineistotarkastusta.

Arvioimme ja testasimme kontrollien rakennetta ja te-hokkuutta seuraavilla alueilla:

• Asiakkaiden luokitus- ja pisteytys

• Yksilöllisesti arvioidut lainojen arvonalentu-mislaskelmat

• Ryhmäkohtaisesti arvioidut lainojen ar-vonalentumislaskelmat.

Testasimme lainasalkkua otoksin muodostaaksemme käsityksemme yhtiön riskiarviosta asiakkaiden luoki-tuksen ja pisteytyksen osalta.

Testasimme myös ryhmäkohtaisissa arvonalentumis-laskelmissa käytettyjen parametrien soveltuvuutta.


Tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Eräiden rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon (Taso 2)

Viittaus tilinpäätöksen liitetietoon 1 Tilinpäätösperiaatteet (Kriittinen arviointi ja arvioiden epävarmuustekijät), liitetie-toon 11 Johdannaissopimukset, liitetietoon 22 Rahoitusinstru-menttien luokittelu ja liitetietoon 23 Varojen ja velkojen käypä arvo

Rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käypään arvoon ovat tärkeitä:

• Mallien ja arvostamisen viitekehys ja yhtiön toiminta-periaatteet

• Kontrollit jotka liittyvät käyvän arvon tasoihin, käyvän arvon oikaisuihin, hintatarkistuksiin ja mallien kont-rollointiin

• Tasojen määrittäminen ja rahoitusinstrumenteistä an-nettavat liitetiedot.

Tarkastuksessamme arvioimme ja testasimme kontrol-lien rakennetta ja tehokkuutta seuraavilla alueilla:

• Rahoitusinstrumenttien tunnistaminen, mit-taaminen ja arvostamisen valvonta

• Käyvän arvon hierarkia, käyvän arvon oikaisu ja riippumaton hinta-arviointi

• Mallien hallinnointi ja kontrollointi

Tutkimme yhtiön riippumatonta hinta-arviointiprosessia, tiedonsyöttöön ja syöttötietoihin liittyviä kontrolleja sekä yhtiön hallinnointi- ja rapor-tointiprosesseja ja kontrolleja.

Käyvän arvon oikaisujen osalta arvioimme menetelmiä, joita oli käytetty tehtäessä johdannaisiin liittyviä vasta-puolen luottoriskiä koskevia oikaisuja (CVA) ja omaa luottoriskiä koskevia oikaisuja (DVA).

Taloudellisen raportoinnin prosesseja tukevat IT-järjestelmät

Yhtiön taloudellinen raportointi on suuresti riippuvainen IT-järjestelmistä, jotka tukevat automatisoitua kirjanpitoa ja täs-mäytysrutiineja. Jotta voidaan varmistua oikeasta ja täydellises-tä kirjanpitoaineistosta, on tärkeää että IT:n yleisten kontrollien rakenne on asianmukainen ja että ne toimivat tehokkaasti.

Taloudellista raportointia tukevien IT-järjestelmien ja kontrollien osalta arvioimme ja testasimme niiden ra-kennetta ja toiminnan tehokkuutta.

Tutkimme yhtiön IT-organisaatiota ja tapaa hallita oh-jelmakehitystä ja muutoksia, käyttöoikeuksia ohjelmiin ja tiedostoihin ja IT –operointia.

• ohjelmiin ja tiedostoihin liittyvien käyttöoi-keuksien osalta testasimme toimenpiteet, joi-den avulla käyttöoikeudet myönnetään, käyt-töoikeudet poistetaan ja sen miten käyttöoi-keuksien asianmukaisuutta valvotaan säännöl-lisesti.

Testasimme myös tietoturvamäärityksiä, IT-ohjelmistojen muutoskontrolleja mukaan lukien asian-mukainen tehtävien eriyttäminen.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että ti-linpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val-vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai vir-heestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhtiö aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.


Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tili ntarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havai-taan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua vää-rinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säily-tämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyy-

den riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimin-taa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäi-sen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suun-nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjan-pidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös pe-rustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olen-naista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhtiö pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoitukses-ta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puut-teellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia rele-vantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimis-ta. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana ole-van tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun ää-rimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaises-ta viestinnästä koituva yleinen etu.


Muut raportointivelvoitteet Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuk-semme. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suo-ritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toi-mintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimi-seen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimin-takertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheelli-syys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 27.2.2017 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Juha Wahlroos KHT


Johto ja tilintarkastajat Johto Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksessa on seitsemän jäsentä. Toimitusjohtajana toimi Tom Miller ja hänen sijaisenaan Tomi Ylöstalo. Hallitus 4. helmikuuta 2016 (Nordea Pankki Suomi Oy j:n jakautumissopimuksen päätöspäivämäärä) – 31. syyskuuta 2016

Topi Manner, puheenjohtaja Syntynyt 1974. Jäsen 4.2.2016 lähtien. Personal Banking –toiminnon johtaja

Riikka Laine-Tolonen Syntynyt 1966. Jäsen 4.2.2016 lähtien. Personal Banking Suomen toiminnon johtajan sijainen

Ola Littorin Syntynyt 1962. Jäsen 4.2.2016 lähtien. Long Term Funding –yksikön johtaja

Nina Luomanen Syntynyt 1969. Jäsen 4.2.2016 lähtien. Personal Banking Strategy and Development Suomen toiminnon johtaja

Jussi Mekkonen Syntynyt 1972. Jäsen 4.2.2016 lähtien. Personal Banking Suomen toiminnon johtaja

Hallitus 1. lokakuuta 2016 – 31. lokakuuta 2016


Hanna-Maria Heikkinen Syntynyt 1979. Jäsen 1.10.2016 lähtien. Sijoittajasuhdejohtaja, Cargotec





Hallitus 1. marraskuuta 2016 lähtien


Hanna-Maria Heikkinen Syntynyt 1979. Jäsen 1.10.2016 lähtien. Sijoittajasuhdejohtaja, Cargotec





Markku Pehkonen Syntynyt 1962. Jäsen 1.11.2016 lähtien Konsernin riskijohtaja, Sampo-konserni


Tilintarkastajat

Yhtiön tilintarkastajat valittiin Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4 helmikuuta 2016 pidetyssä yhtiökokouksessa, jossa hyväksyttiin pankin jakautumissuunnitelma.

Kiinnitysluottopankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan yhtiölle tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastushteisö Päävastuullinen tilintarkastaja Juha Wahlroos KHT


Selvitys hyvästä hallintotavasta 2016

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n selvitys

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj syntyi Nordea Pankki Suomi Oyj:n taseen osittaisen jakautumisen kautta. Yhtiö rekisteröitiin 1. lokakuuta 2016 suomalaisena julkisena osakeyhtiönä, ja se aloitti kiinnitysluottopankki-toiminnan samana päivänä. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on Nordea-konsernin pörssinoteeratun emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä selvityksessä ”Nordea” tarkoittaa Nordea-konsernia. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toiminta on täysin integroitu Nordea-konsernin toimintaan. Nor-dea on määritellyt hyvää hallintotapaa koskevat periaatteet konsernin tasolla, ja niitä arvioidaan jatkuvasti. Tie-toa Nordean hyvästä hallintotavasta ja tästä selvityksestä on saatavilla osoitteesta www.nordea.com. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on laatinut kuvauksen hyvään hallintotapaan liittyvistä järjestelyistä luottolaitostoi-minnasta annetun lain mukaisesti, ja se on saatavilla osoitteessa www.nordea.com. Yritysten hyvään hallintotapaan (corporate governance) kuuluvat keskeisesti selvät ja järjestelmälliset päätök-sentekoprosessit. Näin selkiytetään vastuita, vältetään eturistiriitoja ja varmistetaan riittävä sisäinen valvonta, riskienhallinta sekä läpinäkyvyys. Sitoutuminen Nordean tehtävään ja visioon vaatii hyvän hallintotavan käytän-töjen omaksumista tavanomaisessa liiketoiminnassa. Tarkoituksena on varmistaa, että yritys on mahdollisimman hyvin hallittu ja johdettu.

Nordean hyvä hallintotapa noudattaa yleisesti hyväksyttyjä hyvää hallintotapaa koskevia periaatteita ja Ruotsissa annettua hyvää hallintotapaa koskevaa suositusta sekä sen sisältämiä määräyksiä ja periaatteita. Vaikka eri mais-sa voimassa olevien suositusten yksityiskohdat eroavatkin toisistaan, kaikki suositukset perustuvat alan yleiseen kansainväliseen kehitykseen ja yhteiseen pohjoismaiseen lähestymistapaan. Keskeisiltä osiltaan eri maiden suo-situkset ovat siis hyvin samankaltaiset.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on laatinut tämän hyvää hallintotapaa koskevan selvityksen joukkolainojen liikkeeseenlaskijana. Selvitys on laadittu Suomen vuonna 2015 annettuun listayhtiöiden hallinnointikoodiin si-sältyvien hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaa selvitystä koskevien ohjeiden mukaan. Selvitys julkaistaan erillään vuoden 2016 vuosikertomuksesta ja se on saatavilla osoitteessa www.nordea.com.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta ovat tarkastaneet tämän hyvää hallintotapaa koskevan selvityksen.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n sisäisestä hallinnosta

Yhtiökokous Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj ("pankki") on Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Yh-tiökokous on ylin päättävä elin.

Hallitus Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus vastaa pankin hallinnoinnista, pankin toiminnan tarkoituksenmukai-sesta organisoinnista ja pankin edustamisesta. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksessa on tällä hetkellä seitsemän jäsentä, joista kaksi ei ole konsernin palveluksessa. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallituksessa on olta-va vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallitus nimittää hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjoh-tajan.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitukseen kuuluivat 31. syyskuuta 2016 saakka Topi Manner (puheenjoh-taja), Riikka Laine-Tolonen, Ola Littorin, Nina Luomanen ja Jussi Mekkonen.

1. - 31. lokakuuta 2016 hallituksen jäseninä olivat Topi Manner (puheenjohtaja), Hanna-Maria Heikkinen, Riik-ka Laine-Tolonen, Ola Littorin, Nina Luomanen ja Jussi Mekkonen.

1. marraskuuta 2016 lähtien hallituksen jäseninä ovat olleet Topi Manner (puheenjohtaja), Hanna-Maria Heikki-nen, Riikka Laine-Tolonen, Ola Littorin, Nina Luomanen, Jussi Mekkonen ja Markku Pehkonen.

Lisätietoa hallituksen jäsenistä annetaan Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n vuosikertomuksessa vuodelta 2016 kohdassa Johto ja tilintarkastajat sekä osoitteessa www.nordea.com.

Nordea-konsernin palveluksessa olevien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen lopussa, kuten ilmenee jakautumissuunnitelmasta. Ulkopuolisten hallituksen jäsenten toimikausi jatkuu toistaiseksi. Hallituksen jäsenten eläkeikä on 70 vuotta.


Hallituksen jäsenistä Hanna-Maria Heikkinen ja Markku Pehkonen ovat riippumattomia Kiinnitysluottopankki Oyj:stä ja sen osakkeenomistajista. Topi Manner (puheenjohtaja), Riikka Laine-Tolonen, Ola Littorin, Nina Luomanen ja Jussi Mekkonen ovat Nordea-konsernin palveluksessa. Topi Manner on toiminut Nordea-konsernin johtoryhmän jäsenenä 1. heinäkuuta 2016 lähtien. Kukaan hallituksen jäsenistä ei osallistu Nordea Kiinnitysluot-topankki Oyj:n päivittäiseen johtamiseen.

Hallitus vahvistaa hyväksymässään Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n työjärjestyksessä valtuutuksen toimia pankin puolesta sekä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan välisen työnjaon.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus vastaa työjärjestyksen mukaisesti pankin ja sen toiminnan organi-soinnista ja hallinnoinnista.

Hallitus hoitaa pankin asioita asianmukaisella ammattitaidolla ja huolellisuudella noudattaen lainsäädäntöä, yh-tiöjärjestystä, kulloinkin voimassa olevaa työjärjestystä sekä konsernijohdon päätöksiä ja ohjeita.

Hallitus varmistaa, että sillä on tarvittavat tiedot pankin toiminnasta lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukai-sesti.

Hallitus varmistaa, että sillä on tarvittavat tiedot pankin tilanteesta, liiketoiminnan kehityksestä ja riskeistä sekä muista seikoista, jotka ovat olennaisen tärkeitä pankin toiminnan kannalta.

Pankin toiminta on täysin integroitu Nordea-konsernin toimintaan.

Hallituksen erityisenä velvollisuutena on a. perustaa pankin yleinen organisaatio b. varmistaa, että pankin kirjanpidon, varainhallinnan ja taloudellisen tilanteen sisäinen valvonta on ylei-

sesti riittävää c. hyväksyä riskistrategia ja muut strategiset tavoitteet sekä huolehtia siitä, että tavoitteiden ja strategian

valvonta on luotettavaa d. nimittää ja irtisanoa pankin toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä valvoa, että pankin toimi-

tusjohtaja täyttää velvoitteensa e. määritellä varainhankintaan liittyvät asiat f. päättää pankin vuosikertomuksista ja osavuosikatsauksista ja julkaista ne g. seurata ja arvioida säännöllisesti pankin ja pankkikonsernin taloudellista tilannetta ja riskejä h. kutsua koolle varsinainen yhtiökokous ja valmistella käsiteltävät asiat. Hallitus on hyväksynyt periaatteet, joiden mukaan hallituksen kokoonpanoa monipuolistetaan. Sukupuolten vä-listä tasa-arvoa edistetään, kun hallitukseen nimitetään jäseniä. Pankin tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-paino. Hallituksen jäseniä valittaessa etsitään aktiivisesti sopivia henkilöitä molemmista sukupuolista. Näin pyri-tään varmistamaan, että sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuna hallituksessa.

Hallituksen työskentely

Hallituksella oli 6 kokousta vuonna 2016. Yksi kokous pidettiin Helsingissä. Loput viisi kokousta pidettiin per capsulam -kokouksina. Kaikki hallituksen jäsenet Ola Littoriniä lukuun ottamatta olivat läsnä fyysisesti pidetys-sä kokouksessa. Hallitus seuraa pankin strategiaa, taloudellista asemaa ja kehitystä sekä riskejä. Taloudellisia tavoitteita ja strategiaa tarkastellaan vuosittain. Hallituksen käsittelemiä asioita vuonna 2016 olivat esimerkiksi pankin toiminnan aloittamiseen, rahanpesun estämiseen, sisäiseen valvontaan ja complianceen, kriisinratkaisu-suunnitelmiin sekä asuntolainamarkkinoihin ja vakuudellisten lainojen markkinoihin liittyvät asiat.

Hallituksen sihteerinä toimii Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n operatiivinen johtaja Tarja Ikonen.

Hallituksen valiokunnat Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksella on yksi valiokunta: tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat luottolaitostoiminnasta annetussa laissa ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen hyväksymässä tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä mainitut asiat.


Tarkastusvaliokunnan jäsenet:

Hanna-Maria Heikkinen (puheenjohtaja) Markku Pehkonen Satu Vartiainen

Tarkastusvaliokunta auttaa hallitusta varmistamaan Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n (Kiinnitysluottopankki) taloudellisen raportointiprosessin laadun ja tarkastaa tässä yhteydessä Kiinnitysluottopankin neljännesvuosittai-sen taloudellisen raportoinnin sekä ulkoisten tilintarkastajien raportoimat keskeiset asiat näiden tekemistä Kiinni-tysluottopankin tilinpäätösten tarkastuksista. Lisäksi tarkastusvaliokunta tarkastaa Kiinnitysluottopankin vuosi- ja osavuositilinpäätökset. Lisäksi tarkastusvaliokunta arvioi, toteuttaako johto tarvittavat korjaavat toimenpiteet oikea-aikaisesti korjatakseen puutteet taloudellisen raportoinnin valvonnassa, lakien, säännösten ja periaatteiden noudattamatta jättämisessä sekä muissa sisäisten ja ulkoisten tarkastajien tunnistamissa asioissa. Tarkastusva-liokunnan tulee saada ajantasaiset tiedot Kiinnitysluottopankin riskienhallintaa koskevista asioista. Tarkastusva-liokunta tarkistaa ulkoisen tilintarkastussuunnitelman. Lisäksi tarkastusvaliokunta arvioi keskusteluissa ulkoisten tarkastajien kanssa näiden riippumattomuuteen kohdistuvia uhkia ja toimia, joilla näitä uhkia minimoidaan ul-koisten tarkastajien dokumentaation mukaisesti. Tämän tarkoituksena on tarkkailla ja luoda ohjeistus ulkoisten tarkastajien sellaisten muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tuottamiseksi, joita ulkoisilla tarkastajilla on lupa tarjota Kiinnitysluottopankille. Lisäksi tarkastusvaliokunta tarkistaa vuosittain ulkoisten tarkastajien ilmoittamat tällaiset muut palvelut sekä arvioi ja varmistaa, että sisäiset ja ulkoiset tarkastajat vahvistavat vuosittain kirjalli-sesti puolueettomuutensa ja riippumattomuutensa. Tarkastusvaliokunta tarkistaa konsernin sisäisen tarkastuksen vuotuisen riskiarvion ja tilintarkastussuunnitelman sekä sisäisen tarkastuksen säännölliset raportit, mukaan luki-en tarkastusloki. Tarkastusvaliokunta valmistelee ulkoisten tilintarkastajien valintaa ennen varsinaista yhtiöko-kousta ja tarkistaa vuosittain tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen.

Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja johtoryhmä Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:llä on toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtaja on Thomas Miller ja hänen sijaisensa on Tomi Ylöstalo.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n toimitusjohtaja on muodostanut johtoryhmän, joka avustaa ja tukee häntä pankin päivittäisen toiminnan johtamisessa. Johtoryhmään kuuluvat yhtiön toimitusjohtaja, talousjohtaja, ris-kienhallintajohtaja, operatiivinen johtaja ja Compliance Officer.

Riskienhallintajohtaja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:llä on riskienhallintajohtaja. Riippumaton riskienhallintajohtaja on riskienhal-linnan toinen puolustuslinja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:ssä. Riskienhallintajohtaja antaa kokonaiskuvan Nordea Kiinnitysluottopankin kaikista riskeistä hallitukselle ja varmistaa riskienhallinnan koordinoinnin sekä riittävän riskienvalvonnan juridisessa yksikössä.

Compliance Nordean operatiivista riskiä koskevien periaatteiden ja Group Compliancen työjärjestyksen toimintaa koskevien ohjeiden mukaisesti Group Compliance -yksikkö, joka raportoi Nordea Bank AB:n (publ) konsernijohtajalle, vastaa compliance-riskien hallintaperiaatteiden kehittämisestä ja päivittämisestä. Compliance Officerien (CO) verkostolla on raportointisuhteet Group Compliance -yksikköön. Verkosto hallitsee itsenäisesti compliance-riskejä ja toimittaa Group Compliance Officerille itsenäisiä raportteja. Group Compliance Officer koostaa näistä raporteista neljännesvuosittain compliance-raportin konsernijohtajalle, Nordea Bank AB:n (publ) hallitukselle ja Nordea Bank AB:n (publ) tytäryhtiöille, mukaan lukien Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitukselle.

Sisäpiiriläisten hallinnointi Nordea-konserni ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj ovat lakien ja määräysten mukaisesti liikkeeseenlaskijana ja arvopaperinvälittäjänä vahvistaneet koko pankkia koskevan sisäpiiriohjeistuksen. Hallituksen jäsenet, toimi-tusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, tilintarkastajat, varatilintarkastajat ja johtoryhmän jäsenet sekä muut erik-seen määritellyt henkilöt noudattavat Nordean osakkeissa ja siihen liittyvissä muissa arvopapereissa rajoitusta käydä kauppaa omaan lukuun ainoastaan 14 päivän kuluessa konsernin tuloksen julkistamisesta. Muiden rahoi-tusvälineiden osalta yllä mainitut ja muut vaikuttavassa asemassa olevat henkilöt noudattavat yhden kuukauden ns. lyhyen kaupankäynnin kieltoa. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj raportoi hallintotavasta ja julkisia sisäpiiri-rekistereitä sekä rahoitusinstrumenteilla käytävää kauppaa koskevien sääntöjen noudattamisesta Finanssivalvon-nalle vuosittain.


Selvitys vuoden 2016 tilinpäätökseen liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tär-keimmistä ominaisuuksista Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on osa Nordea-konsernia, ja taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan järjestelmät ovat samat koko Nordeassa. Taloudellisen raportoinnin prosessit ovat Nordeassa täysin integroidut. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus seuraa taloudellista raportointia ja riskien raportointia Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n tasolla ja on käsitellyt riskiraportit Nordea Kiinnitys-luottopankki Oyj:n tasolla. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj noudattaa konsernin toimintaohjeita ja muita oh-jeita soveltuvin osin.

Sisäinen valvonnan prosessit Sisäinen valvonta on Nordean hallituksen, johdon ja muun henkilöstön toteuttama prosessi, jonka tarkoitus on antaa riittävä varmuus tavoitteiden saavuttamisesta. Keinoja ovat toiminnan tehokkuus, taloudellisen ja muun raportoinnin luotettavuus, ulkoisten ja sisäisten säännösten noudattaminen, varojen turvaaminen sekä riittävä liiketoimintaan liittyvien riskien hallinta. Sisäinen valvonta perustuu viiteen pääasiaan: valvontaympäristöön, riskien arviointiin, valvontaan, tiedotukseen ja viestintään sekä seurantaan.

Sisäisen valvonnan periaatteilla luodaan edellytykset, jotka auttavat koko organisaatiota tehostamaan toimintaa ja pitämään sisäisen valvonnan laadun korkeana. Tukena ovat muun muassa selkeät määritelmät, roolit ja vas-tuualueet sekä yhtenäiset työkalut ja menettelytavat.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan roolit ja vastuualueet on jaettu kolmeen puolustuslinjaan. Ensimmäisessä puolustuslinjassa liiketoimintaorganisaatio ja konsernitoiminnot vastaavat toiminnastaan riskirajojen ja riskinot-tohalukkuuden sekä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien menettelytapojen mukaisesti. Keskitetyt ris-kienvalvontatoiminnot ovat toinen puolustuslinja. Ne vastaavat muun muassa tärkeimpiin riskeihin liittyvien asioiden (kuten sisäisten ja ulkoisten määräysten noudattamisen) tunnistamisesta, arvioinnista, seurannasta, val-vonnasta ja raportoinnista. Kolmannessa puolustuslinjassa konsernin sisäinen tarkastus tekee tarkastuksia ja toi-mii sidosryhmien varmistajana hyvän hallintotavan, riskienhallinnan ja valvonnan prosesseissa.

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät on suunniteltu antamaan riittävä varmuus taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta ja tilinpäätöksen valmistelusta ulkoisiin tarkoituksiin yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden, sovellettavien lakien ja säännösten sekä muiden pörssiyhtiöitä ja joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita koskevien vaatimusten mukaisesti. Sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvät toimet ovat osa Nordean suunnitteluprosesseja ja resurssien kohdennusprosesseja. Nordean taloudelli-seen raportointiin liittyvään sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan sovelletaan alkuperäistä COSO-mallia jäl-jempänä esitetyllä tavalla.

Valvontaympäristö Valvontaympäristö muodostaa Nordean sisäisen valvonnan perustan ja sisältää Nordea Bank AB:n (publ) halli-tuksen ja konsernin johtoryhmän luomat arvot ja kulttuurin.

Selkeä ja läpinäkyvä organisaatiorakenne on tärkeä valvontaympäristön kannalta. Nordean liiketoimintaraken-teen tavoitteena on tukea yleistä strategiaa pitämällä yllä liiketoiminnan vahvaa virettä ja täyttämällä kasvaneet pääomaan ja likviditeettiin kohdistuvat vaatimukset. Liiketoimintaa ja organisaatiota kehitetään jatkuvasti.

Taloudellisen raportoinnin sisäisessä valvonnassa selkeät roolit ja vastuut ovat olennaisia. Liiketoiminta-alueiden vastuuyksiköt ja Group Finance & Business Control ovat vastuussa riskienhallinnasta. Riskienhallintatoiminto tukee konsernin talousjohtajaa huolehtimalla konserninlaajuisesta valvonnasta riskienhallinnan periaatteiden (Accounting Key Controls, AKC) mukaan. Tämä kattaa riskien valvonnan ja riskien tunnistamisprosessin, joka perustuu laajalti varsinaiseen liiketoimintaan ja käytössä oleviin tilinpäätösprosesseihin. Konsernin riskienhal-linnan alaisuuteen on perustettu riippumaton riskienvalvontayksikkö, joka vastaa taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistamisesta, valvonnasta ja raportoinnista. Konsernin sisäinen tarkastus arvioi, onko kaikki merkittävät riskit tunnistettu ja ovatko johto ja riskitoiminnot raportoineet niistä asianmukaisesti hallitukselle ja sen valiokunnille ja valvotaanko kaikkia merkittäviä riskejä riittävästi. Lisäksi konsernin sisäinen tarkastus kan-nustaa johtoa parantamaan hallintoon, riskienhallintaan ja valvontaan liittyvien prosessien tehokkuutta.


Riskien arviointi Nordean hallitus vastaa Nordean riskilimiiteistä ja niiden seurannasta. Riskienhallinnan katsotaan olevan olen-nainen osa liiketoimintaa. Pääasiallinen vastuu taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnista on liike-toimintaorganisaatiolla. Riskien arvioinnin tekeminen lähellä liiketoimintaa lisää mahdollisuuksia tunnistaa kes-keiset riskit. Laatua hallitaan siten, että keskitetyt toiminnot määräävät säännöissä, milloin ja miten nämä arvi-oinnit tehdään. Esimerkkeinä vähintään kerran vuodessa toteutettavasta riskien arvioinnista voidaan mainita muutoksiin liittyvä laatu- ja riskianalyysi sekä riskien itsearvioinnit.

Luotettavaan taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arviointiin sisältyy olennaisia virheitä koskevien riski-en tunnistaminen ja analysointi. Nordean taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien valvonta keskittyy sellai-siin riskeihin ja prosesseihin, jotka voivat aiheuttaa olennaisia virheitä taloudellisessa raportoinnissa. Tällä tar-koitetaan virheitä, joiden laajuus on olosuhteet huomioon ottaen sen kaltainen, että henkilö, joka luottaa raportoi-tuihin lukuihin, muuttaisi arviotaan, jos virhe korjattaisiin. Riskienarviointimenetelmillä määritellään ne yksiköt, sijaintipaikat ja/tai prosessit, joissa voi esiintyä taloudelliseen raportointiin liittyvien olennaisten virheiden riski ja joita on siksi seurattava Accounting Key Controls -järjestelmän mukaan, jotta voidaan kohtuudella varmistaa Nordean ulkoisen taloudellisen raportoinnin luotettavuus.

Nordeassa yksikön johtajalla on päävastuu yksikön toimintaan ja taloudellisen raportoinnin prosesseihin liittyvi-en riskien hallinnasta. Vastuun hoitamisessa ovat tukena lähinnä konsernin kirjanpito-ohjeet ja tilinpäätösperiaat-teet (Group Accounting Manual), talousohjauksen periaatteet (Financial Control Principles) ja erilaiset hallin-toelimet, kuten konsernin arvostusvaliokunta (Group Valuation Committee). Kirjanpito-ohjeisiin ja tilinpäätös-periaatteisiin sisältyy kaikkien yksiköiden käytössä oleva raportoinnin perusohjeisto, jonka tarkoitus on varmis-taa Nordean periaatteiden yhdenmukainen käyttö ja koordinoitu tilinpäätösraportointi. Sisäisen valvonnan perus-periaatteet Nordeassa ovat työnjako ja kaksinkertaisen tarkastamisen periaate hyväksyttäessä esimerkiksi tapah-tumia ja valtuutuksia.

AKC-valvonnan rakenne perustuu siihen, että tunnistetaan tapahtumien tasolla tehtäviä tarkistuksia (Transaction Level Controls, TLC) analysoimalla riskit ylätason prosessien pohjalta ja huomioimalla tuotteen koko elinkaari. Kun tarkistuksista on päätetty, tehdään analyysi, jonka pohjalta päätetään mitkä järjestelmät/sovellukset kuuluvat AKC:n piiriin. Analyysillä pyritään saamaan valvonnan piiriin ne merkittävät järjestelmät, joihin liittyy riski tietojen korruptoitumisesta ilman, että se huomataan TLC-prosessissa.

Taloudellisen tuloksen yksityiskohtainen analyysi sisältyy johdon raportointiprosessiin, jonka laadun varmista-minen on yksi raportointiprosessin tärkeimmistä valvontamekanismeista. Toinen tärkeä valvontaan liittyvä osa-alue on täsmäytykset, joiden laatua Nordea pyrkii jatkuvasti parantamaan.


Tiedotus ja viestintä Konsernin taloushallinto (Group Finance & Business Control) vastaa siitä, että konsernin kirjanpito-ohjeet ja tilinpäätösperiaatteet sekä talousohjauksen periaatteet ovat ajan tasalla ja että muutoksista tiedotetaan asianomai-sille yksiköille. Niihin sisältyvät säännöt sisällytetään asianomaisten yksiköiden ohjeisiin ja toimintamalleihin. Konsernin taloushallinnon (Group Finance & Business Control) kirjanpitoasiantuntijat tiedottavat jatkuvasti kir-janpidosta vastaaville henkilöille ja controllereille muutoksista Nordean toimintaan vaikuttavissa nykyisissä ja uusissa säännöissä ja määräyksissä.

Taloudellisen raportoinnin tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavista asioista kerrotaan ulkopuolisille, kun Nor-dea osallistuu aktiivisesti erilaisten kansallisten elinten toimintaan. Tällaisia elimiä ovat muun muassa finanssi-valvontaviranomaisten ja keskuspankkien perustamat elimet ja rahoituslaitoksille tarkoitetut yhdistykset.

Accounting Key Control -raportointi tuottaa pankin johdolle tietoa tunnistettujen AKC-tarkistusten kehityksestä ja arvioinnista. Tieto annetaan Process Owner- ja Management Dashboard -raporteissa, joissa esitetään yhteen-veto arvioinnin tuloksista ja korkean riskin osa-alueista.

Seuranta Nordeassa on laadittu prosessi, jolla on tarkoitus varmistaa onnistunut taloudellisen raportoinnin laadun tarkkailu ja mahdollisten puutteiden seuranta. Tämä interaktiivinen prosessi pyrkii kattamaan kaikki COSO-malliin sisäl-tyvät tekijät ja sitä voidaan kuvata näin:

Riskien ja valvonnan itsearviointiin sisältyy taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan laaduntarkkailu. It-searviointi on osa vuotuista konsernin operatiivisten riskien ja compliance-riskien kartoitusta, joka toimitetaan Nordea Bank AB:n (publ) konsernijohtajalle konsernin johtoryhmässä, hallituksen tarkastusvaliokunnalle, halli-tuksen riskivaliokunnalle ja hallitukselle.

Nordea Bank AB:n (publ) hallituksella, hallituksen tarkastusvaliokunnalla ja hallituksen riskivaliokunnalla sekä konsernin sisäisellä tarkastuksella (Group Internal Audit) on tärkeä rooli koko Nordea-konsernin taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan seurannassa. Kiinnitysluottopankin hallitus vastaa viime kädessä siitä, että käytössä on riittävä ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä ja että järjestelmää ylläpidetään. Hallituksen tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sen valvontatehtävissä muun muassa tarkkailemalla Kiinnitysluottopankin taloudellista raportointiprosessia.

Group Finance & Business Control laatii myös erityisen, neljännesvuosittain annettavan taloudellisen raportoin-nin sisäistä valvontaa koskevan raportin konsernin talousjohtajalle. Raportissa käsitellään riskienhallintaa ja kor-keariskisiä osa-alueita. GRM:n riippumaton riskienvalvontayksikkö raportoi erityisesti taloudelliseen raportoin-tiin liittyvistä riskeistä hallituksen tarkastusvaliokunnalle sekä toimitusjohtajalle konsernin johtoryhmässä nel-jännesvuosittain.


Konsernin sisäinen tarkastus on Nordea Bank AB:n (publ) hallituksen valtuuttama riippumaton toiminto. Nordea Bank AB:n (publ) hallituksen tarkastusvaliokunta vastaa sisäisen tarkastuksen ohjeistuksesta ja valvonnasta Nordea-konsernissa, ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunta vastaa niistä Nordea Kiinnitysluottopankissa. Sisäinen tarkastus ei osallistu konsultointitehtäviin, ellei Nordea Bank AB:n (publ) hal-lituksen tarkastusvaliokunta anna sille erityistoimeksiantoja. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on toimittaa kon-sernin hallitukselle tarkastuksiinsa ja jatkuvaan seurantaan perustuva arvio hallintoon, riskienhallintaan ja val-vontaan liittyvien prosessien yleisestä tehokkuudesta.

Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunta käsittelee ja Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallitus hyväksyy Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja tarkas-taa konsernin sisäisen tarkastuksen Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:tä koskevan puolivuotisraportin. Aineisto esitellään myös Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n johtoryhmälle ennen kuin se toimitetaan Nordea Kiinnitys-luottopankki Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Lisäksi Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunta avustaa Nordea Kiinnitysluotto-pankki Oyj:n hallitusta sen valvontatehtävissä muun muassa tarkkailemalla Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n taloudellista raportointiprosessia. Tähän raportointiprosessiin liittyen se tarkkailee Nordea Bank AB:n (publ) hallituksen, konsernijohtajan ja konsernin johtoryhmän sekä Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tehokkuutta sekä konsernin sisäisen tarkastuk-sen tehokkuutta. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtävänä on myös pitää itsensä ajan tasalla tilinpäätöksen lakisääteisestä tilintarkastuksesta sekä arvioida ja seurata ulkoisten tilintarkas-tajien puolueettomuutta ja riippumattomuutta erityisesti Nordea Kiinnitysluottopankille tarjottavissa lisäpalve-luissa.

Tilintarkastajat Yhtiön tilintarkastajat valittiin Nordea Pankki Suomi Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa, kun yhtiökokous hyväksyi jakautumissuunnitelman 4. helmikuuta 2016. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n varsinainen yhtiöko-kous valitsee vuodeksi kerrallaan yhtiölle tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.

Nykyinen tilintarkastaja:

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Päävastuullinen tilintarkastaja Juha Wahlroos KHT

_______________________

Ulkoiset tilintarkastajat eivät ole tarkastaneet tätä hyvää hallintotapaa koskevaa selvitystä, eikä se ole osa viral-lista tilinpäätöstä.


Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Satamaradankatu 5, Helsinki 00020 NORDEA Puh: +358 9 1651 www.nordea.com

Documents

Vuosikertomus 2016 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj...Vuosikertomus 2016 6 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Hallituksen toimintakertomus Johdanto Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Nordea